suomi2 Minä ja arki opettajan 0P3S OTAVA
suom 2
Minä ja arki
opettajan opas


suomu
Minä ja arki opettajan opas
Eija Aalto Kaisa Tukia Sanna Mustonen Peppi Taalas
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava


SU0mi2, Minä ia arki - opettajan opas
Sisällys
I - SUOmi2 - tällainen oppikirjasarja 4
SU0mi2 - kenelle?
Oppilaan kirja - opas - äänite - tekstivihko - verkko 4
Oppikirjan rakenne 5
Äänitteen käyttö 8
Oppaan käyttö 9
Sl)0mi2 -sarjan
Suhde S2-opetussuunnitelmaan 9
Suhde eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikoon 10
Linjauksia 11
II - SU0mi2 käytössä 13
Opetuksen suunnittelu: arviointitietoon pohjautuvia valintoja 13
Kielitaidon eri osa-alueiden opetus 14
Tuottamistaidot 14
Puhuminen 14
Kirjoittaminen 17
Ymmärtämistaidot 19
Puheen ymmärtäminen 19
Tekstinymmärtäminen 21
Tiedonhaun taidot 23
Rakenteet 28
Sanasto 32
Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus 34
Kielitaidon arviointi ja palautteen antaminen 35
Arvioinnin ja opetuksen yhteispeli 35
Mitä arviointi kertoo oppilaalle? 37
Taitotasoasteikko tukee opetusta ja arviointia 40
Vinkkejä kielitaidon eri osa-alueiden arviointiin 50
Kokeet - yleisperiaatteet 56
III Kappalekohtainen opas ja Lisätreenit 58
IV Kokeet ja niiden arviointiohjeet 194
Liitteet 270
Oppilaskohtainen oppimisen seurantalomake 270
Pieniä draamaharjoituksia suomen tunneille 276
3


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
1-suomi2 - tällainen oppikirja
SU0tni2 - kenelle?
SUOmi2 on ensisijaisesti yläkoulun S2-opetukseen suunniteltu oppikirjasarja,joka sisältää kolme tiettyihin teemoihin painottuvaa kirjaa:
> SU0mi2, Minä ja arki: oppilaan lähipiiri, koulu, suomalainen elämäntapa ja kertomusperinne
> SUOmi2. Minä ja mediat: erilaiset mediatekstit ja suomalainen mediamaisema
> SU0mi2. Minä ja yhteiskunta: suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteet ja yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä toimiminen
Kirjasarjan kolme osaa on nimetty teemoittain, jotta kirja valittaisiin oppilaan taidon, eikä iän tai luokka-asteen mukaan. SU0mi2. Minä ja arki on suunniteltu valmistavasta opetuksesta tulevan yläkoulun oppilaan käyttöön riippumatta hänen iästään - lähtötai- totasoksi on määritelty A2. Kirjaa on mahdollista käyttää myös alakoulun loppupuolella ja 10. luokalla sekä toisen asteen opinnoissa. SlI0mi2 soveltuu lisäksi finskan opetukseen sekä Suomessa että Ruotsissa ja Suomi-kouluihin maailmalla. Käytännön syistä kirjan kaikki oppikirjatekstit on kuitenkin otettu 7. luokan eri oppiaineiden kirjoista.
Oppilaan kirja - opas - äänite - tekstivihko - verkko
Oppilaan kirjan käytön tukena on
>- äänite, joka sisältää mahdollisimman autenttisia puheenymmärtämisharjoituk- sia,saneluita ja kirjan tekstejä ääneen luettuina. Äänitteeseen kuuluu tekstivihko, jossa kuuntelumateriaalit ovat kirjoitettuina.
> opettajan opas, jossa avataan laajemmin materiaalin tavoitteita ja annetaan lisämateriaaleja (ns. Lisätreenit). Oppaassa on myös kappalekohtaiset kokeet ja muitakin työkaluja oppilaiden kielitaidon ja oppimisen arviointiin.
> kirjan sisältöihin kytkeytyvä verkkomateriaali, joka perustuu verkon tuomaan lisäarvoon ja sisältää toiminnallisia tehtäviä. Oppilaat voidaan ohjata käyttämään verkkomateriaalia myös ilman opettajaa.
4


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
SU0mi2. Minä ja arki - rakenne
SUOmi2 koostuu neljästä osasta, jotka jakautuvat kappaleisiinpa kirjan loppuun koostetuista Treeniohjeista.
OSA I: MINUN ELÄMÄNI
Oppimisen
kohteena
Lukutreenien
tekstilajit
Rakennetreenit
KAPPALEI:
>- itsestä ja lähipiiris¬
>■ valokuva-albumi
produktiivisesti
Minä
tä kertominen
>- kertomus
>■ persoonapronominit
>- ulkonäön kuvaa¬
>- käsitekartta
>- kysyminen
minen
>■ tekstiviesti
>- tunnekausatiivilauseet
>- tunteista ja olo¬
>■ pylväsdiagrammi
ja on hauskaa -lauseet
tiloista viestiminen
>- oppikirjateksti
KAPPALE 2:
>- oman kielenkäy¬
>- käsitekartta
reseptiivisesti
Minun
kieleni
tön ja kielitaidon
>■ taulukko
>- suomen kielen tyypil¬
havainnoiminen >■ oman kielitajun ja kielitiedon aktiivinen
>• kuvio > tuoteseloste
lisiä piirteitä
käyttäminen
KAPPALE 3:
>■ vapaa-ajasta, har¬
>■ diagrammi
produktiivisesti
Vapaa-aika
rastuksista ja kiinnos¬
>- kalenteri
>- ajan ilmaiseminen
tuksista viestiminen
>- lehtiteksti >• verkkosivu >- käsitekartta > sähköposti >- blogi
>■ oppikirjateksti
>- verbin persoona- taivutus
>- verbikysymys >■ verbityypit (1-4) reseptiivisesti >- konsonanttivaihtelu >- passiivin preesens >■ minen-substantiivi >■ va/vä-partisiippi
KAPPALE 4:
>■ kodista ja asumi¬
>• pylväsdiagrammi
produktiivisesti
Koti
sesta viestiminen
>■ lehtiteksti >- myynti-ilmoitus >• mainos >- otsikko >• kertomus >• uutinen >■ sanonta
>- adjektiivit >■ t-monikko >■ genetiivi >- partitiivi
>- minulla on-rakenne reseptiivisesti >■ adjektiivien vertailu >- monikon partitiivi
5


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
OSA II: KOULUA JOKA PÄIVÄ
6
Oppimisen
Tekstilajit
Kielen rakenteet
kohteena
KAPPALE 5:
>- koulun erilaisia
>- kertomus
produktiivisesti
Ristiin rastiin koulussa
viestintätilanteita
>- lomake
>- imperfekti
>- suomalainen kouluja
>- ohje
>- imperatiivi
siitä viestiminen
>■ lehtiteksti >■ kysely >■ diagrammi > esite
reseptiivisesti >- passiivin imperfekti
KAPPALE 6:
>- kielen oppimisen
>- kysely
Miten kieltä opitaan?
strategioita
>- oppikirjateksti >- oppituntipuhe
KAPPALE 7:
>- opiskelustrategiat
>- otsikko
reseptiivisesti
Oppimisen
avuksi
>- oppikirjatekstien
>■ sisällysluettelo
>- oppikirjojen abs-
tyypillisiä piirteitä
>• kuva
traktiverbejä ja niiden
>- koulukirjoittaminen
>- määritelmä
> oppikirjan kappale
> käsitekartta >• muistiinpanot >• matematiikan sanallinen tehtävä >- koekysymys
>■ koevastaus
> oppituntipuhe
rektioita
OSA III: MATKALLA SUOMESSA
Oppimisen
Tekstilajit
Kielen rakenteet
kohteena
KAPPALE 8:
>■ omasta asuinpaikasta
>• kartta
produktiivisesti
Suomi - Finland
kertominen
>■ kertomus
>- objektin partitiivi ja
> Suomesta ja
>■ päiväkirja
genetiivi
suomalaisista viestimi¬
>- blogi
nen
>- matkaopas >- oppikirjateksti
KAPPALE 9:
>- suomalainen elämän¬
>• matkapäiväkirja
produktiivisesti
Turisti
Suomessa
tapa
> matkaopas
>- paikansijat
>- erilaiset asiointi-
>- kertomus
>- predikatiivi
tilanteet
>• esite >- postikortti >■ neuvottelu


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
OSA IV: LUKIJASTA KIRJOITTAJAKSI
Osat ja kappaleet ovat teemallisesti rakennettuja kokonaisuuksia, joissa kielitaidon eri osa-alueiden harjoittelu on pyritty integroimaan oppilaan kannalta merkitykselliseen ja toiminnalliseen oppimiseen.
Kukin osa alkaa teemaan orientoivalla sarjakuvasivulla. Sarjakuvaa on mahdollista lukea eri tavoin ja käyttää keskustelun pohjana ja kirjoittamisen virikkeenä.
Kappaleilla ei ole samana toistuvaa rakennetta, mutta niissä on kuitenkin samat elementit:
Aluksi-sivu orientoi kappaleen sisältöihin toiminnallisella tehtävällä. Oppilas myös ohjataan selailemaan kappaletta ja jäsentämään sitä itselleen sekä asettamaan omia oppimistavoitteitaan.
^H|| f pggjj j Lukutreenit harjoittavat eri tekstilajien lukemisprosessia ja tekstin-
ymmärtämistä.
7
Oppimisen kohteena
Tekstilajit
Kielen rakenteet
KAPPALE 10:
>- faktan ja fiktion erot
>- diagrammi
produktiivisesti
Totta vai tarua?
>- mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen >- suomalaista kertomusperinnettä >- kaunokirjallisuuden peruskäsitteitä (henkilö, juoni, aihe jne.)
>- resepti >- sarjakuva >■ tv-ohjelma >■ kartta
>■ keskustelupalsta >- loru ja vitsi >- satu ja kertomus
>- nominityyppejä
KAPPALE 11:
>■ tekstilajikonventioita
>- mielipideteksti
produktiivisesti
Minä kirjoittajana
> kirjoittamisprosessi
>- uutinen
>- kappalejako
> kirjoitetun tekstin
>• tietoteksti
>- lauseiden funktioita
TREENI-
OHJEET
rakenne
>- kertomus >- tekstiviesti >■ gallupkysely >■ sähköposti
>- lauseiden rakennetta
>• lausetyyppejä >• lauseiden yhdistäminen
>- sivulauseita reseptiivisesti >- modaalisuuden ideaa


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
os&sats§» Rakennetreenit harjoittavat rakenteita. Rakennesäännöt ovat aina
treeni samanlaisissa laatikoissa, jotta kirjan selaaminen ja aiemmin opiskel¬
tujen asioiden uudelleen etsiminen ja kertaaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Kappaleissa on kuuntelutehtäviä, joiden skriptit löytyvät erillisestä vihkosesta. Jokaisessa kappaleessa on myös sanelu. Se on äänitteellä, ja sille on oma tehtäväsivu opettajan oppaan Lisätreeneissä.
Lopuksi-sivulla oppilas ohjataan tarkistamaan kappaleen keskeinen sisältö ennen koetta, arvioimaan oppimistaan ja asettamaan uusia tavoitteita itsearviointinsa ja kokeessa saamansa opettaja-arvioinnin pohjalta. Omien muistiinpanojen kohdalle oppilas voi myös kirjoittaa hyviksi kokemiaan muistisääntöjä tai opettajan antamia ohjeita.
Kirjan lopussa on Treeniohjeita-kooste, jotka on tarkoitettu käytettäviksi yhtäältä eriyttämisen apuna ja toisaalta aktiivisina opetuksen resursseina.Treeniohjeet kattavat tiivistetysti rakennesääntöjä, luku-ja kirjoitustekniikoita sekä sanaston oppimisstrategioita.
Kappaleiden sisällöt on suunniteltu niin, että sivut ja aukeamat muodostavat kokonaisuuden. Samalla aukeamalla olevat tehtävät muodostavat sisällöllisen ja pedagogisen jatkumon.Tehtävien ohjeet on rakennettu niin, että tehtävänumeron vieressä on sen keskeistä sisältöä kuvaava otsikko. Otsikon alla itse tehtävänanto on vaiheistettu ohjaamaan oppilaan päättelyprosessia ja oppimistaitojen kehittämistä. Osa tehtävistä tehdään kirjaan ja osa vihkoon.
Treenin kuvat on suunniteltu niin, että ne herättäisivät ajatuksia ja niitä voisi käyttää keskustelun ja haluttaessa kirjoittamisenkin pohjana.
Useimpiin kappaleisiin on laadittu myös koe. Lue tarkemmin kokeista luvusta IV.
Äänitteen käyttö
Äänitteellä on
• kirjan puheenymmärtämisen tehtävät
• opettajan oppaassa olevat sanelut
• kirjan tekstejä luettuina tai kerrottuina. Niissä vaihtelee opetuspuhe, arkipuhe ja lukupuhunta sen mukaan, mikä on tekstilajin kannalta mielekkäintä.
Esimerkiksi historian oppikirjateksti on nauhoitettu opetuspuheena (ikään kuin opettaja opettaisi suullisesti tekstissä olevan asian) ja lehden uutinen tai kertomus joko jonkun suullisesti toiselle kertomana tai ikään kuin kuultuna radiouutisena. Näin materiaali monipuolistuu, ja opettaja voi vaihdella opetustaan sen mukaan, halutaanko lähteä kuullusta vai luetusta tekstistä. Kaikkiin teksteihin ei kuitenkaan ole erikseen tehtäviä.
8


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Äänitteellä olevien tekstien tekstit löytyvät erillisestä tekstivihkosta, jotta se olisi helppo ottaa mukaan oppitunnille.
Oppaan käyttö
Oppaassa pyrimme tukemaan työtäsi ja kirjan käyttöä
1. avaamalla kirjan tausta-ajatuksia melko tarkasti, jotta käyttäjänä voisit paremmin saada kiinni siitä, miksi kirja on juuri sellainen kuin se on
2. kuvaamalla kunkin kappaleen tavoitteet ja antamalla tarvittaessa lisävinkkejä sen käsittelyyn
3. antamalla lisämateriaalia opetuksen eriyttämisen avuksi, sillä kirjan sivumäärä on varsin rajallinen eikä automaattistavia harjoituksia mahdu niin paljon kuin osa oppilaista tarvitsisi
4. antamalla ehdotuksia kokeiksi ja oppimisen arviointitavoiksi
5. antamalla työtäsi helpottavia työkaluja siihen, miten ohjata oppimista ulos luokasta ja tästä oppikirjasta.
Oppaassa ei ole tehtävien oikeita ratkaisuja, koska moniin tehtäviin ei edes ole yhtä oikeaa vastausta. Lisäksi uskomme, että opettajan on hyvä tehdä tehtävät myös itse ja näin luoda omakohtaista suhdetta kirjassa tehtyihin ratkaisuihin: haluamme rohkaista käyttäjää hakemaan omaa tapaansa käyttää kirjaaja tekemään valintoja sen sisällä.
suomi2 -sarjan lähtökohtia Suhde S2-opetussuunnitelmaan
Oppikirja nojaa opetussuunnitelman (2004) keskeisiin linjauksiin, joiden mukaisesti se
• ei ensisijaisesti mukaile äidinkielen oppikirjojen sisältöjä, sillä toisen kielen oppijan
tarpeet poikkeavat äidinkielen oppijan tarpeista
• ei sitoudu mihinkään luokka-asteeseen
• vastaa OPSin aihesisältöjä (esim. lähipiiri, koulu, tunteet ja olotilat jne.)
• lähtee viestinnällisyydestä, jolloin
• sisällöt ja tavoitteet on pyritty suunnittelemaan oppilaalle merkityksellisiksi ja siten,että oppilas saa oppimansa asiat heti käyttöön niin kirjan aktiviteeteissa kuin omassa elämässäänkin
• materiaali perustuu mahdollisimman autenttisiin ja oppilaan arjen ja ikätason kannalta tärkeisiin teksteihin ja hyödyntää monipuolisesti eri tekstilajeja
9


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
• kaikkia kielitaidon osa-alueita (puhuminen, puheen ymmärtäminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto) harjoitellaan sekä kokonaisuutena että erillään
• kielen rakenteita ja sanastoa opiskellaan kontekstiin sidottuina
• vältetään liikaa sääntökeskeisyyttä ja haastetaan oppilas havainnoimaan ja tutkimaan kieltä eikä anneta valmiita vastauksia
• opettaa myös kirjallisuutta
• ohjaa opiskelemaan muita oppiaineita käsittelemällä niiden sisältöjä, tekstilajeja ja sanastoa sekä opettamalla opiskelustrategioita
• opettaa kielenoppimisen strategioita ja näyttää mallia siitä, miten niitä käytetään
• opettaa suomea toisena kielenä eli ohjaa oppimaan luokan ulkopuolelta ja havainnoimaan ja käyttämään kieltä moninaisissa tilanteissa
• opettaa suomea oman äidinkielen rinnalla ja pyrkii tukemaan oppilaan monikielisyyttä ja myös oman äidinkielen analyysitaitoja.
Suhde Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoon
Kirja noudattaa Eurooppalaisessa viitekehyksessä määriteltyjä kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin periaatteita. Kirja on suunniteltu siten, että se
• lähtee tasolta A2
• vie oppilasta tuetusti kohti tasoa B1
• opettaa strategioita pärjätä esim. B2-tason oppikirjatekstien kanssa.
(Ks. Eurooppalainen viitekehys, WSOY 2003,OPH: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, LIITE 2: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko.)
Perusperiaatteena on pidetty sitä, että puhumisharjoittelu ja sitä tukevat dialogit sekä produktiivisesti opittavat kielen rakenteet vastaavat A2-tasoa. Koska sekä OPSin perusteet että käytännön kouluelämä vaativat kuitenkin oppilasta selviytymään myös muiden aineiden oppitunneillaan selvää, että niistä otettu teksti-ja kuuntelumateriaali on selvästi haastavampaa.
10


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Linjauksia
• Kielitaito on tilannesidonnaista ja niin monisäikeinen ilmiö, ettei sitä opita pelkästään luokkaympäristössä tai kansien väliin rajoittuvasta oppikirjasta. Ne toimivat toki tarpeellisina resursseina oppijalle. Kuitenkin oppilas tarvitsee oppiakseen ensisijaisesti monipuolisia mahdollisuuksia käyttää kieltä erilaisiin omiin viestintätarpeisiinsa. Siksi kirja ohjaa toimintaa ulos luokasta ja oppikirjasta havainnoimaan ja käyttämään kieltä.
• SU0mi2 nojaa funktionaaliseen kieli-ja kielenoppimiskäsitykseen, jossa muotoja ei opiskella irrallaan vaan suhteessa niiden merkitykseen ja käyttöön.
• Kytköksen opiskeltavien asioiden ja oman kielenkäytön välillä tulisi olla mahdollisimman tiivis. Opiskeltavat asiat otetaan mahdollisimman monipuoliseen käyttöön ja harjoittelu ulotetaan kaikille kielitaidon osa-alueille, jotta opetuksella ja harjoittelulla olisi todellinen siirtovaikutus omaan kielenkäyttöön.
• Kärjistäen voidaan sanoa, että kielenopetuksessa se, mitä opettaja tekee,ei ole niin tärkeää. Oppimisen kannalta tärkein haaste on, mitä opettaja saa oppilaan tekemään oppimisen eteen. Siksi oppilasta ohjataan
• päättelemään itse kielenkäytön säännönmukaisuuksia ja
• käyttämään kieltä omien ajatustensa ilmaisemiseen.
• Oppilaan päättelyprosessia seuraamalla ja hänen tuotoksiaan tutkimalla opettaja saa parasta mahdollista tietoa siitä, minkä asioiden opettamisesta ja millaisesta harjoittelusta oppilas kulloinkin eniten hyötyy. Päättelyprosessi kertoo opettajalle siitä, miten oppilas hahmottaa suomen kieltäjä mihin suuntaan hänen ajatteluaan tulisi ohjata. Samalla opettaja itse jäsentää itselleen yhä uudella tavalla sitä, millainen suomi on opittavana kielenä ja miten sitä kannattaisi opettaa.
• Parhaimmillaan opetus etenee oppilaiden prosessia mukaillen, tukien ja jäsentäen. Oikea-aikainen ja oppimisen vaiheen kannalta oikeisiin asioihin keskittyvä opetus varmasti myös nopeuttaa oppimista. On kuitenkin luonnollista, että oppilaat etenevät eri tahtiin.
• Myös reseptiivistä kielitaitoa kehitetään suunnitelmallisesti: rakenteiden ja sanojen merkitysten päättely tekstiyhteyden perusteella, muotojen hallinta tunnistamisen tasolla (esim. passiivin imperfekti historian teksteissä).
• Variaatio kuuluu luontaisesti kieleen, ja kielitaito on variaation taitoa. Siksi SU0tni2- kirjaan on pyritty saamaan eri-ikäisille ja myös eri puolilta Suomea oleville ihmisille tyypillistä kielenkäyttöä. Kielenkäyttötilanne, tekstilaji ja viestijät määrittelevät kulloinkin käytettävän kielimuodon. Puhekieli ja kirjakieli ovat kielimuotoina samanarvoisia, mutta niitä käytetään eri tavoin ja eri tilanteissa. SU0mi2-kirjassa kieli-
11


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
muotoja varioidaan tekstilajien mukaisesti: teksti-ja sähköpostiviestit, ehätit ja puhumisharjoittelun malleina toimivat dialogit ovat puhekielisiä, asiatekstit kirjakielisiä.
• Oppilasta valmennetaan selviytymään opiskelusta koulussa. Siksi kirjassa luetaan paljon eri oppiaineiden vaativia tekstejä. Oppilasta ei kuitenkaan heitetä vaikeiden tekstien pariin kylmiltään vaan häntä saatetaan kädestä pitäen ohjaamalla luku- prosessia ja antamalla työkaluja tekstien ymmärtämiseen. Oppikirjatekstit ovat epäilemättä oppilaille vaikeita - ovathan ne haastavia myös monille suomenkielisille oppilaille! SU0IT)i2 -kirjassa lähdetään siitä ajatuksesta, että perehtymismatkaa oppikirjojen abstrakteihin käsitteisiin ja uusiin tekstilajeihin on tehtävä opettajan ohjauksessa ja pikkuhiljaa. Opettajan ja oppikirjan tuki on ensiarvoisen tärkeää. Vain opettaja voi tuntea omat oppilaansa ja säädellä opetuksen vauhtia ja painopisteitä.
• Taitotasoasteikkoa käytetään monipuolisesti opetuksen ja arvioinnin tukena.
• Tekstitaitojen kehittäminen vaatii kielenoppimisen alusta lähtien tutustuttamista monipuolisesti erilaisiin tekstilajeihin. Mikään autenttinen teksti ei ole lähtökohtaisesti liian vaikea.Tehtävien painotuksilla oppilasta ohjataan löytämään tekstistä omalle taitotasolleen sopivaa tietoa.
Lue lisää linjauksien taustoista ja ratkaisujen toteutusvinkkejä SU0tT)i2 käytössä -luvus-
12


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
suomi2 käytössä
Opetuksen suunnittelu: arviointitietoon pohjautuvia valintoja
Parhaimmillaan opetus rakentuu oppilaan taidolle. Siksi opettaminen ja jatkuva arviointi kulkevat käsikkäin. Arviointi ei kuitenkaan tarkoita uuvuttavaa koe-,sanatesti-ja pistokasrumbaa vaan suurelta osin oppimisen jatkuvaa seurailua:mitä oppilaan kysymykset, kotitehtävävastaukset ja päättelyprosessit kertovat hänen ajattelustaan ja oppimisestaan? Vaatii malttia kuunnella sitä, missä oppilaat menevät, kirjan tahdissa ei kannata kiirehtiä.
Opetusta suunnitellessaan opettajan on syytä käydä kirjaa läpi ajatuksella ja omiin kokemuksiinsa suhteuttaen. S2-ryhmät ovat liki poikkeuksetta hyvin heterogeenisia, mistä syystä kaikkia palvelevaa oppikirjaa on mahdoton laatia. Kirjassa on valmistavaa opetusta kertaavaa ainesta, A2-tasoista kielitaidon harjoittamista sekä B1-B2-tasoille kurkottavaa ainesta tukemassa oppilaiden koulunkäyntiä. Opettajan tehtäväksi jää oppilaiden tason arviointi ja kirjan sisältöjen valikointi oppilaiden mukaisesti. Kunkin kappaleen kaikkien opittavaksi tarkoitettu ydinaines on ilmaistu selkeästi. Lisäksi kirjassa ja oppaan Lisätreeneissä on runsaasti eriyttävää materiaalia, jonka avulla on mahdollista saada kaikille oppilaille mielekästä tekemistä saman aihepiirin parissa.
Oppikirjassa pyritään suunnitelmallisesti kehittämään kaikkia kielitaidon osa-alu- eita,ja sisällön valikointia tehtäessä on hyvä pitää mielessä, ettei epähuomiossa jättäisi joitakin taitoalueita liian vähälle harjoittelulle. Rakenteiden drillaamisessa on loputon työsarkana ne helposti varastavatkin leijonanosan opetuksesta. Kannattaa välillä pysähtyä miettimään, minkä asioiden harjoittelusta oppilaat näyttäisivät eniten hyötyneen ja millaisilla opiskelutavoilla saadaan paras siirtovaikutus oppilaiden omaan kielenkäyttöön.
Oppikirjaa ei siis ole tarkoitettu orjallisesti käytettäväksi: asioita on varmasti tarpeen käydä myös eri järjestyksessä ja pienemmissä paloissa. Opetuksen suunnittelua ja oppimisen seurantaa varten olemme laatineet oppilaskohtaisen oppimisen seurantalomakkeen (ks. opettajan oppaan liite). Ideana on, että opettaja tekee jokaiselle oppilaalle oman lomakkeen, johon hän kirjaa huomioitaan oppilaan taidon kehittymisestä, koemenestyksestä, realistisista tavoitteista ja välietapeista. Sen avulla voidaan myös evästää muita opettajia ja erityisesti nivelvaiheissa koulua vaihdettaessa välittää tietoa eteenpäin oppilaan tuleville opettajille.
Kunkin kappaleen Aluksi-sivulla oppilasta ohjataan asettamaan omia tavoitteitaan. Lopuksi-sivuilla ja kokeissa hän taas arvioi oppimistaan ja tavoitteiden saavuttamista. Pienin kysymyksin oppilasta ohjataan jäsentämään oppimistaan, osaamistaan ja itselleen sopivia oppimisen muotoja sekä realistisia tavoitteita. Lue lisää oppilaan taitotason
13


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
ja edistymisen arvioinnista Kielitaidon arviointi ja palautteen antaminen -luvusta.
Kielitaito on yksi kokonaisuus, jonka eri osa-alueita ei täysin voi irrottaa toisistaan: esimerkiksi puhuessamme tarvitsemme yleensä myös puheen ymmärtämisen taitoa eivätkä kirjoittaminen ja tekstin ymmärtämisen taitokaan täysin erillisiä ole. Kuitenkin kielitaidon eri osa-alueet vaativat erillistä huomiota opetuksessa:jotta kielitaito kehittyisi monipuolisesti, kullekin kielitaidon osa-alueelle on asetettava omat tavoitteensa ja sitä on harjoitettava ja myös arvioitava suunnitelmallisesti.
Aidoissa kielenkäyttötilanteissa (esim. puhetilanteissa ja vaikkapa sanomalehti- tekstien lukemisessa) tarvitaan paljon enemmän rakennetietoa kuin lyhyessä ajassa voidaan opettaa. Oppilaan ei voida ajatella odottavan kieliopin opetuksen tahdissa - hän tarvitsee käyttökielensä jokaiseen päivään ja hetkeen. Siksi opetuksen tehtävänä on auttaa häntä ylittämään kielitaitonsa puutteita. Oppijan reseptiivinen taito kehittyykin usein produktiivisen taidon edellä. Reseptiivisellä taidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja tulkita uudet sanat ja rakenteet tekstiyhteyden perusteella. Produktiivista taitoa taas on kyky itse tuottaa rakenteita ja sanastoa sekä käyttää niitä tilanteeseen sopivasti.
Opetuksessa keskitytään usein vain produktiiviseen taitoon eikä reseptiivistä taitoa kehitetä systemaattisesti. SU0IT)i2 -kirjassa olemme pyrkineet erityisesti kiinnittämään huomiota reseptiivisen taidon suunnitelmalliseen kehittämiseen: kirjassa tulee paljon sellaista ainesta, jota ei ole tarkoitettu heti opittavaksi. Kunkin kappaleen lopussa on listattu produktiivisesti hallittava ydinaines, jotta sekä oppilaan että opettajan olisi helppo erottaa ydinaines.Toisaalta taidoissaan edistyneempi oppilas voi opiskella re- septiivisesti opittavaksi tarkoitettua ainesta analyyttisemmin ja pyrkiä hallitsemaan sen produktiivisesti.
Kielitaidon eri osa-alueiden opetus
Tuottamistaidot
SU0fT)i2-kirjan puhumistehtävätyyppejä
• parikeskustelu
• ryhmäkeskustelu/luokkakeskustelu
• asioimisdialogi
• mielipide
• kuvan selostaminen/täydennys
• , minidraama
• /oolipeli
• tekstin sisällön kertominen avainsanojen
Puhuminen
Mistä puhumisen taito koostuu?
Puhumisen taitoa voidaan eritellä monin
tavoin. Erilaisissa suullisissa harjoituksis¬
sa pyritään kehittämään mm.
• ääntämistä
• puheen sujuvuutta
• sanaston ja rakenteiden auto-
avulla (kertomuskielioppi)
• neuvottelu
• väittely
maattistunutta hallintaa
14


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
• kuuntelu-ja reagointitaitoa
• puheen mukauttamista puhetilanteen ja puhekumppanin mukaan
• keskustelun strategioita: miten esimerkiksi saadaan ja pidetään puheenvuoro.
Näihin kaikkiin puhumisen osataitoihin on syytä kiinnittää huomiota ja antaa niistä myös palautetta oppilaille. On kuitenkin hyvä muistaa, että eri tilanteissa puhumisen vaatimukset ovat erilaisia. Esimerkiksi on erilaista puhua
• tutun vs. tuntemattoman ihmisen kanssa
• kasvokkain vs. puhelimessa
• tuttavallisessa vs. (puoli)virallisessa tilanteessa
• yksin (monologi, esim.esitys, puhe, esitelmä) vs. kaksin vs. monen ihmisen kesken
• väsyneenä vs. virkeänä
• taustahälyssä vs. rauhallisessa ympäristössä
• tutusta tai odotuksenmukaisesta aiheesta vs. vieraasta tai odottamattomasta aiheesta.
Suunnitelmallista puhumisen taidon harjoittelua
Jotta puhumisen opetus olisi systemaattista ja tehokasta, tulisi harjoittelun kattaa myös erilaisia tilanteita, puhekumppaneita ja medioita. Hyvään opetukseen ei riitä se, että "vaan puhutaan"On syytä rakentaa puhumisharjoittelullekin suunnitelmallinen kaari, jossa puhutaan monipuolisista aiheista ja vaihtelevissa, moninaisissa tilanteissa.Tärkeintä on, että puhutaan jostakin todellisesta aiheesta: puhumisen täytyy olla jollakin tapaa tavoitteellista ja aiheen oppilaalle merkityksellinen.
Oppikirjan eri teemoihin on pyritty luomaan erilaisia ja eritasoisia puhumistehtä- viä. Kirjassa myös ohjataan oppilaita kuuntelemaan suomenkielisten puhetta. Korvan herkistäminen kuuntelemaan muiden puhetta ja oppimaan siitä on todella tärkeää. Jotkut oppijat tekevät sitä luonnostaan, mutta toiset tarvitsevat paljonkin ohjausta. Treeniohjeisiin kirjan loppuun on koostettu keskustelupartikkeleita ja eri puhetilanteisiin sopivaa fraseologiaa (esim. mielipiteen ilmaisuun, puhelinkeskusteluun ja erilaisiin asiointitilanteisiin). Monien oppilaiden kanssa niitä on syytä harjoitella systemaattisesti, jotta tietoisuus puheen piirteistä lisääntyisi ja oppilas oppisi kuulemaan ja poimimaan niitä myös ympäristöstään. Puhetehtävää aloitettaessa on hyödyllistä kerrata yhdessä Treeniohjeiden fraaseja ja ohjata oppilaat hyödyntämään niitä puhetehtävää tehdes- säänkin.
Dialogit puheen malleina
Kirjan dialogit toimivat usein puhumisharjoittelun malleina eri tilanteissa. Siksi neon kirjoitettu puhekielisiksi. Dialogeissa kirjoitettuna käytetty kielimuoto on luonnollisesti
15


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
kompromissi sikäli,että puhekieltä ei oikeastaan voi kirjoittaa. Oppilaan kannalta ei tietenkään ole mielekästä käyttää kovin hienosyistä transkriptiota. Pyrkimyksenämme on kuitenkin ollut käyttää suhteellisen luontevaa ikäluokalle tyypillistä yleispuhekieltä, jota voi periaatteessa käyttää ja kuulla eri puolilla Suomea. Kunkin alueen murrepiirteet opettajan täytyy ottaa itse haluamallaan tavalla huomioon. Oppilaat on hyvä ohjata tarkkailemaan, mitä muotoa oman paikkakunnan ihmiset käyttävät esimerkiksi pronomineista ja miten jotkin fraasit tavataan sanoa.
Tavoite määrittää harjoittelutavan
Puheharjoittelussa tarvitaan monenlaisia harjoittelun muotoja:yhtäältä on tarpeen harjoitella ja vakiinnuttaa tietyssä tilanteessa käytettäviä fraaseja ja rakenteita, niin että oppija voi kiinnittää huomionsa vain opittaviin ilmauksiin.Toisaalta tarvitaan myös autenttisempaa puheharjoitusta. Autenttisessa harjoituksessa oppija saa olla omana itsenään, esittää omia ajatuksiaan sekä pohtia tai ratkaista jotakin itselleen merkityksellistä asiaa tai ongelmaa.
Puhumisen taito voidaankin jakaa kahtia: kognitiiviseen taitoon eli kykyyn tuottaa ymmärrettävää tuotosta ja sosiaaliseen taitoon eli kykyyn osallistua vuorovaikutukseen omien tavoitteiden suuntaisesti. SU0mi2 -kirjassa pyritään harjoittelemaan molempia taitoja. Rakenteiden hallintaa usein automaattistetaan suullisesti kognitiivisin puheharjoituksin, esim. minidraamoilla, kuvan selostuksilla tai käyttämällä annettuja sanoja tai muotoja jossakin tarkasti rajatussa arkipäivän tilanteessa. Niissä puhetilanne on oppijan tueksi hyvin ohjattuja tilanne etenee ulkopuolelta annettujen raamitusten mukaan. Sosiaalista puhetaitoa harjoitellaan monissa keskusteluissa, mielipiteen ilmaisuissa, roolipeleissä ja neuvotteluissa. Niissä oppilaat osallistuvat ja ohjaavat tilannetta tavoitteidensa suuntaisesti, mikä tekee niistä puhetaidon kannalta haastavampia.
Millaista ääntämisharjoittelua?
Ääntämisen ongelmat ovat yleensä sidoksissa kuulemisen ongelmiin, sillä kuuleminen edeltää omaa tuottamista.Oppilaiden ääntämisongelmat ovat hyvin yksilöllisiä,eikä oppikirjaan ole siksi ollut mielekästä sijoittaa yksittäisten äänteiden harjoittelua.Toi- vottavasti tämä ratkaisu ei kuitenkaan johda ääntämisharjoittelun laiminlyömiseen! Suosittelemme,että analysoit oppilaidesi ääntämisvaikeudet ja harjoitutat heitä suunnitelmallisesti esim. Mitä kuuluu? Suomen kielen kuuntelu-ja ääntämisharjoituksia -kirjan (Latomaa, S.& Hämäläinen, E.2003) tehtävien avulla. Erityisesti ymmärrettävyyttä haittaavista ääntämisvirheistä on tärkeää pyrkiä eroon.Tässä muutamia ääntämisharjoittelun periaatteita:
• 	Prosodia (puheen rytmi, sanojen ja lauseiden painotus sekä äänteiden kesto) on yleensä puheen ymmärrettävyyden kannalta keskeisempi kuin yksittäiset äänteet. Siksi ääntämisharjoittelukin kannattaa liittää kokonaisvaltaisempaan suullisen kielitaidon harjoitteluun. Esimerkiksi tekstien eläytyvä ääneen
16


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
lukeminen tai lukeminen nauhoitteen kanssa päällekkäin samassa tahdissa toimii hyvänä ääntämisharjoitteluna.
• Luokassa sanapainoa voidaan harjoitella siten, että luetaan seisaaltaan yhdessä tekstiä ja poljetaan jalkaa painollisten tavujen kohdalla.
• Ääntämis- ja kuulemisharjoittelun tukemiseksi kirjassa on tehtäviä, joissa harjoitellaan tulkitsemaan puheen sävyä sekä puhujan suhtautumista ja asennetta.
• Oppilaat hyötyvät myös sananrajojen ja taukojen kuuntelemisesta sekä kestojen kuuntelusta.Äänteiden kestojen hallinta näkyy isoimmin ongelmina kirjoittamisessa.
Kirjoittaminen
Kirjoittamistaito on avain yhteiskunnassa toimimiseen
SU0mi2-kirjassa kirjoitetaan monenlaisia tekstejä,ja medioiden moninaisuus tekstilajeineen nähdään rikkautena. Nykykoulussa kirjoittaminen ei voi rajoittua koulukirjoitelmiin, koska yhteiskunnassa toimiminen edellyttää aivan toisenlaisia kirjoittamistaitoja.
Yläkoululaisen pitää tietää, miten kirjoitetaan hyvä koevastaus. Yhtä tärkeää on kuitenkin tietää, miten kirjoitetaan tekstiviesti kaverille tai mitä pitää ottaa huomioon, kun tekstiviestin lähettääkin kaverin äidille tai vaikkapa opettajalle.
Uudet mediat ja tekstilajit antavat myös alkeistason kirjoittamiselle autenttisen kehyksen. Jo alkeisoppija pystyy kirjoittamaan hyvän tekstiviestin ja mielipiteensä keskustelupalstalle. Näissä tekstilajeissa opittuja taitoja voi myöhemmin luontevasti laajentaa kompleksisemman viestin tai mielipide- tekstin suuntaan.
Tehtävät ohjaavat kirjoittamista ja arviointia
On jo syytä miettiä kirjoittamistehtävää suunnitellessa,
• 	miten autenttinen kirjoittamistehtävä on (missä määrin se vastaa oikean elämän kirjoittamistarpeita ja missä määrin oppilaalla on oikeasti sanottavaa asiasta) ja miten todellinen lukija sillä on
SU0tni2-kirjan kirjoitusharjoituksia tekstiviesti
sähköposti
myynti-ilmoitus
pieni uutinen
postikortti
mielipide kesksutelupalstalle ja muut pienet mielipidetekstit
verkkopäiväkirja (blogi)
kertomus
pienet kuvaukset eri tarkoituksiin
muistiinpanot
käsitekartta
koevastaus ja muut pienet tietotekstit laajempi mielipideteksti
17


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
• millä tavalla tehtävä olisi oppilaalle merkityksellinen, jottei hän kirjoittaisi vain kirjoittamisen vuoksi
• mitä tekstilajia odotetaan
• millaiselle lukijalle tekstiä kirjoitetaan
• kirjoitetaanko teksti kerralla valmiiksi vai onko siinä välipalautevaiheita
• kuka palautetta antaa tekstin missäkin vaiheessa (itsearviointi, vertaisarviointi vai opettaja-arviointi).
On tarpeen huolehtia siitä, että oppilaat harjaantuvat kirjoittamaan erilaisia tekstilajeja ja oppivat kuvaamaan, ohjaamaan, argumentoimaan, selostamaan jne.
Oppilaan on tehtävän saadessaan tiedettävä, mitä siltä odotetaan ja millaisiin asioihin sen arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota.
Huomio tekstilajiin sopivaan kieleen ja sisältöön
Kirjoittamisen opettamisessa päähuomion tulee olla tekstilajille tyypillisessä sisällössä ja rakenteessa, ei "kirjoitusvirheissä" Erilaiset tekstilajit edellyttävät erilaista kieltä, ja siksi opettajakaan ei voi korjata oppilaan kaikkia tekstejä samoja lainalaisuuksia noudattaen. Jos keskustelupalstan viesti kirjoitetaan koevastauksen kieltäjä rakennetta mukaillen, kieli ei enää ole tilanteeseen sopivaa.
Oman tekstin työstäminen
Prosessikirjoittaminen sopii erityisen hyvin toisella kielellä kirjoittamiseen, sillä on tärkeää ohjata oppilasta itse korjaamaan ja työstämään tekstiään eteenpäin. Virheiden korjaaminen ei ole hyödyllistä, jos oppilasta ei ohjata prosessoimaan tekemiään virheitä. Joskus oppilaan teksti on hyvin hajanaista pötköä, jossa eivät erotu sen paremmin lauseiden kuin kappaleidenkaan rajat. Silloin oman tekstin ääneen lukeminen saattaa auttaa. Lukiessa oppilas voi osata korjata monia virheitään. Erityisesti hän voi tarkkailla taukopaikkoja: niissä kohdissa, jossa hän lukiessa pitää pienen tauon, voisi olla pisteen tai muun välimerkin paikka.
Oppilaiden tekstit ohjaavat opetusta
Yläkouluikäisten kirjoitelmat ovat usein hyvin epätasaisia: he tuottavat paikoitellen hyvin idiomaattista ja rakenteiltaan kompleksista kieltä, kun taas monissa perusasioissa saattaa olla paljonkin horjuntaa.Tämä kertoo siitä, että he oppivat kieltä ympäristönsä malleista, jotka ovat taivutuspäätteitä laajempia ja fraasimaisempia kokonaisuuksia. Tätä kannattaa kirjoittamisen opetuksessa hyödyntää.Oppilaiden kanssa on syytä lukea laajasti erilaisia tekstejä ja ohjata heitä ottamaan mallia ja matkimaan eri tekstilajeja ja niiden sanastoa ja rakenteita.Tällöin opetus on tekstilaji-ja sanastolähtöistä.
Kun oppilaan kielitaito paranee, lisääntyvät myös rakenteiden tarkemman hallinnan vaatimukset. Siksi oppilaan tekstejä on syytä tarkastella pohtien myös, mitä ne kertovat oppilaan rakenteiden hallinnasta:
18


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
• Mitä oppilas pyrkii ilmaisemaan, mutta kielellisiä keinoja ei vielä ole?
Esimerkiksi hän saattaa pyrkiä käyttämään eri aikamuotoja tai objektia, vaikkei niitä ole vielä varsinaisesti opetettu. On opettajan harkinnassa, mitä rakenteita oppilaalle kannattaisi milloinkin opettaa.
• Mikä oppilaan tekstissä horjuu? Horjuminen on sitä, että tiettyyn kategoriaan kuuluvat muodot ovat välillä oikein ja välillä väärin. Horjunta on helpompi havaita, jos ottaa oppilaan tekstistä kopion ja alleviivaa sitä eri väreillä: kaikki paikkaa ilmaisevat sanat punaisella, kaikki imperfektit sinisellä, kaikki omistusmuodot vihreällä jne. Korostusten kohteet kannattaa valita sen perusteella, mitä on juuri opiskeltu tai mitkä piirteet näyttäisivät nousevan oppilaan tekstistä esiin. Esimerkiksi erään oppilaan tekstissä genetiivirakenteet olivat seuraavanlaisia:
mummo poikan - Liisan tyttö - vaimo Jaakon - mummon syntymäpäivä. Genetiivin sanajärjestys mitä ilmeisimmin on kirjoittajalle hankala asia. Kirjoitta essa hän on joutunut jatkuvasti valitsemaan: pääsana vai genetiivimuoto ensin? Oppilas epäilemättä hyötyisi horjuvan asian korjaamisesta ja vahvistuksen saamisesta epäröinnilleen.
Ymmärtämistaidot
Puheen ymmärtäminen
Monenlaista ymmärtämistä
Puheen ymmärtämisen taidon opettaminen tuntuu usein kaikkein haasteellisimmalta, koska oppilaan pään sisään ei pääse eikä ymmärtämisen prosessia pysty samalla tavalla ohjailemaan kuin monia muita ajatusprosesseja. Parhaiten sitä oppii vuorovaikutuksessa oppilaiden kans- sa:yhdessä kuuntelemalla ja oppilaiden tulkinnoista keskustelemalla. Se auttaa suuntaamaan omaa opetusta ja hahmottamaan eri oppilaiden tapaa tulkita ja ymmärtää.
Puheen ymmärtämisen harjoittelun tulisi olla monipuolista: sen pitäisi kattaa erilaisia tekstilajeja, puhetilanteita ja puheen variantteja (eri murteita ja eri-ikäisiä ihmisiä). Oppilaat tarvitsevat ohjausta monologipuheen (esim. opetuspuhe, uutiset) kuunteluun
SU0mi2-kirjan kuunteluharjoitustyyppejä:
• monologi tai dialogi, josta
avokysymyksiä
tiedon poimimista taulukkoon oikein/väärin väittämiä kuvan täydentämistä kielellisten muotojen poimimista puhekielen havainnointia ja piirteiden poimimista
• parikeskustelu, jossa kuvaa täydennetään parin antamien ohjeiden mukaan
• kertomuksia
• uutisia
• oppituntipuhetta
19


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
mutta yhtä lailla monen välisen keskustelun seuraamiseen. Kuuntelutehtävien tulisi myös opettaa erilaisia kuuntelun strategioita: miten saada selville teema, miten pääasiat vs. sivuasiat, mielipiteet vs. faktat?
On hyvä huomata, että ymmärtäminen on paljon muutakin kuin kieltä. Siihen vaikuttavat monet kielenulkoiset seikat: puhujien määrä, taustahäly, puheen varianttien tuttuus ja selkeys, puhenopeus, aiheen tuttuus jne. Lisäksi ymmärtäminen on aina tulkintaa ja perustuu pitkälti ennakointiin. Syntyperäinen kielenpuhuja ennakoi pitkin matkaa, mihin puhuja pyrkii. Monesti lausetta ei oikeastaan tarvitsisi sanoa loppuunkaan, koska kuulija osaa täydentää sen ennakointinsa perusteella. Oppijalle tämä on tietenkin haasteellista, mutta ennakointiakin on syytä harjoitella - ja opettaa oppilaita luottamaan siihen.
Puheen ymmärtämisen harjoittelu
Puheen ymmärtämisen harjoittelussa kannattaa käyttää monipuolisesti erilaisia tehtävätyyppejä. Sinällään jokin tehtävätyyppi ei ole toista parempi tai luotettavampi, mutta niillä kaikilla on rajoituksensa. Jos tehtävä ei ole hyvin laadittu, se ei kerro paljon ymmärtämistaidosta.Tehtäviä laadittaessa on hyvä muistaa, että
• tehtävien tulisi ohjata monenlaiseen ymmärtämiseen: myös päättelyyn ja asioiden yhdistelyyn
• kannattaa välttää yksittäisten sanojen ymmärtämiseen perustuvia tehtäviä
• tehtäviä laatiessa on hyvä tarkistaa, että niihin vastaaminen todella vaatii ymmärtämistä eikä ole mahdollista maailmantiedon perusteella
• jos kuunneltava pätkä on liian pitkä ja tehtäväosioita paljon, harjoitus kuormittaa muistia eikä kohdistu ymmärtämisen harjoitteluun
• oikein/väärin-ja monivalintatehtävillä ymmärtäminen näyttäytyy joko-tai- asiana, hyvillä avokysymyksillä voi osoittaa myös osittaista ymmärtämistä
• oppilailla tulisi olla myös ei-kielellisiä keinoja osoittaa ymmärtämisensä, jotteivät tuottamistaitojen (esim. kirjoittamisen) puutteet vaikuttaisi käsitykseen ymmärtämistaidosta.
Kuunteluharjoittelussa oikeiden vastausten antaminen ei riitä, vaan niiden jälkeen teksti tulee mahdollisimman usein kuunnella vielä uudelleen ja osoittaa, missä kohtaa tulee vastaus mihinkin kysymykseen. Oppilaan tulee saada kokemus, että hän pystyi itse hahmottamaan oikeat vastaukset - olkoonkin, että oppilas jo siinä vaiheessa "tietää" ne.
Sanelut kuulemisen harjoitteluna
SU0mi2-kirjassa on varsin monenlaisia kuunteluharjoituksia. Äänitteeltä löytyvät kaikki kirjan tekstit, jotta opettajalla on mahdollisuus varioida lähestymistapaansa kirjan teemoihin. Valmiita tehtäviä on laadittu vain varsinaisiin puheen ymmärtämisen harjoituksiin.
20


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Puheen ymmärtämisen harjoitusten lisäksi jokaisessa SU0mi2-kirjan kappaleessa on sanelu, jonka ideana on treenata korvaa ja kuulemista tarkemmin. Sanelut on sidostettu kunkin kappaleen teemoihin ja tekstilajeihin.Ne edustavatkin eri tekstilajeja aina reseptistä uutiseen, tiedotteeseen ja vitsiin.Tehtävänä on toisinaan kirjoittaa koko kuultu teksti, toisinaan taas vain tiettyjä ilmaisuja, yksittäisiä lauseita tai jopa sanojen loppuja. Saneluja voidaan käyttää
• introna ja aktivointina kappaleen teemaan
• oppimisen vahvistamisena ja tuottamisen automaattistamisena
• tarkkuusharjoitteluna
• kevennyksenä.
Sanelutehtävät eivät ole kirjassa. Ne löytyvät opettajan oppaasta kunkin kappaleen Lisätreeneistä.Saneluskriptit löytyvät myös äänitteen tekstivihkosta.
Tekstin ymmärtäminen
Monenlaista ymmärtämistä
Tekstin ymmärtämisen harjoittelun tulisi ohjata monenlaiseen ymmärtämiseen, jotta oppilas saisi työkaluja lukea eri tavoin eri tarpeisiin. Millaisia asioita tekstistä sitten normaalisti pitäisi saada selville? Ymmärtämisen tavoitteita ovat esimerkiksi:
• aiheen ymmärtäminen
• pääasioiden ymmärtäminen
• päätelmien tekeminen (esim. rivien välistä tulkittavien asioiden päättely tai outojen sanojen päättely tekstiyhteyden perusteella)
• tietojen yhdisteleminen
• yksityiskohtien ymmärtäminen
• tekstin sisältöjen arvioiminen ja suhteuttaminen muihin tietoihin, teksteihin tai käsityksiin (esim. faktan ja mielipiteen erottaminen)
Ymmärtämisen tehtävät tulisi laatia niin, että ne harjaannuttaisivat monenlaiseen ja kulloisenkin tarpeen mukaiseen ymmärtämiseen.
SU0mi2-kirjan tekstinymmärtämisharjoi- tuksia:
Monipuoliset tekstilajit ja niiden sisällön
• ennakointi
• silmäily
• päättely
• tärkeiden kohtien ja sanojen etsiminen visuaalisten vihjeiden perusteella
• osittainen lukeminen
• oletuksenmukaisen tiedon etsiminen
• tarkempi lukeminen
• pääkohtien kertominen omin sanoin suullisesti ja kirjallisesti
• sitominen omiin tietoihin ja kokemuksiin
21


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Mallintamalla eri lukutapoja
Erilaisia tekstejä luetaan eri tavoin. Lukemisen tavoite säätelee lukemisen tapaa. Puhelinluetteloa luetaan aivan eri tavoin kuin oppikirjatekstiä tai maitopurkin kylkeä aamu- palapöydässä.
Oppikirjassa ohjataan arvioimaan tekstejä ja lukemaan niitä kulloiseenkin tavoitteeseen sopivalla tavalla. Oppilaalle ei vain esitellä erilaisia lukutekniikoita vaan niiden käyttöä mallinnetaan ja siten ohjataan kädestä pitäen lukuprosessia.Näin pyritään kehittämään aktiivista ja tavoitteellista lukemisen otetta. Luetun ymmärtämisen harjoitukset on merkitty Lukutreeni-symbolilla. Lukutekniikoihin liittyvä tieto on koottu myös Treeniohjeisiin kirjan loppuun.
Tekstilaji kertoo, mikä on tekstin ydinasiaa
Tekstilaji kertoo, mitä tekstistä kulloinkin minimissään pitää ymmärtää. Uutisesta on tärkeää ymmärtää otsikkoja pari ensimmäistä lausetta, joissa on vastaukset keskeisiin uutiskysymyksiin. Kertomuksesta on tärkeää ymmärtää juonen pääkohdat ja oppikirjasta opiskeltavan asian pääkohdat ja keskeiset käsitteet. Viesteistä ja ilmoituksista on tärkeintä ymmärtää oman elämän ja toiminnan kannalta tärkeä informaatio. Aiheesta riippuen näiden tekstilajien tärkeää tietoa ovat esimerkiksi erilaiset aikataulut ja toimintaohjeet.
SU0mi2-kirjan tekstilajeja
Vapaa-aika
Erilaiset viestit
Valokuva-albumi
Ilmoitus ja kyltti
Kartta
Päiväkirja
Matkaopas
Postikortti
Ohje
Keskustelupalsta
Mediat
Otsikko
Mainos
Diagrammi
TV-ohjelma
Uutinen
Lehtijuttu
Mielipide
Verkkosivu
Keskustelupalsta
Opiskelutekstit
Otsikko
Sisällysluettelo
Kuva ja kuvateksti
Määritelmä
Tiivistelmä
Oppikirjakappale
Kirjallinen perinne
Sananlasku
Loru
Vitsi
Sarjakuva
Satu
Kertomus
Apua lukutekniikoista
Yläkouluikäinen S2-oppija joutuu yleensä lähes mahdottoman tehtävän eteen. Hänen pitäisi alkeistason kielitaidolla pystyä lukemaan valtavat määrät abstraktia oppikirja- tekstiä.Tämä realiteetti säilynee kouluissamme jatkossakin, siksi emme kirjassamme käytä juurikaan selkokielelle muunnettuja tekstejä. Sen sijaan pyrimme taluttamaan oppilasta läpi vaikeidenkin tekstien. Opetamme tekniikoita, joilla alkeisoppijakin saisi vaikeita tekstejä haltuunsa ja oppisi itse kehittämään lukutaitoaan.Taitoa käyttää tehokkaita lukemisen tekniikoita rakennetaan läpi koko kirjan, mutta erityisesti niitä harjoitellaan kirjan kappaleessa 7.
22


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Ymmärtäminen saa olla osittaista
Oppilaita on tärkeää opettaa sietämään sitä, että ymmärtäminen on usein osittaista. Kaikkea ei aina ymmärrä, mutta se ei ole tarpeenkaan - syntyperäisenkään suomenpuhujan ymmärtäminen ei ole täydellistä. Sen sijaan on tärkeää oppia täydentämään avoimeksi jääneitä kohtia eli päättelemään ja yhdistelemään asioita esimerkiksi kuvien tai aikaisempien tietojen avulla. Oppilaita kannattaa rohkaista tekemään tekstin perusteella erilaisia päätelmiä, vaikka ne eivät aina täysin oikeaan osuisikaan.Vääräkin arvaus kehittää päättelyn taitoa ja on aina parempi kuin yrittämättä jättäminen.
Mekaanisesta lukijasta aktiiviseksi kyselijäksi
Yläkouluikäisen oppilaan lukemisen huomio on usein tekstin mekaanisessa koodaamisessa. Päättelytaitoja vaativan kysymyksen kohdalla oppilas saattaa kokea,että "vastausta ei sanota tekstissä" Mekaanistakin lukutaitoa on toki tärkeää harjoittaa ja vahvistaa, mutta huomiota tulisi erityisesti keskittää tekstin aktiiviseen tulkintaan. Aina opettajan ei tarvitse olla se, joka tekee tekstistä kysymyksiä. Myös oppilaita on syytä ohjata tekemään tekstille kysymyksiä (Siis mitä? Ai kuka? Mitä tää nyt taas tarkottaa? Siis äskenhän tossa sanottiin... ja nyt tässä lukee?). Joskus voi olla hauskaa jopa leikisti suuttua tekstiilejä haastaa se vastaamaan erilaisiin kysymyksiin (Kerropas nyt selvästi, mitä tarkottaa..., äläkä kiertele! Puhu selvää suomea senkin kapulakieli ja kerro, mikä on...!)
Tekstitaitojen kehittäminen havainnoinnista omaan tuottamiseen
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat osa tekstitaitoja, joiden harjoittelu lähtee usein tekstien havainnoinnista ja mallintamisesta ja etenee sitten omaan tuottamiseen. Siksi oppikirjassa ohjataan oppilaita havainnoimaan erilaisia tekstejä ja kirjoittamaan niitä sitten itse.
Tiedonhaun taidot Internet tiedonlähteenä
Koska Internet-sivuilla on yleensä todella paljon yksityiskohtia ja niiden kieli paikoitellen hankalaa, kannattaa sivujen lukemista harjoitella oppilaiden kanssa. Erityisesti on tärkeää, että oppilaat hahmottavat verkkosivujen tiedon rakenteet (sivun navigoinnin, sivun sisäiset linkit ja sivulta pois vievät linkit) ja niillä yleisesti esiintyvän sanaston. Vaikka oppilaat luultavasti käyttävät erilaisia sivuja paljonkin, he eivät silti välttämättä ole kovin verkkolukutaitoisia ja toiminnassaan tavoitteellisia ja tiedostavia. Oppilaita tulee heti alusta alkaen ohjata lähdekriittisyyteen ja antaa heille eväitä verkkosivujen luotettavuuden arviointiin (mm. taustaorganisaation selvittäminen, sivujen päivitys ja ylläpito). Jotta heistä tulee vastuullisia verkon käyttäjiä, heidän pitää ymmärtää oman toimintansa seuraamukset, tekijänoikeuskysymykset ja verkosta toisten tekstien lainaamiseen liittyvät eettiset ongelmat.
23


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Verkon ulkopuolelle ohjaaminen
On aina hyvä muistuttaa oppilaita siitä, että nykymaailmassakin tietoa löytyy myös Internetin ulkopuolelta ja että Internetistä löytyvä tieto ei kaikissa tapauksissa anna kattavaa kuvaa tutkittavasta asiasta. Elokuvat, tv, radio, sanomalehdet, kirjastot ja toiset ihmiset ovat joskus huomattavasti Internetiä parempia tiedonlähteitä.
Millaista tietoa ja miten sitä haetaan?
Tiedonhaun hallinnan merkitys korostuu jatkuvasti tiedonvälityksen ja tiedon saatavuuden lisääntyessä. Opetuksessa tiedonhakua on tehty kautta aikojen, mutta juuri tietomäärän räjähdysmäinen kasvuja tiedonvälityksen tehostuminen asettavat uudenlaisia vaatimuksia sille, miten tiedonhaun taitoja tietoisesti kehitetään osana kaikkea opetusta. Usein puhutaan tiedonhausta ikään kuin se olisi aina samanlainen prosessi, vaikka itse asiassa tietoa haetaan hyvin erilaisiin tarpeisiin ja erilaisissa tilanteissa. Tiedonhaun erilaisia tapoja kannattaa selittää myös opetuksessa.Tietoa voidaan hakea muun muassa seuraavilla tavoilla:
• Nopea faktatiedon etsiminen (esimerkiksi vuosi, jolloin jotain tapahtui tai tietyn kirjailijan tai muusikon tuotannon selvittäminen) > Haku on jo ennalta tarkkaan rajattuja pari hakusanaa riittää onnistuneen hakutuloksen saamiseksi.
• Olemassa olevan tietämyksen laajentaminen (esimerkiksi harrastuksiin liittyvät hautjoissa perusasetelma on tiedossa ja siihen haetaan päivitystä tai laajennusta) >- Haku voi olla alueeltaan laajakin mutta hakusanat ovat tuttuja.
• Uuden tiedon etsiminen (hakijalle uuteen aihepiiriin liittyvien tietojen etsiminen tai jo tutun aiheen laajentaminen ja yhdistäminen uusiin tietoihin, esimerkiksi esitelmää, esseetä tai projektia tehtäessä) > Tarvitaan luultavasti useita hakuja ja useiden rinnakkaisten hakusanojen käyttöä, ja hakijan täytyy aktiivisesti arvioida löytämäänsä tietoa.
Miten tiedonhakua voi ohjata?
Tiedonhaku oppimisen kohteena on aivan oma taiteenlajinsa, jossa oleellista on saada oppilaat pysähtymään tiedonhaun eri vaiheissa suunnittelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Siksi hakuprosessia pitää strukturoida ja vaiheistaa ja oppilaita ohjata tiedonhaun eri vaiheissa. Pelkästään lopputuotos ei ole tärkeä vaan erityisesti se tiedonhaun prosessi, jolla tulokseen päästiin. Jotta oppilas tosiaan hahmottaisi tiedonhaun prosessia niin, että hän voisi soveltaa oppimaansa myös muissa tiedonhaun tilanteissa, prosessi pitäisi tiedonhaun tehtävissä saada näkyväksi.
Tiedonhaku kannattaa aloittaa hyvällä suunnittelulla. Aluksi kannattaa yhdessä oppilaiden kanssa miettiä, mihin tietoa haetaan ja millaista haettava tieto on. Varsinkin kieli-
24


