Sisällysluettelo
Opettajalle
Oppilaalle
To the student
KAPPALE 1
Suomen kielen äänteet
Aakkoset, tavutus, paino, intonaatio
Ymmärrätkö? Tiedätkö?
Verbin taivutus, negatiivinen verbi
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
täällä, tuolla, siellä
KAPPALE 2
Ammatti
Numerot ja viikonpäivät
Kenen? Genetiivi
Mitä kello on?
Aamu, päivä, ilta, yö
Verbi tehdä
Henkilötiedot
Työpaikkahaastattelu
tässä,  tuossa
KAPPALE 3
Muutama tärkeä adjektiivi
Värit
Vastakohdat
Kodin esineet ja tavarat
Mielipiteen ilmaiseminen
KAPPALE 4
Ruoka
Kuka? Ketä? Mikä? Mitä?
Subjekti, objekti
tämä, tätä, tuo, tuota, se, sitä
Minä ostan sampoota
Milloin partitiivi?
KAPPALE 5
Kaupassa ja torilla
Saanko? Saisinko?
tällainen, tuollainen, sellainen
jokin, jotakin
Kahvilassa, baarissa, ruokapöydässä
Vaatekaupassa
nämä housut, nuo sukat, ne kengät
KAPPALE 6
Eri paikkoja
olla-verbin imperfekti
käydä + Missä?
mennä + Mihin?
ravintolassa, ravintolasta, ravintolaan
Missä? Mistä? Mihin?/Minne?
asemalla, asemalta, asemalle
kotona, ulkona, ystävän luona
täältä, tuolta, sieltä, tänne, tuonne, sinne
Millä sinä matkustat?
Minne sinä olet menossa?
KAPPALE 7
Mikko Nieminen
tehdä, nähdä
Verbityypit 1, 2, 3, 4, 5
KAPPALE 8
Jenni menee töihin
Linja-autoasemalla
KAPPALE 9
Omistuslause
Annen elämästä
Pöydässä on neljä jalkaa
Riitalla on poika, Riitta Rannalla on poika
Sillä mukavalla naisella oli kaunis hymy
tällä lapsella, tuolla pojalla, sillä miehellä
Minulla on nälkä
Ihminen
Sairastaminen
Minkä näköinen hän on?
KAPPALE 10
Mikä on sanan perusmuoto?
monta lautasta, kaikki lautaset
Minne? Missä? Mistä?
tässä, tällä, tuossa, tuolla, siinä, sillä
KAPPALE 11
Mikä on sanan perusmuoto?
Mitä on eteisessä?
Kutsu juhliin
Muutama lausetyyppi
Kertausta
KAPPALE 12
Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti
Voitko avata ikkunan?
Ostoksilla
ostaa + Mistä?
etsiä + Mistä? löytää + Mistä?
Tykkäätkö + -STA? = Pidätkö + -STA?
Minä en ole ihan varma
Kenelle sinä kirjoitat?
Matka kestää tunnin
Millä bussilla? Mihin bussiin?
KAPPALE 13
Kelpaako tämä bussilippu?
halata: halaan, avata: avaan, kokeilla: kokeilen
juosta: juoksen
Pekan päivä
KAPPALE 14
Onko sinusta mukava asua Suomessa?
Annen työpäivä
jäädä + Mihin? kuulua + Mihin?
rakastua + Keneen?
tutustua museoon, tutustua häneen
Millaisessa kaupungissa sinä asut?
KAPPALE 15
Kylään kutsuminen
Minun täytyy maksaa tämä lasku
Genetiivi + täytyy + 1.  infinitiivi
Minun täytyy/pitää/on pakko lähteä
Tämä kone täytyy korjata
Täytyy mennä
Kuukaudet
viime talvena, tänä vuonna, ensi kuussa
Millä viikolla? Missä kuussa? Minä vuonna?
Vuodenajat: talvi, kevät, kesä, syksy
On kuuma. On kaunista. On pilvistä. Sataa
Sää
KAPPALE 16
syömään, syömässä, syömästä
MA-infinitiivi = 3. infinitiivi
Pyydätkö häntä soittamaan?
Pian lakkaa satamasta
KAPPALE 17
päästä + -MAAN
joutua + -MAAN
jättää/jäädä + Mihin?  /-MAAN
kuukausi sitten, kuukauden kuluttua
Mitä sinä olet hyvä tekemään?
Mitä tein eilen?
KAPPALE 18
Anne ja Ilpo menivät naimisiin
löytää, löytyä
KAPPALE 19
Minusta tulee tulkki
osallistua + Mihin?
Kolme karhua
KAPPALE 20
Mökki on suuri. Mökki ei ole suuri
Vesi on kylmää
Pidätkö sinä minusta?
pitää + -STA, tykätä + -STA
Pidätkö tanssimisesta?
Mielipiteen ilmaisu
yksi, yhtä, kaksi, kahta
lämmin, lämpimät, hapan, happamat, sydän
KIELIOPPIOSA
Nominien taivutuksesta
Lausetyypit
Verbi + 1. infinitiivi
Verbi + MA-infinitiivi
Nominien sijat ja niiden käytöstä
Pitää-verbin merkityksiä
Pronominit
Puhekielestä
Sanasto
Lyhenteitä ja merkkejä
Kielioppia

Автор: Kenttala M.  

Теги: finland  

ISBN: 978-952-495-023-7

Год: 2007

Текст
                    Suomi sujuvaksi 1
GAUDEAMUS
Marjukka Kenttälä


SUOMI SUJUVAKSI I
Marjukka Kenttälä SUOMI SUJUVAKSI I Piirrokset: Ilkka Pesonen GAUDEAMUS HELSINKI UNIVERSITY PRESS HELSINKI • 2007
Copyright © 2007 Marjukka Kenttälä & Gaudeamus Helsinki University Press Kuvitus: Ilkka Pesonen ja Virve Sammalkorpi Kansi: Heikki Jantunen 1. painos 2007 Gaudeamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus, HYY Yhtymä www. gaudeamus. fi ISBN 978-952-495-023-7 Tämän teoksen kopiointi on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. Painopaikka: Hakapaino, Helsinki 2012
Opettajalle 9 Merkkejä ja lyhenteitä 8 Oppilaalle 10 To the student 12 P = puhekieltä KAPPALE 1 Hauska tutustua 16 Suomen kielen äänteet 17 Ymmärrätkö? Tiedätkö? 21 Aakkoset, tavutus, paino, intonaatio 18 tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne 22 Vokaaliharmonia (Pietarissa; Wienissä) 20 täällä, tuolla, siellä 22 Verbin taivutus, negatiivinen verbi 21 Monikon nominatiivi (kirjat, kynät) 22 KAPPALE 2 Mitä kello on? 28 Kysymyslause 24 Aamu, päivä, ilta, yö 30 Numerot ja viikonpäivät 26 Henkilötiedot . 32 Kenen? Genetiivi 27 Työpaikkahaastattelu . 33 Verbi tehdä 30 Ammatti 25 tässä, tuossa 34 KAPPALE 3 Kiva tavata! . 37 Mielipiteen ilmaiseminen 43 Muutama tärkeä adjektiivi . 39 Vastakohdat 41 Värit 40 Adjektiivi (nopea), adverbi (nopeasti) 44 Kodin esineet ja tavarat 42 KAPPALE 4 Ruoka 47 Nominatiivi ja partitiivi 46 Kuka? Ketä? Mikä? Mitä? 52 Subjekti, objekti 52 Minä ostan sampoota 53 Ainesanat (oliiviöljyä, bensiiniä, pesujauhetta).. 53 tämä, tätä, tuo, tuota, se, sitä 52 Milloin partitiivi? 53 KAPPALE 5 Mitä tämä pölynimuri maksaa? 58 tällainen, tuollainen, sellainen 60 Kaupassa ja torilla 59 jokin, jotakin 60 Kahvilassa, baarissa, ruokapöydässä. . 60 Saanko? Saisinko? 59 Vaatekaupassa 61 nämä housut, nuo sukat, ne kengät 61 KAPPALE 6 Anteeksi, missähän täällä on posti? 66 o//a-verbin imperfekti 68 Eri paikkoja 67 ravintolassa, ravintolasta, ravintolaan 69 käydä + Missä? 68 asemalla, asemalta, asemalle 71 mennä + Mihin? 68 Missä? Mistä? Mihin? /Minne? 70 Millä sinä matkustat? 75 kotona, ulkona, ystävän luona 72 Minne sinä olet menossa? 76 täältä, tuolta, sieltä, tänne, tuonne, sinne 74 KAPPALE 7 Verbityyppi 1 (asua, tanssia) 78 Verbityypit 1, 2, 3, 4, 5 88 Verbityyppi 2 (syödä, juoda) 80 tehdä, nähdä 88 Verbityyppi 3 (tulla, mennä, pestä) 82 Verbi + 1. infinitiivi (Minä osaan hiihtää) 86 Verbityyppi 4 ja 5 (haluta, häiritä) 84 Negatiivinen verbi (en, et, ei, emme, ette, eivät) 89 Mikko Nieminen 87 Possessiivisuffiksit (autoni autosi autonsa) 87 Voit(ko) sä auttaa mua? (P) 90 Sisällysluettelo
KAPPALE 8 Laura lähtee ulos Katrin ja Danielin kanssa (P) 96 k-, p-, t-vaihtelu verbityypissä 1 (lukea: luen) 95 Jenni menee töihin 97 k-, p-, t-vaihtelu nomineissa, vartalo (leipä: leivä-) 100 Linja-autoasemalla 101 Illatiivi ja muut paikallissijat (kirkkoon: kirkossa) 101 KAPPALE 9 Minulla on auto. Minulla ei ole autoa 106 Omistuslause 106 Annen elämästä 109 Riitalla on poika, Riitta Rannalla on poika 110 tällä lapsella, tuolla pojalla, sillä miehellä 111 Sillä mukavalla naisella oli kaunis hymy 110 Minulla on nälkä 111 Pöydässä on neljä jalkaa 109 Sairastaminen 113 Ihminen 112 Minkä näköinen hän on? 114 KAPPALE 10 Minne? Missä? Mistä? 121 -/' (lasi: lasia: lasi-); -i (ovi: ovea: ove-) 117 tässä, tällä, tuossa, tuolla, siinä, sillä 122 -i (pieni: pientä: piene-); -si (vesi: vettä: vede-).. 117 Mikä on sanan perusmuoto? 118 -e (kone: konetta: konee-) 117 monta lautasta, kaikki lautaset 120 -nen (nainen: naista: naise-) 117 KAPPALE 11 Ilpo muuttaa uuteen asuntoon 128 -si (uusi: uutta: uude-) 129 Mikä on sanan perusmuoto? 130 -in (avain: avainta: avaime-) 129 Mitä on eteisessä? 132 -is/-as/-äs (vieras: vierasta: vieraa-) 129 Kutsu juhliin 133 -us/-ys/-os/-ös (kokous: kokousta: kokoukse-).. 129 Kertausta 138 Muutama lausetyyppi 135 KAPPALE 12 Minä juon kupin kahvia 145 Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti 146 Voitko avata ikkunan? 148 Tykkäätkö + -STA? = Pidätkö + -STA? 152 Ostoksilla 151 ostaa + Mistä? 152 Haluat(ko) sä lähteä elokuviin? (P) 153 etsiä + Mistä? löytää + Mistä? 152 Minä en ole ihan varma 155 Mahdollisuuden ilmaiseminen (ehkä, taitaa) 155 Kenelle sinä kirjoitat? 155 Keneltä? Kenelle? (häneltä, sinulle) 154 Matka kestää tunnin 156 Millä bussilla? Mihin bussiin? 156 KAPPALE 13 Päätä särkee 158 Verbityyppi 1: k-, p-, t-vaihtelu (antaa: annan)... 159 Kelpaako tämä bussilippu? 158 Verbityyppi 3 ja 4: k-, p-, t- (maata: makaan) 164 Miltä kanavalta se elokuva tulee? (P) 158 Pekan päivä 171 Töissä (P) 167 halata: halaan, avata: avaan, kokeilla: kokeilen 166 Pieniä ongelmia (P) 168 juosta: juoksen 169 KAPPALE 14 Suomi, Ahvenanmaa, Suomen historiaa 175 Genetiivi (Mikon auto, tohtori Koskisen auto).... 177 Onko sinusta mukava asua Suomessa? 176 Mielipiteen ilmaiseminen (Minusta on kiva) 176 Annen työpäivä 180 jäädä + Mihin? kuulua + Mihin? 183 Postpositioita (pöydän alla, pöydän takana) 181 rakastua + Keneen? 183 Mistä sä oot kiinnostunut? (P) 183 tutustua museoon, tutustua häneen 183 Millaisessa kaupungissa sinä asut? 184 -uus/-yys (avaruus: avaruutta: avaruude-) 183
KAPPALE 15 Puhelimessa 186 Kylään kutsuminen 186 Minun täytyy maksaa tämä lasku 187 Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi 187 Tämä kone täytyy korjata 191 Täytyy mennä 191 Kuukaudet 192 Minun täytyy/pitää/on pakko lähteä 189 viime talvena, tänä vuonna, ensi kuussa 192 Millä viikolla? Missä kuussa? Minä vuonna? 192 Vuodenajat: talvi, kevät, kesä, syksy 194 On kuuma. On kaunista. On pilvistä. Sataa 195 Sää 195 KAPPALE 16 Työkaverit juttelevat (P) 201 k-, p-, t-vaihtelu: 198 syömään, syömässä, syömästä 203 -e (liike: liikettä: liikkee-) 198 Hetkinen vain! (P) 207 -in (soitin: soitinta: soittime-) 198 Pyydätkö häntä soittamaan? 205 -is/-as/-äs (tehdas: tehdasta: tehtaa-) 198 Pian lakkaa satamasta 205 -ton/-tön (työtön: työtöntä: työttömä-) 198 Me lähdetään baariin (P) 208 -tar/-tär (tytär: tytärtä: tyttäre-) 198 Verbi + -MAAN (joutua lähtemään) 205 (tennis: tennikse-; vihannes: vihannekse-) 200 Verbi + -MASTA (kieltää tupakoimasta) 205 MA-infinitiivi = 3. infinitiivi 204 KAPPALE 17 Kylässä 210 Positiivinen imperfekti (Asuin ennen Berliinissä) 212 Mitä sinä olet hyvä tekemään? 211 jättää/jäädä + Mihin? /-MAAN 210 kuukausi sitten, kuukauden kuluttua 211 päästä + -MAAN 210 Mitä tein eilen? 217 joutua + -MAAN 210 KAPPALE 18 Anne ja Ilpo menivät naimisiin 221 Negatiivinen imperfekti (En nähnyt sitä) 220 löytää, löytyä 222 Transitiivi- ja intransitiiviverbit (nousta, nostaa).. 222 KAPPALE 19 Elämästäni 228 Perfekti ja pluskvamperfekti (olen/olin asunut)... 229 Minusta tulee tulkki 228 Tuloslause (Hänestä tuli lääkäri) 228 Kolme karhua 233 osallistua + Mihin? 228 yo/ca-pronomini (Mies, joka soitti, on työtoverini) 234 KAPPALE 20 Mökki on suuri. Mökki ei ole suuri 237 Millainen? Millaista? 236 Vesi on kylmää 237 Predikatiivilause (Talo oli vanha) 237 Pidätkö sinä minusta? 239 pitää + -STA, tykätä + -STA 239 Pidätkö tanssimisesta? 239 Verbaalisubstantiivi -minen (lukeminen) 239 Mielipiteen ilmaisu 239 -ut/-yt (olut: olutta: olue-) 241 yksi, yhtä, kaksi, kahta 241 -nut/-nyt (väsynyt: väsynyttä: väsynee-) 241 lämmin, lämpimät, hapan, happamat, sydän... 242 -uus/-yys/-us/-ys (rakkaus: rakkautta: rakkaude-) 241 KIELIOPPIOSA Verbityypit ja verbien taivutus 246 Nominien sijat ja niiden käytöstä 262 Nominien astevaihtelu (k-, p-, t-vaihtelu) 249 Pitää-verbin merkityksiä 267 Nominien taivutuksesta 251 Pronominit 268 Lausetyypit 255 Puhekielestä 271 Verbi + 1. infinitiivi 255 Sanasto 274 Verbi + MA-infinitiivi 256 Lyhenteitä ja merkkejä 320 Verbi + verbaalisubstantiivi (-minen) 256 Kielioppia 321
Merkkejä ja lyhenteitä, joita on muun muassa (= mm. ) sanakirjoissa - tavuviiva jne. ja niin edelleen — ajatusviiva jnk jonkin , pilkku jssak jossakin piste jstak jostakin kaksoispiste; osoittaa usein jtak jotakin vaihtelua K konsonantti ; puolipiste kom. komitatiivi ? kysymysmerkki kond. konditionaali ! huutomerkki konj. konjunktio (puhe tai asia) jatkuu kpl kappale(tta) / kauttaviiva; ‘tai’ ks katso ~ aaltoviiva; 'tai' lukus. lukusana ei tapahdu muutosta lyh. lyhenne = on sama kuin... mm. muun muassa Ф vastakohta mon. monikko murt. murteissa, murteellinen abess. abessiivi n. noin abi. ablatiivi neg. negatiivinen adess. adessiivi nom. nominatiivi adj. adjektiivi ns. niin sanottu adv. adverbi nyk. nykyään, nykyisin advl adverbiaali obj. objekti akk. akkusatiivi part. partitiivi ali. allatiivi pass. passiivi ark. arkikielessä, arkikielinen perf. perfekti elät. elatiivi pers. persoona esim. esimerkiksi pluskv. pluskvamperfekti ess. essiivi poss. suff. possessiivisuffiksi gen. genetiivi postp. postpositio harj. harjoitus predvi predikatiivi harv. harvinainen; harvoin prees. preesens huom! huomaa! prep. prepositio ill. illatiivi pron. pronomini imp. imperatiivi puhek. puhekielessä imperf. imperfekti ruots. ruotsalainen iness. inessiivi s. sivu inf. infinitiivi saks. saksalainen instr. instruktiivi subj. subjekti interj. interjektio subst. substantiivi itr intransitiivinen verbi sl slangia jk jokin tav. tavallinen, tavallisesti jkhun johonkuhun tm. tai muuta jkksi joksikuksi tms. tai muuta sellaista jklla jollakulla tr transitiiviverbi jklle jollekulle transl. translatiivi jklta joltakulta us. usein jkn jonkun V verbi jkna jonakuna V vokaali jksik joksikin vart. vartalo jkssa jossakussa ven. venäläinen jksta jostakusta vrt. vertaa jkta jotakuta VV kaksi vokaalia jku joku yks. yksikkö jllak jollakin yi. yleensä jllekin jollekin yleisk. yleiskielessä jltak joltakin ym. ynnä muuta jnak jonakin yms. ynnä muuta sellaista
OPETTAJALLE Suomi sujuvaksi 1 on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikön suomi vieraana kielenä -opettajien kanssa. Kirjaa laadittaessa on yritetty ottaa huomioon ennen kaikkea opiskelijoiden kielenkäyttötarpeet. Kieliopin tarkastelussa on pyritty siihen, että se lähtisi opiskelijan ilmaisutarpeesta ja perustuisi havaintoihin, joita opiskelija on jo aiemmin esitellyn materiaalin perusteella tehnyt. Uusi opiskeltava asia erottuu muusta aineksesta ja opiskelijalle syntyy selvä mielikuva kielen rakenteesta. Kirjaa on käytetty Kielipalvelujen suomen kielen kursseilla hyvin tuloksin. Tämä kirja sisältää kahden ensimmäisen peruskurssin aikana opiskeltavan aineiston. Kirjan elävän ja todentuntuisen kuvituksen on tehnyt taiteilija Ilkka Pesonen. Olen saanut tukea ja neuvoja monilta opettajatovereiltani. Etenkin haluan kiittää Kielipalvelujen johtajaa, esimiestäni, FL Seija Korhosta, monista neuvoista ja tuesta kirjan kirjoitusvaiheessa. FT Riitta Korhoselta olen saanut runsaasti apua sekä käytännön neuvoja. Haluan kiittää häntä mitä lämpimimmin kaikesta avusta, mitä olen saanut. Haluan myös kiittää Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen opettajia siitä jatkuvasta tuesta, jota sain Kieli käyttöön - suomen kielen alkeisoppikirjaa suunnitellessani. Sitten haluan vielä erityisesti kiittää opettajatovereitani FM Marketta Huitua, FM Päivi Vetschiä, FM Sari Päivärinnettä, FM Sanna Teerenhovia ja Anna-Maija Luomia Helsingin yliopiston kielikeskuksen Kielipalveluissa. Sanaristikkokirjaa - Marketta Huitu Kuvaristikoilla suomen kieltä taitamaan (Yliopistopaino Helsinki 1994) - suositellaan käytettäväksi tämän oppikirjan rinnalla. Sen avulla sanaston omaksumista voidaan hauskasti tehostaa. Toivon, että kirjasta on iloa ja hyötyä kaikille suomen kielestä kiinnostuneille. Helsingissä 22. elokuuta 2006 Marjukka Kenttälä
OPPILAALLE Tervetuloa oppimaan suomea! Oletko joskus kuullut suomea tai puhutko jo vähän suomea? Suomen kieli on kaunis kieli. Se on myös hyvin erikoinen ja erilainen kieli. Kielen rakenne on looginen, mutta sanat eivät valitettavasti muistuta indoeurooppalaisten kielten sanoja. Siksi on tärkeää, että harjoittelet sanastoa usein ja eri tavoin. Ilman sanoja et voi puhua etkä voi ymmärtää, mitä ihmiset sinulle sanovat. Seuraavassa on ohjeita, miten voit opiskella suomea: 1) Jos vain on mahdollista, kuuntele teksti ensin CD: ltä tai kasetilta ja yritä ymmärtää tekstin sisältö ilman sanakirjaa. Katso sen jälkeen uudet sanat sanakirjasta tai sanastosta ja lue teksti uudelleen läpi. Lue se ääneen pari kertaa. Opettele sen jälkeen tekstin lauseet niin hyvin, että muistat koko lauseen ja sen rakenteet helposti. Toista lausetta ääneen - kirjaan katsomatta - pari kertaa. Tämän jälkeen muunna lausetta (huom. esim. 2-3 muunnosta) suullisesti. Kuvittele muunnettujen lauseiden sisältö mielessäsi. Esimerkiksi: "Sitten hän katsoo vähän sanomalehteä. ” a) Tee lauseesta kysymys. Mitä hän katsoo? Katsooko hän sanomalehteä? Miksi hän katsoo sanomalehteä? Milloin hän katsoo sanomalehteä? b) Vaihda subjektia. Sitten nainen katsoo vähän sanomalehteä. c) Vaihda yksiköllinen subjekti monikolliseksi ja päinvastoin. Sitten he katsovat vähän sanomalehteä. d) Muunna lause negatiiviseksi. Hän ei katso sanomalehteä. e) Vaihda objektia. Sitten hän katsoo vähän aikaa elokuvaa. f) Vaihda verbiä. Sitten hän lukee vähän sanomalehteä. g) Vaihda adverbiaalia (ajan-, paikan-, tai tavanilmausta). Metrossa hän katsoo vähän sanomalehteä. h) Lisää lauseeseen adverbiaali (ajan-, paikan- tai tavanilmaus). Sitten hän katsoo nopeasti vähän sanomalehteä. i) Lisää lauseeseen sana ehkä, toivottavasti, luultavasti, onneksi tai valitettavasti. Sitten hän ehkä katsoo vähän sanomalehteä. j) Vaihda verbin aikamuotoa: preesens imperfektiksi ja imperfekti preesensiksi. Sitten hän katsoi vähän sanomalehteä.
2) Tämän jälkeen etsi ne sanat, jotka sinun on vielä vaikea muistaa, ja kirjoita uusista sanoista 7-10 lausetta. 3) Kirjoita tekstistä 10-15 kysymystä paperille. 4) Sen jälkeen kuuntele teksti uudelleen CD: ltä tai kasetilta ja yritä ääntää lauseet mallin mukaan. 5) Opettele teksti niin hyvin, että osaat kertoa tekstin tapahtumat tunnilla. 6) Sido teksti omaan elämääsi ja kirjoita tekstin teemasta oma kirjoitelma (noin 10-20 lausetta). Kirjan lopussa on aakkosellinen sanasto. Sanan hallinta tarkoittaa kolmea asiaa: a) sanan merkityksen hallintaa b) taivutuksen hallintaa c) tietoa sanan sopivuudesta eri käyttöyhteyksiin. Pyri siis opettelemaan sana omassa kontekstissaan: tilanteessaan ja lauseyhteydessään. Sanaa opetellessa kannattaa merkityksen lisäksi painaa mieleen sanan taivutusmuodot ja rektio. LOPUKSI Tärkeintä on puhutun kielen ymmärtäminen, luontevan suullisen kielitaidon karttuminen ja oman tekstin tuottaminen. Kurssin aikana opitaan yleensä tärkeimmät kieliopilliset seikat ja harjoitellaan kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssilla ei useinkaan käsitellä kirjan kaikkia tekstejä; ne jäävät myöhempää itseopiskelua varten. Tämä on tärkeää. Kestää nimittäin aika kauan ennen kuin pystyt ymmärtämään sanomalehti- tekstiä tai kaunokirjallista tekstiä. Siksi on hyvä, että sinulla on kirjassa lisäaineistoa, jonka pystyt ymmärtämään itsenäisesti opiskellen. Uuden kielen oppiminen vaatii työtä. Opiskele päivittäin kurssin lisäksi 1, 5-2 tuntia kotona. Silloin huomaat, että edistyt. Jotta oppisit uuden kielen, sinun täytyy harjoitella kielen käyttöä säännöllisesti ja monin eri tavoin. Edistyminen vaatii, että työskentelet valitsemasi jakson aikana tiiviisti. Itsenäinen opiskelu on tärkeää, koska silloin voit miettiä rauhassa asioita ja opetella ääneen tekstin ilmauksia. Suomen kielellä on usein oma erityinen tapansa ilmaista eri asioita, ja ilmausten oppimiseen menee aikaa. Uusien sanojen muistamista ja erilaisten lauseiden muodostamista on helppo harjoitella sanakorttien avulla. Lauseet voivat olla aivan hullunkurisiakin. Kirjoita myös päiväkirjaa suomeksi; siten arkielämän tavalliset sanat tulevat sinulle tutuksi. Etsi kirjeenvaihtotoveri ja kirjoita hänen kanssaan sähköpostia suomeksi. Puhu suomea itseksesi ääneen kotona - ajattele suomeksi. Katso myös suomalaisia ohjelmia televisiosta, vaikka et aluksi paljon ymmärräkään. Siten kuulet tarpeeksi suomea. Kielen prosodia tulee silloin sinulle tutuksi, ja opit ääntämään suomea hyvin. Iloista opiskelua! Marjukka Kenttälä
TO THE STUDENT Welcome to the Finnish language! Have you ever heard Finnish before, or do you already speak it a little? The Finnish language is a really beautiful one. Finnish is a special and very specific language. The structure of the language is logical, yet the words are not similar to those of Indo-European languages. This is why it is very important that you practice the vocabulary as often and in as many different ways as you can. The following study advice provides guidance as to how you can learn to speak Finnish well. 1) If possible, listen to the text first on either a CD or cassette. Initially try to understand the content and meaning of the text without consulting a dictionary. After that, look up all the new words using the dictionary and then read the text again. Also read it several times aloud. Then, learn the sentences so well that you understand the entire sentence and its structure. Once you have done that, repeat the sentence aloud twice without looking at the paper. Then try to change the wording of the sentence (2 or 3 changes). Imagine the content of the new sentences that you have created in your mind. For example: verb katsoa = 1) watch, 2) browse, 3) look at “Sitten hän katsoo vähän sanomalehteä. " “Then he browses the newspaper for a little while. ” a) Make a question of the sentence. Mitä hän katsoo? What is he looking at? Katsooko hän sanomalehteä? Is he browsing the newspaper? Miksi hän katsoo sanomalehteä? Why is he browsing the newspaper? Milloin hän katsoo sanomalehteä? When is he browsing the newspaper? b) Change the subject. Sitten nainen katsoo vähän sanomalehteä. Then the woman browses the newspaper for a little while. c) Change the subject from singular to plural or vice versa. Sitten he katsovat vähän sanomalehteä. Then they browse the newspaper for a little while. d) Make the sentence negative. Hän ei katso sanomalehteä. He doesn’t browse the newspaper. e) Change the direct object of the sentence. Sitten hän katsoo vähän aikaa elokuvaa. Then he watches the film for a little while. f) Change the verb. Sitten hän lukee vähän sanomalehteä. Then he reads the newspaper for a little while.
g) Change the adverb (the expression of time, place or manner). Metrossa hän katsoo vähän sanomalehteä. In the metro, he browses the newspaper for a little while. h) Add a new adverb to the sentence (the expression of time, place or manner). Sitten hän katsoo nopeasti vähän sanomalehteä. Then he quickly browses the newspaper. i) Add a new word to the sentence such as: maybe, hopefully, probably, luckily or unfortunately. Sitten hän ehkä katsoo vähän sanomalehteä. Then he perhaps browses the newspaper for a little while. j) Change the time of the expression: present tense to past tense and vice versa. Sitten hän katsoi vähän sanomalehteä. Then he browsed the newspaper for a little while. 2) After that, find the words that were difficult to remember and write another 7-10 sentences to include these words. 3) Write down 10-15 questions from the text on a piece of paper. 4) Following that, listen to the text again and try to pronounce the sentences according to the speech on the CD or cassette. 5) Study the text well enough to be able to tell your classmates what occurred in the text. 6) Apply the text to your own life and write your own story about the topic (of about 10-20 sentences). At the end of the book there is an alphabetical vocabulary list. Being able to use a word properly requires three criteria: a) Understanding the meaning of the word. b) Knowing how to conjugate or decline the word. c) Understanding the correct context in which you can use the word. Always try to learn the word and the context in which it should be used (both in which situation and where in the sentence). When you are trying to learn the word, you should also try to learn the different forms into which it alters and the way in which it is grammatically organised. FINALLY The most important things for any language student to learn are the understanding of the spoken language forms, learning the natural oral language requirements and to be able to express yourself also in written form. During the course, we will learn the most important grammatical lessons and then practice these, using the language in a wide variety of situations. Not all of the texts within the book will be covered within the lessons. Some of these will be left for later learning and self-study. It will take time before you can comfortably understand Finnish text within books and newspapers. Therefore it is important that you have some extra
learning material with which you can study independently and at your own pace. Learning a new language requires a lot of work. In addition to the formal classes, the student should also study at home for 1. 5 to 2 hours per day. In doing so, you will quickly notice great progress, both in your study work and in your everyday understanding of the language. Language has to be studied and practised regularly in a variety of different ways. Making progress requires that you work hard during your study periods. Independent study outside of the formal lessons is very important, as it allows you to digest and absorb the topics that have been covered in the lessons. It also provides you with an environment where you are free from the distractions of the classroom and you can confidently practise aloud the expressions from the texts. The Finnish language does have its own special ways of expressing ideas and emotions, and learning these does take time. Flash cards (or vocabulary word cards) are an excellent way to practise remembering new words and also to form different sentences. Sentences can be quite comical, too. Also try to keep a journal in Finnish, in order that common words and expressions of everyday life become more and more familiar to you. Find a friend with whom you can exchange e-mails in Finnish. Whilst at home, speak Finnish to yourself aloud. Try to think in Finnish. Watch Finnish television programmes, even if you understand very little at first. In this way, not only will your comprehension gradually improve, but you will become familiar with the intonation of the language, which in turn will help you learn to pronounce Finnish correctly. Happy studying! Marjukka Kenttälä
KAPPALE 1 - Hauska tutustua! - Ymmärrätkö? Tiedätkö? - Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne - Täällä, tuolla, siellä - Suomen kielen äänteet -Aakkoset, tavutus, paino, intonaatio - Vokaaliharmonia: Lontoossa. Wienissä: asuvat, menevät - Verbin taivutus: minä asun, sinä asut, hän asuu, me asumme, te asutte, he asuvat - Negatiivinen verbi: en, et, ei, emme, ette, eivät - Monikon nominatiivi: (kaikki) opiskelijat, kirjat, ikkunat
- Hei! - Huomenta! - Terve! - Päivää! - Moi! - Iltaa! - Hyvää yötä! Nuku hyvin! - Mitäs kuuluu? - Ihan hyvää, kiitos! Entäs sinulle? - No, ihan hyvää. - Miten menee? - Päivää! Tuula Saari. - Ihan hyvin. Entäs sinulla? - Olli Peltonen. Hauska tutustua ja tervetuloa! - Hyvin, kiitos! - Kiitos! - Mitä kuuluu? - Kiitos hyvää! Entä Teille? - Tervetuloa! - Hyvää, kiitos! - Kiitos! - Miten Te voitte? -Atshii! - Kiitos hyvin! - Terveydeksi! - Anteeksi! - Voisitko auttaa? - Ei se mitään. - Kyllä. Miten? - Kiitos paljon! - Ei kestä. - Kiitos! - Sinä puhut liian nopeasti. - Ole hyvä. Voisitko puhua vähän hitaammin, kiitos? - Olkaa hyvä! - Kiitos! - Näkemiin! - Näkemiin! - Nähdään huomenna! - Huomiseen! - Moi, moi! - Moikka! - Moido! - Hei sitten! - Hei, hei! HAUSKA TUTUSTUA!
Lyhyet Pitkät Diftongit а a-si-a Aa-si-a ai ai-ka au kau-nis 0 po-ro poo-lo oi koi-ra ou kou-lu u u-ni uu-ni ui ui-da ä ä-lä sää äi äi-ti äy käy-dä ö höl-mö mil-jöö öi öi-sin öy köy-hä У hyl-ly myy-jä У' hyi i ki-vi kii-vi iu hiu-kan e ve-ne tee ei kei-no eu neu-la ie kie-li uo tuo-li yö syö-dä Lyhyet Lyhyet Pitkät (b) baa-ri k ku-ka kk kuk-ka (c) cel-si-us P ta-pa PP kaup-pa (f) fil-mi t ma-to tt mat-to (g) gal-le-ri-a m la-ma mm lam-mas (q) bec-que-rel n ka-na nn kan-nu (x) x-kro-mo-so-mi 1 ka-la II kal-lis (z) zoo-ma-ta г ko-ri rr por-ras s kä-si SS kas-si d pöy-däl-lä h he-ti j ja V vuo-si A В С D 1. kala - kalaan vaaka - vakaa - vakka saa - sää paasto - päästö 2. poro - poroon romu - Rooma - lakkoon - lakon nousi - nuoli tuo - työ 3. suku - sukuun juutun - juuttuu- juttuun - jutun hullu - hylly kuu - kyy 4. hätä-hätään päätän - päättää - pätee - pääte väärässä - vieressä säällä - siellä 5. söpö - söpöön höösätä - hössö - höpö sähkö - sakko koulu - kuollut 6. tyly- tylyyn tyyli - tylli - tyyppi - typpi kylmä - kulma pielessä - peilissä 7. tili-tiliin tiili - tilli - tilittää - tillittää sika - siika - sekä sieni - seinä 8. perhe - perheen teema - tentti - tekee - teettää pelaa - pilaa selittää - silittää 9. tänä - tänään täällä - tällä - tälle - elää - näkee tule - tulee - tuulee tuuli - tulli - tuli 10. tapa - tapaan tappaa - tapan tuki - tukki - tukkiin Tuukka - tukka 11. sata - sataan saattaa - saatan - sataa täällä - tiellä - teille pyyhe - puuha 12. ruohon - ruohoon raahaa - raha - rauha - rauhaa teellä - teillä - teelle pyhä - piha 13. viulun - viuluun näyttää - näytä - löytää - lyödä kieli - keula - kaula pysyi - pyysi 14. vihkon - vihkoon haamu - aamu - herään - erään lehti - Leena - lahna ehjä - lahja Vokaalit Konsonantit Kuuletko, mikä on ero? Sano mallin mukaan! SUOMEN KIELEN ÄÄNTEET
Katja Mikkonen Erkki Halonen Leena Immonen Risto Kuutti Elina Pyykkö Pertti Järvinen Reetta Turpeinen Veikko Huhtinen Päivi Lappalainen Keijo Virtanen Saila Hietanen Timo Lahtinen Kuka sinä olet? Minä olen etunimi sukunimi Miten se kirjoitetaan? Se kirjoitetaan: Aakkoset a (aa) 1 (äl) w (kaksois-vee) b (bee) m (äm) X (äks) с (see) n (än) У (yy) d (dee) 0 (oo) z (tseta) e (ее) P (pee) ä (ruotsalainen oo) f (äf) q (kuu) ä (ää) g (gee) r (är) ö (öö) h (hoo) s (äs) i (ii) t (tee) j (jii) u (uu) k (koo) V (vee) TAVUTUS ka-la tuo-li us-kon aa-mu aut-taa maa lo-ma kau-an ok-sa uu-si ään-tää työ ha-lu-an hiu-kan an-taa oi-ke-a mu-se-oon tuo suk-ka rei-äs-sä kort-ti ai-no-a inst-ru-ment-ti yö jal-ka vai-keis-sa myrs-ky a-sum-me yrt-ti tie met-sä töis-sä merk-ki e-lät-te ast-ma tai Kuuntele, lue ja tavuta: Hiljan hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis. Ei saaminen rikastuta, vaan säästäminen. Kaikki tekevän käteen tulee. Joka pelissä rikastuu, se tavoissa köyhtyy. Kuuntele: Meillä olivat jo kaikki menneet nukkumaan, ja minäkin yritin olla pitkälläni, mutta kun unta ei ruvennut tulemaan siinä maatessani, niin ajattelin, että mitä minä tässä rupean kääntelehtimään, minä lähden kylälle. Sano! Toinen opiskelija kirjoittaa.
Minä olen Kaarina Nieminen. Minä olen suomalainen. Minä olen nainen. Minä puhun suomea, ruotsia, englantia ja vähän saksaa. Minä puhun huonosti englantia. Minä en puhu ranskaa. Minä asun Helsingissä. Minä olen 37-vuotias. Minä olen työssä. Minä olen opettaja. Kuka sinä olet? Minkä maalainen sinä olet? Mitä kieltä sinä puhut? Puhutko sinä hyvin englantia? Puhutko sinä ranskaa? Missä sinä asut? Kuinka vanha sinä olet? Oletko sinä opiskelija? sanomalehtikuva - Кика hän on? - Hän on... - Minkä maalainen hän on? - Hän on -Iainen/-läinen. - Onko hän nainen vai mies? - Hän on... - Mitä kieltä hän puhuu? - Hän puhuu... -aJ-ä. - Puhuuko hän hyvin englantia? - Kyllä, hän puhuu... /Ei, hän ei puhu... - Puhuuko hän ranskaa? - Joo, hän puhuu... /Ei, hän ei puhu... -Asuuko hän Suomessa? -Asuu. /Ei asu. - Missä maassa hän asuu? - Hän asuu -ssa/ssä (joskus -lla/-llä). - Missä kaupungissa? - Hän asuu -ssa/-ssä (joskus -lla/-llä). - Kuinka vanha hän on? - Hän on 20. = Hän on 20 vuotta (vanha). = Hän on 20-vuotias. - Onko hän naimisissa? - Joo, hän on naimisissa. /Ei, hän ei ole naimisissa. - Onko hän työssä? - Kyllä, hän on työssä. /Ei, hän ei ole työssä. Harjoitus Kuva => Kirjoita! Hän on... Hän ei ole... Hän on... -lainen/-läinen. Hän puhuu,.. -a/-ä. Hän ei puhu,.. -a/-ä. Hän ei asu... -ssa/-ssä (-lla/-llä). Hän asuu... -ssa/-ssä (-lla/-llä). Hän on... vuotta vanha. Hän on työssä. / Hän ei ole työssä. Hän on naimisissa. / Hän ei ole naimisissa. Minkä maalainen? Mitä kieltä? Minkä maalainen? Mitä kieltä? Hän on suomalainen. Hän puhuu suomea. Hän on kiinalainen. Hän puhuu kiinaa. Hän on ruotsalainen. Hän puhuu ruotsia. Hän on italialainen. Hän puhuu italiaa. Hän on norjalainen. Hän puhuu norjaa. Hän on irakilainen. Hän puhuu arabiaa. Hän on tanskalainen. Hän puhuu tanskaa. Hän on iranilainen. Hän puhuu persiaa. Hän on islantilainen. Hän puhuu islantia. Hän on kuubalainen. Hän puhuu espanjaa. Hän on venäläinen. Hän puhuu venäjää. Hän on brasilialainen. Hän puhuu portugalia. Hän on virolainen. Hän puhuu viroa. Hän on intialainen. Hän puhuu hindiä. Hän on englantilainen. Hän puhuu englantia. Hän on kanadalainen. Hän puhuu ranskaa. Hän on saksalainen. Hän puhuu saksaa. Hän on israelilainen. Hän puhuu hepreaa. Hän on ranskalainen. Hän puhuu ranskaa. Hän on vietnamilainen. Hän puhuu vietnamia.
Harjoitus 1 Kumpi? 1. Isabelita on filippiini 2. Halvar on islanti . -Iainen/-läinen 3. Pavel on tsekki . 4. Susanne on sveitsi 5. Masoud on irani 6. Itzak on israeli 7. Kirii on venä 8. Sofia on ruotsa 9. La on thaimaa . 10. Roxana on meksiko 11. Cigdem on turkki . 12. Yao Qin on pekingi Harjoitus 2 Kumpi? 1. Jegor asuu Minski 2. Natalia asuu Pietari . -ssa/-ssä 3. Luke asuu New Yorki 4. Elke asuu Wieni 5. Christian asuu Brysseli . 6. Anna asuu Chile 7. Ali asuu Egvpti 8. loannis asuu Ateena 9. Edmond asuu Belgia . 10. Giovanna asuu Firenze Jos sanassa on vokaali -vat He sanovat: "Huomenta! ” -ко Asutteko te Helsingissä? -ssä Me asumme Espoossa. -llä Me asumme Tampereella. -a Hän puhuu suomea. -lainen Hän on kreikkalainen. Jos sanassa ei ole а, о, и -vokaalia -vät He kysyvät: "Mitäs kuuluu? ' -kö Etsittekö te asuntoa? -ssä Hän on työssä- -llä Hän asuu Venäjällä. -ä Hän puhuu hjndiä- -Iäinen Irina on venäläinen. VOKAALIHARMONIA
ASU|A KYSY|Ä minä asun minä kysyn -n sinä asut sinä kysyt -t hän asuu hän ky syj£ -V (= vokaali) me asu mme me kysy mme -mme te a s u t te te к у s у t te -tte he asu vat he kysy vät -v at/-vät PUHUA ETSIÄ KATSOA minä sinä hän me te he minä sinä hän me te he minä sinä hän me te he SANOA NAURAA ITKEÄ minä sinä hän me te he minä sinä hän me te he minä sinä hän me te he Negatiivinen verbi: (minä щИцд) (minä etsi, *) (minä minä en puhu minä minä sinä et puhu sinä sinä hän ei puhu hän hän me emme puhu me me te ette puhu te te he eivät puhu he he HUOMAA! OLLA (minä о|еЛ) minä olen minä en T ole sinä olet sinä et ole hän on hän ei ole me olemme me emme ole te olette te ette ole he ovat he eivät ole katso n) - Minäkö? Joo, minä ymmärrän, mutta hän ei ymmärrä. - Tiedätkö sinä, mitä tämä sana tarkoittaa? - Tämäkö? Voi, en tiedä. Sori! VERBIT
Monikon nominatiivi kynä kirja ikkuna lattia tämä paperi tuo tuoli se opettaja kynät kirjat ikkunat lattiat nämä paperit nuo tuolit ne opettajat Tämä ikkuna on auki. Nämä ikkunat ovat auki. Tuo tuoli on rikki. Nuo tuolit ovat rikki. Se ikkuna on kiinni. Ne ikkunat ovat kiinni. Tämä turisti etsii hotellia. <=> Nämä turistit etsivät hotellia. Tuo opiskelija kysyy paljon. <=> Nuo opiskelijat kysyvät paljon. Se vanha lääkäri tietää paljon. <=> Ne vanhat lääkärit tietävät paljon. Tämä vauva ei itke. <=> Nämä vauvat eivät itke. Tuo naapuri ei puhu mitään. <=> Nuo naapurit eivät puhu mitään. Se hyvä ystävä ei asu Suomessa. <=> Ne hyvät ystävät eivät asu Suomessa. Harjoitus 3 Tee monikko: 1. Tämä ikkuna on auki. 2. Tuo ikkuna ei ole auki. 3. Se kirja on kotona. 4. Se kirja ei ole täällä. 5. Tämä moottori on rikki. 6. Tuo moottori ei toimi. 7. Se myyjä puhuu aina paljon. Harjoitus 4 Tee yksikkö: 1. Ne opiskelijat puhuvat jo suomea. 2. Nämä kassit eivät paina paljon. 3. Nämä tutkijat ovat työssä täällä. 4. Nuo bussit odottavat tuolla. 5. Ne ystävät asuvat vielä siellä. täällä tuolla siellä Täällä on tänään konsertti. Tuolla on penkki. Siellä on nyt sota. TÄMÄ KIRJA NÄMÄ KIRJAT
KAPPALE 2 - Henkilötiedot - Työpaikkahaastattelu - Ammatti - Numerot ja viikonpäivät - Mitä kello on? - Milloin kurssi alkaa? - Mihin aikaan elokuva alkaa? -Aamu, päivä, ilta, yö - Kysymyslauseet: Milloin hän tulee? Tuleeko hän huomenna? - Verbi tehdä - Kenen? Genetiivi: minun, sinun, hänen, meidän, teidän, heidän; Lauran, Nasrinin
Mikä sinun nimesi on? - Maria. Mitä kieltä sinä puhut? - Espanjaa, italiaa ja vähän suomea. Minkä maalainen sinä olet? - Espanjalainen. Missä sinä asut? - Helsingissä. Kuinka vanha sinä olet? - 28. Miten hyvin sinä puhut suomea? - Melko huonosti vielä. Milloin sinä olet kurssilla? - Maanantaina ja keskiviikkona. Miksi sinä opiskelet suomea? - Koska minä haluan puhua suomea. Millainen ilma tänään on? - Tänään on kaunis ilma. Kuka asuu Vantaalla? - Minä. Ketkä asuvat Espoossa? - Paul, Elke ja Liu. Kuinka monta tuntia he opiskelevat päivässä? - Neljä tuntia päivässä. Kuinka kauan he ovat täällä? - Kolme viikkoa ja kaksi päivää. Millainen se ryhmä on? - Se on hyvin kansainvälinen ja mukava ryhmä. -ko/-kö? Hän puhuu suomea. Hän asuu Saksassa. X X Puhuuko hän suomea? Asuuko hän Saksassa? Puhutko sinä hyvin englantia? - Puhun. - En puhu. Opiskeleeko hän suomea? - Opiskelee. - Ei opiskele. Katsovatko he paljon televisiota? - Katsovat. - Eivät katso. Asuuko hän Espoossa? -Asuu. - Ei asu. Tuletko sinä huomenna? - Tulen. - En tule. Menetkö sinä nyt kotiin? - Menen. - En mene. Oletko sinä työssä? - Olen. - En ole. Ymmärrättekö te? - Ymmärrämme. - Emme ymmärrä. Minä puhun nopeasti. Puhunko minä nopeasti? Sinä puhut nopeasti. Puhutko sinä nopeasti? Hän puhuu nopeasti. Puhuuko hän nopeasti? Me puhumme nopeasti. Puhummeko me nopeasti? Te puhutte nopeasti. Puhutteko te nopeasti? He puhuvat nopeasti. Puhuvatko he nopeasti? Negatiivinen kysymys Minä en puhu suomea. Enkö minä puhu suomea? Sinä et puhu suomea. Etkö sinä puhu suomea? Hän ei puhu suomea. Eikö hän puhu suomea? Me emme puhu suomea. Emmekö me puhu suomea? Te ette puhu suomea. Ettekö te puhu suomea? He eivät puhu suomea. Eivätkö he puhu suomea? KYSYMINEN
Harjoitus 5 Tee kysymys: Harjoitus 6 Tee kysymys: kuuluu? - Hyvää, kiitos! Entä sinulle? menee? - Hyvin, kiitos! Entä sinulla? ilma ulkona on? -Aika kiva ilma. Siellä on +20 °C (= 20 astetta). sinä Espoossa? - En asu. Minä asun Vantaalla. hän asuu? - Hän asuu Tampereella. päivää sinä olet siellä? - Minä olen siellä kaksi tai kolme päivää. sinä olet? - Minä olen 24. sinä opiskelet suomea? - Koska minä haluan puhua suomea. sinä tanssit? - Melko huonosti. te Oulussa? -Asumme. hän huomenna? -Tulee. he viikonloppuna? -Tulevat. hän joka päivä? - Opiskelee. he televisiota? - Katsovat. 1. Mitä sinä opiskelet? Minä opiskelen suomea. 2. ? Hän nauraa, koska filmi on hauska. 3. ? Minä etsin oaoer/a. 4. ? Tänään on kaunis ilma. 5. ? Me tulemme perjantaina. 6. ? Minä olen työssä yliopistossa. 7. ? Me olemme siellä kolme päivää. 8. ? Hän on sudanilainen. 9. ? Hän on 32 vuotta vanha. Ammatti: Minä olen opettaja. muusikko tarjoilija koululainen Minä olen arkkitehti. lääkäri bussinkuljettaja opiskelija Minä olen insinööri. sairaanhoitaja sihteeri kotiäiti Minä olen juristi. tutkija oopperalaulaja eläkeläinen Minä olen ekonomi. ohjelmoija balettitanssija Minä olen kemisti. IT-suunnittelija kokki Minä en ole työssä. Minä olen biologi. lakimies liikemies Minä olen työtön. Minä olen psykologi. myyntipäällikkö virkamies KYSYMINEN
1. 3. NUMEROT 0 = nolla 1 = yksi 30 kolmekymmentä 2 = kaksi 40 neljäkymmentä 3 = kolme 50 viisikymmentä 4 = neljä 60 kuusikymmentä 5 = viisi 70 seitsemänkymmentä 6 = kuusi 80 kahdeksankymmentä 7 = seitsemän 90 yhdeksänkymmentä 8 = kahdeksan 9 = yhdeksän 100 = sata 10 = kymmenen 200 = kaksisataa 11 = yksitoista 12 = kaksitoista 1000 = tuhat 13 = kolmetoista 2000 = kaksituhatta 14 = neljätoista 15 = viisitoista 10 000 = kymmenentuhatta 16 = kuusitoista 20 000 = kaksikymmentätuhatta 17 = seitsemäntoista 100 000 = satatuhatta 18 = kahdeksantoista 200 000 = kaksisataatuhatta 19 = yhdeksäntoista 20 = kaksikymmentä 1 000 000 = miljoona 21 = kaksikymmentäyksi 2 000 000 = kaksi miljoonaa 22 = kaksikymmentäkaksi 23 = kaksikymmentäkolme 24 = kaksikymmentäneljä 1 + 1 = 2 yksi plus yksi on kaksi 25 = kaksikymmentäviisi 3-2 = 1 kolme miinus kaksi on yksi 26 = kaksikymmentäkuusi 2x3 = 6 kaksi kertaa kolme on kuusi 27 = kaksikymmentäseitsemän 28 = kaksikymmentäkahdeksan 29 = kaksikymmentäyhdeksän - Montako kertaa viikossa sinä olet kurssilla? 30 = kolmekymmentä - Kaksi kertaa viikossa. - Kuinka usein sinä soitat kotiin? - Vähintään pari kertaa kuussa. VIIKONPÄIVÄT ma = maanantai Mikä päivä tänään on? Tänään on keskiviikko. ti = tiistai Mikä päivä huomenna on? Huomenna on torstai. ke = keskiviikko Mikä päivä ylihuomenna on? Ylihuomenna on perjantai. to = torstai pe = perjantai Mikä päivä oli eilen? Eilen oli tiistai. la = lauantai Mikä päivä oli toissapäivänä? Toissapäivänä oli maanantai. su = sunnuntai Milloin sinä olet työssä? - Minä olen työssä maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina, mutta minä en ole työssä lauantaina enkä sunnuntaina. Viikonloppuna minä en ole työssä. 26
Persoonapronominien genetiivi Kenen? a) c) minun meidän - Kenen tämä kirja on? - Kenen vuoro? sinun teidän - Se on minun. - Hänen. hänen heidän b) - Onko tämä sanakirja sinun? - Ei, se ei ole minun. Se on Nabilin. - Minunko? - Sinun, sinun. 24 + 15 = 39 16 + 12 = 28 28-7 = 21 59-14 = 45 2x7= 14 35 + 17 = 54 13 + 8 = 21 36 + 5 = 42 89 - 7 = 82 5 x 8 = 45 38 - 7 = 31 12 + 5= 17 156 + 3= 159 179-63= 116 7 x 4 = 28 46 - 24 = 22 15-5= 10 176-60 = 116 256 - 34 = 223 9 x 6 = 54 Mikä on Genetiivi Tomin puhelinnumero? Annen Marjan Erkin Annelin Paulan Paavon Markun Tuukan Alin Johnin Peterin Mariamin Susanin Se on yksi plus kaksi on kolme - Paljonko on viisi plus neljä? - Yhdeksän. Ratkaise tehtävä: Kuinka monta laskua on väärin? Mikä tulos ei ole oikein? Missä laskussa on virhe? Tarkasta laskut naapurin kanssa! (Se on oikein. /Se on väärin. ) Puhu suomea! PUHELINNUMEROT JA LASKEMINEN
Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä vaille kaksi. Kello on kymmenen yli yksi. Kello on kymmenen vaille kaksi. Kello on kaksikymmentä yli yksi. Kello on puoli yhdeksän. Kello on puoli kaksi. Kello on seitsemän. tasan yli puoli vuosi kuukausi viikko päivä tunti minuutti sekunti joka vuosi joka kuukausi joka viikko joka päivä yksi tunti = 60 minuuttia vaille KELLO
Mitä kello on nyt? Se on Milloin? Mihin aikaan? - Milloin kurssi alkaa? - Kurssi alkaa ensi maanantaina. ALKAA - Mihin aikaan se alkaa? - Mihin aikaan se loppuu? - Se alkaa kello yhdeksän. - Se loppuu kello yksitoista. LOPPUA - Mihin aikaan elokuva alkaa? - Milloin se loppuu? - Se alkaa kello seitsemän. - Se loppuu kello puoli yhdeksän. - Jatkuuko tämä poliisisarja vielä? - Tämäkö? Joo, jatkuu. Se jatkuu vielä ensi viikolla. JATKUA MITÄ KELLO ON? = РALJONKO KELLO ON?
Aamulla aurinko nousee. Herätyskello soi, ja minä herään. Minä nousen heti ylös. Kello on 6. Päivällä minä olen työssä toimistossa. Työssä on taas kova kiire. Puhelin soi monta kertaa. Minä olen työssä noin 8 tuntia. Illalla minä olen kotona. On paljon aikaa. Puhelin ei soi. Minä istun nojatuolissa ja katson televisiota. Televisiosta tulee tänään jalkapallo-ottelu ja monta asiaohjelmaa. Yöllä minä nukun. Ulkona on pimeä. Ikkuna on auki. Sänky on pehmeä ja lämmin. Minä nukun yleensä tosi hyvin. TEHDÄ - Mitä sinä teet huomenna? minä teen en tee - Huomennako? En tee mitään. Miten niin? sinä teet et tee - Minä teen pizzaa illalla. Tulee pari kaveria. hän tekee ei tee Tule sinäkin! (sinäkin = sinä myös) me teemme emme tee te teette ette tee - Boris tekee liian paljon työtä. he tekevät eivät tee - Niin tekee. Hän on aina työssä. Hänellä on aina kiire. Milloin herätyskello soi? Herääkö hän aikaisin? Missä hän on työssä? Nouseeko hän heti ylös? Kuinka monta tuntia hän on työssä? Onko työssä taas kova kiire? Mitä hän tekee illalla? Soiko puhelin usein työssä? Mitä televisiosta tulee tänään? Entä kotona? Millainen sänky on? Nukkuuko hän yleensä hyvin? AAMU. PÄIVÄ. ILTA, YÖ
On aamu. Kello on puoli kahdeksan. Äiti sanoo: ”Hyvää huomenta! ” Poika herää ja vastaa: "Huomenta! ” On päivä. Kello on kaksi. Mies sanoo: "Hyvää päivää! ” Toinen mies vastaa: "Päivää! " On ilta. Kello on seitsemän. Mies sanoo: "Hyvää iltaa! ” Nainen vastaa: "Iltaa! ” Pian tulee yö. Kello on jo kymmenen. Isä sanoo: "Hyvää yötä! Nuku hyvin! ” Tyttö vastaa: ”Hyvää yötä! ” 3. i 4. -Hei, Tuula! - No moi! Mitä kuuluu? - Kiitos hyvää! Entä sinulle? - Kiitos hyvää! - Terve, Olli! Miten menee? - Kiitos hyvin! Entä sinulla? - Kiitos hyvin! - Kiva nähdä! - Joo, pitkästä aikaa! - No, kippis! - Kippis! - No moi, Pekka! - Mitäs kuuluu? - Mitäpä tässä. Entäs sulle? - Ei mitään erityistä. e. - Miten teidän isä voi? - Hyvin, kiitos! Hän on nyt eläkkeellä. \ 7- - Hei, anteeksi, että minä olen myöhässä! - Ei se haittaa. (= Ei se mitään. ) 9. j 10. - Nähdään huomenna! - Nähdään! - Pidetään yhteyttä! - Joo, pidetään yhteyttä! - No, voi hyvin! Soitellaan! - Joo, soitellaan! Hei sitten! 11. 12. 13. - Ole hyvä! - Kiitos! - Kiitos! - Ei kestä. - Anteeksi! - Ei se mitään. 14. 15. ie. - Hyvää viikonloppua! - Kiitos samoin. - Hyvää ruokahalua! - Kiitos samoin. - Hyvää päivän jatkoa! - Kiitos samoin. 17. 18. 19. Hyvää uutta vuotta! Hyvää syntymäpäivää! Harmin paikka! Hyvää pääsiäistä! : Paljon onnea! Voi itku! Hyvää vappua! ■ Hyvää matkaa! Valitettavasti! Hyvää juhannusta! Mukavaa lomaa! Ikävä kyllä! Hyvää joulua! Pidä hauskaa! Olen pahoillani. Hyvää huomenta! Huomenta! Hyvää päivää! Päivää! Hyvää iltaa! Iltaa! Hyvää yötä!
(Täytä tämä lomake huolellisesti! ): ) kuva Nimi: etunimi sukunimi Syntymäaika ja -paikka: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: lähiosoite postinumero Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: työ koti matkapuhelin Kansalaisuus: Äidinkieli: Muu kielitaito: Puhun englantia hyvin / melko hyvin / huonosti saksaa hyvin / melko hyvin / huonosti ruotsia hyvin / melko hyvin / huonosti ranskaa hyvin / melko hyvin / huonosti venäjää hyvin / melko hyvin / huonosti hyvin / melko hyvin / huonosti hyvin / melko hyvin / huonosti Ammatti: Siviilisääty: naimisissa / naimaton / eronnut / leski Oletteko te työssä? Olen. En ole. Missä te olette työssä? Olen työssä työpaikan nimi Paikka, päivämäärä ja allekirjoitus: Missä? Milloin? allekirjoitus HENKILÖTIEDOT
KPL 2 TYÖPAIKKAHAASTATTELU Haastattelija (esimerkiksi johtaja, henkilöstöpäällikkö tai esimies) kysyy: Hakija vastaa: 1. Mikä teidän nimenne on? 2. Mikä teidän osoitteenne on? 3. Mikä teidän puhelinnumeronne on? 4. Mikä teidän sähköpostiosoitteenne on? 5. Minkä maalainen te olette? 6. Minkä ikäinen te olette? 7. Mitä kieliä te puhutte? 8. Puhutteko te sujuvasti venäjää? 9. Milloin te tulitte Suomeen? 10. Millainen koulutus teillä on? 11. Onko teillä työkokemusta? 12. Oletteko te nyt töissä (= työssä)? 13. Missä te olette nyt töissä? 14. Onko teillä perhettä? 15. Haluatteko tehdä osa-aikatyötä vai kokopäivätyötä? 16. Kuinka monta tuntia te voitte tehdä viikossa? 17. Voitteko te olla töissä myös illalla? 18. Haluatteko te tehdä töitä joskus viikonloppuna? 19. Miksi te haluatte olla töissä meillä? 20. Milloin te voitte aloittaa työt? 21. Kuinka paljon te haluatte palkkaa? 22. Selvä! Teillä on hyvät paperit ja sen lisäksi sopiva koulutus. Me soitamme teille pian. Näkemiin! - Minun nimeni on... - Minun osoitteeni on... - Minun kännykkänumeroni on... - Minun sähköpostiosoitteeni on... - Minä olen virolainen. - Olen 35. - Minä puhun viroa, suomea, englantia ja venäjää. - Joo, puhun sujuvasti. /En puhu, valitettavasti. - Tulin viikko / kuukausi / vuosi sitten. / Tulin 3 viikkoa / 2 kuukautta / 4 vuotta sitten. / Tulin vuonna 2005 (kaksituhattaviisi). - Olen helikopterilentäjä. - On, noin kymmenen vuotta. /Ei ole vielä paljon. - Joo, olen. /En, en ole nyt. - Olen töissä Chopper Oy: ssä. /En ole nyt töissä. - Ei, ei ole. /- Joo, on. Minulla on kaksi lasta. - Osa-aikatyötä. - Voin tehdä ehkä noin 20 tuntia. - Joo, voin. /En, en voi. - Joo, haluan. /En, en halua. - Koska tämä on hyvä firma /yritys. - Voin aloittaa vaikka heti/vaikka ensi viikolla. - Kuinka paljon te yleensä maksatte? Mikä on normaali palkka? Minun palkkani oli ennen 100 euroa tunnilta. Haluaisin (= haluan; kohtelias muoto) nyt vähintään 120 euroa tunnilta. - Kiitos. Näkemiin! TEHDÄ työtä / töitä Sinä teet liikaa töitä. Sinä et ole koskaan kotona. OLLA työssä / töissä Sinä olet aina töissä. Sinulla ei ole vapaa-aikaa. liikaa = liian paljon Minulla on liian paljon töitä. Danielilla on ongelma: tarpeeksi hänellä ei ole tarpeeksi töitä.
KUVASSA ON MIES TÄSSÄ TUOSSA Mitä kuvassa on? - Kuvassa on mies. Missä herätyskello on? - Se on tässä. Mitä kirjahyllyssä on? Missä tohvelit ovat? - Ne ovat tuossa. Mitä sängyssä on? 1. sänky 2. peitto 3. tyyny 4. lakana 5. yöpuku 6. yöpöytä 7. laatikko 8. herätyskello 9. ikkuna 10. ikkunalauta 11. huonekasvi 12. verhot 13. kalenteri 14. seinä 15. ovi 16. lamppu 17. tuoli 18. puhelin 19. tietokone 20. limsapullo 21. lasi 22. kirjoituskone 23. roskakori 24. käytävä 25. kirjahylly 26. purjelaiva 27. televisio 28. nojatuoli 29. patteri 30. silmälasit 31. kengät 32. tohvelit 33. pöytäliina 34. juliste 35. matto 36. sähköjohto 37. kerrostalo 38. kuu 39. aurinko 34
KAPPALE 3 - Kiva tavata! - Minulla on koira - Minun täytyy viedä koira ulos - Minusta hän on loistava pianisti - Muutama tärkeä adjektiivi - Vastakohdat - Värit - Predikatiivilause: Tämä kynä on punainen; Tämä kynä ei ole punainen - Adjektiivi (nopea), adverbi (nopeasti) - Mielipiteen ilmaiseminen: Minusta hän on mukava
Minkä maan pääkaupunki on Kairo? - Se on n pääkaupunki. MAAILMAN KARTTA: MAAT JA PÄÄKAUPUNGIT
KPL 3 37 KIVA TAVATA! Minä olen Eiko. Minä olen japanilainen opiskelija. Minä opiskelen keramiikkaa. Minä olen 29-vuotias Minä asun nyt Helsingissä. Japanissa minä asun Tokion lähellä. Minä haluan opiskella suomea. Minä olen Rike Muller. Minä opiskelen matematiikkaa yliopistossa. Minä olen 21 vuotta vanha. Minä en ole naimisissa. Minä puhun saksaa, englantia ja vähän ranskaa. Minä olen saksalainen. Minä asun nyt Helsingissä. Osoite on Siilitie 4 A 7 00640 Helsinki. Puhelinnumero on 436 798. Saksassa minä asun Frankfurtissa Minä olen Lars Berg. Minä olen ruotsalainen. Minä olen naimisissa. Tavallisesti me (Tuula ja minä) asumme Tukholmassa, mutta nyt me asumme Oulussa. Tuula opiskelee siellä lääketiedettä. Minä olen siellä työssä. Minä olen insinööri. Minä puhun työssä ruotsia ja englantia. Kotona me puhumme ruotsia ja joskus vähän suomea. Minä olen Häkan Malmström. Minä olen myös ruotsalainen. Minä puhun ruotsia, englantia ja vähän ranskaa. Minä puhun hyvin vähän suomea. Minä olen työssä Nokialla. Minä olen henkilöstöjohtaja. Me puhumme työssä ruotsia ja englantia. Kotona me puhumme valitettavasti vain ruotsia. Maria puhuu hyvin ruotsia, koska hän on suomenruotsalainen. Me asumme Porvoossa. Minä olen Ali Mohamud Abdi. Minä olen somalialainen. Minä puhun somaliaa ja englantia. Minä olen 27. Minä asuin ennen Somaliassa. Siellä minä olin työssä. Suomessa minä en ole vielä työssä. Minä opiskelen suomea. Minä puhun jo melko hyvin suomea. Minä asun nyt Vantaalla.
1. 6. Minä olen Kenan Turkaslan. Minäkin asun Vantaalla - Tikkurilassa. Minä puhun turkkia, albaniaa ja vähän englantia. Minä olen osa- aikatyössä. Minä en puhu vielä hyvin suomea, ja siksi minun täytyy opiskella suomea. Minä olen Galina Zhukova. Minä olen venäläinen. Minä olen oopperalaulaja. Minä opiskelen nyt Sibelius-Akatemiassa. Minä puhun venäjää, englantia, saksaa ja italiaa. Minä asun Malminkartanossa. Minä en asu yksin. Minä asun poikaystävän kanssa. Minä olen Riitta Karvonen. Minä olen suomalainen lääkäri. Minä olen työssä Auroran sairaalassa. Me asumme kerrostalossa sairaalan lähellä, Itä-Pasilassa. Minulla on kaksi lasta, tyttö ja poika. Anna on 8-vuotias ja Markku 4-vuotias. Anna on koulussa, ja Markku on päiväkodissa. Minä en ole enää naimisissa. Minä olen eronnut. Minä olen Markus Niemenperä. Minä olen 43-vuotias. Minä olen poliisi Minä olen naimisissa; vaimon nimi on Katri. Meillä on kolme lasta. Miikka on 14-vuotias, Heikki on 11-vuotias ja Antti on 9-vuotias. Me asumme omakotitalossa Salossa. Meillä on koiranpentu. Sen nimi on Jekku. Se on vasta kolme kuukautta vanha. Se on vielä ihan pieni. Harjoitus 1 Minun ystäväni Kirjoita esimerkiksi näin: Hän on... Hän ei ole... Hän ei asu... Hän asuu... Hän puhuu... Hän ei puhu... Hän opiskelee... Hän on työssä... Hän ei ole työssä... Hän etsii... Hän katsoo... Hän ei katso... Hän nauraa... Hän tanssii... Hän herää kello... Hän nousee... Hän nukkuu... Hän tekee... Hän haluaa... Hänellä on... Hänen... Hänen täytyy... koska... Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit. -LLA on Genetiivi + täytyy + verbi (infinitiivi) Minulla on koira. Minun täytyy viedä koira ulos. Sinulla on koira. Sinun täytyy viedä koira ulos. Hänellä on koira. Hänen täytyy viedä koira ulos. Meillä on koira. Meidän täytyy viedä koira ulos. Teillä on koira. Teidän täytyy viedä koira ulos. Heillä on koira. Heidän täytyy viedä koira ulos.
KPL 3 MINUSTA HÄN ON LOISTAVA PIANISTI - Minusta tämä kirja on oikein mielenkiintoinen. - Niin minustakin! Mutta Katjasta se kirja oli tylsä. 2. - Minusta tämä elokuva on aika jännittävä. - Ihanko totta? Minusta tämä on tylsä. 3. - Brasilia on hyvin erilainen maa kuin Suomi, mutta Ruotsi on melko samanlainen. - Tuo on aivan tavallinen kasvi, mutta tämä kasvi on hyvin harvinainen. 5. - Minusta hän on vielä vieras ihminen. -Ai jaa. Minusta hän on jo tuttu. 6. - Minusta tämä on tärkeä kysymys. - Äh! Minusta se on ihan turha. - Hän on kuuluisa pianisti, mutta tämä viulisti on lähes tuntematon. - Hän esiintyy illalla Finlandia-talossa. Siellä on kansainvälinen pianokilpailu. Se on tärkeä tapahtuma. Hän esittää Sibeliuksen musiikkia. Minusta hän on loistava pianisti. Hän soittaa todella hyvin. 9. - Prode esiintyy ensi kuussa jäähallissa. - Älä nyt! Ihanko totta! Mutta kaikki liput on jo varmasti loppuunmyyty. - No, minulla on kaksi vapaalippua. Kiinnostaako sinua lähteä? - Ei voi olla totta! Tietysti minä olen kiinnostunut! Tämä oli todella mukava yllätys! 10. - Se oli minusta tosi hyvä konsertti. - Joo, niin oli. Mutta minusta he soittavat kyllä vähän liian lujaa. 11. Katsomme koulukuvaa: - Tämä luokkakaveri oli todella reilu ja luotettava, mutta tämä kaveri oli tyhmä ja itsekäs tyyppi. - Joo, niin oli. kuuluisa Ф tuntematon kansainvälinen loistava olen kiinnostunut tietysti = totta kai mukava = kiva tosi hyvä = oikein hyvä mielenkiintoinen Ф tylsä jännittävä Ф tylsä erilainen Ф samanlainen tavallinen Ф harvinainen vieras Ф tuttu tärkeä Ф turha
1. 6. VÄRIT Minkä värinen tämä on? musta valkoinen punainen sininen keltainen vihreä Banaani on keltainen. Tomaatti on punainen. Järvi on sininen. Tukka on musta. Elefantti on harmaa. - Minkä värinen Suomen lippu on? - Onko se punainen? - Mikä on Katrin lempiväri? Minkä värinen aurinko on? Minkä värinen meri on? Minkä värinen lehti on? Minkä värinen kuu on? Minkä värinen taivas on? Minkä värinen seepra on? Harjoitus 2 Katso sivua 41 ja 42 ja kirjoita lauseita mallin mukaan: Tämä punainen pyyhe on märkä. Tuo sininen sohva on liian pehmeä. Tuo keltainen pyyhe ei ole märkä. Se uusi ompelukone oli aika kallis. Köytä värikyniä, kun opiskelet! Merkitse tärkeä asia värikynällä. Väritä tämän kirjan kuvat! oranssi violetti harmaa ruskea vaaleanpunainen tummansininen Kurkku on vihreä. Appelsiini on oranssi. Laukku on ruskea. Paperi on valkoinen. - Joo, se on punainen. - Ei, se ei ole punainen. Se on. - Se on violetti.
1. uusi 2. vanha 3. iloinen 4. surullinen 5. vanha 6. nuori 7. kaunis 8. ruma 9. pitkä 10. lyhyt 11. terve 12. sairas 13. lihava 14. laiha 15. paksu 16. ohut 17. auki 18. kiinni 19. täysi 20. tyhjä 21. kallis 22. halpa 23. vaikea 24. helppo 25. rikas 26. köyhä 27. kuuma 28. kylmä 29. kuiva 30. märkä 31. valoisa 32. pimeä 33. vihainen 34. rauhallinen 35. sotkuinen 36. siisti 37. leveä 38. kapea 39. pehmeä 40. kova 41. raskas 42. kevyt 43. terävä 44. tylsä 45. hidas 46. nopea 47. korkea 48. matala 49. hapan 50. makea 51. hauska 52. tylsä 53. viisas 54. tyhmä 55. ahkera 56. laiska 57. likainen 58. puhdas 59. vahva 60. heikko Hän on hyvin kaunis. erittäin todella/tosi oikein Talo on liian kallis. hirveän kamalan kauhean Filmi on melko hyvä. aika Minusta se oli ihan hyvä filmi. suhteellisen VASTAKOHDAT
Mikä tämä on? Se on... Miten se kirjoitetaan? Onko sinulla ... kotona? - On. Minulla on. Mikä tuo on? Se on... Se kirjoitetaan... - Ei. Minulla ei ole. 1. herätyskello 2. peitto 3. tyyny 4. pesuharja 5. hammasharja 6. kampa 7. peili 8. partakone 9. pyyhe 10. laukku 11. kassi 12. sateenvarjo 13. mappi 14. avain 15. pullonavaaja 16. korkkiruuvi 17. neula 18. lanka 19. silitysrauta 20. hiustenkuivaaja 21. ämpäri 22. lattiaharja 23. kynttilä 24. kukkamaljakko 25. huonekasvi 26. postilaatikko 27. harava 28. ompelukone 29. maalipurkki 30. pensseli 31. pöytä 32. tuoli 33. kirjahylly 34. nojatuoli 35. sohva 36. roskakori 37. matto 38. sänky 39. tiskiharja 40. naulakko 41. kattila 42. paistinpannu 43. lusikka 44. haarukka 45. veitsi 46. lautanen 47. kuppi 48. lasi KODIN ESINEET JA TAVARAT
KPL 3 MINUSTA TÄMÄ ON KAUNIS Harjoitus 4 1. Meidän isoäiti on Hän ei ole 2. Meidän talo on . Se ei ole 3. Tämä sateenvarjo on . Se ei ole 4. Tämä kiriä on . Se ei ole 5. Pöytä on . Se ei ole 6. Auto on . Se ei ole 7. Tämä takki on . Se ei ole 8. Tämä huone on . Se ei ole 9. Kuppi on . Se ei ole 10. Poika on . Hän ei ole 11. Mies on . Hän ei ole 12. Tyttö on . Hän ei ole 13. Nainen on . Hän ei ole 14. Tämä veitsi on . Se ei ole Harjoitus 5 Yhdistä sopiva adjektiivi: iso lyhyt halpa jännittävä kapea helppo terve filmi laiha hame kevyt kieli huono ohut kaunis pitkä matala vaikea nuori ahkera vieras kuuma hyvä surullinen kaunis kova tyhjä kuiva ilma korkea ihminen pieni kattila täysi iloinen kallis hyvä pitkä uusi märkä fiksu laiska 43 1. Minusta tämä artikkeli on 2. Minusta tämä kiriä on 3. Minusta tämä huone on 4. Minusta tuo ikkuna on 5. Minusta tämä ravintola on 6. Minusta se filmi oli 7. Minusta tämä matto on 8. Minusta hän on 9. Minusta tämä paikka on 10. Minusta tämä kaupunki on - Ai jaa. Minusta se on - Ai jaa. Minusta se on - Ai jaa. Minusta tämä on -Ai jaa. Minusta se on - Ai jaa. Minusta tämä on - Ai jaa. Minusta se oli - Ai jaa. Minusta se on - Ai jaa. Minusta hän on - Ai jaa. Minusta tämä on - Ai jaa. Minusta tämä on Harjoitus 3
1. 6. - Olen kotoisin Meksikosta. Minä olen meksikolainen. - Minä olen silmälääkäri- - Minä olen 32 vuotta vanha. - Ennen me asuimme Ranskassa. Pariisissa. - Me asuimme siellä kuusi vuotta. - Nyt me asumme Espoossa.. - Se on Metsälammentie 36A 02810 Espoo. - Tulen kotiin kello puoli seitsemän. - Bussi lähtee kello 18J0. - Kurssi loppuu ensi viikolla. - Tentti on ensi keskiviikkona. - Tulen. - Minä opiskelen oikein ahkerasti. - Tanssin. Minä tanssin oikein hyvin. - Ulkona on aika kiva ilma. Siellä ei ole liian kylmä. - Emme. Valitettavasti emme puhu kotona suomea. - Me puhumme kotona espanjaa tai ranskaa. - En puhu. En puhu vielä sujuvasti suomea. - Minä haluan opiskella suomea, koska, minun mieheni on suomalainen ja me asumme nyt Suomessa. Minä haluan olla työssä Suomessa. Millainen? = Minkälainen? (adjektiivi) Tuo kaunis nainen on kuuluisa pianisti. Tämä ahkera opiskelija tulee aina kurssille. Sinä olet nopea. Tämä elokuva on huono. mutta: Hän on hyvä tanssija. Tämä elokuva on hyvä. Miten? (adverbi) -Sti Hän soittaa kauniisti. Hän opiskelee ahkerasti. Sinä puhut nopeasti. Hän puhuu huonosti venäjää. Hän tanssii hyvin. Hän puhuu hyvin venäjää. 44 HÄN ON KAUNIS HÄN SOITTAA KAUNIISTI TEE KYSYMYS Harjoitus 6 Miten kysyt?
KAPPALE 4 - Ruoka - Mitä ruokaa sinä ostat tänään? - Minä rakastan sinua - Nominatiivi, partitiivi: kakku, kakkua; tee, teetä; huone, huonetta - Subjekti, objekti: Mies (subjekti) lukee kirjaa (objekti) - Numero + partitiivi: yksi kirja, kaksi kirjaa, kolme kirjaa, neljä kirjaa... - Monta, pari, puoli + partitiivi: monta kirjaa, pari banaania, puoli tuntia - Milloin partitiivi? - Persoonapronominien partitiivi: minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä - Tämä, tätä; tuo, tuota; se, sitä - Ainesanat: vettä, kahvia, suolaa, viiniä, sampoota, pesujauhetta
1. 7. MINÄ OSTAN OLIIVIÖLJYÄ Mitä sinä juot? Minä juon Mitä sinä syöt? Minä syön Mitä sinä ostat? Minä ostan Partitiivi Nominatiivi maitoa- maito piimää. piimä appelsiinimehua. appelsiinimehu viiniä- viini kahvia. kahvi kaakaota. kaakao teetä- tee olutta. olut vettä- vesi leipää- leipä lihaa- liha kalaa- kala keittoa- keitto kakkua- kakku suklaata- suklaa lammasta- lammas suolaa- suola pippuria. pippuri oliiviöljyä- oliiviöljy voita. voi ananasta- ananas salaattikastiketta. kastike tomaattisosetta. sose leivinjauhetta. jauhe tuoretta leipää- tuore leipä Mitä sinä syöt aamulla? Mitä sinä juot aamulla? - Minä syön paahtoleipää. - Minä juon teetä. SYÖDÄ syön syömme JUODA juon juomme syöt syötte juot juotte syö syövät juo juovat
KPL 4 RUOKA 1. maito 2. piimä 3. kahvi 4. kerma 5. tee 6. sokeri 7. olut 8. limsa 9. murot 10. puuro 11. leivos 12. kakku 13. jäätelö 14. keksi 15. suklaa 16. viineri 17. pulla 18. sämpylä 19. ranskanleipä 20. voi 21. voileipä 22. juusto 23. marmeladi 24. ruisleipä 25. karjalanpiirakka 26. kurkku 27. tomaatti 28. salaatti 29. kaali 30. роrkkаnа 31. herne 32. sieni 33. mansikka 34. viinirypäleet 35. kirsikka 36. banaani 37. sitruuna 38. appelsiini 39. omena 40. päärynä 41. sipuli 42. valkosipuli 43. peruna 44. anjovissäilyke 45. katkarapu 46. rapu 47. kala 48. kana 49. paisti 50. kyljys 51. kinkku 52. jauheliha 53. makkara 54. muna 55. nakkimakkara 56. lenkkimakkara 57. sinappi 58. ketsuppi
1. 7. MITÄ RUOKAA SINÄ OSTAT TÄNÄÄN? Minä ostan maitoa teetä. Co fit a. tonnikalaa. Opettele nämä sanat erikseen (objekti on yleensä monikon partitiivissa): Minä ostan hedelmiä / vihanneksia / sieniä / herneitä / viinirypäleitä / kirsikoita / katkarapuja / rapuja / nakkeja/ muroja / jauhoja. Harjoitus 1 1. Anne ostaa tänään 2. Me ostamme 3. Ostatko sinä tänään 4. Juotko sinä usein 5. Entä 6. Me syömme usein 7. Hän juo 8. Terttu juo 9. Syötkö sinä paljon 10. Minä en syö 11. Haluatko sinä 12. Minä en juo ME LAITAMME RUOKAA YHDESSÄ Harjoitus 2 1. Me teemme tänään pizzaa ja salaattia. Mitä meidän täytyy ostaa? - Meidän täytyy ostaa... 2. Mitä sinun täytyy ostaa tänään kaupasta? - Minun täytyy ostaa... 3. Täytyykö sinun ostaa tänään leipää? - Joo, minun täytyy. /- Ei, minun ei tarvitse. 4. Mitä sinulla on nyt jääkaapissa? - Minulla on... 5. Onko sinulla suolaa kotona? - Joo, minulla on. /- Ei, minulla ei ole. 6. Mitä maustetta sinä käytät paljon? - Minusta inkivääri on hyvää. Minä käytän paljon inkivääriä. 7. Mikä ruoka on sinusta hyvää? - Minusta intialainen ruoka on hyvää. 8. Mitä ruokaa sinä laitat usein? - Minä laitan usein lammasta. Se on Aysanin mieliruokaa. (LIHA). (RUOKAÖLJY) (LEIPÄ)? (KAAKAO)? (TEE)? (LAMMAS). (OLUT). (VESI). (SUKLAA)? (MAKKARA). (PUNAVIINI)? (ALKOHOLI).
PARTITIIVI KPL 4 yksi tyttö kaksi tyttöä yksi musta kissa kaksi mustaa kissaa yksi sormus kaksi sormusta yksi mies kaksi miestä yksi vyö kaksi vyötä yksi televisio kaksi televisiota yksi kirja kaksi kirjaa yksi poika kaksi poikaa kolme poikaa neljä poikaa yksi avain monta avainta yksi puhelin kaksi puhelinta yksi puu kaksi puuta kaksi radiota
1. 7. LUKUSANA + PARTITIIVI pari mustaa kissaa monta mustaa kissaa Nominatiivi Partitiivi 1 talo 2 taloa •ai -ä -V (vokaali) 1 koulu 5 koulua 1 kynä 7 kynää 1 seinä 4 seinää 1 tie 3 tietä -ta /- tä -VV 1 museo 6 museota 1 avain 8 avainta -ta / -tä -K (konsonantti) 1 mies 9 miestä 1 huone 120 huonetta -tta / -ttä -e 1 kirje monta kirjettä lukusana (2, 3, 4... ) + partitiivi monta + partitiivi pari (2) + partitiivi puoli (1/2) + partitiivi kaksi vanhaa koiraa monta kaunista tyttöä pari kurkkua puoli tuntia kaikki mustat kissat kaksi mustaa kissaa
KPL 4 LUKUSANA + PARTITIIVI Harjoitus 3 4 pitkää poikaa (pitkä poika) 2 (MUKAVA TYTTÖ) 3 (MATALA TALO) 6 (KOVA SÄNKY) 4 (OHUT SEINÄ) 5 (AHKERA SIHTEERI) 4 (METRI) 50 (SENTTI) 7 (ISO MUSEO) 2 (HYVÄ RADIO) 3 (PITKÄ TIE) 6 (VANHA PUU) 3 (KUULUISA MIES) 6 (KERROS) 2 (KALLIS PUHELIN) 1 (UUSI AVAIN) 5 (VALOISA HUONE) 2 (LENTOKONE) 25 (ASTE) 3 (PITKÄ KIRJE) 4 (LYHYT HAME) monta (VANHA BUSSI) monta (TURISTI) pari (PÄÄRYNÄ) puoli (TUNTI) puoli (KILO) Harjoitus 4 1. Minulla on kaksi (BANAANI). 2. Meillä on pari (HARJOITUS). 3. Minulla on monta (HYVÄ YSTÄVÄ). 4. Hänellä on viisi (POIKA). 5. Minä ostan kolme (PULLO) coca-colaa. 6. Maljakossa on viisi (KAUNIS RUUSU). 7. Ulkona on + 20 (ASTE).
Mitä mies lukee? Mies lukee kirjaa. Mitä tyttö odottaa? Tyttö odottaa bussia. Mitä mies korjaa? Mies korjaa tätä autoa. Mitä mies rakentaa? Mies rakentaa taloa. Ketä Matti rakastaa? Matti rakastaa Merviä. Ketä lääkäri tutkii? Lääkäri tutkii tätä potilasta. Mikä? Mitä? tämä auto tätä autoa tuo seinä tuota seinää se bussi sitä bussia Kuka? Ketä? Mervi Merviä potilas potilasta Kuka tulee illalla? Mervi tulee illalla. Ketä Matti odottaa? Matti odottaa Merviä. Tuo humalainen mies häiritsee minua. Persoonapronominien partitiivi: Ketä? minä minua sinä sinua hän häntä me meitä te teitä he heitä Mitä mies maalaa? Hän maalaa tuota seinää. Ketä Niko auttaa? Niko auttaa tuota naista. Niko auttaa häntä. SUBJEKTI + VERBI + PARTITIIVIOBJEKTI
KPL 4 MILLOIN PARTITIIVI? Kuka Anders (subjekti) Ketkä Miehet (subjekti) soittaa (verbi) mitä? saksofonia. (objekti) pelaavat (verbi) mitä? lentopalloa. (objekti) Milloin partitiivi? 1) lukusana (2, 3, 4... ) + partitiivi kaksi poikaa monta monta poikaa от (2) pari tomaattia puoli (1/2) puoli tuntia 2) subjekti + verbi + objekti aj Minä odotan häntä. verbi + partitiivi Me odotamme bussia. ODOTTAA Te autatte aina minua. AUTTAA Me rakastamme sinua. RAKASTAA b) Me käytämme sanakirjaa. verbi + usein partitiivi Katri ajaa autoa. He pelaavat tennistä. Sinä soitat kitaraa. c) He syövät keittoa. verbi + ainesana Kaikki juovat kahvia. => partitiivi Me ostamme tuoretta leipää. 'vähän jotakin' Minä ostan astianpesuainetta. - Mitä sampoota sinä käytät? - Minä käytän yleensä tätä sampoota. - Käytätkö sinä tätä pesujauhetta? - Joo, minä käytän yleensä sitä.
1. 8. PARTITIIVI Harjoitus 5 Tee lause. Sanat ovat sekaisin. Pane sanat oikeaan järjestykseen ja oikeaan muotoon. bussi - odottaa - mies - kymmenen - minuutti Malli: Mies odottaa Bussia kymmenen minuuttia lukea - kirja - nainen leipoa - tänään - äiti - pulla ajaa - bussi - bussinkuljettaja sairas - hoitaa - eläinlääkäri - tämä - koira mies - paljon - tehdä - työ televisio - katsoa - mies - joka ilta rakastaa - minä - sinä
KPL 4 PARTITIIVI 1. Minulla on kaksi 2. Me odotamme 3. Minä voin auttaa 4. Minä rakastan 5. Tuo mies odottaa 6. Taksinkuljettaja ajaa 7. Minä käytän paljon 8. Hänellä on kolme 9. Täällä on monta 10. Hän käyttää aina 11. He pelaavat 12. Meidän naapuri soittaa usein 13. Minä etsin 14. Minä odotan Harjoitus 6 1. Ajatko sinä usein (AUTO)? 2. Katsotko sinä paljon (TELEVISIO)? 3. Pelaatko sinä (TENNIS)? 4. Kirjoitatko sinä nyt (KIRJE)? 5. Soitatko sinä (PIANO)? 6. Odotatko sinä (BUSSI)? 7. Autatko sinä usein (SE NAAPURI)? 8. Käytätkö sinä vielä (TÄMÄ TIETOKONE)? 9. Minä odotan (MARKUS). 10. Minä etsin (SE AVAIN). 11. Markus etsii (SOPIVA ASUNTO). Harjoitus 7 Täydennä lauseet. Keksi sopiva sana ja pane se oikeaan muotoon.
1. 8. KERTAAMME VOKAALIHARMONIAA a o u Hän juo olutta. Museossa on monta kaunista taulua. He odottavat taksia. i e Minä juon teetä. Toimistossa on kolme sihteeriä. ä ö у Me ostamme öljyä. Yhdyssanat: voi + leipä ► voileipä monta voileipää jää + kaappi ► jääkaappi kaksi jääkaappia kirja + hylly ► kirjahylly pari kirjahyllyä Harjoitus 8 1. Hän puhuu (HINDI). 2. Hän puhuu (ESPANJA). 3. Puhutko sinä (TURKKI)? 4. Minä etsin (KALENTERI). 5. Katri etsii (TE). 6. Ostan viisi (APPELSIINI). 7. Haluatteko (MEHU)? 8. Hänellä on kaksi (HERÄTYSKELLO). 9. Haluatko sinä vähän (PUNAVIINI)? 10. Aamulla minä syön kaksi (PAAHTOLEIPÄ). 11. Hän ostaa (BENSIINI). 12. Me ostamme (OLIIVIÖLJY). 13. Ulkona on kaksi (VIERAS MIES). 14. Postilaatikossa on monta (PAKSU KIRJE). 15. Täällä on kaksi (TUTTU SIHTEERI). 16. Tässä on kolme (CD-LEVY). 56
KAPPALE 5 - Kaupassa ja torilla - Kahvilassa ja baarissa - Ruokapöydässä - Vaatekaupassa - Tällainen, tuollainen, sellainen - Nämä housut, nuo sukat, ne kengät - Ostoksilla käyminen
Kirjoita hinta kuvan alle. Kysy, mitä pölynimuri/mikrouuni/astianpesukone jne. (= ja niin edelleen) maksaa. Kurssikaveri on myyjä, ja hän vastaa. Malli: -Anteeksi, mitä tämä mpЗ-soitin maksaa? - Se maksaa... - Se on liian kallis. En ota sitä. (tai) - Minusta se on aika halpa. Minkä maalainen se on? Otan sen. Ф En ota sitä. 1. jääkaappi 2. hella 3. mikrouuni 4. astianpesukone 5. pakastin 6. pesukone 7. pölynimuri 8. kahvinkeitin 9. leivänpaahdin 10. grilli 11. vatkain 12. tehosekoitin 13. liesituuletin 14. tietokone 15. levysoitin 16. radio ja CD- soitin 17. kasettisoitin 18. kaiuttimet 19. korvalappustereot 20. pöytälamppu 21. jalkalamppu 22. kattovalaisin MITÄ TÄMÄ РOLYNIMURI MAKSAA?
