. Pekka Vuon
• SUOMEA SUOMEKSI 1-2johdattaa helpolla tjvjlla suomen kielen rakenteen ymmartami-•een ja jokapaivaieeen kayttosuomeen. Yksikie-hsen oppikiqan sanasto on saatavissa ruotsin, norjan, tansken, islannin ja englannin kielella Kirja on laadittu pohjoismaisia opiskelijoita sil-malla pitaen, mutta se soveltuu myos ei-skandinaaveille. Tekija fil tri Olli Nuutinen on opettanut suomea mm. Kodpenheminan ja Var-bovan yliopistoissa ja toimii nykyisin ulkomaa-leisopetuksen lehtorine Helsingin yliopistossa.
IOMEA SUOMEKSI 1 —2 giver en nem ind-I i det finske sprogs struktur og i praktisk igsfinsk. Ordliste til den Ansprogede og fAs pA svensk, norsk, dansk, islandsk qelsk. Bogen er udarbejdet med henblik pA iki studerende, men kan agsA anvendes af ikandinaver. Forfatteren, fil.dr. Olli Nuuti-tiar undervist i finsk bl.a ved universiteter-obenhavn og Warszawa og virker nu som
i finsk for udlaendinge ved Helsingfors rsltet.
3MEA SUOMEKS11—2 veitir a audskilinn kilning a byggingu finnskrar tungu og dag-lotkun malsins. Ordasafn vid hine eintyng-itmslubdk eru faanleg a' saensku, norsku, :u, slensku og ensku Bokin er samin hen-nendum a Nordurlondum, en hentar eindrum er Nordurlandabuum Hofundurinn III Nuutinen hefur kennt finnsku m.a. vid ilana i Kaupmannahofn og Varsja og geg-ntodu lektors i finnsku fyrir utlendinga vid
ilanni Helsinki.
•	SUOMEA SUOMEKSI 1-2 er en lettfattelig innfering i finskens oppbygging og dagligtale Ordliste til den ettsprAklige laereboka foreligger pA norsk, dansk, svensk, islandsk og engelsk Boka tar forst og fremst sikte pA nordiske bruke re, men egner seg ogsA for andre. Forfatteren, fil dr Olli Nuutinen, har blant annet undervist i finsk ved universitetene i Kebenhavn og Warzawa Han er for tida lektor for de uten landske studentene ved Helsingfors universitet.
•	SUOMEA SUOMEKSI 1-2 is an easy introduction to the structure of the Finnish language end to everyday Finnish. The vocebulary to this unilingual book can be obtained in Swedish, Norwegian, Danish, Icelandic, and in English. In preparing the book special attention has been peid to the needs of the Scandinavian students, but due to its unilingual approach the book can equally be used by non Scandinavians The aut hor, Phil.D. Olli Nuutinen, has taught Finnish at the Universities of Copenhagen and Warsaw. At present he is lecturing in Finnish for foreigners at Helsinki University.
OMEA SUOMEKSI 1-2 ar en Ian inled
• SUOMEA SUOMEKSI 1 —2 fuhrt spielerisch тит Varstandnis der Struktur der finnischen jnung eines fur den tag vendigen Sprachschetz chnis des einsprachigen f Deutsch. Das Buch ist skandinavischen Landern : sich auch fur Nichtskan-r Dr. phil. Olli Nuutinen tsitaten von Kopenhagen ich unterrichtet und let im Rahmen des Finnisch ier an der UniverritAt Hal
SKS
Olli Nuutinen
s uomea suome к s i
finska pa finska finsk pa finsk finnska a finnsku finnish in finnish finnisch auf finnisch
OLLI NUUTINEN
suomea suomeksi 2
niiMM >i i m it in i м 1i । .i io t i пил • in । । it, ।
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran toimituksia 338
3. painos
Piirrokset: Juha Tanttu
© Olli Nuutinen
ISBN 951-717-150-1
ISSN 0355-1768
Vaasa ()v 1984
Sisallys
Alkusanat ............................................................ 6
1.	Lukuteksti ....................................................... 7
2.	Omistusliitteet eli possessiivisuffiksit ........................ 11
3.	Konditionaali................................................... 17
4.	Passiivi eli impersonaali. Preesens ............................ 23
5.	Passiivin imperfekti ........................................... 29
6.	Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti.......................... 35
7.	Passiivin konditionaali......................................... 39
8.	1. partisiippi.................................................. 43
9.	1. partisiippi passiivissa ..................................... 48
10.	2. partisiippi................................................. 53
11.	Lukuteksti ..................................................... 59
12.	Komparatiivi ja superlatiivi.................................... 63
13.	Komparatiivi ja superlatiivi (jatkoa)........................... 68
14	Adverbien komparatiivi ja superlatiivi........................... 74
15.	Kertova lauseenvastike 1 ....................................... 78
16	Kertova lauseenvastike 2 ........................................ 82
17.	-ma/-ma-partisiippi. Finaalirakenne............................. 86
18.	Modaalirakenne ................................................ 91
19.	-ion/-i6n adjektiivit..............	     98
20	Ns. temporaaliset lauseenvastikkeet ........................... 105
21	Komitatiivi. Instruktiivi ...................................... 110
22.	Potentiaali. Passiivinen kertova lauseenvastike ............... 116
21	liuperatiivi (jatkoa) ....	  121
24	Abcssitvi . .	    125
25	Su<»iiicii kielen eii nniodoista ............................... 129
I iiir Noiiiiiiieii t.i seibicn laivtiliis ......................... 131
Alkusanat
Suomea suomeksi 2 alkaa lukukappaleella, jossa palautetaan mieliin Suo-mea suomeksi 1 oppikirjan sanastoa ja kielioppia. Ensimmaisen kappaleen jalkeen jatketaan muoto- ja lauseoppiin perhehtymista.
Oppikirjan toisen osan tekstit sisaltavat niin kuin ensimmaisenkin osan tekstit seka kirjoiletulle kielelle etta puhululle kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja. Toisen osan tekstit ovat pitempia kuin ensimmaisen osan tekstit, ja jotkin niista saattavat tuntua raskailta, varsinkin kun niiden yhtey-dessa opetetaan myos uusia kieliopin asioita. Loppua kohti tekstit helpot-tuvat.
Kirjan alussa on enemman harjoituksia kuin lopussa. Tama johtuu siita, etta loppukappaleissa siirrytaan yha enemman ktrjakielelle tyypillisten ra-kenteiden ja muotojen opettamiseen. Monien tallaisten muotojen aktivoin-ti ei ole tarpeen, koska usein on olemassa helpompi rakenne tai ilmaisuta-pa, jota voi kayttaa yhta hyvin.
Oppikirjan tahan osaan sisaltyva aakkosellinen sanaluettelo sisaltaa myos kaikki ensimmaisessa osassa esiintyneet sanat.
Olen kiitollinen kaikille kollegoilleni ja oppilailleni, joilta olen saanut hyOdyllisia ohjeita ja neuvoja taman oppikirjan laatimiseen. Erikoiskiitok-sen ansaitsee taas Eila Hamalainen, joka on lukenut toisenkin osan kasikir-joituksen ja tehnyt erittain tarkeita ja varteenotettavia huomautuksia. Jal-jelle jaaneista virheista vastaan tietenkin itse.
Helsingissa 2. maaliskuuta 1978
Olli Nuutinen
Toisen painoksen alkusanat
Kirjan toiseen painokseen on tehty joukko pienehkoja muutoksia: joitakin sanontoja on muutettu, pari harjoitusta on poistettu ja painovirheita on korjattu. Muutokset ovat niin pienia, etta vanhaa painosta voi hyvin kayttaa taman rinnalla.
Helsingissa 30. kesakuuta 1981
Olli Nuutinen
I nsiinmainen kappale
1
I ukuteksti
1 apalituu bussissa.
f
Hei! Mutta kuinka sina olet tassa bussissa? Sinahan asut Lautiasaaies sa. Tama bussi menee Rajamakeen. Mista sina olet tulossa ja mimic si пй olet menossa?
liedan kylla, etta tama on Rajamaen bussi. Olen tulossa tyosta ja me nossa kotiin, Munkkiniemeen.
Mita! Oletko sina muuttanut? Koska sina olet muuttanut? Mita varten sina olet muuttanut?
Muutin maaliskuun alussa Munkkiniemeen, Pohjolankadulle. Sain taman asunnon silla tavalla, etta aidin vanha Helmi-tati kuoii, ja niin lama pieni kaksio tuli vapaaksi. Se on aika huonossa kunnossa, mutta aion korjata ja maalata sita itse vahitellen.
Onko se kallis? Kuinka monta neliota siina on?
Vuokra on halpa. Vanhoissa asunnoissa on se hyva puoli, etta vuokra on tavallisesti melko pieni. Siina on 48 neliota, kaksi huonetta ja pieni keiitio.
Mutta sehan on sinulle ihan sopiva. Miten vanha talo se on?
I i se ole kovin vanha mutta ei aivan uusikaan.
Missa kerroksessa seon?
Kolmannessa.
Onko sinulla parveke?
On. I anteen.
No sehan on myos kiva asia.
Niin on. — Kyipyhuone on hyvin pieni. Siina ei ole kylpyammetta, mutta suihku on kylla.
I nia keittio, minkalainen seon?
Keittiossa on paljbn kaappeja, mika on oikein hyva asia. Samoin etei-sessa on paljon vaatekaappeja.
Onko siina kaasu- vai sahkohella?
Sahkohella. 1’idan kylla enemman kaasuliedesta.
sma sanoit, eiia huoneet ovat huonossa kunnossa. Oletko jo ehtinyt uloitiaa kot taaiiiisen ja inaalaamisen?
I n oikcaslaan vieln Aiailclin vailuua lapetit, mutta sitten en viitsinyt, kun iniiiiill.i itiiiii nvi <>n nihil nun pal|i>n iiintiia lekeinista. Muuttami-n> n on mini h.ink al.in Sita pun .i iiiiiuillii ri cilia hcikelhi ole rahaa-k a.in Viiiliihin Inpriil |i.ku nivillii fiiiniii I tri .< n niii.ihiiin niv<ts sil 1. <1 I nil inlinill.l oil . ... Illlll lj.il .11,1 pill < 11 I.llld III t к < 11,1 I I..I.I
oikein paattaa, minkavariseksi haluan maalata sen. Vanhassa asun-nossa minulla oli melko tummia vareja, mutia olen kyllastynyt tum-miin vareihin. Haluan vaaleita, iloisia vareja. Ikkunoissa minulla on vanhat siniset verhot.
— Millainen lattia siina on?
— Tavallinen harmaa ja ikava muovilattia. Onneksi minulla on vanhoja mattoja, niin etta minun ei tarvitsc ostaa niita. Aina kun muuttaa, tay-tyy ostaa paljon uusia tavaroita. Nyt minun taytyy ostaa myos uusia huonekaluja. Ostan ensin solivan larvitsen myos lisaa kirjahyllyja. Poytia ja tuoleja minun ei tarvitse ostaa, ei myoskaan sankya.
— Onko sinusta mukava asua Munkkiniemessa?
— En tieda viela. Olen asunut vasta niin vahan aikaa siella. Sinun pitaa tulla kaymaan joskus. Milloin sinulla on aikaa tulla katsomaan uutta asuntoa?
— Melkein milloin vain. Milloin sinulle sopii?
— Talla viikolla minulle ei sovi oikein hyvin, mutta ensi viikolla minulle sopii paremmin. Keskiviikko sopii minulle parhaiten. Sopiiko se sinulle?
— Kylla se sopii oikein hyvin. — Onko sinulla jo puhelin?
— On. Mina kirjoitan sinulle puhelinnumeron ja osoitteen, jos sinulla on kyna ja paperia.
— Hetki vain. — No niin, ole hyva.
— Osoite on siis Pohjolankatu 5 В 17. Ja puhelinnumero 17 44 09.
— Kiitos. Siis keskiviikkona. Mihin aikaan?
— No vaikkapa kello seitseman.
— Selva. Tapaamme keskiviikkona.
— Kiva. Nyt minun taytyy menna. Kun tulet keskiviikkona, niin sinun taytyy siis jaada pois talla pysakilla. Hei!
— Hei!
Huomatkaa:
1. -han/-han:
Miksi sina olet taalia? Tamahan on ranskan tunti eika suo-men tunti! (Sina tiedat ja mina tiedan, etta tama on ranskan tunti, mutta kuitenkin sina olet taalia.)
En mene tydhon huomenna. Huomennahan on lauantai. (Sind tiedat ja mina tiedan, etta .)
Aid ota sita omenaa Sehau on ihan vanha ja Iniono (Siu.t n.'tet ja mina паси, etta )
И
2	Ei myPskaan = ei -kaan/-kaan: Tama kirja ei ole uusi, mutta ei myoskdiln v.mlin — Tama kirja ei ole uusi, mutta ei vanhakaan Liisa ei rakasta Jussiakaan. En voi tulla tanaan enka huomennakaan.
3.	Vain = tahansa: Sina voit tulla milloin vain. Me voimme tavata missa vain. Sina voit saada niita vain haluat.
4.	Hyva — parempi — paras Hyvin — paremmin — parhaiten
5.	Asunto, jossa on yksi huone, on yksio. Asunto, jossa on kaksi huonetta, on kaksio. Tama on ko/m/o A . Tama on ne/td □. m2 = neliometri (tai nelio).
6.	Kylla: Pidatteko Brahmsista? — Pidan kylla. = Kylla pidiin. Sopiiko Teille kello 6? — Sopii kylla. = Kylla se sopii. Pidan kylla Brahmsista, mutta en Beethovenista. Asunnossa on kylla suihku, mutta kylpyammetta siina ei ole. Beethovenkin on kylla hyva, mutta pidan enemman Brahmsista. Kylla Beethovenkin on hyva, mutta pidan enemman Brahmsista. Beethovenkin on hyva, mutta pidan kylla enemman Brahmsista.
I larjoitukset
А /ее /л м>п»Ам*/. цикл sopiiat vastauksiin
 ______________________________________________________________________?
	olrn hilosMi koio.i ja incnossa lyohrtn. 	? Mill)» к bill niroH
Mluiilln |tl»nt как
4		?
— Se on viidennessa kerroksessa.
5	  ?
— Vuokra on melko kallis.
6	  ?
— On. Minusta on oikein mukava asua Munkkiniemessa. Tervetuloa kay-maan!
7.	— Kiitos. Tulen mielellani. ...	 9
— Minulle sopii milloin vain.
8.	—	  ?
— Kylia se sopii. Keskiviikko sopii oikein hyvin.
9.	— 	  ?
— No esimerkiksi seitsemalta illalla.
10.	— Kiva	?
— Sina voit tulla vaikkapa bussilia numero 21.
11.	— 	 . ..?
— Sinun taytyy jaada pois Munkkiniemen puistotien pysakilla.
12.	— 	?
— Mina asun Tammitiella.
13.	— 	?
— Numerossa 7.
В к irjoiia, millainen asunto sinulla on
KI
Toinen kappale
Omistusliitteet eli possessiivisuffiksit
Suomen kielessa tulee persoonapronominien genetiivin kanssa substantiiveihin ja postpositioihin (kanssa, luona jne.) ns. omis tusliite eli possessiivisuffiksi. Esim. Tama on minun kissa/m. Ka-viko Pekka sinun luona/si?
minun
sinun
hanen meidan teidan, Teidan heidan
-ni
-si
-nsa/-nsa
-rnnie
-nne
-nsa/-nsa
Tama kissa on minun.
Tama kissa on sinun.
Tama kissa on hanen.
Tama kissa on meidan.
Tama kissa on teidan.
Tama kissa on heidan.
Tama on minun kissa/ni.
Tama on sinun kissa/si.
Tama on hanen kissa/nsa.
Tama on meidan kissa/mme.
Tama on teidan kissa/nne.
Tama on heidan kissa/nsa.
Omistusliite tulee vartaloon, jonka saa yksikon genetiivista, siis samaan vartaloon kuin sijapaatteetkin tavallisesti. Huomatkaa kuitenkin, etta omistusliitteen edella on konsonantin vahva aste.
i-sitnerkkeja:
mini nime/n	Mika Teidan nimenne on?
tell t i lehde/n	Onko tuo sinun sanomalehtesi?
koii kodi/n	Meidan kotimme on kaunis.
к vsvmys kysyniykse/n Hanen kysymyksensa oii vaikea sisal sisaie/n	Minun sisareni on opettaja.
osoiic oM>iHee/n	Mika heidan osoitteensa on?
11
Huomatkaa lisdksi:
1.	Omistusliite tulee vain kerran: Tama on minun pieni kissani. Adjektiivissa ei siis ole omistusliitetta.
2.	Omistusliite tulee aina sijapaatteen jalkeen: Mina pidan pie-nesta kissa/sta/ni.
3.	3. persoonan omistusliite on yksikossa ja monikossa sama: -nsa/-nsa. Esim. Tama on hanen kissansa. Tama on heidan kissansa. Hyvih usein 3. persoonan omistusliite on myos vo-kaalinpidennys + -n. Esim. Mina pidan hanen kissasta/an. Mina pidan heidan kissasta/an. Nominatiivissa on kuitenkin aina -nsa/-nsa ja samoin partitiivissa, jos siina on pitka vo-kaali: hanen kissansa, hanen kissaansa. (Mutta: hanen taloa/nsa tai hanen taloa/an.)
4.	Omistusliitteiden edelta konsonantit t ja n haviavat (mon. nominal., yks. ja mon. akkusat., yks. ja mon. genet, ja yks. ja mon. illat.).
ystava	Sinun ystava/si on mukava.
ystavat	Sinun ystava/si ovat mukavia.
ystavan	Tapasin sinun ystava/si eilen.
ystavat	Tapasin sinun ystava/si eilen.
ystavan Sinun ystava/si veli on mukava.
ystavien Kavin eilen sinun ystavie/si luona. ystavaan Haluan tutustua sinun ystavaa/si. ystaviin Haluan tutustua sinun ystavii/si.
5.	Omistusiiitteen kaytdsta:
a Jos subjekti on sama kuin omistaja, ei saa olla pronomi-nia, vain omistusliite:
Minulla on kissa. Pidan kissastani.
1 iisalla on kissa. Liisa pitaa kissastaan.
Mutta:
1 iisalla on kissa. Jussi pitaa hanen kissastaan.
b. 1. ja 2. persoonan pronomini voi jaada pois muulloin-km: Kissani on kadonnut. Onko isasi kotona? Pienessa kanpungissamme on kaksi kiikkoa. Olen lOytanvt lotnpakkonne.
Vaimoni suvussa on paljon taiteiiijoita: kirjailijoita, nhyttelijOita, saveltfl jia, tanssijoita, laulajia ym. Koko hanen perheensa on erittain inusikaali nen — paitsi han itse. Hanen isansa on oopperalaulaja, ja hanen vcljensa ja sisarensa soittavat kaikki jotakin instrumenttia ja laulavat hyvin Mvhs vaimoni aiti harrastaa musiikkia, vaikka han ei itse soitakaan num.in in strumenttia. Han kuuntelee mielellaan klassista musiikkia ja kttv konsei teissa.
Kun vaimoni oli pieni ja kavi koulua, koko perhe yritti opettaa hJnta son tamaan pianoa — mutta turhaan. Han ei oppinut. Varsinkin hanen isansa on ollut hyvin vaikea ymmartaS, etta hanen oma tyttarensa on niin taysin cpii musikaalinen. Vaimolleni tama asia oli tietysti iso ongelma, kun han oli lapsi. Han oli hyvin onneton siita, etta him oli erilainen kuin perheen mum lapset.
kaikkien ei tietenkaan tarvitse olla musikaalisia. Minakaan en ole erityisen musikaalinen, mutta kuuntelen kuitenkin mielellani musiikkia. Kuuntelen tietysti sellaista musiikkia, josta pidan, lahinna kevytta musiikkia. Pidan к ink к ein eniten omista vanhoista suomalaisista saveltajistamme, kuten esi-meikiksi Oskar Merikannosta ja Leevi Madetojasta. Monet niiiden savelta-lien laulut ovat niin tuttuja kaikille suomalaisiile, etta monet luulevat niita к msanlauluiksi. Kaikki suomalaiset lapset oppivat tuntemaan Merikannon |u Madetojan lauluja jo peruskoulussa.
Media on tietenkin kotona levysoitin, mutta levysoittimemme ei ole erityi-,, n Incno eika kallis. Saimme sen aikoinaan lahjaksi eraalta vanhalta ysta-Vliltitinmc, kun han osti itselleen uudet ja hienot stereolaitteet.
Mita sina ctsit?
Avutniiani. I n ymmarra, mihin olen voinut panna ne. En loyda niita iiiiMaan
I lika nc ovat omassa taskussasi.
I Ivin ok Olen etsinyt tarkkaan kaikki mahdolliset paikat mutta tur-liunn I aina on hyvin merkillista. Mutta mita sinulla on kadessasi?
Klhnilluko? Avmmia. Mutta nama ovat minun omat avaimeni.
N. ovhi ilinn sionaiinakOisia kuin minun avaimeni.
Al шик к si Nama eivilt olckaan minun avaimeni. Nama ovat kai sit-l< n Munn < >l<-n viihiiigossa ottanul sinun avaimesi. Mutta missa mi-lliiii KViitiiK in siiieii os.if’
I n tirdu I hkapa nr oviu sinun omassa taskussasi.
Huomatkaa:
1.	Sanaan itse tulee aina omistusliite muulloin paitsi nominatii-vissa. Esim.
Oletko sina kirjoittanut taman itse?
Sina puhut aina itsestasi.
Mina olen kyllastynyt itseeni.
Me ostimme itsellemme kukkia.
2.	Myos sanassa mielellaan on omistusliite. 1 sim.
Mina kuuntelen mielellani hyvaa musiikkia Me matkustamme Suomeen hyvin mielelLimnie Virtaset kertovat mielellaan lapsistaan.
3.	Puhekielessa omistusliite jaa usein pois 1 sim.
Onko tuo sinun polkupyora?
Sina voit tulla meidan autoIla
Lahteeko Pekka teidan kanssa kotiin?
4.	-kin----kaan/-kaan:
Luulin, etta Liisa ei ollut kotona, mutta han olikin.
I nulin, etta Liisa oli kotona, mutta han ei ollutkaan.
Nama ovatkin sinun avaimesi. (Luulin, etta ne ovat minun.)
Nama eivat olekaan minun. (Luulin, etta nama oval minun.)
5.	Konsonanttivaihtelu sanatyypissa soilin -la soittime/n soittimi/a. Vrt. osoite -tta osoittee/n osoittei/ta, opas -ta op-paa/n oppai/ta.
6.	-n on vaikea, -n on helppo:
Minun on vaikea ymmartaa sinua.
Liisan on helppo tutustua uusiin ihmisiin.
Harjoitukset
A Pane seuraavat omistusliitteen kanssa a) nominatihiin, b) partitihiin, c)gene-tiiviin, d) inessiiviin, e) illatiiviin seka yksikossa etta monikossa
I.	mina — kuva
a.	... .
ь.	VV1/:. .*
c.	.?•'>	£Л...Х.'Л*.л
u
II
2. sina —asunto
H l.iydenna. Malli.
... 11 -	MINUN P1ENI KISSANI
Minulla on pteni kissa.................................. .................
on kaunis.
I.	Minulla on iso koira...........x..	..............
......................................................... .	nimi on Ressu,
I	~ Z?
2.	Minulla on vanha laukku. Olen kyllastynyt ..	............ .
'	‘ ’ }-> JUt	'
3.	Tuo hyva kyna on sinun. Saanko kirjoittaa ...	..............
4	Sinulla on uusi opettaja. Pidatko ... Л . Л
5.	Tuo poika on Pekka, mutta kukaon se tytto, joka isluu edes.sa ....................................................................    ?
6	Pekalla on vanha auto. Han haluaa myyda .
"i и I 9
i,	,	<	.
7. Meilla on kolme lasta....................................................................................
............................................................. ovat	viela pienia.
H Meilla on kolme lasta. Ostimme................................‘..1-.......................................C
.....................................................................................................hevosen ... 	.  V 1 •* 3.1
9 Те teette vaikeita kysymyksia...........	.....................................................
............'............................................”. t~........................................ovat	liian vaikeita. tl • Л............................................................Л
It). Teidan sisarenne on sairas. Те puhutte usein ...........................
.........................jtY..........................................................................
11. Virtasilla on kaksi koiraa. Lnsa kay joskus.............. ..............................................
............................................................... kanssa	ulkona.
12. Virtasilla on paljon vanhoja valokuvia. He katselevat joskus............................................
...............................................................:......................................
(. l.iydenna. Sana itse
I	Onko iSma kuva sinusta	..................................................................7
2	Oslakaa	...... I/.	.. kukkia.
t Me pidilmme	. . .. ........	.
I I umi piihini ama
s Mma iiikiisinn
I к Mik к i ink I hlVUl	tft
Kolmas kappale
3
Konditionaali VC'/bo de co^ch^^0
Sano/isi/n, jos tieta/isi/n.
Konditionaali on verbin tapaluokka (modus), joka ilmaisee, ctta tekemisella on ehto.
Konditionaali on myos tavallinen kohteliaissa ja epavarmoissa ky-symyksissa ja pyynnoissa. Se voi myos ilmaista toivetta.
Konditionaalin tunnus onQisiy Sen edella on konsonantin vahva aste. Kaytannollinen neuvo: liita isi yks. 3. persoonan vartaloon, esim. (tieta/a tieda/n han tieta 'a) tieta/isi/n, (pudo/ta putoa/n han putoa/a) putoa/isi/n. Persoonapaatteet ovat samat kuin ta-vallisestikin, paitsi etta yks. 3. persoonassa ei ole vokaalin-pidennysta.
	tieta/a tieda/n	pudo/ta putoa/n
(mina)	tieta/isi/n	putoa/isi/n
(sina)	tieta/isi/t	putoa/isi/t
han	tieta/isi	putoa/isi
(me)	tieta/isi/mme	putoa/isi/mme
(te, Те)	tieta/isi/tte	putoa/isi/tte
he	tieta/isi/vat	putoa/isi/vat
Negatiivisesti:		
(mina)en	tieta/isi	en putoa/isi
(sina) et	tieta/isi	et putoa/isi
jne		jne.
I tlHUII 11k 1.1
I h»s v,n t-ilms.t on e tai i, se katoaa: (teh/da tee/n han teke/e) it к гм и. fli.iui 1,1 ha ritsc/n hhn hairitse/e) hairits/isi/n, tii^i лам 11 luin ci'll itet'i i'll 11
} li>« viii i.il>>v*iit <‘ii inik.i v<>k ii ili Hula iiilcc Ivhvi (sa.i d,i Mi<i 11 /tan Mi,i> in in 11
Al t 11 1 i	.1
11
3.	Verbit, joissa on diftongi uo. yb, ie: (juo/da) jo/isi/n, (syo/da) so/isi/n. (tie- da) ve/isi n.
4.	Verbi kay/da: kav/isi/n.
5.	Konditionaalin perfekti:
(mina) ol/isi/n lukenut (sina) ol/isi/t lukenut jne.
en ol/isi lukenut et ol/isi lukenut jne.
— Mita sina tekisit, jos yhtakkia saisit hirvean paljon rahaa? Jos vaikka voittaisit arpajaisissa.
— Mina kylla tietaisin mita mina tekisin. Ostaisin ison talon. Jaisin pois toista ja muuttaisin maalle. Rupeaisin vapaaksi taiteilijaksi. Maalaisin tauluja, kirjoittaisin kirjoja ja lukisin. Nukkuisin aamulla pitkaan ja tyoskentelisin myohaan illalla tai silloin kun haluaisin. Minun ei tar-vitsisi nousta joka aamu aikaisin.
— Missa sina olet ollut, kun olet noin ruskea?
Kanarian saarilla, kaksi viikkoa Tulin viikko sitten.
Miksi et lahettanyt postikorttia? Olisi ollut kiva saada kortti Kanarian saarilta.
En lahettanyt kenellekaan, kun en muistanut osoitteita. Olisin lahettanyt sinullekin, jos olisin muistanut osoitteesi. Unohdin osoitekirjani kotiin.
— Oliko sinulla mukava matka?
Oli. Oikein kiva. En olisi tullut viela takaisin, ellei olisi ollut aivan pakko. Olisin halunnut olla siella viela pari viikkoa. En olisi ikina us-konut, kuinka mukavaa siella on!
»— Minakin haluaisin paasta etelaan lomalle.
— Ei se niin kovin kallista ole.
— Ei olekaan. Mutta minulla ei ole talla hetkella yksinkertaisesti mitaan t mahdollisuuksia lahtea minnekaan. Minulla ei ole enaa yhtaan lomaa jaljella.
Anteeksi, mutta voisitteko sanoa, missa Toblon posti on.rSen pitaisi ' oll.i laalla jossakin lahella.
•Seel ole liiss.l .nv.in 1,'ihelki. irijiltii ei kaiikanakaan. Kun menetteensin LU.I k.iin.i snoi.i.in cieenp.'lin noin koluiesiiiaa ineiria ja sitten kiian-nvile vusi iiiinalle, nun postikoultoi i on lien tnke.iil.i
(»li’ H l> ) о li Vi il in siinol Mlle i irl. I к ci I an Sus cnsi n -.inn .(.in eleeup.'tni ,rt III• Il ulkritllr	IN
Ei kun vasemmalle. Ensin vasemmalle ja sitten oikealle.
Kiitoksia oikein paljon.
Eipa kesta.
Postissa:
—’ Minun pitaisi lahettaa pieni paketti Islantiin, mutta mina en oikein tie-da, kuinka se olisi paras lahettaa. Se on tallainen pieni paketti Voisi-.  ко sen lahettaa kirjeena, ja jos sen lahettaisi kirjeena, paljonko se maksaisi? Vai kannattaisiko lahettaa se pakettina?