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Mihin asioihin haetaan vastauksia?
Minkälaisin hakusanoin? Läheiset käsitteet?
Tutkittava
asia
Mistä kaikkialta tietoa voisi löytää?
Mitä kaikkea asiasta jo tiedetään?
taidoltaan heikompien oppilaiden kanssa aikaa kannattaa käyttää myös konkreettisten hakutermien ja niille läheisten käsitteiden etsimiseen. Suunnittelun avuksi voi ottaa vaikka yksinkertaisen käsitekartan (ks. yllä oleva esimerkki), johon haun eri aspekteja on helppo konkretisoida.Tärkeintä on saada oppilaat pysähtymään hetkeksi ja miettimään, mitä he itse asiassa ovat tekemässä. He tarvitsevat luonnollisesti paljon kielellistä tukea haun suunnitteluun.
Seuraavaksi oppilaiden kanssa kannattaa käydä läpi tiedon hierarkkisuutta ja "eriarvoisuutta" eli juuri lähdekriittisyyttä ja kriittisyyttä suhteessa löydettyyn tietoon ja siihen mitä ollaan etsimässä. Oppilaiden tulisi ymmärtää sekin, että hakuprosessi on yleensä syklinen, eli aiempiin vaiheisiin voi välillä joutua palaamaan. Silloin voidaan vapaasti todeta, että hakusanoja täytyy laajentaa ja miettiä uudestaan tai että mahdollisesti pitää hakea tietoa joiltain osin täysin uusin ajatuksin. Erityisen tärkeää on, että oppilaat kirjaavat ylös prosessin vaiheita käyttämiään hakustrategioita ja syitä niiden valintaan. Koko aktiviteetin päätöspiste on se, että oppilaat tekevät toimintaansa näkyväksi muille ja esittelevät, kuulijat huomioivasti, tekemiään havaintoja ja oppimiaan uusia asioita esimerkiksi erilaisia kuvia ja karttoja hyödyntäen.
Seuraavalla sivulla olevaa kuvaa voidaan käyttää hyväksi, kun prosessia käydään läpi oppilaiden kanssa. Sama kuva löytyy oppikirjan treeniohjeista.
Miten tiedonhakua opetetaan SU0mi2-kirjassa?
Kirjaan on suunniteltu viisi erilaista tiedonhakuun liittyvää tehtävää, joilla kaikilla on omat tavoitteensa ja jotka muodostavat jatkumon.
25


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Mieti tarkkaan» mitä tietoa olet etsimässä.
- 	Onko Internetissä joku sivusto, josta voisit aloittaa ja jatkaa siitä hakukoneisiin? Esimerkiksi Wikipediassa on paljon tietoa monista asioista.
Mieti mistä kaikkialta sinun tulisi etsiä tietoa.
- Löydätkö tarpeeksi asioita Internetistä, vai kannattaako sinun käydä myös kirjastossa?
- Entä voisitko saada vastauksia kysymyksiisi toisilta ihmisiltä (esim. eri aineiden opettajilta, koulukavereilta tai vanhemmilta)?
Mieti hakusanat tarkkaan.
- 	Jos haet tietoa jalkapallosta sanoilla "jalkapallo”, "Euroopan liiga”, ”futis” tai ”jalis” hakukone tarjoaa sinulle varmasti hyvin erilaisia sivuja luettavaksi.
Muista myös pysähtyä välillä miettimään» mitä olet löytänyt ja mitä sinun vielä pitää etsiä.
- 	Voit tehdä uusia hakuja, jos et ole saanut vastauksia kysymyksiisi.
Mieti» miten kerrot tietosi muille.
- Kaikkea löytämääsi tietoa ei aina kannata kertoa.
- Mieti tarkasti, mitkä asiat ovat muista mielenkiintoisia.
- Mieti, voisitko piirtää asioista vaikka kuvan tai käsitekartan ja käyttää sitä apuna, kun esittelet asiaa muille.
26


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
OSA I - Kappale 3: Vapaa-aika - Etsi tietoa harrastuksista Internetistä
Tehtävän tavoitteena on
• antaa oppilaalle käsitys tiedonhaun perusperiaatteista: hakusanoista ja niiden merkityksestä hakutuloksella
• muistuttaa oppilaita siitä,että on olemassa useita hakukoneita Googlen lisäksi ja että laajemmassa haussa kannattaa aina käyttää vähintään kahta hakukonetta
• kiinnittää oppilaiden huomio hakukoneiden kaupallisuuteen ja siihen, että hakukoneiden sivuilla on usein mainoksia, välillä tavallisten linkkien näköisiäkin.
OSA I - Kappale 4: Koti on suomalaisille tärkeä
Tällä tehtävällä halutaan
• tutustuttaa oppilaat lehtien maailmaan ja näyttää heille, että useimmilla lehdillä on nykyisin myös verkkosivut, jotka täydentävät paperilehden sisältöä
• oppilaiden tekevän vähän laajempia hakuja ja miettivän, minkälaisin hakusanoin tai minkälaisista osoitteista eri lehtien sivut löytyvät.
OSA III - Kappale 8: Matkalla Suomessa
Tässä tehtävässä on kyse laajasta ryhmätyöstä, jossa keskeistä ovat ryhmän yhteiset päätökset ja niihin liittyvä tiedonhaku. Jotta tehtävästä saisi mahdollisimman paljon irti, kannattaa siihen tehdä raportointilomake, johon oppilaat keräävät löytämänsä tiedot ja josta he saavat helposti poimittua tarpeelliset asiat kirjalliseen lomasuunni- telmaansa. Koska tiedonhaku kohdistuu erilaisille virallisille sivustoille (VR, Express- buss, kaupunkien kotisivut, hotellit), kannattaa ennen ryhmätyön aloittamista tutkia tällaisten sivujen rakennetta ja esimerkiksi sitä, miten niiden osoitteet muodostuvat (www.kaupunginnimi.fi tai www.vr.fi jne.). Myös sivuilla tyypillisesti esiintyvää sanastoa voidaan tutkia oppilaiden kanssa.
OSA III - Kappale 8: Kaupan lehtihyllyllä
Nämä tehtävät on suunniteltu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa voi hyödyntää oppilaan kirjan Treeniohjeissa olevaa tiedonhaun prosessikuvaa.Tehtävä sisältää kaikki kuvassa olevat vaiheet ja sen avulla voi viedä sen alusta loppuun läpi. Ajanpuutteessa tehtävää voi myös lyhentää, kunhan pitää huolen siitä, että tiedonhaun eri vaiheet tulee kuitenkin katettua.
OSA III - Kappale 9:Turisti Suomessa
Tätä tehtävää voidaan käyttää joko perustiedonhaun harjoittelemiseen tai sitten kirjan kaikki tiedonhakutehtävät koostavana harjoituksena, jolloin oppilaat eivät enää itse lue muiden tekemiä sivustoja vaan tekevät nyt oman verkkosivun.Oppilaiden ei ole tar¬
27


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
koitus kirjoittaa sivulle pitkiä tekstejä, vaan ennemminkin osoittaa, että he ymmärtävät verkkosivujen tyypillisen rakenteen ja tekstilajin.Tehtävässä oleva hakuprosessi rakentuu tiedonhaun prosessin kokonaisuudelle,joka on kuvattu sekä edellä että oppilaan kirjan lopun Treeniohjeissa.
Jos tehtävän viimeinen osio (oman matkakohteen keksiminen tai määrittäminen) tuntuu liian hankalalta, oppilaita voi ohjeistaa kahden olemassa olevan kohteen esittelyn tekemiseen.
Rakenteet
Oppikirjassa rakenteiden opetuksen lähtökohtana ovat yläkouluikäisen oppijan tarpeet. Siksi kirjan rakennet- reeneissä ei pyritä kielioppikategorioi- den aukottomaan kuvaukseen, mutta rakenteiden esittelyssä ja harjoittelussa ollaan silti systemaattisia. Kieltä pyritään kuvaamaan oppimisen kannalta mielekkäästi, jolloin kaikkea ei tarvitse opettaa kerralla. Pyrimme tarjoamaan
SU0mi2-kirjan rakenneharjoituksia
• rakenteiden tunnistaminen ja poimiminen teksteistä
• rakenteiden säännönmukaisuuksien havainnointi
• sääntöjen täydentäminen
• omien (muisti)sääntöjen tekeminen
• rakenteita toistavat pienet"kysy ja vastaa parin kanssa"-tehtävät ja dialogit
• kuvista kertominen
• rakenteiden täydennystehtävät
• pienet kirjoitustehtävät
oppilaalle sitä, mikä on
• kielenkäytössä tyypillistä ja taajaan esiintyvää - ei siis jäännöksetöntä kuvausta eikä poikkeuksiin keskittymistä
• monikäyttöistä ja laajasti sovellettavaa
• yläkouluikäisen oppijan oletettavien kielenkäyttötarpeiden kannalta relevanttia.
S2-alan vakiintuneitakin opetustapoja on yritetty pohtia uudestaan, ja esimerkiksi nomini-, verbi-ja lausetyyppien kuvaus poikkeaa jonkin verran totutusta.
Rakenteet osana teemoja ja kielenkäyttöä
Yläkouluikäisen maahanmuuttajaoppilaan tekstiä lukiessa tulee usein sellainen olo, että oppilaan kielitaidossa olevia rakennepuutteita ei kieliopin aukkotehtävillä korjata: suomea toisena kielenä oppivilla on usein paljon horjuntaa ihan perusasioissa (esim. taivutuksessa) mutta samaan aikaan erittäin idiomaattisia ilmauksia, selvää kielitajua ja erilaisten mallikonstruktioiden avulla opittuja vaikeitakin ilmauksia. Perinteisten kieli- oppiharjoitusten siirtovaikutus omaan kielenkäyttöön on usein heikko.
Olemmekin pyrkineet sitomaan rakenteet teemallisiin kokonaisuuksiin, tekstilajei- hin ja aitoihin kielenkäyttötilanteisiin. Siksi kirjassa on vähän perinteisiä "aukkoharjoi- tuksia" joissa huomio on ainoastaan oikean muodon tuottamisessa.Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme hylänneet oppijan kannalta tärkeän automaattistamisharjoittelun. Olemme vain pyrkineet sitomaan kaiken rakenneharjoittelun jollakin tavalla merkityk-
28


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
selliseen kontekstiin tai toimintaan. Kaikki rakennetehtävät on kontekstualisoitu siten, että niitä ei ole mahdollista tehdä täysin mekaanisesti, vaan oppilas joutuu ymmärtämään tehtävän kokonaisuuden.Tarvittaessa automaattistamisharjoituksia löytyy lisää eri oppikirjoista.
Mallista säännönmukaisuuksien havainnointiin ja omaan tuotokseen
Oppikirjassa lähdetään siitä ajatuksesta, että vaikka säännöt toki ovat oppimisessa tärkeitä apuvälineitä, mallioppiminen on uskoaksemme useimmalle yläkouluikäiselle luontevin oppimisen muoto. Rakennetreenit onkin toteutettu siten, että
1) oppilaalle mallinnetaan, miten rakennetta käytetään erilaisissa, mahdollisimman autenttisissa teksteissä
2) oppilas poimii muodot tekstistä annettujen ohjeiden avulla
3) sen jälkeen hän luo esimerkkien avulla rakenteen muodostamisen tai käytön säännöt
4) rakennetta käytetään helpommissa tehtävissä, joissa on mahdollista keskittyä pelkästään opiskeltavaan muotoon
5) rakennetta tutkitaan ja käytetään vaativammissa tehtävissä, joissa pitää esimerkiksi itse löytää kontekstiin sopiva sana ja taivuttaa sitä lauseeseen sopivasti tai käyttää rakennetta luovasti omien ajatusten ilmaisemiseen.
Koska S2-ryhmät ovat usein hyvin heterogeenisiä,olemme pyrkineet rakentamaan kirjaan helpompia ja vaikeampia tehtäviä.Tämän toivomme auttavan eriyttämisessä. Koska kirjan sivumäärä on aina rajoitettu, olemme koonneet kuhunkin kappaleeseen lisätehtäviä opettajanoppaan Lisätreeneihin.
Lähtökohtana rakenteiden yleisyys
Periaatteenamme on, että kirjan tehtäväsivuilla ei juurikaan anneta valmiita kielioppisääntöjäkään oppilas rakentaa niitä ensin itse. Rakenteiden kuvauksessa yhtenä lähtökohtana on eri rakennepiirteiden yleisyys: opetetaan kielenainesta,joka on taajaan esiintyvää ja laajasti sovellettavaa. Emme usko siihen, että yläkouluikäinen oppilas hyötyy vaikkapa kaikkien harvinaistenkin astevaihtelumuutosten tuntemisesta.Tärkein- tä on, että hän tietää astevaihtelun olevan yksi suomen kielelle tyypillinen ilmiö.Tämän ilmiön kuvaamiseen riittää alkuvaiheessa astevaihtelun yleisimpien tapausten esittely.
Erottamaton kolmikko: muoto - merkitys - käyttö
SU0tT)i2-sarjassa kieli nähdään funktio-ja merkityslähtöisenä systeemistönä ja viestinnän välineenä: muodot ovat olemassa, koska halutaan ilmaista merkityksiä. Muotojen opettaminen on välttämätöntä, mutta opetuksessa tulee olla tasapaino muodon, merkityksen ja käytön välillä. Kielioppikategoriasta esitellään siis sen erilaiset merkitykset ja käyttöyhteydet ja -tavat sekä muotoon liittyvät säännöt ja piirteet. Koska tavoitteena on nimenomaan kielen käyttötaito, kielellistä analyysia viivästytetään: analyysi seuraa
29


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
käyttökokemuksen ja oman havainnoinnin jälkeen.
Termistö läpinäkyväksi
S2-oppilas joutuu peruskoulussa oppimaan valtavan määrän uutta sanastoa. Siksi olemmekin pyrkineet siihen, että rakenteisiin liittyvä termistö ei kuormittaisi häntä enää lisää. Käytämme rakenteista siis mahdollisimman läpinäkyviä ja helposti muistettavia nimityksiä. Monissa nimityksissä käytämme nimeämisperusteena mallisanoja, jotka mallintavat rakennetermiin liittyviä säännönmukaisuuksia (esim.verbityyppi 1 vs. puhua-puhun-tyyppi). Ajatuksena on, että oleellisinta on oppia tunnistamaan ilmiö ja käyttämään sitä, ei ensisijaisesti oppia sen nimitystä.
Toki monet termit, kuten sanaluokat tai aikamuodot, ovat sellaisia, joita oppilas tarvitsee muidenkin kielten tunneilla. Siksi niiden opettaminen on perusteltua myös suomen tunnilla. Alla on lista niiden rakenteiden nimityksistä, jotka oppikirjassa poikkeavat Ison suomen kieliopin (2005) tai Suomen kielioppia ulkomaalaisille -teoksen (1993) termeistä.
Iso suomen kielioppi ja SU0tT)i2-kirjassa käytettävät nimitykset Suomen kielioppia ulko¬
maalaisille
Kielioppi
Kielen rakenteet
NOMINIT
Sijamuodot:
nominatiivi
perusmuoto t-monikko genetiivi (n-muoto) partitiivi (a-muoto)
paikansijat: missä-muoto, mistä-muoto, mihin-muoto jne.
monikon nominatiivi genetiivi partitiivi paikallissijat
nominityypit
nominityypit: kone-koneet-tyyppi, käsi-kädet-tyyppi
astevaihtelu
T, K, P-vaihtelu
VERBIT
A-infinitiivi
persoonamuoto
perusmuoto
persoonamuoto:
minä-muoto,sinä-muoto,hän-muoto,me-muotojne.
passiivi
taan/tään-muoto (harrastetaan-muoto) tiin-muoto (opiskeltiin-muoto)
kieltomuoto
ei-muoto (kieltomuoto)
imperatiivi
käskymuoto (imperatiivi)
30


yleinen osa SU0fni2, Minä ja arki - opettajan opas
Aikamuodot:
preesens
preesens (tänään-muoto)
imperfekti
imperfekti (eilen-muoto)
Verbityypit:
verbityyppi 1
puhua-puhun-tyyppi
verbityyppi 2
syödä-syön-tyyppi
verbityyppi 3
tulla-tulen-tyyppi
verbityyppi 4
haluta-haluan-tyyppi
Astevaihtelu
T,K,P-vaihtelu
JOHTAMINEN
johdokset
sanaperhe
minen-johdos
minen-substantiivi,harrastaminen-substantiivi
vA-partisiippi
va/vä-adjektiivi, harrastava-adjektiivi
komparaatiojohdokset:
adjektiivin vertailumuodot: isompi-muoto (komparatiivi),
komparatiivi-ja superlatiivi-
isoin-muoto (superlatiivi)
johdokset
LAUSEET
virke
yhdyslause
sivulause
sivulause: koska-lause, että-lause, kun-lause, jos-lause, vaik-
ka-lause,joka-lause, kysyvä (sivu)lause
syntaktiset lausetyypit
transitiivi-/intransitiivilause
peruslause
omistuslause
minulla on -lause
eksistentiaalilause
repussa on -lause
kopulalause
opiskelu on kivaa -lause
tuloslause
minusta tulee -lause
tunnekausatiivilause
minua kiinnostaa -lause
31


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Sanasto
Sanavarasto on kielitaidon perusta. Toisen kielen oppija oppii sanastoa koko ajan ympäriltään. Yläkouluikäisen oppijan sanavarasto voi olla hyvinkin epätasainen. Hän saattaa osata laajasti hyvinkin harvinaista, esimerkiksi johonkin harrastukseen liittyvää sanastoa.Toisaalta sanaston aukkoja voi olla yllättävissä ja arkipäiväisissä sanaryhmissä.S2-oppijan kohdalla iso haaste on koulun oppiaineiden valtava ja usein hallitsemattomalta tuntuva sanatulva.
SU0mi2-kirjan sanastoharjoituksia
• Täydennystehtävät
• Sanastoa toistavat puheharjoitukset
• Kuvasta kertominen
• Kuvan täydentäminen
• Sanojen selittäminen
• Pelit ja leikit
• Sanastoa toistavat kirjoitustehtävät
• Semanttisten sanaryhmien rakentaminen ja täydentäminen
• Sanaperheiden rakentaminen
• Uusien yhdyssanojen muodostaminen
• Sanojen päättely kontekstin perusteella
• Synonyymien etsiminen tekstistä
• Tärkeiden sisältösanojen tunnistaminen ja poimiminen käsitekarttoihin
• Tekstin sisällön kertominen tärkeiden sisältösanojen avulla (kertomuskielioppi)
• Erilaisten sanaston oppimistekniikoiden käyttäminen
Produktiivisesti ja reseptiivisesti osattavaa sanastoa
Kuten rakenteetkin, myös kirjan sanasto on pyritty sitomaan laajempiin
teemallisiin kokonaisuuksiin ja kielenkäyttötilanteisiin. Olemme pyrkineet jakamaan sanastoa produktiivisesti ja reseptiivisesti osattavaan sanastoon.Tämä jako näkyy siten, että produktiivisesti osattavaa sanastoa harjoitellaan aktiivisesti erilaisilla harjoituksilla, ja sitä myös arvioidaan kokeissa. Produktiivisesti osattavat sanat on mainittu aihepiirin tasolla kappaleiden Lopuksi-sivulla.
Reseptiivistä sanavarastoa ovat sellaiset sanat, joiden merkityksen oppilas pystyy päättelemään tekstiyhteyden perusteella.Tätä taitoa harjoitellaan systemaattisesti Lukutreeneissä. Päättelyyn kannustaminen on kaikkiaan hyvin olennaista erityisesti sen välittämän asenteen takia. Oppilas ymmärtää, että lukeminen on päättelyä, ja oppii monipuolisia päättelyn strategioita ja päätelmien paikkansapitävyyden arviointia. Lu- kutreenit ja niiden apusanastot laajentavat oppilaan reseptiivistä sanavarastoa. Resep¬
tiivistä sanastoa arv jako produktiivisest luokassa oppijan ta
oidaan kokeiden tekstin ymmärtämisen tehtävissä.Toki lopullinen ja reseptiivisesti osattavaan sanastoon määritellään viime kädessä totason ja tarpeiden mukaan.
Sanoja pitää osata valita
Kirjassa ei ole vieraiden kielten oppikirjoille tyypillistä kappalekohtaista käännettyä sanastoa, koska oppilaiden äidinkieliä on niin monia. Aina oppilailla ei ole abstraktia sanastoa äidinkielelläkään, jolloin käännös ei auta heitä eteenpäin. Oppilaita kannattaa kuitenkin kannustaa oman sanaston kokoamiseen. Koulussa uusien sanojen ja käsitteiden virta on katkeamaton. Sanastoa ja käsitteistöä on opittava suomeksi, mutta kaikkia sanoja ei mitenkään voi opetella. Siksi on tärkeää, että oppilas oppii tunnistamaan ja
32


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
poimimaan tärkeitä ja tarpeellisia sanoja puhevirrasta ja teksteistä.Tärkeiden sanojen valinta ei ole oppilaalle helppoa - eihän se ole sitä aina opettajallekaan. Sanojen valinnassa oppilaita voi ohjata noudattamaan seuraavia periaatteita:
Sana on tärkeä, jos
• se esiintyy usein tekstissä tai puheessa (esimerkiksi jonkin aineen oppikirjassa tai oppitunnilla)
• se esiintyy monen oppiaineen teksteissä
• oppilaan täytyy itse käyttää sitä puheessa tai kirjoituksessa.
Vinkkejä sanojen opetteluun
Koska jäsentelemättömien sanalistojen pänttääminen ei ole kovin tehokas opiskelutapa,Treeniohjeisiin kirjan loppuun on koottu sanaston oppimisvinkkejä.Tarkoituksena on, että oppilas kokeilee vinkkejä systemaattisesti opettajan ohjauksessa pitkin kirjaa ja löytää näin itselleen sopivia oppimistapoja.Tässäkin strategioiden soveltamisen mallintaminen ja oppilaan taluttaminen kädestä pitäen on ensisijaisen tärkeää pysyvien oppimiskäytänteiden syntymiseksi, jotteivät strategialistat jää vain kirjan loppuun käyttämättöminä.
Johdokset sanaperheiksi
Johtaminen on suomen kielen ehtymätön resurssi. Kirjassa lähestymme johtamista sanaperheiden avulla, joten huomio ei ole niinkään eri johdostyyppien tarkassa muodostamisessa tai johdinten analyysissä. Sanaperheet on pyritty sitomaan kirjan sisältöihin ja teemaan. Niiden tehtävänä on kartuttaa oppilaan sanavarastoa ja taitoa rakentaa sanoja myös itse.Siksi oppilaita on hyvä kannustaa kokeilemaan rohkeasti sanojen rakentelua, vaikka muodot eivät aina olisikaan täysin oikeita. Alla on sanaperhe, joka on rakennettu asua-verbin ympärille.
Sanaperheen rakentamisen jälkeen on hyvä kiinnittää oppilaiden huomio eri johdos- tyyppien sanaluokkiin ja merkityksiin. Oppilaan on hyvä hahmottaa, mitä sanan loppuun pitää lisätä, jos halutaan rakentaa esimerkiksi substantiiveja tai adjektiiveja. Hedelmällistä keskustelua syntyy usein siitä, miten sanan merkitys muuttuu eri johtimilla. Mitä sana tarkoittaa, jos lopussa on ton/tön?Tai miten esimerkiksi monien verbien sävy muuttuu, kun niistä tehdään ele-johtineella kävellä-kävelen-tyypin verbejä (esim.
33


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
hypellä, naureskella)? Oppilaan kielitaidosta riippuu toki aina, kuinka paljon ja millaisia johdoksia heidän kanssaan on järkevää rakentaa ja tutkia.
Eri johdosten merkityksiä voi harjoitella vaikkapa perinteisellä Alias-pelillä, jolloin oppilaat selittävät johdoksia toisilleen (Se on se, missä asutaan... Se on se, joka asuu...
Se on se, jolla ei ole asuntoa...). Johdosten käyttämistä voi harjoitella esimerkiksi kertomalla tai kirjoittamalla pientä tarinaa, jossa käytetään kaikkia sanaperheen sanoja. (Ks. muita sanojen oppimisvinkkejäTreeniohjeista.)
Lisää sanoja yhdistämällä
Oppilaat on hyvä tehdä tietoisiksi myös siitä, että yhdyssanojen alkuosaa varioimalla voi muodostaa suuria määriä uusia sanoja.Takin ei tarvitse olla vain takki, vaan se voi olla talvitakki, syystakki, kevättäkki, toppatakki, villatakki,farkkutakki... Lista on lähes loputon.Tässäkin oppilaita on hyvä kannustaa kokeilemaan ja leikkimään. Lopultahan rajana on vain oma mielikuvitus.
Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus
Monikulttuurista suomalaisuutta rakentamassa
Periaatteenamme on ollut, että vältämme dikotomiaa maahanmuuttajista ja suomalaisista. S2-oppilas nähdään kirjassa siis kaksi- tai monikielisenä ja monikulttuurisena suomalaisena nuorena. Siksi kirjan tekstit käsittelevät suomalaista elämänmenoa, joka kuitenkin nykyään on monikulttuurista. Haluamme myös tukea ja arvostaa oppilaan omaa äidinkieltä ja sen kehittämistä. Siksi kirjassa on tehtäviä, joissa oppilasta pyydetään vertailemaan kahta tai useampaakin osaamaansa kieltä: suomea ja oppilaan ensimmäistä tai kotona puhuttavaa kieltä. Usean kielen osaaminen nähdään rikkautena, jota pitäisi pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään.
Monet oppilaat elävät kahden kulttuurin välissä ja jopa kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen keskellä.Tarkoituksenamme ei ole tuputtaa suomalaista elämäntapaa ja arvoja, mutta näemme, että suomen oppikirjan tehtävänä on avata juuri suomalaista kulttuuria ja sen ilmiöitä. Suomalainen kulttuurikonteksti on myös monikulttuuristen ryhmien yhteistä ja tietyllä tapaa puolueetonta maaperää. Ryhmän kulttuuritaustan ja tarpeiden mukaan opettaja voi laajentaa sisältöjä oppilaiden lähtökulttuurin ja äidinkielen suuntaan.
Kaunokirjalliset tekstit osana tekstilajikirjoa
Kirjan kaikissa osissa on teemaan sopivia kaunokirjallisia tekstejä. Lähtökohtana tässäkin ovat siis kirjan sisällöt ja aihepiirit, ja kaunokirjalliset tekstit nähdään osana koko kirjan tekstilajikirjoa. Kaunokirjallisia tekstejä on koottu enemmän kappaleeseen 10jossa huomioon erilaisissa kertomuksissa. Myös kaunokirjallisuuden peruskäsitteet esitellään lyhyesti, ja niiden tehtävä on toimia luetun ymmärtämisen ja kertomuksen rakenteen
34


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
kuvaamisen tukena. Pidämme kaunokirjallisia tekstejä tärkeänä S2-opetuksen osana, mutta kovin analyyttinen kirjallisuuden tulkinta ei ole mielestämme tarkoituksenmukaista kielen oppimisen tässä vaiheessa.
Kielitaidon arviointi ja palautteen antaminen Arvioinnin ja opetuksen yhteispeli
Usein kurssit päättyvät kokeeseen. Oikeat vastaukset käydään mahdollisesti läpi kokeen palautustunnilla, mutta kaikkiaan koe on usein kurssin viimeinen aktiviteetti. Loppukokeita toki tarvitaankin, mutta kaikkiaan arviointi on osa opetusta, ei sen päätepiste. Oikeastaan koe voidaankin nähdä välietappina, joka ohjaa oppimista ja opetusta oppijan tarvitsemaan suuntaan.
Monenlaista arviointia
Arviointia on monenlaista.Opetussuunnitelma kehottaa arvioimaan oppilaan edistymistä, ja Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon yhteydessä puhutaan taitotasoarvioinnista. Opetettaessa jatkuva arviointi on tarpeen. Kokeissa ja kou-
Millaista ohjausta ja millaista palautetta?
• Miten arviointitietoa hyödynnetään?
• Millaisesta harjoittelusta oppilas juuri nyt hyötyy?
• Millainen tuen tarve oppilaalla on?
• Millaisia yksilöllisiä prosesseja?
Oppiminen
ja
edistyminen
Millaisia jatkuvan arvioinnin käytänteitä?
• Kokeet
• Itsearviointi
• Vertaisarviointi
• Opetuskeskustelut
• Läpinäkyvät arviointikriteerit (suhde tavoitteeseen ja uusien tavoitteiden asettaminen)
Taitotasoasteikko
sisältöjen valinta

aktiviteettien valinta
osa arvioinnin kriteereistä
aihepiiri
tilanteet
sanasto
taitoharjoittelua ryhmä- produktiiviset-
varioivat tehtävät ja yksilö reseptiiviset
aktiviteetit tavoitteet
35


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
luarvioinnissa seuraamme myös sitä, miten opetetut asiat on opittu. Voitaneen puhua opetettujen asioiden oppimisen arvioinnista. Arvioinnin muotoina käytämme itse-, vertais- ja opettaja-arviointia. Seuraavassa kuviossa avataan niiden yhteispeliä SU0mi2-kirjassa.
Lähtökohtana taitotaso
Taitotasoarviointi on koko opetuksen lähtökohta. Opettaja arvioi kunkin oppilaan lähtötason kielitaidon eri osa-alueilla. Sli0mi2-kirjassa lähtökohdaksi on otettu taitotaso A2.Tasomääritys sitten näkyy kirjan valinnoissa seuraavasti
• Aihepiirit ja sanasto ovat A2-tasoa: paljon arkielämän tilanteissa selviytymistä, oppilaan omaan välittömään elämänpiiriin liittyviä aiheita (perhe, harrastukset, koti jne.).
• Tehtävä- ja aktiviteettityypeissä on esimerkiksi paljon pitkälle tuettuja mini- draamoja, joiden avulla oppilas voi automaattistaa ja vakiinnuttaa opittavia asioita sekä kehittää ilmaisuvarmuutta.
• Rakennetreenien sisällöissä keskitytään perusrakenteiden hallintaan.
• Lukutreeneissä on paljon autenttisia tekstejä. Niiden lukemista tuetaan A2- tason oppijan tarvitsemin vaiheistuksin ja strategioin. Lisäksi teksteihin liittyvät tehtävät on muokattu A2-tason oppilaan ymmärtämistaitojen näkökulmasta.
• Sisällöissä ja tehtävätyypeissä on otettu huomioon se, millaista harjoittelua oppilas tarvitsee saavuttaakseen B1-tason (ks. tarkemmin seuraavaa lukua).
• Kokeiden tehtävät on suunniteltu A2-tason oppilaalle.
• Arvioinnin kriteerit nousevat taitotasoasteikosta, ja oppilaalle annetaan palautetta kriteereihin nojaten. Palautteen tavoitteena on tehdä oppiminen näkyväksi ja ohjata oppimista kohti seuraavaa taitotasoa.
Kokeilla arvioidaan opittuja asioita
Kirjan kokeet on siis suunniteltu taitotasoarvioinnin varaan. Kokeiden tehtävänä on antaa viitteitä siitä, miten A2-tason mukaisesti määritellyt opiskelun sisällöt on omaksuttu. Kokeet toimivat siis opetettujen sisältöjen omaksumisen arvioinnin välineenä. Kokeita ja oppilaiden tuotoksia arvioitaessa nojataan taitotasoasteikosta nouseviin kriteereihin. Arviointi on siis suunnitelmallista ja kriteeriviitteistä.
Arvioinnin pitää olla jatkuvaa
Taidon arvioinnin ei tulisi olla vain koe- tai testimuotoista arviointia vaan opettajan tulisi seurailla oppilaiden prosessia ja vahvuuksia ja kehittämiskohteita jatkuvan arvioinnin periaatteella.Tätä tarkoitusta palvelemaan olemme laatineet oppilaskohtaisen oppimisen seurantalomakkeen (ks. opettajan oppaan liite), johon voi joustavasti kirjata havaintoja oppilaiden edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla. Jatkuva arviointi kattaa kaiken arvioinnin, niin kokeet kuin muun havainnoinnin.
36


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Todistuksessa arvioidaan edistymistä
Opetussuunnitelman ohjeiden mukaisesti todistusarvioinnin tulisi ennen peruskoulun päättöarviointia olla yksilöllisen edistymisen arviointia. Edistymisen arvioinnissa opettaja käyttää tukena taitotasoarviointia sekä kokeiden ja muun jatkuvan arvioinnin antamaa viitettä siitä, miten oppilas on omaksunut opiskeltuja asioita. Niitä on suhteutettava siihen oppilaan lähtötasoon, joka hänellä oli lukukauden alkaessa.Opettajan pohdittavaksi ja määriteltäväksi jää, onko edistyminen ollut lähtötasoon nähden erinomaista, hyvää, kohtalaista vai heikkoa.Todistusarviointi voi olla perusopetuksen päättöarviointiin saakka sanallista. Kannattaa huolehtia siitä, että todistusarviointikin olisi niin oppilaalle, vanhemmille kuin oppilaan tuleville opettajillekin mahdollisimman informatiivista ts. konkreettista ja hyödyllistä tietoa antavaa. Arvioinnin ei siinäkään tulisi olla päätepiste vaan sen pitäisi auttaa hahmottamaan, miten taitoa tulisi kehittää eteenpäin.
Mitä arviointi kertoo oppilaalle?
Arviointi kertoo arvostuksista
Kun kielitaidon eri osa-alueille asetetaan erillisiä tavoitteita ja taitoja harjoitellaan suunnitelmallisesti, niitä on myös arvioitava erikseen. Oppilaan on tärkeä tiedostua omasta kielitaitoprofiilistaan: millä osa-alueilla hän on vahva, mitkä vaativat eniten kehittämistä. Arviointi kertoo arvostuksista. Kokeiden painotukset ja tehtävät viestivät oppilaalle siitä, mikä kielitaidossa on tärkeää ja mihin pitää keskittyä. Jos kokeissa on pelkkiä kieli- oppitehtäviä, välitetään oppilaalle käsitystä kieliopin ensisijaisuudesta Jos todistusarvi- ointi perustuu kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin ja niistä kaikista annetaan konkreettista palautetta, oppilas ymmärtää paremmin kielitaidon kokonaisuuden ja oppii erittelemään omaa oppimistaan.
Kautta kirjan oppilasta ohjataan arvioimaan omaa taitotasoaan kielitaidon eri osa-alueilla, seuraamaan oppimistaan jatkuvan arvioinnin periaattein ja arvioimaan sitä, miten hän on omaksunut opiskeltuja asioita ja missä hänellä on vielä kehittämistä. Oppikirjassa on myös lyhyet kuvaukset oppilaan kannalta tärkeimmistä taitotasoista, joiden perusteella häntä ohjataan hahmottamaan omaa kielitaitoprofiiliaan ja määrittämään omaa tasoaan taitotasoasteikolla. Oppilaan kanssa on hyvä keskustella hänen taitotasostaan. Sitä varten olemme laatineet taitotasoasteikon portaista konkreettis- tukset opettajan oppaaseen (ks. lukua Taitotasoasteikko tukee opetusta ja arviointia).
On kuitenkin huomattava, että kukin porras on erittäin laaja ja vain harvoin oppilas voi vuodenkaan kuluessa hypätä porrasta ylemmäksi. Opettajan on siis syytä eritellä taidon kehittymistä tarkemmin yhden portaan sisällä.
Palaute auttaa oppimaan lisääjä paremmin
Opettaja antaa oppilaalle palautetta hänen oppimisestaan kokeiden ja muun jatkuvan arvioinnin perusteella. Myös palaute ankkuroituu taitotasoon, koska palautelomakkeet
37


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
on suunniteltu sillä tavalla informatiivisiksi, että arviointitieto todella saavuttaisi oppilaan ja että tietoa voisi käyttää hyväksi opiskelun tehostamisessa ja suuntaamisessa. Palaute hyödyttää oppilasta vain, jos hän kykenee tulkitsemaan sitä ja käyttämään siitä saamaansa tietoa oman opiskelunsa tehostamiseen ja siihen, että hän tarkoituksenmukaisemmin keinoin pyrkisi kohti seuraavaa taitotasoa.
Oppilaalla tulee siis olla realistinen käsitys omista taidoistaan: jos edistyminen on ollut hidasta, todistusarvosana on helposti heikko - sitä voi kuitenkin täydentää kannustavalla sanallisella palautteella.Oleellista on,että kannustearvioinnin nimissä oppilas ei vuodesta toiseen saa realistista arviointia parempaa arvosanaa. Palautetta on hyvä antaa sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilaan voi olla vaikea muistaa suullisen palautteen keskeisiä kohtia, mutta kirjoitettuun palautteeseen hän voi aina palata. Opettaja osaa parhaiten arvioida, miten tarkkaa ja yksityiskohtaista palautetta oppilas kulloinkin pystyy vastaanottamaan. Palautteen määrä ja ajoitus on harkittava oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Olemme laatineet monipuoliset palautetyökalut eri taitoalueiden arvioimiseen. Olemme pyrkineet rakentamaan selkeisiin kriteereihin pohjautuvan arviointikehyksen, jota opettajan on helppo soveltaa ja johon on helppo lisätä yksilöllisiä kommentteja kullekin oppilaalle. Katso arviointilomakkeita tarkemmin kokeiden yhteydessä ja luvusta Vinkkejä kielitaidon eri osa-alueiden arviointiin ja palautteenantoon.
38


yleinen osa SU0fni2, Minä ja arki - opettajan opas
39


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Taitotasoasteikko tukee opetusta ja arviointia
Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikko on iso apu kielitaidon ja oppimisen arvioinnissa, mutta se auttaa myös asettamaan tavoitteita ja hahmottamaan kielitaidon eri osa- alueiden kehittymistä suhteessa kielenkäyttötarpeisiin. Kuvioon 1 olemme kuvanneet yleisellä tasolla, mikä on millekin kielitaitoportaalle tyypillistä.
• A-tasolla oppijan taito on auttava ja kielenkäyttäjänä hän selviytyy vasta yksinkertaisista arkielämän perustilanteista. Oppijan taito ei ole vielä kovin sujuva eikä automaattis-
tunut. Ilmaisu ei ole kovin tarkkaa mutta puutteistaan huolimatta alkeistasolla ymmärrettävää.
• B-tasolla kielitaito on jo toiminnallista ja kattaa laajasti arkielämän moninaisia viestintätilanteita; oppija on kielenkäyttäjänä itsenäinen toimija eikä joudu niin paljon tukeutumaan esimerkiksi puhekumppaniin.Taito on jo melko sujuvaa ja B2-tasolle tultaessa tarkkuus ja ilmaisun monipuolisuus kasvaa.
• C-taso puolestaan on ammattilaisen kielitaidon taso, jolla kielenkäyttö on sujuvaa, tarkkaa ja tilanteen mukaisesti varioivaa. C-tason kielenkäyttötilanteet ovat jo niin
perustason
kielenkäyttäjä
1
auttava kielitaito omassa välittömässä ympäristössä "minä-taso"
itsenäinen
kielenkäyttäjä
I
toiminnallinen kielitaito arkielämän moninaisissa tilanteissa: koulu, vapaa-aika ja formaa- limmatkin tilanteet
edistynyt/taitava
kielenkäyttäjä
1
ammattilaisen kielitaito myös vaativissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa tilanteissa
40


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
vaativia ja moninaisia, ettei syntyperäisenkään yläkouluikäisen suomenpuhujan kielitaitoa voida C-tasolla arvioida, koska oppilas ei siinä iässä yksinkertaisesti joudu viestimään niin vaativissa tilanteissa ja niin haastavista aiheista.
Portaat ovat laajoja ja kielitaidon kehittyminen hidasta, mistä syystä EVK-asteikon koulusovellukseen on luotu väliaskelmia (AI .1, A1.2 jne.). Portailla etenemisen hitautta havainnollistanee parhaiten se,että englantia alakoulusta asti opiskellessa lukion päättöarvioinnin tavoitetaso on B2.1 kaikilla kielitaidon osa-alueilla - 10 vuoden opiskelun jälkeen.Toista kieltä opiskeltaessa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen, koska opittava kieli on ympäristön kieli ja siksi arkielämä, harrastukset ja muiden oppiaineiden opiskelu tehostavat kielenoppimista.
Jotta EVK-taitotasoasteikko toimisi paremmin työkaluna S2-opetuksessa ja suomen kielen taidon kehittämisessä, olemme kuvanneet portaikon eri askelmia näistä näkökulmista:
• Millaisia aiheita ja tilanteita oppija hallitsee?
• Mihin sanasto riittää?
• Millaista kieltä oppija tuottaa puhumalla ja kirjoittamalla?
• Miten sujuvaa, tarkkaa ja monimuotoista tuotos on?
• Mitä rajoituksia omassa tuottamisessa on?
• Millaista kieltä oppija ymmärtää lukien ja kuunnellen?
• Millaiset asiat haittaavat ymmärtämistä?
• Millaisia rajoituksia ymmärtämisen taidossa on?
• Millaisesta taitoharjoittelusta oppija hyötyy kullakin tasolla?
• Miten kielitaidon rajoja pitäisi koetella ja ohjata oppijaa suunnitelmallisesti seu- raavalle askelmalle?
• Miten saada kielitaito merkitykselliseen käyttöön?
• Mitä uutta seuraava porras tuo kielitaitoon?
41


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
AI - alkeiskielitaito
Millaisia aiheita ja tilanteita oppija hallitsee?
• kaikkein yksinkertaisimmat viestintätilanteet ja yksinkertainen asiointi jokapäiväisissä rutiinitilanteissa
• esim. tervehtiminen, perustietojen kertominen itsestä, pyytäminen koulussa, pienet viestit kuten postikortit ja henkilötiedot
• tuttavalliset tilanteet (ei muodollisia tai puolivirallisia)
• konkreettiset aiheet, jotka liittyvät omaan itseen tai välittömään ympäristöön
• koulun tietoaineiden opiskelu ei onnistu edes tukitoimin
Millaista kieltä oppija tuottaa puhumalla ja kirjoittamalla?
• asioiden nimeämistä ja yksittäisillä sanoilla kuvaamista
• yksittäisiä sanoja sekä lyhyitä ilmauksia ja fraaseja
• esim. rutiinitilanteiden ohjeita, pyyntöjä, kieltoja, kysymyksiä ja pieniä vastauksia
• oma tuottaminen vielä vaivalloista:
• puhe hidasta ja katkonaista, ei kovin sujuvaa eikä automaattistunutta
• kirjoitus lyhyttä, yksittäisiä lauseita, hajanaista
• sanavaraston ja rakenteiden vähäisyys rajaa paljon sitä, mitä saa viestittyä
• ei vaihtoehtoisia tapoja ilmaista samaa asiaa
• keskustelussa puhekumppanin tuki välttämätöntä
Millaista kieltä oppija ymmärtää lukien ja kuunnellen?
• yksinkertaista, konkreettista perussanastoa,joitakin perusrakenteita
• yksinkertaistettua ja hidastettua puhetta
• yksittäisiä tuttuja ja ennustettavia pääasioita puheesta ja tekstistä
• tilanneyhteyden (ja puhekumppanin) tuki välttämätöntä
• vaikeuksia ymmärtää suomenkielisten kavereiden puhetta
• ei vielä taitoa havaita kielenkäytön variaatiota (murteita, slangia, muodollisuusasteen vaihtelua, tilannevaihtelua)
• opetuspuheen ja monen ihmisen keskustelun seuraaminen ylivoimaista
•
Puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja
Mitä
sidosteisempaa.
•
Tuotokseen tulee enemmän sisältöä, ja se on ymmärrettävämpää.
lisää
•
Puhekumppanin tuen tarve pienenee vähitellen.
A2-
•
Yksinkertaisten sanojen ymmärtämisestä siirrytään
tasolla
joidenkin pääasioiden tajuamiseen.
?


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Millaisesta taitoharjoittelusta oppija hyötyy AI-tasolla?
Kuunteluharjoittelu
• kuulemisen harjoittelu: äänteet, äänteiden kestot, sananrajat, tauot, puheen rytmi
• lainasanojen tai muuten tuttujen sanojen poimiminen puheen virrasta
• kielitajun kehittäminen: korvan harjoittaminen kuulemaan suomelle tyypillisiä piirteitä, esim. suomenkielisen puheen erottaminen muista kielistä
• tekstilajin tai jopa aiheen päättely autenttisesta puheesta: esim. uutiset, radiokanavan juontopuhe, säätiedotus, radiomainos
• puheen erilaisten sävyjen kuuntelu: esim. yllätys, aggressio, ihmettely, ilahtuminen
Puheharjoittelu
• Automaattistamisharjoittelu
• tekstien ääneen lukeminen esim. nauhoitteen kanssa päällekkäin, niin että oppilas pyrkii säilyttämään saman rytmin. Huom! Oppilaille on muistutettava, että pitää ajatella myös merkitystä ja vaihdella intonaatiota sen mukaan!
• suomenkielisten laulajien mukana laulaminen
• varmuuden kehittäminen arkipuhetilanteissa
• rakenteiden automaattistaminen puhumalla:esim. kysyjä vastaa parin kanssa
Kirjoittamisharjoittelu
• erilaisten tekstilajien harjoittelu: viestit, pienet kertomukset ja kuvaukset, lomakkeet, tekstiviestit...
• sanaston ja rakenteiden opiskelu kirjoittamalla
Sanaston oppimisstrategioiden harjoittelu
• sanaperheiden kokoaminen
• erilaisten sanaston oppimisstrategioiden opettajajohtoinen kokeilu ja mallintaminen
Lukemisen harjoittelu
• eri tekstilajien visuaalinen hahmottaminen: miten erottaa toisistaan esim. sähköpostin, mesetekstin, tekstiviestin, uutisen, mainoksen, verkkosivun, ilmoituksen, aikataulun jne. -> odotuksenmukaisen tiedon etsimistä niistä
• tuntemattomien sanojen merkitysten päättely teksti-ja asiayhteyden perusteella
• vaikeampien tekstien lukeminen apusanaston avulla tai osittain (otsikoiden ja kuvatekstien tulkinta ja tekstin sisällön ennakointi)
Strategioita kiertää kielitaidon aukkopaikkoja
• miten dialogipartikkeleilla pelataan aikaa ja lisätään sujuvuuden vaikutelmaa
• totuttelu lukemaan pieniä autenttisia tekstejä ja käyttämään maailmantietoa apuna merkitysten päättelyssä
Oppimismahdollisuuksien löytäminen oppituntien ulkopuolelta
• sanaston poimiminen puheesta ja tekstistä, lauluista
• sopivien suomenkielisten verkkosivustojen ja pelien pariin ohjaaminen
• ohjaus etsimään tietoa verkosta: elokuvat, tapahtumat, aukioloajat...
• aktiivinen ohjaus käyttämään ja soveltamaan luokassa opittua omassa elämässä
• suomenkielisiin harrastuksiin ohjaaminen
• aktiivisen oppimisasenteen kehittäminen
• esim. ruokapakettien tutkimista
• tuttujen sanojen etsimistä
• suomen-ja ruotsinkielisen tekstin erottamista toisistaan
• vieraiden sanojen merkitysten päättelyä
43


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
A2 - peruskielitaito
Millaisia aiheita ja tilanteita oppija hallitsee?
• jokapäiväiset ja tutut (ennustettavat) arkielämän viestintä-ja asiointitilanteet
• konkreettisia aiheita, jotka liittyvät omaan itseen tai välittömään ympäristöön
• tuttavalliset tilanteet (ei muodollisia tai puolivirallisia)
• koulun tietoaineiden opiskelu ei onnistu edes tukitoimin
Millaista kieltä oppija tuottaa puhumalla ja kirjoittamalla?
• nimeämistä ja yksinkertaista kuvaamista
• tavallista jokapäiväistä perussanastoa
• puhe epätasaista: voi olla välillä hyvin sujuvaa mutta kokonaisuutena katkonaista (tai ainakin suppeaa); rakenne-ja sanastovirheitä paljon perusilmauksissakin
• vaikea osallistua (saada ja pitää puheenvuoro) useamman ihmisen välisessä keskustelussa
• ei vielä joustavaa kykyä mukauttaa puhetta tilanteen mukaan
• kirjoitus lyhyttä eikä kovin sidosteista, mahdollisesti paljon ymmärtämistä haittaavia virheitä
• sanavaraston ja rakenteiden vähäisyys rajoittaa paljon sitä, mitä saa viestittyä
• ei vaihtoehtoisia tapoja ilmaista samaa asiaa
• puheessa puhekumppanin tuki välttämätöntä
Millaista kieltä oppija ymmärtää lukien ja kuunnellen?
• selkeää ja yksinkertaistettua puhetta
• pääasiat tutuista aihepiireistä puhutuissa ja kirjoitetuissa teksteissä
• 	vieraammat ja ei-ennustettavat aiheet ja tilanteet erittäin vaikeita
• jokapäiväistä perussanastoa
• tilanneyhteyden ja puhekumppanin tuki ymmärtämisessä välttämätön
• monen ihmisen välisen keskustelun seuraaminen vaikeaa
• vaikeuksia ymmärtää suomenkielisten kavereiden puhetta
• ei vielä merkittävää taitoa havaita kielenkäytön variaatiota (murteita, slangia, muodol- lisuusasteen vaihtelua, tilannevaihtelua)
• opetuspuheen seuraaminen ylivoimaista
• Selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/tutuissa tilanteissa oppia.
• Aloitteellisuus lisääntyy.
• Oppija siirtyy rutiininomaisuudesta omaehtoisempaan tuottamiseen.
• Tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy.
• Omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa.
Mitä
lisää
B1-
tasolla
44


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Millaisesta taitoharjoittelusta oppija hyötyy A2-tasolla?
Kuunteluharjoittelu
• puheen erilaisten sävyjen kuuntelu (esim. yllätys, aggressio, ihmettely, ilahtuminen...)
• keskustelun kulun päättely erilaisten kielellisten ja ei-kielellisten vihjeiden perusteella
• tuttujen sanojen poimiminen ja aiheen päättely niiden avulla
• ohjattu kuuntelu: aiheesta joihinkin yksityiskohtiin
Puheharjoittelu
• varmuuden kehittäminen arkitilanteissa selviytymiseen
• automaattistamisharjoittelu kuten A1-tasolla
Kirjoittamisharjoittelu
• erilaisten tekstilajien kirjoittaminen: viestit, kertomukset ja kuvaukset, lomakkeet, tekstiviestit...
• sanaston ja rakenteiden opiskelu kirjoittamalla
Sanaston oppimisstrategioiden harjoittelu
• sanaperheiden kokoaminen
• erilaisten sanaston oppimisstrategioiden opettajajohtoinen kokeilu ja mallintaminen
• omien oppimisstrategioiden kertominen toisille ja toisten kokemuksista oppiminen
Lukemisen harjoittelu
• ks. harjoittelutavat A1 -tasolla
• eri lukutapojen harjoittelu ja erilaisten ymmärtämisen strategioiden harjoittelu,
monipuoliset tekstilajit
• tekstilajin tunnistaminen erilaisten vihjeiden avulla (tekstin asettelu, kuvitus, sanas- tovihjeet...) ja odotuksenmukaisen sisällön etsiminen
• tuntemattomien sanojen merkitysten päättely teksti-ja asiayhteyden perusteella
• sanakirjan käyttötaidon harjoittelu
• sanojen löytyminen sanakirjasta
• taivutusmuotojen palauttaminen perusmuotoon
• sanaperheiden hahmottaminen sanakirjasta
Strategioita kiertää kielitaidon aukkopaikkoja
• ajan pelaaminen ja sujuvuuden vaikutelman lisääminen dialogipartikkeleilla
• totuttelu lukemaan erilaisia autenttisia tekstejä ja päättelemään merkityksiä
• keskustelun kulun ja vaiheiden seuraaminen ja puheenvuoron saaminen
Oppimismahdollisuuksien löytäminen oppituntien ulkopuolelta
• sanaston poimiminen puheesta ja tekstistä, lauluista
• ohjaaminen käyttämään suomenkielisiä verkkosivustoja ja pelaamaan suomenkielisiä pelejä
• ohjaaminen etsimään tietoa verkosta
• aktiivinen ohjaaminen käyttämään ja soveltamaan luokassa opittua omassa elämässä
• aktiivisen oppimisasenteen kehittäminen
• tietokoneohjelmien, esim.tekstinkäsittelyohjelman, käyttäminen suomeksi
45


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
B1 - toiminnallinen kielitaito Millaisia aiheita ja tilanteita oppija hallitsee?
• arkielämän käytännön viestintä-ja asiointitilanteet, auttavasti televisio-ja radio-ohjelmia
• aiheet omaan laajempaan elinympäristöön liittyviä
• tuttujen asioiden ja tapahtumien ymmärrettävä kuvaaminen; mielipiteen ilmaisu ja perustelu perusilmauksin
• myös puolivirallisia ja vähän muodollisempia tilanteita, vaikka niiden hallinnassa vielä horjuntaa
• koulun tietoaineiden opiskelu erittäin vaativaa mutta onnistuu tukitoimin
• pystyy auttavasti seuraamaan opetuspuhetta, mutta keskittyminen ei riitä pitkiin puhejaksoihin
• oppikirjateksti todella vaativaa
Millaista kieltä oppija tuottaa puhumalla ja kirjoittamalla?
• sujuvaa ja ymmärrettävää puhetta tutuista arkiaiheista, vaikka horjuntaa voi rakenteissa ja sanastossa olla melko paljon
• kirjoitus yksinkertaista mutta yhtenäistä, mahdollisesti jonkin verran ymmärtämistä haittaavia virheitä ja sanastopuutteita
• melko laaja jokapäiväinen sanavarasto
• kielitaidon puutteet eivät merkittävästi estä arkitilanteissa selviytymistä
• jonkin verran puheen ja tekstin sopeuttamista tilanteen vaatimusten mukaisesti vaikkei kieli aina olisi kovin idiomaattista (suomenmukaista)
• ei vielä paljon vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita
• kielen tuottaminen tutuissa tilanteissa jo melko vaivatonta
• monen ihmisen keskusteluun osallistuminen (puheenvuoron saaminen ja pitäminen) haastavaa mutta onnistuu tutuissa tilanteissa
Millaista kieltä oppija ymmärtää lukien ja kuunnellen?
• pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun aihe on suhteellisen tuttu
• pääasiat arkielämän viestintävälineistä ja yleisistä arkiaiheista: pienet lehtitekstit, käyttöohjeet, esitteet; radio-ja tv-ohjelmat
• kyky havaita kielenkäytön variaatiota vielä vähäinen ja nopean puhekielen ja murteiden ymmärtäminen erittäin vaikeaa
• monen ihmisen keskustelun ja opetuspuheen seuraaminen haastavaa
• sävyjen ymmärtäminen vähäistä
• useimmissa tilanteissa ymmärtäminen vaatii vielä suurta keskittymistä ja esimerkiksi taustahäly häiritsee erittäin paljon ymmärtämistä
• Abstraktiotaso nousee, ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat.
• Omasta ilmaisusta tulee varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaa -> vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita.
• Viestinnästä tulee itsenäisempää: pystyy itsekin ohjailemaan tilantei
• Erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin.
• Tuottaminen ja ymmärtäminen on helppoa.
• Tarkkuuden vaatimus kasvaa.
• Ilmaisusta tulee tiiviimpää.
Mitä
lisää
B2-
tasolla
46


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Millaisesta taitoharjoittelusta oppija hyötyy B1 -tasolla? Kuunteluharjoittelu
• puheen erilaisten sävyjen kuuntelu (esim.yllätys,aggressio,ihmettely,ilahtuminen...)
• puhekielen ja kirjakielen piirteiden erottelu
• erilaisten asioiden ymmärtämisharjoittelu kuullusta: pääasioita, mielipiteitä vs.faktoja, joitakin yksityiskohtia, päättelevää kuuntelemista
• erilaisia autenttisia tekstejä: uutisia, opetuspuhetta, keskustelun kieltä
• puolivirallista ja tuttavallista puhetta
Puheharjoittelu
• mielipiteiden perusteluharjoitukset, pienten puhe-esitysten harjoittelu
• mahdollisesti oman puheen havainnointi videolta
• reagointiharjoitukset: nopea reagoiminen spontaaneissa tilanteissa (vrt. B2-taso)
• ongelmanratkaisukeskustelut ja ylipäätään tavoitteellisessa keskustelussa toimiminen
• kuuntelun taidot
• miten saada ja pitää puheenvuoro
• perusteleminen
• idiomaattisuus tunteiden, olojen ja mielipiteiden ilmaisussa
• asioiden, tapahtumien ja kokemusten yksityiskohtaisempi kuvaaminen
• kaikkiaan sujuvuuden ja tarkkuuden lisääminen
• ryhmä- ja parityöt,joissa haetaan ja käsitellään tietoa
Lukemisharjoittelu
• Kaunokirjallisuuden pariin ohjaaminen
• pidempien tekstien lukeminen tuetusti niin, ettei tarvitsekaan ymmärtää kaikkea vaan riittää, että pysyy suunnilleen juonessa ja pääasioissa kiinni -> automaattis- tuminen ja selviytymiskokemus
• aiemmin muulla kielellä luetun motivoivan kirjan tai pidemmän tekstin lukeminen suomeksi
• Tiedonhaun taidot
• oppikirjatekstien lukeminen
• lukustrategioiden tuettu harjoittelu ja hyvien lukutapojen mallintaminen
• muihin tietoteksteihin tutustuminen ja tarpeellisen tiedon etsiminen
• Sanakirjan käyttötaito
• yksikieliseen sanakirjaan totuttautuminen
• liian sanakirjankäytön välttäminen
Kirjoittamisharjoittelu
• monipuolisten tekstilajien harjoittelu, pyrkimyksenä arkikirjoittamisen vaivattomuus
• asiatekstien, erityisesti opiskelun tekstilajien kirjoittaminen
• asioiden, tapahtumien ja kokemusten yksityiskohtaisempi, tarkempi ja täsmällisempi kuvaaminen
• puhe-ja kirjakielen erojen hahmottaminen Strategioita kiertää kielitaidon aukkopaikkoja ks. A2-taso
Oppimismahdollisuuksien löytäminen oppituntien ulkopuolelta
• suomenkielisten medioiden säännöllinen seuraaminen
• esim. oman harrastuksen tai ajankohtaisen ilmiön seurailu
• musiikin kuuntelu sanaston oppimiseksi
• aktiivinen ohjaus valitsemaan ja oppimaan keskeistä eri oppiaineiden sanastoa
• ohjaus käyttämään suomenkielisiä verkkosivustoja ja pelaamaan suomenkielisiä pelejä
• ohjaus etsimään tietoa verkosta
• aktiivinen ohjaus käyttämään ja soveltamaan luokassa opittua omassa elämässä
• aktiivisen oppimisasenteen kehittäminen
• tietokoneohjelmien, esim. tekstinkäsittelyohjelman käyttäminen suomeksi
47


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
B2 - itsenäinen kielitaito
Millaisia aiheita ja tilanteita oppija hallitsee?
• arkielämän perustilanteiden lisäksi myös vieraammat viestintätilanteet
• mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen; tapahtumien ja asioiden tarkka kuvaaminen
• koulun tietoaineiden opiskelu onnistuu mutta edellyttää jatkuvaa kielitaidon kehittämistä
• 	käsitteiden tarkka ja yksityiskohtainen ymmärtäminen ja määritteleminen
Millaista kieltä oppija tuottaa puhumalla ja kirjoittamalla?
• taito ilmaista sanottavansa sujuvasti, tarkasti ja melko tiiviisti jayksityiskohtaisesti
• pystyy sovittamaan sanottavansa tilanteen, tekstilajin ja puhekumppanin/ vastaanottajan mukaan
• rakennepuutteet eivät yleensä aiheuta väärinkäsityksiä
• pystyy aikapaineessakin tuottamaan keskeisen sisällön
• kielen tuottaminen useimmissa tilanteissa melko vaivatonta
• yleensä useampia vaihtoehtoisia keinoja ilmaista asia
• ei-äidinkielisyys kuuluu kuitenkin selvästi ja sävyjen ilmaisemisessa on puutteita
• tutuissa tilanteissa kykenee osallistumaan melko tasa-arvoisesti monen ihmisen väliseen keskusteluun, mutta vieraammissa tilanteissa se on haastavaa
Millaista kieltä oppija ymmärtää lukien ja kuunnellen?
• normaalitempoinen puhe ja keskustelu yleisistä aihepiireistä ja tv:stä/radiosta (nopea puhekieli ja murteet tuottavat usein vaikeuksia)
• yksityiskohtien tai sävyerojen ymmärtämisessä puutteita
• taito havaita variaatiota kielen käytössä
• kykenee seuraamaan opetuspuhetta, vaikka se on haastavaa ja vaatii keskittymistä
• monen ihmisen keskustelun seuraaminen onnistuu, vaikka se voi olla haastavaa
• taustahäly haittaa erittäin paljon ymmärtämistä ja jopa estää sen
• Ilmaisusta tulee tehokkaampaa, tarkempaa, luontevampaa,
idiomaattisempaa ja vaivattomampaa. Mitä
• Tilanteiden ja tekstilajien kirjo monipuolistuu. lisää
• Sävyjä ymmärretään tarkemmin ja monipuolisemmin. Cl -
haasteellista
tasolla
48


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Millaisesta taitoharjoittelusta oppija hyötyy B2-tasolla?
Erilaisten varianttien kuuntelu
• eri-ikäisten puheen kuunteluja erojen havainnointi
• erilaisten murteiden ja puhekielen varianttien kuuntelu ja pienten erojen hahmottaminen (miten sanotaan minä,mennä,me...)
Viestinnän tehokkuuden ja tiiviyden harjoittelu
• Miten tekstiä voi tiivistää: muunnetaan ryhmän oppilaiden lyhyitä tekstikappaleita tiiviimmiksi ja idiomaattisemmiksi.
• Tarkkuuden kehittämisessä on erityisen keskeistä, että oppilasta ohjataan työstämään omaa tekstiään ja korjaamaan siinä olevia virheitä. Irrallisten kielioppitehtävien siirto- vaikutus omaan kielenkäyttöön saattaa olla todella pieni.
• Harjoitellaan aikapaineessa puhumista: esim. sanan selittäminen Alias-pelin tapaan tiimalasin ilmaistessa käytettävissä olevaa aikaa; mielipiteen argumentointi annetussa ajassa.
• Tehdään reagointiharjoittelua:
• Argumentoidaan sovitusta aiheesta vuorotellen niin, että seuraava kommentoi edeltävän puhujan sanomaa.
• Reagoidaan erilaisiin aloitusrepliikkeihin ja verrataan omia reaktiota syntyperäisen suomenpuhujan reaktioihin vastaavassa tilanteessa.
Vakuuttavuuden harjoittelu
• itsenäisiä puhe-esityksiä: mielipiteitä, pikkupuheita, esitelmiä
• ongelmanratkaisuneuvotteluja: kuuntelun taidot, argumentointi
• muodollisempien tilanteiden harjoittelu: esiintyminen yleisölle
• vakuuttava argumentointi ja puheen yksiselitteisyys käsitteellisistäkin aiheista
• oman esiintymisen havainnointi videolta
• ilmiöiden, tapahtumien ja kokemusten yksityiskohtainen kuvaaminen puheessa ja kirjoituksessa
Sävyjen variointi
• saman tekstin kirjoittaminen ystävällisesti vs. vihaisesti, tutulle vs. vieraalle, nuorelle vs. jollekin auktoriteetille, puhekielisesti (esim. sähköposti) vs. asiatyylillä (puolivirallinen kirje)
• tilanteenmukainen viestiminen: muodolliset vs. epämuodolliset tilanteet ja tekstilajit
49