KPL 5 KAUPASSA - Päivää! - Päivää! Entä Teille? - 700 grammaa jauhelihaa. - Sika-nautaa vai paistijauhelihaa? - Paistijauhelihaa, kiitos. - Tässä, olkaa hyvä! Entä muuta? - Sitten minä otan vielä Emmental-juustoa. Aika iso pala, kiitos. - Tässä, olkaa hyvä! Tuleeko muuta? - Ei muuta, kiitos. - Kenen vuoro? - Minun. - Ja mitä Teille saa olla? - Saanko kaksi ranskanleipää, kolme patonkia ja viisi vaniljaviineriä? - Entä muuta? - Hmm, yksi ruisleipä vielä, kiitos. - Päivää! - Päivää! Saanko 150 grammaa tuota makkaraa? Mitä se maksaa kilo? -12 euroa. - No sitten 150 grammaa, kiitos. TORILLA - Päivää! - Päivää! - Saanko 6 banaania, 5 appelsiinia ja 2 ananasta? Mitä ananas on kilo? - 2 euroa 30 senttiä. - Selvä. Joo, kaksi ananasta. - Se tekee yhteensä 9 euroa. - Jaha. - Päivää! - Päivää! - Mitä nuo ruusut ovat kappale? - Isot vai pienet? - Isot. - Ne maksavat kolme euroa. - No, minä otan viisi ruusua. -Hei! - Hei! Entä sinulle? - Yksi suklaajäätelötötterö. - Ole hyvä! - Joo. Ja yksi mansikkaeskimo vielä. - Kolme euroa 80 senttiä. - Kiitos! - Päivää! - Päivää! - Mitä nuo luumut ovat kilo? - Kolme euroa. - No, pistä sitten muutama. - Yksi euro ja 70 senttiä. - Päivää! - Päivää! - Onko tämä kala tuoretta? - Joo, on se. Se tuli aamulla. - Mitäs se maksaa kilo? - 3 euroa 50 senttiä. - No, pistä semmoinen runsas kilo. - 4 euroa 50 senttiä. pistää = laittaa, panna semmoinen = sellainen runsas kilo = vähän enemmän kuin kilo, esimerkiksi 1150 g Fraasit: Mitä teille saa olla? Ja teille? Entä teille? Kenen vuoro? Saanko...? /Saisinko...? (kohtelias) Sitten minä otan vielä... Entä muuta? Ja muuta? Tuleeko muuta? Ei muuta, kiitos. Ole hyvä! (kohtelias) Olkaa hyvä! (oikein kohtelias) 59
1. 9. KAHVILASSA - Päivää. - Päivää. - Yksi cappuccino ja yksi tuollainen leivos, kiitos. - 4 euroa 20 senttiä. -Anteeksi, onko tämä paikka vapaa? - Ei... Se on varattu. Sori. - Okei. Ei se mitään. Tuolla on yksi vapaa paikka. tällainen tuollainen sellainen - Päivää. - Päivää. - Kaksi kuppia kahvia ja kaksi voipullaa. Mitä se tekee yhteensä? - 7 euroa. - Saako täällä polttaa? - Valitettavasti ei saa. Mutta tuolla ulkona on vapaa pöytä. Te voitte tupakoida siellä. - Kiitos. täällä tuolla siellä BAARISSA - iltaa. - Iltaa. - Yksi olut. - Pullo vai tuoppi? - Iso tuoppi kiitos, ja sitten myös lasku. - Saammeko laskun, kiitos? - Yhteen vai erikseen? - Erikseen, kiitos. MAKSAA pankkikortilla luottokortilla käteisellä - Otatko sinä jotakin? Mitä sinä otat? - Punaviiniä. Entäs sinä? - Minä otan vain vettä. Minä olen autolla. - Haluatko sinä jotakin? Mitä sinä otat? jokin, - Mitä? Minä en kuule mitään. jotakin Tämä musiikki soi liian lujaa. (partitiivi) RUOKAPÖYDÄSSÄ Antero: Ruoka on valmista! Syömään! Leena: Istukaa vain! Antero: Ota sinä ensin! Leena: Tämä on kuuma. Antero: Joo, ole varovainen! Laura: Saanko minä vähän leipää? Leena: Totta kai, ole hyvä! Haluatko sinä margariinia? Laura: En kiitos. En minä käytä. Antero: No niin! Toivottavasti tämä maistuu! Hyvää ruokahalua! Laura: Mm, tämä on hyvää. Antero: Otatko sinä lisää? Laura: No joo, vähän, kiitos. Antero: Otatko sinä lisää perunaa? Entä kastiketta? Laura: Kiitos! Leena: Haluatko sinä lisää leipää? Laura: En kiitos. Tämä riittää. Laura: Kiitos. Se oli tosi hyvää. Antero: Kiitos! Leena: Kiitos ruoasta! Se oli tosi hyvää. Syömään! Istu! (kun on yksi ihminen) Istukaa! (kun on monta ihmistä) Ota! (kun on yksi ihminen) Ottakaa! (kun on monta ihmistä) (Kun tarjoat jotakin: ) Otatko...? Haluatko...? (Kun haluat jotakin: ) Saanko...? Saisinko...? Haluaisin... Tämä on hyvää. Se oli tosi hyvää. Kiitos ruoasta! Kiitos kahvista! Kiitos kukista! Kiitos kutsusta! Kiitos seurasta! Kiitos avusta! Kiitos soitosta! Kiitos kaikesta!
KPL 5 MITÄ NÄMÄ KENGÄT MAKSAVAT? sandaali sandaalit tämä nämä tohveli tohvelit tuo nuo käsine käsineet se ne sukka sukat kenkä kengät Mitä tämä takki maksaa? solmio hame Se maksaa Mitä nämä kengät maksavat? housut käsineet sukat saappaat luistimet Ne maksavat VAATEKAUPASSA -Anteeksi. Oletteko te myyjä? - Olen. Miten voin auttaa? - Mitähän tämä takki maksaa? - Hetkinen... jos muistan oikein, se on 179. Mikä koko se on? - Numero 44. - Se on liian suuri. Tässä on numero 42. Olkaa hyvä. - Missä voin sovittaa tätä takkia? - Tuolla, olkaa hyvä. - Sopiiko se? - Kyllä tämä sopii aika hyvin. Tämä on ihan hyvä. Harjoitus 1 Kirjoita hinta kuvan alle. Olette vaatekaupassa. Kysy, mitä takki maksaa ja mitä kengät maksavat. Kysy, voitko sovittaa. Toinen on myyjä ja toinen on asiakas. Harjoitus 2 1. Mitä sinulla on nyt päällä? 2. Mitä sinulla on päällä, kun sataa? 3. Mitä sinulla on päällä, kun on kylmä (-25 °C)? 4. Mitä sinulla on päällä, kun on lämmintä ja aurinko paistaa? 5. Mitä sinulla on päällä, kun menet ulos (= ravintolaan, baariin, diskoon, pubiin, klubille)? Harjoitus 3 Kirjoita kaksi dialogia: I) Kaupassa 2) Ravintolassa. Kerro sitten kurssitoverille, mitä kirjoitit. Myyjä myy. (myydä) Asiakas ostaa ja maksaa. (ostaa) Miten voin auttaa? Mitähän? = (kohtelias) Mitä? muistaa Ф unohtaa koko (esimerkiksi XS, S, M, L, XL) Takki sopii hyvin. (sopia) Laura sovittaa takkia. (sovittaa)
1. 9. NAISTEN VAATTEET 1. sukkahousut 2. villatakki 3. hame 4. leninki = mekko 5. päällystakki 6. talvitakki 7. jakkupuku 8. iltapuku 9. turkki 10. hattu H. turkishattu 12. käsineet 13. bleiseri 14. minihame 15. alushousut 16. rintaliivit 17. kävelykengät 18. korkokengät 19. uimapuku 20. bikinit 21. kaulaliina 22. saappaat 23. olkalaukku 24. käsilaukku 25. esiliina 26. huivi
KPL 5 MIESTEN VAATTEET 1. farkut 2. paita 3. alushousut 4. villatakki 5. aluspaita 6. ulkoilupusero 7. päällystakki 8. yöpuku 9. verkkopaita 10. sukat 11. kengät 12. vyö 13. sateenvarjo 14. solmio 15. lippalakki 16. sadetakki 17. pikkutakki 18. henkselit 19. rusetti 20. uimahousut 21. tohvelit 22. lenkkitossut 23. haalarit 24. aamutakki 25. liivit 26. pipo 27. verryttelypuku
1. 9. LASTEN VAATTEET 1. mekko 2. T-paita 3. hame 4. untuvatakki 5. villatakki 6. farkkuhaalarit 7. poolopusero 8. sadetakki 9. kurahaalari 10. talvihaalari 11. farkut 12. lapaset 13. anorakki 14. college-paita 15. shortsit 16. sormikkaat 17. pipo 18. ulkoilutakki 19. villasukat 20. kauluri 21. yöpuku 22. college-puku 23. kumisaappaat 24. lenkkitossut 25. luistimet 26. sandaalit 27. puukengät 28. kaulaliina 29. monot 30. räpylät 31. lippalakki 32. kypärä 33. talvisaappaat
KAPPALE 6 -Anteeksi, missähän täällä on posti? - Oikealla, vasemmalla; kaukana, lähellä - Missä hän on? Missä he ovat? - Missä sinä olit eilen? - Minä menen bussilla. Millä sinä matkustat? - Minne sinä olet menossa? -Asemalla, lipun ostaminen - Marian päivä - Missä? Mistä? Mihin? = Minne? - Olla-verbin imperfekti: (eilen) olin kotona; (eilen) en ollut kotona -Adjektiivi + substantiivi: sama sija (isossa kirjastossa: isoon kirjastoon: isolla torilla: isolle torille)
1. 10. ANTEEKSI. MISSÄHÄN TÄÄLLÄ ON POSTI? Tavaratalossa: - Anteeksi, missä täällä on WC (= veesee) /vessa? - Se on tuolla oikealla/vasemmalla. - Kiitos - Ei kestä. Ulkona kadulla: - Anteeksi, missähän täällä on lähin pankkiautomaatti? - Se on tuolla. - Onko se kaukana? - Ei. Se on melko lähellä. - Kiitosi - Ei kestä. Missähän? = (kohtelias) Missä? Helsingissä: - Päivää. Anteeksi, mutta tiedättekö Te, missä on Johanneksen kirkko? - Valitettavasti minä en tiedä. Minä en asu täällä. - Päivää. Anteeksi, mutta tiedättekö Te, missä on Temppeliaukion kirkko? - Joo, menette ensin suoraan eteenpäin ja sitten käännytte oikealle. Se on Fredrikinkadun päässä. - Siis tuohon suuntaan? - Joo, sinne päin (= siihen suuntaan). Ei se ole kaukana. - Kiitosi - Ei kestä. Harjoitus 1 1. Katso seuraavaa sivua, näytä kuvaa sormella ja kysy. Kurssikaveri vastaa: a) - Missä hän on? - Hän on kirjastossa, b) - Onko hän elokuvissa? - Ei, hän ei ole elokuvissa. - Missä he ovat? - He ovat kirjastossa. Hän on konsertissa. - Ovatko he kylässä? - Eivät, he eivät ole kylässä. He ovat ravintolassa. 2. Näytä kuvaa sormella ja tee lause + toinen lause; käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me te, he): Malli: He ovat eläintarhassa. He katsovat gorillaa. Hän kävelee kadulla. Kadulla on monta autoa. Isoisä on sairaalassa, sillä (= koska) hän on vakavasti sairas. kassa? hissi? naistenvaateosasto? miestenvaateosasto? kenkäosasto? posti? pankki? postilaatikko? apteekki? kahvila? uimahalli? uimaranta? kirjasto? Ateneum? Temppeliaukion kirkko? Tuomiokirkko? linja-autoasema? rautatieasema? Sinebrychoffin taidemuseo? Kaupunginteatteri? Kasvitieteellinen puutarha? Yliopiston päärakennus? Seurasaari?
KPL 6 MISSÄ HÄN ON? MISSÄ HE OVAT? Muista! puistossa puutarhassa asemalla torilla kurssilla 1. puistossa 2. uimahallissa 3. kirjastossa 4. hammaslääkärissä 5. ravintolassa 6. baarissa 7. koulussa 8. vankilassa 9. eläintarhassa 10. sairaalassa 11. lentokoneessa 12. taidenäyttelyssä 13. puutarhassa 14. kaupassa 15. konsertissa 16. teatterissa 17. kirkossa 18. päiväkodissa 19. torilla 20. asemalla 21. kioskilla 22. pihalla 23. kadulla 24. huoltoasemalla 25. pysäkillä 26. kotona 27. kylässä 28. elokuvissa 29. maalla, kesämökillä 30. sisällä 31. ulkona 32. suihkussa
1. 10. MISSÄ SINÄ OLIT EILEN? Preesens Imperfekti Negatiivinen imperfekti OLLA olen olemme olin olimme en ollut emme olleet olet olette olit olitte et ollut ette olleet on ovat oli olivat ei ollut eivät olleet Olitko sinä eilen uimahallissa? - Olin. - En ollut. torilla? kirjastossa? teatterissa? leffassa (= elokuvissa)? museossa? taidenäyttelyssä? kylässä? lääkärissä? parturissa? kampaajalla? Stockmannilla ostoksilla? Olitteko te viikonloppuna maalla? Olitteko te toissapäivänä kotona? - Olimme. - Olimme. - Emme olleet. - Emme olleet. KÄYDÄ käyn käymme MENNÄ menen menemme käyt käytte menet menette käy käyvät menee menevät Mihin? KÄYDÄ Missä? MENNÄ - Käytkö sinä tänään kirjastossa? - Menetkö sinä tänään kirjastoon? - Käyn. uimahallissa? - Menen. uimahalliin? /- En käy. saunassa? /- En mene. saunaan? suihkussa? suihkuun? baarissa? baariin? Kuopiossa? Kuopioon? kuntosalilla? kuntosalille? Tampereella? Tampereelle? - Käytkö sinä usein elokuvissa? - Menetkö sinä nyt elokuviin? - Joo, käyn. Minä teatterissa? - Joo, menen. teatteriin? käyn elokuvissa diskossa? /- En mene. diskoon? melkein joka viikko. oopperassa? oopperaan? /- En käy. Minä ravintola Myllyssä? ravintola Myllyyn? käyn aika harvoin Tallinnassa? Tallinnaan? elokuvissa. Tukholmassa? Tukholmaan? Entä sinä? Pietarissa? Pietariin?
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? = MINNE? Hän on uimahallissa. Hän lähtee uimahallista. Hän menee uimahalliin. Hän on ravintolassa. Hän lähtee ravintolasta Hän menee ravintolaan. Minä olen kirjastossa. Minä tulen kirjastosta Minä menen kirjastoon. Minä olen postissa. Minä tulen postista. Minä menen postiin.
1. 10. MISSÄ? - MISTÄ? - MIHIN? Laura on isossa tavaratalossa. Laura lähtee isosta tavaratalosta ja menee näyttelyyn. Laura käy isossa tavaratalossa. Näyttelystä Laura menee isoon kirjastoon. Laura tulee ulos isosta tavaratalosta. Illalla Laura lähtee hyvään konserttiin. Harjoitus 2 Missä? Inessiivi -SSA -SSÄ Minä olen (ISO PUISTO). Me käymme (VANHA MUSEO). Göran on (KUUMA KEITTIÖ). Me asumme (ESPOO). Mistä? Elatiivi -STA -STÄ Minä tulen (POSTI). Me tulimme eilen (LONTOO). Tuletko sinä (OULU)? Minä olen kotoisin (PORVOO). Mihin? Illatiivi Minä menen (MUKAVA HOTELLI). He lähtevät (HYVÄ RAVINTOLA). tavallisesti Hän menee (VANHA KIRJASTO). -VN He menevät (KIVA NÄYTTELY). Me menemme (ISO MUSEO). mutta jos: Menetkö sinä (KEITTIÖ)? o) Me matkustamme (ITALIA). yksi tavu => -HV N Minä menen (TYÖ). b) Mihin (MAA) te matkustatte? vartalossa Raketti lentää (KUU). 2, 3... tavua + Panetko sinä (TEE) sokeria? kaksi samaa vokaalia => -SEEN Me matkustamme (LONTOO). Me menemme (PORVOO). Minä menen (KYLPYHUONE: KYLPYHUONEEN. Minä panen (KIRJE: KIRJEE-) kaksi valokuvaa.
KPL 6 MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? = MINNE? Minä olen asemalla. Minä tulen asemalta. Minä menen asemalle. Minä olen torilla. Minä tulen torilta. Minä menen torille. Hän on kioskilla. Hän lähtee kioskilta. Hän menee kioskille. Hän on pysäkillä. Hän lähtee pysäkiltä. Hän menee pysäkille.
1. 10. MISSÄ? - MISTÄ? _ - MINNE? Katja on töissä isolla lentoasemalla. Bussi tulee isolta lentoasemalta. Bussi menee isolle lentoasemalle. Harjoitus 3 Laura käy isolla torilla. Bussi lähtee vanhalta kirkolta. Susanna lähtee pitkälle kielikurssille. Missä? Adessiivi Minä olen (KURSSI). He käyvät (BENSIINIASEMA). Minä käyn usein (VANHA TORI). Kirjakauppa on (MIKONKATU), (katu: kadu-) Mistä? Ablatiivi Minä tulen (KURSSI). Minä otan kirjat (ISO PÖYTÄ), (pöytä: pöydä-) Mikko tulee (ASEMA). Minä ostan perunat (VANHA TORI). Mihin? Allatiivi Minä panen kirjat (TYHJÄ HYLLY). Bussi menee (VANHA ASEMA). Menettekö huomenna (TORI)? Kaikki menevät ulos (ISO PIHA). Opettele nämä erikseen: Missä? Mistä? Mihin? Minä olen kotona. Minä tulen kotoa. Minä menen kotiin. ulkona. ulkoa. ulos. ystävän luona. ystävän luota. ystävän luokse. 72
KPL 6 MISSÄ? - MISTÄ? - MIHIN? Harjoitus 4 1. Appelsiinit ovat (MUOVIPUSSI). (M/ssä? j 2. Aamulla minä menen (TYÖ). (Mihin? ) 3. Me olemme nyt (KURSSI). (Missä? ) 4. He tulevat (SAUNA). (Mistä? ) 5. Minä panen avaimet (TASKU). (Mihin? ) 6. Huomenna minä tulen (TYÖ) kotiin kello 19. 00. (Mistä? ) 7. Joonas on väsynyt. Hän nukkuu (SOHVA). (Missä? ) 8. Minä menen jo (SÄNKY). (Minne? ) Harjoitus 5 1. Minä käyn (KIOSKI). 2. Joonas menee nyt (KAUPPA). Hänen täytyy ostaa ruokaa. 3. Minä panen nämä tyhjät pullot (MUOVIKASSI). 4. He käyvät aina lauantaina (TORI). 5. Käytkö sinä joskus (KAUPPAHALLI)? 6. Antti tuli juuri (KIRJASTO) kotiin. 7. Me tulemme (MUSEO). Siellä oli oikein hyvä näyttely. 8. Me menemme illalla (KIVA BAARI). 9. Huomenna me menemme tuohon (VANHA MOSKEIJA). 10. Juna Tampereelle lähtee (ASEMA) kello 22. 15. Harjoitus 6 Jatka lausetta. Kirjoita sopiva sana. 1. Aamulla minä menen (Mihin? ) 2. Me käymme usein (Missä? ) 3. Minä käyn harvoin (Missä? ) 4. Minä en koskaan käy (Missä? ) 5. Minä käyn joka viikko (Missä? ) 6. Joskus me menemme (Mihin? ) 7. Minun ystäväni on kotoisin (Mistä? ) 8. Minä olen kotoisin (Mistä? ) 9. Nyt minä lähden (Mihin? ) 10. Minä ostan kaikki vaatteet (Mistä? ) 11. Minä syön yleensä (Missä? )
Harjoitus 7 1. Isoäiti istuu (PUUTARHA) ja juo teetä. 2. Kissa meni tuohon (PUU). 3. (PUISTO) on tänään konsertti. 4. (TORI) on sirkus. 5. Minun täytyy käydä (ASEMA). 6. Käyttekö te usein (TEATTERI)? 7. Minä olin eilen (NÄYTTELY). 8. Lauantaina me menemme vanhan ystävän luokse (KYLÄ). 9. Kari syö ravintolassa. Sitten hän maksaa ja lähtee (RAVINTOLA). Harjoitus 8 1. Tässä (TALO) ei ole hissiä. 2. (LATTIA) on matto. 3. Hän nostaa kaikki paperit (LATTIA). 4. (SEINÄ) on kolme taulua. 5. Me käymme usein tuossa (RAVINTOLA). Siellä on hyvä ruoka. 6. Menen (KIRJASTO), koska haluan lainata pari kirjaa. 7. Niko laittaa ruokaa (KEITTIÖ). 8. Meidän täytyy ostaa bensiiniä. Me menemme (HUOLTOASEMA). Harjoitus 9 1. Minä menen (TYÖ). 2. Mikko asuu (KEMI). 3. He asuvat (VANTAA). 4. Me menemme viikonloppuna (TAMPERE). 5. Tämä juna menee (ESPOO). 6. Tuo bussi menee (PORVOO). 7. Me matkustamme (LONTOO). 8. Me ajamme autolla (JÄRVENPÄÄ), (järven + pää! (Mihin? ) 9. He menevät junalla (JOENSUU), (joen + suu^ (Mihin? ) 10. Kirsi matkustaa (THAIMAA) lentokoneella, (thai + maa) (Mihin? ) Opiskele vielä nämä sanat: Me olemme täällä. Näetkö? Tuolla on penkki. Missä? Mistä? Minne? = Mihin? Mihin lähdette täältä? Kuka tuolta tulee? täällä täältä tänne Tuletko tänne? Milloin hän lähtee sinne? tuolla tuolta tuonne Sinä menet tuonne. Milloin hän tulee sieltä? siellä sieltä sinne Joonas on tuolla. Onko Lare siellä?
KPL 6 MILLÄ SINÄ MATKUSTAT? Millä /Miten sinä menet kotiin? Millä/Miten sinä tulet kurssille? Millä hän menee? - Hän menee... 1. bussilla 2. taksilla 3. raitiovaunulla 4. traktorilla 5. moottoripyörällä 6. metrolla I. pyörällä 8. mopolla 9. moottoriveneellä 10. purjeveneellä II. laivalla 12. junalla 13. helikopterilla 14. lentokoneella 15. omalla autolla Minä menen ensin junalla ja sitten bussilla. Minä tulen jalan (= minä kävelen). Harjoitus 10 1. Minä menen kotiin 2. Niko ja Saila purjehtivat usein 3. Minä ajan sairaalaan 4. Minä menen Herttoniemeen 5. Oskari matkustaa Pariisiin. 6. Poliisi lentää 7. Me menemme saareen 8. Anneli ajaa kirjastoon. 9. Jani ajaa 10. Me matkustamme Ruotsiin 11. Markku ajaa 12. Minä menen Espooseen 13. Sinä voit mennä keskustaan 14. Me menemme maalle 15. Tuletko sinä kurssille ?
1. 11. MINNE SINÄ OLET MENOSSA? KADULLA - Moi Raimo! Mitäs kuuluu? - Ihan hyvää. Entäs sinulle, Pekka? - Ihan hyvää, kiitos. Aika kiva ilma tänään, eikö olekin? Aurinko paistaa ja on lämmintä. Tosi kaunis syksy, vai mitä? Mihin sinä olet muuten menossa? - Minä olen menossa asemalle. Matkustan tänään junalla Jyväskylään. Siellä on tärkeä kokous viikonloppuna. Se alkaa tänään illalla kello 18. 00 ja jatkuu sitten vielä lauantaina. Lauantaina se loppuu. Minä tulen takaisin Helsinkiin lauantai-iltana. - Asutko sinä hotellissa vai ystävän luona? - Sisko asuu Jyväskylässä, ja tavallisesti, kun minä olen Jyväskylässä, asun siskon luona. Mutta mitä sinulle nykyään kuuluu? Minne sinä olet menossa? - Minä olen menossa pankkiin. Haluan maksaa pari laskua siellä. Sitten minä menen parturiin ja parturista minä menen Stockmannille. Minun täytyy ostaa farkut. Sitten minä menen kirjastoon ja kirjastosta kotiin, Espooseen. - Menetkö sinä yleensä bussilla vai junalla? - Yleensä junalla. Junalla pääsee niin nopeasti. Junalla koko matka kestää vain 20 minuuttia. Bussilla se kestää yli 40 minuuttia eli kaksi kertaa enemmän. - Joo, se on totta. Hei, kello on jo noin paljon! Juna lähtee pian. Oli kiva tavata. Kuule... Soitellaan joskus! - Joo, soitellaan! Ja hyvää matkaa! - Kiitos! ASEMALLA - Päivää! Yksi matkalippu Jyväskylään, kiitos. - Meno-paluu vai pelkkä meno? - Meno-paluu, kiitos. Milloin Seuraava juna lähtee? - Se lähtee 10 minuutin kuluttua. Raide 4. - Kiitos. MARIAN PÄIVÄ Maria herää aamulla aikaisin. Hän nousee heti ylös sängystä, pesee hampaat ja menee keittiöön. Keittiössä hän laittaa aamupalaa, juo kahvia ja syö pari voileipää. Sitten hän lähtee ulos. Ulkona on kaunis ilma. Maria kävelee bussipysäkille ja odottaa bussia. Bussi tulee pian. Maria nousee bussiin. Hän menee bussilla keskustaan. Kun bussi on rautatieasemalla, Maria nousee bussista ja kävelee työhön. Hän on työssä joka päivä kahdeksan tuntia. Päivällä hän käy ravintolassa, kun on lounasaika. Jos hänellä on aikaa, hän käy joskus torilla. Torilta hän ostaa pari banaania tai appelsiinia. Kello 16 (= neljä) Maria pääsee työstä. Hän käy ensin pankkiautomaatilla ja nostaa vähän rahaa. Sitten hän menee tavarataloon ja ostaa talvisaappaat. Tavaratalosta hän kävelee asemalle ja menee junalla takaisin kotiin. Hän on kotona noin kello 18. 30. Kotona hän syö ensin vähän, sitten hän katsoo televisiota tai lukee kirjaa. Kello 23 (= yksitoista) hän menee sänkyyn.
KAPPALE 7 - Mikko Nieminen - Voitko sinä auttaa minua? - Tehdä, nähdä - Verbityypit 1, 2, 3, 4, 5 (asua, syödä, opiskella, haluta, häiritä) - Negatiivinen verbi - Verbi + verbi (1. infinitiivi): Haluan oppia suomea - Persoonapronominien partitiivi: minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä - Kuka? Ketä? - Possessiivisuffiksit: autoni, autosi, autonsa, automme, autonne, autonsa
1. 12. VERBITYYPPI 1-A/Ä Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, näytä kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin. Malli: SEISO\A Hän seisoo junassa. Juna on nopea. SANO\A Minä sanon: "Huomenta! ". Hän on mukava naapuri. 1. puhua 2. sanoa 3. seisoa 4. istua 5. tanssia 6. nauraa 7. itkeä 8. laulaa 9. ostaa 10. maksaa 11. ajaa 12. laskea 13. kalastaa 14. sienestää 15. metsästää 16. rakastaa 17. asua 18. katsoa 19. paistaa 20. riisua 21. matkustaa 22. varastaa 23. kasvaa 24. saunoa 25. ratsastaa
KPL 7 VERBITYYPPI 1 Kysy! Puhutko sinä espanjaa? Mitä sinä sanot aamulla? Seisotko sinä nyt? Istutko sinä nyt? Tanssitko sinä hyvin? N au ratko sinä usein? Itketkö sinä joskus? Laulatko sinä hyvin? Ostatko sinä tänään maitoa? Ajatko sinä usein autoa? Lasketko sinä hyvin? Kalastatko sinä usein? Sienestätkö sinä joskus? Missä sinä asut? Katsotko sinä paljon televisiota? Paistatko sinä usein kalaa? Matkustatko sinä paljon? Saunotko sinä usein? Ratsastatko sinä? TANSSI|A minä tanssin minä en tanssi sinä tanssit sinä et tanssi hän tanssii hän ei tanssi me tanssimme me emme tanssi te tanssitte te ette tanssi he tanssivat he eivät tanssi Harjoitus 1 1. Minä (ASUA) täällä. 2. (ASUA) sinä myös täällä? 3. Me (KATSOA) illalla televisiota. 4. (KATSOA) te paljon televisiota? 5. (KATSOA) hän jalkapallo-ottelua? 6. Hän (SEISOA). 7. He (ISTUA). 8. Mikko (LASKEA) hyvin. 9. Minä en (LASKEA) hyvin. Ю. Не (MATKUSTAA) usein. 11. Me emme (MATKUSTAA) usein. 12. Ruoho (KASVAA) nopeasti. 13. Kuka t (KASVAA), kun aurinko paistaa. 14. Miehet (SAUNOA) mökillä.
1. 12. VERBITYYPPI 2-DA/DÄ Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin. Malli: KAAKELOIDA Me kaakeloimme seinää. Työ on pian valmis. 1. syödä 2. juoda 3. uida 4. tupakoida 5. imuroida 6. tapetoida 7. kaakeloida 8. käydä 9. tehdä 10. nähdä
KPL 7 VERBITYYPPI 2 Kysy! Käytkö sinä kaupassa tänään? Juotko sinä paljon kahvia? Entä postissa? Mitä sinä teet huomenna? Syötkö sinä paljon illalla? Mitä sinä teet tänään illalla? Uitko sinä hyvin? Näetkö sinä hyvin? KÄY|DÄ minä käyn minä en käy sinä käyt sinä et käy hän käy hän ei käy me käymme me emme käy te käytte te ette käy he käyvät he eivät käy Harjoitus 2 1. Me (SYÖDÄ) kello 13. 00. 2. (SYÖDÄ) sinä usein lampaanlihaa? 3. Minä en (SYÖDÄ) koskaan sianlihaa. 4. (SAADA) minä suolaa? 5. (JUODA) te kahvia? 6. (KÄYDÄ) he kaupassa? 7. (VOIDA) te tuoda maitoa? 8. Me (TUODA) myös leipää. 9. (VOIDA) minä auttaa sinua? 10. Te (VOIDA) viedä roskat ulos. 11. Mikko (VIEDÄ) koiran ulos. 12. Kun hän tulee kotiin, hän (IMUROIDA). 13. (KÄYDÄ) te usein uimahallissa? 14. Me emme (KÄYDÄ). 15. Mitä sinä (TEHDÄ) illalla? 16. Minä (TEHDÄ) ruokaa. 17. Hän (TEHDÄ) liian paljon työtä. 18. (SAADA) minä soittaa? TEHDÄ teen teemme NÄHDÄ näen näemme teet teette näet näette tekee tekevät näkee näkevät en tee en näe et tee et näe ei tee ei näe emme tee emme näe ette tee ette näe eivät tee eivät näe
1. 12. VERBITYYPPI 3 -LA/LÄ. -(s)TA/TÄ + men\nä. pan\na. pur\ra. sur\ra Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin. Malli: VOIMISTEL\LA Hän voimistelee (= jumppaa) joka päivä monta tuntia. Hän on nuori ja terve. + e I. opiskella 2. tulla 3. mennä 4. voimistella 5. luistella 6. pyöräillä 7. kävellä 8. telttailla 9. pestä 10. nousta II. lakaista 12. purra 13. tuulla 14. kiroilla 15. hymyillä
KPL 7 VERBITYYPPI 3 Kysy! Opiskeletko sinä paljon? Tuletko sinä huomenna kurssille? Menetkö sinä nyt kotiin? Luisteletko sinä hyvin? Pyöräiletkö sinä paljon? Käveletkö sinä paljon? Pesetkö sinä hiukset joka päivä? Voimisteletko (= jumppaatko) sinä joka viikko? Milloin sinä nouset? Kiroiletko sinä joskus? Hymyiletkö sinä usein? Tuuleeko tänään? TUL|LA minä tulen minä en tule PES|TÄ minä pesen minä en pese sinä tulet sinä et tule sinä peset sinä et pese + e hän tulee hän ei tule + e hän pesee hän ei pese me tulemme me emme tule me pesemme me emme pese te tulette te ette tule te pesette te ette pese he tulevat he eivät tule he pesevät he eivät pese Harjoitus 3 1. Me (OPISKELLA) paljon. 2. (TULLA) he illalla? 3. He eivät (TULLA). 4. Hän (MENNÄ) nyt kotiin. 5. He (VOIMISTELLA) usein. 6. Minä en (LUISTELLA) hyvin. 7. Me (PYÖRÄILLÄ) paljon. 8. Tuula (KÄVELLÄ) asemalle. 9. Milloin te (NOUSTA)? 10. Me (NOUSTA) kello 6. 00. 11. Aamulla aurinko (NOUSTA). 12. (PURRA) tämä koira? 13. Tänään (TUULLA) kovasti. 14. Antti (PESTÄ) nyt ulkona autoa. 15. Minä (PESTÄ) nämä perunat. 16. Antti (KIROILLA) usein. 17. Riitta (HYMYILLÄ) aina kovasti. 18. Nasra (RUKOILLA) viisi kertaa päivässä. 19. (KOKEILLA) sinä tätä puseroa? Sopiiko se? 20. Nyt me (KOKEILLA), toimiiko tämä kone. 21. Hän (MENNÄ) nyt ulos. 22. Me (ULKOILLA) paljon koiran kanssa. 23. (ULKOILLA) sinä tarpeeksi? MEN|NÄ PAN|NA SUR|RA PUR|RA menen menemme panen panemme suren suremme puren puremme menet menette panet panette suret surette puret purette menee menevät panee panevat suree surevat puree purevat
1. 12. VERBITYYPPI 4 -(vokaali)TA/TÄ: VERBITYYPPI 5 ~(i)TA/TÄ Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, näytä kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin. Malli: OSA\TA Te osaatte jo puhua suomea. Kuinka monta tuntia te opiskelette päivässä? + a/ä HERÄ\TÄ Minä herään aikaisin, koska minun täytyy mennä töihin (= työhön). + tse HÄIRI\TÄ Hän ei ymmärrä, että hän häiritsee minua. 1. siivota 2. pelata 3. korjata 4. tiskata 5. grillata 6. maalata 7. kuorsata 8. haluta 9. osata 10. avata 11. herätä 12. kuivata 13. tarvita 14. vai itä 15. häiritä
KPL 7 VERBITYYPPI 4 Ja 5 Kysy! Pelaatko sinä jalkapalloa? Korjaat ко sinä usein autoa? Grillaatteko te usein? Maalaatko sinä joskus akvarelleja? Haluatko sinä kahvia? Osaatko sinä tanssia? Avaatko sinä television joka päivä? Heräätkö sinä yleensä aikaisin? (aikaisin Ф myöhään) Tarvitsetko sinä tänään rahaa? Valitse! Japanilainen vai kiinalainen ravintola? Häiritsenkö minä sinua? Tarvitsetko sinä apua? - Haluatko pelata korttia? Minä voin sekoittaa ja jakaa kortit. - Okei, mutta varmasti sinä voitat taas. HALU|TA 4 VALi|TA 5 minä haluan minä en halua minä valitsen minä en valitse sinä haluat sinä et halua sinä valitset sinä et valitse hän haluaa hän ei halua hän valitsee hän ei valitse me haluamme me emme halua me valitsemme me emme valitse te haluatte te ette halua te valitsette te ette valitse he haluavat he eivät halua he valitsevat he eivät valitse Harjoitus 4 1. Me (PELATA) usein tennistä. 2. (PELATA) he jalkapalloa? 3. He eivät (PELATA). 4. Markus (KORJATA) radiota. 5. (GRILLATA) te usein? 6. Anders ja Niko (MAALATA) taloa. 7. He (HERÄTÄ) aina aikaisin. 8. Kun sinä teet pullaa, (TARVITA) sokeria. 9. Minä (TARVITA) jotakin muuta työtä. En halua enää siivota. 10. Jos sinä olet oikein sairas, niin lääkäri (MÄÄRÄTÄ) penisilliiniä. 11. (SEURATA) sinä urheilua? Entä politiikkaa? 12. Me (VASTATA) usein väärin. 13. No, ei! Yleensä te (VASTATA) ihan oikein. 14. (OSATA) sinä luistella? 15. Minä en (OSATA). 16. He (OSATA) pelata pesäpalloa. Harjoitus 5 Tee 10 verbi + verbi (1. infinitiivi) -lausetta. Mallit: Te voitte mennä nyt kotiin. En halua häiritä sinua. Kirjoita paperille. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he) ja kirjoita myös negatiivisia lauseita. Käytä esimerkiksi seuraavia sanoja: 85 voida lähteä odottaa nousta seisoa ajaa osata tulla avata ostaa istua tehdä haluta mennä korjata sammuttaa tuoda soittaa saada käydä maksaa katsoa viedä luistella jaksaa kävellä laittaa lukea juoda maalata muistaa auttaa pestä tanssia syödä häiritä
1. 12. HALUAN OPPIA SUOMEA 1. infinitiivi 1. infinitiivi OSA|TA Minä osaan hiihtää. Minä en osaa luistella. Sinä osaat hiihtää. Sinä et osaa luistella. Hän osaa hiihtää. Hän ei osaa luistella. Me osaamme hiihtää. Me emme osaa luistella. Te osaatte hiihtää. Te ette osaa luistella. He osaavat hiihtää. He eivät osaa luistella. Pelaatko sinä jotakin? Mitä sinä pelaat? Minä pelaan jalkapalloa / koripalloa / lentopalloa / sulkapalloa / tennistä / golfia. Minä en pelaa mitään. Osaatko sinä soittaa jotakin? Mitä sinä soitat? Minä soitan kitaraa / pianoa / viulua / selloa / huilua / saksofonia / sähkökitaraa / rumpuja / urkuja. Minä en osaa soittaa mitään. 1. infinitiivi Osaan tanssia. OSA|TA osaan osaamme uida. osaat osaatte laulaa. osaa osaavat Voitko tulla illalla? VOI|DA voin voimme odottaa minua? voit voitte auttaa häntä? voi voivat Saanko polttaa (tupakkaa)? SAA|DA saan saamme soittaa? saat saatte istua? saa saavat Haluatteko lähteä jo? HALU|TA haluan haluamme syödä jotakin? haluat haluatte pelata? haluaa haluavat Jaksatko tehdä kaikki harjoitukset? JAKSA|A jaksan jaksamme nostaa tätä pianoa? jaksat jaksatte kantaa tätä laukkua? jaksaa jaksavat Muistatko tuoda kahvia, kun tulet kotiin? MUISTAA muistan muistamme soittaa illalla? muistat muistatte sammuttaa valot? muistaa muistavat
KPL 7 MIKKO NIEMINEN Minä olen Mikko Nieminen. Minun etunimeni on Mikko ja sukunimeni on Nieminen. Minä olen 29-vuotias. Minä olen mies. Minä olen suomalainen. Minä puhun suomea, englantia, ruotsia ja saksaa sekä vähän venäjää. Minä en puhu ranskaa enkä espanjaa. Minä en ole naimisissa. Minä asun yksin. Minä asun Pohjois-Helsingissä. Osoite on Viulu- tie 15 D 9 00420 Helsinki, ja puhelinnumero on 289 473. Minä opiskelen biologiaa yliopistossa. Olen myös työssä kirjastossa. Illalla minä käyn usein uimahallissa. Uimahalli on lähellä. Se ei ole kaukana. Minä uin joka päivä 800 metriä. Minä uin hyvin. Uin nopeasti. Joskus minä käyn ravintolassa. Minä tanssin huonosti. Minä en syö ravintolassa. Minä juon kaksi pulloa olutta tai vähän viiniä ystävän kanssa. Me istumme ja puhumme. Minun ystäväni polttaa pari tupakkaa, mutta minä en halua tupakoida. Minusta tupakointi on paha tapa. sekä = ja myös enkä = ja en lähellä # kaukana joskus yleensä tavallisesti usein t harvoin Aamulla minä herään yleensä kello 7. Nousen heti ylös ja pesen itseni. Minä käyn tavallisesti aina aamulla suihkussa. Sitten juon tuoremehua ja kahvia ja syön kaksi voileipää. Päivällä minä olen työssä tai opiskelen. Minä osaan ajaa autoa, mutta en tarvitse autoa. Minä kävelen tai pyöräilen usein työhön. Yliopistoon menen junalla. KYSYMYKSET Vastaa! Kirjoita paperille! Kirjoita myös kysymys paperille. a) Peitä sitten kaikki kysymykset paperilla, katso tekstiä ja yritä tehdä lauseesta kysymys suullisesti! Kysy opiskelukaverilta! Muistatko, miten voit tehdä kysymyslauseen? Jos et muista, katso sivua 24. b) Kirjoita kotona: Minun paras ystäväni. Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit. Kaveri kysyy. Possessiivisuffiksit mutta: (minun) autoni (meidän) automme (substantiivi => ei possessiivisuffiksia) (sinun) autosi (teidän) autonne naapurin auto hänen autonsa heidän autonsa Seijan auto 1. Kuka hän on? Mikä on hänen etunimensä? Mikä on hänen sukunimensä? 2. Kuinka vanha hän on? 3. Onko hän mies vai nainen? 4. Minkä maalainen hän on? 5 Mitä kieltä hän puhuu? 6. Puhuuko hän espanjaa? 7. Onko hän naimisissa? 8. Asuuko hän yksin? 9. Missä hän asuu? 10. Millä tiellä hän asuu? 11. Onko hän työssä? 12. Missä hän on työssä? 13. Missä hän käy usein illalla? 14. Onko uimahalli kaukana? 15. Kuinka monta metriä hän ui joka päivä? 16. Käykö hän joskus ravintolassa? 17. Tanssiiko hän hyvin? 18. Syökö hän ravintolassa? 19. Mitä hän juo ravintolassa? 20. Polttaako hän tupakkaa? 21. Kuka polttaa? 22. Milloin hän herää yleensä? 23. Käykö hän illalla suihkussa? 24. Mitä hän syö ja juo aamulla? 25. Missä hän on päivällä? 26. Osaako hän ajaa autoa? 27. Tarvitseeko hän autoa? 28. Miten hän menee työhön? Entä yliopistoon?
1. 13. VERBITYYPIT minä sinä hän me te he PUHUA puhun puhut puhuu puhumme puhutte puhuvat JUODA juon juot juo juomme juotte juovat NOUS TA nousen nouset nousee nousemme nousette nousevat MUISTA! OLLA TEHDÄ NÄHDÄ negatiivinen: (minä ole|jtf tee|jtf näe|pO minä olen teen näen en ole / tee / näe sinä olet teet näet et ole / tee / näe hän on tekee näkee ei ole / tee / näe me olemme teemme näemme emme ole / tee / näe te olette teette näette ette ole / tee / näe he ovat tekevät näkevät eivät ole / tee / näe EKSYÄ KÄYDÄ KÄVELLÄ KERÄTÄ MERKITÄ HALU TA haluan haluat haluaa haluamme haluatte haluavat TARVITA tarvitsen tarvitset tarvitsee tarvitsemme tarvitsette tarvitsevat ITKEÄ SYÖDÄ PESTÄ HERÄTÄ HÄIRITÄ minä sinä hän me te he TANSSIA VOIDA OPISKELLA OSATA VALITA minä sinä hän me te he
KPL 7 NEGAm/INEN VERBI (minä puhui tri neg. (minä jupin) neg. (minä kävelen) neg. en puhu et puhu ei puhu emme puhu ette puhu eivät puhu en ei emme ette et ei eivät (minä еер|я) neg. (minä herään) neg. (minä tarvitset neg. en et emme ei ette MUISTA! Sano 3. persoonan pronomini. hän puhuu he puhuvat Harjoitus 6 Kysy! Kurssikaveri vastaa negatiivisesti. 1. Imuroitko sinä tänään? 2. Nousetko sinä aina aikaisin? 3. Käytkö sinä tänään kaupassa? 4. Pesetkö sinä pyykkiä tänään? 5. Tarvitsetko sinä rahaa? 6. Opiskeletko sinä huomenna kirjastossa? 7. Menetkö sinä illalla kotiin? 8. Tuletko sinä huomenna ajoissa? 9. Oletko sinä aina myöhässä? 10. Haluatko sinä lähteä jo kotiin? 11. Osaatko sinä soittaa selloa? 12. Osaatko sinä pelata sulkapalloa? 13. Tuuleeko ulkona? 14. Onko siellä kylmä? 15. Häiritsenkö minä sinua? hän he ei puhu eivät puhu Harjoitus 7 Muuta lauseet negatiivisiksi. 1. Minä nukun hyvin. 2. Hän voimistelee aina aamulla. 3. Kari on työssä kirjastossa. 4. Me käymme saunassa tänään. 5. Te tulette aina ajoissa. 6. Tänään tuulee. 7. He heräävät aikaisin. 8. Sinä ulkoilet tarpeeksi. 9. Minä teen ruokaa illalla. 10. Kari tekee pizzaa. 11. Timo tulee illalla. 12. Hän näkee hyvin. 13. Me olemme illalla kotona. 14. He pelaavat korttia. 15. Sinä tarvitset apua.
VOIT(KO) SÄ AUTTAA MUA? (puhekieltä) 1. 13. Opettele teksti ensin hyvin ja peitä sen jälkeen tämä osa paperilla. - Moi, Mikko! Mites (= miten (sinulla)) menee? - Ihan hyvin, kiitos. Entäs sulia (= sinulla), Pekka? - Ihan hyvin. Ei mitään erityistä. Kauhee (= kauhea) ilma vaan (= vain) tänään! - Joo, näin on. On se vähän tylsää. Muuten... mä (= minä) olin äsken kemian tentissä. - Ai jaa. Oliks (= oliko) se vaikee (= vaikea)? - Aika vaikee. Mut (= mutta) mä toivon, et (= että) se menee läpi. - Kyllä se menee. Sä (= sinä) vastaat yleensä aina niin hyvin tentissä. - No, en mä nyt tiedä. En mä muista aina kaikkee (= kaikkea). - No, mitäs muuta? - Ihan sitä samaa vaan. Mä pelaan sulkapalloa Juhanin kanssa, käyn joka viikko uimahallissa, soitan kitaraa meidän bändissä, teen kaikkee kivaa, pyöräilen ja käyn lenkillä. Mä ulkoilen oikeastaan ihan joka päivä. - Se on hyvä. Mä oon (= olen) aika laiska. Mä en kyllä jaksa käydä enää lenkillä tai uimahallissa. Kuule, voit(ko) sä auttaa mua (= minua)? Mä en tiedä, miten yks tietokoneohjelma toimii. Voit(ko) sä näyttää joku (= jokin) päivä, miten se oikein toimii? - Joo, totta kai! Millon sä haluut, et mä tuun (= milloin sinä haluat, että minä tulen)? Sopiiks (= sopiiko) huomenna? - Joo, kyllä se sopii. Mihin aikaan sä voit tulla? Pääset(kö) sä kello 17. 00? - En mä niin aikasin (= aikaisin) pääse, sillä luento loppuu vasta kello 18. 00, ja mä oon (= olen) kotona noin kello 19. 00. Mä syön vähän ensin, ja sit (= sitten) mä voin tulla. Sopiiks, et mä tuun (~ sopiiko, että minä tulen) noin kello 19. 20? - Joo, kyllä se sopii. Kiva, et (= että) sä voit tulla. Puhu sitten kurssikaverin kanssa! 1) ”. Mitäs kuuluu? Mites menee? ” 2) Ilma 3) "Muuten... mä olin äsken... ” 4) ”Ai jaa. ” Kysy jotakin! Puhutte lisää. 5) ”No, mitäs muuta? " 6) "Ihan sitä samaa vaan. ”Kerro mitä teet! 7) Opiskelukaveri kommentoi. 8) "Kuule, voit(ko) sä auttaa mua? Mä en tiedä, miten... toimii. ” 9) "Joo, totta kai! Millon? " "Sopiiks...? " 10) "Joo, kyllä se sopii. ”Mihin aikaan? "Pääset(kö) sä...? ” 11) "En mä niin aikasin pääse. ” Miksi? "Sopiiks, et mä tuun kello...? ” 12) "Joo, kyllä se sopii. Kiva juttu! ” KUKA? KETÄ? Ketä sinä rakastat? minä minua Rakastatko sinä minua? sinä sinua Häiritsenkö minä sinua? hän häntä Voitko sinä auttaa häntä? me meitä Voitteko te odottaa meitä? te teitä Ketä te odotatte? he heitä Me odotamme Markoa ja Lauraa.
KPL 7 Harjoitus 8 Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. alkaa, haluta, lähteä, maksaa, nousta, pelata, pestä, puhua, soittaa, viedä Harjoitus 9 Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. istua, lukea, lähteä, osata, panna, pelata, pestä, soida, soittaa, tarvita, tehdä, voida Katri kitaraa. Puhelin . Minä hiukset. Liisa nojatuolissa ja kirjaa. Minä en viisumia. Bussi pysäkiltä. Kari ruokaa keittiössä. Minä maidot jääkaappiin. Me odottaa sinua. Minä en luistella. He tennistä. Kurssi aamulla kello 9. 00. Me korttia. Sinä hiukset. Menen kirjastoon, koska lainata pari kirjaa. Tämä takki 170 euroa. Hän koiran ulos. Niko pianoa. Hän ei ranskaa. Aamulla aurinko . He viikonloppuna Ruotsiin. He menevät sinne laivalla.
1. 13. Harjoitus 10 Kari herää aamu kello 7, kun herätyskello soi. Hän nousee heti sängy. ja menee kylpyhuonee Hän pesee hampaat ja käy suihku Sitten hän pukee ja menee keittiö Keittiö hän laittaa aamupala Hän ottaa jääkaapi maito voi ja makkara ja panee ne pöydä Pöydä on sanomalehti. Hän lukee sanomalehte ja juo kolme kuppi kahvi ja syö kaksi voileipä.... Sitten hän lähtee koto kurssi Hän kävelee bussipysäki ja odottaa bussi Pysäki on kolme tyttö He ovat menossa koulu Bussi tulee ja kaikki nousevat bussi Kari ajaa bussi keskusta Bussi pysähtyy asema Kari kävelee yliopisto Hän opiskelee yliopisto Ensin Kari on kaksi tunti kurssi , sitten hän menee kurssi ruokala ja ruokala kirjasto Kello 18. 00 hän lähtee koti Kotimatka hän käy kaupa ja ostaa kaksi litra maito leipä ja juusto sekä neljä pullo olut Sitten hän menee juna koti Koto hän laittaa ruoka tiskaa ja tekee harjoitukset, lila hän katsoo televisio Kello 23. 00 hän lähtee olohuonee ja menee sänky. nukkumaan. Harjoitus 11 Muistatko mikä verbityyppi? Pane sana oikeaan muotoon: 1. OSTAA 2. OSATA 3. VOIDA 4. TULLA 5. MENNÄ 6. PELATA 7. HÄIRITÄ 8. HERÄTÄ 9. NOUSTA 10. VALITA 11. ETSIÄ 12. KÄYDÄ 13. HALUTA 14. SYÖDÄ 15. MATKUSTAA Harjoitus 12 Kirjoita: Tomin päivä Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
KAPPALE 8 - Laura lähtee ulos Katrin ja Danielin kanssa - Jenni menee töihin - Linja-autoasemalla; Moneltako se bussi lähtee? - Pääseekö tällä bussilla Turkuun? - k-, p-, t-vaihtelu verbityypissä 1: nukkua: nukun; lukea: luen - k-, p-, t-vaihtelu nomineissa, vartalo: kauppa: kaupa- - Illatiivi ja muut paikallissijat: kauppaan, kaupassa, kaupasta; kurssille, kurssilla, kurssilta
1. 14. JUTTELUA - Tiedätkö sinä, missä Leena on? - En tiedä, mutta ehkä Antti tietää. - Missä sinä olet yötä? - Minä olen yötä Leenan luona. Entäs sinä? Missä sinä yövyt? - Minä yövyn hotelli Arthurissa. Anterokin yöpyy siellä. (Anterokin = Antero myös) - Mitä sinä luet? - Minä luen tätä tiedelehteä. Tämä on ihan uusi. Minusta tämä on aika hyvä. - Lukeeko Antti paljon? - Ei lue. Hän lukee aika vähän. - Luetko sinä paljon? - Joo, luen. Minä luen yleensä kaksi kirjaa viikossa. - Leivotteko te usein pullaa? - Aika harvoin. Mutta Markku leipoo joskus leipää. - Kulta! Keitätkö sinä kahvia? - No, voin minä keittää. Montako kuppia sinä juot? - No, kerro, miten matka meni! - Hyvin, kiitos! Siellä oli niin ihanaa! - Ketä sinä odotat? - Minä odotan Kirsiä. Hän tulee pian tänne. - Tiedätkö mitä? Kirsi odottaa sinua tuolla ulkona! - Ihanko totta? No, sitten minä lähden heti sinne! Moikka! - Mihin sinä menet? - Minä haen kahvia. Haluatko sinäkin? Minä voin tuoda sinullekin (= sinulle myös). - Mitä sinä aiot tehdä viikonloppuna? - Minä vai? Minä lähden mökille. Entäs sinä? Mitä sinä aiot tehdä? - En mitään erityistä. Perjantaina minä käyn jumpassa, ja lauantaina minä menen ehkä teatteriin. Sunnuntaina minä olen vain kotona, luen ja käyn kävelyllä. Illalla minä käyn saunassa. Minulla on sunnuntaisin (= aina sunnuntaina, joka sunnuntai) saunavuoro. Tule joskus saunaan - vaikka ensi sunnuntaina! - Oi! Kiitos kutsusta! Minä tulen oikein mielelläni. hän tietää minä tiedän hän keittää minä keitän hän odottaa minä odotan hän lukee minä luen hän hakee minä haen hän aikoo minä aion hän lähtee minä lähden hän kertoo minä kerron hän leipoo minä leivon hän yöpyy minä yövyn Kirjakieli <=> Puhekieli minä olen = mä oon sinä olet = sä oot hän on = se on minusta = musta sinusta = susta minulla on = mulla on sinulla on = sulia on minua = mua sinua = sua minulle = mulle sinulle = sulle tämä = tää tuo = toi Lukeeko Antti? = Lukeeks Antti? Leivotteko te? = Leivotteks te? Minäkö = Mäkö? = Minä vai? = Mä vai? minäkin = mäkin sinäkin = säkin minullekin = mullekin sinullekin = sullekin minä menen = mä meen sinä menet = sä meet hän menee = se menee Tule! -Tuu! Mene! = Mee! sitten = sit oikein = oikeen vain = vaan
KPL 8 K-. P-. T-VAIHTELU VERBITYYPP11 VAHVA ASTE HEIKKO ASTE VAHVA ASTE HEIKKO ASTE minä nukun me nukumme - Nukutko sä hyvin? sinä nukut te nukutte - Joo, nukun. hän nukkuu he nukkuvat - Mä en nuku hyvin. Mä nukun huonosti. On liian valoisaa. minä en nuku me emme nuku sinä et nuku te ette nuku - Nukkuuko Joonas jo? hän ei nuku he eivät nuku - Ei se nuku vielä. OTTA|A minä me minä en me emme sinä te otatte sinä et te ette hän ottaa he hän ei he eivät LUKE|A minä me luemme minä en me emme sinä te sinä et te hän he lukevat hän ei he LEIPO|A minä me minä en me emme sinä te leivotte sinä te ette hän he hän he TIETÄ|Ä minä me minä en me sinä tiedät te sinä te hän he hän he eivät ANTA|A minä me annamme minä en me emme sinä te sinä te hän he hän he VERBITYYPPI 1 NUKKU |A jo (positiivinen) <-> (ei) vielä (negatiivinen)
1. 14. KERTO|A minä me minä en kerro me sinä te sinä te hän he kertovat hän ei he TUNTE|A minä me minä me sinä te tunnette sinä te hän he hän ei he eivät tunne LAURA LÄHTEE ULOS KATRIN JA DANIELIN KANSSA (puhekieltä) - Moi Katri! Kiva kun sä soitat! - Joo... Kuule, missä sä oot nyt? - Mä oon junassa. Mä oon just menossa kotiin. - Okei, kuule.... Onks sulia illalla mitään tekemistä? - Ei mulla oo mitään erityistä. Miten niin? - Lähde mun kanssa Cinoxiin! Siellä on tänään 90-luvun bileet. - En mä oikeen tiedä. Mä oon vähän väsynyt. - Lähde nyt! Yks Danielkin sieltä meidän töistä lähtee mukaan. Tunnet(ko) sä sen? - Joo, mä tunnen sen. Meillä on pari yhteistä ystävää. Se on kyllä mukava tyyppi. Ja hyvännäköinen! No, mihin aikaan sä aiot lähteä sinne? - Joskus kymmenen aikaan. Tuut(ko) sä tänne ennen sitä? Tuu tänne vaikka joskus kahdeksan tai yhdeksän aikaan! - Joo, mä tuun sinne. Mä tuon vähän jotakin juotavaa. Nähdään silloin! Moro! Harjoitus 1 Soita ystävälle ja pyydä häntä ulos. Mieti ystävän kanssa, mihin menette. Menetkö ystävän luokse, ennen kuin lähdette? Mihin aikaan lähdette keskustaan? Millä menette? Mitä teette siellä? Mihin aikaan tulette takaisin kotiin? Millä tulette? just (puhekieltä) = juuri Onks sulia? (puhekieltä) = Onko sinulla? sä oot (puhekieltä) = sinä olet erityinen, erityistä (partitiivi) = tärkeä, erikoinen bileet = bailut, juhlat tyyppi = kaveri, ihminen yhteinen ystävä aikoa = ajatella, suunnitella joskus kymmenen aikaan = noin kello kymmenen Tuut(ko) Sä? (puhekieltä) = Tuletko sinä? Tuu tänne! (puhekieltä) = Tule tänne! Puhekieli <=> Kirjakieli mä tuun = minä tulen sä tuut = sinä tulet se tulee = hän tulee me tullaan = me tulemme te tuutte = te tulette ne tulee = he tulevat
KPL 8 JENNI MENEE TÖIHIN Jenni herää joka aamu kello kuusi. Hän nousee heti ylös ja pukee päällensä. Sitten hän pesee hampaat ja menee alas keittiöön. Hän keittää kahvia ja kuuntelee uutiset. Sitten hän katsoo vähän sanomalehteä. Jennin mies - Alex - nukkuu vielä. Hän oli yöllä töissä. Jenni liikkuu ihan hiljaa keittiössä. Hän ei halua herättää väsynyttä miestä. Sitten hän lähtee töihin. Bussi on aika täynnä. Jenni yrittää yleensä lukea bussissa, mutta joskus bussissa ei ole istumapaikkaa. Tänään hän voi kuitenkin istua. Bussissa on vielä kaksi istumapaikkaa jäljellä. Hän ei voi kuitenkaan lukea matkan aikana, koska joku humalainen mies häiritsee häntä koko matkan. Matka kestää noin 20 minuuttia. Lopulta bussi pysähtyy. Se on perillä. Jenni en vihainen. Hän kävelee nopeasti töihin. Työpaikka on aika lähellä. Hän tulee töihin. Työtoveri tulee vastaan ja hymyilee ystävällisesti. Jenni ei ole enää vihainen. On kiva tulla taas työhön. Kello kymmenen työtoveri ja Jenni käyvät kahvilla. Työkaveri kertoo, että hän yrittää päästä yliopistoon ensi kesänä. Hän haluaa opiskella oikeustiedettä. Yliopistoon on vain niin vaikea päästä. Täytyy lukea paljon, koska pääsykoe on vaikea. Mutta ehkä se kannattaa. Jenni toivoo, että ystävä jaksaa opiskella ja käydä töissä. Kun Jenni tulee töistä, hän käy ensin kaupassa. Hän ostaa maitoa, piimää, juustoa ja leipää. Kun hän on kassalla, hän muistaa, että vessapaperi on lopussa. Hän hakee vielä vessapaperia. Kassalla on pitkä jono. Kun hän on kotona, hän pistää ensin ruokatavarat kaappiin ja sitten hän alkaa laittaa ruokaa. Myöhemmin illalla hän lukee sanomalehteä, katsoo uutiset televisiosta, kuuntelee musiikkia tai pelaa jotakin tietokonepeliä. Alex tulee vasta myöhään yöllä kotiin. Harjoitus 2 Lue sama teksti naapurin kanssa, mutta vaihda persoonaa: Jenni/hän katsoo. => minä katson. Muista k-, p-, t-vaihtelu (verbityyppi 1): Jenni/hän lukee => minä luen. (Mutta verbi kuunnella: hän kuuntelee => minä kuuntelen) herätä (itse) herättää (toinen ihminen) pukea (vaatteet päälle) vielä t (ei) enää liikkua hiljaa = ilman ääntä; hitaasti täynnä = täysi istumapaikka jäljellä (vielä on) kuitenkin (positiivinen) kuitenkaan (negatiivinen) humalainen (hän on humalassa; alkoholisti) häiritä Matka kestää 20 minuuttia, pysähtyä perillä hymyillä työtoveri = työkaveri päästä yliopistoon = saada opiskelupaikka oikeustiede = juridiikka ensi kesänä kannattaa toivoa jaksaa muistaa t unohtaa hakea jono pistää = laittaa, panna
1. 14. Mihin aikaan Jenni herää? Nouseeko hän heti ylös? Mitkä hän pesee? Mihin hän menee? Mitä hän tekee keittiössä? Mitä hän kuuntelee? Lukeeko hän sanomalehteä? Kuka nukkuu vielä? Miksi hän nukkuu? Onko bussi tyhjä? Mitä Jenni yrittää yleensä tehdä bussissa? Voiko hän istua tänään? Miksi hän ei voi kuitenkaan lukea? Kuinka kauan matka kestää? Miksi Jenni on vihainen? Mihin hän kävelee? Miten hän kävelee? Onko työpaikka kaukana? Kuka tulee häntä vastaan? Onko työtoveri vihainen? Mihin aikaan Jenni ja työtoveri käyvät kahvilla? Mitä työkaveri kertoo? Milloin hän haluaa päästä yliopistoon? Mitä hän haluaa opiskella? Miksi hänen täytyy lukea paljon? Mitä Jenni toivoo? Missä Jenni käy, kun pääsee töistä? Mitä hän ostaa kaupasta? Mitä hän muistaa kassalla? Hakeeko hän vessapaperia? Onko kassalla pitkä vai lyhyt jono? Mihin hän pistää ruokatavarat? Mitä hän alkaa sitten tehdä? Mitä hän tekee myöhemmin illalla? Miksi Jennin mies tulee myöhään kotiin?
KPL 8 K-. P-. T-VAIHTELU Harjoitus 4 1. Jenni nukkuu vielä. Minäkin vielä vähän aikaa. 2. Jenni pukee päällensä. Minäkin päälleni. 3. Jenni keittää kahvia. Minäkin kahvia. 4. Hän lukee sanomalehteä. Minäkin sanomalehteä. 5. Jenni liikkuu hiljaa keittiössä. Minäkin hiljaa. 6. Jenni lähtee töihin. Minäkin työhön. 7. Jenni odottaa bussia. Minäkin bussia. 8. Jenni yrittää lukea bussissa. Minäkin lukea bussissa. 9. Anita hakee juotavaa kaupasta. Minäkin juotavaa kaupasta. 10. Anita laittaa ruokaa kotona. Minäkin ruokaa kotona. 11. Antti auttaa Lauraa. Minäkin Lauraa. 12. Antti alkaa opiskella. Minäkin opiskella. 13. Laura ei nuku vielä. Minäkään en vielä. 14. Antti ei lue enää. Minäkään en enää. 15. Anita ei tunne Danielia. Minäkään en häntä. 16. Jenni ei tiedä, missä Alex on. Minäkään en . missä hän on. -kin (positiivinen) <=> -kaan/-kään (negatiivinen) Harjoitus 5 1. Me (LÄHTEÄ) tänään maalle. 2 .,. (LÄHTEÄ) te myös maalle? 3. Ei, me emme (LÄHTEÄ). 4. Minä .... (LUKEA) usein illalla sängyssä. 5 .... (LUKEA) sinä usein illalla? 6. En, minä en (LUKEA). 7. Me .... (ODOTTAA) bussia. 8 (ODOTTAA) te myös bussia? 9. Mikko ,. (ODOTTAA) junaa. 10. Minä (KIRJOITTAA) sähköpostia. 11. Sinä , (SOITTAA) hyvin pianoa. 12. Antti (SOITTAA) myös hyvin. 13. Mikko (NUKKUA) jo. 14 (NUKKUA) sinä hyvin? 15. En (NUKKUA).
1. 15. К-. Р-. T-VAIHTELU VAHVA ASTE HEIKKO ASTE vartalo Missä? monikon kk k laukku: lauku-: laukussa nominatiivi laukut PP P kaappi: kaapi-: kaapissa kaapit tt t matto: mato-: matolla matot k - jalka: jala-: jalassa jalat P V leipä: leivä-: leivässä leivät t d pöytä: pöydä-: pöydällä pöydät nk ng kaupunki: kaupungi-: kaupungissa kaupungit mp mm kampa: kamma-: kammassa kammat nt nn pinta: pinna-: pinnalla pinnat It II multa: mulla-: mullassa mullat rt rr virta: virra-: virrassa virrat tk matka: matka-: matkalla matkat sk = kioski: kioski-: kioskilla kioskit st = posti: posti-: postissa postit Sano monikon nominatiivit: kakku lamppu tyttö katto lupa kylpy kirkko silta ilta valta lakko kakut ruoka vika poika katu sänky kenkä hinta parta kerta kunta sääntö
KPL 8 LINJA-AUTOASEMALLA -Anteeksi, että häiritsen, mutta meneekö tämä bussi Turkuun? - Ei mene. Tämä menee Hankoon. Tuo toinen bussi menee Turkuun. Se lähtee laiturilta 63. - Kiitos! - Ei kestä! - Päivää! Pääseekö tällä bussilla Turkuun? - Kyllä pääsee. - Mihin aikaan te olette lähdössä? - Noin viiden minuutin kuluttua. - Mihin aikaan me olemme Turussa? - Turussa me olemme noin kahden ja puolen tunnin kuluttua. - Tota noin... Minä olen menossa Paavo Nurmen tielle. Voitteko Te sitten sanoa, missä minä jään pois? - Joo, minä sanon. - Kiitos! - Minä lähden muuten illalla Hankoon. - Mitäs sinä Hangossa? - Yksi minun vanha opiskelukaverini asuu Hangossa. Hän on naimisissa siellä. Vaimo on saksalainen. Hän on kotoisin Frankfurtista. -Ai jaa. Ymmärtääkö hän jo suomea vai puhutteko te saksaa? - Me puhumme englantia, koska minä en puhu hyvin saksaa ja hän ei ymmärrä vielä suomea. Oho!... Kello on jo noin paljon. Täytyy käydä vielä kaupassa. - Mihin kauppaan sinä menet? - En minä tiedä. Miksi sinä kysyt? Haluatko sinä tulla mukaan? - Joo, täytyy ostaa vähän ruokaa kotiin. - Okei, mennään sitten yhdessä. Tässä lähellä on yksi ruokakauppa. Harjoitus 6 a) Katso opiskelukaverin kanssa aikataulusta, moneltako (= mihin aikaan) Seuraava bussi lähtee. Toinen sanoo: "Kello on nyt... Moneltako Seuraava bussi lähtee? " Toinen katsoo aikataulusta ja kertoo. b) Kysy kuljettajalta, pääseekö bussilla sinne, mihin haluat mennä. Pyydä myös, että kuljettaja kertoo, missä jäät pois. Toinen on kuljettaja ja toinen on matkustaja. kirkko: kirko- Kirkko on vanha. kirkkoa i Tässä kaupungissa on monta vanhaa kirkkoa. kirkot Kaikki kirkot ovat kiinni yöllä. kirkolla He odottavat meitä kirkolla. kirkolta Bussi lähtee kirkolta kello 15. 30. kirkolle Me kävelemme kirkolle saakka (= asti). kirkossa Kirkossa on tänään häät. kirkosta Kaikki tulevat ulos kirkosta. kirkkoon Ihmiset menevät sisälle kirkkoon.
1. 15. Harjoitus 7 Pane sana monikon nominatiiviin. MALLI: (KUPPI) Kupit ovat kaapissa. 1. (LAUKKU) ovat asemalla. 2. (LIPPU) ovat taskussa. 3. (LEIPÄ) ovat kassissa. 4. (MATTO) ovat ulkona. 5. (KAKKU) ovat pöydällä. 6. (TYTTÖ) ovat pihalla. 7. (RUOKA) ovat jääkaapissa. 8. (KENKÄ) ovat lattialla. 9. (SÄNKY) ovat makuuhuoneessa. 10. (POIKA) ovat uimahallissa. Harjoitus 8 1. Jenni käy (KAUPPA). 2. Kun minä tulen (KAUPPA), alan laittaa ruokaa. 3. Mikko lähtee myös (KAUPPA). 4. Kissa nukkuu (SÄNKY). 5. Humalainen nukkuu (KATU). 6. Omenat ovat (PÖYTÄ). 7. Joku mies kävelee tuolla (SILTA). 8. He menevät (TURKU). 9. He käyvät usein (TURKU). 10. Me menemme tuohon (VANHA KIRKKO). Harjoitus 9 1. Oletko sinä kotoisin (KREIKKA)? 2. Minä olen kotoisin (TURKKI). 3. David on kotoisin (ENGLANTI). 4. Paul on kotoisin (IRLANTI). 5. Gerhard on kotoisin (ITÄVALTA). 6. Minä matkustan (AMERIKKA). 7. Melissa asuu (AMERIKKA). 8. Lähdettekö te illalla (KONSERTTI)? 9. Käyttekö te usein (KONSERTTI)? 10. He olivat eilen (HANKO). 11. Minä matkustan huomenna (HANKO).
KPL 8 1. Me (SYÖDÄ) usein ravintolassa. 2. (JUODA) te olutta? 3. Mikko (TULLA) illalla. 4. (TULLA) Anne ja Ilpokin illalla? 5. Eivät. He eivät (TULLA). He muuttavat huomenna. 6. Jenni (MENNÄ) töihin. 7. (OLLA) hän työssä kymmenen tuntia? Ei. Hän ei (OLLA). 8. Mitä hän (TEHDÄ) kotona illalla? 9. Kotona hän (LUKEA) ja (PELATA) tietokonepeliä. 10. (HALUTA) sinä lähteä elokuviin? 11. En (HALUTA). 12. (TARVITA) he rahaa? 13. (OSATA) sinä soittaa kitaraa? 1. Minä (LUKEA) aina illalla. 2. (LUKEA) sinä yleensä illalla? 3. (LUKEA) hän paljon? 4. Ei. Hän ei (LUKEA) paljon. 5. Me (ODOTTAA) bussia. 6. He eivät (ODOTTAA) bussia vaan taksia. 7. (TIETÄÄ) te, mitä kello on? 8. Emme. Me emme (TIETÄÄ). 9. (YMMÄRTÄÄ) sinä jo suomea hyvin? 10. En (YMMÄRTÄÄ), mutta minä (YRITTÄÄ) ymmärtää. 11. Kotona me (LAITTAA) usein illalla ruokaa yhdessä. 12. (LAITTAA) te usein pizzaa? 13. (LEIPOA) te usein pullaa? 14. Emme (LEIPOA), mutta he (LEIPOA). Minä käyn kaupassa. Mikkokin lähtee (Minne? ) Minä käyn Turussa. Mikkokin menee (Minne? ) Minä käyn Turkissa. Mikkokin lähtee (Minne? ) Me käymme Marokossa. Mikkokin lähtee (Minne? ) Me käymme Itävallassa. Mikkokin lähtee (Minne? ) He käyvät Englannissa. Mikkokin menee (Minne? ) He käyvät Irlannissa. Mikkokin menee (Minne? ) Harjoitus 10 Harjoitus 11 Harjoitus 12
1. 15. Harjoitus 13 Muuta lauseet negatiivisiksi! 1. Hän lukee paljon. 2. He auttavat minua. 3. Me odotamme teitä. 4. He tietävät, että olen täällä. 5. Hän ottaa lisää. 6. Tuo pusero sopii sinulle. 7. Hän ymmärtää. 8. Bussi lähtee jo. 9. Te tarvitsette apua. 10. Hän soittaa usein. 11. Sinä Seuraat urheilua. 12. Te häiritsette minua. 13. Aurinko paistaa. 14. Sataa. 15. Tuulee. Harjoitus 14 Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. Muistatko, miten verbi taipuu? häiritä, juoda, kestää, käydä, nostaa, nousta, nähdä, osata, pestä, puhua, päästä, sanoa, tehdä, voida 1. Aurinko aamulla aikaisin. 2. Te vettä. 3. Hän : ’’Huomenta! ” 4. Hän aina suomea minulle. 5. Me emme tulla huomenna. 6. Minä en puhua arabiaa. 7. Nina töistä kello 19. 00. 8. Hän automaatista vähän rahaa. 9. Matka 20 minuuttia. 10 . kö sinä usein elokuvissa? 11. Minä huonosti. Minulla on silmälasit. 12. Minä hiukset. 13. Minä haluan olla nyt rauhassa. Sinä minua. 14. Mitä sinä illalla? Onko sinulla mitään erityistä?
KAPPALE 9 Annen elämästä Onko sinulla avain mukana? Sairastaminen Ihminen Minkä näköinen hän on? Omistuslause: Minulla on auto; Minulla ei ole autoa Minulla on nälkä; Hänellä on kiire
1. 16. ANNELLA ON МАТКАКОRTTI -LLA on -LLA ei ole NEGATIIVINEN PARTITIIVI Minulla on auto. Minulla ei ole autoa. Sinulla on auto. Sinulla ei ole autoa. Hänellä on auto. Hänellä ei ole autoa. Meillä on auto. Meillä ei ole autoa. Teillä on auto. Teillä ei ole autoa. Heillä on auto. Heillä ei ole autoa. Kenellä on auto? Onko sinulla auto? Kyllä, minulla on auto. Mitä Annella on laukussa? Kenellä ei ole autoa? Eikö sinulla ole autoa? Ei, minulla ei ole autoa. - Mitä sinulla on yleensä laukussa / repussa / salkussa / taskussa? - Minulla on... 1. laukku 2. lompakko 3. rahaa 4. pankkikortti 5. kirjastokortti 6. ajokortti /. kelakortti (= sairausvakuutuskortti) 8. henkilökortti 9. avaimet 1 (^konserttilippu 11. bussin aikataulu 12. nenäliinapaketti 13. sukkahousut 14. matkakortti 15. kassakuitti 16. meikkipussi 17. puuteri 18. kulmakynä 19. ripsiväri 20. pinni 21. kynsilakkapullo
KPL 9 1. Kysy kurssikaverilta: Onko sinulla polkupyörä? Onko sinulla puhelin / televisio /pakastin /leivänpaahdin / mikrouuni/ astianpesukone? Kuinka monta huonetta teillä on? Onko teillä parveke? Onko teillä sauna? Onko sinulla ajokortti / kirjastokortti / pankkikortti / luottokortti / matkakortti / henkilökortti / passi / kopiokortti / käyntikortti / Punaisen Ristin jäsenkortti? 2. Kysy kurssikaverilta: Onko sinulla avain mukana? On. /Kyllä, minulla on avain mukana. sateenvarjo Ei. Minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Se on kotona. herätyskello silitysrauta laturi muistitikku jne. (= ja niin edelleen) Onko sinulla kahvia kotona? Joo, minulla on kahvia. sokeria Ei, minulla ei ole kahvia. Täytyy käydä kaupassa. leipää 3. Kysy kurssikaverilta: Onko sinulla lapsia (monikon partitiivi)? Ei ole. Minulla ei ole lapsia (monikon partitiivi). Joo, on. Minulla on yksi lapsi. Kyllä, on. Minulla on kaksi lasta. On joo. Yksi poika. Onko sinulla siskoa tai veljeä? Minulla on yksi sisko ja yksi veli. Minulla on kaksi siskoa ja kolme veljeä. Minulla ei ole yhtään siskoa eikä veljeä. Montako serkkua sinulla on? Minulla on seitsemän serkkua. Kuinka monta tätiä ja setää sinulla on? Minulla on kaksi tätiä ja kolme setää. Onko sinulla enoa? Kyllä, minulla on kaksi enoa. Onko teillä jokin lemmikkieläin? Meillä on koira / kissa / papukaija / hiiri / kilpikonna. Meillä on akvaario. eno = äidin veli täti = äidin tai isän sisko setä = isän veli serkku = enon, sedän tai tädin lapsi lapsi sisko veli HUOMAA! enkä — ja en 2 lasta 2 siskoa 2 veljeä etkä = ja et eikä = ja ei emmekä = ja emme ettekä = ja ette eivätkä zz ja eivät
1. 16.
KPL 9 ANNEN ELÄMÄSTÄ Anne on 24-vuotias suomalainen nainen. Hänellä on pitkä punainen tukka, ruskeat silmät ja pitkät ripset. Hän hymyilee usein iloisesti. Hän on töissä suuressa matkatoimistossa. Hänellä on hyvä työpaikka ja mukavat työkaverit. Anne ja työtoverit käyvät usein yhdessä elokuvissa, konsertissa tai ravintolassa. Joskus he menevät diskoon ja tanssivat aamuun saakka. Annella on melko pitkä työmatka, sillä hän asuu keskustan ulkopuolella. Matka keskustaan kestää 35 minuuttia. Onneksi bussit kulkevat usein. Annen asunto on pieni, mutta vuokra ei ole korkea. Annella on yksi suuri valoisa huone, pieni eteinen, keittokomero ja vessa. Pienessä keittokomerossa ei ole ikkunaa. Annella on kissa. Sen nimi on Pippuri. Anne on kotoisin Itä-Suomesta, Raikkalasta. Annen vanhemmat asuvat vielä siellä. Annen äiti on töissä suuressa pankissa, ja hänellä on pitkät työpäivät. Hänellä on aina kiire. Annen isä on jo eläkkeellä. Hänellä ei ole kiire. Hänellä on paljon aikaa. Annen isällä on jo harmaa tukka. Annella on myös kaksi siskoa ja yksi veli. Siskot - Henna ja Tuula - asuvat molemmat vielä kotona. He ovat vielä koulussa. Annen veli - Teemu - asuu kaupungin keskustassa omassa yksiössä. Teemulla on oma firma, siksi hänellä ei ole paljon vapaa-aikaa. Teemulla on paksu tumma tukka. Hän on hauska ja komea mies. Anne ja Ilpo Annella on poikaystävä. Hänen nimensä on Ilpo. Ilpo on freelancetoimittaja. Hän on 29 vuotta vanha, pitkä rauhallinen mies. Ilpolla on iloiset silmät ja vaaleat suorat hiukset. Hän ei näe hyvin, ja siksi hänellä on aina silmälasit. Hän lukee paljon ja kuuntelee samalla yleensä jazzmusiikkia. Ilpo asuu keskustassa. Hänellä on iso kaunis kaksio. Hänellä on suuri keittiö, olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Ilpolla on myös parveke. Ilpolla on paljon tilaa, mutta Ilpon vuokra on aika korkea. Ilpo asuu vanhassa kerrostalossa. Vaikka talossa on monta kerrosta, siellä ei ole hissiä. Talossa on sauna, mutta ei pesutupaa eikä autotallia. Autotallia Ilpo ei tarvitse, koska hänellä ei ole autoa. Ilpolla on koira. Koiran nimi on Iku. Se on poikakoira. Anne ja Ilpo kävelevät usein illalla Ikun kanssa puistossa. Puisto on hiljainen myöhään illalla. He leikkivät Ikun kanssa puistossa. Ikulla on oma pallo. Iku on hyvin onnellinen, kun Ilpo ja Anne leikkivät sen kanssa. tukka = hiukset olla töissä (työssä) työtoveri = työkaveri tyttöystävä = tyttökaveri poikaystävä = poikakaveri Huoneessa ei ole ikkunaa. Matka kestää 35 minuuttia. vuokrata vuokra olla kotoisin + Mistä? olla eläkkeellä Hänellä on kiire. Hänellä ei ole kiire. Hänellä on aikaa. Hänellä ei ole aikaa, firma = yritys Hän on 29 vuotta vanha. Hän on pitkä. Hänellä on silmälasit, samalla = samaan aikaan Hänellä on tilaa. Hänellä ei ole tilaa. Vertaa: Talossa on sauna. Heillä on sauna. Pöydässä on neljä jalkaa. Koiralla on neljä jalkaa.
1. 16. KENELLÄ ON KISSA? KENELLÄ El OLE KISSAA? etunimi etunimi + sukunimi titteli + (etunimi) + sukunimi Riitalla on vakituinen työpaikka. Riitta Rannalla on oma työhuone. Tohtori Pyyköllä on vastaanotto. Johtaja Järvisellä on tapaaminen klo 13. 00. Insinööri Virtasella on kokous klo 14. 00. Sihteeri Laineella on lomaa kaksi viikkoa. Harjoitus 1 Tee omistuslause mallin mukaan. Malli: Katri - olla - kissa => 1. minä - olla - kissa 2. olla - sinä - kiire? 3. hän - olla - kaikki - paperit 4. me - olla - pieni - asunto 5. olla - te - parveke? 6. he - olla - kesämökki 7. kuka - olla - sanakirja? 8. Mikko - olla - sanakirja 9. Marjatta - olla - kirja - mukana 10. Pekka - olla - uusi - tietokone 11. tyttö - olla - uusi - polkupyörä 12. poika - olla - taskulamppu 13. mies - olla - musta - tukka 14. kuka - olla - silmälasit? pronomini + adjektiivi + substantiivi Tuolla pitkällä miehellä on avaimet. Tällä laihalla tytöllä on liian pieni pusero. Sillä mukavalla pojalla oli kaunis hymy. genetiivi Meidän mummolla on monta kissaa. Harjoitus 2 Tee negatiivinen omistuslause mallin mukaan. Malli: Katri - ei - olla - kissa => -LLA ei o/e (+ partitiivi) Katrilla ei ole kissaa. Katrilla on kissa. hän - ei - olla - auto me - ei - olla - sauna kuka - ei - olla - sanakirja? Mikko - ei - olla - tietokone Riitta - ei - olla - puhelin kuka - ei - olla - bussilippu? sinä - ei - olla - passi he - ei - olla - parveke Ulla - ei - olla - työhuone David - ei -olla - veli Paul - ei - olla - kopiokortti Carol - ei - olla - televisio
KPL 9 Harjoitus 3 1. (KARI) on punainen tukka. 2. (KARI KALLIO) on punainen tukka. 3. (OLAVI) oli oma orkesteri. 4. (OLAVI VIRTA) oli kaunis ääni. 5. (TUULA) on purjevene. 6. (TUULA RANTA) on purjevene. 7. (NEITI PÄÄKKÖ) on kaunis hymy. 8. (ROUVA PIRTTILEHTO) on kissa. 9. (HERRA ALANKO) on tapaaminen kello 14. 00. 10. (JOHTAJAVALTA) on palaveri. 11. (LÄÄKÄRI HELLSTEN) oli kiire. Harjoitus 4 1. (TUO POIKA) on kova yskä. 2. (HÄN) on flunssa. 3. (TÄMÄ LAPSI) on kuumetta. 4. (SE LÄÄKÄRI) oli valkoinen takki. 5. (TÄMÄ POIKA) on korva kipeä. 6. (TUO LAPSI) on nuha. 7. (TÄMÄ MIES) on paha olo. 8. (MINUN MIES) on diabetes. 9. (HÄNEN TYTTÖ) on leukemia. 10. (MEIDÄN MUMMO) oli syöpä. tämä: tä- tuo: tuo- se: si- tätä l tuota | sitä J tällä tuolla sillä lapsi: lapse- poika: poja- mies: miehelästä | poikaa | miestä [ lapsella pojalla miehellä Minulla on nälkä. Minulla ei ole nälkä. Minulla on jano. Minulla ei ole jano. Minulla on kuuma. Minulla ei ole kuuma. Minulla on kylmä. Minulla ei ole kylmä. - Onko sinulla nälkä? - Joo, minulla on kova nälkä. - Onko sinulla jano? - Ei, minulla ei ole jano. - Onko teillä kylmä? - Joo, vähän. Meillä on vähän kylmä.
1. 17. IHMINEN EDESTÄ 1. pää 2. kaula 3. kurkku 4. rinta 5. vatsa 6. napa /. sukupuolielimet 8. käsi 9. ranne 10. sormi 11. kynsi 12. reisi 13. polvi 14. sääri 15. jalka 16. varvas KASVOT 1. hiukset 2. otsa 3. kulmakarvat 4. silmäluomi 5. ripset 6. silmä 7. korva 8. nenä 9. poski 10. suu 11. ylähuuli 12. alahuuli 13. hampaat 14. kieli 15. ikenet 16. leuka TAKAA 1. pää 2. niska 3. hartia 4. olkapää 5. käsivarsi 6. selkä 7. takapuoli 8. nilkka 1. sydän 2. keuhko 3. mahalaukku 4. maksa 5. munuainen 6. suolisto 7. verisuoni 8. lihakset 9. kylkiluut 10. rintalasta 11. selkäranka 12. lonkkaluu 13. olkaluu 14. solisluu 15. pääkallo 16. aivot SISÄELIMET
KPL 9 SAMASTAMINEN Minä olen sairas. Minulla on flunssa. Oletko sinä sairas? Onko sinulla flunssa? Harjoitus 5 Kysy kurssikaverilta! Toinen on sairaanhoitaja tai lääkäri, toinen on potilas: Mikä sinua vaivaa? Minulla on vatsa kipeä. Onko sinulla flunssa? Minulla ei ole vatsa kipeä. Onko sinulla yskä? Entä nuha? Hengitä sisään/ulos! Hengittämättä. Onko sinulla kuumetta? Kuinka paljon sinulla on kuumetta? Kuinka monta päivää sitä on ollut? Parane pian! Onko sinulla paha olo? Onko sinulla pää kipeä? Minä määrään sinulle lääkettä. Kirjoitan pari reseptiä. Ota tätä lääkettä säännöllisesti! Määrään sinulle myös kaksi päivää sairauslomaa. Päätä särkee. = Pää on kipeä. Flunssa tarttuu helposti. Minulla on kova kipu rinnassa. Flunssan oireet: kuume, päänsärky, yskä, kurkkukipu ja nuha. Lääkäri tutkii potilasta. Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on kuumetta. Minulla on flunssa Minulla on vatsa kipeä. Minulla on korva kipeä. Minulla on selkä kipeä. Minulla on hammas kipeä. Minulla on kuuma. Minulla on kylmä. Minulla on paha olo.
1. 17. MINKÄ NÄKÖINEN HÄN ON? Hänellä on Hänellä on pitkät hiukset, lyhyet hiukset, vaaleat hiukset, tummat hiukset, punaiset hiukset, kiharat hiukset, suorat hiukset, suuret silmät, siniset silmät, huono kuulo, huono näkö. parta, viikset, saparot, poninhäntä, pitkät ripset, paksut kulmakarvat, pystytukka, pitkä kaula, pitkät jalat, pitkät kädet, korkea otsa. suuri nenä. suuret korvat, voimakas leuka, pisamia. tatuointi, silmälasit. Hän on Hän on Hän on Harjoitus 6 Kirjoita: Minun perheeni Voit keksiä koko jutun. Sinun ei tarvitse kertoa sinun oikeasta perheestäsi. Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit. pitkätukkainen. lyhyttukkainen. vaaleatukkainen. tummatukkainen. punatukkainen. kiharatukkainen. suoratukkainen. suurisilmäinen. sinisilmäinen. huonokuuloinen. huononäköinen. pitkä. lyhyt. tukeva. hoikka. nuori. vanha. komea. hyvännäköinen. söpö. ruma. viehättävä. noin 40-vuotias. kalju. ryppyinen. tyylikäs. isän näköinen, äidin näköinen, iloisen näköinen, surullisen näköinen, vihaisen näköinen, väsyneen näköinen, siistin näköinen, epäsiistin näköinen.
KAPPALE 10 - Me käymme monessa pienessä baarissa - Hänellä oli uusi sormus sormessa - Tässä, tällä; tuossa, tuolla; siinä, sillä - Mikä on sanan perusmuoto? - Nominityypit: -i (baari: baaria: baari-: baarissa: baarista: baariin) -i (järvi: järveä: järve-: järvessä: järvestä: järveen) -i (pieni: pientä: piene-: pienessä: pienestä: pieneen) -e (huone: huonetta: huonee-: huoneessa: huoneesta: huoneeseen) -nen (lautanen: lautasta: lautase-: lautasessa: lautasesta: lautaseen) -si (vesi: vettä: vede-: vedessä: vedestä: veteen)
1. 18. NOMINITYYPIT PARTITIIVI yksi banaani kaksi banaania yksi paperi kolme paperia yksi sipuli neljä sipulia yksi sormi viisi yksi mäki kaksi yksi joki kaksi sormea mäkeä jokea yksi käsi kaksi kättä yksi kansi kaksi kantta yksi vuosi kaksi vuotta yksi hame kaksi hametta yksi vene kaksi venettä yksi aste kymmenen astetta yksi kaksi iloinen iloista nainen naista yksi likainen lautanen monta likaista lautasta yksi valkoinen hevonen kaksi valkoista hevosta yksi kolme yksi kaksi yksi kieli pieni sieni pientä sientä suuri saari suurta saarta monta kieltä
KPL 10 NOMINITYYPlT PARTITIIVI Lainasanat: -i baari baaria posti, pankki, appelsiini, tomaatti, viini, riisi, kahvi, tunti, poliisi, insinööri, lääkäri, sihteeri, taksi, tulli, passi, hissi, bussi, kurssi, kassi, pussi, lasi, takki, tuoli, tori, uuni... Vanhat suomalaiset sanat: -i suomi suomea mäki, joki, nimi, niemi, lahti, lehti, ovi, kivi, talvi, pilvi, hirvi... -i (-ni, -li, -ri) (-si, -hi) pieni pientä sieni, uni, kieli, tuli, tuuli, saari, vuori, suuri, nuori, hiiri, meri, veri... Opettele nämä sanat erikseen: lumi lapsi, veitsi, kuusi lohi, lunta lasta veistä kuusta lohta -si käsi kättä uusi, vesi, vuosi, kuukausi, viisi, kuusi, yksi, kaksi, kausi, susi, tosi, täysi, köysi, kansi, länsi, hirsi... -e huone huonetta vene, aste, kone, lentokone, perhe, kirje, kappale, parveke, osoite, hame, kastike, koe, liikenne, tiede, taide... -nen nainen naista iloinen, onnellinen, surullinen, vihainen, yksinäinen, suomalainen, ulkomaalainen, likainen, lautanen, valkoinen, sininen, punainen, keltainen, hampurilainen, ensimmäinen, ihminen, mahdollinen, tavallinen... (Katso lisää sivulta 251. )
1. 18. NOMINITYYPIT PARTITIIVI Harjoitus 1 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Tällä kadulla on monta pankkia. J)CLflkkl 1. Keskustassa on monta baaria. 2. Huoneessa on kaksi nojatuolia. 3. Matka kestää jopa neljä tuntia. 4. Minulla ei ole passia. 5. Sairaalassa on monta lääkäriä. 6. Lapissa on monta tunturia. 7. Lapset laskevat mäkeä. 8. Anne lukee sanomalehteä. 9. Tuolla on kolme hirveä. 10. Suomessa on monta järveä.. 11. Pohjanmaalla on monta jokea. 12. Minä opiskelen suomea. 13. Juhlissa oli paljon väkeä. 14. Meitä oli noin sata henkeä. 15. Mitä mieltä sinä olet tästä asiasta? 16. Pysäkillä seisoo kuusi nuorta. 17. Naapurilla on neljä lasta. 18. Me syömme usein lohta. 19. Sataa [unta! 20. Kuinka monta astetta tänään on? 21. Minulla ei ole veistä. 22. Rannassa oli kaksi venettä. 23. Kadulla oli paljon liikennettä. 24. Hän tekee tiedettä.. 25. Minä teen taidetta. 26. Voitko sinä sekoittaa tätä kastiketta? Harjoitus 2 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Tällä kadulla on monta automaattia. automaatti 1. Ostin kymmenen punaista tulppaania. 2. Olen Suomessa ensimmäistä kertaa. 3. Tässä firmassa on töissä monta ulkomaalaista. 4. Mikä on tyypillistä suomalaista ruokaa? 5. Onko teillä belgialaista olutta? 6. Hän haluaa italialaista valkoviiniä. 7. Laitatko sinä usein kiinalaista ruokaa? 8. Ulkona on pakkasta. 9. Täällä on monta ihmistä. 10. Täällä on niin rauhallista. 11. Helsingissä on turvallista. 12. Se on totta! 13. Minä juon vähän vettä. 14. Puistossa oli hiljaista. 15. Täällä on niin sotkuista. 16. Onko mahdollista saada viisumi jo ensi viikolla? 17. Onko tavallista, että junat ovat myöhässä? 18. Kattilassa ei ole kantta. 19. Tässä on kaksi uutta konetta. 20. Olen asunut Suomessa seitsemän kuukautta. 21. Niklas on asunut Suomessa jo kuusi vuotta.
KPL 10 NOMINITYYPIT PARTITIIVI Harjoitus 3 1. yksi sininen tuoli viisi sinistä tuoda. 2. yksi keltainen banaani kaksi 3. yksi suuri appelsiini kaksi 4. yksi tuore sipuli kolme 5. yksi pieni sormi kymmenen 6. yksi suuri mäki kaksi 7. yksi uusi lehti kolme 8. yksi valkoinen ovi neljä 9. yksi pieni puu kolme 10. yksi suuri talo kaksi 11. yksi vieras kieli monta 12. yksi nuori mies kaksi 13. yksi aste kymmenen 14. yksi iloinen kirje neljä 15. yksi sotkuinen huone kolme 16. yksi viimeinen parveke kaksi 17. yksi ranskalainen nainen kaksi 18. yksi englantilainen makeinen seitsemän 19. yksi humalainen ihminen neljä 20. yksi suuri hampurilainen kaksi 21. yksi tavallinen vuosi neljä 22. yksi täysi kuukausi kolme 23. yksi uusi köysi kaksi 24. yksi yksinäinen susi monta Maalari sekoittaa sinistä ja punaista. Mitä väriä on silloin purkissa? Maalari sekoittaa punaista ja keltaista. Mitä väriä on silloin purkissa? Maalari sekoittaa keltaista ja sinistä. Mitä väriä on silloin purkissa?
