Opiskelijalle
Opettajalle
Sisällys
I. Oikeinkirjoitusta
II. Lauseiden muodostaminen
2. Eksistentiaalilause
3. Nesessiivirakenne
4. Tulosta tai muutosta ilmaiseva lause
5. Subjektittomat lauseet
6. Omistuslause
7. Predikatiivi
8. Passiivi
9. Transitiiviset ja intransitiiviset verbit
10. Sanotun referointi
11. Lisää lauseenvastikkeita ja partisiippeja
12. Kuvassa on Lehmuksen perhe
III. Tekstin rakentaminen
2. Lauseiden yhdistäminen
3. Tekstin tiivistäminen
4. Tekstin persoonan muuttaminen
5. Kuullun pohjalta kirjoittaminen
IV. Tekstin referoiminen ja tekstin pohjalta kirjoittaminen.
2. Uutisesta kirjeeksi
3. Kielellisesti helpotettu versio Teuvo Pakkalan kertomuksesta 'Ihme ja kumma'
7. Planeetat
8. Urheilijan haastattelu
9. Harjoittele vastaamista tenttikysymyksiin
10. Tiedottava teksti
11. Virikkeitä kirjoitelmaan
12. Kirje
13. Runosta proosaksi
V. Tiedon hakeminen verkosta ja sen pohjalta kirjoittaminen
2. Matka Suomessa
3. Sauna
4. Kuuluisa taulu
5. Taideteoksen kuvailu
6. Kirjaston käyttö
7. Helsingin yliopiston kirjasto
8. Tilastotietoa Suomesta
VI. Vapaa kirjoittaminen
2. Sähköpostiviesti
3. Pikku ilmoitus
4. Suunnitelma ja mainos
5. Teksti satunnaisesti valituista sanoista
6. Päiväkirja
7. Vapaamuotoisia kirjoitustehtäviä
Liite: Kirjoitustehtävien aiheita eri tasoille
Tehtävien vastaukset

Автор: Bessonoff S.-M.   Hamalainen E.  

Теги: suomi   lastenkirjallisuus  

ISBN: 952-10-0753-2

Год: 2007

Текст
                    KIELITAITOA

Kirjoitusharjoituksia
suomea
toisena ja
vieraana
kielenä
opiskeleville
Salli-Marja Bessonoff
Eila Hämäläinen
KIRJOITTAMALLA


SaiIi-Marja Bessonoff Eila Hämäläinen KIELITAITOA KIRJOITTAMALLA Kirjoitusharjoituksia suomea toisena ja vieraana kielenä opiskeleville Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Helsinki - 2002
Opiskelijalle Osaat suomea jo aika hyvin. Kirjoittaminen saattaa kuitenkin silloin tällöin tuntua vaikealta. Ehkä et ole saanut tarpeeksi harjoitusta ja kokemuksia. Jos haluat neuvoja siitä, miten voisit harjoitella suomeksi kirjoittamista, tästä harjoituskokoelmasta voi olla sinulle apua. Olemme suunnitelleet tämän kirjan niin, että se etenee yksinkertaisista tehtävistä yhä vaativampiin kirjoitelmiin ja antaa mahdollisuuden kehittää kirjoitustaitoa monipuolisesti. Alussa harjoitellaan oikeinkirjoitusta, sitten kirjoitetaan erilaisia lausetyyppejä. Lauseista siirrytään tarkastelemaan tekstin rakennetta. Seuraavassa vaiheessa käytetään tekstejä referoinnin pohjana ja oman tekstin virikkeinä. Yhden jakson tehtävissä haetaan virikkeitä ja tietoa Internetin kautta. Myös kääntämistä kokeillaan. Viimeisenä osastona on ideoita vapaaseen kirjoittamiseen. Moniin kirjan kirjoitustehtäviin liittyy paljon luettavaa tekstiä. Lukeminen on kirjoittajalle aina hyödyllistä. Se kehittää lauserakenteen hallintaa ja tekstityyppien tuntemusta ja kartuttaa sanavarastoa. Lue siis jatkuvasti kaikenlaisia tekstejä. Kun tutustut aineistoon, voit valita sellaisia harjoituksia, jotka tuntuvat sinusta hyödyllisiltä. Jos kuitenkin haluat harjoitella systemaattisesti, suosittelemme, että teet harjoitukset ehdotetussa järjestyksessä. Kirjoittamisessa on tärkeää, että siitä tulee mieluisa tapa. Kehitä itsellesi sopiva työskentelymuoto ja varaa riittävästi aikaa kirjoittamiseen. Jos sinusta tuntuu vaikealta päästä alkuun esimerkiksi ns. vapaissa kirjoitelmissa, niin yritä ensin käsitellä aihetta suullisesti: kerro asiasta jollekulle tai itsellesi. Kannattaa myös kerätä etukäteen aihepiirin sanastoa ja kirjoittaa muistiin sopivia lauseenkatkelmia. Kun tekstisi on valmis, huolehdi myös sen viimeistelemisestä: tarkista sanojen kirjoitusasu ja mahdolliset kieliopilliset ongelmakohdat. Tähän kirjaan ei ole jätetty tilaa vastauksille, vaan tarkoitus on, että kirjoitat kaikki harjoitukset paperille. Mitä enemmän kirjoitat täydellisiä lauseita, sitä paremmin hahmotat tekstikokonaisuuksia. Hanki vihko tai mappi, jossa säilytät harjoituksesi. Näin voit aina palata aikaisempiin ratkaisuihisi ja seurata edistymistäsi. Jos haluat kirjoittaa kunnollista kieltä, tarvitset myös sellaisia apuneuvoja kuin hyvän sanakirjan ja kielioppikirjan. Ei kannata tyytyä siihen, 3
mitä jo ajattelee osaavansa, vaan on tärkeää koko ajan tarkistaa tietojaan ja kehittää ilmaisutaitoaan. Kirjassa on osaan tehtävistä vastaus tai ratkaisuehdotus. Mukana on kuitenkin paljon sellaista kirjoitettavaa, jossa jokainen kirjoittaja tuottaa omanlaisensa tekstin. Siksi sinun pitäisi löytää joku, joka lukisi kirjoitelmasi ja kommentoisi niitä. Voit vaikkapa perustaa opintopiirin ja tehdä harjoitukset yhdessä toisten kanssa. Kun luette toistenne tekstejä ja annatte niistä palautetta, opitte rikastuttamaan tekstienne ilmaisua ja syventämään niiden asiasisältöä. Toivomme, että kirjasta on sinulle hyötyä ja iloa. Helsingissä 10. syyskuuta 2002 Salli-Marja Bessonoff Eila Hämäläinen salli-marja. bessonoff@hebinki.fi eila. hämäläinen @helsinki.fi 4
Opettajalle Tämä harjoituskokoelma lähti syntymään, kun olimme mukana hankkeessa nimeltä Muille kuin kieltenopiskelijoille tarkoitetun kieltenopiskelun kehittäminen pääkaupunkiseudun korkeakouluissa ja valmistimme verkkopohjaisen kirjoitusharjoitusohjelman suomen kieltä opinnoissaan tarvitseville. Koska sen kehittäminen on viivästynyt, olemme nyt laatineet sen rinnalle harjoituskirjan. Harjoitusten tavoitteena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan sellainen kirjoitustaito, jota edellytetään tenttivastauksissa, opinnäytetöissä ym. korkeakouluopintoihin kuuluvissa kirjoitelmissa. Harjoittelu etenee pienemmistä kokonaisuuksista suurempiin ja ohjatuista harjoituksista vapaampiin. Niistä voi poimia tehtäviä sen mukaan mitä haluaa harjoitella. Systemaattista harjoittelua kaipaavan kannattaa edetä ensimmäisestä jaksosta viimeiseen kirjan suosittelemassa järjestyksessä. Aluksi harjoitellaan oikeinkirjoitusta (opettaja voi käyttää ensimmäisiä tehtäviä vaikkapa saneluna). Seuraavaksi kiinnitetään huomiota suomen kielen lausetyyppeihin. Suomen kieltä kirjoittavan täytyy huomata se, että tiettyjä asioita ilmaistaan tietyillä lausetyypeillä, joilla on oma rakenne ja sanajärjestys. Yksi tärkeä tyyppi on ns. eksistentiaalilause, joka täytyy osata erottaa muista intransitiivilauseista. Harjoitusten avulla verrataan myös aktiivi- ja passiivilauseita keskenään. Todella iso vaikeus on transitiivisten ja intransitiivisten verbiparien pitäminen erillään. Lauserakenteen onnistumiseksi täytyy tietää myös subjektin, objektin ja predikatiivin sijanvalinnan perusteet. Vaikeammat tehtävät sisältävät lauseenvastikkeita ja muita nominaalirakenteita. Niissä harjoituksissa kirjoittaja oppii havainnoimaan tyylilajeja ja kokeilemaan niitä itsekin. Esimerkiksi tieteellisessä kirjoittamisessa suomessa käytetään tiiviimpää ilmaisutapaa kuin jossain muussa tekstilajissa. Harjoituksina olemme tässä käyttäneet autenttisista teksteistä poimittua materiaalia. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan sitä, miten lauseet liitetään toisiinsa ja järjestetään sillä tavoin, että syntyy johdonmukainen kokonaisuus, koossa- pysyvä teksti. Yksi harjoitusmuoto on sekoitettujen lauseiden ja toisaalta sekoitettujen kappaleiden järjestäminen tekstiksi. Tekstin rakentamista opetellaan myös harjoittelemalla lauseiden yhdistämistä toisiinsa erilaisin 5
liitoksin ja upotuksin. Pyrittäessä tekstin koheesioon ovat tärkeitä esim. pronominien ja omistusliitteiden viittaussuhteet. Opiskelijan on tärkeä osata löytää lukemistaan teksteistä olennaiset asiat, ja siksi valitsimme yhdeksi harjoitusmuodoksi referaattien kirjoittamisen. Muita tehtävämuotoja ovat tenttivastaukset, runon muuntaminen proosaksi ja oman tekstin luominen tekstin antamien virikkeiden pohjalta. Mukana on myös tekstien kielellistä analyysia, joka auttaa kehittämään vaihtoehtoisia ilmaisutapoja. Kirjoittaja tarvitsee esim. taitoa varioida verbi- ja substantiivityyliä. Aineistopohjaista kirjoittamista varten löytyy Internetistä monenlaista tietoa. Olemme valinneet kirjaan muutamia osoitteita, joista löytyvä tieto auttaa myös orientoitumaan suomalaiseen elämänpiiriin. Sitä mukaa kuin kirjoitustaito kehittyy, opiskelija haluaa kirjoittaa itsenäisiä tekstejä hänelle tärkeistä asioista ja toivoo, että joku arvioisi ne. Jos kirjaa käytetään kurssilla, opettaja voi kehittää itselleen ja ryhmälleen sopivan arviointitavan. Vain osaan harjoituksista on ollut mahdollista liittää mallivastaus tai ratkaisuehdotus. Vapaan kirjoituksen harjoituksissa on aluksi jonkin verran ohjausta. Pyydetään esimerkiksi kirjoittamaan tilannesidonnaisia ohjeita ja mainos ja teksti, johon on sisällytettävä annetut sanat. Annamme myös vinkkejä siitä, miten voi itsekseen harjoitella kirjoittamista (päiväkirja, sähköpostiviestit, pikkuilmoitukset). Tämä jakso päättyy luetteloon aiheista, joista voi kirjoittaa vapaasti oman tekstin. Kirjassa on liitteenä kirjoitustehtävien aiheita eri tasoille. Ne olemme koonneet eri vuosina pitämiemme kurssien harjoituksista ja loppukokeista. Joukossa on perinteisiä aineenotsikoita, joiden olemme todenneet hyvin kelpaavan kirjoittamisen alkuharjoitteluun. Kokemuksesta tiedämme, että joskus on hauska turvautua kollegan ideapankkiin. Toivomme, että kirjasta on käyttäjälle iloa ja hyötyä. Helsingissä 10. syyskuuta 2002 Salli-Marja Bessonoff Eila Hämäläinen salli-marja. bessonoff@helsinki.fi eila. hämäläinen @helsinki.fi 6
Sisällys Opiskelijalle 3 Opettajalle 5 Sisällys 7 I. Oikeinkirjoitusta 9 II. Lauseiden muodostaminen 12 1. Kirjoita annetuista sanoista lauseita 12 2. Eksistentiaalilause 12 3. Nesessiivirakenne 13 4. Tulosta tai muutosta ilmaiseva lause 14 5. Subjektittomat lauseet 18 6. Omistuslause 18 7. Predikatiivi 20 8. Passiivi 24 9. Transitiiviset ja intransitiiviset verbit 29 10. Sanotun referointi 31 11. Lisää lauseenvastikkeita ja partisiippeja 33 12. Kuvassa on Lehmuksen perhe 42 III.Tekstin rakentaminen 44 1. Lauseista teksti 44 2. Lauseiden yhdistäminen 45 3. Tekstin tiivistäminen 50 4. Tekstin persoonan muuttaminen 51 5. Kuullun pohjalta kirjoittaminen 52 IV.Tekstin referoiminen ja tekstin pohjalta kirjoittaminen. 53 1. Artikkelin referoiminen 53 2. Uutisesta kirjeeksi 59 3. Kielellisesti helpotettu versio Teuvo Pakkalan kertomuksesta Ihme ja kumma 59 7
4. Teksti Sakari (Zachris) Topeliuksen Maamme kirjasta.... 64 5. Seppo Vuokko: Kasvistomme tulevaisuus (Teoksessa Maarianheinä, mesimarja ja timotei) 66 6. Artikkeli Hieskoivu sai maineensa takaisin (Suomen luonto 4/2000) 70 7. Planeetat 70 8. Urheilijan haastattelu 72 9. Harjoittele vastaamista tenttikysymyksiin 75 10. Tiedottava teksti 76 11. Virikkeitä kirjoitelmaan 79 12. Kirje 81 13. Runosta proosaksi 81 V. Tiedon hakeminen verkosta ja sen pohjalta kirjoittaminen 87 1. Jokamiehenoikeudet 87 2. Matka Suomessa 89 3. Sauna 89 4. Kuuluisa taulu 89 5. Taideteoksen kuvailu 90 6. Kirjaston käyttö 90 7. Helsingin yliopiston kirjasto 90 8. Tilastotietoa Suomesta 91 VI.Vapaa kirjoittaminen 92 1. Ohjeita 92 2. Sähköpostiviesti 92 3. Pikku ilmoitus 92 4. Suunnitelma ja mainos 93 5. Teksti satunnaisesti valituista sanoista 93 6. Päiväkirja 94 7. Vapaamuotoisia kirjoitustehtäviä 94 Liite: Kirjoitustehtävien aiheita eri tasoille 96 Tehtävien vastaukset 105 8
I. Oikeinkirjoitusta 1.> Tee seuraava harjoitus A. Valitse annetuista sanapareista tekstin aukkoihin sopivat sanat. Kaunissaaren, Kaunissaareen laivan, laivaan myöhästynyt, myöhästynyt tuulee, tulee tuullut, tullut Tänään . Jos eilenkin olisi retkestämme ei olisi mitään. Teimme laivamatkan . Laiva lähti Kauppatorilta. lähtöön oli vain viisi minuuttia, kun minä juoksin paikalle. Onneksi en kuitenkaan . B. Kirjoita aukkoihin puuttuva kirjain tai puuttuvat kirjaimet. Istuimme kannella auri onpaist ssä. Meren aa ot keinu ivat laivaa. Taiv llä ei näkynyt pilvenhattaraakaan. Auri o lämmitti mukavasti, mutta vähi e en alkoi tulla kylmä. Silloin läh imme sisätiloihin ja pääsimme ruokapöy ään. Meille tarjo iin erilaisia kalaher uja. Saaressa kävelimme metsässä ja ra alla. Valkovuokot ku ivat. Siellä täällä oli talvimyrskyssä k tuneita puita. Rantahie a näytti pehmeältä, mutta vesi oli kylmää eikä kuk n uskaltanut menn uim n. Ilahduimme kovasti, kun näimme, että pääskyset olivat jo s puneet. Oli kesä! 9
2L/ Seuraavassa harjoituksessa on ns. vierasperäisiä sanoja. Li- ^ sää lauseisiin puuttuva kirjain tai puuttuvat kirjaimet. 1. Opiskelen suomen kieltä ja suomalaista kult ria. 2. Olen suorittanut monta kur ia ja minulla on ollut paljon ten ejä. 3. Helsingin yliopistossa on järjestetty tänä keväänä monta prom tiota. 4. Kauppatieteiden lisen ti Jussi Koskinen väitteli lauantaina Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirja kuuluu tietojenkäsittelytieteiden alaan. 5. Matem s-luonnontiet isen tiedekunnan dek nina toimii vuonna 2000 professori Mauno Kosonen. 6. Tutkijasemin ri kokoontuu laitoksen semin rihuoneessa. 7. Kaikilla yliopiston kirjoissa olevilla opiskelijoilla on oikeus opiskella teor ista filosofi . 8. Syyslukukauden alussa järjestetään inform tiotilaisuus. 9. Bal ikinen filologia kuuluu slavist kan ja baltologian laitokseen. 10. Bal iän maat ovat Viro, Latvia ja Lie ua. 11. Suomi on Eur an unionin jäsen. 12. Puoluepol ikot ovat puhuneet sosi lipoi sta. 13. Eduskunnassa keskusteltiin taas lisäbud etistä. 14. Asiat pyritään hoitamaan norm lissa järjestyksessä. 15. Bakt reja on kaikkialla maassa, vedessä ja ilmassa. Seuraavat tekstit on kirjoitettu pelkillä isoilla kirjaimilla. Kirjoita ne tavalliseen tapaan. Käytä tarvittaessa isoja alkukirjaimia. NYT ON KESÄKUU. TÄNÄ VUONNA KESÄKUUSSA ON KAKSI SUURTA JUHLAPÄIVÄÄ, HELLUNTAI JA JUHANNUS. ENNEN HELLUNTAITA VIETETTIIN KAHTENA PÄIVÄNÄ, SUNNUNTAINA JA MAANANTAINA, MUTTA NYKYÄÄN SE ON YKSIPÄIVÄINEN JUHLA. JUHANNUS- PÄIVÄ ON KESKIKESÄN JUHLA JA MYÖS SUOMEN LIPUN PÄIVÄ. JUHANNUKSEEN SAAKKA PÄIVÄT PITENEVÄT, JA POHJOIS-SUOMESSA EI YÖTÄ OLE LAINKAAN. HEINÄKUUSSA EI OLE SUURIA JUHLIA, MUTTA ÄSKETTÄIN KALENTERIIN ON TULLUT UUSI MERKKIPÄIVÄ, EINO LEINON PÄIVÄ. SE ON KUUDENTENA HEINÄKUUTA. SUOMESSA OLI AIKAISEMMIN 11 LÄÄNIÄ, MUTTA NIISTÄ TEHTIIN 5 SUURTA LÄÄNIÄ. NE OVAT ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI, LÄNSI-SUOMEN 10
LÄÄNI, ITÄ-SUOMEN LÄÄNI, OULUN LÄÄNI JA LAPIN LÄÄNI. LÄÄNI ON VALTIONHALLINNON YKSIKKÖ. SELLAISET ALUEET TAAS KUIN ESIM. HÄME, SAVO JA KARJALA EIVÄT OLE HALLINNOLLISTEN ALUEIDEN VAAN HISTORIALLISTEN MAAKUNTIEN NIMIÄ. MAAKUNTIEN NIMIIN PERUSTUVAT SELLAISET ASUKKAIDEN NIMITYKSET KUIN HÄMÄLÄINEN, SAVOLAINEN, KARJALAINEN JNE. Seuraavissa lauseissa on kaikki sanat kirjoitettu erikseen. Kirjoita yhdyssanojen osat yhteen ja käytä tarvittaessa yhdysmerkkiä. 1. Suomessa on tapana viettää nimi-ja syntymäpäiviä. 2. "Taivas on sininen ja valkoinen” on kaikkien tuntema suomalainen kansan laulu. 3. Suomessa suurin osa väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 4. Matka toimisto aloittaa linja auto kuljetukset Keski Suomesta Kanarian saarille matkustaville. 5. Helsinki on nyt 450-vuotias. 6. Olen asunut Linnankosken kadun ja Minna Canthin kadun kulma talossa. 7. Hän on tehnyt pro gradu-tutkielmansa suomen kielen laitoksessa. 8. Kansain välisen kongressin keskeisenä aiheena olivat ihmis oikeudet. 9. Katselin televisiosta jalkapallon MM'kisoja. 10. Virukset ovat sairauksia aiheuttavia mikro-organismeja. 11
II. Lauseiden muodostaminen 1.> Kirjoita annetuista sanoista lauseita. Säilytä sanojen järjestys. Jos verbiä ei ole annettu, käytä o//a-verbiä. Huomaa eksistentiaalilauseiden ja muiden lauseiden erot! 1. Suomi, paljon, puutalo. Ne, tavallisesti, pieni. Usea, suomalainen, asua, 2. Taivaalla, pieni pilvi (monikko). Pilvi, liikkua, nopeasti, koska, tuulla, kovasti. Järvet ja joet, runsaasti, vesi. Vesi, hyvin korkealla. 3. Suomen metsä (monikko), paljon, hirvi. Hirvi (monikko), valtavan suuri. Uroshirvi, sarvi, mahtava. Syksy, uroshirvi, paino, yli kolmesataa kiloa. 4. Nykyään, useimmat saunat, sähkökiuas, ja pesuhuone, suihku. Moderni sauna, ei, sama tuoksu, kuin, puilla lämmitettävä, sauna. Kirjoita annetuista sanoista eksistentiaalilauseita. Älä muuta sanajärjestystä. Jos verbiä ei ole annettu, se on o//a-verbi. A. Subjekti yksikön nominatiivissa 1. Helsingin Sanomat, tänään, uutinen, uusi lääke 2. Televisio, alkaa, eilen, kuusiosainen sarjafilmi B. Subjekti monikon nominatiivissa 1. Uusi kaupunkijuna, matala kynnys 2. Ne, tulla, matkakortit (genetiivi), lukulaite C. Subjekti monikon partitiivissa 1. Lähiliikenne, tulla, lisää, juna 2. Liput (genetiivi), hinnat, ei, tulla, muutos 3. Vesihuvipuisto, erilainen allas, vesiliukumäki, ja, sauna pieni talo. Eksistentiaalilause 12
4. Kauppa, ei, tulla (perfekti), vielä, uudet perunat 5. Asema, ei, näkyä, taksi; jono, paljon, matkustaja D. Subjekti yksikön partitiivissa 1. Puisto, paljon, tila, auringonottajat (-lie) 2. Baari, tarjolla, raikas juotava, ja, maukas ruoka 3. Hyvät juoksukengät, riittävästi, pehmustusaine, kantapään alla 4. Lentokone (genetiivi), aamupala, ei, eilen, kuulua, sämpylä E. Subjektina lukusana + substantiivi 1. Uusi juna, 184, istumapaikka 2. Viime vuosi, näyttely, käydä, kahdeksan, tuhat, ihminen A. Kotilääkäri-lehdessä (6-7/1999) annettiin ohjeita siitä, mitä pitää muistaa, kun kuljettaa ruokaa kesällä mökille tai retkelle. Seuraavissa ohjeissa on imperatiivi. Kirjoita ohjeet toisin, niin että käytät myönteisissä lauseissa täytyy-ve rbiä ja kielteisissä lauseissa ei pidä -verbiä. Siirrä objekti verbin edelle. Malli: Osta tuoreet tuotteet vasta vähän ennen lähtöä. -> Tuoreet tuotteet täytyy ostaa vasta vähän ennen lähtöä. Kuljeta maito ja liha kylmälaukussa. Älä järjestä juhlatarjoilua ulos auringonpaisteeseen. Älä säilytä lämmintä ruokaa hellan reunalla, vaan tarjoa kuuma ruoka kuumana ja jäähdytä loput nopeasti. Kun lämmität ruokaa uudelleen, kuumenna se polttavan kuumaksi. Käsittele raaat ja kypsät ruoat erillään. Pese heti leikkuulaudat ja työvälineet, joilla olet käsitellyt raakaa lihaa. Pese kädet ja välineet huolellisesti ennen ruoanvalmistusta ja syöntiä. B. Kirjoita määräyksiä. Käytä erilaisia ”täytyy”-ilmauksia (täytyy tehdä, pitää tehdä, on tehtävä). Kirjoita, mitä on tehtävä, kun opiskelija haluaa osallistua tenttiin tiedekuntatentin päivänä. Muodosta lauseet seuraavista asiakohdista. Nesessiivirakenne 13
Malli: tenttikirjojen huolellinen lukeminen Tenttikirjat on luettava / täytyy lukea / pitää lukea huolellisesti. 1. ilmoittautuminen tenttiin viimeistään 10 päivää ennen tenttiä 2. tenttikuoren täyttäminen ja sen vieminen opettajalle 3. saapuminen ajoissa tenttitilaisuuteen 4. henkilöllisyyden todistaminen tenttitilaisuudessa 5. kysymysten huolellinen lukeminen 6. vastausten kirjoittaminen selvällä käsialalla 7. kysymyspaperin palauttaminen vastausten mukana C. Seuraavassa tekstissä kesälomaansa tyytymätön nuori kertoo, mitä hän joutui tekemään loman aikana. Sinun tehtäväsi on täydentää teksti laittamalla suluissa olevat verbit lauseeseen sopivaan muotoon. Käytä erilaisia nesessiivisiä ilmauksia: täytyi tehdä, piti tehdä, oli tehtävä, oli pakko tehdä, ei tarvinnut tehdä (näiden kanssa on genetiivisubjekti), joutui tekemään (nominatiivisubjekti). Joissakin lauseissa ei tarvita subjektia ollenkaan. Minun (lähteä) mökille muun perheen kanssa. Arvaa, oliko hauskaa! Joka aamu (joutua, nousta) tosi aikaisin. Ei puhettakaan, että olisin saanut lojua sängyssä. Meille rakennettiin uutta saunaa, ja kaikkien (olla) siinä hommassa mukana tai (tehdä) jotain muuta hyödyllistä. Minä (käydä) kaupassa kolme kertaa viikossa vanhalla polkupyörän rämällä. Minun (huolehtia) ruoan laitosta ja muista keittiötöistä. Rakentajille (keittää) kahvia tai (kantaa) kylmää juotavaa monta kertaa päivässä. Onneksi pikkuveljet olivat mummolassa, niin että minun (tarvita, vahtia) heitä. Malli: Mikä sinusta tulee? Minusta tulee lentäjä. Kun kasvan isoksi, rupean lentäjäksi. A. Tee lauseita annetuista sanoista. Lauseet ovat kansansadusta, joka kertoo Antti Puuhaarasta. 1. Minkälainen mies, tuo rääpäle, kasvaa? (Elatiivirakenne, preesens.) 2. Hän, tulla, mahtava mies. (Elatiivirakenne, preesens.) Tulosta tai muutosta ilmaiseva lause 14
3. Lapsi, kasvaa, komea poika. (Elatiivirakenne, imperfekti.) 4. Antti Puuhaara, kasvaa, mies. (Translatiivirakenne, imperfekti.) 5. Joutaa, poika, kirjeen kantaja? (Translatiivirakenne, preesens, kysymys.) 6. Isännän mieli, muuttua, musta. (Translatiivirakenne, imperfekti.) 7. Kauppias, jäädä, lautturi. (Translatiivirakenne, imperfekti.) 8. Antti, päästä, isäntä. (Translatiivirakenne, imperfekti.) 9. Antti, tulla, rikas kauppias, perillinen. (Elatiivirakenne, imperfekti.) B. Käytä seuraavissa lauseissa translatiivia. Lauseissa on objekti. 1. Kasvatusisä, nimittää, poika, Antti. (Imperfekti.) 2. Nuori mies, kutsua, Antti Puuhaara. (Passiivin imperfekti.) 3. Poika, ottaa, talon tytär, sulhanen. (Passiivin imperfekti.) 4. Antti, saada, jättiläinen, hevonen, ikioma. (Imperfekti.) 5. Kauppias, jättää, talo, Antin hoidettava. (Imperfekti.) SATU Antti Puuhaara Vanha suomalainen kansansatu kertoo pojasta, jonka nimi oli Antti Puuhaara. Satu alkaa näin: "Sattuipa kerran kaksi viisasta ja tietäväistä miestä erääseen mökkipahaseen iltasella. Ilta alkoi jo kallistua yöksi, ja miehet pyytelivät yösijaa mökin isännältä. Tuvan lattialla makasi jo ennestään yksi vieras, eräs rikas ketunnahkojen kauppias.” Yöllä talon emäntä synnytti pojan. Toinen tietäjistä kysyi: "Minkähänlainen mies tuostakin rääpäleestä aikoinaan kasvaa?” Siihen toinen vastasi: "Mahtimies hänestä kasvaa, tuon pirtissä yöpyvän rikkaan kauppiaan perillinen.” Kauppias kuuli miesten keskustelun. Hän päätti surmata yöllä syntyneen lapsen, ettei tietäjien ennustus kävisi toteen. Aamulla hän pyysi talon isännältä, että tämä antaisi vastasyntyneen hänelle ottolapseksi, koska köyhällä perheellä oli jo monta lasta. Vanhemmat suostuivat ja antoivat pojan kauppiaalle. Tämä kiirehti poika sylissään pois mökistä. Kun kauppias saapui metsätielle, hän päätti jättää lapsen metsään. Hän ripusti pojan puun haaraan riippumaan ja ajatteli, että lapsi kuolisi metsään eikä pääsisi perimään hänen rahojaan. 15
Pian ohi sattui kulkemaan metsästäjä, joka kuuli lapsen itkevän. Hän vei lapsen kotiinsa ja otti hänet omaksi pojakseen. Niin tuosta rääpäleestä kasvoi komea poika, jota kasvatusisä nimitti Antiksi. Kun kyläläiset saivat tietää, mistä Antti oli löydetty, he antoivat Antille liikanimen Puuhaara, koska hänet oli otettu puun haarasta. Vuosia myöhemmin samainen ketunnahkojen kauppias poikkesi matkallaan metsästäjän mökkiin pyytämään yösijaa. Yöpyessään talossa hän kuuli nuorta miestä kutsuttavan Antti Puuhaaraksi ja ihmetteli nimeä. Isäntä kertoi, mistä nimi johtui. Silloin kauppias arva- si, kuka tuo Antti Puuhaara oikein oli, mutta hän ei sanonut siitä mitään. Yöllä hän mietti, mitä voisi tehdä pojalle, jotta tietäjien ennustus ei kävisi toteen. Aamulla hän pyysi, että hän saisi lähettää Antin viemään tärkeän kirjeen hänen kotiinsa. Itse hän halusi jatkaa matkaansa eteenpäin. Antti lähti pahaa aavistamatta viemään kirjettä, tietämättä mitä kauppias oli kirjoittanut. Kauppias oli kirjoittanut kotiväelleen, että kirjeen tuoja täytyy ottaa kiinni ja surmata. Matkalla Antti kävi hetkeksi lepäämään. Hän oli niin väsynyt, että nukahti heti. Sattumalta kulki siitä ohi kaksi miestä, jotka huomasivat nukkuvan miehen ja kirjeen tämän kädessä. He lukivat kirjeen, mutta ymmärrettyään kirjoittajan kavaluuden hävittivät kirjeen ja kirjoittivat tilalle uuden. Uudessa kirjeessä he määräsivät, että kun kirjeen tuoja pääsee perille, hänet on otettava talon tyttären sulhaseksi ja talon vanha koira on surmattava. Loppuun he vielä lisäsivät, että määräystä oli toteltava heti. Aikansa nukuttuaan Antti heräsi ja jatkoi matkaansa. Hän käveli uutterasti, kunnes saapui kauppiaan taloon. Talossa hämmästeltiin kirjeen määräyksiä, mutta ei auttanut muu kuin totella. Muutaman viikon kuluttua kauppias saapui kotiin ja näki, että hänen vanha uskollinen koiransa oli kuollut mutta Antti tuli ilmi- elävänä häntä vastaan. Sen jälkeen kauppias lähetti Antin vaikealle retkelle. Hän sanoi olevansa väsynyt kauppiaan työhön ja haluavansa tietää, mikä työ olisi hänelle sopivin. Antin piti lähteä Pohjolaan kysymään Louhelta, miten ihminen saavuttaa parhaimman onnen. , joilla kaikilla oli jokin ongelma. He kaikki pyysivät Anttia kysymään heillekin neuvoa Louhelta. Luvattuaan auttaa jättiläisiä Antti jatkoi matkaansa ja saapui lopulta joen rantaan. Rannassa oli pieni vene, ja ve16
neessä istui vanha lautturi. Antti pääsi tämän kyydissä joen yli. Kun lautturi kuuli, minne Antti oli menossa, hänkin pyysi kysymään neuvoa ongelmaansa. Hän sanoi, että hän oli ollut joella lautturina jo neljäkymmentä vuotta ja haluaisi päästä eroon virastaan. Louhen talossa Antti tapasi ensin Louhen tyttären ja odotellessaan emännän kotiin tuloa kertoi tytölle kaikki kysymyksensä. Tytön neuvon mukaan Antti piiloutui uunin taakse ja kuunteli illalla siellä, mitä tyttö sanoi äidilleen. Näin tyttö puhui: ”Tässä kävi eräs mies, jolla oli monta kysymystä, mutta koska ette ollut kotona, hän lähti eteenpäin saadakseen tietoa muilta.” Silloin Louhi huudahti: ”Minä tiedän kaikki asiat paremmin kuin kukaan muu! Sanoiko matkalainen, mitä kysyttävää hänellä oli?” Tyttö kertoi äidilleen Antin kysymykset, ja kaikkiin oli Louhella vastaus ja neuvo. Antti kökötti piilossaan uunin takana ja painoi kaiken kuulemansa tarkasti mieleensä. Yöllä, Louhen nukkuessa, hän pujahti piilostaan ja lähti kiireesti kulkemaan kotiinsa. Joen yli päästyään hän kertoi lautturille, millä tavalla tämä pääsisi vapaaksi. Hänen pitäisi hypätä itse ensin veneestä rannalle, työntää vene vesille ja sanoa: ”Minä lähden tästä, sinä jäät!” Antti kertoi myös jättiläisille Louhen antamat neuvot ja sai näiltä palkkioksi kaikenlaisia rikkauksia. Kotona appi hämmästyi, kun Antti saapui elävänä takaisin. Häntä harmitti se, että hän ei vieläkään päässyt vävystään, ja vielä enemmän hän suuttui, kun hän näki, millaisen rikkauden Antti oli matkallaan kerännyt. Hän päätti lähteä kulkemaan saman matkan, jonka Antti oli tehnyt. Muutamia päiviä kuljettuaan hän saapui joelle ja tapasi lautturin. Tämä kuljetti kauppiaan joen yli, mutta kun he olivat tulossa rantaan, hän hyppäsi veneestä, potkaisi veneen takaisin joelle ja huudahti: ”Minä lähden tästä, sinä jäät!” Niin jäi ketunnahkojen kauppias hoitamaan lautturin virkaa, ja Antti Puuhaarasta tuli isäntä taloon. Siinä hän eleli vaimonsa kanssa hyvin ja tuli rikkaan kauppiaan perilliseksi, niin kuin oli ennustettukin. Muuten, mikä oli Louhen neuvo, kun Antti kysyi, millaisessa työssä ihminen saavuttaa parhaimman onnensa? Se oli tämä: ”Par- haimman onnensa ihminen saa maata kaivamalla. Puut pitää vääntää juurineen maan mullasta, kivet pitää kantaa kasoiksi ja sijaan pitää perata peltoa.” 17
5.> Subjektittomat lauseet Käännä seuraavat lauseet. Vertaa käännettyjen lauseiden ja suomenkielisten lauseiden rakennetta toisiinsa. Huomaa, että suomenkielisissä lauseissa ei ole subjektisanaa. Esimerkiksi englannissa ja saksassa on lauseisiin lisättävä jokin subjekti (kuten it, one, you\ es, man) tai asia on ilmaistava aivan toisenlaisella rakenteella. 1. Tänään tuulee kylmästi. 2. Kaupungissa oli juhannuksena hiljaista ja rauhallista. 3. Talvella kaduilla on liukasta. 4. Helsingistä Pietariin voi matkustaa suomalaisella ja venäläisellä junalla. 5. Kaupungilla kuulee kesällä monia vieraita kieliä. 6. Jos ei löydä puhelinnumeroa luettelosta, sitä voi kysyä numerotiedustelusta. 7. Kesäisin järjestetään monenlaisia juhlia. 8. Kurssin lopussa pidettiin tentti ja osallistujille annettiin todistus. 9. Monia nukuttaa iltapäivällä. 10. On viisasta ottaa matkavakuutus, kun matkustaa ulkomaille. 11. Oli yllättävää, että tapahtumasta ei puhuttu uutisissa. 12. Minun mielestäni nyt olisi hyvä lopettaa. Tässä harjoitellaan lausetyyppiä X:llä on Y. X on ns. omistaja (ei aina ihminen) ja Y on se, mitä "omistetaan”, esim. Hänellä on suuria suunnitelmia. Huomaa, että lauseen verbi voi esiintyä paitsi preesensissä (on) myös muissa muodoissa (esim. oli, on ollut, olisi, lienee, ei ollut jne.) ja liittyä erilaisiin muihin verbeihin (esim. täytyy olla, taitaa olla, ei voi olla, näkyy olevan, ei tunnu olevan jne.). A. Kirjoita seuraavat lauseet toisella tavalla, niin että käytät lausetyyppiä X:llä on Y + infinitiiviä ja seuraavia sanoja sopivassa lauseessa: aika, aikomus, mahdollisuus, oikeus, rohkeus, vaikeus (monikossa), vara(a), velvollisuus, voima. 1. Perhe aikoi rakentaa omakotitalon. Omistuslause 18
2. Hän ei ehtinyt lukea kaikkia tenttikirjoja. 3. Hänen saattaa olla vaikea hyväksyä ehdotustani. 4. Kasvattajien täytyy uskaltaa asettaa lapsille rajat. 5. Voivatko viljelijät ansaita toimeentulonsa erikoistumatta johonkin? 6. Myyjä ei saa tutkia asiakkaan taskuja. 7. Kaikkialla maailmassa eivät vanhemmat pysty kustantamaan lapsilleen koulutusta. 8. Kunta on velvollinen huolehtimaan asukkaidensa terveydenhoidosta. 9. Meidän on jaksettava taistella hyvän asian puolesta. B. Kirjoita seuraavat lauseet toisella tavalla, niin että käytät lausetyyppiä X:llä on Y ja seuraavia sanoja sopivassa lauseessa: kokemus, käsitys, merkitys, mielipide, sopimus, suhde. 1. En tiedä asiasta yhtään mitään. 2. Kauppias on sopinut kauppaketjun kanssa toimintaperiaatteista. 3. Pinnan perusteellinen puhdistus on ratkaisevan tärkeää ennen maalaamista. 4. Kaikki tuntuvat olevan jotakin mieltä asiasta. 5. Tämä telakka on kokenein risteilyalusten rakentaja. 6. Museonjohtajan mukaan ihmiset suhtautuvat museoon poikkeuksellisen tunteellisesti. C. Tee lauseita seuraavan mallin mukaan. Huomaa essiivimuoto (-na/-nä). Malli: Meillä on tapa - me matkustelemme lomalla. Meillä on tapana matkustella lomalla. 1. Monella perheellä on haave - he hankkivat omakotitalon. 2. Heillä oli tehtävä - he suomensivat laitteen käyttöohjeet. 3. Asunnon sisustajalla on tavoite — hän saa aikaan harmonisen kokonaisuuden. 4. Yrityksellä on pyrkimys - se laajentaa markkina-aluettaan. 5. Hyvällä yrityksellä on periaate - se pitää huolta henkilökunnastaan. D. Kirjoita seuraavat lauseet toisella tavalla, niin että käytät lausetyyppiä X:llä on Y ja Y on muodossa tehtävää tai tekemistä. Malli: Minun täytyy lukea vielä paljon. Minulla on vielä paljon luettavaa/lukemista. 19
1. Suhtautumisessa vieraisiin kulttuureihin meidän täytyy vielä oppia paljon. 2. Etkö sinä voisi tehdä mitään muuta? 3. On paljon sellaista, mistä meidän pitäisi puhua. 4. Haluaako joku lisätä tähän jotakin? 5. Kukaan ei halunnut huomauttaa mitään. 6. Te ette menetä tässä mitään. E. Seuraavissa lauseissa on käytetty lausetyyppiä X:llä on Y. Saman asian voi sanoa myös jollakin muulla tavalla. Keksi uusia ilmauksia. 1. Hakemuksen jättämisellä alkaa olla kiire. 2. Hänellä taisi olla toinen näkemys asiasta. 3. Eläkeläisillä olisi hyvä olla jokin harrastus. 4. Uudella johtajalla tulee olemaan vaikea tehtävä. 5. Tutkijoilla näkyy olevan erilaiset käsitykset suolan terveyshaitoista. 6. Tällä esineellä on rahassa mittaamaton arvo. 7. Ei sillä ole mitään väliä. 8. Minulla on ollut lapsenlapsista paljon iloa. 7^> Predikatiivi A. Sijoita seuraavat adjektiivit ja substantiivit sopiviin lauseisiin oikeassa muodossa: epäkohtelias, hyvä, ikävä, kalliimpi, käsittämätön, miellyttävä, parempi, todennäköinen, vaarallinen, yllättävä. Mainitut sanat ovat näissä lauseissa predikatiivina. 1. On mennä heikolle jäälle. 2. On , että sataa lunta vaikka on kesäkuu. 3. Onko sinutella vanhempia ihmisiä? 4. Oli tutustua Teihin. 5. On hyvin , että näin tärkeä asia otetaan esille kokouksessa. 6. Onnettomuus oli paha. On , että kukaan ei kuollut. 7. Monien mielestä oli , että niin monet jättivät äänestämättä vaaleissa. 8. Onko ostaa lippu junassa kuin asemalla? 9. En osta takkia vielä. On odottaa alennusmyyntiä. 20
10. Hän oli harjoitellut paljon ennen koetta. On , että hän epäonnistui kokeessa. Harjoituksissa B-G tehdään lauseita, jotka määrittelevät tai kuvailevat subjektia. Tällaisissa lauseissa on o//a-verbin lisäksi kaksi nominia, subjekti ja predikatiivi.Predikatiivi voi olla substantiivi tai adjektiivi. Sen muoto on nominatiivi tai partitiivi. Katso sääntöjä kieliopista. Tehtävän pohjana olevat lauseet on lainattu tai muokattu Anna Paljakan artikkelista Makean työn sankarit (Helsingin Sanomien Kuukausiliite, heinäkuu 2000). B. Tämän tehtävän lauseissa sekä subjekti että predikatiivi ovat toiminnan nimiä, eivät konkreettisia sanoja. Huomaa, että predikatiivi on partitiivissa. Muista, että subjekti on aina nominatiivissa. Malli: Mehiläisten kanssa puuhaaminen on herkkää työtä. Tee seuraavista lauseista mallia vastaava Predikatiivilause. 1. Tässä työssä joutuu enimmäkseen siirtelemään laatikoita, (siirtely) 2. Elämässään mehiläistyöläiset vain raatavat, (pelkkä raadanta) 3. Mehiläisiä hoitaessaan joutuu jatkuvasti arvioimaan pesien tilannetta. (tilanteen arvioiminen) Vertaa seuraavia lauseita, joissa subjekti on toiminnan nimi mutta predikatiivi on konkreettinen sana ja siksi nominatiivissa. 1. Mehiläisten hoito on luonnonläheinen harrastus. 2. Toisille se (mehiläisten hoito) on rankka ammatti. 3. Suuressa maailmassa hunajantuotanto on osa agribisnestä. C. Tässä tehtävässä tehdään sellaisia lauseita, joissa predikatiivi on konkreettinen sana. Siksi se on nominatiivissa riippumatta siitä, minkälainen subjekti on. Tee lause, joka vastaa kysymykseen. 1. Kenno muistuttaa muodoltaan kuusikulmiota. - Mikä kennon muoto on? 2. Pesää voi sanoa eräänlaiseksi tiedonjakelukeskukseksi. - Mikä pesä on? 21
3. Sadonkorjuu merkitsee syksyä, (merkki) - Mikä sadonkorjuu on? 4. (Yhdysvaltalaisessa agribisneksessä mehiläisiä käytetään ammattimaisesti hedelmäpuiden pölytyksessä.) Hunajaa saadaan sivutuotteena. - Mikä hunaja on yhdysvaltalaisessa agribisneksessä? 5. Hunajaa voi pitää ennen kaikkea arvokkaana elintarvikkeena, ei lääkkeenä. — Mikä hunaja on, mikä se ei ole? 6. Tarhaaja kertoo, että hän suosii Sveitsin alppien kukkahunajaa. (suosikki) - Mikä Sveitsin alppien kukkahunaja on? D. Jos predikatiivilauseen subjekti on monikossa, täytyy tarkistaa, tarkoitetaanko useita yksilöitä (esim. mehiläiset) vai yhtä kokonaisuutta (esim. siivet, silmät). Useista puhuttaessa predikatiivi on monikon partitiivissa (Mehiläiset ovat ahkeria. Mehiläiset ovat yhdyskuntahyönteisiä.), yhdestä kokonaisuudesta puhuttaessa predikatiivi on nominatiivissa (Mehiläisen siivet ovat läpikuultavat.). Muuta yksikössä olevat sanat monikkoon. 1. Tämä kenno on hautomo. 2. Kenno on muodoltaan kuusikulmio. 3. Moni mehiläisten tutkija on samalla mehiläishoitaja. 4. Punkki on mehiläisen vihollinen. 5. Nykyinen hunajalaji on rypsipohjainen. 6. Punkkien levittämä virustauti on tappava. 7. Työmehiläinen on lyhytikäinen. 8. Pesä on talvellakin lämmin. 9. Usea hunajalaji on tumma. Vertaa seuraavia lauseita. Vaikka niissä subjekti on monikossa, niin predikatiivi on yksikössä, koska se tarkoittaa sellaista mitä on vain yksi. 1. Mehiläistutkijat ovat oma pieni piirinsä. (Tutkijoista muodostuu yksi piiri, joukko.) 2. Gradun aihe ovat lajihunajat. (Gradulla on yksi aihe.) E. Jos subjekti tarkoittaa jotain ainetta tai on toiminnan nimi, adjektiivi- predikatiivi on partitiivissa. Substantiivipredikatiivista ei voi antaa selvää sääntöä: joskus se mielletään konkreettiseksi, joskus ainesanaksi. Esimerkki: (Työläiset ruokkivat kuningattariksi kehittyviä toukkia erikois- ravinnolla, kuningatarhyytelöllä.) Se ei nykynäkemyksen mukaan ole 22
mitään ihmeainetta, onpahan vain paljon sokeripitoisempaa kuin tavallinen ruokamehu. Tee predikatiivilauseita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin. 1. Horsmahunaja maistuu hyvältä. Millaista horsmahunaja on? 2. Akaasiahunaja näyttää lähes vedeltä. Minkäväristä akaasiahunaja on? 3. Hunajan puhtaus hämmästyttää. Minkälaista hunaja on? 4. Suomessa on vaikeaa tuottaa lajihunajia, koska lyhyen kesän aikana monet kasvit kukkivat samanaikaisesti, (tuotanto) Vertaa lauseita, joissa adjektiivipredikatiivi kuvailee konkreettista substantiivia. Silloin molemmat ovat nominatiivissa. 1. Joka vuosi on erilainen, jatkuvasti oppii uutta. 2. Pölyttämisen kansantaloudellinen merkitys on suuri. 3. Keski-ikä Suomen mehiläistarhaajien joukossa on korkea, 58 vuotta. F. Jos subjekti on infinitiivi tai että-lause, adjektiivipredikatiivi on partitiivissa. Esimerkkejä: On mielenkiintoista tutustua mehiläisiin. On hämmästyttävää, että mehiläisyhdyskunta toimii niin tarkoituksenmukaisesti. Muuta seuraavat lauseet predikatiivilauseiksi. Tee verbistä -va/-vä-\op- puinen adjektiivi. 1. Mehiläisten sopeutumiskyvyn seuraaminen liikuttaa häntä. (Hänestä on...) 2. Hän ei lainkaan ihmettele, että joku kasvattaa mehiläisiä keskellä kaupunkia. G. Toinen tyyppi predikatiivilauseita ovat tällaiset lauseet: Mehiläisten keräämästä medestä tulee hunajaa. 7u//a-verbin sijasta tällaisessa lauseessa voi olla myös esimerkiksi kehittyä tai kasvaa. Ilmaise asiat predikatiivilauseilla, joissa käytät verbiä tulla, kehittyä tai kasvaa. 1. Hän on tulevaisuudessa mehiläistutkija. 2. Hyvin onnistuneen pölytyksen jälkeen puu tuottaa suurempia hedelmiä. 23
