LEILA WHITE
From Start to Finnish
A SHORT COURSE IN FINNISH
r
s
> *
> >
».
i
Fl CTU
vin

ISBN 951-792-105-5
Copyright
Kansi
Kuvat
Paino
Kustantaja
© Leila White
© Oy Finn Lectura Ab
Maarit Inbar
Virve Sammalkorpi
Hakapaino Oy, Helsinki 2005
Oy Finn Lectura Ab
Rautatielaisenkatu 6
00520 HELSINKI
puhelin: (09) 1502 348
faksi: (09) 1464 370
Tilauksetja palautteet sahkopostiosoitteeseen:
flmyynti@finnlectura.fi
Koko tuotantomme verkossal
www.finnlectura.fi
6. painos
Taman julkaisun osittainenkin jaljentaminen ilman kustantajan ja tekija(i)n lupaa
painamalla, monistamalla, aanittamalla, valokuvaamalla tai muilla tavoin
kielletaan 8. paivana heinakuuta 1961 annetun tekijanoikeuslain nojalla.
LA

LEILA WHITE
From Start to Finnish
A SHORT COURSE IN FINNISH
FINN LECTURA
scanned6y ^Cvin

TO THE READER
From Start to Finnish will not tell you "everything you've ever wanted to know"
about the Finnish language. Rather, as the name implies, it serves as a prelude to the
world of my fascinating language which is different from many others you may have
studied so far.
I wanted to provide you with a clear picture of the nature of Finnish, some useful tools
handy in everyday situations such as asking questions and responding to them,
exchanging opinions, being polite - or less polite if need be.
And perhaps, hopefully, the spark to continue with your Finnish studies.
The Introduction gives you an overall picture of the structure and vocabulary of
Finnish, written vs. spoken language, pronunciation and so on.
The next chapter, Suomi A, B, C is a jocular look at some common terms or concepts
concerning Finland and Finns. After having been in the country for a little while, I'm
sure you'll be able to make up your own "Suomi Alphabet".
The other chapters contain a number of dialogues followed by grammatical and
structural notes.
At first an idiomatic English translation is provided, but soon this is left out. New words
are then explained, but before looking at these word lists try to use your own
imagination first; you'd be surprised how easy it is to make sense of the sentences in
context after a little practise, even if you don't understand every single word. There is
also an alphabetical Finnish-English vocabulary at the back of the book. While it does
not replace a good dictionary, it will cover the words used in this book.
Each lesson has a few exercises to help you memorise what you have just learnt. You
can check your answers with the Key to the Exercises, which appears at the end of the
book.
The language I have used in this book is for the most part standard Finnish, the kind of
Finnish you can use anywhere in Finland. However, as the material for this book has
been compiled over the many years I've been teaching Finnish to visiting students here
at the University of Helsinki, I have included some of the most common forms of the
colloquial language used in the capital region.
The very last chapter gives you a taste of Helsinki slang. If you live in some other part of
Finland - skip it! Instead, listen to the way local people in your region talk and try to get
used to their expressions and accent.
Have confidence in yourself and use Finnish every day, right from the words HeU 'Hello!'
and Kiitos! 'Thank youl'
Have fun learning and using Finnish!
scanned 6y <ECvin

Many people have proffered me support, encouragement and practical help while I've
been putting this book together.
First of all I would like to thank all my students who, over the years, have given me
many good ideas for this book. Their positive attitude and fresh outlook has inspired me
enormously
I am also very grateful to my colleagues Eila Hamalainen, Hannele Jonsson-Korhola
and Leena Silfverberg who have read the material in its various stages and given me
valuable suggestions.
Last but not least, I warmly thank Stuart von Wolff, who has not only helped me with
my English but also suggested the name for this book.
For any remaining errors I am personally responsible.
Leila White
April 1998
Helsinki
I have made a few small changes to the 4th edition of the book and corrected the
spelling errors.
Finland changes her currency from marks to euros in 2002, but the few examples in
this book which refer to prices are still in marks.
The dialogues, texts and a couple of exercises have been recorded for each chapter. The
recording is available in cassette and CD form for you to listen to the sound of Finnish
and practise your own pronunciation.
Leila White
August 2001
Helsinki
6

CONTENTS
To The Reader 5
Introduction 10
♦ Finnish is a different language ♦ pronunciation ♦ alphabet
♦ numbers (1-2,0; lst-20th), days, months ♦ general signs and notices
♦ a few key phrases
SUOMI A, B, C 22
1. Hei! Mita Kuuluu? - Hello! How are you? 25
♦ greetings and good-byes ♦ times of the day
2. Hei. Mina olen Mirja. - Hi. I am Mirja 28
♦ introducing people ♦ personal pronouns (basic and genitive)
♦ to be (olla) ♦ possessive suffixes
3. Minkamaalainen sina olet7 - What is your nationality? 34
♦ countries and nationalities
4. Mita kielta sina puhut7 - What language do you speak? 38
♦ languages ♦ personal endings of the verbs ♦ verb type 1 (puh.ua)
♦ what? (mika? mita?)
5. Puhutko sina englantia? - Do you speak English? 42
♦ ko-questions ♦ negative forms of the verbs ♦ negative question
♦ ftan/han-suffix
6. Mita sina juot7 - What are you drinking? 47
♦ verb type 2 (juoda) ♦ to make, to do (tehda), to see (nahda)
7. Mita sina opiskelet? - What are you studying? 50
♦ verb type 3 (opiskella, nousta, menna)
8. Ole hyva ja puhu suomeal - Please, speak Finnish! 54
♦ informal imperative ♦ ka-suffix
9. Mika paikka tama on? - What place is this7 57
♦ places around you
10. Millainen han on? - What is she like? 60
♦ describing a person or a thing ♦ talking about the weather
♦ seasons of the year ♦ /cin-suffix
11. Mita se maksaa? - What does it cost7 65
♦ how much? (kuinka paljon?) ♦ how many? (kuinka monta?) ♦ numbers
♦ partitive singular ♦ words ending in -i ♦ rule of agreement ♦ to have