1. 18. NOMINITYYPIT PARTITIIVI Harjoitus 4 1. Minä ostan viisi (TOMAATTI). 2. Saammeko me kaksi (SUURI HAMPURILAINEN)? 3. Haluatko sinä maistaa tätä (KASTIKE)? 4. Me syömme usein (LOHI). 5. Minulla ei ole (HAARUKKA). Minulla on kaksi (VEITSI). 6. Pöydällä on monta (LIKAINEN LAUTANEN). 7. Pihalla on viisi (ILOINEN NAINEN). 8. Minulla on kolme (PIENI KOIRA). 9. Anna on vasta viisi (VUOSI) vanha. 10. Vauva on nyt kaksi (KUUKAUSI) vanha. 11. Vauvalla ei ole vielä (NIMI). 12. Meillä on kaksi (SUURI HUONE). 13. Meillä ei ole (PARVEKE). 14. Kuinka monta (PERHE) tässä talossa on? 15. Talossa asuu monta (YKSINÄINEN IHMINEN). Harjoitus 5 1. Kuinka monta (HENKI) täällä on? 2. Firmassa on kahdeksan (INSINÖÖRI). 3. Me asuimme Pariisissa kymmenen (VUOSI). 4. Me olimme Kiinassa kaksi (KUUKAUSI). 5. Kiinassa on monta (SUURI JÄRVI) ja (JOKI). 6. Ulkona on kaksi (SIRKUSHEVONEN). 7. Kadulla on paljon (VÄKI). 8. Torilla on monta (NUORI IHMINEN). 9. Minä ostan viisi (PUNAINEN RUUSU). 10-Saanko kolme (KELTAINEN TULPPAANI)? 11. Tuolla on kaksi (UUSI VENE)! 12. Muistathan sinä varoa (LIIKENNE), kun menet kadun yli? monta + yksikön partitiivi monta likaista lautasta monta iloista naista monta nuorta ihmistä monta perhettä kaikki + monikon nominatiivi kaikki likaiset lautaset kaikki iloiset naiset kaikki nuoret ihmiset kaikki perheet
NOMINITYYPIT MIHIN? - MISSÄ? - MISTÄ? KPL 10 Minne sinä panet omenan? Missä omena on? Mistä sinä otat omenan? Minä panen omenan pussiin. Omena on pussissa. Minä otan omenan pussista. Minne sinä panet kassin? Minä panen kassin tuolille. Missä kassi on? Kassi on tuolilla. Mistä sinä otat kassin? Minä otan kassin tuolilta. Kirsti on tuossa suuressa laivassa. Anne on tässä pienessä autossa. Omena on tällä valkoisella lautasella. Mies istuu tuossa pienessä veneessä.
1. 19. NOMINITYYPIТ л bussi: bussi- baari: baar posti: post bussia bussissa baaria posti bussista bussiin bussit -i Suomi: Suome- järvi: järv sormi: sorm Suomea Suomessa järveä sorme Suomesta Suomeen tämä: lä- tuo: tuo- se: sili)- tätä tällä tuota tuolla sitä sillä tältä tuolta siltä tälle tuolle sille tässä tuossa siinä tästä tuosta siitä tähän tuohon siihen pieni: pientä piene- suuri: suur moni pienessä suur. mon pienestä pieneen pienellä pieneltä pienelle pienet huone: huonetta huonee- vene: ven - kone: kon huoneessa vene kone huoneesta huoneeseen huoneet eteinen: eteise- lautanen: lauta - kiinalainen: kiinalai eteistä eteisessä lauta kiinalai eteisestä eteiseen eteiset
KPL 10 NOMINITYYPITHarjoitus 6 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Tuossa pienessä veneessä on kolme kalastajaa. pieni, vene 1. Suuressa lentokoneessa on jopa yli 500 matkustajaa. 2. Me asuimme siistissä pienessä hotellissa■ 3. Hän soittaa fagottia suuressa orkesterissa. 4. Me käymme monessa o/enessä baarissa. 5. He käyvät irlantilaisessa pubissa. 6. Suurella torilla oli paljon väkeä (= ihmisiä). 7. Mihin kaikki ihmiset menevät? 8. Ikkunasta on upea näkymä merelle. 9. Sinisellä merellä on valkoinen laiva. 10. Me syömme usein kiinalaisessa ravintolassa. 11. Hän on naimisissa suomalaissa na/sen kanssa. 12. Mihin minä laitan nämä likaiset lautasen Harjoitus 7 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Hampurilaiset eivät maksa paljon. hampurilainen 1. He menevät suureen puistokonserttiin. 2. P/enessä hississä oli kaksi humalaista. 3. Monet suomalaiset nuoret juovat liian paljon. 4. juuret valkoiset hevoset seisovat ulkona. 5. Kesällä lapset uivat usein tuossa o/enessä järvessä. 6. Me käymme tuolla suurella vuorella. 7. Lentokoneessa oli viisi suomalaista. 8. Tässä o/enessä huoneessa työskentelee monta ihmistä. 9. Se kaappi tulee tähän suureen huoneeseen. 10. Talvella Suomessa on kylmä. 11. Milloin sinä tulit Suomeen? 12. Monot ulkomaalaiset pitävät lumesta. 13. Minä pidän kiinalaisesta ruoasta. 14. Hän pitää intialaisesta ruoasta. 15. Tykkäätkö sinä suomalaisesta ruoasta? 16. Taivas on o//vessa. Se on harmaa. 17. Anna nukkuu jo. Hän on jo unessa. bussi: bussi- -i: -i- suuri: suure- -i: -e- kone: konee- -e: -ee- nainen: naise- -nen: -se-
1. 19. Л/ОМ/Л//ГУУР/Г Mies on siinä suuressa valkoisessa, hotellissa, ■ Mies asuu siinä suuressa valkoisessa hotellissa■ Nainen on sillä pienellä saarella■ Nainen asuu sillä Pienellä saarella- Mies tulee ulos siitä suuresta valkoisesta hotellista. Mies lähtee siitä suuresta valkoisesta hotellista■ Nainen tulee siitä pieneltä saarelta■ Nainen lähtee siltä pieneltä saarelta. Mies menee siihen pieneen italialaiseen, ravintolaan. - Mies tulee siihen pieneen italialaiseen ravintolaan- Nainen menee sille suure/te tori/te. Nainen tulee sille suurelle torille- Mies käy siinä pienessä italialaisessa ravintolassa- Nainen käy sillä suurella torilla. Harjoitus 8 1. Mikko menee (Mihin? ) (TUO SUURI KELTAINEN KIRJASTO) 2. Antti asuu (Missä? ) (TUO SUURI PUNAINEN TALO) 3. Daniel tulee ulos (Mistä? ) (TUO PIENI VALKOINEN VENE) 4. Minä panen kukat (Mihin? ) (TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ) 5. Kukat ovat (Missä? ) (TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ) 6. Minä otan kukat pois (Mistä? ) (TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ) Harjoitus 9 1. Mikko tekee töitä (TÄMÄ PIENI HUONE). 2. Anne on (TUO PIENI KAMPAAMO). 3. Markus on töissä (SE SUURI TOIMISTO). 4. Mikko menee (TÄMÄ SUURI LENTOKONE). 5. Anne menee (TUO PIENI APTEEKKI). 6. Markus menee (SE SUURI HUONE). 7. Ihmiset tulevat ulos (SE SUURI JÄÄHALLI). 8. Anne tulee ulos (TÄMÄ PIENI BAARI). 9. Markus tulee ulos (SE SUURI LAIVA). 10. Mikko käy (SE SUURI UIMAHALLI).
KPL 10 NOMINITYYPIT Harjoitus 10 1. Minä menen (TUO SUURI KYLPYHUONE) 2. Me syömme usein (TÄMÄ ITALIALAINEN RAVINTOLA) 3. Huong on työssä (SE PIENI KIINALAINEN RAVINTOLA) 4. Presidentti tulee ulos (TUO PIENI VALKOINEN LENTOKONE) 5. Hänen kuvansa oli (TÄMÄ SAKSALAINEN LEHTI) 6. Me käymme usein (SE SUURI VALKOINEN KIRJASTO) Harjoitus 11 1. Minä asun (HAKANIEMI). 2. He asuvat (LAUTTASAARI). 3. Me menemme metrolla (VUOSAARI). 4. Markus asuu (LAHTI). 5. Me käymme usein (TAMPERE). 6. Me menemme junalla (TAMPERE). Harjoitus 12 1. Tässä (HUONE) on monta ihmistä. 2. Puhelin on (ETEINEN). Se soi. 3. Marjatta ei kuule mitään. Hän on (KYLPYHUONE). 4. (HISSI) oli paljon väkeä (= paljon ihmisiä). 5. Mitä sinulla on (KASSI)? 6. Sillä (LAUTANEN) oli viisi keltaista banaania. 7. Tässä (KONE) on jokin vika. Se ei toimi. 8. Tuossa (UUNI) on kakku. 9. Panenko minä jo kaikki (LAUTANEN) pöydälle? 10. Missä kaikki (VEITSI) o^af? 11. Tässä on vain kaksi (VEITSI).
1. 19. NOMINITYYPIT - Viime viikolla me opiskelimme tuossa. Pienessä salissa, mutta tällä viikolla me opiskelemme tässä suuressa salissa. Siinä P/enessä sälissä ei ole tarpeeksi tilaa. Harjoitus 13 Mihin kaikki (IHMINEN) menevät? Pysäkillä oli kaksi (IHMINEN). Sinä voit panna sen lahjan tuolle (PIENI PÖYTÄ). Mitä siinä (KIRJE) oli? (KUUSI) maksavat paljon jouluna. Mökillä on kaksi (KORKEA KUUSI). Meidän kesämökki on (PIENI SAARI). Kalat uivat (JÄRVI). Jokin vene on tuolla (JÄRVI). . Joku mies istuu tuossa (PIENI VENE). Kettu nukkuu (KOVA KIVI). . Tuosta (SUURI PILVI) sataa vielä vettä! Harjoitus 14 Hänellä oli uusi sormus (SORMI). He menivät illalla (KIINALAINEN RAVINTOLA). Ehkä he istuvat jo (LENTOKONE). Huomenna nousemme ylös tuolle (KORKEA VUORI). Haluatko asua tuolla (PIENI YKSINÄINEN SAARI)? Kaksi (NUORI RAKASTAVAINEN) kävelee tuolla. He asuvat tuossa (VALKOINEN HOTELLI). [MONI IHMINEN) hymyilevä* heille ystävällisesti. He käyvät (MONI MAA), esimerkiksi Nepalissa, ensi kesänä. . Me käymme (MONI MUSEO). monet = useat Monet suomalaiset seuraavat jääkiekkoa tai jotakin muuta urheilulajia televisiosta ja lehdestä. Useat suomalaiset seuraavat tällä viikolla erityisesti jääkiekon maailmanmestaruuskisaa. monessa = useassa Me käymme monessa kaupassa. = Me käymme useassa kaupassa. He käyvät monessa paikassa. = He käyvät useassa paikassa.
KAPPALE 11 - Ilpo muuttaa uuteen asuntoon - Kutsu juhliin - Lausetyyppejä - Mikä on sanan perusmuoto? - Nominityypit: -si (uusi: uutta: uude-: uudessa: uudesta: uuteen) -in (puhelin: puhelinta: puhelime-: puhelimeen) -is/-as/-äs (kaunis: kaunista: kaunii-: kauniiseen) -us/-ys/-os/-ös (yritys: yritystä: yritykse-: yritykseen) - Kertausta
1. 20. ILPO MUUTTAA UUTEEN ASUNTOON Muistathan, että Annella on poikaystävä. Poikaystävän nimi on Ilpo. Nyt kerron, mitä sitten tapahtuu... Kuluu pari kuukautta... Anne ja Ilpo käyvät elokuvissa, puhuvat paljon puhelimessa. (Voi taivas, mitkä puhelinlaskut! ) Joskus he menevät ravintolaan tai diskoon tai jonkun ystävän luokse kylään. Eräänä aamuna Annen puhelin soi. Anne näkee, että Ilpo soittaa. Anne vastaa puhelimeen. Ilpo ja Anne puhuvat jonkin aikaa puhelimessa, ja sitten Ilpo kertoo, että hän etsii uutta asuntoa, koska vuokra on liian korkea keskustassa. He etsivät uutta asuntoa netistä ja löytävät pari hyvää. Ilposta yksi asunto on oikein sopiva. Ilpo soittaa sitten huoneistokeskukseen ja kysyy, onko asunto vielä vapaa. Nainen vastaa, että se on vielä vapaa. Ilpo päättää muuttaa sinne. Uusi asunto sijaitsee Myllymäessä eräässä uudessa kauniissa kerrostalossa. Se on hyvässä kunnossa. Asunto on А-rapussa toisessa kerroksessa. Talossa on hissi. Talossa asuu monta perhettä. Asunnossa on kaksi suurta huonetta, eteinen, keittiö ja kylpyhuone. Asunnossa ei ole parveketta. Ikkunat ovat melko pienet, mutta olohuoneen ikkunasta näkyy metsä. Maisema on kaunis. Nyt Ilpolla on paljon työtä vanhassa asunnossa. Kaikki tavarat täytyy pakata laatikkoon. Ilpon ystävät ja Anne auttavat Ilpoa. Anne on väsynyt, sillä vanha asunto täytyy siivota hyvin. Eteisessä on paljon tavaraa. "Miten me saamme kaikki nämä tavarat sinne uuteen asuntoon? ” Anne miettii. He kantavat kaikki tavarat pakettiautoon ja ajavat sitten Myllymäkeen. Kun tavarat ovat sisällä, laatikot täytyy purkaa. Sohvan, kirjahyllyn, akvaarion ja television he vievät olohuoneeseen, sänky tulee makuuhuoneeseen ja kaikki astiat tulevat keittiöön. Eteisessä on monta suurta laatikkoa. Iku ei oikein ymmärrä, mitä nyt tapahtuu. Se vain haukkuu ja juoksee ympäri koko ajan. Kun kaikki on valmista, asunto on siisti ja kaunis. Kaikki on nyt kunnossa. Olohuoneessa on paljon tilaa. Siellä on sohva, korkea kirjahylly ja pieni olohuoneen pöytä. Pienellä sivupöydällä on akvaario, mutta siinä ei ole vielä vettä. Makuuhuoneessa on sänky, kirjoituspöytä ja mukava nojatuoli. Nyt Ilpolla on tarpeeksi tilaa, silti vuokra ei ole korkea. Asunnossa on jopa 57 m2 (neliömetriä), ja hän maksaa vuokraa vain 640 euroa kuukaudessa. Harjoitus 1 Olet töissä huoneistokeskuksessa. Opiskelukaverisi on "Ilpo". Hän soittaa ja kysyy asunnosta. Puhutte puhelimessa. muistaa t unohtaa tapahtua = sattua kulua puhua puhelimessa vastata puhelimeen Puhelin soi. (soida) Ilpo soittaa. (soittaa) jonkin aikaa = vähän aikaa etsiä Ф löytää sopiva (hyvä) päättää sijaita olla kunnossa A-rappu toinen kerros Mitä on eteisessä? Eteisessä on paljon tavaraa, väsynyt miettiä = ajatella Mitä on olohuoneessa? Olohuoneessa on sohva ja televisio. Akvaariossa ei ole vettä. Asunnossa on tilaa.
KPL 11 Nominityypit kaunis: kaunista vieras: vierasta uusi: uude- vesi: ve - käsi: kä uutta uudessa vet kät uudesta uuteen uudella uudelta uudelle uudet puhelin: puhelime- avain: ava - laskin: lask puhelinta puhelimessa avain laskin puhelimesta puhelimeen puhelimella puhelimelta puhelimelle puhelimet kaunii- kallis: kali - valmis: valm kauniissa kallis valmis kauniista kauniiseen kauniilla kauniilta kauniille kauniit vieraa- eräs: er - potilas: potil vieraassa eräs potilas vieraasta vieraaseen vieraalla vieraalta vieraalle vieraat kokous: kokoukse- kerros: kerr - hallitus: hallit kokousta kokouksessa kerros hallitus kokouksesta kokoukseen kokoukset
Harjoitus 2 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Tuletko puhelimeen? Siellä on Kirsi. J)ufieCtn I. Minulla on avaimet. 2. Sinulla on uudet housut! 3. Ne ovat kauniit. 4. Hän puhui kauan puhelimessa. 5. Eläimet liikkuvat hiljaa. 6. Potilaat odottavat lääkäriä. 7. Kalat uivat vedessä. 8. Minä pesen kädet. 9. Minulla on uudet silmälasit. Ne olivat aika kalliit. 10. Me käymme uudessa suuressa uimahallissa• II. Tällä potilaalla on malaria. 12. Vastaatko puhelimeen? 13. Minä panen nämä kukat veteen. . 14. Vieraat tulevat pian. 15. Juhlat olivat eräässä kalliissa ravintolassa. 16. Missä ne vaimiit tarjouskirjeet ovat? 17. Minulla on haava kädessä. 18. Minä avaan oven avaimella- 19. Eräällä potilaalla on kova kuume. 20. Sairaalla miehellä oli kylmä. Harjoitus 3 Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee? Malli: Tässä /arfo^sessa on 12 työntekijää. laitos1. Joskus on vaikea asua vieraassa maassa ja opiskella vierasta kieltä. 2. Oppilaat tulivat huoneeseen. 3. Opettaja on sairaana. Ovessa on lappu. 4. Minä pääsen töistä viideltä. 5. Se leffa (= elokuva) alkaa jo kuudelta■ 6. Sokoksessa on monta tarjousta ia alennusta■ 7. Huomenna me menemme uuteen suureen uimahalliin■ 8. Me asumme Itäkeskuksessa- 9. He olivat lomalla Kyproksella. - 10. Tämä takki oli tarjouksessa. 11. Nämä kengät olivat alennuksessa. 12. Tässä rakennuksessa on seitsemän kerrosta. 13. Missä kerroksessa toimisto on? 14. Johtaja on kokouksessa- 15. Siinä keltaisessa rakennuksessa oli ennen verovirasto. 16. Nyt se on tuossa uudessa valkoisessa rakennuksessa. 17. Mihin kerrokseen te menette? 18. Tuletko huomenna kokoukseen? 19. Hän on töissä eräässä kansainvälisessä yrityksessä. vesi: vede- -si: -de- avain: avaime- -in: -ime- kaunis: kaunii- -is: -ii- kokous: kokoukse- esi -ukse- vieras: vieraa- -as: -aa- kehitys: kehitykse- -ys: -ykse- eräs: erää- -äs: -ää- kerros: kerrokse- -os: -okse- näytös: näytökse-ös: -ökse-
KPL 11 Л/ОШУ/ГУУР/Г Mies on siinä uudessa, kauniissa, rakennuksessa. Mies tulee ulos siitä uudesta kauniista rakennuksesta. Mies lähtee siitä uudesta kauniista rakennuksesta. Mies menee siihen uuteen kalliiseen kauppakeskukseen. Mies tulee siihen uuteen kalliiseen kauppakeskukseen. Mies käy siinä uudessa kalliissa kauppakeskuksessa. Nainen on sillä uudella huoltoasemalla. Nainen tulee siitä uudelta huoltoasemalta. Nainen lähtee siltä uudelta asemalta. Nainen menee silla uudelle kioskille. Nainen tulee silla uudelle kioskille. Nainen käy sillä uumalla kioskilla■ Harjoitus 4 1. Me asumme (ENSIMMÄINEN KERROS). 2. Minä menen (TOINEN KERROS). 3. He asuvat (VIIMEINEN KERROS). 4. Käyttekö usein (KIINALAINEN RAVINTOLA)? 5. Hän on työssä (ENGLANTILAINEN LAKIASIAINTOIMISTO) Harjoitus 5 1. Puhelin soi. Vastaatko sinä (PUHELIN)? 2. Puhutko sinä vielä kauan (PUHELIN)? 3. Me matkustamme huomenna (KYPROS). 4. Me asumme melko (KALLIS HOTELLI). 5. Johtaja on (KOKOUS). 6. Tuletko sinä huomenna (KOKOUS)? 7. Sosiaalidemokraattinen puolue ei ole enää (HALLITUS). 8. Tässä (UUSI TASKULASKIN) on jokin vika. 9. Kalat uivat (VESI). 10. Mitä sinulla on (KÄSI)? Harjoitus 6 Kenellä on...? Kenellä ei ole...? 1. Onko (JOKAINEN) omakirja? 2. (ERÄS OPPILAS) ei ole kirjaa. 3. (VIRPI NIEMINEN) on yksi ylimääräinen kirja. 4. (JOHTAJA VIRTANEN) on kiire. 5. (INSINÖÖRI LAHTINEN) on tapaaminen kello 13. 00. 6. (MARKUS) ei ole bussilippua. 7. (PIENI LAPSI) on uusi polkupyörä. 8. (NUORI NAINEN) oli kova yskä. 9. (SAIRAS VANHA MIES) oli tupakka-aski kädessä. 10. Hannun (ENTINEN VAIMO) oli koira. 11. Hannun (NYKYINEN VAIMO) on kissa.
1. 21. ETEISESSÄ Missä on Eteisessä on Naulakossa on Muovikassissa on mitä? puhelin. kaksi takkia. monta vanhaa lehteä. Missä on Lattialla oli Hattuhyllyllä on Kenkätelineellä on mitä? lasku, pari hattua, monta paria kenkiä. I. katto 2. seinä 3. lattia 4. ulko-ovi 5. väliovi 6. ovikello 7. postiluukku 8. lukko 9. varmuusketju 10. ovisilmä II. kahva 12. katkaisin 13. sulaketaulu 14. sulake 15. ilmoitustaulu 16. peili 17. peilipöytä 18. puhelin 19. puhelinluettelo 20. harja 21. kampa 22. kassi 23. roskapussi 24. jätepaperit 25. matto 26. kynnysmatto 27. talutushihna 28. kaappi 29. hattuhylly 30. vaateripustin = henkari 31. takki 32. kenkäteline 33. sateenvarjo 34. sormikas 35. kumisaapas 36. kenkälusikka
KPL 11 KUTSU JUHLIIN Ilpo avaa tietokoneen. Hän huomaa, että sähköpostissa on viesti Mikaelalta. Hän avaa viestin. Siinä on kutsu juhliin. Viestissä lukee näin: maanantaina 7. 3. Hei Ilpo! Onnea uuteen kotiin! Minä toivon, että sinä viihdyt siellä Myllymäessä. Asunto ainakin oli viihtyisä, ja talo sijaitsi kauniilla paikalla. Onko sinulla nykyään enemmän aikaa? Sinullahan oli aika paljon työtä silloin, kun muutit. Alkaako kaikki olla nyt valmista? Milloin sinä aiot pitää tupaantuliaiset? Muuten - toimiiko sinun pesukoneesi jo? On aika hankalaa olla ilman pesukonetta. Jos haluat, voit pestä pyykkiä minun luonani. Aina kun muuttaa, on niin paljon työtä, mutta toivottavasti sinulla ei ole enää niin kiire. Minulla on nimittäin bileet ensi lauantaina. Olisi tosi kiva, jos sinä ja se Anne voisitte tulla. Tulee monta vierasta. Maria ja Raimokin tulevat ja Pekkakin tulee jonkun espanjalaisen ystävänsä - Josen - kanssa. On kiva nähdä kaikkia pitkästä aikaa. Kaikki vieraat tulevat noin puoli kahdeksan aikaan. Sopiiko tämä aika teille? Voisitko kirjoittaa minulle ja kertoa voitteko te tulla? Terveisin Mikaela PS Minulla on uusi kännykkänumero! Se on 050-654 3210. Voit myös tekstata minulle tekstiviestin, jos haluat. Harjoitus 7 Kirjoita sähköpostiviesti ystäville ja kutsu kaikki juhliin! Muista kirjoittaa tarkka osoite ja miten sinne pääsee (Millä bussilla/junalla/raitiovaunulla? ). Kirjoita myös, mihin aikaan juhlat alkavat! Mitä ajattelit tarjota vieraille? Mitä syötävää aiot laittaa? Mitä juotavaa tarjoat? Harjoitus 8 Kirjoita: Minä muutan uuteen asuntoon Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit. huomata (= nähdä) viesti kutsu kutsua + Mihin? Onnea! toivoa toivottavasti ainakin viihtyä viihtyisä = mukava, kodikas enemmän aikaa nykyään = nykypäivinä, nyt aikoa pitää tupaantuliaiset muuten toimia hankala = vaikea ilman + partitiivi vielä t (ei) enää nimittäin = näet; sillä bileet = bailut, juhlat, kutsut vieras Pitkästä aikaa! terveisin PS (latinaa) post scriptum kännykkä = matkapuhelin tekstata = kirjoittaa tekstiviesti kutsua juhliin/bileisiin tarkka osoite, tarkka aika Miten sinne pääsee? Mitä ajattelit tarjota? = Mitä aiot tarjota?
1. 21. MIKÄ VERBITYYPPI? Harjoitus 9 Muistatko mikä verbityyppi? Kirjoita 1. infinitiivi (sanakirjan hakusana) ja verbityypin numero! Malli: Me asumme Vantaalla. ASUA 1 Harjoitus 10 Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. Kirjoita myös verbityypin numero: antaa, avata, eksyä, hymyillä, jaksaa, korjata, käydä, laskea, maalata, odottaa, olla, osata, pestä, puhua, sanoa, tietää, toimia, ulkoilla, valita 1. Hän työssä kirjakaupassa. 2. Sinä olet aina sisällä. Sinä et tarpeeksi. 3. Minä kädet. Ne ovat likaiset. 4. Huoneessa on liian kuuma. He kaikki ikkunat. 5. Minä en syödä tätä kaikkea. Minä olen ihan täynnä. 6. Hän matematiikan tehtävää. Se on vaikea. 7. Niko moottoria. Se on rikki. 8. Tiedätkö sinä, miten tämä kone ? 9. Minä voin sinua. Minulla ei ole kiire. 10. Laura aina, että on jo vanha. 11. Te niin paljon, että minä en voi lukea. 12. Minä en , mitä tämä sana tarkoittaa. 13. Minä avaimet sinulle. 14. Me akvarelleja. 15. Hän tapettia. 16. Hän ei puhua suomea. 17. He , jos lähtevät matkalle ilman karttaa. 18. Minä joka päivä lenkillä. 19. Hän usein. Hän on iloinen. I. Kari seisoo bussissa. 2. Ninna valitsee viiniä. 3. Jose lukee kirjaa. 4. Lapset uivat uimahallissa. 5. Minä pesen hiukset. 6. Sinä istut tässä. 7. Me kävelemme asemalle. 8. Minä menen kotiin. 9. Hän käy kaupassa. 10. He ostavat kalaa. II. Liisa nousee bussiin. 12. Hän tulee kotiin kello 18. 00. 13. He pelaavat tennistä. 14. He soittavat orkesterissa. 15. Koira puree kaikkia. 16. He laittavat kukat pöydälle. 17. Minä voin auttaa sinua. 18. Liisa osaa uida. 19. Me haluamme lähteä. 20. Minä nousen kello 7. 00. 21. Minä rakastan sinua. 22. He odottavat minua.
KPL 11 MUUTAMA LAUSETYYPPI Intransitiivilause (ei ole objektia): Transitiivilause (on objekti): (subjekti) (adverbiaali) (subjekti) (objekti) Kuka? Missä? Mistä? Mihin? Kuka? Mitä? Ketkä? Miten? Ketkä? Ketä? Mikä? Milloin? Mikä? Mitkä? Mihin aikaan? Mitkä? Minä istun nojatuolissa. Minä katson televisiota. He asuvat Jyväskylässä. Me juomme kahvia. Laura tulee huomenna. Eeva odottaa Joonasta. Predikatiivilause: Tilalause: Mikä? Millainen? (Missä? ) (Millaista? ) Mitkä? Millaista? (Milloin? ) (Mitä? Mikä? ) Kuka? Mikä? Ketkä? Tämä kirkko on kaunis. Täällä on kaunista. Se tuoli ei ole mukava. Siellä oli mukavaa. Tämä takki ei ole lämmin. Ulkona on lämmintä. Minä olen opiskelija. Eilen oli keskiviikko. On kaunis ilma. Sataa. Tuulee. Eksistentiaalilause: Omistuslause: Missä on/ei ole mikä/mitä? Kenellä on/el ole mikä/mitä? Ulkona on koira. Ulkona ei ole koiraa. Minulla on kissa. Minulla ei ole kissaa. Puistossa on sirkus. Puistossa ei ole sirkusta. Sinulla on kissa. Sinulla ei ole kissaa. Torilla oli konsertti. Torilla ei ollut konserttia. Hänellä on kissa. Hänellä ei ole kissaa. Meillä on kissa. Meillä ei ole kissaa. Teillä on kissa. Teillä ei ole kissaa. Heillä on kissa. Heillä ei ole kissaa. Museossa on monta kaunista taulua. Heillä on monta kaunista taulua. Kurssilla on 24 opiskelijaa. Meillä on kolme koiraa. Jääkaapissa on olutta. Minulla on punaviiniä.
1. 21. Nesessiivilause: Kenen täytyy tehdä mitä? Minun täytyy viedä koira ulos. Sinun täytyy viedä koira ulos. Hänen täytyy viedä koira ulos. Meidän täytyy viedä koira ulos. Teidän täytyy viedä koira ulos. Heidän täytyy viedä koira ulos. Kenen el tarvitse tehdä mitä? Minun ei tarvitse viedä koiraa ulos. Sinun ei tarvitse viedä koiraa ulos. Hänen ei tarvitse viedä koiraa ulos. Meidän ei tarvitse viedä koiraa ulos. Teidän ei tarvitse viedä koiraa ulos. Heidän ei tarvitse viedä koiraa ulos. Tunnekausatiivilause: (Lauseen verbi on esimerkiksi väsyttää, nukuttaa, janottaa, pelottaa, harmittaa tai kiinnostaa. ) Ketä väsyttää? Minua väsyttää. Sinua nukuttaa. Minua janottaa. Häntä pelottaa. Meitä harmittaa. Heitä kiinnostaa. Harjoitus 11 Tee monta lausetta mallin mukaan: Minua ei väsytä. Sinua ei nukuta. Minua ei janota. Häntä ei pelota. Meitä ei harmita. Heitä ei kiinnosta. Finlandia-talossa on tänään konsertti. kurssi - olla - 26 - opiskelija Ruotsi - olla - noin - 9 - miljoona - asukas puisto - olla - monta - vanha - kaunis - puu_ tuo - huone - olla - liian - pieni se - hotelli - ei - olla - liian - kallis tämä - nuori - mies - soittaa - kauniisti se - kaunis - nainen - asua - tuo - talo se - minun - ystävä - laittaa - ilta - ruoka me - tehdä - usein - pizza - kotona Eilen - olla - kylmä - ilma Siellä - olla - mukava minä - olla - monta - suomalainen - ystävä me - ei - olla - parveke minä - täytyä - puhua - suomi me - täytyä - nousta - aikaisin Tämä elokuva on oikein mielenkiintoinen. Se vanha mies kävelee usein hitaasti puistossa. Tämä ahkera opiskelija tekee kaikki kotitehtävät. Tänään on kaunis ilma. Hänellä on uusi työpaikka. Hänen täytyy saada työlupa.
KPL 11 Harjoitus 12 Kirjoita: Minun päiväni Käytä mm. (= muun muassa) seuraavia sanoja: aika, kestää, mennä, soittaa, alkaa, kiinni, minulla on, tavallisesti, asia, kiire, minun täytyy, tavaratalo, auki, kävellä, monta, tehdä, auttaa, käydä lenkillä, nostaa, tietää, hakea, käydä, nousta, toimia, haluta, käyttää, nukkua, toimisto, harvoin, laiska, odottaa, toivoa, huomenna, laittaa, ottaa, tulla, ilma, loppua, paistaa, työ, jaksaa, lounas, pelata, tärkeä, joka viikko, lukea, pistää, unohtaa, joskus, lähellä, pukea, vaikea, kanssa, lähteä, päästä, vanha, kaukana, lämmin, raha, voida, keittää, matkustaa, soida, vähän, yrittää. Muista käyttää eri la use tyyppejä! Kerro seuraavalla kerralla kurssitoverille, mitä kirjoitit.
1. 22. KERTAUSTA Harjoitus 1 Mikä kysymyssana? Missä sinä olet työssä? (intialainen ravintola) Mihin aikaan sinä pääset tänään töistä? (klo 17. 00) Minne sinä menet kurssin jälkeen? (koti) Mihin te aiotte lähteä kesällä? (loma - Kreikka) Millä te matkustatte sinne? (lentokone) Minne Anne on menossa? (kreikan kurssi) sinä olet tulossa? - Kotoa. sinä olet menossa? - Itäkeskukseen. sinun lomasi alkaa? - Ensi viikolla. lentokone lähtee? - Helsinki-Vantaan lentokentältä. lentokone lähtee? - Tasan kello kahdeksan. sinä matkustat Saksaan? - Laivalla. kanssa matkustat? - Tyttöystävän kanssa. kauan te aiotte olla matkalla? - Ehkä noin kaksi viikkoa. ilma Saksassa oli? - Ihan kiva ilma. Oli lämmintä. on sanakirja mukana? - Frankilla. sinä olet kotoisin? - Keniasta. sinä opiskelet suomea? - Koska haluan puhua suomea. Milloin sinä nukut? (yö) Harjoitus 2 Vastaa kysymyksiin kokonaisella lauseella.
KPL 11 KERTAUSTA Harjoitus 3 Sanat ovat sekaisin. Järjestä ne ja pane ne oikeaan muotoon. Tee lause. Kirjoita vihkoon. 1. (kiire - olla - minä) 2. (ulkona - millainen - olla - ilma? ) 3. (ruoka - tänään - mitä - minä - kauppa - tuoda? ) 4. (mitä - sinä - kuulua? ) 5. (tennis - haluta - sinä - pelata - ilta? ) 6. (tehdä - mitä - te - huomenna? ) 7. (pizza - minä - usein - laittaa) 8. (pulla - leipoa - sinä - viikonloppu? ) 9. (Helsinki - te - viihtyä? ) 10. (mikä - maa - te - aikoa - loma - lähteä? ) 11. (viisi - lapsi - hän - olla) 12. (iso - he - asunto - olla) 13. (haluta - mennä - sinä - ilta - Ilpo ja Anne - luokse? ) 14. (kaukana - he - asua? ) 15. (olla - kaunis - ilma - tänään) 16. (monta - ihminen - olla - tori) Harjoitus 4 Valitse oikea pääte. 1. Haluat sinä jo lähteä? 2. Voitte te auttaa minu ? 3. He ovat lähdö ostoksi keskusta 4. Tulet sinä mukaan? 5. Millä bussi te menette? 6. Millä kadu se kauppa on? 7. Anne on koto . Häne on vapaapäivä. 8. Ilpo lähti jo koto töi . 9. Hän pääsee töi viide . 10. Mi kaupungi hän on kotoisin?
1. 22. KERTAUSTA Harjoitus 5 Mikko menee joka päivä keskustaan Mikko asu tä suur. uude kerrostalossa. Huoneisto on kaksi huone eteinen, keittiö ja kylpyhuone. Miko puhelin on etei televisio on olohuon ja sänky on makuuhuon Aamu Mikko herä kuude Hän nouse heti ylös ja mene keittiö Keittiö hän keittä kahvi ja syö aamiais Keittiö hän mene kylpyhuon ja käy suihku Sitten hän mene makuuhuon ja pane vaattee päälle. Hän lähte ulos. Hän kävele bussipysäki Pysäki hän odotta bussi Bussi tule pian. Mikko odotta vain kolme minuutti Mikko nouse bussi Bussi on monta ihmis Mikko mene bussi keskusta Hän jää pois bussi ja kävele yliopisto Yliopisto hän opiskele matematiikka Kun kurssi on loppu, hän mene kirjasto Hän opiskele kirjasto vielä kolme tunti Kun kello on 18. 00, hän lähte kirjasto ja käy kaupa Häne on nälkä. Hän osta maito leipä peruna ja kala eli loh Kaupa hän mene rautatieasema Hän mene juna takaisin koti Hän on koto noin kello 19. 00. Etei hän riisu taki ja kengä Hän vie kassi eteis keittiö Hän otta kaikki tavara pois kassi ja pistä ne ruokakaappi Maitopurki hän pane jääkaappi Sitten hän alk laittaa ruoka Kello 20. 00 hän syö. Pöydä on leipä , voi ja maito Sitten hän pane kaikki astia tiskikone ja mene olohuon Olohuon hän kuuntele musiikki luke kirja ja katso televisio Kello puoli yhdeksän hän katso uuti televisio ja sitten pese hampaa ja mene sänky. Hän luke vielä pari tunti Sitten hän nukku Yö hän näke hauska un
KPL 11 KERTAUSTA PAIKALLISSIJAT Minä panen kirjan laukkuun. Mihin? -Vn, -hVn, -seen (illatiivi) Kirja on laukussa. Missä? -ssä, -ssä (inessiivi) Minä otan kirjan laukusta. Mistä? -sta -stä (elatiivi) Minä panen paperit pöydälle. Mihin? -Ile (allatiivi) Paperit ovat pöydällä. Missä? -//a, -llä (adessiivi) Minä otan paperit pöydältä. Mistä? -Itä, -Itä (ablatiivi) Minna on kylpyhuoneessa. Anne on puutarhassa. Minä käyn postissa. Minna on koulussa. Me asumme Espoossa. Olimme lomalla Thaimaassa. Asunnossa on kolme huonetta. Me käymme illalla kylässä. Isä nukkuu sängyssä. Kalat uivat meressä. Taivas on pilvessä. Puut huojuvat tuulessa. Minna on jo unessa. Ilpo on puhelimessa. Sormus on sormessa. Ilmoitus oli ovessa. He käyvät monessa maassa. Anne istuu jo lentokoneessa. Raimo lukee bussissa. Me tulimme Suomeen tammikuussa. Me lähdemme Ranskaan kesäkuussa. Kengät ovat lattialla. Ilpo on pihalla. Hän käy asemalla. Minä olen kurssilla. He asuvat Vantaalla. He olivat Venäjällä. Mökillä on savusauna. He käyvät viikonloppuna mökillä. Kissa nukkuu sängyllä. Laiva on merellä. Linnut lentävät taivaalla. Merellä tuulee aina. Anne ja Maria ovat kahvilla. Markus ja Raimo ovat lounaalla. Kukat ovat ikkunalla. Koira seisoo ovella. He matkustavat monella bussilla. He matkustavat lentokoneella. Hän matkustaa keskustaan bussilla. Aurinko nousee aamulla. Aurinko laskee illalla. Monikko Kaikki ikkunat ovat nyt auki. Kaikki ovet ovat nyt kiinni. Lapset leikkivät yhdessä. Miehet odottavat taksia. Ne punaiset ruusut ovat maljakossa. Nuo punaiset ruusut maksavat paljon. Minä ostan kaikki nämä punaiset ruusut. Numero + yksikön partitiivi Tässä huoneessa on kolme ikkunaa. Rakennuksessa on viisi ovea. Pihalla on monta lasta. Kadulla on pari miestä. Minulla on viisi punaista ruusua. Maljakossa on viisi punaista ruusua. Minä ostan viisi punaista ruusua.
1. 22. KERTAUSTA PARTITIIVI Lukusana + partitiivi (2, 3, 4... ) monta pari puoli Verbi + partitiivi HUOMAA! Talossa on pesutupa. Tässä talossa on hissi. Pihalla on auto. Minulla on auto. Meillä on parveke. Ilpo ostaa uuden auton. Miia haluaa lapsen. Minulla on yksi kissa. Hänellä on koira. Mikolla on kokispullo. Minnalla on suklaalevy. Minulla on vapaapäivä. Meillä on suuri olohuone. Hänellä on taas uusi auto. Suomi on kaunis maa. Suomi on rauhallinen maa. Huoneessa on kaksi suurta ikkunaa. Pihalla on neljä ranskalaista miestä. Kirjassa on monta sivua. Minä ostan pari omenaa. Minä ostan puoli kiloa jauhelihaa. Minä syön kaksi leipää. Minä juon kaksi kuppia kahvia. Minä juon teetä. (ainesana) Hän syö leipää. Minä panen sokeria kahviin. Mikko haluaa kahvia. Minä puhun englantia, (prosessi) Minä opiskelen historiaa. Minä käytän tietokonetta. Ajatko sinä autoa? Katsotteko te paljon televisiota? Pelaatko sinä jalkapalloa? Minä soitan pianoa. Minä odotan junaa. Voitko sinä auttaa minua? Rakastatko sinä minua? Talossa ei ole pesutupaa. (negatiivinen Tässä talossa ei ole hissiä. eksistentiaaliPihalla ei ole autoa. lause) Minulla ei ole autoa. (negatiivinen Meillä ei ole parveketta. omistuslause) Ilpo ei osta uutta autoa. (negatiivinen; Miia ei halua lasta. partitiiviobjekti) Minulla on kolme kissaa. (lukusana) Hänellä on kaksi koiraa. Mikolla on coca-colaa. (aine- tai Minnalla on suklaata. abstraktisana) Minulla on aikaa. Meillä on tilaa. Hänellä on paljon rahaa. Suomessa on kaunista. Täällä on rauhallista.
KAPPALE 12 Minä lainaan tämän kirjan sinulle Minä juon kupin kahvia Ostoksilla Kenelle sinä kirjoitat? Minä en ole ihan varma... ehkä se on niin Objekti: Minä syön omenan: Minä syön omenaa Keneltä? Kenelle? (minulta sinulle) Tykkäätkö (+ -STA)? = Pidätkö (+ -STA)? Matka kestää tunnin (Kuinka kauan? ) Mikä bussi? Millä bussilla? taitaa, saattaa, mahtaa: ehkä, luultavasti
2. 1 TOTAALIOBJEKTI Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? yksikkö monikko vartalo -n -t talo talo- talon talot kuppi kupi- kupin kupit poika poja- pojan pojat leipä leivä- leivän leivät sänky sängy- sängyn sängyt kampa kamma- kamman kammat hinta hinna- hinnan hinnat silta silla- sillan sillat parta parra- parran parrat baari baari- baarin baarit saari saare- saaren saaret vene venee- veneen veneet lautanen lautase- lautasen lautaset käsi käde- käden kädet puhelin puhelime- puhelimen puhelimet kaunis kaunii- kauniin kauniit potilas potilaa- potilaan potilaat kokous kokoukse- kokouksen kokoukset olut olue- oluen oluet puku PUVU- puvun puvut suku suvu- suvun suvut luku luvu- luvun luvut kyky kyvy- kyvyn kyvyt Mikko Miko- Mikon Markus Markukse- Markuksen David Davidi- Davidin Persoonapronominit: Demonstratiivipronominit: minut meidät kenet? tämän nämä minkä? sinut teidät ketkä? tuon nuo mitkä? hänet heidät sen ne Minä tapaan Peterin illalla. Minä tapaan hänet illalla. Minä kutsun Leenan ja Antin meille. Minä kutsun heidät meille. Minä otan tämän takin. Minä otan nämä kengät
Minä ostan (yhden) omenan ja kolme banaania. Minä ostan (yhden) kurkun ia viisi tomaattia. Minä ostan (yhden) pullon coca-colaa ia neliä pulloa olutta. Minä ostan palan makkaraa ja kaksi palaa juustoa. Minä ostan paketin kahvia ja kaksi pakettia teetä. Minä ostan litran piimää ja viisi litraa maitoa. MITÄ MINÄ TUON KAUPASTA? - Hei, tuonko minä jotakin kaupasta? Mitä ruokaa sinä laitat? - Sinä voit ottaa vähän paperia ja tuon kynän ja kirjoittaa muistiin pienen kauppalistan. Voitko tuoda yhden kokonaisen lohen, kilon jauhelihaa, yhden ruisleivän ja kaksi vehnäleipää, kuusi litraa maitoa, rasian margariinia, purkin kermaa, tölkin tomaattimurskaa, purkin mansikkahilloa, litran jäätelöä, pussin salmiak- kia, tuubin hammastahnaa ja lisäksi yhden askin Sisu-pastilleja ja...? Tuotko samalla pullon viiniä Alkosta? -Apua! Kuka kantaa kaikki nämä ostokset? MINÄ JUON KUPIN KAHVIA
2. 1 OBJEKTI PARTITIIVIOBJEKTI TOTAALIOBJEKTI Osaobjekti (ainesanat, abstraktisanat): Kokonaisobjekti (kappalesanat): Minä juon teetä. Minä haluan kissan. Minä ostan pesujauhetta. Minä syön koko leivän. Me haluamme rauhaa. Minä avaan kaikki ikkunat. Prosessi (tekeminen jatkuu): Tehdä asia loppuun: Minä luen vielä tätä kirjaa. Minä luen tämän kirjan loppuun. Minä kuuntelen illalla usein musiikkia. Minä kuuntelen nämä uutiset loppuun. Mitä työtä sinä teet? Minä teen tämän työn loppuun. Hän etsii sanakirjaa kassista. Me maalaamme tämän talon. Kielto eli negaatio: Asia tapahtuu nopeasti. Minä en halua tätä suurta kelloa. nopea tapahtuma: Hän ei osta uutta tietokonetta. Hän löytää sanakirjan vaatekaapista. Me emme löydä vara-avainta. Minä avaan radion. En näe sinua pitkään aikaan. Anne tapaa Ilpon kello kuusi. Et tunne häntä. Ilpo näkee hänet kahvilassa. Verbi + partitiiviobjekti Verbi + totaaliobjekti RAKASTAA Minä rakastan sinua. TUNTEA Minä tunnen sinut. ODOTTAA Minä odotan Mikkoa. NÄHDÄ Minä näen Mikon. AUTTAA Minä autan häntä usein. KUTSUA Minä kutsun hänet meille. KAIVATA Minä kaipaan häntä kovasti. TAVATA Minä tapaan Davidin illalla. AJATELLA Minä ajattelen häntä usein. MUISTAA Muistatko sinä hänet? PELÄTÄ Minä pelkään testiä. UNOHTAA Minä unohdan aina kaiken. VIHATA Minä vihaan yhtä ihmistä. ALOITTAA Me aloitamme kokouksen. - Ylihuomenna on vaalit! Ketä sinä aiot äänestää? - Yhtä tunnettua kansanedustajaa... Mutta mitä se sinulle kuuluu? - No, ajattelin vaan kysyä, kun minä en vielä tiedä, ketä ehdokasta minä äänestän. - Kenet sinä tunnet täältä? - En minä tunne ketään. Tunnetko sinä jonkun? - Joo, tunnen. Minä tunnen tuon tumman kauniin naisen. Hän oli myös edellisellä kurssilla, (edellinen = aikaisempi)
MINÄ LUEN KOKO TÄMÄN KIRJAN LOPPUUN KPL 12 Hän aikoo rakentaa talon. Hän rakentaa taloa. Hän rakensi talon. Hän haluaa lapsen. Hän odottaa lasta. Hän sai lapsen. Minäpä syön omenan! Minä syön omenaa. Minä söin koko omenan. Minäpä luen kirjan! Minä luen tätä kirjaa. Minä luin koko kirjan.
2. 1 I VOITKO AVATA IKKUNAN? - Täällä on hirveän kuuma. Onko sinulla kuuma? - Joo, on. Minä avaan tämän ikkunan. - Käytätkö sinä vielä tätä tietokonetta? - En, en minä käytä sitä enää. - No, sitten minä sammutan tämän koneen. 2. MINÄ LAINAAN TÄMÄN KIRJAN SINULLE - Mitä kirjaa sinä luet? - Minä luen tätä Kaari Utrion uutta romaania. Minusta tämä on oikein mielenkiintoinen! Minä luen tämän ensin loppuun, ja sitten minä voin lainata tämän kirjan sinulle. - Ai kun kiva! Kiitos! - Luetko sinä vielä tuota lehteä? (Osoittaa sormella lehteä. ) - Tätäkö? En minä enää lue sitä. Sinä voit ottaa sen, jos haluat. 3. SINÄ VOIT OTTAA AUTON - Kulta hei, mihin aikaan sinä tapaat Danielin? Mihin aikaan teillä on treffit? - Minä tapaan hänet kuudelta. Miten niin? - Menetkö sinä autolla keskustaan vai menetkö junalla? Voinko minä ottaa auton? Yksi työkaveri soitti noin tunti sitten ja kutsui minut kylään. He asuvat aika kaukana. - No, minä voin mennä junalla. Sinä voit ottaa auton. Mutta muista ajaa hiljaa! Sinulla on joskus vähän liian kova vauhti. - Kiva juttu! Hei, minä voin heittää sinut asemalle. 4. КЛШ/S MAALAUS - Mistä sinä ostit tämän kauniin maalauksen? Minusta tämä on tosi hieno maisemamaalaus! Onko se "aito"? - Minä ostin sen yhdestä galleriasta Kirkkokadulta. Se galleria on siinä Kirkkokadun ja Mariankadun kulmassa, ja se taulu on Kaisu Mustosen maalaus. Hän on tunnettu taidemaalari. Hei varo! Se on aika arvokas taulu! - Ups! Onneksi ei tullut mitään vahinkoa! Mihin aikaan? = Monelta? treffit = tapaaminen kuudelta = kello kuusi Voitko sinä heittää (= viedä) minut asemalle? avata ikkuna käyttää vielä t (ei) enää sammuttaa Ai kun kiva! = Ai kuinka hauskaa! = Onpa kiva! lainata hieno = hyvä, upea aito = oikea tunnettu = kuuluisa taulu = maalaus arvokas (= kallis) onneksi vahinko
KPL 12 Harjoitus 3 Harjoitus 4 Mitä sinä syöt nyt? Minä syön (TONNIKALAPASTA). sinä juot? Minä juon (CHILELÄINEN PUNAVIINI). Mitä sinä otat? Minä otan (LAMMAS). sinä soitat? Minä soitan (VIULU). sinä pelaat? Minä pelaan (TENNIS). Ketä ihmistä sinä odotat? Minä odotan (MARKUS). ihmistä sinä ajattelet? Minä ajattelen (ERÄS YSTÄVÄ). Haluatko sinä tämän taulun? En halua (SE). Minkä koneen sinä ostat? Minä ostan (PESUKONE). ikkunan sinä avaat? Minä avaan (TÄMÄ IKKUNA). kirjan sinä haluat? Minä haluan (SE UUSI KIRJA). takin sinä otat? Minä otan (TUO OHUT TAKKI). Mitkä kengät sinä otat? Minä otan (NUO KENGÄT). housut sinä otat? Minä otan (NÄMÄ HOUSUT). Kenet sinä kutsut? Minä kutsun (MARKUS). sinä näet huomenna? Minä näen (HÄN) huomenna. Minä kutsun myös Lassen ja Soilan. Minä tapaan (HE) huomenna. Haluatko sinä (KOIRA)? Minä en halua (KOIRA). Otatko sinä (KAHVI)? Minä en ota (KAHVI). Minä otan (TEE). Me ostamme (UUSI ASUNTO). Me emme osta (UUSI VENE). Odotatteko te (BUSSI)? Me otamme (TAKSI). Minä juon vähän (VESI). i. Minä tiskaan (TÄMÄ LIKAINEN LAUTANEN). Minä ostan (KILO) (JAUHELIHA). Minä en syö (LIHA). Olen kasvissyöjä. Rakastatko sinä (HÄN)? Soitatko sinä (PIANO)? Autatko sinä (ME)? Me odotamme (BUSSI). Pelaatko sinä (JALKAPALLO)? Harjoitus 1 Harjoitus 2
2. 2 Harjoitus 7 Katso sivua 62- 64. Haluat ostaa uudet vaatteet. Mitä nyt tarvitset? Mitkä vaatteet ostat? Harjoitus 8 Sinä lähdet matkalle. Minne matkustat ja kenen kanssa? Kuinka kauan olet matkalla? Millä te matkustatte? Missä yövytte? Mitä otat matkalle mukaan? Otatko läppärin (kannettavan tietokoneen) mukaan? Mitä pakkaat matkalaukkuun? Harjoitus 9 Katso sivua 42 ja kysy kurssitoverilta: Haluatko sinä tämän haravan? Kurssitoveri vastaa: En minä halua sitä haravaa. Minulla on jo yksi (hyvä) harava kotona. Harjoitus 10 Olet tavaratalossa ostoksilla. Toinen on myyjä ja toinen on asiakas. Katso sivua 61. Rakastatko sinä (MINÄ)? Hän ei rakasta enää (SINÄ). Voitko sinä odottaa (ME)? Me autamme kyllä (HE). Näetkö sinä (MINÄ)? Minä en näe (SINÄ). (KUKA) sinä tapaat illalla? Minä tapaan (HE) asemalla. Missä sinä tapaat (HÄN)? Minä tunnen (SINÄ). Minä en tunne (TE). Kutsutteko te (HÄN)? Harjoitus 6 Minä avaan (OVI). Avaatko sinä (IKKUNA, monikko)? Minä ostan (UUSI AUTO). Me emme osta (UUSI TELEVISIO). Ostatko sinä (ASTIANPESUKONE)? Minä en tarvitse (ASTIANPESUKONE). Haluatteko te (VANHA RADIO)? Me emme halua (VANHA RADIO). Haluatko sinä (KISSA)? Minä en halua (KISSA). Harjoitus 5
KPL 12 OSTOKSILLA Anne pääsee töistä viideltä. Hän ei mene tänään suoraan kotiin, vaan hän lähtee kaupungille. Hän menee suureen tavarataloon, joka on kaupungin keskustassa. Tavaratalossa on monta kerrosta ja monta osastoa. Hän ostaa uuden pöytäliinan kotiin. Kauniit siniset lakanat ovat tarjouksessa. Anne katselee niitä vähän aikaa ja päättää sitten ostaa kaksi lakana- pakettia. Sitten Anne menee naistenvaateosastolle. Hän sovittaa harmaata hametta. Hame on liian pitkä. Anne ei osta sitä. Sitten hän huomaa kauniin uuden keväthameen. Hame on hyvälaatuinen, ja se sopii erittäin hyvin, mutta se on tosi kallis. Anne pitää hameesta. Hän ostaa sen. Sen jälkeen Anne menee kahvilaan. Hän ottaa kupin kahvia ja yhden leivoksen. Anne juo kahvia, syö leivosta ja lukee iltapäivälehteä. Anne odottaa Ilpoa. Annea harmittaa, koska Ilpo on vähän myöhässä. Vähän ajan kuluttua Anne saa tekstiviestin Ilpolta. Viestissä lukee näin: Sori kulta! Olen vähän myöhässä - täällä on ruuhkaa! Tulen noin viidentoista minuutin kuluttua. Jaksatko odottaa? Ilpo Ilpo saapuukin pian. Anne näyttää kaikki ostokset. - Kato, minä ostin tällaisen keväthameen! Mitäs tykkäät? Eikö ole hieno? Tätä voi käyttää monta vuotta. - Joo, ihan kiva. Mutta eikö se ole vähän liian lyhyt? He puhuvat vähän aikaa, ja sitten he lähtevät kahvilasta. He menevät huonekaluosastolle, sillä Ilpolla on uusi asunto, ja hän tarvitsee uuteen asuntoon uuden kirjahyllyn. Kirjahyllyt maksavat tässä tavaratalossa liian paljon. Hän ei voi ostaa uutta kirjahyllyä, mutta hän näkee siellä erään suuren mustan lampun. Hän ostaa lampun. Anne ei pidä lampusta, mutta hän ei sano mitään. He menevät kodinkoneosastolle. Sieltä Ilpo ostaa astianpesukoneen. Koska Ilpolla ei ole omaa autoa, hän tarvitsee kotiinkuljetuksen. Ennen kuin he lähtevät tavaratalosta, he käyvät vielä elintarvikeosastolla. Sitten he menevät Ilpon luokse. Kun he ovat siellä, he huomaavat, että öljypullossa ei ole enää yhtään öljyä jäljellä. Ilpon täytyy käydä vielä nopeasti lähikaupassa, joka on kadun kulmassa. Sitten he alkavat laittaa ruokaa yhdessä. päästä töistä viideltä = kello viisi kaupungin keskusta osasto tarjous = alennus; ehdotus päättää = tehdä päätös sovittaa - koettaa, kokeilla huomata = nähdä, havaita laatu sopia = olla sopiva, hyvä sen jälkeen = sitten leivos = pieni kakku(pala) vähän ajan kuluttua myöhässä Ф ajoissa On ruuhkaa. = On paljon liikennettä, autoja. saapua = tulla näyttää käyttää Mitäs tykkäät? = Mitä mieltä olet? huonekalu tarvita Anne ei pidä lampusta. = Anne ei tykkää lampusta. kodinkone kuljetus elintarvike = ruokatavara Ilpon luokse = Ilpolle jäljellä kadun kulma laittaa ruokaa
MITÄ SINÄ OSTAT ASUNTOON? 2. 3 Tässä on sinun uusi asuntosi. Mitä sinä ostat sinne ensin? Mitä sinä tarvitset mielestäsi eniten? Mitä sinä ostat sen jälkeen? Ja sitten? Minä ostan... (peili / stereot / kenkäteline / mikrouuni / iso matto / puhelin /jääkaappi / kirjahylly / pesukone / kirjoituskone / taulu /sänky /kukkavaasi/olohuoneen pöytä/yöpöytä /uudet verhot /juliste/pakastin /piano / yölamppu / viherkasvi / tiskikone / kirjoituspöytä / sohva / keinutuoli / jalkalamppu / nojatuoli / kattolamppu / televisio / ruokapöytä ja tuolit / koira / kissa). Mitä sinä ostat jääkaappiin? Minä ostan OSTAA kaupasta torilta ETSIÄ laukusta lattialta LÖYTÄÄ kellarista kadulta PITÄÄ elokuvasta pidän pidämme en pidä emme pidä kirjasta pidät pidätte et pidä ette pidä hameesta pitää pitävät ei pidä eivät pidä Pidän saunasta. = Tykkään saunasta. En pidä saunasta. = En tykkää saunasta. Pidän + nomini (-STA) - Pidätkö oluesta? - En minä pidä oluesta. Minä pidän enemmän viinistä. Hän pitää saunasta. = Hän tykkää saunasta. Hän ei pidä saunasta. = Hän ei tykkää saunasta. Tykkään + nomini (-STA) / verbi (1. infinitiivi) - Tykkäätkö sinä tästä matosta? - En minä oikein tykkää siitä. Se on liian tumma. - Tykkäätkö sinä matkustaa? - Joo, tykkään. - Tykkäätkö sinä hiihtää? - En minä oikein tykkää. Mutta minä tykkään lasketella. Minä käyn usein Himoksella. Siellä on monta hyvää rinnettä.
KPL 12 1. MÄ OS77A/ UUDEN PUVUN Puhekieltä) - Hei kato, mä ostin uuden puvun! Mitäs tykkäät? - Tosi siisti. Tämä on oikein hyvälaatuinen puku. Ja värikin on hyvä! Se sopii sulle (= sinulle) oikein hyvin. Sulia (= sinulla) on hyvä maku! 2. MÄ OTAN YHDEN OLUEN (puhekieltä) - Täällä on hyvä tunnelma, mutta onpas pitkä jono! Mä otan yhden oluen tai siiderin, mutta se riippuu siitä, mitä olutta täällä on. Onkohan täällä belgialaista olutta? Otatko sä jotakin? Mitä sä otat? - Mä otan pullon siideriä. Mutta kuivaa! Mä en tykkää makeesta siideristä. Miksi tämä musiikki soi näin lujaa? Kuulet(ko) sä mitään? 3. TUPAKKALAKKO (puhekieltä} - Haluat(ko) sä tupakan? (Tarjoaa askista ystävälle ja sytyttää yhden tupakan. ) - Ei ku (= kun)... mä oon (= minä olen) tupakkalakossa. - No sitten mä käsitän, miksi sä oot (= sinä olet) noin hermostunut. 4. MULLA ON ITALIALAISTA VALKOVIINIÄ (puhekieltä) - Haluat(ko) sä kupin kahvia? - En mä nyt ota, kiitos. - Entäs lasin viiniä? - No, lasin viiniä mä voin ottaa. Mitä viiniä sulia (= sinulla) on? - Mulla (= minulla) on yhtä italialaista valkoviiniä. Tää on sellaista aika kuivaa. Mitä sä tykkäät? Vai tykkäät(kö) sä enemmän punaviinistä? 5. НАLUАT(КО) SÄ LÄHTEÄ ELOKUVIIN? (puhekieltä) - Hei, mitä sä teet illalla? Onks sulia (= sinulla) jotain erityistä? - Mä vai? En mä tee mitään. Miten niin? Onko sulia jotain mielessä? - Haluat(ko) sä lähteä elokuviin? - Joo, kiva yllätys! Minkä leffan sä haluat nähdä? - Mä haluan nähdä sen uuden espanjalaisen elokuvan. Käykö se sulle? Oot (ко) sä (= oletko sinä) kiinnostunut siitä? Se ohjaaja on aika tunnettu. - Joo, oon (= olen). Missä se muuten menee? - Se menee Kino Arenassa. -Ai siellä! No, mihin näytökseen mennään? - Mennäänkö vaikka yhdeksän näytökseen? Sopiiks se? - Joo, sopii hyvin. Mihin aikaan tavataan? Ja missä? - Käyks sulle (= sinulle) Sokoksen kulmassa vaikka kahdeksan aikaan? - Joo, se sopii hyvin. Nähdään silloin siinä! leffa (arkikieltä) = elokuva jotain = jotakin olla mielessä Minä vai? = Minäkö? yllätys Käyk(ö) se s(in)ulle? = Sopiik(o) se s(in)ulle? olla kiinnostunut + -STA näytös = näytäntö, esitys mennään (puhekieltä) = menemme vaikka (= esimerkiksi) siinä Mitä sinä tykkäät? = Mitä mieltä sinä olet? tää = tämä Tykkäätkö + -STA? = Pidätkö + -STA? käsittää = ymmärtää, tajuta hermostunut = rauhaton minä en tykkää + -STA = minä en pidä + -STA se riippuu siitä, mitä... kuiva # makea Kato! (puhekieltä) = Katso! Mitäs tykkäät? = Mitä mieltä sinä olet? siisti = hieno, kaunis, hyvä maku
2. 4 KENELLE? Hannu Keneltä sinä saat usein tekstiviestin? Kenelle sinä lähetät tämän kirjeen? Minä annan sinulle tämän sormuksen. Minä sain häneltä tämän sormuksen. Me saamme heiltä usein kortin. - Hei, kenelle tuli tekstiviesti? - Ei ainakaan mulle. Se tuli sulle. Paul Markus Kirsi David Harjoitus 11 1. Katri ostaa auton (PAUL). (Keneltä? ) 2. Paul myy auton (KATRI). (Kenelle? ) 3. Hannu lainaa kirjan (MARKUS). (Keneltä? ) 4. Markus lainaa kirjan (HANNU). (Kenelle? ) 5. Mirjam saa kirjeen (IGOR). (Keneltä? ) 6. Igor kirjoittaa kirjeen (MIRJAM). (Kenelle? ) 7. Kirsi saa kortin (DAVID). (Keneltä? ) 8. David lähettää kortin (KIRSI). (Kenelle? ) minulta minulle sinulta sinulle häneltä hänelle meiltä meille teiltä teille heiltä heille Rolfilta Lauralle Katri Mirjam Igor
MINÄ EN OLE IHAN VARMA... EHKÄ SE ON NIIN KPL 12 - Tiedätkö sinä, missä Anne on työssä? - En minä tiedä varmasti, mutta luulen, että hän on nyt työssä Nokia Oy: ssä. - Minulla on asiaa hänelle. - Sinä voit soittaa Nokia Oy:hyn ja pyytää, että keskus yhdistää sinut Anne Koskiselle. Hän saattaa olla paikalla. - Mitähän tämä paketti mahtaa painaa? Kokeile sinäkin! - Minusta tämä painaa noin kaksi kiloa. Mitä siinä on? - Tässä on kaksi kirjaa ja suklaalevy. Minä postitan tämän Edwinille Hollantiin. - Postimaksu voi olla aika kallis. - Niinkö luulet? Toivottavasti se ei ole yli 20 euroa. - En minä usko, että se on niin paljon. Luultavasti se on noin 10 euroa. - Täällä on hirveän kylmä. Mitä mieltä sinä olet? - Minusta täällä on lämmin. Minun mielestäni sinä olet kauhean kalpea. Minäpä kokeilen otsaasi. - Minulla on paha olla. - Sinulla taitaa olla kuumetta. Otsa on ihan kuuma. On parasta, että sinä menet heti sänkyyn. Minä tuon sinulle kuumemittarin ja vähän kuumaa juotavaa. Sitten minä menen apteekkiin ja ostan jotain lääkettä. Onneksi minulla on tänään vapaapäivä. KENELLE SINÄ KIRJOITAT? Hei Liisa! Porvoossa 2. lokakuuta Mitä sinulle kuuluu? Minulle kuuluu hyvää. Anteeksi, että en ole kirjoittanut sinulle pitkään aikaan. Opiskelen nyt Helsingin yliopistossa ja minulla on monta kurssia. Opiskelen suomea, englantia ja ruotsia. Herään aikaisin aamulla, syön yliopiston ruokalassa ja opiskelen kirjastossa. Tulen kotiin melko myöhään. Nyt on viikonloppu. Olen kotona isän ja äidin luona. Huomenna matkustan takaisin Helsinkiin. Äidistä on niin mukava, kun olen taas kotona. Äidillä on aina niin ikävä minua, kun olen poissa. Hän soittaa minulle aika usein Helsinkiin. Eilen sain kirjeen Siniltä. Hän asuu nyt Oslossa. Hän voi oikein hyvin. Hänellä on uusi työpaikka ja työsuhdeasunto. Hän lähettää sinulle paljon terveisiä. Soitatko minulle, kun tulette Helsinkiin? Minulla on ikävä teitä. Te voitte yöpyä minun luonani. Minä tulen asemalle teitä vastaan. Menemme sitten bussilla minun luokseni. Kirjoita minulle sitten, kun sinulla on aikaa. Ja sano terveisiä Askolle! Aira Harjoitus 12 a) Kirjoita sähköpostiviesti ystävälle, b) Soita ystävälle, c) Olet opiskelija. Isä tai äiti soittaa sinulle. TIETÄÄ LUULLA USKOA TAITAA SAATTAA MAHTAA ehkä voi olla luultavasti toivottavasti onneksi toinen lokakuuta pitkään aikaan aikaisin Ф myöhään vanhempien luona takaisin Äidillä on ikävä minua. Minulla on ikävä sinua. Miten hän voi? suhde, työsuhde lähettää terveisiä yöpyä ystävän luona tulla ystävää vastaan olla ystävää vastassa minun luokseni = minulle
TÄMÄ, TUO. SE MIKÄ ВUSSI? tämä tuo se Mikä bussi? tätä tuota sitä Mitä bussia? tämän tuon sen Minkä bussin? tässä tuossa siinä Missä bussissa? tästä tuosta siitä Mistä bussista? tähän tuohon siihen Mihin bussiin? tällä tuolla sillä Millä bussilla? tältä tuolta siltä Miltä bussilta? tälle tuolle sille Mille bussille? nämä nuo ne Mitkä bussit? Harjoitus 13 1. Mikä kone tämä on? (SE) on jokin generaattori. 2. Mitä ohjelmaa haluat katsoa? Haluan katsoa vähän aikaa (TÄMÄ) ohjelmaa. 3. Mitä makkaraa saa olla? Saanko 150 grammaa (TUO) makkaraa? 4. Missä talossa he asuvat? He asuvat (TUO) talossa. 5. Mistä kirjasta te puhutte? Puhumme (TÄMÄ) kirjasta. 6. Mistä elokuvasta te puhutte? Puhumme (SE) filmistä, joka oli eilen televisiossa. 7. Mihin ravintolaan menette? Menemme (SE) samaan ravintolaan 8. Millä bussilla menet kotiin? Menen kotiin (TUO) bussilla. 9. Millä junalla pääsee Espooseen? Espooseen pääsee (TÄMÄ) junalla. 10. Miltä laiturilta lähtee bussi 157? Se lähtee (TUO) laiturilta. 11. Mille pöydälle panen nämä ruusut? Pane ne (TÄMÄ) pöydälle. 12. Mille pöydälle panit puhelinluettelon? Panin sen (SE) eteisen pöydälle. 13. Missä kassissa passit ovat? Ne ovat (SE) suuressa kassissa. 14. Mitä kirjaa te luette? Me luemme (SE) uutta kirjaa. MATKA KESTÄÄ TUNNIN Kuinka kauan lento Joensuuhun kestää? - Se kestää tunnin /puolitoista tuntia /kaksi tuntia. Kuinka kauan olette mökillä? - Olemme siellä viikon / kaksi viikkoa. Kuinka kauan olette matkalla? - Olemme matkalla noin kuukauden / kaksi kuukautta. Kuinka kauan sinä olet Ranskassa? - Olen siellä vuoden /kolme vuotta /puoli vuotta.
KAPPALE 13 - Töissä - Pieniä ongelmia - Pekan päivä - Päätä särkee - Miltä kanavalta se elokuva tulee? - Verbityyppi 1( k-, p-, t-vaihtelu): antaa: annan - Verbityyppi 3ja4 (k-, p-, t-vaihtelu): kuunnella: kuuntelen; tavata: tapaan
1. PÄÄTÄ SÄRKEE - Särkeekö sinun päätäsi vielä? (= Onko sinun pääsi vielä kipeä? ) - Ei särje enää - onneksi! Minä otin äsken tätä särkylääkettä. Tämä lääke on aika tehokas; se vaikuttaa nopeasti. - Noin kova päänsärky voi johtua migreenistä. Muista levätä! Ja mene lääkäriin, jos se jatkuu kauan! - No, en tiedä... Minä olin eilen ulkona yhden kaverin kanssa ja tulin aika myöhään kotiin. - Ai jaa! Oliko teillä hauskaa? - Joo, tosi hauskaa, mutta nyt taidan olla vähän krapulassa. 2. KELPAAKO TÄMÄ BUSSILIPPU? - Kelpaako tämä bussilippu vielä? Käykö tämä vielä? - Valitettavasti se ei kelpaa enää. Se on jo vanha. Se ei ole enää voimassa. - No siinä tapauksessa sitten yksi seutulippu, kiitos! 3. MILJA KANAVALTA SE ELOKUVA TULEE? (puhekieltä) - Älä viitsi! Miksi sä vaihdat kanavaa koko ajan? Anna mulle (= minulle) se kaukosäädin! Olet(ko) sä jotenkin hermostunut? Mikä sulia (= sinulla) on? - Sieltä alkaa kohta yks hyvä leffa - Salainen agentti 007 - ja mä haluan nähdä sen. - Miltä kanavalta se tulee? Mihin aikaan se alkaa? - En mä muista tarkkaan. Se tulee kai ykköseltä joskus kymmenen jälkeen. - Kato (= katso) lehdestä! - Joo, mut ku (= mutta kun) mä en löydä sitä lehteä mistään. - No, kato teksti-tv: stä! - Niin, mut ku mä haluan nähdä, mitä tässä tapahtuu. Harjoitus 14 Katso lehdestä, mitä televisiosta tulee tänään tai huomenna. Minkä ohjelman haluat nähdä ja miksi? Miltä kanavalta se tulee? Mihin aikaan se alkaa? Mihin aikaan se loppuu? hermostunut ykkönen kakkonen kolmonen nelonen kohta = pian leffa = elokuva tarkkaan = tarkasti kai = ehkä etsiä Ф löytää kelvata olla voimassa vielä # enää seutu särkeä = olla kipeä äsken = vähän aikaa sitten tehokas lääke johtua + -STA (Mistä? ) jatkua kauan tulla myöhään kotiin -LLA on hauskaa olla krapulassa
KPL 13 VERBITYYPPI 1 K-. P-. T-VAIHTELU Katso kuvaa yhdessä kurssitoverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssitoveri voi myös kysyä jotakin. Malli: ANTA\AMinä annan hänelle kukkia. Minä sanon: "Paljon onnea! ” 1. kirjoittaa 2. auttaa 3. odottaa 4. muuttaa 5. soittaa 6. hiihtää 7. piirtää 8. antaa 9. ottaa 10. huutaa 11. pyytää 12. kääntää 13. lentää 14. viheltää 15. uskaltaa 16. nukkua 17. lukea 18. pukea 19. leipoa 20. kylpeä 21. hiipiä 22. syöttää 23. herättää 24. soutaa 25. onkia 26. vaihtaa 27. sataa 28. saattaa 29. ampua 30. tappaa 31. hoitaa 32. leikkiä
VERBITYYPPI 1 K-, P-. ТЩН1ЕЩ 2. 5 NOSTAA nostan LASKEA lasken TUTKIA tutkin NUKKUA minä nukun sinä nukut hän nukkuu me nukumme te nukutte he nukkuvat HANKKIA OPPIA NÄYTTÄÄ AIKOA JAKAA SOPIA LÄHTEÄ AMPUA SULKEA ANTAA SUKELTAA YMMÄRTÄÄ KOSKEA MUISTAA
KPL 13 VERBITYYPPI 1 K-. P-. T-VAIHTELU Kysy kurssitoverilta: Minä soitan pianoa / kitaraa / viulua / selloa / saksofonia / klarinettia / huilua / fagottia / trumpettia / harmonikkaa / huuliharppua / sähkökitaraa / urkuja / rumpuja... PARTITIIVIOBJEKTI TOTAALIOBJEKTI Minä autan sinua ja Mikkoa. Minä piirrän sinut. Minä odotan teitä. Minä otan hänet mukaan. Minä hoidan häntä. Minä herätän teidät aamulla. Minä soitan viulua. Minä saatan heidät asemalle. Minä leivon pullaa. Minä vaihdan levyn. Minä ammun hirven. Minä tapan kalan. KENELLE? KENELTÄ? Minä kirjoitan sinulle. Minä saan viestin sinulta. Minä soitan hänelle illalla. Minä saan apua häneltä. Minä annan sinulle lahjan. Minä saan lahjan heiltä. Minä kerron teille kaiken. Minä pyydän teiltä apua. Minä vastaan heille. Minä kysyn häneltä tätä asiaa. Kirjoitatko sinä joka päivä tekstiviestin ystävälle? Autatko sinä minua, jos tarvitsen apua? Odotatko sinä bussia joka päivä? Muutatteko te usein? Soitatko sinä pianoa? Entä kitaraa? Hiihdätkö sinä joskus? Piirrätkö sinä hyvin? Annatko sinä minulle kynän? Otatko yhden oluen? Huudatko sinä, kun sinä olet vihainen? Pyydätkö sinä usein apua? Käännätkö sinä nämä lauseet minulle? Lennätkö sinä usein? Vihellätkö sinä hyvin? Uskallatko sinä hypätä benji-hypyn? Nukutko sinä yleensä hyvin? Luetko sinä usein illalla? Mihin aikaan sinä puet yöpaidan päälle? Leivotko sinä huomenna? Kylvetkö sinä usein? Hiivitkö, jos tulet myöhään kotiin yöllä? Syötätkö sinä usein lasta? Herätätkö sinä minut, jos minä nukun? Tykkäätkö sinä soutaa? Tykkäätkö sinä onkia? Vaihdatko sinä minulle satasen (= sata euroa)? Onko sinulla kaksi viisikymppistä (= 50 euroa)? Sataako tänään? Saatatko sinä minut asemalle? Hoidatko sinä minua, jos olen sairas?
VERBITYYPP11 K-. P-. T- VAIHTELU2. 5 Harjoitus 1 1. (LUKEA) sinä aina aamulla sanomalehden? 2. En (LUKEA). 3. (KEITTÄÄ) sinä kahvia? 4. (KAATAA) sinä minulle vähän lisää kahvia? 5. (TAHTOA) sinä kahvia? 6. Ensin minä pesen pyykkiä, sitten (ALKAA) imuroida. 7. Minä (LAITTAA) ruokaa. 8. (LAITTAA) sinä usein kotona ruokaa? 9. Markus (HOITAA) puutarhaa, ja minä (HOITAA) kaikki laskut. 10. Kuka (HOITAA) lapset? 11. (HAKEA) sinä Minnan päiväkodista tänään? 12. Kenelle sinä (ANTAA) tuon lahjan? 13. (ANTAA) te tuon lahjan Timolle? 14. Lapset (TAHTOA) usein karkkia. 15. Minä en (LÖYTÄÄ) mistään puhelinluetteloa. 16. (KERTOA) sinä minulle, jos näet sen jossakin? 17. (NÄYTTÄÄ) sinä minulle, mitä sinä (PIIRTÄÄ)? OSTAA ostan USKOA uskon JATKAA jatkan
VERBITYYPP11 K-. P-. T- VAIHTELU KPL 13 Harjoitus 2 1. (TIETÄÄ) te, missä Aulis on? 2. Me emme (TIETÄÄ). 3. (TUNTEA) sinä hänet? 4. En (TUNTEA). 5. Ketä te (ODOTTAA)? 6. Me (ODOTTAA) Lauraa. 7. (ALKAA) siellä (= ulkona) nyt sataa? 8. Minä (LÄHETTÄÄ) nämä kirjeet huomenna. 9. (SOPIA) se sinulle, että minä maksan velan ensi viikolla? 10. Kyllä se (SOPIA). 11. Minä en (TAHTOA), että sinä kerrot tästä Arjalle. 12. Minä en (YMMÄRTÄÄ), mitä sinä (TARKOITTAA). Harjoitus 3 1. He 2. Me emme 3. (MUUTTAA) 4. Emme 5. Mihin aikaan te 6. Me 7. Bussit 8. Mihin asti ne 9. Täällä on kuuma. Miksi sinä 10. Sinä olet sairas. Minä Harjoitus 4 1. Mihin te (LÄHTEÄ)? 2. Me (LÄHTEÄ) illalla elokuviin. 3. Minä (SILITTÄÄ) tämän paidan sinulle. 4. Milloin se elokuva (ALKAA)? 5. Tuo pusero ei (SOPIA) sinulle. 6. Me (SOPIA), että me tapaamme asemalla. 7. (HANKKIA) sinä minulle taksin? 8. Minä (SAATTAA) sinut asemalle. 9. Minä (VOITTAA) sinut varmasti juoksukilpailussa. 10. Etkä (VOITTAA)! . (RAKENTAA) ensi kesänä omakotitalon. . (RAKENTAA) omakotitaloa. . te ensi viikolla? (MUUTTAA). . (SAAPUA) huomenna? . (SAAPUA) kello 1. 00 yöllä. . (KULKEA) harvoin yöllä. (KULKEA)? (SULKEA) ikkunan? (HAKEA) lääkärin tänne.
2. 6 VERBITYYPPI 3JA 4 K-. P-. T-VAIHTELU Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he). Kurssitoveri voi myös kysyä jotakin. Malli: MAA\TA Minä makaan rannalla. Otan aurinkoa. I. kuunnella 2. suudella 3. riidellä 4. juopotella 5. valehdella 6. jutella 7. pakata 8. meikata 9. hakata 10. tavata II. levätä 12. kammata 13. maata 14. hypätä 15. pedata
KPL 13 VERBITYYPPI 3 ja 4 K-. P-. T-VAIHTELU VERBITYYPPI 3 (-LA /-LÄ) KUUNNELLA kuuntelen kuuntelemme en kuuntele emme kuuntele kuuntelet kuuntelette et kuuntele ette kuuntele kuuntelee kuuntelevat ei kuuntele eivät kuuntele VERBITYYPPI 4 TAVA|TA tapaan tapaamme en tapaa emme tapaa tapaat tapaatte et tapaa ette tapaa tapaa tapaavat ei tapaa eivät tapaa LUISTELLA luistelen OPISKELLA opiskelen VATKATA vatkaan AJATELLA JUTELLA TAPELLA TYÖSKENNELLÄ LEVÄTÄ PUDOTA LEIKATA VERRATA KOOTA
VERBITYYPPI 3 JA 4 K-. P-. T- VAIHTELUHALATA halaan AVATA avaan KOKEILLA kokeilen PALATA palaan SIIVOTA siivoan HIKOILLA hikoilen TILATA tilaan KUIVATA kuivaan RUKOILLA rukoilen KERÄTÄ kerään GRILLATA grillaan EPÄILLÄ epäilen MÄÄRÄTÄ määrään KÄVELLÄ kävelen HÄTÄILLÄ hätäilen HUOMAA! Ei ole K, P, T -vaihtelua TAATA PELÄTÄ MAATA HYPÄTÄ KIIVETÄ LUVATA KAIVATA PAKATA LOTOTA KUVITELLA SUUNNITELLA ESITELLÄ
KPL 13 VERBITYYPPI 3JA4 K-. P-. T-VAIHTELU Kuunteletko sinä paljon musiikkia? Millaista musiikkia sinä kuuntelet? Suututko helposti? Riiteletkö usein ystäväsi kanssa? Juopotteleeko naapurisi? Valehteleeko työkaverisi joskus? Jutteletko sinä yleensä kauan puhelimessa? Kun matkustat, mitä pakkaat matkalaukkuun? Meikkaatko sinä aina aamulla? Hakkaako naapurisi seinää, kun teillä on bileet? Tapaatko sinä jonkun ystävän illalla? Miten sinä lepäät parhaiten? Lepäätkö sinä vähän aikaa, kun olet kotona? Kampaatko sinä hiukset aina aamulla? Makaatko sinä kesällä kauan auringossa? Hyppäätkö sinä tavallisesti pää edellä veteen? Petaatko sinä sängyn aina aamulla? TÖISSÄ (puhekieltä) Mitä sä tykkäät tästä CD-levyn kannesta? Mä suunnit- telin tän (= tämän) eilen. Onks tää susta (= sinusta) hyvä? Tosi siisti! Musta (= minusta) tää (= tämä) on tosi hieno. Mitä sä tykkäät? = Mitä mieltä sinä olet? siisti = hieno, kaunis, upea Nyt minä esittelen sinut henkilöstösihteerillemme. Hänen kanssaan voit sitten hoitaa kaikki palkka- ja loma-asiat. Seuraavassa palaverissa me muuten käsittelemmekin juuri lomatoivomuksia. esitellä palkka hänen kanssaan = kanssansa käsitellä - Henna hei! Anteeks, että mä vaivaan, mutta tiedät(kö) sä jotain hyvää ravintolaa? Tänne tulee ens viikolla noin 20 hengen ryhmä Yhdysvalloista. Mitä ravintolaa sä suo- sittelet? Mikä Olis hyvä paikka? Se on aika tärkee tapaaminen. 20 hengen ryhmä = kahdenkymmenen ihmisen ryhmä suositella - Mä ihmettelen, miten sulia (= sinulla) on aina aikaa harrastaa. Miten sä ehdit? - No, mä suunnittelen päivän aina tarkkaan. Joo, ja sit (= sitten) mä työskentelen usein viikonloppuisin täällä toimistossa jonkin aikaa. Miten sinä ehdit? = Miten sinulla on aikaa tehdä? suunnitella tarkkaan työskennellä = tehdä töitä - Mitä sä etsit? - Yhtä paperilappua. Mä en tiedä, mihin mä pistin (= panin) sen. - Oliks se tärkee (= tärkeä)? - Joo, siinä oli yhen (= yhden, erään) naisen puhelinnumero. Mä tapasin sen (= hänet) eilen ja ajattelin tänään soitella sille (= hänelle). - No, voi harmi! Kysy kurssikaverilta:
2. 7 PIENIÄ ONGELMIA (puhekieltä) - Hei Suvi rakas, anteeks, et (= että) mä oon (= minä olen) myöhässä, mut (= mutta) mä voin selittää miksi. Mä... - Älä vain kuvittele, että mä uskon sua (= sinua)! Sä valehtelet niin usein, et (= että) mä en enää usko mitään, mitä sä kerrot mulle (= minulle). Mä en enää luota suhun (= sinuun). - Hei, mutta tää on totta! Sun (= sinun) täytyy uskoa! Mä lupaan, et ( = että) mä en enää koskaan valehtele sulle (= sinulle). Mä lupaan, et mä kerron sulle aina kaiken. Kuuntele nyt mua (= minua)! Mulle sattui yks vahinko ku mä (= kun minä)... - Mitä varten sä aina loukkaat mua (= minua)? - Miten niin? Mitä sä tarkoitat, kulta? - No, miksi sä et enää juttele mistään mun (= minun) kanssa? - Mä oon (= minä olen) kuule ihan hirveän väsynyt. En mä tarkoita mitään. Mulla (= minulla) on vaativa työ ja paljon hommia. Silti mä ajattelen sua (= sinua) koko ajan. - Tykkäät(kö) sä musta (= minusta)? Mulla on sellainen tunne, että sä et enää välitä musta... - Että tykkäänkö mä susta? Sähän oot mun elämän tärkein asia! Harjoitus 5 1. Mitä sinä (AJATELLA)? 2. Minä (AJATELLA) Mikkoa. 3. (KAIVATA) sinä häntä? 4. Kyllä. Minä (KAIVATA) häntä kovasti. 5. Mutta tehän (RIIDELLÄ) aina kovasti! 6. Niin me (RIIDELLÄ), mutta 7. sitten me taas (SOPIA) ja 8 (HALATA) toisiamme. 9. Mistä syystä (= Miksi? ) te sitten (RIIDELLÄ)? 10. No, siitä syystä (= siksi), kun Mikko aina (VALEHDELLA). 11. Sitten hän myös (JUOPOTELLA) usein. 12. (HAKATA) hän sinua? 13. Ei. Ei hän koskaan (HAKATA) minua. 14. (SUUDELLA) hän sinua? 15. Ei. Hän ei koskaan (SUUDELLA) minua. 16. (JUTELLA) hän sinun kanssasi? 17. Ei. Hän ei koskaan (JUTELLA) minun kanssani. 18. Kuule! Milloin sinä (PAKATA) matkalaukun? selittää = kertoa, antaa selitys kuvitella = ajatella, luulla, uskoa valehdella + allatiivi (Kenelle? ) uskoa (uskon sen, en usko sitä) luottaa + illatiivi (Keneen? Mihin? ) luvata + allatiivi (Kenelle? ) kuunnella (Ketä? Mitä? ) sattua = tulla, tapahtua (Kenelle? ) ajoissa t myöhässä Mitä varten? = Miksi? loukata (Ketä? ) jutella (Kenen kanssa? Mistä? ) tarkoittaa vaativa työ homma (= työ), hommia (= töitä) koko ajan välittää (Kenestä? Mistä asiasta? ) sähän = sinähän
VERBITYYPPI, 3JA 4 K-. P-. 7- VAIHTELU KPL 13 Harjoitus 6 1. Maria lähtee matkalle. Ensin hän (PAKATA) laukun. 2. Sitten hän (MEIKATA) ja 3 (KAMMATA) hiukset. 4. Sitten hän (KORJATA) kupit pois pöydästä. 5. Hän (TISKATA) ja (PEDATA) sängyn. 6. Sitten hän on valmis. Hän (TILATA) taksin ja ajaa lentokentälle. 7. Lentokentällä hän (TAVATA) Markun. 8. Hän (HALATA) Markkua. 9. Markun äiti seisoo vieressä. Markku (ESITELLÄ) Marian äidillensä. 10. Markun äiti ja Maria (KÄTELLÄ). Harjoitus 7 1. Markku (PELÄTÄ), että hänen äitinsä 2 (VERRATA) Mariaa Minnaan, Markun entiseen tyttöystävään. 3. Mutta äiti ei (AJATELLA) mitään sellaista. 4. Hän (VILKUTTAA) vain iloisesti. 5. Hän (HYVÄKSYÄ) Marian heti. 6. Markku ja Maria ovat Kanarian saarilla. Siellä he (LEVÄTÄ), (MAATA) uimarannalla ja (OTTAA) aurinkoa. 7. Markku (HYPÄTÄ) pää edellä veteen. 8. Joskus he (KIIVETÄ) vuorelle. Sieltä on kaunis näköala. 9. He (TUTKIA) koko kylän ympäristön. 10. Kun he (PALATA) takaisin kotiin, he (ALKAA) heti suunnitella uutta matkaa. Opettele tämä verbi erikseen: JUOSTA juoksen juoksemme en juokse emme juokse juokset juoksette et juokse ette juokse juoksee juoksevat ei juokse eivät juokse - Jänis ja kilpikonna juoksevat kilpaa. Ne juoksevat lujaa. Jäniksellä on kova vauhti. Kilpikonna yrittää saavuttaa jänistä. Kumpi juoksee maaliin saakka? Kumpi voittaa? Kumpi häviää?
2. 7 VERBITYYPPI 3JA 4 K-. P-. T- VAIHTELU Harjoitus 8 1. (LEIKATA) sinä minulle vähän leipää? 2. Tuomas (KIIVETÄ) taas tuohon puuhun. 3. Toivottavasti hän ei (LOUKATA) itseänsä. 4. Toivottavasti hän ei (PUDOTA)! 5. Apua, nyt hän (PUDOTA)! 6. Sade (LAKATA = loppua) kohta. Aurinko alkaa taas paistaa. 7. Lämpötila (VAIHDELLA) niin paljon näin keväällä. 8. (LUVATA) sinä, että et kerro tätä Jaakolle? 9. Minä (SUUNNITELLA) ulkomaanmatkaa. 10. Matkustan Kyprokseen. En ole varma, mutta minä (KUVITELLA), että se on aika kiva paikka. Mitä hotellia sinä (SUOSITELLA)? Harjoitus 9 1. (KAIVATA) sinä kotimaatasi? 2. En (KAIVATA). 3. (KELVATA) tämä bussilippu vielä? Onko tämä vielä voimassa? 4. Se ei (KELVATA) enää. Se on vanha. 5. Minä (IHMETELLÄ), miten te aina ehditte tehdä kaikki. 6. He (TYÖSKENNELLÄ) ahkerasti. 7. Eräs tuttu arkkitehti (SUUNNITELLA) uuden talomme. 8. Rakennuksen tyyli (POIKETA = olla erilainen) ympäristön tyylistä. 9. Lehti (HAASTATELLA) ympäristösihteeriä huomenna. 10. Me (KÄSITELLÄ) asiaa ensi kokouksessa. Harjoitus 10 Kirjoita oma teksti: Minä matkustan etelän aurinkoon! Kerro sitten naapurille, mitä kirjoitit. 1. Mihin maahan aiot matkustaa? 2. Kuinka kauan aiot olla lomalla? 3. Kenen kanssa matkustat? 4. Mistä matkatoimistosta varaat matkaliput? 5. Otatko matkavakuutuksen? 6. Mitä matka maksaa? 7. Kuuluuko hintaan aamiainen? Entä lounas? 8. Mitä otat matkalle mukaan? 9. Kuka saattaa sinut lentokentälle? 10. Miltä lentokentältä lentokone lähtee? 11. Mihin aikaan lentokone lähtee? 12. Onko lennon aikana välilasku? 13. Mihin aikaan lentokone on perillä? 14. Millainen ilma siellä on? 15. Mitä aiot tehdä siellä? SOITTAA matkatoimistoon VARATA matkaliput OTTAA matkavakuutus PAKATA matkalaukku TILATA taksi SAATTAA HALATA VILKUTTAA LEVÄTÄ OTTAA aurinkoa MAATA uimarannalla RUSKETTUA PALAA LAITTAA aurinkovoidetta OSTAA matkamuistoja KATSOA nähtävyyksiä KÄYDÄ museossa VUOKRATA auto KIIVETÄ vuorelle KÄVELLÄ TEHDÄ retkiä OTTAA valokuvia PALATA kotiin PURKAA laukku KERTOA matkakokemuksista matkailukohde kaunis maisema mahtava näköala viiden tähden hotelli
KPL 13 PEKAN PÄIVÄ I. nukkua 2. soida 3. herätä 4. haukotella 5. venytellä 6. mennä 7. käydä 8. riisua 9. pestä 10. harjata II. ajaa 12. juosta 13. kammata 14. pedata 15. pukea 16. syödä 17. lukea 18. juoda 19. nousta 20. lähteä 21. ottaa 22. panna 23. sulkea 24. mennä 25. odottaa 26. tulla 27. antaa merkki 28. pysähtyä 29. kävellä 30. kiirehtiä 31. katsoa 32. sänky 33. peitto 34. tyyny 35. yöpöytä 36. lamppu 37. herätyskello 38. matto 39. tohvelit 40. kylpyhuone 41. yöpuku 42. hammasharja 43. hammasmuki 44. lavuaari = pesuallas 45. hana 46. peili 47. hylly 48. partakone 49. parta 50. kampa 51. hiukset 52. pusero 53. aluspaita 54. housut 55. vyö 56. lautanen 57. lusikka 58. kahvikuppi 59. sanomalehti 60. salkku 61. rappukäytävä 62. portaat 63. kaide 64. hissi 65. pysäkki 66. yliopisto
PEKAN PÄIVÄ 2. 7 1. kuunnella 2. kirjoittaa 3. kysyä 4. vastata 5. opettaa 6. luennoida 7. näyttää 8. esittää 9. kertoa 10. keskustella H. arvioida 12. ehdottaa 13. väitellä 14. olla eri mieltä 15. tehdä muistiinpanot 16. loppua 17. lähteä 18. jutella 19. pyytää 20. kopioida 21. istua 22. opiskella 23. etsiä 24. hakea 25. lukea 26. seisoa 27. käydä 28. ostaa 29. miettiä 30. tulla 31. avata 32. kantaa 33. paistaa 34. laittaa 35. pestä pyykkiä 36. ripustaa 37. kuivua 38. tippua 39. kirjoittaa 40. suunnitella 41. katsoa 42. levätä 43. nukkua 44. sammuttaa 45. paistaa 46. luentosali 47. valkokangas 48. piirtoheitin 49. kalvo 50. kopiokone 51. kirjasto 52. kirjahylly 53. tanko 54. ostoskärryt 55. avain 56. ulko-ovi 57. keittiö 58. tiskipöytä 59. hella 60. paistinpannu 61. paistinlasta 62. uuni 63. kylpyamme 64. pesuvati 65. naru 66. pyykkipoika 67. vaateripustin 68. sälekaihtimet
KAPPALE 14 - Suomi, Ahvenanmaa, Suomen historiaa - Onko sinusta mukava asua Suomessa? - Millainen sinun kotimaasi on? - Millaisessa kaupungissa sinä asut? - Mistä sinä olet kiinnostunut? - Annen työpäivä - Kenen? Genetiivi: Lauran, Danielin, minun - Genetiivi + postpositio: talon takana - Verbin rektio: tykkään sinusta, ihastuin sinuun - Nominityypit: -uus/-yys (kirjallisuus: kirjallisuutta: kirjallisuude-: kirjallisuudesta) - Mielipiteen ilmaiseminen: minusta = minun mielestäni
2. 8 SUOMEN KARTTA Suomen pääkaupunki on Helsinki. Mikä on Ruotsin pääkaupunki? Entä Viron? Minkä maan pääkaupunki on Moskova? Suomella on yhteistä maarajaa Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa.