— Hetkinen, antaisitteko paketin niin punnitsen sen.
— Olkaa hyva.	x
— Tama on niin pieni paketti, etta tama kannattaa lahettaa kirjeena. Se maksaa kuusi markkaa. Pakettinakin se maksaisi melkein yhta paljon.
— No siina tapauksessa mina lahetan sen kirjeena. Haluaisin myos tie-taa, milloin se on perilla, jos lahetan sen tanaan.
— En osaa sanoa aivan varmasti, ehtiikd se perille torstaina. Luulisin, etta se on Reykjavikissa perjantaina.
— Ja viela yksi kysymys. Milloin minun taytyisi lahettaa joulupaketit Islantiin, jotta ne olisivat perilla ennen joulua?
— Viimeistaan kymmenes joulukuuta. Jouluposti ulkomaille taytyy lahettaa aikaisin.
— Kiitos. — Saisinko sitten viela kuusi yhdeksankymmenen pennin pos-timerkkia.
— Olkaa hyva.
— Voi kun olisi kesa!
Sanopa muuta! Tulisi edes kevat! Vaikka ei minulla oikeastaan ole mi-taan talveakaan vastaan, jos se on kunnon talvi, niin etta on paljon hinta ja kova pakkanen.
Voi kun paasisi lomalle!
No paasethan sina kohta. Jouluhan on ihan kohta.
1 nnen loulua on monta tenttia. Voi kun ei olisi niin paljon tentteja! la voi kun sinfi et aina valittaisi!
I !ш un.itA.i I
I Лкkiisatnviohiekti on nominatiivissa lausetyypissa On kiva stini/i koi in KaiiniL-in naarilin. Sainoin rakenteessa -n on ftakho I sun MchI.iii oh p.ikko nivvi/a unto.
' I* i.Bt.l voidn hill.i lol Kind.i iiK'iina I sun Sina et phase I It I s ini rrn
3	Pci ilia — pet tile:
Kirje tulee perille lauantaina.
Kirje on perilla lauantaina.
4.	Menkaa tala katua eteenpain kolmesataa metria. Bussi kul-kee Koulukatua.
Tata tieta, olkaa hyva! = Tata kautta, olkaa hyva!
Mita kautta tama bussi menee? = Mita tieta tama bussi me-nee?
5.	Ruveta = alkaa:
Rupesi satamaan = alkoisataa.
Huom. myos: Kun tulen suureksi, rupean laakariksi.
6.	Kova:
Konkreettisesti kova ± pehmea; esim.
Tama leipa on kovaa.
Abstraktisesti:
Kova pakkanen.
Minulla on kova kiire.
	ei mi/kaan	ei ku/kaan	
Partit.	ei mi/ta/an	ei ke/ta/an	
Genet.	ei mi/n/kaan	ei kene/n/kaan	
Ess.	ei mi/na/an	ei kene/na/kaan	
Translat.	ei mi/ksi/kaan	ei kene/ksi/kaan	
iness.	ei mi/ssa/an	ei kene/ssa/kaan ru	ke/ssa/an
Elat.	ei mi/sta/an	ei kene/sta/kaan ru	ke/sta/iin
Illat.	ei mi/hin/kaan	ei kene/en/kaan <-u	ke/hen/kaan
Adess.	ei mi/lla/an	ei кепе/Па/кйап rv	ke/lla/an
Ablat.	ei mi/lta/an	ei kene/lta/kaan	ke/lta/an
Allat.	ei mi/lle/kaan	ei kene/lle/kaan ~	ke/lle/kaan
Huom. myos ei minne/kSan = ei mihin/kaan.
8. Relatiivipronomini joka monikossa: vartalo on joi-.
Esim. talo, jo/ssa ... — talot, joi/ssa . . .
talo, jo/sta ... — talot, joi/sta . .
jne.
Monikon genetiivi on joi/den:
kirja, jo/n/ka hinta ... — kirjat, joi/den hinta . . .
V IIrinoiisirntihipiunomlini Linui, 111ч, scmomkossn. Noniinuiiivi on nama, nuo, ne Vui talot ovat niii , noi, nil I sun
Pidan liisia kirjasta. Pidan nai/sta kirjoista.
Pidan tuosta kirjasta. Pidan noi/sta kirjoista.
Pidan siita.	Pidan	nii/sta.
Monikon genetiivit ovat: nai/den, noi/den, nii/den.
10.	Kysymyspronominit mika? ja kuka’monikossa:
Mika on sama yksikossa ja monikossa. Esim.
Mi/sta kirjasta sina pidat? — Mi/sta kirjoista sina pidat?
Pronominiila kuka on monikkovartalo kei-. Esim.
Kei/ta sielia oli?
Kei/den kanssa sina puhuit?
Puhekielessa kuitenkin tavallisesti yksikko:
Ke/ta sielia oli?
Kene/n kanssa sina puhuit?
Harjoitukset
A Malli: (saada, ostaa) Jos.......5 AISIN..................... paljon	raha.i.
. Q^TAISIN............................................ ison talon
I.	(lukea, oppia) Jos..................-..................... ahkerasti,
............................................................. nopeasti
2.	(olla, matkustaa) Jos......................................... rikas,
............................................................... paljon
3.	(sataa, voida) Jos ei.............................................
............................................................ olla	ulkona
4.	(tavata, puhua» Jos........	................ miehenne.
...................................................... handle	tasta asiasi a
21
5.	(soittaa, tulia) Jos	... aidillesi, Inin
.............................................................. .	.iloiseksi
6.	(nauraa, kuulla) Ystavani ............................................, jos he
.............................................  etta	mina olen tehnyt ruokaa
7.	(menna, tietaa)................................................... sinne, jos
..................................................etta	opettajamme on sielia
KiiiiiHiiiiu, |1>ч
Icill.lllllsi.l.
И (liililr ii, prl.Hil)! lisii lid II Cl
9	(kayda, kestaa) .	usein Joensuussa,
jos matka ei ..	............ niin kauan.
10.	(syOda, maksaa) ............................................ paljon	suklaata,
jos se ei........................................................ niin paljon.
11.	(siivota, viitsia) ....................................................., jos
12.	(muuttaa, saada) .... .................................................., jos
............................................................ halvan	asunnon.
13.	(harrastaa, olla)................................................  kirjalli-
suutta, jos minulla.........	........ ......................... aikaa.
14.	(tehda, osata).............................................. kaikki	harjoituk-
set, jos ....................................................................
В Malli: Puhuisin ranskaa, jos osaisin......OLISIN......................
PUHUNUT RANSKAA, JOS OLISIN OSANNUT
1.	Jaisin kotiin, jos olisin sairas.........................................
2.	Muistaisin paremmin, jos lukisin enemman.................................
3.	Sanoisin, jos tietaisin.............................................
4.	Lentaisimme, jos emme pelkaisi............................
5.	Emme ottaisi noita postikortteja, vaikka saisimme ne ilmaiseksikin.
6.	Jos teilla olisi oma auto, ette kayttaisi raitiovaunua..............
7.	Jos sinulla olisi polkupyora, voisii lulla mukaan
8.	Lahtisitteko ulos, jos ei sataisi? ......................................
Ndl.i к iippith
Passiivi eli inipersonaali
I’recsens
I. I iisa puhuu suomea ja ruotsia.
2 Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia.
I nsimmaisessa lauseessa me kerromme jotakin Liisasta, subjek tista. Toisessa lauseessa, impersonaalilauseessa, ei ole subjektia Meilla on ajatuksissamme subjektina ihmiset, ihmiset yleensa. kaikki ihmiset.
Impersoonaalilauseessa subjektin paikalla (ennen verbia) on ta vallisesti jokin adverbiaali tai objekti: Suomessa puhutaan suo mea; suomea puhutaan Suomessa.
Passiivin muoto:
Passiivin tunnus on preesensissa -ta/-ta. Myonteisessa muodossa sen jalkeen tulee viela vokaalinpidennys + -n. Passiivin tunnus tulee infinitiivin vartaloon. Esim.
puhu/a — puhu/ta/an ei puhu/ta	Taalla puhutaan suomea. Taalla ei puhuta ruotsia.
kysy/a — kysy/ta/an ei kysy/ta	Tentissa kysytaan vaikeita asioita. Tentissa ei kysyta helppoja asioita.
osa/ta — osa/ta/an ei osa/ta	Kaupassa osataan ruotsia. Kaupassa ei osata ruotsia.
Huomatkaa:
1. Passiivin tunnuksen edella on aina konsonantin heikko aste:
luke/a — lue/ta/an	Salapoliisiromaaneja luetaan pai-jon.
ei lue/ta	Runoja ei lueta paljon.
tunte/a — tunne/ta/an ei tunne/ta	Hanet tunnetaan hyvin. Hanta ei tunneta hyvin.
23
2.
Jos vartalossa tunnuksen edclla on -a/-a, se muutluu c.ksi:
osta/a
— oste/ta/an ei oste/ta
Sanomalehdet ostetaan kioskista.
Sanomalehtia ei osteta kirjakaupois-ta.
3.
4.
5.
ela/a
— ele/ta/an ei ele/ta
Maalla eletaan rauhallisesti.
Kaupungissa ei eleta rauhallisesti.
Huom. kuitenkin tyyppi 4 (osa/ta osaa/n osasi/n); -a/-a ei muutu:
osa/ta
pela/ta
— osa/ta/an ei osa/ta
— pela/ta/an ei pela/ta
Englantia osataan paljon.
Suornea ei osata ulkomailla.
Lentamista pelataan.
AutoIla ajamista ei pela/ta.
Jos vartalo paattyy l:aan, n:aan tai r:aan (tyypissa 3), passiivin tunnuksessa on myos I, n, r:
ol/Ia
men/na
sur/ra
Mutta: pes/ta
— ol/la/an ei ol/la
— men/na/an ei men/na
— sur/ra/an ei sur/ra
— pes/ta/an ei pes/ta
Kesalla ollaan paljon ulkona.
Talvella ei olla paljon ulkona.
Kouluun mennaan aamulla.
Kouluun ei menna illalla.
Monia asioita surraan suotta.
Tata asiaa ei surra enaa.
Tyypissa 2 (saa/da saa/n sai/n), jossa vartalo paattyy pit-kaan vokaaliin tai diftongiin. passiivin tunnus on -da-/-da-;
myy/da — myy/da/an ei myy/da
juo/da — juo/da/an ei juo/da
Verbit nah/da ja teh/da:
TaallS myydaan postikortteja.
Taalla ei myyda tupakkaa.
Suomessa juodaan paljon kahvia.
Suomessa ei juoda paljon teeta.
nah/da — nah/da/an ei nah/da
teh/da — teh/da/an ei teh/da
24
'liHirllillrtUhln Iil
'iliilliillililii It k’ IIIKl < I ub ylllil killllllUlt kiiin Hill к illtlllHIi Itll lltllliilil|||. It nil VfllitlflllU II к I It I KI Stlinncssil \y(lllll3ll vlccnsll lilt Ik <1 vkwlllk rl Illi it H IIKI kun, vniMiikm itiiuiilii Pciiiiiiiti.i да icipa.t syiiilaan mrlkii |iiil|nii Kikhiii ktinwii iiiihI.iiiii nsciii nniiioii nil piim.ia. Ruvinioloiilcii uiuni uvni inelko kiinsiiim.iliMa: Miiii.inkiisia ruokia voisi saada melkein nuss.t i.ilmiisa On к uiiciik Hi iiniutaiiiia ei ikoisuuksia, jotka ovat Suomelle tyypillisia. 1 uristi uppaissa iiHiinitauii suomalaisina erikoisuuksina tavallisesti ainakm kala kiikko ja kai jalanpiirakat. Kalakukkoja tehdaan Savossa ja karjalanpiira knita Karjalassa. Molemmat ovat siis itasuomalaisia ruokia.
Minolta pyydetaan usein suomalaisten ruokien resepteja. Valitettavasti mi nun tiiytyy sanoa, etta en osaa tehda ruokaa. Ainoa ruoka, jonka osaan lehda, on letut. Ne onnistuvat melkein aina. Voin antaa teille oman lettu reseptini.
N.iiia aineita tarvitaan: maitoa, jauhoja, kananmunia, sokeria ja suo hi.t 1 etui tehdaan nain: Otetaan maitoa ja kaadetaan suureen astiaan Sitten otetaan kananmunat ja rikotaan ne maitoon. Sitten sotketaan maiio ja inunat ja sitten kaadetaan vahitellen jauhoja maitoon samalla kun jatke taan sekoittamista. Lopuksi lisataan vahan sokeria ja suolaa. Sitten ote laan paistinpannu ja siihen pannaan vahan voita. Letut paistetaan voissa, ja ne syodaan lampimina.
Hyvaa ruokahalua!
Joku tietysti sanoo nyt, etta lettuja ei tehda nain vaan joilakin toisella ta-valla. Luulen, etta tama ruokalaji tunnetaan melkein kaikkialla. Ehka letut eivat ole aivan samanlaisia kaikkialla maailmassa, mutta periaate on ktii tenkin sama.
Muissa Pohjoismaissa Suomen kulttuurielamasta ei tiedeta kovinkaan pal joa. Suomalainen musiikki ja arkkitehtuuri tunnetaan kai suhteellisen hy vin, mutta Suomen kirjallisuudesta ei tiedeta kovinkaan paljon. Syy on tie tenkin se, etta kirjallisuutta ei kSanneta tarpeeksi. Mistahan tama johtuu? Mitahan me voisimme tehda? Pitaisikohan meidan opettaa enemman suo mea?
Passijvin preesensia kaytetaan usein myos monikon 1. persoonan impeia tiivina. Mennaan ulos! merkitsee, etta mina haluan, etta me menemme ulos. — Seuraava teksti on tavallista puhekielta.
— Pannaan tuo televisio kiinni. Ei viitsita katsoa sita nyt. Tehdaan joia kin muuta. Mennaan vaikka kavelemaSn.
— Mennaan kaymaSn Liisan luona. Soitetaan ja kysytaan onko han ко tona. Kysytaan, sopiiko hanelle, etta me tulemme.
— Joo. Tehdaan niin.
25
Plllll kll Il'SS.I VUl.lllklll I 1< I I||> |V I |I||S mill kilVK til.Ill IIM III IIIVll nkiiivin moitikoii I pcisuoiiiiii useineM.i Piilickielcss.l sunot.i.in csiui r»c nieiinaan eika me nieiiemme.
— Aiti, saadaanko me menna ulos? Me ollaan ulkona vain ihan vahan ai kaa. Me tullaan sisalle ihan pian.
— Те ette ole viela tehneet kotitehtavianne ja kello on kohta seitseman.
— Me tehdaan ne sitten kun me tullaan takaisin. Me ehditaan tehda ne il-lalla. Me ei haluta olla sisalla nyt.
Huomatkaa:
1.	Passiivilauseen objekti:
Suomalainen arkkitehtuuri tunnetaan kaikkialla maailmassa. Suomalaista kirjallisuutta ei tunneta.
Sinut tunnetaan hyvin.
Minua ei tunneta.
Suomalaiset huonekalut tunnetaan hyvin.
Suomalaisia kirjailijoita ei tunneta.
Passiivilauseessa akkusatiiviobjekti on siis nominatiivissa (huom. kuitenkin minut, sinut jne.).
2.	Tama asia selitetaan nain.
Taman asian voiselittaa nain.
Kun kaytetaan passiivia, puhutaan asioista, jotka tapahtuvat todella. Yks. 3. persoona ei ilmaise, etta asiat tapahtuvat to-della, se ilmaisee vain mahdollisuuden. Sita kaytetaan yleises-ti votda-verbista ja lauseissa, joissa on jos tai kun.
Huomatkaa его:
Islannissa voi opiskella suomea.
Islannissa opiskellaan suomea.
Jos syo arsenikkia, kuolee.
Laakkeita sybdaan liian paljon.
Taman filmin katsoo ( = voi katsoa) mielellaan toisenkin ker-ran.
Televisiota katsotaan liian paljon.
3.	Hyvin paljon / ei kovinkaan paljoa (tai paljon)
Hyvin suuri ei kovinkaan suuri
4.	Genetiivi: suhteellisen hyvin, erikoisen hauska jne.
26
I I It I |< Hl Ilk ЧГ1
A /‘ПК /ЫМ111Ш1 I 1 Hinn ilMli	iinniiina	hi IpuMl
Mismi uiall.i 1 Mini idlvelln	vailn.i.i hairusiuu	lllllfl i f 1
4 Suomcssa	Itikca	pillion rnuliinil >
5 Seinai	maalaia	Mini Ik.i
(> Kinnka sinun nimesi	kirjoiliau	
7. Kuinka tahan kysymykseen	vashna	
8 Minulta	kysya	lisrin Mlikrllil il»lnllй
9.	voida	kil моим lullll 1
II). Koulussa 		antaa	kll (III 11111 ll 1 w к «1
II. Sibelius		tuntea	liyvli'i HiiiiIM* и
12. Milloin nuoastiat		tiskaia	
27
В Vastaa kysymyksiin. Mita tehdaan
1.	kylpyhuoneessa?........ ........................
2.	kadulla? . ..
3.	metsassa?...........................................
4.	meressa? ...........................................
5.	ravintolassa?.......................................
6.	kirjastossa?.............................................
7.	koulussa? ..
8.	keittiossa?..............................................
9.	kaupassa?..........	................
10.	pankissa?.................................................
11.	oopperassa? ..............................................
12.	bussissa? ....................................................
( S,iiii> iicgalm i\c\li (hiionia i uhirk ii)
I Ikkunat suljetaan.
2.	О vet avataan.......
3.	Suomi tunnetaan hyvin..............
4.	Suomessa syodaan kalaa ...
5.	Meita hairitaan aina.	...........
6.	Sinut unohdetaan usein....................................................
7.	Nama asiat muistetaan hyvin............................................... .
8.	Nuo autot korjataan huomenna. ............................................
9.	Tuo ovi jatetaan auki.................. ...................
10.	Radiota kuunnellaan paljon.............................................
D Muuta Helsingin puhekielelle
Kun me..........................................kotona,	me usein vain
olemme
	  ja	tv:ta. istumme...........................katsomme
Me..................................... juuri mitaan muuta. Joskus
emme tee
me..................................... .	. elokuvissa, mutta harvoin.
kaymme
Me........................... . lahtea minnekaan. Kun me
emme viitsi
	tyosta	kotiin, me 	 tulemme....................................olemme
niin vasyneita, etta me ...................................  tehda
emme jaksa
mitadn. Me.................................................mitaan.
emme harrasta
28
Pjssnvin eli inipcrsonaalin imperfekti
1‘ussiivin nnperlekus«a tunnuksena on -tti-, jonka jalkeen tulee vok a.ilinpidennys + -n. Kielteisessa muodossa tunnuksena on-ttu /-tty. (Vrt. preesensia s. 23.)
puhu/a	puhu/tti/in ei puhu/ttu	Tasta asiasta puhuttiin paljon. Tasta ei puhuttu mitaan.
kysy/a	kysy/tti/in ei kysy/tty	Tentissa kysyttiin vaikeita asioita. Tentissa ei kysytty helppoja asioita.
osa/ta	osa/tti/in ei osa/ttu	Kaupassa osattiin ruotsia. Kaupassa ei osattu ruotsia.
luke/a	lue/tti/in ei lue/ttu	Salapoliisiromaaneja luettiin paljon. Runoja ei luettu paljon.
tunte/a	tunne/tti/in ei tunne/ttu	Hanet tunnettiin hyvin. Hanta ei tunnettu hyvin.
osta/a	oste/tti/in ei oste/ttu	Sanomalehdet ostettiin kioskista. Sanomalehtia ei ostettu kirjakaupasta
ela/a	ele/tti/in ei ele/tty	Maalla elettiin rauhallisesti. Kaupungissa ei eletty rauhallisesti.
Huomatkaa:
Jos vartalo paattyy pitkaan vokaaliin, diftongiin tai konsonant-tiin, passiivin imperfektissa on -tiin ja -tu/-ty (siis vain yksi t; vrt. preesensia s. 24).
myy/da	myy/ti/in ei myy/ty	Talo myytiin viime vuonna Taloa ei myyty viela.
juo/da	juo/ti/in	Kahvia juotiin paljon.
	ei juo/tu	Teeta ei juotu yhtaan.
ol/la	ol/ti/in	Eilen oltiin ulkona.
	ei ol/tu	Eilen ei oltu ulkona.
pcs/t.l	pcs/ti in ei pes/ty	Ast mt pest ini ilhill.i Astioita ei pesty ilkilla
teh/da	teh/ti/in	Talvella tehtiin paljon tyota
	ei teh/ty	Kesalla ei tehty tyota.
— Mita te tiedatte Suomen historiasta?
— Tuskin mitaan.
— Tiedatteko esimerkiksi milloin suomalaiset tulivat Suomeen ja mista?
— Joskus parituhatta vuotta sitten Suomenlahden etelapuolelta.
— Kylla. No enta milloin Suomesta tuli Ruotsin osa?
— Sen jalkeen kun kristinusko tuotiin Suomeen.
— Milloin se tapahtui?
— Tuhatsataluvulla.
— Mika oli Suomen ensimmainen paakaupunki?
— Turku.
— Milloin Helsinki perustettiin?
— Tuhatviisisataaluvulla.
— lhan oikein. — Milloin Suomi liitettiin Venajaan?
— Vuonna 1809.
— Ja milloin Suomi tuli itsenaiseksi?
— Se tapahtui talla vuosisadalla, vuonna 1917.
— Tehan tiedatte paljon. Mina kysyn viela muutamia kysymyksia. — Milloin Turun tuomiokirkko rakennettiin?
— En tieda. Ehka joskus 1200-luvulla.
— Aivan oikein. 1200-luvulla. Enta milloin painettiin ensimmainen suo-menkielinen kirja?
— Luulisin, etta se tapahtui joskus 1500-luvulla.
— Kylla. Ensimmainen suomenkielinen kirja on Agricolan aapinen. Se painettiin 1540-luvun alussa. Tarkkaa vuosilukua ei tiedeta, koska sen nimilehti on havinnyt.
— Miksi et ollut Liisan syntymapaivilla eilen?
— En tietenkaan ollut, koska minua ei kutsuttu. Minulle ei puhuttu koko asiasta yhtaan mitaan. Nyt sitten jalkeenpain kaikki kertovat, kuinka hauskaa siella oli, ja ihmettelevat, miksi mina en ollut mukana.
— Ehka L.iisa vain unohti mainita sinulle juhlista.
— Ehka han teki sen tahallaan.
— En usko, etta han tahallaan jatti sinut kutsumatta. Tassa on varmasti tapahtunut jokin vaarinkasitys.
30
I Hl lluiltilli li in |n tak In Hpljl liinк I tiUillilIlH ' I 14 I li in il I* * 1 2 3 4 III <VV*IU Vlliiilllrn illlimll* Ini «liilllniilil iiiliiiiuil MiiIIh Illi «II) MmIA, lltll । и камы I aiiia uh lliiin IiiiIIiiii I lit n toil» Ila I hi и 1111 n >il v«i v I I Hi n 114 4 trltnyt loliikin sclluislu, uni.) iiiiiniii ci iiIim pitunvi i« lull lai iuiihiiiiI liitiikin. inita iiiiiniii ci olisi pit.lnyt sanoa Miitlii lol uiiliii Ibliii Ilii nil к vlla t.ip.ina sanoa suoiaan, unta lian aj.iitelcc
Miittii ctko sina tosiaankaan tiennyt naist.i kiitsiiistn? Nnsiali.ui pit liiittnn jo kauan ctukatecn.
I i iniiiulle sanottu mitaan. Kukaan ei puhunul mintillc san.t.4.i.in mi la, etta 1 iisalla on tarkoitus jarjestaa juhlat syntymapaivanaan Minusta tuntuu, etta naista juhlista puhuttiin sioullekin. Mina aniakin Inulin, etta sinne kutsuttiin kaikki. Ei minuakaan enkseen kiilsiniii mina vain menin ilman muuta. Etkohan sina vain ole unohtanni Minulla on tavallisesti hyva muisti.
Voisithan sina kysya hanelta itseltaan suoraan, miksi sinua ei kin in lu
Kai se on parasta. — Oliko siella paljon rnuita meidan osasioltaiiiiin- ’ Teidan osastoltanne ei ollut juuri ketaan.
Huomatkaa:
1. Puolella:
Puolella — puolelta — puolelle
Etela-, lansi-, pohjois-, ita/puolella
Ylapuolella =/= alapuolella
Sisapuolella / ulkopuolella
Vasemmalla puolella Ф oikealla puolella
2. Jattaa + -matta/-matta:
Jatimme mainitsematta eraan asian. = Emme maininneel 1
erasta asiaa.
Liisa jatti kertomatta, etta . . . = Liisa ei kertonut, etta
3. Mel к ein — ei ju uri:
Sanaa melkein kaytetaan vain positiivisissa lauseissa.
"Eimelkein” = ei juuritai luskin.
Melkein kaikki tietavat taman. Ei juuri kukaan tieta tata.
= Tuskin kukaan tietaa tata.
Mina tiedan melkein kaikki. Minaentieda juuri mitaan.
Mina tiedan tuskin mitaan.
My6s lause, jossa on tuskin, on puoliksi negatiivinen.
Siita syysta myos tuskrn-lauseessa objekti on partitiivissa.
31
4. I uku:
Tuhatsataluku = aika vuodesta 1100 vuoteen 1200 1950-luku = aika vuodesta 1950 vuoteen 1960 1100-luvulla, 1950-luvulla
Vuosisata: talla vuosisadalla, viime vuosisadalla
Vuosikymmen: talla vuosikymmenella, viime vuosikymme-nellS
Harjoitukset
A Pane passiiviin
1.	Onko totta, etta Amerikka
1493?
loytaa
vuonna
2.	Kun huoneen seinat...........................................  siita
maalata tuli oikein kaunis.
3.	Kaikki ikkunat	............. . , koska huoneessa oli kylma.
sulkea
4.	Kadio.........	............ . .. auki, kun uutiset alkoivat.
panna
5.	Televisio................................................radioliikkeeseen, kun
vieda
se meni rikki.
6.	Ensin..................................... ..............uutiset ja sen jalkeen
kuunnella
....................................................... televisiosta	vanha filmi. katsoa
7.	Kun mina olin lapsi, maalla......................................................
kayda
saunassa kaksi kertaa viikossa.
8	ottaa	kamerat mukaan.
paattaa
9. Arpajaisissa.....................................................
voittaa
paljon rahaa.
10.........................................................etta	asiasta ei puhuta.
sopia kenellekaan	32
11 I yiblN
I ' kuku lUrtiiiilllli
imJ
ihhihii
ku*ull>l.l
I ••Hill к Ни II <|Й «ЦИНИ k»l Vlniliim
II к пч.ы A i si ту к sim Mila leluiin
I kylpyhuoneessa? ....
2	k.idulla?...............................................
I meisassa?............................................
4	mcrcssa?
5	. ravintolassa?
6	kirjaslossa? .
7	. koulussa?..........................
N. keiitiossa?........
9.	kaupassa? ........ .................
10.	pankissa? . .
11.	oopperassa? ....................................... ..
12.	bussissa? .............................................. .
C Sana negatiivisesti (huomaa objekti)
1.	Minulle kerrottiin iloinen uutinen..................................
2.	Vuokra muistettiin maksaa ajoissa. .
3.	Tukholmaan lennettiin tunnissa......................................
4.	Sunnuntaina kaytiin kirkossa........................................
5.	Tavallisesti tarkoiteltiin sita, mita sanottiin.....................
6.	Lompakkoaetsittiin kauan.	................................
33	.....................................................................
3 Suomea suomeksi 2
7	Sr loyiknun Ix'H
8.	Liisalta lainaltiin rahaa. .........
9.	Kotitehtavat luvattiin tehda hyvin............................
10.	Nama kirjat ehdittiin lukea.	......
11.	Lasiin kaadettnn maitoa
12.	Kirje lahetetliin eilen. ..
D Muuta Helsingin puhekielelle. (Muuta myos objektit.)
Me.......................................   	 eilen lettuja. Ensin me ..
teimme
	maitoa	ja 	 otimme...............................kaadoimme
sen suureen astiaan. Sitten me	............ .............
rikoimme
kananmunat maitoon. Sitten me................................................... .
sotkimme
maidon ja munat ja ...............................................vahitellen
panimme
jauhoja maitoon samalla kun me....................................................
jatkoimme
sekoittamista. Lopuksi me ........................................................
lisasimrne
vahan sokeria jasuolaa. Sitten me.................................................
paistoimme
letut voissa ja .......................................ne	lampimina.
soimme
34
к III IIIr к ilppillr
I'asstivin cli iinpcrsonaalin pcifekli ja plusk vtiinpei h kll
pllllll/il	on puhu/ttu ei ole puhu/ttu	Tasta asiasta on puhuttu pul|uii Tasta ei ole puliuttu p.ilion
	oli puhu/ttu ei ollut puhu/ttu	lasts oh puhuttu jo keiiiin Tasta ei ollut puhuttu vielrt
kysy/a	on kysy/tty ei ole kysy/tty	Tata asiaa on kysytty tentissa Tata asiaa ei ole kysytty.
	oli kysy/tty ei ollut kysy/tty	Tata asiaa oli kysytty tentissa Tata asiaa ei ollut kysytty.
Vrt. kappaleita4 ja5.
— Menin viime sunnuntaina kaymaan kesamokilla ensimmaisen kcn.i talven jalkeen ja huomasin kauhukseni, etta sielia oli kayty
— Oliko sielta varastettu mitaan?
— Ei. Se on ihan pieni saunamokki, eika sielia ole mitaan varastannsiu
— Kukahan sielia oli kaynyt?
— Ei aavistustakaan.