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Cl - edistynyt ja ammatillinen kielitaito
• 	Tämän tason kielitaitoa ei tavallisesti saavuteta peruskoulun aikana.
Oppija ymmärtää kaikkea pidempää ja normaalitempoista puhetta ja rakenteellisesti ja kielellisesti monimutkaisia tekstejä, vaikka joskus ymmärtäminen vaatii jonkin verran ponnistelua. Hän puhuu ja kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista, mutta harvinaisten sanojen ja monimutkaisten lauserakenteiden käyttö saattaa kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Hän hallitsee rakenteet ja sanaston yleensä hyvin ja monipuolisesti.Tälläkin tasolla virheitä toki esiintyy ja ei-äidinkielisyys on ilmeistä.
Vinkkejä kielitaidon eri osa-alueiden arviointiin ja palautteenantoon
Puhumisen arviointi
Puhumisessa huomioitavaa
• Puhu oppilaan kanssa erilaisista teemoista - kaikki teemat eivät saisi liittyä häneen itseensä ja hänen elämäänsä eivätkä kaikkein arkisimpiin aiheisiin. Aiheiden ja tilanteiden on hyvä joskus olla esim.yllätyksellisiä ja ennalta odottamattomia. Muodosta käsityksesi puhumisen taidosta useiden erilaisten teemojen ja tilanteiden perusteella. Älä luota kaveripuheen antamaan sujuvuusvaikutelmaan.
• Aloita laajemmilla kysymyksillä, jotka antavat enemmän tilaa monenlaisille vastauksille. Jos oppilas ei pysty vastaamaan, helpota kysymyksiäsi fokusoimalla ne tarkemmin oppilaan arkielämään.
• 	esim. Kerro, miten te asutte.
> Millainen koti teillä on?
> Asutteko te kerrostalossa vai millaisessa talossa?
Millainen huone sulia on?
> Minkä värinen sun huone on? Millaisia tavaroita ja huonekaluja sun huoneessa on?
• Vältä -ko/-kö-kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei.
• Älä ole itse liikaa äänessä vaan ohjaa tarvittaessa pienillä apukysymyksillä oppilasta puhumaan lisää (esim. kuvasarjasta kerrottaessa: Kuka? Mitä? Missä? Mitä tässä tapahtuu? Millainen? Mistä tiedät,että...? Miksi? Miten? Mitä sitten?).
• Anna oppilaalle kannustavaa palautetta hänen puhuessaan esim. nyökkäillen ja minimi- palauteilmauksilla (mm-m,joo,nii,aivan,totta...),mutta älä heti epäsujuvuuden tullen ryhdy täydentämään hänen ilmauksiaan vaan anna hänelle aikaa prosessoida itse.Tie- tenkään tilannetta ei tule pitkittää liikaa ja normaalin vuorovaikutuksen tavoin puhujaa pitää auttaa eteenpäin, jos hän jotenkin osoittaa toivovansa apua!
50


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
• On hyvä myös nauhoittaa oppilaan puhetta ja kuunnella sitä rauhassa arvioinnin helpottamiseksi ja etäännyttämiseksi tilanteesta.
• Normaalisti arvioinnin perustana käytetään sekä jatkuvaa näyttöä että pieniä puhumisen kokeita. Lyhyessä puhumiskokeessa ei jännittämisen tai kokeen rajallisuuden vuoksi voi antaa täyttä kuvaa puhetaidostaan eikä sen merkitystä siksi saa liikaa korostaa. Jatkuvan näytön rinnalla puhumiskoe on keino asettaa opiskelijat yhdessä tehtävässä mahdollisimman samankaltaiseen ja siten vertailukelpoiseen tilanteeseen.
• Puhumiskoe ei saisi perustua pelkästään valmisteltuun puhumiseen vaan mahdollisen etukäteen valmistellun tehtävän lisäksi tulisi olla spontaania puhumista. Etukäteen valmistellussa puhetehtävässä oppilaat saavat usein apua natiiveilta ja puhuttava teksti on saatettu opetella ulkoa. Siksi arviointikriteerit eivät välttämättä hyvin istu sellaisten tehtävien arviointiin.
• Periaatteena on, että puhuminen ei perustu skriptiin, ja siksi puhuttavaa tekstiä ei pitäisi sanasta sanaan kirjoittaa.Tukisanat ja -fraasit ovat luonnollisesti sallittuja.Tätä ajattelutapaa on syytä korostaa toistuvasti.
• Sanakirjan käyttö voi aidon puhetilanteen tapaan olla puhekokeessakin hyväksyttävää, mutta lyhyessä koetilanteessa sen käyttö on usein liian aikaa vievää ja luontevammin sanoja voi kysyä opettajalta tai muilta oppilailta.
Kriteerit ohjaavat arviointia
Nojaa arvioinnissa erilaisiin kriteereihin (esim.puhetehtävästä selviytyminen,ääntäminen, ymmärrettävyys, sujuvuus, aloitteellisuus ja reagointi, sanaston ja rakenteiden hallinta). Puhumisen taitoa arvioidessa pitää muistaa suhteellisuus: A-tasolla puheen ymmärrettävyyden kriteeri on esimerkiksi sujuvuutta ja tarkkuutta keskeisempi. B1- tasolla vaaditaan jo melko sujuvaa tuotosta, ja B2-tasolla tarkkuusvaatimus kasvaa. A-tasolla ei siis ole mielekästä keskittyä erityisesti puheen rakennepuutteisiin. Oppaan kokeisiin on liitetty puhumisen arviointilomake, jota voi varioida eri tarpeisiin.
Anna oppilaalle tarkkaa, kriteereihin nojaavaa palautetta, jotta hänkin ymmärtää, mistä puhumisen taito koostuu ja miten se kehittyy. Hän tarvitsee myös tiedon siitä, millaisia virheitä hän tekee ja mikä niiden painoarvo on: esim.
Puheessasi on paljon erilaisia rakenne- ja sanastovirheitä, mutta ne eivät yleensä haittaa ymmärrettävyyttä...
Virheet ovat olennainen osa oppimista. Monesti virhe saattaa kertoa paljon enemmän oppilaan oppimisprosessista ja prosessin vaiheesta kuin oikea muoto. Onkin syytä teroittaa oppilaille, että erilaiset virheet ovat "eriarvoisia": Jotkin haittaavat ymmärrettävyyttä,jopa saattavat puhujan naurunalaiseksi. Jotkin taas kuulija korjaa mielessään automaattisesti tai ainakin pystyy sivuuttamaan ne tilanneyhteyden perusteella.
51


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Oppilaan puheen korjaaminen keskellä puheen virtaa on jokseenkin turhaa: hän tarvitsee kaiken prosessointikapasiteettinsa sisältöasian miettimiseen eikä yleensä pysty puhetta tuottaessaan analysoimaan korjaavaa palautetta siten, että se johtaisi todelliseen oppimiseen. Jos oppilas epäröi, häntä on toki autettava ja tarjottava ilmauksia, joita hän hakee, mutta varsinaiseen korjaamiseen on melko turha ryhtyä.
Kirjoittamisen arviointi Huomio siihen, mitä oppilas jo osaa
Kirjoittamisen opetuksessa on aina hedelmällistä keskittyä ensin siihen, mitä oppilas jo osaa. Mitä esimerkiksi alla olevan pienen mielipidetekstin kirjoittanut A2-tason oppilas osaa?
Esim.
Minusta sokeritomat karkkit ovat tyhmiä koska ne ei maistu miltän.
SU0fT)i2-kirjassa käytettävien arviointiperiaatteiden mukaan hän osaa tekstissään
• kertoa ja perustella mielipiteensä ymmärrettävästi
• käyttää ja taivuttaa ton/tön-nominityypin sanaa
• käyttää idiomaattisia fraaseja (minusta, ei maistu miltään)
• rakentaa predikatiivilauseen sekä muodostaa ja käyttää nominatiivin ja partitiivin monikkoa.
Lisäharjoitusta oppilas tarvitsisi selvästikin pitkien ja lyhyiden äänteiden erottelussa. Lisäksi hän tarvitsisi lisää tietoa sanojen tyypillisistä kollokaatioista: karkit eivät yleensä ole tyhmiä vaan hyviä,pahoja, kirpeitä tai mauttomia.
Monenlaisia virheitä - millaista palautetta?
Kirjoittamisen opetuksessa on tärkeää antaa oppilaalle monipuolista palautetta kirjoittamistaidon eri osa-alueista. Kriteereihin nojaavassa arvioinnissa voidaan esimerkiksi arvioida tekstin
• ymmärrettävyyttä
• sidosteisuutta ja tekstimäisyyttä
• sisällön kattavuutta tehtävään nähden
• sopivuutta tekstilajiin ja tilanteeseen
• sanaston ja rakenteiden hallintaa
• idiomaattisuutta.
52


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Mainitut kriteerit ovat yleisiä kirjoittamisen taitoon liittyviä piirteitä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös spesifimpiä, opiskeltuihin asioihin liittyviä kriteereitä, jotka perustuvat esimerkiksi opiskeltuihin tekstilajeihin, rakenteisiin tai sanastoon. Arvioinnin kriteerejä on hyödyllistä miettiä alustavasti jo tehtävää suunnitellessa ja muotoilla tehtävä niin, että sillä saadaan näkyviin haluttuja piirteitä kirjoittamisen taidosta.
Muutamia perusperiaatteita palautteen antamiseen
• Kiinnitä huomio kirjoittamisen eri osa-alueisiin, älä pelkästään rakenne- virheisiin.
• Kaikkia virheitä ei yleensä kannata korjata kerralla.
>- Mieti, mitkä virheet ovat isoja ja mitkä pieniä esim. tekstin ymmärrettävyyden ja helppolukuisuuden kannalta.
>• Korjaa sitä, mikä horjuu - älä välttämättä sitä, mitä oppilas ei vielä lainkaan tiedosta.
>- Keskitä korjaaminen opiskeltuihin asioihin.
> 	Päätä, millaisiin virheisiin keskityt yksilöllisesti kunkin oppilaan tekstissä - tarpeet ja kyky vastaanottaa ja oppia virheistä vaihtelevat.
• Oppilas hyötyy vain sellaisesta palautteesta, mitä hän ymmärtää.
• Anna palautetta myös tekstin hyvistä kohdista.
• Ohjaa mahdollisuuksien mukaan oppilas itse korjaamaan virheitään.
Monenlaisia puheen ja kirjoituksen virheitä - mikä painoarvo?
Joskus on hyödyllistä pysähtyä pohtimaan erilaisten virheiden todellista painoarvoa viestinnän kannalta.Voi pohtia esim.seuraavia asioita:
• Haittaako virhe ymmärrettävyyttä?
• Katkaiseeko virhe lukurytmin tai häiritseekö se sujuvaa kuuntelua?
• Tekeekö virhe tekstistä tai puheesta kömpelöä tai epätarkkaa?
• Tekeekö virhe puhujan ja kirjoittajan tai asian naurunalaiseksi?
• Korjaako tai sivuuttaako kuulija ja lukija virheen automaattisesti?
• Onko virhe huolimattomuusvirhe?
Monipuolisen palautteen antaminen on usein kovin työlästä ja aikaa vievää. Siksi olemme laatineet kirjoittamisen arviointilomakkeen, jonka tarkoitus on helpottaa monipuolisemman palautteen antamista. Lomakkeen asioita kannattaa käsitellä oppilaiden kanssa jo ennen kirjoittamista. Näin oppilas tietää, mitä hänen tekstiltään odotetaan. Lisäksi opetuksessa on tärkeää, että oppilas voi muokata tekstiään vielä opettajan palautteen jälkeenkin.
53


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
Kirjoittamisen arviointilomake
Oppilaan nimi:
Oppilaan arvio:_
Arvioi kirjoittamistehtävää ja merkitse rastilla oikeat vaihtoehdot
Kirjoittaminen oli helppoa, koska... vaikeaa, koska...
• aihe oli tuttu □ • aihe oli vieras □
• osasin paljon sanoja EH • en muistanut sanoja □
• jokin muu syy, mikä? □ • jokin muu syy, mikä? □
Opettajan arvio Tekstiäsi on helppo lukea, koska
dl käytät monipuolista sanastoa.
EH käytät hienosti erilaisia muotoja ja lauseita.
EH tekstisi asiat ovat hyvässä järjestyksessä ja käytät kappalejakoa.
□ tekstin sisältö on monipuolinen ja tekstilajiin sopiva.
	□
Tekstiäsi on joskus vaikea lukea, koska
EH joitakin sanoja on vaikea ymmärtää.
□ teet aika paljon virheitä sananmuodoissa tai lauseissa.
□ et ole miettinyt tarpeeksi asioiden järjestystä.
□ et mieti tarpeeksi lukijaasi ja ajatus on vähän epäselvä.
	□
Yleisiä asioita tekstistäsi:
EH Käytät hyvin sanastoa,jota on opiskeltu.
EH Käytät hyvin rakenteita,joita on opiskeltu.
□ Teet aika paljon pieniä virheitä, mutta ne eivät haittaa tekstin lukemista.
	□
Olisit voinut kirjoittaa enemmän näistä asioista:
Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin:
54


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Ymmärtämistaitojen arviointi
Ymmärtämistaitojen tarkkailussa huomioitavaa
• Puhu normaalia puhekieltä. Helpota puhettasi vasta,jos oppija ei ymmärrä. Tarvittaessa voit vaihdella puheesi vaikeusastetta joustavasti. Jos esim. olet epävarma, mihin asti oppilaan ymmärtämisen taito riittää, voit tarkoituksella puhua välillä nopeammin ja epäselvemmin ja helpottaa sitten normaaliksi puheeksi, jos oppilas ei ymmärrä.
• Pyri tekemään havaintoja oppilaan ymmärtämisestä
tarkkailemalla hänen tekemiään lisäkysymyksiä ja nonverbaliikkaa
• pyytämällä häntä kertomaan omin sanoin tärkeimmät asiat siitä, mitä olet edellä hänelle selittänyt tai mitä tekstissä lukee
tutkimalla hänen tunnilla tekemiään muistiinpanoja
• tarkkailemalla hänen toimintaansa ohjeiden antamisen jälkeen tai lukutehtäviä tehdessä.
• Huomaa, että ymmärtämistä arvioivien tehtävien
• täytyy perustua nimenomaan kuultuun tai luettuun - ne eivät saa olla maailmantiedon avulla pääteltävissä
• täytyy olla kielellisesti helpompia kuin itse kuunneltava tai luettava
teksti >- ymmärtämisen osoittaminen ei saa olla siitä kiinni, ymmärtääkö tehtäviä
• tulisi olla sellaisia, että ymmärtämisen osoittaminen ei ole kirjoittamistaidosta kiinni: tehtävässä voidaan esim. piirtää tai kirjoittaa vastaukset omalla äidinkielellä.
• Jos kuunneltava teksti on pitkä, se täytyy vastaamisvaiheessa jakaa pienempiin osiin. Oppilas tuskin pystyy keskittymään yli 4 tehtäväosioon kerrallaan. Jos kuunneltavat pätkät ovat liian pitkiä tai tehtäväosioita liian paljon, muisti kuormittuu liikaa, eikä arviointi kohdistu ymmärtämisen taitoon vaan muistiin.
• Ymmärtämistehtävän purku on erityisen tärkeää. Ei riitä, että oppilas saa tietää oikeat vastaukset. Hänelle täytyy myös osoittaa, mistä vastaus löytyy, jotta hän voi itse havaita sen.Tällä tavalla hän saa myös käsitystä hyvistä ymmärtämisen strategioista ja pystyy kenties hyödyntämään oppimaansa seuraavilla lukemisen ja kuuntelemisen kerroilla.
• On hyvä tehdä jatkuvasti havaintoja oppilaan ymmärtämisen taidoista, sillä yksittäinen tehtävä ei vielä anna siitä kattavaa kuvaa.Ymmärtämisen taidon kokonaiskuva syntyy vasta monien tekstilajien ja erilaisten tehtävien kautta.
55


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
yleinen osa
SUOIT)i2-kokeet - yleisperiaatteet
Kokeet on koottu tämän oppaan liitteisiin. Niillä testataan kunkin osan opetettuja asioita kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Kokeiden taso
Koetehtävät on laadittu mittaamaan kirjassa opiskeltuja asioita. Samalla ne on rakennettu sopiviksi A2-tasolla oleville oppilaille. Jos oppilas menestyy jatkuvasti kaikissa kokeissa erinomaisesti, hän ei ehkä enää ole A2-tasolla vaan tarvitsee haastavampia tehtäviä.
Kokeiden rakenne
Kappalekohtaisia kokeita on seitsemän. Niissä on kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen tehtäviä,joihin on sidottu kappaleessa opiskeltu sanastoja rakenteet.
• Osa I: kappale 1, kappale 3, kappale 4
• Osa II: kappale 5, kappale 7
• Osa III: Kappaleet 8-9
• Osa IV: Kappaleet 10-11
Puhumisen kokeita on neljä. Ne on tarkoitettu tehtäviksi jokaisen osan (I—IV) lopuksi.
• Osa I: (Kappaleet 1 -4)
• Osa II: (Kappaleet 5-7)
• Osa III: (Kappaleet 8-9)
• Osa IV: (Kappaleet 10-11)
Kaikissa puhumisen kokeissa on 3 erilaista puhumistehtävää.
Puheen ymmärtämisen kokeita on neljä. Ne on tarkoitettu tehtäviksi jokaisen osan (I—IV) lopuksi.
• Osa I: (Kappaleet 1 -4)
• Osa II: (Kappaleet 5-7)
• Osa III: (Kappaleet 8-9)
• Osa IV: (Kappaleet 10-11)
Kaikissa kokeissa kuunnellaan useampia eri aiheita käsitteleviä puhekatkelmia.
Sanastoa ja rakenteita ei yleensä testata erillisillä tehtävilläkään ne on pyritty sitomaan kirjoittamisen ja puhumisen tehtäviin.Tällä tavoin huomio kiinnitetään irrallisen muodon tuottamisesta siihen, miten oppilas osaa käyttää sanastoa ja rakenteita.
56


yleinen osa
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Arviointi ja palaute oppilaalle
Kokeiden alussa on yleisiä kokeen tekemiseen liittyviä ohjeita, ja jokaiseen kokeeseen liittyy myös tarkat tehtäväkohtaiset arviointi-ja pisteitysohjeet.
Kaikkiin kokeisiin on rakennettu palautelomakkeet,joiden toivomme helpottavan palautteen antamista.
Palautelomakkeen lopussa opettaja voi arvioida
• oppilaan menestymistä kokeessa
• oppilaan tuntiaktiivisuutta ja yritteliäisyyttä oppitunneilla ja läksyjen teossa
• oppilaan edistymistä suomen opinnoissa.
Arviointiskaala koostuu neljästä sanallisesta arvosanasta: heikko, kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Kokeen pistemääriä ei ole muunnettu numeerisiksi arvosanoiksi, mutta opettaja voi sen halutessaan kuitenkin tehdä.
Oppilaan itsearviointi
Kirjallisissa kokeissa oppilas voi arvioida koetta ja osaamistaan myös itse. Puhumisen ja puheen ymmärtämisen kokeiden jälkeen oppilasta on hyvä pyytää arvioimaan onnistumistaan suullisesti.
57


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
(K Kappalekohtainen opas ja Lisätreenit
OSA I Minun elämäni
Kappale 1: Minä
Tavoitteena on, että oppilas oppii
• kertomaan itsestään ja lähipiiristään
• kuvailemaan luonnetta ja ulkonäköä
• kertomaan tunteistaan
• kysymään ja vastaamaan peruskysymyksiin
• kirjoittamaan tekstiviestin.
Produktiivisesti opittavaa
Rakenteet
• kysyminen ja vastaaminen
• tunneilmaukset Sanasto
• vaatteet ja vartalonosat
• luonneadjektiivit
• tunneilmaukset
• persoonapronominit
• kysymyssanat
Kuuntelut
• Maria kertoo
• Millainen luonne?
• Ulkonäön kuvailua
• Mitä kuuluu?
• Tunteet terveystiedossa
• Perhe Suomessa
• Sanelu: Kuka hän on?
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Rakennetreenit: persoonapronominit, kysyminen
• Sanastotreenit:vaatesanat,tunneverbit
• Minidraama: tunnetilat ja ihmisen kuvailu
• Peli: luonne-ja ammattisanat
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Koe
• Opettajan oppaan luvussa IV
58


Kappale 1
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn Osan aloitussarjakuva
I osan aloitussarjakuvassa kerrotaan kolmen eri ihmisen päivästä. Sarjakuvaa voi lukea vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.Tarkoituksena on kuvasta keskustelemalla viritellä oppilasta seuraavien kappaleiden teemoihin. Kuvaa voi käyttää myöhemmin myös kirjoittamisen virikkeenä.Tunnilla voi keskustella vaikkapa seuraavista asioista:
• Miten sarjakuvaa luetaan? Miten se etenee?
• Mistä ja keistä sarjakuva kertoo?
• Mitä eri ihmisten päivän aikana tapahtuu?
• Mitä henkilöt ajattelevat eri tilanteissa?
• Miltä henkilöistä tuntuu eri tilanteissa?
• Mitä (yllättävää) viimeisen kuvaruudun jälkeen tapahtuu?
• Mitä tapahtuu seuraavana päivänä?
• Mitä päivän tapahtumat voisivat kertoa henkilöiden luonteesta ja elämästä
yleensä?
• Kenen elämää haluaisit elää? Miksi?
Aluksi
Oppilaat asemoivat itsensä kuvaan 1. ja kertovat muille, miksi laittoivat itsensä juuri siihen kohtaan. Harjoituksella viritellään oppilasta kertomaan itsestään ja kiinnostuksistaan.
Lisäksi oppilaita viritetään tuleviin teemoihin.Tärkeää on, että oppilas hahmottaisi aluksi kappaleen kokonaisuuden. Sanojen ryhmittely 2 (a) johdattaa kappaleen teemoihin sanaston tunnistamisen ja merkitysten ymmärtämisen tasolla. Ryhmien kuvailuja nimeäminen (b) hahmottavat yläkäsite-alakäsite-jakoa (perhesanat, persoonapronominit, vaatesanat,kysymyssanat). Oppilas ohjataan etsimään sanaryhmien kokoamia teemoja kappaleesta (c) sekä pohtimaan, mihin hän itse tarvitsee niitä (d).
Marian valokuva-albumi
► 	Teht. 1-2. Kirjan ensimmäinen teksti on kuuntelu, koska itsestä kerrotaan luontevimmillaan juuri puhumalla. Kuuntelu on vaiheistettu siten, että tekstiin orientoidutaan harjoittelemalla kuvanlukutaitoa ja ennakoimalla tekstiä.Teksti kuunnellaan ensin kokonaan ja sitten (tarvittaessa kahdesti) pätkissä, niin että oppilailla on aikaa rauhassa vastata kysymyksiin.Tarkoituksena on, että oppilaat saavat kuuntelusta malleja ja fraaseja kertoa myöhemmin itsestään. Kuuntelussa on vaikeampiakin kohtia antamassa haastetta edistyneemmille.Tärkeintä on kuitenkin se,että huomio kiinnitetään kuuntelun pääasioihin ja että oikeiden vastausten jälkeen teksti kuunnellaan vielä kerran, jotta oppilaat saavat vielä omin korvin hahmottaa nekin kohdat, jotka itsellä olivat väärin. Haluttaessa kuuntelua voidaan käyttää myös oppilaan puheenymmärtämistaitojen
59


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
alkukartoitukseen. Lopuksi Marian kertomuksen tärkeimmät fraasit kootaan vielä käsitekarttaan.Tässä kohden kuuntelun voi kuunnella vielä kerran uudelleen, jos se on tarpeellista. Oppilaita kannattaa myös ohjata huomioimaan verbien rektioita, mutta se ei ole tässä vaiheessa tärkeintä.
> Teht. 3-7. Edellisissä tehtävissä opittua sovelletaan kertomalla itsestä. Verbien rektioihin voi taas ohjata kiinnittämään huomiota. Luonneadjektiivien merkitysten tunnistamisen jälkeen oppilas sijoittaa ne nelikenttään. Näin sanat tulevat itselle merkityksellisiksi ja omaan käyttöön. Opitaan myös käyttämään nelikenttää tiedon esittämismuotona.Tehtävän 5 kuuntelussa harjoitellaan päättelystrategiaa: luonteet nimetään puhujien äänensävyjen ja joidenkin tunnistettavien fraasien avulla. Yhdessä keskustellaan, millä perusteella puhujalla voisi olla tietynlainen luonne. Sopivia vastauksia voi olla useita. Luonteen kuvaamista automaattistetaan lukemisen, kirjoittamisen ja kuuntelun jälkeen vielä puheharjoituksen avulla. Lopuksi tekstiviestiä kirjoittaessaan oppilas joutuu itse muotoilemaan tuottamansa tiedon: luonneadjektiivit tulevat aidosti omaan käyttöön.Tekstiviestiä on hyvä tarkastella yhdessä myös omana tekstilajinaan. Ohjeet tekstiviestin kirjoittamiseen ovat kirjan Treeniohjeissa.
Vaatteet ja ulkonäkö
> Teht. 1 -2. Vaatesanojen harjoittelu aloitetaan tunnistamalla ja nimeämällä tutuimpia vaatesanoja. Sitten edetään omaan tuottamiseen. Paita- ja takki-sanat konkretisoivat, miten sanoja voi tehdä lisää yhdistämällä pääsanaan määritteitä. Vaatesanoja käytetään luontevasti kuvailun yhteydessä, mistä syystä tehtävään on yhdistetty tärkeimpiä adjektiiveja.
> Teht. 3-5. Vartalon ja kasvojen osien opiskelu aloitetaan taas nimeämistehtävällä. Seuraavissa tehtävissä sanoja tutkitaan taulukosta ja kuunnellaan. Sen jälkeen voidaan siirtyä kuvailemaan samoja henkilöitä itse, niin että pari arvaa, ketä kuvassa tai luokassa olevaa ihmistä oppilas kuvaa.Tehtäväkokonaisuus päättyy sanaston oppimisstrategioiden omaehtoiseen valitsemiseen ja harjoitteluun. Sanaston oppimisstrategioita harjoitellaan tehtävässä ohjatusti. Oleellista on, että valituista strategioista keskustellaan yhdessä ja pohditaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Oppilaat tarvitsevat myös kannustusta oppimisstrategioiden käyttöön kotona.
Rakennetreeni: Kysymyssanat
Kysymyssanoja poimitaan valokuva-albumiaukeamalta ja ryhmitellään merkityksen perusteella. Kysymistä harjoitellaan aluksi yksinkertaisesti lisäämällä dialogeihin sopiva kysymyssana. Laatikossa on informaatiota kohteliaan kysymyksen muodosta. Lisää harjoituksia on opettajan oppaan Lisätreeneissä.
60


Kappale 1
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Mitä kuuluu?
Tunneverbien opiskelu aloitetaan tunnistamalla niitä teksteistä. Ennen tunneverbien poimimista on syytä kuunnella pienet dialogit ja varmistaa, että oppilaat ymmärtävät ne. Sen jälkeen oppilaat alleviivaavat dialogeista tunneverbit.Tehtävää voi eriyttää ohjaamalla edistyneempiä oppilaita kiinnittämään huomioita myös siihen, miten dialogien puhujat osoittavat esim. samanmielisyyttä ja empatiaa. Seuraavissa tehtävissä tunnekausatiivi-ja on hauskaa -lauseita käydään yhdessä läpi, ja oppilaita voi ohjata tekemään niitä itse suullisesti ja täydentämään itsestä kertoviin käsitekarttoihin, jolloin ne saadaan omaan käyttöön.Verbejä kannattaa ottaa enemmänkin, jos oppilaiden taitotaso sen sallii. Lopuksi tunneilmauksia harjoitellaan parin kanssa puhuen.Tehtävässä on hyvä vaatia myös perusteluja.
Lukutreeni: Tunteet terveystiedon oppikirjassa
Terveystiedon teksti vie tunteista puhumisen abstraktimmalle tasolle. Oppilasta ohjataan vaiheistamaan lukemista.Tekstiä ei usein kannata lukea aluksi kokonaan, vaan sen purkamisen voi aloittaa esimerkiksi juuri tärkeistä käsitteistä.Tehtävässä 2 tekstin sanastoa tutkitaan tarkemmin. Oppilaita on tärkeää ohjata päättelemään ja arvaamaan sanojen merkityksiä teksti-ja lauseyhteyden avulla. Lopuksi teksti kuunnellaan opetus- puheena. Oppilasta ohjataan huomamaan keinot, joilla puheessa osoitetaan tärkeät sanat (tauot, painotukset).
Tekstin tarkastelun jälkeen voidaan esitellä sanaperheen idea sanaston kasvattamisessa. Sanaryhmä voidaan muodostaa esim. sanoista rakkaus, pelätä ja puhua. Oppilaat voivat kirjoittaa pienen sadun (tai muun tekstin) johdoksia käyttäen, jolloin sanat eivät jää irrallisiksi, vaan myös niiden käyttöä harjoitellaan.
Lopuksi voidaan pelata Aliasta sanaperheiden sanoilla. Aliaksen pelaaminen on tehokasta kiertoilmausstrategian harjoittelua, jota tarvitaan etenkin, jos sanavarasto ei ole kovin laaja. Aliaksen avulla voi samalla varmistaa johdosten ymmärtämisen ja oikean käytön.
Rakennetreeni: Persoonapronominit
Erilaisia tekstejä tarkastellaan aluksi kokonaisuuksina: millaisia ja kenelle tarkoitettuja viestejä ne ovat.Tekstilajien nimeämisen jälkeen tarkastellaan niiden kieltä: mikä on tyypillistä eri tekstilajeille? Tehtävässä 2 siirrytään persoonapronomineihin ensin tunnistamisen tasolla ja sitten pohtien, miten niitä käytetään eri tekstilajeissa: Millaisessa tekstissä persoonapronominit ovat puhekielisiä ja millaisessa kirjakielisiä? Millaisessa tekstissä persoonapronomineja ei juuri käytetä? Persoonapronominit täydennetään yhdessä taulukkoon.Tämän jälkeen kirjoitetaan kaksi erilaista tekstiviestiä, muodollisempi ja epämuodollinen. Näin persoonapronominien puhekieliset ja muodolliset variantit ja käyttö hahmottuvat. Ohjeet tekstiviestin kirjoittamiseen voi kerrata Treeniohjeista kirjan lopusta. Lopuksi kannattaa vielä varmistaa pronominien automaattistuminen jol¬
61


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
lakin Treeniohjeiden sanaston oppimisvinkillä. Oppilaita voi myös pyytää luettelemaan kaikki pronominit ääneen.
Lukutreeni: Perhe ennen ja nyt
Perhe-teemaan virittäydytään kuuntelun avulla. Kuuntelu herättää varmasti keskustelua suomalaisesta perheestä: Millainen perhekäsitys Suomessa on? Millaisia perheet ovat oppilaiden omassa kulttuurissa? Kuuntelun avulla kerrataan myös perhesanoja sekä treenataan käsitekarttaa. Keskustelua voidaan jatkaa tilastotietojen avulla ja samalla opetella diagrammin lukemista.Teeman aktivoinnin jälkeen siirrytään historian oppikirjatekstiin, johon pureudutaan askel askeleelta. Silmäilyn ja ennakoinnin jälkeen luetaan tekstiä tarkemmin ja harjoitellaan muistiinpanotekniikkaa täydentämällä käsitekarttaa.Tavoitteena on myös hahmottaa asiatekstin rakentuminen: mistä kohden kappaleesta löytyy tärkein asia.Oppilaat kertovat tekstin sisällön "alakoululaiselle"minkä tavoitteena on oppia ilmaisemaan sisältö omin sanoin ja oppikirjatekstiä yksinkertaisemmin.
Tässä vaiheessa olisi tarpeen kerrata aukeaman tärkeitä sanoja esimerkiksi tällaisella ohjeistuksella:
a. Ympyröi tältä aukeamalta 5 tärkeää sanaa.
>- Kerätkää yhdessä kaikki sanat taululle ja valitkaa opettajan avulla 10 sanaa, jotka kaikkien on hyvä oppia. (Kannattaa käydä keskustelua sanojen valintaperusteista.)
b. Valitkaa Treeniohjeista sanojen oppimisvinkki ja opetelkaa sanat sen avulla.
Tarkoitus on ymmärtää, että teksteistä ei tarvitse oppia kaikkia uusia käsitteitä, ja oppia valitsemaan tärkeitä sanoja.
Lopuksi harjoitellaan myös historian kokeeseen valmistautumista miettimällä, mikä tekstissä on olennaista osata.
62


Kappale 1
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Persoonapronominit
a) Lisää persoonapronominit dialogeihin oikeassa muodossa. Voit käyttää myös puhekielen pronomineja, koska tekstit ovat pieniä dialogeja.
b) Poimi kaikki tunnesanat.Mitä eri tunteita löysit?
a)
- Missä reppu on? En löydä mistään, (minä, se)
	- luulen, että jätit kotiin, (minä, sinä, se)
- Voi itku! Saisinko sitten lainata kynää? (minä, sinä)
	- . (Mitä tähän voi vastata?)
b)
- Ootko nähnyt uutta koiranpentua? (sinä, me)
-Joo, sisko oli eilen kanssa lenkillä, (sinä, se)
Missä vanha koira on? (te)
	- annettiin se pois. ärsytti, kun aina haukkui.(me,me,se)
 - . (Kysyjotain lisää!)
c)
- Menen illalla Korhosille. Mikä osoite onkaan? (he/ne)
	- asuu Korpitiellä, ihan vieressä, (he/ne, me)
- Ai niin! Haluaisitko tulla pelaamaan kanssa? (sinä, me)
- Mitä pelaatte? (te)
-Varmaan pleikkaria. pihalla ei mahdu pelaamaan jalista.(he/ne)
 - . (Ehdota jotain muuta peliä.)
d)
-Ville on sairaalassa. jäi eilen auton alleja jalka meni
poikki, (hän/se, hän/se)
-Voi että! varmasti harmittaa tosi paljon.(hän/se)
- Niin. Voitaisko mennä katsomaan ? (me, hän/se)
- Joo. äiti voi varmaan viedä meidät sinne, (me)
	- . (Ehdota jotain lahjaa Villelle.)
e)
	- nolottaa yksi juttu, (minä)
- Ai mikä?
- No kun eilen oli Jennan synttärit ja unohdin ostaa lahjan, (mä, hän/se)
- Onnittelitko edes? (sinä, hän/se)
- Joo, tänään. pyysi illaksi käymään ja syömään
äitin leipomaa kakkua, (hän/se, minä, he/ne)
- No ei kai sitten mitään haittaa, (se) Vie illalla jotain!
63


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
Lisätreenit Sanastotreeni
Vaate- ja ulkonäkösanat
Ohje opettajalle: Leikkaa kuvaparit irti.Toinen oppilas kuvailee kuvan henkilöä, toinen täydentää kuvaa piirtämällä. Lopuksi kuvia verrataan.
Kuvapari 1
Kuvapari 2
64


Kappale 1
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Sanastotreeni
Vaatesanat
Miten kuvat ja sanat liittyvät toisiinsa?
Kuinka monta erilaista (hauskaa!) selitystä keksit?
Esimerkki:
Äiti inhoaa rikkinäisiä farkkuja.
PÄÄ
KESÄ
KALLIS
TRENDIKÄS
KÄSI
RIKKINÄINEN
KAULA
LAADUKAS
ÄITI
TALVI
SADE JUHLAT JALKA LIIAN PIENI KOULU
65


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
Lisätreenit Rakennetreeni
Kysyminen
1. 	Kysymyssanat
Toimittaja haastatteli julkkista lehteen. Hän nauhoitti haastattelun, mutta koska mikrofoni oli koko ajan julkkiksella, kysymyksistä ei saa enää nauhalta selvää. Mitä ihmettä toimittaja on kysynyt? Auta toimittajaa, että juttu saadaan lehteen!
a) Kirjoita toimittajan kysymykset.
b) Keksi vielä kaksi omaa kysymystä ja julkkiksen vastausta.
?
- Helsingistä.
?
- Kesällä.
?
- Espanjassa.
?
-Treeneihin.
?
-Viisitoista yli kolme.
?
- Pyörällä.
?
- Yleensä kanaa, pastaa ja vihanneksia. Ei karkkia tai pizzaa!
7
- Se on tosi rankkaa.


Kappale 1
SU0mi2, Minä ia arki - opettajan opas
2. 	Kohteliaat kysymykset
Salakuuntelija kuuntelee ihmisten puhetta joka paikassa.
a) Mitä kohteliaita kysymyksiä hän kuulee
kaupassa:
?
?
?
kirjastossa:
?
?
?
bussissa:
?
?
?
matikan tunnilla:
?
?
?
ruokapöydässä:
?
?
?
b) Millainen kysymys on kohtelias? Millainen on epäkohtelias?
67


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
Lisätreenit Rakennetreeni
Kysyminen
Kysymyksiä kaupungilla
Keksi jokaisesta kuvasta ainakin 2 kysymystä.Tee kysymykset parille. Muista olla kohtelias!
68


Kappale 1
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanastotreeni
Tunneverbit
Tee dialogeja parin kanssa.
a. Sopikaa kumpi on A ja kumpi on B.
b. Seuratkaa ohjeita 1-3.
c. Vaihtakaa vuoroja ja tehkää dialogi niin monta kertaa, että se tuntuu helpolta.
d. Tehkää dialogi ilman apufraaseja.
1. 	A aloittaa ja kysyy kuulumiset.
- Moi,
- Hei,
- Terve,
- Moro,
- Mitä(s) kuuluu?
- Miten menee?
- Mitäs...?
- Mitä jätkä?
2. B vastaa ja kertoo kuulumiset.
...vähä
Mitäs täs...
Ei mitää...
Ei ihmeitä... Tässähän tää
väsyttää...
jännittää
ärsyttää...
masentaa.
stressaa...
...kun
- mulla on kemiankoe.
- sataa.
- nukuin pommiin.
- unohdin puhelimen kotiin.
- pyörä meni rikki.
3. 	A vastaa.
- Aijaa.
- No voi vitsi.
- Oho?
- Joo, sama fiilis.
69


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1
Lisätreenit Minidraama
Tunnetilat ja ihmisen kuvailu
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoituksia voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
1. Mitä kuuluu
(A aloittaa)
A Näet kaverin kaupungilla
! B Näet kaverin kaupungilla
1.Tervehdi.
1
| <| *** |
2 *#*
1 2.Tervehdi.
3. Kysy, miksi kaveri näyttää niin iloiselta.
i
| ^ *** 1 1
4 **#
1
1 4. Kerro, mitä on tapahtunut.
5. Vastaa ja kerro, miksi sinä et ole iloinen.
l
^ ***
I
l
6.***
l
i 6.Vastaa,ja kerro, että sinulla on kiire (keksi, mihin). ■
7. Hyvästele.
■
i *** I
8. ***
1 8. Hyvästele ja toivota kaverille jotain kivaa.
2. 	Sijainen
Opettaja on sairastunut, ja luokkaan on tulossa sijainen.Toinen oppilas on utelias ja haluaa saada selville, millainen sijainen on. <a®
A
!B
Kysy sijaisesta nämä asiat:
i Keksi hauskat vastaukset kysymyksiin! 1
• Nimi
i
i
• Ulkonäkö
i
■
• Luonne
1
1
• Asunto
1
• Perhe
1
1
• Lemmikit
1
1
70


Kappale 2
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanelu
Kuka hän on?
Kuuntele teksti ensin kokonaan ja yritä vastata lopun kysymykseen. Kuuntele teksti sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet. Keskustelkaa lopuksi, kenestä on kysymys.
Hän on minun
Sanelun skripti:
Kuka hän on?
Kuka hän on?
Hän on 14 vuotta vanha poika ja asuu eri kaupungissa kuin minä. Olemme paljon yhdessä lomalla ja joskus myös viikonloppuina. Hän harrastaa koripalloa ja kuuntelee paljon musiikkia. Hänellä on tumma lyhyt tukka ja kaksi pikkusiskoa. Hänen isänsä on minun isäni veli.
Hän on minun .
71


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 2
Kappale 2: Minun kieleni Tavoitteena on, että oppilas
• tiedostuu omasta kielenkäytöstään ja kielitaidostaan
• alkaa käyttää aktiivisesti hänellä jo ennestään olevaa kielitajua ja kielitietoa
• oppii tekemään päätelmiä ja havaintoja kielestä ja erittelemään niitä.
Kuuntelut
• Sanelu: Kuka hän on?
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Ei koetta
Lisälukemista
• Kalaja, P. & Dufva, H. 2005. Kielten matkassa. Opi oppimaan vieraita kieliä. Finn Lectura.
• Kristiina Ikonen (toim.) 2005: Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa
- 	opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön. Opetushallitus.
• Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. WSOY 2003.
• Nissilä, L. Martin, M., Vaarala, H. & Kuukka 1.2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Opetushallitus.
72


Kappale 2
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn Aluksi
Minä ja kielet -pikatesti
Testin tavoitteena on saada oppilaat tiedostumaan siitä, millä kielellä he luontevimmin reagoivat erilaisiin kysymyksiin. Reagointikieli kertoo siitä, mikä kieli oppilaalla on aktiivisin. Usein kaksi- tai monikielisyys näkyy niin, että oppilas reagoi eri kielillä eri tilanteissa.
Testin toteuttaminen:
Opettaja tekee oppilaille alla olevat kysymykset 1-10. Kysymyksiä kannattaa tarvittaessa muokata oppilasryhmän mukaan. Oppilaille korostetaan, että tehtäviin ei ole "oikeaa" vastausta vaan kaikki vastaukset ovat oikeita. On kiinnostavaa nähdä, kuinka monenlaisia vastauksia tästä ryhmästä saadaan: mitä erilaisempia vastauksia, sitä mielenkiintoisempaa. Vastausaikaa ei anneta paljon, koska tärkeintä on saada vastaukseksi oppilaan ensimmäinen ja intuitiivinen reaktio.
1. Kuinka monta tuolia/pöytää/kirjaa/kuvaa luokassa on?
>- Käydään nopeasti läpi vastaukset ja oikea vastaus
> 	Keskustellaan seuraavista: Millä kielellä laskit? Miksi? Vaihdoitko kieltä kesken laskemisen? Miksi? Missä vaiheessa? Milloin tuntuu luontevalta käyttää omaa äidinkieltä, milloin suomea? Millaisia eroja ryhmässä esiintyy?
>- Havaintoja: Joskus oppilas saattaa aloittaa laskemisen suomeksi, mutta vaihtaa äidinkielelleen, kun menee sekaisin tai haluaa tarkistaa. Voidaan pohtia, mitä tämä kertoo siitä, kumpi kieli oppilaalla on aktiivisemmassa käytössä.
2.- 8. Sano nopeasti sana, joka ensiksi tulee mieleesi, kun kuulet seuraavan sanan. Älä jää miettimään! Reagoi nopeasti! Kirjoita sana muistiin.
2) minä
3) moi!
4) love
5) koulu
6) anteeksi
7) äiti
8) ystävä
>- Ehdotettuja sanoja kannattaa tarvittaessa muuttaa ja mielellään lisätä joitakin oppilaiden oman äidinkielen sanoja sekä muuten ajankohtaisia, emotionaalisia sanoja.Tarvittaessa voidaan harjoitella ensimmäisellä sanalla.
Keskustellaan: Mikä kieli aktivoitui missäkin kohdassa? Miksi? Millaisia erilaisia assosiaatioita oppilailla on? Mistä ne voivat johtua?
>- Havaintoja: Monen oppilaan ensimmäiset assosiaatiot koulu-sanasta olivat suomenkielisiä. Äiti-sanan assosiaatio taas oli usein oppilaan äidinkielinen sana. Kielet siis ovat sidoksissa tilan¬
73


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 2
teisiin, joissa niitä on tapana käyttää. Eri tilanteet aktivoivat eri kieliä. Äidin kanssa kommunikoidaan usein äidinkielellä ja koulussa suomeksi.
9. Kirjoita kaunein sana omalla äidinkielelläsi ja suomeksi.
10. Kirjoita hauskin sana: omalla äidinkielelläsi ja suomeksi
> Keskustellaan: Millaiset sanat ovat kauniita ja millaiset rumia? Miksi? Onko käsityksesi suomen sanoista muuttunut niistä ajoista, kun vasta aloit oppia suomea? Keskustelua voi myös laajentaa siihen, mitkä suomen sanat kuulostavat edes vähän samalta kuin jokin äidinkielen sana.
> Teht. 2. Oppilas viritellään kappaleeseen siten, että hän saa ilmaista oman mielipiteensä kiinnostavista aiheista. Kysymyksellä "mitä voi oppia" ohjataan pohtimaan oppimista ja asettamaan omia oppimistavoitteita.
Minun kieleni
Käsitekarttojen purkukeskustelussa on hyvä ottaa huomioon näitä näkökulmia:
- Oppilaat voivat olla kaksi- tai monikielisiä ja heidän kanssaan voi keskustella esim. seuraavanlaisista asioista: Minkä kielen he kokevat omimmaksi, vahvimmaksi? Millä kielellä ja missä tilanteissa he kokevat epävarmuutta? Mikä kieli on rakkain tai arvokkain? Kenen kanssa käytetään mitäkin kieltä? Mitä he ajattelevat kielitaitonsa tulevaisuudesta? Miten eri kielten taitoa voi pitää yllä? Mitä apua äidinkielestä on uusien ja vaikeiden asioiden oppimisessa? Auttaako ymmärtämistä ja oppimista, jos voi ajatella asiaa omalla äidinkielellä?
- On tärkeää osoittaa arvostusta oppilaiden monipuolista kielitaitoa kohtaan ja kannustaa vahvasti sen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Oppilaita kannattaa muistuttaa siitä, että kielitaito ei säily itsestään. Yhdessä voidaan miettiä erilaisia tapoja pysyä kontaktissa eri kielten kanssa (esim. Internetin mahdollisuudet).
- Opettajan on hyvä kartoittaa hieman myös sitä, minkä verran oppilaat vertaavat eri kieliä toisiinsa ja missä määrin he kykenevät analysoimaan niitä. Oppilailta voi kysyä konkreettisia kysymyksiä: Millä tavalla osaamasi kielet mielestäsi ovat erilaisia? Mikä niissä on samaa?
Tietoa eri kielistä Suomessa -taulukossa vertaillaan Suomen eri kieliä oman suvun kotimaan kieliin. Oppilaita ohjataan tiedonhakuun kysymään tietoja vanhemmiltaan ja etsimään niitä eri lähteistä ja Internetistä.
Kielitaito
Tarkoituksena on, että oppilas oppii hahmottamaan kielitaitoaan neljän osa-alueen kokonaisuutena. Kielitaito ei siis ole vain puhumista tai kielen rakenteitakaan se koostuu neljästä osa-alueesta, joihin kaikkiin sanaston ja kielen rakenteiden osaaminen sidostuu. Oppilaiden on myös hyvä ymmärtää, että kielitaitoa arvioitaessa arvioinnin kohteena ovat aina kielen kaikki neljä osa-aluetta (ks.OPS 2004).Tällöin mikään kielen osa-alueista ei ole myöskään arvokkaampi tai vähemmän arvokas kuin jokin toinen osa-alue.
74


Kappale 2
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
>• Teht. 1. Oppilas pohtii, mikä on hänen vahvin ja heikoin osa-alueensa. Yleensä oppilaat osaa- vat aika hyvin nimetä alueet, joissa kokevat olevansa vahvoja tai heikkoja. Oppilaiden kanssa voi myös keskustella siitä, mitkä alueet korostuvat missäkin tilanteissa. Esimerkiksi koulussa kirjallisia taitoja (kirjoittamista ja tekstin ymmärtämistä) tarvitaan paljon, mutta elämässä ei pärjää ilman puhetaitoja.
Oppilaan olisi lisäksi hyvä hahmottaa, mitä eroa on tuottamis-ja ymmärtämistaidoilla. Kielenoppijan ymmärtämistaidot ovat yleensä aina vahvemmat kuin tuottamistaidot eli hän ymmärtää enemmän kuin osaa itse tuottaa.
> Teht. 2. Oppilaan olisi hyvä ymmärtää jollakin tasolla myös kielitaitoprofiilin idea. Joku on oikein hyvä puhumaanpa toinen taas on vahva kirjoittaja.Tämä on täysin luonnollista.
Tästä esimerkkinä ovat Danielin ja Annan kuvitteelliset profiilikuvaukset.OPS (2004) lähtee siitä, että kielitaitoprofiilin epätasaisuus ei saisi vaikuttaa kokonaisarvioon oppilaan kielitaidosta. Kielitaidon osa-alueita ja samalla erilaisia kielitaitoprofiileja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen.
> Teht. 3. Oppilas saa piirtää oman profiilinsa samaan tapaan kuin Danielin ja Annan profiilit on kuvattu edellä.
>■ Teht. 4. Konkreettisen esimerkin avulla pohditaan yhdessä, mikä on virhe. Oppilaan on tärkeä huomata, että kaikki virheet eivät ole viestinnän kannalta vaarallisia. Oppilasta ohjataan miettimään myös omaa suhtautumistaan virheisiin.
> Teht. 5. Kielitaidon tasot. OPS:ssa (2004) kielitaitoa kuvataan Yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon kuvausasteikon avulla (ks.OPS:n liite 2). Siinä peruskoulun päättöarvioinnin hyvän osaamisen (8) kriteerinä on taso B1. Jotta oppilas voisi seurata omaa osaamistaan, hänen on hyvä ymmärtää kielitaidon tasojen kuvausasteikon perusidea.Tällä sivulla sitä havainnollistetaan portailla. Oppilaan olisi myös hyvä saada karkea kuva siitä, millä portaalla hän kielitaitonsa kanssa tällä hetkellä on. Opettajan oppaassa on vielä tarkemmin eritelty kielitaidon tasoja ja asteikon käyttöä opetuksessa.
Millainen kieli suomi on?
Kokonaisuuden tavoitteena on, että oppilas tutkii kieltäjä tekee havaintoja sen eri piirteistä. Tarkoituksena ei ole, että oppilas selittäisi havaitsemiaan asioita kielitieteellisin termein, vaan selitykset saavat olla hyvin konkreettisia.Tässä kappaleessa, kuten koko oppikirjassa, tavoitteena on ohjata oppilasta ajattelemaan itsenäisesti ja luottamaan omiin havaintoihinsa kielestä. Kappaleen tarkoituksena ei vielä ole varsinaisesti opettaa kielen rakenteitakaan kehittää kielitajua ja herkistää oppilas huomaamaan, miten suomen kieli toimii ja miltä se näyttää muihin kieliin verrattuna.
>- Teht. 1. Ovatko nämä sanat ja ilmaukset suomea? Tehtävän tarkoituksena on aktivoida oppilaalla jo oleva tieto suomen kielen sanarakenteesta ja tyypillisistä äänteistä.Tehtävässä oppilas voi hyvin perustella ei-vastauksensa niin, että sana ei vain näytä suomelta. Vastaus on hyvä ja
75


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 2
hyväksyttävä, koska se kertoo, että oppilaalla on selvästikin tietoa siitä, miltä suomen sanat näyttävät.Yhdessä opettajan kanssa voidaan rakentaa hieman tarkempia vastauksia.
Alla olevat selitykset ovat vain esimerkkejä siitä, miten konkreettisella tasolla oppilaiden kanssa voi liikkua. Selityksissä on tarkoituksella vältetty useita kielioppitermejä. Niitäkin voi toki käyttää,jos oppilaat ne entuudestaan osaavat.
1) zmrzlina ('jäätelö'tsekiksi)
>- z-kirjainta ei suomessa käytetä, suomen sana ei voi alkaa näin monella konsonantilla
2) kaalikääryle
3) tänav ('katu'viroksi)
> suomen sana ei voi loppua v-kirjaimeen, ä ja a eivät voi olla samassa sanassa
4) juksaus
5) mjölk ('maito' ruotsiksi)
>- suomen sana ei voi alkaa mj-yhdistelmällä eikä loppua k-äänteeseen; kirjakielessä sanat eivät lopu kahteen konsonanttiin, mutta puhekielessä se on mahdollista (esim. kaks, on ks jne.)
6) on the Internet
>■ suomessa ei ole prepositioita eikä artikkeleita eli lyhyitä sanoja ennen pääsanaa
8) minä asut Suomi
>- minä-sanan kanssa verbin perään tulee aina n-kirjain, paikkaa ilmaisevien sanojen perään pitää yleensä lisätä jotain, tässä -ssa
9) suurella punainen talossa
> tällaisessa tapauksessa sanojen pitää olla samannäköisiä (samassa muodossa) eli kaikissa pitää olla lopussa -ssa
> 	Teht. 2.Tässä tehtävässä oppilaan ei tarvitse osata englantia.Tavoitteena on, että oppilas hahmottaisi visuaalisesti, miten eri elementit järjestyvät kahdessa eri kielessä.
>■ Teht. 3.Tehtävän idea on, että oppilas vertaa suomea ja äidinkieltään lausetasolla. Eroja ja samanlaisuuksia on helpompi hahmottaa, jos ne merkitään visuaalisesti samoin kuin tehtävässä 2. Jos oppilas ei osaa kirjoittaa omaa äidinkieltään, lauseita voi verrata myös suullisesti. Suomenkieliset ja oppilaiden äidinkieliset lauseet voidaan koota taululle allekkain ja niiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä voidaan esim. merkitä eri väreillä. Näin nähdään, minkälaisia eri kieliä ryhmän oppilaat osaavat. Oppilasta on hyvä ohjata eri tilanteissa vertaamaan suomea omaan äidinkieleensä. Mitä paremmin oppilas tuntee äidinkielensä ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä, sitä helpompaa hänen on oppia suomea. Oman äidinkielen pitäminen mukana suomen tunneilla tukee oppilaan kaksikielistä identiteettiä - ja antaa vaihteeksi oppilaalle asiantuntijaroolin.
>■ Teht.4.Tuoteseloste on Fazerin sininen -suklaapatukasta.Tarkoituksena on, että oppilas pystyy päättelemään, että kysymys on suklaasta.Tavoitteena on, että oppilas havaitsee, että osa kielen osaamisesta on aina päättelemistä erilaisten vihjeiden ja taustatietojen perusteella. Alla on esimerkkejä mahdollisista päättelyketjuista, joihin oppilasta voi ohjata.
a) 	Minkä ruuan tuoteselosteita? > suklaa tai maitosuklaa > voi päätellä siitä, että
76


Kappale 2
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
kaikissa kielissä esiintyy sana (choklad, czekolada jne.), joka muistuttaa paljon suomen suklaa-sanaa. Voi päätellä myös aineksista, esim. maito, sokeri, kaakao.
b) Arvaa, mitä kieltä tekstit ovat!
SE = ruotsi, PL = puola, EE = viro, ZC = tsekki
Tässä oppilaita voi pyytää päättelemään sanojen kirjoitusasujen perusteella, mitkä kielet voisivat olla sukua toisilleen (suomi ja viro, puola ja tsekki). Sukulaiskielen käsite voi olla täysin vieras, mutta on hyvä, jos oppilaat hahmottavat, että kielet voivat olla sukulaisia.
c) Päättele, mitä sanat tarkoittavat suomeksi.
>- skald (PL) = ainekset ja mleko (CZ) = maito merkityksen voi päätellä siitä, että sana on puolan-ja tsekin kielisissä teksteissä samassa kohtaa kuin suomen ainekset-ja maito-sanat.
>■ keedusool (EE) = ruokasuola voi päätellä taas paikan perusteella ja siitä, että sanan osa sool muistuttaa paljon suomen suola-sanaa.
d) Mitä suola on tsekin (CZ) kielellä?
> sul > voi päätellä paikan ja kirjoitusasun perusteella, muistuttaa suomen suola- sanaa.
e) Ympyröi sanat, jotka näyttävät samanlaisilta monessa eri kielessä.
> esim. suklaa, sokeri, kaakao, aromit
f) Alleviivaa sanat, jotka näyttävät erilaisilta eri kielissä.
> ainekset, maito, voi
Lisätehtävä (kielellinen päättely)
1) 	Tutki kotona ruoka-ja kosmetiikkapaketteja sekä kodin laitteiden käyttöohjeita ja etsi erikielisiä vastineita esim.seuraaville sanoille: sokeri, tomaatti, jauho, öljy, suola, tomaatti; voide...
> 	Teht. 5.Tehtävän tavoitteena on havainnollistaa, miten kirjoitettu kieli ja puhekieli eroavat toisistaan.Tässä kohden voi puhua myös siitä, että suomen puhe-ja kirjakieli ovat yhtä hyviä, mutta niitä käytetään eri tilanteissa. Presidenttikin puhuu puhekieltä. Molempia pitää siis osata. Joissakin kulttuureissa kirjakieltä saatetaan arvostaa enemmän kuin puhekieltä.
Nykyään monissa kirjoitetuissa teksteissä käytetään hyvin puhekielenomaista rekisteriä. Oppilaiden kanssa onkin hyvä pohtia, millaisia tekstejä voi kirjoittaa puhekielisemmin ja millaisissa on tärkeää osata käyttää huoliteltua kirjakieltä. Alla on esimerkkejä mahdollisista vastauksista.
1. 	Mä tuun ihan just.: Minä tulen aivan kohta. > sanat ovat lyhentyneet (mä ja tuun), puhe-ja kirjakielessä voidaan käyttää eri sanoja
2.0saatsä pelata futista?: Osaatko sinä pelata jalkapalloa? >■ jotain voi jäädä pois (-ko), sanat voivat yhdistyä (osaat + sä),eri sanat (futis, jalkapallo)
>Teht.6.Seuraavien tehtävien tavoitteena on, että oppilas aktivoituu huomaamaan, että
77


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 2
suomen sanoja taivutetaan ja johdetaan. Näiden kahden ilmiön eroa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista selittää kovin tarkasti. Alla on vastausesimerkkejä tehtävään 6.
(a)
A) Tulen illalla. :Tulet illalla.
> eri tekijät, verbin viimeinen kirjain muuttaa tekijän
B) Lähden Helsinkiin.:Lähden Helsingistä.
>■ eri suunta, Helsinki-sanan lopusta näkee, onko joku menossa vai tulossa
C) Syön banaania.: Söin banaanin.
> syöminen kesken tai valmis, banaani-sanan lopusta näkee, onko tekeminen kesken vai valmis
(c)
1.Tulen illalla.► aika
2. Minulla on koira. >■ omistaja
3. Asutko Kauppakadulla? >■ paikka
4.Tulin junalla. ► kulkuväline
5.Tulen kaupasta. ► paikka
6. Puhutteko siitä elokuvasta? > aihe
7. Minusta se oli tosi hyvä! > mielipide
>- Teht. 7.Tehtävän tavoitteena on huomata, että sanoista voi tehdä toisia sanoja eli sanoja voi johtaa. Oppilaat tekevät varmastikin virheitä sanavartaloissa, mutta se ei haittaa.Tehtävän tarkoituksena on siis kokeilla ja testata omia hypoteesejani tuottaa virheettömiä muotoja ensimmäisellä kerralla. Kun oppilaat ovat ensin kokeilleet muodostaa sanoja itse, kannattaa oikeat muodot toki vielä koota yhdessä.
>■ Teht.8.Tavoitteena on palauttaa mieleen yhdyssanojen idea.
► 	Teht. 9.Tehtävän tavoitteena on osoittaa, että monet suomen sanat ovat lainasanoja. Eri kielissä on siis monia hyvin samannäköisiä ja kuuloisia sanoja, joiden merkityksiä voi päätellä, jos tuntee sanan jollakin kielellä. Alla on esimerkkejä siitä, miten lainasanoja voi ohjata tutkimaan.
1.Mikä kirjain tulee usein sanan loppuun? >■ vokaali,yleensä i-vokaali
2. Miten c-kirjain muuttuu? >■ c:stä tulee yleensä k, joskus myös s
3. Miten b-kirjain muuttuu? > b:stä tulee p
4. Miten yksi t-, k-, tai i-kirjain muuttuu? > ne tuplaantuvat, syntyy kaksoiskonsonantteja ja pitkiä vokaaleja
5. Mitä kirjaimia suomessa ei yleensä ole? >■ b-,c-,f-kirjaimia,eikä myöskään q-,w-,x-ja z-kirjaimia.
78


Kappale 2
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Millainen kieli suomi on?
>■ Koosteeseen on koottu kaikki asiat, joita oppilas haastettiin havainnoimaan 2. kappaleessa. Koosteen avulla asiat voi vielä kerrata, mutta tarkoituksenmukaista ei ole vaatia, että oppilas osaisi listan ulkoa. Listaan voidaan aina palata myöhemmin muiden tehtävien yhteydessä.
Lopuksi
>- Tavoitteena arvioida omaa uutta tietoa ja suhtautumista suomen kieleen.
79