3. Ruokinnan laatu ratkaisee, onko tyttö toukka tuleva kuningatar vai lisääntymiskyvytön työläinen. 4. Toukka, joka saa erikoisravintoa, on tuleva kuningatar. A. Passiivin preesens Seuraavassa on luettelo asioista, joita teet, kun haluat kirjoittaa tutkielman. Muunna lauseet passiivilauseiksi. Malli: Mitä teet, kun haluat kirjoittaa tutkielman? Mitä tehdään, kun halutaan kirjoittaa tutkielma? Huom! Jos aktiivilauseessa on genetiivimuotoinen objekti (tutkielman), siitä tulee passiivilauseessa nominatiivi (tutkielma). Partitiivimuotoinen objekti ei muutu, eikä myöskään monikon nominatiivi. Huom! Voit säilyttää sanajärjestyksen niin että verbi on ensimmäisenä. Se on mahdollista tällaisessa ohjeluettelossa. Yleensä passiivissa oleva verbi ei ole ensimmäisenä lauseessa (katso esim. harjoitus 8 B). 1. Sovit ohjaajan kanssa aiheesta. 2. Teet mahdolliset kokeet tai kyselyt. 3. Etsit tietoa kirjoista ja tietokannoista. 4. Keräät tietoa ja teet muistiinpanoja. 5. Merkitset muistiinpanoihin huolellisesti lähdeviitteet. 6. Luet aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikaisemmin tehtyjä tutkielmia. 7. Tarkkailet valmiiden tutkielmien tyyliä. 8. Alat kehitellä omaa tekstiä: rajaat aiheen, määrittelet näkökulman ja kokoat oman tekstin ainekset. 9. Suunnittelet tutkielman jäsennyksen. 10. Näytät jäsennyssuunnitelman ohjaajalle. 11. Keskustelet ohjaajan ja opiskelutoverien kanssa aiheesta ja suunnitelmasta. 12. Kypsyttelet aihetta: teet luonnosmaisia pikku tekstejä helpoimmalta tuntuvista kohdista ja mietit samalla kokonaisuutta. 13. Kirjoitat ensimmäisen version. 14. Hankit palautetta ohjaajalta ja opiskelutovereilta. 15. Parantelet tekstiä palautteen pohjalta. 24
16. Huolehdit siitä, että lähdeviitteet on merkitty asianmukaisesti ja kaikki käytetyt lähteet mainitaan lähdeluettelossa (noudattaen annettuja ohjeita). 17. Laadit lopullisen version: tarkistat, että tutkielmassa on kaikki tarvittavat osat (johdanto, käsittely, tiivistelmä, lähdeluettelo jne.) ja että kieliasu on kunnossa. B. Laita suluissa olevat verbit passiivimuotoon. Päättele kontekstista, milloin tarvitaan preesens, milloin jompikumpi menneen ajan muodoista (imperfekti, perfekti). Yhden kerran tarvitset myös konditionaalia. Kun teksti on valmis, lue se ja kiinnitä huomiota sanajärjestykseen. Passiivilauseessa verbin edellä on jokin muu lauseenjäsen. Vertaa kahta seuraavaa lausetta: Tilalla kasvatetaan vihanneksia. - Kasvatamme tilalla vihanneksia. Tutustumme Ojalan tilaan Ojalan tilalla (viljellä) ennen vehnää ja ohraa, mutta nykyään siellä (kasvattaa) vihanneksia, juureksia ja marjoja. Nykyään maatiloille (suositella) erikoistumista, ja Ojalassa (päättää) jo pari vuotta sitten erikoistua vihannesten, juuresten ja marjojen kasvattamiseen. Marjoille (löytää) hyvä ostaja: ne (viedä) läheiseen tehtaaseen. Vihannekset ja juurekset (myydä) osittain suoramyyntinä, ja osa tuotannosta (toimittaa) tukkuliikkeeseen. Aikaisemmin Ojalassa (pitää) myös lehmiä, lampaita ja sikoja, mutta karjanhoidosta (luopua) työn sitovuuden takia. Ojalan tapaisilla pienehköillä tiloilla karjatalous (todeta) kannattamattomaksi. Ojalan omistajien lapset suunnittelevat hevostilan perustamista, ja siksi Ojalassa (kasvattaa) parhaillaan kahta varsaa. Hevosia varten (viljellä) kauraa ja heinää. Heinä- ja elokuun vaihteessa Ojalassa (tarvita) oman perheen lisäksi vierasta työvoimaa, kun marjat kypsyvät ja ne täytyy poimia nopeasti ja saada pian ostajalle. Metsästä (poimia) omaan talouteen mustikoita ja myöhemmin syksyllä puolukoita. Kylän kesäasukkaat ostavat Ojalasta nauriita, herneitä ja uusia perunoita. Syksyllä (korjata) lanttu-, kaali-, porkkana- ja perunasato. Talvella Ojalassa on hiljaisempaa. Lapset ovat koulussa. Talven aikana (tehdä) seuraavan kauden viljelysuunnitelma ja talousarvio, (huoltaa) maatalouskoneet ja (hankkia) lisätuloja erilaisista tilapäistöistä. Isäntä on aloittanut tilan metsässä joulukuusten viljelyn. 25
Emäntä on kiinnostunut maatilamatkailusta. Kesällä Ojalaan ei (pystyä) ottamaan vastaan vieraita, mutta hän suunnittelee tarjoavansa lomaviikkoja maatilalla jouluna, uutenavuotena ja koulujen talvilomien aikana. Isäntä on opiskellut kansalaisopistossa Internetin käyttöä, ja perheessä (keskustella + -kin) juuri nyt tilan kotisivujen laatimisesta ja lomaviikkojen mainonnasta. Nyt (alkaa) suunnitella, minkälaisia elämyksiä lomavieraille (pystyä) tarjoamaan. Työtä riittäisi lomalaisten tullessa isännällekin, jos vieraat (viedä) rekiajeluille, pilkkimään läheisen järven jäälle ja yöseikkailulle metsään. C. Passiivin imperfekti Vanha Elsa-täti on käynyt nuorten sukulaisten luona ja päivittelee nyt, miten erilaista taloudenhoito oli ennen. Hän kertoo, miten työt ennen vanhaan tehtiin ja mitä nyt tehdään. Muuta lauseet, joissa on subjektina me, he tai ihmiset, passiivilauseiksi. Huomaa, että passiivilauseessa on verbin edellä aina jokin muu lauseenjäsen (objekti tai adverbiaali). Jos aktiivilauseessa on genetiivimuotoinen objekti, muista muuttaa se passiivilauseessa nominatiiviksi. Kyllä niillä nuorilla on nykyään helppoa! Ennen vanhaan me teimme kaikki ruoat kotona, mutta nykyään ihmiset ostavat valmiita ruokia kaupasta. He vain lämmittävät einekset ja sulattavat pakasteet mikroaaltouunissa. Kun minä olin nuori, me keitimme ruoan hellalla tai paistoimme uunissa. Emme edes osanneet kuvitella pakastinta tai mikroaaltouunia. Tätä nykyä ihmiset eivät osaa säilöäkään mitään. Mehut ja hillotkin he ostavat kaupasta. Ennen me keräsimme marjoja ja keitimme itse niistä mehua ja hilloa. Säilytimme ruokia kellarissa tai kylmässä komerossa. Kun olin siellä nuorten luona, kahvikin oli kummallista. He eivät keittäneet kahvia vaan tekivät sen sekoittamalla jotain pulveria kuumaan veteen. Silloin ennen me aloitimme niin, että jauhoimme kahvinpavut pienellä kahvimyllyllä ja keitimme kahvin kahvipannussa. Leipää ne nuoret näkyivät tekevän, mutta heillä oli sitä varten leipä- kone. He mittailivat siihen jauhot ja muut tarpeet, ja se paistoi leivän. Ennen vanhaan leivoimme leivän käsin ja paistoimme uunissa. Entisaikaan emme heittäneet mitään pois vaan käytimme kaiken moneen kertaan. Toista oli näillä nuorilla. Sen pulverikahvin he tarjosivat kertakäyttömukista. Minun nuoruudessani ei semmoisia ol26
lutkaan. Emmekä me ennen käyttäneet talouspaperia vaan pyyheliinoja ja rättejä. Ihmiset tuhlaavat nykyään niin paljon. Mitä minä nuorilta kadehdin, on siivouksen helppous. He imuroivat lattiat ja matot ja pyyhkivät pölyt, ja sillä siisti. Pyykit he pesevät koneella. Kun minä olin nuori, siivous oli raskaampaa. Kun siivosimme, veimme matot ulos ja pesimme lattiat. Pesimme pyykit ja astiat käsin, kun ei ollut koneita. D. Kirjoita, mitä sanoisit Elsa-tädille. Mistä asioista olet hänen kanssaan samaa mieltä ja mistä eri mieltä? E. Seuraavassa on urheilu-uutisissa esiintyviä tilanteita. Muodosta lause käyttäen annettua verbiä passiivimuodossa ja tarpeellisia sanoja. Jätä pois sellaiset lauseenjäsenet, jotka eivät sovi passiivilauseeseen. Malli: Kahden vuoden jatkosopimus tallin kanssa on ollut voimassa talvesta lähtien, (solmia) Kahden vuoden jatkosopimus tallin kanssa solmittiin talvella. 1. Marraskuun paras pelaaja on Sami Hyypiä. (valita, imperfekti) 2. (Torstaina Reds kävi pelaamassa Oslossa.) Sunnuntaina hävisi pelin Parma. (piestä, imperfekti) (Keskiviikkona Hyypiä pysäytti norjalais- hyökkäykset Helsingissä. ”Aika tiukka jakso”, Hyypiä hymähtää.) 3. Laser-luokan veneessä ei ole enää mitään ylimääräistä, (karsia, perfekti) 4. Näissä kilpailuissa tavoitteena on Suomen mestaruus, (taistella, preesens) 5. (Isku-Volley pyrkii takaisin Suomen lentopallohuipulle.) Uuden nousun tahdittaja on tamperelaisyleisön suosikkipassari Sami Juvonen, (pestata, perfekti) 6. (Nykyisellä porukalla kamppaillaan sijoista 3.-6.) Jos lisävahvistus tulee, päämäärä on vielä ylempänä, manageri Vesanen painottaa, (nostaa, preesens) 7. Keihäänheittäjä Mikaela Ingbergin nopea palaaminen heittokuntoon on yleisen ihmettelyn kohde, (ihmetellä, perfekti) 8. Tampere Unitedin brasilialainen maalipyssy Dionisio tulee olemaan Tampereella ensi kaudellakin, (nähdä, preesens) 9. Eilen tuli ilmoitus (ilmoittaa, imperfekti), että brasilialaisen kanssa on nyt uusi vuoden mittainen jatkopesti. (tehdä, perfekti) 10. (NHL:n otteluissa tulee taklauksia.) Pelaajien täytyy tehdä nopeita ratkaisuja, (vaatia, preesens) 27
11. Triathlonin SM-kisan uintiosuudessa Jarmo Hast koki kovia (kun järjestäjät yrittivät saada häntä ylimääräiselle kierrokselle), (sortaa, imperfekti) 12. Maratoonari Osoron auto joutui ryöstön kohteeksi, (ryöstää, imperfekti) 13. (Formula 1 -kisoissa saa kateus aikaan kaikenlaista.) Sennakin sai aikoinaan syytöksiä vaikka mistä, (syyttää, imperfekti) 14. Gerhard Berger on MM-ratojen "varsinainen hulivili”, (pitää, preesens) 15. Miten tämä tilanne syntyi? (ajautua, imperfekti) 16. (Jos urheilukilpailuissa nähtävä on tarpeeksi korkeatasoista, ei tarvita mitään oheisohjelmia eikä yleisöä tarvitse varta vasten kehottaa taputtamaan.) Jos tulostaululle tulisi tällainen kehotus, seremoniamestari joutuisi naurun takia heti ulos. (nauraa, konditionaalin preesens) 17. (Huhutaan, että Sydneyn olympiakisoissa olisi mahdollista villien korttien käyttö yleisurheilussa.) Näin mukana voisivat olla ainakin 200 metrin juoksussa matkan kohutuimmat tähdet Michael Johnson ja Maurice Greene, (saada, konditionaalin preesens) 18. Kansainvälisen olympiakomitean lehdistöpäällikkö antaa ymmärtää, että ajatus elää vielä, (haudata, kielteinen perfekti) 19. (Trinidadilainen Ato Boldon ihmetteli: ”Kuinkas tässä näin kävi?”) Hän jäi 100 metrin juoksussa kolmanneksi, (jättää, imperfekti) 20. Alle 22-vuotiaiden 100 metrin loppukisassa putosi miesten maajoukkueen ankkuri Tuomas Näsi peräti neljänneksi, (pudottaa, imperfekti) 21. Portugalilainen jalkapalloilija Luis Figo sai uhkauksia seuravaihdon jälkeen, (uhkailla, imperfekti) 22. (Tukholmassa tehtiin Kansainvälisen olympiakomitean jäsenistä salainen juorulista.) Siinä tuli ilmi jäsenten lahjottavuus, (paljastaa, imperfekti) 23. Olympiatoimistoa olisi ollut mahdollista epäillä lahjontayrityksistä, (voida, konditionaalin perfekti) 24. Syyte jäi nostamatta, (nostaa, kielteinen imperfekti) 25. Tukholman olympiahanke sai arvostelua joka suunnalta, (arvostella, imperfekti) 26. Tämän pelin voi ottaa leppoisasti, koska siitä ei tule sarjapisteitä, (jakaa, kielteinen preesens) 27. Itävallan Andreas Goldbergeriä ja Ranskan Emmanuel Chedalia ei hyväksytty mäkihypyn kesämaailmancupin GP:n joukkuekilpailussa sääntöjenvastaisten hyppypukujen takia, (hylätä, imperfekti) 28
28. Hyppykisan viimeiselle ryhmälle lava oli alempana molemmilla kierroksilla. (alentaa, imperfekti) 29. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan toimisto esittää, että alle 17- vuotiaiden MM-lopputurnaus 2003 olisi Suomessa, (järjestää, konditionaalin preesens) 30. (Suomi voisi saada alle 17-vuotiaiden MM-kisat järjestettäväkseen.) Kisat olisivat neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä Kuopiossa tai Vaasassa, (pelata, konditionaalin preesens) Lauseet on poimittu Aamulehden ja Ilta-Sanomien urheilusivuilta heinä- ja elokuussa 2000. 9^> Transitiiviset ja intransitiiviset verbit A. Lehdissä kerrotaan kesällä usein salaman aiheuttamista tuhoista. Lue seuraava teksti, jossa selostetaan paria tapausta. Kiinnitä huomiota alleviivattuihin verbeihin. Perjantaina 18. elokuuta iski salama Porvoossa talon isoon pihakuuseen. Se halkaisi kuusen, siirtyi maata pitkin ulkorakennukseen, jatkoi kaivon pumppuun ja siitä sähköjohtoa pitkin taloon. Lopuksi se sytytti talon kuistin palamaan. Kuisti vaurioitui palossa. Salama särki myös talon betoniset raput ja tuhosi sen sähkökeskuksen. Samoin vaurioitui piharakennus. Palokunta hälytettiin paikalle ja palo saatiin sammumaan. Lauantaina ukkonen riehui Rantasalmella. Salama katkaisi aamulla puoli viiden aikaan omakotitalon sähköt, irrotti puhelimen töpselin seinästä ja rikkoi tiskipöydän valaisimen. Talosta salama ete- ni navettaan, jossa se särki sulaketaulut. Navetasta salama jatkoi matkaansa maakaapelia pitkin saunarakennukseen. Siellä se pudotti ikkunat alas ja rikkoi talon emännän keräämät posliiniastiat. Lisäksi se repi irti lautoja saunan seinästä. Talon emäntä heräsi palovaroittimen ääneen puoli viiden aikaan. Hän tarkasti isännän kanssa paikat, mutta mitään merkkiä tulipalosta ei näkynyt. Kello kuuden jälkeen oli kuitenkin saunarakennus kauttaaltaan tulessa. (Lähde: Uutislehti 100 21.8.2000.) 29
Tekstissä on kahdenlaisia alleviivattuja verbejä. Toiset verbit kuvaavat salaman tekoja niin, että salama on aktiivinen toimija. Niillä verbeillä on objekti (ne ovat ns. transitiiviverbejä). Toiset verbit taas kuvaavat sitä, mitä salaman kohteille tapahtui. Niillä ei ole objektia (ne ovat ns. intransitiiviverbejä). Suomen kielessä on sellaisia verbipareja, jotka näyttävät melkein samanlaisilta mutta joista toinen sopii objektin kanssa ja toinen esiintyy ilman objektia. Vertaa esimerkiksi verbiparia kaataa ja kaatua: Myrsky kaatoi puun. Puu kaatui myrskyssä. Joillakin verbeillä voi olla parina myös kaksisanainen ilmaus; esim. rikkoa ja rikkoutua/ mennä rikki. B. Seuraavissa lauseissa on verbi + objekti. Kirjoita sama asia sillä tavalla, että käytät objektitonta verbiä ja muutat objektin subjektiksi. Malli: Myrsky kaatoi kuusen. - Mitä kuuselle tapahtui? - Kuusi kaatui. Tehtävässä B tarvittavat verbiparit: halkaista - haljeta sytyttää — syttyä särkeä - särkyä tuhota - tuhoutua katkaista - katketa irrottaa - irrota rikkoa - mennä rikki (rikkoutua) jatkaa - jatkua pudottaa - pudota repiä irti - lähteä irti (repeytyä irti) 1. Salama halkaisi kuusen. 2. Se sytytti talon kuistin palamaan. 3. Salama särki raput. 4. Salama tuhosi sähkö keskuksen. 5. Salama katkaisi sähköt. 6. Se irrotti puhelimen töpselin seinästä. 7. Se rikkoi tiskipöydän valaisimen. 8. Se särki sulaketaulut. 9. Salama jatkoi matkaansa saunarakennukseen. 10. Se pudotti ikkunat alas. 11. Se rikkoi posliiniastiat. 12. Se repi irti lautoja saunan seinästä. 30
C. Seuraavissa lauseissa on objektiton verbi. Kirjoita sama asia sillä tavalla, että lauseessa on sekä subjekti että objekti. Käytä siis verbiä, jolla on objekti. Tehtävässä C tarvittavat verbiparit: vaurioitua - vaurioittaa sammua — sammuttaa herätä - herättää näkyä - nähdä 1. Kuisti vaurioitui palossa. 2. Samoin vaurioitui piharakennus. (Huom! Keksi itse uudelle lauseelle subjekti.) 3. Palo saatiin sammumaan. (Ota subjektiksipabkunta.) 4. Talon emäntä heräsi palovaroittimen ääneen. 5. Mitään merkkiä tulipalosta ei näkynyt. (Ota subjektiksi isäntä ja emän- A. Lue Yliopisto-lehdessä nro 8/2002 ilmestynyt vararehtori Thomas VVilhelmssonin kirjoittama pääkirjoitus Haasteena kotikansain- välistyminen. B. Seuraavissa lauseissa referoidaan muutamia VVilhelmssonin ajatuksia. Lauseissa on ns. johtoverbi ja effä-lause. Kirjakielessä käytetään usein myös tiiviimpää ilmaisutapaa, jossa sivulausetta vastaa verbin partisiipista muodostettu rakenne. Muuta seuraavat effä-lauseet partisiippirakenteeksi. Malli: VVilhelmsson sanoo, että Helsingin yliopisto on haluttu kohde eurooppalaisillekin vaihto-opiskelijoille. -» VVilhelmsson sanoo Helsingin yliopiston olevan haluttu kohde eurooppalaisillekin vaihto-opiskelijoille. 1. Wilhelmsson sanoo, että Helsingin yliopisto on ainakin suomalaisen mittapuun mukaan hyvin kansainvälistynyt yliopisto. 2. Hän toteaa, että yliopisto tekee laajalti tutkimusyhteistyötä ulkomaisten tutkijoiden ja tutkimusyksikköjen kanssa. tä.) Sanotun referointi 31
3. Hän uskoo, että edellytykset tällaiselle yhteistyölle paranevat vielä nykyisestäänkin. 4. Hän mainitsee, että opiskelijavaihto on kymmenkertaistunut viime vuosikymmenen aikana. 5. Hän muistuttaa, että kansallinen elämänmuoto ja kulttuuri ovat asioita, joista yliopiston pitää kantaa huolta. 6. Hän huomauttaa, että yliopiston tasokas kansainvälistyminen edellyttää aktiivisempaa kansainvälistä rekrytointipolitiikkaa. 7. Hän sanoo, että mahdolliset käytännön ongelmat yleensä ratkeavat sopivalla työnjaolla, jos vain on halua avautumiseen. 8. Hän kertoo, että eräs saksalainen yliopisto on asettanut lähivuosien tavoitteekseen nostaa ulkomaisten professoreiden osuuden 20 prosenttiin. 9. Hän toteaa, että on maininnut kirjoituksessaan vain eräitä esimerkkejä. 10. Hän mainitsee, että rehtorien neuvosto on äskettäin kiinnittänyt huomiota yliopistojen opettajavaihdon kehittämisen välttämättömyyteen. 11. Hän uskoo, että esimerkiksi verkko-opetuksen avulla voidaan vaikuttaa kansainvälistymiseen. Tarkastele seuraavia etfä-lauseita. Miksi niitä ei voi muuttaa partisiippi- rakenteeksi? • Kirjoittaja huomauttaa, että valtaosa opiskelijoista ei lähde vaihtoon. • Hän sanoo, että kaikilla tutkijoilla ei ole omia kansainvälisiä yhteyksiä. • Hän muistuttaa, että yliopisto ei kuitenkaan saa unohtaa sitä vastuuta, joka sillä on kansallisen kulttuurin vaalijana ja kehittäjänä. • Hän toteaa, että kansainvälistyminen tulisi nostaa yhdeksi yliopiston lähivuosien kehittämistavoitteeksi. • Hän sanoo, että opettajavaihtoa olisi edelleen kehitettävä. C. Muuta seuraavat effä-lauseet partisiippirakenteeksi. Käytä menneen ajan partisiippeja. Lauantaina 25.5.2002 pidettiin Eurovision laulukilpailut Tallinnassa. Suomea edusti Laura Voutilainen. Hän jäi 20:nnelle sijalle. 1. Lehdessä Laura kertoi, että pettyi kovasti sijoitukseensa. 2. Hän sanoi, että hän itki pisteidenlaskun jälkeen vartin verran ja lähti sitten meikkaamaan ja vaihtamaan vaatteita. 32
3. Hän kertoi, että hän oli ennen kilpailua saanut runsaasti huomiota. 4. Hän kertoi, että kaikki ihmettelivät hänen huonoa sijoittumistaan. 5. Hän arvelee, että Suomi on saanut vankan maineen huonona euro- viisumaana. 6. Muistamme, että muun muassa Nina Äström jäi yhdeksänneksitoista vuonna 2000. 7. Laura kertoo, että hän kävi ennen kilpailuja esiintymässä neljässä maassa: Maltalla, Kyproksella, Kreikassa ja Tanskassa. 8. Hän uskoo, että ulkomaankierros oli hänelle hyödyllinen. 9. Lehdessä kerrotaan, että Lauran ympärille kerääntyi televisioryhmiä eri puolilta Eurooppaa. (Huom! Älä muuta subjektin paikkaa ja sijamuotoa.) D. Muuta seuraavien lauseiden partisiippirakenteet effä-lauseiksi.Käytä aikamuotona imperfektiä. Sunnuntaina 26.5.2002 palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaita elokuvia ja näyttelijöitä. Suomalainen Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä sai Grand Prix -palkinnon ja Kati Outinen valittiin parhaaksi naisnäyttelijäksi roolistaan samassa elokuvassa. 1. Luimme lehdestä Kati Outisen olleen jo lentokentällä, kun hänelle soitettiin ja häntä kehotettiin palaamaan takaisin Cannesiin ja pukeutumaan iltapukuun. 2. Hän sanoi napanneensa matkalaukkunsa hihnalta, ottaneensa taksin ja ehtineensä juuri ja juuri takaisin suureen palkintogaalaan. 3. Saamme tietää Outisen puhjenneen kyyneliin ja kiittäneen puheessaan ohjaajaa, perhettään ja ystäviään. 4. Lehdessä kerrotaan Kaurismäen sen sijaan lausuneen estradilla vain yhden lauseen ja poistuneen nopeasti takaisin paikalleen. 5. Uutisessa todetaan lisäksi Kaurismäen elokuvan saaneen myös kirkkojen myöntämän ekumeenisen tunnustuspalkinnon. Lisää lauseenvastikkeita ja partisiippeja A. Seuraavassa tekstissä selostetaan erästä tapausta, josta kerrottiin lehtiuutisessa. Tekstissä on käytetty kirjoitetulle kielelle tyypillisiä rakenteita, 33
joissa on infinitiivejä ja partisiippeja. Lue teksti ja kirjoita vastaukset sen jäljessä oleviin kysymyksiin. Älä käytä vastauksissasi infinitiivejä ja partisiippeja. Uutisessa kerrottiin kymmentä matkustajaa kuljettaneen bussin palaneen korjauskelvottomaksi Espoossa. Henkilövahinkoja oikosulusta alkanut palo ei vaatinut, sillä havaittuaan savua kuljettaja ohjasi matkustajat ulos bussista. Palo alkoi bussin ollessa pysähtymässä pysäkille. Kuljettaja huomasi jarrujen alkavan reistailla ja näki peltien välistä tulevan savua. Palokunnan saapuessa paikalle bussi oli ilmiliekeissä. Liekit polttivat myös ulkona olevaa sähkökaapelia. Syntyneen kaapeli- vian takia seudun omakotitalot jäivät joksikin aikaa sähköttä. Vahingoista arvioidaan koituvan reilun miljoonan markan kulut. (Lähde: Turun Sanomat 13.8.2000.) Kysymykset: 1. Oliko bussi täynnä? 2. Mitä bussille tapahtui? 3. Voidaanko se korjata? 4. Mistä onnettomuus johtui? 5. Kuoliko tai loukkaantuiko joku? 6. Millaisessa tilanteessa onnettomuus tapahtui? 7. Mistä kuljettaja huomasi vaaran? 8. Mitä palokunta näki? 9. Rajoittuiko palo bussiin? 10. Miksi talot joutuivat olemaan ilman sähköä? 11. Onko vahinkojen suuruus jo tarkasti selvillä? Harjoituksissa B, C, D ja E tehtäväsi on tiivistää kertomuksia. Kertomuksissa tapahtumien aikasuhteita ilmaistaan sivulauseilla. Sinun pitää käyttää niiden sijasta ns. lauseenvastikkeita ja partisiippeja. Esimerkiksi näin voidaan tiivistää: Kun opettaja kilpaili Miss Suomen tittelistä, oppilaat keräsivät lehdistä hänen kuviaan koulun seinälle. Opettajan kilpaillessa Miss Suomen tittelistä oppilaat keräsivät lehdistä hänen kuviaan koulun seinälle. Kun opettaja oli voittanut kilpailun, hän ei enää palannut kouluun. Voitettuaan kilpailun opettaja ei enää palannut kouluun. 34
He ovat päättäneet jatkaa ammattilaisina ja jättää jäähyväiset amatööri- uralle, joka on kestänyt kymmenen vuotta. —> He ovat päättäneet jatkaa ammattilaisina ja jättää jäähyväiset kymmenen vuotta kestäneelle amatööriuralle. Toimitamme tuotteet, jotka tilaat, ovellesi saakka. —> Toimitamme tilaamasi tuotteet ovellesi saakka. B. Lue uutisesta tehty kertomus. Uutinen kertoi Kainuussa tapahtuneesta tahattomasta rajan ylityksestä. Tiivistä sitten kertomuksen virkkeet vaihtamalla sivulauseet tiiviimmiksi rakenteiksi. Huomaa, että sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla mutta lauseenvastiketta ei eroteta. Suomalainen luonnontutkija, joka liikkui Kuhmon Ulvinsalon alueella, havaitsi hangella ahman jäljet. Kun hän oli lähtenyt seuraamaan niitä, hän hiihti vahingossa valtakunnan rajan yli Venäjän puolelle. Kun hän oli huomannut rajanylityksen, hän palasi takaisin Suomen puolelle ja ilmoitti tapahtumasta Kainuun rajavartiostolle. (Lähde: Helsingin Sanomat 6.3.1998.) C. Lue teksti, joka on kirjoitettu uutisen pohjalta, ja tiivistä sen virkkeet. Koira, joka oli karannut kotoaan maanantaina, löydettiin tiistai-ilta- na korkealta kallionkielekkeeltä. Koira oli pudonnut kielekkeelle viiden metrin korkeudesta, kun se oli liukastunut jäisellä kalliolla. Kun koira oli odottanut kallionkielekkeellä yli vuorokauden ajan, sattui mies, joka kulki ohi, huomaamaan sen. Hän teki ilmoituksen pelastuslaitokselle. Koira, jonka pelastuslaitoksen miehet auttoivat alas, ei näyttänyt kärsineen seikkailustaan. (Lähde: Helsingin Sanomat 18.12. 1996.) D. Lue teksti, joka on kirjoitettu uutisen pohjalta, ja tiivistä sen virkkeet. Savonrannan palokunta pelasti perjantaina iltapäivällä pääskysen, joka oli jäänyt jalastaan kiinni sähkökaapeliin. Läheisen talon isäntä hälytti palokunnan auttamaan pääskystä, joka roikkui yläilmoissa pää alaspäin ja äänteli surkeasti. Palokunta sai linnun helposti pelastetuksi tikkaiden avulla. Palomies totesi, että pääskynen, joka oli pelastettu kiipelistä, vaikutti iloiselta, kun se lähti lentoon. (Lähde: Savon Sanomat 12.8.2000.) 35
E. Lue teksti, joka on tehty uutisen pohjalta, ja tiivistä sen alleviivatut virkkeet. Koira pelastautui asuntopalosta Haminassa sunnuntain vastaisena yönä. Kultainennoutaja, joka oli yksin kotona, oli ilmeisesti avannut tassullaan ulko-oven. joka oli jäänyt lukitsematta, ja päässyt pihalle. Palomestari epäilee, että koira oli myös itse aiheuttanut tulipalon. Hänen mukaansa keittiössä oli sähkölieden pikalevy päällä, ja se oli sytyttänyt viereiset rakenteet. Isäntäväki, joka oli tapahtuma-ai- kaan muualla, kertoi, että koiralla on ollut tapana hyppiä vasten liettä. Palokunta hälytettiin asuntoon vähän ennen kello kahta, kun naapuri oli kuullut koiran haukuntaa ja havainnut palon. Isäntäväki, joka palasi kotiin juuri ennen palokunnan tuloa, näki ulko-oven olevan raollaan ja huuteli hetken koiraa oven raosta. Lemmikki oli kuitenkin jo turvassa pihalla. Haminan poliisi jatkaa palon syyn selvittämistä. (Lähde: Helsingin Sanomat 25.1.1999.) F. Lue uutinen. Kyseistä naista ja hänen tekojaan kuvaillaan siinä käyttämällä uutisteksteille tyypillisiä partisiippeja. Poimi sellaiset ilmaukset. Mitä saat ilmausten avulla tietää naisesta ja hänen teoistaan? Kirjoita ilmaukset ensin luetteloksi ja muodosta sitten kokonaiset lauseet. Malli: Poliisin autopartio otti kiinni ilkivaltaisesti hätäraketteja ampuneen poikaporukan. 11 maus: ilkivaltaisesti hätäraketteja ampuneen poikaporukan. Lause: Poikaporukka ampui ilkivaltaisesti hätäraketteja. Aseliikkeeseen piiritetty nainen antautui poliisille Poliisi piiritti sunnuntaina aseliikkeeseen murtautunutta naista Rovaniemellä. Tilanne laukesi lopulta rauhanomaisesti, kun poliisia aseella uhannut noin 35-vuotias nainen antautui pitkähkön puhuttelun ja parin tunnin piirityksen jälkeen alkuillasta. Sekavassa mielentilassa ollut nainen oli uhannut ampua poliiseja liikkeestä haltuunsa ottamallaan aseella. (Lähde: STT) G. Sanakirjoissa sanan merkitys selitetään usein partisiippien ja relatiivilauseiden avulla. Hanki käyttöösi seuraava sanakirja: Timo Nurmi, Suomen kielen sanakirja ulkomaalaisille, Jyväskylä 1999. Etsi siitä lauseet, joilla on selitetty seuraavien sanojen merkitys. Kirjoita lauseet. Kiinnitä huomiota erityisesti partisiippeihin ja sanajärjestykseen. 36
avanto leivinpaperi henkilötunnus löyly joululahja mämmi joulupukki nimipäivä kaamos opinnäyte kansanlaulu opintoraha kansallislaulu potkukelkka karjalanpiirakka puolukka katiska ruisleipä keinutuoli räsymatto kiuas sima korvapuusti suksi lapanen tietokilpailu laskiaispulla vihta, vasta leikkipuisto ylioppilaslakki H. Kirjoita alleviivatut ilmaukset tiiviimmällä tavalla, käyttäen partisiippeja, jotka vastaavat verbin preesensmuotoa. Partisiipilla voidaan ilmaista jotakin nykyajassa tai tulevaisuudessa tapahtuvaa, yleispätevää tai mahdollisuutta tai pakkoa. Lauseet on muokattu seuraavista lähteistä: Metro, Uutislehti 100, Yliopisto, Yliopistolainen, Humanistisen tiedekunnan opinto-opas. Malli 1: Elokuva, joka perustuu Harri Nykäsen ja Tapio Piiraisen uuteen käsikirjoitukseen, nähdään teattereissa tammikuussa. Harri Nykäsen ja Tapio Piiraisen uuteen käsikirjoitukseen perustuva elokuva nähdään teattereissa tammikuussa. Malli 2: Huutokauppaa, joka pidetään kello 16.30-19.30 Kansallisteatterin Pienen näyttämön aulassa, vetää näyttelijä Jukka-Pekka Palo. Kello 16.30-19.30 Kansallisteatterin Pienen näyttämön aulassa pidettävää huutokauppaa vetää näyttelijä Jukka-Pekka Palo. I. Pakettiautossa oli yhteensä kuusi litraa myrkyllisiä aineita, joita käytetään tuholaistorjuntaan. 2. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto vaativat, että kertakäyttöisistä maito- ja mehupakkauksista siirrytään pulloihin, jotka voi täyttää uudelleen. 3. Lähes kaikki olut- ja virvoitusjuomat myydään pakkauksissa, jotka voi käyttää uudelleen. 37
4. Tänä syksynä järjestetään kaksi seminaaria, jotka toteutetaan englannin kielellä. 5. Koulutus ja tutkimus, joka tapahtuu yliopistoissa, on avainasemassa, kun maasta rakennetaan tieto- ja sivistysyhteiskuntaa. 6. Harjoitustyöt, jotka tehdään yritysten kanssa, ovat opiskelijoille korvaamatonta kokemusta. 7. Assistentti, joka tekee väitöskirjaa Etelä-Amerikan kasviryhmistä, suuntaa tänä syksynä keräysmatkalle Brasiliaan. 8. Projekteissa, jotka suuntautuvat ulkomaille, suomalaiset nuoret biologit oppivat tekemään kasvitieteellistä tutkimusta trooppisissa oloissa ja kehitysmaissa. 9. Konferenssi, joka järjestetään nyt viidettä kertaa, pyrkii edistämään tutkimuksen monitieteisyyttä. 10. Suunnittelija, joka esittää maisemakonttoria yliopiston laitokselle, ei tunne työtämme nimeksikään. 11. Kehittämislaki, joka vaikuttaa yliopistojen toimintaan merkittävästi, tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. 12. Whose Europe? -tapahtuman järjestää Helsingin foorumi. Siitä kaavaillaan yleiseurooppalaista intellektuellien verkostoa, joka tulisi kokoontumaan säännöllisesti. 13. Jos tutkielmaan sisältyy aineistoa, joka täytyy esimerkiksi tietosuojalain nojalla pitää salassa, voidaan päättää, että tutkielmaan saa kirjastossa tutustua vain tekijän luvalla tai vasta määräajan jälkeen. 14. Teatteriesityksen jälkeisenä aamuna opiskelijat luovat viimeiset katseet tutkimusraportteihin, jotka on tarkoitus päivän kuluessa esittää. 15. On sääli, jos alan tutkimus keskittyy yksinomaan lahjakkuuden lajeihin, joita voi helposti mitata. 16. Ammattikorkeakoulut tarjoavat nykyisellään tutkintoja, jotka soveltuvat työelämään, mutta jatkotutkinnot kuuluvat selkeästi yliopistoihin. 17. Helsingin yliopisto ja sen yhteistyöammattikorkeakoulut ovat jo alustavasti sopineet korvaavuudesta, joka vaihtelee aloittain. I. Partisiippi voi esiintyä yksinäänkin, ikään kuin substantiivina. Esimerkki: Nikotiinijuoma voi pian korvata tupakasta eroon haluaville tarkoitetut laastarit ja purukumit. (Tupakasta eroon haluava = henkilö, joka haluaa eroon tupakasta.) Tee suluissa olevasta verbistä partisiippi ja laita se lauseeseen sopivaan muotoon. 38
Lauseet on muokattu seuraavista lähteistä: Pirkka, Ilta-Sanomat, HKV- tekstikorpus, Yliopistolainen, Metro. 1. SPR:n edustaja toteaa, että kansainvälisistä tehtävistä (haaveilla) on osallistuminen kotimaassa avustustyöhön hyödyllistä. 2. Keliaakikolle (leipoa) voi käyttää leivonnaisiinsa myös manteleita, pähkinöitä, kookoshiutaleita, marenkeja ja suklaata. 3. Suomen Keliakialiitto on koonnut hyväksi havaituista resepteistä pienen keittokirjan gluteenittomasta leivonnasta ja ruoanlaitosta (kiinnostua). 4. - Minulla on niin vähän positiivista kerrottavaa, professori huokaa, kun häneltä kysytään ihotautilääkärin neuvoja (kaljuuntua). 5. Miksi liikuntavammaisen invalidikortin (omistaa) on maksettava jälleen keväällä ylimääräinen autovero? 6. Tulkki korostaa, että viittomakieli on kieli muiden kielien joukossa ja sitä (puhua) ovat yksi kieli- ja kulttuurivähemmistö. 7. Tällaisena sadekesänä ja sen jälkeen jokainen koppa kädessä metsään (suunnistaa) löytää aterian ainekset. 8. On ollut katastrofialueita, joihin joku hyvää (tarkoittaa) on lähettänyt laatikkokaupalla avustustavaraa, mutta täysin lajittelematta, ilman merkintöjä pakettien sisällöstä. 9. Vaatteita tarvitaan katastrofien uhreille ja sotaa pakoon (lähteä). 10. Poliisi pyytää miehen (nähdä) tai (tuntea) soittamaan rikospoliisiin virka-ajan ulkopuolella numeroon ... ja virka-aikana .... 11. Kilpatehtävän oikein (ratkaista) kesken arvomme yhden 300 mk:n arvoisen kirjapalkinnon ja 20 muuta kirjapalkintoa. 12. Lisäksi arvotaan kaikkien (vastata) kesken 10 Pirkka-tuotekassia. 13. (Työhön ei ole ilmoittautunut paljon vapaaehtoisia.) Vastentahtoisesti työhön (ryhtyä) ei liene sanottavaa hyötyä. 14. (Ei ole vielä päätetty, miten minimitavoitteesta jääneitä opiskelijoita tuetaan.) Ei ole ainakaan järkeä koota lisäohjausta (kaivata) joksikin yhdeksi ryhmäksi. 15. Ilkivaltaisesti hätäraketteja (ampua) voidaan periä pelastustoiminnasta aiheutuneet kustannukset. J. Suomen kielessä ei aina ole lauseessa mahdollista liittää substantiivia toisen substantiivin jälkiattribuutiksi. Vaikka voi sanoa takki näyteikkunassa, ei sanota Haluaisin sovittaa tuota takkia näyteikkunassa eikä myöskään Takki näyteikkunassa maksaa 1000 markkaa. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan välittäjäksi joko relatiivilause tai partisiippi: Haluai39
sin sovittaa tuota takkia, joka on näyteikkunassa. Näyteikkunassa oleva takki maksaa 1000 markkaa. Kun ilmaus esiintyy postposition yhteydessä tai muusta syystä genetiivissä, on partisiippi ainoa mahdollinen: Näyteikkunassa olevan takin kanssa käytettäväksi sopii parhaiten huopahattu. Näyteikkunassa olevan takin hinta on 1000 markkaa. Varsinkin tieteellisessä tyylissä näkee usein tällaisia välittäviä partisiippeja. Yleisiä ovat (jossakin) esiintyvä, (jotakin) koskeva, (johonkin) kuuluva, (johonkin) liittyvä, (jossakin) oleva, (jossakin, jolloinkin) tapahtunut/tapahtuva, (jossakin, jostakin) tehty/tehtävä. Esimerkki: Työsopimuksen purkamista koskevan säännöksen mukaan laiton työtaistelu voitaisiin tulkita purkuperusteeksi. Valitse seuraaviin lauseisiin edellä olevista partisiipeista mielestäsi sopivin. Lauseet on poimittu tai muokattu Yliopisto-lehden väitöskirja- esittelyistä. 1. Vireyden tilan ylläpitoon ongelmia ilmenee monissa erilaisissa kuljetustehtävissä toimivilla kuljettajilla. 2. Tutkimuksen tulokset antavat aihetta tarkistaa ammattikuljettajien ajo- aikoja säädöksiä. 3. Täplärapu näyttää ruttovesissä pitkäaikaisten havaintojen perusteella kestävän hyvin rapuruttoa. 4. Synnytyssairaalassa varhaista altistumista lehmänmaidolle on pidetty merkittävänä riskitekijänä lehmänmaitoallergian kehittymiselle, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. 5. Molekyylitasolla muutosten selvittäminen on tärkeää diagnostiikan, kasvainten kasvuun ja taudin etenemiseen sekä potilas- seurantaan tarvittavien merkkimolekyylien löytämiseksi. 6. Olen käyttänyt apunani fysikaalista meritiedettä, ympäristötiedettä, kalojen biologian ja ekologian tutkimusmenetelmiä sekä kalastuksen säätelyyn menetelmiä. 7. Väitöskirjani kattaa ekosysteemissä viime vuosikymmeninä muutoksia ja näiden muutoksien vaikutuksia Itämeren turskan lisääntymiseen ja sen vaihteluihin. 8. Yleinen kiinnostus tutkittuja tuotteita kohtaan lisäsi myös vähärasvai- suutta tiedon merkityksellisyyttä kuluttajalle. 9. Ympäristöveroa päätöksenteossa asiantuntemuksen laadusta ja sisällöstä on puolestaan kiistelty jatkuvasti. 10. Tämä ympäristögeologian alaan tutkimus käsittelee lakisääteisiin maanmittaustoimituksiin liittyvää geologista ongelmakenttää 40
11. Väitöskirjassa tarkastellaankin tapoja määritellä sekä tapahtumasarjojen että niissä tapahtumatyyppien välinen samankaltaisuus. 12. Tutkimuksessa yleisten luontoon arvojen ja metsänomistuksen tavoitteiden yhteys osoittautui heikoksi. K. Lue ensin seuraava uutinen. Tarkastele sen tiiviitä virkkeitä. Lue sen jälkeen toiseen katoamistapaukseen liittyvät faktatiedot ja kirjoita niiden pohjalta pieni uutinen, jossa käytät samantapaista tyyliä. Mainitse uutisessa ensin lopputulos ja selosta vasta sen jälkeen tapahtumien kulku. Sysmän vanhainkodista maanantai-iltana kadonnut diabetesta sairastava 70-vuotias mies löydettiin keskiviikkona metsästä pahoin kylmettyneenä. Hiihtämässä ollut pariskunta huomasi miehen noin kolmen kilometrin päässä vanhainkodista. Vanhuksen katoamisesta tehtiin ilmoitus poliisille tiistaina ja häntä etsittiin jalan sekä lämpökameralla. Etsintöihin osallistunut helikopteri lensi myös sen metsikön yllä, josta mies myöhemmin löydettiin. Mies kertoi olleensa kaksi yötä ulkona. (Lähde: Helsingin Sanomat 29.1.1998.) Faktat toista uutista varten: - 73-vuotias rantasalmelainen nainen - katoamispäivä torstai - löytymisaika perjantai-ilta - omin avuin ihmisten luokse, hyväkuntoinen - yö ulkona: uupunut - nainen sairastaa dementiaa - asuu Rantasalmen kirkonkylässä - löytöpaikka muutaman kilometrin päässä kotoa - maastoetsinnöissä n. 100 vapaaehtoista - etsintäpaikka: aluksi kirkonkylän lähistön metsä, myöhemmin laajempi alue Faktat on poimittu uutisesta, joka oli Savon Sanomissa 13.8.2000. 41
Kuvassa on Lehmuksen perhe. Kirjoita kuvasta lauseita. Vertaa kirjoittamiasi lauseita mallilauseisiin. A. Kuvaile huonetta ja sen sisustusta. Käytä eksistentiaalilauseita. Käytä seuraavat sanat: ikkuna, lattia, nojatuoli, pöytä, seinä, sohva; takana, vieressä, yläpuolella. Huom! Kuvaile vain sisustusta, älä kerro ihmisistä tai eläimistä. B. Kerro sitten perheenjäsenistä. Mitä he tekevät? Missä he ovat? C. Kirjoita predikatiivilauseita. Kerro esineiden ulkonäöstä, koosta ja muodosta ja kuvittele väritkin. Kirjoita myös ihmisistä ja koirasta. Käytä mielikuvitustasi! D. Kirjoita omistuslauseita (jollakin on jotakin). E. Kirjoita kaikkien henkilöiden ajatukset. 42
Kuva. Lehmuksen perhe 43