KPL 14 SUOMI - Suomi on melko suuri maa Pohjois-Euroopassa. - Suomessa on yli 5 miljoonaa asukasta. Suomi on melko turvallinen maa. - Suomi on kaunis maa. Suomessa on paljon metsää ja yli 180 ООО järveä. - Talvella on melko kylmä. Sataa paljon lunta. Meri on jäässä. - Kesällä on lämmin. Aurinko paistaa. On ihan kiva ilma. - Suomen lippu on sininen ja valkoinen. - Suomessa on puhdas ilma. - Sauna on hyvin tärkeä asia Suomessa. - Pohjois-Suomessa on Lappi. Lapissa asuu joulupukki. Joulupukilla on monta poroa. - Talvella ja keväällä Lapissa voi hiihtää ja lasketella. Siellä on monta hyvää tunturia. - Kesällä Lapissa voi kalastaa lohta. - Savonlinnassa on oopperajuhlat kesällä. Siellä esiintyy joka kesä monta kuuluisaa laulajaa. - Porissa on joka kesä jazzfestivaali. Se on myös hyvin tunnettu tapahtuma. - Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi (alle 6 % puhuu ruotsia). - Suomen pääkaupunki on Helsinki. - Helsingissä on yli 550 ООО (viisisataaviisikymmentätuhatta) asukasta. - Helsinki ei ole kovin vanha kaupunki. Se on vain noin 460 vuotta vanha. - Helsinki on kaunis rauhallinen merikaupunki. AHVENANMAA -Ahvenanmaan saaristo on autonominen alue Suomen ja Ruotsin välissä. - Se kuuluu Suomeen, eli se on Suomen valtion aluetta. -Ahvenanmaan ainoa kaupunki on Maarianhamina. - Maarianhamina on aika pieni kaupunki, silti se on vilkas ja hyvin mielenkiintoinen kaupunki. - Ahvenanmaalla melkein kaikki puhuvat ruotsia. SUOMEN HISTORIAA -Suomi kuului ennen Ruotsiin. Suomi oli Ruotsin osa. Turku oli silloin tärkeä kaupunki. - 1808-1809 oli Suomen sota. Venäjä voitti Ruotsin sodassa. - Venäjän keisari Aleksanteri I piti Porvoon valtiopäivät. Venäjä sai Suomen Haminan rauhassa. - Sen jälkeen Suomi kuului Venäjään (1809-1917), mutta Suomessa oli autonomia. - Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Suomi oli itsenäinen. - Suomen valtio on tasavalta. - Suomen ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg. Muuten... kuka on Suomen nykyinen presidentti? Entä nykyinen pääministeri? Muistatko, kuka oli edellinen presidentti?
2. 8 ONKO SINUSTA MUKAVA ASUA SUOMESSA? Onko sinusta kiva asua Suomessa? - Minusta on kiva asua Suomessa, koska täällä on rauhallista. koska Suomi on melko turvallinen maa. koska täällä on paljon lunta. koska Suomi on kaunis maa. koska Suomessa on paljon luontoa. koska Suomessa on paljon metsää. koska Suomessa on jopa yli 180 000järveä. koska Suomessa on puhdas vesi ja puhdas ilma. koska minusta on kiva käydä saunassa. koska minusta suomalaiset ovat mukavia. koska minusta suomen kieli on kaunis kieli. koska Suomessa ei ole sotaa, Suomessa on rauha. MILLAINEN SINUN KOTIMAASI ON? 1. Missä sinun kotimaasi sijaitsee (= on)? 2. Sijaitseeko se Euroopassa? 3. Onko siellä meri lähellä? Mikä meri? 4. Syövätkö ihmiset siellä paljon kalaa? 5. Onko siellä saaristoa? 6. Onko siellä vuoristoa? 7. Mikä vuori siellä on? 8. Mikä joki siellä on? 9. Mikä järvi siellä on? 10. Onko sinun kotimaasi päiväntasaajan lähellä? 11. Onko siellä lämmintä? 12. Millainen kesä siellä on? 13. Paistaako siellä aurinko joka päivä? 14. Onko siellä aavikkoa? 15. Onko siellä sademetsää? 16. Millainen talvi siellä on? 17. Sataako siellä paljon? 18. Sataako siellä joskus lunta? 19. Onko meri jäässä talvella? Harjoitus 1 Kirjoita: Minun kotimaani Kerro sitten naapurille, mitä kirjoitit. - Minusta ei ole kiva asua Suomessa, koska täällä on kallista. koska tämä kaupunki on liian hiljainen. koska taivas on aina harmaa. koska Suomi on niin kaukana. koska ihmiset eivät puhu paljon. koska talvella on kylmä. koska aurinko ei paista paljon talvella. koska suomalainen ruoka on pahaa. koska ihmiset juovat liian paljon. koska ihmiset eivät tervehdi. koska suomen kieli on niin erilainen kieli. koska Suomessa on korkeat verot. MINUN KOTIMAANI ON KAUNIS 20. Onko se suuri maa? 21. Onko se turvallinen maa? 22. Onko siellä puhdas ilma? 23. Kuinka paljon siellä on ihmisiä? 24. Mitä kieltä he puhuvat? 25. Kuinka monta virallista kieltä siellä on? 26. Onko siellä jokin autonominen alue? 27. Onko kotimaasi tasavalta vai monarkia? 28. Kuka on sen maan nykyinen presidentti, kuningas tai kuningatar? 29. Entä pääministeri? 30. Millainen sen maan lippu on? 31. Mikä on sen maan pääkaupunki? 32. Missä kaupungissa sinä asuit? 33. Millainen kaupunki se oli? 34. Mikä tunnettu tapahtuma on siellä joka vuosi? 35. Mikä on hyvin tärkeä asia sinun kotimaassasi? 36. Onko siellä hyvä ruoka?
KPL 14 GENETIIVI -Г1 Kenen? Minkä? Matin auto on pihalla. Tämä on Patrician sanakirja. Mikä on Peterin puhelinnumero? Isän tukka on jo harmaa. Tytön polkupyörä oli ulkona. Miehen silmälasit olivat rikki. poliisin työpäivä tuon kauniin järven nimi tämän suuren veneen moottori oven lukko ikkunan lasi tämän uuden rakennuksen ympäristö hallituksen kokous Helsingin yliopisto Suomen tasavalta Itämeren suojelukomissio Tuulikin huone Tuulikki Koskisen huone rouva Koskisen huone tohtori Koskisen huone Jean Sibeliuksen sävellys hotelli Hesperian aula ravintola Helmen tarjoilijat johtaja Mäkisen määräys rouva Lahtisen päätös Matti: Mati- Matin Kerttu: Kertu- Kertun Patricia: Patricia- Patrician Alan: Alani- Alanin Peter: Peteri- Peterin isä: isä- isän äiti: äidi- äidin tyttö: tytö- tytön poika: poja- pojan mies: miehe- miehen nainen: naise- naisen poliisi: poliisi- poliisin järvi: järve- järven pieni: piene- pienen suuri: suure- suuren vene: venee- veneen hevonen: hevose- hevosen uusi: uude- uuden puhelin: puhelime- puhelimen kaunis: kaunii- kauniin vieras: vieraa- vieraan hallitus: hallitukse- hallituksen hotellin aula ravintolan tarjoilijat johtajan määräys
2. 8 GENETIIVI minun meidän Kenen? Minkä? sinun teidän hänen heidän Pekan lompakko huoneen ikkuna Harjoitus 2 1. Tämä sanakirja on (MINÄ). 2. Onko tuo laukku (TE)? 3. Ei. Se on (HÄN). 4. (KUKA) vuoro? 5. Nyt on (TE) vuoronne. 6. (ME) isä on töissä. 7. Onko tämä kirja (SINÄ)? 8. Ei. Se on (TUUKKA). 9. Se on (TUUKKA MÄKINEN) kirja. 10. Tässä on (DAVID) kirja. Harjoitus 3 1. (BAARI) ovi on lukossa. 2. Kävelemme (SININEN MERI) rannalla. 3. Kiipeämme (TUO SUURI VUORI) huipulle. 4. Nautimme (AURINKO) lämmöstä. 5. Hotellissa saamme (HUONE) avaimen. 6. Kaikki odottavat opasta (HOTELLI) aulassa. Harjoitus 4 1 suunnittelija on Alvar Aalto. (TUO SUURI KAUNIS RAKENNUS) 2. Tämä sävellys on (JEAN SIBELIUS). 3. Tässä on (ALEKSANTERI TOINEN) patsas. 4. (ELIAS LÖNNROT) Kalevala on Suomen kansalliseepos. 5. (ALEKSIS KIVI) Seitsemän veljestä (1870) oli ensimmäinen suuri suomalainen romaani. 6. Tunnetko sinä (TOVE JANSSON) Muumi-kirjat?
KPL 14 GENETIIVI + POSTPOSITIO: talon takana Lamppu on kaapin yläpuolella. Kaappi on lampun alapuolella. Pallo on kaapin päällä. Sukat ovat kaapin alla. Sukat ovat kaapin ulkopuolella. Lastenlapset ovat mummon ympärillä. Mummo on lastenlasten keskellä. Lastenlapset ovat mummon luona. Mummo leikkii lasten kanssa. Järvi on talon lähellä. Lipputanko on järven ja talon välissä. Lipputangon ympärillä on kukkia. Talon oikealla puolella on puu. Se on talon vieressä. Talon vasemmalla puolella on pelto. Mitä kaapissa on? Talon edessä on auto. Auto on talon ulkopuolella Talon takana on metsä. Pallo on kukkien keskellä.
Anne on sihteeri. Hän on työssä eräässä toimistossa keskustassa. Toimisto sijaitsee uudessa valkoisessa kerrostalossa torin lähellä. Toimisto on auki kello 9-16. Anne on töissä noin 8 tuntia joka päivä. Tänään on maanantai. Anne saapuu toimistoon. Toiset työtoverit ovat jo kaikki siellä. Anne on vähän myöhässä (kello on jo 9. 05), mutta se ei haittaa. Työtoverit pyytävät Annea kahville. Anne juo kaksi kuppia kahvia. Sitten hän menee työhuoneeseen ja avaa ikkunat. Kadulta kuuluu kovaa melua. Anne päättää sulkea ikkunat. Sitten hän katsoo, mitä on postissa. Annen suurella työpöydällä on paljon tavaraa: kalenteri1, kynäkotelo2, kansio3, nitoja4, monta niittiä5 ja klemmaria®, rei’itin7, taskulaskin8, muistilehtiö9 ja kuulakärkikynä10. Pöydällä on myös laskukone11, mutta tavallisesti Anne ei käytä sitä. Hän käyttää taskulaskinta. Anne kirjoittaa kaikki kirjeet ja pöytäkirjat tietokoneella12. Tietokoneeseen kuuluu keskusyksikkö13, näppäimistö14, näyttö15, hiiri16 ja kirjoitin17. Tietokoneen vieressä on valokuva Annen poikaystävästä. Pöydän edessä on tuoli, ja pöydän alla on roskakori. Anne panee kaikki roskat roskakoriin. Pöydän vieressä, oikealla puolella, on salkku. Pöydän takana on hylly. Hyllyllä on monta mappia. Hyllyn vieressä on iso kasvi. Anne kastelee vähän sitä. Tänään on kaksi kokousta. Sen jälkeen Anne puhuu puhelimessa monen ihmisen kanssa. Iltapäivällä hän laatii pöytäkirjat ja keskustelee johtajan kanssa monesta tärkeästä asiasta. Kello 18. 00 työpäivä päättyy. Pitkän ja kiireisen työpäivän jälkeen Anne on vähän väsynyt. Kuitenkin hän on hyvällä tuulella. Hän päättää lähteä vielä uimahalliin. kaupungin keskusta sijaita = olla jossakin yhdeksästä neljään saapua = tulla (olla) myöhässä # ajoissa ei se haittaa = ei se mitään pyytää = ehdottaa, kutsua, toivoa jotakin melu = kova ääni, meteli sulkea = panna kiinni tavara = esine tavallisesti = normaalisti, yleensä käyttää harvoin Ф usein vieressä välissä edessä Ф takana alla Ф päällä kastella puhua puhelimessa laatia = suunnitella ja kirjoittaa keskustella = neuvotella, puhua päättyä = loppua päättää = tehdä päätös (olla) hyvällä/pahalla tuulella PUHUA + -STA He puhuvat monesta tärkeästä asiasta. KESKUSTELLA + -STA Keskustelen tästä asiasta vielä johtajan kanssa. NEUVOTELLA + -STA Neuvotte/emme asiasta huomisessa kokouksessa. PUHUA Hän puhuu puhelimessa monen asiakkaan kanssa. ANNEN TYÖPÄIVÄ
KPL 14 TYÖPÖYTÄ Missä? Mistä? Mihin? television päällä päältä päälle pöydän alla alta alle pöydän oikealla puolella oikealta puolelta oikealle puolelle pöydän vasemmalla puolella vasemmalta puolelta vasemmalle puolelle oven yläpuolella yläpuolelta yläpuolelle pöydän alapuolella alapuolelta alapuolelle tietokoneen vieressä vierestä viereen kirjan välissä välistä väliin ikkunan luona luota luokse pöydän takana takaa taakse pöydän ääressä äärestä ääreen
2. 9 GENETIIVI + POSTPOSITIO pöydän edessä Ateneumin luona takana Kansallismuseon lähellä television päällä mummon luona alla äidin kanssa kirkon vieressä mutta: oikealla puolella partitiivi + postpositio vasemmalla puolella pankkia vastapäätä tietä pitkin torin keskellä talon ympärillä prepositio + partitiivi ilman sinua kadun yli ennen lounasta sillan ali lähellä Malmia Harjoitus 5 1. Maria istuu (DAVID) edessä. 2. David istuu (MARIA) takana. 3. Paul istuu (SUSAN) vieressä. 4. Me tapaamme (STOCKMANN) luona. 5. (TORI) oikealla puolella on suuri tavaratalo. 6. (KELTAINEN RAKENNUS) takana on leikkikenttä. 7. (SAIRAALA) lähellä on suuri puisto. 8. Pallo on (TUO PUNAINEN TALO) alla. 9. (OVI) edessä on tuoli. 10. (PUHELIN) vieressä on puhelinluettelo. Harjoitus 6 1. Kokous on (PÄIVÄLLINEN) jälkeen. 2. Anne istuu (KIRJOITUSPÖYTÄ) ääressä. 3. Keskustelen tästä vielä (JOHTAJA JÄRVINEN) kanssa. 4. Menemme (KATU) yli. 5 (SUURI VALKOINEN KERROSTALO) lähellä on metsä. 6. Minä olin eilen kylässä (KIRSI ja MARKKU) luona. 7. Minä haluan matkustaa (MAAILMA) ympäri. 8. Me matkustamme Jyväskylään (TAMPERE) kautta. 9. (VUOSI) kuluttua minä osaan suomea. 10. Lähdemme matkalle (KUUKAUSI) kuluttua. Harjoitus 7 Kirjoita: Minun työpäiväni Kirjoita, millainen sinun työpäiväsi on. Voit keksiä koko jutun. Kirjoita myös, millainen sinun työhuoneesi on. Käytä postpositioita! Kerro sitten kurssitoverille, mitä kirjoitit.
MISTÄ SÄ OOT KIINNOSTUNU(T)? (puhekieltä) KPL 14 - Mistä leffasta (= elokuvasta) sä oot (= sinä olet) kiinnostunu(t)? Mikä leffa kiinnostaa sua (= sinua)? Tää (= tämä) sai viis (= viisi) tähteä. - Siinä on kuuluisat näyttelijät, mut (= mutta) ei se kiinnosta mua (= minua). Se on aika väkivaltainen. - Ei muakaan kiinnosta se. Se on sellainen sotaleffa. Mitä jos mennään vaan (= vain) syömään? - Joo, mennään vaan syömään! Mennään joku (= jokin) toinen kerta elokuviin! - Mitä sä harrastat? Onks sulia (= onko sinulla) jokin harrastus? Mitä urheilulajia sä harrastat? - Mä harrastan moottoripyöräilyä. Mä oon (= minä olen) kiinnostunet) moottoripyöristä. Mä osaan koota pyöriä, ja nyt mä kokoan itse yhtä uutta pyörää. Mitä sä harrastat? Mikä sua (= sinua) kiinnostaa? - Mä tykkään kielistä. Kielet kiinnostavat mua kovasti. - Niin muakin (= minuakin). Mäkin (= minäkin) tykkään kielistä. Nyt mä opiskelen japania. Ens (= ensi) vuonna mulla (= minulla) on tilaisuus osallistua yhteen moottoripyöräkilpailuun Japanissa. Mä tykkään ajaa lujaa! Ja Japanissa on upeet (= upeat) maisemat! KIINNOSTAA OLLA kiinnostunut Jääkiekko kiinnostaa minua. Olen kiinnostunut jääkiekosta. Historia kiinnostaa häntä. Hän on kiinnostunut historiasta. Avaruus kiinnostaa Kaarinaa. Kaarina on kiinnostunut avaruudesta. Kirjallisuus kiinnostaa Markusta. Markus on kiinnostunut kirjallisuudesta. -uus/-yys Vertaa: avaruus: avaruude- kirjallisuus: kirjallisuude- uusi: uude- avaruutta avaruudessa kirjallisuutta kirjallisuudessa uutta uudessa avaruudesta kirjallisuudesta uudesta avaruuteen kirjallisuuteen uuteen VERBIN REKTIO PUHUA koulusta kirjasta elokuvasta Mistä te puhutte? Puhumme EU: sta. Puhumme sinusta. TUTUSTUA museoon häneen Me tutustumme tähän museoon iltapäivällä. Minä tutustuin häneen Pietarissa. IHASTUA opiskelukaveriin Hän on ihastunut sinuun. Sen huomaa helposti. RAKASTUA toiseen ihmiseen Minä rakastuin häneen. JÄÄDÄ kotiin työhön asemalle Äiti jää kotiin, kun menemme järvelle. Jään vielä työhön. En voi lähteä vielä. Lapsi jää päiväkotiin, kun äiti menee työhön. KUULUA hintaan perheeseen joukkueeseen puolueeseen Hintaan kuuluu aamiainen. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja yksi lapsi sekä kissa. Hän kuuluu maajoukkueeseen. Hän on kuuluisa pelaaja. Hän kuuluu sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.
2. 10 MILLAISESSA KAUPUNGISSA SINÄ ASUT? Minä olen Kaarina Eskelinen. Minä asun eräässä pienessä kaupungissa Itä- Suomessa minun äitini ja isäni kanssa. Minä käyn vielä koulua. Me asumme suuressa maalaistalossa pienen järven lähellä. Kesällä menemme usein isän kanssa järvelle kalaan. Äiti jää kotiin. Hän laittaa ruokaa. Kun me tulemme järveltä, syömme yhdessä. Sitten minä tavallisesti tiskaan. Meillä on suuri kaunis puutarha. Puutarhassa on monta ruusupensasta ja omenapuuta. Talon seinällä kasvaa villiviini. Minä istun usein puutarhassa, luen kirjaa tai sarjakuvalehteä. Äiti tuo joskus kahvia ja pullaa ulos, ja me puhumme monesta asiasta: koulusta, avaruudesta, tulevaisuudesta, kirjasta, jota minä luen, ja kaikesta sellaisesta. Minusta meidän äiti on hirveän kiva. Minulla ei ole siskoa eikä veljeä. Tänään minä olen vähän yksinäinen eikä minulla ole mitään tekemistä. Onneksi yksi minun ystäväni soittaa hetken kuluttua ja kysyy, voiko hän tulla meille. "Totta kai sinä voit tulla”, minä vastaan. Kun hän tulee, me teemme taas kaikenlaista kivaa ja hullua yhdessä. Minä tutustuin häneen koulussa. Koulussa me olemme aina yhdessä. Meidän perheeseen kuuluu vielä Misse-kissa. Se on isoja keltainen. Sen kanssa on kiva leikkiä. Minä ja minun ystäväni Anneli etsimme usein Misseä. Tavallisesti se on talon alla. Syksyllä menemme marjaan ja sieneen. Äiti lähtee silloin mukaan. Keräämme kaikki korit täyteen. Talvella voimme laskea mäkeä tai hiihtää järven jäällä. Minun mielestäni on ihanaa asua pikkukaupungissa. Kaikki on niin lähellä. Harjoitus 8 Vastaa kysymyksiin. Kysy samat kysymykset kurssikaverilta: 1. Millaisessa kaupungissa sinä asuit, kun olit pieni? 2. Oliko siellä meri, järvi, joki tai vuori lähellä? 3. Miksi muutit sieltä pois? 4. Milloin matkustat taas sinne? 5. Haluaisitko muuttaa takaisin sinne? 6. Milloin muutit tänne? 7. Haluaisitko muuttaa täältä pois? 8. Aiotko jäädä tänne? Harjoitus 9 "On hyvä asua pikkukaupungissa" - "On hyvä asua suurkaupungissa” Tehkää ryhmässä pieni väittely! Perustele, miksi olet sitä mieltä, että... Malli: Minusta / minun mielestäni on hyvä asua pikkukaupungissa, koska... Harjoitus 10 Kirjoita: Minun kotitaloni Käytä postpositioita: talon edessä, talon takana, talon vieressä, pihan keskellä jne. (= ja niin edelleen). Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
KAPPALE 15 - Puhelimessa - Täytyykö sinun viedä koira ulos? - Vuodenajat ja kuukaudet - Viime talvena, tänä vuonna, ensi kuussa - Sataa - On kuuma - Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi: Minun täytyy lähteä (nesessiivilause) - Täytyy lähteä (geneerinen lause) - On kaunista (tilalause) - Kylään kutsuminen
2. 11 PUHELIMESSA - Laura Mikkonen. - Hei, täällä on Liisa. Mitäs teille kuuluu? - No hei. Mitäpä tässä. Ihan hyvää vaan. Entäs teille? - Ihan kivaa. Mutta arvaa mitä? Meillä on nykyään koira! - Ihanko totta? Minkä rotuinen se on? - Ei se ole minkään rotuinen. Se on ihan sekarotuinen koira. Mutta hirveän kiva pentu se on. - Ai, se on ihan pieni vielä. - Joo, ja se aiheuttaa kyllä aika paljon työtä minulle. -Ai, miten? - No, minun täytyy ulkoiluttaa sitä kaksi tai kolme kertaa päivässä. Sitten se sotkee kamalasti, tuo hiekkaa sisälle ynnä muuta. Minun täytyy imuroida melkein joka toinen päivä. - Mutta on siitä koirasta hyötyäkin. Nyt sinun on pakko olla ulkona joka päivä. - Ihan totta. Ja se on niin ihana. Mutta kuule, onko teillä ensi viikonloppuna aikaa? Minusta olisi mukava nähdä teitä. Minä voin laittaa jotain ruokaa. - Ai ensi viikonloppuna. Kuule, ensi viikonloppu ei sovi. Meillä on silloin isoäidin 80-vuotispäivät. Ne ovat aika isot juhlat. Sinne tulee paljon väkeä. Koko suku tulee sinne. Kaikki sedät ja tädit ja serkut. Ja sitten tietysti isoäidin kaikki ystävät ja tutut. Se on yhteensä ainakin 40 henkeä. Me menemme sinne jo perjantaina. Siellä täytyy siivota ja leipoa ja tehdä jotain salaattia ja muuta syötävää. Mutta mutta... Sopiiko sinulle Seuraava viikonloppu? Vaikka lauantaina? - Sopii oikein hyvin. Kiva kun te voitte tulla! Mihin aikaan te tulette? - Sopiiko noin seitsemän maissa? - Sopii oikein hyvin. Tuletteko te autolla? - Ei. Meidän täytyy tulla nyt bussilla. Auto on rikki. Markon täytyy viedä se korjaamoon. Se taitaa maksaa muuten aika paljon, ja meillä on tällä hetkellä niin vähän rahaa, kun meidän täytyy maksaa taas se asuntolainan lyhennys. Muuten... Sinun ei tarvitse laittaa mitään erikoista syötävää. Ihan jotain pientä vain. - No, minä haluan kokeilla yhtä uutta reseptiä. Toivottavasti se onnistuu. Mutta... te tulette sitten seuraavana lauantaina kello seitsemän aikaan. - Joo, me tulemme. Kiitos kutsusta. Kiva nähdä taas. No, hei sitten. - Hei, hei. Sano terveisiä Markolle ja Villelle. - Joo, minä sanon. Moi, moi. hyöty (= etu) Kurssista oli paljon hyötyä. Siitä oli paljon hyötyä. Mitä hyötyä tästä on? Minusta tästä ei ole mitään hyötyä. Mitäpä tässä. Arvaa mitä? nykyään koirarotu pentu aiheuttaa työtä aiheuttaa ongelmia ulkoiluttaa = kävelyttää, viedä ulos sotkea hiekka ym. = ynnä muuta ynnä = plus, ja Sinun on pakko olla ulkona. = Sinun täytyy olla ulkona, paljon väkeä suku setä täti serkku tuttu = tuttava seitsemän maissa = noin kello 19. 00 se taitaa maksaa = luulen, että se maksaa kokeilla onnistua Kiitos kutsusta! Kiva nähdä! Sano terveisiä!
KPL 15 MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ (nesessiivilause} Genetiivi 1. infinitiivi Kenen lähteä jo? Marjan herätä aikaisin. Minun TÄYTYY ostaa uusi auto. Sinun maksaa tämä lasku. Hänen siivota tämä huone. Meidän ostaa kahvia. Teidän odottaa häntä. Heidän mennä lääkäriin. Genetiivi ?. infinitiivi Kenen lähteä vielä? Marjan herätä aikaisin. Minun El TARVITSE ostaa uutta autoa. Sinun maksaa tätä laskua. Hänen siivota tätä huonetta. Meidän ostaa kahvia. Teidän odottaa häntä. Heidän mennä lääkäriin. Totaaliobjekti on nominatiivissa: Minun täytyy pedata sänky. Meidän täytyy saada uusi asunto. Huomaa! Persoonapronominissa t-muoto: Minun täytyy viedä hänet lääkäriin. Meidän täytyy kutsua heidät kylään. Partitiiviobjekti: Meidän täytyy ostaa pesupulveria. Sinun täytyy auttaa häntä. Minun ei tarvitse ostaa uutta sanakirjaa. - Täytyykö sinun lähteä pian? - Täytyykö sinun lähteä jo? - Täytyykö sinun käydä kaupassa tänään? - Täytyykö sinun tehdä harjoitukset tänään? - Täytyykö sinun laittaa ruokaa tänään? - Täytyykö sinun pestä pyykkiä tänään? - Täytyykö sinun herätä aikaisin huomenna? - Moneltako sinun täytyy nousta? - Kenen täytyy nousta aikaisin joka päivä? (aine) (prosessi) (negatiivinen) - Joo, täytyy. Minun täytyy lähteä pian. - Ei tarvitse. Minun ei tarvitse lähteä vielä. - Minun täytyy nousta yhdeksältä. - Minun. Minun täytyy nousta kuudelta joka aamu. - Niin minunkin!
2. 11 MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ Harjoitus 1 Kysy kurssitoverilta, täytyykö hänen tehdä jotain nyt / huomenna / tänään / ensi viikonloppuna! Kurssitoveri vastaa! Malli: Täytyykö sinun (+ verbi)...? - Joo, minun täytyy (+ verbi)... - Ei, minun ei tarvitse (+ verbi)... HARJOITELLA suomea IMUROIDA KASTELLA kaktus KATSOA uutisia KIRJOITTAA tietokoneella KOOTA kirjahylly KÄYDÄ kaupassa KÄYDÄ parturissa/kampaajalla LAITTAA ruokaa MAKSAA lasku TANKATA auto MENNÄ lääkäriin OPISKELLA PAKATA matkalaukku PALAUTTAA kirja kirjastoon PEDATA sänky PESTÄ pyykkiä PESTÄ tukka SAATTAA ystävä kotiin SOITTAA äidille TARKASTAA kotitehtävä TEHDÄ kotitehtävä (= läksy) VAIHTAA pusero VIEDÄ koira ulos Harjoitus 2 Kerro opiskelukaverille, mitä sinun täytyy tehdä säännöllisesti. Joka aamu Joka ilta Joka viikonloppu Joka kesä Joka päivä Harjoitus 3 Kerro opiskelukaverille, Käytä täytyä-verbiä! 1) miksi olet kaupassa. 2) miksi menet suihkuun. 3) miksi otat puhelimen laukusta. 4) miksi tilaat taksin. 5) miksi olet vihainen ja kiroilet. 6) miksi et voi lähteä ulos. 7) miksi menet optikolle. 8) miksi menet tavarataloon. 9) miksi seisot ulkona. 10) miksi lähdet jo kotiin. 11) miksi tulet aina tänne. Opiskelukaveri kysyy ja sinä vastaat. Voitte käyttää myös puhekieltä: Miks sä oot kaupassa? Miks sä meet suihkuun? Miks sä otat puhelimen laukusta? Miks sä tilaat taksin? Miks sä oot vihanen ja kiroilet? Miks sä et voi lähteä ulos? - Miks sä meet optikolle? - Miks sä meet tavarataloon? - Miks sä seisot ulkona? - Miks sä lähdet jo kotiin? - Miks sä tuut aina tänne? - Mun täytyy 1+ verbi)
KPL 15 MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ Harjoitus 4 1. (MINÄ) täytyy soittaa kotiin. 2. (SINÄ) täytyy kirjoittaa kirje hänelle. 3. (HÄN) täytyy opiskella kovasti. 4. (ME) täytyy ehtiä bussiin. 5. (TE) täytyy ottaa taksi. 6. (HE) täytyy auttaa meitä. Harjoitus 5 1. (ULLA RANTANEN) 2. (JOHTAJA LAINE) 3. (ROUVA LAUKKANEN) 4. (MATTI) 5. (PIENI LAPSI) 6. (SAIRAS) Harjoitus 6 Tee negatiivinen lause (ei tarvitse + verbi). Muista panna objekti oikeaan muotoon! 1. Meidän täytyy ostaa se uusi tietokone 2. Mikon täytyy odottaa meitä 3. Markon ja Lauran täytyy ottaa lainaa 4. Sinun täytyy soittaa heille joka päivä 5. Teidän täytyy lähettää hänelle kutsu 6. Annen ja Ilpon täytyy maksaa tämä lasku.... 7. Sinun täytyy tulla mukaan . täytyy lähteä Lahteen, . täytyy matkustaa paljon, . täytyy ymmärtää tämä. . täytyy pestä tukka tänään, . täytyy varoa liikennettä, . täytyy levätä. Teidän täytyy toimittaa kirjallinen hakemus. Teidän on pakko laatia kirjallinen hakemus. Hakemus ja kaikki tarpeelliset asiakirjat pitää toimittaa ajoissa, koska kunkin tapauksen käsittelyyn menee aina jonkin verran aikaa. Täytyykö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse. Pitääkö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse. Onko sinun pakko lähteä? - Ei, minun ei ole pakko lähteä. Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi pitää on pakko
2. 12 MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ Harjoitus 7 Tee positiivinen lause (täytyy + verbi). 1. Helen - täytyä - ostaa - uusi sanakirja 2. Markus - täytyä - hakea - paketti - posti 3. me - täytyä - mennä - kauppa 4. te - täytyä - käydä - kauppa 5. he - täytyä - matkustaa - bussi - koko matka 6. minä - täytyä - hakea - lehti - postilaatikko 7. te - täytyä - selvittää - tämä asia Harjoitus 8 Tee positiivinen lause (täytyy + verbi). Muista panna objekti oikeaan muotoon! 1. Minä pesen tukan tänään. 2. Markku odottaa meitä. 3. Me vaihdamme bussia. 4. He myyvät tämän talon. 5. Minä silitän tämän paidan sinulle. 6. Sinä luet tämän kirjan. 7. John tekee sen kotitehtävän. 8. Minä hankin viisumin. Harjoitus 9 Tee positiivinen ja negatiivinen lause (täytyy + verbi / ei tarvitse + verbi). Muista panna objekti oikeaan muotoon! 1. me - ottaa - hän - mukaan 2. sinä - auttaa - minä 3. me - kutsua - he 4. me - täytyä - hakea - he 5. minä - täytyä - herättää - sinä - aamu
KPL 15 TÄYTYY LÄHTEÄ Vertaa: Täytyy mennä. Minun täytyy mennä. Tänään täytyy siivota. / Täytyy siivota tänään. Sinun täytyy siivota tänään. Se kirjahylly täytyy koota. / Täytyy koota se kirjahylly. Meidän täytyy koota se kirjahylly. Tätä lattiaa ei tarvitse pestä. / Ei tarvitse pestä tätä lattiaa. Teidän ei tarvitse pestä tätä lattiaa. Harjoitus 10 Tee mallin mukaan. Malli: (sinä) - täytyä - panna - ovi - kiinni a) Sinun täytyy panna ovi kiinni. b) Ovi täytyy panna kiinni. 1. (hän) - täytyä - korjata - tämä kone b) 2. (me) - täytyä - selvittää - tämä asia (sinä) - ei - tarvita - täyttää - tämä paperi (Markus) - täytyä - pestä - auto - tänään (te) - täytyä - maalata - tämä talo (me) - ei - tarvita - käydä - kauppa - tänään
2. 12 VUODENAJAT JA KUUKAUDET Vuodenajat Kuukaudet talvi talvella tammikuu tammikuussa viime talvena ensi talvena kevät keväällä helmikuu helmikuussa viime vuonna ensi vuonna kesä kesällä maaliskuu viime kuussa ensi kuussa syksy syksyllä huhtikuu toukokuu viime viikolla ensi viikolla kesäkuu tänä talvena Minä talvena? heinäkuu tänä vuonna Minä vuonna? elokuu tässä kuussa Missä kuussa? syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tällä viikolla Millä viikolla? Harjoitus 11 1. Mitä sinä teet tällä viikolla? 5. Jatkuuko tämä kurssi vielä ensi kuussa? 2. Olitko sinä matkalla viime viikolla? 6. Missä sinä asuit viime vuonna? 3. Tuletko sinä kurssille ensi viikolla? 7. Millainen ilma oli viime kesänä? 4. Onko tentti tässä kuussa? 8. Mitä sinä teet ensi vuonna? Harjoitus 12 1. Mikä kuukausi nyt on? 2. Mikä on vuoden ensimmäinen kuukausi? 3. Missä kuussa on pääsiäinen? 4. Entä vappu? 5. Missä kuussa on juhannus? 6. Missä kuussa on joulu? 7. Missä kuussa on sinun syntymäpäiväsi? 8. Missä kuussa sataa paljon lunta? 9. Missä kuussa lumi sulaa? 10. Missä kuussa on lämmintä ja aurinko paistaa? 11. Missä kuussa lehdet putoavat? 12. Missä kuussa tuulee ja sataa paljon vettä? Harjoitus 13 1. Milloin voi hiihtää ja luistella? 2. Milloin aurinko alkaa paistaa? 3. Milloin linnut palaavat Suomeen? 4. Missä kuussa kesä alkaa? 5. Missä kuussa järvi on niin lämmin, että voi uida? 6. Missä kuussa meri on niin lämmin, että voi uida? 7. Milloin linnut lentävät etelään?
KPL 15 VUODENAJAT l. auto 2. tuulilasi 3. traktori 4. katu 5. liukas 6. kerrostalo 7. katto 8. mainos 9. antenni 10. katuvalo 11. talvirengas 12. laukku 13. talvitakki 14. turkishattu 15. housut 16. käsineet 17. kirkko 18. hautausmaa 19. omakotitalo 20. metsä 21. järvi 22. taivas 23. pilvi 24. lentokone 25. tie 26. silta 27. polkupyörä 28. lapsi 29. ilmapallo 30. lumi 31. jää 32. ruoho 33. aurinko 34. parkkipaikka 35. soutuvene 36. laituri 37. onki 38. uimaranta 39. sulkapallo 40. radio 41. peitto 42. aurinkolasit 43. uimapuku 44. uimahousut 45. bikinit 46. eväskassi 47. kirja 48. saari 49. puu 50. kivi 51. kallio 52. ranta 53. kaislikko 54. laituri 55. moottorivene 56. harava 57. kesämökki 58. kuisti 59. savupiippu 60. varastorakennus 61. raaputtaa 62. liukastua 63. kävellä 64. ajaa 65. istua 66. onkia 67. uida 68. pelata 69. katsella 70. lukea 71. ottaa aurinkoa 72. kuunnella 73. haravoida
2. 12 VUODENAJAT Talvi Suomessa on pitkä talvi. Talvella sataa usein paljon lunta. On kaunista, mutta kylmää. Monet harrastavat hiihtoa tai laskettelua. Jotkut harrastavat luistelua tai pelaavat jääkiekkoa. Päivä on kovin lyhyt. Aurinko paistaa vain vähän aikaa. On hyvin pimeää. Joskus sataa räntää, ja silloin on kauhean ikävä ilma. Kukaan ei mene silloin mielellään ulos. Kevät Keväällä lumi sulaa ja aurinko alkaa taas paistaa. On lämmintä ja valoisaa. Ensin tulee pääsiäinen ja sitten vappu. Kasvit alkavat kasvaa. Ihmiset haravoivat pihaa ja istuttavat kukat puutarhaan, pyöräilevät, ja monella on tapana lähteä kävelylle, varsinkin sunnuntai- aamuisin. Toiset alkavat urheilla: käyvät lenkillä, voimistelevat tai pelaavat tennistä. Kesä Kesällä on lämmintä. Kukat kukkivat. Aurinko alkaa paistaa jo aikaisin aamulla ja laskee vasta myöhään yöllä. Kesäyö on hyvin valoisa. On ihanaa valvoa yöllä, istua tulen ääressä ulkona ja odottaa, että aurinko nousee metsän takaa. Ihmiset ovat paljon kesämökillä, uivat, ottavat aurinkoa, kalastelevat ja purjehtivat. Kesämökillä ei ole kiire! On aikaa levätä ja nauttia kesästä ja valosta. Ihmiset ovat paljon ulkona, kävelevät, käyvät torilla tai ulkoilmakonsertissa, veneilevät ja lähtevät retkelle. Myöhemmin kesällä monet käyvät marjassa tai sienessä. On kivaa kulkea metsässä kori kädessä ja kumisaappaat jalassa. Syksy Syksyllä on ruska. Sitten keltaiset ja punaiset lehdet putoavat puista, ja viimeisetkin kukat kuolevat. Sataa usein ja rannikolla tuulee kovasti. Merellä voi olla myrsky. Marraskuussa alkaa olla pakkasta. Talvi tulee taas. SATAA (puhekieltä}. - Luulet(ko) sä, että alkaa sataa? Otanks mä (= otanko minä) sateenvarjon mukaan? - En mä usko. Tai ota vaan - varmuuden vuoksi! - Käyt(kö) sä joskus lenkillä tai kuntosalilla? - En mä käy. Tuntuu, et (= että) koskaan ei o (= ei ole) tarpeeks aikaa. Ja illalla on aina niin pimeää ja märkää. Sataa joka päivä ja tuulee niin kovasti. - Kuule, uutisissa oli, et (= että) huomenna ei enää sada. Huomenna on ihan kiva ilma. 3. - Lähdetkös lenkille? - En mä oikein jaksa. Mulla (= minulla) on kylmä. Must (= minusta) tuntuu, et (= että) mä oon (= minä olen) vähän kipeä. Sitä paitsi siellä sataa. Mä taidan keittää teetä. 4. - Miks aina on tällanen (= tällainen) kauhee (= kauhea) ilma? Aina vaan sataa. - Älä viitsi valittaa! Mennään illalla ulos! Ravintola Fiestassa on salsailta. Siellä on yleensä kova meno! - No, mennään vaan! Mikäs orkesteri siellä soittaa? Sataa. Ei sada. käydä lenkillä Tuulee. Ei tuule. minusta tuntuu, että en jaksa = olen väsynyt kauhea ilma = hirveä ilma Älä viitsi valittaa! mielelläni mielelläsi mielellään
KPL 15 SÄÄ Aurinko paistaa. On selkeää. Taivas on kirkas. On kuuma. On helle. On pilvistä, mutta ei sada. Aurinko paistaa joskus. Sataa vettä. Joskus sataa rakeita. Sataa lunta. On pakkasta. On kylmä. Tie on liukas. Varo, että et liukastu! 1. aurinko 2. taivas 3. pyykki 4. pyykkinaru 5. ruoho 6. metsä 7. purjevene 8. kesämökki 9. kottikärryt 10. tikkataulu 11. housut 12. pilvi 13. lätäkkö 14. sadetakki 15. kurahousut 16. lumilapio 17. lumiukko 18. lumipallo 19. jääpuikko 20. koira 21. talutushihna 22. kaulaliina 23. pipo 24. ripustaa 25. ottaa aurinkoa 26. työntää 27. hikoilla 28. purjehtia 29. heittää 30. leikkiä 31. tehdä 32. ulkoiluttaa/kävelyttää
Sataa räntää. On oikea koiranilma. On lämmintä. Lumi sulaa. On ukkosta. Salamoi ja jyrisee. On ukonilma. On sumua. Tuulee. Puut huojuvat tuulessa. Merellä on myrsky. 1. sateenvarjo 2. kumisaappaat 3. aurinko 4. katto 5. savupiippu 6. ikkuna 7. ovi 8. ulkoseinä 9. portaat 10. kuusi 11. salama 12. tie 13. vene 14. ranta 15. lippalakki 16. takki 17. huppu 18. housut 19. kengät 20. tasku 21. laiva 22. aalto 23. taivas 24. pilvi 25. lokki
KAPPALE 16 - Työkaverit juttelevat - Syömään, syömässä, syömästä - Pyydätkö häntä soittamaan? - Me lähdemme baariin - Niklas etsii kaukosäädintä - Nominityypit: -e (liike: liikettä: liikkee-: liikkeestä: liikkeeseen) -in (soitin: soitinta: soittime-: soittimesta: soittimeen) -is/-as/-äs (rakas: rakasta: rakkaa-: rakkaasta: rakkaaseen) -ton/-tön (rasvaton: rasvatonta: rasvattoman rasvattomasta: rasvattomaan) -tar/-tär (laulajatar: laulajatarta: laulajattare-: laulajattaresta: laulajattareen) -is/-es/-as (tennis: tennistä: tennikse-: tenniksestä: tennikseen) - 3. infinitiivi = MA-infinitiivi: Me menemme syömään - Verbi + -MAAN: Joudun lähtemään jo kello 13. 00 - Verbi + -MASTA: Pian lakkaa satamasta - Puhelimessa puhuminen
osoite: osoitetta osoittee- osoitteen osoitteessa osoitteesta osoitteeseen osoitteet koe: soitin: soitinta soittime- soittimen soittimessa soittimesta soittimeen soittimella soittimelta soittimelle soittimet kiharrin: paahdin: tehdas: tehdasta tehtaa- tehtaan tehtaassa tehtaasta tehtaaseen tehtaalla tehtaalta tehtaalle tehtaat asiakas: kangas: kangas.. työtön: työtöntä työttömä- työttömän työttömässä työttömästä työttömään työttömällä työttömältä työttömälle työttömät asunnoton: rasvaton: rasvaton. tytär: tytärtä tyttäre- tyttären tyttäressä tyttärestä tyttäreen tyttärellä tyttäreltä tyttärelle kuningatar: ystävätär: liike: NOMINITYYPIT K-. P-. T-VAIHTELU
NOMINITYYPIT K-. P-. T-VAIHTELU KPL 16 Harjoitus 1 Pane sanat totaaliobjektiin. Käytä monikkoa. Malli: Minä pesen hampaat (HAMMAS). 1. Mikko panee ne 2. Minä pesen nuo 3. Antti vaihtaa auton 4. Osaatko korjata auton 5. Voitko panna nämä 6. Tunnetko kaikki tämän talon 7. Näetkö nuo Harjoitus 2 Pane sana oikeaan muotoon. 1. Käytätkö tavallisesti tätä 2. Hänellä on 3. Käytkö tässä 4. Juomme usein kahvia tuolla 5. Talossa on monta 6. Pidätkö sinä kovasta 7. Avaruusalus lentää 8. Arkeologit pakkaavat kaikki (SAAPAS) kenkätelineelle. . (PORRAS). . (RENGAS), koska tulee jo talvi. . (VAIHDE)? (PUHDAS VAATE) kaappiin? (ASUKAS)? (LAMMAS) tuolla? . (AURINKOVOIDE), kun otat aurinkoa? (VOIMAKAS) kädet. . (LIIKE) usein ostoksilla? (PARVEKE). (VILKAS LAPSI). (HELLE)? (KIRKAS) taivaalla. (ARVOKAS) esineet pahvilaatikkoon. Opettele tämä sana erikseen: kevät: kevää- Pian tulee kevät! kevättä Kaikki odottavat jo kevättä. keväällä Keväällä on kaunista. keväänä Tälle tontille kohoaa (= nousee) ensi keväänä suuri toimistorakennus. kevääseen Rakennustyöt kestävät ensi kevääseen asti. aste: asteet laskin: laskimen kytkin: kytkimen
NOMINITYYPITК-. Р-. T-VAIHTELU 2. 13 Harjoitus 3 1. (SOITIN) 2. Pianon 3. Täällä on kuuma. Miksi nämä... 4. Hän tietää paljon Suomen 5. Poliisi valvoo 6. Onko tässä 7. Pienet lapset uivat uimahallissa 8. Sinulla on ihan kylmät . ovat kaapissa. . (KOSKETIN) ovat aivan likaiset. . (TUULETIN) eivät toimi? . (TAIDE), (tietää + -STA) (LIIKENNE), (valvoa + partitiivi) . (KASTIKE) suolaa? (LASTENALLAS). (VARVAS). Opettele vielä nämä sanat: tennis: tennistä tennikse- Pidättekö te tenniksestä? (lainasana) roskis: roskista roskikse- Minä panen roskat roskikseen. (arkikieltä) (roskis = roskakori) futis: futista futikse- Pidätkö sinä futiksesta? (slangisana) (futis = jalkapallo) varis: varista varikse- Varikset hyppivät pihalla. jänis: jänistä jänikse- Jänikset juoksevat metsässä. ilves: ilvestä ilvekse- Korkeasaaressa voi nähdä ilveksen. kasvis: kasvista kasvikse- Minä syön vain kasvisruokaa. vihannes: vihannesta vihannekse- Vihannekset maksavat paljon talvella. ananas: ananasta ananakse- Ananakset eivät kasva Suomessa.
- Otat(ko) sä kahvii (= kahvia)? Mä voin keittää. - Joo, kiitti! Mä tallennan vaan (= vain) tän (= tämän) jutun ensin. Mä tuun (= tulen) sitte (= sitten). - Mitä sä meinaat tehdä viikonloppuna? Meet(kö) (= menetkö) sä maalle? - En kai mä lähde mökille, ku (= kun) on näin ikävä ilma. Mä taidan jäädä kaupunkiin. Mitä sä ajattelit tehdä? - Mä lähden ehkä risteilylle. Mä ajattelin käydä Tukholmassa. Jos sulia ei oo (= sinulla ei ole) mitään tekemistä, niin lähde mukaan! - Joo, ihan kiva idea! Kyllä mä voin lähteäkin! - Lähdet(kö) sä syömään? - En mä pääse ihan vielä. Mulla (= minulla) on tää (= tämä) työ vielä kesken. Mee (= mene) sä vaan! Tää kestää niin kauan. Mä syön jotain pientä täällä toimistossa. - Hei, et(kö) sä lähde jo kotiin? Kello on jo noin paljon! - Ei ku (= kun)... mun pitää (= minun pitää) jäädä vielä ylitöihin. Tää on aika tärkee (= tärkeä) homma. Tän pitää olla (= tämän pitää olla) valmis huomenna. Meillä on silloin neuvottelu asiakkaan kanssa. - Hei, onks sulia aikaa (= onko sinulla aikaa) postittaa nää (= nämä) kirjeet? - Joo, mut (= mutta) koska ne pitää olla valmiit? - No, tän (= tämän) päivän aikana ne pitää saada lähtemään. Tällainen esite siitä meidän uudesta palvelusta pitää laittaa tän kirjeen mukana. Kirje pitää lähettää jokaiselle asiakkaalle. - Mä teen sen kohta (= pian). Mä kopioin nää (= nämä) laskut ensin. - Onks toi (- tuo) sun (= sinun) puhelin? - Joo, on se. Sori! Mä unohdin panna sen äänettömälle. Kukahan se on? Voinks mä vastata tähän? - Joo, vastaa vaan siihen. Mä voin odottaa vähän aikaa. -Anne Koskinen. Haloo? - Kuka se oli? - En mä tiedä. Se katkesi (= meni poikki). - No, se (= hän) soittaa sit (= sitten) uudestaan. keittää kahvia tallentaa juttu = (tässä) teksti, työ meinata = aikoa, suunnitella (mennä) maalle, mökille ikävä ilma = ruma ilma Minä taidan jäädä = Minä luulen, että jään risteily = lyhyt laivamatka kesken (ei ole valmis) kestää (menee aikaa) kauan = pitkän aikaa jäädä ylitöihin neuvottelu = palaveri tärkeä homma (työ) postittaa = lähettää ne pitää saada lähtemään = ne täytyy lähettää esite: esitteet asiakas: asiakkaat mun = minun sun = sinun sen =hänen vastata + Mihin? Kenelle? katketa = mennä poikki uudestaan TYÖKAVERIT JUTTELEVAT (puhekieltä}
2. 13 TYÖKAVERIT JUTTELEVAT (puhekieltä} - Hei, monelta sä meet (= menet) syömään? - Mä ajattelin mennä kahdentoista aikaan. Mitä ruokaa siel (= siellä) muuten on? - Siel on kai makaronilaatikkoo (= -laatikkoa). Siinä ruoassa ei o (= ei ole) kyllä mitään makua. - Ei o (= ei ole), mut (= mutta) mennään silti syömään. Meidän täytyy pitää kokous sit (= sitten) lounaan jälkeen. Kokoonnutaan (= kokoonnumme) heti lounasajan jälkeen Tomin huoneeseen. - Jep, mut (= mutta) mun (= minun) täytyy lähteä ennen kahta, sillä mulla (= minulla) on tapaaminen kahdelta. Tänne tulee pari vierasta sieltä Costa Rican tehtaalta. - Selvä! No, täytyy sitten pitää vain pikainen palaveri. - Ja nyt kotiin! Mihin suuntaan sä lähdet? Mä voin tulla samaa matkaa. - Mä meen (= menen) asemalle päin. Täytyy käydä vielä kaupassa hakemassa vähän jotain juotavaa. Mä meen parin kaverin kanssa Ninan luokse illalla. - Ootteks (= oletteko) te koko illan siellä Ninalla? Millainen suunnitelma teillä on? - No, se riippuu vähän Ninasta, mitä se haluaa, mutta kyllä me varmaan lähdetään sit (= sitten) myöhemmin illalla johonkin baariin. Haluat(ko) sä tulla silloin mukaan? - Joo, kiva juttu! Mä lähden oikein mielelläni. Muuten - Trohipo-yhtye esiintyy tänään illalla Teq-klubilla. Jos mä muistan oikein, liput maksavat 12 euroa. Kiinnostaako? Se on aika tunnettu yhtye, ja paikkakin on hyvä. - Kyllä se olisi ihan hyvä idea! Mennään vaan sinne! Se on ihan hyvä paikka. Monelta? = Mihin aikaan? ajatella = (tässä) aikoa kai = luultavasti, ehkä pitää kokous/palaveri ennen lounasta (part. ) Ф lounaan (gen. ) jälkeen minulla on tapaaminen tehdas: tehtaat pikainen = lyhyt, nopea Ninalla = Ninan luona Ninalle = Ninan luokse Ninalta = Ninan luota me lähdetään (puhekieltä) = me lähdemme lähden mielelläni = minusta on kiva lähteä varmaan = varmasti tunnettu = kuuluisa, kaikki tietävät sen yhtye = bändi, orkesteri
KPL 16 MENEN SYÖMÄÄN OLEN SYÖMÄSSÄ TULEN SYÖMÄSTÄ Menen kirjastoon lukemaan. Olen kirjastossa lukemassa. Tulen kirjastosta lukemasta Lähden uimahalliin uimaan. Olen uimahallissa uimassa. Lähden uimahallista uimasta. Menen ravintolaan syömään. Olen ravintolassa syömässä. Tulen ravintolasta syömästä. Lähden asemalle saattamaan Marjaa. Olen asemalla saattamassa Marjaa. Tulen asemalta saattamasta Marjaa.
MA-INFINITIIVI (= 3. infinitiivi} he lukevat luke- Menen kirjastoon lukemaan. Olen kirjastossa lukemassa. Tulen kirjastosta lukemasta. he uivat ui- Me lähdemme rannalle He ovat rannalla Hän tulee rannalta he pese|väf pese- Hän menee kylpyhuoneeseen Minä käyn kylpyhuoneessa Hän lähti kylpyhuoneesta he maalaa|«af maalaa- Sinä menet rannalle akvarelleja. He olivat rannalla akvarelleja. Hän tuli rannalta akvarelleja. he leikkaavat leikkaa- Minä menen keittiöön leipää. Hän on pihalla omenapuuta. Antti tuli pihalta ruohoa. he valitsevat valitse- Me menemme tavarataloon pöytää. Minä olen kaupungilla hääpukua. Hän tuli kukkakaupasta kukkia. OLLA £l£-! Tuleekohan opiskelu koskaan olemaan helppoa? Ufoja ei ole olemassa. Hän lakkasi olemasta vihainen. Harjoitus 4 Kerro kurssitoverille, mihin lähdet / mihin menet ja mitä tekemään tai missä olet / missä käyt ja mitä tekemässä. Tai kerro, mistä tulet ja mitä tekemästä? Kurssitoveri kysyy: Mihin lähdet? Missä olet? Missä käyt? Mistä tulet? Sinä vastaat. Käytä MA-infinitiiviä ja sano paikka oikein (voit myös katsoa sivua 67). Paikat: kioski ranta uimahalli taidenäyttely puisto kirjasto ravintola kahvila kurssi videovuokraamo eläintarha puutarha konsertti teatteri olohuone pesutupa tori pankkiautomaatti piha suihku pysäkki koti disko elokuvateatteri mökki meri metsä huoltoasema kellari yliopisto keittiö poliisiasema tavaratalo apteekki Tallinna kuntosali
HALUAN OPPIA PUHUMAAN SUOMEA HYVIN KPL 16 -MAAN / -MÄÄN OPPIA Lapsi oppii kävelemään. RYHTYÄ Ryhdyn opiskelemaan. RUVETA Rupean tekemään ruokaa. AUTTAA Autan sinua laittamaan ruokaa. PYSTYÄ Pystytkö korjaamaan tämän? PYYTÄÄ Pyydätkö häntä soittamaan minulle huomenna? JÄÄDÄ Jään vielä kirjastoon opiskelemaan. JOUTUA Me joudumme lähtemään jo kello 14. 00. PÄÄSTÄ Hän pääsi yliopistoon opiskelemaan. -MASTA / -MÄSTÄ LAKATA Pian lakkaa satamasta. KIELTÄÄ Kiellän sinua menemästä sinne. ryhtyä = ruveta, alkaa, aloittaa lakata = loppua, lopettaa pystyä = osata; tietää, miten tehdä; voida, ehtiä Pian lakkaa satamasta. = Sade loppuu pian. Me joudumme lähtemään. = Meidän täytyy lähteä; Meidän on pakko lähteä. Harjoitus 5 1. Minä menen (PELATA) koripalloa. 2. Lähdetkö illalla ravintolaan (TANSSIA)? 3. Arja on keittiössä (TEHDÄ) ruokaa. 4. Olimme juuri parvekkeella (JUODA) kahvia, kun hän tuli. 5. Käytkö usein (PELATA) tennistä? 6. Me tulemme uimahallista (UIDA). 7. Tulemme kirjastosta (LUKEA). 8. Menetkö joka päivä kirjastoon (OPISKELLA)? 9. Kenen kanssa olit tänään (SYÖDÄ)? 10. Olin juuri (PESTÄ) pyykkiä, kun sähköt menivät poikki. 11. Lähdettekö rannalle (UIDA)? 12. Tulen juuri apteekista (OSTAA) lääkettä. 13. Jari on (NUKKUA). 14. Anne on ulkona (OTTAA) aurinkoa. 15. Mitä sinä menet (TEHDÄ) pihalle? 16. Menen (HARAVOIDA).
2. 14 HALUAN OPPIA PUHUMAAN SUOMEA Käyn huomenna asemalla (OSTAA) matkaliput. Minä en pysty (NUKKUA). Tuletteko jäähallista (LUISTELLA)? Me lähdemme saaristoon (VENEILLÄ). Anne tulee (SYÖDÄ) noin kello 13. 30. Silloin hän on paikalla. Lakkaatko jo (ITKEÄ)? Voitko auttaa minua (TEHDÄ) tämän harjoituksen? En minä pysty (AUTTAA) sinua. Lakkaatko pian (HUUTAA)? 1. me - lähteä - uimahalli - uida 2. hän - lähteä - Ranska - opiskella 3. hän - haluta - oppia - puhua - ranska 4. minä - mennä - kirjasto - lainata - kirja 5. aikoa - sinä - jäädä - kirjasto - kuunnella - musiikki? 6. he - tulla - ravintola - tanssia 7. hän - olla - pesutupa - pestä - pyykki 8. tulla - te - meille - syödä? 9. hän - lähteä - Etelä-Amerikka - tehdä - dokumenttifilmi 10. he - lähteä - pelata - tennis 11. hän - olla - keittiö - laittaa - ruoka 12. Mikko - olla - autotalli - korjata - auto Mikko tulee urheilukeskuksesta (PELATA) tennistä. Sinun täytyy käydä (KATSOA) sitä näyttelyä. Kiellän sinua (TUPAKOIDA) täällä. Minä pyydän heitä meille (SYÖDÄ) viikonloppuna. Olin juuri (MAALATA), kun puhelin soi. Rupean kohta (PAKATA). Antti tulee Markun luota (PELATA) korttia. Äiti! Minä en pysty (SYÖDÄ) tätä kaikkea! Ulla menee (PEDATA). Jäätkö vielä toimistoon (TEHDÄ) työtä? Harjoitus 8 Tee lause.
KPL 16 HETKINEN VAIN! - Kirkkonummen tukku Oy. Juha Lähde. - Täällä on Kirsi Järvinen. Onkohan Sanna Kiuru tavattavissa? - Hän on juuri nyt kokouksessa. Kokous kestää vielä noin puoli tuntia. - Selvä. Soitan myöhemmin uudelleen. Kuulemiin! - Kuulemiin! - Koti ja sisustus Oy. Kaarina Hertz. - Tässä Suvi Mäkinen. Onkohan Lauri Kivinen tavattavissa? - Ei ole nyt. Hän on lounaalla. Hän tulee takaisin noin kello 13. 00. Voinko auttaa jotenkin? - Ette oikeastaan. - Voiko hän soittaa Teille, kun palaa? - Hm. Hänen on kyllä aika vaikea tavoittaa minua. Soitan uudelleen noin kello 13. 00. Kiitos Teille! - Kuulemiin! - Insinööritoimisto Jokinen. Minna Koskinen. - Täällä Leena Kankaanpää. Onkohan Pertti Jokinen paikalla? - Hänellä on kokous. Kokous kestää vielä noin pari tuntia. - Aha! Selvä juttu! Voisinko saada Pertti Jokisen sähköpostiosoitteen? - Joo - tietysti! Se on pertti.jokinen@into.fi. - Siis pertti piste jokinen ät into piste fi. - Joo, juuri niin. - Kiitos! Kuulemiin! - Kuulemiin! 4. (puhekieltä) - Kampaamo Studio. Anna Siren puhelimessa. - Täällä puhuu Jenni Koski. Onkohan Heidi Saari paikalla? - On kyllä. Hetkinen vain! Heidi! Pääsetkö puhelimeen? - Heidi Saari. - Moi Heidi! Täs (= tässä) on Jenni. Mitäs kuuluu? Sori, et (= että) mä soitin tähän numeroon, mut (= mutta) sun (= sinun) kännykkä oli kiinni. - No, ei se mitään. Mulla (= minulla) on kyl (= kyllä) just (= juuri) nyt yks asiakas. Mä en voi puhuu (= puhua) kauan. - Mä sanon ihan nopeesti (= nopeasti). Lähdet(kö) sä illalla ulos? Mennään johonkin baariin! - En mä taida jaksaa lähtee (= lähteä). Mä oon (= olen) töissä kuuteen asti. - No, meet (= menet) kotiin lepäämään vähäks aikaa, syöt vähän jotain ja vaihdat sit (= sitten) vaatteet. Älä syö liikaa! Mennään ensiks yhdessä syömään johonkin ravintolaan ja sit (= sitten) johonkin baariin! - En mä taida nyt lähtee (= lähteä). Mä oon hirveen (= hirveän) väsynyt. Mut (= mutta) kuule, mä soitan sulle (= sinulle) vähän ajan kuluttua. Ehkä mua (= minua) huvittaakin sit (= sitten) vähän myöhemmin. Mä soitan sulle kohta. - Okei! Mieti vähän aikaa! Soita sitte(n)! - Joo. Mä soitan kyl (= kyllä) pian. Hei sitte(n)! - Hei, hei! Täällä (on/puhuu)... Tässä (on)... Onko hän tavattavissa? Kuulemiin! olla kokouksessa olla lounaalla oikeastaan = itse asiassa, varsinaisesti palata = tulla takaisin olla paikalla hänellä on kokous Hetkinen! en taida jaksaa lähteä = luulen, että en jaksa lähteä minua huvittaa = minusta on kiva kohta = pian miettiä = ajatella
2. 14 ME LÄHDETÄÄN BAARIIN (puhekieltä) - Lähdet(kö) sä baariin Lauran ja mun (= minun) kaa (- kanssa)? - Joo, mä käyn vaan (= vain) nopeesti (= nopeasti) suihkussa, pesen tukan ja ajan parran. Voit(ko) sä sillä aikaa silittää tän (= tämän) paidan mulle (= minulle)? Ai niin, kuule hei - voit(ko) sä lankata mulle nää (= nämä) kengät? Oo (= ole) kiltti! - Ei mul oo (= ei minulla ole) aikaa! Mä teen ensin tän (= tämän) työn loppuun, ja sit (= sitten) mä pesen vähän itseäni ja vaihdan vaatteet. Sä voit ihan hyvin laittaa ton (= tuon) sinisen paidan ja noi (= nuo) kengätkin on vielä ihan hyvät! 2. TUNNET(КО) SÄ TÄN KAPPALEEN? (puhekieltä) - Hei kuuntele! Tunnet(ko) sä tän (= tämän) kappaleen? - Joo, tää (= tämä) on ihan tuttu, mut (= mutta) mä en muista, kenen tää on. - En mäkään (= minäkään). 3. NIKLAS ЕЩ1KAUKOSÄÄDINTÄ (puhekieltä) - Hei, mis (= missä) kaukosäädin on? Sielt(ä) tulee tänään olympiakisat, ja Suomi pelaa Ruotsia vastaan jääkiekossa. Se on kova matsi, ja mä haluun (= haluan) nähdä sen kokonaan. Se alkaa kohta. - En mä tiedä, mis (= missä) se on. Mä etsin sitä äsken joka paikasta. - Katsoit(ko) sä jo sohvan alta? - Joo, katoin (= katsoin). - No, entäs tuolta, ton (= tuon) nojatuolin alta? - Joo, katoin. - Katoit(ko) sä tosta (= tuosta) kaapista? - Joo, katoin. Eiks (= eikö) ookin (= olekin) merkillinen juttu? - No, missä muualla se sit (= sitten) voi olla? Kummallinen juttu! Mä en tajua, mihin se voi kadota... - Se voi olla ihan missä tahansa! Vaikka jonkun (= jonkin) takin taskussa! - Hei! Mikä tuolt(a) näkyy? Katopas (= katsopas), minkä päällä sä istut! Yllätys! Yllätys! - Ei voi olla totta! Toivottavasti tää (= tämä) ei o (= ole) rikki! Toimiikohan tää? olympiakisat matsi (arkikieltä) = ottelu kohta = pian äsken = vähän aikaa sitten muualla = muussa paikassa kummallinen = merkillinen tajuta = ymmärtää, käsittää kadota = hävitä ihan missä tahansa = missä vain vaikka (= esimerkiksi) näkyä yllätys toivottavasti
KAPPALE 17 - Kylässä - Kakku maistui hyvältä - Mitä sinä olet hyvä tekemään? - Mitä tein eilen? - Kuukausi sitten, kuukauden kuluttua - Positiivinen imperfekti: Kävin eilen saunassa - Verbien rektioita: jäädä kotiin, jättää eteiseen
2. 15 KYÄSSÄMikkosen perhe oli lähdössä kylään. Oli lauantai-iltapäivä. Kello oli neljä. - Marko, autatko minua korjaamaan nämä astiat pois pöydältä? Minun täytyy mennä silittämään sinun paitasi. Sitten voit käskeä Villen sisälle vaihtamaan vaatteet. - Ville! Sisälle! Tule nopeasti sisälle vaihtamaan vaatteet! - Miksi minun täytyy tulla? Mihin me olemme menossa? Äiti! Miksi minun täytyy tulla vaihtamaan vaatteet? - Liisa soitti eilen ja kutsui meidät kylään. Me lähdemme noin 10 minuutin kuluttua. Käy vähän pesemässä! Sinä olet aika likainen. Tässä on puhtaat vaatteet. Rupea sitten heti pukemaan! Minä menen vielä silittämään. Mikkoset pääsivät lähtemään noin 20 minuutin kuluttua. Menomatkalla he kävivät ostamassa kukkakimpun Liisalle. Laura osti kioskista suklaata lapsille. Sitten he lähtivät ajamaan Lahden moottoritietä pitkin. - Liisa neuvoi meitä ajamaan ensin bensiiniasemalle, sitten kääntymään vasemmalle pienelle sivutielle. Liisa sanoi, että sinne on ihan helppo löytää. Tuolla on se bensiiniasema, mutta missä se pikkutie on? Ai tuolla! Mikkoset olivat perillä. He pysäköivät auton tien viereen, sammuttivat valot ja nousivat autosta. Marko lukitsi auton ovet. Liisa odotti jo ovella. Hän pyysi kaikkia astumaan sisälle. Kaikki jättivät kengät eteiseen. Lauralla oli laukussa sisäkengät. Hän pani ne jalkaan. Sitten hän antoi kukkakimpun ja suklaarasian Liisalle. Liisa kiitti kukista ja pani ne maljakkoon. Sitten he menivät olohuoneeseen. Marko jutteli jo Keijon kanssa ja kyseli, oliko talon rakentaminen hankalaa työn ohella. Keijolla oli pitkät työpäivät, ja siksi hän joutui rakentamaan taloa viikonloppuisin ja kesälomalla. Keijolla oli kuitenkin viime kesänä enemmän aikaa. Hänellä oli kesälomaa kuusi viikkoa. Sitten he kävivät katsomassa joka huoneen. Kaikki oli huolellista työtä. Asunto oli hyvin kaunis ja valoisa. Sen jälkeen Liisa kutsui vieraat juomaan kahvia. Kaikki istuivat pöytään, ja pöydässä oli kahvia, tuoretta kakkua ja pullaa. Lapsille oli keksiä, mehua ja jäätelöä. Aikuiset istuivat ja juttelivat kauan kahvipöydässä. Kakku maistui hyvältä, ja Laura kysyi sen reseptiä. olla lähdössä olla menossa olla tulossa käskeä + tot. obj. + -MAAN kutsua + tot. obj. + -MAAN auttaa + part. + -MAAN neuvoa + part. + -MAAN pyytää + part. + -MAAN ruveta + -MAAN päästä + -MAAN joutua + -MAAN käydä + -MASSA partitiivi + pitkin olla perillä lukita ovet jäädä + Mihin? jättää + Mihin? istua pöytään istua pöydässä nousta pöydästä kauan = pitkän aikaa maistua + -LTA
KPL 17 Sitten Laura otti laukusta valokuva-albumin. Siinä oli uudet lomamatkakuvat. Laura ja Marko olivat Villen kanssa lomalla Kreetassa. Laura kertoi matkasta Liisalle, ja he puhuivat ja nauroivat. Ville pelasi Samun kanssa tietokonepeliä Samun huoneessa. Samu on melkein yhtä vanha kuin Ville. Heillä on aina hauskaa yhdessä. Kello tuli noin puoli kahdeksan. Mikkoset aikoivat jo lähteä, mutta Liisa ja Keijo pyysivät heitä vielä jäämään. olla lomalla kertoa + -STA pelata peliä yhtä vanha kuin -LLA on hauskaa - Ettekö halua käydä saunassa? Siellä on hyvät löylyt! Jääkää nyt vielä vähäksi aikaa! Sauna on jo lämmin. Liisa ja Laurahan voivat mennä vaikka ensiksi saunaan. Saunan jälkeen voimme laittaa jotain syötävää. Jotain salaattia. Ja on täällä makkaraakin. Me voimme grillata, jos te haluatte. jäädä + -MAAN jättää + -MAAN ennen + partitiivi genetiivi + jälkeen Laura ja Marko jäivät mielellään. Liisa lainasi Lauralle pyyheliinan, ja naiset siirtyivät saunaan. Sitten saunoivat miehet, pojat lähtivät tietysti mukaan. Saunan jälkeen oli mukava juoda pari pullollista olutta. Sitten naiset kattoivat pöydän ja tekivät salaattia. Miehet laittoivat tulen grilliin ja grillasivat makkarat. mielellään Kun kello oli noin 23. 00, oli jo aika kiirehtiä kotiin. Laura ja Marko kiittivät illasta. Ilta oli tosi mukava. He pyysivät Liisaa ja Keijoa käymään joskus heilläkin. He sopivat, että soittelevat pian. Edessä oli vielä pitkä kotimatka, mutta onneksi seuraavana päivänä oli vapaapäivä. kiittää + -STA Nominatiivi + sitten Hän soitti hetki sitten. Olimme runsas viikko sitten Kreetassa. Tapasimme kuukausi sitten. Se tapahtui vuosi sitten. Mutta: Hän soitti puoli tuntia sitten. Tulin Suomeen kaksi vuotta sitten. Kävin Chilessä viisi kuukautta sitten. Genetiivi + kuluttua Lähdemme hetken kuluttua. Lähden runsaan viikon kuluttua Japaniin. Tapaamme uudelleen kuukauden kuluttua. Muutamme Brasiliaan vuoden kuluttua. Lähdemme puolen tunnin kuluttua. Opiskelen vielä. Valmistun kahden vuoden kuluttua. Talo valmistuu viiden kuukauden kuluttua. Hän on hyvä ajamaan autoa. Ville on taitava kertomaan vitsejä. Minä olen pian valmis lähtemään. Marko on huono tekemään puutöitä. Mitä sinä olet hyvä tekemään? Oletko sinä hyvä laittamaan ruokaa? Oletko hyvä hiihtämään? Oletko hyvä tanssimaan? Oletko hyvä uimaan? Oletko taitava hoitamaan kukkia? Oletko hyvä laulamaan? Oletko taitava piirtämään? Oletko taitava kokoamaan huonekaluja?
2. 15 IMPERFEKTI preesens minä nuku|n sinä nuku|t hän nukku|u me nukuimme te nukuitte he nukkuivat imperfekti -i- nukuin nukuit nukkui nukuimme nukuitte nukkuivat preesens minä lue|n sinä lue|t hän luke|e me lue|mme te lue|tte he luke|vat imperfekti luin luit luki luimme luitte lukivat 1) Verbityypit 1, 3, 5 O, ö, u, у E (säilyvät) minä kerroin sinä kerroit KATSO|A katso|n katsoin hän kertoi SÄILÖ|Ä säilö|n säilöin me kerroimme ASU|A asu|n asuin te kerroitte KYSY|Ä kysyin kysyin he kertoivat a, ä, e, i => pois MATKUSTA|A matkustan matkustin minä hain NÄYTTÄ|Ä näytin näytin sinä hait HAKE|A ha^|n hain hän haki ETSI|Ä etsin etsin me haimme MEN|NÄ meng|n menin te haitte TARVI|TA tarvitsen tarvitsin he hakivat 2) Verbityyppi 2 w —► Vi SAA|DA saa|n sain minä söin JUO|DA juo|n join sinä söit SYÖ|DÄ syö|n söin hän söi TUO|DA tuo|n toin me söimme VIE|DÄ vie|n vein te söitte he söivät UI|DA ui|n uin! VOI|DA voi|n voin IMUROI|DA imuroi|n imuroin NÄH|DÄ näe|n näe|mme näin näimme! näe|t näe|tte näit näitte näke|e näke|vät näki näkivät TEH|DÄ tee|n tee|mme tein teimme! tee|t tee|tte teit teitte teke|e teke|vät teki tekivät KÄY|DÄ käy|n käy|mme kävin kävimme! käy|t käy|tte kävit kävitte käy käy|vät kävi kävivät
KPL 17 3) Verbityyppi 4 HALU|TA MAALA|TA KORJA|TA TAVA|TA PELA|TA KOO|TA MAA|TA 4) Verbityyppi 1 kaksi tavua 1. tavu 2. tavu vokaali vokaali а - а SA-TA|A PAIS-TA|A PA-LA|A AN-TA|A AUT-TA|A MAK-SA|A NAU-RA|A LAU-LA|A AL-KA|A VAIH-TA|A LAIT-TA|A MAIS-TA|A KAA-TA|A KAT-TA|A PAI-NA|A SAAT-TA|A JA-KA|A mutta: kolme tavua RA-KAS-TA|A MAT-KUS-TA|A PA-KAS-TA|A HAR-RAS-TA|A tai verbityyppi 4 TAVA|TA PALA|TA AVA|TA PAKA|TA KAIVA|TA -si- haluan halusin minä halusin maalaan maalasin sinä halusit korjaan korjasin hän halusi tapaan tapasin me halusimme pelaan pelasin te halusitte kokoan kokosin he halusivat makaan makasin preesens imperfekti а - Q i sa-taa pais-taa pa-laa an-nan au-tan mak-san nau-ran lau-lan a-lan vaih-dan lai-tan mais-tan kaa-dan ka-tan pai-nan saa-tan jaan satoi paistoi paloi annoin autoin maksoin nauroin lauloin aloin vaihdoin laitoin maistoin kaadoin katoin painoin saatoin jaoin rakastan matkustan pakastan harrastan rakastin matkustin pakastin harrastin tapaan palaan avaan pakkaan kaipaan tapasin palasin avasin pakkasin kaipasin
2. 15 (Opettele aluksi vaikka ne verbit joissa on * -merkki. ) 214 Verbityyppi 1 preesens imperfekti TIETÄ|Ä tiedän tiesin PYYTÄ|Ä pyydän pyysin LÖYTÄ|Ä löydän löysin HUUTA|A huudan huusin TAITA|A taidan taisin TUNTE|A tunnen tunsin LENTÄ|Ä lennän lensin KÄÄNTÄ|Ä käännän käänsin TYÖNTÄ|Ä työnnän työnsin RAKENTA|A rakennan rakensin OKSENTA|A oksennan oksensin TALLENTA|A tallennan tallensin KOMENTA|A komennan komensin VALMENTA|A valmennan valmensin KIELTÄ|Ä kiellän kielsin SÄVELTÄ|Ä sävellän sävelsin VIHELTÄ|Ä vihellän vihelsin USKALTA|A uskallan uskalsin PUHALTA|A puhallan puhalsin SUKELTA|A sukellan sukelsin YMMÄRTÄ|Ä ymmärrän ymmärsin PIIRTÄ|Ä piirrän piirsin SIIRTÄ|Ä siirrän siirsin KIERTÄ|Ä kierrän kiersin
KPL 17 IMPERFEKTI Sano imperfektissä! Harjoitus 1 1. Minä asun Niemenmäessä. 2. Hän asuu Munkkivuoressa. 3. Hän seisoo pihalla. 4. He katsovat televisiota. 5. Puhuuko hän ruotsia? 6. Puhutteko te suomea? 7. Hän kysyy, missä Mikko on. 8. He kysyvät, missä Ateneum on. 9. Minä nukun hyvin. 10. Hän nukkuu hyvin. 11. Minä kerron sadun. 12. Hän kertoo sadun. Harjoitus 3 1. Minä menen kauppaan. 2. Hän menee postiin. 3. Hän lähettää kirjeen Kiinaan. 4. Ulla tulee takaisin kotiin. 5. Hän unohtaa lompakon kotiin. 6. Teettekö te illalla pizzaa? 7. He tekevät illalla pizzaa. 8. Minä kuuntelen illalla uutiset. 9. Hän kuuntelee paljon musiikkia. 10. Minä ajattelen usein häntä. 11. He ajattelevat vielä asiaa. 12. He riitelevät asiasta. Harjoitus 5 1. Minä käyn kaupassa. 2. Sinä käyt kaupassa. 3. Hän käy kaupassa. 4. Me käymme kaupassa. 5. Te käytte kaupassa. 6. He käyvät kaupassa. Harjoitus 8 1. Minä tiedän sen. 2. Tiedätkö sinä sen? 3. Tietääkö hän sen? 4. Ymmärrän sen. 5. Ymmärtääkö hän sen? 6. Me lennämme Lontooseen. 7. Lennättekö te Lontooseen? 8. Minä tunnen hänet. 9. Hän tuntee minut. 10. Käännätkö sinä tämän tekstin? 11. Minä kiellän sinua lähtemästä. 12. Hän kieltää meitä lähtemästä. 13. Kuka huutaa? 14. Pyydän häntä auttamaan meitä. 15. Hän pyytää meitä syömään. 16. Kuka piirtää teidän talonne? 17. Tietävätkö he, missä me olemme? 18. Ulla tietää. Harjoitus 2 1. Minä tarvitsen häntä. 2. Minä rakastan häntä. 3. Hän rakastaa minua. 4. Jättääkö hän sinut? 5. Minä jätän hänet. 6. Sinä unohdat hänet. 7. Hän unohtaa minut. 8. Minä näen hänet illalla. 9. Hän näkee minut tavaratalossa. 10. Mitä te teette? 11. Mitä he tekevät? 12. Hän matkustaa Kiinaan. Harjoitus 4 1. Minä juon kahvia. 2. Hän juo teetä. 3. Me syömme kello 13. 00. 4. He syövät kello 18. 00. 5. Hän syö liian paljon. 6. Juotteko te olutta? 7. Minä tuon paketin postista. 8. Hän vie koiran ulos. 9. Me viemme tavarat autoon. 10. Hän tupakoi parvekkeella. 11. Minä imuroin. 12. Kuinka monta metriä sinä uit? Harjoitus 6 1. Me annamme hänelle lahjan. 2. Hän antaa meille lahjakortin. 3. Laulatteko te hänelle? 4. Me maksamme ravintolalaskun. 5. Elokuva alkaa. 6. Minä alan itkeä. 7. Mikko nauraa. 8. Hän auttaa minua usein. 9. Hän kantaa kaikki tavarat kotiin 10. Aurinko paistaa. 11. Minä vaihdan vaatteet. 12. Hän vaihtaa rahaa pankissa. Harjoitus 7 1. Minä haluan lähteä. 2. Hän haluaa lähteä. 3. Me pelaamme tennistä. 4. He siivoavat. 5. Minä tiskaan. 6. Antti pakkaa matkalaukut. 7. Minäkin pakkaan matkalaukut. 8. Me tapaamme illalla. 9. Tapaatteko te illalla? 10. Minä petaan sängyn. 11. Hänkin petaa sängyn. 12. Minä meikkaan aamulla.
2. 16 IMPERFEKTI Harjoitus 9 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Mitä sinä sanot hänelle? 2. Minä kerron hänelle, että olen sairas. 3. Minä soitan Maltalle. 4. Puhutko sinä kauan puhelimessa? 5. Kuka maksaa puhelinlaskun? 6. Kuka vastaa puhelimeen? 7. Anne kertoo, että Maltalla on kuuma. 8. Asuuko hän hotellissa? 9. Hän ui ja ottaa aurinkoa joka päivä. 10. He palaavat pian takaisin Suomeen. Harjoitus 10 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Me vietämme loman Ahvenanmaalla. 2. Lennättekö te vai menettekö laivalla? 3. Me vuokraamme pienen mökin. 4. Mitä se maksaa? 5. Pelaatteko te minigolfia? 6. Pyöräilettekö te joka päivä? 7. Käyttekö te Kastelholman linnassa? 8. Laitatteko te itse ruokaa? 9. Me syömme ravintolassa joka päivä. 10. Me juomme vain mineraalivettä. Harjoitus 11 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Haluaako hän kahvia? 2. Hän ottaa kakkua. 3. Pitääkö hän kakusta? 4. Hän sanoo, että se on hyvää. 5. Nukkuuko hän myöhään? 6. Mihin aikaan hän herää? 7. Käykö hän usein teillä kylässä? 8. Polttaako hän sisällä? 9. Hän tietää, että se on väärin, silti hän tekee niin. 10. Hänen pitää opiskella, mutta silti hän lähtee ulos.
KPL 17 MITÄ TEIN EILEN? Harjoitus 12 Muuta lauseet imperfektiin. Herään aamulla kello seitsemän. Nousen heti ylös ja menen kylpyhuoneeseen pesemään hampaat ja kampaamaan hiukset. Sitten petaan sängyn ja puen. Sen jälkeen menen keittiöön keittämään kahvia ja laittamaan aamiaista. Keitän kuusi kuppia kahvia. Otan jääkaapista maitopurkin, voita ja juustoa ja panen ne pöydälle. Leikkaan leipää ja panen leivän leipäkoriin. Haen sanomalehden ja avaan sen. Luen lehteä, juon kahvia ja syön voileipää. Luen lehteä noin puoli tuntia. Sitten minun täytyy lähteä. Korjaan ruoat ja astiat pois pöydältä ja panen takin päälleni. Lähden ulos. Katson, onko minulla avain mukana, ja suljen oven. Menen alas hissillä. Kävelen bussipysäkille ja odotan bussia noin 10 minuuttia. Lopulta se tulee, ja minä nousen bussiin. Etsin vapaan paikan ja istun alas. Katselen ulos ikkunasta. Matka kestää noin puoli tuntia, sitten olen asemalla. Jään pois bussista ja kävelen työhön. Olen töissä kello puoli yhdeksän. Otan kupin kahvia ja menen huoneeseeni. Luen, kirjoitan, lähetän sähköpostia ja soitan monta puhelua. Puhun monen ihmisen kanssa. Sitten tulee lounasaika. Lähden lounaalle erään työkaverin kanssa. Käymme syömässä eräässä ravintolassa, joka on meidän työpaikan lähellä. Tilaamme pizzat. Ruoan kanssa juomme viohyvettä. Palaamme takaisin töihin noin kello yksi. Sitten meillä on kokous. Kokouksessa neuvottelemille monesta asiasta. Kokous päättyy kello neljä. Menemme kahville. Jään vielä työhön, koska minulla on vielä paljon tekemistä. Noin puoli kuudelta soitan eräälle ystävälleni, Kallelle. Kalle on kotona. Hän vastaa puhelimeen ja kertoo, että oli juuri nukkumassa, kun soitin. Pyydän anteeksi, että herätän hänet. Sitten kysyn, haluaako hän lähteä minun kanssani tänään ulos. Kun ehdotan tätä hänelle, hän innostuu kovasti ja sanoo, että hän tulee mielellään. Sanon, että pääsen pian töistä, ja me sovimme, että tapaamme linja-autoasemalla. Lähden pian työpaikalta ja kiirehdin bussiasemalle. Tapaan Kallen linja-autoasemalla. Päätämme, että menemme ensin uimahalliin. Käymme uimassa ja saunassa. Uimme puolitoista tuntia. Kalle on hyvä uimaan. Hän voittaa aina minut, kun uimme kilpaa. Uimisen jälkeen menemme takaisin keskustaan ja käymme syömässä. Syömme paistettua kalaa ja juomme kumpikin lasin valkoviiniä. Juttelemme kaikesta. Sitten Kalle muistaa, että Kino Arenassa on uusi jännittävä filmi. Hän kysyy, haluanko nähdä sen. Olen kiinnostunut elokuvasta. Lähdemme yhdessä elokuviin. Elokuva on tosi hyvä. Olen tyytyväinen, että näen sen. Se kannattaa käydä katsomassa. Elokuvan jälkeen kävelemme vielä vähän aikaa kaupungilla. Sataa lunta. Kello on aika vähän, vasta puoli kaksitoista. Siksi päätämme mennä vielä kaljalle. Baarin edessä on pitkä jono, ja me jonotamme puoli tuntia ennen kuin pääsemme sisään. Otan tuopin olutta. Kalle tilaa viskiä. Kun Kalle alkaa olla vähän humalassa, kiellän häntä juomasta enempää, mutta hän vain nauraa ja viheltää tarjoilijan luokseen. Ymmärrän, että pian hän olisi ihan ympäripäissään, ja soitan hänelle taksin. Autan hänet taksiin ja saatan hänet taksilla kotiin. Sitten ajan taksilla kotiin. Maksan taksin. Se maksaa 42 euroa. Sinä iltana palaa tosi paljon rahaa. Laitan voileipää. Kuuntelen vielä vähän aikaa musiikkia, koska tiedän, että saatan nukkua aamulla pitkään. Seuraavana päivänä on vapaapäivä. Harjoitus 13 Kirjoita: Kalle ja minä menemme bileisiin Käytä imperfektiä! Kerro, miten Kalle käyttäytyi bileissä. Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit.
2. 17 IMPERFEKTI Muuta lauseet imperfektiin. Harjoitus 14 1. Kirjoitatko sinä usein hänelle? 2. Kirjoittaako hän usein sinulle? 3. Minä lähetän hänelle pienen paketin. 4. Hän lähettää minulle usein kukkia. 5. Minä autan häntä usein. 6. Hän auttaa joskus minua. 7. Hän lainaa minulle autoa. 8. Annatko sinä hänelle rahaa? 9. Hän antaa lapsille suklaata. 10. Tapaatteko te illalla? Harjoitus 15 1. Tuotko sinä kahvia, kun tulet? 2. Käytkö sinä kotimatkalla kaupassa? 3. Minä käyn Stockmannilla ostoksilla. 4. Vietkö roskat ulos? 5. Maria vie koiran ulos. 6. Sitten hän matkustaa keskustaan. 7. Työssä hän avaa ikkunat. 8. Puhelin soi usein. 9. He syövät päivällä ruokalassa. 10. Illalla he menevät elokuviin. Harjoitus 16 1. Näetkö sinä tuon miehen? 2. Tunnetko sinä hänet? 3. Ymmärrätkö sinä, mitä hän sanoo? 4. Tiedättekö te, missä Antti on? 5. Pyydättekö te häntä syömään? 6. Löydätkö sinä sen paperin? 7. Käännättekö te koko tekstin? 8. Rakennatteko te itse oman talonne? Harjoitus 17 Kirjoita: Minä menin ystävän luokse kylään. Käytä imperfektiä! Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit. Harjoitus 18 Kirjoita: Pekan päivä Katso kuvasarjaa sivuilla 171-172. Kirjoita Pekan päivästä. Käytä imperfektiä. Käytä eri lausetyyppejä.
KAPPALE 18 - Anne ja Ilpo menivät naimisiin - Pitää häät, pitää puhe - Löytää, löytyä - Negatiivinen imperfekti: En sanonut mitään - Transitiivi- ja intransitiiviverbit: Minä löysin sormuksen lattialta; Sormus löytyi lattialta
2. 18 NEGATIIVINEN IMPERFEKTI VERBITYYPPI l LUKEA en lukenut et lukenut ei lukenut emme lukeneet ette lukeneet eivät lukeneet VERBITYYPPI 2 SYÖDÄ en syönyt et syönyt ei syönyt emme syöneet ette syöneet eivät syöneet VERBITYYPPI 3 TULLA en tullut et tullut ei tullut emme tulleet ette tulleet eivät tulleet VERBITYYPPI 4 TAVATA en tavannut et tavannut ei tavannut emme tavanneet ette tavanneet eivät tavanneet VERBITYYPPI 5 TARVITA en tarvinnut et tarvinnut ei tarvinnut emme tarvinneet ette tarvinneet eivät tarvinneet ANTAA en antanut et antanut ei antanut emme antaneet ette antaneet eivät antaneet JUODA en juonut et juonut ei juonut emme juoneet ette juoneet eivät juoneet PESTÄ en pessyt et pessyt ei pessyt emme pesseet ette pesseet eivät pesseet LEVÄTÄ en levännyt et levännyt ei levännyt emme levänneet ette levänneet eivät levänneet HÄIRITÄ en häirinnyt et häirinnyt ei häirinnyt emme häirinneet ette häirinneet eivät häirinneet
KPL 18 ANNEJA ILPO MENIVÄT NAIMISIIN Anne ja Ilpo seurustelivat ensin muutaman vuoden. Sitten he päättivät ostaa kihlasormukset. He suunnittelivat, että menevät naimisiin seuraavana kesänä ja pitävät häät kesäkuussa. Keväällä he valmistelivat häitä. He kävivät katsomassa erästä kesäravintolaa. Ravintolaan ei päässyt autolla, vaan se sijaitsi pienellä saarella kaupungin edustalla. Sinne pääsi pienellä veneellä. Venematka ei kestänyt kauan. Anne oli tyytyväinen ravintolaan, ja he varasivat sen juhlaa varten. He lähettivät hääkutsut kaikille sukulaisille ja ystäville. Vihdoin oli sitten se suuri päivä. Anne oli hermostunut ja valvoi koko yön. Hän ei saanut unta. Lopulta hän nousi ylös ja meni keittiöön. Hän keitti kahvia ja odotti aamulehteä. Lehti ei tullut. Se tuli vasta kello kahdeksan, ja silloin Annen täytyi jo alkaa valmistautua. Vihkiminen oli kello 12. 00 pienessä vanhassa kivikirkossa. Sukulaiset ja ystävät olivat jo siellä. Annen ja Ilpon vanhemmat kättelivät ja juttelivat vähän aikaa. He eivät olleet nähneet pitkään aikaan. He sanoivat, että oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Annen isä saattoi tytärtänsä. Urut soivat. Pappi vihki heidät. Hän ei puhunut kauan. Ilpo pelkäsi, että sormus ei olekaan taskussa. Hän rauhoittui hieman, kun tunsi sen sormissansa. Kuitenkin hän oli niin jännittynyt, että pudotti sormuksen lattialle. Apua! Mihin se meni? Ilpo oli aivan punainen, kun etsi sormusta. Anne ei ollut vihainen: hän hymyili Ilpolle ystävällisesti. Onneksi sormus löytyi pian. Ilpo nosti sormuksen lattialta ja pani sen Annen sormeen ja suuteli häntä. Annen äitiä itketti, ja hän itki vähän. Vieraat heittivät riisiä, ja Ilpo ja Anne juoksivat kiireesti hääautoon, joka odotti heitä. Kaikki siirtyivät ravintolaan. Ravintolassa odotti suuri hääkakku ja paljon muuta syötävää ja juotavaa. Kaikki saivat lasin samppanjaa, ja Annen isä piti puheen. Sen jälkeen kaikki kohottivat maljan hääparille. Tanssiorkesteri soitti häävalssin. Ilpo ei osannut tanssia, mutta hän ei näyttänyt sitä. Hän vain tanssi ja tanssi, kunnes hänen isänsä tuli tanssimaan Annen kanssa. Sitten Ilpo tanssi hetken aikaa Annen äidin kanssa. Koko illan kaikki tanssivat, nauroivat ja juttelivat. Ilma oli kaunis: ei satanut eikä tuullut. Kaupungin valot heijastuivat kauniisti veden pintaan.