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 2
Lisätreenit Sanelu
Mistä on kysymys?
Kuuntele teksti ensin kokonaan ja yritä vastata lopun kysymykseen. Kuuntele teksti sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet. Keskustelkaa lopuksi, mistä on kysymys.
Mikä suomalainen herkku?
Sanelun skripti
Mistä on kysymys?
Jotain hyvää
Ne ovat ruskeita ja makeita ja niissä on paljon mausteita. Joskus ne ovat kukkia tai possuja ja joskus myös taloja tai linnoja. Suomalaiset tekevät niitä joulun aikaan. Niitä voi laittaa myös joulukuuseen.
Mikä suomalainen herkku? Piparkakku
80


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3:Vapaa-aika ja harrastukset Tavoitteena on, että oppilas oppii
• kertomaan harrastuksistaan ja vapaa-ajastaan
• kertomaan päivän tapahtumista, suunnitelmista
• sopimaan aikatauluista
• etsimään tietoa
• kirjoittamaan käsitekarttoja ja sähköposteja.
Produktiivisesti opittavaa Rakenteet
• verbien persoonamuodot: taivuttaminen perusmuodosta persoonamuotoon ja
• toisin päin
• verbikysymykset
• verbityyppejä
• verbien konsonanttivaihtelu Sanasto
• harrastussubstantiiveja ja -verbejä
• aikasanat
• erilaisia verbejä
Reseptiivisesti (tunnistamisen tasolla) opittavia rakenteita
• verbien -minen-muoto
• verbien -taan-muoto (passiivi) ja -va-adjektiivi (partisiippi)
Kuuntelut
• Mikä harrastus?
• Mitä aiot tehdä tänään?
• Kuulutuksia
• Sanelu: tiedote (aukkosanelu)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Lukutreenit: Etsi tietoa harrastuksista Internetistä
• Rakennetreenit: verbien persoonataivutus,ajan ilmaiseminen,-minen- ja -maton-muodot,-va- ja -nut-adjektiivit, uusia verbejä
• Sanastotreeni:verbikartta
• Minidraama: harrastukset ja vapaa-aika
• Roolipeli: ajasta ja tekemisestä sopiminen
• Peli: ajan ilmaiseminen
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
81


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV
Lisälukemista
• Ari Sainio 2004: Suomalaisia ilmiöitä. Selkokirja. Opike-sarja. Kehitysvammaliitto.
82


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn Aluksi
Harrastuksiin etsitään sanapelissä sopivia välineitä: peli virittää kappaleen teemoihin aktivoimalla sanastoa. Silmäile kappaletta, tehtävä ohjaa oppilaan etsimään kappaleen tärkeimpiä opittavia asioita ja pohtimaan, miksi niitä opiskellaan. Oppilas valitsee itselleen tärkeimmät asiat ja asettaa siten omia oppimistavoitteita. Opettajan näkökulma vahvistaa tietoa siitä, mitä oppilaalta odotetaan.
Mitä aiot tehdä tänään?
► Teht. 1-2. Suomalaisten vapaa-aika -pylväsdiagrammi virittelee oppilaita aiheeseen ja herättää keskustelua. Aukeaman harrastuskuvien avulla voidaan kerrata erilaisia harrastuksia. Harrastussanoja aktivoidaan myös kuuntelemalla. Samalla tavoitteena on harjaannuttaa päät- telystrategiaa.
>• Teht. 3. Etsi tietoa harrastuksista Internetistä on tarkoitettu tiedonhaun tehtäväksi, jonka laajempi tehtävänanto löytyy Lisätreeneistä. Kopioi se oppilaille.Tehtävän tavoitteena on
• antaa oppilaalle käsitys tiedonhaun perusperiaatteista: hakusanoista ja niiden merkityksestä hakutulokselle
• muistuttaa oppilaita siitä, että on olemassa useita hakukoneita Googlen lisäksi ja että laajemmassa haussa kannattaa aina käyttää vähintään kahta hakukonetta.
• kiinnittää oppilaiden huomio hakukoneiden kaupallisuuteen ja siihen, että hakukoneiden sivuilla on usein mainoksia, välillä tavallisten linkkien näköisenäkin.
Lisää tietoa tiedonhausta onTreeniohjeissa kirjan lopussa ja opettajan oppaassa.
► Teht. 4. Paikallisradion gallupkyselyn yhteydessä harjoitellaan jälleen ennakointia kuvien perusteella pohtien, mitä eri-ikäiset suomalaiset mahtaisivat tehdä. Kuullun perusteella täydennetään kalenteria. Aikataulu tekstilajina on huomion kohteena ja samalla virittäydytään myös seuraavaan aiheeseen, ajanilmauksiin.
Aikasanoja
Aukeamille on koottu erilaisia ajan ilmaisemiseen liittyviä sanoja.Oppilaan pitää täydentää osa sanoista itse, koska sanat ovat oppilaille jo tuttuja ja materiaali on kertaavaa. Eriyttävää materiaalia on opettajan oppaan Lisätreeneissä.Tehtävissä 1-10 kerrataan viikonpäivät, vuorokauden ajat, vuodenajat, kuukaudennimet, kellonajat (puhe-ja kirjakielellä), ajan adverbit ja päivämäärien ilmaiseminen. Aikasanojen mieleenpainamisessa harjoitellaan sanastonop- pimisstrategioita. Aikasanoja käytetään suullisissa paritehtävissä,aikatauluneuvotteluissa ja dialogeissa. Niitä harjoitellaan myös kuuntelemalla.
83


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Rakennetreeni: Verbin persoonataivutus
Aukeamien tavoitteena on kerrata ja vahvistaa verbien persoonataivutusta. Lisää harjoituksia on opettajan oppaan Lisätreeneissä.
Liikkeelle lähdetään merkityksistä palauttamalla mieleen, millaisia sanoja verbit ovat. Sitten verbit sidotaan teksteihin, joissa niitä tutkitaan. Myönteistä ja kielteistä persoonataivutusta kerrattaessa taivutustaulukkoa ei anneta valmiinakaan oppilas ohjataan rakentamaan persoonataivutuksen sääntöjä itse.Olla-verbin puhekielen muoto on frekventtiytensä vuoksi tärkeä oppia.
Verbien taivutusta harjoitellaan kirjoittamalla ja puhumalla sekä kalenterin avulla, jolloin myös aikasanat kertautuvat. Myönteisen ja kielteisen taivutuksen jälkeen siirrytään verbikysy- mykseen ja verrataan sitä puhe-ja kirjakielessä.
Lukutreeni: Harrastukset sanomalehdessä
Aukeamalla sidotaan verbit ja harrastukset tekstiin. Samalla harjoitellaan myös lukutekniikoi- ta ja sanomalehtitekstin ymmärtämistä: Lukuprosessia tuetaan vaiheistuksella. Sanavarastoa kartutetaan synonyymitehtävällä.Samalla kerrataan keskeisimpiä rektioita.
Rakennetreeni: Verbityypit
Kahdella aukeamalla kerrataan verbityyppejä.Verbityyppijakoa ei anneta oppilaalle valmiina vaan hän rakentaa sen itse ja näin harjoittelee päättely-ja analysointitaitoja.Verbityypeissä on luovuttu numerointiin perustuvista nimityksistä, koska numeroiden muistaminen ei auta käyttämään erilaisia verbejä.Tyypit on nimetty malliverbin infinitiivin ja minä-muodon avulla, esim. puhua-puhun-tyyppi, jotta nimitys olisi läpinäkyvä ja toimisi suoraan taivutuksen mallina. 5. ja 6.verbityyppiä ei tuoda esiin erikseen, koska niihin kuuluu vain vähän (oppilaiden kannalta keskeisiä) verbejä. Oppilaan on helpompi muistaa näiden tyyppien yleisimmät verbit ulkoa tietynlaisina poikkeustapauksina. Verbityypit on koostettu Treeniohjeissa kirjan lopussa.
>• Teht. 1. Edellisen aukeaman Lukutreeni integroidaan verbien opetukseen taivuttamalla tekstin verbejä eri persoonamuodoissa. Näin verbit kertautuvat ja tehtävä sidostuu temaattisesti. Huom! Valmiina annettuna taivutuksen mallina on aina persoonamuoto eikä infinitiivi, koska persoonamuodot ovat oppilaan kielenkäytössä tavallisempia ja siten ensisijaisia, jopa infinitiiviä tutumpia. Kaikkiaan taivutusta on tärkeää harjoitella kahteen suuntaan: persoonamuodosta infinitiiviksi ja infinitiivistä persoonamuodoksi.
► 	Teht. 2. Oppilasta ohjataan etsimään viereisen sivun verbeistä jokaiseen ryhmään toinen verbi, joka näyttää toimivan samalla tavalla kuin ryhmän malliverbi. Olennaista on ohjata kiinnittämään huomiota siihen, mitä äänteitä on perusmuodon lopussa ja miten ne muuttuvat minä-muodossa. Oppilaan tulisi kirjoittaa jokaisesta verbityypistä oma muistisääntö tekemiensä havaintojen avulla.Tässä oppilas tarvitsee varmasti ohjausta. Muistisäännöt voivat olla esimerkiksi tällaisia: 2 V > 1 V,da/dä pois, lla/llä > le,Vta > 2 V.Tärkeää on, että oppilas kirjoittaisi sellaisia sääntöjä, jotka auttavat juuri häntä muistamaan. Siksi opettajan ei kannata suoraan tuputtaa hyväksi havaitsemiaan muistisääntöjä vaan kuulostella oppilaan omaa tapaa jäsentää asiaa.
84


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
>-Teht. 3. Oppilasta ohjataan rakentamaan säännönmukaisuuksia sille, miten persoonamuodoista voi tehdä infinitiivejä.
>• Teht. 4 ja 5. Verbejä taivutetaan ja tutkitaan sähköposteissa. Sähköpostin rakenteeseen ja tekstin ymmärtämiseen on hyvä kiinnittää huomiota.
>-Teht. 6. Lopuksi verbien käsittelyä laajennetaan keräämällä lisää verbejä ja harjoittelemalla johtamista sanaperheitä rakentaen.
Rakennetreeni: Verbien T, K, P-vaihtelu
Aukeaman tavoitteena on tutkia konsonanttivaihtelua ja hahmottaa vaihtelusysteemin idea. Tärkeää on, että oppilas ymmärtää vaihtelun tapahtuvan t-, k-ja p-konsonanteissa mutta vaihtelutapauksia ei ole tarkoituksenmukaista opetella ulkoa.Tässä rajaudutaan vain kaikkein tavallisimpiin konsonanttivaihtelutapauksiin.On tarpeetonta rasittaa oppilaita kaikilla tapauksilla tässä kielenoppimisen vaiheessa. Iso osa vaihtelusta koskee arjen kielenkäytön näkökulmasta vain yksittäisiä sanoja.
Konsonanttivaihtelua tutkitaan ensin pienessä tekstissä, minkä jälkeen muutokset sidotaan verbityyppeihin.Tarkoituksena on osoittaa, että vaihtelu on systemaattista eikä tapahdu täysin satunnaisesti missä tahansa verbeissä. Vaihtelusysteemiä ei ole tarkoituksenmukaista opetella ulkoa. Verbien käyttöä harjoitellaan sähköpostiviestissä. Verbien lisäksi huomio on myös sähköpostissa tekstilajina. Ohjeita sähköpostin kirjoittamiseen on kirjan lopun Treeni- ohjeissa.
Rakennetreeni: Verbitietoa
Kokonaisuudessa tutustutaan tarkemmin siihen, miten tekstilaji vaikuttaa verbeihin. Samalla harjoitellaan myös tekstin ymmärtämistä.-taan-muoto (passiivi), minen-substantiivi ja va- adjektiivi (partisiippi) ovat tässä vaiheessa reseptiivisesti osattavia asioita. Eriyttämisen tueksi opettajan oppaan Lisätreeneissä on lisää harjoituksia edistyneemmille oppilaille.
Aloitetaan tutkimalla verbejä epämuodollisessa tekstissä ja sitten muodollisessa oppikir- jatekstissä.Tämän jälkeen tutkitaan, miten verbistä voi tehdä substantiivin ja adjektiivin. Sitten harjoitellaan oman blogitekstin kirjoittamista niin, että huomio on verbeissä. Keskustelussa on hyvä nostaa esiin, että esimerkiksi oppikirja-ja lehtiteksteissä käytetään erityisen paljon mi- nen-substantiivia ja va-partisiippia. Siksi ne on tärkeää ymmärtää, vaikkei niitä itse osaisikaan käyttää.
85


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit Lukutreeni
Etsi tietoa harrastuksista Internetistä
1. Valitkaa yhdessä jokin harrastus, josta etsitte lisää tietoa. Kirjoittakaa har¬
rastuksen nimi hakukoneeseen (esim.Google).
>• Missä muodossa kirjoititte sanan?
>• Millaisia sivuja hakukone ehdottaa ensimmäisenä?
> 	Entä mitä muita sivuja hakukone tarjoaa?
2. 	Kokeilkaa nyt toista hakukonetta (esim. AltaVista, Yahoo, Askjeaves tai www.fi).
>• Ehdottaako hakukone samoja linkkejä?
3. 	Miettikää, mitä muita sanoja harrastuksesta voisi käyttää? Tehkää uusi haku näillä muilla sanoilla.
>• Ehdottaako hakukone erilaisia sivuja? Millaisia?
4. 	Kirjoittakaa seuraavaksi hakukoneeseen harrastuksen nimi ja kotikaupun- kinne nimi.
> 	Millaisia sivuja hakukone nyt ehdottaa?
5. Miten voitte hakea harrastuksesta myös kuvia?
>• Löytyikö niitä? Millaisia?
86


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
6. 	Miettikää yhdessä:
a. 	Millaiset sanat toimivat parhaiten hakusanoina?
b. 	Mikä hakukone tuntui teistä parhaalta? Miksi?
c. 	Huomasitteko hakukoneen sivuilla mainoksia sen jälkeen, kun olitte hakeneet harrastusta?
d. 	Millaisia mainokset olivat? Missä hakukoneissa niitä huomasitte?
87


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit Rakennetreeni
Ajan ilmaiseminen
1. 	Valtteri kertoo päivästään. Lisää sopivat aikasanat Valtterin tarinaan.
Huom! Sanat eivät ole oikeassa järjestyksessä. Joukossa on aina yksi ylimääräinen sana
Koulu alkaa . Mä herään aina viisi
, että ehdin syödä hyvän aamupalan. puoli seitsemän
Koulu loppuu tai , yksi
sitten pyöräilen kotiin. äiti tulee töistä kahdeksan
ja vie mut soittotunnille. kaksi
puoli kaksitoista
mä harrastan jalkapalloa ja lauantai
jääkiekkoa. yö
Mullaontaas treenit. kesä
Aina meillä on peli. ilta
talvi
meillä oli tosi hauskaa kaverin kanssa, tänään
kun pelattiin yhdessä pleikkaria. en ehdi pelata, eilen
koska on koe,johon pitää lukea. huomenna
ei koskaan
Mua väsytti , kun valvoin ilta
myöhään. Jos en ehdi nukkua yö
tarpeeksi, pitää nukkua aamu
vähän . yksi
koulu + jälkeen
88


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Rakennetreeni
Ajan ilmaiseminen
Milloin sä kävit kirjastossa?
Milloin luit hyvän kirjan?
I
viime...
-tiistaina -viikolla
- 	kuussa -vuonna
- hetki...
- vähän aikaa...
- kauan...
- aikoja...
- viikko ,2 viikkoa,
3 viikkoa...
- kuukausi, 2 kuukautta,
3 kuukautta...
- vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta...
...sitten
Kuinka usein käyt kaupungissa?
T
joka...
- maanantai = maanantaisin
- päivä = päivittäin
- viikko = viikottain
- kuukausi kuukausittain
- vuosi = vuosittain
kerran...
- päivässä
- viikossa
- kuussa
- vuodessa
Milloin aiot nähdä kavereita?
Milloin aiot soittaa mummolle, tädille tai serkulle?
T
ensi...
-tiistaina -viikolla
- 	kuussa -vuonna
- hetken...
- vähän ajan...
- viikon, kolmen viikon...
- kuukauden, neljän kuukauden...
- puolen vuoden, vuoden, kahden vuoden...
...päästä
89


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Gallup
Saat sähköpostiisi gallupin, jossa kysytään nuorten ajankäytöstä.
a) Täydennä, miten usein teet erilaisia asioita.
Syön karkkia
Olen poissa koulusta
Luen lehteä 2
Katson telkkaria joka
Käyn uimassa kerran
Surffaan Internetissä joka
Ostin CD-levyn viime
Lähden perheen kanssa lomamatkalle ensi
b) Täydennä, millaisia isoja tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on.
Milloin muutat pois kotoa?
Milloin menet töihin?
c) Keksi itse lisää gallupkysymyksiä. Aloita kysymykset sanoilla milloin tai kuinka usein. Kysy kysymykset parilta.
90


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Peli
Ajan ilmaiseminen
Alibi?
Kaupungissa on tapahtunut rikossarja. Kolmeen kioskiin on murtauduttu. Poliisi yrittää selvittää, kumpi kahdesta epäillystä on syyllinen.
Kolmen hengen ryhmä: yksi on poliisi, kaksi ovat epäiltyjä.
1. Kysy, missä epäillyt olivat ja mitä he tekivät silloin, kun rikokset tapahtuivat
• eilen
• viime lauantai-iltana
• tasan 2 viikkoa sitten, kun rikokset tapahtuivat.
2. Päätä, kumman selitykset ovat parempia. Kerro luokalle, kumpi on syyllinen ja miksi uskot niin.
Epäilty 1: Selitä, missä olit ja mitä teit, kun rikos tapahtui. Saat kaksi korttia, joissa on selitys. Keksi yksi selitys itse.
Epäilty 2: Selitä, missä olit ja mitä teit, kun rikos tapahtui. Saat kaksi korttia, joissa on selitys. Keksi yksi selitys itse.
(monista ja leikkaa kortit epäillyille)
Poliisi:
kotona
lukemassa kokeisiin
urheilukentällä katsomassa ottelua
-i
kaverin luona katsomassa elokuvaa
kaupungilla
hampurilaisella
i
91


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit
Rakennetreeni
Verbin persoonataivutus
1. 	Pekko kirjoittaa itsestään.Tietokoneeseen tuli virus, ja tekstistä jäi sanoja pois.
Huom! Sanat eivät ole oikeassa järjestyksessä.
a) Täydennä Pekon viesti niin, että muutkin ymmärtävät sen!
b) Kenelle Pekko kirjoittaa? Missä?
c) Mitä saat tietää vastaanottajasta?
Ai säkin
lentopalloa! Niin mun pikkusiskokin. Se
siinä tosi hyvä.Mä.
lentopallosta, koripallo.
kivempaa. Me.
siskon kanssa aina yhdessä harjoituksiin, koska ne. samaan aikaan.
Mä
.myös uimista.Me.
uimahallissa mun veljen kanssa. Me.
saunassa ja
pizzalle. Kun ui,
tosi kova nälkä!
aika usein
tunti,
sitten
olla
alkaa
mennä
olla
pelata
ei tykätä
tulla
käydä
harrastaa
käydä
uida
lähteä
Mitä sä
teidän bändissä? Mun kavereilla
myös bändi. Mikke
Lenni bassoa. Ne kaikki. yksi Emilia
rumpuja, Susanna kitaraa ja  . Susanna ja
. yhdessä biisit. Mä oon vaan hyvä
kuuntelija! Mulla ja sulia on kyllä yhteinen musiikkimaku.
olla
soittaa
laulaa
tehdä
soittaa
2. 	Hätätilanteita
Mitä teet, jos
palohälytin soi
• 	ope on vihainen
myöhästyt bussista
avaimet jäävät kotiin
sinulla on nälkä ja jääkaappi on tyhjä?
92


Kappale 3 SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanastotreeni
Kerää verbikarttaan uusia verbejä.
93


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit Rakennetreeni
Uusia verbejä
Kirjoita vihkoon neljä pientä tekstiä, joissa käytät verbikarttaan keräämiäsi verbejä.
Alla on valmiit aloitukset teksteille. Voit keksiä aloitukset myös itse.
a) 	Tietoteksti nuorten viestintävälineistä ja -tavoista (käytä kommunikaatioverbejä)
Kaverit ovat minulle tärkeintä koko maailmassa. Ilman kavereita ei olisi elämää, ja siksi olenkin yhteydessä heihin monella eri tavalla. Joka päivä...
b) 	Tarina lomamatkan suunnittelusta ja matkavalmisteluista (käytä matkustusverbejä) Tänään aamulla päätin, että tarvitsen vaihtelua elämääni. Aion lähteä kunnolliselle lomamatkalle, mutta ensin minun täytyy...
c) 	Äidin viesti keittiön pöydällä (käytä kotityöverbejä)
Moi,
muistathan sä, että tänään on siivouspäivä.
Muila menee töissä vähän pidempään ja siksi mä toivoisin, että...
d) 	Maalla asuvan enon sähköposti (käytä maaseutuverbejä)
Hei
Milloinkas sinulla nyt aikaakaan se kesäloma? Oletko vielä tulossa meidän luokse tänne maalle? Me odotetaan sinua jo kovasti, ja täällä on sinulle kyllä monenlaista tekemistä,jos kesä kaupungissa tuntuu tylsältä. Täällä pitää...
94


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Ajasta ja tekemisestä sopiminen
Ohje opettajalle: Leikkaa roolikortit irti ja jaa ne 4 oppilaalle. Roolipeliä voi käyttää myös puhumisen arviointitehtävänä.
Roolipeli
Roolikortti A
—1-
1
1
1 Roolikortti B I
Olet pizzalla kavereidesi kanssa. Sopikaa, mitä teette viikonloppuna. Alla on sinun roolisi.
I
1 Olet pizzalla kavereidesi kanssa.
i Sopikaa, mitä teette viikonloppuna.
1 Alla on sinun roolisi.
I
I
i
Sinulla ei ole rahaa.
I
I
1 Olet nähnyt kaikki uusimmat elokuvat.
Sinulla on neljä ilmaislippua lätkämatsiin lauantai-illaksi.
Haluaisit mennä elokuviin.
i
■ Haluaisit mennä pitsalle. I
■ Inhoat jääkiekkoa.
i
i
i
i
I
i
Roolikortti C
i
i Roolikortti D I
Olet pizzalla kavereidesi kanssa. Sopikaa, mitä teette viikonloppuna. Alla on sinun roolisi.
I
i Olet pizzalla kavereidesi kanssa.
[ Sopikaa, mitä teette viikonloppuna.
I Alla on sinun roolisi.
l
I
Lauantai-iltana sinun pitää mennä mummolaan.
I
I
I
i Sunnuntaina iltapäivällä sinun pitää ! vahtia pikkusiskoa.
■
Asut kaukana, ja bussit kulkevat huonosti.
Haluaisit mennä uimaan.
1
! Olet laihdutuskuurilla.
I
! Vanhemmat haluaisivat, että kutsuisit
i ystäviä kylään.
I
I
I
95


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit
Rakennetreeni
-VA ja -NUT -muodot
Kärpäsenä ostarin katossa
Lentelin eräänä päivänä kaupungilla ja koska oli aika kylmä, lensin lämmittelemään läheiseen ostoskeskukseen. Silmiini pistivät nämä ihmiset:
a) 	Täydennä VA/VÄ-adjektiivit.
1) tyttö, joka itkee >-
2) poika, joka syö tikkaria >-
3) mies,joka puhuu puhelimeen >
4) nainen, joka työntää lastenvaunuja >-
5) naiset, jotka juovat kahvia >
6) nuori nainen, joka lukee lehteä >-
7) turisti, joka näyttää eksyneeltä >-
8) poika, joka kuuntelee musiikkia >
9) myyjä, joka laskee rahoja >-
itkevä tyttö tikkaria
eksyneeltä.
b) 	Täydennä yllä olevat VA/VÄ-adjektiivit tarinaan.
Kun katselin tarkemmin, huomasin, että 1).
hukannut vanhempansa. Onneksi 2)
hänet info-pisteeseen.
3)
oli
auttoi
_oli omissa ajatuksissaan  (MIHIN-muoto).
.riitelivät jostakin,ja se häiritsi selvästi  (KETÄ-muoto).
muoto), missä on levyosasto.
_on kartta ylösalaisin kädessä.
kysyi
(KENELTÄ-
Ostarilla oli mukavan lämmintä ja päätin ottaa pienet päivä-
unet. Kun heräsin, huomasin etta.^
96


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
c) 	Täydennä NUT/NYT-adjektiivit. (itkeä > itkenyt, syödä >- syönyt)
1) tyttö, joka itki >•
2) poika, joka söi tikkaria >•
3) mies, joka puhui puhelimeen >-
4) nainen, joka työnsi lastenvaunuja >-
5) naiset, jotka joivat kahvia >-
6) nuori nainen,joka luki lehteä >-
7) turisti,joka näytti eksyneeltä >-
8) poika, joka kuunteli musiikkia >-
9) myyjä, joka laski rahoja >-
itkenyt tyttö tikkaria syönyt.
eksyneeltä.
d) 	Huomasitko, että harjoituksista muodostuu kokonainen tarina? Lue vielä koko moniste kerran läpi.
97


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit
Rakennetreeni
-minen- ja maton-muodot
Kivoja kotitöitä!
1. Lue alla olevat kotityöverbit ja numeroi niihin sopivat kuvat.
2. Tee verbeistä MINEN-substantiiveja.
Verbin
perusmuoto
he-muoto
MINEN-muoto
1) tiskata
2) siivota
3) imuroida
4) pestä pyykkiä
5) pedata sänky
6) laittaa ruokaa
7) hoitaa lapsia
8) käydä kaupassa
9) viedä roskat
10) tehdä pihatöitä
11) tehdä huoltotöitä
>- tiskaavat
> tiskaaminen
>- pesevät pyykkiä >- petaavat sängyn
>- pyykin peseminen
98


Kappale 3 SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Kirjoita taulukkoon, miten teillä jaetaan kotityöt. Käytä MINEN-substan- tiiveja.
Äiti
Isä
Lapset
Joku muu, kuka?
4. 	Täydennä MATON-muodot.
lattia, jota ei ole pesty >•
kuppi, jota ei ole tiskattu >-
huone, jota ei ole imuroitu >
koti, jota ei ole siivottu >-
sanomalehti, jota ei ole luettu >
lasku,jota ei ole maksettu >•
pesemätön lattia tiskaamaton
siivoa
luke_
99


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 3
Lisätreenit Minidraama
Harrastukset ja vapaa-aika
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoituksia voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
1. Harrastus ©
(8)
A
Mietit uuden harrastuksen aloittamista. Kyselet parilta tämän harrastuksesta. Käytä kysymyssanoja
• Mikä
• Missä
• Kuka
• Ketkä
• Milloin
• Miksi
B
Keksi vastaukset kysymyksiin. Yritä saada pari kiinnostumaan harrastuksestasi!
2.Viikonloppusuunnitelmia ©
(S)
A Juttelette perjantaina kaverin kanssa viikonlopusta
B Juttelette perjantaina kaverin kanssa viikonlopusta
1. Kysy, mitä kaveri aikoo tehdä lauantaina.
***
2 ***
2. Kerro, mitä aiot tehdä.
3. Kysy, voisitko tulla mukaan.
3 ***
^ ***
4. Vastaa (sinusta on kiva,jos kaveri tulee mukaan) ja kysy aikaa.
5. Ehdota aikaa.
5 ***
6.***
6. Aika sopii sinulle, ehdota paikkaa.
7. Paikka ei sovi sinulle, ehdotat jotain toista paikkaa.
7 ***
8.***
8. Paikka sopii sinulle. Lähdet nyt kotiin, joten toivota kaverille mukavaa perjantai-iltaa.
9. Vastaa
g ***
100


Kappale 3
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Sanelu
Tiedote
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten uudestaan ja täydennä kaikki numerot. Kirjoita ne numeroilla.
Lippumyymälä on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo Puhelin .
Sanelun skripti Tiedote
Nuoriso-ja kulttuurikeskus on yleensä avoinna arkisin 8.00-21.00 ja viikonloppuisin 10.00-21.00 sekä tapahtumien tarpeiden mukaan. Näyttelytilat ja valokuvagalleria ovat avoinna päivittäin klo 10.00-20.00. Liput näyttelyihin maksavat 3 euroa 50 senttiä. Opiskelijoille vapaa pääsy.
Lippumyymälä on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-19.
Puhelin 558 47575.
Nuoriso-ja kulttuurikeskus on yleensä avoinna arkisin viikonloppuisin
ja
sekä tapahtumien tarpeiden mukaan.
Näyttelytilat ja valokuvagalleria ovat avoinna päivittäin klo Liput näyttelyihin maksavat
..Opiskelijoille vapaa pääsy.
101


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Kappale 4: KOTI
Tavoitteena on, että oppilas oppii
• kertomaan kodista ja asumisesta
• kuvaamaan kotia ja huonekaluja yleisimmillä adjektiiveilla
• erottamaan kertomuksen ja uutisen toisistaan
• kirjoittamaan myydään-ilmoituksen.
Produktiivisesti opittavaa
Rakenteet
• genetiivi
• t-monikko
• partitiivi
• minulla on-rakenne Sanasto
• yleisimmät adjektiivit ja niiden vahvistussanat
• huoneet ja huonekalut
• paikkasanat
• ruokasanat
Reseptiivisesti opittavia rakenteita
• adjektiivien vertailumuodot
• alku-ja loppumonikko
Kuuntelut
• Mitä muuttaisit kotonasi?
• Jaskan huone-nro XX-s.XX
• Sanelu: Nuori kertoo (oman huoneen kuvaus)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Sanastotreeni: huonekalut ja postpositiot
• Rakennetreeni: adjektiivien vertailumuodot, partitiivi, genetiivi
• Minidraama: reitin ja asuinpaikan kuvailu
• Roolipeli: koti ja sisustaminen
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
102


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisälukemista
• Lauranto, Y. 1996. Elämän suolaa. Suomen kielen alkeita. Opettajan opas.
• Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylän yliopisto.
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV
• Puhumisen ja puheenymmärtämisen kokeet
103


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn Aluksi
Kuvasta keskusteleminen virittää kappaleen aiheeseen ja sanastoon. Kappaleesta ohjataan etsimään käsiteltävät tekstilajit, sanastojen aihepiirit sekä rakenneasiat. Oppimistavoitteita luodaan pohtimalla, mihin näitä tarvitaan.
Lukutreeni: Oma huone
Tekstin sisältöä ennakoidaan ensin kuvan ja otsikon avulla.Tekstiä käsitellään ensin sisällön ja merkitysten näkökulmasta, ja oppilasta ohjataan kysymysten avulla luomaan omaa lukijasuhdetta tekstiin. Sen jälkeen edetään tekstin sanastoon, huonekalu-ja sisustustavaroiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja mieleen painamiseen sanastonoppimisvinkkien avulla. Sanaston kartuttamista jatketaan yhdyssanatehtävällä.
Käsitys sanojen yhdistämisestä (määrite + pääsana) suomen kielen ominaispiirteenä vahvistuu (esim. nojatuoli, puutarhatuoli, keittiötuoli, syöttötuoli, pyörätuoli; kirjoituspöytä, tiskipöytä, yöpöytä, apupöytä, puutarhapöytä, sohvapöytä).
Keittiöön sopivien sanojen valinta harjaannuttaa päättely-ja luokittelutaitojaja viimeisessä tehtävässä harjoitellaan taas sanaperheideaa (verbistä asua) sanaston kartuttamisen keinona. Sanojen selittäminen parille harjaannuttaa kiertoilmausten kehittelemisessä (esim. asukas, asunto, asunnoton, asuminen, asuva, asustella).
Rakennetreeni: Adjektiivit
>-Teht. 1-2. Adjektiiveja tarkastellaan ensin sanaluokkana merkitysten kautta. Oppilas etsii annetuille adjektiiveille vastakohdat aiemman aukeaman tekstistä. Samalla adjektiivit kytkeytyvät edellisen tekstin teemaan. Sitten siirrytään vastakohtiin ja edelleen adjektiiveja vahvistaviin sanoihin, jotka annetaan sekä puhe- että kirjakielisinä jatkumolla, jolloin asteikko konkretisoituu visuaalisesti. Adjektiivit otetaan käyttöön satutehtävässä, jossa syntyy erilaisia satuvariaatioita.
>-Teht. 3-4. Adjektiivit kytketään uusiin tekstilajeihin:Huuto.netin myynti-ilmoitukseen, jossa kertautuu myös huonekalusanasto,ja mainoksiin,jotka harjoittavat mediakriittisyyttä. Samalla tutkitaan ja harjoitellaan myynti-ilmoitusta ja mainosta tekstilajeina. Kuvailun vaikuttavuus mainoksissa konkretisoituu, kun yksi mainoksista käännetään vastakohdakseen - samalla tulee harjoiteltua lisää adjektiiveja. Adjektiivien vertailuun on eriyttävää materiaalia kielioppi- koosteessa ja Lisätreeneissä.
Rakennetreeni: Genetiivi (n-muoto)
Genetiivin kertaus aloitetaan esittelemällä se erilaisissa rakenteissa. Aluksi keskitytään vain ilmausten kokonaismerkityksiin: kuka puhuu.Tämän jälkeen tunnistetaan n-muodotja hahmotetaan niiden perusmerkitys. Laatikkoon on koottu opittava tieto muodon varmistamista ja kertausta varten.Tehtävissä oppilas voi ensin keskittyä yksittäisen sanan muotoon sekä kysymyksiin vastaamistehtävässä että kuvaperustaisessa postpositiotehtävässä, jossa huonekalu-
104


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
teema kertautuu. Huonekalut ja postpositiot ovat keskiössä myös Jaskan huone -kuuntelussa. Lopuksi oppilas voi suunnitella oman unelmahuoneensa ja harjoitella huonekalusanojen ja postpositioiden käyttöä samalla, kun kertoo huoneestaan parille.
Rakennetreeni: T-monikko
Oppilaat johdatetaan t-monikkoon kuuntelulla, jossa kotiteema jatkuu. Ensin keskitytään merkityssisältöihin. Kuullusta poimitaan t-monikolliset sanat ja täydennetään tekstiin. Sen jälkeen taivutellaan tuttuja sanoja t-monikkoon ja kootaan itse niiden avulla t-monikkosäännöt. Oppilas ottaa t-monikon omaan käyttöönsä täydentämällä väitteet mieleisikseen.Tässä vaiheessa on ensin mahdollista keskittyä yksittäisten sanojen muotoihin, ja sitten tehtävää laajennetaan aidomman kommunikaatiotilanteen suuntaan miettimällä perusteluita ja väittelemällä kilpaa. Otsikkotehtävän tavoitteena on hahmottaa t-monikon paikka lauseessa ja havainnollistaa monikoiden käyttöä kätevällä väliaikasäännöllä: t-monikko on tyypillisesti lauseen alussa, siis ns. alkumonikko ja monikon partitiivi ns. loppumonikko. Lauseen alussa tarkoittaa käytännössä ennen verbiä, ja lauseen lopussa verbin jälkeen. (Alku-ja loppumonikosta ks. tarkemmin Lauranto 1996. Elämän suolaa. Opettajan opas. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylän yliopisto, s. 36-97)
Lukutreeni: Pois kotoa?
>-Teht. 1-3.Koti-teemaisen aukeaman tekstilajina on tarina, jonka sisältöä ennakoidaan otsikon ja apusanaston avulla. Sisältö avataan vastaamalla kysymyksiin ja kertomalla tarina omin sanoin.Tarina vertautuu paikallislehden uutiseen, jonka rakennetta ja tietosisältöä tutkitaan ja eritellään sen eroja kertomukseen nähden. (Uutisen rakenne on esitelty myösTreeniohjeissa kirjan lopussa.) Tekstilajien eroja voisi konkretisoida vielä kirjoittamalla itse tarinan ja uutisen samasta tapahtumasta.Tehtävänanto voisi olla seuraava:
Onko sinulle sattunut joskus jotain hauskaa?
a) Kirjoita pieni tarina hauskasta tilanteesta.Tarinan ei tarvitse olla totta.
b) Kirjoita sitten uutinen samasta tapahtumasta.
Lopuksi kappaleessa tutkitaan vielä suomalaisia koti-aiheisia sanontoja kodista. Ne kuvineen virittävät keskustelemaan siitä, mitä koti suomalaisille merkitsee. Millaisia kotiin liittyviä sanontoja oppilaiden äidinkielessä on?
► 	Teht. 4.Tiedonhauntehtävällä
• halutaan tutustuttaa oppilaat lehtien maailmaan ja näyttää heille, että useimmilla lehdillä on nykyisin myös verkkosivut, jotka täydentävät paperilehden sisältöä
• halutaan oppilaiden tekevän vähän laajempia hakuja ja miettivän, minkälaisin hakusanoin tai minkälaisista osoitteista eri lehtien sivut löytyvät.
Rakennetreeni: Partitiivi
Partitiivin käsittelyssä lähdetään liikkeelle sen käytöstä tutussa ruokasanojen kontekstissa.
Sen jälkeen huomio kiinnitetään muotoon ja pohditaan, mistä muista yhteyksistä partitiivi on tuttu. Partitiivin käyttöä tarkastellaan kahden lyhyen tekstin (kauppalista ja tekstiviesti) avulla
105


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
- 	jälleen tekstejä tarkastellaan ensin kokonaisuuksina tekstilajin ja merkityksen tasolla ja vasta sitten etsitään partitiivimuodot ja kootaan taulukkoon selitykset partitiivin käytölle. Oppija hahmottaa itse säännöt sekä partitiivin käytölle että päätevarianttien vaihtelulle.Tämän jälkeen merkitys, muoto ja käyttö varmistetaan ja kerrataan taulukosta.Tehtävissä täydennetään dialogeihin partitiivimuodot ja vastataan kysymyksiin partitiivia käyttäen.
Rakennetreeni: Minulla on
Omistusrakennetta lähestytään ensin merkityksen kautta: kuka puhuu ja missä tilanteessa? Tämän jälkeen kiinnitetään huomiota rakenteen muotoon ja pohditaan, mihin kysymykseen se vastaa. Muodot kootaan systemaattisesti taulukkoon sekä kirja- että puhekielisinä variantteina. Välituntidialogeissa tuotetaan rakenteet itse. Koska dialogit ovat muuten valmiita, oppilas voi keskittyä vain oppimisen kohteena olevaan rakenteeseen.
106


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanastotreeni
Huonekalut, postpositiot
Ohje opettajalle: Leikkaa kuvat irti ja jaa ne pareille. Oppilaiden pitää selvittää erot puhumalla. Kuvaa ei saa näyttää parille. Oppilaat täydentävät kuvaa piirtämällä. Lopuksi kuvia verrataan.
107


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Lisätreenit Peli
Mulla on -peli (2)
Kuka ehtii ensin sanoa ammatin? Jokainen joukkueen jäsen nostaa vuorollaan kortin, nopein vastaaja saa pisteen.
Kenellä on
valkoinen takki
sakset ja kampa
musta univormu
hokkarit ja maila
sinivalkoinen auto
traktori ja lehmiä
imuri ja moppi
vene ja verkot
tietokone
salkku
kaulin
mikrofoni
piirtoheitin
vasara
esiliina
kitara
108


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Roolipeli
Koti ja sisustaminen
Ohje opettajalle: Leikkaa kortit irti ja jaa ne 4 oppilaalle. Roolipeliä voi käyttää myös puhumisen arviointitehtävänä.
Roolikortti A
Olet opiskelija. Muutat pois kotoa asumaan kolmen kaverisi kanssa.
Teidän pitää sisustaa yhteinen olohuone ja sopia, mitä tavaroita sinne ostetaan. Alla on sinun roolisi.
Haluat ostaa tavarat kirpputorilta.
Haluat katsoa TV-uutiset joka päivä.
Tykkäät romanttisesta tyylistä, väreistä ja kukkakuvioista.
Roolikortti B
Olet opiskelija. Muutat pois kotoa asumaan kolmen kaverisi kanssa.
Teidän pitää sisustaa yhteinen olohuone ja sopia, mitä tavaroita sinne ostetaan. Alla on sinun roolisi.
Sinulla on ylimääräinen telkkari.
Tykkäät moderneista ja kalliista huone kaluista.
Tykkäät klassisesta musiikista.
Roolikortti C
Olet opiskelija. Muutat pois kotoa asumaan kolmen kaverisi kanssa.
Teidän pitää sisustaa yhteinen olohuone ja sopia, mitä tavaroita sinne ostetaan. Alla on sinun roolisi.
Isäsi on töissä huonekalukaupassa, ja saisit sieltä ilmaiseksi kukallisen sohvan.
Et tykkää katsoa telkkaria.
Haluat, että olohuoneessa on paljon kirjoja.
Roolikortti D
Olet opiskelija. Muutat pois kotoa asumaan kolmen kaverisi kanssa.
Teidän pitää sisustaa yhteinen olohuone ja sopia, mitä tavaroita sinne ostetaan. Alla on sinun roolisi.
Lempivärisi on musta, etkä voi sietää värikkäitä huonekaluja.
Haluat olohuoneeseen stereot, joilla voi kuunnella heviä.
Olet hyvä ompelemaanpa sinulla on oma ompelukone.
109


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas —Kappale 4
Lisätreenit Rakennetreeni
Adjektiivien vertailumuodot
1. Adjektiiveilla voi vertailla.Täydennä taulukko mallin mukaan.
perusmuoto
isoMPI-muoto
+MPI
isolN-muoto
+IN
Jennalla on iso sänky. Meillä on korkea kirjahylly.
Saaralla on isompi sänky. Onko teidän kirjahylly
?
Nooralla on isoin sänky.
Mummolla on kirjahylly.
Joskus 1 ja A
Makuuhuone on pieni. Sohvapöytä on suuri.
Olohuoneessa on vanha sohva.
► EMPI
Keittiö on vielä pienempi. Kirjoituspövtä on
Eteinen on kaikista pienin. Ruokapövtä on
sohva on
sohva
varastossa.
vietiin kirpputorille.
punainen-sanat:
Seinä on aika vaaleanpunainen.
Äiti oli tyytyväinen uuteen telkkariin.
Ruusutapetti on
NEN > SEMPI
Toivoin, että se olisi punaisempi.
Isä oli vielä
>S\ti
Isä sanoi, että väri oli punaisin, minkä hän löysi.
Minä olin
MUISTA!
Raidallinen tapetti on parempi.
Ruudullinen tapetti on paras.
no


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
2. Tapaat avaruusolion, joka ei tiedä Maasta mitään.
Kuvaile, miten asiat täällä ovat.
a) 	Täydennä lauseet mallin mukaan.
Hiiri koira. >- Hiiri on pienempi kuin koira.
Sänky sohva.
Minä ope.
Äiti on isä.
Tietokone telkkari.
Talvi kesä.
Loma koulu.
Matikka liikunta.
Lentokone juna.
Suomi on Amerikka.
b) 	Mitä muuta haluat kertoa avaruusoliolle?
111


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas —Kappale 4
Lisätreenit Rakennetreeni
Adjektiivien -IN-muoto
3. 	Keksi, missä jutussa nämä ovat parhaita! (Tai huonoimpia: käytä isolN-muotoa)
Liikunta .> Liikunta on kivoin kouluaine.
Koti .
Internet .
Mummo .
Jalkapallo .
Skeittaus .
Rap .
Helsingin Sanomat .
112


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Adjektiivien vertailumuodot
Meiän isä on VAHVEMPI kuin teiän isä!
a.Harjoittele isoMPI-muotoa ja leiki parin kanssa Meiän isä -leikkiä.
b. Käyttäkää alla olevia adjektiiveja.
c. Viivatkaa aina yli se adjektiivi, joka on käytettyjä käyttäkää kaikki adjektiivit.
d. Keksikää itse lisää adjektiiveja. Kumpi keksii enemmän?
- Meiän isä on kuin teiän isä!
- No, meiän isä on kyllä kuin teiän isä!
kiva
komea
vanha
mukava
älykäs
nuori
hauska
huumorintajuinen
sympaattinen
voimakas
puhelias
iloinen
viisas
hiljainen
rohkea
rikas
taitava
ahkera
113


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Lisätreenit Rakennetreeni
Adjektiivien vertailumuodot Leikki-leuhkimista
Valitkaa parin kanssa roolit ja leuhkikaa sillä, mitä kaikkea teillä on.
- Mullapa on KALLEIN AUTO!
- Aijaa, no mulla on NOPEIN VENE!
Voitte käyttää apusanoja tai keksiä sanat itse. Kumpi keksii eniten?
5-vuotias tyttö ja 5-vuotias
kotiäiti ja koti-isä
poika hiekkalaatikolla
puistossa
hieno hiekkalapio
kylmä jääkaappi
suuri hiekkaämpäri
tehokas imuri
tehokas traktori
nopea kahvinkeitin
hyvä kaivuri
hyvä uuni
onnistunut hiekkakakku
pehmeä sohva
nopea polkupyörä
kallis telkkari
paksu toppahaalari
paljon dvd-levyjä
viisas äiti
puhdas lattia
mukava isä
siisti keittiö
fiksu lapsi
Kaksi bisnesmiestä
13-vuotias tyttö jal 3-vuotias
saunassa
poika välitunnilla
kallis vene
pitkä blogi
nopea auto
paljon mesekavereita
tyylikäs asunto
pieni kamerakännykkä
pitkä kesäloma
kiva opettaja
kaunis vaimo
paljon harrastuksia
paksu lompakko
hauska kaveri
ohut plasmatelkkari
siisti matikanvihko
kevyt kannettava tietokone
rento asenne
tyylikäs reppu
114


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Partitiivi
1. 	Äiti on tehnyt kauppalistan. Siitä puuttuu kaikki, mitä sinä haluat.
a) Mitä äidin ostoksista voi tehdä ruuaksi?
b) Lisää listaan, mitä äidin pitäisi ostaa sinulle.
3 kiloa perunoita 2 litraa maitoa 5 tomaattia
1 kilo jauhelihaa
pari
2 pussia
1 	paketti
vähän
2. Haastattele jotakuta uutta julkkista.
a) Täydennä kysymykset.
b) Mitä vielä haluat kysyä?
Juotko sä
Kuunteletko sä koskaan
Ymmärrätkö ?
Rakastatko ?
Odotatko ?
Puhutko ?
Syötkö illalla ?
Ketä haastattelit?
3. A on menossa ruokakauppaan ja kysyy, tarvitseeko B jotain. B vastaa. Vuorottele parin kanssa.
A: Hei mä menen kauppaan! Tarttetko sä jotain?
B: Joo,tota voisitko sä tuoda , , ja
A: Okei.
B: Ja hei, tuo vielä
A: Okei! Mä menen nyt. Nähdään kohta!
115


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Lisätreenit Rakennetreeni
Genetiivi
1. Kenestä puhutaan? Lisää sopiva ihminen genetiivissä.
ei tarvitse mennä kouluun.
pitää tehdä töitä.
täytyy mennä sairaalaan.
on pakko nousta aikaisin aamulla.
täytyy pitää huolta minusta.
pitäisi pelata minun kanssa.
2. Kärpäsenä Mäkisen perheen katossa
a. 	Alla on otsikoita lehdistä, joita Mäkisen perheessä luetaan. Lue lehtiotsikot 1—6. Kirjoita otsikoiden päälle, millaisista lehdistä ne voisivat olla ja kuka perheenjäsen niitä voisi lukea,
a. 	(Ympyröi)otsikoista genetiivit.
1) 	PC-prosessorin ostajan pitää olla tarkkana
2) 	Tiinan vaikea vuosi
3) 	Sähkön ja öljyn hinta ennätyskorkea
4) Ratsutallien tyttöenergiaa
5jHevibändien uusi tuleminen
6) 	Puutarhan uudet kesäkukkalajit
3. Täytyy-lauseet
Kirjoita, mitä pitää tehdä seuraavissa tilanteissa.
Käytä täytyy-,pitää- ja on pakko -lauseita.
Kun näen tulipalon, minun pitää soittaa numeroon 112.
Kun löydän täydelliset farkut,
Jos sataa,
Kun hävitän rahapussini,
Kun Joonaa väsyttää,
Aina syksyisin
Jos tietokoneesi menee rikki,
Kun meillä on aikaa,
Kun päätäsi särkee,
Kun te tulette Helsinkiin,
Jos äiti laittaa ruokaa,
Jos saan kokeesta viitosen,
116


Kappale 4
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Minidraama
Reitin ja asuinpaikan kuvailu
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
1. Reitin kuvailu
A Kutsut kaverisi synttäreille. Hän ei tiedä, missä asut.
1 B Kaveri kutsuu sinut synttäreille. . Et tiedä, missä hän asuu.
1. Kutsu kaveri synttäreillesi.
| -| ***
2 ***
. 2. Kiitä ja kysy, missä hän asuu.
3. Kerro kadunnimi.
1 3.***
^ ***
, 4. Kysy tarkemmin, missä katu on.
5. Kerro reitti koululta.
| ^ ***
6.***
i 6. Kysy, millä kannattaa tulla.
7. Kerro matkan pituus ja ehdota bussia tai pyörää
1 y ***
g ***
1 8. Päätä, kummalla tulet, ja kysy talon I numeroa.
9. Kerro kotisi tarkka osoite ja kuvaile, millainen talo on.
1 g ***
10.***
! 10. Kerro, osaatko nyt perille.
11.Toivota kaveri tervetulleeksi ja kerro, monelta juhlat alkavat.
■ -| -| ***
-| 2 ***
1 13. Kiitä vielä.
117


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 4
Lisätreenit Sanelu
Nuori kertoo
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet. Keskustelkaa lopuksi, mitä mieltä olette huoneesta.
Millainen huone?
Mitä mieltä sinä olet?
Sanelun skripti Nuori kertoo Millainen huone?
Huoneeni seinät ovat pinkit ja suurin osa huonekaluista mustia. Seinillä on julisteita. Vaatekaapin ovessa on possuja. Huoneessa on iso sotkuinen kirjoituspöytä. Nojatuoli on musta ja täynnä vaatteita. Sängyn alla asuu vähän yli kahdeksankymmentä barbia. Huone on pieni, mutta siitä näkee, että rakastan kaikkea vanhaa tavaraa. Kaveritkin sanovat, että huoneeni on tosi kodikas.
Mitä mieltä sinä olet?
118


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
OSA II Koulua joka päivä
Kappale 5: RISTIIN RASTIIN KOULUSSA Tavoitteena on, että oppilas oppii
• kuvailemaan koulunkäyntiään
• kertomaan menneestä
• pyytämään apua kohteliaasti ja epämuodollisemmin
• selvittämään myöhästymisen ja läksyjen unohduksen
• asioimaan terveydenhoitajalla
• ymmärtämään opettajan ja oppikirjojen yleisiä ohjeita
• kirjoittamaan ohjeen.
Produktiivisesti opittavaa Rakenteet
• verbin myönteinen ja kielteinen imperfekti
• verbin käskymuoto
Sanasto
• koulusanastoa
• kohteliaat fraasit koulun puhetilanteisiin
Reseptiivisesti opittavia rakenteita
• passiivin imperfekti (tiin-muoto)
Kuuntelut
• Mitä Juusolle tapahtui?
• Sanelut: kouluruokaa (aukkosanelu), koulun tiedote
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Rakennetreenit: imperfekti, Paavon outo päivä, imperfekti uutisissa, imperatiivi
• Pelit: imperfekti, Mulla on -peli 1 & 2
• Minidraamat: koulun erilaisia viestintätilanteita, hammaslääkärissä
• Roolipeli: neuvottelu luokan yhteisistä rahoista
• Sanelut
• Pieniä draamaharjoituksia (ks.opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV
119


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn Osan aloitussarjakuva
II 	osan aloitussarjakuvassa kuvataan erilaisia kouluja ja opetustilanteita.Tarkoituksena on kuvasta keskustelemalla viritellä oppilasta seuraavien kappaleiden teemoihin. Kuvaa voi käyttää myöhemmin myös kirjoittamisen virikkeenä.Tunnilla voi keskustella vaikkapa seuraavista asioista:
• Miten sarjakuvaa luetaan? Miten se etenee?
• Mistä sarjakuva kertoo?
• Mitä eri kuvissa tapahtuu? Millaisissa kouluissa ollaan?
• Mihin aikaan kuvat sijoittuvat? Menneisyyteen, nykyaikaan vai tulevaisuuteen?
• Mitä eri kouluissa opiskellaan? Millaisia taitoja pitää oppia?
• Mitä eri kuvien oppilaat ajattelevat?
• Mitä koulua haluaisit itse käydä? Miksi?
Aluksi
Kyselykaavakkeen avulla oppilas pohtii ja perustelee omia mielipiteitään suomalaisesta koulusta.Tehtävä virittelee kappaleen teemoihin ja harjaannuttaa argumentointitaitoja. Kappaleen silmäilytehtävässä tavoitteena on saada holistinen kuva kappaleen sisällöistä: sanastosta, tilanteista, rakenteista. Oppilasta ohjataan pohtimaan omien taitojensa kehittämistarpeita.
Koulusanastoa
Kerrataan ja kartutetaan kouluun liittyvää sanastoa ja opiskellaan niitä sanastonoppimisvink- kien avulla. Koulusanasto otetaan omaan käyttöön sähköpostiviestissä ulkoavaruuden olennolle. Myös edellisten kappaleiden kuvaileva sanasto kertautuu.
Juuson hullu päivä
Tehtävien 1-2 kuunteluihin orientoidutaan kuvien avulla: ennakoidaan, arvaillaan ja keskustellaan Juuson päivän tapahtumista. Sitten kuunnellaan Juuson suorasanainen kertomus,joka tutustuttaa erilaisiin koulun tilanteisiin ja antaa malleja toimia niissä.Tarkoitus on keskittyä pääasioihin: kuvien alle täydennetään, mitä tapahtui ja missä. Dialogien kuuntelussa on tärkeintä, että oppilas ymmärtää pääasiat Juuson hullun päivän tapahtumista. Dialogit kannattaa kuunnella ensin kokonaan. Kysymyksiin vastaamiseen on syytä keskittyä vasta toisella tai kolmannella kuuntelukerralla. Näin harjoitellaan kuuntelun rytmittämistä ja kokeissakin tarvittavaa keskittymistä ja malttia. Kun oikeat vastaukset on käsitelty, kertomus kuunnellaan vielä kerran uudelleen varmistellen, että jokainen kuulee oikein nekin kohdat, jotka ensin menivät väärin tai joissa oli epävarmuutta.
120


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Tehtävän 3 loma-anomus tutustuttaa lomakkeen täyttöön. Kannattaa keskustella muodollisen kielen ja arkikielen eroista: mitä lomakkeen sanat luokanvalvoja, anomus, myöntää jne. ovat arkikielessä.
Puheharjoituksen 4-5 tavoitteena on vahvistaa koulun puhetilanteissa käytettäviä fraaseja. Tilanteet on raamitettu valmiiksi, mutta vastauksia voi varioida. Dialogeja ei ole tarkoitus täydentää valmiiksi kirjoittamalla.Tässäkin on hyvä tähdentää sitä, että puhuminen ei oikeassakaan elämässä perustu ennalta kirjoitettuihin teksteihin ja niiden lukemiseen.
Rakennetreeni: Imperfekti
Myönteistä imperfektiä lähestytään merkityksestä ja funktiosta käsin: oppilas kertoo janan avulla, mitä hän teki eilen.Tavoitteena on herätellä oppilailla jo olevaa tietoa imperfektistä, viritellä fokusoimaan verbin aikamuotoon. Laatikossa nimetään tarvittu aikamuoto.Taulukos- sa kiinnitetään huomiota imperfektin muodostamiseen. Oppilas tuottaa imperfektimuodot itse mallien mukaan sekä merkitsee muuttuneet kohdat. Näin logiikka hahmottuu. Kannattaa muistella myös muita samalla tavalla taipuvia verbejä. Lopuksi taulukossa kootaan vielä tarkemmin imperfektin käyttötehtävät. Muutama poikkeuksellinen, yleinen verbimuoto, annetaan valmiina. Niille ei kannata luoda omaa sääntöä.
Tehtävissä lähdetään liikkeelle preesensin muuttamisesta imperfektiin kertomuksessa, jolloin oppilas voi keskittyä vain rakenteen muodostamiseen. Seuraavassa tehtävässä oppilas saa keksiä tarinaan verbit itse, ja huomio kiinnittyy muodon lisäksi kontekstiin sopiviin merkityksiin. Imperfekti on tavallinen aikamuoto historian oppikirjateksteissä. Erityisen paljon käytetään passiivin imperfektiä, mistä syystä reseptiivisenä tavoitteena on oppia tunnistamaan ja ymmärtämään passiivin imperfektimuoto.
Rakennetreeni: Imperfektin El-muoto = kieltomuoto
Aiemmin kuunteluna ollut ja siis tuttu Juuson kertomus on nyt lyhyenä kirjoitettuna tekstinä. Holistisen lukemisen jälkeen huomio kiinnitetään imperfektin ei-muotoihin: oppilas tunnistaa ja poimii ne itse sekä merkitsee erilaiset päätevariantit. Vasta tämän jälkeen annetaan taulukossa tieto muodoista (päätevarianteista) systemaattisesti. Puheharjoituksessa ja aukkotehtä- vässä oppilas voi keksittyä vain yksittäisten verbien merkitykseen ja rakenteen muodostamiseen.
Tehtävän 4 lauseista muodostetaan koherentti tarina. Oppilaan on muutettava verbit tarinalle tyypilliseen menneeseen aikamuotoon (myönteinen + kieltomuoto) sekä taivutettava myös joitakin muita tuttuja sanoja kontekstiin sopiviksi.Tarinalle keksitään itse loppu, jotta huomio kiinnittyy myös kokonaismerkitykseen, ei vain sanamuotoihin.
Lopuksi tehtävässä 5 oppilas tuottaa oman tarinansa ja pääsee soveltamaan oppimaansa omaehtoisessa tuottamisessa.
121


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Lukutreeni: Koulun ohjeita
Oppikirjatehtävien ohjeistus on usein yllättävän vaikeaa ja abstraktia kieltä. Sivulle on koottu tyypillisimmät opettajan ja oppikirjojen antamat ohjeet. Niitä opiskellaan konkreettisen tekemisen avulla. Kannattaa keskustella siitä, mihin tilanteisiin käskymuoto sopii ja mihin taas ei.
Rakennetreeni: Käskymuoto
Taulukkoon on koottu systemaattisesti koulussa käytettäviä käskymuotoja. Niiden merkityksiä käydään yhdessä läpi. Oppilaita voi myös ohjata tutkimaan omien oppikirjojensa käskyjä ja ohjeita. Lopuksi tutkitaan käskysanojen muodostamista ja muotoa. Oppilas täydentää itse taulukon mallien avulla, jolloin säännöt hahmottuvat. On hyvä korostaa sitä, että käskymuotoa käytetään melko rajallisissa tilanteissa ja usein tuttujen kesken. Kysymysmuoto vaatii usein pehmentämistä ollakseen ystävällinen.
Lukutreeni: Koulu erilaisissa teksteissä
Koulu-aihepiiriin liittyviä tekstejä on koottu kahdelle aukeamalle.Tekstilajit ovat sanomalehti- teksti, ohje, tilasto, kertomus ja esittelylehtinen.Tehtävissä käsitellään monipuolisesti keskeistä abstraktia koulusanastoa. Autenttiset tekstit ja niihin pohjautuvat väitteet toivon mukaan kirvoittavat aitoa keskustelua,jossa voidaan kehittää argumentointitaitoja. Apuna voi käyttää Treeniohjeissa olevia mielipidefraaseja.
Keskusteluun on hyvä nostaa erilaiset koulukulttuurit - esimerkiksi minkälaista käytöstä eri kulttuureissa arvostetaan, mitä ajatellaan oppimisesta ja opettamisesta, millaiset roolit opettajilla ja oppilailla on, mikä on koulun ja mikä kodin tehtävä. Millainen on hyvä oppilas - teksti on sanastoltaan vaikeahko, mutta sanastotehtävä, jossa vaikeat sanat on ilmaistu konkreettisesti, harjaannuttaa päättelytaitoja ja kartuttaa samalla sanavarastoa.
122


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Imperfekti
1. 	Emilian tarina
a) Lisää Emilian tarinaan puuttuvat verbit imperfektissä.
b) Anna tarinalle otsikko.
c) Mitä unta sinä näit viime yönä?
lentää
Viime yönä hassua unta. lintu maistua
ja lentää! tosi korkealla. tulla
Minulla oli linnunääni: toisten osata
lintujen kanssa. Meillä oli oikein konsertti! laulaa
Kamalaa oli se, että matoja! syödä
Ne limaisilta. Yök. nähdä
Äiti herättämään minut seitsemältä. Minua olla
, koska olisi ollut kiva vielä lentää. harmittaa
2. 	a) Täydennä Pieni Punahilkka -satu.
Olipa kerran pieni tyttö, jonka nimi (on) Punahilkka. Pieni Punahilkka
(asua) suuren metsän laidassa. Eräänä päivänä Punahilkan äiti (sanoa): "Isoäiti
on sairas. Lähtisitkö viemään hänelle vähän ruokaa!" Isoäidin mökki (on) suuressa metsässä. Äiti (varoittaa) Punahilkkaa: "Muista, ettet mene pois polulta!"
"Kyllä,äiti"Pieni Punahilkka (vastata).Sitten hän
(lähteä) iloisena isoäidin luokse.
Metsässä Punahilkkaa vastaan (tulla) susi. "Mihin sinä olet menossa?" susi
(kysyä) Punahilkalta. "Vien isoäidille vähän ruokaa. Hän on sairas ja asuu
tässä lähellä.""Katso miten kauniita kukkia metsässä kasvaa!"susi (houku¬
tella). "Mene poimimaan niitä!"
Punahilkka (unohtaa), mitä äiti oli sanonut. Hän (poimia)
kukkia ja (mennä) yhä kauemmas polusta.
Sillä aikaa susi (juosta) isoäidin mökille ja (syödä)
tämän suihinsa. Kun Pieni Punahilkka (tulla) mökille, hän
123