III. Tekstin rakentaminen 1. > Lauseista teksti A. Seuraava teksti on muokattu uutisesta, mutta lauseet ovat väärässä järjestyksessä. Kirjoita lauseet sellaiseen järjestykseen, että syntyy yhtenäinen teksti. (Lähde: Uutinen Helsingin Sanomissa 18.12.1996.) Sattumalta tiistaina illansuussa ohi kulkenut mies huomasi sen ja teki ilmoituksen pelastuslaitokselle. Se oli karannut maanantaina iltapäivällä kotoaan ja noussut metsässä korkealle kalliolle. Lehdessä oli uutinen koirasta, jolle oli sattunut onnettomuus. Onni onnettomuudessa oli se, että koira jäi kallionkielekkeelle eikä pudonnut maahan asti. Koira ei näyttänyt kärsineen seikkailustaan. Kallion pinta oli jäinen, ja koira oli liukunut alas kalliolta ja pudonnut noin viisi metriä. Maahan olisi ollut vielä viiden metrin matka. Koira joutui olemaan kallionkielekkeellä yli vuorokauden ajan. Pelastuslaitoksen miehet auttoivat koiran alas tikkaiden avulla. B. Seuraava teksti perustuu Harri Hautajärven kirjoitukseen Aulangon maisemissa (Hiidenkivi 3/1999). Se esittelee Hämeenlinnassa olevaa kuuluisaa puistoa, jonka nimi on Aulanko. Tekstin virkkeet on sekoitettu. Sinun tehtäväsi on järjestää tekstin kappaleiden a, b ja c lauseet sellaiseen järjestykseen, että syntyy yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti. Kun järjestät virkkeitä, mieti samalla, millä perusteella sijoitat kunkin virkkeen juuri siihen kohtaan tekstiä. a. Puistossa on Hotelli Aulanko. Hämeenlinnan lähellä on Aulangon puisto. Nykyisen hotellin paikalla on ollut komea Karlbergin kartano. Sen päärakennus oli ranskalaisen barokkipalatsin tyyliä. Puistoteiden varrelle istutettiin eksoottisia kasveja. Se mukailee ritarilinnan tornia. Kartanon ympärille rakennettiin laaja puisto- ja puutarha-alue. Puistoon sijoitettiin veistoksia, huvimajoja ja paviljonkeja. Aulangon- vuoren laelle pystytettiin näkötorni. 44
Talvet hän vietti Helsingissä, missä hänellä oli palatsi Esplanadilla. Karlbergin kartanon omisti viimeksi eversti Hugo Standertskjöld. Kartanossa kävi paljon vieraita, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia, ja siellä järjestettiin loisteliaita kutsuja ja päivällisiä. Kesäisin hän piti hovia Karlbergissä. Kartanoon hankittiinkin gramofoni, automobiileja ja polkupyöriä. Hän osti kartanon vuonna 1883. Monimiljonääri Stan- dertskjöldiä kiinnostivat myös uudet keksinnöt. Vuonna 1938 paikalle kohosi uusi suurhotelli, joka oli suomalaisen funktionalismin tyylikkäimpiä rakennuksia. Tammikuussa 1928 tulipalo tuhosi kartanon päärakennuksen. Kaupunki perusti kartanoon matkailijahotellin ja ravintolan. Eversti Standertskjöld myi Karlbergin ja muut omistamansa tilat vuonna 1926 Hämeenlinnan kaupungille. Palaneen kartanon paikalle rakennettiin nopeasti uusi hotellirakennus. Siinä oli vain kaksitoista huonetta, ja se kävi pian ahtaaksi. Jos mahdollista, lue alkuperäinen Hautajärven artikkeli. Lauseiden yhdistäminen Seuraava teksti on kansansatu Antti Puuhaara. Tekstin lauseet voidaan yhdistää esim. konjunktioilla ja relatiivipronomineilla. Valitse annetuista vaihtoehdoista sopiva(t). Vanha suomalainen kansansatu kertoo pojasta, (1) jolla/jonka / minkä nimi oli Antti Puuhaara. Satu alkaa näin: "Sattuipa kerran kaksi viisasta ja tietäväistä miestä erääseen mökkipahaseen iltasella. Ilta alkoi jo kallistua yöksi, ja miehet pyytelivät yösijaa mökin isännältä. Tuvan lattialla makasi jo ennestään yksi vieras, eräs rikas ketunnahkojen kauppias.” Yöllä talon emäntä synnytti pojan. Toinen tietäjistä kysyi: "Minkähänlainen mies tuostakin rääpäleestä aikoinaan kasvaa?” Siihen toinen vastasi: "Mahtimies hänestä kasvaa, tuon pirtissä yöpyvän rikkaan kauppiaan perillinen.” Kauppias kuuli miesten keskustelun. Hän päätti surmata yöllä syntyneen lapsen, (2) ettei / niin että / jos tietäjien ennustus kävisi toteen. Aamulla hän pyysi talon isännältä, (3) että / jos tämä antaisi
vastasyntyneen hänelle ottolapseksi, (4) kun / koska / sillä köyhällä perheellä oli jo monta lasta. Vanhemmat suostuivat ja antoivat pojan kauppiaalle. Tämä kiirehti poika sylissään pois mökistä. (5) Koska / Kun kauppias saapui metsätielle, hän päätti jättää lapsen metsään. Hän ripusti pojan puun haaraan riippumaan (6)ja/ mutta ajatteli, että lapsi kuolisi metsään eikä pääsisi perimään hänen rahojaan. Pian ohi sattui kulkemaan metsästäjä, (7) kuka / joka / mikä kuuli lapsen itkevän. Hän vei lapsen kotiinsa ja otti hänet omaksi pojakseen. Niin tuosta rääpäleestä kasvoi komea poika, jota kasvatus- isä nimitti Antiksi. (8) Kun / Koska kyläläiset saivat tietää, (9) missä / mistä / milloin / että Antti oli löydetty, he antoivat Antille liikanimen Puuhaara, koska hänet oli otettu puun haarasta. Vuosia myöhemmin samainen ketunnahkojen kauppias poikkesi matkallaan metsästäjän mökkiin pyytämään yösijaa. Yöpyessään talossa hän kuuli nuorta miestä kutsuttavan Antti Puuhaaraksi ja ihmetteli nimeä. Isäntä kertoi, (10) miten / mistä nimi johtui. Silloin kauppias arvasi, (11) missä / kuka tuo Antti Puuhaara oikein oli, mutta hän ei sanonut siitä mitään. Yöllä hän mietti, (12) että / mitä voisi tehdä pojalle, (13) jotta /jos / kun tietäjien ennustus ei kävisi toteen. Aamulla hän pyysi, (14) milloin / että / jotta hän saisi lähettää Antin viemään tärkeän kirjeen hänen kotiinsa. Itse hän halusi jatkaa matkaansa eteenpäin. Antti lähti pahaa aavistamatta viemään kirjettä, tietämättä (15) kenelle / mitä / että / mistä kauppias oli kirjoittanut. Kauppias oli kirjoittanut kotiväelleen, (16) milloin / että kirjeen tuoja täytyy ottaa kiinni ja surmata. Matkalla Antti kävi hetkeksi lepäämään. Hän oli niin väsynyt, (17) että/ja nukahti heti. Sattumalta kulki siitä ohi kaksi miestä, (18) mitkä / jotka / ketkä huomasivat nukkuvan miehen ja kirjeen tämän kädessä. He lukivat kirjeen, mutta ymmärrettyään kirjoittajan kavaluuden hävittivät kirjeen ja kirjoittivat tilalle uuden. Uudessa kirjeessä he määräsivät, (19) että kun / että jos kirjeen tuoja pääsee perille, hänet on otettava talon tyttären sulhaseksi ja talon vanha koira on surmattava. Loppuun he vielä lisäsivät, että määräystä oli toteltava heti. Aikansa nukuttuaan Antti heräsi ja jatkoi matkaansa. Hän käveli uutterasti, (20) kunnes / ja saapui kauppiaan taloon. Talossa hämmästeltiin kirjeen määräyksiä, (21) mutta / ja / joten ei auttanut muu kuin totella. 46
Muutaman viikon kuluttua kauppias saapui kotiin ja näki, (22) mihin / miten / että hänen vanha uskollinen koiransa oli kuollut, (23) kun / mutta Antti tuli ilmielävänä häntä vastaan. Sen jälkeen kauppias lähetti Antin vaikealle retkelle. Hän sanoi olevansa väsynyt kauppiaan työhön ja haluavansa tietää, mikä työ olisi hänelle sopivin. Antin piti lähteä Pohjolaan kysymään Louhelta, (24) kuinka / miten / millainen ihminen saavuttaa parhaimman onnen. Pitkällä matkallaan Pohjolaan Antti tapasi kolme jättiläistä, (25) joilla / joten / mutta kaikilla oli jokin ongelma. He kaikki pyysivät Anttia kysymään heillekin neuvoa Louhelta. Luvattuaan auttaa jättiläisiä Antti jatkoi matkaansa ja saapui lopulta joen rantaan. Rannassa oli pieni vene, ja veneessä istui vanha lautturi. Antti pääsi tämän kyydissä joen yli. (26) Kun / Vaikka lautturi kuuli, (27) millä / mihin / minne / että Antti oli menossa, hänkin pyysi kysymään neuvoa ongelmaansa. Hän sanoi, että hän oli ollut joella lautturina jo neljäkymmentä vuotta (28) ja/joten haluaisi päästä eroon virastaan. Louhen talossa Antti tapasi ensin Louhen tyttären ja odotellessaan emännän kotiin tuloa kertoi tytölle kaikki kysymyksensä. Tytön neuvon mukaan Antti piiloutui uunin taakse ja kuunteli illalla siellä, mitä tyttö sanoi äidilleen. Näin tyttö puhui: "Tässä kävi eräs mies, (29) jolla / kenellä oli monta kysymystä, mutta koska ette ollut kotona, hän lähti eteenpäin saadakseen tietoa muilta.” Silloin Louhi huudahti: ”Minä tiedän kaikki asiat paremmin kuin kukaan muu! Sanoiko matkalainen, (30) mitä / millaista / minkälaista kysyttävää hänellä oli?” Tyttö kertoi äidilleen Antin kysymykset, ja kaikkiin oli Louhella vastaus ja neuvo. Antti kökötti piilossaan uunin takana ja painoi kaiken kuulemansa tarkasti mieleensä. Yöllä, Louhen nukkuessa, hän pujahti piilostaan ja lähti kiireesti kulkemaan kotiinsa. Joen yli päästyään hän kertoi lautturille, (31) minkä vuoksi / kuinka / millä tavalla tämä pääsisi vapaaksi. Hänen pitäisi hypätä itse ensin veneestä rannalle, työntää vene vesille ja sanoa: ”Minä lähden tästä, sinä jäät!” Antti kertoi myös jättiläisille Louhen antamat neuvot ja sai näiltä palkkioksi kaikenlaisia rikkauksia. Kotona appi hämmästyi, (32) kun / että Antti saapui elävänä takaisin. Häntä harmitti se, (33) että / kun hän ei vieläkään päässyt vävystään, ja vielä enemmän hän suuttui, kun hän näki, millaisen rikkauden Antti oli matkallaan kerännyt. Hän päätti lähteä kulkemaan 47
saman matkan, (34) jonka / minkä / kuin Antti oli tehnyt. Muutamia päiviä kuljettuaan hän saapui joelle ja tapasi lautturin. Tämä kuljetti kauppiaan joen yli, mutta kun he olivat tulossa rantaan, hän hyppäsi veneestä, potkaisi veneen takaisin joelle ja huudahti: ”Minä lähden tästä, sinä jäät!” Niin jäi ketunnahkojen kauppias hoitamaan lautturin virkaa, ja Antti Puuhaarasta tuli isäntä taloon. Siinä hän eleli vaimonsa kanssa hyvin ja tuli rikkaan kauppiaan perilliseksi, niin kuin oli ennustettukin. Muuten, mikä oli Louhen neuvo, kun Antti kysyi, millaisessa työssä ihminen saavuttaa parhaimman onnensa? Se oli tämä: "Parhaimman onnensa ihminen saa maata kaivamalla. Puut pitää vääntää juurineen maan mullasta, kivet pitää kantaa kasoiksi ja sijaan pitää perata peltoa.” B. Seuraavassa harjoituksessa on peräkkäisiä lauseita. Tehtäväsi on yhdistää ne käyttämällä konjunktioita, relatiivipronomineja ja kysymyssanoja tai lauseenvastikkeita. Käytä nimien sijasta pronomineja hän ja tämä silloin kun se on mahdollista. Huomaa, että /7än-pronomini viittaa yleensä siihen henkilöön, joka edellisessä lauseessa mainitaan ensin (esim. subjektiin), ja Jämä-pronomini myöhemmin mainittuun henkilöön. Malli: Jos sinun pitäisi yhdistää lauseet (ensimmäisessä esimerkissä lauseet a ja b, toisessa esimerkissä a, b, c ja d), voisit valita erilaisia keinoja. Esimerkki 1: a) Runo kertoo Joukahaisesta, b) Joukahainen joutuu riitaan Väinämöisen kanssa. - Runo kertoo Joukahaisesta, joka joutuu riitaan Väinämöisen kanssa. - Runo kertoo Väinämöisen kanssa riitaan joutuvasta Joukahaisesta. Esimerkki 2: a) Luet runon kokonaan, b) Tiedät, c) Joukahainen hävisi Väinämöiselle, d) Väinämöinen oli mahtavampi. - Jos luet runon kokonaan, tiedät, että Joukahainen hävisi Väinämöiselle, koska tämä oli mahtavampi. - Luettuasi runon kokonaan tiedät, että Joukahainen hävisi Väinämöiselle, joka oli mahtavampi. - Kun luet runon kokonaan, tiedät Joukahaisen hävinneen Väinämöiselle, joka oli mahtavampi. 1. Kalevalan kolmannessa runossa tapaamme nuoren Joukahaisen. Joukahainen on kateellinen Väinämöiselle. 48
2. Joukahainen oli kuullut. Väinämöinen oli viisas. Väinämöinen tiesi enemmän kuin hän. 3. Joukahainen ilmoitti. Joukahainen lähtisi kilpailemaan Väinämöisen kanssa. Joukahaisen vanhemmat kielsivät häntä. 4. Vanhemmat varoittivat. Joukahainen lähti kuitenkin. 5. Joukahainen tapasi Väinämöisen tiellä. Joukahainen alkoi ylpeänä riidellä Väinämöisen kanssa. 6. Väinämöinen pyysi Joukahaista väistymään tieltä. Joukahainen oli nuorempi. Joukahainen sanoi. Ikä ei ollut tärkeä. Tiedot olivat. 7. Joukahainen kehui Väinämöiselle. Joukahainen tiesi paljon. 8. Väinämöinen sanoi. Joukahaisen pitäisi kertoa kaikki. Joukahainen tiesi. 9. Väinämöinen kuunteli. Joukahainen kertoi. Väinämöinen sanoi. Joukahaisen tiedot olivat lapsellisia. 10. Joukahainen rupesi kehumaan. Joukahainen oli ollut auttamassa. Maailma syntyi. 11. Silloin Väinämöinen suuttui. Väinämöinen sanoi. Joukahainen va- lehteli. 12. Joukahainen alkoi vaatia Väinämöistä kaksintaisteluun. Väinämöinen suuttui vielä enemmän. Väinämöinen alkoi laulaa Joukahaista suohon. 13. Väinämöinen lauloi Joukahaisen niin syvälle suohon. Joukahainen ei päässyt irti. 14. Joukahainen pelkäsi. Joukahainen kuolee. Joukahainen lupasi Väinämöiselle kalliita lahjoja. Väinämöinen peruuttaisi loitsunsa. 15. Väinämöinen ei huolinut Joukahaisen lahjoja. Väinämöinen upotti Joukahaisen yhä syvemmälle. 16. Joukahainen oli jo leukaa myöten suossa. Joukahainen lupasi. Väinämöinen saisi hänen sisarensa Ainon vaimokseen. 17. Siitä Väinämöinen ilahtui. Väinämöinen päästi Joukahaisen ylös suosta. C. Kun olet tehnyt B-tehtävän, sinulla on irrallisia lauseita. Kirjoita niiden pohjalta yhtenäinen teksti. Huomaa, että tekstissä sidotaan lauseita toisiinsa eri keinoin. Joudut siis ehkä muuttamaan sanajärjestystä tai vaihtamaan substantiivin tilalle pronominin. Voit tarvittaessa lisätä sellaisia sanoja kuin sitten, silloin, tällöin, nyt, myös, kuitenkin. Tee tekstiin myös kappalejako. Vertaa tekstiäsi mallivastaukseen. 49
D. Lue Kalevalasta Ainon tarina (3. runon loppuosa ja 4. runo) ja kirjoita siitä selostus, yhtenäinen teksti. Käytä vaihdellen sivulauseita ja lauseenvastikkeita. Tekstin tiivistäminen A. Lue kansansatu Antti Puuhaara (s. 15-17) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. 1. Mitä lapsen syntymäyönä tapahtui? 2. Kuinka lapsi joutui metsään? 3. Miten lapsi pelastui? 4. Miten lapsi sai nimen Antti Puuhaara? 5. Miten kauppias sai tietää, että Antti oli elossa? 6. Mitä kauppias keksi surmatakseen Antin? 7. Millä tavalla kauppias Seuraavaksi luuli pääsevänsä eroon Antista? 8. Mitä mutkia Antin matkassa oli? 9. Miten Antti sai Louhen vastaukset kysymyksiinsä? 10. Miten kauppiaalle lopuksi kävi? B. Kirjoita sadusta lyhennelmä, jossa on sadun pääkohdat mutta ei liikaa yksityiskohtia. C. Kun kirjoitetaan tiivistä tekstiä, kuten uutisia, käytetään runsaasti verbin partisiippimuotoja ja verbeistä tehtyjä substantiiveja. Seuraavassa on luettelo infinitiivimuotoja. Tehtäväsi on muodostaa niistä adjektiiveja (partisiippeja) ja substantiiveja (-minen-muotoja) ja sijoittaa nämä sopivassa muodossa tekstin aukkoihin. (Sanoja on enemmän kuin aukkoja.) eksyä, kadota (2 kertaa), kylmettyä, mennä, olla, osallistua, saapua, sairastaa, unohtaa, yöpyä Sysmän vanhainkodista maanantai-iltana diabetesta 70-vuotias mies löydettiin keskiviikkona metsästä pahoin . Hiihtämässä pariskunta huomasi miehen noin kolmen kilometrin päässä vanhainkodista. Vanhuksen tehtiin ilmoitus poliisille tiistaina ja häntä etsittiin jalan sekä lämpökameralla. 50
Etsintöihin helikopteri lensi myös sen metsikön yllä, josta mies myöhemmin löydettiin. Mies kertoi kaksi yötä ulkona. (Helsingin Sanomat 29.1.1998.) D. Tarkastele äskeistä tiivistä tekstiä ja päättele, missä järjestyksessä uutisessa mainitut asiat tapahtuivat. Kirjoita tapahtumat jatkamalla seuraavia lauseita. Käytä verbin imperfektimuotoa. 1. Maanantaina Sysmän vanhainkodista ... 2. Tiistaina poliisille ... 3. Samana päivänä vanhusta ... 4. Keskiviikkona eräs pariskunta, joka ... 4^ Tekstin persoonan muuttaminen A. Seuraavassa tekstissä kerrotaan eräs tapahtuma kolmannessa persoonassa eli kerrotaan "hänestä” ja "heistä”. Kirjoita sama teksti uudelleen ensimmäisessä persoonassa eli minä- ja me-muodossa. Muista, että verbin persoonamuoto riittää usein ilmaisemaan subjektin ilman pronominia. Huomaa myös, että sinun pitää muuttaa persoonapronominien ja verbinmuotojen lisäksi possessiivisuffiksit. Eräässä radio-ohjelmassa kerrottiin seuraava tapahtuma: Muuan retkeilijä, nimeltään Matti, oli kaverinsa kanssa Itä-Lapissa. Yhtäkkiä heitä kohti tuli kovalla vauhdilla iso karhu. Se kiersi kerran heidät, pakeni sitten sadan metrin päähän ja pysähtyi tuijottamaan heitä. Sitten se teki muutamia hyökkäyksiä lähemmäksi. Matin kaverilla oli ase, mutta miehet huomasivat, että karhulla oli kolme pentua, eivätkä voineet ampua emokarhua. Pennut kiipesivät puuhun, mutta emon kutsuessa niitä yksi niistä lähti seuraamaan emoaan. Toiset kaksi jäivät puuhun. Matti ja hänen kaverinsa kiipesivät viereiseen puuhun ottaakseen karhunpennuista valokuvia. Karhuemo näyttäytyi vähän väliä mutta ei tullut enää lähemmäksi. Oltuaan tunnin verran puussa miehet tulivat alas ja jatkoivat matkaansa. Matti arvelee, että karhu ei käynyt heidän kimppuunsa siksi, että he eivät lähteneet juoksemaan pakoon vaan pysähtyivät. He eivät olisi ehtineetkään pakoon, sillä karhu on hyvin nopea. 51
Matilta kysyttiin, muistaako hän heitä kohti juosseen karhun ilmettä. Hän ei muista ilmettä mutta muistaa, miltä karhun juoksu näytti ja miten se tärisytti itseään pelotellakseen heitä ja nousi kahdelle jalalle seisomaan ikään kuin katselemaan tilannetta. Karhun käpälästä hänelle ei jäänyt mielikuvaa, eikä hän myöskään muista nähneensä karhun kitaa. Vain sen hän muistaa, että kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Seuraava teksti on erään miehen lapsuusmuisto. Muuta teksti niin, että kerrot hänestä kolmannessa persoonassa. Muista käyttää pronominia hän, koska kolmannessa persoonassa pelkkä verbin persoonamuoto ei riitä. Huomaa myös, että pelkkä possessiivisuffiksi ilman hänen-sanaa voi viitata vain lauseen subjektiin. Olin kerran yksin järven jäällä potkukelkkoineni. Huomasin toisella rannalla ennennäkemättömän pitkää kaislaa. Tunkeuduin kaislikon sisäosiin, jossa aloin etsiä kaikkein pisimpiä ruokoja viedäkseni niitä kotiin. Kumarruin katkaisemaan linkkuveitsellä kaikkein pisimpiä. Samalla jää romahti aitani ja olin kaulaani myöten jääkylmässä vedessä. Potkaisin jalat suoraksi, mutta pohjaa ei tuntunut. Kun minulla sattui olemaan linkkuveitsi kädessä, aloin sen ja kaislojen avulla vetää itseäni avannosta. Pääsin vahvalle jäälle ja siitä kelkan luokse. Jos olisin hukkunut, olisi varmasti ollut vaikea löytää ruumistani sieltä kaislikon sisältä. Tulin kotiin ennätysajassa, kun huomasin pakkasen jäädyttävän vaatteeni nopeasti ja kylmä lähestyi puuduttavana ihoani. Äitini otti minut vastaan kauhistuneena ja käytti tilaisuutta hyväkseen varoittaakseen jälleen vaaroista, joihin itseni saatoin. (Lähde: Osmo Rantasen kirjoitus, joka sisältyy teokseen Kirja Kirvun Sairalasta, toim. Eila Hämäläinen 1998.) Kuullun pohjalta kirjoittaminen Jos sinulla on työpari, kerro hänelle jokin asia: tarina, tapahtuma, työn selostus tms. Kun hän on kuunnellut sen, hän kirjoittaa saman asian tekstiksi. Hän kertoo sinulle jotakin, ja sinä kirjoitat tekstin. Lukekaa tekstinne yhdessä. Jos harjoittelet kirjoittamista yksin, käytä hyväksesi kaikkea, mitä kuulet ympärilläsi: ihmisten puheita, radio- ja televisio-ohjelmia. Kirjoita kuulemastasi pieniä, vaikkapa muutaman lauseen pituisia muistiinpanoja ja kehittele niistä tekstejä itsellesi. Ota tavaksi tällaiset "sormi- harjoitukset”.
IV. Tekstin referoiminen ja tekstin pohjalta kirjoittaminen Tässä on tehtävänäsi kirjoittaa referaatti. Selostat siis lyhyesti alkuperäisen kirjoitelman olennaisen sisällön. Jätä pois yksityiskohdat ja esimerkit. Referaatin pituudeksi riittää noin kolmasosa alkuperäisestä tekstistä. Kirjoita referaatti selkeällä asiatyylillä omin sanoin. Älä käytä suoria lainauksia. (Referaateissa käytetään suoria lainauksia vain, jos ne ovat jostakin syystä välttämättömiä. Silloin sitaatin on oltava täsmälleen alkuperäisessä muodossa, ja sen ympärille on kirjoitettava lainausmerkit.) Referaatin asiat voi esittää joko samassa tai eri järjestyksessä kuin alkuperäisessä tekstissä. Ei ole myöskään välttämätöntä referoida tekstin jokaisen kappaleen sisältöä. Referaatin alusta täytyy käydä ilmi, mikä alkuperäinen teksti on, kuka sen on kirjoittanut ja missä se on julkaistu. Jos referaatti on pitkä, kannattaa silloin tällöin viitata alkuperäiseen kirjoittajaan (esim. L.L. käsittelee..., L.L:n mukaan, lopuksi kirjoittaja mainitsee... jne.) Hyödyllisiä verbejä, joilla voi referaateissa viitata kirjoittajaan: Kirjoittaja esittää, huomauttaa, korostaa, käsittelee, mainitsee, muistuttaa, olettaa, selittää, tarkastelee, toteaa, väittää. A. Lue Laila Lehikoisen artikkeli "Peterin suomalaiset kaimat”. Lue teksti huolellisesti. Merkitse pääasiat ja avainsanat. Kirjoita sitten luettelo artikkelin pääasioista. Vertaa omaa luetteloasi malliluetteloon. Niiden ei tarvitse olla samanlaisia! B. Kirjoita äsken tekemiesi lauseiden pohjalta lyhyt referaatti artikkelista. Tarkista lopuksi vielä alkuperäisestä tekstistä, että kaikki olennainen on mukana. Vertaa referaattiasi malliin. Niiden ei tarvitse olla samanlaisia. Artikkelin referoiminen 53
Laila Lehikoinen, PETERIN SUOMALAISET KAIMAT Teoksessa: Hajdu Peter 70 eves. Budapest 1993. Laajimmin levinneitä kristillisperäisiä miesten nimiä koko maailmassa on Petrus variantteineen. Petrus on latinalainen asu kreikan nimestä Petros, joka puolestaan on käännös aramean sanasta keefa 'kallio’. Raamatun mukaan Jeesus antoi tämän nimen Simon Joonanpojalle kut- suessaan hänet opetuslapsekseen. Apostolilla on kaimoja joka puolella kristikuntaa: ranskan kielen Pierre, italian Pietro, espanjan Pedro, saksan ja englannin Peter, hollannin Pieter, norjan Peer, venäjän Pjotr, unkarin Peter, viron Peeter tai Peep jne. Suomalaisessa almanakassa ovat suomalaiset nimiasut Pietari, Petteri, Pekka, Pekko ja Petri sekä ruotsalaiset Peter ja Per. Pietarit ja heidän kaimansa juhlivat nimipäiväänsä kesäkuun 29. päivänä, jota kristillisessä maailmassa on jo vuodesta 258 lähtien vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin marttyyrikuoleman muistopäivänä (Vilkuna 1969: 183—184). Nykykäsityksen mukaan kristinusko alkoi levitä Länsi-Suomeen ainakin jo 1000-luvulla. Kristillisperäiset nimet tulivat käyttöön kristinuskon mukana, viimeistään 1100-luvulla, ja murros oli perinpohjainen: hyvin nopeasti ne syrjäyttivät koko pakanuudenaikaisen omaperäisen etunimistön (Kiviniemi 1982: 66). Nimenantoon vaikutti katolisen kirkon pyhimyskalenteri ja tietysti myös elävien esikuvien malli kuten nykyisinkin. Suosituimmiksi tulivat niiden pyhimysten nimet, joiden muistopäivät olivat merkittävimpiä. Marttyyrien Pietarin ja Paavalin muistopäivä kuului niihin suuriin merkkipäiviin, joina järjestettiin tärkeimmät kirkkojuhlat ja pidettiin laajin messu. Kansa pyhitti päivää lukuisin työkielloin. Erityisesti oli kielletty aiheuttamasta melua tai repimästä mitään: ei saanut hakata pyykkejä pesu- kartulla, ei kyntää kesantoa eikä kitkeä pellavamaata. Onkiminen sen sijaan oli sallittua, olihan Pyhä Pietari itsekin alkuaan ollut kalastaja. (Vilkuna 1979: 168.) Suomalaisessa Raamatussa apostoli Petruksen nimenä on ollut ensimmäisestä suomennoksesta lähtien Pietari, ortografian kehittymättömyyden takia aluksi tosin kirjoitusasussa Petari. Jo Agricolan vuonna 1548 ilmestyneessä Uuden testamentin käännöksessä Jeesus sanoo Simon Joonanpojalle: ”Sine olet Petari, ia temen callion päle 54
tahdon mine rakeda minun Seurakundani.” (Matt. 16: 18.) Samassa kirjoitusasussa tämä nimi oli myös suomalaisessa kalenterissa 1400- luvulta 1800-luvulle, ja vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen alettiin kirjoittaa nykytavalla Pietari. Nimi Pietari on tunnettu koko Suomessa. Sen pohjalta on syntynyt myös sukunimiä, esim. pohjoispohjalainen Pietarila ja kaakkoissuomalainen Pietarinen (Uusi suomalainen nimikirja 659). Läheskään aina ei Pietariksi kastettua tosin ole kutsuttu Pietariksi, vaan käytössä on ollut jokin nimen kansanomaisista varianteista. Laajimmalle levinnyt ja tunnetuin Pietari-nimen kansanomaisista muunnoksista on Pekka, jonka käytöstä on tietoja kaikkialta Suomesta (NT PK). Sen lähtökohdaksi on Itä-Suomessa oletettu venäläistä nimeä Pedka 'pikku Pietari’, mutta koska nimiasu on ollut jo vanhastaan tunnettu Länsi-Suomessakin, on pidetty mahdollisena, että se voisi olla hellittelymuoto myös suoraan ruotsalaisesta ja länsisuomalaisesta nimiasusta Peter (Uusi suomalainen nimikirja 132). Variantti on ilmeisesti ollut vakiintunut ja laajalle levinnyt jo keskiajalla ja uuden ajan alussa, sillä 1400- ja 1500-luvun asiakirjoissa on merkintöjä sukunimenä käytetyistä nimistä Pekka, Pekkanen, Pekkala, Pekkarinen, Pekkari ja Pekkarila (Uusi suomalainen nimikirja 646). Virallisen nimiasun statuksen Pekka sai kuitenkin vasta varsin myöhään: almanakassa se oli ensimmäisen kerran vuonna 1929, jolloin se otettiin Pietari-nimen rinnalle (Heikinmäki 1972: 69). Nimivariantti Pekko on pääasiassa itäsuomalainen, joskin siitä on tietoja myös Pohjanmaalta (NT PK). Myös se on jo vanha: asiakirjoissa siitä on tietoja jo keskiajalta, 1400-luvulta (Kiviniemi 1982: 64). Nimen pohjalta syntyneitä sukunimiä ovat esim. Hämeessä ja Kymenlaaksossa yleinen Pekkola ja savolainen Pekkonen (Uusi suomalainen nimikirja 647). Kalenterinimenä Pekko on melko uusi tulokas: se on ollut Pietarin ja Pekan rinnalla vuodesta 1953 (Uusi suomalainen nimikirja 132). Suomen vanhoissa murteissa esiintyy sanapellonpekko taipeltopekko, jonka merkitys on 'ohran, ohrajuoman haltija, pellonhaltija. Myös kotona tehtyä olutta tai sahtia on voitu nimittää pellonpekoksi (SKES). Nimityksen tunsi jo Mikael Agricola, jonka Psalttari-käännöksen (1551) alku- puheeseen sisältyy kuuluisa luettelo suomalaisten pakanallisista jumalista. Näiden joukossa mainitaan myös Pellonpecko, joka ”Ohran casuon soi”. Vaikka tälle sanalle on esitetty muitakin etymologioita, myös henkilönnimi Pekko on ainakin osittain vaikuttanut siihen (SKES). 55
Itäsuomalaista alkuperää on myös nimiasu Petri, josta karjalan- kielisillä alueilla tunnetaan lisäksi variantit Petru ja Petro (NT PK). Ortodoksien kirkollisessa ja kansanomaisessa juhlaperinteessä Petrun päivän vietolla on vanhastaan ollut tärkeä asema. Kalenteriin nimi Petri otettiin samaan aikaan kuin Pekko, vuonna 1953 (Uusi suomalainen nimikirja 33). Tuorein Pietari-nimen kalenterivarianteista on Petteri, joka on ollut muiden nimien rinnalla vuodesta 1973 lähtien. Se pohjautuu nimen ruotsalaiseen ja länsisuomalaiseen asuun Peter ja on kansanomaisesti käytössä myös loppuheittoisena: Petter. (Uusi suomalainen nimikirja 133, 134.) Vanha sanonta "Rakkaalla lapsella on monta nimeä” toteutuu hyvin Pietareista ja Pekoista puhuttaessa, sillä nimivariantit eivät suinkaan rajoitu niihin, jotka almanakka mainitsee. Kansan suussa nimestä on syntynyt monia muitakin puhuttelu- ja lempinimiä. Seuraavat ovat tavallisimpia: Peka, Peke, Pekke, Peki, Pekki, Peko, Peku, Pekku, Peksa, Peska, Pessi, Pete, Pette, Peti, Petti, Petu, Pettu, Petukka, Peetu, Petro, Piekko, Pietro, Pieta, Piete, Pieti, Pieto, Pietto, Pietu (NT PK). Karjalankielisillä alueilla ovat käytössä lisäksi venäläispohjaiset variantit Pesä, Pessa, Peso, Pesu ja Petja (NT PK). Näiden nimiasujen pohjalta on syntynyt useita sukunimiä, esim. Pekari, Pekala, Pekola, Pekonen, Pekuri, Pekurinen, Pesola, Pesonen, Pessi, Pessinen, Pesu, Pettinen, Pietilä, Pietinen, Pietiäinen, Pietola (Uusi suomalainen nimikirja 647-660). Pietari- ja Pekka-mmtn tärkeys kuvastuu myös sen suosiossa. Katolisella keskiajalla se oli Ruotsissa ja Suomessa yksi seitsemästä yleisimmästä miehennimestä, ja uuden ajan alkuun tultaessa siitä oli tullut Suomessa toiseksi yleisin (Kiviniemi 1980: 142-143). Aika ei ole suosiota haalistanut, vaan nimen variantit ovat säilyneet yleisinä halki vuosisatojen. Eero Kiviniemen selvityksen mukaan (1982: 208- 211) Pekka oli vuosina 1880-1981 miltei koko ajan 40 suosituimman miehennimen joukossa. Suomen presidenttinä vuosina 1931- 1937 toimineen Pehr Evind Svinhufvudin kansanomainen nimi Ukko- Pekka lisäsi 1930-luvulla nimen suosiota, ja suosion huippu osui vuosiin 1940-1959, jolloin Pekka oli seitsemänneksi yleisin poikien nimistä. Koko kyseisen sadan vuoden ajan käytössä olleista nimistä Pekka oli suosiojärjestyksessä yhdeksäs (Kiviniemi 1982: 228). Petri-nimi alkoi yleistyä pian sen jälkeen, kun se vuonna 1953 oli päässyt kalenteriin. 1960-luvulla se oli yksi eniten yleistyneitä poikien nimiä ja kipusi 1970-luvun alkupuoliskolla poikien suosikkinimien neljänneksi. 56
(Kiviniemi 1982: 210-211, 222.) Pietari ja Petteri eivät satavuotis- kautena 1880-1980 mahtuneet 40 yleisimmän ensimmäisen nimen joukkoon, mutta kun suomalaisilla lapsilla yleensä on kaksi etunimeä, ensimmäinen tavallisesti kaksi- ja toinen kolmitavuinen, säilyttivät kolmitavuiset Pietari ja Petteri suosionsa poikien toisena nimenä. Petteri tuli erityisen muodikkaaksi 1960-luvulla (Kiviniemi 1982: 233- 234). Yhteensä Peterillä oli Suomessa 1980-luvun alussa yli 160000 kaimaa (Kiviniemi 1982: 334-335), ja varmasti kaimojen nimien suosio säilyy tulevaisuudessakin. Varsinkin variantti Pekka täyttää tyypilliset suosikkinimen tuntomerkit: se on lyhyt, kaksitavuinen, eikä siinä ole hankalasti ääntyviä äänteitä. Pekka-nimen yleisyys on saanut aikaan, että sitä käytetään eräissä fraaseissa merkityksessä 'jokainen, kuka tahansa, kukin’ (NS ja NT PK). Kun ollaan yksimielisiä, ollaan ”yhtä pekkaa”, kun jaetaan jokaiselle yksi, annetaan ”yksi pekkaa kohti”, ja kun tehdään jotain kaksin tai kolmin, se tehdään ”kahteen pekkaan” tai "kolmeen pekkaan”. Helpon työn pystyy tekemään ”pekka kuin pekka”, ja jos kerrotaan, että paikalla olivat ”niin pekat kuin paavotkin”, viitataan hieman halveksivasti siihen, että mukana oli jos jonkinlaista väkeä. ”En tahdo olla Pekkaa pahempi”, sanoo se, joka ei tahdo olla huonompi kuin muutkaan. Karjalan kannakselta Kirvusta on merkitty muistiin sanonta: "Asiasha miestä tarvitaa, puita hakkaa Pekkokii” 'puita hakkaa kuka tahansa. - Viron slangissa nimeä Pekka käytetään suomalaismiestä tarkoittavana yleisnimenä, jolla on halventava sävy (Loog 1991), ja kun norjalaiset kertovat suomalaisia pilkkaavia vitsejä, vitsien suomalaismies on aina nimeltään Pekka. Useissa suomen murteissa on käytetty kirkon mustastapenkistä tai jalkapuusta nimitystä, joka näyttää sisältävän etunimen Pekka, esim. pekkatouru, pekantouru tai joskus pelkkä pekka (NT PK). Kyseessä on kansanetymologinen muodoste: latinankielinen häpeäpenkin nimitys peccatorium on kansan mielessä ja kielessä yhdistynyt tuttuun miehennimeen Pekka, ja näin ovat syntyneet nämä sanat (Vuorela 1979: 327). Sen sijaan nimi Pekka on todella perusosana veljen tuttavallisessa nimityksessä velipekka. Murteissa ja yleiskielessä on lukuisia muitakin yhdyssanoja, joissa esiintyy nimi Pekka tai Pietari tai jokin niiden muunnelma (NS, SKES ja NT PK). Niillä kuvaillaan erilaisia ihmisiä: Risaisissa vaatteissa kulkeva ihminen on resupekka, risapekka, räsypekka, ryysypekka, risapekko tai risapietari ja hulivilin elämää viet57
tävä humupekka, remupekka tai humupietari. Valehtelijaa voidaan kutsua satupekaksi, laiskottelijaa laiskapekaksi ja juorujen levittelijää kielipietiksi. Likainen lapsi saa kuulla olevansa sottapekka tai suttapekka, usein itkeskelevä porupekka ja kiukutteleva lapsi kärnäpekko. Uuninpuhdistajaa on voitu sanoa poropietariksi ja suutaria tai suutarin apulaista pikipietariksi tai pikipekaksi. Hyväonninen ihminen, onnen suosikki, on suomen kielessä onnenpekka. Niinpä kun onnittelen akateemikko Peter Hajduta hänen 70-vuotispäivänään, toivon, että hän olisi onnenpekka niin nyt kuin vastakin. LÄHTEET Agricola, Mikael 1931: Kootut teokset II ja III. Näköispainos. Helsinki. Heikinmäki, Maija-Liisa 1972: Nimipäiviemme vaiheita. Kalevalaseuran vuosikirja 52. Helsinki. Kiviniemi, Eero 1980: Frän Olof Persson tili Mats Henriksson. Festskrift tili Carl-Eric Thors 8.6.1980. Studier i nordisk filologi 62. Helsingfors. Kiviniemi, Eero 1982: Rakkaan lapsen monet nimet. Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta. Espoo. Loog, Mai 1991: Esimene eesti slängi sonaraamat. Tallinn. NS = Nykysuomen sanakirja I—VI. Helsinki 1951—1961. NT PK = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston pu- huttelunimikokoelma. Helsinki. SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja III. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII, 3. Helsinki 1962. Uusi suomalainen nimikirja. Etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajinaan Pirjo Mikkonen ja Marketta Huitu. Sukunimet: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki 1988. Vilkuna, Kustaa 1969: Suuri Nimipäiväkalenteri. Helsinki. Vilkuna, Kustaa 1979: Vuotuinen ajantieto. 6. painos. Helsinki. Vuorela, Toivo 1979: Kansanperinteen sanakirja. Helsinki. 58
2.y Uutisesta kirjeeksi Lue seuraava pikku uutinen. Kuvittele sitten, että olit itse jompikumpi autossa olleista. Kirjoita kuvitellulle tuttavalle kirje, jossa kerrot tapahtumasta. Kuvaile tarkasti myrskyä ja onnettomuutta. Älä kuitenkaan ota ilmauksia suoraan uutistekstistä, koska kirjeitä ei kirjoiteta samalla tyylillä kuin uutisia. Mikkelin keskustassa riehui perjantaina iltapäivällä ukkosmyrsky, joka kaatoi puita, vaurioitti kahden talon kattoa ja kolmea pysäköityä autoa. Lisäksi trombi tempasi henkilöauton matkustajineen ilmaan. Autossa ollut pariskunta oli pysäyttänyt autonsa kadun varteen odottaakseen ukkoskuuron ohimenoa, kun auto yhtäkkiä nousi ilmaan, kääntyi ylösalaisin ja paiskautui katolleen katuun. Autossa olleista mies joutui käymään sairaalassa hoidettavana, vaimo selvisi onnettomuudesta säikähdyksellä. Auto romuttui täysin. Silminnäkijän mukaan autoa lähestyi pyörteinen ilmapatsas, joka nosti sen metrin verran ilmaan. Poliisi sanoo tapahtumaa Suomen oloissa harvinaiseksi. Alkuperäinen uutinen, josta teksti on muokattu, oli Helsingin Sanomissa 19.6.1999. Seuraava teksti on kielellisesti helpotettu versio Teuvo Pakkalan kertomuksesta Ihme ja kumma (kokoelmasta Lapsia, v. 1895). Helpotettu versio on kirjassa Lukemista suomen opiskelijoille 1: Kolme kertomusta lapsista (toim. Eila Hämäläinen), SKS 1983. Tekstiin liittyy siinä sanojen ja ilmausten selityksiä. A. Lue kertomus ja kirjoita siitä tiivis referaatti. Kerro siinä tapahtumien kulku ja syyt. Älä kirjoita tiivistelmään repliikkejä äläkä yksityiskohtien kuvauksia. Vertaa omaa referaattiasi mallivastaukseen. 59
IHME JA KUMMA Kun Vappu lähetettiin asialle, niin hän aina unohti sen. Se oli tietysti pelkkää huolimattomuutta. Ja kun ankarat nuhteet eivät auttaneet, Vapun äiti sai neuvoja ja kehotuksia kurittaa Vappua. Paha istuu toisissa lapsissa syvemmällä kuin toisissa, mutta se täytyy säälimättä kitkeä pois. Säälimättä! Sillä joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Vappu kävi asioilla ja sai piiskaa. Sen tiesivät äiti ja Vappu etukäteen. Vappu lähetettiin lainaamaan naapurilta, toiselta puolelta katua, kerinpuita. Hän lähti, viipyi hetken, palasi ja jäi seisomaan äidin eteen, katsoen häneen suurilla sinisillä silmillään. - Tietysti unohdit! sanoi äiti ja antoi piiskaa. - Muistatko nyt? - Muistan. Kerinpuut. Äiti lähetti pyytämään, että Kurolan täti olisi hyvä ja lainaisi kerinpuut äidille. - Siitä näkee, että piiskaaminen selvittää muistiasi. Mutta äidin sydäntä särki: Hyvä Jumala, jos lapsi raukka ei olekaan haluton, vaan on jotenkin puutteellinen? Kuka tietää, kuka ymmärtää, missä on vika? Äiti yritti hoitaa itse asioita niin paljon kuin mahdollista. Mutta eihän hän aina joutanut. Ja toisaalta se oli lapsen opettamista laiskuuteen. —Vappu, mene ostamaan kymmenellä pennillä siirappia Työväen- kaupasta. Huone vilisi Vapun silmissä. Äiti pani rahan Vapun käteen ja puristi käden nyrkiksi. Toiseen käteen hän ripusti mukin. - Älä nyt vain pudota rahaa äläkä särje mukia. Vappu liikutteli jalkojaan kuin lattia olisi polttanut. - Ei ole kiirettä! sanoi äiti. - Mutta muista asia. Jollet muista, niin tuo itse vitsat mukanasi. Äiti avasi ikkunan ja huusi vielä kadulle: - Kymmenellä pennillä siirappia! Vappu pysähtyi. Kun ei enempää kuulunut, hän lähti taas liikkeelle hokien: kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä siirappia. Kädet olivat jäykkinä, kun hän toisessa puristi rahaa lujasti nyrkissä ja toista kättä piti koholla varoen mukia. Koko ruumis oli omituisesti vinossa. Hän katseli jalkoihinsa, joita hän nosteli peläten 60