12. Mita kello on? - What time is it? 73
♦ telling time ♦ at what time? (mihin aikaan?)
13. Millaista kahvi on? - What is coffee like? 76
♦ describing food and drinks
14. Mita teille tulee? - What would you like to have? 79
♦ placing simple orders in shops, restaurants etc.
15. Puhelin soi. - The telephone is ringing 82
♦ on the phone
16. Anteeksi, hairitsenko? - Excuse me, am I disturbing? 85
♦ verb type 4 (pelata) ♦ verb type 5 (hairita)
♦ partitive of personal pronouns ♦ summary of the verb types (present tense)
♦ k, p, t -changes in verbs ♦ recognizing the simple past
♦ past tense of olla and menna
17. Mihin sina menet7 - Where are you going? 93
♦ where to? (mihin? minne?) ♦ about the local cases
18. Missa sina asut? - Where do you Iive7 98
♦ where? (missa?) ♦ kayda ♦ 'here', 'there' in Finnish
19. Mista sina tulet? - Where are you coming from7 101
♦ where from? (mista?) ♦ k, p, t -changes in nouns
20. Mista sina tykkaat? - What do you like? 107
♦ telling and asking one's opinion ♦ more uses of the local cases
♦ some expressions of time
21. Millaisessa talossa sina asut? - What kind of a house do you live in? Ill
♦ "there is", "there are" sentences ♦ words ending in -nen (suomalainen),
-e (huone), -is (kallis), -as (vieras), -us/-os/-ys (rakennus, kerros, kysymys),
-in (puhelin), -i (posti, nimi, pieni, uusi)
22. Mennaan ulos! - Let's go out! 115
♦ Let's go (mennaan) -form
♦ conjugating verbs in standard and spoken Finnish
23. Kenella on Iippu7 - Who has a ticket7 118
♦ "to have" sentences ♦ some expressions of feeling
24. Kenen kirja tama on7 - Whose book is this? 121
♦ genitive singular ♦ some postpositions and prepositions
25. Suomalaiset puhuvat suomea. - Finns speak Finnish 124
♦ the t-plural ♦ t-words ♦ recognizing the i-plural
26. Kenelle sina soitat? - Who are you phoning? 127
♦ to whom? (kenelle?) ♦ from whom? (kenelta?) ♦ kaan/kaan-suffix
8

27. Sinun taytyy ostaa lippu. -You must buy a ticket 131
♦ "have to do" / "must" sentences
28. Mista voin ostaa sanakirjan? - Where can I buy a dictionary? 134
♦ a bit about the direct object
29. Mita sina teit eilen? - What did you do yesterday? 138
♦ simple past affirmative (the imperfect)
30. En tehnyt eilen mitaan. - I didn't do anything yesterday. 143
♦ simple past negative ♦ in what way? (milla tavalla?)
♦ more about han/han-suffix
31. Mista voin ostaa postimerkkeja7 - Where can I buy stamps? 146
♦ the i-plural ♦ many (monta) ♦ plenty/lots of (paljon)
32. Millaisia he ovat? - What are they like7 153
♦ describing people and things ♦ pa/pa, pas/pas -suffixes
33. Saisinko lasin vetta? - Could I please have a glass of water? 156
♦ isi-form of the verbs (the conditional)
34. Tama on paras auto. - This is the best car. 159
♦ comparative and superlative
35. Menen syomaan. Tule mukaan! - I'm going to eat. Come along! ... 163
♦ maan/maan, massa/massa -forms of verbs
36. Ottakaa lisaa kahvia! - Please, have some more coffee! 166
♦ formal and plural imperative
37. Kuinka kauan olet asunut taalla7 - How long have you been
living here7 168
♦ perfect and pluperfect tenses
38. Hei! Muistatko minut? - Hi! Do you remember me? 172
♦ the object form of personal pronouns and kuka?
♦ mennaan-form = passive voice (present and past)
39. Saanko kysya jotakin7 - May I ask something? 175
♦ asking questions
40. Onks Ellu sun broidi7 - Onko EUu sinun veli? 179
♦ about Helsinki slang ♦ The End
Key to the exercises 183
Finnish-English vocabulary 194
Index 211

INTRODUCTION
Finnish Is A Different Language
Almost all the languages spoken in Europe are related to each other; they belong to the
same Indo-European family of languages. The Finnish language is a member of the
Finno-Ugrian language family (just like Estonian and Hungarian).
It is, therefore, understandable that the structure and vocabulary of Finnish differ
greatly from other languages spoken in Europe.
If you try not to compare Finnish to, say, English, you will soon notice that Finnish is
different - but NOT difficult!
Some differences:
No articles, no gender
There are no articles in Finnish. The words have no grammatical gender, i.e. there are no
feminine, masculine or neuter words.
auto
han
a car, the car
he, she
lusikka
haarukka
veitsi
der Loffel
die Gabel
das Messer
spoon
fork
knife
Lots of endings and suffixes
The basic characteristic of Finnish is the use of endings and suffixes instead of
prepositions or other individual words to express different meanings or relations.
So, the information necessary to understand Finnish expressions is in most cases at the
end of the word.
auto+ssa
auto+ssa+ni
auto+i+ssa
in a, the car
in my car
in (the) cars
puhu+t
puhu+t+ko?
puhu+i+t
you speak
do you speak?
you spoke
There are, however, a number of postpositions which approximate English
prepositions. Here again, the element carrying the information comes last - after the main
word. Finnish has a few prepositions, too, but far fewer than postpositions.
Liisan kanssa
Liisan jalkeen
Liisan edessa
Liisan takana
with Liisa
after Liisa
in front of Liisa
behind Liisa
ilman Liisaa
ennen Liisaa
without Liisa
before Liisa
10

To be honest, adding the endings to words might, for a beginner, seem a bit difficult as
the ending may change the stem of the word, i.e. the stem of the word may be different
from the basic form.
But these changes are quite regular, so you will soon get used to the idea and the
patterns.
Original (unfamiliar) vocabulary
Although there are quite a number of international words borrowed from
Indo-European languages (formerly particularly from Swedish, nowadays mainly from
English) a lot of Finnish words seem to bear no resemblance to other languages you
may already know.
puhelin telephone sahko electricity
tietokone computer sahke telegram
There are also suffixes by which new words are formed.
kirja book sana word
kirjasto library sanasto vocabulary
By sticking two, sometimes three, words together we create a new word (compound
word).
sanakirja dictionary ("word/book")
tietosanakirja encyclopaedia ("knowledge/wordbook")
tietokone computer ("knowledge/machine")
matkapuhelin mobile phone ("travel/phone")
Written (literary) and spoken Finnish
What sometimes confuses and frustrates the learner of Finnish is the fact that written
and spoken Finnish differ from each other. This is true in English, too (1 am -> I'm).
mina olen I am Colloq. ma oon
sina menet you go sa meet
Finnish has many dialects, so spoken Finnish sounds different depending on which
part of the country you are in. The differences are not too great, though: A Finn from
Helsinki can understand a Finn from the North. The differences are mainly in
vocabulary and pronunciation, not so much in the grammar.
mina I -> ma maa mie
minulle to me -> mulle mul miulle
Some of the most typical spoken language forms from the Helsinki region, are
mentioned in this book along with the standard forms.
scanned6y <ECvin
11