— Kuinka sinne voi paasta sisaan? Oliko ovi tai ikkuna rikottu?
— Sinne on ollut helppo paasta, koska en ollut pannut ovea lukknnu Avain oli ovessa.
— No niin, tietenkin. Oma vikasi!
— Enhan mina voinut kuvitella, etta joku menisi sinne.
— Mita sielia oli tehty?
— Sielia oli tehty tuli uuniin ja sitten sielia oli keitetty kahvia. S.mpi oli nukuttu.
— Eihan tuo mitaan vaarallista ole.
— Ei olekaan. Mutta se merkitsee kuitenkin sita, etta minun tayiyv 1.1 । lahtien pitaa ovi kiinni. Aikaisemmin sielia sai olla rauhassa laivn .< matta ajatella, etta sinne voi tulla joku. Olen vahan huolissani.
15
Khv itihilimu
— Meille on varattu taalUI pOyut.
— Millahan nimella se on tilattu?
— Jukka Kukkosen nimella.
— Jaha. Se poyta, joka on varattu Teille, on tuolla. Meilla on kylla run saasti tilaa, niin etta jos haluatte mieluummin istua jossakin muualla, niin se kay kylla. Sopiiko Teille tuo poyta?
— Miksei. Ellei se ole liian labella orkesteria.
— Niin. Ehka tuo nurkkapoyta sitten. Kuinka monta henkea teita on?
— Meita on vain koime.
— Jaha. Ehka tuo poyta sopii.
(Helsingin puhekielta)
Me paatettiin viime viikolla, etta me kaydaan lapi kaikki Helsingin museot. Me aloitettiin Seurasaaren ulkomuseosta. Me oltiin kayty sielia monta ker-taa, mutta me ei oltu koskaan kayty sisalla taloissa. Se oli oikein mielen-kiintoista. Nyt me ollaan ajateltu menna Suomenlinnaan ensi pyhana. Sitten me mennaan Kansallismuseoon ja Kaupunginmuseoon ja sen jalkeen kaikkiin pieniin museoihin. Monissa museoissa me ollaan kayty joskus kauan sitten, mutta on kiva kayda niissa nyt uudestaan. Saa nyt nahda, kuinka monessa me sitten viitsitaan kayda. Ehka me kyllastytaan nopeasti. Mutta katsotaan nyt. Toistaiseksi ainakin me ollaan hyvin innostuneita.
Huomatkaa:
I.	Helsingin puhekielessa:
me ollaan sanottu — me ei olla sanottu
me oltiin sanottu — me ei oltu sanottu
2.	Henkilo — henki:
Tarkea henkilo. Henkiloauto.
Kahden hengen huone. Hississa oli kuusi henkea.
Jos on lukusana, niin on henki.
3.	Aloittaa ? lopettaa: Mina aloitan tai lopetan tyon.
Alkaa =# loppua: Tyo alkaa tai loppuu.
Ruveta: Mina rupean tekemaan tydta.
4.	Kauhukseni:
Omistusliitteen edella translatiivissa on -kse- (ei -ksi niin kuin tavallisesti).
5.	Pyha arki. Puhekielessa pyha = sunnuntai.
36
I lill Jotlllk н I
A /• «пс |Miwn iii pet lek inn ju phi\k i ninpn lek Hui
I	JV1 1111 • 111	lllcll Липррц	...
ostaa
1	astiat jo
pesta
1 Pckan kirje .	.............,.. ............................. komvll*
kirjoittaa
4	Milloin Helsinki .	........ ................
perustaa
5.	Milloin Finlandia-talo.........................................
rakentaa
6.	Miksi nuo seinat	......................................... vihiciksi'’
maalata
7	kaikki	kotitehtavat jo................
tehda
8	  etta	taalla ei saa poliniii
paattaa
9.	Aamiainen .	............................. in
syoda
10.	Passiivi............................................................
opettaa
11.	Matkavaluutta ............................................
vaihtaa
12.	Levysoitin .......................................................
korjata
В Pane kielteiseen perfektiin ja pluskvamperfektiin
(muista objekti!)
1	Minulle on kerrottu, etta Liisa on sairaana...............
2	Astiat on tiskattu jo ......... ................................
3	. (kkuna on pantu auki. ..	...............................
4	. Ovi on suljettu..................................................
37	....................................................................
5	К < nclii л vji I on । In lit i у h hd
6.	Asia on jo unohdettu.
7.	Utilise! on kuunneltu.......
8.	Туб on jatetty tekematta.
C Muuta Helsingin puhekielelle
Me...................oiemme puhuneet.....................USein	siiU’et,a meid3n
pitaisi ruveta opiskelemaan vieraita kielia. Me...........
olemme aikoneet
menna johonkin iltakouluun.
Mutta me
emme ole paattaneet
viela, mita
kielia me
rupeamme’
opiskelemaan.
Me
olemme ajateileet
ranskaa tai italiaa.
Me
olemme d’starieet
pari kirjaakin. Me
olemme olleet
iltakoulussa aikaisem-
minkin, ja me...................................
olemme tykanneet
kursseista.
38
* II I Uhl* t uppiile
Passiivin konditionaali
Kondiliuiuialissa on passiivin tunnuksena -lta-/-tla-. Jos vartalo paattyy pilkiian vokaalim, diftongiin tai konsonanttiin, tunnuksena on -la-/-la- (siis vain yksi t; vrt. passiivin imperfektia s. 29 ja pieesensia s. 23). Tunnuksen jalkeen tulee konditionaalin tunnus -isi-.
Myonteisessa muodossa on viela vokaalinpidennys + -n.
puhu/a	puhu/tta/isi/in ei puhu/tta/isi	Jos puhuttaisiin suomea, niin Jos ei puhuttaisi suomea, niin
luke/a	lue/tta/isi/in ei lue/tta/isi	Jos luettaisiin enemman, niin Jos ei luettaisi niin paljon, niin
ol/la	ol/ta/isi/in ei ol/ta/isi	Jos oltaisiin ahkeria, niin Jos ei oltaisi ahkeria, niin
myy/da	myy/ta/isi/in ei myy/ta/isi	Jos talo myytaisiin, niin Jos taloa ei myytaisi, niin . . .
Pohjoismaissa selviaa melko hyvin kaikkialla, jos osaa ruotsia, norjaa tai tanskaa — paitsi Suomessa ja Islannissa. Islantikin on melko helppo kieli muille skandinaaveille, ja monet islantilaiset ymmarravat tanskaa, norjaa tai ruotsia. Mutta suomi on erilainen kuin muut pohjoismaiset kielet. Ja vaikea. Niin ainakin sanotaan.
Monet ihmettelevat, miksi Suomessa ei puhuta enemman ruotsia. Valite-taan myos sita, etta Suomessa ei osata yhta hyvin englantia kuin muissa Pohjoismaissa. Eik6 Suomessa opeteta tarpeeksi vieraita kielia kouluissa vai mika on vikana? Eiko olisi kaytannollista, jos kaikki suomalaiset oppi-sivat ruotsia niin hyvin, etta ei tarvittaisi tulkkeja pohjoismaisissa kokouk-sissa? Suomalaisille annetaan hyvia neuvoja: jos ruotsia tai englantia ope-tettaisiin jo lapsille, niin he oppisivat sen nopeasti. Lapsethan, kuten tiede-taan, oppivat vieraita kielia nopeasti, kun taas aikuisilla on vaikeuksia.
Jotkut sanovat, etta televisiota ja radiota voitaisiin kayttaa enemman hy-vaksi opetuksessa, ja jotkut ovat sita mielta, etta jos kouluissa ei opetettai-si niin monia kielia samanaikaisesti, saataisiin hyvia tuloksia. Sen sijaan etta opetetaan kahta tai kolmea vierasta kielta yhta aikaa, olisi kenties syyta 39 keskittya yhteen kieleen kerrallaan.
Mcista suoinalaisista on itscst.idn selvaa, ctt.i viciait.i kichtl ci voi nppin no peasti, koska meidan oma kielemme on niin erilainen kuin muut Luroopan kielet. Ruotsalaisille, norjalaisille, tanskalaisille ja islantilaisille Euroopan suuret sivistyskielet eivat ole yhta vaikeita, koska heidan aidinkielensa ja Euroopan muut tarkeat kielet kuuluvat samaan kieliryhmaan eli siis toisin sanoen ovat sukulaiskielia. Saksan kieli ei ole heille kovin vaikea eika eng-lantikaan. NaissS kielissa on hyvin paljon samaa kuin skandinaavisissa kie-lissa: niiden rakenne on suurin piirtein samanlainen ja sanat ovat hyvin sa-manlaisia. Skandinaavisten koutulaisten on suhteellisen helppo oppia naita kielia. Suomalaiset koululaiset sen sijaan joutuvat tekemaan melko paljon tyota, kun he opiskelevat esimerkiksi juuri englantia ja saksaa. He joutuvat opettelemaan sanoja, jotka ovat heille taysin vieraita, ja rakenteita, jotka ovat heista hyvin kummallisia. Vieraat kielet vievat suomalaisilta koululaisilta paljon enemman aikaa ja energiaa kuin esim. ruotsalaisilta koululaisilta. Sita paitsi taytyy viela ottaa huomioon se, etta Suomen kou-luissa opiskellaan viela tavallisten Euroopan sivistyskielten lisaksi myos ruotsia. Se on tavallaan ylimaarainen vieras kieli, vaikka se onkin ns. toi-nen kotimainen kieli.
Те, jotka opiskelette suomea vieraana kielena, ymmarratte varmaankin, millaisia vaikeuksia suomalaisilla koululaisilla on, kun he yrittavat opetella puhumaan ja lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia tai englantia. Teidan on helppo ymmartSa esimerkiksi se, etta sanojen oppiminen vaatii enemman aikaa, koska ne ovat niin erilaisia. Ruotsi tai englanti on suomalaiselle yhta vaikea kieli kuin englantilaiselle tai ruotsalaiselle suomi. Kaikki on suhteel-lista.
Joskus on hauska leikkia ajatuksella, etta suomi olisi maailmankieli ja sita puhuttaisiin kaikkialla maailmassa yhta paljon kuin talla hetkella puhu-taan englantia. Olisi mukava, jos voisi rnenna johonkin vieraaseen maa-han, jossa puhuttaisiin suomea yleisesti. Olisi mukava, jos kaikkialla osat-taisiin sanoa ainakin ’’hyvaa paivaa” ja ’’tervetuloa” ja ”mita kuuluu” suomeksi.
Huomatkaa:
1.	Moni:
Sana moni voi olla seka yksikdssa etta monikossa: moni mon/ta mone/n moni/a.
Moni (ihminen) ei tieda, etta . . . =
Monet (ihmiset) eivat tieda, etta . . .
Olen tavannut monta amerikkalaista. =
Olen tavannut monia amerikkalaisia.
40
<	Heit |iiiliiiinit iihili iiiniirlk (iliniltill<)
<	>1 il puliiuiiil I I lit iiiniilll (III!11Islllr)
iilt'ii piiliiiiuit Itlsitt monen (ihiinscii) kinissii
I >li-n puliiuiiil t.isia inoiiien (ill in isicii) kanssa
(Hen kttyiiyt tnoncssa maassa. =
(	Hen к ay чу I inonissa maissa.
2.	Jotnua pAa.stA:
Han paasi taivaaseen. (Han halusi.)
Han joutui helvettiin. (Han ei halunnut.)
Paasta + -maan/-maan:
Matti paasi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta.
En paassyt tulemaan. (Halusin tulla, mutta en voinut.)
Joutua + -таапЛтаДп:
Pekka joutui palaamaan kotiin. (Hanen taytyi palata, vaikka han ei halunnut.)
Jouduin maalaamaan seinat uudestaan. (Minun taytyi maala-ta seinat uudestaan, vaikka en halunnut.)
3.	-n on helppo, -n on vaikea:
Teidan on helppo ymmartaa tama asia.
Pekan oii vaikea ymmartaa tata.
Akkusatiiviobjekti on nominatiivissa. Vaikea on puoleksi ne-gatiivinen. Siita syysta objekti on partitiivissa.
Harjoitukset
A Taydenna (passiivi, konditionaali)
1.	Olisi mukavaa, jos kaikkialla ..................
ymmartaa
suomea.
2.	Jos...........................enemman.......................
lukea	tietaa
enemman.
3.	Jos .........................................  vieraita	kielia
narrastaa enemman, niita...................................paremmin.
osata
41
4 Ins	<1<||\нн
iJiliica	ullit
ajoissa perilla
5. Josei	........... kohieliiavia, ei
tehda
myoskaan.....................................
oppia
6. Jos ei..............................., ei....................
etsia	loytaa
В Muuta seuraa\at kun-lauseet jos- ja konditionaalilauseiksi
1.	Kun matkustetaan lentokoneella, tullaan nopeasti peritte.
2.	Kun muutetaan maalle, voidaan olla paljon ulkona...........
3.	Kun verrataan hintoja, ostetaan viisaasti..................
4.	Kun syodaan oikein, ei olla sairaita. .
5.	Kun ajatellaan ensin ja puhutaan sitten, ei sanota niin paljon tyhmia asioita.................................................................
6.	Kun kuunnellaan, mita toiset sanovat, opitaan paljon...........
7.	Kun kaikkialla ei tnyyda tupakkaa, ei polteta niin paljon............
42
I Itllili к .И* к it 11|> > 1
I paiiisnppi ( paifisiipin precsens)
Vci lusta voidaan telida adjektiivi tunnuksella -va/-va.
I .it.i "veibi.idjcktiivia” kutsutaan 1. partisiipiksi. Tunnus -va/ vu I nice vartaloon, joka saadaan verbin preesensista. Vartalossa on konsonantin vahva aste. Esim. puhu/a puhu/n —puhu/va, hike a luc/n — luke/va, men/na, mene/n — mene/va, seura/ta seu-raa/n — seuraa/va, hairi/ta hairitse/n — hairitse/va, juos/ta juoksc/n — juokse/va. Huom! nah/da nae/n —nake/va, teh/da tce/n — teke/va.
Kaytannollinen neuvo: tee partisiippi yks. 3. persoonasta.
Tassa kuvassa on puhuva papu-kaija( = papukaija, joka puhuu).
Tassa kuvassa on lentava lautanen (= lautanen, joka lentaa).
Tassa kuvassa on viulua soittava tytto (= tytto, joka soittaa viulua).
Tassa kuvassa on eras Suomessa a.suva ulkomaalainen opiskelija ( = eras ulkomaalainen opiskelija, joka asuu Suomessa).
Puhuvat papukaijat osaavat yleensa sanoa vain pari sanaa.
Uskotko sina lentaviin lautasiin?
Tunnetko tuon viulua soittavan tyton?
Suomessa asuville ulkomaalaisille opiskelijodle opetetaan suo-mea.
43
Huomatkaa.
1.	Viulua soittava tytto.
Ruotsia puhuva poika.
Salapoliisiromaania lukeva opiskelija.
Partisiipin kanssa voi siis olla objekti. Tama objekti on taval-lisesti partitiivissa, koska tekeminen ei ole lopussa.
2.	Kaikki partisiipin maantteel ovat partisiipin edella: Suomessa asuva, viulua soittava jne. Puhekielessa partisiipin edella ei tavallisesti ole paljon maaritteita, mutta kirjakieles-sa, varsinkin teoreettisissa teksteissa, voi joskus olla paljon-kin maaritteita. Esim.: Suomen eri yliopistoissa stipendiaat-teina suomea ja sen sukukielia opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat ovat kotoisin monista eri maista.
3.	Monista partisiipeista on tullut tavallisia adjektiiveja: loistava (<loistaa), taitava ( <taitaa = osata), viehattava ( < viehattaa).
4.	Partisiipin asemesta voidaan aina kayttaa sivulausetta. Esim. viulua soittava tytto = tytto, joka soittaa viulua.
Hyva neuvo: kayta aina sivulausetta, se on helppo tehda. Mutta toisaalta: on erittain tarkeaa ymmartaa nama raken-teet, kun ne ovat tekstissa.
Ulkomailla suomea opiskelevilla opiskelijoilla on usein ongelmana se, kuinka he voisivat oppia suomea kaytannossa. Monet osaavat teoreettisesti kielta hyvin, mutta he haluaisivat oppia puhumaankin sita. Yliopistojen tai iltakoulujen kursseilla ei ehdita puhua suomea riittavasti. Sita paitsi on niin, etta kielta oppii parhaiten siina maassa, jossa sita puhutaan. Jos oles-kelee maassa jonkin aikaa, oppii kuuntelemaan kielta, mika on hyvin tar-кей asia. Tallbin oppii myos reagoimaan kieleen automaattisesti.
Suomen opetusministerio jarjestaa vuosittain useita suomen kielen kursse-ja, jotka on tarkoitettu juuri tallaisille ulkomailla suomea opiskeleville opiskelijoille tai suomen kielen harrastajille, jotka haluavat saada mahdol-lisuuden tulla Suomeen parantamaan suomen kielen taitoaan ja oppimaan suomen kielta kaytannossa. Pohjoismaisille opiskelijoille on omia kursse-ja, mutta he voivat osallistua myos sellaisille kursseille, jotka on varsinai-sesti tarkoitettu Pohjoismaiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tallai-silla kielikursseilla opiskellaan tietenkin suomea ja tutustutaan Suomen kulttuurin eri puoliin. Kurssit on yritetty tehda mahdollisimman monipuo-
44
||i,lk*l, llllli ‘'till illillll Vdllill Hll Irtl |>il i pikHliflli |nlMkli| I >| liiaitl* l‘>l vii n nphki 11|inth и Миши и кicli и I iln> vniliI» Ik ikii nkIn in» !k> • ion H klirlHlrn |«  111 II I KI I JU i>|>< Itiljirn IllVtVV yillt Id l« llil I H|U IliM > lull II Hiilli il‘illhiiniii и yhlcnfciiikjl, ..dill Miiiiiiiin lyliiiiii.in kiniltivlrii iipltki llp<l
ih li tii'ilni jn hinhii olisivtu snniiiiillecii Miinnt I lli.in un vnik< Л plmiii, kliskll I.lhtllkllllll.lt tivnl llllll erilaiset
Siiniiicn kicllll viii upiskella kesMIlfl Helsingissh Helsingiii kesliyliopislossn, шипи viiisin.iisei Mioineit kielen ja kulttuurin kesakurssit, jotka opetusml nitterio i.'lijest.ia, nidet.ian yleensa muualla kuin Helsingissa siita syysta, lia monel ensiinniaistd kertaa Suomeen saapuvat opiskelijat haluavat tu-tustua myos niuuliun Suomeen kuin Helsinkiin. Sita paitsi Suomessa on nionia viehhttfivia pienia kaupunkeja, jotka mielellaan auttavat tallaisten knrssien jarjestamisessS. Jo useina vuosina perakkain kursseja on jarjestet-ty lia Suomessa sijaitsevissa kaupungeissa Savonlinnassa, Kuopiossa ja 1 appeenrannassa. Myos Jyvaskylassa, Tampereella, Turussa ja Rovanie-inella jarjestetaan saannollisesti suomen kielen ja kulttuurin kesakursseja.
к urssien ohjelmassa paaasiana on tietenkin suomen kielen opetus — kurs-sithan ovat nimenomaan suomen kielen kursseja. Kielta opetetaan paivit-tjin ainakin nelja tuntia. Lisaksi jarjestetaan muuta ohjelmaa: luentoja kulttuurin eri puolista, lauluiltoja, bussiretkia ym.
I uennot ovat iltaisin, retket lauantaisin ja sunnuntaisin. Kurssit kestavat tavallisesti kolme tai nelja viikkoa. Aika kuluu tallaisella kurssilla nopeas-ti. Jotkut ovat toivoneet, etta kurssit kestaisivat kaksi kuukautta, mutta min pitkia kursseja ei ole mahdollista jarjestaa. Kolme tai nelja viikkoa on monille sopiva aika.
Suomen kielen kesakursseista voi saada lisatietoja kirjoittamalla Suomen opetusministerioon tai ottamalla yhteytta Suomen lahetystoon.
Huomatkaa:
1. -isin: aamuisin = saannollnesti lai tavallisesti aamulla, joka aamu Vastaavasti:	paiva — paivisin arki — arkisin
ilta — iltaisin pyha — pyhaisin yd — disin kesa — kesaisin syksy — syksyisin talvi — talvisin kevat — kevaisin maanantai — maanantaisin jne.
2 Mahdollisimman paljon = niin paljon kuin mahdollista Mahdollisimman monipuolinen = niin monipuolinen kuin mahdollista
V Mniiipuohncii > \ кмрчч1шсп
4.	-ttain/-ttHin: paivittain	kuukausittain
viikoittain	vuosittain
5.	Milloin?:
Tailoin = tassa tapauksessa; kun asia on nain
Tuolloin = tuossa tapauksessa; kun asia on noin
Silloin = siina tapauksessa; kun asia on niin
6.	Kutsua:
Mikael Agricolaa kutsutaan Suomen kirjallisuuden isaksi.
Miksi tuota esinetta kutsutaan? = Miksi tuota esinetta sano-taan?
Harjoitukset
A Tee pariisiippeja
1.	Lintu, joka laulaa, on ............................ .......................
2.	Lapsi, joka leikkii, on .........................................
3.	Aika, joka sopii, on.......................................................
4.	Lumi, joka sulaa, on ......................................................
5.	Kissa, joka menee metsaan, on................ .............................
6.	Koululainen, joka tulee elokuvista, on ............ .......................
7.	Turisti, joka matkustaa yksin, on..........................................
8.	Juna, joka kulkee nopeasti, on.............................................
9.	Koululainen, joka harrastaa musiikkia, on
10.	Tytto, joka katselee televisiota, on........... .....
11.	Poika, joka tekee kotitehtavia, on........................................
||	H Mtn. I» »rll*i»tk»i tn in.........	.><
| I niillii ни к ilk'll inn Mil jnlkil pnhiiVHl v И I |ilil
2 M« in и klt'likin «Mllr, |oka iilkaa kcs.ikiiussa
I 1 ipui tiv.ii luulin iiiicliella. joka isluu edessa
I I .Issa kiiupunginosassa on paljon ihmisia, jotka ovat etakkeelta. .
' Nousemme junaan, joka menee Tampereelle. ......................
47
9
Yhdcksils kappale
1. partisiippi passiivissa
1.	partisiippi voi olla myos passiivissa. Passiivin tunnuksena on -tta-/-tta- tai -ta-/-ta- (vrt. passiivin konditionaalia s. 39). Esim.
Diskoissa soitettava musiikki (= musiikki, joia soitetaan diskois-sa) on usein huonoa
Suomessa myytavat hedelmat ( messa) ovat usein ulkomaisia.
= hedelmat, joita myydaan Suo-
a.	Tama on kirjaa lukeva tytto.
b.	Tama on iuettava kirja.
a.	Tama on laukkua kantava potka.
b.	Tama on kannettava laukku.
a.	Tama on hedelmia myyva nainen.
b.	Nama ovat myytavat he-delmiit.
a.	Tama on astioita peseva mies.
b.	Nama ovat pestavat astiat
48

I Minun on im-niih/l « Minim iliviyy тения
/ iivhi oli ktHt.lv | kattp.ist.i - I iisaii (iiyiyi kllvdll knupinunt Icnltm on niinifrffiivfl tamtl. = Teidan tflytyy muisliui tUiuu
I'.is'.iivm 1. pariisiippia kaytetaan hyvin paljon rakenteessa gencinvi + olla + pass. 1. partisiippi. Merkitys on sama kuin genetiivi t tfiytyX + infinitiivi.
2. Passiivin I. partisiipilla on usein muulloinkin lisamerkitys ’taytyy’. Esim.
Luettava kirja = kirja, jota luetaan, tai kirja, joka taytyy lukea
Maksettava lasku = lasku, joka maksetaan, tai lasku, joka taytyy maksaa
Pestavat astiat = astiat, joita pestaan, tai astiat, jotka taytyy pesta Muistettava asia = asia, joka muistetaan, tai asia, joka taytyy muistaa
3. Sellaiset sanat kuin luultavasti, toivottavasti ja valitettavasti tulevat myos passiivin partisiipeista (luulla, toivoa, valittaa).
— Kuule, mina en valitettavasti ehdikaan tulla teille. Minulla on niin kauhean paljon tydta. Tulisin hyvin mielellani, mutta luulen etta en todellakaan millaan ehdi. Minun on mentava huomennakin toihin.
— Toihin! Huomennahan on lauantai. Oletko sina toissa lauantaina? Mista syysta?
— Olen. Minun on tehtava ylitoita. Minun on jarjestettava eras ylihuo-menna pidettava kokous. Kaikki on viela ihan sekaisin. Liisan piti jar-jestaa tama kokous, mutta han tuli sairaaksi, eika han voi jarjestaa ta-ta kokousta. Nyt minun sitten on tehtava kaikki yksin.
— Niinko? Mika Liisalle tuli? Mika hanta vaivaa?
— Hanella on jo pitkan aikaa ollut hieman paansarkya, ja han on jatku-vasti tuntenut itsensa vasyneeksi. Laakari ei ole loytanyt mitaan syyta pSansarkyyn. Se johtuu kai vain stressista. Liisalla on viime aikoina ollut niin paljon kaikenlaisia ylimaaraisiS toita ja henkilokohtaisia huolia, etta on itse asiassa hyvin ymmarrettavaa, etta han on vasynyt. Hanella on nyt pari viikkoa sairaslomaa. Han joutuu myos menemaan sairaalaan joitakin tutkimuksia varten.
49	— Toivottavasti se nyt ei ole mitaan vakavaa.
Suomea suomeksi 2
1 II ililllit ir.ku llilliin IdVlVV Vrtlll li'Vfllil livt Miillil nil llilVMl IlV'll, elt.l la.lktlut vill llililhlcn vuuksi likcvlll hiikul lulкiiliilkvrt
— Kuka tekce nyt sitten I iis.m lyin ’
— Meilla on eras tilapainen toimistoapulaincii, inutia han ci iieienkaiin pysty huolehtimaan kaikesta. Nain kevaisin on aina paljon ciilatsia kokouksia ja konferensseja, ja Liisa on aina jarjestanyt nani.i ко koukset. Han on huolehtinut kaikesta hyvissa ajoin etukateen. I Lin on tottunut jarjestamaan suuria kokouksia, ja muut ovat tottuneei sii-hen, etta han jarjestaa kaiken. Han on tavallaan toiminut kokous-emantana aina kun on ollut jarjestettava jokin kokous.
— Ja nyt sina siis itse joudut huolehtimaan kaikesta Luuletko, etta sina selviat yksin? Voisinko mina auttaa jotenkin? Tarvitsetko apua? Minulla ei ole huomenna mitaan tekemista, niin etta jos sinulla on joita-kin rutiinitoita, niin kenties mina voisin auttaa.
— Kiitos, mutta mina luulen, etta mina selvian. Minun on vain oltava toissa tana iltana myohaan ja sitten tultava huomennakin toihin. Luulen tosiaankin, etta en ehdi tulla kutsuihinne. Mutta tulen mielellani joskus toiste. Niin kuin ymmarrat, nyt minun on ehdottomasti tehtava toita.
— Se on selva. On vahinko, etta et paase tulemaan. Mina luulen, etta si-nusta olisi ollut kiva tutustua niihin ihmisiin, jotka me olemme kutsu-neet huomenna Tanne tulee muutamia taalia Helsingissa asuvia ulko-maalaisia opiskelijoita ja pari Tampereella opiskelevaa stipendiaattia.
— Minkamaalaisia he ovat?
— He ovat eri maista: pari ruotsalaista ja yksi tanskalainen ja sitten ame-rikkalaisia ja saksalaisia.
— Olisi tietysti ollut kiva tutustua heihin. Voi olla, etta paasen tulemaan vahan myohemmin. En uskalla kuitenkaan luvata mitaan. Mutta ku-ten sanottu, tulen jos vain voin.
— Olisi mukava, jos paasisit tulemaan. Ymmarran kylla toisaalta tilan-teesi oikein hyvin. Eihan sille mitaan voi. Koeta parjata!
— Taytyy yrittaa. Sano terveisia vaimollesi. Pitakaa hauskaa!
Huomatkaa:
I.	Miilaan:
En ehdi miilaan. = En ehdi, vaikka haluan ja yritan ehtia. En muista miilaan. = En muista, vaikka haluan ja yritan muistaa.
2.	Tunnen itseni sairaaksi. = Tunnen, etta olen sairas. Tunnen itseni vanhaksi. = Tunnen, etta olen vanha.
3.	Sille ei voi mitaan. = Sille asialle ei voi tehda mitaan.
50
I kniAAt An/А L • AiiiA< и и
knikkt tin Ii>|>iismi kaikki (iliiniscl) ovtit ulkiiii.i
I'td.iii kaikesta
I’ul.tn k.iikisia(ilnuisista).
Osaan lehda kaikkea mahdollista.
Osaan tehda kaikkia toita.
Rakastan kaikkea.
Rakastan kaikkia (ihmisia).
I larjoitukset
A Kayta passiivin panisiippeja
I.	Kokous, joka jarjestetaan Helsingissa, on .......
2.	Kirja, joka kaannetaan suomeksi, on
3.	Lahja, joka annetaan syntymapaivana, on .
4.	Kirje, joka lahetetaan Tanskaan, on .......
В	Sano toisella tavalla
I.	Minun taytyy siivota tanaan.
2.	Milloin sinun taytyy lahtea?
3	Liisan taytyy soitlaa kotiin . .	............
4.	Teidan taytyy antaa tuo paketti neiti Virtaselle.............
' knlkkt kulnrlililvill lihlVV к lulu
6.	Hedelmat laytyy рема ennen чуопнма .
7.	Taytyyko meidan menna pois? ....................
8.	Taytyyko sinun kiiyda suihkussa?
52
10
к | lllltit III'* к н|iprtli
2 р.п lisiippi (  partisiipin perfekti)
Pci Icklissit, pluskvamperfektissa ja kielteisessa imperfektissa csiiniyva muoto, jossa on tunnus -nut/-nyt (-nnut/-nny( jne.), csiintyy myos adjektiivina. Sita kutsutaan 2. partisiipiksi eli parti-siipin perfektiksi.