kaatumista. Varoitukset, kiellot ja käskyt olivat kuin tunkeutuneet hänen jäseniinsä. Yhtäkkiä hän pysähtyi ja astui hyvin varovasti, kuin hänen edessään olisi ollut korkeampikin este kuin kaksi pientä jalkaa, yhtä pienet kuin hänen omansakin. Hän ei tajunnut, että ne olivat jalat, eikä huomannut Nikolan Fannia, joka istui katuvierellä. Vasta kun Fanni sanoi jotakin, Vappu heräsi kuin unesta. Hän pysähtyi. Fanni istui siinä sylissään nukke, jota hän rupesi näyttämään Vapulle. Se oli semmoinen nukke, ettei ennen ollut nähty. Se äänteli ja se painoi silmänsä umpeen. Se oli ihan kuin oikea, elävä pikku ihminen! - Saat joskus, kun tulet meille, pitää tätä sylissäsi. Vappu liikutti jalkojaan ja hoki: kymmenellä pennillä siirappia. - Saat sinä nyt hetikin, sanoi Fanni. Ja hän tarjosi Vapulle nukkea syliin aivan kuin luullen, että Vappu ei ymmärrä ihailla sitä, jos ei saa sylissään pitää. Ja häntä halutti nähdä, miltä hänen nukkensa toisen sylissä näyttää. Hän asetti Vapun kädet niin, että saattoi panna nuken lepäämään käsivarsille, ja sitten hän katseli iloisena ja onnellisena siitä, että tuo nukke, jota Vappu piti sylissään, oli hänen omansa. Vapusta kaikki oli melkein kuin unta. Siinä käsivarsillaan nukkuvaa nukkea hän katseli suu leveässä hymyssä, silmät kirkkaina, liikutteli jalkojaan kuin olisi seisonut tulisilla hiilillä. Pää kallellaan hän heleällä äänellä , vähän kuin laulun tapaan hoki: - Kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä... Kun Fanni otti nukkensa ja kutsui häntä tulemaan kaupassa käynnin jälkeen heille leikkimään nukeilla, lähti Vappu juoksemaan hiljalleen. Eräästä portista syöksyi hänen jälkeensä tyttöjä, jotka pysäyttivät hänet ja kaikki yhtä aikaa kertoivat hänelle, että he olivat lähdössä Isolan niitylle, jonne oli kolme kilometriä kaupungista. He pääsevät sinne hevosella ja ovat iltaan asti, jolloin taas pääsevät hevosella takaisin. Heillä on eväätkin. Ja siellä on hyvin hauskaa! - Tule sinäkin Vappu! Vappu pudisti päätään: - Kymmenellä pennillä siirappia. - Ole hiljaa siirapista, kyllä me sinulle muistutamme! Ja tytöt alkoivat houkutella Vappua sinne, selittäen, että hän 61
ehtii hyvin mukaan, kun käy kaupassa nopeasti ja muistaa asiansa kerralla. - Kymmenestä pennistä, joka sinulla on kourassa, muistat, että sillä rahalla, neuvoi joku. - Ja siirapin muistat - - Siirapin muistat, jatkoi toinen, kun ajattelet, mikä on kaikkein makeinta. Tai muista siirappikaramelliä! Kun Vappu oli jo kaukana menossa, huudettiin hänelle vielä: — Kymmenellä pennillä siirappia! Juokse kiireesti! Vappu juoksi niin että paljaat pohkeet vilisivät. Mutta yhtäkkiä hän hiljensi vauhtia. Hän säikähti muistaessaan äidin sanat: Ei ole kiirettä. Pelotti oikein, että jos olisi kiireesti juostessaan kaatunut, särkenyt mukin, pudottanut rahan ja unohtanut asian. Kauheaa! Hänestä tuntui kuin kaikki äidin varoitukset olisivat vähäksi aikaa unohtuneet. Kädet ja ruumis jännittyivät taas. Henkeä vetäessään hän hoki: Kymmenellä pennillä siirappia... Ja yhä kiihkeämmin hän hoki sitä tullessaan puistoon, jonka läpi oli mentävä. Hän oli aikonut mennä toista tietä, mutta tämä aikomus oli unohtunut. Hän huomasi sen vasta puistoon tullessaan. Hän painoi päänsä alas mennessään erään suuren koivun ohi, jossa oli suuri tuulenpesä. Joskus hän oli unohtanut asiansa katsellessaan sitä. Hän vain kerran vilkaisi sinne, että onko se vielä siellä, se missä hänestä olisi niin mukava asua... Puiston läpi juoksevan puron sillalla hän käveli silmät kiinni. Sillalta hänen oli usein pitänyt kääntyä takaisin, kun hän oli pysähtynyt siihen vain hetkeksi katsomaan pientä kuohuvaa putousta, jossa oli niin kauniita paikkoja. Hän kuunteli vain, kuuluiko kohinaa, ja juoksi kiireesti loppumatkan. Kadulle tullessaan hän näki jo Työväenkaupan kyltin, joka kimalteli auringon paisteessa. - Kymmenellä pennillä siirappia... Hän hoki matalammalla äänellä, ja vaikka ruumis oli vielä jännittynyt, niin kuitenkin hänellä oli helpompi ja turvallisempi olo. Ja hän uskalsi katsella sivuilleenkin ja kauemmaksi eteensä. Hän huomasi yhtäkkiä edessään korean höyhenen, joka leijaili ilmassa, juuri hänen silmiensä tasalla. Se väikkyi siinä yhdessä kohdassa ja väreili niin kauniisti. Kun se sitten kulkeutui lähemmäksi seinää, se nousi samalla hiljalleen räystään tasalle, siitä lensi keskelle katua ja laskeutui, mutta alkoi sitten taas kohota. Hän seisoi ja katseli, ruumis jännittyneenä ja hokien siirappiansa, mutta ajatukset jo karkuteillä. 62
Höyhen kohosi, se nousi yhä ylemmäksi kulkeutuen samalla poispäin yli kaupungin. Korkealla ja kaukana sitä pilkotti pikkuisen, niin niin vähän, ja sitten se viimein katosi. Minnekähän se menee? Vappu lähti kävelemään katse taivaalla, siellä minne höyhen oli lentänyt. Kuinka kauas se lentää? Lentää varmaan ulkomaille asti... Jos hän olisi hyvin pieni, vielä pienempi kuin Fannin nukke, ja istuisi suurelle höyhenelle..! Se lentäisi johonkin hyvin kauas... Valtamerelle johonkin saareen, jossa olisi pieniä ihmisiä. Ja siellä olisi kristallilinna, joka loistaisi monivärisenä... Ja kaunis puutarha. Kaikki eläimet olisivat kesyjä... Sieltä hän tulisi sitten aina käymään täällä, höyhenellä lentäisi... Höyhen laskeutuisi kotipihalle... Hän säpsähti aivan kuin muistaen äkkiä jotakin, katsahti kuin jotakin etsien. Ja säikähti uudelleen niin, että vavahti. Hänestä tuntui kuin hän olisi joutunut eksyksiin ja niin kuin ei tietäisi mihin mennä. Hän kuunteli, sanoiko hänen suunsa mitään. Ei sanonut. Kaikki ajatukset olivat ihan pysähdyksissä ja päätä huimasi. Kuin hengenhädässä hän juoksi tietämättä mitään, ennen kuin oli kotipihalla. Hän meni liiteriin, kiskoi varsiluudasta kourallisen vitsoja, riensi sisälle ja katsoen suoraan äitiin suurilla sinisillä silmillään hän sanoi: - Kymmenellä pennillä siirappia. Äiti katsoi Vappua pitkään. Sitten hänen silmänsä vettyivät. Hänen entinen ankaruutensa tuntui julmuudelta. Olihan Vappu nöyrä. Valmis lähtemään aina, kesken leikkiensä- kin... Ei, mitta oli täysi. Hän ei vitsaan tartu enää ei kuuna päivänä! Äiti otti vitsakimpun. Vapun selässä kävivät kylmät väreet ja kaikki jäsenet jännittyivät. Hän odotti valmiina äidin viimeistä käskyä. Poskia poltti ja korvat humisivat. Tuntui niin ahdistavalta, ettei pystynyt ajattelemaan mitään. Äiti taittoi vitsat ja viskasi uuniin. Vappu oli ihmeissään. Hän ei ehtinyt ajatella selvästi, mutta hän tunsi ja uskoi, että äiti ei enää koskaan piiskaa! Samalla kertaa pyrki esiin itku ja nauru, ja hän syöksyi äidin kaulaan. - Kyllä minä äiti muistan nyt aina! - Yhdentekevää, lapsi rakas, muistatko vai et. Ihme ja kumma! Vappu muisti aina! 63
Kuvittele, että olet aikuiseksi kasvanut Vappu. Miten hän kertoisi novellin tapahtuman lapsuusmuistonaan? Kirjoita Vapun muistelma novellin kuvaamasta asiasta. Vertaa omaa tekstiäsi mallivastaukseen. Kertomuksessa kuvataan tarkasti, miltä Vapusta milloinkin tuntuu ja miten hänen mielentilansa näkyy hänen olemuksestaan. Poimi tällaisia lauseita. Lue sitten mallivastauksessa oleva luettelo ja opettele ilmauksia, joita haluaisit osata käyttää. Seuraava teksti on Sakari (Zachris) Topeliuksen Maamme kirjasta, joka ilmestyi vuonna 1875. Alkuperäinen teos on ruotsinkielinen, nimeltään Boken om väiiland. Kirjasta on tehty monta suomennosta. Tämä teksti on vuonna 1910 ilmestyneestä suomennoksesta; kääntäjä on Paavo Cajander. Teksti on katkelma kirjoituksesta, jossa Topelius kuvaa Suomen metsiä ja arvostelee suomalaisia metsien huonosta hoidosta. Katkelmassa on vain kirjoituksen alkuosa. Lue teksti ja sen jäljessä olevat selitykset. METSÄ Missä ikinä Suomessa matkustat, näet taivaan rannalla järviä, vuoria tai metsiä. Paikkakunta on tauluna, metsä sen kehyksenä, ja puiden latvain takaa alkaa taivas. Jos et näe metsän tummaa, pehmyttä aalto- viivaa etäällä, tuntuu ikäänkuin ei olisi oikeaa rajaa taivaan ja maan välillä. Jos seisot likellä metsää tahi kävelet siellä, huomaat heti, ettei se ole yltä-yleensä yhdenlaista. Väliin kasvaa se niin tiheää, että siinä on synkkä varjo kirkkaalla kesäpäivällä, ja väliin harvaa, että aurinko valaisee pienimmänkin mättään. Väliin se kohoaa uljaana korkein rungoin pilviä kohti; toisinaan se on lyhytkasvuista ja mitätöntä. Harvoin metsä on perattua; usein se on täynnä kaatuneita, puoleksi lahonneita puunrunkoja, joita myrsky on kukistanut, ja niiden välissä on tiheitä pensaikkoja, sammaltuneita kiviä, soita ja pieniä lampia, joihin sadevesi on kokoontunut. Kaikki meidän metsämme ovat suurimmaksi osaksi petäjikköjä. kuusikkoja ja koivikkoja. Petäjät, kuuset ja katajapensaat kasvavat
mielellään suurissa joukoissa, ja niitä nimitetään havumetsäksi. Petäjä menestyy kivisessä maaperässä, kuivimmalla ja kovimmalla hiekka- maalla; vesiperäiselläkin maalla se kasvaa yleisesti, mutta jää matalaksi ja kituvaksi. Kuusi vaatii tuoretta ja kosteata maata ja kestää kuivuutta vähemmän kuin petäjä. Havumetsä on erämaan voimakas poika; sen tiheässä varjossa menestyvät harvat kasvit ja pensaat, mutta sen sijaan pehmeät sammalet, kanervat ja mustikanvarret. Lehtimetsät ovat enimmäkseen koivikkoja, joissa joskus tavataan joku pihlaja, haapa, tuomi, raita, pajupensas, leppä tai Etelä- Suomessa joskus tammi, vaahtera, lehmus, jalava tai saarni. Tammi, leppä ja haapa, niinkuin koivukin, kasvavat joskus monta yhdessä, muodostaen lehtoja tai viidakkoja; toiset kasvavat hajallaan. Lehtimetsässä menestyy monta kasvia, pensasta ja ruohoa, joista eläimet saavat ravintonsa. Tämä tekee sen, että ne seudut, joissa kasvaa lehtimetsää, ovat edullisia karjanhoidolle ja maanviljelykselle, mutta havumetsällä on suurempi arvo hirsipuittensa tähden. Suomen metsä on hyvin kallis omaisuus, niinpä niinkin kallis, että tämä maa metsätönnä olisi kelpaamaton ihmisten asuttavaksi. Metsää tarvitaan polttopuiksi, rakennuksiin, aitoihin, siltoihin, laivoihin, ajo- ja työkaluihin ja moniin muihin välttämättömiin tarpeisiin. Metsä suojelee maata kylmiltä tuulilta ja äkillisiltä kylmän ja lämpimän vaihdoksilta. Metsä vetää puoleensa kosteutta ilmasta sekä suojelee kuivuudelta. Metsämaassa sataa tasaisemmin; lumi ei sula niin äkkiä keväällä. Näihin ominaisuuksiinsa nähden metsä on ikäänkuin maan turkki. Maa, joka sijaitsee pohjan perillä, tarvitsee hyvän talvi- verhon, mutta jos se riisuu turkin päältään, saa se syyttää itseänsä, jos se paleltuu kuoliaaksi. latvain = latvojen, likellä = lähellä, väliin = joskus, kirkkaalla kesäpäivällä = kirkkaana kesäpäivänä, kukistanut = kaatanut, petäjikköjä = männikköjä, petäjät = männyt, petäjä = mänty, hirsipuittensa = tukkipuittensa, metsätönnä = metsättömänä, näihin ominaisuuksiinsa nähden = näiden ominaisuuksiensa takia B. Vastaa Topeliuksen tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin. Opiskele tekstistä sopivia ilmauksia mutta muotoile omat lauseet. Vertaa lauseitasi mallivastauksiin. 65
1. Miltä kaukainen metsänreuna näyttää? 2. Minkälaista on tiheässä metsässä ja minkälaista harvassa metsässä? 3. Mitä vaikeuksia kulkija voi kohdata metsässä? 4. Mikä on havupuun ja lehtipuun ero? 5. Mikä tekstin mukaan on haitallista kuuselle? 6. Mitä Topelius sanoo lehtimetsän ja havumetsän taloudellisesta arvosta? 7. Miksi Topelius vertaa metsää turkkiin? 8. Mistä Topelius varoittaa suomalaisia? C. Kirjoita oma teksti, jossa on noin 100 sanaa. Teksti voi olla kertomus, kuvaus tai selostus mistä tahansa aihepiiristä, mutta siinä täytyy olla mukana seuraavat sanat: latva, sammal, lumi, taivas, varjo, pihlaja, aita. Seuraava teksti on Seppo Vuokon kirjoitus Kasvistomme tu- ^ levaisuus. Se sisältyy teokseen Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Otava, Helsinki 1995. A. Lue seuraava teksti ja kiinnitä huomiota tekstin substantiiveihin. Tekstissä on - kuten asiatyylissä usein - paljon erilaisia substantiiveja, jotka ilmaisevat toimintaa, tapahtumaa tai tekemisen tai tapahtuman tulosta. Esim. sulaminen, puhdistus, kylvö. Kerää tekstistä merkityt sanat ja kirjoita niiden perusmuoto, nominatiivi. Kirjoita jokaisen viereen myös se verbi, josta substantiivi on johdettu. Esim. sulaminen - sulaa; puhdistus - puhdistaa; kylvö - kylvää. Kasvistomme ei ole vakaa, vaan se on kokenut monenlaisia muutoksia jääkauden jälkeisinä kymmenenä vuosituhantena. Jään alta vapautunut paljas maa sai ensin niukan ruohojen, varpujen ja pienten pensaiden aromaisen tundrakasvillisuuden peitokseen; sitä seurasivat koivuvaltaiset metsät, männiköt ja jo pari tuhatta vuotta jään sulamisen jälkeen suuri osa Etelä-Suomesta oli rehevien jalopuulehtojen vallassa. Sen jälkeen ilmaston viileneminen toi maahan kuusen. Soistuminen ja metsien kuusettuminen ovat muuttaneet maatamme karummaksi. Mutta sittenkin kaikkein nopeimmat ja rajuimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana; me vain elämme muutosten keskellä eikä meidän siksi ole niin helppo huomata niitä. Vaikka ihminen on jo vuosituhansia muuttanut luontoamme, vasta viime vuosikymmeninä hän on saanut siihen tehokkaat keinot. 66
Muutosten alku oli oikeastaan aika huomaamaton. Kun työtä säästävät koneet yleistyivät maataloudessa, jäivät niityt, kedot, hakamaat ja metsä- ja rantalaitumet käytöstä; osa muutettiin pelloiksi, osa jäi metsittymään. Peltojen salaojitus vti pientareet. Sitten tulivat rikka- kasvimyrkyt, vesakko ruiskutukset, siemenen tehokas puhdistus, tiheä tasainen kylvö ja lannoitus-, maatilat erikoistuivat ja entisestä vuoro- viljelystä siirryttiin yhä enemmän saman kasvin jatkuvaan viljelyyn. Tämä johti useiden rikka-, piennar-, keto- ja niittykasvien niukentumiseen, sitten jo vähitellen harvinaistumiseen, ja nyt niistä monet ovat jo suorastaan uhattuja. Eikä juuri mikään muukaan elinympäristö ole säästynyt voimakkailta muutoksilta. Metsien tehostunut käyttö on tuonut laajat avohakkuut, maan muokkauksen, lannoituksen, viljelyn ja myrkytykset, koneellisen puun korjuun ja kenties tuo vielä kantojen ja oksienkin hyväksikäytön. Luontaisesti syntyneitä nuoria metsiä ei maassamme ole enää lainkaan ja vanhojakin vain suojelualueilla. Soiden suurisuuntainen ojitus metsämaiksi on johtanut monien ennen aivan tavallisten suokasvien harvinaistumiseen, ja erityisesti lehtojen ja lehtokorpien lajeissa on uhanalaisiakin. Vesien saastuminen on muuttanut vesikasvilajien runsaussuhteita: saastumisesta ovat hyötyneet ravinteisten vesien lajit kuten kilpukka ja osmankäämi sekä ennen muuta järviruoko ja siitä ovat erityisesti kärsineet kirkasta vettä ja kovaa pohjaa vaativat pohjaruusukekasvit. Jokien perkaaminen ja rakentaminen on tuhonnut virtapaikkojen lajistoa. Ilman saastumisellakin on ollut jo vaikutuksensa ainakin jäkälälajistoon, ja pelättävissä ovat saastumisen aiheuttamat havupuutuhot ja vesien happamoituminen. Entä sitten tulevaisuus? Varmaa on ainakin, että muutokset jatkuvat. Osin on vaikea ennustaa jo näkyvienkin ympäristömuutosten vaikutusta kasvillisuuteen, mutta odotettavissa on sellaisiakin ympäristömuutoksia, joita emme lainkaan pysty ennakoimaan. Itse asiassa jokainen suurempi yhteiskunnallinen ratkaisu johtaa lopulta luonnon muutoksiin-, ajatellaanpa vain maatalouden ylif«0ta»fo-ongelmien ratkaisua peltojen paketoinnilla, kotimaisen energian suosinnan synnyttämiä turveaavikoita tai kuollutrantaisia tekojärviä, teollisuuden puupulan aiheuttamaa tehometsätaloutta Linnoituksineen ja aurauksineen... Tällä hetkellä kehitys näyttää johtavan voimakkaaseen luonnon yksipuolistumiseen: sekä entisistä pelloista että soista tulee metsiä, lan- 67
noitus tasoittaa metsien ravinteisuuseroja, puustossa suositaan yksipuolisesti kuusta ja mäntyä; pellon ja metsän raja jyrkkenee, avoimet puolikulttuuribiotoopit kedot ja pientareet katoavat. Asutus ja ihmisen muut toiminnot ilmeisesti yhä keskittyvät: toisaalla luonto jää ihmisen jatkuvan vaikutuksen ulkopuolelle, toisaalla vaikutus voimistuu. Mutta sielläkin, missä ihminen käy harvoin, hän käyttää voimakkaita keinoja: avohakkuita, maanmuokkausta jne. Pujon, piha- tähtimön ja leskenlehden tapaiset rikkakasvit samoin kuin mustikan ja metsälauhan tapaiset "keskimääräisiä” olosuhteita suosivat lajit hyötyvät ja runsastuvat; tarkkaan erikoistuneet tai hyvin vakaita oloja vaativat lajit kuten neidonkenkä kärsivät. Ihminen tuo jatkuvasti, enimmäkseen tahattomasti, uusia lajeja, joista aina joku pystyy myös kotiutumaan meille, useimmat tosin vain ihmisen muokkaamaan maisemaan mutta joku levittäytyy alkuperäiseen luontoonkin. B. Osa A-tehtävässä keräämistäsi verbeistä voi saada objektin. Tarkastele tekstin ilmausta Peltojen salaojitus vei pientareet. Mitä pelloille on tehty? Pellot on salaojitettu. Huomaat, että verbin objektia (pellot) vastaa genetiivi (peltojen), kun verbistä tehdään substantiivi (salaojitus). Kirjoita seuraavista tekstin ilmauksista lause, josta ilmenee mitä objekteille tehdään. Käytä passiivimuotoja. Aikamuodon näet apukysymyksestä. 1. vesakkoruiskutukset (Mitä vesakoille tehdään?) 2. siemenen tehokas puhdistus (Mitä siemenelle tehdään - ja miten?) 3. tiheä tasainen kylvö ja lannoitus (Lisää objektiksi sana pelto monikossa. Mitä pelloille tehdään?) 4. siirryttiin saman kasvin jatkuvaan viljelyyn (Mihin siirryttiin? Tarvitset viljellä-vcrbim -maan/mään-muodon.) 5. metsien tehostunut käyttö (Mitä metsille tehdään?) 6. maan muokkaus (Mitä maalle tehdään?) 7. koneellinen puun korjuu (Kirjoita objektisana monikkoon. Mitä puille tehdään?) 8. kantojen ja oksien hyväksikäyttö (Mitä kannoille ja oksille tehdään?) 9. soiden ojitus metsämaiksi (Mitä soille tehdään?) 10. jokien perkaaminen ja rakentaminen (Mitä joille on tehty? Käytä partitiiviobjektia.) 11. ylituotanto-ongelmien ratkaisu peltojen paketoinnilla (Mitä on tehty ja kuinka?) 12. kotimaisen energian suosinta (Mitä on tehty? Partitiiviobjekti.) 68
C. Tekstissä on myös verbejä, jotka eivät saa objektia. Niistä monet ilmaisevat jotakin, mikä tapahtuu subjektille itsestään; subjekti ei ole toimija, tekijä. Esim. vapautua = päästä vapaaksi-, yleistyä = tulla yleiseksi. - Tarkastele tekstin ilmausta jään sulaminen. Nyt genetiivi (jään) ei vastaa objektia, koska su/aa-verbi ei saa objektia. Sana jään vastaa subjektia: Jää sulaa. Kirjoita tekstin ilmauksista lauseet, jotka ilmaisevat, mitä tapahtuu, tapahtui tai on tapahtunut. (Aikamuodon näet apukysymyksestä.) 1. ilmaston viileneminen (Mitä tapahtui?) 2. metsien kuusettuminen (Mitä on tapahtunut?) 3. useiden kasvien niukentuminen ja harvinaistuminen (Mitä tapahtui?) 4. vesien saastuminen (Mitä on tapahtunut?) 5. luonnon muutokset (Mitä tapahtuu?) D. Vertaa seuraavia verbipareja. Jatka annettuja lauseita käyttäen sopivaa verbiä. 1. muuttaa - muuttua a) Maatalouden koneellistuminen on maisemaa. b) Sen takia myös kasvisto on . 2. siirtää - siirtyä a) Kylmän sään takia puutarhatyöt täytyy myöhempään ajankohtaan. b) Onko maatilalla mahdollista taas vuoroviljelyyn? 3. saastuttaa - saastua a) Kumpi vesistöjä enemmän, teollisuus vai maatalous? b) Kun järvi on , siinä eivät enää viihdy kaikki entiset kasvit. 4. aiheuttaa - aiheutua a) Ilman saastuminen on tuhoja havupuille. b) Ilman saastumisesta on tuhoja havupuille. 5. kadottaa - kadota a) Emme ole vielä toivoamme. b) Mihin kaikki kukat ovat teiden varsilta? 69
E. Valitse Vuokon tekstistä kymmenen sanaa, jotka haluat oppia. Kirjoita oma teksti, johon voit sisällyttää kaikki nämä sanat. Lue Seppo Vuokon artikkeli Hieskoivu sai maineensa takaisin (Suomen luonto 4/2000 s. 25-27) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Vastaa omin sanoin, älä ota lauseita suoraan tekstistä. Voit verrata vastauksiasi mallivastauksiin. (Voit tutustua lehteen verkko-osoitteessa http://www.suomenluontolehti.fi. Tekstiä ei ole julkaistu verkossa, vaan sinun on etsittävä lehti kirjastosta.) 1. Miten hieskoivun ja rauduskoivun voi erottaa toisistaan, jos katsoo puita kauempaa? 2. Mikä ero on nähtävissä kesällä? Miten koivulajit voi silloin erottaa? 3. Mitä eroja on näiden koivulajien kasvun alussa ja koossa? 4. Miksi tekstissä mainitaan junat? 5. Miten 1930-luvun kasvikirjan käsitys Suomen koivulajeista eroaa nykyisestä? 6. Miksi koivupuu sopii monien käyttöesineiden valmistamiseen? 7. Miksi koivusta tuli 1960-luvulla epäsuosittu? 8. Mitä seurauksia koivun arvon vähenemisellä oli? 9. Mitä on pidetty ongelmana siinä, että hieskoivikkoja syntyy kanto- vesoista? Onko pelko aiheellinen? 10. Tekstin viimeinen kappale esittelee sieni- ja eläinlajeja, jotka käyttävät koivuja ravinnokseen. Miten eräät linnut hyötyvät niistä? 11. Minkälaisen matkan ruskotäpläkärpäsen toukka vaeltaa? Miksi sen on tehtävä niin? A. Hanki kirjastosta Heikki Ojan teos Maailmankaikkeus - tähtitieteen vuosikirja (esim. vuosi 2002) ja silmäile lukua Planeetat (Aurinkokuntamme, Maankaltaiset planeetat, Jättiläisplaneetat, Aurinkokunnan pienemmät kappaleet). Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Vastaa omin sanoin. Älä kopioi tekstiä. Kirjoita täydellisiä lauseita. Planeetat 70
1. Mitä eroa on lähellä Aurinkoa olevilla planeetoilla ja kauempana olevilla jättiläisplaneetoilla? 2. Mitkä ovat kolme suurinta kiinteää planeettaa? 3. Kuinka lämmintä Merkuriuksessa on päivällä? 4. Minkälaiset olot Venuksessa on? 5. Miten Kuun meret ovat syntyneet? 6. Miksi Mars näyttää punaiselta? 7. Onko Marsissa tutkijoiden mukaan elämää? 8. Mitä Io ja Europa ovat? Mitä niistä tiedetään? 9. Mitä teksti kertoo Saturnuksen rengashiukkasista? 10. Mitä erikoista on Saturnuksen Titan-kuussa? 11. Miksi Neptunuksessa on erittäin kylmä? 12. Miksi Plutoa on päästy tutkimaan vasta kauan sen löytymisen jälkeen? 13. Miksi Oortin pilveä voi sanoa komeettavarastoksi? 14. Mikä on meteoroidi ja mikä on meteoriitti? B. Valitse yksi planeetta ja kirjoita, mikä siinä kiehtoo ja kiinnostaa sinua. Voit kirjoittaa asiatekstin tai käyttää mielikuvitustasi ja laatia vaikkapa seikkailukertomuksen. C. Seuraavat lauseet ovat Maailmankaikkeus 2002 -kirjasta luvusta Auringon-ja kuunpimennykset. Kirjoita jokaisen lauseen sisältö uudella tavalla. 1. Rengasmaisen pimennyksen sattuessa päivä ei paljon pimene. 2. Pimennys voi kestää 7-8 minuuttia, ja sen tullessa linnut lakkaavat laulamasta, ilma kylmenee ja hämärä peittää maan. 3. Rengasmaiset ja täydelliset auringonpimennykset ovat verraten harvinaisia, ja niitä sattuu kullakin paikkakunnalla yleensä parinsadan vuoden välein. 4. Kuunpimennykset ovat tavallisempia kuin auringonpimennykset. Tämä johtuu siitä, että pimennys näkyy koko sillä pallonpuoliskolla, jolla Kuu on pimennyshetkellä näkyvissä, kun auringonpimennys näkyy vain pienellä alueella maapallolla. 5. Puolivarjopimennyksiä on vaikea ollenkaan huomata. Niiden aikana Kuun valo vain hiukan heikkenee. 6. Ilmakehä muuttaa lävitseen taittuvat valonsäteet punaisiksi, ja siksi pimentynyt Kuukin värjäytyy ruosteenpunaiseksi. 71
❖ 8> Lue seuraava urheilijasta kertova teksti. Juttu oli Helsingin Sanomien urheilusivuilla 18.8.2000. Sen on kirjoittanut Jarmo Färdig. Wilson Kirwa juoksi hirveä pakoon Kenialaisen juoksijan totuttelu Suomeen täynnä kommelluksia Wilson Kirwan urheilu-ura on kuin satua. Vasta kolme vuotta juoksua harrastanut kenialainen kiri vajaa viikko sitten Lappeenrannassa 800 metrillä voittoon ajalla 1.44,69, mikä merkitsi sijaa 18 kauden maailmantilastossa. Kirwa, 25, tuli Suomeen sattumalta. Alun perin hänen tarkoituksenaan oli mennä Norjaan opiskelemaan eikä suinkaan juoksemaan. Kun Kirwa kertoo menneisyydestään Suomessa, kuulija pidättelee henkeään ja kuivailee silmäkulmiaan, jotka vuotavat vettä naurun- pyrskähdysten lomassa. Kirwa saapui Poriin 1996. Seuraavana vuonna entinen Kenian nuorten kärkitason lentopalloilija aloitti yleisurheilun ja solmi ensimmäisen kerran elämässään piikkarit jalkoihinsa Suomessa toukokuussa 1997. Kirwa muistelee silmät sirrallaan ja valkoiset hampaat hohtaen ensi starttiaan Eurajoella 100 metrillä. Hän ei tuntenut sääntöjä ja ponnahteli lähtötelineistä omaan tahtiinsa, mikä ei miellyttänyt lähettäjää. "Asemies sanoi minulle ensin, että ulos. Sitten hän huusi, että mene kotiin, mutta en mennyt, kun en ymmärtänyt, mitä hän selitti”, Kirwa kertoi lahtelaisessa ravintolassa eilen alkaneiden Kalevan kisojen aattona. Toukokuussa 1997 Kirwa pestattiin Jämsänkoskelle jänikseksi 800 metrin kilpaan. Hänen palkkionsa oli 1300 markkaa, mutta mies mieltyi palkintopyttyihin enemmän kuin rahaan. Kirwa veti sovitut 600 metriä, katsahti taaksensa ja havaitsi, että muu joukko on 40 metrin päässä. 100 metriä myöhemmin pääjoukko oli vielä 20 metriä perässä. Lopussa Juha Kukkamo rynni Kinvan ohi ja vei suurimman pytyn. Kirwa sai pienemmän pokaalin, mikä harmittaa häntä vieläkin. Kerran Kirwa oli Köyliön tienoilla lenkillä metsässä, eksyi, törmäsi hirveen ja pelästyi vallan julmetusti. Hän säntäsi pakoon, löysi maantielle ja liftasi kotiin armeijan kuorma-autolla. 72
Nyt Kirwa on kansainvälisen läpimurron kynnyksellä. Hänet tunnetaan jo GP-piireissä, ja miehen manageri Jukka Härkönen hieroo kauppoja, jotta hänen suojattinsa pääsee kovatasoisiin GP- juoksuihin. Kirwa nauttii kilpailemisesta ja urheilemisesta. Hänelle urheilu merkitsee tutkimusmatkaa tuntemattomaan. "Nautinto on tärkein asia urheilussa, voitto on tietysti ihana asia, mutta nautiskelu ja omien rajojen tutkiskelu ovat tärkeimmät asiat minulle urheilussa”, Kirwa sanoo ja katsoo hellästi kanadalaiseen tyttöystäväänsä Melanie Andersoniin, joka työskentelee Lahdessa englannin kielen yksityisopettajana. Pariskunta tapasi marraskuussa 1998. Siitä lähtien he ovat pitäneet yhtä. ”On vaikea sanoa, mikä on tavoitteeni. Päämääräni on tutkia ja venyttää rajojani mahdollisimman pitkälle”, Kirwa pohtii urheilemistaan. Yksi on varmaa. Kinvalle juokseminen on elintapa ja elinehto. ”Vaikka voittaisin kaikki arvokilpailut, juoksisin yhä myös piiri- mestaruuskilpailuissa. Harrastan juoksua niin kauan kuin jalat vain kantavat”, Kalevan kisoissa 400 ja 800 metrin Suomen mestaruuksia jahtaava nopsakinttu sanoo hörpätessään siideriä ja mutustellessaan iltapalaansa. Kirwan lähtökohta juoksemiseen on otollinen. Hän syntyi ja varttui Eldoradetissa Länsi-Kenian ylätasangolla, joka sijaitsee 2700 metriä merenpinnan yläpuolella. Kirwa on afrikkalaiseen tapaan isosta perheestä. Hänellä on kaikkiaan 21 veljeä tai siskoa. Kinvan suuresti kunnioittama isä on maanviljelijä ja liikemies, jolla on kolme vaimoa. Kirwa on sydämellinen ihminen, joka janoaa tietoa ja kokemuksia. Hän rakastaa lapsia, joille miehellä riittää aina aikaa ja muutama kannustava sana, kun tenavat kärttävät sankarinsa nimmaria. Kirwaa valmentaa nykyään Heikki Keskitalo, joka työskentelee Rovaniemen urheiluopistolla. Etävalmennus on toiminut erinomaisesti ainakin urheilijan kehityksen perusteella. ”Wilson (Kirwa) on kuin imupaperi. Hän ahmii oppia ja vaikutteita ahnaasti”, Keskitalo sanoo lahjakkaasta suojatistaan. Kirvva on myös opinhaluinen. Hän opetteli suomen kielen alkeet vajaassa kolmessa kuukaudessa. Nykyään hän puhuu suomea, englantia, suahilia ja nandia. 73
”Kirwa on ennakkoluuloton ja omaksuu asiat nopeasti. Hän ei kategorioi asioita eikä ihmisiä ja sopeutuu nopeasti uusiin tilanteisiin. Hän viihtyy jo nyt kuin kala vedessä kovassa kansainvälisessä seurassa, vaikka pääsi mukaan isoihin ympyröihin vasta pari viikkoa sitten”, Keskitalo listaa suojattinsa hyviä puolia. Luotsi otaksuu, että hänellä on hyppysissään hiomaton timantti. ”Kirwan todellista lahjakkuutta on vaikea määritellä, koska minulla ei ole koskaan aiemmin ollut vastaavaa tyyppiä valmennettavanani. Se on kuitenkin varmaa, että Wilson ei todellakaan ole lahjaton. Hänen perusnopeutensa riittää kasille (800 metriä). Lahjakkuus on myös harjoitteluintoa ja prosessinhallintaa. Wilsonissa on sopivasti taiteilijaa, mutta hänellä on myös riittävästi pitkäjänteisyyttä harjoitteluun”, Keskitalo pohtii. Kinva puhuu lämpimästi opastajastaan. Hän kunnioittaa Keskitalon tapaa valmentaa ja tämän lajitietoutta. "Heikki (Keskitalo) on hyvä ihminen ja erittäin kunnianhimoinen valmentaja”, Kinva toteaa ja siemaisee teetä. Tismalleen samat määritteet sopivat urheilijaan itseensäkin. A. Harjoittele sisältökysymyksiin vastaamista. Vastaa omin sanoin. Älä ota lauseita suoraan tekstistä. 1. Mikä oli Kirwan alkuperäinen suunnitelma, kun hän lähti Pohjoismaihin? 2. Mitä ongelmia Kinvalla oli ensimmäisen juoksukilpailunsa alussa? 3. Mihin tapahtumaan artikkelin otsikko viittaa? 4. Mitä Kinva sanoo urheilun merkityksestä ja omista tavoitteistaan? 5. Mitä tekstissä kerrotaan Kirwan kodista ja perheestä? 6. Miksi Kinva on oppinut suomea nopeasti ja viihtyy hyvin tehtävissään? 7. Mitä Kinva ja hänen valmentajansa sanovat toisistaan? B. Selitä, mitä seuraavat tekstin ilmaukset tarkoittavat (= sano sama asia toisella tavalla). 1. Kinva sai pienemmän pokaalin, mikä harmittaa häntä vieläkin. (Selitä lauseen sisältö.) 2. Nyt Kinva on kansainvälisen läpimurron kynnyksellä. (Selitä lauseen sisältö.) 74
3. Suomen mestaruuksia jahtaava nopsakinttu (Kirjoita ilmaus niin, että käytät relatiivilausetta partisiippi-ilmauksen sijasta.) 4. Kirvvan suuresti kunnioittama isä (Kuten 3.) 5. vasta kolme vuotta juoksua harrastanut kenialainen (Kuten 3 ja 4.) C. Seuraavat alleviivatut ilmaukset kuvailevat tapahtumia eloisasti. Etsi alleviivatut sanat hyvästä sanakirjasta ja selitä, mitä niillä kuvaillaan. 1. Kun Kirwa kertoo menneisyydestään Suomessa, kuulija pidättelee henkeään ja kuivailee silmäkulmiaan, jotka vuotavat vettä naurun- pvrskähdvsten lomassa. 2. Kirwa muistelee silmät sirrallaan ja valkoiset hampaat hohtaen ensi starttiaan Eurajoella 100 metrillä. 3. Hän ei tuntenut sääntöjä ja ponnahteli lähtö telineistä omaan tahtiinsa, mikä ei miellyttänyt lähettäjää. 4. Lopussa Juha Kukkamo rynni Kinvan ohi ja vei suurimman pytyn. 5. Hän säntäsi pakoon, —. 6 . nopsakinttu sanoo hörpätessään siideriä ja mutustellessaan iltapalaansa. 7. Hän rakastaa lapsia, joille miehellä riittää aina aikaa ja muutama kannustava sana, kun tenavat kärttävät sankarinsa nimmaria. 8. Hän ahmii oppia ja vaikutteita ahnaasti. 9. — Kirwa toteaa ja siemaisee teetä. 9^> Harjoittele vastaamista tenttikysymyksiin. A. Etsi kirjastosta kirja Betoni kukkii. Sen on toimittanut Jyrki Pöysä ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). Kirja on ilmestynyt vuonna 1989. Lue kirjasta Hilkka Helstin artikkeli Televisio suomalaisen kulttuurin lähihistoriassa. Tutustu sitten seuraaviin tehtäviin. Ne ovat muodoltaan otsikkoja. Sellaisiin tenttikysymyksiin kirjoitetaan vastaukseksi yhtenäinen teksti, ns. esseevastaus. 1. Tutkimuksen aineisto 2. Television hankkimista estäneitä syitä 3. Ensimmäiset television ostajat ja hankinnan syitä 4. Television tulon vaikutuksia 75
Kirjoita sitten vastaukset. Parasta olisi, jos opiskelisit tekstin niin hyvin, että voisit kirjoittaa vastaukset aivan kuin todellisessa tenttitilanteessa, kirjaan katsomatta. Mutta jos kirjoitat käyttäen kirjaa apuna, kirjoita kuitenkin vastaukset omin sanoin, älä lainaa lauseita suoraan tekstistä. Vertaa vastauksiasi mallivastauksiin. B. Jos opiskelet ryhmässä tai toisen opiskelijan kanssa, valitkaa tekstejä ja laatikaa toisillenne tenttikysymyksiä. Vastatkaa niihin. Kysymysten tekijät korjaavat vastaukset. 10y Tiedottava teksti A. Seuraavat katkelmat on poimittu Helsingin yliopiston Suomen kieli ja kulttuuri -oppiaineen esittelystä (www. helsinki. fi/hum/skl/opiskelu/j. Tarkastele lauseita. Kiinnitä huomiota lauseiden verbiin ja subjektiin. Huomaat, että verbit ovat useimmiten muodossa, jonka yhteydessä ei korosteta toiminnan suorittajaa eikä edes aktiivista toimintaa vaan näkökulma on abstraktinen (jotakin tehdään, on tehtävä, voi tehdä, kannattaa tehdä jne.), ja että subjektit eivät tarkoita henkilöä. Praktikumit Aineopintoihin sisältyy praktikumi. Praktikumit ovat kursseja, joilla opetellaan itsenäistä tutkimustyötä ja tieteellisen kirjallisuuden lukemista, tieteellistä kirjoittamista ja keskustelua. Praktikumin aihe on toisesta opiskelijan aineopintoihinsa valitsemasta Skk221-224 -opintojaksosta. Valinnainen opintojakso on suoritettava ennen prak- tikumiin osallistumista. Myös Tiedonhankintakurssi on suoritettava ennen praktikumiin osallistumista tai samanaikaisesti praktikumin kanssa. Praktikumiin kuuluu mahdollinen valmennusjakso, oman tutkimusaineiston kerääminen, tähän aineistoon tutustuminen ja sen analyysi jostakin sovitusta näkökulmasta käsin, aineiston ja tutkimusaiheen esittely muille ryhmän jäsenille, tutkielman laadinta aineiston pohjalta, aktiivinen osallistuminen praktikumin istuntoihin sekä erilaisia pienempiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Työskentelytavat vaihtelevat jonkin verran eri praktikumeissa, mutta perussisältö on sama: paljon lukemista, paljon kirjoittamista ja paljon tieteellistä keskustelua praktikumin erikoisalasta sekä oman tutkimusongelman esittely. 76
Praktikumin suorittamisen konkreettisena tuloksena on prakti- kumtyö. Se on pienimuotoinen tutkielma, joka laaditaan aineiston ja luetun kirjallisuuden sekä praktikumin istunnoissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kirjallisen työn laajuus on noin 15-20 sivua. Pääaineopiskelijan työ hyväksytään humanististen tieteiden kandidaatintutkielmaksi, ja sen aihepiiristä opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten. Praktikumi kannattaa sijoittaa sellaiseen opintojen vaiheeseen, jolloin on riittävästi aikaa osallistua aktiivisesti praktikumin istuntoihin ja saada tutkielma valmiiksi praktikumikurssin aikana. Praktikumin istuntoihin - kuten muillekin valitsemilleen kursseille - on osallistuttava aktiivisesti, ja esteestä on syytä ilmoittaa praktikumin vetäjälle. Kaikkiin Skk221-224 -opintojaksoihin liittyviä praktikumeja ei ole opetusohjelmassa joka lukuvuosi. Skk-praktikumin voi korvata myös oppiaineen suomen kieli (Ssu) tai jonkin muun lähiaineen praktikumilla. Tällöin asiasta on aina neuvoteltava vastuuhenkilön ja praktikumin vetäjän kanssa. Vastuuhenkilöt ovat samat kuin opintojaksojen Skk221-224 vastuuhenkilöt. Gradupiiri Pro gradu -tutkielmaa tehdessä osallistutaan gradupiiriin, joka kestää kaksi lukukautta - tai mieluummin niin kauan, että gradu on valmis. Tarkoitus on, että tutkielma kirjoitetaan gradupiirin aikana. Gradu- piirin tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa tutkielman tekemistä. Kokoontumisia on yleensä kerran viikossa, eräissä gradupiireissä joka toinen viikko. Opintoviikkoina mitta on 3 ov, ja gradupiirisuoritus arvostellaan. Monet gradupiirit koostuvat samaan tutkimusalaan ja metodiikkaan perehtyvistä opiskelijoista, mutta osa piireistä on aloiltaan ja aihepiireiltään vaihtelevia. Gradupiiriin osallistuminen edellyttää aktiivista opiskelua, ja sen aikana on käytävä säännöllisesti neuvottelemassa työn ohjaajan tai jonkun muun opettajan kanssa. Tähän on opiskelijalla paitsi oikeus myös velvollisuus. Aktiivisuuteen kuuluu myös kiinnostus muiden opiskelijoiden töitä kohtaan ja muiden kirjoittamien tekstien kommentoiminen. Gradupiiri on kiinteä työryhmä, jossa kukaan ei voi jättäytyä sivulliseksi. Gradupiirissä jatkuu harjaantuminen tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Kokoontumisissa esitellään omaa tutkimusaihetta ja -menetelmiä sekä keskustellaan muiden gradupiiriläisten töistä. 77
Gradupiirin aikana kukin esittää tutkimussuunnitelmansa ja laatii gradunsa aihepiiristä kirjallisen esitelmän, jossa noudatetaan gradussa vaadittavia tieteellisen kirjoittamisen normeja. Työskentelyn perusidea on, että gradupiiriläiset tukevat toisiaan tutkielman teossa ja että jokainen opiskelija saa gradupiirin pitäjältä henkilökohtaista ohjausta omassa työssään. Gradupiirin aloittamisesta sovitaan sen pitäjän kanssa jo edellisenä lukukautena. Siinä yhteydessä täytetään ilmoittautumislomake. Tällöin voi myös sopia, mitä kirjallisuutta voisi lukea tai tenttiä ennen gradupiirin alkua tai heti sen alussa. Gradupiirin käyminen ja omaan tutkimukseen käsiksi pääseminen on huomattavasti kivuttomampaa ja hyödyllisempää, jos on valmistautunut lukemalla aihepiiriin kuuluvaa kirjallisuutta. Gradupiirin koko toiminta tähtää gradun valmistumiseen. Sen mittaan pidettäviä alustuksia ja esitelmiä kannattaa siis tehdä tutkielman esitöinä ja osina, ei niinkään itsenäisinä teoksina. Tällöin gradu edistyy koko ajan. Ihannetapaus on, että tutkielma tehdään praktikumi- työn pohjalta. Välttämätöntä tämä ei ole, mutta praktikumista gradu saa lentävän lähdön, eikä aiheen etsimiseen tuhraannu aikaa. Gradupiiriin voi osallistua jo aineopintojen praktikumin jälkeen, jos tutkielman aihe on valmiina. Suositeltavaa kuitenkin on, että aineopinnot on suoritettu. Gradupiiriin kannattaa mennä silloin, kun todella aloittaa tutkielman teon ja varaa siihen aikaa. Gradun aiheesta on joka tapauksessa syytä sopia ja sen tekemisenkin voi mainiosti aloittaa jo ennen gradupiiriä. Pro gradu -tutkielma (20 ov) Pro gradu -tutkielma on syventävien opintojen aihepiiristä kirjoitettu tieteellinen työ. Näkökulma voi olla myös kontrastiivinen (opiskelijan äidinkieli ja suomi). Tutkielman tyypillinen pituus on n. 60-80 sivua ja se kirjoitetaan suomeksi. Aiheesta on syytä neuvotella professorin kanssa heti syventävien opintojen alussa. Myös nk. yhteisgradu on mahdollinen: tutkielman voi laatia yhdessä toisen opiskelijan kanssa. Gradua tekevä opiskelija osallistuu gradupiiriin, joka kestää kaksi lukukautta. Tarkoitus on, että tutkielma kirjoitetaan gradupiirin aikana ja että gradupiirin päättyessä myös tutkielma on valmis - eteneminen on kuitenkin yksilöllistä ja riippuu myös työn aiheesta. 78