2. 18 NEGATIIVINEN IMPERFEKTI 1. infinitiivin vartalo + VERBITYYPPI 1 -nut / -nyt -neet 2 VERBITYYPPI 3 -sut / -syt -seet -lut / -lyt -leet -nut / -nyt -neet -rut /-ryt -reet VERBITYYPPI 4 -nnut / -nnyt -nneet 5 HUOMAA! TIETÄÄ en tiennyt = en tietänyt et tiennyt = et tietänyt ei tiennyt = ei tietänyt emme tienneet = emme tietäneet ette tienneet = ette tietäneet eivät tienneet = eivät tietäneet TEHDÄ minä teen minä tein minä en tehnyt sinä teet sinä teit sinä et tehnyt hän tekee hän teki hän ei tehnyt me teemme me teimme me emme tehneet te teette te teitte te ette tehneet he tekevät he tekivät he eivät tehneet NÄHDÄ minä näen minä näin minä en nähnyt sinä näet sinä näit sinä et nähnyt hän näkee hän näki hän ei nähnyt me näemme me näimme me emme nähneet te näette te näitte te ette nähneet he näkevät he näkivät he eivät nähneet (ei objektia) (objekti mahdollinen) soida Puhelin soi. soittaa Ilpo soitti puhelun. Kirkonkellot soivat. Orkesteri soitti häävalssin. herätä Anne heräsi aikaisin. herättää Hän herätti Ilpon. nousta Ilpo nousi. nostaa Ilpo nosti lehden lattialta. jäädä Sormus jäi kotiin. jättää Minä jätin sormuksen kotiin. löytyä Sormus löytyi taskusta. löytää Ilpo löysi sormuksen taskusta. kaatua Ilpon ystävä kaatui juhlissa. kaataa Tarjoilijat kaatoivat kahvia vieraille. syntyä Lapsi syntyi. synnyttää Anne synnytti lapsen seuraavana keväänä.
KPL 18 NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Harjoitus 1 Vastaa negatiivisesti. 1. Seurustelivatko Anne ja Ilpo 10 vuotta? 2. Pitivätkö he juhlan kotona? 3. Varasivatko he linnan hääjuhlaa varten? 4. Pääsikö ravintolaan autolla? 5. Kestikö venematka kauan? 6. Oliko Anne rauhallinen? 7. Nukkuiko hän hyvin? 8. Saiko hän helposti unta illalla? 9. Pesikö Anne pyykkiä hääpäivän aamuna? 10. Tuliko lehti aikaisin? Harjoitus 2 Vastaa negatiivisesti. 1. Tuliko Ilpo krapulassa kirkkoon? 2. Soivatko urut kauan? 3. Puhuiko pappi kauan? 4. Unohtiko Ilpo sormuksen kotiin? 5. Oliko Anne vihainen? 6. Suuteliko pappi Annea? 7. Heittivätkö Ilpo ja Anne riisiä? 8. Juoksivatko he raitiovaunuun? 9. Pitikö ravintolan kokki puheen? 10. Kohottivatko myös tarjoilijat maljan? 11. Osasiko Ilpo tanssia? 12. Riitelivätkö Anne ja Ilpo ravintolassa? 13. Olivatko kaikki vieraat ihan humalassa? 14. Tappelivatko jotkut miesvieraat ravintolassa? 15. Tuuliko rannalla kovasti? Harjoitus 3 Kirjoita: Minun ystäväni meni naimisiin Käytä imperfektiä. Voit keksiä koko jutun. Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
2. 19 NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Harjoitus 4 Tee positiivinen kysymys. Vastaa negatiivisesti. (SANOA) a) Sanoitko sinä niin? a) Sanoitteko te niin? b) En sanonut niin. b) Emme sanoneet niin. (LUKEA) (MYYDÄ) (KÄYDÄ) (OSTAA) (ANTAA) (LENTÄÄ) (PYYTÄÄ) (HERÄTÄ) (PALATA) (PALAA) (LAITTAA) (KÄYTTÄÄ) (OSATA) (OLLA) (KOOTA) sinä myöhään illalla? te tämän talon? he teillä kylässä? te uuden auton? sinä hänelle rahaa? hän sinne? sinä häntä meille? he aikaisin? he Helsinkiin? koko talo? te illalla ruokaa? _sinä sanakirjaa? he kaiken? he kotona? te eilen sen kirjahyllyn?
KPL 18 Hän ajattelee asiaa. He tilaavat tämän lehden. Minä uskallan hypätä. Harjoitus 5 Tee a) positiivinen ja b) negatiivinen imperfekti. Hän tekee sen. He näkevät minut asemalla. Sinä peset pyykkiä. Me saamme kirjeen. Minä tapaan hänet illalla. Hän makaa sängyllä. Te lepäätte lomalla. Sinä petaat sängyn. Me juttelemme.
2. 19 NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Harjoitus 6 Vastaa negatiivisesti. 1. Saitko eilen kirjeen ystävältäsi? 2. Näitkö sinä sen filmin eilen? 3. Tulivatko he illalla? 4. Sanoitko sinä heille, että Minna on sairas? 5. Teittekö te illalla pizzaa? 6. Menittekö illalla uimaan? 7. Otitteko te Minnan mukaan? 8. Kävittekö te elokuvissa? 9. Jäikö Minna mummon luokse? 10. Tiesitkö, että hän on sairas? 11. Menikö hän aamulla kouluun? 12. Katsoitteko te sen koko filmin loppuun? Harjoitus 7 Vastaa negatiivisesti. 1. Alkoiko kurssi syyskuussa? 2. Suorititko koko kurssin? 3. Käytittekö te sanakirjaa? 4. Näittekö te sen poliisiauton? 5. Tunsitteko te hänet? 6. Annoitko sinä sen kirjan hänelle? 7. Saattoiko Mikko sinut asemalle? 8. Jouduitko jäämään vielä työhön? 9. Haitko sinä lehden? 10. Veitkö koiran ulos, kun tulit kotiin? Harjoitus 8 Vastaa negatiivisesti. 1. Lähdittekö te aikaisin kotiin? 2. Pääsitkö sinä aikaisin töistä? 3. Tarvitsitko sinä passin? 4. Kerroitteko te sen hänelle? 5. Halusiko hän lähteä mukaan? 6. Koskitko sinä tähän koneeseen? 7. Näyttikö Ulla, miten tämä toimii? 8. Toimiko tämä kone hyvin? 9. Kuulitko sinä, mitä minä sanoin? 10. Ajattelitko sinä, mitä teit?
KAPPALE 19 - Elämästäni - Minusta tulee tulkki - Kolme karhua - Perfekti: Minä olen asunut Suomessa nyt kaksi vuotta - Pluskvamperfekti: Kun olin pessyt hiukset, lähdin ulos - Milloin perfekti? Milloin imperfekti? - Joka-pronomini: Nainen, joka esiintyi siinä filmissä, on eräs kuuluisa jazzlaulaja - Hänestä tulee lääkäri (tuloslause)
2. 20 ELÄMÄSTÄNI Olen syntynyt vuonna 1982. Kasvoin Haukilahdessa, Espoossa, Helsingin lähellä. Isäni on lakimies, ja hänellä on oma lakiasiaintoimisto Helsingissä. Äitini on ekonomi. Hän oli aluksi kotona, mutta kun sisareni ja minä menimme kouluun, hän päätti perustaa oman yrityksen, pienen konsulttifirman. Yritys on nyt toiminut monta vuotta. Kävin koulua Haukilahden peruskoulussa. Suoritin lukion Töölössä. Kun olin suorittanut ylioppilastutkinnon, pyrin Helsingin yliopistoon vuonna 2001 ja pääsin opiskelemaan. Olen opiskellut venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kieltä. Opiskelin runsaan vuoden myös Moskovassa. Vuonna 2004 hain käännöstieteen laitokselle, osallistuin tasokokeeseen ja sain sieltä opiskelupaikan. Nyt olen opiskellut kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa. Minusta tulee venäjän kielen tulkki. Olen toiminut freelancekääntäjänä jo muutaman vuoden. Sen lisäksi olen tehnyt myös osapäivätyötä eräässä vienti- ja tuontiliikkeessä. Olen kiinnostunut venäjän kielestä ja kirjallisuudesta. Luen paljon. Rakastan kääntämistä, mutta minulla ei ole vielä ollut tilaisuutta kääntää venäläistä kirjallisuutta julkaisijalle. Toivon, että tähän tarjoutuu mahdollisuus tulevaisuudessa. laki tulkita perustaa yritys tulkki toimia tulkkaus käydä koulua vienti ja tuonti suorittaa ylioppilastutkinto liike pyrkiä yliopistoon tilaisuus osallistua tasokokeeseen (Mihin? ) julkaisija kääntää tarjoutua kääntäjä mahdollisuus käännös tulevaisuus Lausetyyppi: Minusta tulee lääkäri. -STA tulla-verbi yksikön 3. persoonassa Mikä? Mitä? Millainen? Millaista? Minusta tulee opettaja. Hänestä tuli arkkitehti. Antista ei tullutkaan lakimiestä. Helsingistä tuli pääkaupunki. Suomesta tuli itsenäinen. Isoisästä on tullut vanha. Kahvista tuli liian vahvaa.
KPL 19 РЕRFЕKTI Olla-verbin preesens + verbin NUT-muoto olen lukenut en ole lukenut olet lukenut et ole lukenut on lukenut ei ole lukenut olemme lukeneet emme ole lukeneet olette lukeneet ette ole lukeneet ovat lukeneet eivät ole lukeneet puhehetki tulevaisuus nyt joskus silloin tällöin usein aina koko ikäni en vielä en koskaan Tekeminen jatkuu Kuinka kauan sinä olet asunut Suomessa? Kuinka kauan olet opiskellut suomea? Oletko jo tottunut asumaan Suomessa? - Olen asunut Suomessa kaksi vuotta. - Olen opiskellut suomea viisi kuukautta. - Olen tottunut. Tekeminen on tapahtunut "ennen" (tarkkaa ajankohtaa ei yleensä ilmaista); tekeminen on vielä tärkeää Oletko sinä tehnyt tämän puseron itse? - Olen tehnyt. Oletko sinä jo lukenut lehden? - En ole lukenut sitä vielä. Oletko sinä nähnyt sen uuden ranskalaisen filmin? - En ole nähnyt sitä vielä. Oletko jo osallistunut tähän Punaisen Ristin keräykseen? - Olen jo osallistunut siihen. Täällä on ollut varas. Kaikki paikat ovat ihan sekaisin. Viime yönä on satanut lunta. Maa on ihan valkoinen. Tekemisen järjestys tulevaisuudessa: 'ensin' (perfekti), 'sitten' (preesens) Kun olen tehnyt kaikki harjoitukset, alan katsoa televisiota. Kun olemme tehneet kaikki työt, lähdemme uimaan.
2. 20 PERFEKTI IMPERFEKTI PLUSKVAMPERFEKTI PERFEKTI nyt Olen asunut Suomessa kuusi kuukautta. Olen polttanut jo kymmenen vuotta. Oletko koskaan käynyt Lontoossa? Olemme olleet Lapissa monta kertaa. Olemme tehneet pizzaa. Tulkaa syömään! Oletko sinä lukenut tämän kirjan? PLUSKVAMPERFEKTI IMPERFEKTI Milloin tapahtui? nyt Asuin New Yorkissa neljä vuotta. Poltin tupakkaa viisi vuotta, mutta nyt olen lopettanut. Kävimme Lontoossa viime viikolla. Olimme viime talvena Lapissa. Äiti teki illalla pizzaa. Luin hyvän kirjan viime viikolla. Olla-verbin imperfekti + verbin NUT-muoto olin nukkunut en ollut nukkunut olit nukkunut et ollut nukkunut oli nukkunut ei ollut nukkunut olimme nukkuneet emme olleet nukkuneet olitte nukkuneet ette olleet nukkuneet olivat nukkuneet eivät olleet nukkuneet PERFEKTI nyt ensin sitten I * * > Kun olen lukenut lehden, alan tehdä ruokaa. Kun olemme pakanneet, tilaamme taksin. PLUSKVAMPERFEKTI ensin sitten nyt ★ * | Kun olin lukenut lehden, aloin tehdä ruokaa. Kun olimme pakanneet, tilasimme taksin. Kun he olivat käyneet saunassa, he grillasivat pihalla. Me olimme Saariselältä lomalla viime talvena. En ollut käynyt Lapissa aikaisemmin. Olimme vuokranneet Saariselältä mökin. Mökki sijaitsi pienen järven rannalla. Kävimme Norjan puolella. En ollut nähnyt Pohjoista jäämerta aikaisemmin.
KPL 19 VERBIEN AIKAMUODOT Harjoitus 1 Vastaa positiivisella perfektillä ja positiivisella imperfektillä. 1. Oletko jo soittanut hänelle? hänelle eilen. 2. Oletteko tehneet jo kaikki kotitehtävät? ne eilen illalla. 3. Onko hän jo soittanut teille? kaksi päivää sitten. 4. Ovatko he käyneet jo syömässä? syömässä pari tuntia sitten. 5. Oletko jo hakenut passin? sen viime viikolla. 6. Oletko lukenut tämän kirjan? sen, kun olin lomalla. 7. Oletteko jo nähneet tämän filmin? sen viime vuonna. 8. Ovatko he tulleet jo kotiin? puoli tuntia sitten. 9. Oletko jo laittanut ruokaa? jauhelihakastiketta. 10. Onko hän koskaan käynyt Tallinnassa? siellä viime kesänä. Harjoitus 2 Vastaa negatiivisella perfektillä. 1. Onko hän tullut jo? 2. Ovatko he myyneet jo talonsa? 3. Oletteko te pakanneet jo? 4. Onko hän syönyt jo? 5. Oletteko te riidelleet? 6. Ovatko he eronneet jo? 7. Oletko sinä rikkonut tämän?
2. 20 VERBIEN AIKAMUODOT Harjoitus 3 Vastaa positiivisella tai negatiivisella perfektillä. 1. Oletko sinä koskaan liftannut? 2. Oletko sinä koskaan joutunut jäämään ylitöihin? 3. Oletko koskaan hiihtänyt vesisuksilla? 4. Oletko koskaan ollut rock-konsertissa? 5. Oletko koskaan ajanut moottoripyörällä? 6. Oletko koskaan ohjannut lentokonetta? 7. Oletteko te koskaan telttailleet? 8. Oletteko te koskaan nähneet revontulia? 9. Oletteko koskaan hypänneet laskuvarjolla? 10. Oletteko koskaan osallistuneet mielenosoitukseen? Harjoitus 4 Muuta lauseet pluskvamperfektiin ja imperfektiin. 1. Kun olen kirjoittanut jutun loppuun, tulostan sen. 2. Hän alkaa rakentaa taloa, kun on saanut pankista lainan. 3. He eivät ole tulleet vielä. Me odotamme heitä pihalla. 4. Hän ei ole kuullut sitä vielä. Minä kerron sen hänelle. 5. Me emme ole tavanneet pitkään aikaan. Siksi matkustan hänen luoksensa. Harjoitus 5 Kirjoita: Minun elämästäni Käytä eri aikamuotoja: preesensiä, imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä. Voit keksiä koko jutun. Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit. Harjoitus 6 Kirjoita: Lomamatkalla Käytä eri aikamuotoja: preesensiä, imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä. Voit keksiä koko jutun. Muista käyttää eri la use tyyppejä! Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit.
KPL 19 KOLME KARHUA Olipa kerran pieni tyttö, jonka nimi oli Kultakutri. Hän (ASUA) äitinsä kanssa pienessä mökissä suuren metsän keskellä. Eräänä päivänä Kultakutri (LÄHTEÄ) kävelylle metsään. Hän (KULKEA) metsässä ja (LAULELLA). Yhtäkkiä hän (NÄHDÄ) soman pikku mökin. ’’Kukahan (ASUA) täällä kaukana metsän keskellä? ” Hän (PÄÄTTÄÄ) koputtaa ovelle. Kukaan ei (VASTATA), mutta ovi oli auki ja Kultakutri (KURKISTAA) sisälle. Tuvassa ei (OLLA) ketään, mutta se oli kodikas ja lämmin, ja Kultakutri (ASTUA) sisälle. Tuvassa oli hiljaista; vain hiljainen tuli (PALAA) takassa. Kultakutri oli vähän väsynyt, ja hän (PÄÄTTÄÄ) istahtaa hiukan. Ensin hän (ISTUA) suuren suurelle tuolille. "Au, tämä (OLLA) aivan liian kova! ” Sitten hän (ISTUA) melko suurelle tuolille. ’’Höh, tämähän (OLLA) aivan liian pehmeä! ” Sitten hän (ISTUA) pikkuiselle tuolille, mutta kun hän (ISTUA) sillä, tuoli (MENNÄ) aivan rikki. Kultakutri (HUOMATA) sitten puurokupit pöydällä. Hänellä oli nälkä, ja hän (PÄÄTTÄÄ) maistaa hiukan. Ensin hän (MAISTAA) suuren suuresta kupista. "Huh, tämä (OLLA) aivan liian kuumaa! ” Sitten hän (MAISTAA) melko suuresta kupista. ’’Hyi, tämähän (OLLA) aivan liian kylmää! ” Sitten hän (MAISTAA) pikkuisesta kupista. ’’Tämä (OLLA) ihan sopivaa. " Ja Kultakutri (SYÖDÄ) koko puuron. Puuron jälkeen häntä (ALKAA) väsyttää, ja hän (KIIVETÄ) yläkertaan. Yläkerrassa oli kolme vuodetta. Kultakutri (KOKEILLA) ensin suuren suurta vuodetta, mutta se oli aivan liian kova. Sitten hän (KOKEILLA) melko suurta vuodetta, mutta se oli aivan liian pehmeä. Sitten hän (KOKEILLA) aivan pikkuista vuodetta, ja se oli sopiva. Mutta nyt karhut, jotka (ASUA) tässä pienessä mökissä, (PALATA) metsästä kävelyltä. He (HUOMATA) heti, että joku (KÄYDÄ) heidän mökissänsä. "Joku (ISTUA) tuolillani! ” sanoi isäkarhu suuren suurella äänellään. "Joku (ISTUA) minunkin tuolillani! " sanoi äitikarhu melko suurella äänellään. "Joku (ISTUA) minunkin tuolillani ja (RIKKOA) sen”, sanoi vauvakarhu aivan pikkuisella äänellään. Sitten karhut (KATSOA) puurokuppejansa. "Joku (MAISTAA) puuroani! " sanoi isäkarhu suuren suurella äänellään. "Joku (MAISTAA) minunkin puuroani! ” sanoi äitikarhu melko suurella äänellään. "Joku (MAISTAA) puuroani ja (SYÖDÄ) sen”, sanoi vauvakarhu pikkuisella äänellään. Sitten karhut (MENNÄ) yläkertaan. "Joku (NUKKUA) vuoteessani! ” sanoi isäkarhu suuren suurella äänellään. "Joku (NUKKUA) vuoteessani! " sanoi äitikarhu melko suurella äänellään. ’’Joku (NUKKUA) vuoteessani - ja tuossa hän (OLLA)! " sanoi vauvakarhu pikkuisella äänellään. Silloin Kultakutri (HERÄTÄ), hän (HYPÄTÄ) ylös sängystä ja (JUOSTA) nopeasti alakertaan ja ulos ovesta. Hän (JUOSTA) juoksemistaan aina kotiin asti. Eikä hän enää koskaan (LÄHTEÄ) yksin kauas metsään, eikä hän enää koskaan (NÄHDÄ) kolmen karhun mökkiä. Sen pituinen se.
2. 20 JOKA-PRONOMINI nominatiivi joka Mies. on eräs työtoverini. partitiivi jota N. genetiivi jonka joka inessiivi jossa . mies soitti äsken, elatiivi josta illatiivi johon Mies. kävelee tuolla. adessiivi jolla N. ablatiivi jolta jolla allatiivi jolle miehellä on avaimet, mon. nominatiivi jotka mon. nominatiivi jotka Harjoitus 7 Yhdistä b-lause a-lauseeseen joka-pronominilla. Malli: a) Tämä valokuva-albumi on hyvin vanha, b) Valokuva-albumi löytyi kaapista. => Tämä valokuva-albumi, joka löytyi kaapista, on hyvin vanha. Tuo nainen on äitini sisar, b) Naisella on pitkä punainen tukka. Tämä mies on isäni veli. b) Mies soittaa pianoa. Se mies on naapurini, b) Me tapasimme miehen kadulla. Se nainen on työtoverini, b) Minä lähden matkalle naisen kanssa. Kirja on mielenkiintoinen, b) Minä luen kirjaa. Butiikissa on loppuunmyynti, b) Minä löysin nämä saappaat butiikista. Kaverini muutti Saksaan, b) Minä ostin tämän auton kaveriltani. Minä voin luottaa tähän vanhaan ystävään, b) Minä kerron kaiken tälle vanhalle ystävälle. Oletko jo lukenut tätä lehteä? b) Lehdessä on valokuva veljestäni. Se ravintola on lähellä, b) Me menemme ravintolaan.
KAPPALE 20 - Mökki on suuri; Mökki ei ole suuri - Vesi on kylmää - Mikä tämä on? Mitä tämä on? - Millainen? Millaista? - Mistä sinä pidät? Pidätkö kahvista? - Pidätkö tanssimisesta? - Ainesanat: ruokaa, vettä, leipää - Talo on pieni; Talo ei ole pieni; Kahvi on kuumaa (predikatiivilause) - Pitää + -STA, tykätä + -STA - Verbaalisubstantiivi (-minen): uiminen, ruoan laittaminen - Nominityypit: -ut/-yt (ohut: ohutta: ohue-: ohuesta) -nut/-nyt (rakastunut: rakastunutta: rakastunee-: rakastuneesta) -uus/-yys/-us/-ys (rakkaus: rakkautta: rakkaude-: rakkaudesta)
2. 21 MIKÄ TÄMÄ ON? MITÄ TÄMÄ ON? Kappalesana: Aine/materia: Mikä tämä on? Se on lasi. Millainen lasi on? Lasi on kirkas. Mitä lasissa on? Lasissa on vettä. Millaista vesi on? Vesi on puhdasta. Mikä tämä on? Se on kuppi. Millainen kuppi on? Kuppi on suuri. Mitä kupissa on? Kupissa on kahvia. Millaista kahvi on? Kahvi on vahvaa. Mikä tämä on? Se on kattila. Millainen kattila on? Kattila on kuuma. Mitä kattilassa on? Kattilassa on keittoa. Millaista keitto on? Keitto on kuumaa. Mikä tämä on? Se on lautanen. Millainen lautanen on? Lautanen on valkoinen. Mitä lautasella on? Lautasella on puuroa. Millaista puuro on? Puuro on suolaista. Mikä tämä on? Se on pullo. Millainen pullo on? Pullo on kylmä. Mitä pullossa on? Pullossa on olutta. Millaista olut on? Olut on kylmää. Mikä tämä on? Se on kyljys. Mitä tämä on? Se on jauhelihaa. Liha on raakaa. Kahvi on vahvaa. Liha on kypsää. Kahvi on laihaa. Mehu on makeaa. Mehu on hapanta.
KPL 20 PREDIKATIIVILAUSE Subjekti Kuka? Mikä? Verbi olla-verbi Predikatiivi Millainen? Millaista? Mikä? Mitä? Konkreettinen subjekti (laskettavat esineet, tavarat, asiat) (laskettavat = ne v< Mökki on suuri. Millainen? Mökki ei ole suuri. Pallo on kallis. Pallo ei ole kallis. Ainesubjekti Vesi on kylmää. Millaista? Hiekka on märkää. Jäätelö on makeaa. Abstrakti subjekti Uiminen on kivaa. Millaista? Sukeltaminen on jännittävää. Opiskelu on hauskaa. Subjektia ei ole Täällä on ihanaa. Millaista? Kesällä on kaunista. Millainen se on? Kattila on iso. Tyttö on pieni. Kattila ei ole iso. Tyttö ei ole pieni. Millaista se on? Keitto on kuumaa. Uiminen on kivaa. Keitto ei ole kuumaa. Uiminen ei ole kivaa. PREDIKATIIVILAUSEEN SUBJEKTI ON AINA NOMINATIIVISSA: Tee on kuumaa. KIELTOSANA El MUUTA PREDIKATIIVIN SIJAMUOTOA: Tämä tuoli ei ole likainen. Opettele vielä nämä lauseet hyvin: Ranta on kaunis. Meri oli sininen. Järvi ei ole syvä. Taivas on sininen. Maisema oli upea. Ilma oli kaunis. Sää ei ollut hyvä. Tuuli oli lämmin. Tunnelma oli mukava. Päivä oli pitkä.
2. 21 PREDIKATIIVI Harjoitus 1 1. Auto on (VANHA). Se ei ole (UUSI). 2. Leipä on (VANHA). Se ei ole (TUORE). 3. Koira on (VIHAINEN). Se ei ole (KILTTI). 4. Leijona on (VAARALLINEN). Se ei ole (KESY). 5. Talo on (KELTAINEN). Se ei ole (PUNAINEN). 6. Curry on (KELTAINEN). Chili on (PUNAINEN). 7. Tomaatti on (PUNAINEN). Appelsiini on (ORANSSI). 8. Mansikkahillo on (PUNAINEN). Mehu on (HAPAN). 9. Paistinpannu on (KUUMA). Uuni ei ole (KUUMA). 10. Kastike on (KUUMA). Kastike ei ole (SUOLAINEN). 11. Keittiö on (PIENI). Keittiö ei ole (SUURI). Harjoitus 2 Tee lause. 1. vesi - olla - kylmä 2. lattia - olla - likainen 3. täällä - olla - likainen 4. ikkuna - ei - olla - puhdas 5. maito - olla - hapan 6. nyt - täällä - olla - siisti 7. liha - olla - kypsä 8. banaani - olla - keltainen 9. siellä - olla - kaunis 10. tämä huone - ei - olla - hiljainen Harjoitus 3 Sano vastakohta. 1. Kahvi ei ole laihaa. Se on 2. Keitto ei ole kuumaa. Se on 3. Tämä maito ei ole enää hyvää. Se on 4. Tämä leipä ei ole pehmeää. Se on 5. Tämä liha ei ole ihan kypsää. Se on vielä vähän
KPL 20 MISTÄ SINÄ PIDÄT? PITÄÄ pidän pidämme en pidä emme pidä pidät pidätte et pidä ette pidä + -STA pitää pitävät ei pidä eivät pidä Pidätkö kahvista? teestä? valkosipulista? Suomesta? saunasta? makkarasta? oluesta? tästä hajuvedestä? he lukevat) he tanssivat) he uivat) he kävelevät) he tiskaavat) he siivoavat) Pidätkö lukemisesta? tanssimisesta? uimisesta? kävelemisestä? tiskaamisesta? siivoamisesta? Verbaalisubstantiivi LUKEMINEN ( TANSSIMINEN ( UIMINEN ( KÄVELEMINEN ( TISKAAMINEN ( SIIVOAMINEN ( Pidän kahvista. En pidä kahvista. TYKÄTÄ Minä tykkään mämmistä. = Minä pidän mämmistä. Minä en tykkää mämmistä. = Minä en pidä mämmistä. + - STA Minä tykkään sinusta kovasti. = Minä pidän sinusta kovasti. Etkö sinä tykkää minusta? = Etkö sinä pidä minusta? Mitäs tykkäät minun uudesta puvustani? = Mitä mieltä sinä olet minun...? + 1. infinitiivi Anne tykkäsi käydä tanssimassa. = Annesta oli kiva käydä tanssimassa.
2. 21 PIDÄTKÖ SINÄ MINUSTA? Harjoitus 4 1. Pidätkö (TÄMÄ VANHA ELOKUVA)? 2. Pidän. Mutta en pidä (JOHN WAYNE). 3. Daniel ei pidä (SUOMALAINEN OLUT). 4. Pidätkö sinä (MINÄ)? 5. Tietenkin pidän (SINÄ). 6. Markus pitää kovasti (TUO KAUNIS TYTTÖ). 7. Minäkin pidän (HÄN). 8. Pidätkö sinä (TÄMÄ RUOKA)? 9. En pidä (SE). Minusta se maistuu kamalalta. Siinä on liikaa suolaa. Harjoitus 5 1. Pidätkö sinä (ONKIMINEN)? 2. Liisa pitää kovasti (LAULAMINEN). 3. Minä en pidä (ODOTTAMINEN). 4. Antti ei pidä tukan (PESEMINEN). 5. Pidätkö sinä (PURJEHTIMINEN)? 6. Perttu ei pidä (IMUROIMINEN). 7. Minä en pidä ollenkaan (TISKAAMINEN). Harjoitus 6 1. Anne pitää (TANSSIMINEN). 2. Ilpo ei pidä (TANSSIMINEN). 3. Pidätkö sinä (MATKUSTAMINEN)? 4. Kyllä, mutta minä en pidä (LENTÄMINEN). 5. Pidätkö sinä museossa (KÄYMINEN)? 6. Pidätkö sinä hotellissa (ASUMINEN)? 7. Minä pidän (SAUNOMINEN). 8. Pidätkö sinä (UIMINEN)? 9. Anne pitää auringon (OTTAMINEN). 10. Ilpo ei pidä rannalla (MAKAAMINEN).
KPL 20 Л/ОММГУУР/Г saastunut: saastunutta saastunee- saastuneessa saastuneesta saastuneeseen saastuneella saastuneelta saastuneelle saastuneet lapsuus: lapsuutta Vertaa: laosuude- kirjallisuus: lapsuudessa kirjallisuut.. lapsuudesta lapsuuteen kirjallisuu rakkaus: rakkau uusi: uutta uudessa uudesta uuteen kuusi: kuutta kuude- kuudessa kuudesta kuuteen susi: sutta sude- sudessa sudesta suteen Opettele nämä sanat erikseen: lapsi: lapse- mies: miehe- yksi: yhde- kaksi: kahde- lasta ♦ miestä I yhtä kahta ♦ lapsella miehellä yhdellä kahdella lapselta mieheltä yhdeltä kahdelta lapselle miehelle yhdelle kahdelle lapsessa miehessä yhdessä kahdessa lapsesta miehestä yhdestä kahdesta lapseen mieheen yhteen kahteen lapset miehet yhdet kahdet ohut: kulunut: lyhyt: lyhyttä lyhye - lyhyessä lyhyestä lyhyeen lyhyellä lyhyeltä lyhyelle lyhyet väsynyt: olut:
2. 22 NOMINITYYPIT Harjoitus 7 1. Minä palelen tässä (OHUT HAME). (M/ssä? ) 2. Minä en voi käyttää noin (LYHYT HAME). (Mitä? ) 3. Minä voin maksaa nuo (OLUT). (Mitkä? ) 4. (VÄSYNYT) nuoret nukahtivat pian. (Millaiset? ) 5. Joki on (SAASTUNUT). (Millainen? ) 6. Monet ihmiset juovat (SAASTUNUT) pohjavettä. (Millaista? ) 7. Kalat eivät voi elää tässä (SAASTUNUT) järvessä. (Missä? ) 8. Minulla on kauhean (KULUNUT) kengät. (Millaiset? ) 9. Olohuoneessa oli aivan (KULUNUT) tapetit. (Millaiset? ) Harjoitus 8 1. Minulla oli hyvin onnellinen (LAPSUUS). (Mikä? ) 2. Mitä sinä muistat sinun (LAPSUUS)? (Mistä)? 3. Kaikki ihmiset tarvitsevat (RAKKAUS). (Mitä? ) 4. Rakkaus on hyvin tavallinen aihe (KIRJALLISUUS). (Missä? ) 5. Opiskelen (KIRJALLISUUS). (Mitä? ) 6. Minkälaiset (MAHDOLLISUUS) minulla on päästä yliopistoon? (Mitkä? ) 7. Sinulla on ihan hyvät (MAHDOLLISUUS). (Mitkä? ) Opettele nämä sanat erikseen: lämmin: lämpimä- hapan: happama- sydän: sydäme- lämmintä J hapanta I sydäntä * lämpimällä happamalla sydämellä lämpimältä happamalta sydämeltä lämpimälle happamalle sydämelle lämpimässä happamassa sydämessä lämpimästä happamasta sydämestä lämpimään happamaan sydämeen lämpimät happamat sydämet
KPL 20 PIENI KERTAUS Harjoitus 9 Tee lause. Älä muuta järjestystä! Sanat ovat oikeassa järjestyksessä. Tämä - uusi - keltainen - kirja - olla - kahdeksan - vaikea - harjoitus, (preesens) Se - suuri - kaunis - kirkko - olla - huomenna - konsertti, (preesens) Kamera - olla - se - sininen - kassi, (preesens) Me - käydä - moni - hyvä - ravintolassa, (preesens) He - muuttaa - vanha - pieni - omakotitalo - suuri - kaunis - kerrostalo, (preesens) Kaikki - valokuva - olla - tuo - ruskea - kaappi, (preesens) Me - mennä - eräs - kiinalainen - ravintola, (preesens) Hän - ottaa - aurinko - hiljainen - lämmin - ranta, (positiivinen imperfekti) Sininen — meri — olla — moni — purjevene, (positiivinen imperfekti) Kirkas - taivas - ei - olla - yhtään - pilvi, (negatiivinen imperfekti) Sinä — ei — muistaa — ostaa — kauppa — maito, (negatiivinen imperfekti) He — ei — tuntea — hän — hyvin, (negatiivinen imperfekti) Te - täytyä - korjata - nämä - laite (= kone; instrumentti), (preesens)
2. 22 JOKA-PRONOMINI (lisäharjoituksia) Harjoitus 10 1. Uimahalli, on ostoskeskuksen vieressä, on aika uusi. (subjekti, Mikä? ) 2. Uimahallissa, me käymme. on puhdas vesi. (käydä + Missä? ) 3. Lipunmyyjä, me saimme kaapin avaimen, oli vaaleatukkainen, (saada + Keneltä? ) 4. Uimakassi, minä panin uimapuvut, pesuvälineet ja pyyheliinat, on penkillä, (panna + Mihin? ) 5. Uimahallissa, me nyt puhumme, on turkkilainen sauna, (puhua + -STA) 6. Solarium, minä otan joskus, ei maksa paljon, (ottaa vähän + Mitä? ) 7. Naapuri, minä tapasin eilen uimahallissa, oli hyvin ruskettunut, (tavata + Kenet? ) 8. Naapuri, kanssa minä juttelin, oli uimassa lastensa kanssa, (genetiivi + kanssa) 9. Hän kertoi, että he olivat olleet lomamatkalla, oli hyvin edullinen, (subjekti. Mikä? ) 10. Maa, he matkustivat, oli aurinkoinen ja lämmin, (matkustaa + Mihin? ) 11. Hotelli, he asuivat, oli hyvä ja edullinen, (asua + M/ssä? j 12. Minäkin haluan matkustaa maahan, hän kertoi minulle. (kertoa + -STA) 13. Eräs ystäväni, minä soitin eilen, on myös käynyt siellä, (soittaa + Kenelle? ) 14. Lipunmyyjä, me palautimme kaapin avaimen, oli punatukkainen, (palauttaa + Kenelle? ) Harjoitus 11 1. Se mies, kävi täällä eilen, on vanha työkaverini, (subjekti. Kuka? ) 2. Hän meni naimisiin erään naisen kanssa, hän tutustui viime vuonna, (tutustua + Keneen? ) 3. Tämä nainen, hän piti kovasti, oli leski. Hänen entinen miehensä oli kuollut, (pitää + -STA) 4. Nainen, oli jo neljä lasta, oli hyvin iloinen ja energinen nainen. (Kenellä oli? ) 5. Talo, he asuvat, sijaitsee kauniilla paikalla, (asua + Missä? ) 6. Leikkimökki, hän rakensi lapsille, muistuttaa Muumi-taloa, (rakentaa (loppuun) + Minkä? ) 7. Puu, lapset usein kiipeävät, on aika korkea, (kiivetä + Mihin? ) 8. Metsä, lapset rakastavat, on hyvin kaunis, (rakastaa + Mitä? ) 9. Metsässä on pieni lampi, on kiva käydä kesällä uimassa, (käydä + Missä? ) 10. Lapset kiipeävät usein mäelle, on lammen vieressä, (subjekti, Mikä? ) 11. Koulu, he menevät joka aamu, on aika lähellä, (mennä + Mihin? ) 12. Kirjasto, he käyvät usein, on koulun vieressä, (käydä + Missä? ) 13. Kirjasto, he lainaavat paljon kirjoja, on aivan uusi. (lainata + Mistä? ) 14. Hylly, kaikki lastenkirjat ovat, on ikkunan vieressä, (olla + Missä? ) 15. Pöytä, on paljon kirjoja, on pyöreä, (olla + Missä? ) 16. Nainen, he saivat kirjastokortin, on kirjastonhoitaja, (saada + Keneltä? ) 17. He vievät kotiin kirjat, täytyy palauttaa kuukauden kuluttua, (objekti, monikko, Mitkä? )
KIELIOPPIOSA - Muutama tärkeä kieliopin sääntö - Nominien ja verbien taivutusmallit - Lausetyypit ja sanajärjestys - Nominien sijat ja niiden käyttö - Pitää-verbin merkitykset - Pronominit
VERBIT Verbityyppi 1 LUKEA he luke|vat => lukemaan, lukemassa, lukemasta Preesens Imperfekti luen en lue luin en lukenut luet et lue luit et lukenut lukee ei lue luki ei lukenut luemme emme lue luimme emme lukeneet luette ette lue luitte ette lukeneet lukevat eivät lue lukivat eivät lukeneet Perfekti Pluskvamperfekti olen lukenut en ole lukenut olin lukenut en ollut lukenut olet lukenut et ole lukenut olit lukenut et ollut lukenut on lukenut ei ole lukenut oli lukenut ei ollut lukenut olemme lukeneet emme ole lukeneet olimme lukeneet emme olleet lukeneet olette lukeneet ette ole lukeneet olitte lukeneet ette olleet lukeneet ovat lukeneet eivät ole lukeneet olivat lukeneet eivät olleet lukeneet ANTAA he anta|vat => antamaan, antamassa, antamasta Preesens Imperfekti annan en anna annoin en antanut annat et anna annoit et antanut antaa ei anna antoi ei antanut annamme emme anna annoimme emme antaneet annatte ette anna annoitte ette antaneet antavat eivät anna antoivat eivät antaneet Perfekti Pluskvamperfekti olen antanut en ole antanut olin antanut en ollut antanut olet antanut et ole antanut olit antanut et ollut antanut on antanut ei ole antanut oli antanut ei ollut antanut olemme antaneet emme ole antaneet olimme antaneet emme olleet antaneet olette antaneet ette ole antaneet olitte antaneet ette olleet antaneet ovat antaneet eivät ole antaneet olivat antaneet eivät olleet antaneet LENTÄÄ he lentävät => lentämään, lentämässä, lentämästä Preesens Imperfekti lennän en lennä lensin en lentänyt lennät et lennä lensit et lentänyt lentää ei lennä lensi ei lentänyt lennämme emme lennä lensimme emme lentäneet lennätte ette lennä lensitte ette lentäneet lentävät eivät lennä lensivät eivät lentäneet Perfekti Pluskvamperfekti olen lentänyt en ole lentänyt olin lentänyt en ollut lentänyt olet lentänyt et ole lentänyt olit lentänyt et ollut lentänyt on lentänyt ei ole lentänyt oli lentänyt ei ollut lentänyt olemme lentäneet emme ole lentäneet olimme lentäneet emme olleet lentäneet olette lentäneet ette ole lentäneet olitte lentäneet ette olleet lentäneet ovat lentäneet eivät ole lentäneet olivat lentäneet eivät olleet lentäneet
KIELIOPPIOSA Verbityyppi 2 SYÖDÄ he syövät syömään, syömässä, syömästä Preesens syön syöt syö syömme syötte syövät Perfekti olen syönyt olet syönyt on syönyt olemme syöneet olette syöneet ovat syöneet Verbityyppi 3 en syö et syö ei syö emme syö ette syö eivät syö en ole syönyt et ole syönyt ei ole syönyt emme ole syöneet ette ole syöneet eivät ole syöneet Imperfekti söin söit söi söimme söitte söivät Pluskvamperfekti olin syönyt olit syönyt oli syönyt olimme syöneet olitte syöneet olivat syöneet en syönyt et syönyt ei syönyt emme syöneet ette syöneet eivät syöneet en ollut syönyt et ollut syönyt ei ollut syönyt emme olleet syöneet ette olleet syöneet eivät olleet syöneet KUUNNELLA kuuntelemaan, kuuntelemassa, kuuntelemasta Preesens kuuntelen kuuntelet kuuntelee kuuntelemme kuuntelette kuuntelevat en kuuntele et kuuntele ei kuuntele emme kuuntele ette kuuntele eivät kuuntele Imperfekti kuuntelin kuuntelit kuunteli kuuntelimme kuuntelitte kuuntelivat en kuunnellut et kuunnellut ei kuunnellut emme kuunnelleet ette kuunnelleet eivät kuunnelleet Perfekti olen kuunnellut olet kuunnellut on kuunnellut olemme kuunnelleet olette kuunnelleet ovat kuunnelleet en ole kuunnellut et ole kuunnellut ei ole kuunnellut emme ole kuunnelleet ette ole kuunnelleet eivät ole kuunnelleet Pluskvamperfekti olin kuunnellut olit kuunnellut oli kuunnellut olimme kuunnelleet olitte kuunnelleet olivat kuunnelleet en ollut kuunnellut et ollut kuunnellut ei ollut kuunnellut emme olleet kuunnelleet ette olleet kuunnelleet eivät olleet kuunnelleet PESITÄ he pesevät pesemään, pesemässä, pesemästä Preesens pesen peset pesee pesemme pesette pesevät Perfekti olen pessyt olet pessyt on pessyt olemme pesseet olette pesseet ovat pesseet en pese et pese ei pese emme pese ette pese eivät pese en ole pessyt et ole pessyt ei ole pessyt emme ole pesseet ette ole pesseet eivät ole pesseet Imperfekti pesin pesit pesi pesimme pesitte pesivät Pluskvamperfekti olin pessyt olit pessyt oli pessyt olimme pesseet olitte pesseet olivat pesseet en pessyt et pessyt ei pessyt emme pesseet ette pesseet eivät pesseet en ollut pessyt et ollut pessyt ei ollut pessyt emme olleet pesseet ette olleet pesseet eivät olleet pesseet he kuuntelevat
Verbityyppi 4 TAVATA he tapaavat tapaamaan, tapaamassa, tapaamasta Preesens tapaan tapaat tapaa tapaamme tapaatte tapaavat Perfekti olen tavannut olet tavannut on tavannut olemme tavanneet olette tavanneet ovat tavanneet en tapaa et tapaa ei tapaa emme tapaa ette tapaa eivät tapaa en ole tavannut et ole tavannut ei ole tavannut emme ole tavanneet ette ole tavanneet eivät ole tavanneet Imperfekti tapasin tapasit tapasi tapasimme tapasitte tapasivat Pluskvamperfekti olin tavannut olit tavannut oli tavannut olimme tavanneet olitte tavanneet olivat tavanneet en tavannut et tavannut ei tavannut emme tavanneet ette tavanneet eivät tavanneet en ollut tavannut et ollut tavannut ei ollut tavannut emme olleet tavanneet ette olleet tavanneet eivät olleet tavanneet KOOTA he kokoa|vat kokoamaan, kokoamassa, kokoamasta Preesens kokoan kokoat kokoaa kokoamme kokoatte kokoavat en kokoa et kokoa ei kokoa emme kokoa ette kokoa eivät kokoa Imperfekti kokosin kokosit kokosi kokosimme kokositte kokosivat en koonnut et koonnut ei koonnut emme koonneet ette koonneet eivät koonneet Perfekti olen koonnut olet koonnut on koonnut olemme koonneet olette koonneet ovat koonneet en ole koonnut et ole koonnut ei ole koonnut emme ole koonneet ette ole koonneet eivät ole koonneet Pluskvamperfekti olin koonnut olit koonnut oli koonnut olimme koonneet olitte koonneet olivat koonneet en ollut koonnut et ollut koonnut ei ollut koonnut emme olleet koonneet ette olleet koonneet eivät olleet koonneet Verbityyppi 5 HÄIRITÄ häiritsemään, häiritsemässä, häiritsemästä Preesens häiritsen häiritset häiritsee häiritsemme häiritsette häiritsevät en häiritse et häiritse ei häiritse emme häiritse ette häiritse eivät häiritse Imperfekti häiritsin häiritsit häiritsi häiritsimme häiritsitte häiritsivät en häirinnyt et häirinnyt ei häirinnyt emme häirinneet ette häirinneet eivät häirinneet Perfekti olen häirinnyt olet häirinnyt on häirinnyt olemme häirinneet olette häirinneet ovat häirinneet en ole häirinnyt et ole häirinnyt ei ole häirinnyt emme ole häirinneet ette ole häirinneet eivät ole häirinneet Pluskvamperfekti olin häirinnyt olit häirinnyt oli häirinnyt olimme häirinneet olitte häirinneet olivat häirinneet en ollut häirinnyt et ollut häirinnyt ei ollut häirinnyt emme olleet häirinneet ette olleet häirinneet eivät olleet häirinneet he häiritsevät
KIELIOPPIOSA NOMINIEN ASTEVAIHTELU A) Sanan lopussa vokaali (paitsi ei e): nominatiivi partitiivi kirkko: kirkkoa vartalo kirkon kirkot kirkolla kirkolta kirkolle kirkossa kirkosta kirkkoon genetiivi monikon nominatiivi adessiivi ablatiivi allatiivi inessiivi elatiivi illatiivi Kaupungissa on vanha keskiaikainen kirkko. Tämä kirkko on 1400-luvulta. Haluatko nähdä vielä tuon toisen kirkon? Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot ovat 1300-luvulta. Kirkon takana on hautausmaa. Molemmat kirkot ovat keskiajalta. Me näemme molemmat kirkot. Kirkolla on paljon rahaa. Tapaammeko kirkolla? Bussit lähtevät kirkolta kello 17. 00. Kävelettekö te kirkolle asti? Haluatteko käydä tässä kirkossa? Kalkki poistuivat pian kjij<g§ta. Pidän paljon tästä kirkosta. Otan kuvan tästä kirkosta. Menemmekö vielä tuohon kirkkoon? Tässä kylässä ei ole kirkkoa. Naapurikylässä on kaksi kirkkoa. En halua nähdä enää yhtään kirkkoa. Remonttimiehet korjaavat kirkkoa. joki: joe- mäki: mäe- ranta: ranna- jokea joen mäkeä mäen rantaa rannan joet mäet rannat joella mäellä rannalla joelta mäeltä rannalta joelle mäelle rannalle joessa mäessä rannassa joesta mäestä rannasta jokeen mäkeen rantaan
NOMINIEN ASTEVAIHTELU В) Sanan lopussa e tai konsonantti: sade: sadetta satee- sateen sateet sateella sateelta sateelle sateessa sateesta sateeseen koe: koetta kokee- kokeen kokeet kokeella kokeelta kokeelle kokeessa kokeesta kokeeseen soitin: soitinta puhdas: puhdasta asumaton: asumatonta kuningatar: kuningatarta soittime- soittimen soittimet soittimella soittimelta soittimelle soittimessa soittimesta soittimeen puhtaa- puhtaan puhtaat puhtaalla puhtaalta puhtaalle puhtaassa puhtaasta puhtaaseen asumattoma- asumattoman asumattomat asumattomalla asumattomalta asumattomalle asumattomassa asumattomasta asumattomaan kuninaattare- kuningattaren kuningataret kuningatarella kuningatarelta kuningatarelle kuningataressa kuningataresta kuningatareen poljin: poljinta varas: varasta työtön: työtöntä tytär: tytärtä polkime- polkimen polkimet polkimella polkimelta polkimelle polkimessa polkimesta polkimeen varkaa- varkaan varkaat varkaalla varkaalta varkaalle varkaassa varkaasta varkaaseen tvöttömä- työttömän työttömät työttömällä työttömältä työttömälle työttömässä työttömästä työttömään tyttäre- tyttären tyttäret tyttärellä tyttäreltä tyttärelle tyttäressä tyttärestä tyttäreen
KIELIOPPIOSA NOMINIEN TAIVUTUKSESTA -i pankki: panki- pankin pankilla pankilta pankille pankkia pankit pankissa pankista pankkiin Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: ammatti, anoppi, kasvi, kiltti, kori, laki, lenkki, muisti, muovi, mökki, nätti, peili, peli, pysäkki, päiväkoti, siisti, tulkki, täti, tölkki ja äiti. -i joki: joe- joen joella joelta joelle jokea joet joessa joesta jokeen Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: appi, järki, järvi, kaikki, polvi, sormi ja tähti. -i (-ni, -li, -ri) (-si, -hi) saari: saare- saaren saarella saarelta saarelle saarta saaret saaressa saaresta saareen Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: juuri, kuori, mieli, moni, puoli, kuusi (puu), vuohi ja ääni. -si uusi: uude- uuden uudella uudelta uudelle uutta uudet uudessa uudesta uuteen Näin taipuvat seuraavat sanat: vesi, käsi, vuosi, kausi (kuukausi, vuorokausi), viisi, kuusi (6), susi, tosi, täysi, köysi, liesi, reisi sekä yksi, kaksi, hirsi, varsi, virsi, pursi, kansi, länsi ja kynsi (katso myös sivu 253). -e kone: konee- koneen koneella koneelta koneelle konetta koneet koneessa koneesta koneeseen liike: liikkee- liikkeen liikkeellä liikkeeltä liikkeelle liikettä liikkeet liikkeessä liikkeestä liikkeeseen -nen lautanen: lautase- lautasen lautasella lautaselta lautaselle lautasta lautaset lautasessa lautasesta lautaseen •in eläin: eläime- eläimen eläimellä eläimeltä eläimelle eläintä eläimet eläimessä eläimestä eläimeen ydin: ytime- ytimen ytimellä ytimeltä ytimelle ydintä ytimet ytimessä ytimestä ytimeen -is/-as/-äs kallis: kallii- kalliin kalliilla kalliilta kalliille kallista kalliit kalliissa kalliista kalliiseen vieras: vieraa- vieraan vieraalla vieraalta vieraalle vierasta vieraat vieraassa vieraasta vieraaseen
raitis: raittii- raittiin raittiilla raittiilta raittiille raitista raittiit raittiissa raittiista raittiiseen tehdas: tehtaa- tehtaan tehtaalla tehtaalta tehtaalle tehdasta tehtaat tehtaassa tehtaasta tehtaaseen -us/-ys/-os/-ös rakennus: rakennukse- rakennuksen rakennuksella rakennukselta rakennukselle rakennusta rakennukset rakennuksessa rakennuksesta rakennukseen näytös: näytökse- näytöksen näytöksellä näytökseltä näytökselle näytöstä näytökset näytöksessä näytöksestä näytökseen -uus/-yys/-us/-ys teollisuus: teollisuude- teollisuuden teollisuudella teollisuudelta teollisuudelle teollisuutta teollisuudet teollisuudessa teollisuudesta teollisuuteen rakkaus: rakkaude- rakkauden rakkaudella rakkaudelta rakkaudelle rakkautta rakkaudet rakkaudessa rakkaudesta rakkauteen -ut/-yt lyhyt: lyhye- lyhyen lyhyellä lyhyeltä lyhyelle lyhyttä lyhyet lyhyessä lyhyestä lyhyeen -nut/-nyt väsynyt: väsynee- väsyneen väsyneellä väsyneeltä väsyneelle väsynyttä väsyneet väsyneessä väsyneestä väsyneeseen -ton/tön työtön: työttömä- työttömän työttömällä työttömältä työttömälle työtöntä työttömät työttömässä työttömästä työttömään -tar/-tär laulajatar: laulajattare- laulajataren laulajatarella laulajatarelta laulajattarelle laulajatarta laulajataret laulajataressa laulajataresta laulajattareen -en/-el/-ar jäsen: jäsene- jäsenen jäsenellä jäseneltä jäsenelle jäsentä jäsenet jäsenessä jäsenestä jäseneen sävel: sävele- sävelen sävelellä säveleltä sävelelle säveltä sävelet sävelessä sävelestä säveleen sisar: sisare- sisaren sisarella sisarelta sisarelle sisarta sisaret sisaressa sisaresta sisareen Järjestysluvut: ensimmäinen: ensimmäise- ensimmäisen ensimmäisellä ensimmäiseltä ensimmäiselle ensimmäistä ensimmäiset ensimmäisessä ensimmäisestä ensimmäiseen toinen: toise- toisen toisella toiselta toiselle toista toiset toisessa toisesta toiseen
KIELIOPPIOSA Opettele näiden sanojen taivutus sitten, kun tarvitset sanaa: kolmas: kolmanne- kolmannen kolmannella kolmannelta kolmannelle kolmatta kolmannet kolmannessa kolmannesta kolmanteen neljäs: neljänne- neljännen neljännellä neljänneltä neljännelle neljättä neljännet neljännessä neljännestä neljänteen viides: viidenne- viidennen viidennellä viidenneltä viidennelle viidettä viidennet viidennessä viidennestä viidenteen kuudes: kuudenne- kuudennen kuudennella kuudennelta kuudennelle kuudetta kuudennet kuudennessa kuudennesta kuudenteen puku: puvu-/pukuun luku: luvu-/lukuun pukua lukua suku: suvu-/sukuun kyky: kyvy-/kykyyn sukua kykyä aika: aja-/aikaan poika: poja-/poikaan aikaa poikaa mies: miehe-/mieheen veli: velje-/veljeen miestä veljeä lapsi: lapsenlapseen veitsi: veitse-/veitseen lasta veistä lohi: lohe-/loheen vuohi: vuohe-/vuoheen lohta vuohta meri: mere-/mereen veri: vere-/vereen merta verta lumi: lume-/lumeen liemi: lieme-/liemeen lunta lientä yksi: yhde-/yhteen kaksi: kahde-/kahteen yhtä kahta hirsi: hirre-/hirteen varsi: varre-/varteen hirttä vartta virsi: virre-/virteen pursi: purre-/purteen virttä purtta kansi: kanne-/kanteen länsi: länne-/länteen kantta länttä kynsi: kynne-/kynteen vasen: vasemma-/vasempaan kynttä vasenta
sydän: sydäntä sydäme-/sydämeen morsian: morsianta morsiame-/morsiameen lämmin: lämmintä lämpimä-/lämpimään hapan: hapanta happama-/happamaan parempi: parempaa paremma-/parempaan paras: parasta parhaa-/parhaaseen kumpi: kumpaa kumma-/kumpaan kevät: kevättä kevää-/kevääseen kirves: kirvestä kirvee-/kirveeseen ruis: ruista rukii-/rukiiseen juures: juuresta juurekse-/juurekseen vihannes: vihannesta vihannekse-/vihannekseen veljes: veljestä veljekse-/veljekseen ilves: ilvestä ilvekse-/ilvekseen turkis: turkista turkikse-/turkikseen jänis: jänistä jänikse-/jänikseen kasvis: kasvista kasvikse-/kasvikseen varis: varista varikse-/varikseen anjovis: anjovista anjovikse-/anjovikseen anis: anista anikse-/anikseen tennis: tennistä tennikse-/tennikseen futis: futista futikse-/futikseen roskis: roskista roskikse-/roskikseen lippis: lippistä lippikse-/lippikseen ananas: ananasta ananakse-/ananakseen lihas: lihasta lihakse- /lihakseen kolme: kolmea kolme-/kolmeen itse: itseä itse-/itseen Ville: Villeä Ville-/Villeen pelle: pelleä pelle-/pelleen nukke: nukkea nuke-/nukkeen nalle: nallea nalie-/nalleen arki: arkea arje-/arkeen järki: järkeä järje-/järkeen jälki: jälkeä jälje-/jälkeen kylki: kylkeä kylje-/kylkeen hylje: hyljettä hylkee-/hylkeeseen lahje: lahjetta lahkee-/lahkeeseen
KIELIOPPIOSA LAUSETYYPIT: JENNI NUKKUU (intransitiivilause) LAURA JUO KAHVIA (transitiivilause) Subjekti Verbi (Objekti) (Aika, paikka, tapa) Lauseessa ei ole objektia: He tulevat tänään. Me käymme kaupassa. He tulevat uimahallista. He eivät tule kirjastosta. Ulla pitää saunasta. Markus ei pidä saunasta. Me puhumme Suomesta. Me emme puhu Ruotsista. Äiti jää kotiin. Minä en jää Suomeen. Mikko menee museoon. Hän tutustuu näyttelyyn. Lauseessa on objekti: Minna juo kahvia. Isä ajaa autoa. Mikko lukee kirjaa. Anders petaa sängyn. Minna ei petaa sänkyä. Anne kirjoittaa kirjeen Lauralle. Hän tapaa ystävän kadulla. Sinä tunnet hänet hyvin. Verbi + 1. infinitiivi HALUTA TAHTOA OSATA VOIDA VIITSIÄ JAKSAA SAADA LUVATA MUISTAA UNOHTAA ALKAA AIKOA USKALTAA PÄÄTTÄÄ Minä haluan tanssia. Me tahdomme olla rauhassa. He osaavat uida. Hän voi auttaa sinua. Me emme viitsi siivota tänään. Minä en jaksa tehdä kaikkia läksyjä. He saavat tehdä mitä haluavat. Minä lupaan tulla huomenna. Sinä et muista koskaan sammuttaa valoja. Mikko unohtaa taas kuitenkin tulla. Minä alan opiskella. Hän aikoo pyrkiä yliopistoon. Minä en uskalla avata tätä. Anne päättää lähteä matkalle.
Verbi + MA-infinitiivi (3. infinitiivi; ): uimaan. uimassa. uimasta LÄHTEÄ Me lähdemme tänään uimaan. JÄÄDÄ Äiti jäi kotiin laittamaan ruokaa. PÄÄSTÄ Hän pääsi yliopistoon Opiskelemaan. JOUTUA Me joudumme muuttamaan. RUVETA Minä rupean imuroimaan. RYHTYÄ Hän ryhtyi tekemään töitä. OPPIA Miia oppi lukemaan, kun hän oli 5-vuotias. PYSTYÄ Minä en pysty syömään tätä kaikkea. AUTTAA Minä autan teitä siivoamaan. PYYTÄÄ Hän pyysi sinua soittamaan illalla. KUTSUA Minä kutsuin heidät meille syömään. KÄSKEÄ Isä käski Villen syömään. JÄTTÄÄ Minä jätin lapset pihalle leikkimään. OLLA Hän on nukkumassa. KÄYDÄ He käyvät usein pelaamassa korttia Pekan luona. LAKATA Minä lakkasin polttamasta pari vuotta sitten. KIELTÄÄ Lääkäri kielsi minua tupakoimasta. VAROITTAA Mies varoitti poikia leikkimästä kadulla. Verbi ± -minen-substantiivi: Tykkään uimisesta Joidenkin verbien jäljessä ei voi olla toista verbiä. Silloin toisesta verbistä täytyy tehdä substantiivi. Kaikista suomen kielen verbeistä voi tehdä substantiivin minen-johtimella (= verbaalisubstantiivi). LIFTATA he liftaavat liftaaminen Liftaaminen on jännittävää. Rakastan liftaamista. Minä pelkään liftaamista. Pidätkö sinä liftaamisesta? RAKASTAA Rakastan matkustamista. HARRASTAA Harrastan musiikin kuuntelemista. PELÄTÄ Pelkään lentämistä. INHOTA Inhoan tupakoimista. VIHATA Vihaan valehtelemista. JATKAA Jatkan tekstin kirjoittamista. ALOITTAA Aloitamme talon rakentamisen syksyllä. LOPETTAA Lopetimme talon rakentamisen kesällä. PITÄÄ Pidän hiihtämisestä. NAUTTIA Nautin uimisesta ja auringon ottamisesta. KIINNOSTUA Kiinnostuin purjehtimisesta viime kesänä. KYLLÄSTYÄ Olen kyllästynyt siivoamiseen. VÄSYÄ Väsyimme muuttamiseen. Mitä? Mitä? Mitä? Minkä? Mistä? Mihin?
KIELIOPPIOSA Joistakin verbeistä voi tehdä substantiivin toisellakin tavalla: TULLA —► tulo OPISKELLA — ► opiskelu MENNÄ —► meno PESTÄ — ► pesu PANNA —► pano PYÖRÄILLÄ ► pyöräily OTTAA —► otto KÄVELLÄ ► kävely LÄHTEÄ —*• lähtö SOITTAA ► soitto ALOITTAA Aloitin suomen kielen opiskelun viime syksynä. HARRASTAA RAKASTAA VIHATA INHOTA Harrastan pianon soittoa. Rakastan opiskelua. Vihaan turhaa riitelyä. Minna inhoaa tukan pesua. PITÄÄ KIINNOSTUA NAUTTIA Pidän pyöräilystä. Kiinnostuin pianon soitosta vasta myöhemmin. Nautimme metsässä kävelystä. LAUSETYYPPI: JOS NUKKUU YÖLLÄ TARPEEKSI, JAKSAA PÄIVÄLLÄ TEHDÄ TÖITÄ (geneerinen lause) "Kuka tahansa ihminen" Voiko tätä vettä juoda? Tätä ruokaa ei voi enää syödä. Täällä voi opiskella kiinaa. Tässä sängyssä ei voi nukkua. Saako täällä tupakoida? Kirjastossa ei saa huutaa. Jos nukkuu liian myöhään, myöhästyy kurssilta. Kun on sairas, on parasta levätä. Näkee, että olet väsynyt. Kuulee, että olet sairas. Pääseekö tällä bussilla Porvooseen? Kannattaa opiskella.
LAUSETYYPPI: TALO ON UUSI (Predikatiivilause) Kuka? Mikä? Mitkä? olla-verbi Millainen? Millaista? Mikä? Mitä? Kenen? Subjekti Predikatiivi Tuo nuori nainen on se kuuluisa suomalainen laulaja. Tuo nuori nainen ei ole se kuuluisa suomalainen laulaja. Tämä talo on pieni. Tämä talo ei ole pieni. Nämä housut ovat uudet. Nämä housut eivät ole uudet. Tämä kirkko on kaunis. Suomi ei ole kallis maa. Tämä keitto on kuumaa. Tämä ruoka ei ole tulista. Matkustaminen on mielenkiintoista. Pyöräily ei ole raskasta. Mikko Koskinen on puheenjohtaja. Tämä laukku on muovia. Tämä sanakirja on Danielin. LAUSETYYPPI: ON HAUSKAA LÄHTEÄ / ON HAUSKAA, ETTÄ Olla-verbi Millaista? Mikä? Tehdä mitä? / että... On hauskaa matkustella. Oli ihanaa saada uusi työpaikka. On kivaa asua Suomessa. On vaikeaa kirjoittaa hänelle. On ihme, että olen täällä. Oli onni, että olit siellä. Adjektiivi on yleensä partitiivissa: On järkevää tarkistaa lasku. On mahdotonta auttaa häntä. Jotkut tavalliset adjektiivit voivat olla joko nominatiivissa tai partitiivissa: Oli helppo(a) korjata tämä. Oli vaikea(a) puhua suomea. On ikävä(ä) lähteä kotiin. On kiva(a) lähteä matkalle. On mukava(a) asua täällä. Adjektiivit hyvä, paha Ja parempi ovat aina nominatiivissa: On hyvä asua täällä. On paha, että olet sairas. On parempi, että jäät kotiin. Substantiivi on nominatiivissa: On ihme, että elän. Oli onni, että ambulanssi tuli heti.
KIELIOPPIOSA LAUSETYYPPI: TORILLA ON SIRKUS (eksistentiaalilause) Missä? Mistä? Mihin? Paikkaa ilmaiseva sana Verbi yksikön 3. persoonassa Mikä? Mitä? Kadulla on auto. Kadulla ei ole autoa. Puistossa on konsertti. Puistossa ei ole konserttia. Pihalla on monta lasta. Huoneessa on viisi ihmistä. Täällä on paljon väkeä. Kupissa on kahvia. Ämpärissä on vettä. Perheeseen syntyy lapsi. Keskustaan menee monta bussia. Talossa on hissi. Talossa ei ole hissiä. Autossa on neljä ovea. Huoneessa on kolme ikkunaa. Veneessä on moottori. LAUSETYYPPI: MINULLA ON AUTO (omistuslause) Omistaja Olla-verbi Mitä omistaa? -lla/-llä yksikön 3. persoonassa Minulla on auto. Minulla ei ole autoa. Meillä on kolme koiraa. Hänellä on monta kissaa. Kirsillä on siniset silmät. Mikolla ei ole pesukonetta. Heillä ei ole parveketta. Yrityksellä on monta asiakasta. Kissalla on viikset. Koiralla on häntä. Minulla on nälkä. Minulla ei ole nälkä. Hänellä on kylmä. Hänellä ei ole kylmä. Katrilla on pää kipeä Katrilla ei ole pää kipeä Hänellä on kiire.
LAUSETYYPPI: MINUN TÄYTYY MENNÄ (nesessiivilause) Tekijä genetiivissä Verbi yksikön 3. persoonassa Toinen verbi: 1. infinitiivissä Minun täytyy mennä kotiin. Sinun täytyy nukkua. Meidän täytyi lähteä. Teidän täytyy kiirehtiä. Heidän täytyy ehtiä junaan. Meidän ei tarvitse pakata vielä. Teidän ei tarvitse huolehtia mistään. Tämän oven täytyy olla kiinni. Leivän ei tarvitse olla tuoretta. Sen täytyy olla mukana. Objekti: Pekan täytyy ostaa nominatiivi uusi auto. Meidän täytyi hankkia uusi pesukone. Annen täytyy viedä koira ulos. Teidän täytyy muistaa tämä asia. Sinun täytyy ottaa persoonapronomini t-muodossa hänet mukaan. Heidän täytyi viedä sinut kotiin. Ullan ei tarvitse ostaa partitiivi uutta kirjoituskonetta. Heidän ei tarvitse nähdä tätä filmiä, (negatiivinen) Hänen täytyy tuoda kahvia. (aine) Sinun ei tarvitse ostaa riisiä. Teidän täytyy odottaa meitä- (prosessi) Minnan ei tarvinnut auttaa äitiä- Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi pitää on pakko Täytyykö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse. Pitääkö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse. Onko sinun pakko lähteä? - Ei, minun ei ole pakko lähteä. Huom. ei tekijää: "Jonkun täytyy... " Tämä kirja täytyy kääntää. Tämä talo täytyy korjata. Tuo kirja täytyy palauttaa kirjastoon. Tämä lasku täytyy maksaa. Tänään täytyy siivota. Täytyy lähteä kotiin.
KIELIOPPIOSA LAUSETYYPPI: TÄNÄÄN ON KAUNIS ILMA (tilalause) (Missä? Milloin? ) Verbi yks. 3. persoonassa Mikä? Mitä? Millaista? Tuulee. Sataa. Sataa lunta. On ilta. Oli syksy. On kova sade. On kylmä. Tänään ei ole kylmä. Eilen oli kaunis ilma. Tänään on kova tuuli. Ulkona on kova sade. Eilen satoi lunta. Eilen oli kova lumisade. Tänään on maanantai. Täällä on rauhallista. Siellä oli kaunista. Helsingissä tuulee. LAUSETYYPPI: MINUA VÄSYTTÄÄ (tunnekausatiivilause) Kokija partitiivissa Verbi (Mikä? ) Minua nukuttaa. Sinua väsyttää (tämä pimeys). Häntä nauratti (se vitsi). Meitä harmitti (koko juttu). LAUSETYYPPI: MEITÄ ON MONTA (kvanttoriiause) Partitiivi Verbi yks. 3. persoonassa Kuinka paljon? Meitä on viisi. Heitä tuli monta. Väkeä ei ollut paljon. LAUSETYYPPI: MINUSTA TULEE LÄÄKÄRI (tuloslause) Mistä? Kenestä? Elatiivi Verbi yks. 3. persoonassa Mikä? Mitä? Toukasta tulee perhonen. Siemenestä kasvaa suuri puu. Minusta tulee lääkäri. Hänestä tuli tulkki. Helsingistä tuli pääkaupunki. Hänestä ei tullut presidenttiä.
NOMINIEN SIJAT JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ Nominatiivi Partitiivi Genetiivi Adessiivi Ablatiivi Allatiivi Inessiivi Elatiivi Illatiivi Essiivi Translatiivi Abessiivi Komitatiivi Instruktiivi NOMINATIIVI Subjekti Predikatiivi Etumäärite PARTITIIVI Subjekti Predikatiivi Partitiiviobjekti lapsi lapset lasta lapsia lapsen lapsien lapsella lapsilla lapselta lapsilta lapselle lapsille lapsessa lapsissa lapsesta lapsista lapseen lapsiin lapsena lapsina lapseksi lapsiksi lapsetta lapsitta - lapsineni, -si jne. - (lapsin) Lapsi leikkii pihalla. Pihalla on lapsi. Minulla on lapsi. Mikko on vielä lapsi. Lääkäri Koskinen ottaa vastaan huoneessa viisi. Tapaan lääkäri Koskisen illalla. Lääkäri Koskisella on potilas huoneessa. Rouva Lahtisella on kuumetta. Herra Mäkelän auto on pihalla. Menemme hotelli Hesperiaan. Tunnetko Maria Lahtisen? Lasissa on vettä. Kylpyhuoneessa ei ole pyyhettä. Minulla ei ole siskoa. Vesi on kylmää. Kahvi on kuumaa. Jäätelö on makeaa. On ikävää, että olet sairas. On hauskaa lähteä matkalle. Siellä oli hauskaa. Täällä on kaunista. Minä juon kuumaa kahvia. Mikko syö lämmintä pullaa. Ostan pesupulveria. Rakastan sinua. Autan sinua. Odotan häntä. Kirjoitan juuri nyt kirjettä. En osta uutta autoa. En halua vanhaa televisiota. Lapset leikkivät pihalla. Kädet ovat pienet.
KIELIOPPIOSA GENETIIVI Predikatiivi Postposition kanssa ajanilmaus: HUOMAA! Totaaliobjekti Vertaa: Isän uusi auto oli pihalla. Pesemme isän uutta autoa. Näetkö isän uuden auton? Menemme maalle isän uudella autolla. Istumme isän uudessa autossa. Pidätkö isän uudesta autosta? Menemme isän uuteen autoon. Helsingin yliopisto Suomen pääkaupunki kirjan kansi oven avain Tuon nopean ia kauniin hevosen kuva oli lehdessä. Tämä kirja on minun. Tuo auto on meidän. Tuoli on oven luona. oven takana television päällä kadun yli oven edessä television alla aidan ali oven lähellä television vieressä kadun oikealla puolella oven luona television ääressä kadun vasemmalla puolella Minnan ja Marian välissä Tampereen kautta MUTTA: ennen lomaa kukkien keskellä isän kanssa ilman isää torin ympärillä loman jälkeen katua pitkin Porvoon ja Helsingin välillä taloa vastapäätä kotia kohti minuutin kuluttua minuutti sitten tunnin kuluttua tunti sitten kahden tunnin kuluttua kaksi tuntia sitten viikon kuluttua viikko sitten kahden viikon kuluttua kaksi viikkoa sitten kuukauden kuluttua kuukausi sitten kahden kuukauden kuluttua kaksi kuukautta sitten vuoden kuluttua vuosi sitten kahden vuoden kuluttua kaksi vuotta sitten Olin siellä kokonaisen päivän. Olimme siellä koko viikon. He olivat lomalla kokonaisen kuukauden. Asuin siellä vuoden. Olin siellä kerran. Ostan tämän auton. Haluan hyvän kirjan. Tapaan Mikon/hänet illalla. Tapaan Mikon ja Marian / heidät illalla. Haluaisin kutsua sinut syömään. Kenet te tapaatte? Minä pesen ikkunat. Sinun täytyy tehdä tämä työ hyvin. Anna tämä kirja minulle! Pese nuo lasit!
-lla. -llä (adessiivi) Kirja on hyllyllä. Kirjat ovat hyllyllä. Tyttö seisoo pysäkillä. Tytöt seisovat pysäkillä. Ulla on torilla. Jussi on kadulla. He ovat maalla. Mikko on asemalla. Niemiset ovat mökillä. Maria on lentokentällä. Jaakko on pihalla. Kaarina käy kioskilla. Mikko tupakoi parvekkeella. Markus on kurssilla. He ovat tupakalla. Heimo on lomalla. He ovat kahvilla. Anne on työmatkalla. He ovat kävelyllä. Seppo on ruokatunnilla. He ovat lounaalla. Herään aamulla kello 6. 00. Tuletko illalla? Talvella on kylmää. Mitä teet ensi viikolla? Matkustamme lentokoneella. Menemme sinne bussilla. Tuletko raitiovaunulla? Kirjoitan kynällä. Pesen hiukset sampoolla. Pihalla on auto. Pihalla ei ole autoa. Minulla on auto. Minulla ei ole autoa. -ltd. -Itä (ablatiivi) Tulen torilta. He tulevat torilta. Tulen kurssilta kello 18. 00. Johtaja tulee lomalta huomenna. Ohjelma alkaa seitsemältä. Otan kirjan hyllyltä. Ostan perunat torilta. Otan kirjan pöydältä. Saan kirjan Marialta. -Ив (allatiivi) Menen torille. He menevät torille. Lähden kurssille kello 9. 00. Milloin lähdet lomalle? Panen kirjan pöydälle. Annan kirjan Marialle. -ssa. -ssä (inessiivi) Marja on kaupassa. He ovat uimahallissa. Minna käy kirjastossa. He käyvät museossa. Laiva on satamassa. Me asumme Turussa. Olimme lomalla Ranskassa. Hän asuu Uudessa-Seelannissa. Kävelimme sateessa. Puut huojuivat tuulessa. Taivas oli pilvessä. Istuimme auringossa. Teen tämän työn kahdessa tunnissa. Voit oppia suomen kielen vuodessa. Matkustan tammikuussa. Ensi kuussa olen lomalla.
KIELIOPPIOSA -Sta. -Stä (elatiivi) Marja tulee kaupasta. He tulevat uimahallista. Tulimme eilen Ranskasta. Hän on kotoisin Uudesta-Seelannista. Otan kynän laatikosta. Ostan pesupulveria kaupasta. Lainaan kirjan kirjastosta. Katson kartasta, missä se on. Saanko ottaa kuvan sinusta? Puhumme EU: sta. Keskustelemme Suomen taloudesta. Kerron sinulle Suomen historiasta. Elokuva kertoo eräästä suomalaisesta lääkäristä. Pidätkö auringosta? Pidätkö uimisesta? -Vn. -hVn. -seen апаш) Marja menee kauppaan. He menevät uimahalliin. Matkustan New Yorkiin. Hannu lähtee Uuteen-Seelantiin. Hän matkustaa moneen maahan. Maria lentää Lontooseen. He menevät museoon. He tutustuvat museoon. Hän haluaa tutustua sinuun. Olen työssä yhdestätoista kuuteen (11. 00-18. 00). Vrt. -ssä. -ssä -llä. -llä 1. Kassissa on omena. 1. Pöydällä on kirja. Mikko on kirjastossa. Mikko on asemalla. Kalat uivat meressä. Laiva on jo merellä. 2. Vene on rannassa. 2. Olemme uimarannalla. Vene on kiinni laiturissa. Anne seisoo laiturilla. Ilmoitus oli ovessa. Koira seisoo ovella. Sormus on sormessa. Mikko on saunalla. Hattu on päässä. Takki on päällä. Kengät ovat jalassa. Kukat ovat ikkunalla. Ihmiset istuvat kirkossa. Tapaammeko kirkolla? Koko perhe istuu pöydässä ja syö. Lautanen on pöydällä. -ssä. -ssä -llä. -llä (yleinen) (usein joki-, järvi-, koski-, lampi-, vesi-, virta-, lahti-, mäki-, niemi- ja salmi-loppuiset) Turussa Tampereella Jyväskylässä Rovaniemellä Espoossa Vantaalla Tammisaaressa Kirkkonummella Salossa Lohjalla Porissa Raumalla Hangossa Karjaalla Korsossa Keravalla Lahdessa Riihimäellä Järvenpäässä Hyvinkäällä Sodankylässä Sevettijärvellä Itävallassa Venäjällä Thaimaassa Ahvenanmaalla
(essiivi) Lähdemme matkalle maanantaina. Tulemme takaisin lauantai-iltana. Mitä te teette viikonloppuna? Matkustamme Kreikkaan ensi vuonna. Mihin te matkustatte tänä vuonna? Kauniina iltana käymme kävelyllä. Lapsena asuin Keravalla. Sairaana ei voi mennä työhön. Oletteko huomenna kotona? Lapset ovat ulkona. Asutko kaukana? Olimme eilen Marjan luona. Äiti on sairaana. Hän on lääkärinä Kuopiossa. Hän toimii opettajana Oulussa. -ksi (translatiivi) Lähden lomalle kahdeksi viikoksi. Tulen kotiin kello viideksi. Tilaan liput huomiseksi. Ensiksi avaan ikkunat, sitten petaan sängyt ja lopuksi imuroin. Mitä se on englanniksi? Terveydeksi! Äiti tuli sairaaksi. Ilma muuttuu kylmäksi. Mikko valmistuu lääkäriksi. Lääkäri totesi miehen kuolleeksi. Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. -tta. -ttä (abessiivi) (harvinainen) "Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. ” ’’Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. " rahatta = ilman rahaa koditta = ilman kotia työttä = ilman työtä vaivatta = ilman vaivaa -in (instruktiivi) (harvinainen) Juoksimme rantaan paljain jaloin. Lähdin ulos paljain päin. Taistelimme kynsin hampain. Hän on työssä aamuin illoin. Näin sen omin silmin. Terveisin / Parhain terveisin Rakkain terveisin/ Ystävällisin terveisin -ine + possessiivisuffiksi (komitatiivi) (harvinainen) "Presidentti saapuu vaimoineen. ” "Kuvassa Mika Myllylä perheineen. ” "Suomi on kaunis maa metsineen ja järvineen. ’’ lapsineen = lapsensa / lapsiensa kanssa koirineen = koiransa / koiriensa kanssa ystävineen = ystävänsä / ystäviensä kanssa
KIELIOPPIOSA PITÄÄ Minä pidän sinusta. Piditkö sinä elokuvasta? Tarja ei pidä rockmusiikista. Mitä pidät uudesta takistani? Pitääkö teidän jo lähteä? Sinun pitää puhua totta. Työn pitää olla valmis ensi viikolla. Lakia pitää noudattaa. Jos on sairas, pitää pysyä sängyssä. Heidän piti tavata asemalla. Minun piti juuri lähteä, kun hän tuli. Mitä minun pitikään sanoa? Pitäkää hauskaa! Pidä minulle peukkua! Minulla on tentti huomenna. Pidä suusi kiinni! Hän piti lupauksensa. Pidättekö te vielä yhteyttä? Pitää paikkansa! Pidä huolta itsestäsi! Pidän kirjastokorttia aina lompakossa. Hän pitää lompakkoa aina takataskussa. He pitävät tomaatteja jääkaapissa. He pitivät neuvottelun/kokouksen. Professori piti luennon. Annen isä piti puheen. Minna pitää esitelmän Suomen historiasta. Pidimme näyttelyn. He pitivät juhlat. Mikko piti vapaapäivän. Milloin sinä pidät lomaa? Pidimme viikon talviloman. Pidetään tauko!
PRONOMINIT minä, sinä, hän. me. te. he minä sinä hän me te he minua sinua häntä meitä teitä heitä minut sinut hänet meidät teidät heidät minun sinun hänen meidän teidän heidän minulla sinulla hänellä meillä teillä heillä minulta sinulta häneltä meiltä teiltä heiltä minulle sinulle hänelle meille teille heille minussa sinussa hänessä meissä teissä heissä minusta sinusta hänestä meistä teistä heistä minuun sinuun häneen meihin teihin heihin PRONOMINIT kuka, mikä, kumpi PRONOMINIT tämä, tuo, se. nämä, nuo, ne kuka mikä kumpi ketkä mitkä ketä mitä kumpaa keitä kenet minkä kumman ketkä mitkä kenen minkä kumman keiden kenellä millä kummalla keillä keneltä miltä kummalta keiltä kenelle mille kummalle keille kenessä missä kummassa keissä kenestä mistä kummasta keistä keneen mihin kumpaan keihin jokin Tämä on jokin kone. joku Joku mies seisoo ovella. jotakin Syön jotakin. jotakuta Odotatko jotakuta? jonkin Ostan jonkin kirjan. jonkun Tapaatko illalla jonkun ystävän? jonkin Hän on jonkin firman edustaja. jonkun Tämä on jonkun kirja. jollakin Lompakko on jollakin tuolilla. jollakulla Kirja oli jollakulla meistä. joltakin Otin sen joltakin hyllyltä. joltakulta Hän sai kirjeen joltakulta mieheltä. jollekin Panin sen jollekin hyllylle. jollekulle Hän postittaa kirjeen jollekulle. jossakin Hän on jossakin kokouksessa. jossakussa Onko jossakussa teistä kuumetta? jostakin Hän tulee jostakin kokouksesta. jostakusta Hän pitää jostakusta. johonkin Hän lähti johonkin kokoukseen. johonkuhun Hän tutustui johonkuhun mieheen. tämä tuo se tätä tuota sitä tämän tuon sen tämän tuon sen tällä tuolla sillä tältä tuolta siltä tälle tuolle sille tässä tuossa siinä tästä tuosta siitä tähän tuohon siihen nämä nuo ne näitä noita niitä nämä nuo ne näiden noiden niiden näillä noilla niillä näiltä noilta niiltä näille noille niille näissä noissa niissä näistä noista niistä näihin noihin niihin PRONOMINIT jokin ja joku
KIELIOPPIOSA PRONOMINIT kukaan, mikään, kumpikaan ja jokainen itseäni itseäsi itseänsä itseämme itseänne itseänsä itseni itsesi itsensä itsemme itsenne itsensä itselläni itselläsi itsellänsä itsellämme itsellänne itsellänsä itseltäni itseltäsi itseltänsä itseltämme itseltänne itseltänsä itselleni itsellesi itsellensä itsellemme itsellenne itsellensä itsessäni itsessäsi itsessänsä itsessämme itsessänne itsessänsä itsestäni itsestäsi itsestänsä itsestämme itsestänne itsestänsä itseeni itseesi itseensä itseemme itseenne itseensä ei kukaan ei mikään ei kumpikaan jokainen ei ketään ei mitään ei kumpaakaan jokaista ei kenenkään ei minkään ei kummankaan jokaisen ei kenelläkään ei millään ei kummallakaan jokaisella ei keneltäkään ei miltään ei kummaltakaan jokaiselta ei kenellekään ei millekään ei kummallekaan jokaiselle ei kenessäkään ei missään ei kummassakaan jokaisessa ei kenestäkään ei mistään ei kummastakaan jokaisesta ei keneenkään ei mihinkään ei kumpaankaan jokaiseen kaikki moni toinen eräs muu kumpikin kaikkea monta toista erästä muuta kumpaakin kaiken monen toisen erään muun kummankin kaikella monella toisella eräällä muulla kummallakin kaikelta monelta toiselta eräältä muulta kummaltakin kaikelle monelle toiselle eräälle muulle kummallekin kaikessa monessa toisessa eräässä muussa kummassakin kaikesta monesta toisesta eräästä muusta kummastakin kaikkeen moneen toiseen erääseen muuhun kumpaankin kaikki monet toiset eräät muut molemmat kaikkia monia toisia eräitä muita molempia kaikki monet toiset eräät muut molemmat kaikkien monien toisien eräiden muiden molempien kaikilla monilla toisilla eräillä muilla molemmilla kaikilta monilta toisilta eräiltä muilta molemmilta kaikille monille toisille eräille muille molemmille kaikissa monissa toisissa eräissä muissa molemmissa kaikista monista toisista eräistä muista molemmista kaikkiin moniin toisiin eräisiin muihin molempiin SANA itse (viittaa lauseen subiektipersoonaan) SANAT kaikki, moni, toinen, eräs, muu, kumpikin ja molemmat
RELATIIVIPRONOMINIT joka ia mikä joka jotka mikä jota joita mitä jonka jotka minkä jonka joiden minkä jolla joilla millä jolta joilta miltä jolle joille mille jossa joissa missä josta joista mistä johon joihin mihin Yleensä joka: Mies seisoo tuolla. Mies on isäni. Mies, on isäni. päälause joka seisoo tuolla, sivulause Kuka istuu? Ketä rakastan? Kenet näet? Kenen laukku? Kenellä on? Keneltä saan? Kenelle kirjoitan? Missä hän asuu? Mistä hän on kotoisin? Mihin hän matkustaa? LAUSE PRONOMINI (asiaa tarkoittava) PRONOMINI PUUTTUU SUPERLATIIVI Nainen, joka istuu tuolla, on tyttöystäväni. Nainen, jota minä rakastan, asuu Espanjassa. Nainen, jonka sinä näet tuolla, on tyttöystäväni. Nainen, jonka laukku on tuolilla, puhuu puhelimessa. Nainen, jolla on pitkä punainen tukka, on tyttöystäväni. Nainen, jolta minä saan usein kirjeen, asuu Espanjassa. Nainen, jolle minä kirjoitan usein kirjeen, asuu Espanjassa. Maa, jossa hän asuu, on lämmin ja kaunis maa. Maa, josta hän on kotoisin, on lämmin. Maa, johon hän matkustaa, on lämmin. Joskus mikä: Hän oli sairas, mikä tietysti oli hyvin ikävää. Se, mitä hän sanoo, ei ole totta! Saat mitä haluat. Se on parasta, mitä tiedän.
KIELIOPPIOSA PUHEKIELI (osa piirteistä tyypillisiä etenkin pääkaupunkiseudulla) Preesens Puhuttu kieli OLLA mä oon sä oot se on me ollaan te ootte ne on Kirjoitettu kieli minä olen sinä olet hän on me olemme te olette he ovat Imperfekti Puhuttu kieli mä olin sä olit se oli me oltiin te olitte ne oli Kirjoitettu kieli minä olin sinä olit hän oli me olimme te olitte he olivat ma en oo sä et oo se ei oo me ei olla te ette oo ne ei oo minä en ole sinä et ole hän ei oie me emme ole te ette ole he eivät ole - Oot sä kotona illalla? - Em mä oo. Mä oon yhen kaverin luona. - Ootteks te kotona viikonloppuna? - Ei me olla. Me ollaan mökillä. - Onks ne kotona? - Ei ne oo. mä en ollu sä et ollu se ei ollu me ei oltu te ette ollu ne ei ollu minä en ollut sinä et ollut hän ei ollut me emme olleet te ette olleet he eivät olleet = Oletko sinä kotona illalla? = En ole. Minä olen yhden kaverin luona. = Oletteko te kotona viikonloppuna? = Emme ole. Me olemme mökillä. = Ovatko he kotona? = Eivät ole. tää = tämä toi = tuo se = se/hän naa = nama noi = nuo ne = ne/he - Kenen tää sanakirja on? - S(e) on mun. - Mihin mä paan nää pullot? - Paa ne vaikka tohon kaappiin! tossa = tuossa tosta = tuosta tohon = tuohon Kenen tämä sanakirja on? Se on minun. Mihin minä panen nämä pullot? Pane ne vaikka tuohon kaappiin! Lausetyyppi -LLA on X Mul(la) on koira. Sulfia) on koira. Sil(lä) on koira. Meil(lä) on koira. Teil(lä) on koira. Niil(lä) on koira. Minulla on koira. Sinulla on koira. Hänellä on koira. Meillä on koira. Teillä on koira. Heillä on koira. Mul(la) ei 0(0) koiraa. Sul(la) ei 0(0) koiraa. Sil(lä) ei 0(0) koiraa. Meil(lä) ei 0(0) koiraa. Teil(lä) ei 0(0) koiraa. Niil(lä) ei 0(0) koiraa. = Minulla ei ole koiraa. = Sinulla ei ole koiraa. = Hänellä ei ole koiraa. = Meillä ei ole koiraa. = Teillä ei ole koiraa. = Heillä ei ole koiraa. - Onks sul(la) tietokone kotona? - Ei. Mul(la) ei 0(0) tietokonetta kotona. - Anteeks, mut onks teil(lä) kelloo? - Joo, s(e) on kakskyt vaille seittemän. Onko sinulla tietokone kotona? Ei. Minulla ei ole tietokonetta kotona. Anteeksi, mutta onko teillä kelloa? Joo, se on kaksikymmentä vaille seitsemän.