Tassa кuvassa on kaatunut puu (= puu, joka on kaatunut).
Tassa kuvassa on kuollut lintu( = lintu, joka on kuollut).
Tassa kuvassa on suudelman saanut mies (= mies, joka on saanut suudelman).
Tassa kuvassa on maahan pudon-nut omena (= omena, joka on pudonnut maahan).
Metsassa oli kaksi kaatunutta puuta.
Nain kuolleen linnun.
Joku pitaa suudelman saaneesta miehesta.
Puutarhassa oli paljon maahan pudonneita omenia.
2. pai lisiippi passiivissa
Myos passiivin perlektissa, plu.skvainpetlekiiss.i ja kielieisessa imperfektissa esiintyvaa muotoa, jonka lunnus on (-tu/-ty), kaytetaan adjektiivina.
Poydalla on avattu kirje(= kirje, joka on avattu).
Ostimme kHytetyn aulon (= auton, jota oli kaytetty).
Kavimme 1200-luvulla rakennetussa kirkossa (= kirkossa, joka on rakennettu 1200-luvulla).
Partisiipit
Aktnvi	Passiivi
Tassa kuvassa on seinaa maalaava mies.
Tassa kuvassa on maalattava seina.
Tassa kuvassa on seinan maalannut mies.
Tassa kuvassa on laskua maksava nainen.
Tassa kuvassa on maalattu seina.
Tassa kuvassa on maksettava lasku.
54
I .issa kuvassa on /.мАmi iiiaAs.iiiui nainen.
Tassa kuvassa on maksettu lasku.
Kaikki partisiipit ovat suhteellisen tavallisia seka puhutussa etta kirjoitetussa kielessa. Puhutun kielen rakenteet ovat melko lyhyi-ta ja yksinkertaisia, mutta kirjoitetussa kielessa voi esiintya pitkia ja raskaita rakenteita, joita varsinkin ulkomaalaisen on vaikea lu-kea.
Hyva neuvo: opettele lukemaan suomenkielista tekstia niin, etta et lue sanasta sanaan, vaan katsot ensin koko lauseen. Tailoin voii paremmin nahda ja ymmartaa pitkat ja hankalat rakenteet, jotka ovat sinulle outoja. Aktiivisessa puheessa et tallaisia rakenteita tar-vitse. Voit yleensa kayttaa sivulausetta.
Tassa oppikirjassa emme harjoittele tallaisia rakenteita paljoa. Tassa vaiheessa riittaa, etta tiedatte, misla on kysymys, kun teks-tissa tulee jokin tallainen vaikea rakenne eteen. Kuten sanottu, puhekielessa rakenteet ovat melko helppoja.
Hei, mika sinulla tuossa on?
Missa?
Tuossa. Vasemmassa hihassa.
Ai tuoko? Tosiaankin. Se on jokin tahra. Onkohan se kahvia? Se nayttaa ihan kahvitahralta. En ole huomannut sita aikaisemmin.
Jos se on kahvitahra, niin sita on hyvin vaikea saada pois. Kuivunutta kahvitahraa ei saa millaan pois.
Se voi tietysti olla muutakin, melkein mita vain. Tama takki on niin vaalea, etta tassa nakyy lika selvasti. Tata on hyvin vaikea pitaa puhtaana. Tama on hyvin epakaytannollinen. Pitaisikohan minun menna vaihtamaan toinen takki?
Anna olla. Tuo on niin pieni tahra, ettei sita kukaan huomaa.
Huomasithan sinakin. Se nayttaa niin rumalta. Mina menen kuitenkin vaihtamaan.
Ala viitsi. Anna olla. Tuo on pikkujuttu. Sellaista sattuu. Kylla tuo takki kelpaa. Sehan on muuten ihan siisti.
55
llilllU Illi lliUll kllllilllllklll
— 1 ikil ole. Ju jos sc on villun knlnniii, nun until sr luiiltuu I i sinun kannata ruveta eisunaan uutia i.ikkiu inon uikia Sli.t рано meilht on kiire. Joko sina muuten loysit kadonneen lompakkosi?
— Jo. Arvaa, missa se oli?
— En mina jouda nyt arvaamaan. Meidan on lahdettava. I'ilaiaan laksi ja mennaan.
— Me olimme eilen Liisan iuona kylassa.
— Vai niin. Oliko han laittanut ruokaa?
— Oli, niin kuin tavallisestikin.
— Liisa laittaa aina erinomaista ruokaa. Mita han tarjosi teille?
— Me saimme taytettyja paprikoita ja niiden kanssa uunissa paistettuja perunoita. Jalkiruoaksi saimme paistettuja omenoita.
— Kuulostaa hyvalta.
— Omenat maistuivat todella erinomaisilta. Sitten myohemmin me saimme viela kahvin kanssa vasta leivottuja juuri uunista otettuja pikkulei-pia.
MT5 TUfiMCOINTJ 1—< SALLITTU
Tupakointi kielletty
Lapsilta kielletty
Paasy kielletty
Suljettu
Varattu Maalattu Loppuunmyyty
VARATtu
Tupakointi sallittu
Lapsille sallittu
SULJETTU
‘ LOPPUUNMYYTY
Huomatkaa:
NayttaS Maistua Kuulostaa
+ -lta/-lta
56
'lilt lilt' Illi ikllVfl I Ik It till I '«iiiilnl (Hi Viilkrn klrll I ikil <ilr|
(I И|1Чг11<* I Slllllll Oil syOlflVji klllk kl I lllikll' 1 IlkiliyHl
11vvill viiiiiiukkaussu kicllosMi on en kn, el kn | ne
I	Nil к у it
I ikn nitkvv sdvHsti. = 1 ika voidaan nahda selvllsti.
Vnsctnnuill» niikyy Kansaliismuseo. = Vasemmalla voidaan nalidlk kansallisinuseo.
4 lultu:
Pikkujuttu = pieni asia. Puhekielessa juttu usein = asia. Se oli ikSva juttu, kiva juttu.
*•	leivottu
pest у
Vasta Syntynyt	= asken> vahan aikaa sitten
tullut
leivottu
pesty syntynyt tullut
6. Gen. + kannattaa:
Teidan kannattaa opiskella suomea.
Harjoitukset
А Гее partisiippeja
I.	Lompakko, joka on kadonnut, on.......................................
2.	Kokous, joka on paattynyt, on.......................................
3.	Laiva, joka on lahtenyt Tukholmaan, on .............................
4.	Lentokone, joka on laskeutunut Koopenhaminaan, on .....
5.	Juna, joka on saapunut enstn, on..........................
6.	Ikkuna, joka on mennyt rikki, on ...............................
7.	Taiteilija, joka on maalannut tarnan taulun, on..............
8.	Opiskelija, joka on opiskellut suomea, on ..
9.	Кокои , joka on jdrj**stcity llclsingivsii, on
10.	Kirja, joka on kaannetty suonieksi, on
11.	Lahja, joka on annettu syntymapaivana, on ....
12.	Kirje, joka on lahetetty Tanskaan, on..........................
В Muuta seuraavat lauseet sellaisiksi, etta niissa on partisiippi
1.	Oliko siina kirjeessa, joka tuli aamulla, mitaan erikoista?
2.	Oletko nahnyt lompakkoani, joka on kadonnut? ...............................
3.	Puutarhassa oli paljon omenia, jotka olivat pudonneet...............
4.	Voisitkoantaa kahvia vieraille, jotka saapuivat viimeksi. .
5.	Kerro tasta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet asiasta.......................
C Muuta seuraavat lauseet sellaisiksi, etta niissa on passiivin partisiippi
1.	Pane kahvikupit, jotka on pesty, tuolle hyllylle.................................
2.	Voimme juoda kahvia kupeista, jotka ostettiin eilen..............................
3.	Matti vaihtoi autonsa, joka oli kaytetty, uuteen. ..............................
4.	En pida laukuista, jotka on tehty muovista. .
5.	Osaatteko jo sen kielioppiasian, joka opetettiin viime viikolla.................
58
11
\ lull «|ui>til
к llppul
1 Ilk Hick Si I
(>n iii.i.in.iiitaiaainu ja minua nukuttaa taas. Se ei ole mitaan uutta, eika se nl<- ihnieellista, kun ottaa huomioon sen, etta menin nukkumaan eilen illal-la vasta kello puoli yksi ja tana aamuna nousin ihan tavalliseen aikaan en-iii ii scitseinaa. En siis taaskaan ehtinyt nukkua enempaa kuin kuusi tuntia, in sc ci nakojaan riita minulle. Minun pitaisi saada nukkua vahintaan kah-dcksan tuntia. Tiedan sen hyvin, mutta kuitenkin tavallisina oina nukun ciuntaan seitseman tuntia. En osaa menna nukkumaan ajoissa. Ja niin minua sitten vasyttaa aina enka jaksa kerta kaikkiaan tehda mitaan. Minun pita si saada nukkua aamulla pitkaan.
Qlcn aamu-uninen. Nautin lauantai- ja sunnuntaiaamuista, jolloin saa nukkua kaikessa rauhassa ilman etta heratyskello soi liian aikaisin. Eilen aamulla nukuin kahteentoista. Olin pirtea ja hyvalla tuulella koko paivan. lllalla minua ei tietenkaan nukuttanut, ja niin mina sitten tulin taas valvo-neeksi myohaan. Ihan suotta. Olisi pitanyt vain menna nukkumaan. Uni on yhta tarpeellista ja tarkeaa kuin ruoka.
Varsinkin maanantaiaamut ovat tylsia. Minua nukuttaa ja minua suutut-laa kaikki. Olen aina huonolla tuulella maanantaina. Minua harmittaa se-kin, etta kaikki tyotoverini ovat pirteita ja iloisia. Mina olen varmasti tassa tyOpaikassa ainoa, joka on aamu-uninen. Muut kaikki tulevat aamulla iloi-sina ja pirteina toihin, ainoastaan mina olen vasynyt ja uninen. Monet tyo-tovereistani harrastavat urheilua, ja jotkut jopa kayvat aamulla juokse-massa ennen toihin lahtemista. On turha kuvitella, etta he ymmartaisivat aamu-unisen ongelmia. He vain nauravat minulle.
Onneksi — tai ehka valitettavasti — vaimonikin on aamu-uninen. Me halu-aisimme kumpikin nukkua aamulla pitkaan. Olemme molemmat huonolla tuulella aamulla. Riitelemme aina siita, kumpi keittaa aamukahvin ja kum-pi saa ensiksi aamulehden, kumman vuoro on vieda koira ulos, ja niin edel-leen. Ja kun riitelemme, tulemme sanoneeksi sellaisia asioita, joita emme oikeastaan tarkoita, ja sitten meidSn on aina myohemmin pyydettava an-teeksi toisiltamme, mita olemme tulleet sanoneeksi aamulla. Me rakastam-me toisiamme ja ymmarramme toistemme ongelmia. Mutta aamuisin me riitelemme ihan pikkujutuista.
Minusta tuntuu, etta tama ei ole ainoastaan meidan ongelmamme. Valitettavasti taitaa kuitenkin olla niin, etta talle asialle ei voi mitaan. On vain tyydyttava siihen, etta aamulla nukuttaa ja paivalla vasyttaa. Tama maail-ma ei ole aamu-unisten maailma.
Vai luuletteko, etta voisi tehda jotakin? Olisiko jollakulla jokin hyva ehdo-1 tus?
Huomatkaa:
1.	Mihin aikaan (paivasta)? = Milloin?
Tavalliseen aikaan.
Samaan aikaan.
2.	EnemmSn + ei enempaa.
3.	Jolloin:
Kesalla, jolloin paivat ovat pitkia, ihmiset eivat nuku yhta paljon kuin talvella, jolloin paivat ovat lyhyita.
Vrt. milloin?, joka.
4.	Tulin valvoneeksi myohaan. = Minun ei oikeastaan pitanyt valvoa myohaan, mutta valvoin kuitenkin.
Liisa tuli sanoneeksi sellaista, mita han ei tarkoittanut. - Lii-san ei oikeastaan pitanyt sanoa, mutta han sanoi kuitenkin.
5.	Kumpikin = molemmat. Kumpikin on yksikossa, molemmai on monikossa.
Kumpikin on aamu-uninen.
Molemmat ovat aamu-unisia
kumpikin kumpaakin kummankin kummastakin jne.
molemmat molempia molempien molemmista jne.
Me olemme kumpikin aamu-unisia.
Kumpaakin nukuttaa aamulla.
Kummankin taytyy lahtea tyohon aikaisin.
Liisa pitaa kummastakin.
Me olemme molemmat aamu-unisia.
Molempia nukuttaa aamulla.
Molempien taytyy lahtea tyohon aikaisin.
Liisa pitaa molemmista.
6.	Kysymyspronomini on kumpi (puhekielessa usein kumpiko), jos me haluamme tietaa, mika tai kuka kahdesta.
Kumpi on parempi, sahkohella vai kaasuhella?
Kumpaa(ko) Liisa rakastaa, Jussia vai Pekkaa?
Kumman(ko) kanssa Liisa menielokuviin, Jussin vai Pekan?
Kummalla(ko) on enemman rahaa, Jussilla vai Pekalla?
60
N«M»lHvllirll VllsllllK! । I kiiinplkiiilll Cl kuill|<>lllka<lll ci ktiiniii'.inkaan ci kumninllakaan jne.
7	, II'isei t omistusliite:
Mina rakastan sinua ja sina rakastat minua. = Me rakastam-me toisiamme.
Me puiamme toisistamme. Tunnetteko te toisenne?
Lapset leikkivat toistensa kanssa.
8	Tuntuu (3. persoona):
Minusta tuntuu, etta . . . = Minulla on sellainen ajatus, etta . , mina luulen, etta . . .
9	Taitaa:
Taitaa olla niin, etta . . . = Mina luulen, etta on niin, etta . . (en ole varma, mutta nahtavasti on niin; on merkkeja siita, etta . . .)
Mina taidan olla ainoa aamu-uninen.
Sina taidat myos olla aamu-uninen.
Liisa taitaa olla sairas.
Me taidamme myohastya.
Te taidatte olla uikomaalaisia.
He taitavat tuntea meidat.
Imperfekti: taisin, taisit jne.
2.	partisiippi: taitanut tai tainnut. Vrt. tietaS.
Harjoitukset
A Taydenna. Kayta sanoja a) kumpikin, b) molemmat
I.	Liisa rakastaa seka Pekkaa etta Jussia.
a) ...............
b) ..............................................
2.	Liisa pitaa seka kahvista etta teesta.
a) ..............................................
b) ..............................................
3.	Liisa osti kirjan seka Eilalle etta Matille
4 Sain klrjeen seka liei'ia etta louva Vniiiselin
a)
b)..........
5.	Olen tutustunut seka Pekkaan etta Jussi in.
a)		
b)		
В Tee kysymyksia. Malli:
Pekka rakastaa Liisaa, ei Maijaa.......................... ..............
KUMPAA PEKKA RAK AST AA,MAIJAA. VAI LIISAA?
I.	Jussi kirjoittaa kirjeita Liisalle, ei Maijalle.
.........................................................................?
2.	Mina pidan enemman kahvista kuin teesia.
3.	Me puhumme paremmin ruotsia kuin englantia...........
4.	Eila on tutustunut Jussiin, ei Pekkaan..............................
5.	Mina puhuin puhelimessa Liisan kanssa, en Maijan .
Kayta sanaa kumpikaan
1.	Pekka ei rakasta Maijaa eika Liisaa.....	...............
2.	Jussi ei kirjoita kirjeita Liisalle eika Maijalle.........................
3.	Mina en pida kahvista enka teesta
4.	Minaen puhu ruotsia enka englantia..................
5.	Eila ei ole tutustunut Jussiin eika Pekkaan......... ..............
6.	Mina en puhunut puhelimessa Liisan enka Eilan kanssa
62
12
• ihih i<>i in к appall
Komp.i uiivi ja superlatiivi
I aina kukka on pieni.
Tama kukka on viela pienempi.
Tama kukka on kaikkein pienin.
Komparatiivin tunnus on -mpi. Superlatiivin tunnus on -in.
Huomatkaa seuraavat seikat:
1.	Tunnukset tulevat vartaloon, joka saadaan genetiivista.
Esim. heikko (heiko/n) — heiko/mpi — heiko/in, rikas (rikkaa/n) — rikkaa/mpi — rikka/in.
2.	Komparatiivissa kaksitavuisissa sanoissa vartalon a ja a muuttuvat e:ksi tunnuksen edella. Esim. halpa (halva/n) — halve/mpi, kylma (kylma/n) — kylme/mpi Mutta: maiala (matala/n) — matala/mpi.
3.	Superlatiivissa tunnuksen edella vartalon a, a, ja e haviavat ja i:sta tai ii:sta tulee e. Pitkasta vokaalista tulee lyhyt. Esim. halpa (halva/n) — halv/in, kylma (kylma/n) — kylmi/n, nuori (nuore/n) — nuor/in, siisti (siisti/n) — siiste/in, kaunis (kaunii/n) — kaune/in, rikas (rikkaa/n) — rikka/in.
Esimerkkeja komparatiiveista ja superlatiiveista:
heikko holmo hullu kesy	(heiko/n) (holmo/n) (hullu/n) (kesy/n)	heiko/mpi holmo/mpi hullu/mpi kesy/mpi	heiko/in holmo/in hullu/in kesy/in
halpa	(halva/n)	halve/mpi	halv/in
kylma	(kylma/n)	kylme/mpi	kylm/in
matala	(matala/n)	matala/mpi	matal/in
ikava	(ikava/n)	ikava/mpi	ikav/in
nuori	(nuore/n)	nuore/mpi	nuor/in
siisti	(siisti/n)	siisti/mpi	siiste/in
kaunis	(kaunii/n)	kaunii/mpi	kaune/in
rikas	(rikkaa/n)	rikkaa/mpi	rikka/in
vasynyt	(vasynee/n)	vasynee/mpi	vasyne/in
3
EpasaannOllisia ovat:
hyva	(hyva/n)	pare/mpi	paras tai parha/m
lyhyt	(lyhye/n)	lyhye/mpi tai lyhe/mpi lyhy/in tai lyh/in
pitka	(pitka/n)	pite/mpi	pis/in
uusi	(uude/n)	uude/mpi	uus/in
Minulla on kaksi veljea ja kaksi sisarta. Meita on siis yhteensa viisi lasta. Vanhin meista on nimeltaan Mikko. Han on kaksi vuotta vanhempi kuin sisareni Leena, joka puolestaan on puolitoista vuotta minua vanhempi. Mina olen siis kolmanneksi vanhin. Toinen veljeni Jussi on kaksi vuotta nuorempi kuin mina, ja nuorin meista, Maija, taas kaksi vuotta hanta nuo-rempi.
Me olemme kaikki samannakOisia. Meilla on kaikilla siniset silmat. Maija on tummin ja mina olen vaalein. Jussi on pisin ja laihin, mina olen lyhin ja lihavin.
Nuorempi veljeni Jussi on vilkkaampi ja puheliaampi kuin me muut. Mikko on melko hidas ja kompelo. Toisaalta han on paljon rauhallisempi ja asiallisempi kuin esimerkiksi mina. Maija on kaytannollisin. Haneen verrattuna mina olen hyvin epakaytannollinen. Maija on kai myos alykkain.
Koulussa me olimme suunnilleen yhta hyvia. Leena oli laiskin. Han jatti koulun kesken, kun han oli lukiossa, ja meni naimisiin eraan luokkatove-rinsa kanssa. Kaikki yrittivat puhua handle jarkea, mutta mikaan ei autta-nut. Myohemmin he erosivat, ja Leena suoritti ylioppilastutkinnon yksityi-sesti. Han on itse asiassa meista jarkevin.
Mina olin kai meista ahkerin — ja kai tyhminkin. Menestyin kuitenkin koulussa varsin hyvin. Se johtui kai siita, etta luin enemman kuin muut.
Minusta on mukavaa, etta meita on monta. Tapaamme toisemme suhteelli-sen usein, suurin piirtein kerran kuussa. Nyt on tosin vahan vaikeampi ta-vata kuin ennen, koska kolmella meista on oma perhe. Viimeksi me tapa-simme Leenan luona, kun hanella oli syntymapaiva. Han taytti kolmekym-menta. Aina kun me tapaamme, meilla on hauskaa keskenamme.
— Mita sina opit koulussa tanaan, pikku-Kalle.
— Helsinki on maailman suurin kaupunki.
— Eika ole! Ei Helsinki ole maailman suurin kaupunki.
— No siina tapauksessa mina en oppinut mitaan.
64
I Itioiiutlkiin
I I’ckkn on vanhempi kuin mina. = Pekka on minua vanhempi. Rhoim on suurempi kuin Suomi. = Ruotsi on Suomea nuurampi.
2.	.los verrataan kahta, kaytetaan komparatiivia: Kumpi on nuorempi, Liisa vaiPekka?
3.	Suomen suurin kaupunki on Helsinki.
Helsingin korkein rakennus on Stadionin torni.
4.	Kaisa on hyvin kaunis. Maija on viela kauniimpi. Liisa on kaikkein kaunein.
5.	Komparatiivin kanssa voi olla paljon: Turku on hyvin vanha, mutta Rooma on paljon vanhempi.
6.	Nuorin — toiseksi nuorin, kolmanneksi nuorin jne Viimei nen — toiseksi viimeinen, kolmanneksi viimeinen jne.
7.	Keskenamme = toistemme kanssa Keskenanne - toistenne kanssa Keskenaan tai keskenansa - toistensa kanssa
8.	Kesken:
Leena jatti koulun kesken. = Leena ei kaynyt koulua loppuun.
Koulu jai kesken.
Туй on kesken.
9.	Kuinka monta teita on? — Meita on viisi.
Suomalaisia on nelja ja puoli miljoonaa.
Hyvia oppikirjoja on vahan.
Harjoitukset
A Pane komparaliiviin
1. Kumpi on.........................................,
kaunis
2. Kumpi on ...	..... ......................
vanha
n' 3. Kumpi on................................................
Rooma vai Ateena?
Helsinki vai Turku? .., Liisa vai Leena?
vaalea
>uomea suomeksi 2
4	Kumpi on	К11ц V„|MII1|?
lyhyt
5.	Kumpi on	............. . I ССц,| vai 1 cciihiii line*/
mukava
6.	Kumpi on ......................... tama juna vni mo?
hidas
7.	Kumpi on ......................................  vaimoni	vai hanen isansa?
musikaalinen
8.	Kumpi on ................... . ............ t sjna vai mjna7
pitka
9.	Kumpi on ............................................  ,	Liisa vai Sibelius?
tunnettu
10.	Kumpi on ...............................................  kissa	vai koira?
snsti
11.	Kumpi on....................... .. ., tama kello vai tuo?
halpa
12.	Kumpi on ................................................  sina	vai mina?
vflsynyt
13.	Kumpi on ................................. ............., sina vai veljesi?
alykas
14.	Kumpi on ...............................................sina vai sisaresi?
terve
15	Kumpi on............................................. .,	Suomi vai Italia?
lammin
16.	Kumpi on..............................................,	tuo lehti vai tama?
uusi
17.	Kumpi on ...............................................( sina vaj pekka?
kdmpelo
18.	Kumpi on	........... ..	., komparatiivi vai superlatiivi?
helppo
19.	Kumpi on ...	....... ......................., Volkswagen vai Fiat?
hyva
20.	Kumpi on............................... ..........., Turku vai Tampere?
suuri
В	Tee lauseita, joissa seuraavat adjektiivit ovat superlatiivissa. Malli:
suuri SUOMEN SUURIN KAUPUNKI ON HEL SINKI.
I. vanha
2. ruma
66
i il <Kfi
I kuiiilll*
3 pilkil
П Inilpn
7 hyvM .
К rikas
V kylma
10.	lammin......... .....................
11.	uusi..
12.	moderni ..
13.	nuori
14.	vasynyi .
15.	tunnettu ..	............
16.	viehaitava...................
17.	vaarallinen.........................
13
Kolmastoista kappale
Komparatiivi ja superlatiivi (jatkoa)
Komparatiivin tunnus on -mpi ja superlatiivin tunnus on -in, mut ta kun komparatiivi- ja superlatiivimuotoihin liitetaan sijapaat-teet, tunnuksena on komparatiivissa -mpa-/-mpa- ja superlatii-vissa -impa-/-impa-. (Toisin sanoen vartalossa on -mpa-/-mpa- ja -impa-/-impa-.) On myos muistettava konsonanttivaihtelu mp : mm.
Komparatiivin ja superlatiivin tunnukset ovat siis seuraavat:
YksikkO	Monikko
Komparatiivi
-mpi
-mpa-/-mpa-~ -mma-/-mma- -mpi- r^ -mmi-
Superlatiivi
-in
-impa-/-impa- nj ’ imma-Z-imma-	-impi- oj ~immi-
Esimerkkeja:
Nom.	pieni kyla pienempi kyla pienin kyla	pienet kylat pienemmat kylat pienimmat kylat
Part.	pienta kylaa pienempaa kylaa pieninta kylaa	pienia kylia pienempia kylia pienimpia kylia
Gen.	pienen kylan pienemman kylan pienimman kylan	pienien kylien pienempien kylien pienimpien kylien
Iness.	pienessa kylassa pienemmassa kylassa pienimmassa kylassa	pienissa kylissa pienemmissa kylissa pienimmissa kylissa
Illat.	pieneen kylaan pienempaan kylaan pienimpaan kylaan	pieniin kyliin pienempiin kyliin pienimpiin kyliin
68
I <l< IIIMM4 " kMl'tli Io iioiii M'ui uksisiani, unit in en puhtniut vanheininis-|«..l VIi lit lllllil lll
Vnnli* mpanl <>v.it aivjii tavallisia mukavia ihmisia. He ovat molemmat . hllkcrll.l Is.ini tliytti viime kuussa 68, ja aitini on hanta jonkin verran nunreinpl He ovat molemmat terveita ja hyvassa kunnossa. He itse sano-vut, cti.'i lie olivat nuorempina paljon enemman sairaina kuin nyt. He asu-viii nyt 1 appecnrannassa, entisessa kotikaupungissaan. He ovat molemmat jytityrieei ja kasvaneet siella, ja kun he jaivat elakkeelle, he myivat asun-lon j taalla Helsingista ja ostivat pienemman asunnon 1 appeenrannasta. He sanovat, etta he eivat koskaan viihtyneet Helsingissa oikein hyvin vaan kaipasivat aina pienempaan kaupunkiin. Nyt he viihtyvat oikein hyvin I appeenrannassa. Siella ei ole aina kiire ja siella ihmiset ovat vilkkaampia ia puheliaampia kuin Helsingissa.
Vanhempani vaikuttavat nyt todella onnellisilta ja tyytyvaisilta. Nyt heilla on aikaa tehda monia sellaisia asioita, joita he aikaisemmin eivat ole ehti-neel tehda. Aitini ratkaisee ristisanatehtavia ja isani keraa postimerkkeja. Ia he molemmat harrastavat joogaa. Se on nyt kuulemma taas muotia.
Vanhempani liikkuvat myds paljon ulkona. Isani on nuorempana harrasta-nut urheilua. Nyt han on ruvennut pyorailemaan. He asuvat muutaman ki-lometrin paassa keskustasta uudella esikaupunkialueella, ja siella on loista-vat ulkoilumahdollisuudet. Isani ajaa joka paiva pydralla keskustaan. Ha-nella on mukava reitti: han ajaa ensin rauhallista kapeaa rantatieta pitkin ja sitten vahan matkaa leveampaa katua, ja sitten han onkin jo perilla.
Aidillani on Lappeenrannassa paljon vanhoja tuttavia, joita han tapaa usein. He tapaavat toisensa elakelaisten kerhossa. Minusta ei ole mikaan ihme, etta vanhempani viihtyvat niin hyvin. Mina uskon, etta heidan ela-mansa on paljon rikkaampaa nyt kuin ennen Helsingissa. Nyt heidan ei tarvitse huolehtia niin monista asioista kuin aikaisemmin. He voivat tehda sita, mika heita huvittaa.
Isani aloitti postimerkkien keraamisen jo vuosia sitten. Hanella on lahes 5000 erilaista merkkia, ja hanen harvinaisimmat merkkinsa ovat todella ar-vokkaita. Aitini on harrastanut sanaristikkoja niin kauan kuin muistan. Han on myds alkanut nyt opiskella italiaa, sen jalkeen kun he viime syys-kuussa palasivat Italiasta, elamansa pisimmalta ja hauskimmalta ulko-maanmatkalta. Han toivoo, etta han joskus paasisi niin pitkalle, etta han voisi lukea italialaista kirjallisuutta italiaksi.
Vanhempani osaavat antaa arvoa sille, etta heilla nyt on mahdollisuus har-rastaa erilaisia hauskoja asioita. He eivat ole koskaan tottuneet olemaan jouten, ja niin he sitten keksivat itselleen kaikenlaista mielenkiintoista te-kemista.
69
Huomatkaa:
1.	Komparatiivi ja superlatiivi voivat tuntua vaikeilia, koskn niissa on melko paljon erilaisia vaihteluita. Kannattaa opelel la nominatiivimuodot hyvin, koska ne ovat kaikkein tavalli simpia. Muita sijoja et tarvitse yhta paljon, koska voit aina yrittaa sanoa saman asian toisella — helpommalla — tavalla. Esim. pienemmalla pojalla = pojalla, joka on pienempi; suurempaan taloon = taloon, joka on suurempi. Monikon partitiivia tarvitset paljon: Nuo kukat ovat kauniita — Nuo kukat ovat viela kauniimpia — Nuo kukat ovat kaikkein kauneimpia.