Valmis tutkielma arvostellaan seuraavan asteikon mukaan: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman valmistuttua tai sen tekemisen loppuvaiheissa pitää vielä osallistua ns. kypsyyskokeeseen. Kypsyyskokeessa laaditaan gradun aihepiiristä kirjoitelma, joka osoittaa aiheen hallintaa. Kypsyysnäytteen kieli on suomi. Jos kypsyyskokeen on suorittanut jo kandidaatin tutkintoa varten, ei samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten vaadita uutta kypsyysnäytettä. B. Harjoittele kirjoittamaan samalla tyylillä tiedottavaa tekstiä. Ajattele, että joudut esittelemään esimerkiksi jonkin järjestön, harrastuspiirin, oppilaitoksen tai kurssin. Selitä, mistä saa tietoja, miten se toimii, miten siihen pyritään tai liitytään jne. Faktoja löydät esim. ylioppilaskalenterista, opetusohjelmista ja verkosta. Tässä harjoituksessa kirjoitat annetusta aiheesta omien tietojesi ja ajatustesi pohjalta. Virikkeeksi voit ensin lukea seuraavan tekstin, jonka aihepiiriin kirjoitustehtävät liittyvät. Teksti on suomennos antiikin roomalaisen virkamiehen Plinius nuoremman kirjeestä. Hänen kirjeitään on suomennettuina julkaistu kokoelmassa Kirjeitä keisariajan Roomasta. Kokoelman on opiskelijoittensa tekemistä käännöksistä toimittanut Marja Itkonen-Kaila, ja se on ilmestynyt vuonna 1974 (Oy Gaudeamus Ab, Helsinki). Plinius nuorempi syntyi vuonna 61 tai 62 ja kuoli todennäköisesti vuonna 113 tai 114. Hän oli valtion virkamies, joka toimi useissa tehtävissä. - Voit lukea enemmän hänestä ja hänen kirjoittamistaan kirjeistä edellä mainitusta kirjasta. Me teemme matkoja ja käymme merten takana katsomassa nähtävyyksiä, joista emme välitä ollenkaan jos ne ovat silmiemme edessä. Olemme kai luonnostamme kiinnostuneita kaukaisista asioista emmekä piittaa siitä mikä on lähellä; tai ehkäpä on niin että halu aina laimenee kun kohde on helppo saavuttaa; tai että lykkäämme asiaa Virikkeitä kirjoitelmaan PLINIUS TERVEHTII GALLUSTA 79
tuonnemmaksi koska voimme muka useinkin käydä katsomassa tuota kohdetta joka on nähtävissä milloin tahansa. Oli kuinka oli, omassa kaupungissammekin ja sen lähellä on vaikka kuinka paljon sellaista, mistä emme ole kuulleetkaan saati sitä nähneet. Mutta jos samat nähtävyydet olisivat Kreikassa, Egyptissä, Vähässä-Aasiassa tai missä tahansa maassa, joka osaa tehdä mainosta omista erikoisuuksistaan, olisimme kuulleet ja lukeneet niistä ja käyneet omin silmin katsomassakin. Itse olen äskettäin saanut kuulla ja nähdä sellaista, mitä en ollut ennen nähnyt, en ollut siitä koskaan kuullutkaan. Vaimoni isoisä oli pyytänyt minua käymään tarkastamassa Amerian tiluksiaan. Siellä kulkiessani minulle osoitettiin alhaalla näkyvää Vadimo-järveä, ja sain kuulla siitä merkillisiä asioita. Laskeuduin järven rannalle. Järvi on tasaisen pyöreä kuin kärrynpyörä, ei ainoatakaan lahtea eikä poukamaa; se on aivan säännöllinen ja sileä, aivan kuin taiteilijan käsi olisi kaivanut ja kovertanut sen. Vesi on taivaansineä vaaleampaa, himmeän vihertävää, rikintuoksuista ja mineraalinmakuista, ja sillä on parantava vaikutus luunmurtumiin. Kooltaan järvi ei ole suuri, mutta tuulet kuitenkin tuntuvat siinä ja nostattavat aaltoja. Järvellä ei ole yhtään venettä, sillä se on pyhä. Sen sijaan siinä uiskentelee saaria, jotka ovat täynnä ruokoa, kaislaa ja muuta mitä kasvaa rehevällä suomaalla ja myös tuon järven rannoilla. Saaret ovat erimuotoisia ja erikokoisia; kaikista on reuna kulunut paljaaksi, koska ne hankautuvat törmätessään rantaan tai toisiinsa. Kaikki ovat yhtä korkeita ja yhtä kevyitä ja suippenevat alapuolelta ikään kuin matalaksi köliksi, joka näkyy joka suunnalta ja on joka puolelta yhtä paljon veden alla. Välillä saaret ovat kiinni toisissaan ja näyttävät kiinteältä maalta, joskus taas kun tuulee eri suunnilta, ne erkanevat toisistaan, ja usein ne tyynellä säällä kelluvat kukin omalla tahollaan. Pienemmät ovat usein kiinni suuremmissa niin kuin pikkuveneet kuormalaivan kyljessä, usein taas näyttää siltä kuin suuret ja pienet uisivat kilpaa. Sitten kaikki ajautuvat jälleen samaan paikkaan ja muodostavat niemekkeen sinne mihin ovat pysähtyneet; milloin siellä milloin täällä ne päästävät vedenpinnan näkyviin tai peittävät sen, ja vasta kun ne ovat joutuneet järven keskelle, rantaviiva näkyy taas ehjänä. Kerrotaan, että laitumella olevat eläimet erehtyvät usein luulemaan näitä saaria niemiksi ja astuvat niihin. Ne eivät älyä joutuneensa liikkuvalle maaperälle ennen kuin saari on irtautunut rannasta ja ne näkevät niin kuin laivaan lastatut eläimet joka puolella pelkkää 80
vettä. Astuttuaan sitten maihin siellä minne tuuli on ne kuljettanut ne eivät sen enempää huomaa päässeensä pois saaresta kuin olivat huomanneet siihen menoakaan. Tämä järvi laskee jokeen, joka virtaa ensin vähän matkaa näkyvissä, mutta sukeltaa sitten luolaan ja jatkaa matkaansa syvällä maan alla. Jos jokeen heitetään jotakin ennen kuin se häviää maan alle, se kuljettaa sitä mukanaan ja tuo sitten taas näkyviin. Olen kirjoittanut sinulle tästä kaikesta, koska ajattelin tämän olevan sinulle yhtä outoa ja yhtä hauskaa kuulla kuin se on ollut itselleni. Eihän sinua niin kuin ei minuakaan mikään kiinnosta niin paljon kuin luonnon aikaansaannokset. Voi hyvin! Kirjoita kolme eri tekstiä. Aiheet: - Kaukainen paikka, johon haluaisin tutustua - Lähellä oleva paikka, jossa en vielä ole käynyt - Kiinnostava nähtävyys feN Harjoituksessa 111:1 B ja C viitattiin Harri Hautajärven kirjoi- tukseen Aulangon maisemissa (Hiidenkivi 3/1999). Lue artikkeli uudestaan ja kirjoita sen pohjalta kirje. Valitse kirjeen lähtökohdaksi jompikumpi seuraavista: a. Olet viettämässä kesälomaa Aulangolla ja kirjoitat paikasta ystävällesi, joka on kiinnostunut suomalaisista rakennuksista ja maisema-arkkiteh- tuurista. b. Eletään 1800- ja 1900-luvun vaihdetta. Olet Hugo Standertskjöldin kesä- vieraana Karlbergin kartanossa ja kirjoitat kirjeen ystävällesi. Runosta proosaksi Eino Leinon runo Tuuri kuuluu Helkavirsiä-kokoelmaan (1903). Helkavirret on kirjoitettu kalevalamitalla. Jotkut sananmuodot poikkeavat hieman nykykielen muodoista. Lue runo. (Harvinaiset ja vanhahtavat sanat ja muodot on selitetty.) Kirjoita runossa esitetty tapahtumasarja proosamuodossa. 81
Tuuri Noin ne lauloivat jumalat, iuorottivat jouhiparrat rannalla Aluen järven, Tuurin uudessa tuvassa: "Autuas elämän arpa, kun on onni ottamassa, taito kättä käyttämässä. Ei elot eläen puutu, taarit tarjoten vähene.” Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, kaatoi kannuhun olutta, lausui tuolla lausehella: ”On eloa, on iloa, oisi kyllin kvstä meillä, yksi on suru sydämen: Tuoni ankara tulevi, Kuolo kaikki korjannevi.” Senp’ on sai sanoneheksi, kuului tiuvut talvitieltä, kulkuset kujan periltä; kuunteli isäntä itse, vaikenivat valta-luojat. Tungeikse tupahan vieras hyvssä turkki, jäässä parta, kulmakarvat kuuralliset; pimeni tuvassa tuohus. Tuurin kasvot kalpenivat. Sanoi Kuolo kutsumaton: ”Kun ei kuulu tervehdystä, itse tervehdin tuloni.” juorottivat. deskriptiivinen verbi, kuvaa harrasta laulamista Autuas elämän arpa = onnellinen kohtalo elot = ruoka taari = olut kvstä. vanhan ^/^/-adjektiivin partitiivi, tarkoittaa ruokaa Tuoni = kuolema korjannevi = korjannee (potentiaali) senp’ = senpä; on, sana on tässä vain runomitan takia | tiuvut. tiuku-sznzn monikko, nyk. tiuut valta-luojat = mahtavat jumalat tungeikse = tunkeutui hyvssä = jäässä, vrt. hyinen tuohus = palava päre tai kynttilä 82
Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, tunsi jäätyvän verensä, sydämensä seisahtavan tuskasta sanattomasta; toki lausui laatuisasti: "Istunet ilon tekohon, tuoppi oltta tarjotahan.” Virkahti viluinen vieras: "Tullut en ilon tekohon, otan itse olvituopin.” Astui luokse arvollisten, kannun vaahtisen kumosi, lausui tuolla lausehella: ”Ei kysytä kuulumia, kysyn itse kuulumani: tie on tehty miehen mennä, reki sankarin samota.” laatuisa = sävyisä, sopuisa istunet = jos istut oltta = olutta, vanha muoto virkahti = lausahti, sanoi lyhyesti olvi = olut arvollinen (ylätyylinen) = arvokas, arvossa pidetty | vaahtinen = vaahtoava tie on tehty miehen mennä = tie on tehty miehen mentäväksi Lysmvi polvet ponnettoman, lvsmvi = lysähtivät; ponneton = voimaton syöksyi jalkoihin jumalten, huuti suulla surkealla: ”En jaksa erota vielä kodistani, konnustani. kontu = koti ja sen ympäristö luota vaimoni valion. Pyydän yhden päivän armon, yhden viikon, yhden vuoden. Nyvkähtivät päät pyhäiset. Kuolo kummasti hymyili: ”Ei miestä väkisin viedä, saati veikkoa jumalten. On aika odotellani.” Nyvkähtivät päät pyhäiset = pyhät päät nyökkäsivät saati = puhumattakaan; veikko = veli, ystävä Astui jo tuvasta Tuoni, painoi kiinni pirtin uksen: uksi = ovi hengähti isäntä itse, hengähtivät vierahatkin. 83
Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, tunsi päihtyvän verensä, sydämensä suurentuvan riemusta remahtavasta; remahtava riemu (deskriptiivinen) = ilon kaatoi kannuhun olutta, osoitus, esim. äänekäs nauru lausui tuolla lausehella: ”On eloa, on iloa, pöydät pantuna parasta, yks on riemu miehen riemu: tulla Tuonelta takaisin, nähdä Kalman kaikkoavan.” Kalma = kuolema; karkota = poistua, kadota, häipyä Jatkui juhla, täyttyi tuopit, täyttyi, tyhjeni samassa. - Juopui Tuuri taidollinen. Heräsi tyhjässä tuvassa, kuuli pakkasen kurikan, ulos katsoi akkunasta: oli orhi uksen eessä, hepo vartoi valjastettu, mies rehevä reen perässä, korkealla turkinkaulus. Kalpenivat aamutähdet, päivä talvinen sarasti. Muisti eilistä iloa, sanan lausui leikillänsä: ”Talo työlle, vieras tielle. Hoi, on jo herätä aika!” Ei ääntä väheäkänä. Tuluksilla tulta iski. Katsoi pirtin, katsoi sintsin, sintsi = vanhan venäläis- ja karjalaistyylisen jo nousi ylistupahan, talon eteinen, josta pääsee yläkertaan missä nukkui nuorikkonsa; lausui päästä portahien: portahien = portaiden kurikka = nuija; kovalla pakkasella talon seinät paukahtelevat | akkuna = ikkuna orhi = ori, orihevonen hepo = hevonen; vartoa = odottaa rehevä = voimakas, kookas; reen, reki-sanan genetiivi väheäkänä = vähääkään tulukset = vanhat tulensytytysvälineet 84
”On aika herätä, armas, kalpenevat aamutähdet.” Vastausta ei vähintä. Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, tunsi oudoksi olonsa, verensä väriseväksi; päätyi pirttihin takaisin, luokse lieden luontelihe; kivi on kylmä kiukahassa. Pilkisti pihalle tuosta: hepo seisoi niinkuin seinä, mies korotti niinkuin köngäs. Muisti eilistä muretta. hyrähti hymyhvn huuli: ”Hyv on olla onnen myyrä, kuoma julkisten jumalten.” luokse lieden luontelihe = meni lieden lähelle köröttää. deskriptiiviverbi, tässä: körötti = kökötti paikallaan; köngäs = jyrkkä vesiputous muretta (murremuoto) = murhetta hyrähti hymyhvn = alkoi hymyillä onnen myyrä = onnenpoika, onnellinen ihminen | kuoma = toveri, ystävä, kumppani Haukotteli haikeasti, tuosta lautsalle laseikse. lautsa = lavitsa, penkki, istuin- tai makuusija; päätti päivän nukkuvansa; laseikse = laskeutui käänti päätä, siirti kättä, koetti kumpaakin sivua, sivu = kylki ei unonen tullutkana. unonen = uni; tullutkana = tullutkaan Kimposi koholle Tuuri, sanan kirkkahan kirosi: ”Ei tästä pidot parane, ellei vierahat vähene.” kimmota = hypähtää; koholle = pystyyn kirkkahan = kirkkaan, nominatiivi kirkas Sanoi kylmä kyvtimiesi: kyvtimiesi = kyytimies, ajuri, kuski "Niinpä tielle työntelemme.” tielle työntelemme = lähdemme matkaan Tunsi Tuuri vierahansa, sydän rinnassa sävähti. sävähtää. verbi kuvaa pelästymisen tunnetta ”Sain ma vuoden armon ajan.” ma - minä; aian = ajan 85
Hyvrrepartainen hymähti: hyvrrepartainen = huurrepartainen ”Liet saanut satakin vuotta, etkö jo erota jaksa!” Ei muista elänehensä Tuuri eilistä enemmän. ”01i mulla poika pieni.” Haastoi Tuoni hallavainen: haastaa (murresana) = puhua; hallavainen = ”On jo kuollut, kuopattukin, hallava, harmaa | kuopattu = haudattu miespolven Manalla maannut.”miespolven = sukupolven ajan; Mana = Manala, Tuonela, kuolleiden asuinpaikka Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, jo tunsi jumalten lahjat, lausui, synkästi saneli: ”Alköhöt sinä ikänä, älköhöt juhliko jumalat kera kansan kuolevaisen! Jumalill’ on juhlat pitkät, ikä kerkeä inehmon. kerkeä = nopea; inehmo = ihminen nopsa niinkuin pyörän kehrä, nopsa = nopea; kehrä = pyörivä kiekko, rulla; pyörän kehrä = pyörivä pyörä; Päivät kultaiset kuluvi, aika armas lankeavi, köyrtvvi urohon selkä noissa pitkissä pidoissa, jumalaisten juomingeissa.” älköhöt = älkööt; sinä ikänä = koskaan kera = kanssa aika lankeavi = aika kuluu kövrtvä = tulla kumaraksi; uros = mies Istui Kuolon korjasehen. kuului kulkusten helinä hämärässä talvi-aamun; kuului vielä viittatieltä, jäälle järvien hävisi. korjanen = pieni korja; korja = ajelureki helinä = helisevä ääni viittatie = talvella järven yli kulkeva, merkeillä osoitettu tie, talvitie 86
V. Tiedon hakeminen verkosta ja sen pohjalta kirjoittaminen Internetistä löytyy paljon tietoa, jota voi käyttää hyväksi harjoitellessaan kirjoittamista. Tähän on koottu muutamia osoitteita ja ideoita siitä, mitä niiden pohjalta voi kirjoittaa. Osoitteet on tarkistettu 10.9.2002. Jos ne muuttuvat, yritä etsiä tietoa esimerkiksi hakuohjelmien kautta. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Näiden oikeuksien ansiosta Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Jokamiehenoikeuksiin sisältyy kuitenkin vaatimus, että toiminnasta ei saa aiheutua haittaa tai häiriötä. Oikeudet ja rajoitteet koskevat myös ulkomaalaisia. (Lähde: Ympäristöministeriö) A. Etsi osoite www.vyh.fi ja siitä reitti kohtaan Lvhvesti jokamiehenoikeuksista. (Voit käyttää hakua.) Lue siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä luonnossa liikkuessaan. B. Ohjeissa, jotka löysit, on käytetty verbien infinitiivejä (esim. saat poimia luonnonmarjoja). Kirjoita nyt samat ohjeet sillä tavalla, että et käytä verbien infinitiivejä vaan -minen-loppuisia substantiiveja (esim. poimiminen). Kirjoita siis luettelo asioista, jotka ovat sallittuja, ja asioista, jotka ovat kiellettyjä. Huomaa, että ilmausten sanajärjestys voi muuttua seuraavalla tavalla: liikkua luonnossa -> luonnossa liikkuminen. Kuitenkin jos verbillä on useita määritteitä, ne voivat jäädä myös -minen-substantiivin jälkeen. Huomaa myös, että verbin objektista tulee genetiivi, joka on -minen- substantiivin edellä: poimia luonnonmarjoja —> luonnonmarjojen poimiminen. Jokamiehenoikeudet 87
Kirjoita ensin luettelo Sallittua on... Kirjoita sitten luettelo Kiellettyä on... Katso mallivastaukset. C. Täydennä seuraava teksti. Siitä on poistettu -m/nen-substantiivit ja verbien infinitiivit. Verbit on annettu infinitiivimuodossa erillisessä luettelossa tekstin jälkeen. Valitse luettelosta sopiva verbi ja käytä sitä joko infinitiivissä tai -m/nen-substantiivin muodossa sen mukaan, millainen lauseen rakenne on. Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai niihin verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Oikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella pellon yli voi . Jos kulkureiteillä on portteja, ne on muistettava . Toisen pihamaata ei saa kulkutienä. Toisen maalle ei saa mitään eikä maata saa niin, että se muuttuu alkuperäisestä. Jos toisen pihamaata käyttää toistuvasti kulkutienä, voidaan siitä . Toisen pihamaan kulkutienä on rangaistavaa myös silloin, jos rikotaan kotirauhaa. Lintujen pesimisaikana tulisi välttää sellaisilla lintujen pesimä- ja oleskelualueilla kuin lintuvesillä ja ulkosaarilla. Joukkotapahtumien, kuten hiihto- ja suunnistuskilpailujen on hyvä neuvotella maanomistajan kanssa. hiihtää, järjestää, kaivaa, käyttää (2 kertaa), liikkua (2 kertaa), rakentaa, rangaista, sulkea D. Jokamiehenoikeudet esitetään ohjeissa hyvin yleisellä tasolla: ei saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille, ei saa roskata ympäristöä jne. Kerro samoista asioista konkreettisella tasolla: kirjoita pieni tarina henkilöstä, joka ei halunnut noudattaa ohjeita. Mitä hän teki ja mitä hänelle tapahtui? 88
Matka Suomessa Suomessa toimii järjestö Matkailun Edistämiskeskus (MEK). Se markkinoi matkailu-Suomea maailmalla. Tutustu sen verkkosivuihin. Osoite: http://www.mek. fi/ Käytä tietoja hyväksesi ja Suunnittele jollekin ryhmälle matka johonkin kohteeseen. Valitse aika, paikka, tapahtumat, nähtävyydet, kulkuneuvot jne. Kirjoita ryhmän jäsenille tarkoitettu kirje, jossa kerrot, mitä tietoja olet saanut, ja ehdotat kyseistä matkaa. Jos haluat saada lisää virikkeitä kirjeen muotoiluun, hanki MEK:n ilmaisia esitteitä. Eräät saunan ystävät ovat perustaneet Suomen Saunaseura -nimisen yhdistyksen. Sen tehtävänä on tehdä saunaa tunnetuksi ja vaalia perinteistä suomalaista saunakulttuuria. Yhdistyksen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.sauna.fi Etsi englanninkielisiltä sivuilta saunaterminologia ja ohjeita saunomisesta ja kirjoita niiden avulla teksti, jossa kerrot saunasta ja saunomisesta. Ateneumin taidemuseon verkkosivut löytyvät Valtion taidemuseon kotisivulta osoitteesta www.fng.fi. Sieltä pääset Ateneumin taidemuseon sivuille. Etsi kohdasta Kokoelmat Ateneumin opas. Hae sieltä taiteilijan nimi Ferdinand von Wright ja katso hänen teoksistaan taulu Taistelevat metsot. (Jos haluat päästä suoraan taulun esittelyyn, voit kokeilla osoitetta www. fng. fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/cont/chap4/sect8/ page35.htm) A. Lue tauluun liittyvä teksti. Siinä annetaan tiiviissä muodossa tietoja taiteilijasta ja taulusta. Etsi tiedot, joiden avulla voit vastata seuraaviin kysymyksiin. Vastaa omin sanoin. Vertaa vastauksiasi mallivastauksiin. 1. Mitä saat tietää Wrightin asuinpaikasta? 2. Mihin aiheisiin hän keskittyi? 3. Miten hänen teoksiinsa suhtauduttiin? 4. Mikä muutos suhtautumisessa tapahtui? 5. Miten Taistelevien metsojen suosio on myöhemmin näkynyt? Sauna Kuuluisa taulu 89
Taideteoksen kuvailu Ateneumin oppaassa on myös Magnus von Wrightin taulu Annankatu kylmänä talviaamuna (1868). Tutustu tauluun (oso\\e:www.fng.fi/fng/ html4/fi/ateneum/guide/cont/chap4/sect7/page31.htm). Kuva on pieni, mutta voit etsiä sen suurempana postikortista tai jostain taidekirjasta. Ateneumin oppaassa sanotaan taulusta, että se on "täynnä sitä pienen kaupungin järkkymätöntä rauhaa ja hiljaisuutta, joka pysäyttää pilvetkin taivaalle”. Kirjoita taulusta teksti, jossa kuvaat, mitä taulussa on ja mikä saa aikaan taulun tunnelman. Kirjastoilla on paitsi painettuja esitteitä myös verkkosivuja, joilta voi lukea kirjaston käyttösäännöt. Etsi osoitteesta www.lib.hel.fi Helsingin kaupunginkirjasto ja siitä kohta Kirjasto-info. Sieltä löydät kohdan Lainaaminen ja kirjastokortti. Kuvittele, että ystäväsi, joka on asunut Suomessa vasta vähän aikaa, haluaa oppia käyttämään kirjastoa. Hän esittää sinulle seuraavat kysymykset. Vastaa niihin käyttösääntöjen avulla. Vastaa omin sanoin. 1. Miten saan kirjastokortin? 2. Tarvitsenko oman kortin vai voinko lainata sinun korttiasi? 3. Minä aina hukkaan kaikki tavarat. Mitä teen, jos kortti katoaa? Entä onko uusi kortti ilmainen? 4. Mitä tapahtuu, jos unohdan palauttaa lainaamani kirjan tai videon? 5. Voinko palauttaa Helsingistä lainaamani kirjan Vantaan kirjastoon? 6. Mitä teen, jos haluan lainata kirjan, joka on lainassa jollakin toisella? 7. Kuinka paljon joudun maksamaan, jos palautan kirjan kaksi viikkoa myöhässä? Etsi verkosta teksti, jossa kerrotaan Helsingin yliopiston kirjaston vaiheista. Osoite: www.iib.helsinki.fi/yleistieto/historia.htm Etsi tekstistä seuraavat vuosiluvut ja kirjoita, mitä niinä vuosina tapahtui. Älä kopioi lauseita tekstistä vaan kirjoita sama asia omin sanoin. Kirjaston käyttö Helsingin yliopiston kirjasto 90
1. 1488 2. 1640 3. 1642 4. 1707 5. 1820 6. 1827 7. 1828 8. 1845 9. 1893 10. 1950-luku A. Etsi Tilastokeskuksen verkkosivut (osoite: www.stat.fi) ja katso kohdasta Suomi lukuina otsikko Ympäristö ja luonnonvarat. Siitä löydät kohdan Maantieteellisiä tietoja. Kirjoita sen pohjalta kuvaus Suomen maasta. Tehtäväsi on kirjoittaa vaihtelevia lausetyyppejä, joista muodostuu yhtenäinen teksti. Älä käytä tarkkoja numerotietoja vaan pyöristä luvut. B. Etsi Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta Suomi lukuina otsikko Asuminen. Sieltä löytyy erilaisia tilastoja. Tutustu taulukoihin, poimi niistä kiinnostavia tietoja ja kirjoita niiden pohjalta selostus siitä, miten suomalaiset asuvat. Selostuksen pitää olla yhtenäinen teksti. Älä luettele numerotietoja vaan tee yhteenvetoja ja vertailuja. C. Etsi Tilastokeskuksen verkkosivuilta jokin taulukko, joka kiinnostaa sinua, ja muunna taulukon tiedot yhtenäiseksi tekstiksi. Tilastotietoa Suomesta 91
VI. Vapaa kirjoittaminen 1.> Ohjeita A. Olet lähdössä pariksi viikoksi ulkomaille ja tuttavasi tulee siksi ajaksi asumaan asuntoosi. Kirjoita häntä varten ohjeet asumisesta. Sähköposti on mainio väline harjoitella kirjoittamista. Paitsi että voit tietenkin kirjoittaa ihan oikeita viestejä, voit harjoituksen vuoksi kuvitella tilanteita. Tässä muutamia tilanteita. A. Olet sopinut tapaamisesta opettajasi kanssa. Sinulle tulee este. Kirjoita opettajalle tapaamisen peruutus. Muista mainita sovittu tapaamisaika. Pahoittele peruuntumista. Jos haluat, voit kertoa syyn. Kysy kohteliaasti, milloin voisit saada uuden tapaamisajan. B. Olet ollut tentissä. Opettaja on ilmoittanut, että tenttitulosta voi tiedustella sähköpostitse. Kysy omaa tulostasi. C. Olet ilmoittautunut tenttiin mutta huomaat, ettet pystykään menemään tenttiin. Peruuta ilmoittautuminen. D. Aiot järjestää juhlat ja lähettää kutsut ystävillesi sähköpostitse. Sinulla on postituslista. Kirjoita heille yhteinen kutsukirje. Mainitse paikka, aika, aihe ym. Selosta myös, miten teille tullaan. Saatat joskus joutua kirjoittamaan myös pikku ilmoituksia esim. oppilaitoksen, asuntolan tai kaupan ilmoitustaululle. Tässä muutamia aiheita. Sähköpostiviesti Pikku ilmoitus 92
Haluat myydä tai ostaa tenttikirjan tai tenttikirjoja. Ilmoita tarpeelliset tiedot kirjoista ja itsestäsi. Haluat antaa yksityistunteja, esim. äidinkielessäsi, musiikissa, matematiikassa... Kirjoita ilmoitus. Kerro siinä, opettaisitko aikuisia vai lapsia, missä ja mihin aikaan voisit pitää tunteja jne. Anna yhteystiedot. Olet löytänyt tai kadottanut jotakin. Kirjoita siitä ilmoitus. Mikä esine on kyseessä ja missä se katosi tai mistä se löytyi? Jos olet kadottanut jotain, lupaa löytöpalkkio. Suunnitelma ja mainos Saat tehtäväksesi järjestää Suomessa omaa maatasi esittelevän tilaisuuden esim. matkailumessuilla. Suunnittele ohjelma: kirjoita luetteloksi, mitä aiot esitellä ja mitä havaintomateriaalia tarvitset. Kirjoita sitten messuesitteeseen tarkoitettu mainosteksti. Teksti satunnaisesti valituista sanoista Seuraavassa on lista umpimähkään valittuja sanoja. Käytä mielikuvitustasi ja laadi teksti, johon sisällytät ne kaikki. Sanojen ei tarvitse olla luetellussa järjestyksessä. Käytä sanoja tekstisi vaatimassa muodossa. Katso sanojen merkitys ja käyttöyhteyksiä suomen kielen sanakirjoista. (Hyviä sanakirjoja ovat esim. kolmiosainen Suomen kielen perussanakirja ja yksiosainen Suomen kielen sanakirja ulkomaalaisille.) Tekstisi pituu- den olisi hyvä olla n. 150-200 sanaa. halkaista neliömetri ikioma pahantuulinen järkytys rappukäytävä kanssa saartaa kietoutua sora kuin tarkka leivinpaperi unohtumaton luetella vastaranta mieluummin
B. Valitse itse jollakin menetelmällä noin 15 sanaa ja kirjoita teksti, jossa käytät niitä. A. Olisi tärkeätä kirjoittaa joka päivä jotakin. Voit kirjoittaa esimerkiksi päiväkirjaa suomeksi. Sivulta 136 voit lukea virikkeeksi erään henkilön muutamasta lomapäivästään kirjoittamaa päiväkirjaa. Kun kirjoitat päiväkirjaa, älä ajattele kielivirheitä ja korjaamista. Tärkeintä on saada ajatuksesi ilmaistuksi itsellesi. Samalla voit kehittää sanavarastoasi kirjoittamalla vähitellen yhä vaativammista aiheista. Aluksihan voit kirjoittaa vaikkapa päiväohjelmastasi, siitä mitä luit lehdestä tai näit televisiosta ja mitä havaintoja teit ihmisistä. Myöhemmin voit kommentoida kokemuksiasi ja pohtia ongelmiasi. B. Jos käyt jollakin kurssilla tai kuuntelet luentoja tai esitelmiä, voit pitää päiväkirjaa oppimisestasi. Esimerkiksi yliopistossa harrastetaan paljon ns. luentopäiväkirjoja. Niissä kerrotaan lyhyesti luennon asiasisältö ja esitetään omia kommentteja siitä, mikä on tuntunut mielenkiintoiselta; kommenttien on kuitenkin liityttävä luennon sisällön kannalta olennaisiin seikkoihin. Valitse seuraavista aiheista sellaiset, jotka kiinnostavat sinua. Kun alat kirjoittaa jostakin aiheesta, älä ryhdy suinpäin kirjoittamaan tekstiä vaan keräile ensin asiaan liittyviä ajatuksia ja tietoja. Jäsentele niiden pohjalta kirjoitelmasi rakenne. Rentoudu ja kirjoita ensimmäinen versio. Kun olet saanut tekstin valmiiksi, tarkista se vielä huolellisesti. Poista turhalta tuntuvat kohdat ja lisää tarpeellinen. Huolehdi lopuksi myös kirjoituksen kieliasusta. Käytä tarvittaessa apuna kielioppia ja oikeinkirjoitus- oppaita. Jos sinulla on suomalaisia ystäviä, anna tekstisi heille arvioitavaksi. A. Kuvittele, että saisit tilaisuuden puhua Suomen presidentin kanssa. Suunnittele, mistä asioista puhuisit. Mitä ehdotuksia tekisit? Mieti perus- Vapaamuotoisia kirjoitustehtäviä telut. 94
B. Suomessa ollessasi olet varmaankin kiinnittänyt huomiota moniin erilaisiin asioihin. Olet nähnyt täällä sekä hyvää että huonoa. Kirjoita Suomen hyvistä ja huonoista puolista. C. Kirjoita siitä, mitä haluat oppia, kun opiskelet suomea. Kirjoita myös siitä, mitä jo osaat, missä selviydyt suomen kielellä. D. Kirjoita aiheesta Oma pöytäni. Kuvaile pöytäsi ulkonäköä ja kerro, mistä olet hankkinut sen. Kirjoita myös esineistä, joita pidät pöydälläsi, ja siitä mitä teet pöydän ääressä. Minkälaisia tunteita pöytäsi sinussa herättää? E. Mitä näen ikkunastani ja mitä haluaisin nähdä? F. Miellyttäviä ja epämiellyttäviä koulumuistoja G. Ensimmäiset työkokemukseni H. Vierailulla suomalaisessa kodissa Ajatuksia sanomalehteä lukiessa J. Matkareitti. Muistele jotakin sinulle tuttua reittiä, esimerkiksi koulumatkaa tai lenkkipolkua. Kirjoita, mitä sen varrella on (oli), minkälaisen maiseman läpi se kulkee (kulki) jne. Mitä muistoja sinulla liittyy tähän reittiin? 95
Liite: Kirjoitustehtävien aiheita eri tasoille Seuraavassa tasojen ryhmittelyssä noudatetaan Helsingin yliopiston suomen kielen peruskurssien järjestystä. Kukin taso vastaa yhden lukukauden kurssia (5 ov). Tasoilla 1-2 opiskellaan yleensä jonkin oppikirjan ensimmäinen osa ja tasoilla 3—4 toinen osa. Kursseille on määritelty tavoitteet. Ensimmäisen ja toisen tason tavoitteena on lähinnä puhetilanteissa tarvittava kielitaito. Kirjoittamisessa näillä tasoilla pyritään karkeasti sanoen siihen, että opiskelija pystyy kirjoittamaan kunnollisia lauseita ja tutuista aihepiireistä suppeita tekstejä. Kolmannen tason jälkeen hänen odotetaan osaavan kirjoittaa asiatekstejä (aihepiireinä mm. maantuntemus, yhteiskunta ja kulttuuri) sekä ilmaista ja perustella mielipiteensä erilaisista asioista. Neljännellä kurssilla opiskelija oppii käsittelemään esim. opiskelu- aineisiinsa liittyviä aiheita ja kirjoittamaan yhä monipuolisemmista teemoista. Kurssien aikana opiskelija oppii havaitsemaan myös puhutun ja kirjoitetun kielen erot. Alkeiskurssien tunneilla kuunteleminen ja kirjoittaminen palvelevat toisiaan. Olemme suosineet harjoitustapoina mm. pieniä, säännöllisesti toistuvia saneluja, jotka tarkistetaan heti. Taululta kopioi- minenkin tukee omaa kirjoittamista. Erilaisia suullisen kommunikaation harjoitustehtäviä voi usein muuntaa myös kirjoitustehtäviksi. Oppikirjan tai kielioppiharjoitusten sanat yritetään saada käyttöön sillä tavalla, että luodaan jotakin itse. Kirjoitetaan esim. kirjeitä ja kortteja ja kerrotaan toisille omasta päivästä, asunnosta, harrastuksista jne. ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti. Vaikka kirjoittaminen myöhemmissä vaiheissa on erinomaista yksilöllistä harjoitusta, niin alkeiskurssilla on hyvä käyttää yhteistoimintaa myös kirjoitustehtävissä, jotta kaikkien ideat saadaan ryhmän hyödyksi. Jatkokursseilla yhdistetään kirjoittaminen kaikkeen lukemiseen. Lukutekstien pohjalta tehdään jatkuvasti pieniä kirjoitustehtäviä. Ne voivat olla esim. tekstin omin sanoin uudelleen kertomista, kertovien tekstien muuttamista dialogeiksi ja päinvastoin ja muita tällaisia muuntamistehtäviä. Hyvä harjoitus on myös keskustella tekstin kans- 96
sä eli kirjoittaa kommentteja sen kirjoittajalle tai kirje tekstin henkilölle jne. Tekstistä voi myös tehdä lyhyet muistiinpanot ja käyttää niitä suullisen esityksen pohjana. Se on samalla jo esiharjoitusta vaativampia referointitehtäviä varten. Suullista ja kirjallista harjoittelua voi yhdistää myös sillä tavalla, että ennen kirjoittamista keskustellaan aiheesta ja kerätään siten aineksia kirjoitukseen. Samalla voidaan esim. sanakirjoista kerätä kirjoituksessa tarpeellista sanastoa. Kirjoittamalla opitaan myös kielioppia. Esimerkiksi kertomusten kirjoittaminen vahvistaa imperfektin hallintaa, jos menneen ajan muotojen käyttö on ongelma. Yritämme laatia kieliopin asioista harjoituskirjojen aukkotehtävien rinnalle mahdollisimman paljon tehtäviä, joissa oppija saa itse keksiä lauseita ja kirjoittaa tekstejä. Me kirjoitutamme paljon, vaikka korjaaminen ja palautteen antaminen viekin paljon aikaa. Aina ei suinkaan kiinnitetä huomiota kaikkiin virheisiin. Koetamme myös opettaa edistyneitä kirjoittajia korjaamaan itse mahdollisimman paljon. Vaikka tavoitteena on hyvä, kieliopillisestikin korrekti kirjoitus, täytyy muistaa palkita myös kommunikaation onnistuminen. Kirjoittamisen pitäisi tuottaa mielihyvää eikä aiheuttaa suorituspaineita. Yliopistossa joudumme harjoittamaan myös tieteellistä kirjoittamista. Tavoitteena on ensinnäkin kunnollinen kieli: ei saisi olla enää taivutusvirheitä eikä pahoja lauseopillisia virheitä. Toisaalta on opittava käytänteet: Miten lähteisiin viitataan, miten siteerataan ja referoidaan. Esimerkiksi tiivistelmän ja referaatin laatimisen oppiminen vaatii kovaa työtä. Harjaannusta opiskelija saa esimerkiksi, kun kirjoitutamme hänellä kuvitteellisia tenttivastauksia. Tärkeätä on kaikessa referoinnissa, että opiskelija oppii irtautumaan tekstin ilmaisuista ja sanomaan asiat omin sanoin. Seuraavia kirjoitelmien aiheita olemme käyttäneet useiden kurssien tunneilla ja loppukokeissa. Toivomme, että niistä on apua sekä itsekseen kirjoittavalle opiskelijalle että opettajalle, joka miettii, mitä kirjoituttaisi. 97
Kirjoitustehtävien aiheita Suomi 1-4 -kursseille Suomi 1 • Kirjoita jotakin itsestäsi! (Kuka sinä olet, mistä tulet, mitä kieliä puhut, missä asut, mitä opiskelet, missä perhe on, mitä teet joululomalla, tuletko suomi 2 -kurssille, mitä sinä haluaisit..?) • Kirjoita jotakin maasta, josta olet kotoisin. • Kirjoita jotakin vaatteistasi! • Kirjoita jostakin oppikirjan henkilöstä. • Kirjoita pieni teksti: Suomen talvi ja kesä. • Kirjoita kirje ystävälle. • Kirjoita pieni teksti sarjakuvasta. • Kirjoita dialogi: Suomalainen ja ulkomaalainen keskustelevat • Mitä turisti voi tehdä ja nähdä täällä • Mistä puhuisit Suomen presidentin kanssa, jos tapaisit hänet? • Opiskelen yliopistossa / koulussa • Perheeni • Paras ystäväni • Haluaisin... Suomi 2 • Katso matkaesitteitä ja kirjoita, mitä turisti voi tehdä Kuopiossa, Lappeenrannassa... • Eläinystäväni • Asuntoni • Opiskelijan päivä • Hauska viikonloppu • Bussipysäkillä • Saunassa • Junamatkalla Suomessa • Vaatteita ostamassa • Kirje poliitikolle • Terveisiä täältä Suomesta! • Mistä pidät Suomessa ja mistä et pidä? • Mitä sinulla ei ole (ja haluaisit saada)? • Kerro, millainen perhe sinulla on. • Kerro, mitä teet tavallisesti keskiviikkona (aamulla, aamupäivällä, iltapäivällä ja illalla). • Kerro, mitä teet / teit joululomalla / kesälomalla. 98
• Kerro vapusta. • Kerro, mitä teit palmusunnuntaina ja mitä teit pääsiäisenä. • Kerro, mitä teit viime kesänä / talvena. • Kerro satu. • Kirjoita siitä, mitä haluat oppia, kun opiskelet suomea. Kirjoita myös siitä, mitä jo osaat (missä selviydyt suomen kielellä). • Kirjoita teksti, jossa ovat mukana seuraavat sanat. (Opettaja antaa esim. 10 sanan listan.) • Lue suomalaisen opiskelijan kirje. (Opettaja antaa kirjeen.) Kirjoita vastauskirje. Suomi 3 • Harrastukseni • Mitä tekisin lomallani Lapissa? • Muuttaisinko maalle asumaan? • Mielenkiintoinen paikka, jossa olen käynyt • Televisio ja minä • Kirjat ja minä • Oma pöytäni • Syntymäpäiväni (Kerro, miten syntymäpäivääsi vietettiin, kun olit lapsi. Miten nyt vietät sitä?) • Ammatti, joka kiinnostaa minua / Ammatteja, jotka kiinnostavat minua • Vuodenaikojen vaihtelu Suomessa ja kotimaassani • Mitä näen ikkunastani ja mitä haluaisin nähdä? • Kirjoita paikoista, joissa olet asunut • Kerro kotikaupungistasi. • Suomalainen ystäväsi haluaa matkustaa sinun kotikaupunkiisi. Mitä hänen on hyvä tietää? • Tämä paikka Sinun pitää nähdä! (Kirjoita teksti, jossa mainostat kotikaupunkiasi tai jotain muuta paikkaa turistille.) • Matkalla ystävän kanssa • Joululahjat • Päivä pienen lapsen kanssa • Jännittävä tapaus • Ennen oli toisin • Kotimaani historiaa • Kirjoita jonkun ihmisen elämäkerta. • Kirjoita tulevaisuudensuunnitelmistasi. • Haastattele kuvan henkilöä. (Kirjoita kysymykset ja vastaukset.) 99
Kerro, kuinka sinun kotimaassasi vietetään joulua, uuttavuotta tai jotakin muuta juhlaa. Kerro omin sanoin seuraava teksti (teksti on mukana) Kerro, kuinka tämä vuosi on alkanut ja mitä odotat tältä vuodelta (kevätlukukauden tasokokeen aihe) Seuraavassa on muutamia tekstin alkuja. Valitse yksi alku ja kirjoita siihen jatko, pieni juttu: - Katsoin aamulla peiliin ja... - Lähdin kaupungille toimittaakseni pari asiaa. - Minua on aina kiinnostanut... - Nykyinen työni on / ei ole unelma-ammattini. - Aurinko paistaa ja meri on sininen. - Nykyään minulla ei ole aikaa harrastaa mitään mutta... - Maailmassa on paljon parannettavaa. - Perheessäni oli monta lasta. / Olin perheeni ainoa lapsi. - Olin aina ajatellut, että minulle ei voisi tapahtua mitään tällaista. - Jos voisin aloittaa opintoni alusta uudelleen,... Suomi 4 Lukukausi päättyy. Mitä nyt? Oletko tyytyväinen? Minkälaisia suunnitelmia sinulla on kesäksi ja ensi lukuvuodeksi? Omakuva. (Kirjoita siitä, minkälainen ihminen sinä olet.) Päivä jota en unohda Sitä ihmistä en unohda Taulu, joka on jäänyt mieleeni Kotimaani kevät. Kirjoita siitä, millaista kotimaassasi on tähän vuodenaikaan. Millainen luonto on? Mitä ihmiset tekevät? Lapsuuteni leikkipaikat. Missä leikit lapsena? Millaista siellä oli? Minkälaisia ne paikat ovat nyt? Paikka, jossa viihdyn / Paikkoja, joissa viihdyn Kirjoita siitä, millaisessa ympäristössä lapsena asuit. Miten asumiseni on muuttunut Kirjoita ensimmäisistä työkokemuksistasi. Miellyttäviä ja epämiellyttäviä koulumuistoja Vierailu suomalaisessa kodissa Mikä Suomessa on hyvää ja mikä huonoa? Kirjoita siitä, mitä haluaisit omassa maassasi tai Suomessa muuttaa ja mitä säilyttää. Suomessa asuvan ulkomaalaisen haastattelu (Kirjoita kysymykset ja vastaukset.) 100
Mitä luulin ennen ja mitä tiedän nyt Kaksikymmentä kysymystä, joihin haluaisin vastauksen Kirjoita neuvoja ystävällesi, joka on tulossa Suomeen opiskelemaan. Kirjoita pieni kirje suomalaiselle maanviljelijälle, jolla on vuokrattavia kesämökkejä. Kerro suunnitelmistasi vuokrata mökki ensi kesänä joksikin ajaksi ja kysy tietoja mökistä ja sen ympäristöstä, vuokrasta ja muista sinulle tärkeistä asioista. Ajatuksia sanomalehteä lukiessa Mitä historia minulle merkitsee Suomen kieli ja kulttuuri on Helsingin yliopistossa sekä pää- että sivuaineeksi sopiva oppiaine. Opiskelijaksi pääsevän edellytetään osaavan suomea jo hyvin. Opintoihin kuuluu sekä teoreettisia että kielitaito- kursseja. Kielitaito-opintoihin sisältyy aina myös kirjoittamisen kursseja. Niillä on päätavoitteena, että opiskelija osaa kirjoittaa suomeksi tarvittavat opinnäytteensä (tenttivastaukset, esitelmät, praktikumtyöt, pro gradu -tutkielman), mutta lisäksi harjoitellaan myös vapaamuotoisempaa itsensä ilmaisemista. Harjoituksissa opiskelijaa ohjataan tuottamaan, korjaamaan ja muokkaamaan tekstiä, niin että siitä tulee kielellisesti korrekti ja sisällöllisesti ja rakenteellisesti yhtenäinen. Suomen kielen ja kulttuurin kirjoitusharjoituksia Kirjoitustehtäviä Katson Suomen karttaa ia oman maani karttaa. Tarkastele seuraavia seikkoja: sijainti, rajanaapurit, koko, pinnanmuodot, vedet, kasvillisuus, asutus, talous. Pohdi, mitä maantieteellinen sijainti on merkinnyt historiassa ja politiikassa. Miten opettaisin omaa kieltäni suomalaisille. Pohdi esim., miten kieli eroaa suomen kielestä, mikä siinä mahdollisesti olisi vaikeata, millaisilla menetelmillä haluaisit opettaa, mitä oman maasi kulttuurista sisällyttäisit kielenopetukseen. Kuukausien nimet (ryhmätyö). Selvittäkää yhdessä kuukaudennimien etymologia ja kirjoittakaa jokaisesta kuukaudesta artikkeli. Huolehtikaa lähdeviitteistä. Yhdistäkää artikkelit ja kirjoittakaa kokoelmaan johdanto.