PUHEKIELI - Soitat sä mulle illalla? = Soitatko sinä minulle illalla? - Joo, tai mä lähetän sulle tekstiviestin. = Joo, tai minä lähetän sinulle tekstiviestin. - Tuutteks te meille illalla? = Tuletteko te meille illalla? - Joo! Voidaan me tulla. Mihi(n) aikaa(n)? = Joo! Voimme me tulla. Mihin aikaan? - Hei, voinks mä lainata sult(a) pari kymppii? = Hei, voinko lainata sinulta pari kymppiä (= 20 euroa)? - Okei, mut mun täytyy käydä sit ekaks = Okei, mutta minun täytyy käydä sitten ensiksi pankkiautomaatil(la). pankkiautomaatilla. - Mä kutsun sut sit kylään, ku kaikki = Minä kutsun sinut sitten kylään, kun kaikki on valmista. on valmista. mua = minua mun = minun musta = minusta muhun = minuun sua = sinua sun = sinun susta = sinusta suhun = sinuun sitä = häntä/sitä sen = hänen/sen siitä = hänestä/siitä siihen = häneen/siihen meitä = meitä meiän = meidän meistä = meistä meihin = meihin teitä = teitä teiän = teidän teistä = teistä teihin = teihin niitä = heitä/niitä niiden = heidän/niiden niistä = heistä/niistä niihin = niihin/niihin 1 = yks 11 = yks|toist(a) 30 = kol|kyt 2 = kaks 12 = kaks|toist(a) 32 = kol|kyt|kaks 3 = kolme 18 = kaheksan|toist(a) 37 = koljkytjseittemä(n) 4 = neljä 5 = viis 19 = yheksän|toist(a) 39 = koljkytjyheksä(n) 6 = kuus 20 = kaks|kyt 40 = nel|kyt 90 = yheksän|kyt 7 = seittemä(n) 21 = kaks|kyt|yks 50 = viis|kyt 100 = sata 8 = kaheksa(n) 22 = kaksjkytjkaks 60 = kuus|kyt 172 = sata|seis|kyt|kaks 9 = yheksä(n) 28 = kaksjkytjkaheksa(n) 70 = seis|kyt 285 = kaks|sataa-| 10 = kymmene(n) 29 = kaksjkytjyheksä(n) 80 = kaheksan|kyt kaheksan|kyt|viis - Voit sä odottaa mua? = Voitko sinä odottaa minua? - Em mä voi ny(t). Mul(la) o(n) hirvee kiire. = En voi nyt. Minulla on hirveä kii - Hei, voinks mä auttaa sua? = Hei, voinko minä auttaa sinua? - Kiitti! = Kiitos! - Onks tää laukku sun? = Onko tämä laukku sinun? - Ei, ei s(e) o(o) mun. Emmä ti(i)ä, = Ei, ei se ole minun. En tiedä, kenen s(e) o(n). kenen se on. mun täytyy = minun täytyy mun ei tarvi/mun ei tartte = minun ei tarvitse sun täytyy = sinun täytyy sun ei tarvi/sun ei tartte = sinun ei tarvitse sen täytyy = hänen täytyy sen ei tarvi/sen ei tartte = hänen ei tarvitse meiän täytyy = meidän täytyy meiän ei tarvi / meiän ei tartte = meidän ei tarvitse teiän täytyy = teidän täytyy teiän ei tarvi/teiän ei tartte = teidän ei tarvitse niiden täytyy = heidän täytyy niiden ei tarvi/niiden ei tartte = heidän ei tarvitse - Täytyyks sun mennä kotiin? = Täytyykö sinun mennä kotiin? - Joo, mun täytyy. = Joo, minun täytyy. -Täytyyks meiän käydä kaupassa? = Täytyykö meidän käydä kaupassa? -Ei, meiän ei tartte. = Ei, meidän ei tarvitse. mulle = minulle multa = minulta mut = minut sulle = sinulle suita = sinulta sut = sinut sille = hänelle/sille siltä = häneltä/siltä sen = hänet/sen meille = meille meiltä = meiltä meiät = meidät teille = teille teiltä = teiltä teiät = teidät niille = heille/niille niiltä = heiltä/niiltä ne = heidät/ne
KIELIOPPIOSA PUHEKIELI Preesens Imperfekti TULLA mä tuun mä en tuu mä tulin mä en tullu sä tuut sä et tuu sä tulit sä et tullu se tulee se el tuu se tuli se ei tullu me tullaan me ei tulla me tultiin me ei tultu te tuutte te ette tuu te tulitte te ette tullu ne tulee ne ei tuu ne tuli ne ei tullu MENNÄ mä meen mä en mee mä menin mä en menny sä meet sä et mee sä menit sä et menny se menee se ei mee se meni se ei menny me mennään me ei mennä me mentiin me ei menty te meette te ette mee te menitte te ette menny ne menee ne ei mee ne meni ne ei menny Huomaa vielä verbien me-muoto! Verbityyppi 1 (minä) me luetaan - me luemme me luettiin = me luimme me ei lueta = me emme lue me ei luettu = me emme lukeneet me soitetaan = me soitamme me soitettiin = me soitimme me ei soiteta = me emme soita me ei soitettu = me emme soittaneet me annetaan = me annamme me annettiin = me annoimme me ei anneta = me emme anna me ei annettu = me emme antaneet me käytetään = me käytämme me käytettiin = me käytimme me ei käytetä = me emme käytä me ei käytetty = me emme käyttäneet JUODA SYÖDÄ KUUNNELLA PESTÄ TAVATA LEVÄTÄ TARVITA me juodaan = me juomme me ei juoda = me emme juo me kuunnellaan = me kuuntelemme me ei kuunnella = me emme kuuntele me levätään = me lepäämme me ei levätä = me emme lepää luen soitan annan käytän me juotiin = me joimme me ei juotu = me emme juoneet me kuunneltiin = me kuuntelimme me ei kuunneltu = me emme kuunnelleet me levättiin = me lepäsimme me ei levätty = me emme levänneet Verbityyppi 2,
SANASTO aikuinen: aikuista: aikuisen: aikuiseen: aikuisesta: aikuiselle... (Minkä? ) alle* (genetiivi + alle) (mennä / panna) sängyn alle (Mihin? ) A aakkoset: aakkosia: aakkosissa... (monikko) aamiainen*: aamiaista: aamiaisen: aamiaiseen... aamu*: aamua: aamun: aamuun: aamulla... aamulla* aamu|pala*: -palaa: -palan: -palaan... Aasia: Aasiaa: Aasian: Aasiaan: Aasiasta... aavikko: aavikkoa: aavikon: aavikkoon: aavikolle... Afrikka*: Afrikkaa: Afrikan: Afrikkaan: Afrikasta... Aha! * Ahaa! * ahkera: ahkeraa: ahkeran: ahkeraan: ahkerasta: ahkeralle: ahkeralta... ahkerasti Ahvenanmaa: -maata: -maan: -maalle... Ai! * Ai jaa! * Ai niin! * aihe: aihetta: aiheen: aiheeseen: aiheesta... AIHEUTTA|A(1) +objekti ne/he aiheuttajat Mitä? Kenelle? [sen, että... ] se aiheuttaa/se ei aiheuta se aiheutti/se ei aiheuttanut aika*: aikaa: ajan: aikaan: ajasta... Kenellä on aikaa? minulla on aikaa / minulla ei ole aikaa minulla oli aikaa / minulla ei ollut aikaa aika* (= melko) aikaisin* (herätä / nousta / tulla / lähteä) aikaisin (Ф myöhään) aikataulu: -taulua: -taulun: -tauluun: -taulusta... AIKOI A* (1) + 1. infinitiivi he aikoivat (tehdä mitä) aion/en aio aioin/en aikonut aina* ainakaan ainakin* aine*: ainetta: aineen: aineeseen: aineesta: aineella... ainoa: ainoaa: ainoan: ainoaan: ainoasta: ainoalle... aito: aitoa: aidon: aitoon: aidosta: aidolta... aivan* AJA|A* (1) +-LLA/objekti he aja|vat Millä? Mitä? (Minkä? ) (Mistä? ) Mihin? ajan/en aja ajoin/en ajanut AJATEL|LA* (3) + partitiiviobjekti he ajattelevat Mitä? Ketä? [että... ] ajattelen/en ajattele ajattelin/en ajatellut ajoissa* (tulla / olla) ajoissa (Ф myöhässä) Hän tulee aina ajoissa. ajo|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista... akvaario: akvaariota: akvaarion: akvaarioon: akvaariosta... ala|kerta: -kertaa: -kerran: -kertaan: -kerrasta... (mennä / tulla) alas* (Mihin? ) alennus: alennusta: alennuksen: alennukseen: alennuksesta... (Minkä? ) ali (genetiivi + ali) (mennä) sillan ali (Mistä? Minkä kautta? ) ALKA|A* (1) + 1. infinitiivi he/ne alka|vat (tehdä mitä) Mihin aikaan? alan/en ala aloin/en alkanut se alkaa/se ei ala se alkoi/se ei alkanut Kokous / elokuva alkaa kello 18. 00. Alkaa sataa. Alan opiskella. alku: alkua: alun: alkuun: alusta... (Minkä? ) alla* (genetiivi + alla) sängyn alla (Missä? ) allas: allasta: altaan: altaaseen: altaasta: altaalle... allekirjoitus: -kirjoitusta: -kirjoituksen: -kirjoitukseen: -kirjoituksesta... ALOITTA|A* (1) + objekti he aloittajat Minkä? Mitkä? aloitan/en aloita aloitin/en aloittanut Aloitimme kokouksen / työt Alpit: Alppeja: Alpeilla: Alpeille: Alpeista... (monikko) (Minkä? ) alta (genetiivi+ alta) (tulla /ottaa) sängyn alta (Mistä? ) alue: aluetta: alueen: alueeseen: alueesta: alueelle... aluksi alus: alusta: aluksen: alukseen: aluksesta: alukselle... (laiva; avaruusalus) Amerikka*: Amerikkaa: Amerikan: Amerikkaan: Amerikasta... amerikkalainen: amerikkalaista: amerikkalaisen: amerikkalaiseen: amerikkalaisesta: amerikkalaiselle... ammatti: ammattia: ammatin: ammattiin: ammatista... AMPU|A(1) + objekti he ampuivat Mitä? Ketä? Minkä? Kenet? ammun/en ammu ammuin/en ampunut Andit: Andeja: Andeilla: Andeille: Andeista... (monikko) ANTA|A* (1) + objekti he antajat Mitä? Minkä? Kenelle? annan/en anna annoin/en antanut Anteeksi! * appelsiini*: appelsiinia: appelsiinin: appelsiiniin: appelsiinista... apteekki: apteekkia: apteekin: apteekkiin: apteekista... apu*: apua: avun: apuun: avusta... Tarvitsetko apua? arabia: arabiaa: arabian: arabiaan: arabiasta: arabiaksi... (arabian kieli) arkkitehti: arkkitehtia: arkkitehdin: arkkitehtiin: arkkitehdista: arkkitehdille... artikkeli: artikkelia: artikkelin: artikkeliin: artikkelista...
KIELIOPPIOSA ARVA|TA (4) + objekti he arvaa|vat Minkä? [että... ] arvaan/en arvaa arvasin/en arvannut arvokas: arvokasta: arvokkaan: arvokkaaseen: arvokkaasta: arvokkaalle: arvokkaalta... asema*: asemaa: aseman: (asemaan: asemasta: ) asemalle: asemalta... asia*: asiaa: asian: asiaan: asiasta: asialle... asiakas*: asiakasta: asiakkaan: asiakkaaseen: asiakkaasta: asiakkaalle... asiaohjelma: -ohjelmaa: -ohjelman: -ohjelmaan: -ohjelmasta... aski: askia: askin: askiin: askista... aste*: astetta: asteen: asteeseen: asteesta... asti* (= saakka) Mihin? asti = Mihin? saakka Mistä? asti = Mistä? saakka astia: astiaa: astian: astiaan: astiasta... astiani pesu | kone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella... astian|pesu|aine: -ainetta: -aineen: -aineeseen: -aineesta... ASTU|A(1) he astuivat Mihin? astun/en astu astuin/en astunut ASU|A* (1) he asu|vat Missä? asun/en asu asuin/en asunut asukas*: asukasta: asukkaan: asukkaaseen: asukkaasta: asukkaalle... asunnoton: asunnotonta: asunnottoman: asunnottomaan: asunnottomasta: asunnottomalle... asunto*: asuntoa: asunnon: asuntoon: asunnosta... asuntolaina: -lainaa: -lainan: -lainaan: -lainasta... auki* ovi / ikkuna / kirja on auki (Ф kiinni) Kirjasto / kauppa / museo on auki. (- avoinna) aula: aulaa: aulan: aulaan: aulasta... aurinko*: aurinkoa: auringon: aurinkoon: auringosta... (ottaa / saada) aurinkoa aurinkoinen: aurinkoista: aurinkoisen: aurinkoiseen: aurinkoisesta: aurinkoiselta... aurinkolasit: -laseja: -laseista... (monikko) aurinkovoide: -voidetta: -voiteen: -voiteeseen: -voiteesta: -voiteella... auto*: autoa: auton: autoon: autosta: autolla... autokolari: -kolaria: -kolarin: -kolariin: -kolarista... (joutua) auto-kolariin (= auto-onnettomuuteen) autonomia: autonomiaa: autonomian: autonomiaan: autonomiasta... auto|-onnettomuus: -onnettomuutta: -onnettomuuden: -onnettomuuteen: -onnettomuudesta... auto|talli: -tallia: -tallin: -talliin: -tallista... AUTTA|A* (1) + partitiiviobjekti /-MAAN he/ne autta|vat Ketä? Mitä? Mitä tekemään? Kenet? Ketkä? Mihin? autan/en auta autoin/en auttanut se auttaa/se ei auta se auttoi/se ei auttanut Voinko auttaa (sinua)? Anteeksi, voitko auttaa minua vähän? avain*: avainta: avaimen: avaimeen: avaimesta: avaimella... avaruus: avaruutta: avaruuden: avaruuteen: avaruudesta... avaruusalus: -alusta: -aluksen: -alukseen: -aluksesta... AVA|TA* (4) + objekti he avaa|vat Minkä? (Mitä? ) avaan/en avaa avasin/en avannut avoinna* (t suljettu) Kauppa on avoinna kello 7-21. в baari*: baaria: baarin: baariin... bailut: bailuja: bailuissa: bailuihin... (monikko) (arkikieltä) baletti|tanssija: -tanssijaa: -tanssijan: -tanssijaan: -tanssijalle... bensiini*: bensiiniä: bensiinin: bensiiniin: bensiinillä... bileet: bileitä: bileissä: bileisiin... (monikko) (arkikieltä) bussi*: bussia: bussin: bussiin: bussilla... bussinkuljettaja: -kuljettajaa: -kuljettajan: -kuljettajaan: -kuljettajalle... bussipysäkki*: -pysäkkiä: -pysäkin: -pysäkille... bändi: bändiä: bändin: bändiin: bändille.. (arkikieltä) E edellinen: edellistä: edellisen: edelliseen: edelliselle... edellä Hän käveli meidän edellä. (Minkä? ) edessä* (genetiivi + edessä) kirjaston edessä (Missä? ) edullinen: edullista: edullisen: edulliseen: edulliselle: edulliselta... eduskunta: -kuntaa: -kunnan: -kuntaan: -kunnalle... edusta: edustaa: edustan: edustaan: edustalle... EDUSTA|A (1) + partitiiviobjekti he edusta|vat Ketä? Mitä? Missä? edustan/en edusta edustin/en edustanut edustaja: edustajaa: edustajan: edustajaan: edustajalle... eepos: eeposta: eepoksen: eepokseen... ehdokas: ehdokasta: ehdokkaan: ehdokkaaseen: ehdokkaalle... EHDOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti he ehdottajat Mitä? Ketä? (Kenelle? ) [että... ] ehdotan/en ehdota ehdotin/en ehdottanut ehdotus: ehdotusta: ehdotuksen: ehdotukseen... ehjä (Ф rikki) Tämä kuppi ei ole ehjä. Se on rikki. ehkä* Ehkä tulen, mutta en ole varma. EHTI|Ä* (1) + 1. infinitiivi / -MAAN he ehti|vät (Mistä? ) Mihin? Mitä tekemään? ehdin/en ehdi ehdin/en ehtinyt El* minä en sinä et hän ei se ei me emme te ette he eivät ne eivät 275
ei enempää ei enää* ei koskaan* ei kukaan* ei mikään* ei vielä* eikä* ei... eikä Ei se mitään! * (= Ei se haittaa! ) Ei(pä) kestä! * Ei voi olla totta! Ei saa tupakoida. eilen* EKSY|Ä* (1) he eksyivät Mihin? Missä? eksyn/en eksy eksyin/en eksynyt eli elin|tarvike: -tarviketta: -tarvikkeen: -tarvikkeeseen... elo|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun... elo|kuva*: -kuvaa: -kuvan: -kuvaan... elo|kuvat*: -kuvia: -kuvissa: -kuviin... (monikko) eläin*: eläintä: eläimen: eläimeen: eläimelle... eläintarha: -tarhaa: -tarhan: -tarhaan: -tarhalle... eläke*: eläkettä: eläkkeen: eläkkeeseen: eläkkeelle... eläkeläinen: eläkeläistä: eläkeläisen: eläkeläiseen: eläkeläiselle... elämys: elämystä: elämyksen: elämykseen... elämä*: elämää: elämän: elämään... ELÄ|Ä* (1) he elä|vät Miten? Kuinka kauan? Milloin? elän/en elä elin/en elänyt enemmän* eniten ennen* ennen kuin* ennen* (Mitä? ) (ennen + partitiivi) ennen sitä ennen joulua ennen kokousta eno: enoa: enon: enoon: enolle... (= äidin veli) ensi* ensi kerralla ensi kuussa ensi viikolla ensi vuonna ensiksi ensimmäinen*: ensimmäistä: ensimmäisen: ensimmäiseen: ensimmäiselle... ensin* entinen: entistä: entisen: entiseen: entiselle... Entä? * Entä sinä? Entä sinulle? enää* EPÄILLÄ (3) + partitiiviobjekti he epäile|vät Mitä? Ketä? (Mistä? ) [että... ] epäilen/en epäile epäilin/en epäillyt epä-* epä|ystävällinen*: -ystävällistä: -ystävällisen: -ystävälliseen: -ystävälliselle: -ystävälliseltä... epä|ystävällinen Kenelle? eri* erikoinen*: erikoista: erikoisen: erikoiseen: erikoisesta: erikoiselle: erikoiselta... (maksaa) erikseen erilainen*: erilaista: erilaisen: erilaiseen: erilaisesta: erilaiselle: erilaiselta... erittäin erityinen*: erityistä: erityisen: erityiseen: erityisestä: erityiselle... ero*: eroa: eron: eroon: erosta... eronnut: eronnutta: eronneen: eronneeseen: eronneesta: eronneelle... eronnut Kenestä? Mistä? Meille tuli ero. ERO|TA (4) he eroa|vat Kenestä? Mistä? eroan/en eroa erosin/en eronnut eräs: erästä: erään: erääseen: eräästä: eräälle... ESIINTY|Ä (1) he esiintyivät Missä? Kenelle? esiinnyn/en esiinny esiinnyin/en esiintynyt esimerkki*: esimerkkiä: esimerkin: esimerkkiin: esimerkistä... esimerkiksi* esi|mies*: -miestä: -miehen: -mieheen: -miehestä: -miehelle... esine*: esinettä: esineen: esineeseen: esineestä... esite: esitettä: esitteen: esitteeseen: esitteestä... ESITEL|LÄ (3) + objekti he esittelevät Kenet? Mitä? Minkä? Kenelle? esittelen/en esittele esittelin/en esitellyt Saanko esitellä? Tässä on... ESITTÄ|Ä (1) + objekti he esittä|vät Mitä? Minkä? Kenelle? [että... ] esitän/en esitä esitin/en esittänyt esitys: esitystä: esityksen: esitykseen: esityksestä... Espanja*: Espanjaa: Espanjan: Espanjaan: Espanjasta... (maa) espanja: espanjaa: espanjan: espanjasta: espanjaksi... (espanjan kieli) Espoo*: Espoota: Espoon: Espooseen: Espoosta... eteen|päin* eteinen*: eteistä: eteisen: eteiseen: eteisestä... etelä*: etelää: etelän: etelään: etelästä... (^pohjoinen) Etelä-Suomi (Ф Pohjois-Suomi) ETSI|Ä* (1) + objekti he etsijät Mitä? Ketä? Mistä? etsin/en etsi etsin/en etsinyt että* etu: etua: edun: etuun: edusta... etu|nimi*: -nimeä: -nimen: -nimeen: -nimestä: -nimellä... Eurooppa*: Eurooppaa: Euroopan: Eurooppaan: Euroopasta... F fiksu: fiksua: fiksun: fiksuun: fiksusta: fiksulle: fiksulta... (arkikieltä) (= älykäs, hyväkäytöksinen) filmi*: filmiä: filmin: filmiin: filmistä... firma*: firmaa: firman: firmaan: firmasta... 276
KIELIOPPIOSA flunssa*: flunssaa: flunssan: flunssaan: flunssasta... Kenellä on flunssa? minulla on flunssa / minulla ei ole flunssa(a) G galleria: galleriaa: gallerian: galleriaan: galleriasta... GRILLA|TA (4) + objekti he grillaavat Mitä? Minkä? Mitkä? grillaan/en grillaa grillasin/en grillannut grilli: grilliä: grillin: grilliin: grillistä: grillille... H haarukka: haarukkaa: haarukan: haarukkaan: haarukasta: haarukalla... HAASTATELI LA (3) + objekti he haastattelemat Ketä? haastattelen/en haastattele haastattelin/en haastatellut haastattelija: haastattelijaa: haastattelijan: haastattelijaan: haastattelijasta: haastattelijalle... haastattelu: haastattelua: haastattelun: haastatteluun: haastattelusta... HAIS|TA* (3) + -LTA / -LLE ne haise|vat Miltä? Mille? se haisee/se ei haise se haisi/se ei haissut HAISTA|A (1) +objekti he haista|vat Mitä? Minkä? [että... ] haistan/en haista haistoin/en haistanut HAITA|TA (4) + partitiiviobjekti ne haittaamat Ketä? Mitä? se haittaa/se ei haittaa se haittasi/se ei haitannut haitta: haittaa: haitan: haittaan: haitasta... haju: hajua: hajun: hajuun: hajusta... HAKA|TA (4) +objekti he hakkaa|vat Mitä? (Minkä? ) Ketä? (Kenet? ) hakkaan/en hakkaa hakkasin/en hakannut HAKE|A* (1) + objekti he hake|vat Mitä? Minkä? Mitkä? Ketä? Kenet? Ketkä? Mistä? Mihin? haen/en hae hain/en hakenut hakemus*: hakemusta: hakemuksen: hakemukseen: hakemuksesta... hakija: hakijaa: hakijan: hakijaan: hakijasta: hakijalle... HALA|TA (4) + partitiiviobjekti he halaa|vat Ketä? (Mitä? ) halaan/en halaa halasin/en halannut hallitus: hallitusta: hallituksen: hallitukseen: hallituksesta: hallitukselle... halpa*: halpaa: halvan: halpaan: halvasta: halvalle: halvalta... halvempi: halvempaa: halvemman: halvempaan: halvemmasta: halvemmalta... (komparatiivi) halvin: halvinta: halvimman: halvimpaan: halvimmasta: halvimmalta... (superlatiivi) HALU|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi he halua|vat Mitä? Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? Ketä? ( tehdä mitä) [että... ] haluan/en halua halusin/en halunnut Haluaisin... hame*: hametta: hameen: hameeseen: hameesta... hammas*: hammasta: hampaan: hampaaseen: hampaasta... hampaat*: hampaita: hampaissa: hampaisiin: hampaista... (monikko) hammastahna: -tahnaa: -tahnan: -tahnaan: -tahnasta: -tahnalla... hampurilainen: hampurilaista: hampurilaisen: hampurilaiseen: hampurilaisesta: hampurilaiselle... hankala: hankalaa: hankalan: hankalaan: hankalasta: hankalalle: hankalalta... HANKKII A* (1) + objekti he hankkivat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? hankin/en hanki hankin/en hankkinut hapan: hapanta: happaman: happamaan: happamasta: happamalle: happamalta... HARAVOIDA (2) +objekti he haravoi|vat Mitä? Minkä? haravoin/en haravoi haravoin/en haravoinut harja*: harjaa: harjan: harjaan: harjasta: harjalla... HARJA|TA (4) + objekti he harjaa|vat Mitä? Minkä? Mitkä? harjaan/en harjaa harjasin/en harjannut HARJOITEL|LA* (3) + objekti he harjoittelevat Mitä? (Minkä? Mitkä? ) harjoittelen/en harjoittele harjoittelin/en harjoitellut harjoitus*: harjoitusta: harjoituksen: harjoitukseen: harjoituksesta... harmaa*: harmaata: harmaan: harmaaseen: harmaasta: harmaalle: harmaalta... harmi: harmia: harmin: harmiin: harmista... Harmin paikka! HARMITTA|A* (1) Ketä harmittaa? heitä harmittaa (Mikä? Kuka? ) [(se), että... ] minua harmittaa / minua ei harmita minua harmitti / minua ei harmittanut HARRASTA|A* (1) + partitiiviobjekti (-mis|tA) he harrastajat Mitä? Minkä tekemistä? harrastan/en harrasta harrastin/en harrastanut harrastus*: harrastusta: harrastuksen: harrastukseen: harrastuksesta... harvinainen: harvinaista: harvinaisen: harvinaiseen: harvinaisesta: harvinaiselta... harvoin* (Ф usein) hattu*: hattua: hatun: hattuun: hatusta... HAUKKU|A(1) + objekti he haukkuivat Mitä? Ketä? (Minkä? Kenet? Mitkä? Ketkä? ) haukun/en hauku haukuin/en haukkunut Koira haukkuu. HAUKOTEL|LA (3) he haukottele|vat haukottelen/en haukottele haukottelin/en haukotellut hauska*: hauskaa: hauskan: hauskaan: hauskasta: hauskalle: hauskalta... he*: heitä: heidän: heidät: heihin: heistä: heille: heiltä... hedelmä*: hedelmää: hedelmän: hedelmään: hedelmästä... hedelmät*: hedelmiä: hedelmissä: hedelmiin: hedelmistä... (monikko) HEIJASTU|A (1) ne heijastuivat Mihin? se heijastuu/se ei heijastu se heijastui/se ei heijastunut heikko*: heikkoa: heikon: heikkoon: heikosta: heikolle: heikolta... (t vahva) heinä|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta... HEITTÄ|Ä* (1) + objekti he heittäjät Minkä? Mitä? Mitkä? Kenelle? Kenet? Ketkä? Mihin? heitän/en heitä heitin/en heittänyt 277
helikopteri: helikopteria: helikopterin: helikopteriin: helikopterista: helikopterilla... hella*: hellaa: hellan: hellaan: hellasta: hellalle: hellalta... helle: hellettä: helteen: helteeseen: helteestä: helteellä... Huh hellettä! helmi: helmeä: helmen: helmeen: helmestä... helmi|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta... helppo*: helppoa: helpon: helppoon: helposta: helpolle: helpolta... (t vaikea) HENGITTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti he hengittä|vät (Mitä? ) Miten? hengitän/en hengitä hengitin/en hengittänyt henki*: henkeä: hengen: henkeen: hengestä: hengelle... henkilö*: henkilöä: henkilön: henkilöön: henkilöstä: henkilölle... henkilöi kortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista... henkilökunta: -kuntaa: -kunnan: -kuntaan: -kunnasta: -kunnalle... henkilöstö: henkilöstöä: henkilöstön: henkilöstöön: henkilöstöstä: henkilöstölle... henkilöstöpäällikkö: -päällikköä: -päällikön: -päällikköön: -päälliköstä: -päällikölle... henkilö|tiedot: -tietoja: -tiedoissa: -tietoihin: -tiedoista... (monikko) henkilötunnus: -tunnusta: -tunnuksen: -tunnukseen: -tunnuksesta... hermostunut*: hermostunutta: hermostuneen: hermostuneeseen: hermostuneesta: hermostuneelle: hermostuneelta... hermostunut Mistä? [siitä, että... ] (Ф rauhallinen) herne: hernettä: herneen: herneeseen: herneestä... herneet: herneitä: herneissä: herneisiin: herneistä... (monikko) herra: herraa: herran: herraan: herrasta: herralle: herralta... HERÄTTÄ|Ä (1) +objekti he herättäjät Kenet? (Minkä? ) herätän/en herätä herätin/en herättänyt herätyskello: -kelloa: -kellon: -kelloon: -kellosta... HERÄ|TÄ* (4) he herääjät Mihin (aikaan)? Milloin? [koska... ] herään/en herää heräsin/en herännyt heti* Tule heti tänne! hetki*: hetkeä: hetken: hetkeen: hetkestä... hetki sitten hetken kuluttua sillä hetkellä (= siihen aikaan) tällä hetkellä (= nykyisin) hetkinen*: hetkistä: hetkisen: hetkiseen: hetkisestä... hevonen*: hevosta: hevosen: hevoseen: hevosesta: hevoselle... hidas*: hidasta: hitaan: hitaaseen: hitaasta: hitaalle: hitaalta... (Ф nopea) hidas + -MAAN Mitä tekemään? hiekka*: hiekkaa: hiekan: hiekkaan: hiekasta: hiekalle... hieman (= hiukan, vähän) hieno*: hienoa: hienon: hienoon: hienosta: hienolle: hienolta... Hieno juttu! (= Hienoa! ) HIIHTÄ|Ä* (1) he hiihtäjät (Mistä? ) Mihin? Missä? hiihdän/en hiihdä hiihdin/en hiihtänyt HIIPIÄ (1) (liikkua hiljaa) he hiipivät (Mistä? ) Mihin? Missä? hiivin/en hiivi hiivin/en hiipinyt hiiri: hiirtä: hiiren: hiireen: hiirestä: hiirelle... hiisi: hiittä: hiiden: hiiteen: hiidestä... Painu hiiteen! HIKOILLA (3) he hikoilevat hikoilen/en hikoile hikoilin/en hikoillut hiljaa* (Ф kovaa, lujaa, nopeasti) hiljainen*: hiljaista: hiljaisen: hiljaiseen: hiljaisesta: hiljaiselle: hiljaiselta... hillo*: hilloa: hillon: hilloon: hillosta... hindi: hindiä: hindin: hindiin: hindistä... hinta*: hintaa: hinnan: hintaan: hinnasta... hirsi: hirttä: hirren: hirteen: hirrestä... hirveä*: hirveää: hirveän: hirveään: hirveästä: hirveälle: hirveä Itä... hirveän hyvä (arkikieltä) (= oikein hyvä) hirvi: hirveä: hirven: hirveen: hirvestä: hirvelle... hissi*: hissiä: hissin: hissiin: hissistä: hissillä... historia*: historiaa: historian: historiaan: historiasta... hitaasti* hiukan (= hieman, vähän) hiukset*: hiuksia: hiuksissa: hiuksiin: hiuksista... (monikko) HOITA|A* (1) + objekti he hoitajat Ketä? Mitä? Minkä? Mitkä? (Kenet? Ketkä? ) [(asian niin), että... ] hoidan/en hoida hoidin/en hoitanut hoitaja*: hoitajaa: hoitajan: hoitajaan: hoitajasta: hoitajalle... homma: hommaa: homman: hommaan: hommasta... (arkikieltä) (= työ) hommat: hommia: hommissa: hommiin: hommista... (monikko) (- työt) hotelli*: hotellia: hotellin: hotelliin: hotellista... housut*: housuja: housuissa: housuihin: housuista... (monikko) huhti|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta... huilu: huilua: huilun: huiluun: huilusta: huilulla... huippu: huippua: huipun: huippuun: huipusta: huipulle... HUKA|TA (4) +objekti he hukkaa jät Minkä? Mitkä? Mitä? hukkaan/en hukkaa hukkasin/en hukannut hukalta (4) = hävittä\ä (1), kadotta\a (1) hullu*: hullua: hullun: hulluun: hullusta: hullulle: hullulta... humala*: humalaa: humalan: humalaan: humalasta... humalainen*: humalaista: humalaisen: humalaiseen: humalaisesta: humalaiselle... HUOJU|A (1) ne/he huojujvat Missä? (Mistä? Mihin? ) huojun/en huoju huojuin/en huojunut HUOLEHTII A* (1) + -STA he huolehtijat Kenestä? Mistä? huolehdin/en huolehdi huolehdin/en huolehtinut 278
KIELIOPPIOSA huolellinen: huolellista: huolellisen: huolelliseen: huolellisesta: huolelliselle: huolelliselta... huolellisesti huolto: huoltoa: huollon: huoltoon: huollosta... huoltoasema: -asemaa: -aseman: -asemasta: -asemalle... HUOMA|TA* (4) + objekti he huomaa|vat Kenet? Ketkä? Minkä? Mitkä? [että... ] huomaan/en huomaa huomasin/en huomannut huomenna* (Milloin? ) Huomenta! * huominen: huomista: huomisen: huomiseen: huomisesta... huone*: huonetta: huoneen: huoneeseen: huoneesta... huoneisto: huoneistoa: huoneiston: huoneistoon: huoneistosta... huone|kalu: -kalua: -kalun: -kaluun: -kalusta... huono*: huonoa: huonon: huonoon: huonosta: huonolle: huonolta... (Ф hyvä) (olla) huonossa kunnossa (olla) huonolla tuulella huono + -MAAN Mitä tekemään? huonokuuloinen: -kuuloista: -kuuloisen: -kuuloiseen: -kuuloisesta: -kuuloiselle... huono|näköinen: -näköistä: -näköisen: -näköiseen: -näköisestä: -näköiselle... huonosti* (Ф hyvin) HUUTA|A* (1) + objekti he huutajat Mitä? Kenelle? huudan/en huuda huusin/en huutanut HUVITTA|A (1) Ketä huvittaa? heitä huvittaa (Mikä? ) (tehdä mitä) [(se), että... ] minua huvittaa / minua ei huvita minua huvitti / minua ei huvittanut hylly*: hyllyä: hyllyn: hyllyyn: hyllystä: hyllylle... hymy: hymyä: hymyn: hymyyn: hymystä... HYMYILLÄ* (3) he hymyilevät Kenelle? hymyilen/en hymyile hymyilin/en hymyillyt HYPÄ|TÄ* (4) he hyppääjät (Mistä? ) Mihin? hyppään/en hyppää hyppäsin/en hypännyt hyvin* (t huonosti) hyvä*: hyvää: hyvän: hyvään: hyvästä: hyvälle: hyvältä... (^ huono) hyvä + -MAAN Mitä tekemään? HYVÄKSY|Ä (1) + objekti he hyväksyjät Minkä? Kenet? (sopimuksen, hänet... ) [(sen), että... ] hyväksyn/en hyväksy hyväksyin/en hyväksynyt hyvä|laatuinen: -laatuista: -laatuisen: -laatuiseen: -laatuisesta: -laatuiselta... hyvännäköinen: -näköistä: -näköisen: -näköiseen: -näköisestä: -näköiselle: -näköiseltä... hyödyllinen: hyödyllistä: hyödyllisen: hyödylliseen: hyödyllisestä: hyödylliselle: hyödylliseltä... hyöty: hyötyä: hyödyn: hyötyyn: hyödystä... HÄIRITÄ* (5) + partitiiviobjekti he häiritsevät Ketä? Mitä? häiritsen/en häiritse häiritsin/en häirinnyt HÄIRI|TÄ* (5) Ketä häiritsee mikä? heitä häiritsee [(se), että... ] minua häiritsee / minua ei häiritse minua häiritsi / minua ei häirinnyt hän*: häntä: hänen: hänet: häneen: hänestä: hänelle: häneltä... häntä: häntää: hännän: häntään: hännästä: hännällä... (esimerkiksi koiran tai kissan häntä) hätä: hätää: hädän: hätään: hädästä... Mikä hätänä? HÄTÄILLÄ (3) he hätäile jät hätäilen/en hätäile hätäilin/en hätäillyt HÄVITTÄ|Ä (1) + objekti he hävittäjät Minkä? Mitkä? (Mitä? ) hävitän/en hävitä hävitin/en hävittänyt hävittä|ä (1) = kadotta\a (1), huka\ta (4) HÄVI|TÄ (4) + objekti he häviäjät Minkä? Kenelle? (ottelun, pelin, kilpailun... ) häviän/en häviä hävisin/en hävinnyt HÄVI|TÄ (4) = kado\ta (4) ne/he häviäjät Mihin? se häviää/se ei häviä se hävisi/se ei hävinnyt häät: häitä: häissä: häihin: häistä... (monikko) (mennä / kutsua) häihin (olla) häissä hölmö: hölmöä: hölmön: hölmöön: hölmöstä: hölmölle: hölmöltä... i ihan* ihan hyvä (= sopiva, melko hyvä) ihan kiva (= melko kiva, OK) Ihanko totta? * ihana*: ihanaa: ihanan: ihanaan: ihanasta: ihanalle: ihanalta... (Ф kamala, kauhea, hirveä) ihana meri / ilma / paikka / tuoksu Elämä on ihanaa! IHASTU|A (1) + illatiivi he ihastuivat Keneen? Mihin? ihastun/en ihastu ihastuin/en ihastunut ihme: ihmettä: ihmeen: ihmeeseen: ihmeestä... ihmeellinen: ihmeellistä: ihmeellisen: ihmeelliseen: ihmeellisestä: ihmeelliselle: ihmeelliseltä... IHMETEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti he ihmettele jät Mitä? [(sitä), miten... ] ihmettelen/en ihmettele ihmettelin/en ihmetellyt ihminen*: ihmistä: ihmisen: ihmiseen: ihmisestä: ihmiselle: ihmiseltä... ihmiset*: ihmisiä: ihmisiin: ihmisistä: ihmisille: ihmisiltä... (monikko) ikkuna*: ikkunaa: ikkunan: ikkunaan: ikkunasta: ikkunalle... ikä*: ikää: iän: ikään: iästä... Minkä ikäinen olet? (= Kuinka vanha olet? ) ikävä*: ikävää: ikävän: ikävään: ikävästä: ikävälle: ikävältä... Kenellä on ikävä ketä/mitä (sinua, äitiä, isää, koiraa)? minulla on ikävä / minulla ei ole ikävä ikävä kyllä* (= valitettavasti) illalla* (Ф aamulla) illallinen: illallista: illallisen: illalliseen: illallisesta: illalliselle... ilma*: ilmaa: ilman: ilmaan: ilmasta... ilmainen*: ilmaista: ilmaisen: ilmaiseen: ilmaisesta: ilmaiselle: ilmaiseksi... 279
ilman* (Mitä? Ketä? ) (ilman + partitiivi) ilman jäitä / kermaa ilman sinua ILMOITTA|A (1) + objekti / -STA he ilmoitta|vat Minkä? Kenet? Mistä? Kenelle? [että... ] ilmoitan/en ilmoita ilmoitin/en ilmoittanut ilmoitus: ilmoitusta: ilmoituksen: ilmoitukseen: ilmoituksesta... ilmoitus Mistä? iloinen*: iloista: iloisen: iloiseen: iloisesta: iloiselle: iloiselta... (Ф surullinen) iloinen Mistä? iloisesti ilta*: iltaa: illan: iltaan: illasta: illalla... (Ф aamu) ilves: ilvestä: ilveksen: ilvekseen: ilveksestä: ilvekselle: ilvekseltä... imuri: imuria: imurin: imuriin: imurista: imurilla... IMUROI|DA* (2) + objekti he imuroi|vat Mitä? Minkä? Mitkä? imuroin/en imuroi imuroin/en imuroinut INHO|TA (4) + partitiiviobjekti he inhoa|vat Mitä? Ketä? [sitä, että... ] inhoan/en inhoa inhosin/en inhonnut inkivääri: inkivääriä: inkiväärin: inkivääriin: inkivääristä: inkiväärillä... INNOSTU|A (1) + -STA / -MAAN he innostuivat Mistä? Mitä tekemään? innostun/en innostu innostuin/en innostunut insinööri: insinööriä: insinöörin: insinööriin: insinööristä: insinöörille... Intia*: Intiaa: Intian: Intiaan: Intiasta... iso*: isoa: ison: isoon: isosta: isolle: isolta... (^pieni) ISTAHTA|A (1) = istuutua vähäksi aikaa he istahta|vat Mihin? istahdan/en istahda istahdin/en istahtanut ISTU|A* (1) he istuivat Missä? istun/en istu istuin/en istunut istumapaikka: -paikkaa: -paikan: -paikasta: -paikalle... ISTUTTA|A (1) +objekti he istuttajat Minkä? Mitkä? (kukat, puut, kasvit) Mihin? (puutarhaan, pihalle, puistoon) istutan/en istuta istutin/en istuttanut ISTUUTU|A (1) = mennä istumaan he istuutuivat Mihin? istuudun/en istuudu istuuduin/en istuutunut isä*: isää: isän: isään: isästä: isälle... ITKETTÄ|Ä* (1) Ketä itkettää? heitä itkettää Mikä? [se, että... ] minua itkettää / minua ei itketä minua itketti / minua ei itkettänyt ITKEÄ* (1) (+ objekti) he itkevät (Mitä? ) [sitä, että... ] Miksi? [koska... ] itken/en itke itkin/en itkenyt itku: itkua: itkun: itkuun: itkusta... itse*: itseä: itsen: itseen: itsestä: itselle... itsekäs: itsekästä: itsekkään: itsekkääseen: itsekkäästä: itsekkäälle: itsekkäältä... itsenäinen: itsenäistä: itsenäisen: itsenäiseen: itsenäisestä: itsenäiselle: itsenäiseltä... itsenäisyys: itsenäisyyttä: itsenäisyyden: itsenäisyyteen: itsenäisyydestä... itä*: itää: idän: itään: idästä... (? länsi) Itä|meri: -merta: -meren: -mereen: -merestä: -merelle: -mereltä... Itä|valta*: -valtaa: -vallan: -valtaan: -vallasta... j ja* Jaaha! * JAKA|A* (1) + objekti he jakajat Minkä? Mitkä? (Mitä? ) Kenelle? jaan/en jaa jaoin/en jakanut JAKSA|A* (1) + 1. infinitiivi he jaksa jät (tehdä mitä) jaksan/en jaksa jaksoin/en jaksanut (mennä / tulla / lähteä... ) jalan* (= kävellä) jalka*: jalkaa: jalan: jalkaan: jalasta... jalkapallo*: -palloa: -pallon: -palloon: -pallosta... jano*: janoa: janon: janoon: janosta... Kenellä on jano? minulla on jano / minulla ei ole jano minulla oli jano / minulla ei ollut jano JANOTTA|A* (1) Ketä janottaa? heitä janottaa minua janottaa / minua ei janota minua janotti / minua ei janottanut JATKAJA* (1) + partitiiviobjekti (-mis|tA) he jatkajat Mitä? Minkä tekemistä? jatkan/en jatka jatkoin/en jatkanut jatko- jatko: jatkoa: jatkon: jatkoon: jatkosta... JATKUI A* (1) ne jatkujat Kuinka kauan? Milloin? Mihin asti? Miten? se jatkuu/se ei jatku se jatkui/se ei jatkunut jatkuva: jatkuvaa: jatkuvan: jatkuvaan: jatkuvasta: jatkuvalta... jauhe: jauhetta: jauheen: jauheeseen: jauheesta... jauheliha*: -lihaa: -lihan: -lihaan... jauhot*: jauhoja: jauhoista: jauhoihin... (monikko) jne. * (= ja niin edelleen) jo* jo* (Ф (ei) vielä) Joen|suu*: -suuta: -suun: -suuhun: -suusta ... JOHTA|A* (1) + objekti he/ne johtajat Mitä? Ketä? (Minkä? Kenet? Mitkä? Ketkä?) Mihin? johdan/en johda johdin/en johtanut johtaja*: johtajaa: johtajan: johtajaan: johtajasta: johtajalle ... johto: johtoa: johdon: johtoon: johdosta: johdolle ... JOHTU|A* (1) ne johtujat Mistä? [siitä, että ...] se johtuu /se ei johdu se johtui/se ei johtunut joka* (taipumaton) joka kerta joka maanantai joka viikonloppu joka päivä joka ilta joka viikko joka kuukausi joka vuosi joka talossa 280
joka*: jota: jonka: johon: josta: jolle ... (relatiivipronomini) Mies, joka soitti, on työkaverini. jokainen*: jokaista: jokaisen: jokaiseen: jokaisesta: jokaiselle ... joki*: jokea: joen: jokeen: joesta: joelle ... jokin*: jotakin: jonkin: johonkin: jostakin: jollekin ... (esine, asia tai eläin: joskus myös ihminen) joko - tai joku*: jotakuta: jonkun: johonkuhun: jostakusta: jollekulle ...(ihminen: joskus myös esine, asia tai eläin) jonkin verran* (= vähän) jono: jonoa: jonon: jonoon: jonosta ... (seisoa / odottaa) jonossa JONOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti he jonotta|vat Mitä? Mihin? Kuinka kauan? jonotan/en jonota jonotin/en jonottanut Joo!* jopa jos* joskus* jotenkin jotta* joukkue: joukkuetta : joukkueen: joukkueeseen: joukkueesta: joukkueelle ... joulu*: joulua: joulun: jouluun: joulusta ... joulu|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... joulupukki: -pukkia: -pukin: -pukkiin: -pukista: -pukille: -pukilta ... JOUTU|A* (1) + -MAAN he joutuivat Mihin? Mitä tekemään? joudun/en joudu jouduin/en joutunut juhannus*: juhannusta: juhannuksen: juhannukseen: juhannuksesta ... juhlat*: juhlia: juhlissa: juhliin: juhlista ... (monikko) juliste: julistetta: julisteen: julisteeseen: julisteesta ... julistus: julistusta: julistuksen: julistukseen: julistuksesta ... julkaisija: julkaisijaa: julkaisijan: julkaisijaan: julkaisijasta: julkaisijalle ... JULKAIS|TA (3) + objekti he julkaisemat Minkä? (Mitä?) Mitkä? julkaisen/en julkaise julkaisin/en julkaissut JUMPA|TA (4) (arkikieltä) = voimistella (3) he jumppaamat Missä? Milloin? jumppaan/en jumppaa jumppasin/en jumpannut jumppa: jumppaa: jumpan: jumppaan: jumpasta ... (arkikieltä) juna*: junaa: junan: junaan: junasta: junalla ... JUO|DA* (2) + objekti he juo|vat Mitä? (Minkä loppuun?) juon/en juo join/en juonut juoksu: juoksua: juoksun: juoksuun: juoksusta ... JUOPOTEL|LA (3) = ryypä\tä (4) he juopottele|vat juopottelen/en juopottele juopottelin/en juopotellut JUOS|TA* (3) he juokse|vat (Mistä?) Mihin?(Missä?) juoksen/en juokse juoksin/en juossut juotava: juotavaa: juotavan: juotavaan: juotavasta ... just* (arkikieltä) (= juuri) Just niin!* (arkikieltä) (= juuri niin, olen samaa mieltä) JUTEL|LA* (3) + -STA he juttelevat Mistä? Kenen kanssa? juttelen/en juttele juttelin/en jutellut juttu*: juttua: jutun: juttuun: jutusta ... Hyvä juttu! = Erinomaista! Kumma juttu! = se on kummallista Helppo juttu! = se on helppoa Paha juttu! = se on ikävää Selvä juttu! = se on selvä(ä) juuri* juusto*: juustoa: juuston: juustoon: juustosta ... JYRIS|TÄ (3) (ukkonen jyrisee) jyrisee/ei jyrise jyrisi/ei jyrissyt jäljellä* Kuinka paljon sitä on jäljellä? JÄLJENTÄ|Ä (1) + objekti he jäljentä|vät Mitä? Minkä? Mitkä? jäljennän/en jäljennä jäljensin/en jäljentänyt (tulla / olla) jäljessä kello on viisi minuuttia jäljessä KIELIOPPIOSA (Minkä? Kenen?) jälkeen* (genetiivi + jälkeen) sen jälkeen jälki: jälkeä: jäljen: jälkeen: jäljestä: jäljelle ... jänis: jänistä: jäniksen: jänikseen: jäniksestä: jänikselle ... jännittävä: jännittävää: jännittävän: jännittävään: jännittävästä: jännittävälle: jännittävältä ... jännä (arkikieltä) (=jännittävä) Jännä juttu! JÄRJESTELLÄ (3) + objekti he järjestele|vät Mitä? (Minkä? Mitkä?) järjestelen/en järjestele järjestelin/en järjestellyt järjestys: järjestystä: järjestyksen: järjestykseen: järjestyksestä ... JÄRJESTÄ|Ä* (1) + objekti he järjestä|vät Minkä? Mitkä? (Mitä?) [(sen), että ...] järjestän/en järjestä järjestin/en järjestänyt järkevä: järkevää: järkevän: järkevään: järkevästä: järkevälle: järkevältä ... järki: järkeä: järjen: järkeen: järjestä ... Ei siinä ole mitään järkeä! Järven|pää: -päätä: -pään: -päähän: -päästä ... järvi*: järveä: järven: järveen: järvestä: järvelle ... jäsen: jäsentä: jäsenen: jäseneen: jäsenestä: jäsenelle ... jäsenkortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista: -kortilla ... JÄTTÄ|Ä* (1) + objekti he jättä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Mihin? jätän/en jätä jätin/en jättänyt jää*: jäätä: jään: jäähän: jäästä: jäälle ... JÄÄ|DÄ* (2) he/ne jää|vät Mihin? jään/en jää jäin/en jäänyt jää|halli: -hallia: -hallin: -halliin: -hallista ... jää|kiekko: -kiekkoa: -kiekon: -kiekkoon: -kiekosta ... jäätelö*: jäätelöä: jäätelön: jäätelöön: jäätelöstä: jäätelölle ... jätski (arkikieltä) (= jäätelö) 281
к KAAKELOIDA (2) + objekti he kaakeloi|vat Minkä? Mitkä? Mitä? kaakeloin/en kaakeloi kaakeloin/en kaakeloinut kaali: kaalia: kaalin: kaaliin: kaalista ... kaappi*: kaappia: kaapin: kaappiin: kaapista ... KAATA|A(1) +objekti he kaatajat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? kaadan/en kaada kaadoin/en kaatanut KAATU|A(1) he/ne kaatujat (Missä?) Mihin? kaadun/en kaadu kaaduin/en kaatunut KADO|TA* (4) = hävi\tä (4) ne/he katoajat Mihin? Missä? Keneltä? se katoaa/se ei katoa se katosi/se ei kadonnut KADOTTA|A(1) +objekti he kadotta jät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? kadotan/en kadota kadotin/en kadottanut kadotta|a (1) = huka\ta (4), hävittä\ä (1) kahdeksan*: kahdeksaa: kahdeksan: kahdeksaan: kahdeksasta: kahdeksalle: kahdeksalta ... = 8 kahdeksan | kymmentä* = 80 kahdeksanjsataa* = 800 kahdeksanjtoista* = 18 kahdeksas* = 8. kahdeksas|kymmenes = 80. kahdeksasjtoista* = 18. kahvi*: kahvia: kahvin: kahviin: kahvista: kahville ... kahvila*: kahvilaa: kahvilan: kahvilaan: kahvilasta ... kai* (= ehkä) kyllä kai (= luultavasti; luulen, että ...) ei kai (= en usko, että ...) kaikenlainen: kaikenlaista: kaikenlaisen: kaikenlaiseen: kaikenlaisesta ... kaikki*: kaikkea: kaiken: kaikkeen: kaikesta ... Kiitos kaikesta!* Kaikkea hyvää!* KAIVAJIA* (4) + partitiiviobjekti (-mis|tA) he kaipaajat Ketä? Mitä? Minkä tekemistä? [sitä, että ...] kaipaan/en kaipaa kaipasin/en kaivannut kakkonen: kakkosta: kakkosen: kakkoseen: kakkosesta: kakkoselle: kakkoselta ... kakku*: kakkua: kakun:kakkuun: kakusta ... kaksi*: kahta: kahden: kahteen: kahdesta: kahdelle: kahdelta ...= 2 kaksikymmentä* = 20 kaksi jsataa* = 200 kaksijtoista* = 12 kahdes|kymmenes* = 20. kahdesjtoista* = 12. kahdeltatoista (= kello 12/kello 24) kaksio: kaksiota: kaksion: kaksioon: kaksiosta ... kaktus: kaktusta: kaktuksen: kaktukseen: kaktuksesta: kaktukselle ... kala*: kalaa: kalan: kalaan: kalasta ... (lähteä / mennä) kalaan Mihin? (olla / käydä) kalassa Missä? (tulla) kalasta Mistä? KALASTA|A* (1) (+ objekti) he kalastajat Missä? Millä? (Mitä?) kalastan/en kalasta kalastin/en kalastanut KALASTEL|LA (3) he kalastele!vat Missä? kalastelen/en kalastele kalastelin/en kalastellut kalastus: kalastusta: kalastuksen: kalastukseen: kalastuksesta ... kalenteri*: kalenteria: kalenterin: kalenteriin: kalenterista ... kalja: kaljaa: kaljan: kaljaan: kaljasta: kaljalle ... (arkikieltä) (mennä) kaljalle (= oluelle pubiin) (käydä / olla) kaljalla (= oluella pubissa) kalju: kaljua: kaljun: kaljuun: kaljusta ... kallio: kalliota: kallion: kallioon: kalliosta: kalliolle ... kallis*: kallista: kalliin: kalliiseen: kalliista: kalliille: kalliilta ... kalliimpi: kalliimpaa: kalliimman: kalliimpaan: kalliimmasta: kalliimmalta ... (komparatiivi) kallein: kalleinta : kalleimman: kalleimpaan: kalleimmasta: kalleimmalta ... (superlatiivi) kalpea: kalpeaa: kalpean: kalpeaan: kalpeasta: kalpealle ... kamala*: kamalaa: kamalan: kamalaan: kamalasta: kamalalle ... (= hirveä, kauhea) kamalan kallis (arkikieltä) (= oikein kallis) kamalasti Sataa kamalasti. Häntä pelotti kamalasti. KAMMA|TA (4) + objekti he kampaajat Minkä? Mitkä? Mitä? (tukan, hiukset, tukkaa, hiuksia) kampaan/en kampaa kampasin/en kammannut kampa*: kampaa: kamman: kampaan: kammasta: kammalla ... kampaaja: kampaajaa: kampaajan: kampaajaan: kampaajasta: kampaajalle ... kampaamo: kampaamoa: kampaamon: kampaamoon: kampaamosta ... kana*: kanaa: kanan: kanaan: kanasta ... Kanada*: Kanadaa: Kanadan: Kanadaan: Kanadasta ... kanava: kanavaa: kanavan: kanavaan: kanavasta: kanavalle: kanavalta ... Miltä kanavalta se ohjelma tulee? kangas: kangasta: kankaan: kankaaseen: kankaasta ... KANNATTA|A* (1) + 1. infinitiivi (heidän) kannattaa (tehdä mitä) (minun) kannattaa/ (minun) ei kannata (minun) kannatti/ (minun) ei kannattanut kannettava*: kannettavaa: kannettavan: kannettavaan: kannettavasta ... (kannettava tietokone, läppäri) kansa*: kansaa: kansan: kansaan: kansasta: kansalle ... kansainvälinen: -välistä: -välisen: -väliseen: -välisestä: -väliselle ... kansalaisuus*: kansalaisuutta: kansalaisuuden: kansalaisuuteen: kansalaisuudesta ... Kansallismuseo: -museota: -museon: -museoon: -museosta ... kansanedustaja: -edustajaa: -edustajan: -edustajaan: -edustajasta: -edustajalle ... kansi: kantta: kannen: kanteen: kannesta: kannelle... kansio: kansiota: kansion: kansioon: kansiosta ... (Kenen? Minkä?) kanssa* (genetiivi + kanssa) kaverin/ystävän kanssa kaverien/ystävien kanssa (monikko) KANTA|A* (1) + objekti he kantajat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Ketä? (Mistä?) Mihin? kannan/en kanna kannoin/en kantanut 282
KIELIOPPIOSA kapea: kapeaa: kapean: kapeaan: kapeasta: kapealle ... (Ф leveä) kappale*: kappaletta: kappaleen: kappaleeseen: kappaleesta ... karjalanpiirakka: -piirakkaa: -piirakan: -piirakkaan: -piirakasta ... kartta*: karttaa: kartan: karttaan: kartasta: kartalle ... kasetti*: kasettia: kasetin: kasettiin: kasetista: kasetille ... kasi: kasia: kasin: kasiin: kasista: kasille: kasilta ... (= kahdeksikko, numero kahdeksan) kassa*:kassaa: kassan: kassaan: kassasta: kassalle ... kassi*: kassia: kassin: kassiin: kassista ... KASTA|A(1) +objekti he kasta|vat Kenet? Ketkä? Minkä? Mitkä? Mitä? kastan/en kasta kastoin/en kastanut KASTEL|LA(3) +objekti he kastelemat Mitä? Minkä? Mitkä? (Kenet? Ketkä?) kastelen/en kastele kastelin/en kastellut kastike: kastiketta: kastikkeen: kastikkeeseen: kastikkeesta ... KASVA|A* (1) ne/he kasva|vat Miten? Missä? se kasvaa/se ei kasva se kasvoi/se ei kasvanut kasvi*: kasvia: kasvin: kasviin: kasvista: kasville ... kasvikset: kasviksia: kasviksissa: kasviksiin: kasviksista ... (monikko) kasvisruoka: -ruokaa: -ruoan: -ruokaan: -ruoasta ... kasvissyöjä: -syöjää: -syöjän: -syöjään: -syöjästä: -syöjälle ... kasvot*: kasvoja: kasvoissa: kasvoihin: kasvoista: kasvoille ... (monikko) KATKAIS|TA (3) + objekti he katkaise|vat Minkä? Mitkä? (Mitä?) katkaisen/en katkaise katkaisin/en katkaissut katkaisin: katkaisinta: katkaisimen: katkaisimeen: katkaisimesta ... katkarapu: -rapua: -ravun: -rapuun: -ravusta ... katkaravut: -rapuja: -ravuissa: -rapuihin: -ravuista... (monikko) KATSEL|LA (3) + partitiiviobjekti he katsele|vat Mitä? Ketä? katselen/en katsele katselin/en katsellut KATSOI A* (1) + objekti he katsoivat Mitä? Minkä loppuun? Ketä? [että ...] katson/en katso katsoin/en katsonut KATTA|A(1) +objekti he katta|vat (pöydän/pöytää) katan/en kata katoin/en kattanut kattila*: kattilaa: kattilan: kattilaan: kattilasta ... katto*: kattoa: katon: kattoon: katosta: katolle: katolta ... katu*: katua: kadun: katuun: kadusta: kadulle: kadulta ... kauan* (Kuinka kauan?) (kestää) kauan (lähteä / mennä) kauas (Mihin?) kauhea*: kauheaa: kauhean: kauheaan: kauheasta: kauhealle: kauhealta ... kauhean kallis (arkikieltä) (= oikein/erittäin kallis) (tulla / saapua) kaukaa (Mistä?) (olla / käydä / asua) kaukana* (Missä?) kauko- kauko|säädin: -säädintä: -säätimen: -säätimeen: -säätimestä: -säätimellä ... kaunis*: kaunista: kauniin: kauniiseen: kauniista: kauniille: kauniilta ... kauniimpi: kauniimpaa: kauniimman: kauniimpaan: kauniimmasta: kauniimmalle: kauniimmalta ... (komparatiivi) kaunein: kauneinta: kauneimman: kauneimpaan: kauneimmasta: kauneimmalle: kauneimmalta ... (superlatiivi) kauppa*: kauppaa: kaupan: kauppaan: kaupasta ... kaupunki*: kaupunkia: kaupungin: kaupunkiin: kaupungista: kaupungille ... kausi: kautta: kauden: kauteen: kaudesta: kaudelle ... (Minkä? Kenen?) kautta (genetiivi + kautta) Kööpenhaminan kautta kaveri*: kaveria: kaverin: kaveriin: kaverista: kaverille: kaverilta ... kehitys: kehitystä: kehityksen: kehitykseen: kehityksestä ... keisari: keisaria: keisarin: keisariin: keisarista: keisarille: keisarilta ... keitin: keitintä: keittimen: keittimeen: keittimestä ... keittiö*: keittiötä: keittiön: keittiöön: keittiöstä ... keitto*: keittoa: keiton: keittoon: keitosta ... KEITTÄ|Ä* (1) + objekti he keittä|vät Mitä? (Minkä? Mitkä?) Kenelle? keitän/en keitä keitin/en keittänyt keksi: keksiä: keksin: keksiin: keksistä ... KEKSI|Ä* (1) + objekti he keksi|vät Minkä? Mitkä? Mitä? [että ...] keksin/en keksi keksin/en keksinyt kello*: kelloa: kellon: kelloon: kellosta ... keltainen*: keltaista: keltaisen: keltaiseen: keltaisesta: keltaiselle: keltaiselta... KELVA|TA (4) ne kelpaa|vat Mihin? Kenelle? se kelpaa/se ei kelpaa se kelpasi/se ei kelvannut kemia: kemiaa: kemian: kemiaan: kemiasta ... kemisti: kemistiä: kemistin: kemistiin: kemististä: kemistille: kemistiltä ... kenkä*: kenkää: kengän: kenkään: kengästä ... kengät*: kenkiä: kengissä: kenkiin: kengistä ... (monikko) kenttä*: kenttää: kentän: kenttään: kentästä: kentälle: kentältä ... kerma*: kermaa: kerman: kermaan: kermasta: kermalla ... kerman kanssa ilman kermaa (= (kahvista) mustana) kerran* Kävin siellä vain yhden kerran. Olipa kerran ... Kerran, kun ... KERRA|TA* (4) + objekti he kertaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? kertaan/en kertaa kertasin/en kerrannut kerros*: kerrosta: kerroksen: kerrokseen: kerroksesta ... kerrostalo*: -taloa: -talon: -taloon: -talosta ... kerta*: kertaa: kerran: kertaan: kerrasta: kerralla ... monta kertaa ensi kerralla tällä kerralla sillä kerralla 283
kertaus: kertausta: kertauksen: kertaukseen: kertauksesta ... KERTO|A* (1) + objekti/ -STA he kertoivat Minkä? Mitä? Mistä? Kenestä? Kenelle? [että ...] kerron/en kerro kerroin/en kertonut KERÄ|TÄ (4) + objekti he kerääjät Mitä? Mitkä? kerään/en kerää keräsin/en kerännyt keräys: keräystä: keräyksen: keräykseen: keräyksestä ... (Minkä?) keskellä* (genetiivi + keskellä) torin keskellä (olla / jäädä) kesken* keskiaika: -aikaa: -ajan: -aikaan: -ajasta: -ajalla ... keskiaikainen: -aikaista: -aikaisen: -aikaiseen: -aikaisesta: -aikaiselle ... keskiviikko*: keskiviikkoa: keskiviikon: keskiviikkoon: keskiviikosta: keskiviikkona ... keskus*: keskusta: keskuksen: keskukseen: keskuksesta ... keskusta*: keskustaa: keskustan: keskustaan: keskustasta ... KESKUSTELLA* (3) + -STA he keskustele|vat Mistä asiasta? Kenestä? Kenen kanssa? Kuinka kauan? keskustelen/en keskustele keskustelin/en keskustellut keskustelu: keskustelua: keskustelun: keskusteluun: keskustelusta ... keskusyksikkö: -yksikköä: -yksikön: -yksikköön: -yksiköstä ... KESTÄ|Ä* (1) ne kestä|vät Kuinka kauan? Kuinka suurta painoa? se kestää/se ei kestä se kesti/se ei kestänyt KESTÄ|Ä* (1) + objekti he kestäjät Mitä? (Minkä?) Ketä? [(sitä), että ...] kestän/en kestä kestin/en kestänyt En kestä sitä, että ... Ei kestä (kiittää)!* kesy: kesyä: kesyn: kesyyn: kesystä: kesylle: kesyltä ... kesä*: kesää: kesän: kesään: kesästä: kesällä ... kesä|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... kesällä* (Ф talvella) kettu: kettua: ketun: kettuun: ketusta: ketulle: ketulta ... kevyt*: kevyttä: kevyen: kevyeen: kevyestä: kevyelle: kevyeltä ... (Ф raskas, painava) kevät*: kevättä: kevään: kevääseen: keväästä: keväällä ... (Ф syksy) keväällä* (t syksyllä) kieli*: kieltä: kielen: kieleen: kielestä ... kielioppi: -oppia: -opin: -oppiin: -opista ... kielitaito: -taitoa: -taidon: -taitoon: -taidosta: -taidolla ... kielto*: kieltoa: kiellon: kieltoon: kiellosta ... KIELTÄ|Ä (1) + objekti / partitiiviobjekti+ -MASTA he kieltäjät Minkä? Mitä? Ketä? Mitä tekemästä? [(sen), että ...] kiellän/en kiellä kielsin/en kieltänyt KIERTÄ|Ä (1) + objekti he/ne kiertäjät Minkä? Mitä? kierrän/en kierrä kiersin/en kiertänyt kihara: kiharaa: kiharan: kiharaan: kiharasta ... kiharrin: kiharrinta: kihartimen: kihartimeen: kihartimesta: kihartimella ... (mennä) kihloihin (olla) kihloissa Kiina*: Kiinaa: Kiinan: Kiinaan: Kiinasta ... (maa) kiina: kiinaa: kiinan: kiinaan: kiinasta: kiinaksi... (kiinan kieli) kiinni* (Ф auki) Ovi / ikkuna / kirja on kiinni. Museo / kirjasto on kiinni/suljettu. olla / mennä / panna / pistää kiinni KIINNOSTAA* (1) Ketä kiinnostaa? heitä kiinnosta|a Mikä? (tehdä mitä) minua kiinnostaa / minua ei kiinnosta minua kiinnosti / minua ei kiinnostanut kiinnostava*: kiinnostavaa: kiinnostavan: kiinnostavaan: kiinnostavasta: kiinnostavalle: kiinnostavalta ... kiinnostunut*: kiinnostunutta: kiinnostuneen: kiinnostuneeseen: kiinnostuneesta: kiinnostuneelle: kiinnostuneelta ... (olla) kiinnostunut Mistä? Kenestä? kiire*: kiirettä: kiireen: kiireeseen: kiireestä ... kiire Mihin? Kenellä on kiire? minulla on kiire/ minulla ei ole kiire(ttä) minulla oli kiire/ minulla ei ollut kiire(ttä) kiireesti KIIREHTIÄ (1) he kiirehtijät Mihin? kiirehdin/en kiirehdi kiirehdin/en kiirehtinyt kiireinen: kiireistä: kiireisen: kiireiseen: kiireisestä: kiireiselle: kiireiseltä ... kiitos*: kiitosta: kiitoksen: kiitokseen: kiitoksesta ... kiitos Mistä? Kiitos ruoasta! Kiitos kahvista! Kiitos kukista! Kiitos lahjasta! Kiitos saunasta! Kiitos viestistä! Kiitos soitosta! Kiitos kutsusta! Kiitos käynnistä! Kiitos avusta! Kiitos neuvosta! Kiitos seurasta! Kiitos viimeisestä! Kiitos kaikesta! Paljon kiitoksia! (monikko) KIITTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti + -STA he kiittäjät Ketä? Mistä? [siitä, että ...] kiitän/en kiitä kiitin/en kiittänyt KIIVE|TÄ (4) he kiipeäjät (Mistä?) Mihin? (Missä?) kiipeän/en kiipeä kiipesin/en kiivennyt (kiivetä) puuhun kiivi: kiiviä: kiivin: kiiviin: kiivistä ... kilahdus: kilahdusta: kilahduksen: kilahdukseen ... (ovikellon / lasin / kolikon / sormuksen; kilahdus = pieni, nopea, kirkas ääni) kilo*: kiloa: kilon: kiloon: kilosta ... kilpa: kilpaa: kilvan: kilpaan ... (uida / juosta ...) kilpaa KILPAIL|LA (3) he kilpaile jät (Mistä?) Kenen kanssa? kilpailen/en kilpaile kilpailin/en kilpaillut kilpailu: kilpailua: kilpailun: kilpailuun: kilpailusta ... kilpikonna: -konnaa: -konnan: -konnaan: -konnasta: -konnalle ... kiltti*: kilttiä: kiltin: kilttiin: kiltistä: kiltille: kiltiltä ... (Ф tuhma) 284
KIELIOPPIOSA Ole kiltti!* kinkku*: kinkkua: kinkun: kinkkuun: kinkusta ... kipeä*: kipeää: kipeän: kipeään: kipeästä: kipeälle: kipeältä ... Kenellä on pää kipeä? minulla on pää kipeä/ minulla ei ole pää kipeä Kippis!* kipu*: kipua: kivun: kipuun: kivusta ... kirja*: kirjaa: kirjan: kirjaan: kirjasta ... kirjailija: kirjailijaa: kirjailijan: kirjailijaan: kirjailijasta: kirjailijalle ... kirjallinen: kirjallista: kirjallisen: kirjalliseen: kirjallisesta ... kirjallisuus: kirjallisuutta: kirjallisuuden: kirjallisuuteen: kirjallisuudesta ... kirjasto*: kirjastoa: kirjaston: kirjastoon: kirjastosta ... kirjastokortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista: -kortilla ... kirjastoni hoitaja: -hoitajaa: -hoitajan: -hoitajaan: -hoitajasta: -hoitajalle ... kirje*: kirjettä: kirjeen: kirjeeseen: kirjeestä ... kirjoitin: kirjoitinta: kirjoittimen: kirjoittimeen: kirjoittimesta ... KIRJOITTA|A* (1) + objekti he kirjoitta|vat Mitä? Minkä? Mitkä? Millä? Kenelle? [että ...] kirjoitan/en kirjoita kirjoitin/en kirjoittanut kirjoitus: kirjoitusta: kirjoituksen: kirjoitukseen: kirjoituksesta ... kirjoituskone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... kirjoitus|pöytä: -pöytää: -pöydän: -pöytään: -pöydästä: -pöydälle ... kirkas: kirkasta: kirkkaan: kirkkaaseen: kirkkaasta: kirkkaalle: kirkkaalta ... kirkko*: kirkkoa: kirkon: kirkkoon: kirkosta: kirkolle: kirkolta ... KIROILI LA (3) he kiroilevat kiroilen/en kiroile kiroilin/en kiroillut kirsikka: kirsikkaa: kirsikan ... kirsikat: kirsikoita: kirsikoissa: kirsikoihin: kirsikoista ... (monikko) kirves: kirvestä: kirveen: kirveeseen: kirveestä: kirveellä ... kisa: kisaa: kisan: kisaan: kisasta ... kisat: kisoja: kisoissa: kisoihin: kisoista .... (monikko) kissa*: kissaa: kissan: kissaan: kissasta: kissalle ... kitara*: kitaraa: kitaran: kitaraan: kitarasta: kitaralla ... kiva*: kivaa: kivan: kivaan: kivasta: kivalle: kivalta ...(= hyvä, mukava, hauska, sopiva) Kiva juttu!* (arkikieltä) kivi*: kiveä: kiven: kiveen: kivestä: kivelle ... kodikas: kodikasta: kodikkaan: kodikkaaseen: kodikkaasta: kodikkaalta ... kodinkone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... koe*: koetta: kokeen: kokeeseen: kokeesta ... KOETTA|A (1) + objekti he koetta|vat Mitä? (tehdä mitä) koetan/en koeta koetin/en koettanut koetta|a (1) = kokeil\la (3), yrittä\ä (1) kohde: kohdetta: kohteen: kohteeseen: kohteesta ... KOHO|TA (4)(= nous\ta (3) ne kohoa|vat Mihin? Missä? se kohoaa/se ei kohoa se kohosi/se ei kohonnut KOHOTTA|A(1) +objekti he kohottamat Minkä? Mitkä? kohotan/en kohota kohotin/en kohottanut kohotta|a (1) = nosta\a (1) kohta* (= pian) kohta: kohtaa: kohdan: kohtaan: kohdasta ... (= paikka) (Ketä? Mitä?) kohtaan (partitiivi + kohtaan) sinua kohtaan kohtelias*: kohteliasta: kohteliaan: kohteliaaseen: kohteliaasta: kohteliaalle: kohteliaalta ... (Mitä? Ketä?) kohti (partitiivi + kohti) sitä/häntä kohti koira*: koiraa: koiran: koiraan: koirasta: koiralle ... KOKE|A* (1) + objekti he koke|vat (Minkä?) Mitä? [että ...] koen/en koe koin/en kokenut KOKEIL|LA (3) + partitiiviobjekti he kokeilemat Mitä? kokeilen/en kokeile kokeilin/en kokeillut kokeil|la (3) = yrittä\ä (1); sovitta\a (1) kokemus: kokemusta: kokemuksen: kokemukseen: kokemuksesta ... kokenut: kokenutta: kokeneen: kokeneeseen: kokeneesta: kokeneelle: kokeneelta ... kokis: kokista: kokiksen: kokikseen: kokiksesta ... (arkikieltä) kokis|pullo: -pulloa: -pullon: -pulloon: -pullosta ... (arkikieltä) kokki: kokkia: kokin: kokkiin: kokista: kokille ... koko* (taipumaton) koko päivän koko viikon koko kuukauden koko vuoden koko talossa koko*: kokoa: koon: kokoon: koosta ... (esimerkiksi XS, S, M, L, XL, XXL) kokonaan kokonainen: kokonaista : kokonaisen: kokonaiseen: kokonaisesta: kokonaiselle ... (kerätä) kokoon Mihin? KOKOONTU|A (1) he kokoontuivat Mihin? kokoonnumme/emme kokoonnu kokoonnuimme/emme kokoontuneet kokous*: kokousta: kokouksen: kokoukseen: kokouksesta ... kolari: kolaria: kolarin: kolariin: kolarista ... (joutua) kolariin kolmas*: kolmatta: kolmannen: kolmanteen: kolmannesta: kolmannelle ... = 3. kolmaskymmenes = 30. kolmasjtoista = 13. kolme*: kolmea: kolmen: kolmeen: kolmesta: kolmelle: kolmelta ...= 3 kolmekymmentä* = 30 kolmejsataa* = 300 kolmejtoista* = 13 kolmonen: kolmosta: kolmosen: kolmoseen: kolmosesta: kolmoselle: kolmoselta ... komea: komeaa: komean: komeaan: komeasta: komealle: komealta ... 285
KOMENTA|A (1) + objekti / -MAAN he komentajat Ketä? Mitä?/Kenet? Ketkä? Minkä? Mitkä?Mihin? Mitä tekemään? komennan/en komenna komensin/en komentanut komero: komeroa: komeron: komeroon: komerosta ... kone*: konetta: koneen: koneeseen: koneesta: koneella ... konsertti*: konserttia: konsertin: konserttiin: konsertista ... konsonantti: konsonanttia: konsonantin ... KOO|TA* (4) + objekti he kokoajat Minkä? Mitkä? Mitä? (Mihin?) kokoan/en kokoa kokosin/en koonnut kopio*: kopiota: kopion: kopioon: kopiosta ... KOPIOI|DA* (2) + objekti he kopioijat Minkä? Mitkä? Mitä? kopioin/en kopioi kopioin/en kopioinut KOPUTTA|A (1) + partitiiviobjekti / illatiivi he koputta jät Mitä? Mihin? (ovea/oveen) koputan/en koputa koputin/en koputtanut kori: koria: korin: koriin: korista ... koripallo: -palloa: -pallon: -palloon: -pallosta ... korjaamo: korjaamoa: korjaamon: korjaamoon: korjaamosta ... KORJA|TA* (4) + objekti he korjaajat Minkä? Mitkä? Mitä? (Kenelle?) korjaan/en korjaa korjasin/en korjannut korkea*: korkeaa: korkean: korkeaan: korkeasta: korkealle: korkealta ... korkeakoulu: -koulua: -koulun: -kouluun: -koulusta ... kortti*: korttia: kortin: korttiin: kortista: kortilla ... korva*: korvaa: korvan: korvaan: korvasta ... koska* Koska?* (= Milloin?) ei koskaan* KOSKE|A* (1) + illatiivi he koske jät Mihin? Keneen? kosken/en koske koskin/en koskenut KOSKE|A* (1) + partitiiviobjekti ne koske jät Mitä? Ketä? se koskee/se ei koske se koski/se ei koskenut kosketin: kosketinta: koskettimen: koskettimeen: koskettimesta ... koski: koskea: kosken: koskeen: koskesta: koskelle ... koti*: kotia: kodin: kotiin ... kotiin* Mihin? kotona* Missä? kotoa* Mistä? (mennä / lähteä / tulla) kotiin (Mihin?) Menetkö nyt kotiin? Lähden jo kotiin. Tulen kotiin noin kello 18.00. (olla) kotona (Missä?) Oletteko te viikonloppuna kotona? Illalla minä olen kotona. (lähteä) kotoa (Mistä?) Lähden kotoa kello 7.30. kotieläin: -eläintä: -eläimen: -eläimeen: -eläimestä: -eläimelle ... koti|maa*: -maata: -maan: -maahan: -maasta ... koti|matka: -matkaa: -matkan: -matkaan: -matkasta: -matkalla ... Hyvää kotimatkaa!* kotitehtävä: -tehtävää: -tehtävän: -tehtävään: -tehtävästä ...(= harjoitus) koti|työt: -töitä: -töissä: -töihin: -töistä ... (monikko) (= taloustyöt) koti|äiti: -äitiä: -äidin: -äitiin: -äidistä: -äidille ... kotoa* (Mistä?) (olla) kotoisin* Mistä kaupungista / maasta sinä olet kotoisin? (= Missä kaupungissa /maassa sinä asuit, kun olit lapsi?) kotona* Kotona luen ja laitan ruokaa. Kotona teen harjoitukset. koulu*: koulua: koulun: kouluun: koulusta: koululle ... koululainen: koululaista: koululaisen: koululaiseen: koululaisesta: koululaiselle ... koulutus: koulutusta: koulutuksen: koulutukseen: koulutuksesta ... kova*: kovaa: kovan: kovaan: kovasta: kovalle: kovalta ... kova + -MAAN Mitä tekemään? kovasti* kovin krapula: krapulaa: krapulan: krapulaan: krapulasta ... (arkikieltä) (olla) krapulassa Kenellä on krapula? minulla on krapula / minulla ei ole krapula(a) Kreikka*: Kreikkaa: Kreikan: Kreikkaan: Kreikasta ... kuin* Hän on vanhempi kuin minä. Kuinka?* (= Miten?) kuitenkaan kuitenkin kuitti: kuittia: kuitin: kuittiin: kuitista ... kuiva*: kuivaa: kuivan: kuivaan: kuivasta: kuivalle: kuivalta ... KUIVA|TA (4) +objekti he kuivaajat Minkä? Mitkä? Mitä? kuivaan/en kuivaa kuivasin/en kuivannut KUIVU|A (1) Missä? ne kuivu jät se kuivuu/se ei kuivu se kuivui/se ei kuivunut Kuka?* Ketä?* Kenet?* Kenellä on?* Kenelle?* Keneltä?* Keneen?* Kenestä?* Ketkä?* kuka tahansa (ei) kukaan* Kukaan ei tiedä, missä hän on. kukin: kutakin: kunkin: kuhunkin: kustakin: kullekin: kultakin ... kukka*: kukkaa: kukan: kukkaan: kukasta: kukalle ... kukat*: kukkia: kukissa: kukkiin: kukista: kukille ... (monikko) KUKKI|A (1) ne kukki jät Miten? Missä? Milloin? se kukkii/se ei kuki se kukki/se ei kukkinut KULJETTA|A (1) + objekti he kuljettajat Mitä? Minkä? Mitkä? Mistä? Mihin? kuljetan/en kuljeta kuljetin/en kuljettanut kuljettaja*: kuljettajaa: kuljettajan: kuljettajaan: kuljettajasta: kuljettajalle: kuljettajalta ... 286
KIELIOPPIOSA kuljetus: kuljetusta: kuljetuksen: kuljetukseen: kuljetuksesta ... kuljetus Mistä? Mihin? KULKE|A* (1) + -LLA ne/he kulke|vat Mistä? Mihin? (Missä?) Milloin? Mihin aikaan? Millä? kuljen/en kulje kuljin/en kulkenut se kulkee/se ei kulje se kulki/se ei kulkenut kulma: kulmaa: kulman: kulmaan: kulmasta ... kulta: kultaa: kullan: kultaan: kullasta: kullalle ... KULU IA* (1) ne kuluivat Miten? se kuluu/se ei kulu se kului/se ei kulunut kulunut: kulunutta: kuluneen: kuluneeseen: kuluneesta: kuluneelle: kuluneelta ... (Minkä ajan?) kuluttua* (genetiivi+ kuluttua) viiden minuutin kuluttua tunnin kuluttua puolen tunnin kahden tunnin kuluttua viikon kuluttua kuukauden kuluttua vuoden kuluttua kumisaapas: -saapasta: -saappaan: -saappaaseen: -saappaasta ... kummallinen: kummallista: kummallisen: kummalliseen: kummallisesta: kummalliselle: kummalliselta ... kummallisesti Kumpi?* kumpi: kumpaa: kumman: kumpaan: kummasta: kummalle: kummalta ... (ei) kumpikaan Kumpikaan ei asu täällä. kumpikin* (= molemmat) kun* Lähden kotiin, kun aurinko laskee. kuningas: kuningasta: kuninkaan: kuninkaaseen: kuninkaasta: kuninkaalle: kuninkaalta ... kuningatar: kuningatarta : kuningataren: kuningatareen: kuningataresta: kuningatarelle: kuningatarelta ... kunnes (olla) kunnossa kunta: kuntaa: kunnan: kuntaan: kunnasta: kunnalle ... kunto*: kuntoa: kunnon: kuntoon: kunnosta ... (tulla) kuntoon kunto|sali*: -salia: -salin: -saliin: -salista: -salille: -salilta ... (mennä) (kunto)salille (= mennä punttikselle) (arkikieltä) KUOL|LA* (3) ne/he kuole|vat Mihin? Missä? [koska ...] se kuolee/se ei kuole se kuoli/se ei kuollut kuollut: kuolluta: kuolleen: kuolleeseen: kuolleesta: kuolleelta ... KUORSA|TA (4) he kuorsaa|vat Miten? (paljon, kovasti) kuorsaan/en kuorsaa kuorsasin/en kuorsannut kuppi*: kuppia: kupin: kuppiin: kupista ... kurdi*: kurdia: kurdin: kurdiin: kurdista: kurdille ... kurdit*: kurdeja: kurdeihin: kurdeista: kurdeilla ...(monikko) kurkku*: kurkkua: kurkun: kurkkuun: kurkusta ...(vihreä vihannes) kurkku*: kurkkua: kurkun: kurkkuun: kurkusta ... (ihmisen tai eläimen) Kenellä on kurkku kipeä? minulla on kurkku kipeä/ minulla ei ole kurkku kipeä kurssi*: kurssia: kurssin: kurssiin: kurssista: kurssille: kurssilta ... (mennä) kurssille (tulla) kurssilta (osallistua) kurssiin/kurssille (pitää) kurssista kustantaja: kustantajaa: kustantajan: kustantajaan: kustantajasta: kustantajalle ... kuten kutonen: kutosta: kutosen: kutoseen: kutosesta: kutoselle: kutoselta ... kutsu*: kutsua: kutsun: kutsuun: kutsusta ... kutsu Mihin? KUTSUI A* (1) + objekti + -MAAN he kutsuivat Kenet? Ketkä? (Mitä? Ketä?) Mitä tekemään? kutsun/en kutsu kutsuin/en kutsunut kuu*: kuuta: kuun: kuuhun: kuusta ... Missä kuussa? tammikuussa tässä kuussa ensi kuussa viime kuussa Kuuba*: Kuubaa: Kuuban: Kuubaan: Kuubasta ... kuudes*: kuudeta: kuudennen: kuudenteen: kuudennesta: kuudennelle ... = 6. kuudes|kymmenes = 60. kuudestoista* = 16. kuu|kausi*: kuukauta: kuukauden: kuukauteen: kuukaudesta ... kuula|kärki|kynä: -kynää: -kynän: -kynään: -kynästä: -kynällä ... Kuulemiin!* KUUL|LA* (3) + objekti / -STA he kuule|vat Mitä? Minkä (asian)? Mistä (asiasta?) Keneltä? [että ...] kuulen/en kuule kuulin/en kuullut kuulo: kuuloa: kuulon: kuuloon: kuulosta ... KUULU|A* (1) ne kuuluivat Mihin? Kenelle? se kuuluu/se ei kuulu se kuului/se ei kuulunut kuuluisa: kuuluisaa: kuuluisan: kuuluisaan: kuuluisasta: kuuluisalle ... (olla) kuuluisa Mistä (asiasta)? [siitä, että ...] kuuma*: kuumaa: kuuman: kuumaan: kuumasta: kuumalle: kuumalta ... On kuuma ilma. Kattila on kuuma. Kenellä on kuuma? minulla on kuuma / minulla ei ole kuuma minulla oli kuuma / minulla ei ollut kuuma kuume*: kuumetta: kuumeen: kuumeeseen: kuumeesta ... Kenellä on kuume(tta)? minulla on kuume(tta) / minulla ei ole kuumetta KUUNNEL|LA* (3) + objekti he kuuntelevat Mitä? Ketä? (Minkä loppuun?) kuuntelen/en kuuntele kuuntelin/en kuunnellut kuusi: kuusta: kuusen: kuuseen: kuusesta ... (puu) kuusi*: kuutta: kuuden: kuuteen: kuudesta: kuudelle: kuudelta ... = 6 kuusikymmentä* = 60 kuusisataa* = 600 kuusi jtoista* = 16 kuva*: kuvaa: kuvan: kuvaan: kuvasta ... kuva Kenestä? Mistä? 287
KUVA|TA (4) +objekti he/ne kuvaa|vat Mitä? Ketä? (Minkä? Kenet?) kuvaan/en kuvaa kuvasin/en kuvannut kuvataiteilija: -taiteilijaa: -taiteilijan: -taiteilijaan: -taiteilijasta: -taiteilijalle ... KUVITEL|LA (3) + objekti he kuvittelemat Mitä? [että ...] kuvittelen/en kuvittele kuvittelin/en kuvitellut kyky: kykyä: kyvyn ... kyljys: kyljystä: kyljyksen: kyljykseen: kyljyksestä ... kyllä* KYLLÄSTY|Ä* (1) + illatiivi (-mise|en) he kyllästyivät Mihin? Keneen? Minkä tekemiseen? kyllästyn/en kyllästy kyllästyin/en kyllästynyt Kyllästyin siihen kirjaan / työhön / kurssiin / opiskeluun / ruoan laittamiseen / Siiri-tätiin / häneen / kaikkeen ... kylmä*: kylmää: kylmän: kylmään: kylmästä: kylmälle: kylmältä ... On kylmä ilma. Huone on kylmä. Kenellä on kylmä? minulla on kylmä / minulla ei ole kylmä minulla oli kylmä / minulla ei ollut kylmä KYLPE|Ä (1) he kylpe|vät Missä? Milloin? kylven/en kylve kylvin/en kylpenyt kylpy: kylpyä: kylvyn: kylpyyn: kylvystä ... kylpylämme: -ammetta: -ammeen: -ammeeseen: -ammeesta ... kylpyhuone*: -huonetta: -huoneen: -huoneeseen: -huoneesta ... kylä*: kylää: kylän: kylään: kylästä: kylälle ... (olla / käydä) kylässä (= vierailla jonkun luona) (tulla / mennä / lähteä) kylään (kutsua) kylään kymmenen*: kymmentä: kymmenen: kymmeneen: kymmenestä: kymmenelle: kymmeneltä... = 10 kymmenes* = 10. kymmenes*: kymmenettä: kymmenennen: kymmenenteen: kymmenennestä: kymmenennelle ... kymppi: kymppiä: kympin: kymppiin: kympistä ... kynsi: kynttä: kynnen: kynteen: kynnestä ... kynttilä: kynttilää: kynttilän: kynttilään: kynttilästä ... kynä*: kynää: kynän: kynään: kynästä: kynällä ... Kypros*: Kyprosta: Kyproksen: Kyprokseen: Kyproksesta: Kyprokselle: Kyprokselta ... kypsä: kypsää: kypsän: kypsään:kypsästä: kypsälle: kypsältä ... (Ф raaka) KYSEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti / -STA he kysele|vät Mitä? Mistä? Kenestä? Keneltä? kyselen/en kysele kyselin/en kysellyt kysymys*: kysymystä: kysymyksen: kysymykseen: kysymyksestä ... KYSY|Ä* (1) + partitiiviobjekti he kysyivät Mitä? (Ketä?) Keneltä? Mistä? kysyn/en kysy kysyin/en kysynyt kytkin: kytkintä: kytkimen: kytkimeen: kytkimestä ... (olla) kännissä (arkikieltä) (= (olla) humalassa) kännykkä*: kännykkää: kännykän: kännykkään: kännykästä ... kännykkä* (arkikieltä) (= matkapuhelin) käsi*: kättä: käden: käteen: kädestä ... kädet* (monikko) käsineet: käsineitä: käsineistä ... (monikko) KÄSITEL|LÄ (3) + objekti he käsittelevät Mitä asiaa? Minkä asian? Mitkä asiat? käsittelen/en käsittele käsittelin/en käsitellyt käsittely: käsittelyä: käsittelyn: käsittelyyn: käsittelystä ... KÄSITTÄ|Ä (1) + objekti he käsittävät Minkä? Mitä? [että ...] käsitän/en käsitä käsitin/en käsittänyt käsittä|ä (1) = ymmärtä\ä (1), taju\ta (4) KÄSKE|Ä (1) + objekti + -MAAN he käske|vät Kenet? Ketkä? Minkä? Mitkä? Ketä? Mitä? Mihin? Mitä tekemään? käsken/en käske käskin/en käskenyt käteinen: käteistä: käteisen: käteiseen: käteisestä: käteisellä ... KÄTEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti he kättele|vät Ketä? kättelen/en kättele kättelin/en kätellyt KÄVEL|LÄ* (3) he kävele|vät (Mistä?) Mihin? Missä? kävelen/en kävele kävelin/en kävellyt kävely: kävelyä: kävelyn: kävelyyn: kävelystä: kävelylle ... (lähteä) kävelylle KÄVELYTTÄ|Ä (1) + objekti (koiraa) he kävelyttävät Mitä? (Ketä?) kävelytän/en kävelytä kävelytin/en kävelyttänyt KÄY|DÄ* (2) = mennä (ja tulla takaisin) he käy|vät Missä? käyn/en käy kävin/en käynyt Käyn kaupassa/kioskilla. KÄY|DÄ* (2) = sopi\a (1) ne käy|vät Kenelle? se käy/se ei käy se kävi/se ei käynyt Käykö se sinulle? (= Sopiiko se sinulle?) KÄY|DÄ (2) + objekti he käy|vät Mitä? (koulua, sotaa, keskustelua) käyn/en käy kävin/en käynyt Hän käy vielä koulua. käynti: käyntiä: käynnin: käyntiin: käynnistä ... Kiitos käynnistä!* Hän pani moottorin käyntiin. käynti|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista ... KÄYTTÄYTY|Ä (1) he käyttäytyivät Miten? (hyvin / huonosti) käyttäydyn/en käyttäydy käyttäydyin/en käyttäytynyt KÄYTTÄ|Ä* (1) + objekti he käyttä|vät Mitä? (Minkä loppuun?) käytän/en käytä käytin/en käyttänyt käyttö: käyttöä: käytön: käyttöön: käytöstä ... käytävä: käytävää: käytävän: käytävään: käytävästä ... käännös: käännöstä: käännöksen: käännökseen: käännöksestä ... käännös Mistä (kielestä)? Mihin (kieleen)? 288
KIELIOPPIOSA KÄÄNTY|Ä* (1) he kääntyivät Mistä? Mihin? Missä? käännyn/en käänny käännyin/en kääntynyt kääntäjä: kääntäjää: kääntäjän: kääntäjään: kääntäjästä: kääntäjälle: kääntäjältä: kääntäjäksi ... KÄÄNTÄ|Ä* (1) + objekti he kääntä|vät Mitä? (pihviä, sivua; tekstiä) Minkä tekstin? Mistä kielestä? Mihin kieleen? käännän/en käännä käänsin/en kääntänyt (kääntää) englanniksi Miksi kieleksi? köyhä*:köyhää: köyhän: köyhään: köyhästä: köyhälle: köyhältä ... köysi: köyttä: köyden: köyteen: köydestä ... L laaja: laajaa: laajan: laajaan: laajasta: laajalle ... LAATII A (1) +objekti he laati|vat Minkä? Mitkä? Mitä? laadin/en laadi laadin/en laatinut laatikko*: laatikkoa: laatikon: laatikkoon: laatikosta ... laatu: laatua: laadun: laatuun: laadusta ... lahja*: lahjaa; lahjan: lahjaan: lahjasta ...(Keneltä?) Kenelle? Kiitos lahjasta!* (saada / antaa) lahjaksi lahti*: lahtea: lahden: lahteen: lahdesta: lahdelle: lahdelta ... laiha: laihaa: laihan: laihaan: laihasta: laihalle: laihalta ... LAIHTUI A (1) he laihtuivat laihdun/en laihdu laihduin/en laihtunut laina*: lainaa: lainan: lainaan: lainasta ... (saada / antaa) lainaksi LAINA|TA* (4) + objekti he lainaajat Mitä? Minkä? Mitkä? Kenelle? Keneltä? lainaan/en lainaa lainasin/en lainannut laiska*: laiskaa: laiskan: laiskaan: laiskasta: laiskalle: laiskalta ... laiska + -MAAN Mitä tekemään? laite: laitetta: laitteen: laitteeseen: laitteesta: laitteella ... laitos: laitosta: laitoksen: laitokseen: laitoksesta: laitokselle ... LAITTA|A* (1) + objekti he laittajat Mitä? Minkä? Mitkä? Mihin? laitan/en laita laitoin/en laittanut laitta|a (1) = pan\na (3) (Mihin?) Iaitta|a ruokaa = teh\dä ruokaa laituri*: laituria: laiturin: laituriin: laiturista: laiturille: laiturilta ... laiva*: laivaa: laivan: laivaan: laivasta: laivalla ... laji: lajia: lajin: lajiin: lajista ... LAKAIS|TA(3) +objekti he lakaisejat Mitä? Minkä? Mitkä? lakaisen/en lakaise lakaisin/en lakaissut lakana: lakanaa: lakanan: lakanaan: lakanasta ... LAKA|TA (4) + -MASTA he/ne lakkaajat Mitä tekemästä? lakkaan/en lakkaa lakkasin/en lakannut laki: lakia: lain: lakiin: laista: lailla ... Iaki|mies: -miestä: -miehen: -mieheen: -miehestä: -miehelle ... lakko: lakkoa: lakon: lakkoon: lakosta ... (olla) lakossa (mennä) lakkoon lama: lamaa: laman: lamaan: lamasta ... lammas*: lammasta: lampaan: lampaaseen: lampaalle... lampi: lampea: lammen: lampeen: lammesta: lammelle ... lamppu*: lamppua: lampun: lamppuun: lampusta ... lanka: lankaa: langan: lankaan: langasta: langalla ... LANKA|TA (4) + objekti (arkikieltä) he lankkaajat (kengät) lankkaan/en tankkaa lankkasin/en tankannut Lappi*: Lappia: Lapin: Lappiin: Lapista ... lappu: lappua: lapun: lappuun: lapusta: lapulle ... (= paperinpala) lapsi*: lasta: lapsen: lapseen: lapsesta: lapselle ... lapset*: lapsia: lapsiin: lapsista: lapsille: lapsilta ... (monikko) lapsuus: lapsuutta: lapsuuden: lapsuuteen: lapsuudesta ... lasi*: lasia: lasin: lasiin: lasista ... LASKE|A* (1) + objekti he/ne laskejat Mitkä? Ketkä? Mitä? Minkä? Kenet? Mihin? lasken/en laske laskin/en laskenut laskin: laskinta: laskimen: laskimeen: laskimesta: laskimella ... lasku*: laskua: laskun: laskuun: laskusta: laskulle ... lasku|kone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella... laskujarjo: -varjoa: -varjon: -varjoon: -varjosta: -varjolla ... lattia*: lattiaa: lattian: lattiaan: lattiasta: lattialle: lattialta ... laturi: laturia: laturin: laturiin: laturista: laturilla ... lauantai*: lauantaita: lauantain: lauantaihin: lauantaista: lauantaina... laukku*: laukkua: laukun: laukkuun: laukusta ... LAULA|A* (1) (+ objekti) he laulajat (Minkä? Mitä?) Kenelle? Miten? laulan/en laula lauloin/en laulanut LAULEL|LA (3) (+ objekti) he laulelejat Mitä? Missä? laulelen/en laulele laulelin/en laulellut lause*: lausetta: lauseen: lauseeseen: lauseesta ... lautanen*: lautasta: lautasen: lautaseen: lautasesta: lautaselle: lautaselta ... leffa*: leffaa: leffan: leffaan: leffasta ... (arkikieltä) (= elokuva, filmi) (mennä / lähteä) leffaan (= elokuviin) (olla / käydä) leffassa (= elokuvissa) lehti*: lehteä: lehden: lehteen: lehdestä: lehdelle ... leijona: leijonaa: leijonan: leijonaan: leijonasta: leijonalle ... LEIKA|TA* (4) + objekti he leikkaajat Mitä? Minkä? Mitkä? Kenet? Millä? Kenelle? (leipää, paperia, kangasta; potilasta, potilaan) (saksilla, veitsellä, laserilla) leikkaan/en leikkaa leikkasin/en leikannut leikkaus: leikkausta: leikkauksen: leikkaukseen: leikkauksesta ... 289