2.	Paras = parhain:
Partit.	paras/ta	parhain/ta
Genet.	parhaa/n	parhaimma/n
Iness.	parhaa/ssa	parhaimma/ssa
Illat. jne. Monikossa:	parhaa/seen	parhaimpa/an
Partit.	parhai/ta	parhaimpi/a
Gent.	parhai/den	parhaimpi/en
Iness.	parhai/ssa	parhaimmi/ssa
Illat. jne.	parhai/siin	parhaimpi/in
3.	Sana vanhemmat on monikon komparatiivimuoto adjektii-vista vanha. Siis esim. partit. on vanhempia, genet. vanhempien, adess. vanhemmilla jne.
Huomatkaa nominatiivimuodot omistusliitteen kanssa: vanhempa/ni, vanhempa/si, hanen vanhempa/nsa jne.
(Omistusliitteen edella on konsonantin vahva aste; monikon -t haviaa.)
4.	Sisarukset = sisaret ja veljet keskenaan tai sisaret keskenaan. Esim. Me olemrne sisaruksia. Kuinka monta sisarusta teita on?
Veljekset = veljet keskenaan. Aleksis Kiven kuuluisan ro-maanin nimi on Seitseman veljesta.
5.	Vaikuttaa + -lta/-lta. Vrt. kuulostaa, maistua, tuntua.
70
h	I him
Mika ihmc sc on *  Onko se ihme? = Onko se ihmeellista?
7 Vcn.in:
lonkin verran = ei vahan, mutta ei paljoakaan
Minka verran? = kuinka paljon? Saman verran = yhta paljon
I larjoitukset
A KSyta komparatiivia ja superlatiivia. Malli:
Lakritsi on hyvaa. Suklaa on . ..У.Ф.ЬА PAREMPAA . .
Jflatelo on KAIKKEIN PARASTA
1.	Suomen kieli on vaikeaa. Venaja on
Japani on .
2	Tee on kallista. Kaakao on .......
Kahvi on ...............................................
3.	Kaveleminen on hauskaa. Juokseminen on ..
PyOralla ajaminen on .
4.	Nama kirjat ovat huonoja. Nuo ovat ..	...........
ja nuo tuolla ovat .
5.	Virtasten lapset ovat mukavia. Teidan iapsenne ovat ...........
	  mutta	meidan lapsemme ovat ...................................................
6.	Nuo lehdet ovat vanhoja. Nuo oval......................................
ja nuo ovat	.....
В TaydennH. Malli: Virtaset muuttivat pienesta asunnosta ... ?.UUREM_PAAN..................................................
1.	Virtaset muuttivat huonosta asunnosta..........................
2.	Virtaset muuttivat kalliista asunnosta ................................
3.	Virtaset muuttivat vanhasta asunnosta .................................
4.	Virtaset muuttivat pimeasta asunnosta .................................
71	5. Virtaset muuttivat tylsasta asunnosta ..................................
ТС I ,inlfllll.l(4l cdvllllt.t Illll IinHiytrt) Лtn III
Virtaset asuvat nyt SUURL.MMASSA ASUNNOSSA
1.	Virtaset asuvat nyt	....
2.	Virtaset asuvat nyt ..........
3.	Virtaset asuvat nyt...................... ...........
4.	Virtaset asuvat nyt . ..........................
5.	Virtaset asuvat nyt..................................
D Taycferma (vrt. edellista harjoitusta). Malli:
Kukaan ei halua asua . . K^IKKEIN PIENIMMISSA ASUNNOISSA
1.	Kukaan ei halua asua................................................
2.	Kukaan ei halua asua................................................
3.	Kukaan ei halua asua ...	........... ..........................
4.	Kukaan ei halua asua................................................
5.	Kukaan ei halua asua................................................
E Taydenna (vrt. edellista harjoitusta). Malli:
Monet eivat halua muuttaa ... K^J^KEJN SUUR1MPIIN ASUNTOIHIN
I.	Monet eivat halua muuttaa.......................................
2.	Monet eivat halua muuttaa..........................................
3.	Monet eivat halua muuttaa..........................................
4.	Monet eivat halua muuttaa..........................................
5.	Monet eivat halua'muuttaa..........................................
72
) I n.t.nil. h Ihl »4IIM VUtllirllllllUl
I । ц,ш1|	.........on kesatnokki.
!	M chill»	.........................on myos pieni mokki.
I I'ldUll	.....................................
I Snilnil iisciii	...............................
1 Rakastan
Л	Matkuslan usein	..........................................kanssa.
7	Missa sinun .	...... .........................................asuvat?
К Haluaisin tutustua sinun .........................................................
73
14
Neljastoista
kappale
Adverbien komparatiivi ja superlatiivi
Millainen?	Miten?	Millainen?	Miten?
nopea	nopeasti	nopea	nopeasti
nopea/mpi	nopea/mmin	nope/in	nope/immin
kaunis	kauniisti	kaunis	kauniisti
kaunii/mpi	kaunii/mmin	kaune/in	kaune/immin
ahkera	ahkerasti	ahkera	ahkerasti
ahkera/mpi	ahkera/mmin	ahker/in	ahker/immin
Kissa juoksee nopeasti, koira juoksee viela nopeammin, susi juok-see kaikkein nopeimmin.
Liisan veli laulaa kauniisti, Liisan aiti laulaa viela kauniimmin, mutta kaikkein kauneimmin laulaa Liisan isa.
Pekka opiskelee ahkerasti, Eeva opiskelee viela ahkerammin, mutta Maija opiskelee kaikkein ahkerimmin.
Adverbien komparatiivin tunnus on -mmin, superlatiivin -immin. Vokaalien muutokset tunnusten edella ovat samat kuin adjektii-vien komparatiivin ja superlatiivin tunnusten edella.
Seuraavat adverbit ovat epasaannollisia:
hyvin	paremmin	parhaiten rv parhaimmin
kauan	kauemmin	kauimmin
paljon	enemman	eniten
vahan	vahemman	vahiten
aikaisin	aikaisemmin	aikaisimmin
mydhaan	myohemmin	myohitnmin
harvoin	harvemmin	harvimmin
usein	useammin	useimmin
74
Mlhiit Mull nlri hiliildkiut t M1I1111 Mnullii on luoiiiiiioineii kind
Punk к nn Minun lilyiyy iiieim.'i Museokadun konttoriin. Tilini on ni-milinin Mincokuduii konltorissa.
Voiiliaii мп*-nostaa rahaa pankkikirjalla rnista konttorista tahansa. I ih.ln Minin larvitse menna Museokadulle asti.
Minun lilyiyy hoitaa pari muutakin asiaa. Mutta kerkiankohan mina ennen neljaa? Kummallakohan minun kannattaisi menna, raitiovau-nulla vai bussilia?
— In tieda. Luultavasti sina paaset nopeammin raitiovaunulla. Se kulkee useammin. Mutta kaikkein nopeimmin ja mukavimmin paasisit tieten-kin taksilla.
— Tuskin minun kannattaa menna taksilla. Kylla mina varmasti kerkian raitiovaunullakin.
— Tuletko sina viela takaisin tanaan?
— Tulen. Aion olla taalia viela pari tuntia. Kaikki tyot ovat viela kesken.
— Minunkin on jaatava ylitoihin. Minulla on pari melko vaikeaa tekstia kaannettavana. — Kuule, kun kerran menet ulos, niin olisitko kiltti ja toisit minulle jaatelda. Torin kulmassa postia vaslapaata kadun loisel-la puolella on jaateldkioski. Minun tekee mieli jaatelda
— Millaista jaatelda sina haluat?
— Ei silla ole mitaan valia. Se on samantekevaa.
— Selva. Mutta nyt minun on mentava. Hei!
— Toivottavasti sina nyt kerkiat ajoissa. Hei!
Vanhempani ovat sita mielta, etta ennen kaikki oli paremmin kuin nyt. Heidan mielestaan heidan nuoruudessaan elettiin nykyista rauhallisemmin ja tasapainoisemmin. Yhteiskunta on muuttunut liian nopeasti. Olisi ehka ollut parempi, jos kehitys olisi tapahtunut hiukan hitaammin. Nykyisin kaikki, seka lapset etta aikuiset, ovat hermostuneempia kuin ennen. Van-hempieni mielesta lapset ovat huonommin kasvatettuja kuin ennen. Lapset haluavat tulla aikuisiksi liian aikaisin, ja he haluavat elaa jannittavaa ai-kuisten elamaa. Heillakin on kiire — mutta minne?
Kirjastossa:
— Mina nain thalla eraana paivana kirjan Ruijan suomalaisista. Se oli talla poydalla. Joku oli nahtavasti juuri tuonut sen takaisin. Nyt se on tietenkin jollakin hyllylla, mutta mina en nyt Idyda sita.
— Mikahan sen nimi oli?
— Olikohan se Ruijan suomalaisia vai mikahan se oli.
— Satutteko muistamaan, kuka sen oli kirjoittanut?
— En muista sitakaan. Se taisi olla joku norjalainen. Vai olikohan se sit-tenkin suomalainen. Siina oli paljon valokuvia Pohjois-Norjasta. Se
75 oli sellainen iso kirja.
----— । п tiifiiuknun uyi suiu inuisuiiiHinn Mnti.i kvsvkitapa m.iiMril MSkiselta. Kenties han sattuu muistamaan Han turner iiiniiii.iin tn man kirjaston paljon paremmin kuin mina. Han on ollut ui.tll.t paljon kauemmin kuin mina.
— Vaimoni ei ymmarra minua.
— NiinkO? Voi voi! Hyvanen aika! Sepa ikavaa! Mutta ehka se jolituu siita, etta Те puhutte niin nopeasti ja epaselvasti. Yrittakaa puhua hiu-kan hitaammin ja selvemmin.
Huomatkaa:
1.	Elettiin rauhallisemmin kuin nyt. = Elettiin nykyista rauhalli-semmin.
TamS talvi on kylmempi kuin tavallisesti. = Tama talvi on tavallista kylmempi.
2.	Essiivi:
Minulla on vaikea teksti kaannettavana.
Kello on korjattavana.
Vaatteet ovat pestavina.
3.	Sattua:
Satuin kuulemaan, etta . . . = Kuulin sattumalta, etta . . . Satutko muistamaan, monesko paiva nyt on?
Sattuuko sinulla olemaan tulitikkuja?
4.	Vali:
Silla ei ole (mitaan) valia. = Se on samantekevaa, en valita siita, silla ei ole merkitysta.
Harjoitukset
A Tee komparatiivi ja superlatiiviseuraavista adverbeista
1.	hitaasti............................................................................
2.	laiskasti .........................................................................
3.	varovaisesii.........................................................................
4.	ystSvallisesti ......................................................................
5.	ikflvasti .............................................................................   76
Il 11П11ЙЫ1	..............
7 llUll«kU4tl	........................................
И rumiinsti . ,,	.......................................................
V vilkkuiislt	...................................................
It) lylimasti ..	..................................................................
В lnydeniKi
I Ala aja niin hitaasti. Aja hiukan ..	...................................
2.	Ala puhu niin epakohteliaasti. Puhu hiukan ..
3.	Ala puhu niin epaselvasti. Puhu hiukan ............................................
4.	Ala kirjeita niin epasiististi. Kirjeita hiukan .	..............
5.	Ala kirjeita niin ikavasti. Kirjeita hiukan .
6.	Ala kirjoita niin tyhmasti. Kirjoita hiukan .......................................
П
15
V iidestoista kappale
Kertova lauseenvastike I
Liisa sanoi	Pekan ole/va/n kotona = etta Pekka on kotona
Mina luulin	hanen asu/va/n Tampereella = etta han asuu Tampereella
Liisa kertoi	Leenan ja Matin rakenta/va/n taloa = etta Leena ja Matti rakentavat taloa
Me kuulimme	heidan muutta/va/n Turkuun = etta he muuttavat Turkuun
Liisa uskoo	teke/va/nsa oikein = etta han tekee oikein
Mina tiedan	ole/va/ni oikeassa = etta olen oikeassa
Kertova lauseenvastike on lausekonstruktio, joka vastaa etta-lausetta. Tama konstruktio on mahdollinen, jos paalauseen verbina on ajatella, huomata, kertoa, kuulla, luulla, nahda, sa-noa, uskoa tai muu sellainen verbi, joka merkitsee sanomista, ajattelemista tai huomaamista.
Kertovassa lauseenvastikkeessa subjekti on genetiivissa. Verbin muoto on 1. partisiipin genetiivi, jos paalauseessa ja sivulauseessa tekeminen tapahtuu samaan aikaan. (Vrt. kappale 16.)
Jos paa- ja sivulauseen subjekti on sama, rakenteessa on vain omistusliite, ei persoonapronominia (tiedan oleva/nioikeassa).
Negatiivista etta-lausetta ei voi vaihtaa lauseenvastikkeeksi.
Vaimoni on oikein mukava ja herttainen, ja pidan hanesta kovasti, mutta hanellakin on huonot puolensa, niin kuin media kaikilla. Eihan ole olemas-sa taydellista ihmista.	78
Muiiiii IlisviiUH joskin vfiinossuni sc, ctia han kiulce iieiJv.insa kaikki asiat ............ кnin niiiui Sh.i pail si him on erittain itsepainen, niin etta on llinii uh tin nivcia v.iiiieleinaan hanen kanssaan. Jos hanella on jokin mieli-piilc insiakin asia'sta, han pitaa siita kiinni eika suostu helposti muutta-niaaii kiisiiysi.'iAn, vaikka varmasti tietaakin olevansa vaarassa. Vaikka mi-iiulla olisi esiictiavana varmoja tosiasioita, han silti voi pitaa kiinni omasta iniclipiicestaan
Vaimoni sanoo olevansa paljon kaytannollisempi ja siistimpi kuin mina. MyOiinan kylla olevani joskus vahan epakaytannollinen. Siina han on ihan oikeassa. Ja huoneeni on aina sekaisin, se on myos myonnettava. Mutta inita se haittaa, etta tyOhuone ei ole aina jarjestyksessa? Viihdyn paljon pa-reniinin sellaisessa huoneessa, jossa voin elaa rauhassa tarvitsematta koko ajan ajatella, milta se nayttaa. Sita paitsi tiedan kuitenkin olevani huolelli-nen, vaikka tydpoytani onkin sekaisin. Nyt olen kieltanyt hanta siivoamas-ta huonettani. Siivoan tydhuoneeni ja tyopoytani silloin kun haluan.
Vaimoni tahtoo myos koko ajan maarata, mita mina teen ja mita mina en saa tehda. Han pyytaa kauniisti minua tekemaan sita ja sita — ja se merkit-see, etta han kaskee minun tehda sita ja sita.
Rehellisesti sanottuna minua hermostuttaa toisinaan suunnattoinasti se, et ta vaimoni on niin itsenainen ja maaraileva. Toisaalta elamani on helppoa: vaimoni paattaa, minun ei tarvitse ajatella. Sovimme hyvin yhteen ja viih dytnrne hyvin keskenamme.
— Tiedatko, kuinka Liisa voi?
— Oikein hyvin. Tapasin hanet kadulla pari paivaa sitten ja han sanoi voivansa oikein hyvin. Han kertoi olevansa taysin terve.
— Mikahan hanta vaivasi?
— En tieda. Eika han itsekaan tieda. Laakarit eivat olleet saaneet selville. Hanellahan oli jatkuvasti pienta paansarkya, mutta nyt se kuulemma on mennyt ohi.
— No sehan on hauska kuulla. Ehka se oli vain jotakin psyykkista.
— Han sanoi itsekin sita samaa. Hanella oli ollut niin paljon kaikenlaista tekemista, etta paansarky saattoi johtua siita.
— Voi olla. Ehka hanen pitaisi ottaa vahan rauhallisemmin. Ehka olisi viisainta, etta han pitaisi kunnon loman. Hanella ei ole ollut kunnon lomaa pitkaan aikaan.
— Han sanoi lahtevansa muutamaksi paivaksi Savoon. Hanen setansa asuu maalla Savonlinnan lahella, ja han sanoi menevansa setansa luo maalle lepaamaan.
— Se tekee handle varmasti hyvaa.
79
Huomatkaa:
1.	Kaskea:
Liisa kaski Pekan menna pankkiin.
Antaa:
Liisa antoi Pekan olla rauhassa.
Pyytaa:
Liisa pyysi Pekkaa siivoamaan.
Kieltaa:
Liisa kielsi Pekkaa siivoamasta.
2.	Olla olemassa:
Uskotko, etta Jumala on olemassa?
Ajattelen, siis olen olemassa (Descartes).
3.	Illatiivi:
En ole kaynyt elokuvissa pitkaan aikaan.
En ole tavannut Liisaa kahteen viikkoon.
Han ei ole soittanut minulle kuukauteen.
4.	Translatiivi:
Menen maalle kahdeksi paivaksi.
Matkustan Lappiin viikoksi.
Vien koiran ulos puoleksi tunniksi.
Harjoitus
A Muuta lauseenvastikkeiksi
1.	Tiedan .....................................................................
etta lama asia harmittaa sinua
2.	Luuletko ..................................................................?
etta mina joudun helvettiin
3.	Kuulin .....................................................................
etta ovikello soi
4.	En voinut кuviteila.........................................................
etta saan nain vaikeita tehtavia
5.	Jussi kirjoitti.............................................................
etta han kaipaa Liisaa
6.	Emme uskoneet ...........................................
I
etta me ehdimme junaan
80
? IMU ki nnl	................................................
ctUI Kalle keraa postimerkkeja
N I it muisiniiui ......................................................
etta paprika maistuu nain voimakkaaita
V 1 inn Minoi ..........................................................
etta kaikki nukkuvat jo
10 NiiitkO .............................................................?
etta vieraat menivat puutarhaan
II. Ymmarsin ............................................................
etta he halusivat olla rauhassa
6 Suomea suomeksi 2
81
16
Kuudestoista kappale
Kertova lauseenvastike II	
Kappaleessa 15 esitetty lauseenvastike vastaa lausetta, jossa teke-minen tapahtuu samaan aikaan kuin pSalauseen tekeminen. Etta-lause, jossa tekeminen on tapahtunut ennen pdalauseen teke-mista, voidaan samalla tavalla vaihtaa lauseenvastikkeeksi. Verbin muoto on taildin 2. partisiipin genetiivi.	
Liisa sanoi	Pekan ol/lee/n kotona = etta Pekka on ollut kotona
Mina luulin	hanen asu/nee/n Tampereella = etta han oli asunut Tampereella
Liisa kertoi	Leenan ja Matin rakenta/nee/n talon = etta Leena ja Matti ovat rakentaneet talon
Me kuulimme	heidan muutta/nee/n Turkuun = etta he ovat muuttaneet Turkuun
Liisa uskoo	teh/nee/nsa oikein = etta han teki oikein
Mina tiedan	ol/lee/ni oikeassa = etta olin oikeassa
— Liisa kertoi vaihtaneensa tyopaikkaa.
— Niinkd? Vai niin. Mina kylla arvasinkin, etta han ei viihtyisi kauan sii na entisessa tydpaikassa. Han varmaan viihtyi huonosti. Ja palkkakin oli kai huono.
— Painvastoin. Han viihtyi erinomaisesti, ja palkassa ei ollut mitaan va-littamista. Syy, miksi han halusi vaihtaa tyopaikkaa, oli se, etta hanel-la oli liian paljon tyota, niin etta hanella ei ollut tarpeeksi vapaa-aikaa eika aikaa harrastuksille. Mutta han piti tydsta. Han sanoi myos ha-lunneensa kokeilla vaihteeksi jotakin aivan muuta. Han halusi siirtya kokonaan toiselie alalle.
— Mita han nyt sitten tekee.
— H3n on tietokoneaialla.
82
|liiiiiki> hiiirt! Aiiiirlhi! I iimi llclokonealalla! Mutta eikO se ole vahaii Iiuiii iiioiiuiiiilkaistu handle?
Murn nun? I iisahan on hyvin lahjakas, melkein matemaattinen nero. Niinkh? I n txisiaankaan tiennyt. — Mutta kuinka han voi noin vain mu lya kokonaan toiselle alalle.
Minusla siina ei ole mitaan kummallista. Sita paitsi han sanoi sopi-neciisa tyonantajansa kanssa, etta han voi edelleenkin toimia valoku-vamallina silloin talloin, silloin kun hanta huvittaa. Silla tavalla han voi hankkia vahan lisatuloja.
— Onko hanella nyt sitten lyhyempi tyoaika kuin ennen?
— Siita han ei maininnut mitaan. — Menetko sina muuten jatkuvasti seitsemaksi toihin.
— Menen. Edelleenkin. Aloitan seitsemalta.
— Eiko se ole rasittavaa, kun sina asut Martinlaaksossa saakka? Sinun-han taytyy nousta joka aamu saannollisesti ennen viitta.
— Ei nyt sentaan ennen viitta, mutta melko aikaisin kumminkin. Olen jo niin tottunut tahan rytmiin, etta minusla on kiva menna aikaisin toihin ja kiva nousta aikaisin. Tietysti nouseminen on vaikeaa, jos valvoo myohaan, mutta mina olen tottunut menemaan aikaisin nukkuinaan.
— Niin minakin. Muistan sinun joskus valittaneen sita, cult malka Mai tinlaaksoon on niin pitka ja kestaa niin kauan.
— Ei enaa. Sinne on nyt saannollinen sahkojunaliikcnne Yhteydet oval oikein hyvat. Matka ei kesta kuin parikymmcnla minuuttia.
— Niinko? Silloin kun me hankimme asuntoa, mekin aluksi suunnitte-limme Martinlaaksoon muuttamista. Me luulimme, etta matkustami-nen olisi ollut hyvin hankalaa, ja niin me sitten emme muuttaneet sinne. llmeisesti tilanne on muuttunut kokonaan nyt, kun sahkojunahi-kenne on alkanut.
— Niin on. Mekin suunnittelimme joskus Martinlaaksosta pois muuttamista juuri siita syysta, etta liikenneyhteydet olivat niin huonot, mutta onneksi niista suunnitelmista ei tullut mitaan. Nyt me olemme oikein tyytyvaisia.
Huomatkaa:
1.	Kuin:
Matka ei kesta kuin tunnin. = Matka ei kesta enempaa kuin tunnin.
Minulla ei ole kuin viisi markkaa. - Minulla ei ole enempaa rahaa kuin viisi markkaa.
Siella ei ollut kuin Pekka. = Siella ei ollut muita kuin Pekka.
83
2.	Sentaan:
— Ajatella! Han on jo satavuotias.
— Kylla han vanha on, mutta ei sentaan satavuotias
Ei se ollut hyva konsertti, mutta oli se sentaan parempi kuin viime torstain konsertti.
3.	Parikymmenta = noin kaksikymmenta
Parisataa = noin kaksisataa
Parituhatta = noin kaksituhatta
Sielta paasee keskustaan parissakymmenessa minuutissa. = Sielta paasee keskustaan noin kahdessakymmenessa minuutissa.
4.	Tasta ei tule mitaan. = Tama ei onnistu.
Suunnitelmista ei tullut mitaan. = Suunnitelmat eivat onnis-tuneet.
Harjoitus
A Muuta lauseenvastikkeiksi
1.	Tiedflmme................................................................
etta Liisa on kieltanyt kertomasta tata si-
nulle
2.	Pekka vSitti ............................................................
etta han oli lahettanyt kirjeen
3.	MyOnnan..................................................................
etta panin kirjeen postiin vasta tanaan
4.	EtkO muista.......................,......................................
etta lupasm huolehtia tasta asiasta
5.	Luulen...................................................................
etta kaikki ovat palanneet jo Helsinkiin
6.	Pekka huomasi . .........................................................
etta tehtavat olivat olleet aivan yksin-
kertaisia
7.	Kuka kertoi..........................,...................................
etta mina olin puhunut tasta
8.	En usko..................................................................
etta molemmat ovat lahteneet yhtaikaa
84
h »>iln>	., , ...
cun monet olivai vaiittancet tasta
|t> Kuviiielin .	................................
etta te olitte jo unohtaneet minut
85
Seitsemastoista kappale
1. -ma/-ma -partisiippi
Myos verbin -ma/-ma muotoa (niin sanottua kolmannen infi-nitiivin muotoa) kaytetaan adjektiivina (partisiippina). Ver-taa seuraavia rakenteita:
Avattu kirje	— Liisan avaama kirje
Lainattu kirja	— Liisan lainaama kirja
Loydetty lompakko — Liisan loytama lompakko
Jos tiedetaan, kuka on tekija (subjekti), kaytetaan -ma/-ma -partisiippia.
Huomatkaa omistusliite:
Liisan avaama kirje — Hanen avaamansa kirje (Minun) lainaamani kirja
Esimerkkeja:
Liisan avaamassa kirjeessa oli valokuva.
Pidin lainaamastani kirjasta.
Liisa antoi kadulta loytamansa lompakon poliisille.
2. Finaalirakenne
Sellainen etta- tai jotfa-lause, joka vastaa kysymykseen miksi?, voidaan myos vaihtaa lauseenvastikkeeksi. Tata raken-netta kutsutaan finaalirakenteeksi.
Finaalirakenteessa verbi on ns. 1. infinitiivin pitemmassa muodossa, joka on 1. inf. + translatiivin paate. Finaalirakenteessa on myos aina omistusliite. Siis esim. oppia/kse/ni, kysya/kse/mme, sydda/k'se/nsa.
Esimerkkeja:
Emme ela syodaksemme vaan syomme daaksemme.
Soitin kotiin kysyakseni, kuinka vanhempani voivat. Menimme taksilla ehtiaksemme ajoissa perille.
86
Mini uln.i lot I' lida eml keMinU
I n iiril.i vkIII Minun pn.iisi oikeastaan menna Ranskaan oppiakseni piiliiiiiiann iniiskna. 1 alitoisin oppia sen kielen kunnolla.
Mutta ouulhan sing ranskaa.
1 n tarpceksi. KSvin parina taivena kauan sitten ranskan kursseilla, nunta olen jo unohtanut melkein kaiken, mita silloin opin. Yritin eilen lukea erasta viime jouluna joululahjaksi saamaani ranskankielista ro-maania, mutta en pystynyt lukemaan sita kunnolla. Olen unohtanut tavattoman paljon. Sanavarastoni on liian pieni. Haluaisin oppia ranskaa voidakseni lukea ranskaa ja voidakseni keskustella ranskaksi. Olisi mukava, jos pystyisi lukemaan ranskaa ja pystyisi seuraamaan, mita Ranskan kulttuurielamassa tapahtuu. — Sina olit muistaakseni kerran ranskan kursseilla Ranskassa. Missa sina olit? Voisitko ehdot-taa jotakin sopivaa kurssia.
— Olin kerran Pariisissa, mutta siita on jo kauan. En oikeastaan halua suositella kenellekaan sita kurssia, jolla silloin olin. Minulla oli silloin huonoa onnea siina suhteessa, etta minun ryhmani opettaja oli todella huono. Han puhui epaselvasti ja opetti epajohdonmukaisesti. En ym-martanyt juuri mitaan, mita han sanoi. Voi tietysti olla, etta kurssit ovat parantuneet.
— Mita sina tiedat siita Liisan suosittelemasta kurssista?
— En oikeastaan yhtaan mitaan. Ei kai tallaisten kielikurssien valilla itse asiassa ole kovin suuria eroja.
— En tieda. Voi ollakin. On tietysti olemassa hyvia ja huonoja kursseja ja hyvia ja huonoja opettajia, niin kuin on olemassa hyvia ja huonoja oppilaitakin. Monet tuntemani opiskelijat, jotka ovat menneet kieli-kursseille oppiakseen kielta ovat todella oppineetkin sita.
— Arvaa, mita mina teen?
— En tieda. Kirjoitat kirjetta.
— En. Kirjoitan sanomalehteen.
— Niinko? Mista aiheesta?
— Eilisesta televisio-ohjelmasta.
— Niinko? Muistan joskus jonkun kirjoittaneen televisio-ohjelmista leh-teen aikaisemminkin.
— Ala yrita olla vitsikas. Mina en ole kirjoittanut koskaan aikaisemmin.
— Minulla on sellainen tunne, etta sinun lahettamiasi kirjeita on julkais-tu ennenkin.
— Olet aivan oikeassa. Mina haluan olla aktiivinen ja vaikuttaa siihen, mita ymparillani tapahtuu.
— Mikali muistan oikein niin sina kerran kirjoitit raitiovaununrahasta-jien epakohteliaisuudesta. Auttoiko kirjoituksesi? Ovatko he tulleet 87	kohteliaammiksi?
— I IVttt.
— Sitten sina muistaakseni kerran kirjoitit pitkiln aitikkelin euciHwpoli tiikasta.
— Se palautettiin. Lehti ei halunnut juikaista minun mielipidettani. He sanoivat, etta artikkelini oli liian pitka, ja minun olisi pitanyt kirjoil taa se uudestaan, jos olisin halunnut saada sen julkaistuksi.
— Kirjoititko sitten sen uudestaan?
— En viitsinyt enaa. Minulla oli muuta ajattelemista silloin.
— Mutta kun kerran olit niin aktiivinen, etta kirjoitit pitkan artikkelin, miksi sitten yhtakkia lakkasit olemasta kiinnostunut asiasta?
— Minun olisi pitanyt kirjoittaa koko artikkeli uudestaan, ja se olisi vie-nyt niin paljon aikaa.
— Niin. Onhan maailmassa niin paljon parannettavaa, etta kirjoittami-sen aiheet eivat lopu. Jos yhta kirjoitusta ei juikaista, voi kirjoittaa jostakin muusta.
— Olen samaa mielta. Mutta kuule, olisitko kiltti ja antaisit minun nyt olla rauhassa. Mina yritan kirjoittaa nyt taman jutun.