Anything familiar?
As mentioned before, there are quite a few international words in Finnish, borrowed
from the Indo-European languages. They have been "Finnishized" i.e. adjusted to
Finnish orthography and pronunciation. They may at first look and sound strange to
you.
taksi
bussi
pubi
filmi
hotelli
posti
pankki
rokki
musiikki
presidentti
teatteri
banaani
museo
taxi
bus
pub
film
hotel
post office
bank
rock, rock'n'roll
music
president
theatre
banana
museum
Particularly in and around Helsinki young people speak slang which has lots of
English words - often pronounced the same as in English. So you will hear some familiar
words around you.
Colloq. or slang iisi
okei
jess
sori
easy
okay
yes
sorry
Standard Fin
helppo
selva
kylla
anteeksi
Because Finland was for centuries a part of Sweden, Finland still has two official
languages, Finnish and Swedish. Although only a small minority of Finns (about 6 96)
speak Swedish as their mother tongue, most places in Finland have a Swedish name
as well as a Finnish one.
Fin Helsinki
Turku
Porvoo
Aleksanterinkatu
Hameentie
Swe I lelsingfors
Abo
Borga
Alexandersgatan
Tavastvagen
General signs and notices can also be in both languages. As Swedish is related to
English some of these may be easier for you to understand.
Fin
ravintola
yliopisto
puhelin
seis
asema
Swe
restaurang
universitet
telefon
stop
station
Eng
restaurant
university
telephone
stop
station
12

1. What are these in English?
radio, televisio, faksi, video
kahvi, tee, viini, siideri, viski, tupakka
tomaatti, meloni, banaani, oliivi
professori, ministeri, turisti
auto, bussi, metro, taksi
museossa, hotellissa, teatterissa, pubissa
2. What are these in Finnish?
bus, car, hotel, museum, theatre, post office, bank, pub
telephone, book, library, word, dictionary, computer
About Pronunciation
Finnish is a phonetic language. This means each written letter always represents one
and the same sound, and vice-versa.
Most sounds in Finnish may be short or long. It is very important to keep short and
long sounds separate. If you don't, the meaning of the word will be quite different!
tuli fire tapan I kill mato worm
tuuli wind tapaan I meet matto carpet
tulli customs office
There are 8 vowels in the Finnish alphabet.
The vowels a, o, u can never occur together with a, o, y in a single word. This is called
vowel harmony.
The vowels e and i can mix with any vowel. They are neutral vowels.
Because of this vowel harmony almost all endings and suffixes have two variants,
both carrying the same meaning.
auto+ssa in a car puhut+ko? do you speak?
keittio+ssa in a kitchen kysyt+ko? do you ask?
scanned 6y (Efvin
13

It is important to keep your a's and a's separate as the meaning of the words or
sentences can be different - sometimes very different.
Mina valitan hanesta. I complain about him/her.
Mina valitan hanesta. I care for him/her.
Mina nain hanet. I saw him/her.
Mina nain hanet. I married him/her.
tuo - tyo that - work
tuhma - tyhma naughty - stupid
In compound words the vowels can mix freely, and the last word determines the
vowel of the ending.
kirja+hylly bookshelf kirja+kauppa bookshop
kirjahylly+ssa kirjakaupa+ssa
The main stress is always on the first syllable of the word, even if the following
syllable has a long vowel!
banaani tomaatti musiikki paraati
televisio museo tupakka prosentti
Sentence intonation falls off. Even in questions it does NOT rise.
Say these sentences in Finnish and in English. Do you notice the difference in the
intonation?
Mina rakastan sinua. I love you.
Mita kello on? What's the time?
Mita kuuluu? How are you?
14

The Alphabet (Aakkoset)
A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
[aa]
[bee]
[see]
[dee]
[ee]
[af]
[gee]
[hool
[ii]
ti"]
K
L
M
N
O
P
a
R
s
T
[kool
[all
[am]
[an]
[oo]
[pee]
[kuu]
[ar]
[as]
[tee]
U
V
W
X
Y
Z
A
A
6
[uu]
[vee]
[tupla-vee;
kaksois-vee]
[aks]
fyyi
[tseta]
[ruotsalainen oo
[aa]
[66]
A (ruotsalainen oo = Swedish a) can be seen in Swedish proper names and place names,
e.g. Aland (Fin Ahvenanmaa).
Learn the names of the letters so that you can spell your own name in Finnish.
- Ja nimi on?
- Arnaud Dupiereux.
- Anteeksi?
- Arnaud Dupiereux.
- Miten se kirjoitetaan?
-Etunimi aa, ar...
ja sukunimi dee, uu...
And your name is?
Excuse me?
How do you spell it?
First name...
and the last name...
- Hei. Mina olen Kyosti.
-Anteeksi?
■ Kyosti. koo yy 66 as... KYOSTI!
■ Ahaa. Kyosti.
Hei Kyosti. Mina olen Quing Zhen.
-???
Hello. I'm Kyosti.
I see. Kyosti.
Hello Kyosti. I am.
ja
nimi
miten?
se
etunimi
sukunimi
mina olen
and
name
how?
it
first (given) name
family name, last name, surname
lam
15