leikki: leikkiä: leikin: leikkiin: leikistä ... LEIKKI|Ä* (1) + objekti / + -LLA he leikki|vät Mitä? Missä? Millä? Kenen kanssa? (rosvoa ja poliisia, kauppaa, koulua, kotia; autolla, nukella, pyssyillä, leluilla) leikin/en leiki leikin/en leikkinyt LEIPO|A* (1) + objekti he leipoivat Mitä? Minkä? Mitkä? leivon/en leivo leivoin/en leiponut leipä*: leipää: leivän: leipään: leivästä: leivälle ... leipä|kori: -koria: -korin: -koriin: -korista ... Ieipä|veitsi: -veistä: -veitsen: -veitseen: -veitsestä: -veitsellä ... Ieivin|jauhe: -jauhetta: -jauheen ... leivos: leivosta: leivoksen: leivokseen: -leivoksesta ... leivänpaahdin: -paahdinta: -paahtimen: -paahtimeen: -paahtimesta: -paahtimella ... lemmikkieläin: -eläintä: -eläimen: -eläimeen: -eläimestä: -eläimelle ... lempi-* lempikirjailija: -kirjailijaa: -kirjailijan: -kirjailijaan: -kirjailijasta: -kirjailijalle ... lempinimi: -nimeä: -nimen: -nimeen: -nimestä: -nimellä ... lempiväri: -väriä: -värin: -väriin: -väristä: -värillä ... LENKKEILLÄ* (3) he lenkkeile|vät Missä? Milloin? lenkkeilen/en lenkkeile lenkkeilin/en lenkkeillyt lenkki*: lenkkiä: lenkin: lenkkiin: lenkistä: lenkille ... (lähteä / mennä) lenkille Mihin? (- lähteä juoksemaan, lähteä kävelylle) (käydä / olla) lenkillä Missä? (tulla) lenkiltä Mistä? lenkkimakkara: -makkaraa: -makkaran: -makkaraan: -makkarasta... lenkki|tossut: -tossuja: -tossuihin: -tossuista: -tossuilla ... (monikko) lento*: lentoa: lennon: lentoon: lennosta ... lento Mistä? Mihin? lentoasema: -asemaa: -aseman: -asemalle: -asemalta ... lentokenttä*: -kenttää: -kentän: -kentälle: -kentältä ... lento|kone*: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... lentopallo: -palloa: -pallon: -palloon: -pallosta ... lentäjä: lentäjää: lentäjän: lentäjään: lentäjästä: lentäjälle: lentäjältä ... LENTÄ|Ä* (1) he/ne lentä|vät Mistä? Mihin? Millä? Missä? lennän/en lennä lensin/en lentänyt leski: leskeä: lesken: leskeen: leskestä: leskelle: leskeltä ... leveä: leveää: leveän: leveään: leveästä: leveälle: leveältä ... levy*: levyä: levyn: levyyn: levystä: levylle: levyltä ... levysoitin: -soitinta: -soittimen: -soittimeen: -soittimesta ... LEVÄ|TÄ* (4) he lepää|vät Missä? Kuinka kauan? lepään/en lepää lepäsin/en levännyt liesi: liettä: lieden: liedelle: liedeltä ... (= hella) LIFTA|TA (4) (arkikieltä) he liftaa|vat Mistä? Mihin? liftaan/en liftaa liftasin/en liftannut liha*: lihaa: lihan: lihaan: lihasta ... lihas: lihasta: lihaksen: lihakseen: lihaksesta ... lihava: lihavaa: lihavan: lihavaan: lihavasta: lihavalle: lihavalta ... liian* liian pieni/suuri/kallis liian kaukana liian paljon (- liikaa) liikaa* Hän juo liikaa. Tässä ruoassa on liikaa suolaa (= liian paljon suolaa). liike*: liikettä: liikkeen: liikkeeseen: liikkeestä: liikkeelle ... Iiike|mies: -miestä: -miehen: -mieheen: -miehestä: -miehelle ... liikenne*: liikennettä: liikenteen: liikenteeseen: liikenteestä ... LIIKKUI A* (1) he/ne liikkuivat Mistä? Mihin? Missä? Millä? Miten? (paljon, vähän, nopeasti, hitaasti...; bussilla, junalla, omalla autolla...) liikun/en liiku liikuin/en liikkunut liina: liinaa: liinan: liinaan: liinasta: liinalle ... likainen*: likaista: likaisen: likaiseen: likaisesta: likaiselle: likaiselta ... Iims(k)a (arkikieltä) (= limonadi) limsa: limsaa: limsan: limsaan: limsasta ... linja: linjaa: linjan: linjaan: linjasta: linjalle: linjalta ... linja|-auto: -autoa: -auton: -autoon: -autosta: -autolla ... (= bussi) linna: linnaa: linnan: linnaan: linnasta ... Linnan|mäki: Linnanmäkeä: Linnanmäen: Linnanmäelle ... lintu*: lintua: linnun: lintuun: linnusta: linnulle ... lippu*: lippua: lipun: lippuun: lipusta ... lippu* Mihin? lipputanko: -tankoa: -tangon: -tankoon: -tangosta ... (Minkä?) lisäksi (genetiivi + lisäksi) sen lisäksi kaiken lisäksi LISÄ|TÄ* (4) + objekti he lisää|vät Mitä? Minkä? Mitkä? Mihin? [että ...] lisään/en lisää lisäsin/en lisännyt lisää* Mitä? Otatko lisää (ruokaa/juotavaa)? liukas: liukasta: liukkaan: liukkaaseen: liukkaasta: liukkaalle: liukkaalta ... LIU KASTU| A (1) he liukastuivat Mihin? Missä? liukastun/en liukastu liukastuin/en liukastunut lohi*: lohta: lohen: loheen: lohesta ... loistava: loistavaa: loistavan: loistavaan: loistavasta: loistavalle: loistavalta ... loistava + -MAAN Mitä tekemään? loka|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... loma*: lomaa: loman: lomaan: lomasta: lomalle: lomalta ... (lähteä / mennä) lomalle Mihin? (olla) lomalla Missä? (tulla) lomalta Mistä? lomake: lomaketta: lomakkeen: lomakkeeseen: lomakkeesta ... lompakko*: lompakkoa: lompakon: lompakkoon: lompakosta ... Lontoo*: Lontoota: Lontoon: Lontooseen: Lontoosta ... 290
KIELIOPPIOSA LOPETTA|A* (1) + objekti (-mise|n) he lopetta|vat Minkä? Mitkä? (kokouksen, työt...) Minkä tekemisen? lopetan/en lopeta lopetin/en lopettanut loppu*: loppua: lopun: loppuun: lopusta: lopulle ... (olla) lopussa LOPPUI A* (1) ne loppuivat Mihin aikaan? Milloin? Mistä? Keneltä? /koska ...] se loppuu/ se ei lopu se loppui/se ei loppunut lopuksi lopulta loppuunmyynti: -myyntiä: -myynnin: -myyntiin: -myynnistä ... loppuunmyyty LOUKA|TA (4) +objekti he/ne loukkaa|vat Ketä? Minkä? [kun ...] loukkaan/en loukkaa loukkasin/en loukannut LOUKKAANTUA (1) + -STA he loukkaantuivat Mistä? / Missä? [jos/kun/koska ...] loukkaannun/en loukkaannu loukkaannuin/en loukkaantunut lounas*: lounasta: lounaan: lounaaseen: lounaasta: lounaalle ... (lähteä / mennä) lounaalle Mihin? (olla / käydä) lounaalla Missä? (tulla) lounaalta Mistä? lounas|aika: -aikaa: -ajan: -aikaan: -ajasta: -aikana ... LUENNOIDA (2) + -STA he luennoijat Mistä asiasta? luennoin/en luennoi luennoin/en luennoinut luento: luentoa: luennon: luentoon: luennosta: luennolle ... (lähteä / mennä) luennolle Mihin? (olla) luennolla Missä? (tulla) luennolta Mistä? pitää luento = luennoida luentosali: -salia: -salin: -saliin: -salista ... luettelo: luetteloa: luettelon: luetteloon: luettelosta ... LUISTELI LA* (3) he luistele|vat Missä? Milloin? luistelen/en luistele luistelin/en luistellut luistimet: luistimia: luistimilla ... (monikko) luja: lujaa: lujan: lujaan: lujasta: lujalle: lujalta ... LUKE|A* (1) + objekti he luke|vat Mitä? Minkä? Mitkä? luen/en lue luin/en lukenut lukio: lukiota: lukion: lukioon: lukiosta ... LUKI|TA(5) + objekti (ovi, matkalaukku...) he lukitse|vat Minkä? Mitkä? lukitsen/en lukitse lukitsin/en lukinnut lukko*: lukkoa: lukon: lukkoon: lukosta ... (olla) lukossa (mennä / panna) lukkoon luku: lukua: luvun: lukuun: luvusta: luvulle: luvulta ... 1800-luvulla 60-luvulla lukumäärä: -määrää: -määrän: -määrään: -määrästä ... lukuisana: -sanaa: -sanan: -sanaan: -sanasta ... (= numero) lumi*: lunta: lumen: lumeen: lumesta: lumella ... (Minkä? Kenen?) luo* (= luokse) (genetiivi + luo) isoäidin luo LUO|DA (2) +objekti he luojat Mitä? Minkä? Mitkä? luon/en luo loin/en luonut Jumala loi maailman. luoda lunta (= lapioida lumi pois tieltä) luokka*: luokkaa: luokan: luokkaan: luokasta: luokalle: luokalta ... (Minkä? Kenen?) luokse* (genetiivi + luokse) ystävän luokse (Mihin?) (Minkä? Kenen?) luona* (genetiivi + luona) ystävän luona (Missä?) luonto*: luontoa: luonnon: luontoon: luonnosta: luonnolle ... luotettava: luotettavaa: luotettavan: luotettavaan: luotettavasta: luotettavalle: luotettavalta ... (Minkä? Kenen?) luota* (genetiivi + luota) ystävän luota (Mistä?) LUOTTA|A* (1) + illatiivi he luottajat Keneen? Mihin? [siihen, että ...] luotan/en luota luotin/en luottanut luotto*: luottoa: luoton: luottoon: luotosta: luotolle ... (ostaa) luotolla luotto|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista: -kortilla ... (maksaa) luottokortilla Millä? lupa: lupaa: luvan: lupaan: luvasta ... lupa Mihin? Minkä tekemiseen? lupaus: lupausta: lupauksen: lupaukseen: lupauksesta ... lusikka: lusikkaa: lusikan: lusikkaan: lusikasta: lusikalla ... LUUL|LA* (3) + objekti he luule jät [että ...] luulen/en luule luulin/en luullut luumu: luumua: luumun: luumuun: luumusta ... LUVA|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi he lupaajat Mitä? Minkä? Mitkä? Kenelle? (tehdä mitä) [että ...] lupaan/en lupaa lupasin/en luvannut lyhennys: lyhennystä: lyhennyksen: lyhennykseen: lyhennyksestä ... LYHENTÄ|Ä (1) + objekti he lyhentäjät Mitä? Minkä? Mitkä? Kenelle? lyhennän/en lyhennä lyhensin/en lyhentänyt lyhyt*: lyhyttä: lyhyen: lyhyeen: lyhyestä: lyhyelle: lyhyeltä ...(tpitkä) LYÖ|DÄ (2) + objekti he lyöjät Ketä? Mitä? Millä? lyön/en lyö löin/en lyönyt lähellä* (Ф kaukana) (Minkä? Kenen?) lähellä* (genetiivi+ lähellä) kirjaston lähellä lähellä (Mitä? Ketä?)* (lähellä + partitiivi) lähellä Itäkeskusta lähes (= melkein) LÄHETTÄ|Ä* (1) + objekti he lähettäjät Mitä? Minkä? Mitkä? (Kenet? Ketkä?) Mistä? Mihin? Kenelle? lähetän/en lähetä lähetin/en lähettänyt lähin* lähi|osoite: -osoitetta: -osoitteen: -osoitteeseen ... 291
LÄHTE |Ä* (1) he lähte|vät Mistä? Mihin? Mihin aikaan? Milloin? Kenen kanssa? [koska/kun ...] lähden/en lähde lähdin/en lähtenyt lähtö: lähtöä: lähdön: lähtöön: lähdöstä ... (olla) lähdössä lähtö (Mistä?) Mihin? läksyt: läksyjä: läksyissä: läksyihin: läksyistä ... (monikko) (arkikieltä) (= kotitehtävät, harjoitukset) lämmin*: lämmintä: lämpimän: lämpimään: lämpimästä: lämpimälle: lämpimältä ... LÄMMITTÄ|Ä (1) + objekti he lämmittäjät Mitä? Minkä? Mitkä? Ketä? lämmitän/en lämmitä lämmitin/en lämmittänyt lämpö: lämpöä: lämmön: lämpöön: lämmöstä ... lämpötila: -tilaa: -tilan: -tilaan: -tilasta ... länsi*: länttä: lännen: länteen: lännestä ... (^ itä) (Minkä?) läpi* (genetiivi + läpi) torin läpi läppäri: läppäriä: läppärin: läppäriin: läppäristä ... (arkikieltä) (= kannettava tietokone) lääke*: lääkettä: lääkkeen: lääkkeeseen: lääkkeestä ... lääketiede: -tiedettä: -tieteen: -tieteeseen: -tieteestä ... lääkäri*: lääkäriä: lääkärin: lääkäriin: lääkäristä: lääkärille: lääkäriltä ... löyly: löylyä: löylyn: löylyyn: löylystä ... LÖYTY|Ä* (1) ne löytyivät Mistä? se löytyy/sitä ei löydy se löytyi/sitä ei löytynyt LÖYTÄ|Ä* (1) + objekti he löytäjät Mitä? Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? Mistä? löydän/en löydä löysin/en löytänyt M maa*: maata: maan: maahan: maasta: maalle: maalta ... maa|ilma*: maailmaa: maailman: maailmaan: maailmasta: maailmalle ... maailman|mestaruus: -mestaruutta: -mestaruuden: -mestaruuteen: -mestaruudesta ... maalaistalo: -taloa: -talon: -taloon: -talosta ... maalari: maalaria: maalarin: maalariin: maalarista: maalarille: maalarilta ... MAALA|TA* (4) + objekti he maalaajat Minkä? Mitkä? Mitä? Millä? maalaan/en maalaa maalasin/en maalannut maalaus: maalausta: maalauksen: maalaukseen: maalauksesta ... maali: maalia: maalin: maaliin: maalista: maalilla ... (väriseos) maali: maalia: maalin: maaliin: maalista: maalilla ... (kohde) (jalkapallossa, jääkiekossa ...) maalipurkki: -purkkia: -purkin: -purkkiin: -purkista ... maalis|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... maalla* (= maaseudulla; mökillä) maanantai*: maanantaita: maanantain: maanantaihin: maanantaista: maanantaina ... maa|seutu: -seutua: -seudun: -seutuun: -seudusta: -seudulle: -seudulta ... MAA|TA (4) he makaajat Missä? makaan/en makaa makasin/en maannut mahdollinen*: mahdollista: mahdollisen: mahdolliseen: mahdollisesta: mahdolliselle: mahdolliselta ... Onko mahdollista (tehdä jotakin)? mahdollisuus: mahdollisuutta: mahdollisuuden: mahdollisuuteen: mahdollisuudesta ... mahdoton: mahdotonta: mahdottoman: mahdottomaan: mahdottomasta: mahdottomalle: mahdottomalta ... Se on mahdotonta. MAHTA|A (1) (+ 1. infinitiivi) (ne/he) mahtajat (se) mahtaa/(se) ei mahda (se) mahtoi/(se) ei mahtanut Asialle ei mahda mitään! (- Asialle ei voi mitään.) mahtava: mahtavaa: mahtavan: mahtavaan: mahtavasta: mahtavalle: mahtavalta ... MAINI|TA (5) + objekti / -STA he mainitsejat Mitä? Mistä asiasta? Kenelle? [että ...] mainitsen/en mainitse mainitsin/en maininnut mainos: mainosta: mainoksen: mainokseen: mainoksesta ... maisema: maisemaa: maiseman: maisemaan: maisemasta ... MAISTA|A(1) + partitiiviobjekti he maistajat Mitä? maistan/en maista maistoin/en maistanut MAISTU|A (1) + -LTA/ -LLE ne maistuivat Miltä? Kenestä? Kenelle? se maistuu / se ei maistu se maistui /se ei maistunut Se maistui hyvältä/pahalta. Se ei maistunut miltään. maito*: maitoa: maidon: maitoon: maidosta ... maitopurkki: -purkkia: -purkin: -purkkiin: -purkista ... makaroni: makaronia: makaronin: makaroniin: makaronista ... makaronilaatikko: -laatikkoa: -laatikon: -laatikkoon: -laatikosta ... makea*: makeaa: makean: makeaan: makeasta: makealle: makealta ... (Ф hapan) makeinen: makeista: makeisen: makeiseen: makeisesta ... makkara*: makkaraa: makkaran: makkaraan: makkarasta ... maksa: maksaa: maksan: maksaan: maksasta ... MAKSA|A* (1) + objekti he maksajat Minkä? Mitkä? Mitä? Millä? Kenelle? Milloin? maksan/en maksa maksoin/en maksanut MAKSA|A* (1) ne maksajat Kuinka paljon? se maksaa/se ei maksa se maksoi/se ei maksanut maksu: maksua: maksun: maksuun: maksusta ... maku: makua: maun: makuun: mausta: maulla ... makuuhuone: -huonetta: -huoneen: -huoneeseen: -huoneesta ... malja: maljaa: maljan: maljaan: maljasta ... maljakko: maljakkoa: maljakon: maljakkoon: maljakosta ... malli: mallia: mallin: malliin: mallista ... 292
KIELIOPPIOSA manner: mannerta: manteren: manterelle: mantereita ... mansikka*: mansikkaa: mansikan: mansikkaan: mansikasta: mansikalta ... mappi: mappia: mapin: mappiin: mapista ... (= kansio) marja*: marjaa: marjan: marjaan: marjasta ... (lähteä / mennä) marjaan Mihin? (olla / käydä) marjassa Missä? (tulla) marjasta Mistä? marmeladi: marmeladia: marmeladin: marmeladiin: marmeladista ... marras|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... matala: matalaa: matalan: matalaan: matalasta: matalalle: matalalta ... matematiikka: matematiikkaa: matematiikan: matematiikkaan: matematiikasta ... matka*: matkaa: matkan: matkaan: matkasta: matkalle: matkalta ... (lähteä) matkalle Mihin? (olla) matkalla Missä? (tulla) matkalta Mistä? (pitkä / lyhyt) matka Mistä? Mihin? matkailu: matkailua: matkailun: matkailuun: matkailusta ... matkalaukku*: -laukkua: -laukun: -laukkuun: -laukusta ... matkalippu*: -lippua: -lipun: -lippuun: -lipusta ... matka|muisto: -muistoa: -muiston ... (ostaa) matkamuistoja (monikko) matkapuhelin*: -puhelinta: -puhelimen: -puhelimeen: -puhelimesta ... MATKUSTA|A* (1) he matkusta|vat (Mistä?) Mihin? Missä? Millä? Milloin? Kenen kanssa? matkustan/en matkusta matkustin/en matkustanut mato: matoa: madon: matoon: madosta ... matto*: mattoa: maton: mattoon: matosta: matolle: matolta ... mauste: maustetta: mausteen: mausteeseen: mausteesta ... me*: meitä: meidän: meidät: meissä: meihin: meistä: meillä: meille: meiltä ... meistä ... mehu*: mehua: mehun: mehuun: mehusta ... M El KA|TA (4) + objekti (arkikieltä) he meikkaa|vat Kenet? Ketä? Mitä? (itsensä, itseänsä) meikkaan/en meikkaa meikkasin/en meikannut meikki: meikkiä: meikin ... mekko: mekkoa: mekon: mekkoon: mekosta: mekolle ... melkein* melkein koko päivän melko* melko kallis melko hyvin melu: melua: melun: meluun: melusta ... (= meteli; kova häiritsevä ääni) MEN|NÄ* (3) he/ne menejvät (Mistä?) Mihin? Millä? Milloin? menen/en mene menin/en mennyt meno*: menoa: menon: menoon: menosta ... (olla) menossa Mihin? meno|matka: -matkaa: -matkan: -matkaan: -matkasta: -matkalla ... Mihin? meno-paluu merenranta*: -rantaa: -rannan: -rantaan: -rannasta: -rannalle: -rannalta ... meri*: merta: meren: mereen: merestä: merelle: mereltä ... merkillinen: merkillistä: merkillisen: merkilliseen: merkillisestä: merkilliselle: merkilliseltä ... merkitys: merkitystä: merkityksen: merkitykseen: merkityksestä ... MERKI|TÄ* (5) + objekti ne/he merkitse!vät Mitä? Minkä? Mitkä? [(sitä), että ...] se merkitsee/se ei merkitse se merkitsi/se ei merkinnyt merkki*: merkkiä: merkin: merkkiin: merkistä ... mesi: mettä: meden: meteen: medestä ... meteli: meteliä: metelin: meteliin: metelistä ... (= melu, kova ääni) metri*: metriä: metrin: metriin: metristä: metrillä ... metro*: metroa: metron: metroon: metrosta: metrolla ... metsä*: metsää: metsän: metsään: metsästä ... metsästys: metsästystä: metsästyksen: metsästykseen: metsästyksestä ... (harrastaa) metsästystä (Mitä?) METSÄSTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti he metsästäjät Mitä?(eläimiä) metsästän/en metsästä metsästin/en metsästänyt mielellään* (= mielellänsä) mielelläni (minä) mielelläsi (sinä) mielellään (hän) mielellämme (me) mielellänne (te) mielellään (he) mielenkiintoinen*: mielenkiintoista: mielenkiintoisen: mielenkiintoiseen: mielenkiintoisesta: mielenkiintoiselle: mielenkiintoiselta ... (Kenen?) mielestä* (= jonkun mielipide) (genetiivi + mielestä) Danielin mielestä (minun) mielestäni (= minusta) (sinun) mielestäsi (= sinusta) hänen mielestään (= hänestä) (meidän) mielestämme (= meistä) (teidän) mielestänne (= teistä) heidän mielestään (= heistä) mieletön: mieletöntä: mielettömän: mielettömään: mielettömästä ... mielettömän hyvä (arkikieltä) (- oikein hyvä) mieli*: mieltä: mielen: mieleen: mielestä ... Mitä mieltä sinä olet? Minä olen samaa mieltä. Minä olen eri mieltä. Hänellä on paha mieli. (= Hän on surullinen.) Tässä ei ole mitään mieltä. (= Tässä ei ole mitään järkeä.) mieli|ruoka: -ruokaa: -ruoan: -ruokaan: -ruoasta ... (= lempiruoka) mielipide*: pidettä: -piteen: -piteeseen: -piteestä ... mielipide Mistä asiasta? Kenestä? Tämä on minun mielipiteeni tästä asiasta. mies*: miestä: miehen: mieheen: miehestä: miehelle: mieheltä ... MIETTI|Ä* (1) + partitiiviobjekti he miettii vät Mitä asiaa? mietin/en mieti mietin/en miettinyt Mitä(pä)s mietit? (= Mitä sinä mietit?) Asiaa täytyy vielä miettiä. Minun täytyy vielä miettiä tätä asiaa. mietti|ä* (1) = ay'ate/|/a (3), harki\ta (5) 293
Mihin?* (= Minne?) (ei) mihinkään Mihin aikaan?* (= Moneltako? Mihin kellonaikaan?) mikro|uuni: -uunia: -uunin: -uuniin: -uunista ... Miksi?* Miksi?* (= Minkä takia? Minkä tähden? Minkä vuoksi? Mistä syystä? Mitä varten?) Mikä?* mikä: mitä: minkä: mitkä: missä: mistä: mihin: millä: miltä: mille ... Mikä hätänä? (ei) mikään* miljoona*: miljoonaa: miljoonan: miljoonaan: miljoonasta: miljoonalla... miljöö: miljöötä: miljöön: miljööseen: miljööstä ... Millainen?* (= Minkälainen?) millainen: millaista: millaisen: millaisessa: millaisesta: millaiseen: millaisella: millaiselta: millaiselle ... Milloin?* (= Koska?) Millä menet? (bussilla, junalla) Millä leikkaat? (veitsellä, saksilla) Millä kadulla? Millä tiellä? Millä asemalla? Millä pysäkillä? Minkä takia? (= Miksi?) Minkä tähden? (= Miksi?) Minkä vuoksi? (= Miksi?) Minkälainen?* (- Millainen?) Minne?* (= Mihin?) minun mielestäni* (= minusta) minusta* (= minun mielestäni) Minusta tuntuu, että ... minuutti*: minuuttia: minuutin: minuuttiin: minuutista ... minä*: minua: minun: minut: minuun: minussa: minusta: minulle: minulla: minulta ... Missä?* missä tahansa (ei) missään* Mistä?* (ei) mistään Mistä se johtuu? Mistä syystä? (- Miksi?) Miten?* (= Kuinka?) Miten menee?* Miten sujuu?* (- Miten menee?) Mitä?* M itä (s) kuuluu?* (= Mitä (sinulle) kuuluu?) Mitä varten? (= Miksi?) (ei) mitään* mm. (= muun muassa) molemmat*: molempia: molemmissa: molempiin: molemmista: molemmilla: molemmille: molemmilta ... (monikko) Moneltako?* (= Mihin aikaan? Mihin kellonaikaan?) moni*: monta: monen: moneen: monesta: monelle: monelta ... monikko*: monikkoa: monikon: monikkoon: monikosta ... moottori*: moottoria: moottoriin: moottoriin: moottorista ... mopo: mopoa: mopon: mopoon: moposta: mopolla ... moskeija: moskeijaa: moskeijan: moskeijaan: moskeijasta ... Moskova*: Moskovaa: Moskovan: Moskovaan: Moskovasta ... MUISTA|A* (1) + objekti /1. infinitiivi he muista|vat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? (tehdä mitä) [että ...] muistan/en muista muistin/en muistanut muisti: muistia: muistin: muistiin: muistista ... (panna / kirjoittaa) muistiin muistijlehtiö: -lehtiötä: -lehtiön: -lehtiöön: -lehtiöstä ... muisti|tikku: -tikkua: -tikun: -tikkuun: -tikusta ... muisto: muistoa: muiston: muistoon: muistosta: muistoksi ... kaunis muisto Mistä? Kenestä? (antaa) muistoksi Kenelle? (saada) muistoksi Keneltä? MUISTUTTA|A(1) + partitiiviobjekti ne/he muistuttajat Ketä? Mitä? se muistuttaa/se ei muistuta se muistutti/se ei muistuttanut MUISTUTTA|A(1) + partitiiviobjekti he/ne muistuttajat Ketä? Mistä? [että ...] muistutan/en muistuta muistutin/en muistuttanut mukaan* Tule mukaan! (Mihin?) (tulla / lähteä) mukaan (Mihin?) (ottaa) mukaan (Mihin?) mukana* (olla) mukana (Missä?) Hänellä on kamera mukana. mukava*: mukavaa: mukavan: mukavaan: mukavasta: mukavalle: mukavalta ... (= kiva, hauska, miellyttävä, sopiva) multa: multaa: mullan: multaan: mullasta ... mummo*: mummoa: mummon: mummoon: mummosta: mummolle: mummolta ... (= isoäiti; vanha nainen) muna*: munaa: munan: munaan: munasta ... muoto: muotoa: muodon: muotoon: muodosta ... muovi: muovia: muovin: muoviin: muovista ... muovikassi*: -kassia: -kassin: -kassiin: -kassista ... murot: muroja: muroissa: muroihin: muroista ... (monikko) museo*: museota: museon: museoon: museosta: museolle: museolta ... musiikki*: musiikkia: musiikin: musiikkiin: musiikista ... musta*: mustaa: mustan: mustaan: mustasta: mustalle: mustalta ... (± valkoinen) musta*... (puhekieltä) (= minusta) mustikka*: mustikkaa: mustikan: mustikkaan: mustikasta: mustikalta ... mutta* Anteeksi, mutta tämä paikka on varattu. Uskomatonta mutta totta! muu*: muuta: muun: muuhun: muusta: muulle ... Entä muuta? (= Tuleeko muuta?) Ei muuta, kiitos. muussa tapauksessa muu syy muualla* (= toisessa paikassa) jossakin muualla muusikko: muusikkoa: muusikon: muusikkoon: muusikosta: muusikolle: muusikolta ... muutama*: muutamaa: muutaman: muutamaan: muutamasta: muutamalle: muutamalta ... 294
muutaman kerran muuten* muutos: muutosta: muutoksen: muutokseen: muutoksesta ... MUUTTA|A* (1) (uuteen asuntoon) he muuttajat (Mistä?) Mihin? [koska...] muutan/en muuta muutin/en muuttanut MUUTTA|A(1) +objekti he muuttajat Mitä? Minkä? Mitkä? (nimensä, tapansa, mielensä) muutan/en muuta muutin/en muuttanut MUUTTU|A* (1)(+ KSI) ne/he muuttujat Miten? Millaiseksi? se muuttuu/se ei muutu se muuttui/se ei muuttunut Tilanne ei muutu. Sinä olet muuttunut. mylly: myllyä: myllyn: myllyyn: myllystä: myllylle: myllyltä ... myrsky: myrskyä: myrskyn: myrskyyn: myrskystä ... MYY|DÄ* (2) + objekti he myyjät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? myyn/en myy myin/en myynyt myyjä: myyjää: myyjän: myyjään: myyjästä: myyjälle: myyjältä ... myynti: myyntiä: myynnin: myyntiin: myynnistä ... myyntipäällikkö: -päällikköä: -päällikön: -päällikköön: -päälliköstä: -päällikölle: -päälliköltä ... myöhemmin* Opiskelemme tämän asian myöhemmin. (olla / tulla / lähteä) myöhässä* (Ф ajoissa) Hän on aina myöhässä. Anteeksi, että olen myöhässä. MYÖHÄSTY|Ä* (1) he myöhästyjät Mistä? (junasta, bussista, koulusta, kokouksesta, tapaamisesta, treffeiltä...) myöhästyn/en myöhästy myöhästyin/en myöhästynyt myöhään* (Ф aikaisin) (tulla) myöhään kotiin (olla) myöhään töissä (herätä) myöhään aamulla (mennä) myöhään nukkumaan myös* mäki*: mäkeä: mäen: mäkeen: mäestä: mäelle: mäeltä ... (asua) Pukin|mäessä Missä? (tulla) Kannel|mäestä Mistä? (mennä) Niemen|mäkeen Mihin? Linnanmäki: (käydä / olla) Linnan|mäellä Missä? (mennä / lähteä) Linnan|mäelle Mihin? (tulla / lähteä) Linnan|mäeltä Mistä? mämmi: mämmiä: mämmin: mämmiin: mämmistä ... märkä: märkää: märän: märkään: märästä: märälle: märältä ... (Ф kuiva) määrä: määrää: määrän: määrään: määrästä ... MÄÄRÄ|TÄ (4) + objekti (+ -MAAN) he määrääjät Mitä? Minkä? Mitkä? (Kenet? Ketkä?) Kenelle? Mitä tekemään? [että ...] määrään/en määrää määräsin/en määrännyt määräys: määräystä: määräyksen: määräykseen: määräyksestä: määräyksellä ... mökki*: mökkiä: mökin: mökkiin: mökistä: mökille: mökiltä ... (mennä / lähteä) mökille Mihin? (olla / käydä) mökillä Missä? (tulla) mökiltä Mistä? N n. (= noin) naapuri*: naapuria: naapurin: naapuriin: naapurista: naapurille: naapurilta ... nahka: nahkaa: nah(k)an: nahkaan: nah(k)asta ... naimaton: naimatonta: naimattoman: naimattomaan: naimattomasta: naimattomalle: naimattomalta ... (mennä) naimisiin (olla) naimisissa nainen*: naista: naisen: naiseen: naisesta: naiselle: naiselta ... nakki: nakkia: nakin: nakkiin: nakista ... nakit: nakkeja: nakeissa: nakkeihin: nakeista ... (monikko) naulakko: naulakkoa: naulakon: naulakkoon: naulakosta ... NAU RA | A* (1)(+ -LLE) he naurajat Kenelle? Mille asialle/jutulle? Mistä syystä? = Miksi? [koska ...] nauran/en naura nauroin/en nauranut nauta: nautaa: naudan: nautaan: naudasta ... KIELIOPPIOSA naudanliha: -lihaa: -lihan: -lihaan: -lihasta ... NAUTTII A* (1) + -STA he nauttijat Mistä? Kenen seurasta? [siitä, että ...] nautin/en nauti nautin/en nauttinut ne*: niitä: niiden: niissä: niihin: niistä: niillä: niille: niiltä ... neiti: neitiä : neidin: neitiin: neidistä: neidille: neidiltä ... neliö: neliötä: neliön: neliöön: neliöstä ... neliö|metri: -metriä: -metrin: -metriin: -metristä ... neljä*: neljää: neljän: neljään: neljästä: neljälle: neljältä ... =4 neljäkymmentä* = 40 neljäjsataa* = 400 neljätoista* = 14 neljäs*: neljättä: neljännen: neljänteen: neljännestä: neljännelle ...= 4. neljäs|kymmenes = 40. neljäsjtoista* = 14. nelonen: nelosta: nelosen: neloseen: nelosesta: neloselle: neloselta ... nenä*: nenää: nenän: nenään: nenästä ... nenäliina: -liinaa: -liinan: -liinaan: -liinasta: -liinalla ... netti*: nettiä: netin: nettiin: netistä ... (arkikieltä) (= Internet) (olla / käydä) netissä neula: neulaa: neulan: neulaan: neulasta: neulalla ... neuvo: neuvoa: neuvon: neuvoon: neuvosta ... (kysyä) neuvoa Keneltä? Mistä? Kiitos neuvosta!* NEUVO|A* (1) + objekti (+ -MAAN) he neuvojat Ketä? Mitä tekemään? neuvon/en neuvo neuvoin/en neuvonut NEUVOTELI LA (3) + -STA he neuvottelejat Mistä asiasta? Kenen kanssa? neuvottelen/en neuvottele neuvottelin/en neuvotellut neuvottelu: neuvottelua: neuvottelun: neuvotteluun: neuvottelusta... neuvottelu Mistä (asiasta)? niemi*: niemeä: niemen: niemeen: niemestä: niemelle: niemeltä ... 295
niin* niin paljon Niin kai. Niin, mutta ... Niin on asia. Niinkö luulet? Se on vähän niin ja näin. niistä*... (puhekieltä) (= heistä) nimi*: nimeä: nimen: nimeen: nimestä: nimellä ... nimittäin (= näet; sillä) no* No niin!* noin* noin kolme kiloa noin kello kolme nojatuoli*: -tuolia: -tuolin: -tuoliin: -tuolista ... nolla*: nollaa: nollan: nollaan: nollasta ... =0 nolla astetta* = 0 °C nopea*: nopeaa: nopean: nopeaan: nopeasta: nopealle: nopealta ... nopeasti* (Ф hitaasti) normaali: normaalia: normaalin: normaaliin: normaalista ... NOSTA|A* (1) + objekti he/ne nostajat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? (Ketä?) Mistä? Mihin? nostan/en nosta nostin/en nostanut (nostaa) rahaa automaatista/tililtä En jaksa nostaa tätä kaappia. NOUDATTA|A(1) + partitiiviobjekti he noudattajat Mitä? (lakia, sääntöjä) noudatan/en noudata noudatin/en noudattanut NOUS|TA* (3) he/ne nouse jät Mistä? Mihin? nousen/en nouse nousin/en noussut ns. (= niin sanottu) nuha*: nuhaa: nuhan: nuhaan: nuhasta ... Kenellä on nuha? minulla on nuha / minulla ei ole nuha(a) NUKAHTA|A (1) he nukahtajat (Miten?) Mihin? nukahdan/en nukahda nukahdin/en nukahtanut nukke: nukkea: nuken: nukkeen: nukesta: nukelle ... NUKKU|A* (1) he nukkujat Missä? Miten? Kuinka kauan? Mihin asti?(kello kymmeneen asti) nukun/en nuku nukuin/en nukkunut NUKUTTA|A* (1) Ketä nukuttaa? heitä nukuttaa minua nukuttaa / minua ei nukuta minua nukutti / minua ei nukuttanut numero*: numeroa: numeron: numeroon: numerosta ... nuo*: noita: noiden: noissa: noihin: noista: noilla: noille: noilta ... nuori*: nuorta: nuoren: nuoreen: nuoresta: nuorelle: nuorelta ... nuorempi: nuorempaa: nuoremman: nuorempaan: nuoremmasta: nuoremmalle: nuoremmalta ... (komparatiivi) nuorin: nuorinta: nuorimman: nuorimpaan: nuorimmasta: nuorimmalle: nuorimmalta ... (superlatiivi) nurmikko: nurmikkoa : nurmikon: nurmikkoon: nurmikosta: nurmikolle ... nykyinen: nykyistä: nykyisen: nykyiseen: nykyisestä: nykyiselle ... nykyään* (= nykyisin, nykypäivinä, nyt) nyt* Nyt heti! Nyt tai ei koskaan. Nytkö jo? Nythän on niin, että ... näet (= nimittäin; sillä) NÄH|DÄ* (2) + objekti he näke jät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? (Mitä? Ketä?) [että ...] näen/en näe näin/en nähnyt nähtävyydet: nähtävyyksiä: nähtävyyksiin: nähtävyyksistä ... (monikko) näin* näin paljon näin korkea Onko näin? Näkemiin!* näkymä: näkymää: näkymän: näkymään: näkymästä ... (= näköala, maisema) NÄKY|Ä* (1) ne näky jät se näkyy/sitä ei näy se näkyi/sitä ei näkynyt näkö: näköä: näön: näköön: näöstä ... näkö|ala: -alaa: -alan: -alaan: -alasta ... (= maisema, näkymä) (Minkä? Kenen?) näköinen (genetiivi + näköinen) väsyneen näköinen äidin näköinen tämän näköinen näköinen: näköistä: näköisen: näköiseen: näköisestä: näköiselle... nälkä*: nälkää: nälän: nälkään: nälästä ... Kenellä on nälkä? minulla on nälkä / minulla ei ole nälkä minulla oli nälkä / minulla ei ollut nälkä nämä*: näitä: näiden: näissä: näihin: näistä: näillä: näille: näiltä ... näppäimistö: näppäimistöä: näppäimistön: näppäimistöön: näppäimistöstä... näytelmä: näytelmää: näytelmän: näytelmään: näytelmästä ... näyttelijä: näyttelijää: näyttelijän: näyttelijään: näyttelijästä: näyttelijälle: näyttelijältä ... näyttely: näyttelyä: näyttelyn: näyttelyyn: näyttelystä ... NÄYTTÄ|Ä* (1) + objekti he näyttäjät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? näytän/en näytä näytin/en näyttänyt NÄYTTÄ|Ä* (1) + -LTA he/ne näyttäjät Millaiselta? Miltä? (väsyneeltä, sairaalta, kamalalta, hienolta) näytän/en näytä näytin/en näyttänyt Miltä se näyttää? Näyttää (siltä), että ... näyttö: näyttöä: näytön: näyttöön: näytöstä: näytölle: näytöltä ... näytäntö: näytäntöä: näytännön: näytäntöön: näytännöstä ... näytös: näytöstä: näytöksen: näytökseen: näytöksestä ... o ODOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti he odottajat Mitä? Ketä? Mihin? Missä? [että ...] odotan/en odota odotin/en odottanut odottaa vauvaa (= olla raskaana) (Minkä?) ohella (genetiivi + ohella) työn ohella 296
(Minkä? Kenen?) ohi (genetiivi + ohi) (ajaa / mennä) ohi He ajavat kirkon / meidän ohi. Kipu / huono tuuli / suuttumus / flunssa menee pian ohi. ohjaaja: ohjaajaa: ohjaajan: ohjaajaan: ohjaajasta: ohjaajalle: ohjaajalta ... OHJAITA (4) +objekti he ohjaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Ketkä? Mistä? Mihin ohjaan/en ohjaa ohjasin/en ohjannut ohjelma*: ohjelmaa: ohjelman: ohjelmaan: ohjelmasta ... ohjelmoija: ohjelmoijaa: ohjelmoijan: ohjelmoijaan: ohjelmoijasta: ohjelmoijalle: ohjelmoijalta ... ohut*: ohutta: ohuen: ohueen: ohuesta: ohuelle: ohuelta ... (Фpaksu) oikea*: oikeaa: oikean: oikeaan: oikeasta: oikealle: oikealta ... (Ф väärä; vasen) (olla) oikeassa* (Ф (olla) väärässä) Sinä olet oikeassa. (olla) oikealla* (Ф (olla) vasemmalla) Oikealla on Kaupunginteatteri. oikeastaan oikein* (Ф väärin) Se on oikein. oikeus: oikeutta: oikeuden: oikeuteen: oikeudesta ... oikeustiede: -tiedettä: -tieteen: -tieteeseen: -tieteestä ... oire: oiretta: oireen: oireeseen: oireesta ... OKSENTA|A (1) (+ objekti) he oksentamat oksennan/en oksenna oksensin/en oksentanut Oksensin: olin sairas / humalassa / raskaana. oliivi*: oliivia: oliivin: oliiviin: oliivista ... oliivit*: oliiveja: oliiveissa: oliiveihin: oliiveista ... (monikko) oliiviöljy*: oliiviöljyä: -öljyn: -öljyyn: -öljystä ... Ole kiltti!* Ole hyvä!* Olkaa hyvä!* (kohtelias muoto) OL|LA* (3): he/ne ovat Missä? (kaupassa, kotona, kurssilla ...) olen/en ole olin/en ollut hän/se on // hän/se ei ole hän/se oli // hän/se ei ollut Minä olen postissa. Minä en ole kaupassa. Se on kotona. Millainen? Mikä? (iloinen, sairas, lääkäri, opettaja ...) olen/en ole olin/en ollut hän/se on / hän/se ei ole hän/se oli / hän/se ei ollut Minä olen iloinen. Minä en ole iloinen. -LLA on heillä/niillä on Kenellä on...? (koira, kissa; viiniä, aikaa; jano, kiire ...) minulla on / minulla ei ole minulla oli / minulla ei ollut hänellä/sillä on / hänellä/sillä ei ole hänellä/sillä oli / hänellä/sillä ei ollut Minulla on auto. Minulla ei ole autoa. Hänellä on kiire. ollenkaan olo: oloa: olon: oloon: olosta ... paha olo (Ф hyvä olo) Kenellä on paha olo? minulla on paha olo / minulla ei ole paha olo olo|huone*: -huonetta: -huoneen: -huoneeseen: -huoneesta ... olut*: olutta: oluen: olueen: oluesta: oluelle ... (mennä) oluelle (= mennä baariin tai pubiin ja juoda siellä olutta) olympiakisat: -kisoja: -kisoissa: -kisoihin: -kisoista... (monikko) oma*: omaa: oman: omaan: omasta: omalle: omalta ... oma|koti|talo: -taloa: -talon: -taloon: -talosta ... omena*: omenaa: omenan: omenaan: omenasta ... omenapuu: -puuta: -puun: -puuhun: -puusta ... OMISTA|A (1) +objekti he omistajat Minkä? Mitkä? Mitä? omistan/en omista omistin/en omistanut omistaja: omistajaa: omistajan: omistajaan: omistajasta: omistajalle: omistajalta... KIELIOPPIOSA ompelu|kone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... ongelma*: ongelmaa: ongelman: ongelmaan: ongelmasta ... ongelmat*: ongelmia: ongelmissa: ongelmiin: ongelmista ... (monikko) Kenellä on ongelma? minulla on ongelma / minulla ei ole ongelmaa/ongelmia onki: onkea: ongen: onkeen: ongesta: ongelle ... ONKI|A(1) + objekti he onkijat Mitä (kaloja)? Missä? ongin/en ongi ongin/en onkinut Onnea!* onneksi* onnellinen*: onnellista: onnellisen: onnelliseen: onnellisesta: onnelliselle: onnelliselta ... onnellinen (Ф onneton) Mistä? [koska ...] onneton: onnetonta: onnettoman: onnettomaan: onnettomasta: onnettomalle: onnettomalta ... onnettomuus: onnettomuutta: onnettomuuden: onnettomuuteen: onnettomuudesta ... (joutua) onnettomuuteen onni: onnea: onnen: onneen: onnesta: onnella ... ONNISTU|A (1) (+ -MAAN) he onnistujat Missä? Mitä tekemään? onnistun/en onnistu onnistuin/en onnistunut oopperalaulaja: -laulajaa: -laulajan: -laulajaan: -laulajasta: -laulajalle: -laulajalta ... opas: opasta: oppaan: oppaaseen: oppaasta: oppaalle: oppaalta ... OPETEL|LA (3) + objekti / -MAAN he opettele jät Mitä? Minkä? Mitkä? Mitä tekemään? opettelen/en opettele opetteli n/en opetellut OPETTA|A* (1) + objekti / -MAAN he opettajat Miten? (hyvin / huonosti) Mitä? Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Kenelle? Ketä? Kenet? Ketkä? Mitä tekemään? [että ...] opetan/en opeta opetin/en opettanut opettaja*: opettajaa: opettajan: opettajaan: opettajasta: opettajalle: opettajalta... opetus: opetusta: opetuksen: opetukseen: opetuksesta ... 297
opiskelija*: opiskelijaa: opiskelijan: opiskelijaan: opiskelijasta: opiskelijalle: opiskelijalta ... OPISKEL|LA* (3) + objekti he opiskele!vat Mitä? Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Missä? Kuinka kauan? opiskelen/en opiskele opiskelin/en opiskellut opiskelu: opiskelua: opiskelun: opiskeluun: opiskelusta ... OPPI|A* (1) + objekti / -MAAN he oppi|vat Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Mitä tekemään? [että ...] opin/en opi opin/en oppinut oppikirja: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan: -kirjasta ... oppilas: oppilasta: oppilaan: oppilaaseen: oppilaasta: oppilaalle: oppilaalta ... oranssi: oranssia: oranssin: oranssiin: oranssista: oranssille ... orkesteri*: orkesteria: orkesterin: orkesteriin: orkesterista: orkesterille ... osa*: osaa: osan: osaan: osasta: osalle ... koneen osat (suurin) osa heistä/niistä Otan osaa! osa|-aika|työ: -työtä: -työn: -työhön: -työstä ... OSALLISTUI A* (1) + illatiivi he osallistuivat Mihin? (kurssiin, seminaariin, retkeen, mielenosoitukseen) osallistun/en osallistu osallistuin/en osallistunut osa|päivä|työ: -työtä: -työn: -työhön: -työstä ... osasto: osastoa: osaston: osastoon: osastosta: osastolle: osastolta ... OSA|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi he osaajat Minkä? Mitkä? Mitä? sen (asian), tämän (asian), nämä (asiat); (tehdä mitä) (uida, ajaa autoa, laulaa...) osaan/en osaa osasin/en osannut osoite*: osoitetta: osoitteen: osoitteeseen: osoitteesta ... OSOITTA|A(1) +objekti he osoittajat Mitä? Minkä? Kenelle? Mihin? osoitan/en osoita osoitin/en osoittanut OSTA|A* (1) + objekti he ostajat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? Mistä? ostan/en osta ostin/en ostanut (olla / käydä) ostoksilla Missä? (mennä / lähteä) ostoksille Mihin? ostos: ostosta: ostoksen: ostokseen: ostoksesta ... ostoskeskus: -keskusta: -keskuksen: -keskukseen: -keskuksesta ... otsa: otsaa: otsan: otsaan: otsasta ... OTTA|A* (1) + objekti he ottajat (viiniä, olutta, kalaa, salaattia, kakkua, kahvia, teetä ...) Mitä? Minkä? Mitkä? (Mistä? Mihin?) otan/en ota otin/en ottanut ottaa takki pois ottaa kengät jalasta ottaa kamera mukaan ottaa taksi ottaa vastaan ottaa vakavasti Ota iisisti! (arkikieltä) ottelu: ottelua: ottelun: otteluun: ottelusta ... (= matsi (arkikieltä)) otto: ottoa: oton: ottoon: otosta ... oudosti (= kummallisesti, merkillisesti) outo: outoa: oudon: outoon: oudosta: oudolle: oudolta ... outo (= kummallinen, merkillinen) ovi*: ovea: oven: oveen: ovesta: ovelle: ovelta ... ovi|kello: -kelloa: -kellon: -kelloon: -kellosta ... oy (= osake\yhtiö) p paahto|leipä: -leipää: -leivän: -leipään: -leivästä: -leivälle ... paha*: pahaa: pahan: pahaan: pahasta: pahalle: pahalta ... (olla) pahalla tuulella Tämä haisee pahalta/pahalle. Hän ei tarkoita mitään pahaa. Ei siinä ole mitään pahaa. Kenellä on paha olo? minulla on paha olo / minulla ei ole paha olo pahoillaan* (= pahoillansa) (minä) olen pahoillani (sinä) olet pahoillasi hän on pahoillaan (me) olemme pahoillamme (te) olette pahoillanne he ovat pahoillaan pahvi: pahvia: pahvin: pahviin: pahvista: pahville ... pahvilaatikko: -laatikkoa: -laatikon: -laatikkoon: -laatikosta ... paikka*: paikkaa: paikan: paikkaan: paikasta: paikalle: paikalta ... PAINA|A(1) + objekti he/ne painajat Mitä? (Minkä? Mitkä? Mihin?) painan/en paina painoin/en painanut painaa koneen/hissin nappia painaa kolme kiloa Kuinka paljon se painaa? PAISTA|A* (1) aurinko paistaa /aurinko ei paista aurinko paistoi /aurinko ei paistanut PAISTA|A* (1) + objekti he paistajat Mitä? Minkä? Mitkä? (kalaa, lihaa, makkaraa, sipulia, pullaa) paistan/en paista paistoin/en paistanut paistettu: paistettua: paistetun: paistettuun: paistetusta: paistetulle ... paistettua kalaa/munaa/lihaa paisti: paistia: paistin: paistiin: paistista ... paita*: paitaa: paidan: paitaan: paidasta ... paitsi kaikki muut paitsi sinä PAKASTA|A(1) +objekti he pakastajat Mitä? Minkä? Mitkä? (kalaa, lihaa, leipää, pullaa, marjoja...) pakastan/en pakasta pakastin/en pakastanut pakaste: pakastetta: pakasteen: pakasteeseen: pakasteesta ... pakastin*: pakastinta: pakastimen: pakastimeen: pakastimesta ... PAKA|TA* (4) + objekti he pakkaajat Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin? (matkatavarat, vaatteet, (joululahjat, muuttotavarat, astiat...) pakkaan/en pakkaa pakkasin/en pakannut paketti*: pakettia: paketin: pakettiin: paketista ... pakettiauto: -autoa: -auton: -autoon: -autosta: -autolla ... pakkanen*: pakkasta: pakkasen: pakkaseen: pakkasesta ... pakko*: pakkoa: pakon: pakkoon: pakosta ... Kenen on pakko? (= Kenen täytyy?) minun on pakko / minun ei ole pakko minun oli pakko / minun ei ollut pakko 298
paksu: paksua: paksun: paksuun: paksusta: paksulle: paksulta ... pala*: palaa: palan: palaan: palasta ... PALA|A* (1) (tuli, talo, iho auringossa) ne/he palajat se palaa/se ei pala se paloi/se ei palanut PALA|TA* (4) (= tulla takaisin) he/ne palaajat (Mistä?) Mihin? palaan/en palaa palasin/en palannut PALAUTTA|A (1) + objekti he palauttajat Minkä? Mitkä? Mihin? Kenelle? = viedä/antaa jotakin takaisin palautan/en palauta palautin/en palauttanut palaveri: palaveria: palaverin: palaveriin: palaverista ... (= neuvottelu, keskustelu, kokous) PALELI LA (3) he palelejat (= heillä on kylmä) palelen/en palele palelin/en palellut paljon* Paljon kiitoksia!* Paljonko kello on?* Kuinka paljon?* kävellä paljon paljon lunta paljon ihmisiä paljon työtä palkka*: palkkaa: palkan: palkkaan: palkasta ... (saada) palkkaa pallo*: palloa: pallon: palloon: pallosta: pallolla ... palo: paloa: palon: paloon: palosta ... tulipalo palo|auto paluu: paluuta: paluun: paluuseen: paluusta ... paluu Mihin? palvelu: palvelua: palvelun: palveluun: palvelusta ... pankki*: pankkia: pankin: pankkiin: pankista ... pankkiautomaatti: -automaattia: -automaatin: -automaattiin: -automaatista: -automaatille: -automaatilta ... pankki|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin: -kortista: -kortilla ... PAN| N A* (3) + objekti he pane jät Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin? panen/en pane panin/en pannut pannu*: pannua: pannun: pannuun: pannusta: pannulle ... pano: panoa: panon: panoon: panosta ... paperi*: paperia: paperin: paperiin: paperista: paperille ... pappi: pappia: papin: pappiin: papista: papille: papilta ... paprika: paprikaa: paprikan: paprikaan: paprikasta ... papukaija: papukaijaa: papukaijan: papukaijaan: papukaijasta: papukaijalle ... Parane pian!* PARANTU|A (1) Miten? he parantuivat /he parane jät parannun/paranen en parannu/en parane parannuin/paranin en parantunut paras*: parasta: parhaan: parhaaseen: parhaasta: parhaalle: parhaalta ... (superlatiivi) parempi: parempaa: paremman: parempaan: paremmasta: paremmalle: paremmalta ... (komparatiivi) Parhain terveisin* parhaiten pari*: paria: parin: pariin: parista: parille: parilta ... Pariisi*: Pariisia: Pariisin: Pariisiin: Pariisista ... parkkipaikka: -paikkaa: -paikan: -paikkaan: -paikasta: -paikalle: -paikalta... parta: partaa: parran: partaan: parrasta ... parta|kone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... parturi*: parturia: parturin: parturiin: parturista: parturille: parturilta ... parveke*: parveketta: parvekkeen: (parvekkeeseen:) parvekkeesta: parvekkeelle: parvekkeelta ... passi*: passia: passin: passiin: passista: passilla .... pastilli: pastillia: pastillin: pastilliin: pastillista ... pastillit: pastilleja: pastilleista ... (monikko) patonki: patonkia: patongin: patonkiin: patongista ... patsas: patsasta: patsaan: patsaaseen: patsaasta: patsaalle: patsaalta ... KIELIOPPIOSA patteri: patteria: patterin: patteriin: patterista: patterille: patterilta ... PEDA|TA* (4) + objekti he petaa jät Minkä? Mitkä? (sängyn, vuoteen) petaan/en petaa petasin/en pedannut pehmeä*: pehmeää: pehmeän: pehmeään: pehmeästä: pehmeälle: pehmeältä ... (t kova) peili*: peiliä: peilin: peiliin: peilistä ... peitto*: peittoa: peiton: peittoon: peitosta: peitolle: peitolta ... PEITTÄ|Ä (1) + objekti he peittä jät Minkä? Mitkä? Mitä? peitän/en peitä peitin/en peittänyt pelaaja: pelaajaa: pelaajan: pelaajaan: pelaajasta: pelaajalle: pelaajalta ... PELA|TA* (4) + objekti he pelaajat Mitä? Minkä loppuun? Kenen kanssa? pelaan/en pelaa pelasin/en pelannut peli: peliä: pelin: peliin: pelistä ... pelkkä: pelkkää: pelkän: pelkkään: pelkästä: pelkälle ... pelko: pelkoa: pelon: pelkoon: pelosta ... PELOTTA|A* (1) Ketä pelottaa? heitä pelottaa Mikä? (tehdä mitä) minua pelottaa / minua ei pelota minua pelotti / minua ei pelottanut pelto: peltoa: pellon: peltoon: pellosta: pellolle: pellolta ... PELÄ|TÄ* (4) + partitiiviobjekti he pelkääjät Mitä? Ketä? [(sitä), että ...] pelkään/en pelkää pelkäsin/en pelännyt penisilliini: penisilliiniä: penisilliinin: penisilliiniin: penisilliinistä ... penkki: penkkiä: penkin: (penkkiin:) penkistä: penkille: penkiltä ... pensas: pensasta: pensaan: pensaaseen: pensaasta ... pensseli: pensseliä: pensselin: pensseliin: pensselistä: pensselillä ... pentu: pentua: pennun: pentuun: pennusta: pennulle ... perhe*: perhettä: perheen: perheeseen: perheestä: perheelle ... (olla) perillä Missä? (tulla / saapua) perille Mihin? persilja: persiljaa: persiljan ... 299
persoona: persoonaa: persoonan: persoonaan: persoonasta: persoonalle ... peruna*: perunaa: perunan: perunaan: perunasta ... perus- perus|koulu*: -koulua: -koulun: -kouluun: -koulusta ... PERUSTA|A(1) +objekti he perusta|vat Minkä? (Mitkä?) Mihin? perustan/en perusta perustin/en perustanut perä: perää: perän: perään: perästä: perälle: perältä ... PESITÄ* (3) + objekti he pese|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Millä? pesen/en pese pesin/en pessyt pesu: pesua: pesun: pesuun: pesusta: pesulle ... pesu|aine: -ainetta: -aineen: -aineeseen: -aineesta: -aineella ... pesu|harja: -harjaa: -harjan: -harjaan: -harjasta: -harjalla ... pesu|kone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella ... pesupulveri: -pulveria: -pulverin: -pulveriin: -pulverista: -pulverilla ... pesu|tupa: -tupaa: -tuvan: -tupaan: -tuvasta ... pesu|välineet: -välineitä: -välineissä ...(monikko) pian* Hän tulee pian takaisin. Bussi tulee pian. pianisti: pianistia: pianistin: pianistiin: pianistista: pianistille: pianistilta ... piano: pianoa: pianon: pianoon: pianosta: pianolla ... Pidetään yhteyttä!* Pidä hauskaa!* pieni*: pientä: pienen: pieneen: pienestä: pienelle: pieneltä ... (liian) pieni (Kenelle? Mihin?) Pietari*: Pietaria: Pietarin: Pietariin: Pietarista ... piha*: pihaa: pihan: pihaan: pihasta: pihalle: pihalta ... piimä: piimää: piimän: piimään: piimästä ... piirtoheitin: -heitintä: -heittimen: -heittimeen: -heittimestä: -heittimelle ... PIIRTÄ|Ä* (1) + objekti he piirtäjät Minkä? Mitkä Mitä? Kenelle? piirrän/en piirrä piirsin/en piirtänyt pikainen: pikaista: pikaisen: pikaiseen: pikaisesta: pikaiselle: pikaiselta ... pikku* pikkuinen: pikkuista: pikkuisen: pikkuiseen: pikkuisesta: pikkuiselle: pikkuiselta ... pikkukaupunki: -kaupunkia: -kaupungin: -kaupunkiin: -kaupungista ... pikkusisko: -siskoa: -siskon: -siskoon: -siskosta: -siskolle: -siskolta ... pikkujtie: -tietä: -tien: -tiehen: -tiestä: -tielle: -tieltä ... pikku|veli: -veljeä: -veljen: -veljeen: -veljestä: -veljelle: -veljeltä ... pilkku: pilkkua: pilkun: pilkkuun: pilkusta ... pilvi: pilveä: pilven: pilveen: pilvestä ... (olla) pilvessä (polttaa) pilveä pilvinen: pilvistä: pilvisen: pilviseen: pilvisestä: pilviselle: pilviseltä ... pimeä*: pimeää: pimeän: pimeään: pimeästä: pimeälle: pimeältä ... pinta: pintaa: pinnan: pintaan: pinnasta: pinnalle: pinnalta ... pipo: pipoa: pipon: pipoon: piposta ... pippuri*: pippuria: pippurin: pippuriin: pippurista ... pisamat: pisamia: pisamista ... (monikko) piste: pistettä: pisteen: pisteeseen: pisteestä ... PISTÄ|Ä* (1) + objekti he pistäjät Minkä? Mitkä? Mihin? pistän/en pistä pistin/en pistänyt (Mitä?) pitkin (partitiivi+ pitkin) tietä pitkin pitkä*: pitkää: pitkän: pitkään: pitkästä: pitkälle: pitkältä ... Pitkästä aikaa!* En ole nähnyt häntä pitkään aikaan. pizza*: pizzaa: pizzan: pizzaan: pizzasta: pizzalle: pizzalta ... (mennä) pizzalle Mihin? (olla / käydä) pizzalla Missä? PITÄ|Ä* (1) + -STA he pitäjät Mistä? Kenestä? [siitä, että ...] pidän/en pidä pidin/en pitänyt Pidän saunasta. En pidä saunasta. pitä|ä (1) = tykä\tä (4) + -STA PITÄ|Ä* (1) + 1. infinitiivi heidän pitää (tehdä mitä) Kenen pitää (= täytyy, on pakko) tehdä? minun pitää / minun ei tarvitse minun piti / minun ei tarvinnut PITÄÄ* (1) + objekti he pitäjät Minkä? Mitkä? Mitä? (tauon, kokouksen, puheen, häät, juhlat, bileet, tupaantuliaiset; lomaa; ravintolaa, kauppaa...) pidän/en pidä pidin/en pitänyt pohja: pohjaa: pohjan: pohjaan: pohjasta: pohjalle: pohjalta ... pohjoinen*: pohjoista: pohjoisen: pohjoiseen: pohjoisesta: pohjoiselle ... Pohjois-Suomi (Ф Etelä-Suomi) poika*: poikaa: pojan: poikaan: pojasta: pojalle: pojalta ... poikakaveri (= poikaystävä) poikakaveri: -kaveria: -kaverin: -kaveriin: -kaverista: -kaverille: -kaverilta ... poikaystävä: -ystävää: -ystävän: -ystävään: -ystävästä: -ystävälle: -ystävältä... POIKE|TA (4) he poikkeajat Mistä? Mihin? Missä? poikkean/en poikkea poikkesin/en poikennut poike|ta (4) = a) olla erilainen; b) käydä nopeasti jossakin poikkeus: poikkeusta: poikkeuksen: poikkeukseen: poikkeuksesta ... (olla / mennä) poikki (mennä / lähteä / ottaa) pois* (olla) poissa* poliisi*: poliisia: poliisin: poliisiin: poliisista: poliisille: poliisilta ... politiikka: politiikkaa: politiikan: politiikkaan: politiikasta ... poljin: poljinta: polkimen: polkimeen: polkimesta: polkimella ... polkupyörä: -pyörää: -pyörän: -pyörään: -pyörästä: -pyörällä ... 300
P0LTTA|A(1) +objekti he polttajat Minkä? Mitkä? Mitä? (tupakkaa, pilveä; puuta, paperia ...) poltan/en polta poltin/en polttanut polvi: polvea: polven: polveen: polvesta: polvelle: polvelta ... pomo: pomoa: pomon: pomoon: pomosta: pomolle: pomolta ... (arkikieltä) poni: ponia: ponin: poniin: ponista: ponille ... ponin|häntä: -häntää: -hännän: -häntään: -hännästä: -hännälle ... porkkana*: porkkanaa: porkkanan: porkkanaan: porkkanasta ... poro: poroa: poron: poroon: porosta: porolle: porolta ... porras: porrasta: portaan: portaaseen: portaasta: portaalle: portaalta ... porsas: porsasta: porsaan: porsaaseen: porsaasta: porsaalle ... Porvoo*: Porvoota: Porvoon: Porvooseen: Porvoosta ... posti*: postia: postin: postiin: postista ... postilaatikko: -laatikkoa: -laatikon: -laatikkoon: -laatikosta ... postiluukku: -luukkua: -luukun: -luukkuun: -luukusta ... postimerkki: -merkkiä: -merkin: -merkkiin: -merkistä ... postinumero: -numeroa: -numeron: -numeroon: -numerosta ... POSTITTA|A(1) +objekti he postittamat Minkä? Mitkä? Mihin? Kenelle? postitan/en postita postitin/en postittanut potilas*: potilasta: potilaan: potilaaseen: potilaasta: potilaalle: potilaalta ... presidentti: presidenttiä: presidentin: presidenttiin: presidentistä: presidentille: presidentiltä ... professori: professoria : professorin: professoriin: professorista: professorille: professorilta ... prosentti: prosenttia: prosentin: prosenttiin: prosentista: prosentilla ... prosessi: prosessia: prosessin: prosessiin: prosessista ... PS = post scriptum, jälkikirjoitus psykologi: psykologia: psykologin: psykologiin: psykologista: psykologille: psykologilta ... PUDO|TA* (4) he putoajat Mistä? Mihin? putoan/en putoa putosin/en pudonnut PUDOTTA|A* (1) + objekti he pudotta jät Minkä? Mitkä? Mitä? Mistä? Mihin? pudotan/en pudota pudotin/en pudottanut PUHALTA|A(1) +objekti he puhaltajat Mitä? (Minkä? Mitkä?) Mihin? puhallan/en puhalla puhalsin/en puhaltanut puhdas*: puhdasta: puhtaan: puhtaaseen: puhtaasta: puhtaalle: puhtaalta ... puhe: puhetta: puheen: puheeseen: puheesta ... puheenjohtaja: -johtajaa: -johtajan: -johtajaan: -johtajasta: -johtajalle: -johtajalta ... puhelin*: puhelinta: puhelimen: puhelimeen: puhelimesta ... (puhua / olla) puhelimessa* (Missä?) (vastata) puhelimeen* (Mihin?) puhelinlasku: -laskua: -laskun: -laskuun: -laskusta ... puhelinluettelo: -luetteloa: -luettelon: -luetteloon: -luettelosta ... puhelinnumero: -numeroa: -numeron: -numeroon: -numerosta ... puhelu: puhelua: puhelun: puheluun: puhelusta ... PUHU|A*(1) +objekti/-STA he puhujat Mitä kieltä? Mistä asiasta? Kenelle? Kenen kanssa? puhun/en puhu puhuin/en puhunut puisto*: puistoa: puiston: puistoon: puistosta ... PUKE|A* (1) + objekti he puke jät Minkä? Mitkä?; Kenet? Ketkä? puen/en pue puin/en pukenut puku: pukua: puvun: pukuun: puvusta ... uimapuku yö | puku iltapuku hääpuku pulla*: pullaa: pullan: pullaan: pullasta ... pullo*: pulloa: pullon: pulloon: pullosta ... pullollinen: pullollista: pullollisen: pullolliseen: pullollisesta ... KIELIOPPIOSA pullonavaaja: -avaajaa: -avaajan: -avaajaan: -avaajasta: -avaajalla ... punainen*: punaista: punaisen: punaiseen: punaisesta: punaiselle: punaiselta ... puna jiini: -viiniä: -viinin: -viiniin: -viinistä ... puoli*: puolta: puolen: puoleen: puolesta: puolelle ... puoli |toista* = 1,5 = 1 У2 puolue: puoluetta: puolueen: puolueeseen: puolueesta ... (poliittinen ryhmittymä) purje: purjetta: purjeen: purjeeseen: purjeesta ... PURJEHTII A (1) (merellä, järvellä) he purjehtijat Mistä? Mihin? Missä? purjehdin/en purjehdi purjehdin/en purjehtinut purjelaiva: -laivaa: -laivan: -laivaan: -laivasta: -laivalla ... purje|vene: -venettä: -veneen: -veneeseen: -veneestä: -veneellä ... PURKA|A(1) + objekti he purkajat Minkä? Mitkä? Mitä? (matkalaukun, muuttolaatikot; talon, seinän; kihlauksen) puran/en pura purin/en purkanut purkin|avain: -avainta: -avaimen: -avaimeen: -avaimesta: -avaimella ... purkki*: purkkia: purkin: purkkiin: purkista ... PUR|RA* (3) + objekti he/ne pure jät Mitä? (purukumia, omenaa, porkkanaa, leipää, ihmisiä...) puren/en pure purin/en purrut Koira puree. pursi: purtta: purren: purteen: purresta: purrella ... (= jahti/(purje)vene) pusero*: puseroa: puseron: puseroon: puserosta: puserolle ... pussi*: pussia: pussin: pussiin: pussista ... puu*: puuta: puun: puuhun: puusta ... (kiivetä) puuhun (olla) kuin puusta pudonnut (maistua) puulta (puhua) puuta heinää Puussa oli linnunpesä. puuro: puuroa: puuron: puuroon: puurosta ... puu|tarha*: -tarhaa: -tarhan: -tarhaan: -tarhasta ... pyhä: pyhää: pyhän: pyhään: pyhästä: pyhälle: pyhältä ... 301
PYRKI|Ä (1) + -MAAN he pyrki|vät (Mistä?) Mihin? Mitä tekemään? pyrin/en pyri pyrin/en pyrkinyt PYSTY|Ä* (1) + -MAAN he pystyivät Mitä tekemään? pystyn/en pysty pystyin/en pystynyt PYSY|Ä* (1) he/ne pysyjvät Missä? (kotona, poissa, kiinni jossakin ...) pysyn/en pysy pysyin/en pysynyt PYSÄHTY|Ä* (1) he pysähtyivät Mihin? Missä? pysähdyn/en pysähdy pysähdyin/en pysähtynyt pysäkki*: pysäkkiä: pysäkin: (pysäkkiin:) pysäkistä: pysäkille: pysäkiltä ... PYSÄKÖIDÄ (2) + objekti he pysäköivät Minkä? Mitkä? (auton/autot) Mihin? pysäköin/en pysäköi pysäköin/en pysäköinyt pyyhe*: pyyhettä: pyyhkeen: pyyhkeeseen: pyyhkeestä: pyyhkeellä ... pyyhe|liina*: -liinaa: -liinan: -liinaan: -liinasta: -liinalla ... PYYHKI|Ä (1) +objekti he pyyhkijät Minkä? Mitkä? Mitä? (pöydän, silmälasit, pölyt, lattiaa ...) pyyhin/en pyyhi pyyhin/en pyyhkinyt pyykki*: pyykkiä: pyykin: pyykkiin: pyykistä: pyykille: pyykiltä ... (pestä) pyykkiä Mitä? (olla) pyykillä = pestä vaatteita (panna) jokin vaate pyykkiin Mihin? pyyntö: pyyntöä: pyynnön: pyyntöön: pyynnöstä ... PYYTÄ|Ä* (1) + objekti (+ -MAAN) he pyytäjät Mitä? Ketä? Mihin? Mitä tekemään? [että ...] pyydän/en pyydä pyysin/en pyytänyt pyöreä: pyöreää: pyöreän: pyöreään: pyöreästä: pyöreälle: pyöreältä ... pyörä*: pyörää: pyörän: pyörään: pyörästä: pyörällä ... PYÖRÄIL|LÄ* (3) he pyöräilejät (Mistä?) Mihin? Missä? pyöräilen/en pyöräile pyöräilin/en pyöräillyt päin* (ajaa / kävellä) päin punaista/puuta väärinpäin (t oikeinpäin) alaspäin (Ф ylöspäin) toisinpäin näinpäin Minnepäin olet menossa? (= Mihin suuntaan olet menossa?) Hän meni kotia/kotiin päin. Se on jossain täälläpäin/sielläpäin. päivä*: päivää: päivän: päivään: päivästä: päivällä ... päivällä* päivä|koti: -kotia: -kodin: -kotiin: -kodista ... päivällinen: päivällistä: päivällisen: päivälliseen: päivällisestä: päivälliselle ... päivä|määrä: -määrää: -määrän: -määrään: -määrästä ... päiväntasaaja: -tasaajaa: -tasaajan: (-tasaajaan:) -tasaajasta: -tasaajalle: -tasaajalta ... pää*: päätä: pään: päähän: päästä ... (panna) hattu päähän Päätä särkee. pääkaupunki: -kaupunkia: -kaupungin: -kaupunkiin: -kaupungista ... pää|lause: -lausetta: -lauseen: -lauseeseen: -lauseesta ... (Minkä?) päälle* (genetiivi + päälle) television päälle (Mihin?) päällikkö*: päällikköä: päällikön: päällikköön: päälliköstä: päällikölle: päälliköltä ... päällys- päällys|lakana päällystakki (Minkä?) päällä* (genetiivi + päällä) television päällä (Missä?) (Minkä?) päältä* (genetiivi + päältä) television päältä (Mistä?) pääministeri: -ministeriä: -ministerin: -ministeriin: -ministeristä: -ministerille: -ministeriltä ... päänsärky: -särkyä: -säryn: -särkyyn: -särystä ... Kenellä on päänsärky(ä)? minulla on päänsärky(ä) / minulla ei ole päänsärky(ä) päärynä: päärynää: päärynän: päärynään: päärynästä ... pääsiäinen: pääsiäistä: pääsiäisen: pääsiäiseen: pääsiäisestä ... (Minkä?) päässä* (genetiivi + päässä) kadun päässä (Missä?) kymmenen metrin päässä (Minkä?) päästä* (genetiivi + päästä) viiden metrin päästä vuoden päästä (= vuoden kuluttua) PÄÄS|TÄ* (3) + -MAAN he pääse jät Mistä? Mihin? Mitä tekemään? pääsen/en pääse pääsin/en päässyt (päästä) töistä (päästä) yliopistoon opiskelemaan PÄÄSTÄ|Ä* (1) + objekti + -MAAN he päästäjät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä?(Mistä?) Mihin? Mitä tekemään? päästän/en päästä päästin/en päästänyt pääsy|koe: -koetta: -kokeen: -kokeeseen: -kokeesta ... pääte: päätettä: päätteen: päätteeseen: päätteestä: päätteelle ... pääte|pysäkki: -pysäkkiä: -pysäkin: (-pysäkkiin:) -pysäkistä: -pysäkille: -pysäkiltä ... PÄÄTTY|Ä* (1) ne päättyivät Mihin? Milloin? Mihin aikaan? se päättyy/se ei pääty se päättyi/se ei päättynyt PÄÄTTÄ|Ä* (1) + objekti /1. infinitiivi he päättäjät Minkä asian? Mitkä asiat?(tehdä mitä) [että ...] päätän/en päätä päätin/en päättänyt päätös: päätöstä: päätöksen: päätökseen: päätöksestä ... pöly: pölyä: pölyn: pölyyn: pölystä ... (pyyhkiä) pölyt pölyn|imuri: -imuria: -imurin: -imuriin: -imurista: -imurilla ... pöytä*: pöytää: pöydän: pöytään: pöydästä: pöydälle: pöydältä ... pöytäkirja: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan: -kirjasta ... pöytäliina: -liinaa: -liinan: -liinaan: -liinasta: -liinalle ... R raaka: raakaa: гаа’ап: raakaan: raa’asta: raa’alle: raa’alta ... (Ф kypsä, hyvä, pehmeä) raaka kala/pihvi raa’at marjat raaka (= brutaali) murha radio*: radiota: radion: radioon: radiosta ... 302
KIELIOPPIOSA гае rae|juusto rakeet: rakeita: rakeista ... (monikko) (sataa) rakeita (- pieniä jääpalloja) raha*: rahaa: rahan: rahaan: rahasta: rahalla ... raide: raidetta: raiteen: (raiteeseen:) (raiteesta:) raiteelle: raiteelta ... raikas: raikasta: raikkaan: raikkaaseen: raikkaasta: raikkaalle: raikkaalta ... raikas vesi/ulkoilmaAuuli raikas hedelmäsalaatti raikas nuori tyttö raikkaat värit (tuoksua) raikkaalle/raikkaalta raitiovaunu*: -vaunua: -vaunun: -vaunuun: -vaunusta: -vaunulla... (= ratikka (arkikieltä)) raitis: raitista: raittiin: raittiiseen: raittiista: raittiille: raittiilta ... raitis ilma raitis mies/nainen (= mies/nainen, joka ei ole enää alkoholisti) raja: rajaa: rajan: rajaan: rajasta: rajalle: rajalta ... rakas*: rakasta: rakkaan: rakkaaseen: rakkaasta: rakkaalle: rakkaalta ... RAKASTA|A* (1) + partitiiviobjekti (-mis|tA) he rakastajat Ketä? Mitä? (Minkä tekemistä?) rakastan/en rakasta rakastin/en rakastanut rakastavaiset: rakastavaisia: rakastavaisilla ... (monikko) RAKASTELI LA* (3) he rakastelemat rakastelemme/emme rakastele rakastelimme/emme rakastelleet RAKASTUI A* (1) + illatiivi he rakastuivat Keneen? Mihin? (toisiinsa, häneen, työtoveriin, naapuriin ...) rakastun/en rakastu rakastuin/en rakastunut (olla) rakastunut* Keneen? rakenne: rakennetta: rakenteen: rakenteeseen: rakenteesta ... rakennus*: rakennusta: rakennuksen: rakennukseen: rakennuksesta ... RAKENTA|A* (1) + objekti he rakentajat Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin? rakennan/en rakenna rakensin/en rakentanut raketti: rakettia: raketin: rakettiin: raketista: raketilla ... Rakkain terveisin* rakkaus*: rakkautta: rakkauden: rakkauteen: rakkaudesta: rakkaudella ... rannikko: rannikkoa: rannikon: (rannikkoon:) rannikosta: rannikolle: rannikolta ... ranska*: ranskaa: ranskan: ranskaan: ranskasta: ranskaksi ...(ranskan kieli) Ranska*: Ranskaa: Ranskan: Ranskaan: Ranskasta ... (maa) ranskanleipä: -leipää: -leivän: -leipään: -leivästä: -leivälle ... ranta*: rantaa: rannan: rantaan: rannasta: rannalle: rannalta ... rappu*: rappua: rapun: rappuun: rapusta ... (sisäänkäynti taloon: А-rappu, B-rappu) rappu|käytävä: -käytävää: -käytävän: -käytävään: -käytävästä ... rapu: rapua: ravun: rapuun: ravusta ... (eläin) ravut*: rapuja: ravuista ... (monikko) rasia: rasiaa: rasian: rasiaan: rasiasta ... raskas*: raskasta: raskaan: raskaaseen: raskaasta: raskaalle: raskaalta ... (^ kevyt) rasva*: rasvaa: rasvan: rasvaan: rasvasta: rasvalla ... (öljy, margariini, voi; kosmeettinen voide) rasvaton: rasvatonta: rasvattoman: rasvattomaan: rasvattomasta: rasvattomalle ... ratikka*: ratikkaa: ratikan: ratikkaan: ratikasta: ratikalla ... (arkikieltä) (- raitiovaunu) RATKAISTA (3) + objekti he ratkaise jät Minkä (ongelman, tehtävän, asian)? Mitkä (ongelmat, tehtävät, asiat)? ratkaisen/en ratkaise ratkaisin/en ratkaissut RATSASTA|A* (1) he ratsastajat Millä? (hevosella, ponilla, aasilla, kamelilla, norsulla...) (Mistä?) Mihin? ratsastan/en ratsasta ratsastin/en ratsastanut rauha*: rauhaa: rauhan: rauhaan: rauhasta ... rauhallinen*: rauhallista: rauhallisen: rauhalliseen: rauhallisesta: rauhalliselle: rauhalliselta ... rauhaton: rauhatonta: rauhattoman: rauhattomaan: rauhattomasta: rauhattomalle: rauhattomalta ... RAUHOITTUI A (1) he rauhoittuivat rauhoitun/en rauhoitu rauhoituin/en rauhoittunut raunio: rauniota: raunion: raunioon: rauniosta: rauniolle: rauniolta ... rauta: rautaa: raudan: rautaan: raudasta ... rauta|tie*: -tietä: -tien: -tiehen: -tiestä... rauta|tie|asema*: -asemaa: -aseman: (-asemaan:) -asemasta: -asemalle: -asemalta ... ravintola*: ravintolaa: ravintolan: ravintolaan: ravintolasta ... reikä: reikää: reiän: reikään: reiästä ... reilu: reilua: reilun: reiluun: reilusta: reilulle: reilulta ... reisi: reittä: reiden: reiteen: reidestä ... remontti: remonttia: remontin: remonttiin: remontista ... rengas: rengasta: renkaan: renkaaseen: renkaasta ... reppu: reppua: repun: reppuun: repusta ... resepti: reseptiä: reseptin: reseptiin: reseptistä ... RETKEIL|LÄ (3) he retkeile jät Missä? retkeilen/en retkeile retkeilin/en retkeillyt retki*: retkeä: retken: retkeen: retkestä: retkelle: retkeltä ... retki Mihin? Missä? RIIPPU|A* (1) ne riippuivat Mistä? [siitä] se riippuu/se ei riipu se riippui/se ei riippunut Se riippuu siitä... revontulet: -tulia: -tulista ... (monikko) RIIDEL|LÄ* (3) + -STA he riitele jät Mistä (asiasta)? Kenestä? riitelemme/emme riitele riitelimme/emme riidelleet RIISU|A (1) + objekti he riisujat Mitkä (vaatteet)? Minkä (vaatteen)? Kenet? riisun/en riisu riisuin/en riisunut riita*: riitaa: riidan: riitaan: riidasta ... riitely: riitelyä: riitelyn: riitelyyn: riitelystä ... riita/riitely Mistä? Kenestä? RIITTÄ|Ä* (1) ne riittä jät Mihin? Kenelle? se riittää/se ei riitä se riitti/se ei riittänyt 303
rikas*: rikasta: rikkaan: rikkaaseen: rikkaasta: rikkaalle: rikkaalta ... (Ф köyhä) (mennä / olla) rikki* rikki (Ф ehjä) RIKKO|A(1) + objekti he rikkoivat Minkä? Mitkä? rikon/en riko rikoin/en rikkonut rinne: rinnettä: rinteen: rinteeseen: rinteestä ... rinta: rintaa: rinnan: rintaan: rinnasta: rinnalle: rinnalta ... rinnat: rintoja: rinnoissa ... (monikko) rintaliivit: -liivejä: -liiveistä ... (monikko) ripset: ripsiä: ripsissä ... (monikko) RIPUSTA|A(1) +objekti he ripusta!vat Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin? ripustan/en ripusta ripustin/en ripustanut risteilijä: risteilijää: risteilijän: risteilijään: risteilijästä: risteilijällä ... risti: ristiä: ristin: ristiin: rististä: ristille ... romaani: romaania: romaanin: romaaniin: romaanista ... romanttinen: romanttista: romanttisen: romanttiseen: romanttisesta: romanttiselle: romanttiselta ... Rooma*: Roomaa: Rooman: Roomaan: Roomasta ... roska: roskaa: roskan: roskaan: roskasta ... roskat: roskia: roskissa: roskiin: roskista ... (monikko) roska|kori*: -koria: -korin: -koriin: -korista ... roskis: roskista: roskiksen: roskikseen: roskiksesta ... (arkikieltä) rotu: rotua: rodun: rotuun: rodusta ... rouva: rouvaa: rouvan: rouvaan: rouvasta: rouvalle: rouvalta ... Rova|niemi*: -niemeä: -niemen: (-niemeen:) -nimestä: -niemelle: -niemeltä ... ruis: ruista: rukiin: rukiiseen: rukiista: rukiille ... ruisleipä: -leipää: -leivän: -leipään: -leivästä: -leivälle ... RUKOIL|LA (3) + objekti (+ -MAAN) he rukoilemat Ketä? Mitä? Mitä tekemään? [että ...] rukoilen/en rukoile rukoilin/en rukoillut ruma*: rumaa : ruman: rumaan: rumasta: rumalle: rumalta ... (Ф kaunis) runo: runoa: runon: runoon: runosta ... runsas: runsasta: runsaan: runsaaseen: runsaasta: runsaalta ... runsaasti ruoho*: ruohoa: ruohon: ruohoon: ruohosta: ruoholle: ruoholta ... ruoka*: ruokaa: ruoan: ruokaan: ruoasta ... Kiitos ruoasta!* ruokala: ruokalaa: ruokalan: ruokalaan: ruokalasta ... ruoka|pöytä: -pöytää: -pöydän: -pöytään: -pöydästä: -pöydälle: -pöydältä ... ruoka|öljy*: -öljyä: -öljyn: -öljyyn: -öljystä: -öljyllä ... ruotsalainen*: ruotsalaista: ruotsalaisen: ruotsalaiseen: ruotsalaisesta: ruotsalaiselle: ruotsalaiselta ... ruotsi*: ruotsia: ruotsin: ruotsiin: ruotsista: ruotsiksi... (ruotsin kieli) Ruotsi*: Ruotsia: Ruotsin: Ruotsiin: Ruotsista ... (maa) ruska: ruskaa: ruskan: ruskaan: ruskasta ... ruskea*: ruskeaa: ruskean: ruskeaan: ruskeasta: ruskealle: ruskealta ... RUSKETTU|A (1) he ruskettuivat Miten? (helposti, nopeasti) rusketun/en rusketu rusketuin/en ruskettunut ruskettunut: ruskettunutta: ruskettuneen: ruskettuneeseen: ruskettuneesta: ruskettuneelle: ruskettuneelta ... ruuhka: ruuhkaa: ruuhkan: ruuhkaan: ruuhkasta ... ruusu*: ruusua: ruusun: ruusuun: ruususta ... RUVE|TA (4) + -MAAN he rupea|vat Mitä tekemään? Mihin? rupean/en rupea rupesin/en ruvennut Antti rupesi itkemään. (= Antti alkoi itkeä.) Rupesi satamaan. (= Alkoi sataa.) ryhmä*: ryhmää: ryhmän: ryhmään: ryhmästä: ryhmälle: ryhmältä ... RYHTY|Ä (1) + -MAAN he ryhtyivät Mitä tekemään? Mihin? ryhdyn/en ryhdy ryhdyin/en ryhtynyt Ryhdyin siivoamaan / tekemään töitä. (- Aloin siivota / tehdä töitä.) ryppyinen: ryppyistä: ryppyisen: ryppyiseen: ryppyisestä: ryppyiselle: ryppyiseltä ... räntä: räntää: rännän: räntään: rännästä ... (sataa) räntää (= sataa märkää lunta) s S AA | DA* (2) + objekti he saa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Keneltä? Mistä? saan/en saa sain/en saanut Hän saa joka päivä noin 50 sähköpostiviestiä. Saanko 150 grammaa tuota makkaraa? Saanko ketsuppia? Saisinko ketsuppia? (kohtelias muoto) Saammeko laskun? Saisimmeko laskun? (kohtelias muoto) Saanko lähteä? Et saa lähteä vielä. Ei saa tupakoida! Ei saa koskea! (Mihin?) saakka* = (Mihin?) asti kirkolle / rantaan / aamuun saakka (Mistä?) saakka* = (Mistä?) asti kirkolta / rannasta / aamusta saakka saapas: saapasta: saappaan: saappaaseen: saappaasta ... saappaat*: saappaita: saappaista ... (monikko) SAAPU|A* (1) he saapuivat Mihin? Mihin aikaan? Milloin? saavun/en saavu saavuin/en saapunut saari*: saarta: saaren: saareen: saaresta: saarelle: saarelta ... saaristo: saaristoa: saariston: saaristoon: saaristosta ... SAASTUI A (1) ne saastuivat se saastuu/se ei saastu se saastui/se ei saastunut saastunut: saastunutta: saastuneen: saastuneeseen: saastuneesta: saastuneelle: saastuneelta ... 304
KIELIOPPIOSA SAATTA|A* (1) + 1. infinitiivi he saattajat (tehdä mitä) saatan/en saata saatoin/en saattanut SAATTA|A* (1) + objekti he saattajat (Ketä?) Kenet? Ketkä? Mihin? saatan/en saata saatoin/en saattanut Saatan sinut kotiin. (= Tulen kanssasi kotiisi asti.) SAAVUTTA|A (1) + objekti he saavutta jät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Ketä? saavutan/en saavuta saavutin/en saavuttanut sade*: sadetta: sateen: sateeseen: sateesta: sateella ... sade|metsä: -metsää: -metsän: -metsään: -metsästä ... saippua*: saippuaa: saippuan: saippuaan: saippuasta: saippualla ... sairaala*: sairaalaa: sairaalan: sairaalaan: sairaalasta ... sairaani hoitaja: -hoitajaa: -hoitajan: -hoitajaan: -hoitajasta: -hoitajalle: -hoitajalta ... sairas*: sairasta: sairaan: sairaaseen: sairaasta: sairaalle: sairaalta ... sairaus: sairautta: sairauden: sairauteen: sairaudesta ... sairausloma: -lomaa: -loman: (-lomaan:) -lomasta: -lomalle: -lomalta ... Saisinko ...? saksa*: saksaa: saksan: saksaan: saksasta: saksaksi... (saksan kieli) Saksa*: Saksaa: Saksan: Saksaan: Saksasta ... (maa) sakset*: saksia: saksilla ... (monikko) salaatti*: salaattia: salaatin: salaattiin: salaatista ... salainen: salaista: salaisen: salaiseen: salaisesta: salaiselle: salaiselta ... salama: salamaa: salaman: salamaan: salamasta ... SALAMOI|DA (2) salamoi/ei salamoi salamoi/ei salamoinut sali*: salia: salin: saliin: salista: salille: salilta ... (mennä) (kunto)salille (= mennä punttikselle (arkikieltä)) salkku: salkkua: salkun: salkkuun: salkusta ... sama*: samaa: saman: samaan: samasta: samalle: samalta ... samalla (= samalla kertaa/yhtä aikaa / saman tien) samanlainen*: samanlaista: samanlaisen: samanalaiseen: samanlaisesta: samanlaiselle: samanlaiselta ... SAMMUTTA|A (1) + objekti he sammuttajat Minkä? Mitkä? (valot, tietokoneen, moottorin, tulipalon ...) sammutan/en sammuta sammutin/en sammuttanut samoin* Hyvää viikonloppua! - Kiitos, samoin! sampoo*: sampoota: sampoon: sampooseen: sampoosta: sampoolla ... sana*: sanaa: sanan: sanaan: sanasta ... sanajärjestys: -järjestystä: -järjestyksen: -järjestykseen: -järjestyksestä... sana|kirja*: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan: -kirjasta ... SANOI A* (1) + objekti he sanojat Mitä? Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Kenelle? [että ...] sanon/en sano sanoin/en sanonut sanomalehti*: -lehteä: -lehden: -lehteen: -lehdestä ... sarja: sarjaa: sarjan: sarjaan: sarjasta ... sarja|kuva|lehti: -lehteä: -lehden: -lehteen: -lehdestä ... sata*: sataa: sadan: sataan: sadasta: sadalle: sadalta ... = 100 SATA|A* (1) (vettä, lunta) sataa/ei sada satoi/ei satanut Ulkona sataa. satama: satamaa: sataman: satamaan: satamasta ... satanen: satasta: satasen: sataseen: satasesta ... sateenvarjo*: -varjoa: -varjon: -varjoon: -varjosta ... SATTUI A* (1) + - MAAN ne sattujat Kenelle? Mitä tekemään? Mihin? se sattuu/se ei satu se sattui/se ei sattunut a) = tapahtua Mitä? Kenelle? Mitä (hänelle) on sattunut? b) = tehdä sattumalta Hän sattui tulemaan minua vastaan kadulla. c) = olla kipeä Mihin sattuu? Sattuuko tähän? Päähän /jalkaan / selkään / käteen sattuu. satu: satua: sadun: satuun: sadusta ... sauna*: saunaa: saunan: saunaan: saunasta: saunalle: saunalta ... SAUNOI A* (1) he saunojat Missä? Kuinka kauan? saunon/en sauno saunoin/en saunonut se*: sitä: sen: siinä: siihen: siitä: sillä: sille: siltä ... seinä*: seinää: seinän: seinään: seinästä: seinälle: seinältä ... seiska: seiskaa: seiskan: seiskaan: seiskasta: seiskalle: seiskalta ... SEISOI A* (1) he seisojat Missä? seison/en seiso seisoin/en seisonut seitsemän*: seitsemää: seitsemän: seitsemään: seitsemästä: seitsemälle: seitsemältä ... =7 seitsemänkymmentä* = 70 seitsemänjsataa* = 700 seitsemäntoista* = 17 seitsemäs*: seitsemättä: seitsemännen: seitsemänteen: seitsemännestä: seitsemännelle: seitsemänneltä... = 7. seitsemäs|kymmenes = 70. seitsemäsjtoista* = 17. seka- sekaisin* sekarotuinen: -rotuista: -rotuisen: -rotuiseen: -rotuisesta ... SEKOITTA|A (1) + objekti he sekoittajat Mitä? Minkä? Mitkä? sekoitan/en sekoita sekoitin/en sekoittanut sekunti: sekuntia: sekunnin: sekuntiin: sekunnista ... sekä sekä - että SELITTÄ|Ä (1) + objekti he selittäjät Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Mitä? Kenelle? [että ...] selitän/en selitä selitin/en selittänyt selkeä: selkeää: selkeän: selkeään: selkeästä: selkeältä ... selkä*: selkää: selän: selkään: selästä ... 305