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
(ihmetellä), kun isoäiti (näyttää) niin oudolta.
"Isoäiti, miksi sinulla on niin suuret korvat?" Pieni Punahilkka kysyi.
b) Kerro parille, miten satu jatkuu! Miten Pienelle Punahilkalle kävi?
c) Kirjoita pieni uutinen Punahilkasta.
Viime lauantaina 12-vuotias Pieni Punahilkka...
124


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Imperfektipeli
Peli
MITÄ TEIT...
125


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Lisätreenit
Rakennetreeni
Paavon outo päivä
Paavo on rauhaa rakastava mies, ja eilinen oli hänen elämänsä kamalin päivä!
Kertokaa parin kanssa vuorotellen, mitä kaikkea Paavolle tapahtui. Yrittäkää käyttää kaikki alla olevat verbit.
Merkitkää verbin viereen rasti, aina kun se on käytetty.
Käyttäkää imperfektin MINÄ-muotoa.
nukkua pommiin
myöhästyä töistä
tönäistä
hajota
El + huomata
satuttaa jalkani
hävittää rahapussin
lähteä
viedä
pelätä pimeää
käydä saunassa
El + ymmärtää,
El + tuntea
puhelin soida
El + haluta
ostaa lihapiirakan
soittaa äidille
tilata pitsaa
puhua puhelimessa
El + ehtiä junaan
El + löytää
voittaa lotossa
El + muistaa
saada
El + voida
korjata
odottaa apua
minua suututtaa
tulla huonolle tuulelle
El + mennä pilalle
mennä kahville
126


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Imperfektit uutisissa
1 	a) Lisää uutiseen verbit imperfektissä.
yrittää, sattua (=tapahtua),ei + loukkaantua, kaatua, pysyä
Rekat suistuivat ojaan
Kaksi rekkaa ojaan tänään aamuyöllä Tervamäessä. Onnettomuus
kun rekat hiljentää vauhtiaan jäisellä tiellä. Elintarvikelastis-
sa ollut rekka pystyssä,ja postia kuljettaneen rekan perävaunu
kyljelleen. Kuljettajat .
b) 	Kirjoita kertomus, jossa postirekan kuljettaja kertoo MINÄ-muodossa, mitä tapahtui.
Tervamäen lähellä oli aika huono keli, koska siellä oli satanut lunta. Olin ajanut koko yön ja aamuyöllä väsytti jo aika paljon. Kello oli ehkä neljä, kun huomasin, että...
c) 	Mitä eroa on toimittajan kirjoittamalla uutisella ja kuljettajan omalla kertomuksella samasta tapahtumasta?
2 	a) Lisää uutiseen verbit imperfektissä
lyödä, liukastua, määrätä, voittaa, päästä
Juoksija löi päänsä maaliviivalla
Juoksijakuningas Thomas Stone toipuu päävammasta. Stone Tukholman
maratonin lauantaina, mutta maaliviivalla ja
päänsä asfalttiin. Stone maanantaina sairaalasta, mutta kärsii
lievästä päänsisäisestä verenvuodosta. Lääkärit juoksijan sairauslomalle
neljäksi kuukaudeksi.
b) 	Ole Thomas Stone ja kerro MINÄ-muodossa, mitä tapahtui.
127


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Lisätreenit Rakennetreeni
Imperatiivi
Sinut on nimitetty kaupunkiin järjestyksenvalvojaksi ison urheilutapahtuman ajaksi. Kirjoita käskyjä ja kieltoja kyltteihin. Ajattele, että saat ihan itse päättää, miten kaupungissa käyttäydytään. Ole siis luova!
Miten pitää käyttäytyä uimahallissa, kirjastossa, lippujonossa, elokuvissa, liikenteessä, eläintarhassa, puistossa, isossa ihmisjoukossa?
128


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Koulun erilaisia viestintätilanteita
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille. Harjoituksia voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Minidraama
■ • v/pciiajaii ja uppiianii ivcjivujiciu [/
A Olet opettaja.
B Olet oppilas.
1. Kysy, missä oppilas oli eilen.
1 ***
2 ***
2. Kerro, miksi et ollut koulussa ja kysy, mitä tuli läksyksi.
3. Kerro läksyt ja muistuta kokeesta.
3 ***
4 ***
4. Kiitä ja kerro, mikä on varmaan kokeen vaikein juttu.
5. Neuvo, miten vaikeaa juttua voi harjoitella.
5 ***
e.***
6. Vastaa.
7. Pyydä oppilasta menemään paikalleen, koska tunti alkaa.
y ***
2. Välitunnilla
A Näet välitunnilla kaverin, jota on sattunut.
i
i B Sinua on sattunut välitunnilla. Kaveri . tulee luoksesi.
1. Kysy kaverilta, mikä hänellä on.
I
| 1 *** 1
2 ***
I 2. Kerro, mitä tapahtui ja mihin sinua sat-
1 tuu.
I
3. Kysy, miten voit auttaa.
I
l 3.*** ■
4 ***
i
J Vastaa.
5. Ehdota terveydenhoitajalle menoa.
i
l 5.***
6.***
6. Pyydä kaveria auttamaan sinut sinne.
7. Vastaa.
I
1 y ***
129


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Lisätreenit
Hammaslääkärissä
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille. Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Minidraama
Hammaslääkärissä
A Olet hammaslääkärissä. Hoitaja on juuri kutsunut sinut sisään.
i B Olet hammaslääkäri, i i i |
1.Tervehdi lääkäriä.
! 1. No hei, istu vaan siihen. Laitetaas tämä penkki alas, ja saat i lasit silmille,ettei valo häikäise... Milloinkas olet viimeksi i käynyt tarkastuksessa?
2.Vastaa.
1 2 *** 1
3.***
i 3. Joo, täällähän näyttää olevan yksi reikä. Miten usein peset 1 hampaat?
4. Vastaa.
i
. 4 ***
5.***
J 5. Entäs miten usein syöt karkkia?
6. Vastaa.
I
l 6.*** 1
7 ***
1
! 7. Ahaa. Sokeri on aika huono juttu hampaille. No mutta tämä
i reikä on aika pieni. Paikataanko se heti saman tien?
1
8. Et voi vastata.
■ g ***
g ***
i 9. Haluatko puudutuksen?
10. Vastaa.
[ 10.***
1 1 ***
1 11. Nyt tuntuu ihan pieni hyttysen pistos... Odotetaan sitten i hetki,että puudutus alkaa vaikuttaa... No niin, nyt vähän ! porailen. Älähdä vain heti, jos sattuu.
, - Hyvä, valmista tuli.
1 - Varaathan heti siitä vastaanotosta uuden ajan, niin voidaan i poistaa sinulta hammaskiveä.
12. (Hoitaja ottaa sinulta lasit ja päästää sinut tuolista.) Vastaa ja hyvästele.
■ -| 2 ***
1
1
1
13.***
1 13. Hei hei!
130


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Neuvottelu luokan yhteisistä rahoista
Kertokaa mielipidefraaseja (Treeniohjeet).
Ohje opettajalle: Leikkaa roolikortit irti ja jaa ne 4 oppilaalle. Roolipeliä voi käyttää myös puhumisen arviointitehtävänä.
Roolipeli
</|V
Luokkanne on voittanut koulun käytöskil- pailun. Palkinnoksi saitte 500 euroa. Neuvotelkaa, mitä teette yhteisillä rahoilla. Alla on sinun roolisi.
i
1
i
i
1
i
i
1
1 Luokkanne on voittanut koulun käytös-
i kilpailun. Palkinnoksi saitte 500 euroa.
1 Neuvotelkaa, mitä teette yhteisillä rahoilla.
1 Alla on sinun roolisi, i
• Haluaisit tilata koulun kirjastoon nuorten lehtiä tai kirjoja.
1
I • Haluaisit lähteä luokkaretkelle
i huvipuistoon, i 1 1 1 i i 1
1
1
1
1
Luokkanne on voittanut koulun käytöskil- pailun. Palkinnoksi saitte 500 euroa. Neuvotelkaa, mitä teette yhteisillä rahoilla. Alla on sinun roolisi.
1
1
1
1
i Luokkanne on voittanut koulun käytös- ! kilpailun. Palkinnoksi saitte 500 euroa.
I Neuvotelkaa, mitä teette yhteisillä rahoilla. I Alla on sinun roolisi.
I
• Haluaisit ostaa luokkaan kuntoi- luvälineitä: kuntopyörän, tram poliinin ja puntteja.
i • Haluaisit mennä luokan kanssa
1 syömään johonkin hienoon
i paikkaan.
I
I
I
I
I
I
I
I
131


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 5
Lisätreenit Sanelu
a) Kouluruokaa
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja täydennä sanojen loput ja puuttuvat sanat viivoille. Vastaa sitten kysymykseen.
Ota 5 des makaron
400 gramm jauhelih
1 is sipul
1 ja puoli teelusikk suol
1 teelusikka curr ja paprikajauh
puoli teelusikk valkopippur
3 	kananmun
7 des mait
makaronit. jauheliha ja sipuli. kypsä
jauheliha. makaronit ja jauheliha vuokaan. kananmunat
ja maitoja vuokaan. uunissa 200 asteessa noin 1 tunti.
Mitä syntyi?
b) Koulun tiedote
Kuuntele teksti ensin kokonaan ja yritä ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Kuuntele se sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet.
132


Kappale 5
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Sanelujen skriptit
a) 	Kouluruokaa
Ota 5 desiä makaronia
400 grammaa jauhelihaa 1 iso sipuli
1 ja puoli teelusikkaa suolaa 1 teelusikka currya ja paprikajauhetta puoli teelusikkaa valkopippuna
3 	kananmunaa 7 desiä maitoa
Keitä makaronit. Paista jauheliha ja sipuli. Mausta kypsä jauheliha. Laita makaronit ja jauheliha vuokaan. Sekoita kananmunat ja maitoja kaada vuokaan. Paista uunissa 200 asteessa noin 1 tunti.
Mitä syntyi?
b) 	Koulun tiedote
Luokallamme alkavat uinnit heti syysloman jälkeen.
Uintipäivät ovat ke 25.10. ja ke 1.11. Lähdemme bussilla uimahallille aina klo 12.45 ja palaamme koululle noin klo 14.45. Uintitunneilla tulee olla mukana uimapuku tai -housut, pyyhe ja peseytymisvälineet. Pitkät hiukset on hyvä sitoa kiinni ja korut kannattaa jättää uintipäivänä kotiin.
133


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 6
Kappale 6: MITEN KIELTÄ OPITAAN?
Tavoitteena on, että oppilas tiedostuu
• siitä, että suomea voi oppia tehokkaasti luokan ulkopuolella
• erilaisista, itselleen sopivista oppimistavoista.
Kuuntelut
• Treenaa korvaa
• Tärkeät sisältösanat opettajan puheessa
• Sanelu: määritelmä (aukkosanelu)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks.opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Ei koetta
Lisälukemista
• Nissilä, L., Martin, M., Vaarala, H. & Kuukka, 1.2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Opetushallitus.
134


Kappale 6
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Aluksi
Tavoitteena on kuvien ja keskustelun avulla hahmottaa, miten erilaisissa tilanteissa kieltä käytetään ja siis opitaan ja mitkä ovat itselle tyypillisiä oppimistilanteita.
Orientoidutaan omien oppimistavoitteiden asettamiseen.
Miten ja missä opit suomea?
Monilla oppilailla on taipumus kulkea silmät ja korvat kiinni, jolloin monet oppimismahdollisuudet menevät ohi.Tehtävissä 1 -4 pyritään avaamaan silmiä sille, missä kaikkialla suomea voi oppia ja mitkä paikat olisivat oppimiselle luontaisimpia. Koulu ei monesti ole lainkaan luontaisin paikka oppia kieltä. Esimerkiksi maanantai/ma tulee päivittäin vastaan aikatauluissa, kalenterissa, sanomalehdissä, tv-ohjelmissa, kauppojen aukiolokylteissä, lounaslistoissa jne. Koulumatkatekstien poimimisessa tarkoituksena on, että oppilas huomaisi konkreettisesti, kuinka paljon kieltä hän kohtaa jo koulumatkallaan.Tähän voi kerätä kaikki konkreettiset tekstit: kyltit, mainokset, aikataulut, liikkeiden nimet, kadunnimikyltit, viemärikannen teksti, liikennemerkit, vaatteissa olevat tekstit, tervehdykset, ihmisten väliset keskustelut ja keskustelut esim. bussinkuljettajan kanssa.Tässä kannattaa soveltaa laajaa tekstikäsitystä: myös puhutut tekstit ovat tekstejä.
Samalla voidaan keskustella myös tekstien merkityksistä ja tehtävistä.Tehtävässä 3 pohditaan parasta paikkaa oppia eri asioita. Keskustelussa käy varmasti pian ilmeiseksi, että paljon kieltä oppii myös koulun ulkopuolella. Oppilasta ohjataan myös tunnustelemaan, mitkä tilanteet hän on itse kokenut erityisen hyödyllisiksi kielenoppimisen kannalta.
Tehtävän 5 kuuntelussa korvaa treenataan kuuntelemalla pääasioita ja yksityiskohtia.Tilanteet on poimittu eri tilanteista ja eri medioista: tavoitteena on tiedostua, miten laajasti äänimateriaalia on ympärillä ja miten korvaa voi erilaisissa tilanteissa herkistää. Kuuntelut ovat vaikeahkoja, mutta kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää. Olennaista on vaiheistaa kuuntelemista: ensin hahmotetaan media, paikka tai tilanne ja sitten aihe. Lopuksi poimitaan joitakin yksityiskohtia. Vaikeat tekstit on tehtävillä suunnattu A2-tasolle.
Lopuissa tehtävissä 6-9 keskitytään sanaston oppimiseen ja sanojen valintaan.
Sanaston oppimisstrategioita voi käsitellä esim. tekemällä pienen harjoituksen vaikkapa seu- raavan ohjeen mukaan:
a. Sinulla on 20 sekuntia aikaa.
Opettele muistamaan sana ulkoiluvälinevarasto
b. Miten opettelit sanan? Mikä auttoi muistamaan? Mitä muistisääntöjä käytit?
c. Verratkaa muistisääntöjänne ryhmässä.
Monesti on hyödyllisempää, jos oppilaat oppivat toisiltaan erilaisia tapoja oppia ja muistaa asioita. Sama tieto opettajalta ei välttämättä saa yhtä innostunutta vastaanottoa.
Sanalistoja vai sanoja tekstissä? -tehtävällä pyritään osoittamaan, että uusien sanojen merkityksiä voi päätellä itse ja että se on helpompaa, kun sanat ovat lauseissa eli kontekstissa, josta saa vihjeitä sanan merkityksen arvaamiseen. Oppilasta ohjataan myös tutkimaan, onko
135


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 6
sanassa jotain tuttua eli jotain, joka muistuttaa jostakin toisesta sanasta. Merkityksen hakeminen jonkin toisen ennestään tutun sanan kautta on suomen kielessä merkittävä strategia, koska suomessa on paljon johdoksia ja yhdyssanoja. Esim. talvehtia < talvi; kasvukausi < kasvaa ja kuukausi; muuttolintu < muuttaa. Keskustelussa kannattaa korostaa sitä, että sana- listojen opettelu ei tutkimustenkaan mukaan ole kovin tehokas sanojen opiskelutapa. Uusien sanojen käyttäminen lauseissa ajattelemalla, kirjoittamalla tai puhumalla on huomattavasti tehokkaampaa.Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myösTreeniohjeiden sanastonoppimis- vinkkeihin.
Tekstin kaikki sanat eivät ole tärkeitä -tehtävän tarkoituksena on hyvin konkreettisesti osoittaa, että tekstissä on aina tärkeitä sisältösanoja, joita ilman tekstiä ei voi ymmärtää. Sen lisäksi tekstissä on sanoja, jotka eivät ole niin tärkeitä tekstin pääajatuksen ymmärtämisen kannalta.Tekstissä 1 kaikki ymmärtämisen kannalta tärkeät sisältösanat on korvattu kuvitteellisella xy-kielellä.Tarkoituksena on osoittaa, että tekstiä ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä sisältösanoja. Näin oppilas ei myöskään onnistu vastaamaan kysymyksiin 1 ja 2.Tekstissä 2 taas sisältösanat näkyvät, ja siksi tekstin pääsisältö on mahdollista ymmärtää, vaikka joitakin sanoja onkin edelleen korvattu xy-kielellä.
Teksti 2 oli helpompi ymmärtää esimerkiksi, koska
- otsikon sisältösana näkyy (Otsikoissa on usein tärkeitä sisältösanoja, joiden merkitys on hyvä yrittää selvittää ennen tekstin lukemista.)
- tekstin sisältösanat näkyvät, eli ne ymmärretään
- kuvatkin auttavat tekstin ymmärtämisessä.
Sisältösanaideaa laajennetaan seuraavaksi siten, että oppilas harjoittelee itse etsimään tekstin tärkeimmät sisältösanat.Tekstin sisältöä ennakoidaan ensin hahmottamalla otsikon avulla sen aihe. Sisältöön paneudutaan tarkemmin poimimalla tekstistä kolme tärkeintä lausetta. Tehtävä on vaikea, ja opettajan kannattaakin tehdä sitä yhdessä oppilaiden kanssa. Yhdessä keskustellaan valintojen perusteista: mitkä lauseet ovat informaatioltaan painavimpia.Tämän jälkeen kootaan käsitekarttaan sanat, jotka tiivistävät tekstin sisällön.Tämä on hyvä tehdä yhdessä oppilaiden kanssa, koska tärkeiden sanojen etsiminen on haastava tehtävä. Sanojen merkityssisältöä voidaan kokeilla lause kerrallaan. Oppilaat voivat ehdottaa opettajalle sanoja, jotka eivät ole lauseessa tärkeitä. Opettaja yliviivaa sanoja kalvolla ja jokaisen lauseen lopussa pysähdytään katsomaan, onko lauseen sisältö vielä ymmärrettävissä. Listaan kannattaa nostaa sanoja,jotka ovat niin yleisiä, että oppilaiden on hyvä osata ne. Es\m. Eurooppa, väestö, monikulttuurinen, kieli, kulttuuri, uskonto, maa, äidinkieli, kristitty, islaminuskoinen, pakolainen, ennakkoluulo, tuntea, hyväksyä, tapa.
Lopuksi sanoja voidaan opetella kokeilemalla Treeniohjeiden sanastonoppimisvinkkejä, ja oppilaat voivat kertoa tekstin sisällön omin sanoin käsitekarttojensa avulla. Näin sanoja harjoitellaan monipuolisesti ja vielä konkretisoituu, mitkä tekstin sanat ovat sisällön kannalta olennaisia ja mitä voi korvata omin sanoin.
Lopuksi sisältösanojen poimimista harjoitellaan kuuntelutehtävällä.Tavoitteena on opetella kuuntelustrategiaa, jonka avulla hahmottaa tärkeät sisältösanat ja sivuuttaa epäolennaisia sanoja. Opetuspuhetilanteita kuunnellaan ensin holistisesti ja päätellään oppitunti/aihe. Tämän jälkeen poimitaan puheesta tärkeimmät sanat. Lopuksi vielä pohditaan yhdessä, mitkä puheen keinot tyypillisesti paljastavat sanojen tärkeyden: toisto, tauko, painotus.
136


Kappale 6
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lopuksi
Tarkoituksena on koota kappaleen asioita ohjeiksi uudelle suomen oppijalle. Oppilasta ohjataan vielä kertaamaan, kuinka monenlaisia oppimiseen liittyviä asioita hän on kappaleessa pohtinut ja tehnyt.
137


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 6
Lisätreenit Sanelu
Määritelmä
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja täydennä puuttuvat sanat viivoille.
on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma muoto. Yleensä
tarkoitetaan alue eli sellaista muotoa,jota
puhutaan tietyllä seudulla. Usein on vaikea erottaa ja toisistaan, mutta voidaan sanoa, että saman eri puhuvat ymmärtävät toisiaan, mutta eri puhuvat eivät ymmärrä.
Sanelun skripti Määritelmä
Murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielen muoto. Yleensä murteella tarkoitetaan aluemurretta eli sellaista kielimuotoa, jota puhutaan tietyllä seudulla. Usein on vaikea erottaa kieltäjä murretta toisistaan, mutta voidaan sanoa, että saman kielen eri murteita puhuvat ymmärtävät toisiaan, mutta eri kieliä puhuvat eivät ymmärrä.
138


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7: OPPIMISEN AVUKSI Tavoitteena on, että oppilas oppii
• ennakoimaan tekstiä otsikon avulla
• käyttämään sisällysluetteloa tekstin ymmärtämisen apuna
• käyttämään kuvia tehokkaasti
• löytämään oppikirjatekstistä tärkeitä käsitteitä ja niiden selityksiä
• tehokkaita lukustrategioita
• vastaamaan koekysymyksiin
• ymmärtämään, että kaikilla oppitunneilla tarvitaan, käytetään ja opitaan myös kieltä.
Produktiivisesti opittavaa Rakenteet
• Sisällysluettelon erilaisia rakenteita lukemisen näkökulmasta
• Määritelmien erilaisia rakenteita
• Oppikirjakappaleen erilaisia rakenteita lukemisen näkökulmasta
• Erilaisten muistipanojen rakenteita
• Koevastauksien rakenteita
Kuuntelut
• Tärkeiden sanojen selityksiä
• Historian tunnilla
• Sanelu: oppikirjateksti (aukkosanelu)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Lukutreenit:
otsikot, tärkeät oppiainesanat ja sisällön ennakointi määritelmät
oppikirjakappale: ympäristötieto, biologia, historia
• Sanastotreeni: oppikirjatekstien yleisiä verbejä
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV
Lisälukemista
• Aro,Tuija 2002. KUMM11. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia.
Niilo Mäki Instituutti.
139


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Aluksi
Kappaleessa keskitytään eri oppiaineiden opiskeluun: tekstien avaamiseen otsikoita, sisällysluetteloa ja kuvia hyödyntäen. Lisäksi keskitytään oppikirjatekstien sanastoon ja eritoten kaikille oppiaineille yhteisin abstrakteihin verbeihin. Erikseen tutkitaan fysiikan, historian ja matematiikan tekstejä. Lopuksi pohditaan, millaisia asioita kokeissa kysytään ja miten koevastaus kirjoitetaan.
Aluksi-sivulla oppilas vertaa tehokkaita tietotekstin lukustrategioita omiinsa.Tehtävät virittävät kappaleen teemoihin, valottavat erilaisia lukustrategioita sekä kevyesti myös oman lukutekniikan kehittämistarpeita.Tavoitteena on myös tiedostaa, että suomea opitaan kaikkien oppiaineiden tunneilla. Kappale ohjaa tehokkaiden oppimisstrategioiden löytämiseen ja kehittämiseen. Olennaista on, että lukustrategioita ei anneta vain listana vaan niitä harjoitellaan yhdessä kappaleen tekstin avulla.
Lukutreeni: Otsikko
Sivun tavoitteena on, että oppilas ymmärtää otsikon merkityksen lukemisessa. Jos tekstillä ei ole otsikkoa tai lukija ei lue sitä, lukija putoaa tekstin sekaan ikään kuin sokkona. Ilman otsikkoa tekstin aiheen hahmottaminen on hankalaapa jos ei ymmärrä aihetta, on mahdotonta rakentaa mielessään tekstistä järkevää kokonaisuutta.Tekstien lukemisesta ja päättelyn vaikeudesta kannattaa keskustella yhdessä ja etsiä teksteistä kohtia, joiden avulla päätelmiä voi tehdä. Oppilaiden päättelyprosessin kuulostelu antaa opettajalle hyvää osviittaa siitä, miten oppilas jäsentää asioita ja millaisesta ohjauksesta hän hyötyy.
Lukutreeni: Sisällysluettelo
Sisällysluettelo hahmotetaan tekstilajina ensin visuaalisesti: tärkeimmät aiheet - pääotsikot erottuvat fontin tms. perusteella.Tämän jälkeen pää- ja alaotsikoista poimitaan tärkeitä sisäl- tösanoja,mitä harjoiteltiin jo edellisessäkin kappaleessa. Sisältösanojen perusmuodon miettiminen auttaa sanakirjan käytössä. Sisällysluettelon tärkeydestä kannattaa keskustella yhdessä: sen avulla saa helposti kokonaiskuvan kirjasta, siinä tiivistyy kappaleiden olennainen tieto ja ydinsanasto. Otsikoiden avulla voi ennakoida kappaleissa käsiteltäviä asioita, ja sen avulla löytää helposti etsimänsä tiedon. Lopuksi oppilasta ohjataan hyödyntämään sisällysluetteloa tärkeiden asioiden päättelyssä. Mahdollisten koekysymysten pohtiminen etukäteen on yksi lukutekniikka.Näin oppilas suuntaa lukemistaan tekstin tärkeimpiin sisältöihin eikä harhaile tekstimassassa päämäärättömästi.
Lukutreeni: Kuva selittää tekstiä
Aukeaman tavoitteena on havainnollistaa sitä, miten tärkeää oppikirjakappaleen kuvien lukeminen on: niissä on usein sama informaatio kuin tekstissä. Monesti abstrakteja asioita on helpompi ymmärtää kuvista ja kuvioista kuin suorasanaisesta tekstistä. Monen on myös helpompi muistaa kuvassa oleva tietoja kirjoittaa se sitten auki esimerkiksi kokeessa.
140


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Tehtävissä 1-3 oppilaalle mallinnetaan, miten otsikkoa ja kuvaa tulkitaan ennen tekstin lukemista. Sisältökysymykset ohjaavat huomiota keskeisiin asioihin kuvissa ja kuvateksteissä. Vasta lopuksi teksti luetaan. Huomionarvoista on, että tehtävän kuvissa on itse asiassa kaikki sama tärkeä tieto mikä tekstissäkin. Kuvaan voi lisätä tärkeitä avainsanoja ja opetella kertomaan tekstin tärkeimmät asiat kuvan avulla. Samalla tavalla voi rakentaa myöhemmin kuvia myös muista vaikeista teksteistä. Onkin tärkeää, että tässä yhteydessä tutkitaan myös omien oppikirjojen kuvia ja pohditaan kuvien erilaista roolia eri oppiaineissa (vrt. esim. historia ja biologia). Tehtävässä käytettyä kuvanlukumallia voidaan soveltaa muihin oppikirjakuviin ja -teksteihin.
Tekstiin liittyen laaditaan myös koevastaus, tällä kertaa piirtämällä.Tavoite on, että oppilas hahmottaa, kuinka visuaalistaminen tiivistää ja selventää informaatiota usein tekstiä tehokkaammin. Sanalliset selitykset voidaan lisätä tukemaan kuvan tulkintaa.
Mahdollisuuksien mukaan kannattaa keskittyä myös tekstin kieleen, erityisesti oppikirja- kielelle tyypillisiin abstrakteihin verbeihin (muodostua, kuvata, kuulua, vaikuttaa jne.).
Lukutreeni: Oppiainesanastoa
Aukeaman tavoitteena on havainnollistaa, että oppikirjoissa ja oppitunneilla opetetaan eri aineiden sanastoa.Tässä S2-oppilas ja suomenkielinen oppilas ovat osin samassa tilanteessa: molempien pitää oppia uutta fysiikan, historian jne. sanastoa. On tärkeää huomata, että tekstin tärkeimmät käsitteet erottuvat usein visuaalisesti. Oppilaan on tarkoitus myös hahmottaa, missä kohti tekstiä ja miten näitä käsitteitä avataan: millaiset fraasit selittävät uusia käsitteitä. Samaa harjoitellaan kuulemaan myös opetuspuheesta.Millaisin puheen keinoin-taukojen, painotusten ja toistojen avulla - tärkeitä asioita painotetaan (vrt. kpl 6 sisältösanojen poimiminen kuunteluista). Opettajan ja oppikirjan selityksiä vertailemalla hahmottuvat puheen ja kirjoituksen erot: puheessa on enemmän toistoa ja laveutta, kirjoitus on tiivistä. Yhdessä voidaan myös keskustella siitä, miten tekstiin voi palata uudelleen ja uudelleen mutta puhe taas on ymmärrettävä samaan aikaan kun sitä kuullaan. Puheeseen vaikuttaa myös vuorovaikutus eli esim.se, miten puhuja tulkitsee tulevansa ymmärretyksi. Käsitteen määrittelyä harjoitellaan myös koetehtävänä.
Tehtävässä 4-6 opiskellaan muutaman oppikirjakielelle tyypillisen, abstraktin verbin merkityksiä ja rektioita (mihin-ja mistä-muodot). Lisää tavallisimpien verbien rektioita on kirjan lopun Treeniohjeissa. Verbit olisi hyvä saada myös käyttöön esim. seuraavanlaisella tehtävällä:
a. Kertokaa vuorotellen lause kerrallaan hauskaa ja hullunkurista tarinaa,jossa käytätte sivun verbejä. Käyttäkää kaikkia verbejä kolme kertaa.
b. Kerätkää verbit taululle ja kirjoittakaa pienet tekstit, joissa käytätte verbejä. Osasitte- ko käyttää kaikkia verbejä?
Treeniohjeissa on lisää vinkkejä sanojen opetteluun.
Lukutreeni: Miten luet oppikirjan kappaleen?
Aukeaman tavoitteena on havainnollistaa lukemisen eri vaiheita. Formularata-metaforan tarkoitus on auttaa painamaan lukemisen eri vaiheet tehokkaasti mieleen. Vaiheet ovat sellaisia, joita tehokkaat ja hyvät lukijat lukiessaan intuitiivisesti noudattavat. Vaikka oppilas aluksi voikin kokea vaiheittaisen lukemisen työlääksi, ajan kanssa lukeminen nopeutuu ja vaiheittainen
141


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
lukutapa automaattistuu. Fysiikan kirjan tekstiä luettaessa opettajan on hyvä olla mukana prosessin kaikissa vaiheissa "taluttamassa"ja ohjaamassa sopivin vihjein ja kysymyksin lukemista. Jälleen tekstistä pyritään hahmottamaan tärkeän ja epäolennaisen informaation eroa ennakoimalla koekysymyksiä. Näin ohjataan suuntaamaan omaa opiskelua. Formularataa kannattaa hyödyntää omien oppikirjojen kappaleiden lukuun jo tässä vaiheessa ja myöhemmin strategian hiomisen ja kertauksen vuoksi.Tehokas lukustrategia auttaa oppimaan tehokkaammin.
Lukutreeni: Historian kirjan teksti
Historian oppikirjan teksti on hyvin erilaista kuin biologian tai fysiikan. Siksi lukutapakin on osin erilainen. Jälleen lukemista vaiheistetaan eri tavoin.Tekstiä tutkitaan silmäillen eri näkökulmista ennen sen lukemista kokonaan.Tehtävissä kappaleen sisältöä ennakoidaan ensin otsikon avulla ja sitten siirrytään harjoittelemaan erilaisia muistiinpanotekniikoita: vuosiluvut ja tärkeät avainsanat aikajanalle.Tekstistä hahmotetaan yleiskuvaa lukemalla kappaleiden ensimmäiset lauseet ja muotoilemalla kuhunkin kappaleen keskeisen sisällön tiivistävä kysymys. Tekstin tärkein sisältö kootaan käsitekarttaan. Asia sidostetaan oppilaan kokemusmaailmaan rinnastamalla tietoja 2000-luvun kouluun.
Tekstin sanastoa on hyödyllistä käsitellä enemmänkin.Tekstistä voi esim. poimia vaikeita sanoja, joiden merkitys pitää arvata tekstiyhteyden perusteella (esim. tutkimiseen, erillistä, nie- livät,työpanosta, haittasivat, kohteliaita).Samalla kannattaa harjoitella sanojen palauttamista perusmuotoon.
Opetuspuheen ja oppikirjakappaleen selitysten erojen kuuntelu konkretisoi, miten oppikirjateksti eroaa opetuspuheesta. Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella siitä, kumpaa heidän on helpompi ymmärtää ja mistä se voisi johtua. Haluttaessa koko aiheen käsittely voidaan aloittaa kuuntelulla.
Tekstin käsittely päättyy jälleen koekysymysten kehittelyyn yhdessä: mikä on olennaista informaatiota ja miten esseevastaus kirjoitetaan (ks. myös kirjan lopun Treeniohjeet).
Lukutreeni: Matematiikan sanalliset tehtävät
Matematiikan sanalliset tehtävät ovat usein tiiviitä ja vaikeita hahmottaa. Myös monet matemaattiset käsitteet ja vertailussa käytettävä sanasto ovat hankalia.Tehtäväohjeesta tulisi oppia löytämään olennainen, laskutoimitukseen vaadittava tieto.Tehtävissä oppilasta ohjataan visuaalistamaan ja ilmaisemaan numeerisesti yleisempiä määrien ilmauksia. Kannattaa hyödyntää myös kirjan lopun Treeniohjeissa olevaa matematiikan sanallisen tehtävän lukuohjetta ja soveltaa sitä sellaisiin matematiikan tehtäviin,joita oppilailla on parhaillaan tehtävänä.
Lukutreeni: Koekysymys ja koevastaus
Kappaleen eri tekstien yhteydessä on harjoitettu erilaisia reaaliaineiden kokeiden tehtävätyyppejä: nimeämistä, käsitteiden selittämistä ja esseevastauksia.Tällä aukeamalla koevastauksia tutkitaan vielä tarkemmin, jotta oppilaalle konkretisoituisi, millainen vastaus on sisällöltään riittävän tarkka, laaja ja hyvin perusteltu ja miten vastauksen tekstilaji riippuu tehtävätyypistä. Yhdessä koottujen koevastauksen kirjoittamisohjeiden avulla oppilas kirjoittaa itse hyvät koevastaukset samoihin kysymyksiin, joihin esimerkkitekstit vastasivat.
142


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Lukutreeni
Otsikot, tärkeät oppiainesanat ja sisällön ennakointi
1. Ympyröi otsikoista tärkeät oppiainesanat, jotka pitää oppia.
2. Etsi sanojen selitykset sanakirjasta.
Biologia ja maantieto
Metsä on monien lajien elinympäristö
Afrikan ilmastoja kasvillisuus
Historia
Ruotsin suurvallan nousuja tuho
Yhdysvallat itsenäistyy
Ranskan suuri vallankumous 1789
Terveystieto
Flunssa eli nuhakuume
Kodin paloturvallisuus ja toiminta tulipalon sattuessa
3. 	Ennakoi otsikoiden alle, mitä tietoja tekstissä voidaan kertoa.
Kirjoita kysymyksiä, joihin tekstissä varmasti olisi vastaukset.
Lähteet: Koulun ympäristötieto 5, Otava 2001. Historian tuulet II, Otava 2004.
Terveyden portaat, Otava 2003.
143


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Lisätreenit Lukutreeni
Määritelmät
1. Ympyröi määritelmistä oppiaineen tärkeät sanat.
2. Alleviivaa sanojen selitykset.
Maantieto
1) Maapallolla on seitsemän maanosaa: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Eurooppa, Aasia, Afrikka, Australia ja Etelämanner. Pohjois-ja Etelä-Amerikka muodostavat yhdessä Amerikan mantereen ja Eurooppa ja Aasia Euraasian mantereen.
2) Maapallo jaetaan lämpötilan mukaan lämpövyöhykkeisiin. Auringon säteilyn jakautuminen saa aikaan lämpövyöhykkeet. Lämpövyöhykkeet ovat kuuma, lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke.
3) Kehitysmaat ovat maailman köyhiä maita,joissa ihmisten elämää vaikeuttavat mm. työttömyys, asuntojen puute, koulujen vähäisyys ja riittämätön terveydenhoito.
Terveystieto
4) Koulukiusaaminen voi olla sanallista nimittelyä, pilkkaamista, uhkailua tai fyysistä tönimistä, potkimista ja lyömistä. Kiusaamisesta tai kouluväkivallasta puhutaan silloin, kun se kohdistuu yhteen henkilöön ja on jatkuvaa.
5) Pyörtyminen tarkoittaa sitä, ihminen menee tajuttomaksi, koska aivot eivät hetkellisesti saa tarpeeksi verta. Pyörtymisen voi aiheuttaa kipu tai esimerkiksi seisominen pitkän paikallaan kuumassa ja huonosti ilmastoidussa tilassa.
Historia
6) Kansallisuusaate eli nationalismi tuli Suomeen Keski-Euroopasta opiskelijoiden mukana 1800-luvulla. Ulkomailla opiskelleet innostuivat aatteesta, jonka mukaan jokaisella kansalla tulisi olla oma valtio.
7) Porvaristoon kuuluivat kaupunkien kauppiaat ja käsityöläiset. Rannikkokaupungeissa oli suomen-ja ruotsinkielisiä sekä saksalaisia kauppiaita.
3. Selitä sanoja omin sanoin parille. Pari arvaa, mitä sanaa tarkoitat.
Lähteet: Koulun maantieto: Amerikka, Otava 2001. Terveyden portaat, Otava 2003. Historian tuulet, Otava 2004.
144


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Lukutreeni
Lue maantiedon oppikirjan kappale ohjeiden mukaan
1. 	Lue kappaleet otsikot, avainsanat ja tiivistelmä. Mikä on kappaleen aihe? Mitä tietoja saat aiheesta?
Mitä elinkeinoja Suomessa on?
Suurin osa suomalaisista harjoittaa palveluelinkeinoja
Sanomme elinkeinoiksi niitä tapoja, joiden avulla ihmiset hankkivat toimeentulonsa.
Monet erilaiset ammatit kuuluvat palveluelinkeinoihin. Opettaja, lääkäri, poliisi ja palomies ovat palveluammatteja.
Maanviljelyä ja karjanhoitoa sanotaan maataloudeksi
Elintarviketeollisuus saa raaka-aineensa maatiloilta. Maatiloilla harjoitetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa eli maataloutta.
Monet Lapin saamelaisista saavat toimeentulonsa poronhoidosta. Kalastus on
tärkeä elinkeino erityisesti Suomen järvi- ja merialueilla.
Teollisuus tuo Suomelle paljon vaurautta
Kun valmistetaan suuria määriä esineitä ja tarvikkeita, puhutaan teollisuudesta.
Metsäteollisuus valmistaa puusta lautoja, rakennuslevyjä ja paperia. Suomi on maailman suurimpia paperin myyjiä.
Metalliteollisuus valmistaa koneita ja laitteita. Suomessa rakennetut koneet ja laitteet ovat maailmankuuluja.
Elintarviketeollisuus jalostaa maidosta, lihasta ja viljasta elintarvikkeita. Maidosta tehdään muun muassa voita,juustoa, jogurttia ja jäätelöä.
Avainsanoja
Elinkeino on tapa,jolla ihminen saa toimeentulonsa.
Teollisuus valmistaa suuria määriä esineitä ja erilaisia tarvikkeita.
Tiivistelmä
1. Suurin osa suomalaisista työskentelee- palveluelinkeinoissa.
2.Teollisuus jalostaa raaka-aineista erilaisia tuotteita.
3. Maatalous on viljelyä ja karjanhoitoa.
Lähde: Koulun ympäristötieto 4, Otava 2004.
145


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas —Kappale 7
2. 	Ympyröi otsikoista ja tiivistelmästä tärkeät sanat, jotka kappaleessa pitää oppia.Täydennä sanat alla olevaan käsitekarttaan.
3. Etsi ympyröimiesi sanojen selitykset tekstistä ja lisää ne käsitekarttaan.
4. Lue teksti tarkemmin ja lisää käsitekarttaan myös muut tekstin tärkeät sanat ja niiden selitykset. Verratkaa käsitekarttoja parin kanssa.Tuliko niistä samanlaiset?
5. Tehkää käsitekartan sanoista alias-kortit ja selittäkää sanoja omin sanoin.
146


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Lukutreeni
Lue biologian oppikirjan kappale ohjeiden mukaan.
1. Lue pääotsikko. Mikä on tekstin aihe? Kerro parille, mitä jo tiedät aiheesta.
2. Lue kappaleen lopusta avainsanat. Selitä sanojen merkitykset omin sanoin parille. Ymmärsittekö ne samalla tavalla?
3. Lue väliotsikot. Piirrä tai kerro parille, mitä jo tiedät väliotsikoiden aiheista.
4. Lue tiivistelmä ja ympyröi siitä oppiaineen tärkeät sanat. Selvitä, mitä sanat tarkoittavat.
5. Lue nyt koko kappale tarkasti. Alleviivaa jokaisen väliotsikon alta tärkeimmät lauseet.
6. Piirrä tekstistä kuvat muistiinpanoiksi. Kirjoita kuviin tärkeät asiat lyhyesti.
7. Tehkää parin kanssa toisillenne kaksi sellaista kysymystä, jotka voisivat tulla kokeeseen.
Miten linnut talvehtivat?
Talvi on linnuille kovaa aikaa, sillä ruokaa on tarjolla niukasti. Päivän valoisa hetki on lyhyt, siksi ruuan etsimiseen jää vähän aikaa. Miten ihmeessä linnut pysyvät hengissä, kun ulkona paukkuu 30 asteen pakkanen?
Linnun rakenne
Linnut ovat selkärankaisia eläimiä. Ne ovat tasalämpöisiä. Ilman lämpötila ei vaikuta niiden ruumiinlämpötilaan,joka on aina noin 40 astetta.Talven kylmyyttä vastaan linnuilla on suojanaan höyhenpeite.lhoa lähinnä on pehmoisia untuvia. Untuvien päällä on höyheniä.
Lintujen luut ovat onttoja ja kevyitä. Linnuilla on siivet ja vahvat lentolihakset. Siivissä on siipisulat. Lentotaito auttaa lintuja talvehtimisessa, sillä ne pystyvät etsimään ravintoa laajalta alueelta.
Paikkalinnut elävät koko vuoden samalla seudulla
Jotkin lintulajit, kuten varpunen ja punatulkku, elävät ympäri vuoden samalla alueella.Tällaisia lintuja kutsutaan paikkalinnuiksi. Paikkalinnut syövät syksyllä runsaasti, jotta niiden elimistöön kertyisi rasvaa.Talven aikana rasva käytetään lämmön tuottamiseen. Paikkalinnuilla on myös paksu höyhenpeite suojanaan pakkasia vastaan. Ne syövät talvella pääasiassa kasvien siemeniä.Tähän ne tarvitsevat vahvaa nokkaa.
147


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Muuttolinnut lentävät talveksi lämpimiin maihin
Jotkin lintulajit, kuten västäräkki ja pääskyt, eivät Suomen talvessa pysyisi hengissä. Niinpä ne muuttavat syksyisin lämpöisemmille alueille.Talvehtimisalueillaan muuttolinnut eivät laula eivätkä pesi. Keväällä ne muuttavat takaisin Suomeen, kun maa sulaa ja niille löytyy taas ravinnoksi matoja ja hyönteisiä.
Avainsanoja
Paikkalintu on lintu, joka elää samalla seudulla koko vuoden.
Muuttolintu on lintu,joka muuttaa talveksi lämpimään.
Tasalämpöinen eläin on sellainen, jonka ruumiinlämpö pysyy aina samana.
Tiivistelmä
1. Linnut voidaan luokitella paikkalintuihin ja muuttolintuihin.
2. Linnut voivat etsiä ravintoa laajalta alueelta lentotaitonsa ansiosta.
3. Paikkalinnut selviävät talven yli paksun rasvakerroksen ja tuuhean höyhenistönsä avulla.
Muokattu teoksesta Koulun ympäristötieto 3, Otava 2003.
Kuvitus: Koulun ympäristötieto 3, Otava 2003. s. 105-107
148


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Lukutreeni
Lue maantiedon oppikirjan kappale ohjeiden mukaan.
1. Silmäile koko kappale: otsikot ja kuvat. Mikä on aihe?
2. Lue tarkemmin kuvia. Mitä sääkartta kertoo?
3. Lue väliotsikot. Alleviivaa jokaisesta tärkein sana - se, mikä kertoo, mistä sääilmiöstä on kyse.
4. Ennen kuin luet lisää, tee jokaisesta sääilmiöstä itsellesi yksi kysymys.
5. Lue tekstiä nyt tarkasti. Löydätkö vastaukset kysymyksiisi? Mitä et osannut kysyä / mitä uutta opit?
6. Tee muistiinpanot: Piirrä kuva: Mikä vaikuttaa lämpötilaan? Miten tuuli ja sade syntyvät?
149


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Onko huomenna pouta?
Säätiedotus kertoo ilman lämpötilan, tuulen suunnan sekä sateen määrän. Säätilassa voi tapahtua joskus yllättäviä muutoksia, siksi meteorologin eli ilmatieteilijän ennustukset ulottuvat korkeintaan viikon päähär
Utsjoki
Kilpisjärvi
kylä
Vaasa
Ahvenan¬
maa
kuvitus: Koulun ympäristötieto 3, Otava, 2003.
Lämpötila vaihtelee vuorokauden eri aikoina
Ilman lämpötilaan vaikuttavat aurinkoja tuulet.Yöt ovat yleensä kylmempiä kuin päivät. Kaikkein kylmintä on pilvettöminä talviöinä. Silloin lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen.
Säätiedotuksessa puhutaan usein korkeapaineesta. Korkeapaineen aikana sää on aurinkoinen.Talvella on silloin kova pakkanen, kesällä sen sijaan korkeapaineen aikana on jopa hellettä. Matalapaineen aikana sää on pilvinen ja sateinen.
selkeää
-3 lämpötila astetta (°C)
tuulen suunta ja nopeus m/s
puolipilvistä
vesisadetta
* * *
lumisadetta
pilvistä ukkosta • • * *
« • • •
• • • •
• • • • sumua
kuvitus: Koulun ympäristötieto 3, Otava, 2003.
Voiko tuulta mitata?
Kun aurinko lämmittää maata, myös ilma lämpiää ja kohoaa ylöspäin. Sivulta virtaa uutta ilmaa tilalle. Näin syntyy tuuli.
Jos on odotettavissa, että tuuli voi yltyä myrskyksi, annetaan säätiedotuksessa myrskyvaroitus. Kovimmilla myrskyillä puita kaatuu ja rakennukset voivat vaurioitua. Tuulimittarista näkee, kuinka monta metriä tuuli liikkuu sekunnissa (m/s).Tuulen suunta osoitetaan sääkartassa nuolella.
Sadepilvet syntyvät haihtuneesta vedestä
Kun vesihöyry nousee merestä, järvistä ja maanpinnasta ylöspäin, se tiivistyy vesipisaroiksi. Niistä muodostuu pilviä.
Talvella sade tulee lumena, koska vesihöyry tiivistyy kylmässä jääkiteiksi.
Muokattu teoksesta Koulun ympäristötieto 3,
Otava, 2003.
7. 	Mitkä seuraavista kysymyksistä voisivat tulla kokeeseen?
1. Onko huomenna pouta? ED
2. Millainen sää on korkeapaineen, entä matalapaineen aikana? □
3. Miten tuuli ja sade syntyvät? □
4. Kuinka monta metriä tuuli liikkuu sekunnissa? □
150


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Lukutreeni
Lue historian kirjan kappale ohjeiden mukaan.
1. Silmäile läpi koko kappale.
a) Mistä kuvat kertovat? (aika, paikka, henkilöt?)
b) Lue pääotsikko, väliotsikot ja kuvatekstit. Selvitä niiden avulla itsellesi kappaleen aihe: Mikä? Missä? Milloin?
2. Lue teksti ja alleviivaa sieltä tärkeimmät valistusta kuvaavat sanat.
3. Vertailkaa parin kanssa alleviivaamianne sanoja. Alleviivasitteko samat? Mitä nämä sanat tarkoittavat?
4. Lue tekstiä tarkemmin ja tee muistiinpanoja: Piirrä itsellesi käsitekartta, johon merkitset
a) missä ja milloin valistus syntyi?
b) ketkä olivat tärkeimmät valistusfilosofit?
c) mitä valistusfilosofit puolustivat? Entä mitä he vastustivat?
d) kuka pelkäsi valistusta? Miksi?
5. Kerro parille, mitä mieltä sinä olet valistuksesta.
151


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Valistus - järjen aikakausi
1500-luvulta lähtien luonnontieteilijät olivat esittäneet mullistavia ajatuksia, jotka pikkuhiljaa muuttivat ihmisten käsitystä maailmasta. Luottamus ihmisen järkeen kasvoi.
Valistus syntyi Englannissa ja kehittyi Ranskassa
Valistus-niminen ajattelusuunta sai alkunsa Englannissa, kun John Locke arvosteli kuninkaan valtaa. Locken mielestä kuninkaalla ei ollut jumalaisia oikeuksiakaan häntä koskivat samat lait kuin alamaisiakin. Locke kannatti ihmisten välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja järjen käyttöä.
Valistus kehittyi Ranskassa, jossa valitusfilosofit Rousseau ja Voltaire kannattivat vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. He vastustivat orjuuttaja kyseenalaistivat uskonnon merkityksen.
Kaikille pitäisi antaa koulutusta
Valistusfilosofien mielestä jokaisen tuli päästä kouluun. Koulutus oli 1700-luvulla vain varakkaiden yksinoikeus.
Rousseau oli sitä mieltä, että ihminen on luonnostaan hyvä ja siksi lapsen pitää saada kasvaa vapaasti. Lasta ei saa rangaista ja moittia.
Lasta ei pidä myöskään opettaa, vaan hänen tulee itse kokeilla ja tehdä asioita. Rousseau kehotti opettajia myös tutustumaan oppilaisiinsa.
Ihmiset ovat tasa-arvoisia
Rousseaun mielestä valta kuului kansalle ja virkamiehet olivat vain kansan palvelijoita. Hallitsijat ja kirkko pelästyivät valistusfilosofien ajatuksia ja vahtivat, ettei heidän kirjoituksiaan painettuja levitetty.Kuitenkin valitusaate alkoi vaikuttaa ihmisten
mielissä. Kuvitus:Historian tuulet II, Otava 2004
6. 	Yhdistä verbit oikeaan selitykseen.
kannattaa
vastustaa
arvostella
puolustaa
olla jonkun puolella olla jotain vastaan
Muokattu teoksesta Historian tuulet II, Otava 2004.
152


Kappale 7
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanastotreeni
Oppikirjatekstien yleisiä verbejä
1. Lisää lauseeseen sopiva sana:
erota, tottua, löytyä, osallistua, koostua, perustua (2 ylimääräistä sanaa).
1) Kalat ovat elämään vedessä.
2) Luokka kirjoituskilpailuun.
3) Sata vuotta sitten kaupunkilaisperheen elämä paljon
maalaisperheen elämästä.
4) Tietoa VVikipediasta.
2. Mitä 1. tehtävän ylimääräiset sanat tarkoittavat? Tee niistä lauseet.
3. Lisää lauseeseen sopiva sana:
muodostua, syödä, osoittaa, vaikuttaa, kuvata, tuottaa (2 ylimääräistä sanaa).
2) Ekologinen pyramidi sitä, miten kasvit ja eläimet ovat vuoro¬
vaikutuksessa.
3) Pyramidi , mitä eri eläimet syövät.
4) Eloton luonto eliöyhteisöön.
5) Eliöyhteisö monesta tekijästä.
4. Mitä 3. tehtävän ylimääräiset sanat tarkoittavat? Tee niistä lauseet.
5. Täydennä lauseet verbiin sopivalla muodolla.
1) Kuulutko (luterilainen kirkko)?
2) Mielipiteeni perustuu aina (fakta)!
3) Oletko jo tottunut (pimeä talvi)?
4) Eroavatko suomalaiset paljon (ruotsalaiset)
6. Opettele käyttämään verbejä.
Kerätkää verbit taululle ja kirjoittakaa pienet tekstit, joissa käytätte verbejä. Osasitteko käyttää kaikkia verbejä? Treeniohjeissa on lisää vinkkejä sanojen opetteluun.
153


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 7
Lisätreenit Sanelu
Oppikirjateksti
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja täydennä puuttuvat sanat viivoille.
Suomeen koulut tulivat . Suomen ensimmäiset koulut
olivat Turussa.Tuleville papeille annettiin koulutusta 1200-luvulla perustetussa katedraalikoulussa, . Ensimmäinen lukio ja yliopisto perustettiin myös
Turkuun .
Uno Cygnaeus "kansakoulun isänä" Hänen ehdotustensa
mukaan annettiin kansakouluasetus .
Maaseudun oppilaat saattoivat aloittaa kouluopintonsa kiertokoulussa, jossa
. Kiertävä opettaja mahdollisti oppilaille alkeellisen opiskelumahdollisuuden, .
Mukailtu lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu
Sanelun skripti Oppikirjateksti
Suomeen koulut tulivat kirkon mukana keskiajalla. Suomen ensimmäiset koulut olivat Turussa.Tuleville papeille annettiin koulutusta 1200-luvulla perustetussa katedraalikoulussa, joka oli Turun tuomiokirkon yhteydessä. Ensimmäinen lukio ja yliopisto perustettiin myös Turkuun 1600-luvulla.
Uno Cygnaeus tunnetaan Suomessa "kansakoulun isänä" Hänen ehdotustensa mukaan annettiin kansakouluasetus vuonna 1866.
Maaseudun oppilaat saattoivat aloittaa kouluopintonsa kiertokoulussa,jossa opettaja siirtyi opetuspaikasta toiseen. Kiertävä opettaja mahdollisti oppilaille alkeellisen opiskelumahdollisuuden, kun omalla kylällä tai paikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta käydä koulua.
Mukailtu lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulu
154


Kappale 8
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
OSA III Matkalla Suomessa
KAPPALE 8: SUOMI - FINLAND
Tavoitteena on, että oppilas oppii
• kertomaan omasta kotikaupungistaan
• neuvomaan tietä
• neuvottelemaan (yhteinen matka)
• Suomesta maana ja yhteiskuntana
• eri-ikäisten suomalaisten elämänkaarista; vertailemaan tarinoita oman lähipiirinsä tarinoihin
• muistiinpanotekniikkaa.
Produktiivisesti opittavaa
Rakenteet
• objektin käyttö partitiivissa ja genetiivissä Sanasto
• kaupunkisanoja
• adjektiiveja, joilla paikkoja voi kuvata
• maantiedon käsitteitä
Kuuntelut
• Missä paikoissa ollaan?
• Nuoret kertovat kotipaikoistaan
• Einon tarina
• Sanelu: ohje
Lisäharjoitukset opettajan oppaassa
• Rakennetreenit: paikansijat
• Minidraamat: suomalaiset julkkikset, asiointi lipputoimistossa
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV yhteiset kokeet kappaleille 8 ja 9.
155


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 8
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Osan aloitussarjakuva
III 	osan aloitussarjakuvassa kuvataan kahden eri-ikäisen pariskunnan matkoja.Tarkoituksena on kuvasta keskustelemalla viritellä oppilasta seuraavien kappaleiden teemoihin. Kuvaa voi käyttää myöhemmin myös kirjoittamisen virikkeenä.Tunnilla voi keskustella vaikkapa seuraa- vista asioista:
- Miten sarjakuvaa luetaan? Miten se etenee?
- Mistä ja keistä sarjakuva kertoo?
- Mihin pariskunnat matkustavat?
- Mitä matkalla tapahtuu?
- Miten pariskuntien matkat eroavat toisistaan? Mistä se voisi johtua?
- Mitä muuta matkalla tapahtuu?
- Mitä (yllättävää) viimeisen ruudun jälkeen tapahtuu?
- Kumman pariskunnan mukaan lähtisit? Miksi?
Aluksi
Karttatehtävällä viritetään oppilaalla jo oleva tieto käyttöön ja pohjustetaan Suomi-teemaa.
Kaupungilla
Tavoitteena on, että opitaan kaupunkisanastoa ja -fraaseja: nimeämään ja kuvailemaan paikkoja, neuvomaan reittejä ja neuvottelemaan yhteisestä tekemisestä.Teema lähtee liikkeelle kaupunkisanojen (paikkojen nimien) tunnistamisesta ja mieleen painamisesta ja etenee niiden käyttöön kuvailutehtävissä ja tien neuvomistehtävissä. Ensimmäisen kuuntelun tavoitteena on ohjata päättelevään ja holistiseen kuuntelustrategiaan: paikoista ja keskustelutilanteista voi saada vihjeen esim. taustahälyn tai yksittäisten fraasien avulla.Toisessa kuuntelussa taas annetaan malleja siihen, miten kaupunkeja voidaan kuvailla.
Viimeisenä on laaja ongelmanratkaisutehtävä (Kaupunkilomalle 300 eurolla), jossa harjoitellaan tiedonhakua ja neuvottelutaitoja sekä automaattistetaan opittua. Koska tiedonhaku kohdistuu erilaisille virallisille sivustoille (VR, Expressbuss, kaupunkien kotisivut, hotellit), kannattaa tämän tyyppisten sivujen lukemista ja niiden osoitteiden muodostumista (www.kaupunginnimi.fi tai www.vr.fi jne.) käydä oppilaiden kanssa läpi ennen ryhmätyön aloittamista. Myös näillä sivuilla tyypillisesti esiintyvää sanastoa voi halutessaan tutkia oppilaiden kanssa.
Lukutreeni: Kaupan lehtihyllyllä
Lööppien seuraamisen tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat nykyhetken ilmiöihin ja puheenaiheisiin: ketkä suomalaiset ovat pinnalla, minkälaisen kuvan lehdet luovat suomalaisista.Tarkoitus ei ole nostaa nimenomaan julkkiskulttuuria oppimisen kohteeksikaan ohjata oppilaita hyödyntämään ympärillään olevia kielenoppimismahdollisuuksia. Samalla tehtävä vie oppimista luokan ulkopuolelle. Mediakasvatuksen näkökulmasta tavoitteena on ohjata kriittisyyteen.
156


Kappale 8
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Otsikoita tutkittaessa tavoitteena on harjoitella päättelemään julkkisten ammatti sanas- tovihjeiden perusteella. Sitten oppilaita ohjataan tutustumaan erilaisiin lehtiin ja saamaan kokonaiskuvaa erilaisista lehdistä. Lukeminen ei ole tarkkaa vaan silmäilevää. Samalla hahmottuu myös käsitys siitä, mitkä aiheet ovat sillä hetkellä ajankohtaisia.
Sen jälkeen pyritään hahmottamaan, millaisilla työtehtävillä tai muilla avuilla julkisuuteen Suomessa pääsee. Oppilaiden ei tietenkään tarvitse oppia julkkisten nimiä ulkoa, mutta toki on hyvä, jos joidenkin tärkeiden suomalaisten vaikuttajien nimi tulisi tutuksi. Lopuksi oppilaat tutustuvat tarkemmin valitsemaansa suomalaiseen. Opettajan kannattaa ohjata oppilaita valitsemaan henkilöitä,joiden julkisuustaival on nopeaa tähdenlentoa pidempi.Tehtävän päähuomio on kuitenkin tiedonhakutaitojen harjoittelussa.
Kaupan lehtihyllyllä -tehtäväkokonaisuudessa voi hyödyntää kirjan lopun Treeniohjeissa olevaa tiedonhaun prosessikuvaa.Tehtävä sisältää kaikki kuvassa olevat vaiheet ja sen avulla voi viedä sen alusta loppuun läpi. Ajan puutteessa tehtävää voi myös lyhentää, kunhan pitää huolen siitä, että tiedonhaun eri vaiheet tulee kuitenkin katettua.
Lukutreeni: Aikamatkalla Suomessa
Aukeaman tarkoitus on, että oppilaat saavat käsityksen eri-ikäisten suomalaisten elämänkaarista: miten elämäntavat ovat muuttuneet, miten koulutus, perhe ja elämän muut "etapit"ovat järjestyneet viime vuosikymmeninä. Oleellista on pitää esillä, että eri ihmisten Suomi voi olla hyvin erilainen (samalla tapaa kuin ihmisten käyttämä suomen kielikin voi vaihdella). Aikamatkaa tehdään myös tekstilajien tasolla: suullisen kerronnan, päiväkirjatekstin, blogin ja irc- gallerian avulla konkretisoidaan, miten eri-ikäiset ihmiset tyypillisesti kertovat omaa tarinaansa ja miten media-aika on muuttunut.
Kuuntelun ja tekstien lukemisen jälkeen on tärkeää kannustaa oppilaita päättelemään, millaisia kappaleen henkilöt voisivat olla luonteeltaan ja millaisia asioita he arvostavat. Einon ja Sirkun tarinoissa on paljon sanastoa, jota ei ole tarkoitus oppia produktiivisesti. Oppilaiden kanssa voidaan sitä vastoin keskustella siitä, miten elämäntapa on muuttunut ja miten toisaalta muutos vaikuttaa käyttämäämme sanastoon.
Teemaa on hyvä jatkaa päättelemällä tekstien ja omien tietojen avulla, miten Sirkun ja Annin elämä voisi jatkua. Edelleen oppilaat voivat ennustella myös, missä he ajattelevat itse olevansa viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden päästä.
Mielenkiintoista on myös verrata elämää ja arvoja ennen ja nyt (esim. miten asuminen, työ, koulutus, nuorten elämä ja arvostukset ovat muuttuneet) ja pohtia, millaisessa maailmassa oppilaat haluaisivat elää. Mielipidekeskustelun tukena kannattaa käyttää kirjan lopun Treeniohjeissa olevia mielipidefraaseja.
Elämänkaarten käsittelyä voi laajentaa oppilaan omaan kulttuuriin niin, että oppilas haas- tattelee jotain aikuista tuttavaansa tai sukulaistaan.
157