Suomalaiset puut (ryhmätyö). Jakakaa tehtävät. Kukin etsii tietoja yhdestä puulajista. Kirjoittaja voi keskittyä johonkin näkökulmaan: lajin kuvaus, puun käyttö materiaalina, puuhun liittyvää perinnetietoa jne. Ryhmä voi sopia, millainen kooste kirjoitelmista laaditaan. Metsä. Jos saat tehtäväksi käsitellä teemaa "metsä” mahdollisimman monipuolisesti, minkä kaikkien tieteenalojen kannalta voisit sitä tarkastella? Kirjoita luettelo näkökulmista. Valitse sitten yksi näkökulma, etsi lähdemateriaalia ja kirjoita pienoistutkielma. Jos työ laaditaan ryhmätyönä, saadaan aikaan kooste useammasta näkökulmasta. Runebergin päivä. Laadi kirjoitus, jonka voisit kuvitella ilmestyvän lehdessä omassasi maassasi. Esittele siinä tämän suomalaisen juhlapäivän tausta ja siihen liittyviä (ja liittyneitä) tapoja. - Samalla tavalla voit kirjoittaa muistakin merkkihenkilöistä ja merkkipäivistä. Ne on lueteltu kalenterissa. Referaatti. Lue artikkeli. Kirjoita ensin luettelo artikkelin pääasioista. Kirjoita luettelon pohjalta referaatti. (Referaatti on omin sanoin kirjoitettu tiivis esitys alkuperäisen artikkelin keskeisestä sisällöstä.) Hyviä artikkeleita löytyy esim. suomalaista kulttuuria esittelevästä Hiidenkivi-lehdestä. B. Sana- ja tyyliharjoituksia Jos opiskelet ryhmässä, voitte tehdä seuraavan sanastoharjoituksen. Jokainen valitsee kiinnostavan tekstin ja kopioi sen kaikille kurssilaisille. Jokainen laatii omaan tekstiinsä muutamia sanastotehtäviä. (Esim. seuraavanlaisia: Etsi perusmuodot; Selitä sanojen merkitys; Kirjoita johdoksen kantasana; Kirjoita synonyyminen ilmaus; Etsi tekstin aihepiiriin liittyvää lisäsanastoa.) Tehtävät käydään läpi esim. ryhmissä. Kuvittele, että sinun pitää selittää seuraavat käsitteet ihmiselle, jolle ne ovat aivan tuntemattomia. Ajattele, että niitä ei hänen maassaan ja kulttuurissaan ollenkaan tunneta. Kirjoita asiallinen, mahdollisimman tarkka selitys jokaisesta. (Käsitteet: lumi, orava, raitiovaunu, henkilötunnus, joulu, jätehuolto, tabletti, äänestys, patsas.) Kirjoita seuraava monimutkainen virke toisella tavalla, niin kuin selittäisit siinä olevat asiat suullisesti. Käytä päälauseita ja sivulauseita ja järjestä asiat toiseen järjestykseen. 102
Tutkittaessa Topeliusta maantieteilijänä tai yleensä hänen toimintaansa tai aatteitaan ei ole kuitenkaan mahdollista turvautua vain tähän materiaaliin, vaan oikeiden asiayhteyksien ymmärtämiseksi hänet on lisäksi kyettävä liittämään siihen fyysiseen ja henkiseen todellisuuteen, jossa hän vaikutti. (Lähde: Allan Tiitta, Harmaakiven maa s. 8.) Kirjoita seuraavat jaksot tiiviimmällä tyylillä. Käytä substantiiveja, partisiippeja ja lauseenvastikkeita. a) Koska Topelius oli niin monipuolinen ja koska hän oli saavuttanut huomattavan aseman Suomen kulttuurihistoriassa, on tutkimusta, joka koskee häntä, runsaasti. b) Tutkimus, joka liittyy Topeliukseen tai sivuaa häntä, sisältää paljon tietoa, joka valaisee tutkimusaihettani. c) Aluksi luodaan tausta Topeliuksen toiminnalle niin että valotetaan sitä, kuinka maantieteellinen tutkimus kehittyi 1800-luvun alkupuolelle saakka. d) Maantiede kuvaa sitä, millainen on ihmisen ja luonnon välinen suhde, ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen. Muuta tiivis teksti väljemmäksi. Kerro seuraavissa tekstikatkelmissa esitetyt asiat omin sanoin. Sano asiat mahdollisimman helpolla tavalla. (Ajattele vaikka, että sinun pitää selittää asiat suomeksi ystävällesi, joka on lukenut vain alkeisoppikirjan.) 1. Kadunvarsijobbarin taitavasti hyvännäköiseksi meikkaama auto voi johtaa autoista jotain tietävänkin harhaan. Kevyillä eväillä varustetun kannattaa myös muistaa, että kuluttajansuojalainsäädäntö ei koske yksityishenkilöiden välisiä autokauppoja. 2. Opetuksen kehittämisohjelman yksi painopiste on oppimisen arvioinnissa. Arviointi pitäisi nähdä osana oppimista, ei kurssin lopussa tehtynä erillisenä "lisänä”. Äärimmilleen vietynä tämä tarkoittaa sitä, että oppimista arvioidaan koko opetuksen ja kurssin ajan eikä vain yhden suorituksen perusteella. Harjoittele ymmärtämään partisiippien tempuksia. Alleviivaa b-koh- dan lauseista se vaihtoehto, joka mielestäsi parhaiten sopii a-kohdan lauseenvastikkeen / partisiippiattribuutin tilalle. Jos löydät kaksi sopivaa vaihtoehtoa, merkitse toinen katkoalleviivauksella. 1. a) Mies pelastettiin meressä ajelehtineelta jäälautalta. 1. b) Mies pelastetiin jäälautalta, joka ajelehti meressä. / Mies pelastettiin jäälautalta, joka on ajelehtinut meressä. / Mies pelastettiin jäälautalta, joka oli ajelehtinut meressä. 103
2. a) Puhelinyhtiö ilmoitti veloittavansa perheen tililtä eräpäivänä 3,6 miljoonaa markkaa. 2. b) Puhelinyhtiö ilmoitti, että se veloitti perheen tililtä eräpäivänä 3,6 miljoonaa markkaa. / Puhelinyhtiö ilmoitti, että se veloittaa perheen tililtä eräpäivänä 3,6 miljoonaa markkaa. / Puhelinyhtiö ilmoitti, että se veloittaisi perheen tililtä eräpäivänä 3,6 miljoonaa markkaa. 3. a) Hoitamatta jätetty sairaus on tietoinen riski. 3. b) Sairaus, joka jätetään hoitamatta, on tietoinen riski. / Sairaus, joka jätettiin hoitamatta, on tietoinen riski. / Sairaus, joka on jätetty hoitamatta, on tietoinen riski. / Sairaus, joka oli jätetty hoitamatta, on tietoinen riski. 104
Tehtävien vastaukset I. Oikeinkirjoitusta 1. A. Tänään tuulee. Jos eilenkin olisi tuullut, retkestämme ei olisi tullut mitään. Teimme laivamatkan Kaunissaareen. Laiva lähti Kauppatorilta. Laivan lähtöön oli vain viisi minuuttia, kun minä juoksin paikalle. Onneksi en kuitenkaan myöhästynyt. 1. B. Istuimme kannella auringonpaisteessa. Meren aaHot keinuttivat laivaa. Taivaalla ei näkynyt pilvenhattaraakaan. Aurinko lämmitti mukavasti, mutta vähitellen alkoi tulla kylmä. Silloin lähdimme sisätiloihin ja pääsimme ruokapöytään. Meille tarjottiin erilaisia kalaherkkuja. Saaressa kävelimme metsässä ja rannalla. Valkovuokot kukkivat. Siellä täällä oli talvimyrskyssä kaatuneita puita. Rantahiekka näytti pehmeältä, mutta vesi oli kylmää eikä kukaan uskaltanut mennä uimaan. Ilahduimme kovasti, kun näimme, että pääskyset olivat jo saapuneet. Oli kesä! 2. 1. Opiskelen suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. 2. Olen suorittanut monta kurssia ja minulla on ollut paljon tenttejä. 3. Helsingin yliopistossa on järjestetty tänä keväänä monta promootiota. 4. Kauppatieteiden lisensiaatti Jussi Koskinen väitteli lauantaina Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirja kuuluu tietojenkäsittelytieteiden alaan. 5. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina toimii vuonna 2000 professori Mauno Kosonen. 6. Tutkijaseminaari kokoontuu laitoksen seminaarihuoneessa. 7. Kaikilla yliopiston kirjoissa olevilla opiskelijoilla on oikeus opiskella teoreettista filosofiaa. 8. Syyslukukauden alussa järjestetään informaatiotilaisuus. 9. Balttilainen filologia kuuluu slavistiikan ja baltologian laitokseen. 10. Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua. 11. Suomi on Euroopan unionin jäsen. 12. Puoluepoliitikot ovat puhuneet sosiaalipolitiikasta. 13. Eduskunnassa keskusteltiin taas lisäbudjetista. 14. Asiat pyritään hoitamaan normaalissa järjestyksessä. 15. Bakteereja on kaikkialla maassa, vedessä ja ilmassa. 3. Nyt on kesäkuu. Tänä vuonna kesäkuussa on kaksi suurta juhlapäivää, helluntai ja juhannus. Ennen helluntaita vietettiin kahtena päivänä, sunnuntaina ja maanantaina, mutta nykyään se on yksipäiväinen juhla. Juhannuspäivä on keskikesän juhla ja myös Suomen lipun päivä. Juhannukseen saakka päivät pitenevät, ja Pohjois-Suomessa ei yötä ole lainkaan. Heinäkuussa ei ole suuria juhlia, mutta äskettäin kalenteriin on tullut uusi merkkipäivä, Eino Leinon päivä. Se on kuudentena heinäkuuta. Suomessa oli aikaisemmin 11 lääniä, mutta niistä tehtiin 5 suurta lääniä. Ne ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni ja Lapin lääni. Lääni on valtionhallinnon yksikkö. Sellaiset alueet taas kuin esim. Häme, Savo ja Karjala eivät ole hallinnollisten alueiden vaan historiallisten maakuntien nimiä. Maakuntien nimiin perustuvat sellaiset asukkaiden nimitykset kuin hämäläinen, savolainen, karjalainen jne. 105
4. 1. Suomessa on tapana viettää nimi- ja syntymäpäiviä. 2. "Taivas on sininen ja valkoinen” on kaikkien tuntema suomalainen kansanlaulu. 3. Suomessa suurin osa väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 4 Matkatoimisto aloittaa linja-autokuljetukset Keski-Suomesta Kanariansaarille matkustaville. 5. Helsinki on nyt 450-vuotias. 6. Olen asunut Linnankoskenkadun ja Minna Canthin kadun kulmatalossa. 7. Hän on tehnyt pro gradu -tutkielmansa suomen kielen laitoksessa. 8. Kansainvälisen kongressin keskeisenä aiheena olivat ihmisoikeudet. 9. Katselin televisiosta jalkapallon MM-kisoja. 10. Virukset ovat sairauksia aiheuttavia mikro-organismeja. 11. Lauseiden muodostaminen 1. A. Kirjoita annetuista sanoista lauseita 1. Suomessa on paljon puutaloja. Ne ovat tavallisesti pieniä. Useat suomalaiset asuvat pienessä talossa. 2. Taivaalla on pieniä pilviä. Pilvet liikkuvat nopeasti, koska tuulee kovasti. Järvissä ja joissa on runsaasti vettä. Vesi on hyvin korkealla. 3. Suomen metsissä on paljon hirviä. Hirvet ovat valtavan suuria. Uroshirven sarvet ovat mahtavat. Syksyllä uroshirven paino on yli kolmesataa kiloa. 4. Nykyään useimmissa saunoissa on sähkökiuas ja pesuhuoneissa on suihku. Modernissa saunassa ei ole samaa tuoksua kuin puilla lämmitettävässä saunassa. 2. Eksistentiaalilause A. 1. Helsingin Sanomissa on / oli tänään uutinen uudesta lääkkeestä. 2. Televisiossa alkoi eilen kuusiosainen sarjafilmi B. 1. Uudessa kaupunkijunassa on matalat kynnykset. 2. Niihin tulee / on tullut matkakorttien lukulaitteet. C. 1. Lähiliikenteeseen tulee lisää junia. 2. Lippujen hintoihin ei tule muutoksia. 3. Vesihuvipuistossa on erilaisia altaita, vesiliukumäkiä ja saunoja. 4. Kauppaan ei ole tullut vielä uusia perunoita. 5. Asemalla ei näy takseja; jonossa on paljon matkustajia. D. 1. Puistossa on paljon tilaa auringonottajille. 2. Baarissa on tarjolla raikasta juotavaa ja maukasta ruokaa. 3. Hyvissä juoksukengissä on riittävästi pehmustusainetta kantapään alla. 4. Lentokoneen aamupalaan ei eilen kuulunut sämpylää. E. 1. Uudessa junassa on 184 istumapaikkaa. 2. Viime vuonna näyttelyssä kävi kahdeksan tuhatta ihmistä. 3. Nesessiivirakenne A. Maito ja liha täytyy kuljettaa kylmälaukussa. Juhlatarjoilua ei pidä järjestää ulos auringonpaisteeseen. 106
Lämmintä ruokaa ei pidä säilyttää hellan reunalla, vaan kuuma ruoka täytyy tarjota kuumana ja loput jäähdyttää nopeasti. Kun lämmität ruokaa uudelleen, se täytyy kuumentaa polttavan kuumaksi. Raaat ja kypsät ruoat täytyy käsitellä erillään. Leikkuulaudat ja työvälineet, joilla olet käsitellyt raakaa lihaa, täytyy pestä heti. Kädet ja välineet täytyy pestä huolellisesti ennen ruoanvalmistusta ja syöntiä. B. 1. Tenttiin on ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. / Tenttiin täytyy ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. / Tenttiin pitää ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. 2. Tenttikuori on täytettävä ja vietävä opettajalle. /Tenttikuori täytyy täyttää ja viedä opettajalle. / Tenttikuori pitää täyttää ja viedä opettajalle. 3. Tenttitilaisuuteen on saavuttava ajoissa. / Tenttitilaisuuteen täytyy saapua ajoissa. /Tenttitilaisuuteen pitää saapua ajoissa. 4. Henkilöllisyys on todistettava tenttitilaisuudessa. / Henkilöllisyys täytyy todistaa tenttitilaisuudessa. / Henkilöllisyys pitää todistaa tenttitilaisuudessa. 5. Kysymykset on luettava huolellisesti. / Kysymykset täytyy lukea huolellisesti. / Kysymykset pitää lukea huolellisesti. 6. Vastaukset on kirjoitettava selvällä käsialalla. / Vastaukset täytyy kirjoittaa selvällä käsialalla. / Vastaukset pitää kirjoittaa selvällä käsialalla. 7. Kysymyspaperi on palautettava vastausten mukana. / Kysymyspaperi täytyy palauttaa vastausten mukana. / Kysymyspaperi pitää palauttaa vastausten mukana. C. Esimerkkivastaus: Minun täytyi lähteä mökille muun perheen kanssa. Arvaa, oliko hauskaa! Joka aamu jouduin nousemaan tosi aikaisin. Ei puhettakaan, että olisin saanut lojua sängyssä. Meille rakennettiin uutta saunaa, ja kaikkien oli oltava siinä hommassa mukana tai tehtävä jotain muuta hyödyllistä. Minun piti käydä kaupassa kolme kertaa viikossa vanhalla polkupyörän rämällä. Minun oli huolehdittava ruoan laitosta ja muista keittiötöistä. Rakentajille piti keittää kahvia tai kantaa kylmää juotavaa monta kertaa päivässä. Onneksi pikkuveljet olivat mummolassa, niin että minun ei tarvinnut vahtia heitä. 4. Tulosta tai muutosta ilmaiseva lause A. 1. Minkälainen mies tuosta rääpäleestä kasvaa? 2. Hänestä tulee mahtava mies. 3. Lapsesta kasvoi komea poika. 4. Antti Puuhaara kasvoi mieheksi. 5. Joutaako poika kirjeen kantajaksi? 6. Isännnän mieli muuttui mustaksi. 7. Kauppias jäi lautturiksi. 8. Antti pääsi isännäksi. 9. Antista tuli rikkaan kauppiaan perillinen. B. 1. Kasvatusisä nimitti poikaa Antiksi. 2. Nuorta miestä kutsuttiin Antti Puuhaaraksi. 3. Poika otettiin talon tyttären sulhaseksi. 4. Antti sai jättiläisen hevosen ikiomaksi. 5. Kauppias jätti talon Antin hoidettavaksi. 107
6. Omistuslause A. 1. Perheellä oli aikomus rakentaa omakotitalo. 2. Hänellä ei ollut aikaa lukea kaikkia tenttikirjoja. 3. Hänellä saattaa olla vaikeuksia hyväksyä ehdotustani. 4. Kasvattajilla täytyy olla rohkeutta asettaa lapsille rajat. 5. Onko viljelijöillä mahdollisuus ansaita toimeentulonsa erikoistumatta johonkin? 6. Myyjällä ei ole oikeutta tutkia asiakkaan taskuja. 7. Kaikkialla maailmassa ei vanhemmilla ole varaa kustantaa lapsilleen koulutusta. 8. Kunnalla on velvollisuus huolehtia asukkaidensa terveydenhoidosta. 9. Meillä on oltava voimaa taistella hyvän asian puolesta. B. 1. Minulla ei ole asiasta mitään käsitystä. 2. Kauppiaalla on kauppaketjun kanssa sopimus toimintaperiaatteista. 3. Pinnan perusteellisella puhdistuksella on ratkaiseva merkitys ennen maalaamista. 4. Kaikilla tuntuu olevan jokin mielipide asiasta. 5. Tällä telakalla on eniten kokemusta risteilyalusten rakentajana/ rakentamisessa. 6. Museonjohtajan mukaan ihmisillä on poikkeuksellisen tunteellinen suhde museoon. / Museonjohtajan mukaan ihmisillä on poikkeuksellinen tunnesuhde museoon. C. 1. Monella perheellä on haaveena hankkia omakotitalo. 2. Heillä oli tehtävänä suomentaa laitteen käyttöohjeet. 3. Asunnon sisustajalla on tavoitteena saada aikaan harmoninen kokonaisuus. 4. Yrityksellä on pyrkimyksenä laajentaa markkina-aluettaan. 5. Hyvällä yrityksellä on periaatteena pitää huolta henkilökunnastaan. D. 1. Suhtautumisessa vieraisiin kulttuureihin meillä on vielä paljon opittavaa/oppimista. 2. Eikö sinulla olisi mitään muuta tekemistä? 3. Meillä olisi paljon puhuttavaa (puhumista). 4. Onko jollakulla tähän jotakin lisättävää? 5. Kenelläkään ei ollut mitään huomauttamista/huomautettavaa. 6. Teillä ei ole tässä mitään menetettävää. E. Ehdotus: 1. Hakemus täytyy jättää pian. 2. Hän oli ilmeisesti toista mieltä asiasta. 3. Eläkeläisten olisi hyvä harrastaa jotakin. 4. Uutta johtajaa odottaa vaikea tehtävä. 5. Tutkijat ovat näköjään eri mieltä suolan terveyshaitoista. 6. Tämän esineen arvoa ei voi mitata rahassa. 7. Se ei ole tärkeää. Se on samantekevää. 8. Lapsenlapset ovat tuottaneet minulle paljon iloa. 7. Predikatiivi A. 1. vaarallista, 2. käsittämätöntä/yllättävää, 3. epäkohteliasta, 4. miellyttävää, 5. todennäköistä, 6. hyvä / yllättävää, 7. yllättävää / ikävää, 8. kalliimpaa, 9. parempi, 10. ikävä / ikävää / yllättävää B. 1. Tämä työ on enimmäkseen laatikoiden siirtelyä. 2. Mehiläistyöläisten elämä on pelkkää raadantaa 3. Mehiläisten hoito on jatkuvaa pesien tilanteen arvioimista. 108
c. 1. Kennon muoto on kuusikulmio. 2. Pesä on eräänlainen tiedonjakelukeskus.. 3. Sadonkorjuu on syksyn merkki. 4. Hunaja on sivutuote. 5. Hunaja on ennen kaikkea arvokas elintarvike, ei lääke. 6. Sveitsin alppien kukkahunaja on tarhaajan suosikki. D. 1. Nämä kennot ovat hautomoita. 2. Kennot ovat muodoltaan kuusikulmioita. 3. Monet mehiläisten tutkijat ovat samalla mehiläishoitajia. 4. Punkit ovat mehiläisten vihollisia. 5. Nykyiset hunajalajit ovat rypsipohjaisia. 6. Punkkien levittämät virustaudit ovat tappavia. 7. Työmehiläiset ovat lyhytikäisiä. 8. Pesät ovat talvellakin lämpimiä. 9. Useat hunajalajit ovat tummia. E. 1. Horsmahunaja on hyvää / hyvänmakuista. 2. Akaasiahunaja on lähes veden väristä. 3. Hunaja on hämmästyttävän puhdasta. 4. Suomessa lajihunajien tuotanto on vaikeaa, koska lyhyen kesän aikana monet kasvit kukkivat samanaikaisesti. E 1. Hänestä on liikuttavaa seurata mehiläisten sopeutumiskykyä. 2. Hänestä ei ole lainkaan ihmeteltävää, että joku kasvattaa mehiläisiä keskellä kaupunkia. G. 1. Hänestä tulee mehiläistutkija. 2. Hyvin onnistuneen pölytyksen jälkeen puun hedelmistä tulee suurempia. 3. Ruokinnan laatu ratkaisee, kehittyykö tyttötoukasta kuningatar vai lisääntymiskyvytön työläinen. 4. Toukasta, joka saa erikoisravintoa, kasvaa kuningatar. TAI: Erikoisravintoa saavasta toukasta kasvaa kuningatar. 8. Passiivi A- 1. Sovitaan ohjaajan kanssa aiheesta. 2. Tehdään mahdolliset kokeet tai kyselyt. 3. Etsitään tietoa kirjoista ja tietokannoista. 4. Kerätään tietoa ja tehdään muistiinpanoja. 5. Merkitään muistiinpanoihin huolellisesti lähdeviitteet. 6. Luetaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikaisemmin tehtyjä tutkielmia. 7. Tarkkaillaan valmiiden tutkielmien tyyliä. 8. Aletaan kehitellä omaa tekstiä: rajataan aihe, määritellään näkökulma ja kootaan oman tekstin ainekset. 9. Suunnitellaan tutkielman jäsennys. 10. Näytetään jäsennyssuunnitelma ohjaajalle. 11. Keskustellaan ohjaajan ja opiskelutoverien kanssa aiheesta ja suunnitelmasta. 12. Kypsytellään aihetta: tehdään luonnosmaisia pikku tekstejä helpoimmalta tuntuvista kohdista ja mietitään samalla kokonaisuutta. 109
13. Kirjoitetaan ensimmäinen versio. 14. Hankitaan palautetta ohjaajalta ja opiskelutovereilta. 15. Parannellaan tekstiä palautteen pohjalta. 16. Huolehditaan siitä, että lähdeviitteet on merkitty asianmukaisesti ja kaikki käytetyt lähteet mainitaan lähdeluettelossa (noudattaen annettuja ohjeita). 17. Laaditaan lopullinen versio: tarkistetaan, että tutkielmassa on kaikki tarvittavat osat (johdanto, käsittely, tiivistelmä, lähdeluettelo jne.) ja että kieliasu on kunnossa. B. Tutustumme Ojalan tilaan Ojalan tilalla viljeltiin ennen vehnää ja ohraa, mutta nykyään siellä kasvatetaan vihanneksia, juureksia ja marjoja. Nykyään maatiloille suositellaan erikoistumista, ja Ojalassa on päätetty (päätettiin) jo pari vuotta sitten erikoistua vihannesten, juuresten ja marjojen kasvattamiseen. Marjoille on löydetty hyvä ostaja: ne viedään läheiseen tehtaaseen. Vihannekset ja juurekset myydään osittain suoramyyntinä, ja osa tuotannosta toimitetaan tukkuliikkeeseen. Aikaisemmin Ojalassa pidettiin myös lehmiä, lampaita ja sikoja, mutta karjanhoidosta luovuttiin (on luovuttu) työn sitovuuden takia. Ojalan tapaisilla pienehköillä tiloilla karjatalous on todettu kannattamattomaksi. Ojalan omistajien lapset suunnittelevat hevostilan perustamista, ja siksi Ojalassa kasvatetaan parhaillaan kahta varsaa. Hevosia varten viljellään kauraa ja heinää. Heinä- ja elokuun vaihteessa Ojalassa tarvitaan oman perheen lisäksi vierasta työvoimaa, kun marjat kypsyvät ja ne täytyy poimia nopeasti ja saada pian ostajalle. Metsästä poimitaan omaan talouteen mustikoita ja myöhemmin syksyllä puolukoita. Kylän kesäasukkaat ostavat Ojalasta nauriita, herneitä ja uusia perunoita. Syksyllä korjataan lanttu-, kaali-, porkkana- ja perunasato. Talvella Ojalassa on hiljaisempaa. Lapset ovat koulussa. Talven aikana tehdään seuraavan kauden viljelysuunnitelma ja talousarvio, huolletaan maatalouskoneet ja hankitaan lisätuloja erilaisista tilapäistöistä. Isäntä on aloittanut tilan metsässä joulukuusten viljelyn. Emäntä on kiinnostunut maatilamatkailusta. Kesällä Ojalaan ei pystytä ottamaan vastaan vieraita, mutta hän suunnittelee tarjoavansa lomaviikkoja maatilalla jouluna, uutenavuotena ja koulujen talvilomien aikana. Isäntä on opiskellut kansalaisopistossa Internetin käyttöä, ja perheessä keskustellaankin juuri nyt tilan kotisivujen laatimisesta ja lomaviikkojen mainonnasta. Nyt on alettu suunnitella, minkälaisia elämyksiä lomavieraille pystytään tarjoamaan. Työtä riittäisi lomalaisten tullessa isännällekin, jos vieraat vietäisiin rekiajeluille, pilkkimään läheisen järven jäälle ja yöseikkailulle metsään. C. Kyllä niillä nuorilla on nykyään helppoa! Ennen vanhaan tehtiin kaikki ruoat kotona (kaikki ruoat tehtiin kotona), mutta nykyään ostetaan valmiita ruokia kaupasta. Einekset vain lämmitetään ja pakasteet sulatetaan mikroaaltouunissa. Kun minä olin nuori, ruoka keitettiin hellalla tai paistettiin uunissa. Ei edes osattu kuvitella pakastinta tai mikroaaltouunia. (Pakastinta tai mikroaaltouunia ei osattu edes kuvitella.) Tätä nykyä ei osata säilöäkään mitään. Mehut ja hillotkin ostetaan kaupasta. Ennen kerättiin marjoja ja keitettiin itse niistä mehua ja hilloa. Ruokia säilytettiin kellarissa tai kylmässä komerossa. Kun olin siellä nuorten luona, kahvikin oli kummallista. Kahvia ei keitetty vaan se tehtiin sekoittamalla jotain pulveria kuumaan veteen. Silloin ennen aloitettiin niin, että jauhettiin kah- vinpavut (kahvinpavut jauhettiin) pienellä kahvimyllyllä ja keitettiin kahvi (kahvi keitettiin) kahvipannussa. Leipää ne nuoret näkyivät tekevän, mutta heillä oli sitä varten leipäkone. Siihen mittailtiin jauhot ja muut tarpeet, ja se paistoi leivän. Ennen vanhaan leipä leivottiin käsin ja paistettiin uunissa. Entisaikaan ei heitetty mitään pois vaan kaikki käytettiin moneen kertaan. Toista oli näillä nuorilla. Se pulverikahvi tarjottiin kertakäyttömukista. Minun nuoruudessani ei semmoisia ollutkaan. Eikä ennen käytetty talouspaperia vaan pyyheliinoja ja rättejä. Nykyään tuhlataan niin paljon. 110
Mitä minä nuorilta kadehdin, on siivouksen helppous. Lattiat ja matot imuroidaan ja pölyt pyyhitään, ja sillä siisti. Pyykit pestään koneella. Kun minä olin nuori, siivous oli raskaampaa. Kun siivottiin, vietiin matot ulos (matot vietiin ulos) ja pestiin lattiat (lattiat pestiin). Pyykit ja astiat pestiin käsin, kun ei ollut koneita. E. 1. Marraskuun parhaaksi pelaajaksi valittiin Sami Hyypiä. 2. Sunnuntaina piestiin Parma. 3. Laser-luokan veneestä on karsittu kaikki ylimääräinen. 4. Näissä kilpailuissa taistellaan Suomen mestaruudesta. 5. Uuden nousun tahdittajaksi on pestattu tamperelaisyleisön suosikkipassari Sami Juvonen. 6. Jos lisävahvistus tulee, päämäärä nostetaan vielä ylemmäksi, manageri Vesanen painottaa. 7. Keihäänheittäjä Mikaela Ingbergin nopeaa palaamista heittokuntoon on ihmetelty yleisesti. 8. Tampere Unitedin brasilialainen maalipyssy Dionisio nähdään Tampereella ensi kaudellakin. 9. Eilen ilmoitettiin, että brasilialaisen kanssa on nyt tehty uusi vuoden mittainen jatkopesti. 10. Pelaajilta vaaditaan nopeita ratkaisuja. 11. Triathlonin SM-kisan uintiosuudessa Jarmo Hastia sorrettiin. 12. Maratoonari Osoron auto ryöstettiin. 13. Sennaakin syytettiin aikoinaan vaikka mistä. 14. Gerhard Bergeriä pidetään MM-ratojen "varsinaisena hulivilinä”. 15. Miten tähän tilanteeseen ajauduttiin? 16. Jos tulostaululle tulisi tällainen kehotus, seremoniamestari naurettaisiin heti ulos. 17. Näin mukaan saataisiin ainakin 200 metrin juoksuun matkan kohutuimmat tähdet Michael Johnson ja Maurice Greene. 18. Kansainvälisen olympiakomitean lehdistöpäällikkö antaa ymmärtää, että ajatusta ei ole vielä haudattu (ettei ajatusta ole vielä haudattu). 19. Hänet jätettiin 100 metrin juoksussa kolmanneksi. 20. Alle 22-vuotiaiden 100 metrin loppukisassa pudotettiin miesten maajoukkueen ankkuri Tuomas Näsi peräti neljänneksi. 21. Portugalilaista jalkapalloilijaa Luis Figoa uhkailtiin seuravaihdon jälkeen 22. Siinä paljastettiin jäsenten lahjottavuus. 23. Olympiatoimistoa olisi voitu epäillä lahjontayrityksistä. 24. Syytettä ei nostettu. 25. Tukholman olympiahanketta arvosteltiin joka suunnalta. 26. Tämän pelin voi ottaa leppoisasti, koska siinä ei jaeta sarjapisteitä. 27. Itävallan Andreas Goldberger ja Ranskan Emmanuel Chedal hylättiin mäkihypyn kesä- maailmancupin GP:n joukkuekilpailussa sääntöjenvastaisten hyppypukujen takia. 28. Hyppykisan viimeiselle ryhmälle lavaa alennettiin molemmilla kierroksilla. (Huomaa, että objekti on partitiivissa!) 29. Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan toimisto esittää, että alle 17-vuotiaiden MM-lopputur- naus 2003 järjestettäisiin Suomessa. 30. Kisat pelattaisiin neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä Kuopiossa tai Vaasassa. 9. Transitiiviset ja intransitiiviset verbit B. 1. Kuusi halkesi. 2. Talon kuisti syttyi palamaan. 3. Raput särkyivät. 4. Sähkökeskus tuhoutui. 5. Sähköt katkesivat. 111
6. Puhelimen töpseli irtosi seinästä. 7. Tiskipöydän valaisin meni rikki (rikkoutui). 8. Sulaketaulut särkyivät. 9. Salaman matka jatkui saunarakennukseen. 10. Ikkunat putosivat alas. 11. Posliiniastiat menivät rikki (rikkoutuivat). 12. Saunan seinästä lähti irti (repeytyi irti) lautoja. (Huomaa sanajärjestys: partitiivisubjekti lopussa.) C. 1. Palo vaurioitti kuistia. 2. Salama vaurioitti piharakennusta. 3- Palokunta sammutti palon. 4. Palovaroittimen ääni herätti talon emännän. 5. Isäntä ja emäntä eivät nähneet mitään merkkiä tulipalosta. 10. Sanotun referointi B. 1. Wilhelmsson sanoo Helsingin yliopiston olevan ainakin suomalaisen mittapuun mukaan hyvin kansainvälistynyt yliopisto. 2. Hän toteaa yliopiston tekevän laajalti tutkimusyhteistyötä ulkomaisten tutkijoiden ja tutkimusyksikköjen kanssa. 3. Hän uskoo edellytysten / edellytyksien tällaiselle yhteistyölle paranevan vielä nykyisestäänkin. 4. Hän mainitsee opiskelijavaihdon kymmenkertaistuneen viime vuosikymmenen aikana. 5. Hän muistuttaa kansallisen elämänmuodon ja kulttuurin olevan asioita, joista yliopiston pitää kantaa huolta. 6. Hän huomauttaa yliopiston tasokkaan kansainvälistymisen edellyttävän aktiivisempaa kansainvälistä rekrytointipolitiikkaa. 7. Hän sanoo mahdollisten käytännön ongelmien yleensä ratkeavan sopivalla työnjaolla, jos vain on halua avautumiseen. 8. Hän kertoo erään saksalaisen yliopiston asettaneen lähivuosien tavoitteekseen nostaa ulkomaisten professoreiden osuuden 20 prosenttiin. 9. Hän toteaa maininneensa kirjoituksessaan vain eräitä esimerkkejä. 10. Hän mainitsee rehtorien neuvoston äskettäin kiinnittäneen huomiota yliopistojen opettajavaihdon kehittämisen välttämättömyyteen. 11. Hän uskoo esimerkiksi verkko-opetuksen avulla voitavan vaikuttaa kansainvälistymiseen. £f/tf-lausetta ei voi muuttaa partisiippirakenteeksi seuraavissa tapauksissa: - Se on kielteinen. - Siinä on omistusrakenne. - Sen verbi on konditionaalissa (tai potentiaalissa). - Siinä on nesessiivirakenne (on tehtävä, täytyy tehdä jne.). C. 1. Lehdessä Laura kertoi pettyneensä kovasti sijoitukseensa. 2. Hän sanoi itkeneensä pisteidenlaskun jälkeen vartin verran ja lähteneensä sitten meikkaamaan ja vaihtamaan vaatteita. 3. Hän kertoi saaneensa ennen kilpailua runsaasti huomiota. 4. Hän kertoi kaikkien ihmetelleen hänen huonoa sijoittumistaan. 5. Hän arvelee Suomen saaneen vankan maineen huonona euroviisumaana. 6. Muistamme muun muassa Nina Aströmin jääneen yhdeksänneksitoista vuonna 2000. 7. Laura kertoo käyneensä ennen kilpailuja esiintymässä neljässä maassa: Maltalla, Kyproksella, Kreikassa ja Tanskassa. 112
8. Hän uskoo ulkomaankierroksen olleen hänelle hyödyllinen. 9. Lehdessä kerrotaan Lauran ympärille kerääntyneen televisioryhmiä eri puolilta Eurooppaa. D. 1. Luimme lehdestä, että Kati Outinen oli jo lentokentällä, kun hänelle soitettiin ja häntä kehotettiin palaamaan takaisin Cannesiin ja pukeutumaan iltapukuun. 2. Hän sanoi, että hän nappasi matkalaukkunsa hihnalta, otti taksin ja ehti juuri ja juuri takaisin suureen palkintogaalaan. 3. Saamme tietää, että Outinen puhkesi kyyneliin ja kiitti puheessaan ohjaajaa, perhettään ja ystäviään. 4. Lehdessä kerrotaan, että Kaurismäki sen sijaan lausui estradilla vain yhden lauseen ja poistui nopeasti takaisin paikalleen. 5. Uutisessa todetaan lisäksi, että Kaurismäen elokuva sai myös kirkkojen myöntämän ekumeenisen tunnustuspalkinnon. 11. Lisää lauseenvastikkeita ja partisiippeja A. Vastausehdotus: 1. Ei, siinä oli vain kymmenen matkustajaa. 2. Se paloi. 3. Ei, sitä ei voi korjata. Se paloi korjauskelvottomaksi. 4. Bussissa tapahtui oikosulku. 5. Ei, kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut vaan kaikki pääsivät ulos bussista. 6. Bussi oli pysähtymässä pysäkille. 7. Hän huomasi, että jarrut eivät toimineet kunnolla, ja näki savua. 8. Palokunta näki, että bussi oli ilmiliekeissä. 9. Ei rajoittunut. Ulkona syttyi sähkökaapeli palamaan. 10. Sähkökaapelin palo aiheutti kaapelivian. 11. B. Ei ole, mutta niiden suuruus on arviolta yli miljoona markkaa. Kuhmon Ulvinsalon alueella liikkunut suomalainen luonnontutkija havaitsi hangella ahman jäljet. Lähdettyään seuraamaan niitä hän hiihti vahingossa valtakunnan rajan yli Venäjän puolelle. Huomattuaan rajanylityksen hän palasi takaisin Suomen puolelle ja ilmoitti tapahtumasta Kainuun rajavartiostolle. C. Kotoaan maanantaina karannut koira löydettiin tiistai-iltana korkealta kallionkielekkeeltä. Koira oli pudonnut kielekkeelle viiden metrin korkeudesta liukastuttuaan jäisellä kalliolla. Koiran odotettua kallionkielekkeellä yli vuorokauden ajan sattui ohi kulkenut mies huomaamaan sen. Hän teki ilmoituksen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen miesten alas auttama koira ei näyttänyt kärsineen seikkailustaan. D. Savonrannan palokunta pelasti perjantaina iltapäivällä sähkökaapeliin jalastaan kiinni jääneen pääskysen. Läheisen talon isäntä hälytti palokunnan auttamaan yläilmoissa pää alaspäin roikkunutta ja surkeasti äännellyttä pääskystä. Palokunta sai linnun helposti pelastetuksi tikkaiden avulla. Palomies totesi kiipelistä pelastetun pääskysen vaikuttaneen iloiselta lähtiessään lentoon. E. Koira pelastautui asuntopalosta Haminassa sunnuntain vastaisena yönä. Yksin kotona ollut kultainennoutaja oli ilmeisesti avannut tassullaan lukitsematta jääneen ulko-oven ia päässyt pihal- k Palomestari epäilee, että koira oli myös itse aiheuttanut tulipalon. Hänen mukaansa keittiössä oli sähkölieden pikalevy päällä, ja se oli sytyttänyt viereiset rakenteet. Tapahtuma-aikaan muualla ollut isäntäväki kertoi, että koiralla on ollut tapana hyppiä vasten liettä. 113
Palokunta hälytettiin asuntoon vähän ennen kello kahta naapurin kuultua koiran haukuntaa ja havaittua palon. Kotiin juuri ennen palokunnan tuloa palannut isäntäväki näki ulko-oven olevan raollaan ja huuteli hetken koiraa oven raosta. Lemmikki oli kuitenkin jo turvassa pihalla. Haminan poliisi jatkaa palon syyn selvittämistä. F. Luettelo ilmauksista: 1. aseliikkeeseen murtautunutta naista 2. poliisia aseella uhannut noin 35-vuotias nainen 3. sekavassa mielentilassa ollut nainen 4. liikkeestä haltuunsa ottamallaan aseella Lauseet: 1. Nainen murtautui aseliikkeeseen. 2. Nainen oli noin 35-vuotias. Hän uhkasi poliisia aseella. 3. Nainen oli sekavassa mielentilassa. 4. Nainen otti liikkeestä haltuunsa aseen. H. I. Pakettiautossa oli yhteensä kuusi litraa tuholaistorjuntaan käytettäviä myrkyllisiä aineita. 2. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto vaativat, että kertakäyttöisistä maito- ja mehupakkauksista siirrytään uudelleen täytettäviin pulloihin. 3- Lähes kaikki olut- ja virvoitusjuomat myydään uudelleen käytettävissä pakkauksissa. 4. Tänä syksynä järjestetään kaksi englannin kielellä toteutettavaa seminaaria. 5. Yliopistoissa tapahtuva koulutus ja tutkimus on avainasemassa, kun maasta rakennetaan tie- to- ja sivistysyhteiskuntaa. 6. Yritysten kanssa tehtävät harjoitustyöt ovat opiskelijoille korvaamatonta kokemusta. 7. Etelä-Amerikan kasviryhmistä väitöskirjaa tekevä assistentti suuntaa tänä syksynä keräysmatkalle Brasiliaan. 8. Ulkomaille suuntautuvissa projekteissa suomalaiset nuoret biologit oppivat tekemään kasvitieteellistä tutkimusta trooppisissa oloissa ja kehitysmaissa. 9. Nyt viidettä kertaa järjestettävä konferenssi pyrkii edistämään tutkimuksen monitieteisyyttä. 10. Maisemakonttoria yliopiston laitokselle esittävä suunnittelija ei tunne työtämme nimeksikään. 11. Yliopistojen toimintaan merkittävästi vaikuttava kehittämislaki tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. 12. Whose Europe? -tapahtuman järjestää Helsingin foorumi. Siitä kaavaillaan säännöllisesti kokoontuvaa yleiseurooppalaista intellektuellien verkostoa. 13. Jos tutkielmaan sisältyy esimerkiksi tietosuojalain nojalla salassa pidettävää aineistoa, voidaan päättää, että tutkielmaan saa kirjastossa tutustua vain tekijän luvalla tai vasta määräajan jälkeen. 14. Teatteriesityksen jälkeisenä aamuna opiskelijat luovat viimeiset katseet päivän kuluessa esitettäviin tutkimusraportteihin. 15. On sääli, jos alan tutkimus keskittyy yksinomaan helposti mitattaviin lahjakkuuden lajeihin. 16. Ammattikorkeakoulut tarjoavat nykyisellään työelämään soveltuvia tutkintoja, mutta jatkotutkinnot kuuluvat selkeästi yliopistoihin. 17. Helsingin yliopisto ja sen yhteistyöammattikorkeakoulut ovat jo alustavasti sopineet aloittain vaihtelevasta korvaavuudesta. I. 1. SPR:n edustaja toteaa, että kansainvälisistä tehtävistä haaveilevalle / haaveileville on osallistuminen kotimaassa avustustyöhön hyödyllistä. 2. Keliaakikolle leipova voi käyttää leivonnaisiinsa myös manteleita, pähkinöitä, kookoshiutaleita, marenkeja ja suklaata. 114