3. How would you spell the following names in Finnish?
Patricia GoodfeUow, Li Xing, Feruz Once, Ake Bergqvist, Bea Waltari, Virve Hirvenoja
4. Ask your friend to spell his/her name in Finnish, and write it down. Did you
get it right?
Vowels (Vokaalit)
a
o
u
a
6
y
e
i
aa
oo
uu
aa
66
yy
ee
ii
Kallis maa!
Oletko Roope?
Ulkona tuulee.
Mina tykkaan tasta.
Sinako insinoori?
Hyva tekosyy.
Anteeksi, en tieda.
Iso viini, kiitos!
Expensive country!
Are you Roope?
Outside, the wind is blowing
I like this.
You, an engineer?
Good excuse.
Sorry I don't know.
Large glass of wine thank you!
as m
fun
top
to
asm
cat
better
tu (French)
There are lots of combinations of two different vowels. Each vowel is pronounced
individually.
Some examples for you to practise:
Voi, han sanoi.
Aiti on Australiassa.
Rakkaus on sokea.
Hyi kuinka kauheaa!
Koska olen koyha,
olen tyossa oisinkin.
Oh, he said.
Mother is in Australia.
Love is blind.
How awful!
Because I'm poor,
I work nights, too.
Consonants (Konsonantit)
k
P
t
I
m
n
r
s
h
kk
PP
tt
11
mm
nn
rr
ss
—
Kuka nukkuu?
Halpaa soppaa.
Sata vuotta.
Tulen kello nelja.
Kummallinen mies!
Minne menet Anna?
Herra Harri Jurva
Tassa on Pasin passi
Han lahtee heti.
Who is sleeping?
Cheap soup.
A hundred years.
I'll come at 4 o'clock.
Strange man!
Where are you going, Anna?
Mr Harri Jurva
Here's Pasi's passport.
He's leaving right away.
16

j - Juoko Jaana kaljaa?
v - Vanha vitsi!
d - En sieda tata!
nk Helsinki on kaupunki.
ng Asun Helsingissa.
k, p, t without the aspiration
r as in Roma (Italian)
h hello
j yes
Does Jaana drink beer?
Old joke!
I can't stand this!
Helsinki is a town.
I live in Helsinki.
v as in video
nk think
ng thing
The following consonants occur in loan words:
g (as in gate)
b
f
c (as in Celsius)
(as in can)
z
X
geologia, grilli
banaani, bussi, baari
fUmi, filosofia, faksi
c-vitamiini
Coca-Cola
pizza (also written as pitsa)
taxi (usually written as taksi)
Practise your pronunciation, and learn the following words at the same time:
Numbers (Numerot) 0-20
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
nolla
yksi
kaksi
kolme
nelja
V11S1
kuusi
seitseman
kahdeksan
yhdeksan
kymmenen
Ordinal numbers 1
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
ensimmainen
toinen
kolmas
neljas
viides
kuudes
seitsemas
kahdeksas
yhdeksas
kymmenes
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
yksitoista
kaksitoista
kolmetoista
neljatoista
viisitoista
kuusitoista
seitsemantoista
kahdeksantoista
yhdeksantoista
kaksikymmenta
lst-20tb
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
yhdestoista
kahdestoista
kolmastoista
neljastoista
viidestoista
kuudestoista
seitsemastoista
kahdeksastoista
yhdeksastoista
kahdeskymmenes

Days of the week (Viikonpaivat)
Day Abbreviation
(Paiva) (Lyhenne)
maanantai
tiistai
keskiviikko
torstai
perjantai
lauantai
sunnuntai
ma
ti
ke
to
pe
la
su
When?
(Milloin?)
maanantaina
tiistaina
keskiviikkona
torstaina
perjantaina
lauantaina
sunnuntaina
on Monday
on Tuesday
on Wednesday
on Thursday
on Friday
on Saturday
on Sunday
Months (Kuukaudet)
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesakuu
heinakuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
When?
tammikuussa
helmikuussa
maaliskuussa
huhtikuussa
toukokuussa
kesakuussa
heinakuussa
elokuussa
syyskuussa
lokakuussa
marraskuussa
joulukuussa
in January
in February
in March
in April
in May
in June
in July
in August
in September
in October
in November
in December
Notice the date:
6.12.1917
-» kuudes joulukuula 1917
-» joulukuun kuudes 1917
General signs and notices
AVOINNA ma - pe
AUKI 9.00-17.00
Ark. 9.00-17.00
arkisin
SULJETTU la-su
KIINNI
KASSA
VUORONUMERO
jonotusnumero, palvelunumero
VEDA
TYONNA
open Mon - Fri
on weekdays
closed Sat-Sun
cash desk
queue number
pull
push
18

ALE
alennusmyynti
WC
N (Naiset)
M (Miehet)
VARATTU
VAPAA
taynnA
LOPPUUNMYYTY
RIKKI
EPAKUNNOSSA
ULOS
SISAAN
SISAANKAYNTI
VARATIE, varauloskaynti
VAIN HENKILOKUNNALLE
SEIS
KIELLETTY
paasy kielletty
tupakointi kielletty
VAARA
HISSI
RULLAPORTAAT, liukuportaat
VUOKRATAAN
MYYDAAN
PYSAHTYY
A few key phrases
Help!
Police
Ambulance
Watch out!
At once! Immediately!
Now!
lam...
I don't speak Finnish.
Do you speak English?
I don't understand.
(bargain) sale
toilet
Ladies
Gentlemen
occupied; reserved
free; vacant
full
sold out
broken
out of order
exit (out)
entrance
emergency exit
for staff only
stop
forbidden, not allowed
entrance prohibited
smoking forbidden
danger
lift, elevator
escalator
for hire (rent)
on sale
will stop (on a bus or a tram)
Apua!
Poliisi
Ambulanssi
Varo!
Heti!
Nyt!
Mina olen...
Mina en puhu suomea.
Puhutko englantia?
Mina en ymmarra.
scanned6y <ECvin
19

Thank you.
No thank you.
Yes, please.
Hello!
Good bye!
Yes
Okay
Good
I am sorry
Excuse me
Pardon me
Sorry
One moment, please.
Just a minute.
Kiitos.
Ei kiitos.
Kylla kiitos.
Hei!
Nakemiin! / Hei hei!
Kylla/Joo
Selva
Hyva
Anteeksi
Hetkinen. / Pieni hetki.
5. Which word does not belong in the group?
Practise pronouncing these words the Finnish way.
a) ministeri
presidentti
turisti
banaani
professori
d) kahvi
paperi
viini
viski
konjakki
g) piano
kitara
viulu
trumpetti
viisumi
b) tee
teatteri
ooppera
museo
pankki
e) bussi
metro
kamera
taksi
auto
h) Berliini
Ateena
Espoo
Pariisi
Rooma
c) elefantti
lamppu
krokotiili
kenguru
kirahvi
f) tomaatti
meloni
banaani
filmi
selleri
i) sohva
konsertti
radio
televisio
lamppu
6. Can you guess the colour7
a) Banaani on keltainen. —> A banana is...
b) Tomaatti on punainen. c) Selleri on vihrea. d) Elefantti on harmaa.
e) Taivas ('sky') on sininen.
musta
valkoinen
ruskea
oranssi
black
white
brown
orange (colour)
pinkki
liila
violetti
pink
lilac (colour)
violet (colour)
20