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas Kappale 8
Ohjeistus oppilaalle:
• 	Voit kysyä esimerkiksi seuraavia asioita:
1) Missä hän on syntynyt?
2) Millainen perhe hänellä on?
3) Mitä hän on opiskellut?
4) Mitä työtä hän on tehnyt?
5) Missä hän on asunut?
6) Mitä hän tekee vapaa-ajallaan?
7) Mikä on erilaista nyt kuin hänen lapsuudessaan?
8) Millaisia asioita hän pitää tärkeinä?
• Kun haastattelet, laita itsellesi muistiin tärkeitä sanoja, joiden avulla muistat tärkeimmät asiat. Opettele kertomaan sanalistan avulla muulle luokalle, millainen elämä tuttavallasi/sukulaisellasi on ollut. Huom! Älä kirjoita ja lue tekstiä!
• Kirjoita sitten pieni teksti sukulaisesi elämästä.
Lukutreeni: Junamatkalla Suomessa
Teksti on sanastoltaan ja rakenteiltaan vaikeahko. Sisältökysymykset auttavat kuitenkin hahmottamaan tarinan juonen, ja apusanasto tekstin rinnalla selittää värikkäitä ilmauksia.Tätä lukutreeniä voi käyttää myös eriyttävänä tehtävänä.
Rakennetreeni: Objekti
Tehtävä kannattaa aloittaa sisältökeskeisellä keskustelulla: Mihin Teemu ja Maija haluavat matkustaa? Kumman mukaan lähtisit? Objektia ei analysoida tyhjentävästi. Ensin sitä havainnoidaan merkityksen tasolla. Sitten tunnistetaan ja luokitellaan muotoja.Tärkeintä on keskustella merkityksistä yhdessä ja viedä siten päättelyprosessia eteenpäin: miksi lautailuvaatteet mutta kesävaatteita.Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa ja tuottaa itse objektin perussäännöt havainnoinnin ja keskustelun avulla. Lopuksi säännöt vielä varmistetaan ja kerrataan taulukon avulla.
Objektia harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Suullisessa tehtävässä tieto on yhteistä eikä sitä tarvitse siis itse tuottaa tai välittää, on mahdollista keskittyä vain objektin muotoihin. Lopputehtävissä oma tuottaminen painottuu sekä muodon että (kertautuvan) sanaston osalta. (Huom! Objektin lisäksi tehtävissä tarvitaan myös muita muotoja.)
Lukutreeni: Suomi maantiedon oppikirjassa
Lukutreenin tarkoitus on ohjata lukuprosessia ja auttaa avaamaan joitakin maantiedon keskeisiä käsitteitä.Tekstin avulla voi myös harjoitella muistiinpanojen tekemistä ja koevastauksen kirjoittamista.
158


Kappale 8
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Paikansijat
Millä voi matkustaa
Lappiin?
Millä menisit
koulusta kotiin?
kauppaan?
Ruotsiin?
mummolaan?
saareen?
Japaniin?
Helsinkiin?
Minä vuodenaikana voi
haravoida lehtiä?
Sinun tekee mieli syödä tai juoda jotain. Pyydä kaveriasi mukaan.
esim. Mennäänkö jäätelölle? / Mennään jäätelölle!
nähdä muuttolintuja?
nähdä leskenlehtiä?
uida järvessä?
(tee)
ottaa aurinkoa?
(kahvi)
olla lumisotaa?
(pizza)
(keksi itse!)
syödä joulutorttuja?
(keksi itse!)
159


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 8
Tiedote luokkaretkipäivästä vanhemmille
1 .Täydennä tiedotteeseen aikasanat.
2. Kerro vanhemmille ideoita, miten voisitte kerätä rahaa retkelle.
3. Lisää viestiin hyvä aloitus ja lopetus.
Meidän luokka lähtee (toukokuu) (luok-
karetki). Menemme (Tampere), koska kaikki haluavat käydä
(Särkänniemi). Meidän pitää lähteä aikaisin
(aamu), koska matka on aika pitkä. Matka (bussi) kestää kolme tuntia.
Käymme jossain (ravintola) syömässä ennen huvipuistoa. Opettaja vie meidät myös johonkin (museo).
(ilta) tulemme (koti). Kaikki ovat
varmaan tosi väsyneitä mutta iloisia!
Näin olemme ajatelleet kerätä yhdessä rahaa retkeä varten:
160


Kappale 8
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Peli
Paikansijat
Peliä voi pelata pienissä ryhmissä. Jokainen pelaaja nostaa vuorollaan kortin. Se saa pisteen, joka keksii ensimmäisenä sopivan maan.
Missä maassa...
kasvaa palmuja?
ihmisillä on musta tukka?
sataa lunta?
on pyramideja?
asuu pingviinejä?
on vuoria?
puhutaan englantia?
elää kirahveja?
syödään puikoilla?
kasvaa appelsiineja?
asuu joulupukki?
on Pariisi?
syödään paljon hampurilaisia?
on hyvä jalkapallojoukkue?
161


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 1 0
Lisätreenit Minidraama
Suomalaiset julkkikset
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille. Käyttäkää haastattelun virikkeinä ajankohtaisia lööppejä. Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Julkkiksen haastattelu (virikkeenä lööppi)
A Olet toimittaja.
I
I
i B Olet lööpin julkkis.
I
I
1. Kysy, mitä julkkikselle on tapahtunut.
I
I
i -| ***
I
i
2 ***
I
I 2. Kerro (lööpin) tapahtuma. I ■
3. Kysy, miksi tämä tapahtui.
■
I
• ^ *** I
4 ***
i
I
1 4. Kerro syy. l
5. Kysy, mitä julkkis aikoo nyt tehdä.
I
l
I CJ *** 1 1
6.***
1
1
I 6. Vastaa.
I
i
7. Kysy, miltä julkkiksesta nyt tuntuu.
I
I
7 ***
1
g ***
1
i 8. Vastaa ja kerro, mihin sinun pitää nyt
1 kiirehtiä.
I
I
9. Pyydä, että saat kysyä vielä jotain.
I
I
l 9.***
I
l
10.***
l
l
i 10. Kieltäydy kohteliaasti ja poistu.
I
i ... -
162


Kappale 8
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Minidraama
Asiointi lipputoimistossa
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Lipputoimistossa
A Olet asiakas matkakeskuksessa/ lipputoimistossa
B Olet virkailija matkakeskuksessa/ lipputoimistossa
1. Mene tiskille ja tervehdi.
-| ***
2 ***
2. Hei!
3. Kerro, että haluaisit ostaa kuukausikortin bussiin.
3 ***
4 ***
4. Jaha. Aikuisten näyttökortti 30 päiväksi maksaa 55 ja lasten 40 euroa. Minkäs ikäinen olet?
5. Vastaa.
5.***
6.***
6. No sitten se on jo aikuisten hinta. Milläs nimellä laitan tämän?
7. Vastaa.
7 ***
8. (Toista nimi.) - Eli 55 euroa.
9. Vastaa ja ojenna rahat.
g ***
10.***
10. Kiitos. Ja kuitti ole hyvä.
11. Kiitä ja hyvästele.
-| -| ***
*12 ***
12. Kiitos, hei.
163


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 8
Lisätreenit Sanelu
Sanelu - Kappale 8
Ohje
Kuuntele teksti ensin kokonaan ja yritä ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Kuuntele se sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet. Mihin tulit?
Mihin tulit?
Sanelun skripti
Ohje
Lähde bussiasemalta oikealle ja kävele Vapaudenkatua noin parisataa metriä ja käänny vasemmalle Kalevankadulle.Jatka Kalevankatua niin kauan kunnes oikealla on leikkipuisto. Käänny puiston kohdalta vasemmalle. Näet edessä vihreän kerrostalon. Hammaslääkärin vastaanotto on kolmannessa kerroksessa. Hyvää matkaa!
Mihin tulit?
164


Kappale 9
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 9:TURISTI SUOMESSA Tavoitteena on, että oppilas
• tutustuu suomalaiseen elämäntapaan ja suomalaisiin ja osaa kertoa niistä
• oppii asioimaan erilaisissa tilanteissa kaupungilla
• harjaantuu tiedonhaussa
• oppii kirjoittamaan postikortin ja kuvailemaan siinä kokemuksiaan ja paikkoja.
Produktiivisesti opittavaa
Rakenteet
• paikansijat
• predikatiivi
Sanasto
• suomalaisen kulttuurin ilmiöitä (juhlapäivät, viihde, vapaa-aika, ruoka)
• puheen pikkusanoja (keskustelupartikkelit)
• sää
• matkailu (matkaopas, kaupunkien verkkosivut, postikortti)
Kuuntelut
• Sanelu: Mitä posti toi? (kertomus)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Minidraamat: matkustaminen, ruokakulttuurista
• Roolipeli: neuvottelu luokkaretkestä
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV yhteiset kokeet kappaleille 8 ja 9 Lisälukemista
• Berg, M. & Silfverberg, L. 1997. Kato hei: puhekielen alkeet. Finn Lectura.
165


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 9
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Aluksi
Leiki turistia! -tehtävän tarkoitus on herätellä oppilailla olevia käsityksiä, mielikuvia ja kokemuksia kappaleen teemoista. Eriävistä ja yhteisistä mielipiteistä voidaan keskustella: miksi valittiin juuri tietyt adjektiivit?
Lukutreeni: Turistin matkapäiväkirja
Barberin matkapäiväkirjakatkelmat eri vuodenajoilta valottavat suomalaista elämäntapaa. Päiväkirjamerkinnöissä on paljon kliseitä tai stereotyyppisiä käsityksiä,joita on hyvä purkaa yhdessä. Keskustelua voidaan laajentaa siihen, millaisia mielikuvia oppilailla on eri maista, mitä mielikuvia heidän sukunsa kotimaasta usein kerrotaan sekä miksi ja miten stereotypioita syntyy ja miten niihin kannattaisi suhtautua. Barber ihmettelee monia suomalaisia ilmiöitä, joista oppilaillakin on varmasti kokemuksia ja tietoa, esim. mitkä asiat ovat tyypillisesti suomalaisia, mikä ovat toisin entisessä kotimaassa, mikä oli oppilaille outoa Suomeen tullessa jne.
Rakennetreeni: Paikansijat
Päiväkirjatekstit toimivat pohjana paikansijojen kertaukselle ja harjoittelulle. Olennaista on, että tekstit on käsitelty ensin sisällön ja merkityksen kannalta ja vasta sitten siirrytään rakenteiden analyysiin.Tehtävissä lähdetään liikkeelle paikkaa ilmaisevien sanojen tunnistamisesta, ja sitten niitä luokitellaan merkityksen mukaan sekä tunnistetaan paikansijapääte. Oppilas tuottaa itse paikansijajärjestelmän perussäännöt.Taulukko kokoaa ja tarkentaa paikansijojen käyttöä. Paikansijojen käyttöä harjoitellaan oppilaan elämänpiirille merkityksellisissä yhteyksissä (kaupunkisanat) ja myös muissa kuin paikkaa ilmaisevissa funktioissa (toiminta, aika, kulkuneuvo, rektio).Tehtävissä fokusoidaan yksittäisten sanojen muotoihin. Kirjan lopun Tree- niohjeissa on koottu yhteen taulukkoon paikansijojen erilaisia, alkeistasolla keskeisiä merkityksiä ja käyttötapoja. Sitä voidaan tässä hyödyntää eriyttämisen ja kertaamisen tarpeisiin.
Kirjoita matkaopasta
Oppilas auttaa Barberia kirjoittamaan opasta oman kotikaupunkinsa osalta - siirrytään siis omaehtoiseen tuottamiseen.Tehtävän tavoitteena on harjaantua tiedonhaussa (verkkosivut) sekä automaattistaa matkailusanaston ja paikansijamuotojen käyttöä. Ohjeita tiedonhakuun on kirjan lopun Treeniohjeissa ja opettajan oppaassa tiedonhakua käsittelevässä luvussa.
Tämä tehtävä voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1) tiedonhaun harjoituksena tai 2) kaikki kirjan aiemmat tiedonhaun harjoitukset koostavana tehtävänä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa oppilaat tutustuvat erilaisiin matkailualan nettisivuihin ja koostavat yhdestä valitsemastaan koosteesta esittelyn vihkoon.Toisessa vaihtoehdossa oppilaat eivät enää pelkästään lue muiden tekemiä sivustoja vaan tekevät nyt oman verkkosivun. Oppilaiden ei ole tarkoitus kirjoittaa sivulle pitkiä tekstejä, vaan enemmänkin osoittaa, että he ymmärtävät verkkosivujen rakenteen ja tekstilajin perusolemuksen.
Jos tehtävän viimeinen osio (oman matkakohteen keksiminen tai määrittäminen) tuntuu liian hankalalta, sen voi jättää pois. Vaihtoehtoisesti oppilaita voi ohjeistaa kahden olemassa olevan kohteen esittelyn tekemiseen.
166


Kappale 9
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Erilaisia puhetilanteita
Dialogien tarkoituksena on ohjata avaamaan korvat: miten eri tilanteissa voi oppia kuuntelemalla. Dialogit tarjoavat myös valmiita toimintamalleja ja fraaseja erilaisiin asiointitilantei- siin. Erityistä huomiota kiinnitetään puheen pikkusanoihin ja niiden funktioihin. Keskustelua kannattaa ohjata siihen suuntaan, mitä tietoa ja havaintoja oppilailla on ennestään niiden käytöstä, missä tilanteissa he ovat kiinnittäneet niihin huomiota ja miten he ovat hahmottaneet niiden merkityksiä. Puheen pikkusanojen (ns. keskustelupartikkeleiden) käytöstä on lisää tiivistettyä tietoa kirjan lopun Treeniohjeissa. Oppilaita kannattaa ohjata hyödyntämään sitä erilaisten puhetehtävien yhteydessä.
Rakennetreeni: Predikatiivi
Barberin matka päättyy postikorttiin, joka tekstilajina sitoo yhteen kappaleen teemoja ja sanastoa sekä kielioppiasioita. Postikortin avulla treenataan erityisesti predikatiivia.
Predikatiivia ensin käytetään ja muotoja tuotetaan tutuissa konteksteissa ja sitten niitä havainnoidaan ja muodostetaan predikatiivisäännöt. Lopuksi oppilas kirjoittaa oman, matkaa kuvailevan postikorttinsa.Tavoitteena on oppia postikortti tekstilajina sekä automaattistaa predikatiivin käyttöä.
167


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 9
Lisätreenit Minidraama
Matkustaminen
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Lomasuunnitelmia
Juttelet kaverin kanssa loma- suunnitelmista
1 Juttelet kaverin kanssa loma- i suunnitelmista
1. Kerrot, että olet menossa perheesi kanssa johonkin suomalaiseen kaupunkiin (keksi, mihin)
1 -| ***
2 ***
1 2. Kysy, missä se on ja millä sinne mennään.
3. Vastaa ja kerro, miksi menette sinne.
^ ***
4 ***
1 4. Kerro, että sinun perheesi lähtee jonnekin i ulkomaille (keksi, mihin).
5. Kysy, mitä he aikovat tehdä siellä.
I 5>***
6.***
1 6. Vastaa.
7.Toivota hyvää matkaa.
* -J ***
g ***
i 8. Vastaa.
168


Kappale 9
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Minidraama
Ruokakulttuureista
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
Ruokakulttuureista
A Olet suomalainen.
1 B Olet muuttanut Suomeen vuosi sitten.
1. Kerrot, minkälaisia ruokia teillä tavallisesti tehdään kotona.
. -| ***
2 ***
i 2. Ihmettele ja kerrot, mitä sinun kotona i syödään.
3. Kysy,tykkääkö B jostain suomalaisesta ruuasta (keksi, mistä).
1 3 ***
4 ***
! 4.Vastaa.
5. Kerro, mitä mieltä sinä olet B:n kotimaan ruuista.
■ CJ ***
g ***
I 6. Kysy, minkälaisia juhlia Suomessa on, ja i mitä silloin syödään.
7. Vastaa ja kysy, millaisia juhlia B:llä on.
1 y ***
8.***
i 8. Kerro teidän juhlista ja juhlaruuista.
9. Kerro, että haluaisit joskus maistaa niitä.
* g ***
10.***
I 10. Lupaa, että pyydät kaverin joskus kylään.
169


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 9
Lisätreenit Peli
Mulla on -peli
- Peliä voi pelata yhden, kahden tai useamman hengen joukkueissa.
- Opettaja leikkaa alla olevat kortit irti.
- Joukkueet nostavat vuorotellen kortin ja koettavat keksiä sovitussa ajassa (esim. 1 min) mahdollisimman monta sanaa,jotka vastaavat kortin kysymykseen.
- Sanat hyväksytään vain kokonaisessa lauseessa (Meillä on jääkaapissa maitoa.). Näin oppilaat toistavat omistusrakennetta monia kertoja.
-Jokaisesta vastauksesta saa pisteen. Voittaja on se joukkue, joka saa eniten pisteitä.
Mitä sinulla on repussa?
Mitä äidillä on?
Mitä teillä on jääkaapissa?
Mitä opettajalla on laukussa?
Mitä koiralla on?
Mitä teillä on olohuoneessa?
Mitä lääkärillä on?
Mitä teillä on kotona?
Mitä teidän naapureilla on?
Mitä rehtorilla on?
Mitä poliisilla on?
Mitä sinulla on mukana?
Mitä meillä on luokassa?
Mitä ruokalan emännällä on?
Mitä sairaalla on?
Mitä sinulla on päällä?
Mitä mummolla on?
Mitä presidentillä on?
Mitä vauvalla on?
Mitä sinulla on vaatekaapissa?
Mitä sinun parhaalla kaverilla on?
170


Kappale 9
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit
Roolipeli
Neuvottelu luokkaretkestä
Ohje opettajalle: Leikkaa roolikortit irti ja jaa ne 4 oppilaalle. Roolipeliä voi käyttää myös puhumisen arviointitehtävänä.
Luokkanne on lähdössä luokkaret- kelle. Neuvotelkaa, mihin lähdette, miten kauan olette retkellä ja mitä teette siellä.
Alla on sinun roolisi.
• Tykkäät luonnosta.
• Ostit juuri uuden makuupussin ja telttapatjan.
• Haluaisit viikoksi Lappiin.
Luokkanne on lähdössä luokkaret- kelle. Neuvotelkaa, mihin lähdette, miten kauan olette retkellä ja mitä teette siellä.
Alla on sinun roolisi.
• Inhoat museoita.
• Et halua olla yötä pois kotoa.
• Tykkäät huvipuistoista ja eläintarhoista.
Luokkanne on lähdössä luokkaret- kelle. Neuvotelkaa, mihin lähdette, miten kauan olette retkellä ja mitä teette siellä.
Alla on sinun roolisi.
• Inhoat istua bussissa.
• Et halua nukkua teltassa.
• Haluaisit pariksi päiväksi mökille.
Luokkanne on lähdössä luokkaret- kelle. Neuvotelkaa, mihin lähdette, miten kauan olette retkellä ja mitä teette siellä.
Alla on sinun roolisi.
• Tykkäät taiteesta ja historiasta.
• Yövyt vain hotellissa.
• Haluaisit johonkin isoon kaupunkiin, jossa on paljon museoita ja nähtävyyksiä.
171


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 9
Lisätreenit Sanelu
Sanelu - Kappale 9 Mitä posti toi?
Kuuntele teksti ensin kokonaan ja yritä ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Kuuntele se sitten osissa ja kirjoita, mitä kuulet.
Sanelun skripti Mitä posti toi?
En ole pitkään aikaan saanut kivaa postia.Tänään kun tulin kotiin, lattialla odotti postikortti! Ihan oikea postikortti! Sen oli lähettänyt tyttö, joka oli meidän koulussa vaihto- oppilaana viime vuonna. Hän asuu nyt Italiassa. Kortissa oli tekstiä italiaksi, ranskaksi ja englanniksi. Harmi vaan, etten tiedä hänen osoitettaan, joten en voi vastata hänelle.
172


Kappale 1 O
SUOmi2. Minä ja arki - opettajan opas
OSA IV Lukijasta kirjoittajaksi
Kappale 10: TOTTA VAI TARUA?
Tavoitteena on, että oppilas oppii
• erottamaan faktan ja fiktion
• tunnistamaan kaunokirjallisuuden ja elokuvien lajeja
• ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään
• joitakin piirteitä suomalaisesta kertomusperinteestä ja vertailee sitä oman kulttuurinsa perinteeseen
• avaamaan kertomuksen rakennetta
• tuottamaan oman kertomuksen
Produktiivisesti opittavaa Rakenteet
• kertomuksen rakenne
• nominityypit
Sanasto
• elokuva-ja kaunokirjallisuuden lajeja
• käsitteet, joilla kuvata kertomuksen rakennetta
• mielipidefraaseja
Kuuntelut
• Radion elokuva-arvosteluja
• Sanelu: vitsi (aukkosanelu)
Lisätreenit opettajan oppaassa
• Rakennetreeni: nominityypit
• Peli:sananmuodostuspeli
• Minidraamat: mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen; asiointi videovuokraamossa
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV yhteiset kokeet kappaleille 10 ja 11.
Lisälukemista
• Helakisa, K. (toim.) 1994. Suomen lasten runotar. Otava.
• Saure, A. & Saure, H. 2004. Norsu nuhassa: vitsejä ja vitsitietoa. Selkokirja. Pieni karhu.
• Saure, A.& Saure, H. 2005. Silakka korvassa: huumorikertomuksia. Selkokirja. Pieni karhu.
• Salmelainen, E. (toim.) 2003. Suomalaisia eläinsatuja. Selkokielelle mukauttanut Aino Ukkala. Atena.
173


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 10
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Jakson aloitussarjakuva
IV osan aloitussarjakuvassa kuvataan, millaisia tekstejä Super-Severi lukee ja kirjoittaa. Su- per-Severi on IV osassa seikkaileva hahmo, joka on rakennettu faktaa ja fiktiota yhdistämällä. Sarjakuvaa voi lukea järjestyksessä vasemmalta oikealle, ylhäältä alas tai sikin sokin ruutu kerrallaan.Tarkoituksena on sarjakuvasta keskustelemalla viritellä oppilasta seuraavien kappaleiden teemoihin. Kuvaa voi käyttää myöhemmin myös kirjoittamisen virikkeenä.Tunnilla voi keskustella vaikkapa seuraavista asioista:
- Miten sarjakuvaa luetaan? Miten se etenee?
- Mikä on sarjakuvan aihe?
- Kuka on sarjakuvan päähenkilö? Onko hänessä jotain yllättävää?
- Mitä kuvissa tapahtuu?
- Millaisia tekstejä päähenkilö lukee ja kirjoittaa?
- Millainen luonne päähenkilöllä voisi olla?
- Mitä näistä teksteistä sinä luet ja kirjoitat?
Aluksi
Tavoitteena on viritellä oppilas kappaleen teemoihin ja hahmottaa kevyesti, millaisia tekstejä medioissa ylipäätään on, millaisia ovat tekstien kohderyhmät ja mitä tekstejä oppilaat itse lukevat.Tekstilajina sektoridiagrammi tulee tutuksi.
Faktaa ja fiktiota
Tavoitteena on tutustua faktan ja fiktion käsitteisiin. Aluksi tekstejä luokitellaan parin kanssa fiktioksi tai faktaksi sekä nimetään tekstilaji. On hyvä keskustella, mikä tekee tekstistä fiktiota tai faktaa sekä millä perusteella ja kuinka selvästi ne loppujen lopuksi voi erotella toisistaan. Tekstilajien sijoittelu nelikenttään jatkaa fakta-fiktio-jaon harjoittelemista sekä virittää ilmaisemaan omia mielipiteitä ja suhdetta erilaisiin teksteihin. Nelikenttä hahmottuu asioiden esittämistapana (vrt. matematiikan koordinaatisto). Faktan ja fiktion lähteiden miettimisen tavoitteena on eri medioiden tyypillisten funktioiden hahmottaminen. Huhut ja kaupunkile- gendat -tehtävässä apusanastoja sisältökysymykset auttavat sisällön ymmärtämisessä sekä fiktiivisyyden hahmottamisessa.Tarinoiden lukemisen ja kertomisen tavoitteena on tutustua kaupunkilegendoihin tekstilajina ja nykyajan kansanperinteenä.Tarinoiden synnystä voidaan keskustella ja harjaannuttaa sitä kautta kriittisyyttä huhuja ja juoruja kohtaan.
Kirjat ja elokuvat
Tavoitteena on oppia tunnistamaan elokuva-ja romaanilajeille tyypillisiä teemoja ja juonia. Radion elokuva-arvosteluiden kuunteluissa tavoitteena on harjaannuttaa päättelevään kuunteluun: mikä on elokuvan aihe ja mitä lajia se aiheen perusteella edustaa. Kuuntelijan oma näkökulma otetaan myös huomioon, sillä oppilas valitsee esittelyistä elokuvan, jonka haluaisi katsoa. Mielipiteistä keskusteltaessa kannattaa pyytää aina perusteluja ja käyttää apuna kirjan lopun Treeniohjeiden fraasilistoja.
174


Kappale 1 O
SUOmi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lukutreeni: Internetin keskustelupalsta
Kirjoja ja elokuvia käsitellään myös Internetin keskustelupalstan mielipidetekstien avulla. Jakson tavoitteena on oppia mielipiteen ilmaisua. Merkityksiin keskittyvien sisältökysymysten jälkeen huomio kiinnitetään puhekielisiin mielipidefraaseihin, joita tunnistetaan keskustelusta ja muutetaan kirjakielisiksi.Tavoitteena on kehittää rekisterintajua ja oppia sekä puhe- että kirjakielen variantteja sekä niiden käyttöä eri tekstilajeissa. Hymiöiden tunnistamisen tavoitteena on oppia Internetin keskustelupalstalle tyypillisiä multimodaalisia keinoja. Samalla voidaan keskustella siitä, millaisiin teksteihin hymiöt sopivat ja miten tärkeää on osata mukauttaa viestimäänsä eri tekstilajeihin sopivaksi. Oma mielipiteenilmaisu aloitetaan aukkotehtävällä, johon mielipidefraasit ja selittävät tai argumentoivat konjunktiot (vaikka, sillä, koska) sijoitetaan. Kirjoitustehtävässä harjoitellut mielipidefraasit otetaan omaehtoiseen käyttöön oman mielipiteen ilmaisussa. Kokonaisuuden viimeisenä tehtävänä on väittely tai mielipiteen perus- telukilpailu. Joukkueilla tulee olla valmistautumisaikaa, jolloin he kokoavat perusteluja omalle kannalleen ja vasta-argumentteja kilpailevan joukkueen odotettavissa oleville perusteluille. Kannattaa keskittyä mielipiteiden sisältöihin ja perusteluihin sekä mielipidefraasien käyttöön. Tarvittaessa opettaja voi myös keskeyttää väittelyn ja ohjata osapuolia vankentamaan argumentointiaan.
Satusuomalaisia
Kokonaisuudessa tutustutaan kaikille suomalaisille tuttuihin fiktiivisiin hahmoihin. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja perustelua kirjallisissa teksteissä. Lopuksi teemaa laajennetaan muihin kulttuurieihin: mallin avulla esitellään jonkin muun, itselle tutun maan satuhahmo.
Vanhoja tuttuja kertomuksia
Aukeamalla tutustutaan suomalaiseen kertomusperinteeseen ja tuodaan sen rinnalle oman kulttuurin kertomusperinnettä.
Rakennetreeni: Kertomuksen rakenne
Tavoitteena on oppia kertomuksen rakenne ja pääkäsitteet oman lukemisen (sekä muiden kuin kirjoitettujen mediatarinoiden seuraamisen) ja kirjoittamisen tueksi. Sivulla käsitellään sarjakuvaa. Kannattaa myös palata aiemmin luettuihin kertomuksiin ja pohtia niiden rakennetta. Lisäksi tarkasteluun voi ottaa esim. tv-sarjojen ja elokuvien rakenteen. Internetistä tai lehdistä voi selvittää viikon TV-ohjelmat (tiedonhaun harjoittelua) ja sen, millaisia sarjoja ja elokuvia televisiosta tulee. Voidaan keskustella siitä, millaisia TV-sarjoja tai elokuvia oppilaat katsovat. Oppilaat voivat kertoa lempisarjansa rakenteen muille.
Lukutreeni: Eläinsatu
Moderni eläinsatu, Sinisen Ketun aamuvoimistelu ohjataan lukemaan ensin kerran läpi apusanaston avulla, vaikka teksti onkin suhteellisen vaikea sanastoltaan ja rakenteiltaan. Haluttaessa tekstistä voidaan poimia erilaisia kielellisiä seikkoja, esim.-vAn-rakenteita voidaan poimia ja muuttaa että-lauseiksi. Kirjoitetulle kielelle tyypillistä lauseenvastiketta ei kuitenkaan tarvitse oppia tässä vaiheessa produktiivisesti.
175


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 10
1) Arvelin sen pärjäävän ilmankin. >- Arvelin, että se pärjää ilmankin.
2) Kuvittelin lentäväni niillä korkealle ja kauas. >- Kuvittelin, että...
3) Kerroin pysyväni lähiajat maan pinnalla.
Lopuksi suunnitellaan ja kirjoitetaan oman kertomus. Suunnittelussa käytetään käsitekarttaa, ja kirjoittamisprosessi on ohjeistettu askel askeleelta: ideoinnista kappaleiden rakentumiseen, juonen kehittelyyn, kielentarkistukseen sekä valmiin tarinan esittämiseen. Vertaispalaute on tärkeässä asemassa sekä sisällön suunnittelu- että muokkausvaiheessa.
Rakennetreeni: Nominityypit
Nominityypit on sidottu teksteihin, koska oppilaan kannalta on olennaisinta, että hän oppii taivuttamaan erilaisia nominityyppejä omissa teksteissään.Toisaalta tekstissä olevat taivutetut sanat pitää osata palauttaa perusmuotoon, jotta ne voi tarvittaessa löytää sanakirjasta. Mallinnetaan sanojen ryhmittelyä taivutettaessa tapahtuvien muutosten mukaan.Tavoitteena on, että taivutusmallit alkavat automatisoitua ja tulevat osaksi kielitajua.
Kaikkiaan oppilasta ohjataan hahmottamaan sanojen yhdenmukaisuuksia ja sanoissa tapahtuvia muutoksia ja huomaamaan niissä säännönmukaisuuksia (ts. mitkä sanat toimivat samaan tapaan eli kuuluvat samaan tyyppiin).Tehtävässä 2 ensimmäisen sanaryppään sanat ovat t-monikossa, koska sijapäätteet sotkevat usein nominityyppimuutosten havainnointia. Toisen sanaryppään sanoja on taivutettu myös muissa sijamuodoissa.
Nominityyppikilpailussa tyyppejä automaattistetaan, kun sanoja tuotetaan mallisanojen avulla. Nominityyppejä tarkastellaan uudessa kertomuksessa, jolloin on ensin syytä käsitellä kertomuksen juonta ja ymmärrettävyyttä sekä rakennetta (päähenkilö, sivuhenkilöt, paikka, juoni, teema). Sen jälkeen siirrytään muotoihin ja tuotetaan lihavoitujen sanojen perusmuodot sekä tunnistetaan vartalon muutokset ja taivutusainekset.
Kirjoitustehtävä fokusoidaan nominityyppeihin antamalla sanoja, joita tekstissä pitää käyttää. Haluttaessa voidaan käyttää myös muita tekstilajeja ja sitoa kirjoittaminen johonkin ajankohtaiseen asiayhteyteen. Nominityyppejä automaattistetaan vielä Severin ajattelutut- kimuksessa, jossa sanalistasta on valittava oikea sana ja taivutettava se kontekstiin sopivaan muotoon.
176


Kappale 1 O
SUOmi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Sanaryhmät
1. Pyydä kaveria luettelemaan adjektiiveja, ja lisää ne sopivassa muodossa tarinaan. (Älä näytä tekstiä kaverille.)
Lue tarina sitten ääneen. Saatko kaverin nauramaan?
8.-luokkalaiset päättivät järjestää 7.-luok-
kalaisille juhlat. opettajat suostuivat tähän.
juhlat päätettiin järjestää torstai-iltana koulun
jälkeen.
8.-luokkalaiset leipoivat kakkuja ja
sämpylöitä. He ostivat myös limsaa. Juhliin valmistettiin myös ohjelmaa: 7.-luokkalaiset saivat laulaa kaksi
laulua, tanssia tanssin ja pelata
peliä. Ilta oli todella !
2.
a) Tee alleviivatuista sanoista perusmuodot.
b) Tarkista, löydätkö sanat sanakirjasta!
Jaakko harrastaa kitaran soittamista. Hän on soittanut kitaraa jo neljä vuotta. Jaakko käy soittotunnilla joka viikkoja hän soittaa myös bändissä. Harjoitteluun menee myös paljon aikaa: Jaakko ei ehdi koskaan pelata tietokoneella tai katsoa telkkaria. Joskus meinaa läksytkin jäädä, silloin äiti ei näytä kovin tyytyväiseltä... Mutta tärkeintä on, että Jaakko on löytänyt hyvän harrastuksen! Jaakon mielestä kitara on ehdottomasti paras soitin, missään muussa instrumentis- sa ei ole niin monipuolista soundia. Kitaralla kaikki kuulostaa hyvältä: sillä voi soittaa monia eri musiikkityylejä: klassista, rokkia, heviä, poppia, balladeja, jazzia...
177


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 10
Lisätreenit Peli
Sananmuodostuspeli Yhdyssanat, johdokset, lainasanat
Peliä voi pelata yhden, kahden tai useamman hengen joukkueissa.
Opettaja leikkaa alla olevat kortit irti.
Joukkueet nostavat vuorotellen kortin ja koettavat keksiä sovitussa ajassa (esim. 1 min) mahdollisimman monta sanaa, jotka vastaavat kortin kysymykseen.
Jokaisesta vastauksesta saa pisteen. Lopuksi pisteet lasketaan yhteen, ja voittaja on joukkue, jolla on eniten pisteitä.
Kuinka monta lainasanaa keksit?
I
Kuinka monta RUOKA-alkuista yhdys-sanaa keksit?
Kuinka monta VA/VÄ-sanaa osaat tehdä eri verbeistä? (lukeva, puhuva)
Kuinka monta JA/JÄ- loppuista tekijää keksit?
Kuinka monta KOULU- alkuista yhdyssanaa keksit?
Kuinka monta MINEN-sanaa osaat tehdä eri verbeistä? (lukeminen, puhuminen)
Kuinka monta LA/LÄ- loppuista paikkaa keksit?
Kuinka monta PÖYTÄ-loppuista yhdyssanaa keksit?
Kuinka monta puhekielen Rl-sanaa keksit?
Kuinka monta TON/TÖN-sanaa keksit?
j
Kuinka monta LOMA-lop- puista yhdyssanaa keksit?

Kuinka monta MATON/ MÄTÖN-sanaa osaat tehdä eri verbeistä? (tekemätön, tuntematon)
Kuinka monta INEN-loppuista adjektiivia keksit?
Kuinka monta KIRJA-loppuista yhdyssanaa keksit?

Kuinka monta NUT/NYT-loppuista sanaa keksit?

Kuinka monta VAATE-loppuista yhdyssanaa keksit?
Kuinka monta puhekielen sanaa keksit?
Kuinka monta POLIISI-alkuista yhdyssanaa keksit?
178


Kappale 1 O
SUOmi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Minidraama
Mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen; fakta-ja fiktiiviset tekstit.
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoituksia voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
1. Mielipiteet elokuvasta
A Juttelet kaverin kanssa uudesta elokuvasta.
1
! B Juttelet kaverin kanssa uudesta
1 elokuvasta.
1
1. Kerro mielipiteesi uudesta elokuvasta (keksi, mistä).
i
| -| *** 1 1 1
2 #**
■
1 2. Ole eri mieltä.
3. Pyydä perusteluja, miksi B on eri mieltä.
! 3.*** 1
4 *#*
i 4. Perustele mielipiteesi, i
5. Kerro omat perustelusi.
1
5 ***
|
6 ***
1
i 6. Kerro, missä asiassa A on oikeassa, i
2. Mielipiteet sarjakuvasta
A Juttelet kaverin kanssa sarjakuvasta.
! B Juttelet kaverin kanssa sarjakuvasta.
1. Kerro mielipiteesi sarjakuvasta (keksi, mistä).
1
1 -| *** 1
2 ***
1
1 2. Ole eri mieltä. I
3. Pyydä perusteluja, miksi B on eri mieltä.
l
2 ***
4 ***
l
i 4. Perustele mielipiteesi, i
5. Kerro omat perustelusi.
1
. ^ *** i
6.***
I
I 6. Kerro, missä asiassa A on oikeassa.


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 10
Lisätreenit Minidraama
Asiointi videovuokraamossa
Ohje opettajalle: Leikkaa vuorosanat pareille.
Harjoitusta voi käyttää myös puhumisen arvioinnissa.
A Olet asiakas videovuokraamossa.
'I
1 B Olet töissä videovuokraamossa.
I
1. Mene tiskille ja tervehdi.
I
i -| *** i
2 ***
! 2. Hei!
I
3. Kerrot etsiväsi jotain tiettyä elokuvaa ja kysyt, onko sitä vuokraamossa.
1 2 ***
l
l
^ **#
l
i 4. Joo,odotas mä katson tästä koneelta... i Joo, kyllä sen pitäisi olla meillä. Katsotaan 1 tosta toiminta-hyllystä.
1 Hetkinen... Tässä.
I
5. Kiitä.
1 ^ *** ■
6.***
f
! 6.0otko sä vuokrannut täältä aiemmin?
7. Vastaa, että olet ja kerro nimesi.
"1"
1 7 ***
1
8.***
1
I 8. Hm, ja sotun loppuosa on? I
9. Vastaa.
l
l 9.***
I
10.***
i 10. Ja onko osoite vielä sama, Haukitie? ■
11. Vastaa.
i
I n ***
-| 2 ***
I
1 12. Se on sitten neljä euroa.
13. Vastaa ja ojenna rahat.
I
1 13.*** 1
14.***
1
I 14. Kiitos,ja palautus olis sitten huomenna ! ennen seitsemää.
15. Kiitä ja lähde.
i
1 -|5 *** 1
16.***
1
l 16. Kiitti hei! I
180


Kappale 1 O
SUOmi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanelu
Sanelu - Kappale 10
Vitsi
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja täydennä puuttuvat sanat viivoille. Vastaa sitten kysymykseen.
- Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi .
- No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.
Mitä arvelet, että täti vastasi?
Sanelun skripti
Vitsi
- Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi kohteliaasti.
- No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.
- Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää.
181


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Kappale 11: MINÄ KIRJOITTAJANA
Tavoitteena on, että oppilas oppii
• tunnistamaan erilaisia tekstilajeja
• rakentamaan tekstinsä loogisesti
• kappalejaon
• tunnistamaan ja käyttämään erilaisia lausetyyppejä
• ilmaisemaan varmuutta ja epävarmuutta, mahdollisuutta ja pakkoa
• yhdistämään lauseita
• tunnistamaan ja käyttämään sivulauseita.
Produktiivisesti opittavaa Rakenteet
• kappalejako
• lauseenjäsennys
• lausetyyppejä
• lauseiden yhdistäminen
Sanasto
• tekstin osat (otsikko, kappale, aloitus jne.)
• konjunktiot
Kuuntelut
• Sanelu: uutinen (aukkosanelu)
Lisäharjoitukset opettajan oppaassa
• Rakennetreenit: kappalejako, uutisen rakenne, konjunktiot,joka-lauseet
• Roolipeli: neuvottelu
• Sanelu
• Pieniä draamaharjoituksia (ks. opettajan oppaan liite)
Kokeet
• Opettajan oppaan luvussa IV yhteiset kokeet kappaleille 10 ja 11
182


Kappale 11
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Vinkkejä kappaleen käsittelyyn
Aluksi
Tavoitteena on, että oppilas tiedostuu, miten monipuolisesti hän tuottaa erilaisia tekstejä ja miten paljon hänellä on jo tietoa eri tekstilajien piirteistä.
Rakennetreeni: Tekstilaji määrää tekstin rakenteen
Tekstilajeja käsitellään sisällön, asioiden järjestyksen, aloitustavan ja kokonaisen tekstin rakenteen näkökulmista. Oppilaalla jo oleva implisiittinen tieto tekstien rakenteesta, asioiden esittämisjärjestyksestä ja tekstilajien erityispiirteistä tehdään näkyväksi.Tekstien aloituksia kannattaa pohtia keskustelussa tarkemminkin: Miksi uutisella on tietynlainen aloitus? Miten perinteinen satu alkaa? Mikä on näiden aloitusten informaatioarvo tai tehtävä?
Tehtävässä 3 asiatekstiä tarkastellaan puhtaasti visuaalisen rakentumisen kannalta. Kielen ja sisällön tasot on poistettu,jotta huomio voitaisiin kiinnittää puhtaasti rakenteeseen.Tavoite on, että oppilas oppii tunnistamaan tekstin osat. Myös oikeinkirjoitukseen kiinnitetään huomiota (isot alkukirjaimet, välimerkit). Käsittelyä voidaan syventää tekemällä oppaan Lisätree- neistä uutisen rakenteeseen pureutuvia tehtäviä.
Rakennetreeni:Tekstin kappalejako
Tekstien kappalejakoa lähdetään tarkastelemaan aina ensin tekstilajin näkökulmasta,jotta tekstilajiajattelu automaattistuisi. Kappalejakoa hahmotellaan etsimällä tekstistä valmiiksi määriteltyjä osia,tiivistämällä valmiiden kappaleiden keskeinen sisältöjä informaatiorakenne, jakamalla itse teksti kappaleisiin sekä otsikoimalla kappaleita. Lopuksi harjoitellut taidot voidaan ottaa omaan käyttöön kirjoittamalla asiateksti. Kirjoitusprosessi alkaa tekstilajin valinnalla ja sisällön tiivistämisellä. Prosessi voidaan ohjata askel askeleelta:
Kirjoita asiateksti
a. Valitse tekstin aihe. Pitääkö sinun kirjoittaa tekstejä muiden aineiden oppitunneille? Voisitko harjoitella koevastausta tulevaa koetta varten?
b. Kirjoita yhdeksi lauseeksi tärkein asia,jonka haluat lukijalle sanoa.
c. Suunnittele sisältö ja jaa se kolmeen kappaleeseen. Kirjoita sisältö lyhyiksi muistiinpanoiksi. Voit tehdä myös käsitekartan.
d. Kerro kappaleiden pääsisältö kaverille tai opettajalle ja kysy, olisiko heillä lisää ideoita.
e. Kirjoita teksti vihkoon tai tietokoneella. Muista tehdä kappalejako.
f. Tarkista, että asiat ovat tekstilajin mukaisessa järjestyksessä ja aloitus tekstilajiin sopiva.
g. Keksi tekstille sopiva otsikko.
h. Lue teksti ääneen ja tarkista kieli.
i. Lue teksti muille.
Suunnitelmaan haetaan siis sekä vertaispalautetta että kommentteja opettajalta. Kielen tarkistus tehdään auditiivisen kanavan tuella.Teksti kirjoitetaan luettavaksi muille.
183


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Rakennetreeni: Lause
Tekstin tasolta siirrytään lausetasolle. Lauseen rakennetta ja sen erilaisten jäsenten tehtäviä hahmotetaan lauseita lihottamalla. Vasta tämän jälkeen lauseenjäsenet nimetään.
Rakennetreeni: Mitä lauseilla voi tehdä?
Tavoitteena on, että oppilas oppii hahmottamaan lauseiden funktioita ja rakenteita ja samalla monipuolistamaan omaa ilmaisuaan. Myös modaalisuuteen tutustutaan alustavasti.
Lauseita eritellään ensin tunnistamalla lauseet, joilla on kertova, kysyvä tai pyytävä funktio. Huomaa, että luokittelua ei voi tehdä pelkän muodon perusteella: esim. kysymyksen muodossa olevalla lauseella voi pyytää. Lauseiden tehtävien tunnistamisen jälkeen oppilas tuottaa oman viestinsä, jossa käyttää tunnistamiaan tehtäviä.Tämä tehtävä on johdantoa lausetyyppi- en tarkemmalle analyysille.
Tehtävän 2 taulukossa luokitellaan tarkemmin lausetyyppejä,joilla voidaan kertoa. Lause- tyypit kuvataan niiden sisällön avulla: mitä niillä voi kertoa.Taulukko jäsentää oppilailla jo olevaa rakennetietoa sekä antaa malleja tuottaa niitä itse. Lausetyypit on nimetty niin, että nimi toimisi mallina omien lauseiden muodostamiselle. Kieligallupissa harjoitellaan lausetyyppien tunnistamista. Lauseet muodostavat pienen kokonaisuuden, jota on syytä käsitellä ensin sisällön näkökulmasta: Mitä mieltä Santtuja Maija ovat kielistä? Tämän jälkeen lausetyypit tunnistetaan tai nimetään. Sitten oppilaat muodostavat eri lausetyyppejä annetuista sanoista. Kun lauseiden sanat on annettu valmiiksi, oppilas voi keskittyä vain lauseenjäsenten muotoon tietyssä lausetyypissä. Lopuksi kertovat lausetyypit otetaan omaan käyttöön, kun sisältö on tuotettava itse omaan kieligallupvastaukseen.
Kokonaisuuden lopussa eritellään vielä kertovien lauseiden varmuusastetta. Lauseet asetetaan janalle ensin vaikutelman perusteella, minkä jälkeen niiden muotoa tarkastellaan analyyttisemmin pohtimalla, mitkä sanat osoittavat varmuutta tai epävarmuutta. Varmuusasteen variointia kokeillaan lopuksi itse.
Samaan tapaan tutkitaan myös pakon tai mahdollisuuden ilmaisemista kertovissa lauseissa. Asiaa harjoitellaan sähköpostivastauksessa.Tehtävä kokoaa myös muita lausetyyppejä.
Rakennetreeni: Yhdyslause
Tekstin sidosteisuutta ja sujuvuutta pyritään kehittämään yhdyslauseen käsitteen avulla.Teks- tilajina käytetään postikorttia.
Rakennetreeni: Sivulauseita
Tavoitteena on, että oppilas oppii hahmottamaan sivulauseet laajempina kokonaisuuksina ja ymmärtää niiden funktioita tekstissä. Siksi oppilas ohjataan rakentamaan alusta asti kokonaisia lauseita,joihin alistuskonjunktiot tiiviisti kuuluvat. Alistuskonjunktioiden irralliseen käyttöön ei kiinnitetä huomiota.Tekstejä vertaamalla oppilas ohjataan itse huomaamaan sivulauseiden merkitys tekstille. Sivulauseiden muodostamista harjoitellaan lihottamistehtä- villä.Tehtävissä konjunktioiden määrää lisätään vähitellen. Joka-lauseita käsitellään samassa yhteydessä, koska relatiivilauseet ovat keskeinen sivulausetyyppi.
184


Kappale 11
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Taulukkoon kokonaisuuden loppuun on koottu kaikki käsitellyt sivulauseet esimerkkei- neen ja funktioineen. Oppija yhdistää vielä itse sivulauseet ja merkitykset, joita niillä ilmaistaan.
Tekstin kirjoittamisessa on eri vaiheita
Kirjoittajan ohjeet kokoaa kappaleessa käsiteltyjä asioita. Kirjoitusprosessi on ohjeistettu askel askeleelta. Oppilas käyttää oppimiaan rakenteita omassa tuotoksessaan. Liikkeelle lähdetään tekstilajista ja aiheen valinnasta, minkä jälkeen seurataan kirjoittajan ohjeita ja automaattistetaan näin oman tekstin tuottamisprosessia.
185


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Lisätreenit Rakennetreeni
Kappalejako
1. 	Jaa tekstit kahtia.
a. Lue tekstit Aja B.
b. Jaa tekstit kahteen kappaleeseen.
A. Sveitsin retkeilijäliitto on julkaissut käyttäytymissäännöt retkeilijöille, jotka kohtaavat lehmiä. "Älkää kosketelko karjaa"ohjeissa sanotaan. "Älkää missään nimessä silitelkö vasikoita/käännöt kieltävät myös pelottelemasta eläimiä tai tuijottamasta niitä suoraan silmiin. Jos lehmä kaikesta huolimatta käy aggressiiviseksi, säännöt ovat yksiselitteiset: "Hätätapauksessa motatkaa lehmää suoraan turpaan."
Helsingin Sanomien verkkoliite 31.8.2006 (muokattu)
B. Saksalainen suurten kenkien valmistaja aikoo ensi viikolla viedä kolme kenkäparia kiinalaiselle Yao Defenille, jonka kerrotaan olevan maailman pisin nainen. Kiinalaisten lääkärien mukaan Yao on 2,36 metriä pitkä. Lahjakenkien numero on 57. "Kirjoitin hänelle kysyäkseni, minkä malliset ja minkä väriset kengät hän haluaa. Hän vastasi, ettei värillä ole väliä. Hän sanoi olevansa onnellinen, kunhan saa sopivankokoiset jalkineet" VVessels kertoi.
Helsingin Sanomien verkkoliite 26.8.2006 (muokattu)
2. 	Numeroi lauseet niin, että niistä tulee hyvä kappale
O Ennen harrastin yleisurheilua, mutta sitten kyllästyin harjoittelemaan yksin. O Siis ei jää paljon aikaa muuhun. Mä harrastan koripalloa.
(^) Koripallo on tosi kiva laji, koska siinä näkee kavereita ja saa pelata yhdessä. O Meillä on pelimatkoja melkein joka viikonloppuja treenit on kolmesti viikossa.
186


Kappale 11
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Rakennetreeni
Uutisen rakenne
1. Millä asioilla uutinen aina alkaa? Numeroi alla olevien tekstien kappaleet järjestykseen ja tee niistä hyviä uutisia.
2. Millainen on uutisen otsikko? Keksi uutisille otsikot.
A)
Lentoemännät joutuivat nostamaan oven pois paikoiltaan, ennen kuin lentäjä pääsi takaisin ohjaimiin. "Ovi oli epäkunnossa, se on erittäin harvinaista" tiedottaja kertoi.
Lentoa oli jäljellä noin puoli tuntia, kun lentäjä lähti vessaan. Kun hän yritti takaisin ohjaamoon, ovi ei enää auennut.
Kanadalaisen lentoyhtiön lentäjä huomasi yllättäen jääneensä lukkojen taakse kesken
lennon. Hankalaa asiassa oli, että hän jäi ohjaamon ulkopuolelle.
B)
Martin eli lapsena orpokodissa ja meni ensimmäistä kertaa naimisiin jo 14-vuotiaana.
Hänellä on 17 lasta ja 70 lastenlasta sekä lastenlastenlasta.
Lontoolainen putkimies Buster Martin täytti perjantaina sata vuotta - ja jatkaa edelleen
töitään. Martin kokeili eläkettä kolme vuotta sitten, mutta totesi sen tylsäksi. "Palasin töihin koska haluan pysyä aktiivisena. Jos jäisin eläkkeelle, minusta tulisi murheellinen äijäparka" hän sanoi Daily Telegraph -lehdelle. Satavuotisjuhlien kunniaksi Martin sentään suostui pitämään lomapäivän.
Työn sankari ei liiemmin perusta nykyajan ihmeistä.Televisio hänellä on, puhelinta sen
sijaan ei ole eikä tule: "Ne ovat yksi pirun maanvaiva. Sitä istuu rauhassa kotona ja yhtäkkiä ne alkavat päristä. Vihaan niitä" Martin sanoi.
Uutiset muokattu Helsingin Sanomien verkkoliitteestä 3.9.2006.
187


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Lisätreenit Rakennetreeni
Konjunktiot
1. Valitse lauseisiin sopiva konjunktio.
1. Menen kauppaan ostan suklaata.
2. Otatko mehua juotko mieluummin teetä?
3. Saara säästää rahaa, haluaa ostaa uuden pyörän.
4. Minna kertoi, on saanut uuden työpaikan.
5. Luin koko yön, aamulla olikin aikainen herätys.
6. Etsin rahapussiani joka paikasta en löytänyt sitä.
2. Kirjoita lauseisiin sopiva konjunktio.
1. Tulen illalla autan sinua tietokoneen kanssa.
2. Yritin soittaa hänelle, puhelin oli koko ajan varattu.
3. Juuso ei päässyt tulemaan hän lupasi soittaa myöhemmin.
4. Katso elokuva kerro sitten, onko se hyvä.
5. Lomalla olen kotona lähden mummolaan.
6. Haluatko tavata kaupungilla mennäänkö uimaan?
3. Täydennä teksti sivulauseilla.
Suomen tunnilla
Eilen suomen tunti alkoi sillä tavalla, että en löytänyt vihkoani mistään.
Anna lupasi lainata minulle paperia,jos
Kerroin Annalle, että
Kun , opettaja avasi kielioppikirjan
ja alkoi puhua possessiivisuffiksista. Kysyin Annalta,
, mutta hän ei vastannut, koska
ja/että
tai/vai
koska/vaan
vaikka/että
vaikka/että
mutta/jos
_, puhelimeni soi.
Puhelimessa oli äiti, halusi tietää,
Selitin äidille,
188


Kappale 11
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Sillä välin opettaja oli alkanut puhua potentiaalista.
Katsoin taakseni ja näin,
, kello soi.
Opettaja puhui yhä potentiaalisesta suffiksaalisuudesta,
Onko sinun suomen tunneillasi tällaista?
189


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Lisätreenit Rakennetreeni
Joka-lauseet
1. Valitse lauseisiin sopiva JOKA-sanan muoto
1.Tunnen pojan, on tosi hieno pyörä. jolla/joka/jonka
2. Käyn aina kaupassa, on paras irtokarkkivalikoima. jota/jossa/jolla
3. Oletko nähnyt elokuvan, kaikki puhuvat? joka/josta/jota
4. Näin eilen kissan, häntä oli punainen. jonka/jota/joka
2. Joka-joka-maan kansalaisilla on kaikilla joka-nimi, joka selittää, millaisia he ovat.
Täydennä nimet ja piirrä viereen muutaman joka-joka-maalaisen kuva!
1. Poika, on upea perunanenä.
2. Tyttö, ei oppinut lentämään.
3. Mies, mielestä elämä on pelottavaa.
4. Poika, tuli kuningas.
5. Nainen, on 9 lasta.
6. Tyttö, suu on iso kuin kattila.
7. Mies, voi kertoa kaiken.
> Joka-joka-maassa on paljon ihmisiä, nimet on vaikea muistaa...
3. 	Täydennä kirjaesittely JOKA-lauseilla, niin että tekstistä tulee kuvailevampi.
Luin eilen paksua kirjaa,
Tarinan päähenkilö, Jim, rakensi avaruusaluksen,
Hän päätti lentää kaukaiselle planeetalle,
190


Kappale 11 SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Planeetalla olikin outoja asukkaita,
, kun Jimin alus laskeutui sille.
Tykkään tällaisista scifi-tarinoista,
Olen kyllästynyt kirjoihin,
Minkälaisia tarinoita sinä tykkäät lukea?
191


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kappale 11
Lisätreenit
Roolipeli
Neuvottelu
Ohje opettajalle: Leikkaa roolikortit irti ja jaa ne 4 oppilaalle. Roolipeliä voi käyttää myös puhumisen arviointitehtävänä.
- __ . _ _ _ _ _ _ _ _ _
i
Luokkanne on lähdössä elokuviin tai teatteriin. Neuvotelkaa, kumpaan menette ja millaisen tarinan haluaisitte nähdä.
i
i Luokkanne on lähdössä elokuviin 1 tai teatteriin. Neuvotelkaa, kum- i paan menette ja millaisen tarinan ! haluaisitte nähdä, i
Alla on sinun roolisi.
i
i Alla on sinun roolisi, i
• Tykkäät musikaaleista.
• Pelkäät liian jännittäviä juonia.
• Inhoat popcornin hajua.
1
1
i • Sinulle tulee pää kipeäksi i kovista äänistä.
i • Vuokraisit mieluiten
[ DVD:n.
i
i
_ 1
Luokkanne on lähdössä elokuviin tai teatteriin. Neuvotelkaa, kumpaan menette ja millaisen tarinan haluaisitte nähdä.
i
i
i
i Luokkanne on lähdössä elokuviin
i tai teatteriin. Neuvotelkaa, kum-
1 paan menette ja millaisen tarinan
i haluaisitte nähdä, i
Alla on sinun roolisi.
i
i
i Alla on sinun roolisi, i i
• Olet jo nähnyt kaikki hyvät ensi-illat.
• Et tykkää romantiikasta tai komedioista.
i
j • Lempinäyttelijäsi on
i voittanut Oscarin ja
, haluaisit mennä katso-
i maan hänen elokuvansa, i
1 • Et tykkää teatterista ollen-
i kaan. i
i
. i . . _ _ _
192


Kappale 11
SU0mi2. Minä ja arki - opettajan opas
Lisätreenit Sanelu
Sanelu - Kappale 11 Uutinen
Kuuntele teksti ensin kokonaan. Kuuntele se sitten osissa ja täydennä puuttuvat sanat viivoille.  siirrytään kesäaikaan. Viisareita siirretään
kello kolmen aikaan. Kesäaikaan siirrytään
Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen .Suomessa
on noudatettu kesä-ja normaaliaikaa . Kesäaikaa oli
kokeiltu vuonna 1942. Normaaliaikaan palataan sunnuntaina 28. lokakuuta,
Sanelun skripti Uutinen
Ensi yönä siirrytään kesäaikaan. Viisareita siirretään tunnilla eteenpäin kello kolmen aikaan. Kesäaikaan siirrytään samaan aikaan koko EU:ssa. Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien. Kesäaikaa oli tätä ennen kokeiltu vuonna 1942. Normaaliaikaan palataan sunnuntaina 28. lokakuuta, jolloin kellon viisareita käännetään tunti taaksepäin.
193


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeet
Ohjeita kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeiden järjestämiseen
Tehtävät
Kappalekohtaisilla kokeilla testataan oppilaan kirjoittamisen ja tekstinymmärtämisen taitoja sekä taitoa käyttää ja ymmärtää rakenteita ja sanastoa.Tehtävät on laadittu tasolle A2.
Kirjoittamistehtävät
Suurin osa produktiivisesti osattavista rakenteista ja sanastosta on upotettu erilaisiin kirjoittamistehtäviin.Tämä tekee arvioinnista haastavampaa, mutta näin koe mittaa paremmin sitä, miten oppilas todella osaa käyttää rakenteita ja sanastoa.
Tekstin ymmärtämistehtävät
Ymmärtämistehtävät on pyritty rakentamaan siten, että ne mittaisivat seuraavanlaisia ymmärtämisen tasoja:
1. Aiheen ymmärtäminen >- Oppilas ymmärtää tekstin aiheen.
2. Pääasioiden ymmärtäminen >- Oppilas löytää ja ymmärtää tekstin pääasiat.
3.Tietojen yhdisteleminen >- Oppilas osaa yhdistellä tekstin eri kohdista löytyviä tietoja ja muodostaa niistä kokonaisen vastauksen.
4. Päätelmien tekeminen >- Oppilas osaa päätellä vastauksia tekstin ja sanastovihjeiden perusteella, vaikka vastausta ei tekstissä suoraan kerrotakaan.
5. Sisällön arvioiminen >- Oppilas osaa arvioida tekstin sisältöä ja kertoa sen perusteella oman mielipiteensä.
Oppilaan odotetaan vastaavan tehtäviin omin sanoin.Tekstin ymmärtämistehtävien vastausten puutteellinen kieli ei vaikuta pisteisiin, jos vastaus on ymmärrettävä. Jos oppilas ei ole edes yrittänyt ilmaista asiaa omin sanoin, vaan on selvästi kopioinut vastauksen suoraan tekstistä, pisteitä on syytä vähentää tuntuvasti.
Arviointi
Arviointia helpottamaan tehtäviin on annettu mallivastauksia. Opettajan on aina syytä suhteuttaa vaatimukset ja pisteitykset oppilaille ja eri tilanteisiin sopiviksi. Monesti oppilailla voi olla oivaltavia hahmotustapoja,jotka poikkeavat opettajan vastausodotuksista. Näistä oppilasta on syytä aina palkita.
Arvioinnin lähtökohtana on oppilaan tuotoksen ymmärrettävyys. Siksi kaikista tunnistettavista muodoista palkitaan, vaikka niiden kirjoitusasu horjuisikin (esim. nukun >-1 p, nukkun
► 	0,5 p.)
194


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Palaute oppilaalle
Jokaisen kokeen lopussa on arviointilomake, jolla oppilas voi arvioida koetta ja osaamistaan. Myös opettaja merkitsee palautteensa samaan lomakkeeseen.
Jotta oppilas saisi mahdollisimman monipuolista palautetta osaamisestaan, opettaja voi arvioida palautelomakkeen lopussa
- oppilaan menestymistä kokeessa
- oppilaan tuntiaktiivisuutta ja yritteliäisyyttä oppitunneilla ja läksyjen teossa
- oppilaan edistymistä suomen opinnoissa.
Arviointiskaala koostuu neljästä sanallisesta arvosanasta: heikko, kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Kokeen pistemääriä ei ole muunnettu numeerisiksi arvosanoiksi, mutta opettaja voi sen halutessaan tehdä.
195


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappale 1
Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä.
1. 	Katso kuvaa. Mitä Villellä on päällään? Miltä hän näyttää?
- Kuvaile tarkasti viereisen Villen vaatteita ja ulkonäköä.
- Kirjoita kokonaisilla lauseilla ja mahdollisimman tarkasti.
2. Vastaa kaverin tekstiviestiin. Käytä ainakin 5 erilaista tunneilmausta.
/10
Moi, mitä kuuluu? Vieläkö sua väsyttää vai mikä fiilis nyt?
18
3. Haastattelet Juliaa. Kirjoita vastauksiin sopivat kysymykset.
Kysymys:
Vastaus:
1.
Julia Mäkinen.
2.
Lahdessa.
3.
Seiskalla.
4.
Mulla on aika iso perhe.
5.
Suklaasta ia tanssimisesta.
4. 	Alleviivaa kohteliain kysymys.
(Ympyröpsanat tai sanojen osat, jotka tekevät siitä kohteliaan.
/10
1) Mitähän kello on?
2) 	Mitä kello on? 3) Hei anteeksi, mutta mitähän kello on?
12
196