3. Suomen Keliakialiitto on koonnut hyväksi havaituista resepteistä pienen keittokirjan gluteenittomasta leivonnasta ja ruoanlaitosta kiinnostuneille. 4. - Minulla on niin vähän positiivista kerrottavaa, professori huokaa, kun häneltä kysytään ihotautilääkärin neuvoja kaljuuntuvalle / kaljuuntuville. 5. Miksi liikuntavammaisen invalidikortin omistavan on maksettava jälleen keväällä ylimääräinen autovero? 6. Tulkki korostaa, että viittomakieli on kieli muiden kielien joukossa ja sitä puhuvat ovat yksi kieli- ja kulttuurivähemmistö. 7. Tällaisena sadekesänä ja sen jälkeen jokainen koppa kädessä metsään suunnistava löytää aterian ainekset. 8. On ollut katastrofialueita, joihin joku hyvää tarkoittava on lähettänyt laatikkokaupalla avustustavaraa, mutta täysin lajittelematta, ilman merkintöjä pakettien sisällöstä. 9. Vaatteita tarvitaan katastrofien uhreille ja sotaa pakoon lähteneille. 10. Poliisi pyytää miehen nähneitä tai tuntevia soittamaan rikospoliisiin virka-ajan ulkopuolella numeroon ... ja virka-aikana ... 11. Kilpatehtävän oikein ratkaisseiden / ratkaisseitten kesken arvomme yhden 300 mk:n arvoisen kirjapalkinnon ja 20 muuta kirjapalkintoa. 12. Lisäksi arvotaan kaikkien vastanneiden / vastanneitten kesken 10 Pirkka-tuotekassia. 13. Vastentahtoisesti työhön ryhtyvästä / ryhtyvistä ei liene sanottavaa hyötyä. 14. Ei ole ainakaan järkeä koota lisäohjausta kaipaavia joksikin yhdeksi ryhmäksi. 15. Ilkivaltaisesti hätäraketteja ampuvalta / ampuvilta voidaan periä pelastustoiminnasta aiheutuneet kustannukset. j. 1. Vireyden tilan ylläpitoon liittyviä ongelmia ilmenee monissa erilaisissa kuljetustehtävissä toimivilla kuljettajilla. 2. Tutkimuksen tulokset antavat aihetta tarkistaa ammattikuljettajien ajoaikoja koskevia säädöksiä. 3. Täplärapu näyttää ruttovesissä tehtyjen pitkäaikaisten havaintojen perusteella kestävän hyvin rapuruttoa. 4. Synnytyssairaalassa tapahtuvaa/tapahtunutta varhaista altistumista lehmänmaidolle on pidetty merkittävänä riskitekijänä lehmänmaitoallergian kehittymiselle, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. 5. Molekyylitasolla tapahtuvien muutosten selvittäminen on tärkeää diagnostiikan, kasvainten kasvuun ja taudin etenemiseen sekä potilasseurantaan tarvittavien merkkimolekyylien löytämiseksi. 6. Olen käyttänyt apunani fysikaalista meritiedettä, ympäristötiedettä, kalojen biologian ja ekologian tutkimusmenetelmiä sekä kalastuksen säätelyyn liittyviä menetelmiä. 7. Väitöskirjani kattaa ekosysteemissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia ja näiden muutoksien vaikutuksia Itämeren turskan lisääntymiseen ja sen vaihteluihin. 8. Yleinen kiinnostus tutkittuja tuotteita kohtaan lisäsi myös vähärasvaisuutta koskevan tiedon merkityksellisyyttä kuluttajalle. 9. Ympäristöveroa koskevassa päätöksenteossa asiantuntemuksen laadusta ja sisällöstä on puolestaan kiistelty jatkuvasti. 10. Tämä ympäristögeologian alaan kuuluva tutkimus käsittelee lakisääteisiin maanmittaus- toimituksiin liittyvää geologista ongelmakenttää. 11. Väitöskirjassa tarkastellaankin tapoja määritellä sekä tapahtumasarjojen että niissä esiintyvien tapahtumatyyppien välinen samankaltaisuus. 12. Tutkimuksessa yleisten luontoon liittyvien arvojen ja metsänomistuksen tavoitteiden yhteys osoittautui heikoksi. 115
K. Ehdotus uutiseksi: Rantasalmella torstaina kadonnut 73-vuotias nainen löytyi Perjantai-iltana. Hän saapui omin avuin ihmisten luokse hyväkuntoisena. Vietettyään yön ulkona hän oli kuitenkin uupunut. Dementiaa sairastava nainen asuu Rantasalmen kirkonkylässä. Hänet löydettiin muutaman kilometrin päästä kotoa. Maastoetsintöihin osallistuneet noin sata vapaaehtoista etsivät häntä aluksi kirkonkylän lähistön metsästä ja myöhemmin laajemmalta alueelta. 12. Kuvassa on Lehmuksen perhe. Mallilauseita: A. Kuvassa on Lehmuksen perheen olohuone. Huoneessa on sohva, nojatuoli ja keinutuoli. Lattialla on matto. Seinällä on taulu. Taulussa on kaksi ihmistä. Ikkunassa on verhot. Pöydällä on kukkamaljakko. Maljakossa on kukkia. Sohvan vieressä on viherkasvi. Oven yläpuolella on kello. Ikkunan takana näkyy puu. B. Perheen äiti istuu nojatuolissa ja pitää vauvaa sylissä. Isä seisoo oviaukossa ja katsoo huoneeseen. Lapset istuvat sohvalla. Poika lukee ja tyttö murjottaa. Isoäiti keinuttelee keinutuolissa. Koira katsoo lukevaa poikaa. C. Matto on aika iso. Pöytä on matala. Seinäkello on pyöreä. Huoneen lattia on siniharmaa ja seinät ovat vaaleat. Ikkunaverhot ovat valkoiset. Matto on punainen. Taulun kehys on ruskea. Sohva ja nojatuoli ovat tummanvihreät. Äiti on väsynyt. Tyttö on vihainen. Poika on ahkera. Isä ei ole kalju. Isä on parrakas. Isoäiti on mietteliäs. Koira on pörröinen. D. Äidillä on vauva sylissä. Pojalla on kirja. Kaikilla on sukat jalassa. Kenelläkään ei ole kenkiä jalassa. Isällä on villapaita. Tytöllä on raidallinen pusero. 116
Isällä ja molemmilla lapsilla on pitkät housut. Äidillä on leninki. Isoäidillä on nuttura. Äidillä on pitkä, suora tukka ja jakaus keskellä päätä. Isällä on lyhyt, musta tukka. Vanhimmalla lapsella on vaaleat hiukset. Koiralla on pörröinen turkki. E. Äiti ajattelee: ”Voi kun saisin vauvan nukkumaan!” Isä ajattelee: ”Nyt taitaa olla minun vuoroni nukuttaa vauvaa.” Poika ajattelee: ”Mä haluan lukea tämän kirjan loppuun tänään.” Isoäiti ajattelee: "Verenpaine on taas noussut.” Vihainen lapsi ajattelee: ”Kukaan ei leiki mun kanssa.” Koira ajattelee: "Lopeta lukeminen. Mennään ulos.” III. Tekstin rakentaminen 1. Lauseista teksti A. Lehdessä oli uutinen koirasta, jolle oli sattunut onnettomuus. Se oli karannut maanantaina iltapäivällä kotoaan ja noussut metsässä korkealle kalliolle. Kallion pinta oli jäinen, ja koira oli liukunut alas kalliolta ja pudonnut noin viisi metriä. Onni onnettomuudessa oli se, että koira jäi kallionkielekkeelle eikä pudonnut maahan asti. Maahan olisi ollut vielä viiden metrin matka. Koira joutui olemaan kallionkielekkeellä yli vuorokauden ajan. Sattumalta tiistaina illansuussa ohi kulkenut mies huomasi sen ja teki ilmoituksen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen miehet auttoivat koiran alas tikkaiden avulla. Koira ei näyttänyt kärsineen seikkailustaan. Selityksiä A-tekstiin: Lehdessä oli uutinen koirasta, jolle oli sattunut onnettomuus. - Johdatus asiaan. Esittelylause. Se oli karannut maanantaina iltapäivällä kotoaan ja noussut metsässä korkealle kalliolle. - Pronomini viittaa edellisen virkkeen koira-sanaan. Tässä virkkeessä aletaan kertoa tapahtumasarjaa. Kallion pinta oli jäinen, ja koira oli liukunut alas kalliolta ja pudonnut noin viisi metriä. - Sana kallio toistuu genetiiviattribuutissa. Varsinainen tapahtuma kuvataan. Aikamuotokin yhdistää edelliseen lauseeseen. Onni onnettomuudessa oli se, että koira jäi kallionkielekkeelle eikä pudonnut maahan asti. - Ilmaus onni onnettomuudessa viittaa ensimmäiseen virkkeeseen. Palataan asiaan, mutta pohditaan, mitä olisi voinut tapahtua. Maahan olisi ollut vielä viiden metrin matka. - Sana maa toistuu. Koira joutui olemaan kallionkielekkeellä yli vuorokauden ajan. - Uusi kappale. Aikamuoto on taas imperfekti, palataan taas varsinaisen tapahtuman raportointiin. Sattumalta tiistaina illansuussa ohi kulkenut mies huomasi senja teki ilmoituksen pelastuslaitokselle. - Pronomini sen viittaa edellisen lauseen koirasanaan. Virkkeessä oleva tiistaina illansuussa osoittaa, että kyseessä on myöhempi tapahtuma kuin koiran karkaaminen maanantaina. Pelastuslaitoksen miehet auttoivat koiran alas tikkaiden avulla. - Sana pelastuslaitos toistuu genetiiviattribuutissa. Koira ei näyttänyt kärsineen seikkailustaan. - Lause sopii tekstin viimeiseksi lauseeksi, koska siinä esitetään päätelmä tapahtumasarjan vaikutuksesta koiraan. 117
B. Yhtenäinen teksti: a. Hämeenlinnan lähellä on Aulangon puisto. Puistossa on Hotelli Aulanko. Nykyisen hotellin paikalla on ollut komea Karlbergin kartano. Sen päärakennus oli ranskalaisen barokkipalatsin tyyliä. Kartanon ympärille rakennettiin laaja puisto- ja puutarha-alue. Puistoon sijoitettiin veistoksia, huvimajoja ja paviljonkeja. Puistoteiden varrelle istutettiin eksoottisia kasveja. Aulangonvuoren laelle pystytettiin näkötorni. Se mukailee ritarilinnan tornia. b. Karlbergin kartanon omisti viimeksi eversti Hugo Standertskjöld. Hän osti kartanon vuonna 1883. Talvet hän vietti Helsingissä, missä hänellä oli palatsi Esplanadilla. Kesäisin hän piti hovia Karlbergissä. Kartanossa kävi paljon vieraita, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia, ja siellä järjestettiin loisteliaita kutsuja ja päivällisiä. Monimiljonääri Standertskjöldiä kiinnostivat myös uudet keksinnöt. Kartanoon hankituinkin gramofoni, automobiileja ja polkupyöriä, c. Eversti Standertskjöld myi Karlbergin ja muut omistamansa tilat vuonna 1926 Hämeenlinnan kaupungille. Kaupunki perusti kartanoon matkailijahotellin ja ravintolan. Tammikuussa 1928 tulipalo tuhosi kartanon päärakennuksen. Palaneen kartanon paikalle rakennettiin nopeasti uusi hotellirakennus. Siinä oli vain kaksitoista huonetta, ja se kävi pian ahtaaksi. Vuonna 1938 paikalle kohosi uusi suurhotelli, joka oli suomalaisen funktionalismin tyylikkäimpiä rakennuksia. Selityksiä: a. Hämeenlinnan lähellä on Aulangon puisto. - Alussa ilmoitetaan Aulangon sijainti. Puistossa on Hotelli Aulanko. - Sana puisto toistuu. Nykyisen hotellin paikalla on ollut komea Karlbergin kartano. - Sana hotelli toistuu. Sen päärakennus oli ranskalaisen barokkipalatsin tyyliä. - Pronomini se viittaa kartanoon, koska kartanoon kuuluu päärakennus. Kartanon ympärille rakennettiin laaja puisto- ja puutarha-alue. - Lauseessa kerrotaan lisää kartanosta. Puistoon sijoitettiin veistoksia, huvimajoja ja paviljonkeja. - Sana puisto toistuu. Puistoteiden varrelle istutettiin eksoottisia kasveja. - Puistotiet ovat puiston osa. Aulangonvuoren laelle pystytettiin näkötorni. - Verbin muoto on sama kuin edellä olevissa virkkeissä. Se mukailee ritarilinnan tornia. - Pronomini se viittaa edellä olevaan substantiiviin. Sana torni toistuu. b. Karlbergin kartanon omisti viimeksi eversti Hugo Standertskjöld. - b-tekstissä puhutaan paljon jostakin "hänestä”. Teksti täytyy siis ilmeisesti aloittaa lauseella, jossa paljastuu, kuka tämä ”hän” on. "Karlbergin kartano” sitoo b-tekstin a-tekstiin, koska nimi on mainittu siinä. Hän osti kartanon vuonna 1883. - Ostaminen liittyy luontevasti edellisessä lauseessa mainittuun omistamiseen. Talvet hän vietti Helsingissä, missä hänellä oli palatsi Esplanadilla. - Virke on osa kolmen virkkeen jaksoa, joka kertoo kartanon omistajan elämäntavasta. Tämä on ensimmäinen virke, koska kaksi muuta kuuluvat toistensa yhteyteen. 118
Kesäisin hän piti hovia Karlbergissä. - Kesät mainitaan vastakohtana talville. Kartanossa kävi paljon vieraita, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia, ja siellä järjestettiin loisteliaita kutsuja ja päivällisiä. - Sana kartanossa viittaa edellä olevaan nimeen Karlbergissa. Monimiljonääri Standertskjöldiä kiinnostivat myös uudet keksinnöt. - Sana myös antaa ymmärtää, että edellä on mainittu muita kiinnostuksen kohteita. Kartanoon hankittiinkin gramofoni, automobiileja ja polkupyöriä. - Luettelo keksinnöistä ja verbin -£/«-liite yhdistävät lauseen edelliseen, c. Eversti Standertskjöld myi Karlbergin ja muut omistamansa tilat vuonna 1926 Hämeenlinnan kaupungille. - Tämä on c-tekstissä ainoa sellainen lause, jossa mainitaan b-tekstissä esiintyviä nimiä. Kaupunki perusti kartanoon matkailijahotellin ja ravintolan. - Kaupunki-sana toistuu. Tammikuussa 1928 tulipalo tuhosi kartanon päärakennuksen. - Lauseessa mainittu vuosiluku on myöhempi kuin myyntivuosi. Palaneen kartanon paikalle rakennettiin nopeasti uusi hotellirakennus. - Sana palaneen viittaa edellä olevaan ta///>tf/ö-sanaan. Sana uusi kertoo, että puhutaan eri hotellista kuin tekstin toisessa lauseessa. Siinä oli vain kaksitoista huonetta, ja se kävi pian ahtaaksi. - Sana siinä viittaa sanoihin uusi hotellirakennus. Vuonna 1938 paikalle kohosi uusi suurhotelli, joka oli suomalaisen funktionalismin tyylikkäimpiä rakennuksia. - Vuosiluku ja abtaaksi-s2x\2&n. viittaava suurhotelli osoittavat, että lause on tekstin viimeinen. 2. Lauseiden yhdistäminen A. Oikea vastaus: \. jonka, 2. ettei, 3. että, 4. koska, sillä (, kuri), 5. Kun, 6. ja, 7. joka, 8. Kun, 9. mistä, 10. mistä, 11. kuka, 12. mitä, 13. jotta, 14. että, 15. mitä, 16. että, 17. että, 18.jotka, 19. että kun, 20. kunnes, 21. mutta, Tl. että, 23. mutta, 24. kuinka, miten (, millainen), 25. joilla, 26. Kun, 27. mihin, minne, 28. ja, 29. jolla, 30. mitä (millaista, minkälaista), 31. kuinka, millä tavalla, 32. kun, 33. että, 34. jonka, kuin (, minkä) Perustelut: 1. jolla Väärin. Tällaisessa lausetyypissä sanajärjestys olisi erilainen: — jolla oli nimi (tai: nimenä) Antti Puuhaara. jonka Oikein. Joka-pronominin genetiivi sopii lauseeseen. minkä Väärin. Henkilöön viitataan joka-pronominilla 2. ettei Oikein. Että-lause ilmaisee myös päämäärää. niinettäVäärin. Ajatus kääntyy päinvastaiseksi. Ennustushan ei saa käydä toteen. jos Tämä lause viittaisi johonkin pitkälle tulevaisuuteen. Lue tekstin alku vielä uudelleen. 3. että Oikein. Pyytää-verbin yhteydessä on että-lause. jos Väärin. Pyytää-verbin yhteyteen ei sovi jos-lause. Se tarvitsee objektiksi että-lauseen. 4. kun Mahdollinen. Kun-konjunktio on syytä ilmaisevana puhekielisempi kuin koska-konjunktio. koska Oikein. Koska-sivulause ilmaisee syytä tai perustelua. Tähän käy myös selittävä sillä-lause. 119
sillä Oikein. Sillä-lause on selittävä lause. Tähän käy myös perusteleva koska-lause. 5. Koska Väärin. Koska-konjunktio ilmaisee syytä. Metsätielle saapumisen ja lapsen jättämisen välillä ei ole tässä syysuhdetta. Kun Oikein. Lauseiden välillä on aikasuhde: kaksi asiaa tapahtuu samaan aikaan. 6. ja Oikein. mutta Väärin. Mutta-konjunktio ilmaisee vastakohtaa (rajoitusta, tarkennusta, varausta), ja tässä ei ole sellaisesta kysymys. 7. kuka Väärin. Kuka-pronomini on kysymyspronomini, ei relatiivipronomini. joka Oikein. Sivulause liittyy sanaan metsästäjä. Tässä pitää valita relatiivisana joka, koska se viittaa substantiiviin. mikä Väärin. Mikä-pronomini relatiivipronominina viittaisi koko lauseeseen. 8. Kun Oikein. Lauseissa on kaksi tapahtumaa (”saada tietää” ja ”antaa liikanimi”) ja niiden välillä aikasuhde. Koska Väärin. Tapahtumien (”saada tietää” ja ”antaa liikanimi”) välillä ei ole syysuhdetta. 9. missä Väärin. Kysyvä sivulause on oikea valinta, mutta löytää-verbin yhteydessä kysymyssana on mistä. mistä Oikein. Kysyvä sivulause on oikea valinta, ja lisäksi löytää-verbi vaatii mistä-muotoa. milloin Väärin. Ajan kysyminen ei ole tässä yhteydessä mielekästä. että Väärin. Lause sopisi, jos Antti olisi ollut kadoksissa ja häntä olisi etsitty. Virkkeen jatkossa mainittu Puuhaara-nimi ei viittaa kadoksissa oloon. 10. miten Väärin. Johtua-verbi vaatii elatiivia (pääte -sta/-stä). (Jos verbi olisi esim. syntyä tai kehittyä, kysymyssana voisi olla miten) mistä Oikein. Kysymyssana on oikeassa muodossa, koska johtua-verbi vaatii elatiivia (pääte -sta/ -stä). 11. missä Väärin. Tässä ei olisi mielekästä kysyä paikkaa. kuka Oikein. Arvata-verbiin objektina voi liittyä joko että-lause tai kysyvä sivulause, kuten tässä. 12. että Väärin. Miettiä-verbin objektina voi kyllä olla että-lause, mutta tässä lauseesta puuttuisi jotakin (vrt. ”että voisi tehdä pojalle jotakin”). mitä Oikein. Miettiä-verbin objektiksi sopii kysymyslause. 13. jotta Oikein. Jotta-lause ilmaisee tarkoitusta tai seurausta. Huomasit, että sivulauseessa on konditionaali - hyvä! jos Väärin. Virke itsessään ei ole virheellinen, mutta jos-konjunktio muuttaisi virkkeen asiasisällön. kun Väärin. Kun-lause viittaisi tulevaisuuteen: kauppias tietäisi, että ennustus ei tule käymään toteen. 14. milloin Väärin. Pyytää-verbin yhteyteen ei sovi kysymyslause. (Jos verbi olisi kysyä, siihen voisi liittää kysymyslauseen). että Oikein. Pyytää-verbin yhteyteen sopiva sivulause on että-lause. jotta Väärin. Pyytää-verbin jälkeen ei voi tulla tarkoitusta ilmaisevaa lausetta. Tässä konditionaali merkitsee, että kysymys on toiveesta. Oikea vaihtoehto on että-konjunktio. 120
15. kenelle Väärin. Tekstin mukaan tiedetään, kenelle kirje on menossa. mitä Oikein. Kysymyssana mitä vastaa tekstin ajatusta: kauppias oli kirjoittanut jotakin, mutta ei tiedetä mitä. että Väärin. Vaikka tietää-verbi in voikin liittyä että-lause, niin tässä ei virke olisi järkevä (Anttihan tietää, että kauppias on kirjoittanut kirjeen) tai ainakin siihen pitäisi lisätä jotakin (esim. ”että kauppias oli kirjoittanut hänestä”). mistä Väärin. Kysyvä sivulause on kyllä oikea valinta, mutta kysymyssanan oikea muoto on mitä. Mistä-muoto vaatisi seurakseen substantiivin, esim. ”mistä asiasta / aiheesta”. 16. milloin Väärin. Ajankohdasta puhuminen on tässä liian varhaista. että Oikein. Että-lause selittää tässä, mitä kauppias oli kirjoittanut. 17. että Oikein. Edellä on niin-sana, ja siksi seuraus ilmaistaan että-lauseella. ja Väärin. Voisi sanoa ”Hän oli väsynyt ja nukahti heti”, mutta päälauseessa oleva niin-sana vaatii seurausta ilmaisevan että-lauseen. 18. mitkä Väärin. Mikä-pronomini on tavallisesti kysymyspronomini ja vain harvoin relatiivipronomini. Substantiiviin viitataan relatiivipronominilla joka. jotka Oikein. Substantiiviin viitataan relatiivipronominilla joka. Huomaa: Vaikka kaksi miestä on yksikkömuoto, relatiivipronomini on monikossa. Koska jotka on relatiivilauseen subjekti, sen verbikin on monikkomuodossa. ketkä Väärin. Kuka-pronomini on kysymyspronomini, ei relatiivipronomini. 19. että kunOikein. Määrätä-verbiin liittyy objektina että-lause. Kun-konjunktio ilmaisee, että toiminnat ”pääsee perille” ja ”hänet on otettava” ovat aikasuhteessa keskenään. että jos Ensimmäinen konjunktio on oikea (että-lause on määrätä-verbin objektina), mutta toinen on väärä. Jos-konjunktio ilmaisee ehtoa, mistä ei tässä voi olla kysymys. 20. kunnes Oikein. Kunnes-lause ilmaisee, mihin edellisen lauseen toiminta johtaa: ”Hän käveli niin kauan, että hän saapui kauppiaan taloon.” ja Väärin. Tässä ratkaisee pilkku. Jos pilkku poistettaisiin, ja-konjunktio sopisi yhdistämään kahta peräkkäistä tapahtumaa. 21. mutta Oikein. Mutta-konjunktion avulla hämmästeleminen ja totteleminen asetetaan vastakkain. ja Väärin. Ja-sanaa voisi käyttää, jos lauseiden asiat olisivat rinnakkaisia, ajallisesti peräkkäisiä tai toisistaan johtuvia. Sitä paitsi kieltolauseissa ja ei -ilmauksen sijasta useimmiten on eikä. joten Väärin. Joten ilmaisee samaa kuin ja siksi eikä siis sovi edellisen lauseen ajatukseen, hämmästelemiseen. 22. mihin Väärin. Nähdä-verbin objektina voi kyllä olla kysymyslause. Mihin-kysymys ei kuitenkaan ole tässä järkevä, koska kauppias ei voi nähdä koiran kuolinsyytä vielä tullessaan. miten Väärin. Nähdä-verbin objektina voi kyllä olla kysymyslause. Miten-kysymys ei kuitenkaan ole järkevä, koska kauppias ei voi nähdä koiran kuolintapaa vielä tullessaan. että Oikein. Nähdä-verbiin voi liittyä objektina että-lause, kuten tässä. Lause ilmaisee siis, mitä kauppias näki. 23. kun Väärin. Lauseiden välillä ei ole ajallista riippuvuutta (eikä syysuhdetta). Jos lauseeseen lisäi- 121
si sanan taas (”kun taas Antti tuli —”), siihen tulisi merkitys sitä vastoin /puolestaan, ja lauseesta tulisi yhteyteen sopiva. mutta Oikein. Mutta-lause ilmaisee vastakohtaa (koira on kuollut mutta Antti sen sijaan ilmielävä). 24. kuinka Oikein. Kysyä-verbiin liittyy objektina kysyvä sivulause. Sopiva kysymyssana saavuttaa- verbin kanssa on kuinka tai miten. miten Oikein. Kysyä-verbiin liittyy objektina kysyvä sivulause. Sopiva kysymyssana saavuttaa- verbin kanssa on miten tai kuinka, millainen Mahdollinen. Luontevin ajatus tässä kuitenkin on, että kysytään tapaa, jolla ihminen onnen saavuttaa. 25. joilla Oikein. Relatiivilause on tähän sopiva sivulause, koska lauseessa annetaan lisätietoa jättiläisistä. Koska tässä on omistusrakenne (kaikilla oli), relatiivipronomininkin pääte on -llä. Huomaa: Vaikka päälauseessa on yksikön partitiivi (kolme jättiläistä), relatiivipronominin pitää olla monikossa. joten Väärin. Joten-lause ilmaisee päätelmää, samaa kuin ja siksi, mutta Väärin. Lauseissa ei ole vastakohtaisuutta. 26. Kun Oikein. Verbit "kuuli” ja "pyysi” rinnastetaan ajallisesti. Vaikka Väärin. Vaikka tarkoittaa siitä huolimatta että’, eikä se sovi virkkeen ajatukseen. 27. millä Väärin. Voidaan kyllä sanoa ”mennä jollakin”, mutta tässä lauseessa ei väline ole se, mitä lautturi kysyy. mihin Oikein. Kuulla-verbin objektilauseeksi sopii kysyvä sivulause. Mennä-verbin (”oli menossa”) kanssa sopii kysymyssana mihin tai minne, minne Oikein. Kuulla-verbin objektilauseeksi sopii kysyvä sivulause. Mennä-verbin (”oli menossa”) kanssa sopii kysymyssana minne tai mihin, että Väärin. Että-lause jäisi vajaaksi, koska lauseesta puuttuisi menemisen määränpää. 28. ja Oikein. Tässä on kaksi rinnasteista sivulausetta, joilla on yhteinen subjekti. Huomaathan, että lauseiden välissä ei ole pilkkua. joten Väärin. Tässä ratkaisee se, että joten-konjunktion edelle kuuluisi pilkku. Lisäksi joten- lauseessa pitäisi olla subjekti hän. 29. jolla Oikein. Relatiivipronomini^^ viittaa substantiiviin (edellä on korrelaattina sana ”mies”). kenellä Väärin. Kuka on kysymyspronomini. 30. mitä Oikein. millaista Mahdollinen. Ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin mitä, koska tässä kysytään uuden asian ”nimeä”. Millaista-sanalla kysytään laatua. minkälaista Mahdollinen. Ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin mitä, koska tässä kysytään uuden asian "nimeä”. Minkälaista-sanalla kysytään laatua. 31. minkä vuoksi Väärin. Minkä vuoksi ilmaisee syytä, ja tässä ei ole puhe siitä. kuinka Oikein. Kysytään vapaaksi pääsemisen tapaa. Myös millä tavalla käy tähän. millä tavalla Oikein. Kysytään vapaaksi pääsemisen tapaa. Myös kuinka käy tähän. 32. kun Oikein. että Väärin. Hämmästyä-verbiin ei voi liittää suoraan että-lausetta, vaan väliin tarvitaan pronomini sitä tai siitä. 122
33. että Oikein. Tässä lauseessa oleva se vaatii (kirjakielessä) jatkoksi että-lauseen. kun Väärin. Lausessa oleva ^vaatii (kirjakielessä) jatkoksi että-lauseen. Kun-konjunktio kävisi, jos tässä ei olisi se-sanaa. 34. jonka Oikein. minkä Puhekielistä käyttöä. Kirjakielessä käytetään relatiivipronominiay^ silloin kun korrelaattina on substantiivi. kuin Oikein, koska edellisessä lauseessa on vertailua osoittava sana sama. Tähän sopii myös relatiivipronomini jonka. B. Tässä harjoituksessa on useita ratkaisumahdollisuuksia. Seuraavassa on muutamia ehdotuksia. 1. Kalevalan kolmannessa runossa tapaamme nuoren Joukahaisen, joka on kateellinen Väinämöiselle. 2. Joukahainen oli kuullut, että Väinämöinen oli viisas ja tiesi enemmän kuin hän. / Joukahainen oli kuullut Väinämöisen olevan viisas ja tietävän enemmän kuin hän. 3. Joukahainen ilmoitti lähtevänsä kilpailemaan Väinämöisen kanssa, mutta hänen vanhempansa kielsivät häntä. 4. Vaikka vanhemmat varoittivat, Joukahainen lähti kuitenkin. 5. Joukahainen tapasi Väinämöisen tiellä ja alkoi ylpeänä riidellä tämän kanssa. / Tavatessaan/ tavattuaan Väinämöisen tiellä Joukahainen alkoi ylpeänä riidellä tämän kanssa. 6. Väinämöinen pyysi Joukahaista väistymään tieltä, koska tämä oli nuorempi, mutta Joukahainen sanoi, että ikä ei ollut tärkeä vaan tiedot (olivat). 7. Joukahainen kehui Väinämöiselle tietävänsä paljon. / Joukahainen kehui Väinämöiselle, että hän tiesi paljon. 8. Väinämöinen sanoi, että Joukahaisen pitäisi kertoa kaikki, mitä hän tiesi. / Väinämöinen sanoi, että Joukahaisen pitäisi kertoa kaikki tietämänsä. 9. Väinämöinen kuunteli, mitä Joukahainen kertoi, ja sanoi, että tämän tiedot olivat lapsellisia. / Väinämöinen kuunteli, mitä Joukahainen kertoi, ja sanoi tämän tietojen olevan lapsellisia. 10. Joukahainen rupesi kehumaan olleensa auttamassa maailman syntyessä. / Joukahainen rupesi kehumaan, että hän oli ollut auttamassa, kun maailma syntyi. 11. Silloin Väinämöinen suuttui ja sanoi Joukahaisen valehtelevan. / Silloin Väinämöinen suuttui ja sanoi, että Joukahainen valehteli. 12. Joukahainen alkoi vaatia Väinämöistä kaksintaisteluun, jolloin Väinämöinen suuttui vielä enemmän ja alkoi laulaa Joukahaista suohon. / Kun Joukahainen alkoi vaatia Väinämöistä kaksintaisteluun, tämä suuttui vielä enemmän ja alkoi laulaa häntä suohon. 13. Väinämöinen lauloi Joukahaisen niin syvälle suohon, että tämä ei päässyt irti. 14. Joukahainen pelkäsi kuolevansa ja lupasi Väinämöiselle kalliita lahjoja, jos tämä peruuttaisi loitsunsa. / Joukahainen pelkäsi, että hän kuolee, ja lupasi Väinämöiselle kalliita lahjoja, jos tämä peruuttaisi loitsunsa. / Koska Joukahainen pelkäsi kuolevansa, hän lupasi Väinämöiselle kalliita lahjoja, jotta tämä peruuttaisi loitsunsa. 15. Väinämöinen ei huolinut Joukahaisen lahjoja vaan upotti tämän yhä syvemmälle. 16. Kun Joukahainen oli jo leukaa myöten suossa, hän lupasi, että Väinämöinen saisi hänen sisarensa Ainon vaimokseen. / Ollessaan jo leukaa myöten suossa Joukahainen lupasi, että Väinämöinen saisi hänen sisarensa Ainon vaimokseen. 17. Siitä Väinämöinen ilahtui ja päästi Joukahaisen ylös suosta. / Siitä ilahtuneena Väinämöinen päästi Joukahaisen ylös suosta. 123
C. Jokainen kirjoittaja laatii varmasti erilaisen tekstin. Tässä on yksi mahdollisuus. Kalevalan kolmannessa runossa tapaamme nuoren Joukahaisen, joka on kateellinen Väinämöiselle. Joukahainen oli kuullut, että Väinämöinen oli viisas ja tiesi enemmän kuin hän. Hän ilmoitti lähtevänsä kilpailemaan Väinämöisen kanssa, mutta hänen vanhempansa kielsivät häntä.Vaikka vanhemmat varoittivat, Joukahainen lähti kuitenkin. Joukahainen tapasi Väinämöisen tiellä ja alkoi ylpeänä riidellä tämän kanssa. Väinämöinen pyysi Joukahaista väistymään tieltä, koska tämä oli nuorempi, mutta Joukahainen sanoi, että ei ikä ollut tärkeä vaan tiedot. Hän kehui Väinämöiselle tietävänsä paljon. Silloin Väinämöinen sanoi, että Joukahaisen pitäisi kertoa kaikki, mitä hän tiesi. Väinämöinen kuunteli, mitä Joukahainen kertoi, ja sanoi sitten, että tämän tiedot olivat lapsellisia. Silloin Joukahainen rupesi kehumaan olleensa auttamassa maailman syntyessä. Nyt Väinämöinen suuttui ja sanoi Joukahaisen valehtelevan. Joukahainen alkoi tällöin vaatia Väinämöistä kaksintaisteluun. Tästä Väinämöinen suuttui vielä enemmän ja alkoi laulaa Joukahaista suohon. Väinämöinen lauloi Joukahaisen niin syvälle suohon, että tämä ei päässyt irti. Koska Joukahainen pelkäsi kuolevansa, hän lupasi Väinämöiselle kalliita lahjoja, jotta tämä peruuttaisi loitsunsa. Väinämöinen ei kuitenkaan huolinut Joukahaisen lahjoja vaan upotti tämän yhä syvemmälle. Kun Joukahainen oli jo leukaa myöten suossa, hän lupasi, että Väinämöinen saisi hänen sisarensa Ainon vaimokseen. Siitä Väinämöinen ilahtui ja päästi Joukahaisen ylös suosta. 3. Tekstin tiivistäminen A. Esimerkkivastaus: 1. Mökkiin oli tullut yöksi kaksi viisasta miestä ja ketunnahkojen kauppias. Toinen viisaista miehistä sanoi toiselle, että lapsesta tulisi kauppiaan perillinen. Kauppias kuuli sen. 2. Kauppias pyysi lasta ottolapsekseen. Kun hän pääsi metsään, hän ripusti pojan puun haaraan riippumaan. 3. Puun ohi sattui kulkemaan metsästäjä. Hän kuuli pojan itkun ja vei hänet kotiinsa omaksi pojakseen. 4. Kyläläiset alkoivat nimittää lasta Antti Puuhaaraksi, kun he kuulivat, mistä lapsi oli löytynyt. 5. Kauppias yöpyi metsästäjän mökissä ja kuuli nimen Antti Puuhaara. Isäntä selitti, mistä nimi johtui, ja kauppias arvasi, kuka poika oli. 6. Kauppias pyysi, että saisi lähettää pojan viemään tärkeää kirjettä hänen kotiväelleen. Kirjeessä luki, että sen tuoja pitää ottaa kiinni ja surmata. 7. Hän lähetti Antin Pohjolaan kysymään Louhelta, kuinka ihminen saavuttaa parhaimman onnen. 8. Antti tapasi matkalla kolme jättiläistä ja lautturin, joilla kaikilla oli jokin ongelma. Hänen piti kysyä niihinkin ratkaisu Louhelta. 9. Louhi ei ollut kotona, siellä oli vain Louhen tytär. Antti kertoi hänelle kysymykset. Kun Louhi tuli kotiin, tytär sanoi, että talossa oli poikennut vieras kysymässä neuvoja. Louhi halusi tietää, mitä vieras olisi kysynyt, ja kertoi vastaukset. Antti kuunteli keskustelua uunin takaa. 10. Kauppias lähti itse tavoittelemaan samanlaisia rikkauksia, kuin Antti oli matkallaan hankkinut, mutta joutuikin lautturiksi joelle. Louhen neuvon mukaan lautturi nimittäin työnsi veneen takaisin joelle ja sanoi: ”Minä lähden tästä, sinä jäät!” B. Lyhennelmäehdotus: Pienen mökin emäntä synnytti yöllä pojan. Samana yönä mökissä oli kolme yövierasta, joista kaksi oli tietäjiä ja kolmas rikas ketunnahkojen kauppias. Toinen tietäjistä ennusti, että vastasyntyneestä tulisi kauppiaan perillinen. Silloin kauppias pyysi poikaa ottolapsekseen ja otti hänet mukaansa mutta jättikin hänet metsään riippumaan puun haaraan. Puun ohi kulki metsästäjä, joka otti lapsen omaksi pojakseen ja antoi tälle nimen Antti. Kyläläisiltä poika sai vielä liikanimen Puuhaara, koska hän oli löytynyt puun haarasta. 124
Kerran ketunnahkojen kauppias tuli yöksi metsästäjän mökkiin ja siellä hän huomasi, että poika olikin pelastunut. Hän keksi uuden juonen surmatakseen Antin: hän kirjoitti kotiväelleen kirjeen, jossa käskettiin surmata kirjeen tuoja, ja lähetti Antin viemään kirjeen perille. Matkalla Antti nukahti, ja sattumalta ohi kulkeneet miehet lukivat kirjeen ja vaihtoivat sen. Uudessa kirjeessä käskettiin ottaa sen tuoja talon tyttären sulhaseksi. Niin tapahtui. Kun kauppias tuli kotiin ja näki Antin siellä, hän keksi taas uuden juonen. Hän lähetti Antin Pohjolaan kysymään Louhelta, kuinka ihminen saavuttaa parhaimman onnen. Matkalla Antti tapasi kolme jättiläistä ja lautturin, joka kuljetti matkustajia joen yli. Näillä kaikilla oli jotakin kysyttävää, ja Antti lupasi hankkia Louhelta vastaukset. Pohjolassa Louhi ei ollut kotona, mutta Antti kertoi kysymykset Louhen tyttärelle ja piiloutui sitten uunin taakse. Kun Louhen tytär kertoi kysymykset äidilleen, Antti kuunteli piilosta Louhen antamat vastaukset. Yöllä hän lähti piilostaan paluumatkalle. Matkalla hän kertoi lautturille, millä tavalla tämä pääsisi vapaaksi, ja välitti jättiläisille Louhen neuvot. Jättiläiset palkitsivat Antin runsaasti. Kun kauppias näki Antin ja tämän rikkaudet, hän päätti kateellisena tehdä saman matkan. Hän joutui kuitenkin jäämään joelle kuljettamaan matkustajia, kun lautturi teki niin kuin Louhi oli neuvonut. Antista sen sijaan tuli isäntä taloon ja siis rikkaan kauppiaan perillinen, niin kuin oli ennustettu. C. Sysmän vanhainkodista maanantai-iltana kadonnut diabetesta sairastava 70-vuotias mies löydettiin keskiviikkona metsästä pahoin kylmettyneenä. Hiihtämässä ollut pariskunta huomasi miehen noin kolmen kilometrin päässä vanhainkodista. Vanhuksen katoamisesta tehtiin ilmoitus poliisille tiistaina ja häntä etsittiin jalan sekä lämpö- kameralla. Etsintöihin osallistunut helikopteri lensi myös sen metsikön yllä, josta mies myöhemmin löydettiin. Mies kertoi olleensa / yöpyneensä kaksi yötä ulkona. D. 1. Maanantaina Sysmän vanhainkodista katosi 70-vuotias mies. 2. Tiistaina poliisille tehtiin ilmoitus miehen katoamisesta. 3. Samana päivänä vanhusta etsittiin jalan ia helikopterilla. 4. Keskiviikkona eräs pariskunta, joka oli hiihtämässä, löysi miehen. 4. Tekstin persoonan muuttaminen A. Olin kaverini kanssa Itä-Lapissa. Yhtäkkiä meitä kohti tuli kovalla vauhdilla iso karhu. Se kiersi kerran meidät, pakeni sitten sadan metrin päähän ja pysähtyi tuijottamaan meitä. Sitten se teki muutamia hyökkäyksiä lähemmäksi. Kaverillani oli ase, mutta huomasimme, että karhulla oli kolme pentua, emmekä voineet ampua emokarhua. Pennut kiipesivät puuhun, mutta emon kutsuessa niitä, yksi niistä lähti seuraamaan emoaan. Toiset kaksi jäivät puuhun. Minä ja kaverini kiipesimme viereiseen puuhun ottaaksemme karhunpennuista valokuvia. Karhuemo näyttäytyi vähän väliä mutta ei tullut enää lähemmäksi. Oltuamme tunnin verran puussa tulimme alas ja jatkoimme matkaamme. Arvelen, että karhu ei käynyt meidän kimppuumme siksi, että emme lähteneet juoksemaan pakoon vaan pysähdyimme. Emme olisi ehtineetkään pakoon, sillä karhu on hyvin nopea. Minulta kysyttiin, muistanko meitä kohti juosseen karhun ilmettä. En muista ilmettä mutta muistan, miltä karhun juoksu näytti ja miten se tärisytti itseään pelotellakseen meitä ja nousi kahdelle jalalle seisomaan ikään kuin katselemaan tilannetta. Karhun käpälästä minulle ei jäänyt mielikuvaa, enkä myöskään muista nähneeni karhun kitaa. Vain sen muistan, että kaikki tapahtui hyvin nopeasti. 125