7. Say in Finnish:
a) Hello! b) I am (+ your first name, full name) c) Good bye! d) Thank you. e) I don't
speak Finnish, f) I am sorry, I don't understand, g) Yes! h) Help!
8. What would you do or say in the following situations?
a) A Finn approaches you on the street and starts talking to you in Finnish.
b) Someone tries to snatch your handbag at the bus stop.
c) You want to withdraw some money from a bank machine, but the screen says:
SULJETTU.
d) You want to use a lift, but the note on the door says: EPAKUNNOSSA.
e) In a restaurant you need to go to the toilet. There are two doors, one with the
letter N on it, the other with the letter M on it. Which door will you choose?
f) In a department store you want to try on a coat to see if it fits you.
You see four doors which say: VARATIE, SOVTTUS, PAASY KIELLETTY,
VAIN HENKILOKUNNALLE. Which door is for you?
9. Write these numbers in figures:
yksi (1) - viisi - seitseman - kolme - kuusi - kahdeksan - yhdeksan - kaksi - nelja -
kymmenen - kaksitoista - kaksikymmenta - kolmekymmentanelja
10. Suppose today is Monday.
What day is it a) tomorrow b) the day after tomorrow?
What was the day c) yesterday d) the day before yesterday?
tanaan today
tanaan on today is
huomenna tomorrow
ylihuomenna the day after tomorrow
eilen yasterday
eilen oli yesterday was
toissapaivana the day before yesterday
11. What are the names of the months?
a) What month is it now?
b) Mina olen syntynyt helmikuussa. I was born in February. What about you?
21

SUOMI ABC
ALKO The state monopoly for wines and liquors. Usually closes at five or six. Not
open on Sundays.
APUAI Help - a good word to remember just in case.
B/VYRI Just the place to go when you want a cup of coffee or a beer.
BILEET, BAILUT Young people's words for a party.
C-VITAMIINI A pill a day does not keep/Zunssa (flu, a common cold) away! But we
never stop trying.
DISKO &
DR1NKKI Need I explain?
EH No!
ETELANMATKA A holiday in the south - every Finn's dream since the 1960s. At least
once a year we want to go somewhere south (etela), which usually means the sunny
shores of the Mediterranean countries or Canary Islands.
FAKSI We haven't yet found a truly Finnish word for this machine. Any suggestions?
FLUNSSA Flu - an inevitable nuisance in the autumn, winter and spring.
We say flunssa lasts for two weeks or 14 days.
GLOGI A hot, spicy, Christmas drink: red wine mixed with vodka and ginger bread
spices. Be careful!
GRAAVILOHI Salted raw salmon (hhi). Very delicious. Highly recommended!
HERNFSOPPA - IIERNEKEITTO Pea and ham soup on the menu of every cafeteria on
Thursdays. A traditional Finnish dish which also comes in tins. Very cheap.
I'll say no more...
HUMALASSA To be drunk - well, it
happens sometimes after too much beer.
IIUMPPA A Finnish dance: jump up
and down and gallop along. Much more
fun than aerobics. Don't forget your
deodorant, though!
22

ILMA The weather - a safe subject to talk about with any Finn, anywhere, any time.
It's never good enough: too rainy, too dry, too much snow or not enough, too cold or -
well, very rarely - too hot.
JOULU Christmas in Finland is celebrated on the 24th of December.
JOULUPUKKI Father Christmas lives in Finnish Lapland. That's why Finnish children
get their presents a day before the others.
JUHANNUS If you want Helsinki all to yourself, come for Midsummer. At that time all
the Finns have gone to their summer cottages to sit by the bonfire till the morning -
rain or shine. And often it does rain...
KAHVI&
KOSKENKORVA (KOSSU for short) Perhaps the two most common Finnish
beverages. Finns drink more coffee than anybody else in the world. Surprise yourself and
order a kossuvissy or salmiakkikossu in a pub. But don't blame me afterwards!
KESAMUKKI Another Finnish dream: my very own summer cottage! There are about
5 million Finns and approximately 500 000 summer cottages - with saunas, of course.
LAPPI Lapland, a must for tourists. In the summer: the sun never goes down, lots of
mosquitoes but not much snow - as they tell the tourists. In the autumn: every leaf
turns red, yellow, gold, brown (see ruska). In the winter: the sun never rises.
LOTTOVOITTO There is hope and excitement in every home on Saturday evenings
when the numbers of the weekly lottery are announced on TV
Oh well, maybe next week...
MAKKARA A sausage is said to be the Finnish man's vegetable. You cannot experience
sauna without ma.kka.ra.
METSA We Finns came from the forest not so long ago. And we all want to go back
there, at least for our holidays (see juhannus and kesamokki). Metsa is also called the
green gold of Finland as it is one of the main sources of livelihood in Finland.
MUNKKI A sweet doughnut filled with jam, covered with sugar. Delicious! But where
did the name munkki 'monk' come from?
NAKKI A kind of frankfurter or hot dog. Children's favourite food is nakitja muusi
(frankfurters with mashed potatoes).
NAKKI LEI PA (NAKKARI) Ryecrisp, hard dry thin bread, which is supposed to make
your teeth strong. Very healthy!
0IIOI An expression of surprise. Also used for anteeksi 'sorry'.
0LUT Beer - I'll just say KIPPIS! Cheers!
PERKELEI Damn it! A common swear word, mild or strong depending on how you
express it. Be careful, though!
PULLA A special (sweet) bun served with coffee. In England the remedy for any
problem may be a nice cup of tea, but in Finland we have pullakahvit {pulla and coffee).
Q. Not a Finnish letter. Pronounced as kuu 'the moon'.
RUOTSINLAIVA Enormous ships (laiva) in the heart of Helsinki's harbour. Every
morning they sail to Stockholm with hundreds of Finns on board and come back with
the same Finns in two nights.
23