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
5. Millainen perhe Roosalla voisi olla?
- Keksi itse ja kirjoita kokonaisilla lauseilla
- Käytä ainakin 6 perhesanaa.
/10
6. 	Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät 1 -8 oikein vai väärin.
Kaksi suomalaista taiteilijaa ja perhe Miia Nuuttila, 34, näyttelijä
Miia Nuuttila on viisivuotiaan Mimosan ja kaksivuotiaan Amoksen äiti. Hän on myös näyttelijä ja tuttu monista tv-sarjoista ja teatterilavoilta. Äitiyttä ja työtä ei ole ollut aina helppoa yhdistää. Kun Amos oli vauva, Miia teki paljon töitä, ja se oli hänelle hyvin vaikeaa aikaa. Hänestä oli kamalaa lähteä töihin ja jättää pieni vauva kotiin. Onneksi hänen miehensä pystyi hoitamaan Amosta päivisin.
Paavo Westerberg, ohjaaja ja käsikirjoittaja
Paavo Westerberg, 33, tuli suurperheelliseksi jo nuorena. Hänellä on viisi lasta, joista vanhin on 16 vuotta ja nuorin kaksivuotias. Paavon neljä vanhinta lasta ovat hänen edellisestä avioliitostaan ja nuorin on yhteinen avovaimon Emmi Pesosen kanssa.
Isyys on ollut Paavolle aina luonnollista. Hänelle on aina ollut luonnollista viettää paljon aikaa lasten kanssa. Samalla hän tekee paljon töitä, usein öisin, ja on mukana monissa projekteissa. Lapset ovat kuitenkin etusijalla, ja kun työt väsyttävät, yhdessäolo lasten kanssa piristää häntä aina.
Lähde: Anna 8.3.2007
1) Miia Nuuttilalla on 3 lasta.
Oikein
□
Väärin
□
2) Kun Miia sai lapsia, hän vähensi töitä.
□
□
3) Lapset ovat Miialle tärkeitä.
□
□
4) Miian mies ei ole lasten kanssa.
□
□
5) Paavo VVesterbergillä on pieni perhe.
□
□
6) Paavo on joskus eronnut.
□
□
7) Paavon elämä on aika kiireistä.
□
□
8) Lapset väsyttävät Paavoa.
□
□
7. 	Onko Paavon perhe sinusta tyypillinen suomalainen perhe? Perustele vastauksesi 2 syyllä.
/10
197


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappale 1
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Tämän
Tätä pitää
Opettajan arvio
Tämän Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Vaatteiden ja ulkonäön kuvailu
- Sopivan sanaston käyttäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Tekstiviestin kirjoittaminen
□
□
□
□
Tunneilmausten käyttäminen
□
□
□
□
Kysyminen
□
□
□
□
Perheestä kertominen
- Sopivan sanaston käyttäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Perhetekstin ymmärtäminen
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
- Sisällön arvioiminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 50 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
198


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa I: Kappale 1
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Katso kuvaa. Mitä Vihellä on päällään? Miltä hän näyttää? / yht. 10 p
>- kuvailusanat yht. 7 p, jos on maininnut 7 seuraavista:
pitkä 1 p, laiha/hoikka 1 p, pitkät hiukset 1 p, silmälasit 1 p, farkut 1 p, lenkkarit/kengät 1 p, takki 1 p,pipo 1 p >-1 p, jos oppilas käyttää hän on / Ville on -rakenteita >-1-2 p, jos oppilas käyttää hänellä on / Villellä on -rakenteita
2. Vastaa kaverin tekstiviestiin / yht. 8 p
>- Tunneilmaukset yht. 5 p: 1 p jokaisesta erilaisesta toimivasta tunneilmauksesta.
>-1-3 p toimivasta ja tilanteeseen sopivasta tekstiviestistä. Kaverille kirjoitetussa viestissä ei tarvitse olla aloitusta tai lopetustapa kieli voi olla puhekielistä.
3. Haastattelet Juliaa. Kirjoita vastauksiin sopivat kysymykset. / yht. 10 p
>- Kysymyslause 2 p: 1 p jokaisesta vastaukseen sopivasta kysymyssanasta. (0,5 p
tunnistettavasta sanasta, jossa on pieni kirjoitusvirhe.) 1 p toimivasta lauserakenteesta.
4. Alleviivaa kohteliain kysymys. Ympyröi sanat tai sanojen osat, jotka tekevät siitä kohteliaan./yht.2 p
>-1 p oikean kysymyksen valinnasta (Hei anteeksi, mutta mitähän kello on?)
>■ 0,5 p, jos oppilas on ympyröinyt sanan anteeksi (tai Hei, anteeksi).
> 	0,5 p, jos oppilas on ympyröinyt liitepartikkelin -hän.
5. Millainen perhe Roosalla voisi olla? / yht. 10 p
>- Perhesanat yht. 6 p: 1 p jokaisesta perhesanasta (esim. sisko, veli, äiti, isä, mummo,
pappa, täti, setä jne.)
>• 1-4 p toimivista lauseista ja ymmärrettävästä ja loogisesta tekstistä.
6.-7. Kaksi suomalaista taiteilijaa ja perhe -tekstin ymmärtäminen / yht. 10 p
>- Oikein/väärin-väittämät yht. 8 p: 1 p jokaisesta oikeasta vastauksesta (väärin/väärin/
oikein/väärin/väärin/oikein/oikein/väärin)
>• 1-2 p ymmärrettävistä ja toimivista perusteluista kysymykseen 7. Kieliasu ei vaikuta pisteisiin, jos vastaus on ymmärrettävä.
199


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappale 3 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. Vastaa kysymyksiin. Käytä viikonpäiviä, kuukausia ja vuodenaikoja.
1) Missä kuussa sinulla on synttärit?
2) Minä päivänä teillä on liikuntaa koulussa?
3) Milloin Suomessa on lunta?
4) Missä kuussa on Suomen itsenäisyyspäivä?
5) Milloin Suomessa on valoisaa yölläkin?
6) Mikä on viikon viimeinen päivä?
16
2. Saat sähköpostia kaverilta. Vastaa viestin kaikkiin kysymyksiin ja kirjoita vähintään 40 sanaa.
Vastaanottaja: star95@kuumaposti.com Lähettäjä: kroko@kuumaposti.com Aihe: Milloin nähään?
Moi!
Mitä kuuluu? Mulla on ollut vähän kiireitä koulussa ja harrastuksissa. Miten sun kouluja harrastukset? Onko tapahtunut mitään uutta?
Me ei olla nähty tosi pitkään aikaan. Milloin me voitaisiin taas nähdä? Ehdota sä aikaa ja paikkaa. K
Vastaanottaja: kroko@kuumaposti.com Lähettäjä: star95@kuumaposti.com Aihe: Re: Milloin nähään?
200
/12


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Mitä sinä teet vapaa-aikanasi? Mitä nuoret yleensä tekevät vapaa-aikanaan?
- Keksi ja kirjoita kokonaisia lauseita ja kokonainen teksti.
- Käytä verbejä 1) mennä, 2) harrastaa, 3) ei + saada, 4) ei + haluta, 5) kuunnella.
- Käytä myös 5 muuta verbiä.
/14
4. 	Mitä haluaisit kysyä opettajalta? Kirjoita 5 verbi kysymystä (ko/kö-kysymystä) opettajalle. Opettaja vastaa kysymyksiisi samalla, kun korjaa kokeen.
1)
Opettajan vastaus:
2)
Opettajan vastaus:
3)
Opettajan vastaus:
4)
Opettajan vastaus:
5)
Opettajan vastaus:
/10
201


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
5. 	Lue teksti ja vastaa alla oleviin kysymyksiin 1 -6.
Kokeet
Yleisurheilukoulu alkaa
Yleisurheilukoulun syyskauden avaus on maanantaina 3.10.2007 klo 17.00 urheilukeskuksen sisäjuoksuradalla. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä.
Tervetuloa mukaan myös uudet harrastajat!
Tiedustelut: Seppo Tainio seppo.tainio@urheilukoulu.fi
Yleisurheilukoulun vuosimaksut 2007-2008
8-12-vuotiaat 150 €
13-16-vuotiaat 180 €
Sisaralennus toisesta samaan perheeseen kuuluvasta lapsesta 20 €.
Vuosimaksu sisältää lukuvuoden 2007-2008 opetuksen ja vakuutuksen.
Uiko- ja sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja kengät pitää hankkia itse.
1)
Milloin yleisurheilukoulu alkaa?
2)
Mihin paikkaan pitää mennä, jos haluaa ilmoittautua yleisurheilukouluun?
3)
Miten yleisurheilukoulusta saa lisätietoja?
4)
Kuinka paljon koulu maksaisi sinulle?
5)
Mitä kaikkea yleisurheilukoulun vuosimaksulla saa?
6)
Selitä omin sanoin, mikä on sisaralennus.
/8
202


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa I: Kappale 3
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
1. Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
2. Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Opettajan arvio
Tämän osasin
Tätä pitää
Tämän
Tätä pitää
hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Aikasanojen käyttäminen
□
□
□
□
Sähköpostin kirjoittaminen
- Aloittaminen ja lopettaminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
- Sopivan sanaston käyttäminen
□
□
□
□
Vapaa-ajasta kertominen
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
-Verbien käyttäminen
□
□
□
□
Verbikysymysten tekeminen
□
□
□
□
Ilmoitustekstin ymmärtäminen
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
-Tietojen yhdisteleminen
□
□
□
□
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 50 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
203


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappale 3
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Vastaa kysymyksiin. Käytä viikonpäiviä, kuukausia jne. / yht. 6 p.
> 0,5 p jokaisesta oikeasta aikasanasta.
>- 0,5 p aikasanan oikeasta muodosta.
2. Vastaa kaverin sähköpostiin. / yht. 12 p
>-1 p vastauksesta Mitä kuuluu? -kysymykseen.
>-1 p harrastuksista ja koulusta kertomisesta.
>1 p viikonpäivästä/huomenna/ylihuomenna jne.
>-1 p kellonajasta/vuorokauden ajasta.
>-1 p tapaamispaikasta.
>-1-3 p ymmärrettävästä ja sujuvasta kielestä.
>• 1-3 p tekstilajin mukaisesta sähköpostista (aloitus ja lopetus).
>-1 p riittävästä sanamäärästä (40 sanaa).
3. Mitä teet vapaa-aikanasi? Mitä nuoret yleensä tekevät vapaa-aikanaan? / yht. 14 p
>- verbin persoonamuodot yht. 10 p: lp jokaisesta oikeasta persoonamuodosta (0,5 p
tunnistettavasta muodosta, jossa on pieni kirjoitusvirhe esim. mennen.)
> 1-4 p tekstin ymmärrettävyydestä ja asioiden loogisesta järjestyksestä.
4. Mitä haluaisit kysyä opettajalta?
Kirjoita 5 verbikysymystä (ko/kö-kysymystä) opettajalle. / yht. 10 p.
>• 2 p kysymyksestä: 1 p jokaisesta verbikysymyssanasta. (0,5 p tunnistettavasta muodosta,jossa on pieni kirjoitusvirhe.) 1 p toimivasta lauserakenteesta.
5. Yleisurheilukoulu alkaa -tekstin ymmärtäminen / yht. 8 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >• 1 p teht.2 >• 1 p teht. 3 >• 2 p teht. 4 >-1 p teht. 5 >• 2 p teht. 6 >• 1 p
maanantaina 3.10.2007 klo 17.00 pitää mennä urheilukeskukseen
pitää kirjoittaa/lähettää sähköpostia Seppo Tainiolle, 1 p: Seppo Tainiolle oikeasta hinnasta opetus ja vakuutus
saman perheen toinen lapsi saa 20 euron alennuksen, jos perheen kaksi lasta on yu-koulussa, toinen maksaa 20 euroa vähemmän jne.
204


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa I: Kappale 4 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Kirjoita, missä numeroidut huonekalut ovat. Käytä erilaisia paikkasanoja. Kirjoita kokonaisia lauseita.
2)
3 	)
4 	)
5 	)
/10
2. 	Haluat myydä jonkin tavaran. Kirjoita hyvä myynti-ilmoitus Huutonettiin. Käytä 3 adjektiivia.
n
205


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas Kokeet
3. 	Keksi ja kirjoita 3 lehtiotsikkoa. Käytä jokaisessa otsikossa t-monikkoa.
1)
2)
3)
16
4. 	Äiti on menossa ruokakauppaan. Kirjoita äidille kauppalista.
Käytä 7 ruokasanaa ja partitiivia.
17
5. 	Vastaa kysymyksiin.
1) Millaista musiikkia kuuntelet?_
2) Mitä kieliä puhut?
3) Mitä harrastat?
4) 	Mitä peliä haluaisit oppia pelaamaan?.
/4
6. 	Tiina, 8 v, ja Robert, 7 v, väittelevät.
Täydennä väittely genetiiveillä ja omistusrakenteilla.
Tiina: Hei,
Robert: Aijaa,
Tiina: No, meiän
Robert: Nii, mutta
Tiina: Onhan, se on
Robert: Jaa, no mä en jaksa enää puhua.
Mennään leikkimään!
Tiina: Okei!
(minä) uusi mp3-soitin.
. (minä) isoveljen mp3-soitin on varmasti parempi.
(isä) hienompi auto.
(te,ei-muoto) tietokonetta.
(äiti) työhuoneessa.
(sinä) kanssa.
16
206


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
7. 	Lue teksti Habbo Hotellista. Vastaa omin sanoin kysymyksiin 1-7.
Habbo Hotel
Habbo Hotel on nuorten suosima virtuaalihotellijota voi käyttää Internetissä. Habbossa on mahdollista sisustaa oma huone, ja Habbon vieraat voivat arvostella toistensa huoneita. Alla on arvostelut kolmesta huoneesta.
Arvostelu Kotikolosta
Minusta tuntuu, että aina kun astun värikkääseen Kotikoloon, jotenkin piristyn. Kotikolossa on lattiasta seiniin värikästä ja siellä on aina viihtyisää. Lattian ja tapettien värit sopivat hyvin yhteen ja muut värit tekevät huoneesta mukavan, iloisen ja viihtyisän. Varsinkin talven harmauden keskellä huoneessa tuntuu, kuin olisi ihanassa värikylvyssä.Ja siitä saa taas energiaa, jolla jaksaa arkea.
Arvostelijana Ninni B
Arvostelu Akvaariosta
Akvaariossa voi jutella kamujen kanssa, pelata pullonpyöritystä tai saada selville noppapelillä, oletko kiva, hirveä, köyhä, rikas vai maailman paras. Siksi se onkin mun vakiopaikka eikä mua juuri muualla näy. Huone on ehkä ahdas, mutta tilanpuute ei haittaa, koska siellä on kodikas, sellainen lämmin tunnelma. Akvaariossa vieras tuntee olonsa aina tervetulleeksi ja kotoisaksi.
Arvostelijana Tiipii
Arvostelu Kämpästä
Kämppä on hevareiden taivas! Ei sovi vaaleanpunaisille hempeilijöille! Kämpässä kaikki on mustaa ja tyylikästä ja vierailla on tosi asiallinen musamaku. Kämpässä kuulee aina, mitä uusia metallibändejä jengi on löytäny, ja siksi mun levyhylly alkaa olla aika edustavassa kuosissa.
Arvostelijana Ironman
1)
Millainen huone Kotikolo on? Kuvaile omin sanoin.
2)
Mitä tarkoittaa, että NinniB piristyy, kun hän käy Kotikolossa?
3)
Mitä Tiipii tykkää tehdä? (2 asiaa)
4)
Mitä tarkoittaa, että Akvaario on ahdas mutta kodikas. Selitä omin sanoin.
5)
Mitä Ironman harrastaa?
6)
Miksi Ironman käy Kämpässä?
7)
Valitse 1 huone, jossa sinä kävisit mieluiten. Miksi kävisit siellä?
Kirjoita 2 syytä omin sanoin.
no
207


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappale 4
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea
Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Tämän
Tätä pitää
Opettajan
Tämän
arvio
Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Huonekalut
□
□
□
□
Paikkasanojen käyttäminen
□
□
□
□
Myynti-ilmoituksen kirjoittaminen
- Asioiden järjestäminen
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
□
□
□
□
T-monikon käyttäminen
□
□
□
□
Kauppalistan kirjoittaminen ja ruokasanat
□
□
□
□
Partitiivin käyttäminen
□
□
□
□
Genetiivin käyttäminen
□
□
□
□
Omistusrakenteen käyttäminen
□
□
□
□
Habbo-tekstin ymmärtäminen
- Pääasioiden ymmärtäminen
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
- Sisällön arvioiminen
□
□
□
□
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 50 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
208


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa I: Kappale 4
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Kirjoita, missä numeroidut huonekalut ovat. Käytä paikkasanoja. / yht. 10 p
>- 0-2 p jokaisesta toimivasta lauseesta.
2. Haluat myydä jonkin tavaran. Kirjoita myynti-ilmoitus. Käytä 3 adjektiivia. / yht. 7 p
>• adjektiivit yht. 3 p: 1 p jokaisesta toimivasta adjektiivista.
>-1 p tekstilajiin sopivasta aloituksesta: Myydään... tai Myytävänä...
>-1 p hinnasta ilmoituksen lopussa.
>-1-2 p ymmärrettävästä ja sujuvasta kielestä.
3. Keksi ja kirjoita 3 lehtiotsikkoa. Käytä jokaisessa otsikossa t-monikkoa. / yht. 6 p
>• yht. 2 p otsikosta: 1 p jokaisesta t-monikkomuodosta. (0,5 p tunnistettavasta
muodosta, jossa on pieni kirjoitusvirhe.) 1 p ymmärrettävästä ja toimivasta lauseesta.
4. Äiti on menossa ruokakauppaan. Kirjoita äidille kauppalista. Käytä 7 ruoka- sanaa ja partitiivia./yht. 7 p
>• 0,5 p jokaisesta ruokasanasta.
>- 0,5 p oikeista partitiivimuodoista.
5. Vastaa kysymyksiin. / Yht. 4 p
>-1 p jokaisesta toimivasta vastauksesta.
6. Tiina, 8 v, ja Robert, 7 v, väittelevät.Täydennä väittely genetiiveillä ja omistusrakenteilla. / yht. 6 p
>• 1 p sopivasta muodosta. (0,5 p tunnistettavasta muodosta,jossa on pieni kirjoitus¬
virhe.)
7. Habbo hotel -tekstin ymmärtäminen/ yht. 10 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >-1 p: huone on värikäs jne.
teht. 2 >■ 1 p: hän tulee hyvälle tuulelle/iloiseksi, hän saa huoneesta energiaa jne. teht. 3 >■ 2 p: jutella kavereiden kanssa ja pelata pelejä
teht. 4 >■ 2 p: huoneessa on vähän tilaa, mutta siellä on mukavaa / viihtyisä / rento tunnelma / kuin kotona / hyvä olla jne. teht. 5 >1 p: (metalli/heavy)musiikkia
teht. 6 >• 1 p: siellä tapaa muita metallimusiikin harrastajia / kuulee uusista bändeistä teht. 7 >• 2 p: Oppilas on perustellut huonevalintansa omin sanoin kahdella tekstiin liittyvällä syyllä. Suorasta tekstin kopioinnista 0 p.
209


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappale 5 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Tee käsitekartta koulusanoista. Kirjoita karttaan 3 erilaista luokkahuoneen asiaa, 3 koulun verbiä, 3 koulun paikkaa ja 3 koulun ammattia.
/8
2. 	Koulun puhetilanteita.Täydennä dialogit.
1) 	Selvitä myöhästyminen.
Sinä:
Opettaja: Huomenta!
Sinä:
Opettaja: No, selvä, mene istumaan niin jatketaan.
210


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
2) Selvitä läksyjen unohdus.
Sinä:
Opettaja: Ai, miksi?
Sinä:
Opettaja: Joo, no ole nyt tarkempi ens kerralla
3) Käy terveydenhoitajalla.
Sinä:
Terkka: Hei, mitäs sulia?
Sinä:
Terkka: Joo, onko se jatkunu jo pitkään?
Sinä:
Terkka: Joo, no mä annan tästä vähän lääkettä, mutta jos se ei helpota, niin tule sitten
uudelleen.
Sinä:
Terkka: Hei, hei.
IS
3. 	Mitä teit eilen? Keksi ja kirjoita kertomus.
- Käytä verbejä 1) herätä, 2) syödä, 3) lukea,4) käydä, 5) ei + huomata,6) ei + nukkua,
7) 	ei + saada, 8) ei + kuunnella
- Käytä 4 muuta verbiä.
/16
211


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
4. 	Tee ohjeiden mukaan.
1. Yhdistä kaikki huonekalut.
2. Nimeä huonekalut.
3. Mikä on sinusta tärkein huonekalu? Ympyröi se.
4. Alleviivaa tärkeimmän huonekalun nimi.
/4
5. Kirjoita ohjeet uudelle seiskaluokkalaiselle. Käytä käskymuotoja.
1)Tee aina läksyt.
2)
1) Älä valvo liian myöhään.
2)
3)
. ... 3) ....
4)
4) ....
/12
212


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
6. 	Lue alla oleva tiedote ja vastaa kysymyksiin 1 -8. Kirjoita vastaukset omin sanoin.
Laskettelemaan liikuntapäivänä!
Koko koulun talviliikuntapäivä on keskiviikkona 1.3.Tänä vuonna kaikki seiskaluokat luokanvalvoji- neen lähtevät laskettelemaan.
Bussi koululta rinteeseen lähtee klo 9.Takaisin koululle palaamme klo 16.
Bussikuljetus ja hissilippu ovat jokaiselle ilmaisia. Koulu kustantaa myös vuokravälineet (sukset, sauvat ja monot) niitä tarvitseville.
Muista pukeutua lämpimästi, koska pakkanen voi olla purevaa. Ei napapaitoja!
Mukaan on hyvä ottaa myös varavaatteita.
Rinteessä nautimme retkilounaan, mutta pakkaa reppuun myös omia eväitä ja ainakin juotavaa. Laskettelukeskuksessa on oma ravintola. Jos haluat ostaa ravintolasta jotain, varaa myös taskurahaa.
Rinteessä järjestetään tekniikkaopetusta kaikille, jotka eivät ole lasketelleet aikaisemmin. Jos olet aloittelija, muista tulla mukaan hiihtokouluun!
Poissaoloon on anottava etukäteen lupa rehtorilta, ja syystä pitää tuoda huoltajan allekirjoittama kirjallinen selvitys tai lääkärintodistus.
1) Mikä on tiedotteen aihe?
2) Ketkä lähtevät retkelle?
3) Kuinka kauan päivä kestää?
4) Kuinka paljon retki maksaa?
5) Mitä kannattaa ottaa mukaan? (ainakin 3 asiaa)
6) Mitä pitää tehdä, jos ei ole lasketellut koskaan?
7) Mitä pitää tehdä, jos ei voi lähteä mukaan?
8) Mitä kaikkea koulu tarjoaa oppilaille. Vastaa koko tekstin perusteella, (ainakin 3 asiaa)
/14
213


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappale 5
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
1. Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
2. Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Opettajan arvio
Tämän
Tätä pitää
Tämän
Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Koulusanat
□
□
□
□
Koulun puhetilanteet
□
□
□
□
Eilisestä kertominen
- Imperfektin käyttäminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Koulun ohjeiden ymmärtäminen
□
□
□
□
Ohjeen kirjoittaminen
- Käskymuotojen käyttäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Koulutiedotteen ymmärtäminen
- Aiheen ymmärtäminen
□
□
□
□
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
-Tietojen yhdisteleminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 62 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
214


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa II: Kappale 5
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Tee käsitekartta koulusanoista. Kirjoita karttaan 3 luokkahuoneen asiaa,
3 koulun verbiä, 3 koulun paikkaa ja 3 koulun ammattia. / yht. 8 p
>• 0,5 p jokaisesta ymmärrettävästä koulusanasta.
>• 1-2 p toimivasta käsitekartasta.
2. Koulunpuhetilanteita.Täydennädialogit./yht.8p
>• 0,5-1 p ymmärrettävästä ja tilanteeseen sopivasta repliikistä.
3. Kerro,mitä teit eilen./yht. 16 p
>• yht. 12 p: 1 p jokaisesta imperfektimuodosta. (0,5 p, jos muoto on tunnistettava, mutta siinä on pieni kirjoitusvirhe.)
>• 1-4 p tekstin rakenteesta, ymmärrettävyydestä ja loogisuudesta.
4. Tee ohjeiden mukaan./yht.4 p
>• 1 p jokaisen ohjeen noudattamisesta.
5. Kirjoita ohjeet uudelle seiskaluokkalaiselle. Käytä käskymuotoja. / yht. 12 p
>• 2 p jokaisesta käskylauseesta: 1 p jokaisesta imperatiivista. (0,5 p,jos muoto on
tunnistettava, mutta siinä on pieni kirjoitusvirhe.) 0,5-1 p jokaisesta toimivasta käskylauseesta. Huom! Vääristä objektimuodoista ei sakoteta!
6. Laskettelemaan liikuntapäivänä -tekstin ymmärtäminen / yht. 14 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >• 1 p: liikuntapäivä/lasketteluretki
teht. 2 >• 2 p: seiskaluokkalaiset ja luokanvalvojat
teht.3>-1p: klo 9-16,/7 tuntia
teht.4 >• 1 p: ei mitään / se on ilmainen tms.
teht. 5 >• yht. 3 p, jos on maininnut kolme seuraavista: lämpimiä vaatteita / varavaatteita / eväitä / juotavaa / taskurahaa teht.6>-1 p: mennä/osallistua/ilmoittautuatekniikkaopetukseen/hiihtokouluun tms. teht. 7 >■ yht. 2 p: 1 p: pyytää lupa rehtorilta, 1 p:tuoda kirjoitettu/kirjallinen selitys/
lupa/paperi huoltajalta tai lääkäriltä teht.8 >• yht. 3 p: jos on maininnut kolme seuraavista: matkat/hissilipun/välineet/ lounaan/hiihtokoulun
215


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappale 7 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. Ennakoi otsikoiden alle, mitä tietoja tekstissä voisi olla.
Kirjoita 2 kysymystä, joihin tekstissä olisi varmasti vastaukset.
Pohjoismaiden ilmastoja kasvillisuus
1)
2)
Allergiat
1)
2)
/4
2. Lue tekstit 1-3. Ympyröi jokaisesta tekstistä oppiaineen tärkeä sana, joka tekstissä selitetään.
/3
1) Kotitalous
Jokaiseen vaatteeseen ja tekstiiliin on ommeltu pieni valkoinen ohjelappunen eli pesu- merkintä.Tekstiilin pesumerkintä kertoo, miten ja missä lämpötilassa vaate pitää pestä. Jos vaatteen pesee liian kuumassa vedessä, se voi kutistua tai sen värit voivat mennä sekaisin. Joskus myös liian kylmä vesi voi sekoittaa värit. Pesumerkintä kertoo myös, pitääkö vaate pestä käsin.
2) Historia
Ruotsin valtakunnassa oli neljä säätyä. Ihmiset jaettiin neljään ryhmään eli säätyyn, joita olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Ihmiset perivät säätynsä vanhemmiltaan ja pysyivät koko elämänsä samassa säädyssä. Muun kuin oman säädyn edustajan kanssa oli vaikea mennä naimisiin. Säätyjaon ajateltiin perustuvan Jumalan tahtoon.
3) Terveystieto
Nuhakuume eli flunssa tarkoittaa ylempien hengitysteiden lyhytkestoista tulehdusta. Flunssa tulee yleensä yhtäkkiä ja paranee itsestään. Oireita ovat muun muassa nuha, tukkoinen nenä, kurkkukipu, päänsärky, kuiva yskä ja joskus kuume.
3. 	Alleviivaa jokaisesta tekstistä tärkeän sanan selitys.
13
216


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
4. 	Lue alla oleva teksti.Tee tekstistä muistiinpanot niin, että täydennät viereisen kuvan. Kirjoita tekstin tärkeät sanat ja asiat lyhyesti kuvaan.
IS
Tammi muodostaa oman eliöyhteisönsä
Vanhat tammet ovat sopivia pesäpuita monille linnuille. Niiden oksissa on paljon lintujen pesimiseen sopivia koloja ja halkeamia.
Sadat erilaiset hyönteiset ja perhosten toukat syövät tammen lehtiä. Hyönteiset taas ovat monien pikkulintujen ravintoa. Näin vanha tammi on monien satojen eliölajien ravintoa ja koti.
Tammi elää yhteiselämää myös monien maassa kasvavien sienien kanssa. Näin tammi on eliöineen eliöyhteisöjä kukin eliölaji hyödyntää tammea omalla tavallaan.
5. 	Valitse kaksi koekysymystä ja kirjoita niihin hyvät koevastaukset omin sanoin. Älä kopioi tekstiä.Tietoja löydät tehtävistä 2 ja 4.
1) Miksi tekstiileissä on pesumerkintä?
2) Miten säätyjäkö vaikutti ihmisten elämään Ruotsin valtakunnassa?
3) Millainen sairaus flunssa on?
4) Mitä tarkoittaa, että tammi muodostaa oman eliöyhteisönsä?
16
/6
/12
217


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
6. 	Lue alla oleva maantiedon oppikirjan kappale. Vastaa kysymyksiin 1-7. Kirjoita kysymykset omin sanoin. Älä kopioi tekstiä!
Kanada on maailman vauraimpia maita
Kanada sijaitsee Pohjois-Amerikassa ja on pinta-alaltaan lähes Euroopan kokoinen ja Venäjän jälkeen maailman toiseksi suurin valtio. Suurimmassa osassa Kanadaa vallitsee mannerilmastojoka pak- kastalvineen ja lämpimine kesineen muistuttaa pohjoismaista ilmastoa. Myös Kanadan maisemat järvineen, jokineen ja metsineen ovat samantapaisia kuin Pohjoismaissa.
Yli puolet kanadalaisista asuu maan ydinalueilla
Kanadassa on hieman yli 30 miljoonaa asukasta, mikä on erittäin vähän maan pinta-alaan nähden. Kanada on maailman harvimmin asuttuja maita. Peräti kolmannes Kanadasta on asumatonta erämaata.
Kanadan pohjoisten alueiden ankarien luonnonolojen takia suurin osa asutuksesta on keskittynyt maan eteläosaan, ilmastoltaan, maaperältään ja kasvillisuudeltaan parhaille seuduille. 1) Tiheimmillään asutus on Kanadan kaakkoiskolkassa. Suurten järvien ja Saint Lavvrense -joen tuntumassa.Tämä Kanadan ydinalue on kooltaan vain pari prosenttia maan pinta-alasta, mutta siellä asuu 60 % kanadalaisista. Ydinalueella ovat myös Kanadan suurimmat kaupungit Quebec, Ottava, Montreal ja Toronto.
Kanada on monikulttuurinen maa
Suurin osa Kanadan asukkaista on Länsi- ja Keski-Euroopasta tulleiden siirtolaisten jälkeläisiä.
2) 	Suurimman ryhmän muodostavat englanninkieliset asukkaat joiden osuus on 60 % väestöstä. Kanadan toinen virallinen kieli on ranska, jota äidinkielenään puhuu 25 % asukkaista. Viime aikoina Kanada on ottanut vastaan runsaasti siirtolaisia ja pakolaisia eri puolilta maailmaa. Kanadassa on runsaasti esimerkiksi aasialaisia ja afrikkalaisia. Maassa asuu yhä myös alkuperäisiä asukkaita eli inui- teja ja intiaaneja. 3) Nykyinen Kanada on siis hyvin monikulttuurinen maa.
Kanadalla on suuret metsävarat
Kanadan tärkeimpiä luonnonvaroja ovat suunnattoman laajat, koko maan poikki lännestä itään ulottuvat metsät. Maan metsävarat ovat kolmanneksi suurimmat maailmassa. Vain Venäjällä ja Brasilialla on enemmän metsää kuin Kanadalla.
Kanadan preeriat ovat vehnäpeltoina
Ilmastoltaan parhaimmilla itäisillä preeria-alueilla viljellään viljaa, etupäässä vehnää. Kylmemmillä ja kuivemmilla läntisillä preeria-alueilla kasvatetaan karjaa.
Kanadassa on runsaasti energiaa
Koska Kanadassa on vuolaasti virtaavia jokia ja koskia, vesivoima on yksi Kanadan tärkeimmistä luonnonvaroista. Vesivoimaloiden lisäksi sähköä tuotetaan myös ydinvoimaloissa, joiden käyttämä polttoaine, uraani, saadaan omasta maasta. Kanadan kallioperässä on myös runsaasti maakaasua ja öljyä. Kanada tuottaa niin paljon energiaa, että se myy suuret määrät sähköä, maakaasua ja öljyä Yhdysvaltoihin.
218


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Tiivistelmä
1. Kanada on hyvin harvaan asuttu maa ja pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio.
2. Tihein asutus on pienellä Kanadan ydinalueella.
3. Kanada on monikulttuurinen maa.
4. Kanada on kaksikielinen maa, jossa puhutaan englantia ja ranskaa.
5. Kanadassa on runsaat luonnonvarat:
- metsistä saadaan puuta
- preerioilla tuotetaan viljaa ja lihaa
- energialähteinä ovat vesivoima, ydinvoima, öljy ja kaasu
Muokattu teoksesta Koulun maantieto: Amerikka. Otava 2001.
1) 	Mikä on kappaleen aihe?
2) 	Mitä saat tietää Kanadan koosta (koko)?
3) 	Mitä saat tietää Kanadan ilmastosta? Kerro kaksi asiaa.
4) 	Kerro 3 asiaa Kanadan ydinalueesta.
5) 	Kerro 3 asiaa Kanadan väestöstä.
6) 	Millaisia luonnonvaroja Kanadassa on?
7) 	Kuvaile koko tekstin perusteella, miltä Kanadan maisemat näyttävät.
7. 	Selitä omin sanoin tekstiin alleviivatut kohdat. Muista lukea tekstiä myös alleviivattujen kohtien ympäriltä, koska se auttaa selittämisessä.
1)
2)
3)
120
219


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappale 7
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
1. Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
2. Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Opettajan arvio
Tämän
Tätä pitää
Tämän osasit
Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
hyvin!
harjoitella!
Tekstin sisällön ennakoiminen
□
□
□
□
Tärkeiden sanojen löytäminen
□
□
□
□
Sanojen selitysten löytäminen
□
□
□
□
Muistiinpanojen tekeminen
□
□
□
□
Koevastauksen kirjoittaminen
-Tekstin aloittaminen
□
□
□
□
- Sisällön valitseminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Oppikirjakappaleen ymmärtäminen
- Aiheen ymmärtäminen
□
□
□
□
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
-Tietojen yhdisteleminen
□
□
□
□
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 50 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
220


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa II: Kappale 7
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Ennakoi otsikoiden alle, mitä tietoja tekstissä voisi olla. Kirjoita 2 kysymystä, joihin tekstissä olisi varmasti vastaukset./yht. 4 p.
>■1 p jokaisesta ymmärrettävästä ja sopivasta kysymyksestä (esim. Millainen ilmasto Pohjoismaissa on? Millaisia kasveja Pohjoismaissa kasvaa? Mikä voi aiheuttaa allergiaa? Millaisia oireita allergia aiheuttaa? tms.).
2. Lue tekstit 1-3. Ympyröi jokaisesta tekstistä oppiaineen tärkeä sana, joka tekstissä selitetään. / yht. 3 p
>■ 1 p jokaisesta oikein ympyröidystä oppiainesanasta:pesumerkintä, sääty, flunssa (nuhakuume)
3. Alleviivaa jokaisesta tekstistä sanan selitys. / yht. 3 p
>• 1 p oikein alleviivatusta selityksestä:
1.-- pieni valkoinen ohjelappunen eli-- (0,5 p),Tekstiilin pesumerkintä kertoo, miten ja missä lämpötilassa vaate pitää pestä. (0,5 p)
2.-- ihmiset jaettiin neljään ryhmään eli säätyyn, joita olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat --
3.-- tarkoittaa ylempien hengitysteiden lyhytkestoista tulehdusta--
4. Muistiinpanot kuvaksi. / yht. 8 p
>• 1-8 p, jos on onnistunut kokoamaan tekstin tärkeimmät asiat ja niiden suhteita kuvaan niin, että kuva toimisi muistiinpanoina esim. kokeisiin lukiessa.
5. Valitse kaksi koekysymystä ja kirjoita niihin hyvät koevastaukset omin sanoin. / 2 x 6 p = yht. 12 p.
> 1-2 p sisällöltään kieleltään ja rakenteeltaan (esim. luettelo) heikohkosta tai suoraan
tekstistä kopioidusta vastauksesta.
> 3-4 p sisällöltään hyvästä ja kieleltään ja rakenteeltaan toimivasta vastauksesta, joka
on pyritty kirjoittamaan omin sanoin.
> 5-6 p sisällöltään hyvästä, kieleltään sujuvasta ja rakenteeltaan selkeästä vastauk¬
sesta.
6. Kanada on maailman vauraimpia maita -tekstin ymmärtäminen / yht. 17 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1>1 p: Kanada
teht. 2 >• 1 p: maailman toiseksi suurin maa / Euroopan kokoinen
teht. 3 > 2 p: jos on maininnut kaksi seuraavista: mannerilmasto / samanlainen ilmasto kuin Pohjoismaissa / kylmät talvet ja lämpimät kesät
221


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
teht. 4 > 3 p: jos on maininnut kolme seuraavista: suurin osa ihmisistä asuu siellä / kooltaan pieni (vain 2 % pinta-alasta) / sijaitsee maan kaakkoisosassa/ eteläosassa / siellä on Suuret järvet ja Saint Lavvrense -joki / siellä on Kanadan suurimmat kaupungit / siellä on parhaat elinolosuhteet teht. 5 >• 3 p: jos on maininnut 3 seuraavista: 30 miljoonaa asukasta / monikulttuurinen / Euroopasta tulleiden jälkeläisiä / englanninkielisiä ja ranskankielisiä / paljon pakolaisia ja siirtolaisia / aasialaisia ja afrikkalaisia / inuiteja ja intiaaneja
teht. 6 > yht. 4 p: 1 p metsää/puuta, 1 p viljaa ja lihaa, 2 p (0,5 jokaisesta): vesivoimaa, ydinvoimaa/uraania, öljyä ja (maa)kaasua teht. 7: >- yht. 3 p: 1 p suuria järviä ja jokia, 1 p paljon metsää, 1 p laajoja preerioita (peltoja)
7. 	Tekstikohtien selittäminen / yht. 3 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >• 1 p teht. 2 >• 1 p teht. 3 > 1 p
eniten ihmisiä asuu maan kaakkoisosassa tms. suurin osa väestöstä puhuu englantia tms.
nykyään Kanadassa asuu monista eri maista ja kulttuureista tulleita ihmisiä tms.
222


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa III: Kappale 8-9 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Kirjoita matkakertomus.
Kirjoita matkakertomus matkasta, jonka olet tehnyt Suomessa tai ulkomailla tai vaikkapa avaruudessa. Kertomuksen ei tarvitse olla totta.
Kerro, mitä matkalla tapahtui ja kirjoita ainakin 60-80 sanaa. Kerro ainakin seuraavat asiat:
- Missä paikoissa kävit? (käytä ainakin 12 eri paikkasanaa eri muodoissa)
- Mitä teit eri paikoissa?
- Mitä kaikkea näit? (vähintään 2 eri asiaa, muista objekti)
- Mitä kaikkea söit ja joit? (vähintään 2 asiaa, muista objekti)
- Mitä kaikkea ostit? (vähintään 2 asiaa, muista objekti)
223


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
/19
2. 	Kirjoita matkaltasi postikortti. Kuvaile matkaa ja käytä ainakin 4 erilaista predikatiivia. Kirjoita kokonaisia lauseita.
16
224


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Lue kolme uutista. Vastaa omin sanoin niiden alla oleviin kysymyksiin.
Älä kopioi tekstiä!
Sveitsi, Itävalta ja Saksa houkuttelevimpia matkakohteita
Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat maailman houkuttelevimpia matkailumaita, selviää World Economic Forumin tekemästä tutkimuksesta. Islanti, Yhdysvallat, Hongkong, Kanada, Singapore, Luxemburg ja Iso Britannia ovat 10 suosituimman maan joukossa.
Suomi pärjää sijaintinsa huomioon ottaen erittäin hyvin tässä tutkimuksessa, sillä Suomi kipusi 16. sijalle. Suomen taakse jäivät mm. Ruotsi (17.), Norja (23.) ja Viro (28.).
Matkailijoille tärkeitä asioita ovat esimerkiksi yleiset säännöt, turvallisuus, ympäristökysymykset, terveys ja hygienia, informaatioteknologia, liikennejärjestelyt, luonto-ja kulttuurikohteet sekä -arvot. Sveitsin toi ykkössijalle maan erittäin turvalliset olot.
1) 	Mikä uutisen aihe on? Vastaa koko tekstin perusteella.
2) 	Mikä on Sveitsin hyvä puoli tutkimuksen mukaan?
3) 	Mainitse tekstin perusteella 3 asiaa, jotka olisivat sinulle tärkeitä, jos suunnittelisit matkaa. Kerro myös, miksi ne olisivat tärkeitä.
Linnanmäki edelleen suosituin matkailukohde
Linnanmäki säilyttää johtoasemansa suosituimpana matkailukohteena vuodesta toiseen. Suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet Suomessa ovat Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna,Temppeliaukion kirkko ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi yli puoli miljoonaa vierailijaa.
Hissilippujen myynnin perusteella hiihtokeskusten ykkössijaa pitää Kuusamo, ja toisella sijalla on Levi. Matkailukohteissa kävijät ovat pääasiassa kotimaan matkailijoita. Ulkomaisia matkailijoita on vain noin yhdeksän prosenttia kaikista matkailukohteiden kävijöistä. Ulkomaisten kävijöiden osuus on suurin kirkoilla.
4) 	Mikä uutisen aihe on? Vastaa koko tekstin perusteella.
5) 	Mitä matkailijat tekevät Kuusamossa ja Levillä?
6) 	Minkämaalaiset matkailijat käyvät suosituissa kohteissa eniten?
7) 	Missä ulkomaalaiset matkailijat haluavat usein käydä?
225


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Talvimatkoja Suomeen myydään yhä enemmän
Matkailijat ovat yhä kiinnostuneempia Suomestapa varsinkin talvimatkojen myynti on lisääntynyt.
Suomen talvessa suosittuja tuotteita ovat erilaiset seikkailuaktiviteetit kuten moottorikelkka-, husky- tai porosafarit sekä joulun ja uuden vuoden aika. Seikkailutuotteet myyvät erityisesti Iso-Bri- tanniassa. Joulun aika käy kaupaksi Britannian ohella myös Venäjällä ja Ranskassa.
Matkailijat kehuvat hotellien, ravintoloiden ja muiden palvelujen tasoa, mutta toisaalta Suomen hintataso on kallis, mikä laskee matkailijoiden halukkuutta matkustaa Suomeen. Iso-Britanniassa ja Venäjällä myyntiä hidastavat liikenneyhteyksien puute. Iso-Britanniassa toivotaan lisää lento-ja Venäjällä junavuoroja Suomeen erityisesti joulusesongin aikaan.
8) 	Mikä uutisen aihe on? Vastaa koko tekstin perusteella.
9) 	Miksi matkailijat tulevat Suomeen talvella? (2 syytä)
10) 	Mikä matkailijoiden mielestä Suomessa on hyvää ja mikä on huonoa?
11) 	Mitä ongelmia briteillä ja venäläisillä on?
Lähde: Matkailun edistämiskeskus, www.mek.fi, luettu 31.3.2007
/15
226


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa III: Kappaleet 8-9
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
1. Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
2. Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Opettajan arvio
Tämän
Tätä pitää
Tämän
Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Matkakertomuksen kirjoittaminen
- Monipuolisen sisällön keksiminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Kappalejaon tekeminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
- Paikkasanojen käyttäminen
□
□
□
□
- Objektin käyttäminen (Mitä näit, söit, ostit matkalla?)
□
□
□
□
Postikortin kirjoittaminen
- Monipuolisen sisällön keksiminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
- Predikatiivin käyttäminen
□
□
□
□
Matkauutisten ymmärtäminen
- Aiheen ymmärtäminen
□
□
□
□
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
- Sisällön arvioiminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 40 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
227


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa III: Kappaleet 8-9
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Kirjoita matkakertomus. / yht. 19 p
>■ yht. 6 p: 0,5 p jokaisesta 12:sta kontekstiin sopivasti oikein taivutetusta paikka- sanasta.
> yht. 3 p:0,5 p jokaisesta kuudesta oikein taivutetusta objektista.
> 1-4 p ymmärrettävyydestä ja tekstin sisällöstä sekä loogisesta esittämisjärjestyksestä.
> 1-4 p toimivista lauserakenteista ja sujuvuudesta.
> 1-2 p sanaston monipuolisuudesta.
2. Kirjoita matkaltasi postikortti. / yht. 6 p
> yht. 4 p:1 p jokaisesta oikein käytetystä predikatiivista.
>• 1-2 p tekstilajin mukaisesta postikortista.
3. 	Matkailu-uutisia -tekstin ymmärtäminen / yht. 15 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >■ 1 p: mitkä maat houkuttelevat eniten turisteja / mihin maihin ihmiset haluaisivat matkustaa tms. teht. 2 >-1 p: Sveitsissä on turvallista tms.
teht. 3 >- yht. 3 p: 1 p jokaisesta tekstistä poimitusta syystä ja sen perusteluista
teht.4> 1 p: Suomen suositut matkailukohteet tms.
teht.5>-1 p: laskettelevat/hiihtävät
teht.6> 1 p: suomalaiset
teht. 7 >■ 1 p: kirkoissa
teht. 8 >-1 p: Suomeen myydään paljon talvimatkoja / turistit haluavat tulla Suomeen talvella tms.
teht. 9 > 2 p: osallistumaan seikkailuaktiviteetteihin ja joulun / uuden vuoden takia
tms.
teht. 10 >• 2 p: hyvää = hyvät palvelut, huonoa = kalliit hinnat teht. 11 >• 1 p: Suomeen ei ole tarpeeksi lentoja ja junayhteyksiä ja siksi kaikki eivät pääse matkalle
228


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa IV: Kappale 10-11 Nimi
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Vastaa Zippolle ja Anskulle. Kirjoita mielipiteesi keskustelupalstalle ja muista perustella se. Käytä erilaisia mielipidefraaseja.
Mä en halua mennä seiskalle, kun siellä on kuulema kamalaa. Kokeita on kai joka viikko!
Miten sitten käy mun harrastusten, jos mä joudun lukemaan vaan kokeisiin. Auttakaa!
Zippo
15
Hei kertokaa, miten tärkeä juttu ulkonäkö on teille? Kuluuko peilin edessä minuutteja vai tunteja? Pitääkö nuoren näyttää hyvältä vai onko ulkonäöllä väliä?
Ansku
15
2. 	Kirjoita kertomus tai satu. Kirjoita vähintään 80 sanaa.
- Tee ensin käsitekartta, johon suunnittelet tekstin henkilöt, ajan, paikan, juonen ja teeman.
- Käytä tekstissä sanoja vuosi, kysymys, tuntematon ja kiinnostunut.
- Kirjoita tekstiin vähintään 5 erilaista sivulausetta.
-Jaa kertomus kappaleisiin.
229


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
122
230


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Lue teksti ja vastaa omin sanoin kysymyksiin 1-5. Älä kopioi tekstiä!
Elämää suolaisemmat rakkaustarinat 2
Tyttö oli ihastunut, poikaan ja salmiakkiin.
- Minä rakastan salmiakkia, tyttö sanoi.
- Sinun täytyy valita, minä tai salmiakki, poika sanoi.
- Miksi pitää valita? tyttö ihmetteli.
- Jos me menemme naimisiin ja minä käyn töistä tullessani kaupassa, en voi tietää kumpaa odotat enemmän, minua vai salmiakkipussia.
-Voinhan minäkin mennä töihin.Ja kauppaan.
- Ei sinun tarvitse, poika sanoi ja meni kotiinsa odottamaan tytön valintaa.
Kun tytöstä ei kuulunut vielä seuraavanakaan päivänä, poika meni vastoin periaatteitaan soittamaan tytön ovikelloa.Tytön äiti tuli avaamaan ja kertoi, että tyttö oli sairaalassa.
- Söi salmiakkia kuin viimeistä päivää. Joutui tiputukseen, tytön äiti selitti.
Poika lähti heti sairaalaan katsomaan tyttöä.
- Meni vähän överiksi.Yritin syödä salmiakkia varastoon. Ymmärrätkö? tyttö hymyili.
- Mitä? poika ihmetteli.
- Minä valitsin sinut.
- Vai niin. Mutta minä en taida huolia sinua, koska olet noin epätasapainoinen, poika sanoi ja lähti sairaalasta.
Jo kotimatkalla pojalle tuli huono olo ja omatunto alkoi kolkuttaa. Kotona se kolkutti jo niin paljon, että pojan äiti luuli naapurin taas naulaavan matkamuistojaan seinään.
Sillä välin tyttö karkasi sairaalasta ja tilasi taksin. Hän oli päättänyt, ettei luovuta. Kun poika avasi oven ja näki tytön sairaalan takissa, häneltä pääsi itku.
- Anna anteeksi, minä olin tyhmä, poika nyyhkytti ja halasi tyttöä.
- Minähän se tyhmä olin, tyttö lohdutti.
- Mutta minä olin tyhmempi, poika sanoi.
- Niin olitkin, tyttö myönsi.
Muokattu Kari Levolan teoksesta Syvältä veistoluokan uumenista, Tammi 2002.
1) 	Mikä ongelma kertomuksen päähenkilöillä on?
2) 	Kerro omin sanoin juonen päätapahtumat, (ainakin 8 tapahtumaa)
3) 	Mitä mieltä sinä olet pojan toiminnasta? Perustele mielipiteesi.
231


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas Kokeet
4) 	Mitä sinä olisit tehnyt tytön tilanteessa? Kerro, miksi olisit tehnyt niin.
5) 	Mikä on mielestäsi kertomuksen teema? Mitä kertomus voisi opettaa?
/15
4. 	Lue alla oleva kirja-arvostelu ja vastaa kysymyksiin 1-4 omin sanoin.
Älä kopioi tekstiä.
Kevyttä ja koukuttavaa
Arvostelu teoksesta Tuija Lehtinen: www.liisanblogi.net. Otava 2006.
Tuija Lehtisen uudessa nuortenromaanissa www.liisanblogi.net päähenkilö, reipas ja suorasanainen Liisa Virtanen, matkustaa omintakeisten tuttaviensa luokse Big Cityyn. Siellä hän aloittaa lukion vähintään yhtä kummallisten luokkatovereiden seurassa. Hän alkaa pitää nettipäiväkirjaa.
Muutama jatkuvasti toistuva seikka kirjassa häiritsee. Esimerkiksi jokainen Liisan päivä- kirjamerkintä alkaa sanoilla "Mikä siinä on, että..." Pidemmän päälle siihen kyllästyy.
Lisäksi Liisan kirjoitukset,jotka vastustavat kiroilua, moottoripyöriä, tosi-tv-ohjelmia ja vanhempia, ovat melko yleisiä ja puisevia. Niistä näkee, että kirjoittaja on ollut aikuinen.
Kirja on kuitenkin hyvä esimerkki Lehtisen loistavasta huumorista, joka naurattaa niin nuorta kuin vanhempaakin lukijaa. Sujuva teksti ja nopeasti etenevä juoni eivät jätä romaania tylsäksi, vaan se on pakko lukea melkein kerralla läpi. Loppu jää sopivasti auki, ja lukija jää kaipaamaan jatkoa: mitä henkilöille sitten tapahtuu?
Kirja on juuri sopivan mittainen ja mukavan kevyt lukea. Se on suunnattu noin 13-16- vuotiaille,ja nuori lukija pystyy helposti samaistumaan koulua käyvän päähenkilön huoliin ja kiireisiin. Osalla Liisan kompuroinneista on pakko nauraa ääneen - tai rukoilla, että kaikki päättyy hyvin.
KRISTA KUITUNEN Sammon yläaste, Tampere Lähde: Lukufiilis, nro 1,2007.
1) 	Kuvaile koko arvostelun perusteella kirjan päähenkilön elämää, (ainakin 4 asiaa)
232


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
2) 	Mikä kirjassa on Kristan mielestä huonoa? (ainakin 2 asiaa)
3) 	Mikä kirjassa on Kristan mielestä hyvää? (ainakin 4 asiaa)
4) 	Kiinnostaisiko sinua lukea kirja? Kerro vastauksellesi 3 eri perustelua.
/13
233


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa IV: Kappaleet 10-11
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointilomake
1. Arvioi koetta. Ympyröi oikea vaihtoehto.
Koe oli minusta tosi helppo / sopiva / vaikea.
2. Arvioi osaamistasi. Merkitse rastilla.
Tämän
Tätä pitää
Opettajan arvio
Tämän Tätä pitää
osasin hyvin!
harjoitella!
osasit hyvin!
harjoitella!
Keskustelupalstan mielipide
- Mielipiteen kertominen
□
□
□
□
- Mielipiteen perusteleminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
Sadun/kertomuksen kirjoittaminen
- Kertomuksen rakentaminen
□
□
□
□
(henkilöt, juoni jne.)
□
□
□
□
- Monipuolisen sisällön keksiminen
□
□
□
□
- Asioiden järjestäminen
□
□
□
□
- Lauseiden rakentaminen
□
□
□
□
- Kappalejaon tekeminen
□
□
□
□
- Monipuolisen sanaston käyttäminen
□
□
□
□
- Nominityyppien käyttäminen
□
□
□
□
- Muiden rakenteiden käyttäminen
□
□
' □
□
Kertomuksen ymmärtäminen
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
- Päätelmien tekeminen
□
□
□
□
- Sisällön arvioiminen
□
□
□
□
Kirja-arvostelun ymmärtäminen
- Pääasioiden ymmärtäminen
□
□
□
□
-Tietojen yhdisteleminen
□
□
□
□
- Sisällön arvioiminen
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä / 60 p
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi suomen opiskelussa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
234


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa IV: Kappaleet 10-11
Kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
1. Vastaa Zippolle ja Anskulle. Kirjoita mielipiteesi keskustelupalstalle ja muista perustella se. Käytä erilaisia mielipidefraaseja. / yht. 10 p
>• 1- 5 p toimivasta mielipidepalstatekstistä. Mielipidepalstalle voi kirjoittaa puhekieli- sesti.
2. Kirjoita kertomus tai satu. Kirjoita vähintään 80 sanaa. / yht. 22 p
>-1- 3 p toimivista kertomuksen elementeistä (henkilöt, aika/paikka,juonen rakentuminen)
>• 1- 4 p sisällön monipuolisuudesta >• 1- 4 p koko tekstin ymmärrettävyydestä ja sujuvuudesta >• annetut nominityypit yht. 2 p: 0,5 p toimivista taivutusmuodoista >-1- 3 p monipuolisesta sanastosta
>• sivulauseet yht. 5 p: 1 p jokaisesta viidestä erilaisesta ja toimivasta sivulauseesta >• 1- 2 p toimivasta kappalejaosta.
3. 	Elämää suolaisemmat rakkaustarinat 2 -tekstin ymmärtäminen / yht. 15 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht 1 >• 2 p: tyttö tykkää pojasta ja salmiakista, ja poikaa huolestuttaa kummasta
tyttö oikeasti tykkää enemmän tms. teht. 2 >- yht. 8 p, jos on maininnut 8 seuraavista: tyttö tykkää salmiakista ja pojasta / poika käskee tytön valita / tyttö syö liikaa salmiakkia / tyttö joutuu sairaalaan / poika menee katsomaan tyttöä / tyttö kertoo, että on valinnut pojan / poika sanoo, ettei huoli tyttöä, koska tyttö on liian epätasapainoinen / poika lähtee kotiin, mutta hänelle tulee huono omatunto / tyttö karkaa sairaalasta / tyttö menee tapaamaan poikaa / poikaa pyytää anteeksi / tyttö antaa anteeksi teht. 3 >• yht. 2 p: 1 p tekstin pohjalta muodostetusta mielipiteestä, 1 p sen perustelusta teht.4 >• yht. 2 p: 1 p tekstin pohjalta rakennetusta toimintamallista, 1 p sen perusteluista.
teht. 5 >• 1 p: rakkaus voittaa / toista ei voi muuttaa / anteeksi pyytäminen/
antaminen on tärkeää tai muusta tekstin pohjalta perusteltavissa olevasta tulkinnasta
4. 	Kevyttä ja koukuttavaa -tekstin ymmärtäminen / yht. 13 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
teht. 1 >• yht.4 p, jos on maininnut neljä asiaa seuraavista: päähenkilö muuttaa uuteen kaupunkiin tuttavien luokse / tuttavat ovat kummallisia / hän aloittaa lukion / koulukaverit ovat kummallisia / hän kirjoittaa blogia / hänellä on huolia ja kiireitä / hän joutuu kummallisiin tilanteisiin
235


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
teht. 2 >• yht 2 p, jos on maininnut kaksi asiaa seuraavista: kaikki päiväkirjamerkinnät
alkavat samalla tavalla / päiväkirjatekstin aiheet ovat liian yleisiä/tylsiä / teksti on selvästi aikuisen kirjoittamaa tms. teht.3 >• yht.4 p, jos on maininnut 4 asiaa seuraavista:/ huumori on hyvää / huumori sopii eri ikäisille/juoni etenee nopeasti / kieli on sujuvaa / kirjaan jää koukkuun (se on pakko lukea heti loppuun) / loppu jää kiinnostamaan / kirja on sopivan mittainen / kirja on sopivan kevyt tms. teht. 4 >• yht 3 p: 1 p jokaisesta tekstin pohjalta nostetusta perustelusta
236


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Puhumisen kokeet
Ohjeita puhumisen kokeiden järjestämiseen Tehtävät
Puhumisen taitojen seuraamiseen tarkoitetut tehtävät on laadittu A2-tasolle. Ne on sidottu kirjan neljän eri osan aihepiireihin.Tehtävät edustavat kahta tehtävätyyppiä:
• itsenäiset kertomistehtävät ja
• pari- tai ryhmätehtävät, jotka yleensä ovat kertomistehtäviä haasteellisempia, sillä ne edellyttävät kuuntelun ja reagoinnin taitoja sekä kykyä sitoa sanottavansa muiden puheenvuoroihin.
Opettaja voi muokata tehtäviä haluamallaan tavalla ja raamittaa niitä tarkemmin erilaisilla apukysymyksillä, jos oppilaat tarvitsevat enemmän tukea tai ylittävät selvästi puhumisen taidoissaan A2-tason.Tehtävät kannattaa kuitenkin aina aloittaa avoimemmista aiheista. Näin voi seurata sitä, mihin oppilaan oma kielitaito jo riittää. (Ks. myös opettajan oppaan lukua Vinkkejä puhumisen taidon arviointiin.)
Miten oppilasta ohjataan valmistautumaan tehtävään?
Etukäteen on hyvä kertoa, minkä tyyppinen puhumiskoe on: millaisia tehtäviä siinä on ja kuinka kauan se kestää ja että aiheet ovat samantyyppisiä kuin tunneillakin ja kirjassa on käsitelty. Tehtävissä tarvitaan sitä sanastoa ja niitä rakenteita, joita tunneilla on opiskeltu.
Ennen varsinaista puhumistehtävää oppilaalle on hyvä antaa pieni hetki aikaa valmistautumiseen. Hän saa myös tehdä nopeasti tukisanalistan puhumisen tueksi. Kokonaisten lauseiden tai tekstien kirjoittamista ei kuitenkaan pidä tukea. Muistiinpanot eivät saa olla kokonainen valmiiksi kirjoitettu teksti. Puhumistaito ei ole lukemista eikä oikeankaan arkielämän puhetilanteissa lueta paperista.
Arviointi
Kaikki puhumisen tehtävät arvioidaan viidellä kriteerillä, joita on avattu tarkemmin alla:
Puhumisen arvioinnin kriteerit
1. 	Oppilas tuottaa helposti ymmärrettävää puhetta.
>- Ovatko asiat loogisessa järjestyksessä?
>- Koostuuko puhe loogisista kokonaisemmista puhejaksoista vai irrallisista ilmauksista? >• Vaikuttavatko tauot ja katkot ymmärrettävyyteen?
>• Vaikuttaako ääntäminen ymmärrettävyyteen?
>- Osaako oppilas selittää/perustella ajatuksiaan?
237


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
2. Oppilas tuottaa puhetta itsenäisesti.
>• Tarvitseeko oppilas paljon puhekumppanin tukea ja apukysymyksiä?
>- Onko puhe sujuvaa ja helposti etenevää?
3. Oppilas osaa reagoida puhekumppaniin.
>- Kuunteleeko oppilas puhekumppania?
>• Reagoiko oppilas sopivalla tavalla puhekumppanin puheenvuoroihin?
>- Kykeneekö oppilas säätelemään keskustelua? (Saako hän halutessaan puheenvuoron ja osaako pitää sen? Pystyykö hän suuntaamaan keskustelua haluamaansa suuntaan?)
4. Oppilas osaa riittävästi sanastoa, jolla selviää puhetehtävästä.
5. Oppilas osaa käyttää opiskeltuja rakenteita.
Puhumistehtävien pisteitys
Kaikki puhumistehtävät pisteitetään siten, että jokainen yllä oleva kriteeri arvioidaan pisteillä 1-4 siten, että
1 piste = heikosti
2 pistettä = kohtalaisesti
3 pistettä = hyvin
4 pistettä = erinomaisesti.
Oppilaan puheen seuraamisen ja pisteittämisen apuna voi käyttää opettajan pisteityslomaket- ta. Oppilaan puheen nauhoittaminen auttaa arvioinnissa ja opettajan roolin etäännyttämisessä. Nauhoituksen perusteella opettaja voi myös arvioida omaa toimintaansa ja kysymyksiään sekä puhetilannetta kokonaisuutena.
Palaute oppilaalle
Oppilaalle annetaan palautetta oppilaan omalla palautelomakkeella. Palautteen lähtökohtana on puheen ymmärrettävyys. Opettaja rastittaa lomakkeeseen ne ymmärrettävyyteen vaikuttavat asiat, jotka ovat tyypillisiä oppilaan puheelle. Puheessa voi siis yhtä aikaa olla asioita, jotka tekevät siitä ymmärrettävää,ja asioita,jotka hankaloittavat puheen seuraamista.Tavoitteena on, että oppilas saa puheestaan mahdollisimman monipuolista palautetta. Näin hän tiedostuu puhumisen taidon eri osa-alueista ja siitä, että virheiden määrä ei ole puheen toimivuuden ja ymmärrettävyyden mittari. Lopuksi lomakkeeseen merkitään oppilaan tehtävästä saama kokonaispistemäärä.
Palautelomakkeen lopussa opettaja voi arvioida
- oppilaan menestymistä kokeessa
- oppilaan tuntiaktiivisuutta ja yritteliäisyyttä oppitunneilla ja läksyjen teossa
- oppilaan edistymistä suomen opinnoissa.
238