B. Hän oli kerran yksin järven jäällä potkukelkkoineen. Hän huomasi toisella rannalla ennennäkemättömän pitkää kaislaa. Hän tunkeutui kaislikon sisäosiin, jossa hän alkoi etsiä kaikkein pisimpiä ruokoja viedäkseen niitä kotiin. Hän kumartui katkaisemaan linkkuveitsellä kaikkein pisimpiä. Samalla jää romahti hänen altaan ja hän oli kaulaansa myöten jääkylmässä vedessä. Hän potkaisi jalat suoraksi, mutta pohjaa ei tuntunut. Kun hänellä sattui olemaan linkkuveitsi kädessä, hän alkoi sen ja kaislojen avulla vetää itseään avannosta. Hän pääsi vahvalle jäälle ja siitä kelkan luokse. Jos hän olisi hukkunut, olisi varmasti ollut vaikea löytää hänen ruumistaan sieltä kaislikon sisältä. Hän tuli kotiin ennätysajassa, kun hän huomasi pakkasen jäädyttävän hänen vaatteensa nopeasti ja kylmä lähestyi puuduttavana hänen ihoaan. Hänen äitinsä otti hänet vastaan kauhistuneena ja käytti tilaisuutta hyväkseen varoittaakseen jälleen vaaroista, joihin hän itsensä saattoi. IV. Tekstin referoiminen ja tekstin pohjalta kirjoittaminen 1. Luetteloehdotus: - Apostolin nimi Petrus pohjana useille varianteille eri kielissä. - Suomessa ensimmäinen variantti Pietari, yleisin Pekka. - Kalenteriin otettujen lisäksi on useita hellittely- ja puhuttelunimiä. - Eri varianteista on muodostunut sukunimiä ja paikannimiä. - Pekka ja toisena nimenä mm. Petteri ovat olleet Suomen suosituimpia poikien etunimiä. - Pekka-nimi esiintyy fraseologiassa merkityksessä 'jokainen, kuka tahansa ja erilaisia ihmisiä kuvailevissa yhdyssanoissa. - Onnittelut Peter Hajdulle. 2. Referaattiehdotus: Kirjoittaja aloittaa artikkelinsa esittämällä esimerkkejä kristillisperäisen Petrus-nimen erikielisistä varianteista. Suomessa nimi tuli tutuksi katolisen kirkon pyhimyskalenterista, jossa kyseisen pyhimyksen merkkipäivällä oli tärkeä asema. Nimen suomalainen variantti Pietari esiintyi jo ensimmäisessä raamatunsuomennoksessa. Pietarin kansanomainen muunnos Pekka on ollut suosituimpia poikien etunimiä Suomessa. Kansanomaisessa käytössä on ollut useita muitakin puhuttelunimiä, joista osa on otettu nimipäiväkalenteriin. Pietari-nimen eri varianteista on muodostunut myös sukunimiä ja paikannimiä. Pekka-nimi esiintyy yleisyytensä takia fraseologiassa merkityksessä ‘jokainen, kuka tahansa ja erilaisissa ihmisiä kuvailevissa yhdyssanoissa. Parissa naapurimaassa Pekka-nimeä käytetään suomalaisten pilkka- nimenä. Artikkeli on kirjoitettu unkarilaisen akateemikko Peter Hajdun 70-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun juhlakirjaan, ja kirjoituksensa lopuksi Laila Lehikoinen onnittelee päivänsankaria ja toivoo hänen olevan onnen suosikki eli onnenpekka. 2. Uutisesta kirjeeksi Mallikirje: Elsa hyvä! Ihmettelet varmaan, miksi kirjeeni tulee Mikkelistä. Meille tuli vähän mutkia matkaan ja jäimme tänne muutamaksi päiväksi. En tiedä, onko teidän seudun lehdessä ollut uutinen, jossa kerrottiin ukkosmyrskyn kaatamasta autosta. Se oli meidän auto. Olimme ajamassa perjantaina iltapäivällä kaupungin läpi, kun yhtäkkiä taivas tummeni ja alkoi tuulla ihan mahdottomasti. Kalevi pysäytti auton kadun varteen, ja päätimme odottaa siinä, kun näytti siltä, että myrsky yltyy. Katselimme siinä ihmeissämme, miten tuuli riepotteli 126
irtonaisia esineitä, heitteli nurin kahvilan terassin tuolit ja katkoi puiden oksia. Ihan lähellä takanamme kaatui iso koivu tien yli ja sen latva raapaisi yhtä pysäköityä autoa. Kerkisimme juuri huokaista helpotuksesta, ettei se osunut meihin, kun yhtäkkiä meidän auto nousi ilmaan. Se tosiaan nousi suoraan ylös ja kiepsahti sitten ylösalaisin. Sitten se putosi katto edellä katuun. Kaikki tapahtui varmaan ihan yhdessä hetkessä, mutta se tuntui hirveän pitkältä ajalta. Siinä ehti ajatella vaikka mitä! Olin varma, että me kuolemme. Mutta ei ollut vielä aika meidän lähteä. Onneksi emme olleet irrottaneet turvavöitä ja selvisimme melkein säikähdyksellä. Kalevi satutti kätensä ja polvensa mutta ei pahasti, ei tullut mitään murtumia. Minulle ei käynyt mitenkään mutta kyllä minulla jalat ja kädet tärisivät, kun pääsin sieltä autosta ulos. Joku silminnäkijä oli soittanut siihen ambulanssin, ja meidät vietiin sairaalaan. Kalevi jäi sinne yöksi tarkkailuun, ja minä sain yöpyä samassa huoneessa. Lauantaina siirryimme hotelliin ja odottelemme täällä, että Riikka tulee hakemaan meidät kotiin. Meidän auto meni nimittäin ihan romuksi. Riikalla on vapaapäivä keskiviikkona, niin että silloin hän ajaa tänne. Pääsemme sentään juhannukseksi kotiin. Lepäilemme nyt täällä hotellissa ja käymme vähän kaupungilla nähtävyyksiä katselemassa. Kalevin täytyy vielä käydä sairaalassakin tarkistuttamassa, että kaikki on kunnossa. Poliisi sanoi, että tapaus oli Suomen oloissa harvinainen. Joku läheisen talon asukas oli nähnyt tapauksen ikkunasta, ja hän sanoi, että auton kimppuun kävi semmoinen pyörivä ilmapatsas ja että se nosti auton ainakin metrin korkeudelle. Tämmöistä nyt kuuluu. Toivottavasti Sinä voit hyvin ja kaikki on kunnossa. Toivotaan, että syksyllä tavataan koulun juhlissa. Ajatella, että siitä on jo 40 vuotta, kun avasimme koulun oven ensi kertaa. Oikein hyvää kesälomaa Sinulle ja hauskaa juhannusta! Terveisiä myös Kalevilta. Annikki 3. A. Referaattiehdotus: Teuvo Pakkalan novellin Ihme ja kumma päähenkilö on pieni tyttö, Vappu. Vapun ongelma oli se, että hän unohti aina, mitä hänet lähetettiin hakemaan tai tekemään. Hänen äitinsä uskoi neuvoja, joiden mukaan Vappua täytyi kurittaa tällaisesta huolimattomuudesta. Siksi Vappu sai aina piiskaa unohdettuaan jonkin asian. Äidistä se tuntui pahalta, mutta hän ei halunnut myöskään opettaa lasta laiskuuteen hoitamalla asiat itse. Eräänä päivänä Vappu lähetettiin ostamaan kaupasta kymmenellä pennillä siirappia. Hänelle annettiin raha ja muki, ja hän lähti hokien saamaansa tehtävää. Matkan varrella sattui pari viivytystä, kun naapurin tyttö esitteli hänelle nukkeaan ja tyttöjoukko houkutteli häntä mukaan retkelle. Vappu muisti kuitenkin vielä asiansa. Puistossa, jonka läpi hän kulki, hän varoi katsomasta paikkoja, jotka olivat aikaisemmin saaneet hänet unohtamaan tehtävänsä. Kun hän oli jo melkein kaupan luona, hän huomasi ilmassa leijailevan höyhenen ja hänen ajatuksensa lähtivät seuraamaan sen lentoa. Hän kuvitteli matkustavansa höyhenellä ihaniin paikkoihin ja laskeutuvansa sitten kotipihalle. Vappu heräsi unelmistaan ja pelästyi, sillä hän ei enää muistanut sitä, mitä oli jännittyneenä hokenut koko matkan. Hän palasi juosten kotiin ja repi luudasta valmiiksi vitsat piiskaamista varten. Silloin äiti ymmärsi, että piiskaaminen olisi väärin lasta kohtaan, ja heitti vitsat uuniin. Hän myös sanoi, ettei ollut tärkeää, muistiko Vappu vai ei. Novelli päättyy sanoihin: "Ihme ja kumma! Vappu muisti aina!” 127
B. Vapun muistelma (ehdotus) Minulla oli lapsena vilkas mielikuvitus. Sen takia en osannut keskittyä siihen, mitä minut lähetettiin tekemään, vaan unohdin aina asiani. Äitini moitti minua siitä ja lopulta rupesi antamaan piiskaa joka kerta, kun unohdin. Sen takia olin aina kauhusta jäykkänä, kun minun piti hoitaa jokin asia. Mutta sitten kerran tapahtui jotakin erikoista. Minun piti käydä ostamassa siirappia kaupasta. Muistan vielä hinnankin, sillä hoin koko matkan, että "kymmenellä pennillä siirappia”. Muistan, että onnistuin pitämään asian mielessäni, vaikka tapasin naapurin Fannin, joka esitteli hienoa nukkeaan, ja muita tyttöjä, jotka ehdottivat retkelle lähtöä. Sitten tulin sellaiseen puistoon, jonka läpi minun ei oikeastaan olisi pitänyt kulkea, koska siellä oli niin paljon kaunista katsottavaa, että siellä aina unohdin kaiken muun. Sillä kertaa pääsin kuitenkin senkin läpi ja melkein kaupalle asti. Mutta sitten! Edessäni leijaili kaunis höyhen, ja minä rupesin seuraamaan sen lentoa ja kuvittelemaan, että lentäisin sillä höyhenellä vaikka mihin, ulkomaille ja johonkin satujen saareen. Siihen se kauppa-asia unohtui. Tuntui, että pääni oli aivan tyhjä. Hädissäni juoksin kotiin ja kiskoin luudasta valmiiksi vitsat. Kun ojensin ne äidille, muistin taas ihan selvästi sen "kymmenellä pennillä siirappia”-lauseen. Äiti katsoi minua pitkään ja huomasin, että hänelle tuli kyyneleet silmiin. Yhtäkkiä äiti heittikin vitsat uuniin. Ensin en käsittänyt mitään, mutta sitten jotenkin ymmärsin, että äiti ei enää aikonut koskaan piiskata minua. Kaiken lisäksi äiti vielä sanoi, että oli ihan sama, muistanko minä vai en. Ja ihme ja kumma, sen päivän jälkeen minä muistin aina! C. Mallivastaus: Huone vilisi Vapun silmissä. Vappu liikutteli jalkojaan kuin lattia olisi polttanut. Kädet olivat jäykkinä, kun hän toisessa puristi rahaa lujasti nyrkissä ja toista kättä piti koholla varoen mukia. Koko ruumis oli omituisesti vinossa. Hän katseli jalkoihinsa, joita hän nosteli peläten kaatumista. Varoitukset, kiellot ja käskyt olivat kuin tunkeutuneet hänen jäseniinsä. Vappu liikutteli jalkojaan —. Siinä käsivarsillaan nukkuvaa nukkea hän katseli suu leveässä hymyssä, silmät kirkkaina, liikutteli jalkojaan kuin olisi seisonut tulisilla hiilillä. Kädet ja ruumis jännittyivät taas. Hän painoi päänsä alas mennessään erään suuren koivun ohi —. Puiston läpi juoksevan puron sillalla hän käveli silmät kiinni. Hän hoki matalammalla äänellä, ja vaikka ruumis oli vielä jännittynyt, niin kuitenkin hänellä oli helpompi ja turvallisempi olo. Hän seisoi ja katseli, ruumis jännittyneenä ja hokien siirappiansa, mutta ajatukset jo karkuteillä. Hän säpsähti aivan kuin muistaen äkkiä jotakin, —. Ja säikähti uudelleen niin, että vavahti. Hänestä tuntui kuin hän olisi joutunut eksyksiin —. Hän kuunteli, sanoiko hänen suunsa mitään. Ei sanonut. Kaikki ajatukset olivat ihan pysähdyksissä ja päätä huimasi. Kuin hengenhädässä hän juoksi tietämättä mitään, - -. Vapun selässä kävivät kylmät väreet ja kaikki jäsenet jännittyivät. Poskia poltti ja korvat humisivat. Tuntui niin ahdistavalta, ettei pystynyt ajattelemaan mitään. Vappu oli ihmeissään. Samalla kertaa pyrki esiin itku ja nauru, ja hän syöksyi äidin kaulaan. 128
Tietoja Teuvo Pakkalasta Teuvo Pakkala s. 1862 Oulussa, k. 1925. Kirjoitti romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Romaanit Vaaralla (1891), Elsa (1894), Pieni elämäntarina (1902), novellikokoelmat Lapsia (1895) ja Pikku ihmisiä (1913), näytelmiä esim. Tukkijoella (1899). 4. B. Mallivastaukset: 1. Se on kuin aaltoviiva taivaan ja maan välillä. 2. Tiheässä metsässä on melkein pimeää mutta harvassa metsässä on valoisaa. 3. Kaatuneet puut, tiheät pensaikot, kivet ja vetiset paikat vaikeuttavat joskus metsässä liikkumista. 4. Havupuussa on talvellakin vihreät neulaset, lehtipuussa on lehdet, jotka putoavat syksyllä. 5. Kuivuus. Kuusi ei kestä kuivuutta. 6. Lehtimetsät hyödyttävät karjanhoitoa ja maanviljelystä, mutta havumetsästä saa tukkipuita. 7. Metsä suojaa maata sään vaihteluilta. 8. Topelius varoittaa riisumasta ”metsäturkkia” eli tuhoamasta metsiä. 5. A. muutos - muuttaa, muuttua sulaminen - sulaa viileneminen - viiletä soistuminen - soistua kuusettuminen - kuusettua muutos - muuttaa, muuttua muutos - muuttaa, muuttua salaojitus - salaojittaa ruiskutus - ruiskuttaa puhdistus - puhdistaa kylvö - kylvää lannoitus - lannoittaa viljely - viljellä viljely - viljellä niukentuminen - niukentua harvinaistuminen - harvinaistua käyttö - käyttää hakkuu - hakata muokkaus — muokata lannoitus - lannoittaa viljely - viljellä myrkytys - myrkyttää korjuu - korjata hyväksikäyttö - käyttää hyväksi ojitus - ojittaa harvinaistuminen - harvinaistua saastuminen - saastua saastuminen - saastua perkaaminen - perata rakentaminen - rakentaa saastuminen - saastua 129
vaikutus - vaikuttaa saastuminen — saastua happamoituminen - happamoitua muutos - muuttaa, muuttua vaikutus - vaikuttaa muutos - muuttaa, muuttua ratkaisu - ratkaista muutos - muuttaa, muuttua tuotanto - tuottaa ratkaisu - ratkaista paketointi - paketoida suosinta - suosia lannoitus - lannoittaa auraus - aurata yksipuolistuminen - yksipuolistua lannoitus - lannoittaa asutus - asuttaa toiminto - toimia vaikutus - vaikuttaa vaikutus - vaikuttaa hakkuu - hakata muokkaus - muokata B. 1. Vesakot ruiskutetaan. 2. Siemen puhdistetaan tehokkaasti. 3. Pellot kylvetään tiheästi ja tasaisesti ja lannoitetaan. 4. Siirryttiin viljelemään jatkuvasti samaa kasvia. 5. Metsiä käytetään tehokkaammin. 6. Maa muokataan. 7. Puut korjataan koneellisesti. 8. Kannot ja oksat käytetään hyväksi. 9. Suot ojitetaan metsämaiksi. 10. Jokia on perattu ja rakennettu. 11. Ylituotanto-ongelmat on ratkaistu niin, että on paketoitu pellot. 12. On suosittu kotimaista energiaa. C. 1. Ilmasto viileni. 2. Metsät ovat kuusettuneet. (= Metsät ovat tulleet kuusivaltaisiksi.) 3. Useat kasvit niukentuivat ja harvinaistuivat. 4. Vedet ovat saastuneet. 5. Luonto muuttuu. D. 1. a) Maatalouden koneellistuminen on muuttanut maisemaa. b) Sen takia myös kasvisto on muuttunut. 2. a) Kylmän sään takia puutarhatyöt täytyy siirtää myöhempään ajankohtaan. b) Onko maatilalla mahdollista siirtyä taas vuoroviljelyyn? 3. a) Kumpi saastuttaa vesistöjä enemmän, teollisuus vai maatalous? 130
b) Kun järvi on saastunut, siinä eivät enää viihdy kaikki entiset kasvit. 4. a) Ilman saastuminen on aiheuttanut tuhoja havupuille. b) Ilman saastumisesta on aiheutunut tuhoja havupuille. 5. a) Emme ole vielä kadottaneet toivoamme. b) Mihin kaikki kukat ovat kadonneet teiden varsilta? 6. Mallivastaukset: 1. Hieskoivun oksat ovat pystyssä, mutta rauduskoivun oksien kärjet riippuvat. 2. Koivulajien lehdet ovat erilaisia. Hieskoivulla on paksut, pehmeät lehdet, rauduskoivulla taas ohuet ja kovat lehdet. Hieskoivun lehden reunassa on tylpät hampaat, rauduskoivun lehdessä terävät. 3. Hieskoivun taimet tarvitsevat vähemmän valoa kuin rauduskoivun taimet ja menestyvät siksi metsän alikasvustossa. Hieskoivu ei kasva niin isoksi kuin rauduskoivu. 4. Junien veturit lämmitettiin ennen koivuhaloilla ja hieskoivumetsistä saatiin paljon polttopuuta. 5. Vuonna 1933 ilmestyneessä Suomen kasvio -teoksessa mainitaan kuusi koivulajia ja useita risteymämuotoja. Nykyään katsotaan, että on vain raudus- ja hieskoivu ja jälkimmäisen alalaji tunturikoivu ja muutama risteymä. 6. Se on kovaa ja kestävää, mutta sitä on helppo työstää. 7. Ei tarvittu enää entistä määrää polttopuuta eikä vaneria. Myöskään ei ollut alettu käyttää koivukuitua paperin valmistukseen. 8. Koivumetsiä kaadettiin paljon, ja kun koivusellua alettiin käyttää hienopaperin valmistukseen, koivusta tuli pulaa ja puuta on pitänyt tuoda Venäjältä. 9. On pelätty, että vesoista kasvaneet koivut lahoavat helposti. Tyvilahoa on kuitenkin vain puolessa rungoista, eikä se haittaa koivun käyttöä. 10. Kun sienet ovat lahottaneet koivun, linnut voivat rakentaa niiden koloihin pesänsä. 11. Se syö kesän aikana tiensä koivun latvasta tyveen. Naaras munii munansa koivun latvaan, ja toukan taas on koteloiduttava maassa. 7. Planeetat A. Mallivastaukset: 1. Lähellä Aurinkoa olevat planeetat ovat kiinteää ainetta, mutta jättiläisplaneetat ovat kaasupalloja. Jättiläisplaneettojen ympärillä on paljon kuita ja renkaita, toisin kuin kiinteillä planeetoilla. 2. Suurimmat kiinteät planeetat ovat Venus, Maa ja Mars. 3. Merkuriuksen päivälämpötila on melkein 400 astetta. 4. Siellä on hyvin kuuma. Siellä salamoi usein ja tapahtuu tulivuorenpurkauksia. 5. Ne ovat syntyneet, kun meteoriitit ovat tehneet Kuun pintaan kraattereita ja laava on täyttänyt ne. 6. Marsin pinta on punainen siksi, että siinä on ruostunutta rautaa, josta irtoaa pölyä planeetan ilmakehään. 7. Marsissa on saattanut olla elämää, mutta se on olojen huonontuessa kuollut tai sen merkkejä ei ole vielä löydetty. 8. Io ja Europa kuuluvat Jupiterin suurimpiin kuihin. Ne ovat samankokoisia kuin maapallon Kuu. Ion pinta on kirjava, Europaa peittää tasainen jää, jonka alla olevassa vedessä voisi periaatteessa olla elämää. 9. Niitä on tutkittu luotaimella ja tutkalla. Ne ovat erikokoisia jääpaloja. 131
10. Sillä on ilmakehä. 11. Se on niin kaukana Auringosta, että Auringosta ei tule sinne lämpöä. 12. Se on kaukana Maasta. 13. Sieltä lähtee liikkeelle pyrstötähtiä. 14. Meteoroidi on pieni taivaankappale. Sellaisen voi nähdä ainoastaan silloin, kun se syöksyy Maan ilmakehään. Jos tällainen meteoroidin jäänne putoaa Maan pinnalle asti, sitä kutsutaan meteoriitiksi. C. Mallivastaukset: 1. Kun auringonpimennys on rengasmainen, ei tule kovin pimeä. 2. Pimennyksen pituus voi olla 7-8 minuuttia ja sen aikana linnut eivät laula, ilma käy kylmäksi ja tulee hämärä. 3. Rengasmaisia ja täydellisiä auringonpimennyksiä sattuu harvoin, ja niiden väli on tapahtumapaikkakunnilla yleensä parisataa vuotta. 4. Kuunpimennyksiä tapahtuu useammin kuin auringonpimennyksiä. Syynä on se, että pimennyksen voi nähdä koko sillä pallonpuoliskolla, jolla Kuu sillä hetkellä näkyy, mutta auringonpimennys on vain pienellä alueella näkyvä ilmiö. 5. Puolivarjopimennyksiä tuskin huomaa. Niiden aikana Kuun valo on vain hiukan tavallista heikompi. 6. Kun valonsäteet taittuvat ilmakehän läpi, ne muuttuvat punaisiksi, ja siksi pimentyneen Kuunkin väri on ruosteenpunainen. 8. Mallivastaukset: A. 1. Hän halusi opiskella Norjassa. 2. Hän ei osannut toimia lähdössä sääntöjen mukaan. 3. Kinva sattui kohtaamaan metsässä hirven ja pakeni juosten. 4. Hänelle on urheilussa tärkeintä, että siitä voi nauttia. Hän haluaa kokeilla, mihin saakka hänen kykynsä riittävät. 5. Perheen koti on Länsi-Keniassa. Kinvan isällä on kolme vaimoa ja 22 lasta. Isä viljelee maata ja on liikemies. 6. Hän haluaa oppia ja on nopea oppimaan sekä hyvä sopeutumaan. 7. Kinva arvostaa valmentajan ammattitaitoa ja luonnetta, ja valmentaja kehuu sitä, miten lahjakas ja sopeutuva Kirwa on. Valmentajan mielestä Kirwassa on hyvä sekoitus spontaanisuutta ja järjestelmällisyyttä. B. 1. Kinvan oli pakko antaa muiden voittaa, koska hän oli ”jänis”. 2. Kinva pääsee pian tärkeisiin kansainvälisiin kilpailuihin. 3. nopeajalkainen urheilija, joka tavoittelee voittoja SM-kisoissa 4. isä, jota Kinva kunnioittaa kovasti 5. kenialainen, joka on harrastanut juoksua vasta kolme vuotta 9. A. Mallivastaukset: 1. Yleisradio ja Helsingin yliopiston kansatieteen laitos järjestivät vuonna 1982 kirjoituskilpailun, jonka aihe oli Kun TV tuli taloon. Vastaajia varten oli laadittu ohjeet, joiden mukaan tietoja haluttiin television hankkimisesta ja sen vaikutuksista elämään. Vastauksia tuli yli tuhannelta ihmiseltä. Kirjoitukset ovat eripituisia ja erityylisiä. Artikkelin kirjoittaja on käyttänyt kirjoituskilpailun materiaalia, ja se on hänen mielestään antoisa. Kiinnostavuutta lisää lähetettyjen muistelmien henkilökohtaisuus. 132
2. Aineiston mukaan tärkein syy siihen, että kotiin ei ostettu televisiota, oli sen korkea hinta. Kuitenkin alemmat sosiaaliryhmät suhtautuivat televisioon suopeammin kuin varakkaammat sivistyneistön edustajat. Sivistyneistö piti televisiota rahvaanomaisena ja harrasti mieluummin teatteria, kirjallisuutta, matkustelua ym. Myös eräät uskonnolliset ryhmät vierastivat televisiota. 3. Aineistosta käy ilmi, että maaseudun ensimmäisten television ostajien joukosta erottuu kolme ammattiryhmää: maanviljelijät, kauppiaat ja opettajat. Television varhain hankkineita ihmisiä on vastauksissa kuvattu sivistyneiksi, aktiivisiksi ja edistyksellisiksi. Kauppiaille televisiosta oli myös taloudellista hyötyä, koska se toi heille lisää asiakkaita. Television ostaneet mainitsivat syyksi mm. television tarjoamat virikkeet ja lasten kotona pysymisen. Elintason noustessa ihmisille jäi enemmän lepohetkiä, ja television katselu oli rentouttava tapa viettää vapaahetkiä. Televisio oli myös statussymboli. Artikkelissa korostetaan sitä, että television ohjelmat painottuivat kaupunkilaisten elämään ja urbaaneihin ongelmiin; maaseudun näkökulmaa ei otettu huomioon. Kun television katselu tästä huolimatta kiinnosti maaseudun asukkaita, selitys voi olla se, että se tarjosikin mahdollisuuden unohtaa arkitodellisuus. 4. Television alkuaikoina oli maaseudulla tavallista, että taloon, jossa oli televisio, tulivat naapurit ja tuttavat ilta illan jälkeen ohjelmia katsomaan. Kaupungeissakin televisiokyläilyä harrastettiin jonkin verran. Maaseudun vastaajat ovat kuvanneet televisioiltoja toisaalta naapuruussuhteita ylläpitävinä ja myönteisinä mutta toisaalta myös rasittavina. Myöhemmin, televisioiden yleistyttyä kävi niin, että kylässä käynnit ja naapurikontaktit vähenivät. Alettiin viettää aikaa perheen kesken television ääressä. Artikkelin kirjoittaja tosin muistuttaa, että kotona pysyttelemiseen oli muitakin syitä, kuten asuinpaikan vaihdokset ja työn vaatima aika. Tapaamis- ja kokoontumisajat kuitenkin alettiin valita televisio-ohjelmi- en mukaan. Oli myös yleistä, että vaikka kutsuttiin vieraita, televisio oli auki ja keskustelu jäi vähäiseksi. Kuvatessaan television vaikutusta elämäänsä vastaajat ovat maininneet sen, että televisio avarsi heidän maailmankuvaansa. Se toi ulkomaailman tapahtumat sellaistenkin ihmisten ulottuville, joilla ei ollut ollut mahdollisuuksia opiskella ja matkustella. Samoin se antoi tietoa asioista, joista ei aikaisemmin ollut puhuttu. Saatiin myös uusia puheenaiheita. Siinä mielessä televisio taas yhdistää ihmisiä. 13. Runon tapahtumat proosamuodossa (ehdotus): Tuurilla oli tupaantuliaiset uudessa talossaan. Hänellä oli vieraina jumalia. Jumalat joivat olutta ja ylistivät Tuuria, hänen hyvää onneaan, taitojaan ja varallisuuttaan. Tuuri sanoi, että häntä kuitenkin huolestuttaa yksi asia: se, että kuolema lopulta korjaa kaiken. Tuskin hän sai tämän sanotuksi, kun ulkoa talvitieltä alkoi kuulua tiukujen helinä. Kohta tupaan astui vieras, jolla oli parta jäässä ja kulmakarvat kuurassa. Päre sammui ja tupa pimeni. Tuuri kalpeni. Kutsumaton vieras oli Kuolema. Kukaan ei tervehtinyt vierasta, ja tämä sanoi toivottavansa itse itsensä tervetulleeksi. Kun Tuuri halusi tarjota vieraalle olutta, tämä sanoi saavansa oluensa itsekin ja haki pöydältä olutkannun. Kun kukaan ei kysynyt hänen kuulumisiaan, hän sanoi kertovansa ne itse: sankarin oli aika lähteä, reki odotti. Tuuri meni aivan voimattomaksi. Hän heittäytyi Kuoleman jalkoihin ja vaikeroi, että ei pysty eroamaan talostaan ja nuoresta vaimostaan. Hän pyysi elinaikaa päivän tai viikon tai vuoden. Jumalat nyökyttivät päätään. Kuolema hymyili, sanoi, että ei vie väkisin jumalien hyvää kaveria ja poistui. Tuuri riemuitsi pelastumisestaan ja tarjoili olutta. Tuopit tyhjenivät ja täyttyivät. Tuuri juopui. 133
Kun Tuuri heräsi, tupa oli tyhjä. Pakkanen paukkui nurkissa. Tuuri näki ikkunasta, että ulkona oli hevonen ja reki. Reessä istui mies turkinkaulukset pystyssä. Aamu sarasti. Tuuri muisteli edellistä iltaa. Iloisena hän alkoi herätellä perhettään, mutta mistään ei kuulunut mitään ääntä. Hän sytytti tulen ja lähti tutkimaan taloa. Tupa oli tyhjä, samoin eteinen. Hän nousi yläkertaan ja huuteli vaimoaan, mutta ei saanut vastausta. Hän palasi pirttiin ja meni lieden lähelle. Liesi oli kylmä. Tuuri kurkisti taas ulos ja näki, että hevonen ja reki olivat yhä siellä. Siitä Tuuri muisti, miten oli illalla jumalten avulla pelastunut Kuolemalta. Tuuri meni uudelleen nukkumaan, mutta ei saanut unta. Hän nousi ylös ja karjaisi: ”Ei pidot parane, ellei vieraat vähene.” Silloin reessä odottava mies sanoi, että olikin sitten aika lähteä. Nyt Tuuri tunsi kyytimiehen ja säikähti. Hän muistutti, että oli saanut vuoden armonaikaa. Vieras totesi Tuurin saaneen sata vuotta, joten hänen pitäisi jo pystyä lähtemään. Tuuri ei muistanut eläneensä edellispäivää kauemmin. Hän kysyi, missä hänen pieni poikansa on. Kuolema sanoi tämän kuolleen ja maanneen jo kauan haudassakin. Nyt Tuuri tajusi, millaisia lahjoja jumalat antavat, ja toivoi, että jumalat eivät koskaan juhlisi tavallisten ihmisten kanssa. Jumalien juhlat kestävät kauan, ja ihmisen elämä kuluu niissä äkkiä ohi. Tuuri istahti Kuoleman rekeen. Jäältä kuului vielä kulkusten helinää, mutta pian sekin ääni vaimeni. V. Tiedon hakeminen verkosta ja sen pohjalta kirjoittaminen 1. Jokamiehenoikeudet B. Mallivastaukset: Sallittua on - liikkuminen jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua - oleskeleminen tilapäisesti - esimerkiksi telttaileminen riittävän etäällä asumuksesta - siellä, missä liikkuminenkin on sallittua - luonnonmarjojen, sienien ja kukkien poimiminen - onkiminen ja pilkkiminen - vesistössä kulkeminen, uiminen ja peseytyminen sekä jäällä kulkeminen Kiellettyä on - häiriön tai haitan aiheuttaminen toisille - lintujen pesien ja poikasten häiritseminen tai vahingoittaminen - porojen ja riistaeläinten häiritseminen - kasvavien puiden kaataminen tai vahingoittaminen, kuivuneen tai kaatuneen puun, varpujen, sammalen tms. ottaminen toisen maalta - avotulen tekeminen toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta - kotirauhan häiritseminen esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla - ympäristön roskaaminen - moottoriajoneuvolla ajaminen maastossa ilman maanomistajan lupaa - kalastaminen ja metsästäminen ilman asianomaisia lupia C. Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai niihin verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Oikeutta on rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla. Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Talvella pellon yli voi hiihtää. Jos kulkureiteillä on portteja, ne on muistettava sulkea. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Toisen maalle ei saa rakentaa mitään eikä maata saa kaivaa niin, että se muuttuu alkuperäisestä. Jos toisen pihamaata käyttää toistuvasti kulkutienä, 134
voidaan siitä rangaista. Toisen pihamaan käyttäminen kulkutienä on rangaistavaa myös silloin, jos rikotaan kotirauhaa. Lintujen pesimisaikana tulisi välttää liikkumista sellaisilla lintujen pesimä- ja oleskelualueilla kuin lintuvesillä ja ulkosaarilla. Joukkotapahtumien, kuten hiihto- ja suunnistuskilpailujen järjestämisestä on hyvä neuvotella maanomistajan kanssa. 4. Kuuluisa taulu A. Mallivastaukset: 1. Hän asui kaukana pääkaupungista. 2. Hän keskittyi maalaamaan kuvia linnuista ja lähiympäristöstään. 3. Häntä pidettiin vanhanaikaisena eikä häntä arvostettu. 4. Maalaus Taistelevat metsot otettiin vastaan ihastuneesti ja taiteilija huomattiin jälleen. 5. Taulu on pysynyt jatkuvasti suosittuna ja levinnyt erilaisina kopioina Suomen koteihin. 6. Kirjaston käyttö A. Mallivastaukset: 1. Mene kirjastoon ja näytä virkailijalle henkilötodistuksesi ja kerro osoitteesi. 2. Tarvitset oman kortin, sillä kirjastokortti on henkilökohtainen. 3. Jos komisi katoaa, ilmoita siitä heti kirjastoon. Muuten olet vastuussa siitä, jos joku väärinkäyttää korttiasi. Uudesta kortista joudut maksamaan. 4. Kirjasto lähettää sinulle kaksi muistutusta. Ensimmäinen muistutus lähetetään, kun eräpäivästä on kulunut 14 vuorokautta ja toinen muistutus, kun eräpäivästä on kulunut 28 vuorokautta. Videosta lähetetään ensimmäinen muistutus 7 päivän kuluttua ja toinen muistutus 14 päivän kuluttua. 5. Voit, mutta sinun täytyy maksaa erityinen kuljetusmaksu. 6. Voit varata kirjan. Siitä täytyy maksaa. 7. Joudut maksamaan 10 senttiä päivässä eli yhteensä 1,40 euroa. 7. Helsingin yliopiston kirjasto A. 1. Vuonna 1488 ilmestyi Lyypekissä vanhin Suomea varten painettu kirja Missale Aboense. 2. Vuonna 1640 perustettiin Turun akatemia. 3. Vuonna 1642 Suomessa alettiin painaa kirjoja. 4. Vuonna 1707 annettiin määräys, että kaikkien Ruotsin valtakunnan kirjapainojen täytyi luovuttaa yliopistoille kappale jokaista julkaisua. 5. Vuonna 1820 yliopisto alkoi saada vapaakappaleet Venäjällä painetuista julkaisuista. 6. Vuonna 1827 Turun kaupunki ja sen mukana Turun akatemia kirjastoineen tuhoutui tulipalossa. 7. Vuonna 1828 yliopisto siirtyi Helsinkiin ja sai uuden nimen. 8. Vuonna 1845 kirjastolle valmistui oma rakennus. 9. Vuonna 1893 kirjastoon tuli sähkövalo ja aukioloaika piteni. 10. 1950-luvulla laajennettiin varastotiloja. 135
VII Vapaa kirjoittaminen 6. A. Otteita eräästä päiväkirjasta Perjantai 23.7.1999 Ihanaa kun on välillä vähän viileämpää. Tänä kesänä hellettä onkin ollut ihan riittämiin. Onneksi naistenviikolla kuitenkin aina sataa. Nytkin on satanut jo kolmena päivänä. Ostin kaupasta luomutomaatteja. Niissä oli sama maku kuin entisajan tomaateissa, joita joskus lapsena Tampereen-matkalla sai torilta. Ostin myös uusia perunoita. Isän syntymäpäivänä kaivettiin aina ensimmäiset uudet perunat. Isä täyttäisi nyt 81 vuotta. Kesälomaksi suunniteltu suursiivous ei edistynyt tänään paljon. Sain kuitenkin pyyhityksi pölyjä kirjoista. "Löysin” hyllystä unkarilaisen keittokirjan, jonka olemassaolon olin ihan unohtanut, ja huomasin, etten ymmärrä oikeastaan mitään. Kaikki unkarin alkeis- ja jatkokurssin tiedot ovat parissakymmenessä vuodessa kadonneet kuin taivaan tuuliin. Olin pienellä päivälevolla riippumatossa parvekkeella. Katselin pilviä. Ne olivat kuin kasvoja. Lauantai 24.7. Katselin kauan kahta vanhaa valokuvaa. Toisessa oli isän perhe kotitalonsa seinustalla. Siitä kuvasta tunsin vielä kaikki. Toisessa kuvassa oli äidin sukulaisia. Heistä en tuntenut läheskään kaikkia. Kukaan ei enää pysty kertomaan, keitä he ovat! Pesin pyykkiä. Lopultakin sain pestyiksi myös villasukat ja lapaset korin pohjalta. Nyt ne vihdoinkin pääsevät ylähyllyn talvivaatelaatikoihin! Saunassa alkoi väsyttää, ja tuntui, että en jaksa kiivetä rappuja ylös kotiin. Popcorn ja omenamehu kuitenkin virkistivät sen verran, että jaksoin katsella Karusellin Teinitähti-kisan laulut ja loton. Lottoarvonnassa alku näytti lupaavalta: ensimmäinen numero oli oikein. Sitten onni kääntyi ja joku toinen sai miljoonat. Sunnuntai 25.7. Heräsin puoli seitsemältä ja avasin parvekkeen oven. Ulkona oli hiljaista. Ainoa kulkija oli aamukävelyllä oleva varis. Se tuli metsästä, ylitti kadun suojatietä pitkin ja lähti kulkemaan kävelykatua pitkin. Välillä se nokkaisi jotain maasta ja ikään kuin kuulosteli jotakin. Kauempaa metsästä kuului jonkun toisen variksen raakkunaa. Varis jatkoi matkaansa ja katosi nurkan taakse. Kaksi harakkaa lennähti metsiköstä. Toinen laskeutui katulampun päälle ja toinen parkkipaikan sähkö- tolpan päälle. Hetken keikuteltuaan ne pyrähtivät taas pois. Mutkasta kaartoi taksi ja pysähtyi parkkipaikan reunaan. Siirryin pois parvekkeen kaiteen äärestä, etten vaikuttaisi liian uteliaalta. Kuulin korkojen kopinaa, joka eteni kohti naapuritaloa. Alkoi kuulua lentokoneen melua. Suljin oven. Tänään Jaakko heittää kylmän kiven järveen. Vedet ehtivät varmaan kokonaan jäähtyä, ennen kuin pääsen järven äärelle. Lapsena uin kerran syyskuussa. Vesi oli aivan hyistä. En taida ruveta harrastamaan ainakaan avantouintia. Maanantai 26.7. Tällä viikolla on päätetty mennä Särkänniemen huvipuistoon, satoi tai paistoi. Aamulla yritin epätoivoisesti etsiä Loma-Suomi-esitettä, että voisimme katsoa, millaisia tarjouksia tamperelaisilla hotelleilla on lapsiperheille. Sitä ei löytynyt. Sain sen kuitenkin kirjastosta, jossa kävimme katsomassa, olisiko joku palauttanut Sweet Valley High -kirjoja. Ei ollut. 136
Taitto: Toni Suutari ISBN 952-10-0753-2 2. painos Hakapaino Oy Helsinki 2007
Tämä kirja sisältää erityyppisiä kirjoitustehtäviä. Niiden avulla voi suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleva kehittää kielitaitoaan ja kirjallista ilmaisuaan. Harjoitukset etenevät yksinkertaisista tehtävistä yhä vaativampiin kirjoitelmiin. Osa tehtävistä perustuu autenttisiin teksteihin ja Internetistä löytyvään aineistoon. Opettaja löytää kirjasta eri tasoille sopivaa valmista materiaalia ja ideoita edelleen kehiteltäväksi. Kirja sopii myös itseopiskeluun; opiskelija voi käydä koko materiaalin systemaattisesti läpi tai etsiä juuri itselleen hyödyllisiä harjoituksia. Harjoitukset pyrkivät tekemään kirjoittamisesta kielenoppijalle jokapäiväisen, mieluisan harrastuksen. ISBN 952-10-0753-2