— Niin mista sina nyt sitten kirjoitat?
— Siita sarjafilmista, jonka toinen osa tuli eilen.
— Oletko sina sita mielta, etta se on hyva vai sita mielta etta se on huo-no?
— Huono, tietenkin. En mina muuten kirjoittaisikaan.
— Monet arvostelijat ovat pitaneet siita.
— Mita se siihen kuuluu! Jos mina olen sita mielta, etta se on huono niin se on huono, ja minulla on oikeus kirjoittaa, etta se on huono.
— No niin tietenkin. — Mikahan siina muuten on, etta televisio-ohjelmat ovat niin huonoja.
— Lue kirjoitukseni sitten kun se julkaistaan. Tama on analyysi tilantees-ta.
— Hienoa! — Niin . . . Jos se julkaistaan . . .
Huomatkaa:
1. Suhde:
Missa suhteessa?
Tassa suhteessa.
Siina suhteessa.
2. Kuulua:
Suomi kuuluu Pohjoismaihin.
Tama kirja kuuluu minulle.
Mita se siihen kuuluu? = Se (asia) ei kuulu siihen, silla asialla ei ole merkitysta.
Mita se sinulle kuuluu? = Se (asia) ei kuulu sinulle.
88
I Suit! on it> Алиям  On pitka aika siita, kun se tapahtui. Vit jmihista on kaksi viikkoa; kesaan on pitka aika.
4	MikUhttn siina on, etta . . . = Mikahan siina on vikana, etta . . .
5.	Mikali = jos
Mikali muistan oikein = muistaakseni
Mikali tiedan = tietaakseni
Mikali ymmarran = ymmartaakseni
6.	Его:
Taman sanakirjan ja tuon sanakirjan valilla on suuri его. Naiden kirjojen valilla on suuri его.
Noiden kirjojen valilla ei ole mitaan eroa.
7.	Eilinen sanomalehti (eilen)
Huominen saa (huomenna) Jokapaivainen leipa (joka paiva) Lauantainen televisio-ohjelma (lauantai)
8.	Minulla on sellainen tunne, etta . . = Minusta tuntuu, etta . . .
9.	-minen:
Minulla on paljon tekemista.
Minulla on muuta ajattelemista.
Eiko sinulla ole mitaan tekemista?
Media ei ole mitaan syomista kotona.
Onko teilla jotakin sanomista tahan?
Vrt.
Maailmassa on paljon parannettavaa.
Minulla ei ole mitaan sanottavaa.
Onko teilla jotakin kysyttavaa?
Merkitys on sama.
10.	Lakata + -masta/-masta ± ruveta + -maan/-maan: Rupean kirjoittamaan Ф lakkaan kirjoittamasta Rupesi satamaan Ф lakkasi satamasta
11.	Sain tyOn tehdyksi. Vrt. Sain tyon valmiiksi (siis: tyo tuli val-miiksi).
Joko sait artikkelin kirjoitetuksi?
I lat joiiukset
A Muuta -ma/-ma-partisiipiksi
1.	Lahja, jonka isa antoi, on ....
2.	Teksti, jonka sina kaansit, on...............
3.	Ruoka, jota tein aamulla, on ...................................
4.	Kirja, jonka Liisa osti Tukholmasta
5.	Tavara, jota kaikki tarvitsevat joka paiva, on
В Kiiyta finaalirakcnnetta
1.	Minun oli lainattava rahaa ...................................................
jotta voin maksaa kaikki
laskuni
2.	Liisa soitti minulle .........................................................
jotta han saisi tietaa. missa
olin ollut
3.	Luin koulussa paljon..........................................................
jotta parjaism paremmin kuin
triiiiit.....................................................................
4.	Tein taman vain .....................,........................................
jotta auttaisin sinua
5.	Liisa kirjoitti kirjeen ................................................
jotta han selittaisi
asian
6.	Han tuli takaisin..........................................
jotta han vaihtaisi vaatteet
7.	Han osti pikkuleipia...............................................
jotta han tarjoaisi niita v'ieraiileen
90
KiihikkMistoistn kttppnlc
18
Modaalirakenne
Verbirakennetta, joka vastaa kysymykseen miten?, kuinka? milla tavalla? kutsutaan modaalirakenteeksi. Esim.
Liisa tuli itkien kotiin - Liisa tuli kotiin ja itki; itkevana
Pekka istui kotona = Pekka istui kotona ja katseli televisio-katsellen televisiota ta; niin etta han katseli televisiota
Bussiin on noustava = Bussiin on noustava niin etta varoo; varoen	varovasti
Verbin muoto on 2. infinitiivin instruktiivi. 2. infinitiivi saa-daan vaihtamalla 1. infinitiivin -a/-a e.ksi. Instruktiivi on sija-muoto, jonka paate on -n (siis sama kuin genetiivissa; vrt. kpl. 21). Siis sano/a — sanoe/n, tieta/a — tieta/en, syo/da — syo/den, men/na — men/nen, katsel/la — katsel/len, vasta/ta — vasta/ten, vali/ta — vali/ten.
Huomatkaa kuitenkin: jos vartalossa on e, siita tulee i: itke/a — itki/en, kulke/a — kulki/en.
— Mika hatana? Sina naytat niin huolestuneelta.
— Ei oikeastaan mikaan. Istun tassa vain odottaen, etta Liisa soittaisi. Han on luvannut ottaa selville, olisiko viela mahdollista saada pari lip-pua Suomi—Ruotsi-maaotteluun. Han lupasi soittaa heti, kun on saa nut selville, onko se mahdollista.
— Luuletko sina saavasi lippuja maaotteluun? Se on taysin mahdotonta. Suuriin kilpailuihin on vaikea saada lippuja. Sinun olisi pitanyt varata liput hyvissa ajoin etukateen. Kaikki maaotteluliput on myyty lop-puun jo aikoja sitten.
— Niin, mina tiedan kylla, etta lippuja ei ole saatavissa, mutta Liisalla on suhteita, ja uskon hanen kylla pystyvan jarjestamaan pari lippua. Han pystyy yleensa jarjestamaan melkein mita vain. Hanella on ystavia ja tuttavia joka puolella.
— Mikset soita itse Liisalle?
91	— Olen yrittanyt useita kertoja, mutta puhelin on jatkuvasti varattu.
11 an puluiu ilmeiscst I Jon kun hyvftu ystavitnsii кииччи
— Nahlflvasti. Kun soitin handle, lUln lupasi сими .oitlnu jollkull. щ sitten han lupasi soittaa vShan ajan perasta takaisui. Nyl han on puhu nut jo ainakin tunnin. Han on tietenkin taas unohtanut taysiu luvan neensa ottaa yhteytta minuun. Tassa mina sitten istun ja odotan. Han saattaa joskus viettaa kokonaisen illan puhuen puhelimessa. Ln voi lahtea tasta mihinkaan, koska jos han ehtii lahtea johonkin sen jalkeen kun han on lopettanut puhelun, hanta on taas mahdotonta saada kiinni.
— Kuulin, etta Liisa on vaihtanut tydpaikkaa. Pitaako se paikkansa?
— Pitaa. Han on nyt tietokonealalla.
— Niin mina kuulin. Miten han viihtyy uudessa tyopaikassaan?
— Jotenkuten. Ei kai kovin hyvin. Nyt han valittaa, etta hanella ei ole mitaan tekemista. H3n vaittaa, etta he — siis han ja hanen tyotoverin-sa — saattavat joskus istua tuntikausia juoden kahvia ja jutellen kes-kenaan tekematta yhtaan mitaan.
— Ilmankos ne tietokoneet tekevat virheita. Esimerkiksi puhelinlaskuissa on kuulemma aina virheita sen takia, etta tietokoneet tekevat virheita.
— En usko, etta se pitaa paikkaansa. Ja tuskinpa se on Liisan ja Liisan tydtoverien syy, etta puhelinlaskuissa on virheita. Sita paitsi Liisa on hyvin tasmallinen.
— En mina vaitakaan, etta se on Liisan syy. Hanhan on ollut tietokonealalla vasta niin vahan aikaa, etta han on tuskin ehtinyt siella kovin-kaan paljoa sotkea. Ja hanhan ei sita paitsi ole puhelinlaitoksella tois-sa.
— Ehka hanen pitaisi hakea paikkaa puhelinlaitoksella. Han todenna-kOisesti viihtyisi siella, koska han pitaa puhelimessa puhumisesta.
Huomatkaa:
1.	Hata:
Mika hatana? = Mika on ongelmana?
Ei mitaan hataa. = Ei mitaan ongelmaa, kaikki on hyvin.
2.	Koko — kokonainen:
Nukuin koko paivan (neutraali ilmaus)
Nukuin kokonaisen paivan (niin kauan!)
3.	Virhe—vika:
Ihminen tekee virheen, mutta koneessa on jokin vika.
Tassa koneessa on jokin vika tai jotakin vikaa.
Tassa tekstissa ei ole mitaan vikaa. = Tama on hyva, tama kelpaa.
Tassa tekstissa on monta virhetta. = Tassa tekstissa on monta kirjoitus-, kieli- tai painovirhetta.
92
4	Клим
liinli k.nisia - monta tuntia, tunteja
p.iivll/katisia
vnkko/kausia
vuosi/kausia
Yhdyssanoja: kuukausi, vuorokausi, lukukausi.
5.	Paikka:
Pitaako se paikkansa, etta . . . = Onko se totta, etta .
Se eipida paikkaansa - Se ei ole totta.
6.	Ilmankos = Ei ole ihme, etta . . Olenkin jo ihmetellyt sita, miksi . Tama on siis syyna siihen, etta
7.	Sanajarjestys:
Jos on lause, jossa ei ole subjektia, subjektin paikalle ennen verbia tulee tavallisesti jotakin, usein adverbiaali. Esim.
Suuriin kilpailuihin on vaikea saada lippuja.
Hanta on mahdotonta saada kiinni.
Missa? — Erilaisia postpositioilmauksia
Aurinko menee pilven taakse.
Aurinko on pilven takana.
Aurinko tulee pilven takaa.
Pilvi tulee auringon eteen.
Pilvi on
auringon edessa.
Pilvi menee pois auringon edesta.
93
Kissa hyppaa television paalle.
Kissa on
television paalla.
Kissa hyppaa pois television paalta
Kissa menee poydan alle.
Kissa on poydan alia.
Kissa menee pois poydan alta.

Kissa menee poydan ja teeveen valiin.
Kissa on poydan ja teeveen valissa.
Kissa menee pois poydan ja teeveen valista.
Kissa menee teeveen viereen.
Kissa on teeveen vieressa.
Kissa menee pois teeveen vieresta.
94
Kissa menee teeveen aareen.
Kissa on teeveen aaressa.
Kissa menee pois teeveen aaresta.
Kissa menee	Kissa on
Kissa menee pois
kukkien keskelle.
kukkien keskella. kukkien kcskelt.i.
Kissa on poydalla, mutta television paalla. Jos on epatavallinen paikka, niin kaytetaan postpositiota paalla. Lattialla, matolla, tuolilla, poydalla, hyllylla jne., mutta television paalla, paan paalla, jaakaapin paalla, lam-pun paalla jne.
Kissa on poydan ja television valissa, mutta Hameenlinna on Helsingin ja Tampereen valilla. Jos on kaksi paikkakuntaa, niin on tavallisesti valilla. Samoin jos me puhumme ajasta: Tulen kotiin koimen ja neljan valilla. Myos abstraktisesti: Mika его on postposition ja preposition valilla?
Kissa on television edessa, so. minun ja television valissa. Kissa on television aaressa, jos se katsoo televisiota. Mina olen poydan aaressa, jos mina teen tyota tai syOn
95
< £Tu- >KeSKp OSASSA JbSASSA
.TAKAO5ASSA
Harjoitukset
A Tiiydenna. К ay Hi modaalirakennetta
I.	Tein гётап ......................*•••,«........................sinun parastasi.
ajatella
2.	Liisa tuli sisaan ...................................................iloisesti.
hymyilla
3.	Lapset tulivat .......................................................  kotiin.
juosta
4.	Paavo kertoi vitsin.................................................itseeniten.
nauraa
5.	Liisa kuunteli musiikkia.............................................sflngyssa.
maata
6.	ja.............................................................vanhoja lehtia.
lukea
96
]t fc< 11ч  iMufiMuiihHM kjvtt ни, iiinvt a) musta kissa on. b) nuhin liainiaa Kismi nii in  <) iiinM la/Aoinrn 4nsa lulce, d) missa pbyta, tuolijne. ovat.
f Suomea suomeksi 2
97
Yhdeksastoista kappale
19
-ton/-ton-adjektiivit
onni: onne/llinen / onne/ton vaara : vaara/llinen Ф vaara/ton
aani: aane/kas / aane/ton
voima : voima/kas #= voima/ton
puhu/a : puhu/va + puhu/ma/ton = sellainen, joka ei puhu naky/a : naky/va / naky/ma/ton = sellainen, joka ei nay kasitta/a : kasite/tta/va = sellainen, joka voidaan kasittaa kasitta/ma/ton = sellainen, jota ei voida kasittaa (tai myos sellai nen, joka ei kasita)
Tallaisia pareja voidaan muodostaa usein, mutta ei laheskaan saannollisesti.
Substantiiveista ja verbeista muodostetaan -ton/-tdn -adjek-tiiveja, kun taas adjektiivien vastakohdat tehdaan etuliitteella epii-: epamukava, eparealistinen, epavarma jne.
Huomatkaa -ton/-tdn -adjektiivien vartalo: (loppu:) loputon -ta loputtoma/n loputtomi/a.
Keski- ja Etela-Euroopassa on ollut suurkaupunkeja jo vuosisatoja ja jopa vuosituhansia. Suomessa kaupungit ovat alkaneet kasvaa vasta verrattain myohaan tai oikeastaan hyvin myohaan. Tallakaan hetkella Suomessa ei ole kuin yksi suurkaupunki. Helsinki. Sekin on kasvanut suurkaupungiksi vasta talla vuosisadalla.
Suomessa nykyiset kaupunkilaiset ovat suurimmaksi osaksi maalta muut-taneita. 1950-luvun lopusta tai 1960-luvun alusta lahtien yha useammat ja useammat maalaiset ovat joutuneet jattamaan kotiseutunsa, koska maata-lous ei ole pystynyt tarjoamaan enaa riittavasti tyota kaikille. Koneet ovat ottaneet ihmisten paikat maalla, ja niin ollen ihmisten on taytynyt tulla ko-neiden viereen kaupunkiin. Suuriin taloihin, joissa ennen oli paljon vakea, on jaanyt jaljelle vain muutamia ihmisia. Maaseudulla nakee myos asu-mattomia taloja, joista kaikki asukkaat ovat muuttaneet pois. Muutto on tapahtunut useimmiten Etela-Suomen teollisuuskeskuksiin.	98
*<iiinii.il liven vhtri kuiinaii lakcntccn inuutos on pann viime vuosikymmc-nrn utkaiia ollut todclla valtava. Useimmissa Euroopan maissa yhteiskun-.........mu....nen on tapahtunut tasaisemmin. Se on alkanut aikaisemmin i.i lapnlilunul hitaammin. Tallainen nopea muutos ei luonnollisestikaan ole votnut tapahtua ongelmattomasti. Sosiologit ovat tehneet tutkimuksia Mitlt, milla tavalla ihmiset ovat sopeutuneet uusiin ymparistOihin ja uusiin cl.itnlinniuotoihin, He ovat tulleet siihen tulokseen, etta monet niista ongel-- niista, iotka ovat tyуpillisia nopeasti kehittyneille teollisuusseuduille, johtu-
vat taman muutoksen nopeudesta. Ihmiset ovat juurettomia ja levottomia. Aikaisemmin maaseudulla perheet olivat ehjia. Nyt kodit ovat rikkinai-scmpia ja avioerot tavallisia.
Monet suomalaiset ovat muuttaneet myos Ruotsiin. Yhteiskunnan raken-teen nopean muuttumisen seurauksena syntyi tyottomyytta, ja tyottomyys aiheutti maastamuuttoa. Suomesta maalta Ruotsin suurkaupunkeihin muuttaneiden kohdalla elamanmuutos on ollut viela suurempi. Monet muuttivat Ruotsiin ajatellen palaavansa parin kolmen vuoden kuluttua la kaisin, ja hyvin monet ovat palanncetkin. Mutta monien oh vaikea p.i.ilt.i.i. jaadako vai palata. Mita kauemmin aikaa kuhii, sita vaikeampi oli pa.it taa, pitaisiko palata vai jaada kokonaan Ruotsiin. Monet ovat elaneet vtto sikausia tietamatta itsekaan, mita he haluavat. I odennakoisesti monel ovat hyvaksyneet ajatuksen Ruotsiin jaamisesta vasta pitkan ajan kiilui tua.
Jos he olisivat heti alussa pystyneet tekemaan paatoksen, he olisivat toden-nakOisesti sopeutuneet nopeammin. Sen sijaan etta he nyt vuosikausia ovat elaneet tyytymattomina puoliksi Suomessa puoliksi Ruotsissa, he olisivat voineet alkaa tietoisesti sopeutua uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin. Heidan olisi ehdottomasti taytynyt ruveta hankkimaan itselleen ruotsin kielen taitoa heti alussa. Siita olisi ollut paljon hyotya uuteen maahan so-peutumisessa.
Jalkeenpain on hyva antaa neuvoja: olisi pitanyt . . . Elama ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Valitettavasti meidan on vaikea nahda tulevaisuu-teen
Huomatkaa:
1.	Lahes — ei laheskaan:
Olen kotona lahes joka ilta = melkein joka ilta.
En ole kotona laheskaan joka ilta.
99
2.	Lahtien — alkaen:
Olen asunut Suomessa vuodesta 1972 lahtien.
Olen alusta alkaen ollut sita mielta, etta .
Merkitys on suunnilleen sama. Saakka-sanalla on mybs suun nilleen sama merkitys tassa tapauksessa.
3.	Pari kolme = kaksi tai kolme
4.	Tulevaisuus = se aika, joka tulee Nykyisyys = se aika, joka on nyt Menneisyys = se aika, joka on mennyt
Kuinka suomi ilmaisee aikaa?
1. Suomessa ajan ilmaisemiseen kaytetaan tavallisesti adessiivia (kesalla, yolla), inessiivia (marraskuussa) tai essiivia (tana iltana). Kertaa ajanilmaukset osasta 1 kappaleesta 21 s. 123.
2. Kun vastataan kysymykseen kuinka kauan?, kaytetaan ob-jektin sijoja:
Kuinka kauan matka kestaa? — Se kestaa tunnin.
— Se kestaa kaksi tuntia.
Odota hetkinen!
Voitko odottaa minua hetkisen?
Kielteisessa lauseessa on partitiivi:
Matka ei kesta tuntia.
En jaksanut odottaa kahta tuntia.
Usein kielteisessa lauseessa on ajatus eiedes. Silloin tulee liite -kaan/-kaan:
En ole opiskellut paivaakaSn suomea.
En halua olla taalia enaa hetkeakaan
2. Kun halutaan ilmaista tulo- ja lahtoajankohtia, voidaan kayttaa tavallisia ajanilmauksia: aamulla, kello 8 jne.
Usein kaytetaan myos translatiivia ja ablatiivia:
Tulen sinne kahdeksaksi. = Tulen sinne niin, etta olen siella kello kahdeksan.
Lahden kotoa seitsemalta. = Lahden kotoa kello seitseman.
100
1 11uinliitllvillii ilinuiMiuiii oikeastaan viinteista mahdollista ijniikuliiiiii. Jota ennen jotakin tapahtuu. Sita kaytetaan it rut, kun puli u t a an tulevaisuudesta ja suunnitelmista:
I ecu taman valmiiksi ensi keskiviikoksi.
Гaman taytyy olla valmiina huomiseksi. Usein merkitys on lahella merkitysta ’varten’. I uletko kotiin illaksi?
Viimeista mahdollista ajankohtaa ilmaistaan myOs sanalla mennessa:
Teen taman valmiiksi keskiviikkoon mennessa. Taman taytyy olla valmiina huomiseen mennessa. Viimeistaan = aikaisintaan.
4.	Translatiivia kaytetaan myos silloin, kun puhutaan suunnitel-masta:
Menen kirjastoon pariksi tunniksi.
Liisa matkusti Roomaan kahdeksi viikoksi.
Jaada-verbin yhteydessa on myOs translatiivi, vaikka kysees-sa ei varsinaisesti olekaan suunnitelma:
Liisan piti tulla kotiin jo eilen, mutta han jaikin viela viikoksi Roomaan.
5.	Kun halutaan ilmaista ajan rajakohtia (mists? — mihin?) kaytetaan elatiivia ja illatiivia:
Liike on avoinna yhdeksdsta viiteen.
Olin Kajaanissa perjantaista maanantaihin.
Pekka oli maalla heinakuun viidennesta elokuun kymmenenteen.
Aamusta iltaan, paivasta paivaan, vuodesta vuoteen.
6.	Kun halutaan ilmaista alkamisajankohta, mutta ei ilmoiteta loppumista, kaytetaan elatiivia + postposition lahtien tai alkaen:
Olen ollut viime kesasta lahtien sairaana. On satanut aamusta alkaen koko paivan.
Samalla tavalla voidaan kayttaa myOs sanoja asti tai saakka: Olen ollut taalia aamusta astit. saakka.
Naita kaytetaan myos illatiivin yhteydessa:
Olin tyOssa iltaan asti.
Olen Seinajoella perjantaihin saakka.
Huomatkaa viela sanat eilinen ja huominen:
101 Olimme lomalla eiliseen saakka.
I.'tsia pinasl.t lAhlicn on osoiiicciiiine Hunt и
Huomisesta alkaen olen tavattavis.a kcllo kolnieii )u iwli.iii valilla.
7.	Silten — kuluttua:
Kaksi viikkoa sitten. — Kahden viikon kuluttua.
Kahden viikon kuluttua = kahden viikon paasta = kahden viikon perasta. (Kaksi viimeksi mainittua on enemman puhe-kielta kuin ensimmainen.)
8.	Kun jokin, joka tapahtuu saannollisesti tai usein, jaa tapah-tumatta, kaytetaan illatiivia ilmaisemassa kuinka kauan.
En ole lukenut sanomalehtia kahteen viikkoon. (Luen muu-ten saannollisesti.)
Emme ole kayneet kirkossa kuukautcen. (Tavallisesti kaym-me kirkossa usein.)
En ole nahnyt hanta vuosiin.
Emme ole tavanneet pitkaan aikaan.
9.	Kun halutaan ilmaista, kuinka pitkan ajan tekeminen vie tai kuinka pitkan ajan sisalla jokin tulee valmiiksi, kaytetaan inessiivia:
Han oppi ymmartamaan suomea puolessa vuodessa.
Luen taman kirjan parissa tunnissa.
Tama ruoka tulee valmiiksi kahdessakymmenessa mi-nuutissa.
10.	Kellonajoista ks. osa 1, kpl. 6 s. 45. Me voimme kysya esim. Milloin sina tulet?, jolloin vastaus voi olla esim. kello 8. Vas-taus tahan kysymykseen voi olla myos huomenna. Kun halutaan kysya nimenomaan kellonaikaa, kysytaan Mihin aikaan?, jolloin vastaus voi olla vain kellonaika tai samaan aikaan, eriaikaan (kuin ennen tai kuin joku toinen).
He tulivat samaan aikaan = he tulivat samanaikaisesti = he tulivat yhta aikaa.
Joskus siihen aikaan kun = silloin:
Siihen aikaan, kun ei viela ollut sahkoa, . .
11.	Aika:
Aion olla taalla vain vahan aikaa.
Voitko tulla tanne vahaksiaikaa?
Menen Helsinkiin ja olen siella jonkin aikaa.
Menemme maalle joksikin aikaa.
102
I >u liuii'kn luiliihi hi'll pitkaua iiikua (On каимп siita, kun oh nimc l>n.нпи-ci )
I’.'iivfia, piik Лиа aikaa!
Se inpaltiui kauan aikaa sitten.
Mur tin asian vasta pitkan ajan kuluttua.
I ytiareni oli pitkan aikaa (= kauan) poissa koulusta.
L n ole tavannut Liisaa aikoihin ( = pitkaan aikaan).
Silla aikaa kun Liisa kavi kaupassa, mina luin sanomalehden.
Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana on ke-hitys ollut nopea.
12.	Paiva:
Me olimme eraana paivana kavelemassa Seurasaaressa (I te-dan, mika paiva se oli, mutta en kerro.)
Menemme jonakin paivana kavelemaan Scurasaareen. (1 u tieda, mina paivana.)
Harjoitukset
103
A leeadjekiiheja -ion ton -liineella
1.	Se, jolla ei ole rahaa, on
2.	Huone, jota ei ole siivottu, on .	.......
3.	Asia, jota ei voi kasittaa, on
4.	Ihminen, jolla ei ole lyoia, on...... ...............
5.	Ihminen, jolla ei ole perhetta, on
6.	Saari, jolla ei asuta, on .........................................
7.	Kirje, jossa ei ole nimea, on .............. .................
8.	Ihminen, joka ei ajattele, on........
9.	Asia, jota ei voi uskoa, on..........................
10.	Tyo, jota ei ole tehty, on	..............
II.	Kirje, jota ei ole aval tu, on	.......................
12.	Tenitipaperi, jossa ei ole virheita, on.................................
13.	Se, joka ei varo, on.........................................................
В l.tMlcttn.i I'atieadjekiiiit itikeuan тшмоон
I.	Aurinko paistoi ..	iiiimiiiIih
pilveton
2.	Kukaan ei halua tehda ............................................. tyoi.i
palkaton
3.	Vaunuon...............................................   (niaikustajille).
tupakoimaton
4.	Kaupungit ovat tulleet.........................
rauhaton
5.	Liisa puhui jonkun...........................................miehen	kanssa.
tuntematon
6.	Tulin sisalle aivan.......................................................
huomaamaton
C Taydenna. Sana viikko
1.	Olin kesalomalla...........................................................
2.	Matkustin maalle...........................................................
3.	Tein koko matkan ...................................................
4.	En ollut siella edes ......................................................
5.	En ole syonyt mitaan ......................................................
D Taydenna
1.	Olin siella.....................................
18. 9.— 20. 9.
2.	Olen ollut taalia .................................
3.	10. —	...................
3.	Olen taalia................................
— 7.11.	...........................
E Sano toisella lava I la
I.	Tanaan on 7. 3. Tulin tanne ....................
3. 3.
2.	Lahden taalta .................................
10. 3.
3.	Liisa lahtee myos ........................
10. 3.
4.	Meidan taytyy palata Tampereelle...........................................
viimeistaan
lauantaina
104
К Itiltlcsk VIIIIIICIICS k.ippale
20
Ns. temporaaliset lauseenvastikkeet
I Lauseenvastike, joka ilmaisee samanaikaista lekemista:
Mikon tullessa kotiin Leena oli jo nukkumassa. =
Kun Mikko tuli kotiin,	—”—
Mikon tiskatessa Leena puhui puhelimessa. =
Kun Mikko tiskasi,	—”—
Verbin muoto on 2. infinitiivin inessiivi; vrt. kpl. 18 s. 91: puhu/a — puhue/ssa, men/na — menne/ssd, vasta/ta — vastate/ssa. Muistakaa e >i, jos vartalossa on e: itkc a — it kie/ssa, kulke/a — kulkie/ssa.
Subjekti on genetiivissa: Mikon tullessa
Omistusliitteet:
Mikko lauloi tiskatessaan. (Subjekti on sama.)
Leena puhui puhelimessa hanen tiskatessaan. (Subjekti ei ole sama.)
2. Lauseenvastike, joka ilmaisee aikaisempaa tekemista:
Mikon tultua kotiin Leena herasi. = Kun Mikko oli tullut kotiin, Leena herasi.
Mikon tiskattua astiat he menivat ulos. =
Sen jalkeen kun Mikko oli tiskannut astiat, he menivat ulos.
Verbin muoto on passiivin 2. partisiipin partitiivi: puhu/a — puhu/ttu/a, syd/da — syd/ty/a, tiska/ta — tiska/ttu/a.
Subjekti on genetiivissa: Mikon tultua.
Omistusliitteet:
Tiskattuaan Mikko meni ulos. (Subjekti on sama.)
Hanen tiskattuaan Leena meni ulos. (Subjekti ei ole sama.)
105
I ilcn ininiill.i oli vup.nipaivu Minulin on hipuiiii iioiisln piioli ...
ja nytkin kflvi tietysti niin, eita hcrtlsin joeuiieii sciiscin.i.i. vaikka lieittlyn kello ei soinutkaan. Olin ajatellut nukkua piik.um ja nmiiiia niuk.n.im.i a.i musta. Minua ei nukuttanut tietenkaan yhtaan. No, hyva on, .ij.ittehn Nythan minulla on hyvaa aikaa lukea lehtea ja juoda aamukahv ia kaikessa rauhassa ilman mitaan kiiretta. Panin radion auki, ja sangyssa maaten luin lehtea miellyttavan musiikin soidessa. Luettuani lehden ajaitelin nivcia keittamaan aamukahvia ja laittamaan vahan aamiaista itselleni. 1 ietenkin kahvi oli lopussa. Tavallisesti minulla on kaiken varalta aina purkki pika kahvia, mutta nyt ei ollut sitakaan. Teetakaan ei ollut. Olen niin tottunui juomaan kahvia aamulla, etta en osaa olla ilman sita. Ei auttanut muu kuin jaada odottamaan, etta kello tulisi puoli yhdeksan ja paasisin hake-maan kaupasta kahvia. Odottaessani rupesin laittamaan aamiaista. Panin veden tulelle ja rupesin keittamaan munia. Ja sitten kun kello tuli puoli yhdeksan, paasin vihdoinkin ostamaan kahvia. Minua ei huvittanut yhtaan panna vaatteet paalle ja kengat jalkaan ja lahtea ulos. Ajattelin pistaytya ihan nopeasti kulman takana olevassa pienessa maitokaupassa.