RUSKA A special word to describe the autumn colours in Finland, especially in
Lapland: the leaves turn bright red, yellow, gold and brown. Worth seeing!
SAUNA Need I say more? Try it!
SAVUSAUNA A "smoke sauna" doesn't mean you are allowed to smoke in there. It is a
special type of sauna without a chimney. Very exotic, they say.
TALVI The longest season in Finland. Some love it, some hate it. Form your own
opinion of it!
TANGO Finns love to tango! The Finnish tango is melanhcoly, full of sorrow - quite
different from the passionate Argentine tango. Saanko luvan 'May I have this dance?'.
ULOSI Out!
URIIEILU Sports - yet another safe subject to talk about with any Finn. Most of us
are sport lovers!
VALOMERKKI In a pub the bartender suddenly flicks the lights on and off. It means
the bar is closing for the night, no more drinks. Sorry!
VAPPU April 30th and May 1st - Finnish carneval. The celebration goes on for two
days, or more...
YRlO A male first name, but in slang it means vomit. I cannot imagine why.
YAKI You can say this when you seeyrjo. But when you see Yrjo, it's better to say Hei!
ALAI Don't! Some say that in Finland everything is forbidden unless it is specifically
allowed by the authorities.
ORINAA Incomprehensible noise coming out of a (male) person when he is in his last
stage of drunkenness (see humalassa).
000 This means I'm trying very hard to decide what to say next...
24

1
Hei! Mita kuuluu?
Kiitos hyvaa!
Hello! How are you?
Fine thanks!
- Hei! Mita kuuluu?
- Kiitos hyvaa.
Enta sinulle?
- Ihan hyvaa, kiitos.
- Moi. Miten menee?
■ Ihan hyvin kiitos.
- Nakemiin. Hauskaa paivaa.
■ Kiitos samoin.
- Hei hei. Hauskaa viikonloppua.
• Kiitos sita samaa. Nahdaan.
- Hei hei. Voi hyvin.
-Sina myos.
- Moi moi.
■ Moi moi. Nahdaan ensi viikolla!
■ Joo, nahdaan maanantaina.
Hello! How are you?
Fine thanks.
How about you?
I'm fine, thanks.
Hi. How are things going?
Fine thanks.
Goodbye. Have a nice day.
Thanks, the same to you.
Bye-bye. Have a nice weekend.
Thanks, the same to you. See you.
Bye-bye. Take care.
You too.
See you next week.
Yeah, see you on Monday.
Huomenta
Hyvaa huomenta
Paivaa
Hyvaa paivaa
lltaa
Hyvaa iltaa
Hyvaa yota
Nakemiin
Morning
Good morning
Hello
Hello (Good day)
Evening
Good evening
Good night
Good bye
(until noon)
(until 5-6 p.m.)
(until bedtime)
(before bedtime)
Hyvaa iltapaivaa 'Good afternoon' can be used any time between noon and 5 p.m.
but is not as common as in English.
Informal greetings at any time of the day especially between friends and young
people:
Hei! Hi! Hello! Hei heil Bye-bye!
Moi! Moi moi!
Tervel Nahdaan! See you!
scanned6y <ECvin
25

Kiitos.
Kiitos paljon.
Paljon kiitoksia.
Kiitti (colloq.)
- Ole hyva.
- Kiitos.
- Ei kesta.
- Olkaa hyva.
- Kiitos.
- Ei kesta.
Thank you. Thanks.
Thank you very much.
Thank you very much. Many thanks.
Thanks.
Here you go/are.
Thank you.
You're welcome.
Mere you are.
(informal)
Saanko kysya jotakin?
Ole hyva.
(formal and plural)
May I ask something?
Please do. / Go ahead.
The phrases ole hyva, olkaa hyva are used when giving something to someone or, say,
letting someone go ahead of you or giving someone a permission to do something.
Oh I'm sorry!
That's okay. / Never mind.
a day
Hello!
a nice evening
Have a nice evening!
a nice weekend
Have a nice weekend!
- Voi anteeksi!
- Ei se mitaan.
paiva
Paivaa!
hauska ilta
Hauskaa iltaa!
hauska viikonloppu
Hauskaa viikonloppua!
Milloin? When?
(Notice the different
aamu
aamulla
paiva
paivalla
ilta
illalla
y°
yolla
maanantai
maanantaina
tammikuu
tammikuussa
: endings!)
morning
in the morning
day
in the daytime
evening
in the evening
night
at night
Monday
on Monday
January
in January
"Ilyvaa huomenta!"
"Hyvaa paivaa!"
"Hyvaa iltaa!"
"Hyvaa yota!"
Days of the week:
na-ending
Months:
ssa-ending
26

1. How would you greet a person
a) in the morning b) in the evening c) when going to bed d) any time of the day?
2. What would you say
to a) a friend b) a stranger when giving him or her something?
3. You are holding the door open for an elderly lady letting her go in before vou.
What would you say to her?
4. Fill in these dialogues:
a) - Hei! Mita kuuluu? b) - Nakemiin. Hauskaa viikonloppua.
- Kiitos... - Nakemiin. Kiitos...
c) - Voi anteeksi! d) - Moi moi! Voi hyvin.
5. Someone asks you if you would like to have some coffee. What would you say if
a) you'd like to have some b) you don't want any?
6. Can you answer these questions in Finnish?
a) When do people usually have breakfast? (in the morning) b) When do people
normally sleep? c) When do people normally work? d) When (in which month) is
Christmas? e) In which month were you born?
27