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Arviointiskaala koostuu neljästä sanallisesta arvosanasta: heikko, kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Kokeen pistemääriä ei ole muunnettu numeerisiksi arvosanoiksi, mutta opettaja voi sen halutessaan tehdä.
Palautelomaketta voi käyttää myös, kun seuraa oppilaan puhumista kirjan tai Lisätreeni- en tehtävissä. Oppilaalle ei ole omaa itsearviointilomaketta, mutta häntä on aina hyvä pyytää arvioimaan omaa onnistumistaan ja sen syitä puhumisen kokeen jälkeen.
239


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas Kokeet
Osa
Puhumisen kokeen pisteityslomake - opettajan oma
Pisteitys: 1 p = heikosti, 2 p = kohtalaisesti, 3 p = hyvin, 4 p = erinomaisesti
Oppilaan nimi Päivämäärä
1. Aihe:
2. Aihe:
3. Aihe:
1. Oppilas tuottaa helposti ymmärrettävää puhetta.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
2. Oppilas tuottaa puhetta itsenäisesti.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
3. Oppilas osaa reagoida puhekumppaniin.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
4. Oppilas osaa riittävästi sanastoa, jolla selviää puhetehtävästä.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
5. Oppilas osaa käyttää opiskeltuja rakenteita.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
Pisteet yhteensä
/20
/20
/20
Oppilaan nimi Päivämäärä
1. Aihe:
2. Aihe:
3. Aihe:
1. Oppilas tuottaa helposti ymmärrettävää puhetta.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
2. Oppilas tuottaa puhetta itsenäisesti.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
3. Oppilas osaa reagoida puhekumppaniin.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
4. Oppilas osaa riittävästi sanastoa, jolla selviää puhetehtävästä.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
5. Oppilas osaa käyttää opiskeltuja rakenteita.
12 3 4
12 3 4
12 3 4
Pisteet yhteensä
/20
/20
/20
240


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa Oppilaan nimi
Puhumisen kokeen arviointilomake Päivämäärä
Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota alla oleviin asioihin:
I.Aihe:
2. Aihe:
3. Aihe:
Puhettasi oli helppo seurata ja ymmärtää,
koska
- asiat olivat hyvässä järjestyksessä
□
□
□
- osasit perustella ajatuksiasi
□
□
□
-osallistuit ja puhuit rohkeasti ja ilman apua
□
□
□
- kuuntelit muita
□
□
□
- kommentoit hyvin muiden ajatuksia
□
□
□
- puheenvuorosi olivat sopivan pituisia
□
□
□
- puhuit kuuluvalla äänellä
□
□
□
- osasit hyvin aiheen sanastoa
□
□
□
- käytit hyvin erilaisia rakenteita
□
□
□
- pienet virheet eivät haitanneet
□
□
□
-ääntämisesi oli hyvää.
□
□
□
Puhettasi oli joskus vaikea seurata ja
ymmärtää, koska
- asiat olivat vähän sekaisin
□
□
□
- et aina perustellut ajatuksiasi
□
□
□
- tarvitsit aika paljon apua
□
□
□
- et osallistunut paljon keskusteluun
□
□
□
- et oikein kuunnellut muita
□
□
□
-et oikein kommentoinut muiden ajatuksia
□
□
□
- puhuit irrallisilla sanoilla tai fraaseilla
□
□
□
- puheessa oli pitkiä taukoja
□
□
□
- puhuit aika hiljaa
□
□
□
- sinun pitää opiskella lisää sanoja.
□
□
□
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä puhumisen kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi puhumisessa on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi puhumisessa on
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
241


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: kappaleet 1-4 Puhumisen koetehtävät
1. Haastattele pariasi!
a. Haastattele pariasi ja tee samalla lyhyet muistiinpanot. Kysy esimerkiksi näitä:
- nimi ja ikä
- luokka ja koulu
- luonne
- kiinnostukset ja harrastukset
- perhe
- jne.
b. Esittele pari omin sanoin muille.
2. Kumman huoneen valitsisit?
a. Tutki hetki alla olevia kuvia ja valitse niistä huone, jonka ottaisit mieluummin.
b. Kerro, miksi valitsit juuri sen. Mitä muutoksia tekisit huoneessa, jos saisit sen?
3. 	Sopikaa, miten käytätte 100 euroa.
Olette voittaneet arvalla 100 euroa, joka pitää käyttää yhdessä seuraavan viikon aikana.
a. Suunnittele ensin hetki,
- mitä sinä haluaisit tehdä 100 eurolla.
- miksi haluaisit tehdä niitä asioita. Mieti 3-5 hyvää perustelua.
b. Kerro sitten ideasi parillesi. Muista perustella hyvin oma ehdotuksesi.
c. Keskustelkaa ja tehkää yhteinen suunnitelma. Perustele omaa ehdotustasi ja yritä saada se läpi. Älä anna heti periksi!
d. Kertokaa yhdessä suunnitelmanne opettajalle.
242


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa II: kappaleet 5-7 Puhumisen koetehtävät
1. Pyydä lomaa opettajalta.
a. Tarvitset kipeästi lomaa. Suunnittele ensin lyhyesti, miten pyydät sitä opettajalta.
- Miksi tarvitset sitä?
- Miksi opettajan pitäisi antaa sitä sinulle?
- Miten hoidat läksyt, kokeet jne. loman aikana?
- Millä muulla tavalla voisit suostutella opettajaa?
- Mitkä asiat opettajaan vaikuttavat?
b. Kerro asiasi opettajalle ja pyydä lomaa. Muista kohtelias aloitus jne.
2. Auta luokan uutta oppilasta ja esittele kouluasi.
Luokallesi on tullut uusi oppilas, joka on asunut Suomessa vasta vähän aikaa.
a. Suunnittele ensin hetki, mitä asioita uudelle oppilaalle pitäisi kertoa koulustasi.
- Mitä hänen pitää ehdottomasti tietää koulurakennuksesta, välitunneista, ruokailuista, kavereista, opettajista, rehtorista, kansliasta, terveydenhoitajasta?
- Mitä paikkoja näyttäisit hänelle?
- Kenelle esittelisit hänet?
b. Kerro suunnitelmasi.
3. Valmistautukaa yhdessä (parin kanssa / pienessä ryhmässä) maantiedon kokeeseen.
a. Tutkikaa alia olevaa kuvaaja keskustelkaa kuvasta:
- Mitä osia siinä on?
- Mitä kuvalla opetetaan?
b. Suunnitelkaa yhdessä keskustellen vastaus koekysymykseen:
Miten vuodenajat syntyvät? Pohtikaa ainakin,
- mitä asioita vastauksessa pitää olla
- missä järjestyksessä asioiden pitää olla
- miten vastauksen voisi aloittaa.
1 3. Kravun
1 • * kääntö
kääntö¬
piiri
pohjolan kesä
pohjolan talvi
etelän talvi
etelän kesä
2.
pohjolan kevät
pohjolan syksy
etelän syksy ... ,
etelän kevät
243


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa III: kappaleet 8-9 Puhumisen koetehtävät
1. Millainen kotipaikkasi on?
a. Suunnittele hetki, miten voisit esitellä omaa kotipaikkaasi muualla asuvalle nuorelle.
- Mihin veisit hänet ensin ja mitä näyttäisit siellä?
- Mihin veisit hänet seuraavaksi?
- Mitä et haluaisi näyttää hänelle?
- Miten kehuisit kotipaikkaasi?
- Mitä muuta hänen pitäisi ehdottomasti tietää kotipaikastasi?
b. Kerro suunnitelmasi.
2. Millainen olisi unelmamatkasi?
a. Suunnittele hetki, millainen olisi unelmamatkasi.
- Mihin haluaisit matkustaa ja miksi?
- Kenen kanssa matkustaisit?
- Millä matkustaisit?
- Kuinka kauan matka kestäisi?
- Mitä tekisit siellä?
- Mitä et varmasti tekisi lomalla?
- Mitä uutta haluaisit matkalla oppia?
b. Kerro suunnitelmasi.
3. Miksi turistien kannattaa / ei kannata tulla Suomeen?
a. Sopikaa kumpi pari on A ja kumpi B.
b. A miettii 3-5 perustelua sille, miksi turistien ei kannata tulla Suomeen.
c. B miettii 3-5 perusteluja sille, miksi turistien kannattaa tulla Suomeen.
d. Keskustelkaa asiasta. Muistakaa kommentoida toistenne perusteluita ja koittakaa kumota ne.
244


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa IV: kappaleet 10-11 Puhumisen koetehtävät
1. Kerro satu
a. Suunnittele nopeasti käsitekarttaan 3-vuotiaalle sopiva pieni satu.
- Kuka on päähenkilö?
- Missä hän asuu?
- Mitä hän tekee sadun aikana? (3-5 asiaa)
- Miten satu alkaa?
- Miten satu loppuu?
b. Kerro satu käsitekartan avulla.
2. Esittele kirja/elokuva/tv- ohjelma/bändi kaverille
a. Suunnittele nopeasti, miten voisit esitellä jonkin kirjan, elokuvan, tv-ohjelman tai bändin kaverillesi, niin että kaveri kiinnostuisi siitä.
- Mistä se kertoo? / Millaista musiikkia se soittaa?
- Keitä henkilöitä siinä on?
- Milloin näit/luit/kuulit sen/siitä?
- Miksi sinä kiinnostuit siitä?
- Mikä siinä on hyvää?
- Miksi parin kannattaa tutustua siihen?
b. Esittele kirja/elokuva/tv-ohjelma/bändi kaverille ja yritä saada hänet lukemaan/ katsomaan tai kuuntelemaan sitä.
3. Mitä mieltä olet?
a. Merkitse rastilla alla oleviin väitteisiin,oletko niiden kanssa samaa mieltä vai eri mieltä.
b. Valitkaa parin kanssa väite, josta olette eri mieltä. Jos olette samaa mieltä kaikista väitteistä, valitkaa väite, joka on mielenkiintoisin.
c. Mieti omalle mielipiteellesi 3-5 perustelua.
d. Keskustelkaa aiheesta. Muistakaa kommentoida toistenne perusteluita ja perustelkaa hyvin omia ajatuksianne.
Samaa mieltä Eri mieltä
1.
Ulkonäkö on tytöille liian tärkeää.
□
□
2.
Nuoret käyttävät liikaa tietokoneita.
□
□
3.
Aikuiset eivät kuuntele nuoria tarpeeksi.
□
□
4.
Koulussa opetetaan tärkeitä asioita.
□
□
5.
Koulussa pitäisi olla pidemmät lomat.
□
□
6.
Kaikkien pitää harrastaa liikuntaa.
□
□
245


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas Kokeet
Puheen ymmärtämisen kokeet
Ohjeita puheen ymmärtämisen kokeiden järjestämiseen
Tehtävät
Puheen ymmärtämisen taitojen seuraamiseen tarkoitetut tehtävät on laadittu tasolle A2. Kokeiden peruskulku on usein seuraavanlainen:
1. Lue ensin kysymykset.
2. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa.
3. Ensin kuulet sen kokonaan. Yritä ymmärtää tekstin kokonaisuus. Älä vielä vastaa kysymyksiin.
4. Sitten kuulet tekstin osissa.
5. Vastaa kysymyksiin toisen kuuntelukerran jälkeen.
6. Muista vastata aina jotakin, vaikka olisit epävarmakin! Jos et osaa sanoa asiaa suomeksi, voit piirtää vastauksen tai vastata omalla äidinkielelläsi (mikäli opettaja itse ymmärtää oppilaan äidinkieltä tai pystyy käännättämään vastauksen suomeksi). Mahdollisesti voit selittää vastauksen suullisesti.
Opettaja voi luonnollisesti muokata koejärjestelyjä oppilaidensa taitojen ja tarpeiden mukaisesti. Koetta voi esimerkiksi helpottaa tai vaikeuttaa muuttamalla kuuntelukertojen määrää ja mahdollistamalla suullisen vastaamisen.
Miten oppilasta ohjataan valmistautumaan tehtävään?
Oppilaat tarvitsevat tarkat ohjeet kuuntelukokeen suorittamiseen. Ohjeistamisen tavoitteena on 1) mallintaa hyviä kuuntelutapoja,2) opettaa "testitekniikkaa"eli selviytymistä koetilanteessa ja tilanteen hallinnan taitoja ja 3) auttaa oppilasta keskittymään olennaiseen, jotta hän koetilanteessakin pystyisi osoittamaan todellisen puheenymmärtämisen taitonsa.
Arviointi
Arviointia helpottamaan tehtäviin on annettu mallivastauksia. Opettajan on aina syytä suhteuttaa vaatimukset ja pisteitykset oppilaille ja eri tilanteisiin sopiviksi. Monesti oppilailla voi olla oivaltavia hahmotustapoja, jotka poikkeavat opettajan vastausodotuksista. Näistä oppilasta on syytä aina palkita. Kuuntelukokeessa tärkeää on vain osoittaa, mitä ymmärtää. Vastauksen kieliasu ei vaikuta pisteisiin, jos vastaus on ymmärrettävä.
Palaute oppilaalle
Puheenymmärtämisen kokeisiin on laadittu palautelomake, jonka opettaja täydentää rastit- tamalla. Kannattaa myös selventää rasteja sanallisilla kommenteilla. Jotta oppilas saisi mahdollisimman monipuolista palautetta osaamisestaan, opettaja voi arvioida palautelomakkeen lopussa
- oppilaan menestymistä kokeessa
- oppilaan tuntiaktiivisuutta ja yritteliäisyyttä oppitunneilla ja läksyjen teossa
- oppilaan edistymistä suomen opinnoissa.
Arviointiskaala koostuu neljästä sanallisesta arvosanasta: heikko, kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Kokeen pistemääriä ei ole muunnettu numeerisiksi arvosanoiksi, mutta opettaja voi sen halutessaan tehdä.
246


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa
Oppilaan nimi
Puheenymmärtämisen kokeen arviointilomake Päivämäärä
Ymmärsit puheenaiheen.
Ymmärsit hyvin pääasiat.
Ymmärsit hyvin yksityiskohtia.
Osasit yhdistellä tietoja eri kohdista puhetta.
Osasit tehdä päätelmiä.
Pystyit erottamaan ja tulkitsemaan puheen sävyjä.
Sait selvää myös nopeasta puheesta.
Sait tärkeistä sanoista kiinni, vaikka et aina ymmärtänyt kaikkea puhetta. Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin:
Yritä kuunnella mahdollisimman paljon näitä:
Tämän osasit hyvin
Tätä pitää harjoitella
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
Kokeen yhteispistemäärä /_
Pistemäärän mukaan osaamisesi tässä puheen ymmärtämisen kokeessa oli
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
Edistymisesi puheen ymmärtämisessä on
heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista
247


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: kappaleet 1-4 Nimi
Puheen ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Saara kertoo itsestään
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten osissa.
Yritä ensin ymmärtää tekstin kokonaisuus. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
1. 	Missä Saara asuu? (ainakin 3 asiaa)
2. 	Kuka on Meeri?
3. 	Millä tavalla Saara ja Meeri ovat erilaisia? (ainakin 2 asiaa)
4. 	Mitä Saara harrastaa?
5. 	Millaisia harrastussuunnitelmia hänellä on?
/II p
2. 	Kodin puhetilanteita
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten jokaisen tekstin 2 kertaa. Vastaa kysymyksiin
2. 	kuuntelukerran jälkeen.
Tilanne 1. Puhelimessa
1. Ketkä puhuvat?
2. Mitä soittaja pyytää? (ainakin 2 asiaa)
248


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Mitä tapahtuu illalla? (2 asiaa)
4.Tuoko soittaja jäätelöä? Miksi?
Tilanne 2. Kotona
1. Mistä riidellään?
2. Mitä puhujat haluavat? (ainakin 2 asiaa)
19 p
3. 	Radiohaastattelu harrastuksesta
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten kahdessa osassa. Yritä ensin ymmärtää tekstin kokonaisuus. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
1. 	Päättele, millainen harrastus telinevoimistelu on.
2. 	Miten Olli-Pekka kiinnostui telinevoimistelusta?
3. 	Miten usein Olli-Pekalla on kilpailuja?
249


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
4. 	Mitä Olli-Pekka toivoo tulevaisuudelta? (ainakin 2 asiaa)
Kokeet
5. 	Milloin saa nimensä telinevoimistelun sääntökirjaan?
6. 	Millainen päivä Olli-Pekalla on tänään?
19 p / 29 p
250


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa I: Kappaleet 1 -4 Puheen ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin. OSA I / yht. 29 pistettä
1. 	Saara kertoo itsestään / yht. 11 pistettä
teht. 1 > 3 p: Kouvolassa + lähellä keskustaa + omakotitalossa 2 p: 2 asiaa mainittu; 1 p: 1 asia mainittu teht. 2 >-1 p: Saaran isosisko
teht. 3 >- 2 p: Meeri tykkää erilaisesta musiikista (hevistä) kuin Saara (klassisesta), Meeri valvoo illalla myöhään
1 p: vain toinen edellisistä
teht.4 >- 3 p: sulkapalloa + jazz-tanssia + viulunsoittoa
2 p: 2 asiaa mainittu; 1 p: 1 asia mainittu
teht. 5 > 2 p: haluaisi lopettaa viulunsoiton + pelata enemmän sulkapalloa 1 p: vain toinen edellisistä
2. Kodin puhetilanteita / yht. 9 pistettä Tilanne 1. Puhelimessa
teht. 1 > 1 p: äiti ja poika / Veikka teht. 2 > 2 p: pyytää Veikkaa imuroimaan ja tiskaamaan 1 p: vain toinen edellisistä
teht. 3 >• 2 p: illalla tulee vieraita, katsotaan yhdessä elokuvaa
1 p: vain toinen edellisistä
teht. 4 >-1 p: ei tiedetä varmaksi/ hän ei lupaa varmasti
Tilanne 2. Kotona
teht. 1 > 1 p: tv-kanavasta/tv:n katsomisesta
teht. 2 >- 2 p: toinen haluaa katsoa Simpsonit, toinen Jokereitten pelin
3. Radiohaastattelu harrastuksesta / yht. 9 pistettä
teht. 1 >• 1 p
esim. jokin seuraavista: urheilua / hyppyjä ja temppuja
teht. 2 >• 2 p
näki pienenä MM-kilpailuja telkkarista
1 P
vastaus vain osittain oikein
teht. 3 >• 1 p
(ainakin) kerran kuussa
teht. 4 >- 2 p
vähintään kaksi seuraavista: haluaa urheilusta ammatin / haluaa MM-kisoi-
hin ja olympialaisiin / haluaa keksiä uuden liikkeen
1 p:
: vain yksi edellisistä
teht. 5 >• 2 p:
: jos keksii jonkin uuden liikkeen, (jota muut eivät ole vielä tehneet)
1 p:
: jos tekee jotain uutta / vain osa vastauksesta
teht. 6 >-1 p
: yksi seuraavista: kevyempi päivä / ei rankkaa treeniä / juoksemista / venyt¬
telyä / peruskuntoharjoittelua
251


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa I: Kappaleet 1-4
Puheen ymmärtämisen kokeen skriptit
1. 	Saara kertoo itsestään
Moi mä oon Saara. Mä on 13 vuotta ja kasilla. Mä asun Kouvolassa. Meillä on omakotitalo ihan lähellä keskustaa. Mä käyn Kouvonrinteen yhteiskoulua, eli mulla on tosi lyhyt matka kouluun, ehkä 500 metriä.
Mulla on yksi sisko, sen nimi on Meeri ja se on 15. Onneks meillä on omat huoneet. Ei tulis mitään jos me oltais samassa huoneessa. Meeri valvoo aina älyttömän myöhään ja tykkää kuunnella heviä, mä taas inhoan sitä ja kuuntelen mieluummin klassista. Mä olen myös hirmu iltauninen. Mut ollaan me Meerin kanssa ihan hyviä kavereita, vaikka me joskus tapellaankin.
Mä harrastan sulkapalloa, jazz-tanssia ja viulun soittoa. Mua kyllä alkaa jo vähän kyllästyttää viulu, ens vuonna saatan lopettaa sen. Sitten olis enemmän aikaa pelata sulista.
Toisaalta on kiva, kun on paljon harrastuksia.Toisaalta on rasittavaa, jos on koko ajan kiire.
2. 	Kodin puhetilanteita
Tilanne 1. Puhelimessa
(puhelin soi)
- No moi Veikka, ootko sä jo tullu koulusta kotiin?
- Joo, oon mä.
- Kuule, voisitko sä imuroida ja tiskata siellä? Mikkoset soitti, että ne on tulossa kylään ja tuovat jonkun hyvän elokuvan tullessaan, jota voidaan katsoa kimpassa. Mä käyn nyt töistä tullessa kaupassa ja tehtäis sitten jotain hyvää ruokaa yhessä.
- Joo, okka.Tuo jätskiä jälkkäriksi,jooko!
- No katotaan nyt...
Tilanne 2. Kotona
- Hei, mä haluun kattoo Simpsonit, älä vaihda kanavaa! Suita pitäis ottaa se kaukosäädin pois kun sä vaan pläräät! Anna nyt tänne se. Sä voit kattoo tunnin päästä ihan mitä haluut, kun mä lähden harkkoihin, mut siihen asti mä haluun kattoo tätä.
- Älä viitti. Kakkoselta tulis Jokereitten peli! Simpsonit sä näät miljoona kertaa.
- No niinpä, aina sä saat päättää!
252


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Radiohaastattelu harrastuksesta
Tänään Kimurantissa vieraanamme on Olli-Pekka, joka harrastaa telinevoimistelua.
- Olli-Pekka, sä oot harrastanut telinevoimistelua nyt jo kahdeksan vuotta. Miten sä siitä innostuit?
- Joo, mä olin neljä, kun mä katoin telkkarista voimistelun MM-kisoja. Mä yritin matkia niitten voimistelijoitten hyppyjä ja voltteja meidän olkkarissa,ja äitistä se oli vähän vaarallista niin se laittoi mut voimisteluseuraan, missä joku valvo etten telonut itteäni.
- Joko sä nelivuotiaana teit voltin?
- Ei, kuperkeikka se varmaan vasta oli. Mutta kyllä mä kouluun mennessä osasin jo perusliikkeitä tangollakin.
- No ootko sä jo kilpaillut paljon?
- On meillä kisat vähintään kerran kuussa. Nyt mä oon vielä junioritasolla, SM- kisat on ensi kuussa. Niihin pitää nyt treenata ihan tosissaan.
- Minkäslaisia tavoitteita sulia on tulevaisuuden suhteen?
- Kyllä mä haluaisin ammattiurheilijaksi. Ainakin MM-kisoihin ja olympialaisiin mä haluaisin päästä. Ja sit ois hauskaa keksiä sellainen liike, jota kukaan muu ei oo koskaan tehnyt.
- Ai miksi?
- No jos tekee jotain ihan uutta, niin saa nimensä telinevoimistelun sääntökirjaan! Muitten olis pakko yrittää samaa perässä.
- Kiitti Olli-Pekka. Sulia taitaakin olla jo kiire treenaamaan?
- Joo, tänään on kyllä vähän kevyempi päivä. Käydään vaan juoksemassa ja venytellään, sellasta peruskuntoa.
253


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappaleet 5-7 Nimi
Puheen ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Terveydenhoitajalla
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten osissa. Yritä ensin ymmärtää tekstin kokonaisuus. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
I.Mikä oppilaalla on? (2 asiaa)
2. 	Mitä oppilas kertoo syömisestään aamulla ja päivällä?
3. 	Mitä he sopivat?
/8 p
2. 	Oppitunnilla
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten kolmessa osassa. Yritä ensin ymmärtää tekstin kokonaisuus. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
1. Milloin Agricola eli?
2. Mitä tärkeää hän teki?
254


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
3. Mitä kieliä Suomessa silloin käytettiin ja ketkä käyttivät niitä?
Kielet
Ketkä?
4. 	Mikä oli Agricolan ammatti?
5. 	Mikä oli ensimmäinen suomenkielinen kirja?
6. 	Miksi kirjojen kääntäminen oli vaikeaa?
/12 p
3. 	Koulun aamunavaus
Lue ensin väitteet. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten kahdessa osassa. Yritä ensin ymmärtää tekstin
kokonaisuus. Vastaa 2. kuuntelukerran jälkeen, ovatko väitteet oikein vai väärin.
Oikein Väärin
Opettajan mielestä
1. luokassa ollaan liian paljon. □ □
2. biologian tunteja pitäisi olla enemmän. □ □
3. koulussa pitäisi säästää energiaa. □ □
4. oppilaiden pitäisi aktivoitua. □ □
5. Seuraavana päivänä oppilaat menevät uimaan. □ □
6. Huomenna koulu loppuu aikaisemmin kuin tavallisesti. □ □
/ 6p / 26 p
255


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa II: Kappaleet 5-7
Puheen ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin. OSA II / yht. 26 pistettä
^Terveydenhoitajalla / 8 p
teht. 1 > 2 p: 1 p väsyttää + 1 p päätä särkee
teht. 2 >- 2 p: 1 p ei syö aamulla + 1 p syö koulussa, jos on hyvää ruokaa
teht. 3 > 4 p: lp syö aamulla + 1 p leipää / puuroa / mysliä; 1 p syö päivällä koulussa +
1 p vähän ruokaa / salaattia / leipää / maitoa
2. 	Oppitunnilla /12 p
teht. 1 > 1 p teht. 2 > 1 p teht. 3 >• 6 p
teht. 4 >-1 p teht. 5 >- 1 p teht. 6 >■ 2 p 1 P
1500-luvulla
kehitti suomen kirjakielen
1 p jokaisesta kielestä (latina, ruotsi, suomi); 1 p jokaisesta käyttäjästä
(papit, valtion virkamiehet, tavalliset ihmiset)
pappi
aapinen (abc kiriä)
suomessa ei ollut kaikkia sanoja ja Agricola joutui keksimään uusia sanoja vastaus osittain
3. 	Aamunavaus / 6 p
teht. 1 > 6 p: väärin, väärin, oikein, oikein, väärin, oikein
256


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa II: Kappaleet 5-7
Puheen ymmärtämisen kokeen skriptit
1. Terveydenhoitajalla
- Hei,
- Hei, tule sisään ja käy vaan istumaan
- Kiitti,
- No, mitäs sulia...?
- Mä en oikein tiiä, mua vaan väsyttää joka päivä ihan tosi paljon ja päätä särkee aika usein,
- Joo- o, kauan sitä on kestäny?
- No, oikeestaan koko syksyn.
- Joo, syötkö sä aina aamulla aamupalaa?
- No en yleensä, kun mä en oikein voi aamulla syödä
- No, aamupalan syöminen olis kyllä tosi tärkeetä. Syötkö sä sitten koulussa?
- No joskus, jos on hyvää ruokaa, mutta en aina.
- Joo, mä luulen, että sun väsymys ja päänsärky johtuu nyt siitä, että sä et syö kunnolla.
Jos ei syö aamupalaa eikä lounasta, niin verensokeri laskee niin alas, että ei jaksa mitään.
- Nii...
- Sovitaanko, että rupeat nyt syömään aina aamulla edes yhden leivän tai pienen lautasellisen puuroa tai mysliä. Sitten koulussa syöt aina edes vähän ruokaa salaattia, leipää ja maitoa. Mun mielestä meiän koulussa on joka päivä ihan hyvää ruokaa.
- No okei, mä yritän.
- Hyvä, jos väsymys ei sillä helpota, niin tule sitten uudelleen käymään.
- Joo, kiitti ja hei.
- Hei- hei.
2. Oppitunnilla
Kuinkas moni muistaa, kuka oli Mikael Agricola? Mihin hän liittyy? Ei, ei sentään Coca- Colaan. Agricola on latinaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Mikael Agricola oli maanviljelijän poika, mutta lähti opiskelemaan papiksi. Hän oli mies, joka loi suomen kirjakielen 1500- luvulla. Ennen tätä suomea oli puhuttu kauan, mutta kukaan ei ollut keksinyt tai kehitellyt, miten suomea kirjoitettaisiin.
257


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Suomea ei käytetty muutenkaan virallisissa tilanteissa: Kirkoissa papit puhuivat latinaa ja valtion virkamiehet puhui ja kirjoitti ruotsia.Tavallisten ihmisten äidinkieli oli kuitenkin suomi ja sitä he puhuivat arkielämässään, vaikka suomea ei kirjoitettu eikä käytetty esimerkiksi kirkoissa. Agricola kuitenkin ajatteli, että olisi tärkeää, että suomalaiset voisivat lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään.
Agricola opiskeli papiksi ensin Suomessa ja sitten vielä lisää Saksassa. Sitten kun hän tuli takaisin Suomeen, hän alkoi kehittää suomeen kirjoitusjärjestelmää. Agricola kirjoitti ensimmäisen kirjan suomeksi, sen nimeksi hän antoi ABC-kiria, ja se oli aapinen. Agricola kirjoitti myös monia muita kirjoja, ja käänsi Raamattua suomeksi. Kääntämistyö oli haasteellista, koska suomen kielessä ei ollut monia sanoja ja siksi Agricola joutui keksimään paljon uusia sanoja suomeen. Agricolan keksimiä sanoja ovat esimerkiksi historia, hallitus, vihollinen, isänmaa, omatunto - ja esimerkki.
3. 	Koulun aamunavaus Hyvää huomenta!
Koulussa tulee vietettyä paljon aikaa. Yhdeksän, kaksitoista, ehkä jopa kaksikymmentä vuotta luokassa istumista. Olisi tärkeätä, että koulu opettaisi meille kuvaamataidon ja englannin lisäksi myös sitä, miten voisimme elää niin, ettemme vahingoita ja tuhoa luontoa... puita, kasveja, metsiä ja järviä. Oletko miettinyt, onko meidän koulu ekologinen?
Miten koulussa käytetään energiaa? Sammutetaanko luokan valot, kun lähdetään ruo- kavälitunnille? Menevätkö ruuantähteet biojäteastiaan ja sitä kautta kompostiin tai muuhun hyötykäyttöön? Tulemmeko kouluun omilla autoilla vai bussilla tai pyörällä?
Luulenpa, että voisimme koulussakin tehdä paljon enemmän luonnon hyväksi. Aloitetaan jo tänään! Katso ympärillesi, missä kaikissa tilanteissa voisit toimia ekologisemmin! Keksi hyviä energiansäästövinkkejä! Hyviä ideoita kerätään ensi viikolla oppitunneilla. Kolme parasta ideaa palkitaan.
Ja lopuksi vielä tiedotusasia: muistattehan, että huomenna on sitten liikuntapäivä. Lähdetään yhdessä laskemaan mäkeä, niin että ottakaa lämpimästi vaatetta mukaan! Koulu loppuu huomenna kaikilta poikkeuksellisesti jo kello 13.
Hyvää päivänjatkoa kaikille!
Muokattu lähteestä: http://www.luontoliitto.fi/hlp/hamarat/ ValikoitujaJuttuja_vanhoista_lehdista.pdf [luettu 29.3.2007]
258


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa III: Kappaleet 8-9 Nimi
Puheen ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 	Erilaisia tilanteita
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten 3 keskustelua. Kuulet jokaisen keskustelun kaksi kertaa peräkkäin. Yritä ensin ymmärtää keskustelun pääasiat. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
a) 	Tapaaminen
1. Missä puhujat ovat?
2. Ketä he ovat?
3. Mitä he syövät ja juovat?
4. Mille mies on allerginen?
/ 7 p
b) 	Elokuvateatterissa
1. Mihin aikaan poika menee elokuviin?
2. Missä hän haluaa istua?
3. Paljonko liput maksavat?
259


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
4. 	Miten hän maksaa liput?
Kokeet
/5p
c) Puhelu videovuokraamoon
1. 	Miksi Mira soittaa?
2. 	Miten myyjä suhtautuu asiaan?
3. 	Mitä Miralle luvataan? (2 asiaa)
/ 5 p
2. 	Radion ajankohtaisohjelma
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten kolmessa osassa. Yritä ensin ymmärtää teksti kokonaisuutena. Vastaa väitteisiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
Oikein vai väärin?
Oikein Väärin
1. Albanialla on kuningas. □ □
2. Albaniassa on paljon vuoria. □ □
3. Albania vie ulkomaille viljaa. □ □
4. Kreikkalaisia on 30 %. □ □
5. Albaniassa ei ole kristittyjä. □ □
6. Albanialaisten mielestä maan
poliittinen tilanne on huono. □ □
260


Kokeet SU01TM2, Minä ja arki - opettajan opas
7. 	Kuinka paljon matkailija on ollut Albaniassa? (2 asiaa)
8. 	Mitkä asiat Albaniassa ovat hänelle tärkeitä? (3 asiaa)
/II p /28p
261


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa III: Kappaleet 8-9
Puheen ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet OSA 111/28 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin.
1. 	Erilaisia tilanteita /17 p
a) Tapaaminen
teht. 1 >• 1 p: ravintolassa / pizzeriassa
teht. 2 >• 1 p: kaveruksia
teht. 3 >- 4 p: 1) kana-aurajuustopizza,2) rullakebab/kebab,3) fanta,4) vesi
teht.4>-1p: sipulille
b) Elokuvateatteri
teht. 1 >-1 p: puoli kahdeksan teht.2>-1p: 7. rivillä teht.3>1 p: 16 euroa TAI 8 euroa kappale teht. 4 >• 2 p: toisen sarjalipulla ja toisen rahalla 1 p: vain toinen edellisistä
c) Puhelu videovuokraamoon
teht. 1 >• 2 p: hän on vuokrannut DVD:n, mutta levy on jäänyt liikkeeseen / hän on
saanut vain tyhjät kuoret 1 p: hän on vuokrannut DVD:n / DVD:ssä on jokin ongelma
teht. 2 >• 1 p: hän on pahoillaan
teht. 3 >• 2 p: Mira saa 1) sipsit ja 2) toisen leffan kaupan päälle
1 p: vain toinen edellisistä
2. 	Radion ajankohtaisohjelma /11 p
teht. 1- 6 >- 6 p väittämistä: väärin,oikein, väärin, väärin, väärin,oikein
teht. 2 > 2 p: kuukausi joka kesä 10 vuoden ajan
1 p: osittain oikea vastaus
teht.3 > 3 p: 3 seuraavista: 1) (kaunis/ rauhallinen) luonto,2) ystävälliset/
vieraanvaraiset ihmiset, 3) ei paljon turisteja
2 p: 2 edellisistä
1 	p: 1 edellisistä
262


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa III: Kappaleet 8-9
Puheen ymmärtämisen kokeen skriptit
1. 	Erilaisia tilanteita
a) Tapaaminen
- Hei, mitäs teille sais olla?
-Tota, mä voisin ottaa ton kana-aurajuustopizzan.
-Selvä... yksi kana-aurajuusto...
-Ja mulle rullakebab.Onks siinä kauheesti sipulia?
- No joo, on siinä jonku verran. Mut mä voin sanoa, että laittaa vähemmän.
- Kiitti, se ois hyvä kun mä oon vähän allerginen sipulille!
- Ja saisko olla jotain juotavaa?
-Ai nii... Mulle pieni fanta.
- Mulle ihan vaan vettä.
- Okei, te voitte hakea tuolta jo salaattia. Menee pieni hetki.
- Kiitos!
b) Elokuvateatteri
- Moi, onks tohon tunnin päästä alkavaan Mister Beaniin vielä lippuja?
- Hetkinen... Ei, nää on kyllä harmi vaan loppu. Mutta tohon puoli kahdeksan näytökseen olis vielä muutama jäljellä.
- No mä voisin ottaa siihen kaks.
- Joo-o, täällä olis tilaa rivillä 3,7 ja 16. Mihis laitetaan?
- Ehkä toi seiska on paras.
- Okei, eli siitä kaks paikkaa. Se olis 16 euroa.
-Tota mulla olis tällanen sarjalippu. Mä maksasin toisen sillä ja toisen rahalla.
- Joo, ilman muuta. Sit 8 euroa.
-Tässä.
- Kiitos.
- Kiitti. Hei hei.
- Kiitos hei.
c) Puhelu videovuokraamoon
puhelin soi
-Videovuokraamo Kultti,Jesse puhelimessa.
-Täs on Mira moi. Mä kävin äsken vuokraamassa teiltä DVD:n,ja nyt kotona mä huomasin, että mä sain mukaan vain tyhjät kuoret!
- Voi että, sori kauheesti. Mikäs leffa se oli?
- Se oli tää Disneyn Aivan villit.
- Joo, täällähän se on. Mä oon tosi pahoillani. Ehitsä tulla hakemaan tän nyt? Vai asutsä miten kaukana?
263


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
- Ei tästä pitkä matka oo... Mä taidan sit tulla.
- Olipas tää nyt ikävä moka. Me kyllä korvataan tää jotenkin. Saat sipsit ja toisen leffan kaupan päälle.
- Okei, no ei se mitään. Mä tuun sitte kohta. Kiitti sulle!
- Joo, eipä kestä. Moi!
- Moi!
2. 	Radion ajankohtaisohjelma
Tänään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vie meidän Albaniaan.
Tervetuloa mukaan!
Albania on tasavalta. Se sijaitsee Balkanilla, Euroopassa. Albanian rajanaapureita ovat Serbia, Montenegro, Makedonia ja Kreikka. Lännessä rajana on Välimeri.
Suurin osa Albanian pinta-alasta on vuoristoa. Välimeren rannikko on alavaa,ja siellä voidaan viljellä maata. Rannikkoa kutsutaankin Albanian ruoka-aitaksi. Albanian tärkeimmät luonnonvarat, joita myydään myös ulkomaille, ovat öljy, maakaasu ja kivihiili.
Albanian väkiluku on n. 3,2 miljoonaa. Väestöstä 97 prosenttia on albaaneja ja 3 prosenttia kreikkalaisia. Virallisia kieliä ovat albaani ja kreikka.
Tärkein uskonto Albaniassa on islam. Noin seitsemänkymmentä prosenttia väestöstä on muslimeja, loput ovat kristittyjä. Luvut ovat vain arvioita, koska mitään virallisia tilastoja ei ole. Uskonnonharjoittaminen on ollut Albaniassa kiellettyä vuoteen 1990 asti.
Ohjelmaa varten haastattelin tavallisia ihmisiä Tiranan kahviloissa. Kaikissa keskusteluissa nousi esiin maan poliittisen ja taloudellisen tilanteen epävakaus. Ihmiset tuntuvat olevan todella huolissaan tilanteesta...
Nyt ihan ensin kuitenkin kokeneen Albanian-matkaajan, Risto Linnan, positiivisempi näkemys maasta:
- Risto, mikä vetää sinua Albaniaan vuosi toisensa jälkeen?
- Niin, olen viettänyt Albaniassa melkein kuukauden joka kesä jo 10 vuotta. Kaunis, rauhallinen luonto on Albaniassa parasta. Myös ihmisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus tuntuu hyvältä.Tämä ei myöskään ole mikään turistirysä.Turismi ei ole päässyt pilaamaan maan omaa kulttuuria. On hienoa, kun voi tavata paikallisia ihmisiä, ei pelkkiä turisteja.
264


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa IV: Kappaleet 10-11 Nimi
Puheen ymmärtämisen koe Päivämäärä
1. 7.-luokkalaiset kertovat lukemistaan kirjoista.
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstit 2 kertaa. Yritä ensin ymmärtää tekstit kokonaisuutena. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
a) Petra kertoo
1. Miksi Petra päätti lukea Diabolo-kirjan? (3 asiaa)
2. Mikä on Petran lukeman kirjan juoni?
3. Kenen kannattaa lukea kirja Petran mielestä?
b) Jenna kertoo
1. Miksi Jenna luki kirjan?
2. Mitä hän kertoo kirjan päähenkilöstä? (2 asiaa)
3. Mitä mieltä Jenna on lukemastaan kirjasta?
c) Joni kertoo
1. 	Mitä mieltä Joni on kirjastaan?
2. 	Mitä kirjassa tapahtuu?
265


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
3. 	Kenelle Joni suosittelee kirjaa?
Kokeet
/14 p
2. 	Suomen kansan satu
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten tekstin 2 kertaa: ensin kokonaan ja sitten kolmessa osassa. Yritä ensin ymmärtää teksti kokonaisuutena. Vastaa kysymyksiin 2. kuuntelukerran jälkeen.
1. 	Mikä on sadun aihe? Mikä asia sadussa selitetään?
2. 	Mitä karhu haluaa?
3. 	Mitä kettu käskee sen tehdä? (2 asiaa)
4. 	Mitä karhulle tapahtui? (2 asiaa)
16 	p
3. 	Radiouutinen
Lue ensin kysymykset. Kuulet sitten uutisen 2 kertaa.Yritä ensin ymmärtää teksti kokonaisuutena.Täydennä käsitekartta 2. kuuntelukerran jälkeen.
li^tä^äpähtuiT^
6) Miksi onnettomuus tapahtui? [ -
5) Ketä haastatellaan?
Onnettomuus
4) 	Miten etsiminen onnistui?
2)j<^käoHvat^aikalla?J
3) Miten saatiin apua?|
/13 p
/ 33 p
266


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Osa IV: Kappaleet 10-11
Puheen ymmärtämisen kokeen arviointiohjeet OSA IV / 33 p
Huomaa: Jos vastaukset ovat ymmärrettäviä, niiden puutteellinen kieliasu ei vaikuta pisteisiin. 1. 7.-luokkalaiset kertovat lukemistaan kirjoista. /14 p
a) Petra kertoo
teht. 1 >• 3 p: takakansitekstin ja kansikuvan perusteella ja koska hän pitää hevoskirjoista
2 	p: 2 edellisistä
1 p: 1 edellisistä
teht. 2 >• 2 p: 1 p hevonen ryöstetään + 1 p hevonen saadaan takaisin
teht. 3 > lp: hevoshullujen
b) Jenna kertoo
teht. 1 > 1 p: se oli pakko lukea koulussa
teht. 2 >• 1 p: huono / tylsä
teht. 3 > 2 p: 2 asiaa seuraavista: päähenkilö on nainen, joka on surullinen eikä tee
mitään, vain voivottelee / virkkaa pitsiä 1 p: päähenkilö on nainen / päähenkilö on surullinen
Joni kertoo
teht. 1 >• 1 p:
jännittävä
teht. 2 >• 2 p:
1 p Michael muuttaa uuteen kotiin ja löytää oudon miehen
autotallista + 1 p Michael auttaa miestä ystävänsä kanssa
teht. 3 >-1 p:
tytöille ja pojille
Suomen kansan satu / 6 p
teht. 1 >• 1 p:
miksi karhun häntä on lyhyt
teht. 2 >-1 p:
syödä kalaa
teht. 3 >• 2 p:
tehdä jäähän reikä (1 p) ja kalastaa hännällä (1 p)
teht. 4 >- 2 p:
se kalasti hännällä (1 p) + häntä jäätyi kiinni / meni poikki (1 p)
Radiouutinen
/13 p
teht. 1 >• 2 p:
1) Hirvensalmella 2) järvellä
teht. 2 >• 2 p:
kaksi avioparia / kaksi pariskuntaa
1 p:
neljä ihmistä
teht. 3 >■ 2 p:
1 p joku / mökkeilijä näki tapahtuman + 1 p ja soitti apua
teht. 4 > 2 p:
1 p etsiminen jatkui yöhön asti + 1 p hukkuneita ei ole löydetty
teht. 5 >■ 1 p:
poliisia / konstaapelia
teht.6 >• 2 p:
1 p etsiminen jatkuu + 1 p etsiminen aloitettiin aamuyöllä uudestaan
teht. 7 >• 2 p:
oli kova tuuli ja ukkosmyrsky
1 p:
oli huono sää
267


SU0mi2, Minä ja arki - opettajan opas
Kokeet
Osa IV: Kappaleet 10-11
Puheen ymmärtämisen kokeen skriptit
1. 	Kirja-arvostelut
a) Petra
Valitsin Adamin kirjoittaman Diabolo-kirjan aika paljon takakansitekstin perusteella. Se vaan alko kiinnostaa. Myös kansikuva oli aivan ihana! Kansikuvakin vaikutti valintaani ja sit tietysti se, että mä tykkään hevoskirjoista. Diabolo on Rickyn oma hevonen ja se ryöstetään. Monien vaiheiden jälkeen Ricky tietysti sai hevosensa takaisin. Diabolo-sarjassa on muitakin kirjoja mutta mä en nyt muista niiden nimiä. Suosittelen kirjaa erityisesti hevoshulluille mutta kyllä muutkin sitä voi lukee.
b) Jenna
Mä luin Minna Canthin Salakarin, koska se oli pakko lukea koulussa. Mä kyllästyin jo ekassa luvussa. Hyvää ei ollut mikään ja huonoa oli kaikki. Juoni oli tylsä, siinä vaan joku nainen oli kauhean surullinen mutta mä en tajunnut miksi. Ehkä koska sen elämä oli niin tylsää, se ei tehnyt mitään vaan vaan voivotteli. Paitsi virkkasi se pitsiä, mutta siitä nyt ainakin menee pää sekaisin.
c) Joni
Almondin kirja Nimeni on Skellig on tosi jännittävä! Siinä päähenkilö Michael muuttaa uuteen kotiin. Pihassa on ikivanha autotalli, joka on täynnä rojua. Michael menee tutkimaan sitä ja löytää vanhan miehen, joka syö hämähäkkejä ja kärpäsiä. Mies pyytää aspiriinia ja kiinalaista ruokaa. Michael kertoo miehestä naapurin Minalleja yhdessä he yrittävät auttaa häntä. Musta se on hieno tarina ystävyydestä ja auttamisesta. Kannattaa lukea!
Sopii tytöille ja pojille!
Muokattu lähteestä: http://pandora.Hb.hel.fi/lastensivut/arvostelut.htm
268


Kokeet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
2. 	Suomen kansan satu
Miksi karhulla on lyhyt häntä?
Kauan, kauan sitten kun maailma sai alkunsa, karhulla oli oikein komea ja pitkä häntä. Kettu oli sille kateellinen, koska sen oma häntä ei ollut yhtä kaunis ja tuuhea.
Eräänä kylmänä talvipäivänä karhu etsi ruokaa metsässä. Se oli jo luopumaisillaan toivosta ja päätti käydä talviunille, kun kettu tuli sitä vastaan. Ketulla oli suu täynnä kaloja.
- Mistä ihmeestä sait noin paljon kalaa? karhu kysyi. Minäkin haluaisin tuollaisia kaloja!
Kettu pysähtyi ja sen kasvoille tuli viekas ja ovela ilme.
- Häntäsi avulla voit pyydystää enemmän kaloja kuin ikinä ehdit syömään! Minäkin sain näin monta kalaa tunnissa. Sinun pitää mennä jäälle, ja tehdä siihen reikä. Sitten laitat häntäsi avantoon ja vain odotat. Mitä kauemmin odotat, sitä enemmän kaloja saat. Ei pidä välittää, vaikka vähän nipistelee.
- Kuulostaapa helpolta! karhu ilahtui ja lähti heti läheisen järven jäälle.
Järvellä karhu teki juuri niin kuin kettu oli neuvonut. Se istui häntä avannossa monta tuntia. Häntää nipisteli, mutta karhu ei välittänyt.
Karhu ei huomannut, että sen häntä jäätyi kiinni avantoon. Kun se veti häntänsä ylös avannosta - kuului ruts,ja häntä meni poikki!
Tästä tapahtumasta on kulunut jo pitkä, pitkä aika. Mutta karhulla on vieläkin lyhyt töpöhäntä ja ketut pysyttelevät visusti poissa niiden tieltä.
Muokattu lähteestä Percy, Graham 2004. Satuja eri maista. EGMONT KUSTANNUS OY AB.
3. 	Radiouutinen
Kaksi henkilöä hukkui keskiviikkona Hirvensalmella. Kaksi nuorta pariskuntaa oli veneile- mässä ukkosmyrskyn yllättäessä. Kova tuuli kaatoi veneen ja kaikki neljä henkilöä joutuivat veden varaan.Toinen pariskunta onnistui uimaan läheiseen saareen, mutta kaksi henkilöä hukkui.
Läheisessä saaressa ollut mökkeilijä näki onnettomuuden ja soitti apua. Paikalle saapui veneillä pelastusyksikkö. Etsintöjä jatkettiin pitkälle yöhön, mutta toista pariskuntaa ei ole toistaiseksi löydetty.
- Vanhempi konstaapeli Jalkanen, miten etsinnät ovat tänään jatkuneet?
- Etsinnät aloitettiin heti aamuyön tunteina uudestaan.Tämä on kyllä ikävä tapaus.
- Oliko alkoholilla osuutta onnettomuuteen?
- Ei, ei ollut. Kyse oli tosi vaikeista sääoloista. Kehottaisin veneilijöitä seuraamaan tarkkaan tuulivaroituksia, niitä ei anneta säätiedotuksissa turhaan. Etenkin laajoilla järven- selillä tuuli voi olla vaarallisen voimakas.
269


liitteet
oppilastietosivu
Oppilaan nimi:
Syntymäaika ja -paikka:
Suomeen tulovuosi:
Oppilaan ensimmäinen kieli / äidinkieli:
Kotona puhuttavat kielet:
Muut oppilaan osaamat kielet:
Taustatietoja aikaisemmista suomen kielen opinnoista:
Taustatietoja muista aikaisemmista opinnoista:
Muita tietoja:
Sllomi2. Minä Ja arki - opettajan opas
Liitteet
Oppilaskohtainen seurantalomake
270


liitteet SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Oppilaskohtainen seurantalomake taitojen arviointi
Oppilaan nimi:
Pvm
Yleisiä huomioita kielitaidosta, oppimismotivaatiosta, viestimisrohkeudesta, oppilaan mieltymyksistä, oppimisstrategioista, oppimiskäsityksistä ja esim. tutuista/ vieraista tehtävätyypeistä/työtavoista
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
271


Sll0mi2. Minä ia arki - opettajan opas liitteet
Oppilaskohtainen seurantalomake taitojen arviointi
Oppilaan nimi:
Pvm
Huomioita puheen ymmärtämisen taidosta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
Pvm
Huomioita puhumisen taidosta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
272


liitteet SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Oppilaskohtainen seurantalomake taitojen arviointi
Oppilaan nimi:
Pvm
Huomioita tekstin ymmärtämisen taidosta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
Pvm
Huomioita kirjoittamisen taidosta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
273


Sll0mi2. Minä ia arki - opettajan opas liitteet
Oppilaskohtainen seurantalomake taitojen arviointi
Oppilaan nimi:
Pvm
Huomioita sanaston hallinnasta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
Pvm
Huomioita rakenteiden hallinnasta
Oppimisen kohteet/ opetuksessa huomioitavaa
274


liitteet SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Oppilaskohtainen seurantalomake taitojen arviointi
Oppilaan nimi:
Tavoitteet
ajalle:
Oppilaan omat oppimistavoitteet
Opettajan asettamat oppimistavoitteet
/
20 —
/
20
/
20 —
/
20
/
20 —
/
20
/
20 —
/
20
/
20 —
/
20
275


Sll0mi2. Minä ia arki - opettajan opas
liitteet
Pieniä draamaharjoituksia suomen tunneille
Ensitapaaminen/tutustuminen Vieressäni istuu
Oppilas kertoo parille itsestään, tai pari tekee kysymyksiä. Parit esittelevät toisensa muille. Esineet kertovat
Oppilas tuo tai valitsee ympäristöstään erineen,joka kertoo hänestä. Muille kerrotaan, miten esine liittyy itseen ja miksi valitsi juuri sen esineen.
Nimi ja adjektiivi
Jokainen kertoo nimensä ja sanoo nimen alkukirjaimella alkavan adjektiivin.
Kerro itsestäsi
Jokainen kertoo vuorollaan itsestään asian, 1) joka on miellyttävä, 2) josta ei pidä ja 3) jossa haluaisi kehittyä.
Alkuvirittelyjä/lisäharjoituksia eri teemoihin
Kysyminen
Kysymyspaperit
Jokainen kirjoittaa paperille 3—5 kysymystä. Paperit sekoitetaan ja jaetaan uudelleen. Jokainen vastaa saamassaan paperissa oleviin kysymyksiin.
Tunteet
Tunnepatsas
a) Oppilas kuvailee parilleen kolmella sanalla senhetkistä tunnetilaansa. Pari tekee kehollaan patsaan, joka kuvaa toisen tunnetilaa. Muut yrittävät arvata, millaista tunnetilaa patsas kuvaa.
b) Opettaja tai joku oppilaista sanoo tunnetiloja kuvaavia sanoja. Muut oppilaat esittävät tunnetilaa kehollaan ja ilmeillään.
Laukulle kyytiä
Jokainen oppilas suuttuu omalle repulleen, alkaa sättiä reppua kaikesta mahdollisesta ja ilkeilee repulle oikein kunnolla. Vähän ajan päästä oppilas tulee katumapäälle, alkaa lepytellä reppua, pyytää anteeksi ja sanoo repulle kauniita asioita. Lopuksi keskustellaan, miltä suomeksi suuttuminen tuntui, löytyikö suuttumukseen sanoja ja miten äänensävyt muuttuivat eri mielentiloissa.
276


liitteet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Verbit Verbipantomiimi
Oppilaat tai opettaja kirjoittaa erilaisia verbejä lapuille. Jokainen oppilas nostaa vuorollaan lapun ja esittää pantomiimina sitä verbiä, joka lapussa lukee. Muut arvaavat.
Valehtelija
Kukin menee vuorollaan piirin keskelle esittämään jotakin tekemistä. Seuraava kysyy: "Mitä sinä teet?" Keskellä oleva väittää tekevänsä jotain muuta kuin oikeasti tekee (esim. harjaa hampaitaan, mutta väittää ajavansa autoa.) Kysyjä sanoo "valehtelija"ja siirtyy itse keskelle tekemään sitä, mitä edellinen väitti tekevänsä, eli ajamaan autoa. Sama toistuu taas uuden kysyjän kohdalla.
Paikansijat
Tilaan rakennetaan pieni kaupunki, jossa on esim. posti, pankki, kauppa, sairaala jne. Paikkojen symbolina on pieniä esineitä, (esim. kaupassa maitopurkki, postissa kirjekuori, pankissa euron merkki jne.)
a) Oppilaat kulkevat kaupungissa ja kertovat samalla itsekseen, missä paikassa milloinkin ovat ja mitä siellä tekevät, (esim. Ensin mä menen kauppaan ja ostan leipää, kaupasta mä menen postiin hakemaan pakettia jne.)
b) Oppilaat kulkevat kaupungissa pareittain, toinen parista kertoo, missä ollaan ja mitä siellä tapahtuu, ja toinen esittää.
Dialogit
a) Oppilaat lukevat kirjan dialogeja niin, että ovat erilaisissa suhteissa toisiinsa esim. kaverukset, pomo ja alainen, ope ja oppilas, äiti ja lapsi, rakastavaiset jne.
b) dialogeja luetaan niin, että lukijat ovat erilaisten voimakkaiden tunteiden alaisina esim. väsyneenä, suuttuneen, rakastuneena, masentuneena jne.
Tarinat toiminnaksi
a) Opettaja lukee ääneen oppikirjaa tai jotain muuta tarinaa. Oppilaat liikkuvat tilassa ja esittävät tarinan henkilöitä eläytyen kehollaan, eleillään ja ilmeillään opettajan lukemaan tarinaan.
b) Joku oppilaista keksii ja kertoo tarinaa, jota muut esittävät.
Spontaania puhumista Valehtelijoiden klubi
Oppilas saa esineen ja hänen pitää mahdollisimman nopeasti valehdella, mitä esineellä tehdään ja miksi kaikki välttämättä tarvitsivat samanlaisen esineen.
277


Sll0mi2. Minä ia arki - opettajan opas
liitteet
Helppoheikki
a) Opettaja kirjoittaa lapuille lausahduksia, fraaseja tai yksittäisiä sanoja (esim.Mua väsyttää. Mulla on nälkä. Mitä tuli läksyksi? Ketä sä odotat? jne.) Oppilaat muodostavat parit, ja parista toinen saa eteensä lappupinon nurinpäin käännettynä. Parit kuvittelevat olevansa kaupungilla kaverin kanssa ja alkavat jutella niitä näitä. Aina kun opettaja sanoo "lappu" toinen parista nostaa lapun ja liittää sen sisältämän fraasin tai sanan osaksi puheenvuoroaan.Toisen oppilaan tehtävä on reagoida kaverin puheeseen mahdollisimman järkevällä tavalla ja näin keskustelun pitäisi edetä yllättävistä käänteistä huolimatta.
(esim. A: Mulla on nälkä. B: Aijaa, pitäiskö meiän mennä syömään?)
a) 	Oppilaat menevät vuorollaan ryhmän eteen puhumaan spontaanisti jostakin aiheesta. Muut alkavat antaa puhujalle sanoja, jotka tämän pitää liittää tarinaansa. Sanat eivät saa liittyä puhujan puheen aiheeseen. Uusia sanoja saa antaa vasta, kun edellinen on liitetty kertomukseen.
Lyhyt puhe
Oppilas kertoo parille jonkin päivän tapahtuman, joka jostain syytä on jäänyt hänelle mieleen.
Jatkuva puhe
Oppilas kuvailee hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti mitä on tehnyt aamulla ennen kouluun lähtöä.
Sanastotreeniä
Höpöimpro eri aiheista
a) Yksi oppilas kertoo muille tarinaa jostakin sovitusta aiheesta (esim. itsestään, kodistaan, koulusta, matkastaan jne.) Kuuntelijat antavat kertojalle uusia sanoja, jotka kertojan on mahdollisimman nopeasta liitettävä omaan tarinaansa.
b) Sovitaan yhdessä esim. 10 sanaa. Parit rakentavat hauskaa dialogia, jonka jokaiseen puheenvuoroon on saatava sopimaan yksi listan sanoista.
Mikä huonekalu olisin?
Opettaja valitsee tunnin teemaan liittyvän sanaryhmän (esim. vaatteet, huonekalut, koulu- tarvikkeet, verbit jne.). Oppilas kertoo muille, mikä huonekalu olisi ja miksi. Samalla harjoitellaan perustelemista.
Ulkonäkö ja vaatteet
Oppilas kuvailee parille omaa ulkonäköään ja vaatteitaan, mutta muuttaa jonkin yksityiskohdan kertomuksessaan. Parin tehtävä on selvittää, minkä kohdan kertoja muutti.
278


liitteet
SU0tni2, Minä ja arki - opettajan opas
Huone
a) Oppilaat valitsevat jonkin huoneen tai tilan. Oppilaat laittavat silmät kiinni, palauttavat huoneen mieleensä ja kuvailevat huonetta mahdollisimman tarkasti.
b) Opettaja pyytää oppilaita katselemaan tarkasti tilaa,jossa ollaan. Sen jälkeen oppilaat sulkevat silmänsä ja opettaja kysyy kysymyksiä tilasta: Minkä värinen katto on? Kuinka monta lamppua täällä on? Millaiset verhot täällä on?
Kerro kuvasta
a) Opettaja valitsee kuhunkin aihepiiriin sopivan kuvan ja oppilaat kertovat, mitä näkevät kuvassa.
b) Opettaja peittää esim.piirtoheittimellä osan kuvasta. Keskustellaan, mitä kuvasta näkyy ja mitä peitetyssä osassa voisi olla. Lopuksi opettaja näyttää koko kuvan ja verrataan, kuinka oikein arvaukset osuivat.
c) Jokainen oppilas saa oman kuvan ja kertoo siitä mahdollisimman tarkasti parille. Pari piirtää, mitä kuulee. Lopuksi verrataan alkuperäistä kuvaaja parin piirtämää kuvaa.
d) Oppilaat sopivat pareittain tai pienissä ryhmissä tilanteen, jonka haluavat esittää. Oppilaat muodostavat kehoillaan ja ilmeillään muiden edessä jähmettyneen tilannekuvan. Muut arvaavat, mitä kuvassa tapahtuu, mikä on henkilöiden suhde toisiinsa ja mitä seuraa- vaksi tapahtuu.
Sana-assosiaatio
Oppilaat istuvat ringissä. Yksi oppilas sanoo jonkin sanan ja vieressä istuva sanoo edellisestä sanasta ensimmäisenä mielen tulevan sanan jne. Jokainen sana on siis yhteydessä vain edelliseen sanaan, ei aiempiin sanoihin (esim. laiva-vesi-märkä-kieli jne.).
Lähde: Muokattu teoksesta P. Teerijoki (toim.) 1999-2000: Didaktiikan keittokirja - reseptejä draamatunneille. Jyväskylän yliopisto.
279


Otavan asiakaspalvelu
Puh.0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi
Tilaukset
Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi
1.-5. painos
© 2007 Eija Aalto, Kaisa Tukia, Sanna Mustonen, Peppi Taalas ja Kustannusosakeyhtiö Otava
Toimitus Leija Arvassalo
Kuvitus Jarkko Nääs
Kansi Mari Leppänen
Kannen kuva Jarkko Nääs
Graafinen suunnittelu ja taitto Ulla Winter
Kopiointiehdot
Tämä teos on opettajan opas / opettajan kirja.
Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).
Tekstisivujen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopioinkin ole hankittu lupaa.
Tarkista, onko oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa.
Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry, www.kopiosto.fi/.
Teoksen kaikkien kalvopohjien ja kokeiden valokopiointi opetuskäyttöön on sallittua, mikäli oppilaitoksellanne on voimassaoleva valokopiointilupa.
Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.
Painopaikka Keuruskopio Oy
Keuruu 2011
ISBN-13:978-951-1-25787-5


Eija Aalto Kaisa Tukia Sanna Mustonen Peppi Taalas
9*7895111 257875
P88
086R
ISBN 978-951-1-25787-5 otava.fi