Kaupassa oli Anni-tati. Han ei ollut nahnyt minua pariin kuukauteen, vaikka asummekin melko lahekkain. Hanella oli paljon kerrottavaa. Han on tavattoman puhelias, ja hanesta on aina vaikea paasta eroon. Hanen pi-ti kertoa, kuinka uskomattoman paljon vakea edellisenii ihana oli ollut Linnanmaella, kun han oli ollut sielia joidenkin sukulaistensa lasten kanssa. Siina mina sitten seisoin keskella maitokauppaa kahvipaketti kadessa ja kuuntelin hajamielisenS, millaista Linnanmaella oli ollut ja kuinka joku oli voittanut jotakin jossakin pelissa. Yritin parhaani mukaan nayttaa kiin nostuneelta. En kehdannut sanoa hanelle, etta minulla oli kiire, koska minulla itse asiassa ei ollut mitaan kiiretta. Odotin karsivallisesti, etta han lo-pettaisi. Ja lopettihan han tietenkin lopulta.
Tullessani kotiin minua odotti pieni yllatys: eteinen oli taynna savua. Sai-kahdin tietenkin kovasti: mika paloi? Ensimmainen mieleen tuleva ajatus oli tietenkin, etta ei ole savua ilman tulta. Onneksi oli kerrankin savua ilman tulta. Olin unohtanut leivanpaahtimen paalle — unohdin, etta se ei ole automaattinen. Minun oli avattava ovet ja ikkunat ja odotettava, etta savu haipyisi.
Lahtiessani kauppaan olin ajatellut vain pistaytya sielia nopeasti. Olin aja tellut tultuani takaisin ja juotuani aamukahvin riisua vaatteet ja menna ta-kaisin lampimaan sankyyn, mutta nyt se ei enaa huvittanut. Minua harmit-ti vahan, etta vapaapaivani aamu meni pilalle. Tyypillista: juuri kun on meinannut viettaa mukavan aamun ja kun on suunnitellut itselleen jotakin miellyttavaa, niin tapahtuu jotakin odottamatonta. Talla kerralla se oli Anni-tati ja leivanpaahdin, ensi kerralla ehka jotakin muuta vastaavaa.
106
Hiunnaikaa.
1.	/ uli:
Panin pannun tulelle.
Panin veden tulelle.
Tata ilmausta voidaan kayttaa myos silloin, kun on sahkohel-la.
2.	Parma paalle — riisua:
Panen vaatteet paalle. Riisun vaatteet (paalta).
Panen kengat jalkaan. Riisun kengat jalasta.
Panen kasineet kateen. Riisun kasineet kadesta.
Panen hatun paahan. Otan hatun paasta.
3.	Keskella:
Kukkien keskella, oppilaiden keskella jne., mutta keskella huonetta, keskella kaiua, keskella loria, keskella paivaa jne.
Levysoitin Radio Leivanpaahdin Televisio (Sahkd)virta
on paalla, kun
pistoke
on seinassd. tdpseli
(TOpseli on puhekielta.)
5.	Pilalla:
Paiva on pilalla. Paiva menee pilalle.
Ruoka on pilalla. Ruoka menee pilalle.
6.	-kkain/-kkain:
Measumme lahekkain = lahella toisiamme
Me olemme vastakkain
= toisiamme vastapaata
toinen kulkee edella, toinen perassa (= jaljessa)
107
7.	Kerta:
Talla kerralla, ensi kerralla, viime kerralla
Talla kerralla = talla kertaa.
Olen ensimmaista kertaa Suomessa. = Olen ensi kertaa Suomessa.
Olen taalla viimeista kertaa.
Olen taalla kolmatta kertaa.
Mutta huomatkaa:
Olen kaynyt Lapissa kerran.
Olen kaynyt Tampereella kaksi kertaa.
En ole kaynyt Joensuussa yhtaan kertaa. = En ole kaynyt Joensuussa kertaakaan.
8.	Auttaa:
Ei auttanut muu kuin ... = Ei voinut tehda muuta kuin . . . , oli pakko . . .
9.	Taysi—taynna:
Me voimme sanoa Tuo bussi on taynna tai Tuo bussi on taysi, mutta taynna ei voi olla attribuuttina.
(Siis: taysi bussi, mutta ei taynna bussi.)
Harjoitukset
A Taydenna. Kayta temporaalirakennetta
1.	Menin eteiseen .........................................................
kun kuulin ovikellon soivan
2.	Nukuin..................................................................
kun kaikki toiset tekivat kotitehtaviaan
3.	Jussi oli viisivuotias .................................................
kun hanen isoaitinsa taytti
yhdeksankymmenta
4.	Pekka oli poissa kotoa.................................................
kun Liisa vietti syntyniapaiviaan
5	Pekka	oli jo lahtenyt.
Kun Liisa herasi aamulla
6.	En uskaltanut nauraa...................................................
kun Liisa kertoi hullua juttua
7.	Ehdin kayda kaupassa...................................................
kun Liisa luki lehtea
108
H I lh* liviiiylll	.................................
kun han ajaiteli, mita oli tapahtunut
4 Pekka oh hyvin rasittunut.....................................................
kun han lahti lomalle
10	.....................................................kukaan ei ollut kotona.
Kun paiasin kotiin
В Ttiydenna. Kayta temporaalirakennetta I ..............................................................................
Sen jalkeen kun muutin Suomeen
en ole kaynyt kotimaassani.
2. Olen voinut paljon paremmin .	......................................
sen jalkeen kun rupesin
harrastamaan urheilua
Sen jalkeen kun lapset ovat kasvaneet suuriksi olemme ruvenneet tekemaan ulkomaanmatkoja.
4	Paatimmeostaa taman matkaradion	..... .......
sen jalkeen kun
ofimme ensin verranneet hintoja
5.	Valitsimme taman kurssin...................................
sen jalkeen kun Liisa oli
siiositellut sita
6.	Liisa maksoi laskut.	..............................
sen jalkeen kun han oli nostanut
rahaa tililta
7	
Sen jalkeen kun Liisa oli lahtenyt Roomasta
Jussi oli surullinen.
8.	Vanhempani lupasivat soittaa minulle heti .............
sen jalkeen kun he ovat paasseet perille
9.	Vika korjattiin .........................................................
sen jalkeen kun monet olivat valittaneet sita
10.	Kalle rupesi lukemaan kielia.........................................
sen jalkeen kun han oli suorittanut ylioppilasiutkinnon
109
Kahdeskymmenesyhdes kappale
21
1. Komitatiivi
Komitatiivi on melko harvinainen sijamuoto. Sen asemesta kaytetaan enimmakseen postpositiota kanssa. Esim.
Liisa lensi uus/ine poikaystav/ine/en Ouluun. = Liisa lensi uuden poikaystavansa kanssa Ouluun.
Savonlinna ymparisto/ine/en on kesSlla vilkasta turistiseutua. = Savonlinna ja sen ymparisto ovat kesalla vilkasta turistiseutua.
Komitatiivin tunnus on -ine. Vokaalien muutokset taman tunnuksen edella ovat samat kuin monikon i:n edella (vrt. osa 1, kpl. 24). YksikkO ja monikko ovat samanlaiset. Vaimoineen voi merkita ’vaimonsa kanssa’ tai ’vaimojensa kanssa’. Huomatkaa myos, etta komitatiivin kanssa on aina omistusliite.
2. Instruktiivi
Myos instruktiivi on melko harvinainen sijamuoto. Se esiintyy enimmakseen vain kiinteissa sanonnoissa.
Pekka on auttanut minua moni/n tavoi/n. = Pekka on auttanut minua monella tavalla.
Olen yrittanyt kaiki/n keinoi/n paasta irti tupakasta. = Olen yrittanyt kaikilla keinoilla paasta irti tupakasta.
Instruktiivi on melkein aina monikossa. 2. infinitiivin instruktii-vista ks. kpl. 18 s. 91.
— Те kuuluitte olleen Savonlinnan oopperajuhlilla viime kesana
— Niin olimme. Mista sina sen tiedat?
— Liisa kertoi. Han tuntuu yleensakin tietavan kaikki asiat. Mita te pi-ditte oopperajuhlista.	110
1 *i<1111111ic kosnsn Mcill.i oli сипли liyvai paikat. Minusta kcskimin.li-illtt |>ciikkh ivcilla olcvai paikat ovat parhaita. Niin kuin tiedat, ooppe-uit cMlcUl.'in linnan pihalla, ja sinne mahtuu monta tuhatta katsojaa. AkuMiikka on oikein hyva, niin etta kaikki paikat oikeastaan ovat hyvia — Oletko sina koskaan ollut Savonlinnassa oopperajuhlien aikaan?
— I n, mutta mieli on tehnyt monta kertaa. Sinne on vain niin kovin vai-kea saada lippuja. Ne pitaisi varata hyvissa ajoin etukateen. Viime ke-sana olisimme lahteneet Savonlinnaan, jos vain olisimme jotenkin on-nistuneet saamaan liput. Yritimme kaikin keinoin, mutta turhaan. Oli jo liian myOha. Ensi kesan lippujakin kuuluu olevan vaikea saada.
— Me saimme liput eraan tuttavan kautta. Han on varannut meille liput ensi kesaksikin.
— Sattuisikohan hanella olemaan pari ylimaaraista lippua johonkin esi-tykseen?
— Enpa oikein usko, mutta voisinhan mina varmuuden vuoksi kysya ha-nelta.
— Se olisi kiva. Kysypa, jos satut muistamaan. Me olemme kovasti kiin nostuneita. Me emme ole tehneet viela minkaanlaisia suiiiiiiitelirii.i en si kesaa varten. Те siis menette kesalla Savoiiliniiatin. leillahau on siella pain kesamokkikin, eiko totta.
— On. Oikeastaan se ei ole kesamokki, vaan se on Maijan vanha kotiin lo. Maija on kotoisin Kerimaelta. Se mokki on Savonlinnan ja Keii maen valilla, noin viidentoista kilometrin paassa Savonlinnasta, kerta kaikkiaan fantastisella paikalla Saimaan rannalta. Muutamme sinne kaikkine tavaroinemme ja kissoinemme ja koirinemme heti kun koulu loppuu. Viihdymme siella erittain hyvin.
— Teilla opettajilla on niin pitkat kesalomat. Minulla on vain nelja viikkoa. Olisi pitanyt ruveta opettajaksi. — Satutko muuten tietamaan, olisiko siella jossakin Savonlinnan ymparistossa myytavana halpoja kesanviettopaikkoja?
— Hinnat ovat nousseet huomattavasti viime aikoina. Savonlinna ympa-ristoineen on tullut niin suosituksi. Kaupungin lahella hinnat ovat mi-nusta suhteellisen korkeat, mutta vahan kauempaa voisi kenties saada vahan halvemmalla. Mita iahempana kaupunkia kesamokki on, sita kalliimpi se on.
— En itse asiassa haluaisikaan olla lahella kaupunkia. Vahan kauempana kaupungista jarvetkin ovat varmasti pysyneet puhtaampina.
— Savonlinnan ympariston jarvet ovat kylla pysyneet yllattavan puhtai-na, huolimatta siita etta kaupungissa on teollisuutta ja tehtaita. — On ilman muuta kivempi viettaa kesaa kauempana kaupungista, jos halu-aa olla rauhassa. Savonlinnassa pain on paljon mukavia kesanviettopaikkoja siitakin syysta, etta monet pienet talot ovat jaaneet tyhjiksi, kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin. Kannattaisi ehka panna il-moitus lehteen.
Ill
Huomatkaa:
1.	Tavallisia ilmauksia, joissa on instruktiivi: kaikin voimin (kaikki voimat) jalan (jalka) kaksin kasin (kaksi katta) yksin (yksi) omin luvin (oma lupa)	kahden (kaksi)
kaikin mokomin
2.	Pain:
Liisa meni Kallioon pain = Kailion suuntaan Liisa asuu Kalliossa pain = Kailion suunnassa Liisa tuli Kalliosta pain = Kaliion suunnasta
3.	Paassa:
Mikko asuu kahden kilometrin paassa kaupungista.
Eila muutti kymmenen kilometrin paahan (kaupungista). Han tulee joka aamu pyoralla kymmenen kilometrin paasta.
Voitteko tulla viiden minuutin paasta? = viiden minuutin kuluttua.
4.	Jaada — pysya:
Talo jai tyhjaksi, kun asukkaat muuttivat pois. Talo pysyi tyhjana, kun siihen ei muuttanut kukaan.
5.	Kaukana — lahella:
Savonlinna on kaukana. Kuopio on kauempana. Rovaniemi on kaikkein kauimpana.
Liisa meni kauas.
Mikko meni viela kauemmaksi. Jussi meni kaikkein kauimmaksi
Liisa tuli kaukaa.
Mikko tuli viela kauempaa.
Jussi tuli kaikkein kauimpaa.
Riihimaki on lahella.
Kerava on viela lahempana.
Pasila on kaikkein lahimpana.
\_______________________________________________________________
112
I «4111 iiiniitti Ulicllc kaupunkia. к idle niuuiti viela lahemmaksi.
I ila muutti kaikkein lahimmaksi.
1 eena tulee lahelta.
Kalle tulee viela lahempaa.
Eila tulee kaikkein lahimpaa.
Samalla tavalla:	
pohjoisessa	pohjoisempana
etelassa	etelampana
lannessa	lannempana
idassa	idempana
113
Pohjoisemmaksi — pohjoisempaa, etelammaksi — etelam-paa jne.
6.	Keskimmainen:
Keskella oleva = keskimmainen
Alimpana oleva = alimmainen
Ylimpana oleva = ylimmainen
Paperit ovat alimmaisessa, keskimmaisessa tai ylimmaisessa laatikossa.
Voidaan myos sanoa, etta paperit ovat alimmassa tai ylimmassa laatikossa.
Siis superlatiivit:
alin -ta (alimpaa) alimma/n alimpi/a
ylin -ta (ylimpaa) ylimma/n ylimpi/a
Huomatkaa myOs komparatiivit: alempi alempa/a alemma/n alempi/a ylempi ylempa/a ylemma/n ylempi/a
Alempana — alemmaksi — alempaa.
Ylempana — ylemmaksi — ylempaa.
Alimpana — alimmaksi — alimpaa.
Ylimpana — ylimmaksi — ylimpaa.
7.	Kuulua:
Liisa kuuluu olevan sairas. = Liisa on kuulemma sairas.
Те kuuluitte olleen Savonlinnassa. = Те olitte kuulemma . . Sina kuuluit sanoneen, etta . . . = Sina olit kuulemma sano-nut, etta . . .
В Suomea suomeksi 2
I пиша
Liisa tuntuu tietavan kaikki asiat. = Vaikuttaa siltfl, cltfl I h.mi tietaa kaikki asiat.
Tetunnutteolevan hyvin perilla tasta asiasta. = Vaikuttaa siita, etta . . .
Kaikki tuntuvat unohtaneen taman asian. = Vaikuttaa siita, etta . . .
Vrt. taitaa.
8.	Myoha — aikainen:
On myoha.
Liisa tuli liian myohaan.
Juna on myohassa.
On liian aikaista lahtea.
Liisa tuli liian aikaisin.
Liisa tuli ajoissa (niin etta han ehti).
Liisa tuli hyvissa ajoin (niin etta hanella oli paljon aikaa).
9.	Pitaa:
Mita te piditte eilisesta televisiofilmista? = Mita mielta olitte eilisesta televisiofilmista? = Mika oli teidan mielipiteenne eilisesta televisiofilmista?
Harjoitukset
A Muuta lauseei kuulua ja luntua -lauseiksi
1	- V irtasten kesamokki on kuulemma palanut...........................
2-	He olivat kuulemma saikahtaneet kovasti...... ......................
3.	He hankkivat kuulemma uuden mokin Savosta.
4.	Vaikuttaa siita, etta ilma on muuttunut kylmemmaksi. ..........
5.	Vaikuttaa siita, etta sina muistat taman asian hyvin. ..
114
II Ini/iiiiiii А.и 1.1 iHtttuknn i.i
I < >lcll VIIII.IIIVI nil uipakasia.
................................... .	paasta
kaikki keinot
2 Kun sataa, on vaikea paasta perilie	................
kuivat jalat
V I eilko taman aivan	...............
omat kadet
4 Naitko sen .	........................ ...........
omai silmat
5. Kertokaa tama juttu ... omai sanat
C laydenna. Ka\ ta koiniiatiiiia
1.	Heikki kavi meilla .
nuon kaums vaimo
2.	Sina naytat ihan hullulta	...........
sumi n.illn
mustal silmalasn
3.	Agricolan kirkko...	.................. n.ikyv k.iuas.
korkea torni
4.	Pariisi .....................,.....	.. ja .	.......
leveat kadut	kaunnt
........................................  on	hyvin vanhat rakennukset
viehattava.
115
Kahdcskyiiiiiicncskalides kappale
22
A Potentiaali
Те tieta/ne/tte, etta kokous on huomenna. - Oletan, etta te tie-datte; te tiedatte varmaankin (kai, luultavasti, mahdollisesti), etta kokous on huomenna.
Tieta/ne/vatko kaikki, etta kokous on huomenna. = Tietavatko-han kaikki, etta kokous on huomenna.
Potentiaali on verbin tapaluokka (modus), joka ilmaisee sen, etta puhuja ei ole varma asiasta, mutta olettaa sen olcvan niin kuin han sanoo. (Vrt. konditionaalia, joka ilmaisee, etta tekemisella on ehto.) Kysymyksissa se ilmaisee epailya. Kysymyksissa liitepartik-kelilla -han/-han on sama merkitys.
Potentiaalia kaytetaan nykyisin melko vahan. Sen asemesta kaytetaan adverbeja ehka, kai, kenties, luultavasti, varmaankin, mahdollisesti.
Potentiaalin tunnus on -ne-; verbityypeissa 4 ja 5 -nne-. Se lii-tetaan vartaloon, joka saadaan infinitiivista.
(mina)	sano/ne/n	en	sano/ne
(sina)	sano/ne/t	et	sano/ne
han	sano/ne/e	ei	sano/ne
(me)	sano/ne/mme	emme	sano/ne
(te, Te)	sano/ne/tte	ette	sano/ne
he	sano/ne/vat	eivat	sano/ne
(mina)	vasta/nne/n	en	vasta/nne
(sina)	vasta/nne/t	et	vasta/nne
jne.		jne.	
Huomatkaa assimilaatiot: tul/la — tul/le/n, sur ra — sur/re/n, nous/ta — nous/se/n (vrt. 2. partisiippia).
116
(>lhi vcibin poienliaalimuodot muodostetaan vartalosta hc-t
(mina)	lie/ne/n	en	lie/ne	(Myos: en he
(sina)	lie/ne/t	et	lie/ne	et lie
han	lie/ne/e	ei	lie/ne	ei lie)
(me)	lie/ne/mme	emme	lie/ne	
(te, Te)	lie/ne/tte	ette	lie/ne	
he	lie/ne/vat	eivat	lie/ne	
Samalla tavalla kuin konditionaalilla on nykyaika ja mennyt aika (puhu/isi/n — ol/isi/n puhunut), niin myos potentiaalilla on nykyaika ja mennyt aika: han puhu/ne/e — han lie/ne/e puhunut.
Pari esimerkkia:
Tetuntenette Liisan jo hyvin. = Te tunnette luultavasti (ehka, var-masti, kai) Liisan jo hyvin.
Kaikki lienevat kuulleet puhuttavan hanesta. = Kaikki ovat luultavasti (ehka, varmasti, kai) kuulleet puhuttavan hanesta.
Muistaneekohan Liisa ostaa kahvia? = Muistaakohan 1 iisa ostaa kahvia; en ole varma, muistaako han ostaa kahvia.
В Passiivinen kertova lauseenvastike
Oletvarmaankuullutpuhu/tta/van. = Olet varmaankuullut, etta puhutaan.
Tassa kylassatiedetaan ennen puhu/tu/n ruotsia. = Tiedetaan, etta tassa kylassa on ennen puhuttu ruotsia.
Muodot ovat siis passiivisia partisiippimuotoja genetiivissa. Vrt. kpl. 6 ja 9 s. 35 ja 48. On hyva ymmartaa nama muodot passiivi-sesti. Kun puhut itse, voit aina kayttaa etta-lausetta.
— Lienetko pannut merkille, etta televisiossa on nykyisin huomattavasti enemman lastenohjelmia kuin ennen?
— En ole tullut kiinnittaneeksi huomiota siihen. Katson yleensakin niin vahan televisiota. Ja lastenohjelmat eivat minua erikoisemmin kiin-nosta. Mutta onhan se hyva, etta lapsille on enemman omaa ohjelmaa. Ei minulla ole mitaan lastenohjelmia vastaan. Paaasia tietenkin on, etta ohjelmat ovat hyvia.
— Minusta tuntuu, etta ohjelmat ovat lulled entistakin huonommiksi.
117
Mik.'i sinid on, etlll kaikki ohjehii.il lehd.i.in iivkyisin nun IiiiuIIiiimIIii niasti? Lnnen toimitlajat olival paljon liuolcllisenipia
Se lienee rahakysymys. Ei voine vaatia toimittajia tekeiiuian hyvia oh jelmia, jos heille ei anneta siihen taloudellisia mahdollisnuksia Niin kai se on. Toisaalta ei liene kysymys pelkastaan rahasta. On kysv mys myds mielikuvituksesta ja ammattitaidosta.
Niin tietenkin. — Olen sattunut viime aikoina nakemaan pari hyv.i.i kin ohjelmaa. Lieneekd pelkka sattuma, etta aina kun panen television auki maanantai-iltana, siella tulee jotakin mielenkiintoista. Olen niih-nyt muutamia kiinnostavia keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Asiaohjelmat ovat minustakin hyvia, mutta toisaalta ne kiinnostane-vat vain harvoja. — Mina katson televisiosta yleensa vain uutiset. TV-kakkonen minulla ei naykaan — televisiossani on jokin vika — niin etta minun on pakko katsella ykkdskanavaa. Minusta tuntuu, etta kaikki parhaat ohjelmat tulevat kakkosen puolelta. Minua televisio ei kiin-nosta. En viitsi tuhlata aikaani television katselemiseen.
Mita sina tarkoitat ajan tuhlaamisella?
Tarkoitan sita, etta minusta aika menee hukkaan, jos istuu ilia illan jalkeen television aaressa ja katsoo ohjelman toisensa jalkeen. Talla tavallahan ihmiset yleensa katsovat televisiota.
No en nyt tieda. Ei minusta televisiota katsellessa aika mene hukkaan. Mina ainakin olen kiinnostunut hyvin monista ohjelmista.
Minusta sen sijaan voisi tehda jotakin hyodyllisempaa.
Hyodyllisempaa! Mita esimerkiksi?
No voisi vaikka opiskella englantia. Mita hyotya siita on?
No siita on esimerkiksi se hyoty, etta voi televisiota katsellessa ymmar-taa, mita sarjafilmeissa puhutaan.
Onhan niissa tekstit suomeksi. Ja jos opiskelee, ei kuitenkaan ehdi katsoa televisiota. Ja sita paitsi televisiosta tulee ohjelmaa muillakin kielilla. Pitaisikd minun ruveta opiskelemaan myos venajaa ja saksaa ja ranskaa?
Ei tietenkaan. En mina sita tarkoita. Tarkoitan sita, etta television katseleminen tekee ihmisen laiskaksi.
Mita pahaa siina sitten on! Miksen mina saa olla laiska?
Saathan sina tietenkin olla laiska. Mutta mina tarkoitan yleensa ihmi-sia ja sita, etta ihmiset tulevat yha valinpitamattdmammiksi. He lak-kaavat ajattelemasta, kun toiset ajattelevat heidan puolestaan televisi-ossa. He saavat kaiken suoraan televisiosta.
Ei pida paikkaansa. Mina ainakin saan televisiosta paljon ajattelemi-sen aihetta. Mista ihmiset puhuisivat tyopaikoilla, ellei televisiota olisi? — Sinahan muuten sanoit itse juuri vahan aikaa sitten, etta on mu-kavaa, etta televisiossa on entista enemman lastenohjelmia.
Niin no . . . En viitsi riidella sinun kanssasi. Sina haluat aina saada viimeisen sanan. — Ymmartanet kuitenkin, mita mina tarkoitan.
118
I hiomttlka.i
	1 Numeroicien nimet:		
	1	yksi	ykkonen
	2	kaksi	kakkonen
	3	kolme	kolmonen
-	4	nelja	nelonen
	5	viisi	viitonen
	6	kuusi	kuutonen
	7	seitseman	seiska (seitsikko, seitonen)
	8	kahdeksan	kahdeksikko (kasi)
	9	yhdeksan	yhdeksikko (ysi)
	10	kymmenen	kymppi
Rahat: Viiden markan raha on siinmen, kymmenen markan raha on kytnppi, viidenkymmenen markan raha on liisiksmppmctt, sadan markan raha on saianen.
2.	Asia on mielenkiintoinen. = Asia on Annnostav.i. Asia kiinnostaa minua.
Mina olen kiinnostunut asiasta.
3.	Erikoisesti + ei erikoisemmin:
En ole erikoisemmin kiinnostunut televisiosta
En pida erikoisemmin kahvista
4.	Ohjelnia toisensa jalkeen = Ohjelma ohjelman jalkeen. Tunti toisensa jalkeen = Tunti tunnin jalkeen.
Harjoitukset
A Muuta lauseet sellaisiksi, etta niissS on potentiaali
I.	Muistatte kai, mita mina sanoin teille............
2.	Liisa palaa kai kotiin ensi viikolla
3.	Han on kai unohtanut kutsua sinut juhliinsa-
4.	Han ei ole kai tehnyt sita tahallaan.	......
119
В Kjtytit INISSinfStU kCIIOMI.1 IltllSCTIIHlOlkclIil
Kerrotaan, etta Savossa syodaan kalakukkoa
2.............................................................
Kerrotaan, etta taallakin on ennen syoty kalakukkoa
120
k.iliilcskyninicni-skolinas knppalc
23
Imperatiivi (jatkoa)
1. Unohta/kaa/mme tama asia! = Unohdetaan tama asia! Al/kaa/mme puhu/ko tasta toisille! = Ei puhuta tasta toisil-le!
Kun halutaan esittaa kehotus ryhmalle, johon puhuja itse kuuluu, kaytetaan monikon 1. persoonan imperatiivimuotoa.
Se on sama kuin monikon 2. persoonan imperatiivimuoto + -mme.
Tama muoto on nykyaan kuitenkin melko harvinainen ja juhlallinen. Sen asemesta kaytetaan passiivin preesensmuo-toa (vrt. kpl. 4, s. 25).
Muistakaa, etta akkusatiiviobjckti on nominatiivissa.
2. Kuka menee kaymaan kaupassa? — Меп/кббп Liisa.
Ketka lahtevat ensimmaisina? — Lahte/kO6t Virtaset.
Kun halutaan esittaa toivomus tai kasky, etta joku muu kuin mina, sina, me tai te tekisi jotakin, kaytetaan 3. persoonan imperatiivimuotoa. Sen tunnus on yksikossa -koon/-koon, monikossa -koot/-kddt.
Naita muotoja kaytetaan myos silloin, kun halutaan sanoa, etta jokin asia saa tapahtua. Nama tilanteet ovat suhteellisen tavallisia:
Saako Liisa tulla tanne? — Tul/koon vain.
Saavatko Pekka ja Maijakin tulla? = Tul/koot vain.
Kielteisesti: ai/кбоп tul/ko, al/koot tul/ko. Kielteiset muodot ovat melko harvinaisia.
Sanassa elaktitin! on myos imperatiivi.
Tiedatko mita, Kalle, minusta tuntuu, etta meidan pitaisi myyda tama kauppa ja keksia jotakin muuta tekemista.
Miten niin? Mita sina tarkoitat? Myyda tama! Minka tahden?
121
Sell hlluh ii < Ihl l.'ltnil < I кiliiluilii Siiiil ||i dJI vliiii hyvin kuin iiniulkIn. eiiJi me nlcmiiic mciieitailed hyvin paljon asi.ikkaiia sen i.iikccn kun ino valiiitamyynmla perustettiin. Monet cnlisisi.t vakiluiMsia asi.ik kuistamme ovat lakanneet kaymasta meilla. Viime aikoina on ollui liy vin hiljaista. Taalia kay lahinna vain vanhoja yslaviamme Inpakkati ostamassa — ja heistakin monet ovat tupakkalakossa.
Menkoot muualle! Kaykoot valintamyymalassa! Mina en usko, eii.i kaikki asiakkaat lakkaavat kaymasta meilla. Eivatka kaikki lopeia tn pakoimista.
Niin, en minakaan usko, etta kaikki lopettavat. Esimerkiksi sina. Sina et kylla ikina pysty lopettamaan piipun polttamista, se on selva. — Oletko muuten pannut merkille, etta rouva Karhuakaan ei ole nakynyt taalia pitkaan aikaan. Hankin kay ilmeisesti ostoksilla tuossa valintamyymalassa ja ostaa myos savukkeensa ja muut pikkutavarat sielta. Han huomautti muuten viime kerralla taalia kaydessaan, etta meidan hintamme ovat korkeammat kuin valintamyymalan.
Meidan hintammeko muka korkeat! Meillahan on tavalliset hinnat.
Niin mutta valintamyymalassa on koko ajan erikoistarjouksia, ja sen johdosta sielta voi ostaa halvemmalla. Niin sanoi rouva Karhu, ja sen tietavat luonnollisesti kaikki muutkin.
En mina rouva Karhua kaipaa. Tehkoon ostoksensa missa haluaa. Emme me voi estaa asiakkaitamme ostamasta sielta, missa tavarat ovat halvimpia.