Hei. Mina olen Mirja.
Hauska tavata!
Hi. I'm Mirja.
Nice to meet you!
- Hei! Mina olen Mary. Tassa on Anu.
- Hei! Mina olen Peter.
- Tassa on ystavani John.
- Hei. Hauska tavata. Mina olen Minna.
Hi I'm Mary. This is Anu.
This is my friend John.
- Saanko esitella, professori Smith, tohtori Salonen.
- Hauska tavata.
When introducing someone to someone you can say tassa on 'this is'.
A more formal way of introducing is to start with the phrase saanko esitella 'may I
introduce'.
In everyday Finnish it is not necessary or even very common to introduce a person by
using words such as rouva 'Mrs', herra 'Mr' or neiti 'Miss'.
We tend to use either the person's
professional title and last name
full name
or just the first name
- Kuka tuo mies on?
- Han on professori Smith.
- Kuka tuo nainen on?
- Han on hyva ystavani Leena.
- No hei. Kuka sina olet?
- Mina olen Viljami.
- Kuinka vanha sina olet?
- Viisi, viisi vuotta.
Tassa on professori Smith.
Tassa on John Smith.
Tassa on John.
Who is that man?
He is Professor Smith.
Who is that woman?
She's my good friend Leena.
Well hi. Who are you?
I am Viljami.
How old are you?
Five, five years (old).
tavata
esitella
tama
tassa
tuo
tuossa
hyva
to meet
to introduce
this
here (in here)
that
there (in there)
good
ystava
tohtori
professori
kuka?
mies
nainen
kuinka vanha?
friend
doctor
professor
who?
man (male)
woman, lady
how old?
28

Personal pronouns (basic forms)
mina I
sina you (singular, informal)
han he, she
me we
te you (plural, formal singular)
he they
Sina informal 'you' is used a lot nowadays, especially by young people, even when
addressing a person one doesn't know at all.
Te is used for plural 'you' and formal singular 'you'.
olla
to be, to exist (present tense)
mina
sina
han
me
te
he
olen
olet
on
olemme
olette
ovat
I am
you are
(s)he is
we are
you are
they are
Apart from the 3rd person singular, the
personal endings are the same for all verbs.
Because the person is obvious from the endings of the verb, the personal pronouns for
the 1st and the 2nd persons (mina, sina, me, te) are not always necessary but the
pronouns han, he (the 3rd persons) are used.
mina olen = olen
sina olet = olet
- Olen Merja Vaara. Han on Mary Clark.
- Mina olen Barry West. Hauska tavata.
me olemme = olemme
te olette = olette
When a question starts with a question word, the verb usually comes last:
Kuka sina olet? 'Who are you?'
perhe
vaimo
mies
lapsi
poika
tytar
tytto
aiti
isa
sisko
veli
family
wife
husband, man
child
boy, son
daughter
girl, daughter
mother
father
sister
brother
perheeni
vaimoni
mieheni
lapseni
poikani
tyttareni
tyttoni
aitini
isani
siskoni
veljeni
my family
my wife
my husband
my child
my son
my daughter
my daughter
my mother
my father
my sister
my brother
29

ystava
tyttdystava
poikaystava
kaveri
tyokaveri
kollega
friend
girlfriend
boyfriend
friend, pal
workmate
colleague
■ Olen Kaisa. Olen opiskelija.
■ Mina olen Sirpa. Olen opettaja.
Olen tyossa yliopistossa.
I'm Kaisa. I'm a student.
I'm Sirpa. I'm a teacher.
I work at the university.
opiskelija
opettaja
olla tyossa
sihteeri
laakari
student
teacher
to work,
to be working;
to be at work
secretary
medical doctor,
physician
tarjoilija
kauppias
myyja
johtaja
lehtimies
lakimies
waiter, waitress
shop keeper
sales assistant
manager, boss.
director
reporter, journalist
lawyer
1. Introduce
a) yourself b) your good friend Raija Risku c) your brother James d) your sister
Alexandra e) your wife Kaisa Liimatainen f) your husband Jari Niinisto g) your six-year
old son Joni h) your two-year old daughter Annika i) your teacher Professor Hannele
Korhonen
2. Can you guess their profession?
a) ministeri Halonen b) paaministeri Lipponen c) lehtori Hamalainen
d) bussinkuljettaja Nieminen e) filosofian tohtori Heinonen f) pianisti Mustonen
3. Where do they work? Match the people and their work place. Make sentences
like Lehtori Hamalainen on tyossa yliopistossa.
a) sihteeri Anne Jokinen 1) koulussa
b) professori Esa Nieminen 2) ravintolassa
c) tarjoilija Janne Salonen 3) toimistossa
d) opettaja Maiju Miettinen 4) kaupassa
e) myyja Jari Kokkonen 5) yliopistossa
f) laakari Heli Nurmi 6) orkesterissa
g) viulisti Pekka Hela 7) sairaalassa
koulu
ravintola
yliopisto
toimisto
school
restaurant
university
office
kauppa
orkesteri
sairaala
tyo
shop
orchestra
hospital
work, job

4. Fill in the right form of the verb olla.
a) Mina ... Maija Mattila. b) Han ... kotona. c) Me ... pubissa. d) He ... kotona.
e) Tassa ... John, f) Kuka sina ... ? g) Kuka te ... ? h) Mika tuo ... ? i) Se ... hotelli.
j) Ne ... hotellissa.
5. What would be the right personal pronoun?
a)... on hotellissa. b) ... ovat kahvilassa. c) ... olen Lili. d) Kuka ... olet?
e)... olemme teatterissa. f) Kuka ... olette?
Genitive forms of personal pronouns
mmun
sinun
hanen
meidan
teidan
heidan
Tama auto
Tama on
on minun.
minun auto.
mine or my
yours
his, hers
ours
yours
theirs
your
his, her
our
your
their
This car is mine.
This is my car.
Tama auto on hanen.
Hanen nimi on Jane.
This car is his, hers.
Her name is Jane.
Possessive suffixes
In written and formal language we use the possessive suffixes, sometimes with the
genitive form of the personal pronouns.
(minun)
(sinun)
hanen
(meidan)
(teidan)
heidan
Tassa on
hyva ysta
Hanen nimensa on
Mika sinun nimesi
ystavani
ystavasi
ystavansa
ystavamme
ystavanne
ystavansa
ivani.
John.
on?
my friend
your friend
his, her friend
our friend
your friend
their friend
This is my good friend,
His name is John.
What is your name?