sellainen*: sellaista: sellaisen: sellaiseen: sellaisesta: sellaiselle: sellaiselta ... sello: selloa: sellon: selloon: sellosta ... SELVITTÄ|Ä (1) + objekti he selvittä|vät Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Mitä? selvitän/en selvitä selvitin/en selvittänyt selvä*: selvää: selvän: selvään: selvästä: selvälle: selvältä ... Selvä juttu!* seminaari: seminaaria: seminaarin: seminaariin: seminaarista ... semmoinen*: semmoista: semmoisen: semmoiseen: semmoisesta: semmoiselle: semmoiselta ... sentään serkku*: serkkua: serkun: serkkuun: serkusta: serkulle: serkulta ... setä*: setää: sedän: setään: sedästä: sedälle ... seura: seuraa: seuran: seuraan: seurasta: seuralle ... Kiitos seurasta!* Seuraava*: seuraavaa: seuraavan: seuraavaan: seuraavasta: seuraavalle: seuraavana ... SEURA|TA* (4) + partitiiviobjekti he seuraajat Mitä? Ketä? (Mistä?) Mihin? seuraan/en seuraa seurasin/en seurannut SEURUSTELLA (3) he seurustelemat Kenen kanssa? Kuinka kauan? seurustelen/en seurustele seurustelin/en seurustellut seutu: seutua: seudun: seutuun: seudusta: seudulle: seudulta ... shortsit*: shortseja: shortseista ... (monikko) sian|liha: -lihaa: -lihan: -lihaan: -lihasta ... Sibelius: Sibeliusta: Sibeliuksen: Sibeliukseen: Sibeliuksesta: Sibeliukselle: Sibeliukselta ... siellä* (Missä?) sieltä* (Mistä?) siemen: siementä: siemenen: siemeneen: siemenestä ... SIENESTÄ|Ä (1) he sienestä|vät Missä? sienestän/en sienestä sienestin/en sienestänyt sieni*: sientä: sienen: sieneen: sienestä ... sienet: sieniä: sienistä ... (monikko) (lähteä / mennä ) sieneen (Mihin?) (olla / käydä) sienessä (Missä?) (tulla) sienestä (Mistä?) sihteeri: sihteeriä: sihteerin: sihteeriin: sihteeristä: sihteerille: sihteeriltä ... siihen* (Mihin?) siinä* (Missä?) siinä tapauksessa siipi: siipeä: siiven: siipeen: siivestä: siivelle ... SIIRTY|Ä (1) he siirtyjät (Mistä?) Mihin? siirryn/en siirry siirryin/en siirtynyt SIIRTÄ|Ä (1) + objekti he siirtäjät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? Mitä? Mihin? siirrän/en siirrä siirsin/en siirtänyt siis* siisti: siistiä: siistin: siistiin: siististä: siistille: siistiltä ... siitä* (Mistä?) siitä (puhekieltä) (= hänestä) SIIVO|TA* (4) + objekti he siivoajat Minkä? Mitkä? Mitä? siivoan/en siivoa siivosin/en siivonnut sija: sijaa: sijan: sijaan: sijasta: sijalle: sijalta ... SIJAI|TA (5) ne sijaitse jät Missä? se sijaitsee/se ei sijaitse se sijaitsi/se ei sijainnut sika: sikaa: sian: sikaan: siasta: sialle ... siksi* SILITTÄ|Ä (1) + objekti he silittä jät Minkä? Mitkä? Mitä? (paidan, housut, pöytäliinan, verhot) Kenelle? silitän/en silitä silitin/en silittänyt silitys: silitystä: silityksen: silitykseen: silityksestä ... silitysrauta: -rautaa: -raudan: -rautaan: -raudasta: -raudalla ... silli: silliä: sillin: silliin: sillistä ... silloin* silloin tällöin (= joskus) sillä* (= koska, siitä syystä, siksi) silmä*: silmää: silmän: silmään: silmästä ... silmälasit*: -laseja: -laseilla ... (monikko) silta*: siltaa: sillan: siltaan: sillasta: sillalle: sillalta ... silti Hän on vaikea ihminen. Silti pidän hänestä. sinappi: sinappia: sinapin: sinappiin: sinapista ... sininen*: sinistä: sinisen: siniseen: sinisestä: siniselle: siniseltä ... sinkku: sinkkua: sinkun: sinkkuun: sinkusta: sinkulle ... (arkikieltä) (= yksineläjä, single) sinne* (Mihin?) sinun mielestäsi* (= sinusta) sinusta* (= sinun mielestäsi) sinä*: sinua: sinun: sinut: sinuun: sinusta: sinulle: sinulla: sinulta ... sipuli*: sipulia: sipulin: sipuliin: sipulista: sipulille: sipulilta ... sirkus: sirkusta: sirkuksen: sirkukseen: sirkuksesta: sirkukselle: sirkukselta ... sisar (= sisko) sisar*: sisarta: sisaren: sisareen: sisaresta: sisarelle: sisarelta ... sisko*: siskoa: siskon: siskoon: siskosta: siskolle: siskolta ... SISUSTA|A(1) + objekti he sisustajat Minkä? Mitkä? Mitä? (huoneen, asunnon, talon, liiketilan) sisustan/en sisusta sisustin/en sisustanut sisustus: sisustusta: sisustuksen: sisustukseen: sisustuksesta ... sisä- sisä|kengät: -kenkiä: -kengillä ... (monikko) sisälle* (Mihin?) sisällä* (Missä?) sisältä* (Mistä?) sisään* (Mihin?) siten (= sillä tavalla, niin) sitkeä: sitkeää: sitkeän: sitkeään: sitkeästä: sitkeälle: sitkeältä ... sitruuna*: sitruunaa: sitruunan: sitruunaan: sitruunasta: sitruunalle: sitruunalta ... sitten* sitä paitsi 306
KIELIOPPIOSA sivellin: sivellintä: siveltimen: siveltimeen: siveltimestä: siveltimellä ... siviili|sääty: -säätyä: -säädyn: -säätyyn: -säädystä ... sivu*: sivua: sivun: sivuun: sivusta: sivulle: sivulta ... slangi: slangia: slangin: slangiin: slangista ... sohva*: sohvaa: sohvan: sohvaan: sohvasta: sohvalle: sohvalta ... SOI|DA* (2) ne soi|vat Miten? Kuinka kauan? se soi/se ei soi se soi/se ei soinut soija: soijaa: soijan: soijaan: soijasta: soijalle: soijalta ... SOITELI LA (3) he soittelemat Kenelle? (toisillensa) soittelen/en soittele soittelin/en soitellut Soitellaan!* SOITTA|A* (1) + objekti he soittajat Mitä? (Minkä?) (kitaraa, pianoa, saksofonia, musiikkia, ovikelloa; (jonkin) levyn, kappaleen) (Millä?) Kenelle? soitan/en soita soitin/en soittanut SOITTA|A* (1) (+ objekti) he soittajat (puhelun) Kenelle? Millä? (puhelimella) soitan/en soita soitin/en soittanut soitto: soittoa: soiton: soittoon: soitosta ... Kiitos soitosta! sokeri*: sokeria: sokerin: sokeriin: sokerista: sokerilla: sokerilta ... sokeritauti: -tautia: -taudin: -tautiin: -taudista ... soma: somaa: soman: somaan: somasta: somalle: somalta ... (- sievä, pieni, kaunis) SOPI|A* (1) + objekti he sopijat Minkä asian? Mitkä asiat? Mistä asiasta? Kenen kanssa? [(siitä), että ...] sovin/en sovi sovin/en sopinut SOPI|A* (1) ne sopijat Miten? Kenelle? se sopii/se ei sovi se sopi/se ei sopinut Sopiiko sinulle, että ...? sopimus: sopimusta: sopimuksen: sopimukseen: sopimuksesta ... sopiva*: sopivaa: sopivan: sopivaan: sopivasta: sopivalle: sopivalta ... sormi*: sormea: sormen: sormeen: sormesta ... sormus*: sormusta: sormuksen: sormukseen: sormuksesta ... sose: sosetta: soseen: soseeseen: soseesta ... sosiaaliturvatunnus: -tunnusta: -tunnuksen: -tunnukseen: -tunnuksesta ... (= henkilötunnus) sota*: sotaa: sodan: sotaan: sodasta ... SOTKE|A(1) +objekti he sotke jät Minkä? Mitkä? Mitä? sotken/en sotke sotkin/en sotkenut sotkuinen: sotkuista: sotkuisen: sotkuiseen: sotkuisesta: sotkuiselle: sotkuiselta... SOUTA|A (1) (+ objekti) he soutajat Minkä? Mitä? (Mistä?) Mihin? Missä?(venettä, veneen) soudan/en souda soudin/en soutanut soutujene: -venettä: -veneen: -veneeseen: -veneestä: -veneellä... SOVITTA|A (1) + partitiiviobjekti he sovittajat Mitä? (vaatteita, kenkiä) sovitan/en sovita sovitin/en sovittanut stereot: stereoita: stereoilla ... (monikko) suhde: suhdetta: suhteen: suhteeseen: suhteesta: suhteelle ... suhteellinen: suhteellista: suhteellisen: suhteelliseen: suhteellisesta ... suihku*: suihkua: suihkun: suihkuun: suihkusta ... (käydä / olla) suihkussa (Missä?) (mennä) suihkuun (Mihin?) (tulla) suihkusta (Mistä?) SUJU|A (1) ne sujujat Miten? se sujuu/se ei suju se sujui/se ei sujunut sujuvasti* Hän puhuu sujuvasti suomea. SUKELTA|A (1) he sukeltajat (Mistä?) Mihin? Missä? (veteen, järveen, mereen) sukellan/en sukella sukelsin/en sukeltanut sukka*: sukkaa: sukan: sukkaan: sukasta ... sukat: sukkia: sukissa ... (monikko) suklaa*: suklaa: suklaan: suklaaseen: suklaasta: suklaalle: suklaalta ... suklaa|jäätelö|tötterö: -tötteröä: -tötterön: -tötteröön: -tötteröstä ... suklaalevy: -levyä: -levyn: -levyyn: -levystä ... suklaa|rasia: -rasiaa: -rasian: -rasiaan: -rasiasta ... sukset: suksia: suksilla ... (monikko) suku*: sukua: suvun: sukuun: suvusta: suvulle ... sukulainen*: sukulaista: sukulaisen: sukulaiseen: sukulaisesta: sukulaiselle: sukulaiselta ... suku|nimi*: -nimeä: -nimen: -nimeen: -nimestä ... SULA|A (1) ne sulajat (lumi /jää / voi /jäätelö / tina sulaa) se sulaa/se ei sula se suli/se ei sulanut sulkapallo: -palloa: -pallon: -palloon: -pallosta ... suljettu* (Ф avoinna) Museo on suljettu (= kiinni). SULKE|A* (1) + objekti he sulkejat Minkä? Mitkä? (Mitä?) (ikkunan, oven, silmät) suljen/en sulje suljin/en sulkenut suloinen: suloista: suloisen: suloiseen: suloisesta: suloiselle: suloiselta ... sumu: sumua: sumun: sumuun: sumusta ... sunnuntai*: sunnuntaita: sunnuntain: sunnuntaihin: sunnuntaista: sunnuntaina ... suo: suota: suon: suohon: suosta: suolle: suolta ... (= märkä alue tai paikka metsässä) SUOJEL|LA (3) + partitiiviobjekti he suojelejat Mitä? Ketä? Miltä? Keneltä? suojelen/en suojele suojelin/en suojellut suojelu: suojelua: suojelun: suojeluun: suojelusta ... suola*: suolaa: suolan: suolaan: suolasta: suolalta ... suolainen*: suolaista: suolaisen: suolaiseen: suolaisesta: suolaiselle: suolaiselta ... suomalainen*: suomalaista: suomalaisen: suomalaiseen: suomalaisesta: suomalaiselle: suomalaiselta... Suomen|lahti: -lahtea: -lahden: -lahteen: -lahdesta: -lahdelle: -lahdelta ... suomenruotsalainen: -ruotsalaista: -ruotsalaisen: -ruotsalaiseen: -ruotsalaisesta: -ruotsalaiselle: -ruotsalaiselta ... 307
suomi*: suomea: suomen: suomeen: suomesta: suomeksi... (suomen kieli) Mitä se on suomeksi? Suomi*: Suomea: Suomen: Suomeen: Suomesta ... (maa) suora: suoraa: suoran: suoraan: suorasta: suoralle: suoralta ... (mennä) suoraan (eteenpäin)* SUORITTA|A(1) +objekti he suoritta|vat Minkä? Mitkä? (armeijan, tutkinnon, kurssin, kokeen, testin, tentit) suoritan/en suorita suoritin/en suorittanut SUOSITEL|LA (3) + partitiiviobjekti he suosittelemat Mitä? Ketä? Mihin (tehtävään)? Kenelle? [että ...] suosittelen/en suosittele suositte Iin/en suositellut SUR|RA (3) + partitiiviobjekti he sure|vat Mitä (asiaa)? [sitä, että ...] suren/en sure surin/en surrut surullinen*: surullista: surullisen: surulliseen: surullisesta: surulliselle: surulliselta ... susi: sutta: suden: suteen: sudesta: sudelle ... susta* (puhekieltä) (= sinusta, sinun mielestäsi) suu*: suuta: suun: suuhun: suusta ... SUUDEL|LA (3) + partitiiviobjekti he suutelevat Ketä? (ystävää, rakastettua) Mitä? (kasvoja, poskea, kättä, maata, patsasta); Kenen kanssa? suutelen/en suutele suutelin/en suudellut suukko*: suukkoa: suukon ... Anna suukko! suullinen: suullista: suullisen: suulliseen: suullisesta ... (harjoitus, tentti) suullisesti suunnilleen (= noin) SUUNNITELLA* (3) + objekti he suunnittelevat Minkä? Mitkä? Mitä? [että ...] suunnittelen/en suunnittele suunnittelin/en suunnitellut suunnitelma*: suunnitelmaa: suunnitelman: suunnitelmaan: suunnitelmasta ... suunnitelmat: suunnitelmia: suunnitelmista ... (monikko) suunnittelija: suunnittelijaa: suunnittelijan: suunnittelijaan: suunnittelijasta: suunnittelijalle: suunnittelijalta... suunta*: suuntaa: suunnan: suuntaan: suunnasta ... suunta (Mistä?) Mihin? Mistä suunnasta se tuli? Mihin suuntaan hän lähti? suuri*: suurta: suuren: suureen: suuresta: suurelle: suurelta ... (liian) suuri Mihin? Kenelle? suutari: suutaria: suutarin: suutariin: suutarista: suutarille: suutarilta ... SUUTTUI A (1) + -STA he suuttuivat Mistä? Mistä syystä? Miksi? [siitä, että ...] suutun/en suutu suutuin/en suuttunut sydän: sydäntä: sydämen: sydämeen: sydämestä: sydämelle ... syksy*: syksyä: syksyn: syksyyn: syksystä ... syksyllä* syli: syliä: sylin: syliin: sylistä ... (ottaa) lapsi syliin (Mihin?) (istua) jonkun sylissä (Missä?) SYNNYTTÄ|Ä (1) + objekti he/ne synnyttä|vät Minkä? Kenet? Mitkä? Ketkä? Mitä? (lapsen, poikasia) synnytän/en synnytä synnytin/en synnyttänyt syntymäsika: -aikaa: -ajan: -aikaan: -ajasta ... syntymäpäivä: -päivää: -päivän: -päivään: -päivästä: -päivänä ... SYNTY|Ä* (1) he/ne syntyivät synnyn/en synny synnyin/en syntynyt SYTTY|Ä (1) ne syttyivät (tuli, valot, tähdet) se syttyy/se ei syty se syttyi/se ei syttynyt SYTYTTÄ|Ä (1) + objekti he sytyttä|vät Minkä? Mitkä? (valot, kynttilän, tulen) sytytän/en sytytä sytytin/en sytyttänyt syvä: syvää: syvän: syvään: syvästä: syvälle: syvältä ... syys|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... SYÖ|DÄ* (2) + objekti he syö|vät Mitä? Minkä? Mitkä? syön/en syö söin/en syönyt syöpä: syöpää:syövän: syöpään: syövästä ... SYÖTTÄ|Ä (1) + objekti he syöttä|vät Ketä? Kenet? (lapsen) syötän/en syötä syötin/en syöttänyt syötävä: syötävää: syötävän: syötävään: syötävästä ... sähkö*: sähköä: sähkön: sähköön: sähköstä: sähköllä ... sähköjohto: -johtoa: -johdon: -johtoon: -johdosta ... sähkökitara: -kitaraa: -kitaran: -kitaraan: -kitarasta ... sähköpostiosoite: -osoitetta: -osoitteen: -osoitteeseen: -osoitteesta ... säilyke: säilykettä: säilykkeen: säilykkeeseen: säilykkeestä ... SÄILYTTÄ|Ä (1) + objekti he säilyttä|vät Mitä? Minkä? Missä? säilytän/en säilytä säilytin/en säilyttänyt SÄILÖ|Ä (1) + objekti he säilöivät Mitä? Mitkä? Mihin? säilön/en säilö säilöin/en säilönyt sämpylä: sämpylää: sämpylän: sämpylään: sämpylästä ... sänky*: sänkyä: sängyn: sänkyyn: sängystä: sängylle: sängyltä ... SÄRKE|Ä* (1) + objekti särkee/ei särje särki/ei särkenyt Mitä särkee? (= Mikä on kipeä?) Päätä/selkää särkee. särky: särkyä: säryn: särkyyn: särystä ... sävel: säveltä: sävelen: säveleen: sävelestä ... sävellys: sävellystä: sävellyksen: sävellykseen: sävellyksestä ... SÄVELTÄ|Ä (1) + objekti he säveltä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? sävellän/en sävellä sävelsin/en säveltänyt sää*: säätä: sään: säähän: säästä ... säännöllinen: säännöllistä: säännöllisen: säännölliseen: säännöllisestä: säännölliselle: säännölliseltä ... säännöllisesti sääntö*: sääntöä: säännön: sääntöön: säännöstä ... SÄÄSTÄ|Ä* (1) + objekti he säästä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? Mihin? Mitä varten? säästän/en säästä säästin/en säästänyt 308
т (Minkä? Kenen?) taakse (genetiivi + taakse) talon taakse (Mihin?) taas* TAA|TA (4) +objekti he takaa|vat Minkä? Mitkä? (Mitä?) (lainan) [(sen), että ...] takaan/en takaa takasin/en taannut tahansa TAHTO|A (1) + objekti /1. infinitiivi he tahtoivat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Mihin? (tehdä mitä) [että ...] tahdon/en tahdo tahdoin/en tahtonut tai* taide*: taidetta: taiteen: taiteeseen: taiteesta: taiteelle ... taide|museo: -museota: -museon: -museoon: -museosta: -museolle ... taide|näyttely: -näyttelyä: -näyttelyn: -näyttelyyn: -näyttelystä ... TAIPUI A (1) ne taipuivat Miten? (sana, verbi) se taipuu/se ei taivu se taipui/se ei taipunut TAISTELI LA (3) + -STA he taistelemat Mistä? taistelen/en taistele taistelin/en taistellut taistelu: taistelua: taistelun: taisteluun: taistelusta ... TAITA|A (1) + 1. infinitiivi he taita|vat (tehdä mitä) taidan/en taida taisin/en taitanut taitava: taitavaa: taitavan: taitavaan: taitavasta: taitavalle: taitavalta ... taitava + -MAAN / Missä? taiteilija*: taiteilijaa: taiteilijan: taiteilijaan: taiteilijasta: taiteilijalle: taiteilijalta ... taito: taitoa: taidon: taitoon: taidosta ... taivas*: taivasta: taivaan: taivaaseen: taivaasta: taivaalle: taivaalta ... taivutus: taivutusta: taivutuksen: taivutukseen: taivutuksesta ... TAJU|TA* (4) + objekti he tajua|vat Minkä (asian)? Mitkä (asiat)? Mitä? [(tajuan sen), että ...] [(en tajua sitä), että ...] (arkikieltä) tajuan/en tajua tajusin/en tajunnut taju|ta (4) = ymmärtää, käsittää (Minkä? Kenen?) takaa* (genetiivi+ takaa) talon takaa (Mistä?) takaisin* (Minkä? Kenen?) takana* (genetiivi + takana) talon takana (Missä?) Minkä takia? (= Miksi?) (genetiivi + takia) sen takia (- siksi) takka: takkaa: takan: takkaan: takasta ... takan ääressä (= takan läheisyydessä, lähellä, edessä) takki*: takkia: takin: takkiin: takista ... taksi*: taksia: taksin: taksiin: taksista: taksilla ... TALLENTA|A(1) +objekti he tallenta|vat Minkä? Mitkä? Mihin? tallennan/en tallenna tallensin/en tallentanut Tallinna*: Tallinnaa: Tallinnan: Tallinnaan: Tallinnasta ... talo*: taloa: talon: taloon: talosta ... talous: taloutta: talouden: talouteen: taloudesta: taloudelle ... taloustiede: -tiedettä: -tieteen: -tieteeseen: -tieteestä ... talvi*: talvea: talven: talveen: talvesta ... talvella* talvirengas: -rengasta: -renkaan: -renkaaseen: -renkaasta ... talvi|saappaat: -saappaita: -saappaista ... (monikko) tammi|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... Tampere*: Tamperetta: Tampereen: (Tampereeseen:) Tampereesta: Tampereelle: Tampereelta ... TANKA|TA* (4) + objekti he tankkaa|vat Minkä? (Mitkä?) (auton, veneen) tankkaan/en tankkaa tankkasin/en tankannut TANSSI|A* (1) (+ objekti) he tanssi|vat Mitä? (tangoa, valssia, salsaa); Minkä? (tanssin loppuun); Kenen kanssa? tanssin/en tanssi tanssin/en tanssinut tapa*: tapaa: tavan: tapaan: tavasta: tavalla ... KIELIOPPIOSA Millä tavalla? tällä tavalla sillä tavalla tapaaminen: tapaamista: tapaamisen: tapaamiseen: tapaamisesta ... (ehdottaa) tapaamista (Kenelle?) TAPAHTUI A* (1) ne tapahtuivat Missä? Milloin? Mitä? Kenelle? (vahinko, onnettomuuus) (se) tapahtuu/(sitä) ei tapahdu (se) tapahtui/(sitä) ei tapahtunut Mitä sinulle on tapahtunut? tapahtuma: tapahtumaa: tapahtuman: tapahtumaan: tapahtumasta ... tapaus: tapausta: tapauksen: tapaukseen: tapauksesta ... TAPETOI|DA (2) +objekti he tapetoi|vat Minkä? Mitkä? (seinän, huoneet) tapetoin/en tapetoi tapetoin/en tapetoinut TAPPA|A* (1) + objekti he tappa|vat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? (hyttysen, kalan; jonkun ihmisen) tapan/en tapa tapoin/en tappanut tappa|a (1) = surma\ta (4), murha\ta (4) tarina: tarinaa: tarinan: tarinaan: tarinasta ... tarjoilija*: tarjoilijaa: tarjoilijan: tarjoilijaan: tarjoilijasta: tarjoilijalle: tarjoilijalta ... TARJO|TA (4) + partitiiviobjekti he tarjoa|vat Mitä? Kenelle? tarjoan/en tarjoa tarjosin/en tarjonnut tarjotin: tarjotinta: tarjottimen: (tarjottimeen:) tarjottimesta: tarjottimelle: tarjottimelta ... tarjous*: tarjousta: tarjouksen: tarjoukseen: tarjouksesta ... (olla) tarjouksessa TARJOUTU|A (1) he tarjoutuivat Mihin? tarjoudun/en tarjoudu tarjouduin/en tarjoutunut TARKASTA|A(1) +objekti he tarkasta|vat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? (matkalaukut, -tavarat, lipun ...) tarkastan/en tarkasta tarkastin/en tarkastanut tarkasti TARKISTA|A(1) +objekti he tarkista|vat Minkä asian? Mitkä asiat? tarkistan/en tarkista tarkistin/en tarkistanut 309
tarkka: tarkkaa: tarkan: tarkkaan: tarkasta: tarkalle: tarkalta ... TARKOITTA|A* (1) + partitiiviobjekti he tarkoitta|vat Mitä? [sitä, että ...] tarkoitan/en tarkoita tarkoitin/en tarkoittanut tarkoitus: tarkoitusta: tarkoituksen: tarkoitukseen: tarkoituksesta ... tarmokas: tarmokasta: tarmokkaan: tarmokkaaseen: tarmokkaasta: tarmokkaalle: tarmokkaalta ... (= energinen, ahkera) tarpeeksi* tarpeellinen: tarpeellista: tarpeellisen: tarpeelliseen: tarpeellisesta: tarpeelliselle: tarpeelliselta ... TARTTU|A(1) ne tarttuivat Mihin? Keneen? se tarttuu/se ei tartu se tarttui/se ei tarttunut tarvike: tarviketta: tarvikkeen: tarvikkeeseen: tarvikkeesta ... TARVI|TA* (5) + objekti he tarvitsemat Mitä? Minkä? Mitkä? Ketä? Kenet? Mihin? (rahaa, kahvia, paperia, apua; sinua, teitä; sinut tähän työhön) tarvitsen/en tarvitse tarvitsin/en tarvinnut TARVI|TA* (5)+ 1. infinitiivi minun ei tarvitse tehdä sitä meidän ei tarvitse tehdä sitä tasan* Kello on tasan viisi (=17.00). tasa|valta: -valtaa: -vallan: -valtaan: -vallasta ... tasku: taskua: taskun: taskuun: taskusta ... taskulamppu: -lamppua: -lampun: -lamppuun: -lampusta: -lampulla ... taskulaskin: -laskinta: -laskimen: -laskimeen: -laskimesta: -laskimella ... taso*: tasoa: tason: tasoon: tasosta: tasolle: tasolta ... tauko*: taukoa: tauon: taukoon: tauosta: tauolle: tauolta ... Pidetään tauko!* taulu*: taulua: taulun: tauluun: taulusta: taululle ... tauti: tautia: taudin: tautiin: taudista ... tavallinen*: tavallista: tavallisen: tavalliseen: tavallisesta: tavalliselle: tavalliselta ... tavallisesti* tavara*: tavaraa: tavaran: tavaraan: tavarasta: tavaralle ... tavaratalo: -taloa: -talon: -taloon: -talosta ... TAVA|TA* (4) + objekti he tapaa|vat Kenet? Ketkä? (Minkä? Mitkä?) Missä? tapaan/en tapaa tapasin/en tavannut (olla) tavattavissa (= hän on paikalla, häntä voi häiritä, hänet voi tavata, hänen kanssaan voi puhua) TAVOITTA|A(1) +objekti he tavoitta|vat Kenet? Ketkä? Ketä? tavoitan/en tavoita tavoitin/en tavoittanut tavu*: tavua: tavun: tavuun: tavusta ... tavutus: tavutusta: tavutuksen: tavutukseen: tavutuksesta ... TAVUTTA|A(1) + objekti he tavutta|vat Minkä sanan? Mitkä sanat? tavutan/en tavuta tavutin/en tavuttanut te*: teitä: teidän: teidät: teihin: teissä: teistä: teille: teillä: teiltä ... teatteri*: teatteria: teatterin: teatteriin: teatterista: teatterille: teatterilta ... tee*: teetä: teen: teehen: teestä: teelle ... tehdas: tehdasta: tehtaan: tehtaaseen: tehtaasta: tehtaalle: tehtaalta ... TEH|DÄ* (2) + objekti he teke|vät Minkä? Mitkä? Mitä? (ruokaa, salaattia, pizzaa; kotitehtävät, töitä) teen/en tee tein/en tehnyt tehokas: tehokasta: tehokkaan: tehokkaaseen: tehokkaasta: tehokkaalle: tehokkaalta ... tehokkaasti tehtävä*: tehtävää: tehtävän: tehtävään: tehtävästä ... teistä* (= teidän mielestänne) tekeminen*: tekemistä: tekemisen: tekemiseen: tekemisestä ... tekijä: tekijää: tekijän: tekijään: tekijästä: tekijälle: tekijältä ... TEKSTA|TA (4) + objekti he tekstaa|vat Minkä? (arkikieltä) Kenelle? tekstaan/en tekstaa tekstasin/en tekstannut teksti*: tekstiä: tekstin: tekstiin: tekstistä ... teksti|viesti: -viestiä: -viestin: -viestiin: -viestistä ... (vastata) tekstiviestiin televisio*: televisiota: television: televisioon: televisiosta ... teline: telinettä: telineen: (telineeseen:) telineestä: telineelle: telineeltä ... TELTTAILI LA (3) he telttaile!vat Missä? telttailen/en telttaile telttailin/en telttaillut tennis*: tennistä: tenniksen: tennikseen: tenniksestä ... tentti*: tenttiä: tentin: tenttiin: tentistä ... teollisuus: teollisuutta: teollisuuden: teollisuuteen: teollisuudesta: teollisuudelle ... teoria: teoriaa: teorian: teoriaan: teoriasta ... teos: teosta: teoksen: teokseen: teoksesta ... terve*: tervettä: terveen: terveeseen: terveestä: terveelle: terveeltä ... TERVEHTI |Ä (1) + partitiiviobjekti he tervehti|vät Ketä? (ystävää, tuttavaa, vieraita, naapuria, opettajaa) tervehdin/en tervehdi tervehdin/en tervehtinyt terveiset: terveisiä: terveisistä ... (monikko) terveisiä* Kenelle? Tervetuloa!* Terveydeksi!* terveys: terveyttä: terveyden: terveyteen: terveydestä: terveydelle... terveyskeskus*: -keskusta: -keskuksen: -keskukseen: -keskuksesta: -keskukselle ... teräs: terästä: teräksen: teräkseen: teräksestä ... terävä: terävää: terävän: terävään: terävästä: terävälle: terävältä ... testi*: testiä: testin: testiin: testistä ... Thai|maa*: -maata: -maan: -maahan: -maasta ... tie*: tietä: tien: tiehen: tiestä: tielle: tieltä ... tiede*: tiedettä: tieteen: tieteeseen: tieteestä: tieteelle ... tiedosto: tiedostoa: tiedoston: tiedostoon: tiedostosta ... tieteellinen: tieteellistä: tieteellisen: tieteelliseen: tieteellisestä: tieteelliseltä ... tietenkin* (= tietysti, totta kai) tieto*: tietoa: tiedon: tietoon: tiedosta ... 310
KIELIOPPIOSA tieto|kone*: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella... tieto|kone|ohjelma: -ohjelmaa: -ohjelman: -ohjelmaan: -ohjelmasta ... tietysti* (= totta kai) TIETÄ|Ä* (1) + objekti / -STA he tietä|vät Minkä asian? Mitkä asiat? Mitä? Mistä asiasta? Kenestä? [että ...] tiedän/en tiedä tiesin/en tietänyt tiistai*: tiistaita: tiistain: tiistaihin: tiistaista: tiistaina ... tila*: tilaa: tilan: tilaan: tilasta: tilalle: tilalta ... tilaisuus: tilaisuutta: tilaisuuden: tilaisuuteen: tilaisuudesta ... tilaisuus Mihin? (tehdä mitä) tilanne: tilannetta: tilanteen: tilanteeseen: tilanteesta: tilanteelle ... TILA|TA* (4) + objekti he tilaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle? Mihin? (taksin, lehden, pizzat) tilaan/en tilaa tilasin/en tilannut tili*: tiliä: tilin: tiliin: tilistä: tilille: tililtä ... (panna) rahat tilille (nostaa) rahaa tililtä tilli: tilliä: tillin: tilliin: tillistä: tillille ... TISKA|TA* (4) + objekti he tiskaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Millä? (asiat, kattilan, lautasen; astianpesuaineella) tiskaan/en tiskaa tiskasin/en tiskannut tiskikone: -konetta: -koneen: -koneeseen: -koneesta: -koneella... tiskipöytä: -pöytää: -pöydän: -pöydälle ... tms.* (- tai muuta sellaista / samanlaista) todella* TODE|TA (4) + objekti he totea|vat Minkä asian? Mitkä asiat? [että ...] totean/en totea totesin/en todennut tohtori: tohtoria: tohtorin: tohtoriin: tohtorista: tohtorille: tohtorilta ... TOIMII A* (1) ne/he toimijvat Miten? se toimii/se ei toimi se toimi/se ei toiminut toiminta: toimintaa: toiminnan: toimintaan: toiminnasta: toiminnalle... toimisto*: toimistoa: toimiston: toimistoon: toimistosta: toimistolle ... TOIMITTA|A (1) + objekti he toimittajat Minkä? Mitkä? Mihin? Kenelle? Milloin? toimitan/en toimita toimitin/en toimittanut toimittaja: toimittajaa: toimittajan: toimittajaan: toimittajasta: toimittajalle: toimittajalta ... toimitusjohtaja: -johtajaa: -johtajan: -johtajaan: -johtajasta: -johtajalle: -johtajalta ... toinen*: toista: toisen: toiseen: toisesta: toiselle: toiselta ... toiset*: toisia: toisissa: toisiin: toisista: toisille: toisilla: toisilta ... (monikko) toinen - toinen toissapäivänä* (= kaksi päivää sitten) TOIVOI A* (1) + objekti he toivojat Mitä? [että ...] toivon/en toivo toivoin/en toivonut toivomus: toivomusta: toivomuksen: toivomukseen: toivomuksesta ... toivomukset: toivomuksia: toivomuksista ... (monikko) toivottavasti* tomaatti*: tomaattia: tomaatin: tomaattiin: tomaatista: tomaatille: tomaatilta ... tomaatti|sose*: -sosetta: -soseen: -soseeseen: -soseesta: -soseelle: -soseelta ... tonnikala*: -kalaa: -kalan: -kalaan: -kalasta ... tontti: tonttia: tontin: tonttiin: tontista: tontille: tontilta ... (rakentaa) talo tälle tontille (Mihin?) tori*: toria: torin: (toriin:) torista: torille: torilta ... torstai*: torstaita: torstain: torstaihin: torstaista: torstaina ... tosi*: totta: toden: toteen: todesta ... Se on totta!* Ihanko totta?* tosi hyvä* (= todella hyvä) tosi|asia: -asiaa: -asian: -asiaan: -asiasta: -asialle ...(= fakta) Tota noin*... (puhekieltä) totta kai* (= tietysti) TOTTUI A* (1) + illatiivi / -MAAN he tottujat Mihin? Keneen? Mitä tekemään? [siihen, että ...] totun/en totu totuin/en tottunut touko|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun: -kuusta ... toveri*: toveria: toverin: toveriin: toverista: toverille: toverilta ... traktori: traktoria: traktorin: traktoriin: traktorista: traktorilla ... treffit: treffejä: treffeistä: treffeille ... (monikko) (arkikieltä) (olla) treffeillä (mennä / lähteä) treffeille treffit (= tapaaminen (uuden) ystävän kanssa) Kenellä on treffit? minulla on treffit / minulla ei ole treffejä tuhat*: tuhatta: tuhannen: tuhanteen: tuhannesta: tuhannelle ... = 1000 tukeva: tukevaa: tukevan: tukevaan: tukevasta: tukevalle: tukevalta ... Tukholma*: Tukholmaa: Tukholman: Tukholmaan: Tukholmasta ... tuki*: tukea: tuen: tukeen: tuesta ... Kiitos tuesta!* tukka*: tukkaa: tukan: tukkaan: tukasta ... tukku: tukkua: tukun: tukkuun: tukusta ... tulevaisuus: tulevaisuutta: tulevaisuuden: tulevaisuuteen: tulevaisuudesta ... tuli*: tulta: tulen: tuleen: tulesta ... tuliainen: tuliaista: tuliaisen ... tuliaiset: tuliaisia: tuliaisista ... (monikko) tulinen*: tulista: tulisen: tuliseen: tulisesta: tuliselle: tuliselta ... (pippurinen, vahvasti maustettu ruoka/ voimakkaan makuinen mauste) Tämä (ruoka) voi olla sinulle liian tulista. tulipalo: -paloa: -palon: -paloon: -palosta ... TULKA|TA (4) +objekti he tulkkaajat Minkä/kenen puheen? Mitkä/kenen puheet? Mistä kielestä? Mihin kieleen? Kenelle? tulkkaan/en tulkkaa tulkkasin/en tulkannut tulkkaus: tulkkausta: tulkkauksen: tulkkaukseen: tulkkauksesta ... 311
tulkki: tulkkia: tulkin: tulkkiin: tulkista: tulkille: tulkilta ... TUL|LA* (3) he tule|vat Mistä? Mihin? tulen/en tule tulin/en tullut Tulen kotiin kello 18.00. Hän tuli ulos ravintolasta. tulo: tuloa: tulon: tuloon: tulosta ... (olla) tulossa (Mistä? Mihin?) tulos: tulosta: tuloksen: tulokseen: tuloksesta ... TULOSTA|A (1) +objekti he tulosta|vat Minkä (tekstin)? Mitkä (tekstit)? Kenelle? tulostan/en tulosta tulostin/en tulostanut tulppaani: tulppaania: tulppaanin: (tulppaaniin:) tulppaanista ... tumma*: tummaa: tumman: tummaan: tummasta: tummalle: tummalta ... tunne*: tunnetta: tunteen: tunteeseen: tunteesta: tunteelle ... tunnelma*: tunnelmaa: tunnelman: tunnelmaan: tunnelmasta ... tunnettu*: tunnettua: tunnetun: tunnettuun: tunnetusta: tunnetulle ... tunnus: tunnusta: tunnuksen: tunnukseen: tunnuksesta ... TUNTE|A* (1) + objekti he tunte|vat Kenet? Ketkä? Minkä asian? Mitkä asiat? [että ...] tunnen/en tunne tunsin/en tuntenut tuntematon: tuntematonta: tuntemattoman: tuntemattomaan: tuntemattomasta: tuntemattomalle: tuntemattomalta ... tunti*: tuntia: tunnin: tuntiin: tunnissa: tunnista: tunnille ... Kokous kestää pari tuntia. Olin siellä tunnin. En ole syönyt moneen tuntiin. Hän teki sen tunnissa. Minun täytyy mennä pianotunnille. TUNTUI A* (1) + -LTA ne tuntuivat Miltä? (mukavalta, lämpimältä, kylmältä, kovalta, pehmeältä) [siltä, että ...] se tuntuu/se ei tunnu se tuntui/se ei tuntunut Tuntuu (siltä), että ... Minusta tuntuu (siltä), että ... tunturi: tunturia: tunturin: tunturiin: tunturista: tunturille: tunturilta ... tuo*: tuota: tuon: tuohon: tuossa: tuosta: tuolle: tuolla: tuolta ... TUO|DA* (2) + objekti he tuo|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Mistä? Mihin? tuon/en tuo toin/en tuonut TUOKSU|A (1) + -LTA/-LLE ne tuoksuivat Miltä? Mille? se tuoksuu/se ei tuoksu se tuoksui/se ei tuoksunut tuoli*: tuolia: tuolin: (tuoliin:) tuolista: tuolille: tuolilta ... tuolla* (Missä?) tuollainen*: tuollaista: tuollaisen: tuollaiseen: tuollaisesta: tuollaiselle: tuollaiselta ... tuolta* (Mistä?) tuomari: tuomaria: tuomarin: tuomariin: tuomarista: tuomarille: tuomarilta ... tuonne* (Mihin?) tuonti: tuontia: tuonnin: tuontiin: tuonnista ... tuonti|liike: -liikettä: -liikkeen: -liikkeeseen: -liikkeestä ... tuoppi: tuoppia: tuopin: tuoppiin: tuopista ... tuoppi olutta (= iso lasi (hana)olutta) tuore*: tuoretta: tuoreen: tuoreeseen: tuoreesta: tuoreelle: tuoreelta ... tuore leipä/pulla/kala tuore sanomalehti tuore|mehu: -mehua: -mehun: -mehuun: -mehusta ... tuossa* (Missä?) tupa: tupaa: tuvan: tupaan: tuvasta ... tupaantuliaiset: -tuliaisia: -tuliaisista ... (monikko) tupakka: tupakkaa: tupakan: tupakkaan: tupakasta: tupakalle ... tupakka|-aski: -askia: -askin: -askiin: -askista ... tupakkalakko: -lakko: -lakon: -lakkoon: -lakosta ... (olla) (tupakka)lakossa TUPAKOIDA (2) he tupakoijat Missä? tupakoin/en tupakoi tupakoin/en tupakoinut tupakointi: tupakointia: tupakoinnin: tupakointiin: tupakoinnista ... turha: turhaa: turhan: turhaan: turhasta: turhalle: turhalta ... turhaan turisti*: turistia: turistin: turistiin: turistista: turistille: turistilta ... turkki: turkkia: turkin: turkkiin: turkista ... (turkistakki) turkki*: turkkia: turkin: turkkiin: turkista: turkiksi... (turkin kieli) Turkki*: Turkkia: Turkin: Turkkiin: Turkista ... (maa) Turku*: Turkua: Turun: Turkuun: Turusta ... turva: turvaa: turvan: turvaan: turvasta ... turvallinen*: turvallista: turvallisen: turvalliseen: turvallisesta: turvalliselle: turvalliselta ... tuskin Tuskin hän tulee. (= En usko, että hän tulee.) TUTKII A* (1) + objekti he tutkijat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? tutkin/en tutki tutkin/en tutkinut tutkija: tutkijaa: tutkijan: tutkijaan: tutkijasta: tutkijalle: tutkijalta ... tutkimus: tutkimusta: tutkimuksen: tutkimukseen: tutkimuksesta: tutkimukselle ... tutkinto: tutkintoa: tutkinnon: tutkintoon: tutkinnosta ... tuttava*: tuttavaa: tuttavan: tuttavaan: tuttavasta: tuttavalle: tuttavalta ... (= tuttu ihminen, kaveri) tuttu*: tuttua: tutun: tuttuun: tutusta: tutulle: tutulta ... TUTUSTUI A* (1) + illatiivi he tutustuvat Keneen? Mihin? tutustuin/en tutustu tutustuin/en tutustunut Tutustuin häneen viime vuonna. Tutustuimme näyttelyyn. tuubi: tuubia: tuubin: tuubiin: tuubista ... tuuletin: tuuletinta: tuulettimen: tuulettimeen: tuulettimesta ... tuuli*: tuulta: tuulen: tuuleen: tuulesta: tuulella ... Ulkona on kylmä tuuli. (olla) hyvällä tuulella (olla) pahalla/huonolla tuulella TUUL|LA* (3) tuulee/ei tuule tuuli/ei tuullut Tänään tuulee kovasti. tyhjä*: tyhjää: tyhjän: tyhjään: tyhjästä: tyhjälle: tyhjältä ... 312
KIELIOPPIOSA tyhmä*: tyhmää: tyhmän: tyhmään: tyhmästä: tyhmälle: tyhmältä ... TYKÄ|TÄ* (4) + -STA /1. infinitiivi he tykkää|vät Mistä? Kenestä? (tehdä mitä) [siitä, että ...] tykkään/en tykkää tykkäsin/en tykännyt tylsä*: tylsää: tylsän: tylsään: tylsästä: tylsälle: tylsältä ... tyttö*: tyttöä: tytön: tyttöön: tytöstä: tytölle: tytöltä ... tyttö|kaveri (= tyttöystävä) tyttö|kaveri*: -kaveria: -kaverin: -kaveriin: -kaverista: -kaverille: -kaverilta ... tyttöystävä*: -ystävää: -ystävän: -ystävään: -ystävästä: -ystävälle: -ystävältä ... tytär*: tytärtä: tyttären: tyttäreen: tyttärestä: tyttärelle: tyttäreltä ... tyyli: tyyliä: tyylin: tyyliin: tyylistä ... tyylikäs: tyylikästä: tyylikkään: tyylikkääseen: tyylikkäästä: tyylikkäälle: tyylikkäältä ... tyyni: tyyntä: tyynen: tyyneen: tyynestä: tyynelle: tyyneltä ... Tyyni valtameri (purjehtia) Tyynellä valtamerellä tyyny: tyynyä: tyynyn: tyynyyn: tyynystä: tyynylle ... tyypillinen*: tyypillistä: tyypillisen: tyypilliseen: tyypillisestä: tyypilliselle: tyypilliseltä ... tyyppi*: tyyppiä: tyypin: tyyppiin: tyypistä: tyypille: tyypiltä ... tyytyväinen*: tyytyväistä: tyytyväisen: tyytyväiseen: tyytyväisestä: tyytyväiselle: tyytyväiseltä ... tyytyväinen Mihin? Keneen? työ*: työtä: työn: työhön: työstä ... työ|huone: -huonetta: -huoneen: -huoneeseen: -huoneesta ... työ| kaveri (- työtoveri) työ|kaveri*: -kaveria: -kaverin: -kaveriin: -kaverista: -kaverille: -kaverilta ... työkokemus: -kokemusta: -kokemuksen: -kokemukseen: -kokemuksesta ... työ|lupa: -lupaa: -luvan: -lupaan: -luvasta ... työntekijä: -tekijää: -tekijän: -tekijään: -tekijästä: -tekijälle: -tekijältä ... TYÖNTÄ|Ä (1) + objekti he työntä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet? Ketkä? Ketä? Mistä? Mihin? työnnän/en työnnä työnsin/en työntänyt työ|numero: -numeroa: -numeron: -numeroon: -numerosta ... työpaikka: -paikkaa: -paikan: -paikkaan: -paikasta: -paikalle: -paikalta ... työpäivä: -päivää: -päivän: -päivään: -päivästä: -päivänä ... työpöytä: -pöytää: -pöydän: -pöydälle: -pöydältä ... TYÖSKENNEL|LÄ* (3) he työskentelet vät Missä? Kenen kanssa? Minkä parissa (= kanssa)? Kuinka kauan? työskentelen/en työskentele työskentelin/en työskennellyt työ|suhde: -suhdetta: -suhteen: -suhteeseen: -suhteesta ... työ|suhde|asunto: -asuntoa: -asunnon: -asuntoon: -asunnosta ... työ|toveri*: -toveria: -toverin: -toveriin: -toverista: -toverille: -toverilta ... työttömyys: työttömyyttä: työttömyyden: työttömyyteen: työttömyydestä: työttömyydelle ... työtön*: työtöntä: työttömän: työttömään: työttömästä: työttömälle: työttömältä ... (Minkä? Kenen?) tähden (genetiivi + tähden) sen tähden (= siksi) tähti: tähteä: tähden: tähteen: tähdestä ... tähdet: tähtiä: tähdistä ... (monikko) filmi|tähti tällainen*: tällaista: tällaisen: tällaiseen: tällaisesta: tällaiselle: tällaiselta ... tällä kerralla* tällä viikolla* tällöin tämä*: tätä: tämän: tähän: tässä: tästä: tälle: tällä: tältä ... tänne* (Mihin?) tänä vuonna* tänään* tärkeä*: tärkeää: tärkeän: tärkeään: tärkeästä: tärkeälle: tärkeältä ... tärkeämpi: tärkeämpää: tärkeämmän: tärkeämpään: tärkeämmästä: tärkeämmälle: tärkeämmältä ... (komparatiivi) tärkein: tärkeintä: tärkeimmän: tärkeimpään: tärkeimmästä: tärkeimmälle: tärkeimmältä ... (superlatiivi) tässä* (Missä?) tässä kuussa* täti*: tätiä: tädin: tätiin: tädistä: tädille: tädiltä ... täynnä* täysi*: täyttä: täyden: täyteen: täydestä: täydelle: täydeltä ... (tulla / panna) täyteen täysin TÄYTTÄ|Ä (1) + objekti he täyttävät Minkä? Mitkä? Millä?/Kuinka paljon? (= Kuinka monta vuotta?) täytän/en täytä täytin/en täyttänyt TÄYTY|Ä* (1) + 1. infinitiivi heidän täytyy (tehdä mitä) Kenen täytyy? minun täytyy/minun ei tarvitse minun täytyi/minun ei tarvinnut täällä* (Missä?) täältä* (Mistä?) tölkki: tölkkiä: tölkin: tölkkiin: tölkistä ... tötterö: tötteröä: tötterön: tötteröön: tötteröstä ... и UI|DA* (2) he ui|vat Missä? (Mistä?) Mihin? Miten? Kuinka kauan? uin/en ui uin/en uinut uima|halli: -hallia: -hallin: -halliin: -hallista: -hallille: -hallilta ... uimahousut: -housuja : -housuista ... (monikko) uimapuku: -pukua: -puvun: -pukuun: -puvusta... uimaranta*: -rantaa: -rannan: (-rantaan:) -rannasta: -rannalle: -rannalta ... uimari: uimaria: uimarin: uimariin: uimarista: uimarille: uimarilta ... uima|valvoja: -valvojaa: -valvojan: -valvojaan: -valvojasta: -valvojalle: -valvojalta ... uiminen: uimista: uimisen: uimiseen: uimisesta ... ukkonen: ukkosta: ukkosen: ukkoseen: ukkosesta: ukkosella ... 313
ukon|ilma: -ilmaa: -ilman: -ilmaan: -ilmasta: -ilmalla ... ulkoa* (Mistä?) ULKOIL|LA (3) he ulkoile|vat Missä? Kenen kanssa? Kuinka kauan? ulkoilen/en ulkoile ulkoilin/en ulkoillut ulko|ilma: -ilmaa: -ilman: -ilmaan ... ulko|ilma|konsertti: -konserttia: -konsertin: -konserttiin: -konsertista ... ulkoilu: ulkoilua: ulkoilun: ulkoiluun: ulkoilusta ... ULKOILUTTA|A (1) + objekti he ulkoilutta|vat Mitä? (Ketä?) Missä? (koiraa, lasta) ulkoilutan/en ulkoiluta ulkoilutin/en ulkoiluttanut ulkomaalainen: -maalaista: -maalaisen: -maalaiseen: -maalaisesta: -maalaiselle: -maalaiselta ... ulko|maan|matka: -matkaa: -matkan: -matkaan: -matkasta: -matkalle: -matkalta ... ulko|maat: -maita: -mailla: -maille ... {monikko) ulkona* (Missä?) ulkopuoli: -puolta: -puolen: -puolelle: -puolelta ... ulos* (Mihin?) uni*: unta: unen: uneen: unesta ... UNOHTA|A* (1) + objekti he unohtajat Minkä asian? Mitkä asiat? Kenet? Ketkä? [että ...] unohdan/en unohda unohdin/en unohtanut upea: upeaa: upean: upeaan: upeasta: upealle: upealta ... Ups! (puhekieltä) urheilu*: urheilua: urheilun: urheiluun: urheilusta... URHEIL|LA (3) he urheile| vat Missä? urheilen/en urheile usko: uskoa: uskon: uskoon: uskosta ... USKOI A* (1) + objekti he uskojat Minkä asian? Mitkä asiat? Mitä? Ketä? [että...] uskon/en usko uskoin/en uskonut USKOI A* (1) + illatiivi he uskojat Mihin? Keneen? uskon/en usko uskoin/en uskonut uudelleen* (= uudestaan) uuni*: uunia: uunin: uuniin: uunista ... uusi*: uutta: uuden: uuteen: uudesta: uudelle: uudelta ... uutinen: uutista: uutisen: uutiseen: uutisesta ... uutinen Mistä? uutiset*: uutisia: uutisissa ... (monikko) v vaalea*: vaaleaa: vaalean: vaaleaan: vaaleasta: vaalealle: vaalealta ... vaali: vaalia: vaalin: vaaliin: vaalista ... vaalit: vaaleja: vaaleissa: vaaleista ... (monikko) vaan* vaan* (puhekieltä) (= vain) vaarallinen: vaarallista: vaarallisen: vaaralliseen: vaarallisesta: vaaralliselle: vaaralliselta ... vaari*: vaaria: vaarin: vaariin: vaarista: vaarille: vaarilta ... (= isoisä, ukki, vanha mies) vaate*: vaatetta: vaatteen: vaatteeseen: vaatteesta ... vaatteet*: vaatteita: vaatteista ... (monikko) VAATII A (1) + objekti he vaatijat Minkä? Mitkä? Keneltä? Kenelle? [että ...] vaadin/en vaadi vahinko: vahinkoa: vahingon: vahinkoon: vahingosta ... Anteeksi! Se oli vahinko. vahva*: vahvaa: vahvan: vahvaan: vahvasta: vahvalle: vahvalta ... vai* (kysymyslauseessa) vaihde: vaihdetta: vaihteen: vaihteeseen: vaihteesta: vaihteelle: vaihteelta ... VAIHDELLA (3) ne vaihtelejat Miten? se vaihtelee/se ei vaihtele se vaihteli/se ei vaihdellut VAIHTA|A* (1) + objekti he vaihtajat Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin? (vaatteet, rahaa, autoa, paikkaa, bussia, työpaikkaa) vaihdan/en vaihda vaihdoin/en vaihtanut vaihtelu: vaihtelua: vaihtelun: vaihteluun: vaihtelusta ... vaikea*: vaikeaa: vaikean: vaikeaan: vaikeasta: vaikealle: vaikealta ... vaikka* vaikka* (= esimerkiksi) VAIKUTTA|A (1) + -LTA he vaikuttajat Miltä? Millaiselta? vaikutat/et vaikuta vaikutit/et vaikuttanut Hän vaikuttaa mukavalta. Vaikuttaa (siltä), että ... VAIKUTTA|A(1) + illatiivi he vaikuttajat Mihin? Keneen? vaikutan/en vaikuta vaikutin/en vaikuttanut vaille* Kello on viisitoista vaille kaksi. vaimo*: vaimoa: vaimon: vaimoon: vaimosta: vaimolle: vaimolta ... Soitan vaimolleni. vain* Se kestää vain puoli tuntia. vaiva: vaivaa: vaivan: vaivaan: vaivasta: vaivalla ... Siitä on vaivaa sinulle. Ei siitä ole mitään vaivaa (minulle). vaadin/en vaatinut vaatimus: vaatimusta: vaatimuksen: vaatimukseen: vaatimuksesta ... vaativa: vaativaa: vaativan: vaativaan: vaativasta: vaativalle: vaativalta ... VAELTA|A(1) he vaeltajat Missä? (Mistä? Mihin?) (metsässä, Lapissa, tunturilla) vaellan/en vaella vaelsin/en vaeltanut VAIVA|TA* (4) + partitiiviobjekti he vaivaajat Ketä? vaivaan/en vaivaa vaivasin/en vaivannut Anteeksi, että vaivaan, mutta ... En halua vaivata häntä. Mikä sinua vaivaa? urheilin/en urheillut urut: urkuja: uruilla ... (monikko) usea*: useaa: usean: useaan: useasta: usealle: usealta ... (= moni) usein* USKALTA|A (1) + 1. infinitiivi he uskaltajat (tehdä mitä) uskallan/en uskalla uskalsin/en uskaltanut 314
KIELIOPPIOSA vakava*: vakavaa: vakavan: vakavaan: vakavasta: vakavalle: vakavalta ... vakavasti* (ottaa) vakavasti vakituinen: vakituista: vakituisen: vakituiseen: vakituisesta ... vakituinen työpaikka VAKUUTTA|A (1) + objekti he vakuuttajat Mitä? Kenelle? [että ...] vakuutan/en vakuuta vakuutin/en vakuuttanut vakuutus: vakuutusta: vakuutuksen: vakuutukseen: vakuutuksesta ... (ottaa) (matka Jvakuutus VALEHDEL|LA (3) + -STA he valehtelemat Mistä asiasta? Kenelle? [että ...] valehtelen/en valehtele valehtelin/en valehdellut VALI|TA* (5) + objekti he valitsemat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? (Mitä? Ketä?) Mihin? Kenelle? valitsen/en valitse valitsin/en valinnut valitettavasti* (= ikävä kyllä) VALITTA|A (1) + -STA / objekti he valittajat Mistä asiasta? Kenestä? Kenelle? Mihin? Mitä? [että ...] valitan/en valita valitin/en valittanut valkoinen*: valkoista: valkoisen: valkoiseen: valkoisesta: valkoiselle: valkoiselta ... valko|pippuri*: -pippuria: -pippurin: -pippuriin: -pippurista: -pippurille: -pippurilta ... valkosipuli*: -sipulia: -sipulin: -sipuliin: -sipulista: -sipulille: -sipulilta ... valkoviini*: -viiniä: -viinin: -viiniin: -viinistä: -viinille: -viiniltä ... VALMENTA|A (1) + partitiiviobjekti he valmentajat Ketä? Mihin? valmennan/en valmenna valmensin/en valmentanut valmis*: valmista: valmiin: valmiiseen: valmiista: valmiille: valmiilta ... valmis + -MAAN / Mihin? VALMISTA|A* (1) + objekti he valmistajat Minkä? Mitkä? Kenet? Mitä? Ketä? Mihin? valmistan/en valmista valmistin/en valmistanut VALMISTAUTUI A (1) he valmistautuivat Mihin? (tenttiin, matkalle lähtöön, otteluun) valmistaudun/en valmistaudu valmistauduin/en valmistautunut VALMISTELI LA (3) + objekti he valmistele jät Mitä asiaa? Minkä asian? Mitkä asiat? (kokousta, häitä, matkaa, juhlaa) valmistelen/en valmistele valmistelin/en valmistellut VALMISTU|A (1) he valmistuivat valmistun/en valmistu valmistuin/en valmistunut valo*: valoa: valon: valoon: valosta ... valoisa*: valoisaa: valoisan: valoisaan: valoisasta: valoisalle: valoisalta ... valo|kuva*: -kuvaa: -kuvan: -kuvaan: -kuvasta ... valta: valtaa: vallan: valtaan: vallasta: vallalle ... valtakunta: -kuntaa: -kunnan: -kuntaan: -kunnasta: -kunnalle ... valtio*: valtiota: valtion: valtioon: valtiosta: valtiolle ... valtio|päivät: -päiviä: -päivillä ... (monikko) VALVOI A (1) + partiiviobjekti he valvojat Ketä? Mitä? (liikennettä) [että ...] valvon/en valvo valvoin/en valvonut a) = olla hereillä (joku ei mene/pysty nukkumaan, ei saa unta) b) = kontrolloida vanha*: vanhaa: vanhan: vanhaan: vanhasta: vanhalle: vanhalta ... vanhempi: vanhempaa: vanhemman: vanhempaan: vanhemmasta: vanhemmalle: vanhemmalta ... (komparatiivi) vanhin: vanhinta: vanhimman: vanhimpaan: vanhimmasta: vanhimmalle: vanhimmalta ... (superlatiivi) vanhemmat*: vanhempia: vanhemmilla ... (monikko) vaniljajiineri: -viineriä: -viinerin: -viineriin: -viineristä ... vankila: vankilaa: vankilan: vankilaan: vankilasta ... (joutua) vankilaan Vantaa*: Vantaata: Vantaan: (Vantaaseen:) Vantaasta: Vantaalle: Vantaalta ... vapaa*: vapaata: vapaan: vapaaseen: vapaasta: vapaalle: vapaalta ... vapaa|-aika: -aikaa: -ajan: -aikaan: -ajasta:-aikana ... vapaalippu: -lippua: -lipun: -lippuun: -lipusta ... vapaa|päivä: -päivää: -päivän: -päivään: -päivästä: -päivänä ... (pitää) vapaapäivä (viettää) vapaapäivää vappu: vappua: vapun: vappuun: vapusta: vappuna ... vara: varaa: varan: varaan: varalle ... varat: varoja: varoista ... (monikko) Kenellä on varaa?(= Kenellä on tarpeeksi rahaa tehdä jotakin?) minulla on varaa / minulla ei ole varaa minulla oli varaa / minulla ei ollut varaa vara- vara|-avain: -avainta: -avaimen: -avaimeen: -avaimesta: -avaimella ... vara | vaatteet vara j rengas vara|osa varajrahasto varajsuunnitelma varajäsen varajpuheenjohtaja varatoimitusjohtaja varaj pääministeri varaj presidentti varas: varasta: varkaan: varkaaseen: varkaasta: varkaalle: varkaalta ... VARASTA|A* (1) + objekti he varastajat Minkä? Mitkä? Mitä? Keneltä? Mistä? varastan/en varasta varastin/en varastanut varasto: varastoa: varaston: varastoon: varastosta: varastolle: varastolta ... VARA|TA* (4) + objekti he varaajat Minkä? Mitkä? (Mitä?) Mistä? (pöydän ravintolasta, hotellihuoneen hotellista, lääkäriajan terveyskeskuksesta, ajan kampaajalta, lentoliput matkatoimistosta) varaan/en varaa varasin/en varannut varis: varista: variksen: varikseen: variksesta: varikselle ... varjo: varjoa: varjon: varjoon: varjosta ... varma*: varmaa: varman: varmaan: varmasta: varmalle: varmalta ... varma Mistä? Kenestä? En ole varma siitä, ... varmaan* varmasti* VARO|A* (1) + partitiiviobjekti he varojat Mitä? Ketä? [sitä, että ...] varon/en varo varoin/en varonut 315
Varo! Varokaa! VAROITTA|A (1) + partitiiviobjekti /-MASTA he varoitta|vat Ketä? Mistä? Kenestä? Mitä tekemästä? varoitan/en varoita varoitin/en varoittanut varsi: vartta: varren: varteen: varresta: varrelle: varrella ... varsinkin vartalo*: vartaloa: vartalon: vartaloon: vartalosta: vartalolle ... (Mitä? Ketä?) varten (partitiivi + varten) sinua varten teitä varten varvas*: varvasta: varpaan: varpaaseen: varpaasta ... vasen*: vasenta: vasemman: vasempaan: vasemmasta: vasemmalle: vasemmalta ... vasta* vasta nyt Hän on vasta 4-vuotias. He tulevat vasta illalla. (Mitä? Ketä?) vastaan (partitiivi+ vastaan) minua vastaan teitä vastaan Tulen sinua vastaan. VASTAAN |OTTA| A (1) + objekti he vastaan|otta|vat Kenet? Ketkä? vastaanotan/en vastaanota vastaanotin/en vastaanottanut vastaanotto: -ottoa: -oton: -ottoon: -otosta: -otolle ... lääkärin vastaanotto vastaava: vastaavaa: vastaavan: vastaavaan: vastaavasta: vastaavalle: vastaavalta ... vastakohta: -kohtaa: -kohdan: -kohtaan: -kohdasta ... (Mitä?) vastapäätä (partitiivi + vastapäätä) pankkia vastapäätä (Mitä? Ketä?) vastassa* (partitiivi + vastassa) Hän oli meitä vastassa. VASTA|TA* (4) he vastaajat Mitä? Kenelle? Mihin?(puhelimeen, kysymykseen, viestiin) [että ...] vastaan/en vastaa vastasin/en vastannut VASTA|TA* (4) + -STA he vastaajat Mistä asiasta? Kenestä? [siitä, että ...] vastaan/en vastaa vastasin/en vastannut vastalta (4) + -STA = olla vastuussa + -STA vastaus*: vastausta: vastauksen: (vastaukseen:) vastauksesta ... vastaus Mihin? vatsa*: vatsaa: vatsan: vatsaan: vatsasta: vatsalle ... vauhti: vauhtia: vauhdin: vauhtiin: vauhdista ... vaunu*: vaunua: vaunun: vaunuun: vaunusta: vaunulle ... vauva*: vauvaa: vauvan: vauvaan: vauvasta: vauvalle ... WC (= veesee)* veitsi*: veistä: veitsen: veitseen: veitsestä: veitsellä ... veli*: veljeä: veljen: veljeen: veljestä: veljelle: veljeltä ... veljes: veljestä: veljeksen: veljekseen: veljeksestä ... veljekset: veljeksillä: veljeksistä ... (monikko) velka*: velkaa: velan: velkaan: velasta: velaksi... (ottaa) velkaa Minä maksan velan sinulle. Kenellä on velkaa? minulla on velkaa / minulla ei ole velkaa Minä olen velkaa sinulle 50 euroa. Kuinka paljon olen velkaa sinulle? vene*: venettä: veneen: veneeseen: veneestä: veneellä ... VENEIL|LÄ (3) he veneile jät Missä? (saaristossa, järvellä, merellä) veneilen/en veneile veneilin/en veneillyt VENYTEL|LÄ (3) (+ partitiiviobjekti) he venyttele jät venyttelen/en venyttele venyttelin/en venytellyt venäjä*: venäjää: venäjän: venäjään: venäjästä: venäjäksi... (venäjän kieli) Venäjä*: Venäjää: Venäjän: (Venäjään:) Venäjästä: Venäjälle: Venäjältä ... (maa) venäläinen*: venäläistä: venäläisen: venäläiseen: venäläisestä: venäläiselle: venäläiseltä ... verhot: verhoja: verhoista ... (monikko) veri: verta: veren: vereen: verestä ... verkko*: verkkoa: verkon: verkkoon: verkosta ... a) (lohi/silakka/kampela)verkko (- kalastusväline) b) verkko (= Internet) vero*: veroa: veron: veroon: verosta: verolle ... verot: veroja: veroista ... (monikko) (maksaa) verot / veroja / vero(a) VERRA|TA* (4) + objekti + illatiivi he vertaa jät Mitä? Ketä? Mihin? Keneen? vertaan/en vertaa vertasin/en verrannut vesi*: vettä: veden: veteen: vedestä ... vesisukset: -suksia: -suksilla ... (monikko) vessa*: vessaa: vessan: vessaan: vessasta ... (arkikieltä) (= WC) vessapaperi: -paperia ... vichyjesi: -vettä: -veden: -veteen: -vedestä ... VIE|DÄ* (2) + objekti he viejät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä? Mitä? Ketä? (Mistä?) Mihin? vien/en vie vein/en vienyt viehättävä: viehättävää: viehättävän: viehättävään: viehättävästä: viehättävälle: viehättävältä ... vielä* vielä eilen Hän on vielä koulussa. Hän asuu vielä kotona. Sinä olet vielä nuori. (ei) vielä* Hän ei vielä tiedä, että ... Älä lähde vielä! vienti: vientiä: viennin: vientiin: viennistä ... vienti|yritys: -yritystä: -yrityksen: -yritykseen: -yrityksestä: -yritykselle ... vieras*: vierasta: vieraan: vieraaseen: vieraasta: vieraalle: vieraalta ... vieraat*: vieraita: vierailla ... (monikko) Meillä oli vieraita. Meille tulee vieraita. (Minkä? Kenen?) vieressä (genetiivi + vieressä) rakennuksen vieressä Markuksen vieressä viesti*: viestiä: viestin: viestiin: viestistä ... viesti Keneltä? Kenelle? (vastata) viestiin Kiitos viestistä!* 316
KIELIOPPIOSA VIETTÄ|Ä* (1) + objekti he viettä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Missä? (loman, lomaa, vapaapäivän, vapaapäivää, joulun, joulua, häät, häitä) vietän/en vietä vietin/en viettänyt vihainen*: vihaista: vihaisen: vihaiseen: vihaisesta: vihaiselle: vihaiselta ... (olla) vihainen Kenelle? Mistä asiasta? Olen vihainen sinulle siitä asiasta. Mistä/miksi sinä olet vihainen minulle? vihannes: vihannesta: vihanneksen: vihannekseen ... vihannekset*: vihanneksia: vihanneksista ... (monikko) VIHA|TA (4) + partitiiviobjekti he vihaa|vat Mitä? Ketä? Miksi? vihaan/en vihaa vihasin/en vihannut vihdoin VIHELTÄ|Ä (1) (+ objekti) he viheitä|vät (Mitä sävelmää?) Kenelle? vihellän/en vihellä vihelsin/en viheltänyt viherkasvi: -kasvia: -kasvin: -kasviin: -kasvista: -kasville ... vihkiminen: vihkimistä: vihkimisen: vihkimiseen: vihkimisestä ... VIHKI|Ä (1) + objekti he vihki|vät Ketkä? Keitä? (meidät, meitä, teidät, teitä, heidät, heitä) pappi vihkii/pappi ei vihi pappi vihki/pappi ei vihkinyt vihko: vihkoa: vih(k)on: vihkoon: vih(k)osta ... vihreä*: vihreää: vihreän: vihreään: vihreästä: vihreälle: vihreältä ... viides*: viidettä: viidennen: viidenteen: viidennestä: viidennelle: viidenneltä ... = 5. viides| kymmenes = 50. viidesjtoista* = 15. viihtyisä: viihtyisää: viihtyisän: viihtyisään: viihtyisästä: viihtyisälle: viihtyisältä ... (= mukava, kaunis, kodikas) (kaupunki, kahvila, asunto, huone, piha) VIIHTY|Ä (1) he viihtyivät Missä? Miten? viihdyn/en viihdy viihdyin/en viihtynyt viikko*: viikkoa: viikon: viikkoon: viikosta: viikolla ... ensi viikolla* tällä viikolla* viime viikolla* viikonloppu*: -loppua: -lopun: -loppuun: -lopusta: -loppuna ... Hyvää viikonloppua!* - Kiitos samoin! viikonpäivä: -päivää: -päivän: -päivään: -päivästä: -päivänä ... viikset: viiksiä: viiksistä ... (monikko) viime* viime kerralla* viime kuussa* viime viikolla* viime vuonna* viimein viimeinen*: viimeistä: viimeisen: viimeiseen: viimeisestä: viimeiselle: viimeiseltä ... viimeksi* viineri: viineriä: viinerin: viineriin: viineristä ... viini*: viiniä: viinin: viiniin: viinistä ... viinirypäleet: -rypäleitä: -rypäleistä ... (monikko) viisas*: viisasta: viisaan: viisaaseen: viisaasta: viisaalle: viisaalta ... viisas vanha mies Onkohan se viisasta? viisi*: viittä: viiden: viiteen: viidestä: viidelle: viideltä ... = 5 Hän tuli viideltä (= kello 5 tai 17). viisikymmentä* = 50 viisisataa* = 500 viisi|toista*= 15 VIITSI|Ä (1) + 1. infinitiivi he viitsivät (tehdä mitä) viitsin/en viitsi viitsin/en viitsinyt Älä viitsi!* viiva: viivaa: viivan: viivaan: viivasta: viivalle ... vika: vikaa: vian: vikaan: viasta: vialle ... Tässä on jokin vika. Ei tässä ole mitään vikaa. vilkas: vilkasta: vilkkaan: vilkkaaseen: vilkkaasta: vilkkaalle: vilkkaalta ... VILKUTTA|A (1) he vilkuttavat Kenelle? vilkutan/en vilkuta vilkutin/en vilkuttanut villa: villaa: villan: villaan: villasta: villalle ... villi: villiä: villin: villiin: villistä: villille: villiltä ... VILUSTU|A (1) he vilustuivat Missä? Milloin? vilustun/en vilustu vilustuin/en vilustunut vilustu|a (1) = saada (vähän) kylmää (nuhaa, yskää) vilustunut: vilustunutta: vilustuneen: vilustuneeseen: vilustuneesta: vilustuneelle: vilustuneelta ... vintti: vinttiä: vintin: vinttiin: vintistä: vintille: vintiltä ... violetti: violettia: violetin: violettiin: violetista: violetille ... virallinen*: virallista: virallisen: viralliseen: virallisesta: viralliselle: viralliselta ... virhe*: virhettä: virheen: virheeseen: virheestä: virheelle: virheeltä ... virka: virkaa: viran: virkaan: virasta ... (hakea) virkaa Hän sai viran. virka|mies: -miestä: -miehen: -mieheen: -miehestä: -miehelle: -mieheltä ... virsi: virttä: virren: virteen: virrestä ... virta: virtaa: virran: virtaan: virrasta: virralle: virralta ... viski: viskiä: viskin: viskiin: viskistä: viskille: viskiltä .... vitonen: vitosta: vitosen: vitoseen: vitosesta: vitoselle: vitoselta ... viulisti: viulistia: viulistin: viulistiin: viulistista: viulistille: viulistilta ... viulu*: viulua: viulun: viuluun: viulusta: viululla ... voi*: voita: voin: voihin: voista: voille: voilta ... voi|astia: -astiaa: -astian: -astiaan: -astiasta: -astialle ... voi|leipä: -leipää: -leivän: -leipään: -leivästä: -leivälle ... Voi!* Voi vitsi! (arkikieltä) VOI|DA* (2)+ 1. infinitiivi he voivat (tehdä mitä) voin/en voi voin/en voinut En voi mitään sille, että ... Voisitko auttaa minua? voide: voidetta: voiteen: voiteeseen: voiteesta: voiteella ... voima: voimaa: voiman: voimaan: voimasta: voimalla ... (olla) voimassa 317
voimakas: voimakasta: voimakkaan: voimakkaaseen: voimakkaasta: voimakkaalle: voimakkaalta ... VOIMISTELI LA* (3) he voimistelevat Missä? Kuinka kauan? voimistelen/en voimistele voimistelin/en voimistellut VOITTA|A* (1) + objekti he voittajat Minkä? Kenet? Ketkä? Missä? voitan/en voita voitin/en voittanut voitto: voittoa: voiton: voittoon: voitosta: voitolle ... vokaali*: vokaalia: vokaalin: vokaaliin: vokaalista ... vrt. (= vertaa; verra\ta (4)) vuode: vuodetta: vuoteen: vuoteeseen: vuoteesta: vuoteelle: vuoteelta ... (= sänky) vuodenaika: -aikaa: -ajan: -aikaan: -ajasta: -aikana ... vuokra*: vuokraa: vuokran: vuokraan: vuokrasta: vuokralle ... VUOKRA|TA* (4) + objekti he vuokraajat Minkä? Mitkä? Mistä? Keneltä? Kenelle? (asunnon, talon, kesämökin, auton, veneen, tontin) vuokraan/en vuokraa vuokrasin/en vuokrannut (Minkä? Kenen?) vuoksi (genetiivi + vuoksi) lasten vuoksi vuonna* vuonna 1873 (tuhatkahdeksansataa- seitsemänkymmentäkolme) vuori*: vuorta: vuoren: vuoreen: vuoresta: vuorelle: vuorelta ... vuoristo*: vuoristoa: vuoriston: vuoristoon: vuoristosta ... vuoro*: vuoroa: vuoron: vuoroon: vuorosta ... Kenen vuoro? työvuorot: aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro vuosi*: vuotta: vuoden: vuoteen: vuodessa: vuodesta ... ensi vuonna* tänä vuonna* viime vuonna* vyö*: vyötä: vyön: vyöhön: vyöstä ... vähemmän* vähennys: vähennystä: vähennyksen: vähennykseen: vähennyksestä ... VÄHENTÄ|Ä (1) + objekti he vähentäjät Minkä? Mitkä? Mistä? vähennän/en vähennä vähensin/en vähentänyt vähintään* (= ainakin) vähäksi aikaa* vähän* VÄITEL|LÄ (3) + -STA he väittele jät Mistä? asiasta? Kenen kanssa? (tohtoriksi) väittelen/en väittele väittelin/en väitellyt väki: väkeä: väen: väkeen: väestä: väelle: väeltä ... väkivaltainen: -valtaista: -valtaisen: -valtaiseen: -valtaisesta: -valtaiselle: -valtaiselta... väli*: väliä: välin: väliin: välissä: välistä: välille: välillä: väliltä ... välilasku: -laskua: -laskun: -laskuun: -laskusta ... (Minkä?) välillä (genetiivi+ välillä) Ruotsin ja Suomen välillä Väli|meri: -merta: -meren: -mereen: -merestä: -merelle: -mereltä ... väline: välinettä: välineen: välineeseen: välineestä: välineellä ... välinen: välistä: välisen: väliseen: välisestä: väliselle: väliseltä ... (Minkä?) välinen (genetiivi + välinen) Helsingin ja Turun välinen liikenne (Minkä? Keiden?) välissä (genetiivi + välissä) kirjan välissä Lauran ja Danielin välissä VÄLITTÄ|Ä* (1) + -STA he välittäjät Kenestä? Mistä (asiasta)? [siitä, että ...] välitän/en välitä välitin/en välittänyt Älä välitä!* Älä välitä hänestä! väri*: väriä: värin: väriin: väristä: värillä ... väsynyt*: väsynyttä: väsyneen: väsyneeseen: väsyneestä: väsyneelle: väsyneeltä ... Hän on väsynyt Mihin? Mistä? VÄSYTTÄ|Ä* (1) heitä väsyttää minua väsyttää / minua ei väsytä minua väsytti / minua ei väsyttänyt VÄÄRENTÄ|Ä (1) + objekti he väärentävät Mitä? väärennän/en väärennä väärensin/en väärentänyt väärin* Se on väärin (Ф oikein). väärä*: väärää: väärän: väärään: väärästä: väärälle: väärältä ... (Ф oikea) väärä numero / huone väärä osoite / paikka / aika väärä mies / ihminen (olla) väärässä* Sinä olet väärässä. Y ydin: ydintä: ytimen: ytimeen: ytimestä ... yhdeksän*: yhdeksää: yhdeksän: yhdeksään: yhdeksästä: yhdeksälle: yhdeksältä ... =9 yhdeksänkymmentä* = 90 yhdeksänjsataa* = 900 yhdeksänjtoista* = 19 yhdeksäs* = 9. у hdeksäs| kymmenes = 90. yhdeksäsjtoista* = 19. yhdessä* yhdestoista* = 11. yhdistynyt: yhdistynyttä: yhdistyneen: yhdistyneeseen: yhdistyneestä: yhdistyneelle: yhdistyneeltä ... YHDISTÄ|Ä (1) + objekti he yhdistäjät Minkä? Mitkä? Kenet? Mihin? Kenelle? yhdistän/en yhdistä yhdistin/en yhdistänyt yhdys|sana: -sanaa: -sanan: -sanaan: -sanasta ... Yhdysvallat*: -valtoja: -valloissa: -valtoihin: -valloista ... (= USA) (monikko) yhteen* yhteensä* yhteinen: yhteistä: yhteisen: yhteiseen: yhteisestä: yhteiselle: yhteiseltä ... yhteys: yhteyttä: yhteyden: yhteyteen: yhteydestä ... (ottaa) yhteyttä Pidetään yhteyttä!* yhtiö: yhtiötä : yhtiön: yhtiöön: yhtiöstä: yhtiölle: yhtiöltä ... yhtye: yhtyettä: yhtyeen: yhtyeeseen: yhtyeestä: yhtyeelle: yhtyeeltä ... (bändi, (pieni) orkesteri) 318
yhtä (+ adjektiivi) kuin Hän on yhtä vanha kuin minä. yhtäkkiä (= odottamatta, yllättäen) yhtään* yhä (= vielä) YK (= Yhdistyneet kansakunnat) ykkönen: ykköstä: ykkösen: ykköseen: ykkösestä: ykköselle: ykköseltä ... yksi*: yhtä: yhden: yhteen: yhdestä: yhdelle: yhdeltä ... = 1 yksitoista* = 11 yhdeltätoista (= kello 11 /kello 23) yksikkö*: yksikköä: yksikön: yksikköön: yksiköstä ... yksin* yksinäinen*: yksinäistä: yksinäisen: yksinäiseen: yksinäisestä: yksinäiselle: yksinäiseltä ... yksiö: yksiötä: yksiön: yksiöön: yksiöstä ... yleensä* yleinen: yleistä: yleisen: yleiseen: yleisestä: yleiselle: yleiseltä ... (Minkä?) yli (genetiivi + yli) (mennä) kadun yli ylihuomenna* ylimääräinen: -määräistä: -määräisen: -määräiseen: -määräisestä: -määräiselle: -määräiseltä ... yliopisto*: -opistoa: -opiston: -opistoon: -opistosta: -opistolle ... ylioppilas: -oppilasta: -oppilaan: -oppilaaseen: -oppilaasta: -oppilaalle: -oppilaalta ... ylioppilastutkinto: -tutkintoa: -tutkinnon: -tutkintoon: -tutkinnosta ... yli|työ: -työtä: -työn: -työhön: -työstä ... yli|työt: -töitä: -töissä: -töihin: -töistä ... (monikko) (jäädä) ylitöihin yllättäen YLLÄTTÄ|Ä (1) + objekti he yllättä|vät Kenet? Mistä? yllätän/en yllätä yllätin/en yllättänyt yllätys*: yllätystä: yllätyksen: yllätykseen: yllätyksestä ... yllättynyt*: yllättynyttä: yllättyneen: yllättyneeseen: yllättyneestä: yllättyneelle: yllättyneeltä ... Hän oli yllättynyt. (Mistä?) ylä|kerta: -kertaa: -kerran: -kertaan: -kerrasta ... yläpuoli: -puolta: -puolen: (-puoleen: -puolesta:) -puolelle: -puolelta ... ylös* ym. (= ynnä muuta) YMMÄRTÄ|Ä* (1) + objekti he ymmärtävät Mitä kieltä? Minkä asian? [että ...]Mitä? ymmärrän/en ymmärrä ymmärsin/en ymmärtänyt (Minkä? Kenen?) ympäri* (genetiivi + ympäri) talon ympäri ympäri (Mitä?) (ympäri + partitiivi) ympäri kaupunkia (Minkä? Kenen?) ympärillä* (genetiivi + ympärillä) isoäidin ympärillä Hän oli ympäri\päissään (= todella humalassa). ympäristö*: ympäristöä: ympäristön: ympäristöön: ympäristöstä: ympäristölle ... у ms. (= ynnä muuta samanlaista / sellaista) ym. (= ynnä muuta/ja muuta) YRITTÄ|Ä* (1) + 1. infinitiivi he yrittä |vät (tehdä mitä) yritän/en yritä yritin/en yrittänyt yritys*: yritystä: yrityksen: yritykseen: yrityksestä: yritykselle: yritykseltä ... yritys (= firma, liike, kauppa) ysi: ysiä: ysin: ysiin: ysistä: ysille: ysiltä ... (= yhdeksikkö, numero yhdeksän) yskä*: yskää: yskän: yskään: yskästä: yskälle ... Kenellä on yskä? minulla on yskä / minulla ei ole yskä(ä) ystävä*: ystävää: ystävän: ystävään: ystävästä: ystävälle: ystävältä ... ystävällinen*: ystävällistä: ystävällisen: ystävälliseen: ystävällisestä: ystävälliselle: ystävälliseltä ... Hän oli ystävällinen Kenelle? ystävällisesti* ystävätär: ystävätärtä: ystävätären: ystävätäreen: ystävätärestä: ystävätärelle: ystävätäreltä ... yö*: yötä: yön: yöhön: yöstä: yöllä: yönä ... KIELIOPPIOSA yö|puku: -pukua: -puvun: -pukuun: -puvusta ... YÖPY|Ä (1) he yöpyivät Missä? yövyn/en yövy yövyin/en yöpynyt ■ ■ A äidinkieli*: -kieltä: -kielen: -kieleen: -kielestä ... äiti*: äitiä: äidin: äitiin: äidistä: äidille: äidiltä ... älykäs: älykästä: älykkään: älykkääseen: älykkäästä: älykkäälle: älykkäältä ... Älä!* Älä nyt!* Älä viitsi!* (arkikieltä) Älkää!* äsken* (= vähän aikaa sitten) ÄÄNESTÄ|Ä * (1) + objekti he äänestä|vät Kenet? Ketkä? Mihin? Mistä? äänestän/en äänestä äänestin/en äänestänyt ääni*: ääntä: äänen: ääneen: äänestä: äänellä ... äänne: äännetä: äänteen: äänteeseen: äänteestä ... ÄÄNTÄ|Ä (1) + objekti he ääntä|vät (suomea, englantia, ranskaa) Miten? (hyvin /huonosti) äännän/en äännä äänsin/en ääntänyt (Minkä?) ääressä (genetiivi + ääressä) tulen / nuotion / takan / television / hellan / tietokoneen / työpöydän ääressä m a o öisin öljy*: öljyä: öljyn: öljyyn: öljystä: öljylle: öljyltä ... 319
LYHENTEITÄ JA MERKKEJÄ miinus prosentti(a) at-merkki plus pykälä tietokoneala, automaattinen tietojen käsittely senttimetri(ä) desilitra(a) ennen Kristusta edellä mainittu esimerkiksi gramma(a) tunti(a), henkilö, henki, huone, hinta harvinainen; harvoin herra jälkeen Kristuksen ja niin edelleen kilogramma(a) kuukausi, kuukautta kello kilometri(ä) kappale(tta) kerros katso litra(a) luokka lukuvuosi loppuunmyyty metri(ä) miljoona(a) minuutti(a) muun muassa miljardi(a) noin nimittäin; nimitetty niin kutsuttu numero niin sanottu neiti nykyinen, nykyään omaa sukua ohjehinta osoite; osasto ohjevähittäishinta osakeyhtiö päivä(ä) päivänä puolesta rouva sekunti(a) sentti(ä) (rahayksikkö) sihteeri syntynyt tunti(a) tavallinen, tavallisesti tilattu, tilaus tai muuta toiminimi tai muuta sellaista tohtori toisin sanoen toimisto televisio vuosi, vuotta viikko(a) vuorokausi, vuorokautta vertaa yhteensä; yhteinen, yhteisesti ynnä muuta ynnä muuta sellaista euro(a)
KIELIOPPIOSA Kielioppia 1. infinitiivi = А-infinitiivi (uida): sivu 21, 38, 78-86, 88, 255 3. infinitiivi = MA-infinitiivi (uimaan, uimassa, uimasta): sivu 60, 203-205, 210-211, 246-248, 256 abessiivi (lapsitta = ilman lapsia): sivu 266 ablatiivi (toritta, Lauratta; Mistä? Keneltä?): sivu 71-72, 121-124, 129-131, 141, 154, 158, 161, 249, 264, 272 abstraktlsana (rakkaus): sivu 142, 146, 237, 258 adessiivi (torilla Missä? Kenellä?): sivu 60, 67-68, 71-72, 75, 121-124, 129-131, 141, 249, 259, 264 adjektiivi (kaunis; Millainen?): sivu 39-41,43-^4, 236-237, 258, 261 adverbi (kauniisti; Miten?): sivu 44 ainesana (vesi): sivu 46, 48, 53, 142, 146, 236-237, 258 akkusatiivi (tapaan hänet: Kenet?): sivu 144, 146, 161, 260, 263, 272 allatiivi (torille, Lauralle; Mihin? Kenelle?): sivu 68, 71-72, 121- 124, 129-131, 141, 154, 161, 249, 264, 272 attribuutti = etumäärite (helppo tehtävä): sivu 43-44, 120, 123- 124, 126, 130-131,262-263 eksistentiaalilause (Laatikossa on avain): sivu 34, 109, 128, 132, 135, 142, 175, 259 elatiivi (kaupasta, hänestä: Mistä? Kenestä?): sivu 69-70, 121— 124, 141, 152-153, 180, 183, 249, 261, 265 essiivi (maanantaina, nuorena): sivu 26, 266 geneerinen lause (Täytyy mennä): sivu 191, 257, 260 genetiivi (hänen, Lauran, oven; Kenen? Minkä?): sivu 27, 38, 87, 109, 175, 177-179, 181-182, 249, 263, 272 Illatiivi (häneen, kauppaan: Mihin? Keneen?): sivu 68-70, 121— 124, 141, 183, 249, 265 Imperfekti (hän tuli hän oi tulljjt (eilen)): sivu 68, 212-214, 220, 222, 230, 246-248, 271, 273 inessiivi (кайрам Missä?): sivu 67-70, 121-124, 129-131, 141, 249, 264 Infinitiivi (uida, uimassa): sivu 21, 38, 85-86, 88, 152, 204-205, 246-248, 255-256, 258, 260 Instruktiivi (rakkain terveisin): sivu 266 Intransitiivilause (ei ole objektia): sivu 135, 222, 255-257 k-, p-, t-vaihtelu = astevaihtelu (kaug&a: kaupassa / nukkua: nukun): sivu 94-96, 99-101, 159-160, 164-166, 198-199, 249-250 komitatiivi (koirineen = koiran/koirien kanssa): sivu 266 komparatiivi (vanhempi, parempi (kuin)) kvanttorllause (Meitä qq viisi): sivu 261 kysymyslause: sivu 24, 30, 33, 87, 98, 154, 236 lukusana = numero: sivu 26-29, 50-51, 142, 272 MA-infinitiivi = 3. infinitiivi negatiivinen: sivu 21, 79, 81, 83, 85, 89, 142, 146, 152, 187, 189, 220, 222, 229-230, 237, 246-248, 258-260, 271-273 nesessiivilause (Minun täytyy mennä): sivu 38, 136, 187, 189, 191,260, 272 nominatiivi (perusmuoto): sivu 22, 46, 49-50, 100, 118, 120, 123, 211, 237, 249, 258, 260, 262, nominityyppi: sivu 116-124, 129-131, 144, 177, 183, 198, 241, 249-254 objekti (hän lukee kirjaa: ostan kirjan: Mitä? Minkä? Mitkä? Ketä? Kenet? Ketkä?): sivu 52-54, 142, 144-146, 161, 222, 255, 260-263 omistuslause (Hänellä on avain): sivu 38, 106-107, 109-111, 113-114, 131, 135, 142, 259, 271 partitiivi (bussia: Mitä? Ketä?): sivu 46, 48-55, 90, 116-120, 136, 142, 145-147, 161, 182, 210, 237, 249, 258, 259-262 perfekti (olen asunut): sivu 229-230, 246-248 pluskvamperfekti (olin tehnyt): sivu 230, 246-248 possessiivisuffiksi (isäni isäsi)- sivu 87 postpositio ttalon takana): sivu 179, 181-182, 211, 263 Predikatiivilause (Kello on vanha): sivu 39-40, 43-44, 135, 236-238, 258, 262 preesens (hän tulee (nyt/huomenna)): sivu 21, 78-86, 88-89, 95-96, 229, 246-248, 271, 273 prepositio (ilman sokeria): sivu 182, 263 pronomini (hän, tämä): sivu 21-22, 27, 52, 60-61, 90, 94,106,111, 122, 124, 136, 144, 154, 156, 192, 234, 268-270, 271-272 prosessi: sivu 142, 146-147 subjekti (Kuka/mikä?): sivu 52-53, 237, 255, 258 superlatiivi ((kaikkein) vanhin, paras) tilalause (On lämmintä): sivu 135, 195-196, 237, 261 transitilvllause (on objekti): sivu 46, 52-53, 135, 222, 255-257 translatiivi (hän tuli sairaaksi): sivu 266 tuloslause (Hänestä tuli lääkäri): sivu 228, 261 tunnekausatlivllause (Minua väsyttää): sivu 136, 151 vartalo (esimerkiksi varvas: vamaa-): sivu 100-111, 122-123, 129-130, 144, 177, 198, 200, 241, 249-254 verbaalisubstantiivi (-minen) (uiminen on kivaa): sivu 239, 256 verbin rektio (pidän sinusta): sivu 68,128,151-153,168,180,183, 205, 210-211,239, 256, 267 verbi + verbi (haluan opiskella, käyn uimassa): sivu 85-86, 187, 203-205, 210-211, 255-256, 260 verbityyppi (luke\a (1), syö\dä (2), tul\la (3), halu\ta (4), häiri\tä (5)): sivu 78-85, 88, 159-160, 164-166, 246-248 vokaaliharmonia (Berliinissä. Ateenassa: etsivät, puhuvat): sivu 20, 56 yhdyssana (kirja\hylly; voi\leipä): sivu 56
Monipuolinen ja kielitaidon luonnollista kehittymistä tehokkaasti edistävä oppikirja suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleville Kirjassa on runsaasti suullista kielitaitoa vahvistavia harjoituksia, joiden avulla on helppoa ja hauskaa harjoitella kielen omaa tuottamista, omien tunteiden, käsitysten ja mielipiteiden ilmaisua. Kirjaa laadittaessa on ajateltu ennen kaikkea oppijan kielenkäyttötarpeita: miten kysytään luontevasti tietä, asioidaan kaupoissa, ilmaistaan ärtymystä tai pahoittelua tai ehdotetaan tapaamista. Kirjassa on useita työelämään liittyviä dialogeja. Puhutun kielen osuus lisääntyy dialogeissa kirjan mittaan.Tekstit kuvaavat usein nuorten aikuisten elämää, ja sanasto on tavallisinta arkielämän sanastoa. Luonnollisissa kielenkäyttöyhteyksissään esitellään myös kielioppi. Kieli asettuu loogiseksi järjestelmäksi, jota on helppo ymmärtää ja jonka voi oppia. Säännöstöä opetetaan uusien näkemysten mukaisesti: mm. lausetyypit ja sanojen rektiot nousevat selvästi esiin. Sanoihin sisältyvä kieliopillinen tieto tarjotaan oppijalle sekä teksteissä että sanastossa. Sanojen käyttöä tuetaan selkeiden mallien, kielioppiharjoitusten ja omaa tuottoa vaativien harjoitusten avulla. Suomi sujuvaksi 1 on kokeneen opettajan laatima erinomainen S2-oppikirja aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Käsikirjana siitä on opiskelijalle runsaasti hyötyä vielä kurssin jälkeenkin. ISBN-13: 978-952-495-023-7