Niin juuri. Meidan tilanteemme on vaikea. Me olemme kohta velkaa kaikille ja meilla ei ole rahaa maksaa velkojamme.
Onhan meilla kuitenkin viela toistaiseksi melko paljon asiakkaita. Mi na luulen, etta tilanne paranee vahitellen. Juuri nyt tilanne on tama, mutta ensi vuonna se saattaa olla aivan toinen. Juuri nyt ajat ovat muutenkin huonot. Ihmisilla ei ole varaa ostaa niin paljon kuin viela jokin aika sitten. Mutta kylla asiat muuttuvat parempaan suuntaan.
Sina olet ikuinen optimisti. Sina yritat aina nahda asiat parempina kuin ne todellisuudessa ovat. Sina luotat aina hyvaan onneen. Mutta olkaamme nyt rehellisia. Tama pikkuinen kauppa on vahan vanhanai-kainen ja tama sijaitsee syrjassa, huonolla paikalla. Me itse vanhe-nemme emmeka jaksa muuttua ajan mukana. Nyt kun kaikkialla on ajanmukaisia suuria valintamyymaldita, tallaiset pienet liikkeei eivat yksinkertaisesti voi menestya.
Meidan on tunnustettava se tosiasia, etta tama liike ei kannata. Meidan on myytava tama ennemmin tai myohemmin.
Ala viitsi. Eivat asiat niin huonosti ole Sina liioittelet. Kylla kaikki taas jarjestyy.
Mina olen lahinna realisti. Eivat asiat jarjesty itsestaan. Meidan on tehtava jotain.
Mutta mita?
Kannattaisi ehka harkita taman myymista ja muuttamista jollekin toi-selle paikkakunnalle.
122
M ut iii к шик ii inc Мишине taman myydyksi?
I i kin simtl vaikeuksia liene. Гата tontti on arvokas. Kannattaisi ehka :ylnya iieuvottelemaan jonkun asioista hyvin perilla olevan tuomarin kanssa siita, mihin toimiin olisi ryhdyttava, jos haluaisi myyda taman.
— Mutta mihin me sitten muuttaisimme?
— Vaikkapa Kuopioon. Mutta puhukaamme siita joskus toiste.
Huomatkaa:
I Verbityyppi 6:
vanhe/ta -ne/n -ni/n -nnut suure/ta -ne/n -ni/n -nnut
Nama verbit ovat komparaliivisi.i: i.uilict.i inerkitsce ’tulla vanhemmaksi’. suureta ’tulla siiiireiiiiiiaksi*. Vn. vanha — vanhe/mpi; vartaiossa on e sanioin kuin komparaiiivissa. Huomatkaa myos konsonanttivaihielu: pide t.i ’tulla piiem-maksi’ pitene/n piteni/n pide/nnyt.
Tallaisia verbeja ei ole paljon.
2.	Jokin:
jotakin = jotain jonakin = jonain jossakin = jossain jostakin = jostain jollakin = jollain joltakin = joltain
3.	Muka:
Han sanoi, etta mina тика olin luvannut vieda kirjeen pos-tiin. = Han sanoi, etta mina olin luvannut vieda kirjeen pos-tiin, mutta se ei ole totta.
Minako тика olisin sanonut niin? (Puhuja ilmaisee, etta asia ei ole totta.)
Minako тика sairas! (Joku on sanonut niin, mutta eihan se ole totta.)
4.	Na к ya:
Hanta ei ole nakynyt taalia pitkaan aikaan. = Hanta ei ole nahty taalia pitkaan aikaan.
123
5,	VhtsiA:
Alii viitsi! = Ala viitsi puhua lai tehda noin, anna olla
6.	Jarjestda — jarjestya:
Mina jarjestan asian. Asia jarjestyy.
Vastaavasti esim. kaataa — kaatua: Mina kaadan puun. Puu kaatuu.
Harjoitukset
A Muuta lauseei seilaisiksi, ena niissa on nionikon I. persoonan impel atiivimuo-to
I.	Ajatellaan asiaa!.......................................................
2.	Puhutaan suomea!........................................................
3.	Korjataan virheet! .....................................................
4.	Ei unohdeta sukuiaisia!.................................................
5.	Ei nukuta тубЬайп! .....................................................
6.	Ei vaadita liikaa! .....................................................
В Vastaa kysymyksiin. Kayta 3. persoonan imperatiii ia
I.	Saako Kalle ostaa jaatelda?.............................................
2.	Joko Virtaset saavat lahtea?............................................
3.	Saavatko he ottaa taksin? ..............................................
4.	Saako kissa maata sangyssasi? ..........................................
5.	Saako Maija tuhlata kaikki rahat?.......................................
6.	Saavatko lapset jaada kotiin?...........................................
124 к
24
Kubdcskyinineiiesneljas kappale
Abessiivi
Sananlasku: Joka kuri/tta kasvaa se kunnia/tta kuolee. = Joka kasvaa ilman kuna, kuolee ilman kunniaa.
Abessiivi on sijamuoto, jonka paate on -tta/-tta. Se korvataan usein prepositiolla ilman. Te tunnette jo 3. infinitiivin abessiivin vin (osa 1, kpl. 19 s. 112).
Kurssimme on loppumaisillaan. Tama teksti on oppikurssimme viimeinen varsinainen lukuteksti. Kuten muistettaneen, tama kurssi alkoi niin, etta ensin alettiin opiskella hitaasti kaikkein tavallisimpia muotoja ja sanoja kuvien avulla, ja sita mukaa kun kielioppiasioita tuli enemman, siirryttiin aste asteelta vaikeampiin ja pitempiin teksteihin.
Monet kappaleet ovat ehka olleet liiankin vaikeita ja monet kielioppiasiat on esitetty liian nopeasti. Kurssia ei voitane pitaa helppona. Mutta jos ha-luaa oppia uuden kielen nopeasti, ei auta muu kuin edeta nopeasti ja yrit-taa ahkerasti opiskellen painaa asiat mieleen. Jos mentaisiin eteenpain hi-taammin, asiat kenties painuisivat mieleen paremmin, ja jos ehdittaisiin harjoitella enemman, asiat pysyisivat mielessa paremmin.
Teista saattaa juuri nyt tuntua siita, etta kaikki kielioppiasiat ovat sekaisin paassa ja etta te ette osaa yhtaan mitaan. Luullakseni te kuitenkin pystytte jo ymmartamaan seka puhuttua etta kirjoitettua suomea suhteellisen hyvin. Kannattaa myos mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ryhtya puhu-maan itse aktiivisesti pelkaamatta virheiden tekemista. Ne sanat, jotka te nyt tunnette, ovat hyvin keskeisia, niin etta te voitte jo tulla hyvin toimeen tavallisissa keskusteluissa.
Kun te nyt jatkatte suomen kielen opiskelemistanne joko omin pain tai opettajan johdolla, teilla on kasittaakseni melko hyva pohja. Nyt kun te osaatte jo keskeisen kieliopin, teidan kannattaa kerrata kielioppi kunnolla. On tietysti hyva kerrata myos sanoja. Sanoja voi oppia myos lukemalla lehtia tai kirjoja sanakirjan avulla. On taysin luonnollista, etta te viela jou-dutte kayttamaan sanakirjaa lukiessanne.
Tata kirjaa lukiessanne ette varmaankaan ole voineet olla huomaamatta, etta jalkimmaisessa osassa on varsinaisen ’’kieliopin” rinnalla alkanut tul-125 la esille yha enemman ja enemman yksityiskohtia, sanontoja ja ilmauksia,
II ШЛИ .1 VII Ik lit IU\III pii'lllllll | I llli'i kllvksclIOuulhl lllullil |olkil kill luikiii ktlyiaimOssil ovni i.tikeil.t Olen n<*liia tcksicja knjoittacsMiiii pviki nyt Mi.iinaan mukaaii mahdollisimman paljon tallaisia suliieelliscn lavalli ми ilmaiiksia Paljon on tietenkin jaanyt mukaan ottainatta. I noitin sn hen, ettil te nyt kaytyanne nama kaksi oppikirjaa lapi, pystytte jaikaina.in opintoja omin painkin ja ottamaan itse selvaa asioista.
On epailematta niin, etta te haluatte nyt jo paasta eroon alkeisoppikirjasia ja siirtya tavallisiin teksteihin. Ehka te olette jo taman kirjan ohessa luke-neetkin tavallisia teksteja. Mina luulen, etta te melko vaivatta saatte selvaa tavallisista teksteista. Siita ei kuitenkaan paase mihinkaan, etta vaikeuksia viela varmasti on. Mutta vaikeuksien yli ei voi hypata eika niita voi kiertaa. li auta muu kuin tehda tyota. Taydellisen tai melko hyvan kielitaidon saa-vuttaminen vie uskomattoman paljon aikaa. Tama tosiasia on hyvaksytta-vii ja jatkettava opiskelemista. Ei kannata luopua.
Nyt kun kurssi on lopussa, on sanottava hyvasti myos taman kirjan keskei-snnmalle henkilolle Liisalle, joka on ollut seuranamme koko kurssin ajan. Han on tainan kurssin kuluessa tullut jo niin tutuksi, etta haluatte varmaan viela kuulla, mita handle nyt kuuluu.
Viimeiset uutiset Liisasta: Liisa kyllastyi tietokoneisiin eika halua enaa olla tnissaan tekemisissa niiden kanssa. Hanesta oli vahan noloa palata takaisin entisen tydnantajan luokse hakemaan toiia. Han mietti ja mietti, mita han voisi ruveta tekemaan, kunnes han viimein keksi, etta hanestahan voisi lulla hyva lentoemantii. Han pyrki lentoemantakursseille ja paasi. Han on nyt parhaillaan kursseilla. Ehkapa te tapaatte hanet joskus, kun lennatte Suomeen tai Suomesta. Luultavasti tunnette hanet ilman muuta kun naette hanet. Voin hyvin kuvitella hand lentoemantana myymassa savukkeita ja sitklaata. Han hymyilee ja on olevinaan rauhallinen, vaikka pelkaakin len-tamista. Hanesta tulee varmaan suurenmoinen lentoemanta.
Huomatkaa:
I. En voinut olla nauramatta. = Minun oli pakko nauraa.
Jatin laskun maksamatta. = En maksanut laskua.
Lasku jai maksamatta. = Laskua ei maksettu.
2. Passiivin potentiaali:
Passiivin tunnus tulee ennen potentiaalin tunnusta: muiste/tta/ne/en — ei muiste/tta/ne. Vrt. konditionaalin passiivia, kpl. 7, s. 39.
126
1	/ opimmaisillaan:
Kiirssi on loppu/maisilla/an = melkein loppunut
Olin sano/maisilla/ni = melkein sanoin
Olin unohta/maisilla/ni = melkein unohdin
Usein sanotaan myos esim. Olin vahalla sanoa, olin vahalla unohtaa jne.
4.	Pitaa:
Pidan kurssia vaikeana. = Olen sita mielta, etta kurssi on vaikea.
Pidan harjoituksia helppoina. = Olen sitii mielta, etta harjoi-tukset ovat helppoja.
5.	Auttaa:
Ei auta muu kuin . I  voi ichd.i uiuut.i kuin Mi kaan muu keino ei auta.
6.	Painaa — pamua:
Painan taman asian mielccn.
Asia painuu mieleen.
7.	Tekeminen:
Mina en ole missaSn tekemisissa taman asian kanssa. = Minulla ei ole mitaan tekemista taman asian kanssa.
8.	Olla olevinaan:
Liisa on olevinaan rauhallinen. = Liisa on niin kuin han olisi rauhallinen.
Pekka on nukkuvinaan. = Pekka on niin kuin nukkuisi. Olin lukevinani. = Olin niin kuin olisin lukenut.
Muoto on 1. partisiippi monikossa + ess. + omistusliite
Kissa hyppaa aidan yli(tse)
Kissa тепеё aidan ali(tse)
127
Auto menee toisen auton ohi(ise)
Mies kulkee talon ympari
I larjoitukset
A Pane abessiiviin
I Ilman huolta.............................................................
2.	1 Iman vaatteita.......................................................
J. Ilman tulosta...........................................................
4	Ilman maksua...........................................................
4	Ilman lupaa............................................................
6 liman syy la.............................................................
128
h it lidtskvin incites viides kuppale
25
Suomen kielen eri muodoista
Suomessa, niin kuin muuallakin, puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat toisistaan jonkin verran. Helsingissa puhutussa kielessa — joka nykyisin on leviamassa television ja radioonkin ja niiden kautta muuallekin Suo-meen — on eraita piirteita, jotka on syyta lopuksi ottaa esille. On nimittain niin, etta ulkomaalaiset, jotka tulevat Hclsinkiin opiskeltuaan suomea muualla ensin, ovat usein ihmeissaan, kun heidan oppimansa kieli ei ole kaan samanlaista kuin se kieli, jota he kuulevat puhuttavan Helsingissa. Tassa kirjassa on ollut jo esilla passiivin kayttb num. 1. persoonan asemes-ta: me mennaan, metullaan. Nama muodot ovat aivan tavallisia puhcessa. Kuitenkin kirjoitetaan saannollisesti me meneinme, me tulemme. — Sen raavassa muutamia muita Helsingin puhekielen piirteita:
1.	Persoonapronominit mina ja sina ovat yleisesti muodossa ma ja sa. Kolmannessa persoonassa kaytetaan yleisesti pronomineja se ja ne myos ihmisista. (Tata pidetaan yleensa epakorrektina.)
2.	Muutamat tavalliset verbit lyhenevat puhekielessa. Naita verbeja ovat olla, menna ja tulla. Tavallisesti sanotaan:
ma	ООП	meen	tuun
sa	oot	meet	tuut
se	on	menee	tulee
me	ollaan	mennaan	tullaan
te	ootte	meette	tuutte
ne	on	menee	tulee
Huomatkaa myos, etta verbista kaytetaan yksikon 3. persoonan muo-toa myos mon. 3. persoonassa.
3.	Kysymyksissa on tavallista liittaa kysymyspartikkeliin -ko/-ko viela -s.
Tama -kos/-kos lyhenee tavallisesti asuun -ks: Ootteks te kotona huo-129	menna? Muistaks sa mita me tehtiin viimepyhana?
Suomea suomeksi 2
I I'd uxiiuii'i <>iu>iiuiil< II iiiuiii mu<>d*>i ptukkctiiui шуО* кif |uih uni кl< It ii inuOdoislи
< icil	Ptiriit.	Ades,.	jne.
lllllll	mua	mulla	
sun	sua	sulla	
sen	sita	silla	
meidan	meita	meilla	
(eidan	teita	teilla	
niiden	niita	niilla	
1.	persoonan vartalo on siis mu- ja 2. persoonan su-.
* Konditionaalissa ja translatiivissa haviaa lopusta i: Jos se tulis. Kun ma kasvan suureks. Myos lukusanoista i haviaa: yks, kaks, viis, kuus.
6 Sanan viimeisessa tavussa kaksi erilaista vokaalia muuttuu yhdeksi pitkaksi vokaaliksi. Esim. korkee (korkea), ma haluun (mina haluan), voisitteks te sanoo (voisitteko te sanoa).
Mainittujen piirteiden lisaksi on muitakin eroja, jotka erottavat puhekielen kit jakielesta. Sanastossakin on eroja. Muutamia sanaston puhekielisyyksia on tullut jo tekstien yhteydessa esille.
Suomen kirjakieli perustuu lansimurteille. Kun suomea alettiin kirjoittaa, Suomen keskus oli Lounais-Suomessa sijaitseva Turku. Turun seudun imirre tuli kirjakielen pohjaksi. Vasta paljon myohemmin, 1800-luvulla, kun kirjakieli alkoi kehittya voimakkaasti ja kun suomesta todella tuli si-visiyskieli, kirjakieleen alkoi tulla enemman itamurteiden piirteita.
Suomen murre-erot eivat ole kovin suuret: kaikki suomalaiset ymmartavat vnivatta toisiaan. Paaasiallisin его on lansi- ja itamurteiden valinen его. Id.'lssa — siis Savossa ja Karjalassa — puhuttava kieli poikkeaa enemman yleiskielesta kuin Lansi-Suomen murteet.
\ R/
130
I III I N< >MINII N 1Л VI RB1EN TAIVUTUS
Subst.uitnvicn ja adjektiivien taivutus
Yksikko
Monikko
Nominatiivi	pieni tytto	pienet tytot
(ienetiivi	pienen tyton	pienien t. pienten tyttbjen
Akku^atiivi 1	pienen tyton	pienet tytot
2	pieni tytto	pienet tytot
Ess'iivi	pienena tyttona	pienina tyttoina
Partitiivi	pienta tyttoa	pienia tyttoja
T ranslatiivi	pieneksi tytoksi	pieniksi tytoiksi
Inessiivi	pienessa tytossa	pienissa tytoissa
Elatiivi	pienesta tytosta	pienista tytoista
lllatiivi	pieneen tyttoon	pieniin tyttoihin
Adessiivi	pienella tytolla	pienilla tytoilla
Ablatiivi	pienelta ty toll i	pieniita tytbillii
Allatiivi	pienelle ty toile	pienillA lytOill.’i
Abessiivi	pienetta tytotta	pienin i tytoilla
Komitatiivi	pienine tyttoine/ni	pit nine lyltoinc/ni
Instruktiivi	(pienin tуtOin)	(pienin tytom)
Taivutus omistusliitteen kanssa:
Nominatiivi	pieni tyttoni	pienet tyttoni
Genetiivi	pienen tyttoni	pienien t. pienten tyttojeni
Akkusatiivi 1	pienen tyttoni	pienet tyttoni
	pieni tyttoni	pienet tyttoni
Essiivi	pienena tyttonani	pienina tyttoinani
Partitiivi	pienta tyttoani	pienia tyttojani
Translatiivi	pieneksi tytokseni	pieniksi tytoikseni
Inessiivi	pienessa tytossani	pienissa tytoissani
Elatiivi	pienesta tytostani	pienista tytoistani
lllatiivi	pieneen tyttooni	pieniin tyttoihini
Adessiivi	pienella tytollani	pienilla tytoillani
Ablatiivi	pienelta tytoltani	pieniita tytoiltani
Allatiivi	pienelle tytolleni /	pienille tytoilleni
Abessiivi	pienetta tytottani	pienitta tytoittani
Komitatiivi	pienine tyttoineni	pienine tyttoineni
Instruktiivi	—	—
HI
Substantiivi- ja adjektiivityyppeja
1.	-a	Yks. nom. Yks. gen.		Yks. partit. Yks. illat.		Mon. partit. iltoja	Mon. gen. iltojen (iltain)	Mon. adess. illoilla
		ilta	illan	iltaa	iltaan			
2. '		kukka	kukan	kukkaa	kukkaan	kukkia	kukkien (kukkain)	kukilla
3.	-a/-a	leipa	leivan	leipaa	leipdan	leipia	leipien (leipain)	leivilla
4.		omena	omenan	omenaa	omenaan	omenia, omenoita	omenien, omenoiden (omenain) omenilla omen<	
5.,		lusikka	lusikan	lusikkaa	lusikkaan	lusikoita	lusikoiden (lusikkain)	lusikoilla
6.	-e	liike	liikkeen	liiketta	liikkeeseen	liikkeita	liikkeiden	liik keilla
7?		pankki	pankin	pankkia	pankkiin	pankkeja	pankkien	pankeilla
8.		paperi	paperin	paperia	paperiin	papereja, pape-reita	paperien, papereiden	papereiila
9.	i "*	rnaki	maen	makea	makeen	makia	makien	mailla
10		suuri	suuren	suurta	suureen	suuria	suurien, suurten	suurilla
11		vuosi	vuoden	vuotta	vuoteen	vuosia	vuosien (vuotten)	vuosilla
12)		isompi	isomman	isompaa	isompaan	isompia	isompien (isompain)	isommilla
13)	-o/-o	kylpy	kylvyn	kylpya	kylpyyn	kylpyja	kylpyjen	kylvyilla
14 j	-u/-y /	laatikko	laatikon	laatikkoa	laatikkoon	laatikkoja, 'aatikoita	laatikkojen, laatikoiden	laatikoilla
15'	-aa/-aa	maa	maan	maata	maahan	rnaita	maiden	mailla
16	-OO/-OO -uu/-yy -ii	vapaa	vapaan	vapaata	vapaaseen	vapaita	vapaiden	vapailla
		Yks. nom.	Yks. gen.	Yks. partit.	Yks. illat.	Mon. partit.	Mon. gen.	Mon. adess.
17. -	ea/-ea	nopea	nopean	nopeaa,	nopeaan	nopeita	nopeiden (nopeain)	nopeilla
-	ia, -ua			nopeata				
18.-	io/-id	autio	aution	autiota	autioon	autioita	autioiden	autioilla
19.	-1	savel	savelen	savelta	saveleen	savelia	savelien, savelten	savelilla
20.	-r	tytar	tyttaren	tytarta	tyttareen	tyttaria	tyttarien, tytarten	ty t tarilia
21.'		soitin	soittimen	soitinta	soittimeen	soittimia	soittimien, soitinten	soi ttimilla
22.		jasen	jasenen	jasenta	jaseneen	jasenia	jasenien, jasenten	jasenilla
23.		nainen	naisen	naista	naiseen	naisia	naisien, naisten	naisilla
24.	> -n	onneton	onnettoman	onnetonta	onnettomaan	onnettomia	onnettomien (onne-tonten)	onnettomilla
25.		pahin	pahimman	pahinta	pahimpaan	pahimpia	pahimpien (pahin-	pahimmilla
							ten)	
26.'		rikas	rikkaan	rikasta	rikkaaseen	rikkaita	nkkaiden	rikkailla
27.		vastaus	vastauksen	vastausta	vastaukseen	v astauksia	vastauksien, vas-	v astauksilla
	f "s						tausten	
28.		vapaus	vapauden	vapautta	vapauteen	sapauksia	vapauksien	vapauksilla
29. J		viides	viidennen	viidetta	viidenteen	v lidensia	viidensien	viidensilla
30.'		kevat	kevaan	kevatta	kevaaseen	kesaita	kevaiden	kevailla
31.	h-t	olut	oluen	olutta	olueen	oluita	oluiden	oluilla
32..		vasynyt	vasyneen	vasynytta	vasyneeseen	vSsyneita	vasyneiden	\ asyneilla
Monikon genetiivissa on aina mahdollinen myos paate -(ten, jos on paa'e -den
Pronominejti
	Nom.	Gen.	Partit.	lllat.	Adc >s
Yks.	mika	minka	mita	mihin	milltl
Mon.	mitka	1 >	» »	>>	» »
Yks.	kuka	kenen	keta	keneen(kehen)	kenella
Mon.	ketka	keiden	keita	keihin	keilla
Yks.	tama	taman	tat a	tahan	talla
Mon.	nama	naiden	naita	naihin	nailla
Yks.	tuo	tuon	tuota	tuohon	tuolla
Mon.	nuo	noiden	noita	noihin	noilla
Yks.	se	sen	sita	siihen	silla
Mon.	ne	niiden	niita	niihin	niilla
Yks.	mina	minun	minua	minuun	minulla
Mon.	me	meidan	meita	meihin	meilla
Yks.	joka	jonka	jota	johon	jolla
Mon.	jotka	joiden	joita	joihin	joilla
Yks.	joku	jonkun	jotakuta	johonkuhun	jollakulla
Mon.	jotkut	joidenkuiden	joitakuita	joihinkuihin	joillakuilla
Yks.	jokin	jonkin	jotakin	johonkin	jollakin
Mon.	jotkin	joidenkin	joitakin	joihinkin	joillakin
Yks.	kumpi	kumman	kumpaa	kumpaan	kummalla
Mon.	kummat	kumpien	kumpia	kumpiin	kummilla
Paikan adverbeja
(Spesifiset:)			(Ei-spesifiset:)			
(missa?)	(mista?)	(mihin?)	(missa?)	(mista?)	(minne? = mihin?)	
tassa	tasta	tahan	taalla	taalta	tanne	
tuossa	tuosta	tuohon	tuolla	tuolta	tuonne	
siina	siita	siihen	sielia	sielta	sinne	134
Vrt III) ll I liVIlltlS
Vci Ini Minpii u(I)ja kado/ta (4)
I Aktlivl
Л Positiivinen taivutus
1. Preesens			2. Imperfekti	
(mina)	saavun	katoan	saavuin	katosin
(sina)	saavut	katoat	saavuit	katosit
hltn	saapuu	katoaa	saapui	katosi
(me)	saavumme	katoamme	saavuimme	katosimme
(te)	saavutte	katoatte	saavuitte	katositte
he	saapuvat	katoavai	saapuivat	katosivat
	3. Perfekti		4. Pluskvamperfekti	
(mina)	olen	saapunui kadonnut	olm	
(sina)	olet		olit	, saapunui kadoiiiuit
han	on		oli	
(me) (te) he	olemme 1 olette ovat	saapuneet kadonneet	oliiiiine	1 olilic ohvjt	,	sHupiineet kadonneet
Konditionaali:
1. Nykyaika
(mina)	saapuisin	katoaisin
(sina)	saapuisit	katoaisit
han	saapuisi	katoaisi
(me)	saapuisimme	katoaisimme
(te)	saapuisitte	katoaisitte
he	saapuisivat	katoaisivat
2. Mennyt aika
olisin	"I
olisit	J	saapunui
olisi	J	kadonnu*
olisimme	\
olisitte	I	saapuneet
olisivat	|	kadonneet
Potentiaali:
2. Mennyt aika
1. Nykyaika
(mina)	saapuneen	kadonnen
(sina)	saapunen	kadonnet
han	saapunet	kadonnee
(me)	saapunemme	kadonnemme
(te)	saapunette	kadonnette
(he)	saapunevat	kadonnevat
lienen lienet lienee lienemme lienette lienevat
saapunut kadonnut
saapuneet kadonneet
135
11l>| >Г| П111V llllllodI II
Yks 2.	saavu	katoa
Yks. 3.	saapukoon	kadotkoon
Mon 1.	saapukaamme	kadotkaamme
Mon. 2.	saapukaa	kadotkaa
Mon. 2.	saapukoot	kadotkoot
В Negatiivinen taivutus
1. Preesens			2. Imperfekti	
(mina)	en		en	
(sina)	et		et	’ saapunut, kadonnut
han	ei	saavu	ei	'	
(me)	emme	katoa	emme	
(te)	ette		ette	► saapuneet, kadonneet
he	eivat		eivat >	
3. Perfekti
4. Pluskvamperfekti
(mina) (sina) han
(me) (te) he
Cll	1	I
1	ole saapunut
e;	J	ole kadonnut
emme	>	,
e	1	ole saapuneet
pivat	I	°le kadonneet
en et ei
emme ette eivat
ollut saapunut ollut kadonnut
olleet saapuneet
olleet kadonneet
Konditionaali:
1. Nykyaika			2. Mennyt aika	
(mina)	en		en olisi	>j;i p limit
(sina)	et		et olisi	kadonnut
han	ei	► saapuisi	ei olisi	
(me)	emme		emme olisi	saapuneet
(te)	ette		ette olisi	kadonneet
he	eivat		eivat olisi	
136
1111| • 111III»(11
1. Nykyaika			2. Mennyt aika	
(1П1Г..1)	en		en	i	1 liene saapunut
(sina)	et	I		et	
Idin	ei	1	I saapune	ei	J	1 liene kadonnut
(me)	emme |		emme	liene saapuneet
(te)	ette		ette	
he	eivat '		eivat J	1 liene kadonneet
I mperatiivimuodot:
Yks. 2.
Yks. 3.
Mon. I.
Mon. 2.
Mon. 3.
ala alkoon alkaamme aikaa alkoon
saavu saapuko saapuko saapuko saapuko
katoa kadoiko kadoiko kadoiko kadoiko
11 Passiivi
A Positiivinen taivutus
1. Preesens
saavutaan kadotaan
3. Perfekti
{saavuttu kadottu
Konditionaali:
1. Nykyaika
saavuttaisiin
kadottaisiin
2. Imperfekti
saavuttiin kadottiin
4. Pluskvamperfekti
oli
saavuttu kadottu
2. Mennyt aika
olisi
saavuttu kadottu
137
I *1 >1 ri 111II II 11
1. Nykyaika saavuttaneen kadottaneen
2. Mennyt aika
lienee
saavuttu kadottu
Imperatiivi:
saavuttakoon kadottakoon
В Negatiivinen taivutus
1. Preesens
f saavuta
ei 4
I kadota
2. Imperfekti
saavuttu
kadottu
3. Perfekti
4. Pluskvamperfekti
{saavuttu kadottu
{saavuttu
kadottu
Konditionaali:
1. Nykyaika r saavuttaisi ei 1 kadottaisi
2. Mennyt aika
ei olisi
saavuttu kadottu
Potentiaali:
1. Nykyaika
2. Mennyt aika
saavuttane kadottane
ei liene
saavuttu kadottu
Imperatiivi:
alkoon
saavuttako
kadottako
MiiIIh * г 11>1< и iiiliolojN
I I llll'IlilllVI
suiipua kadota
2	2. infinitiivi
Inessiivi: (aktiivi) saapuessa kadotessa
(passiivi) saavuttaessa kadottaessa
Instruktiivi:	saapuen kadoten
3.	3. infinitiivi
Inessiivi:
Elatiivi: lllatiivi: Adessiivi:
Abessiivi:
saapumassa saapumasta saapumaan saapumalla saapumatta
katoamassa katoamasta katoaniaan katoamalla katoamatta
4.	Verbaalinominit saapuminen katoaminen
5.	Partisiipit
Preesens: (aktiivi) saapuva katoava (passiivi) saavuttava kadottava
Perfekti: (aktiivi) saapunut kadonnut (passiivi) saavuttu kadottu
138
I <9