It is useful to recognize the possessive suffix but it is not necessary to use it. In spoken
language we often leave it out and use only the genitive form of the personal
pronoun.
Mika sinun nimi on? Mika hanen puhelinnumero on? Mika heidan osoite on? Kuka on
sinun paras ystava?
mika?
puhelinnumero
osoite
paras
What?
telephone number
address
best
6. Translate into Finnish:
a) This book is mine, b) It is my book, c) This is yours, d) This is your book,
e) That car is hers, f) It is her car. g) They are ours, h) This is our hotel,
i) Robert is their son.
Colloquial forms (Helsinki region)
mina olen -» ma oon
sina olet -> sa oot
han on -► se on
me olemme -»• me ollaan
te olette -> te ootte
he ovat -> ne on
tama
tuo
taa
toi
Ma oon Maija.
Kuka sa oot?
Se on John.
Me ollaan pubissa.
Te ootte yliopistossa.
Ne on kahvilassa.
Taa on Matti.
Toi on museo.
Se 'it' and ne 'they' are used in spoken language and dialects in many parts of
Finland as personal pronouns. In standard Finnish these pronouns are used only to
indicate things, objects, and animals.
Se on museo.
Se on kissa.
Ne ovat
minun
sinun
hanen
meidan
teidan
heidan
tomaatteja.
—*■
->
—»
->
—*■
—*■
mun
sun
sen
meian
teian
niiden/niitten
It is a museum.
It is a cat.
They are tomatoes.
Taa on mun auto.
Mika sun nimi on?
Sen nimi on John.
Taa on meian kissa.
Toi on teian hotelli.
Mika niiden osoite on?
32

■ Kuka sa oot?
- Ma oon Viljami.
■ Taa on meian kissa.
■ Oi! Mika sen nimi on?
■ Santtu.
■Voi, kis kis kis...
7. Can you answer these questions?
a) Mika sun nimi on?
b) Kuka sa oot?
c) Mika sun osoite ja puhelinnumero on?
<&*
• ^
%
scanned by (ECvin
33

3
Minkamaalainen sina olet?
Olen englantilainen.
What is your nationality?
1 am English.
- Hei. Mina olen Merja. Olen suomalainen.
Minkamaalainen sina olet?
- Hei. Mina olen Mary. Olen englantilainen.
- Tassa on Li Xin. Han on kiinalainen.
- Hei Xin. Mina olen Ana. Olen espanjalainen.
- Minkamaalainen kamera tama on?
- Se on japanilainen kamera.
- Minkamaalainen auto tama on?
- Se on italialainen.
The suffix laincn, laincn is added to the Finnish name of the place to indicate where
someone or something originates.
Englanti
englantilainen
Suomi
suomalainen
England
English
Ruotsi
ruotsalainen
Kiina
kiinalainen
China
Chinese
Venaja
venalainen
Helsinki
helsinkilainen
Some countries and their capital cities in Finnish
Country
Austria
China
Denmark
England
Estonia
France
Germany
Greece
Holland
Hungary
Iceland
Italy
Japan
Norway
Russia
Scotland
South Africa
Maa
Itavalta
Kiina
Tanska
Englanti
Viro
Ranska
Saksa
Kreikka
Holland
Unkari
Islanti
Italia
Japani
Norja
Venaja
Skotlanti
Etela-Afrikka
Paakaupunki
Wien
Peking (Beijing)
Koopenhamina
Lontoo
Tallinna
Pariisi
Berliini
Ateena
Amsterdam
Budapest
Reykjavik
Rooma
Tokio
Oslo
Moskova
Edinburgh
Pretoria
34

Spain Espanja Madrid
Sweden Ruotsi Tukholma
Switzerland Sveitsi Bern
(Amerikan) Yhdysvallat is the official name for The United States (of America).
Unofficially we just call the States Amerikka or USA.
Continent
Africa
America
Asia
Australia
Europe
- Mista sina
olet?
- Olen Espanjasta.
Maanosa
Afrikka
Amerikka
Aasia
Australia
Eurooppa
- Ai! Sina olet espanjalainen.
Libolly on afrikkalainen.
Bill on amerikkalainen.
Li Xin on aasialainen.
Martin on australialainen.
Arnaud on eurooppalainen.
Where are you from?
I am from Spain.
I see! You are Spanish.
- Mina olen Japanista, Tokiosta. Mista sina olet?
- Olen Ranskasta, Pariisista.
Another way of telling where you come from is to add the ending sta, sta to the
name of the place.
Kiina China Japani Saksa
Kiinasta from China Japanista Saksasta
Suomi Venaja
Suomesta Venajalta
Sveitsi
Sveitsista
- Han on ulkomaalainen. Mista nan on kotoisin?
-Venajalta. Han on venalainen.
- Mina olen suomalainen. Olen kotoisin Helsingista.
- Mina olen saksalainen. Olen kotoisin Berliinista.
- Mina olen Englannista, Aldo on Italiasta. Mista sina?
- Mina olen kreikkalainen. Olen kotoisin Kreikasta.
- Hei! Mina olen Amerikasta, Ohiosta.
- No moi! Minakin olen Amerikasta. Mina olen Teksasista.
- Hei! Mina olen Eino Pohjois-Suomesta, Torniosta.
- Hei! Hauska tavata. Mina olen Heli Lansi-Suomesta, Porista.

minkamaalainen? what nationality?
kansalaisuus
mista?
olla kotoisin +
sta, sta
ulkomaalainen
maa
maanosa
nationality, citizenship
where from?
to come from.
to be a native of
foreigner
country
continent
koti
kaupunki
paakaupunki
kyla
-kin (minakin)
pohjoinen
lansi
ita
home
town, city
capital (city)
village
too, also (I, too)
north
west
east
pohjoinen
lansi
kk
PP
nt-
nn
etela
Amerikka
Afrikka
Kreikka
Eurooppa
Lappi
Irlanti
Hollanti
Englanti
Bill on Amerikasta.
Libolly on Afrikasta.
Sofia on Kreikasta.
Karl on Euroopasta.
Eino on Lapista.
Olen Irlannista.
Joost on Hollannista.
Mary on Englannista.
nk-> ng
Helsinki
Mina olen Helsingista.
(More about k, p, t -changes, see p. 104.)
36

1. Say it in Finnish:
what is a) your home country b) its capital c) where are you from d) what is your
nationality?
2. Answer these questions:
a) Minkamaalainen sina olet? b) Mista sina olet kotoisin? c) Mika sinun kotimaasi on?
d) Mika sinun kotimaasi paakaupunki on?
3. What is their home country?
Lauri on helsinkilainen. -> Hanen kotimaa(nsa) on Suomi.
a) Arnaud on pariisilainen. b) Akiko on tokiolainen. c) Juan on madridilainen.
d) Leonard on amsterdamilainen. e) Jens on koopenhaminalainen.
f) Angela on roomalainen ja Alberto on napolilainen. Heidan kotimaa(nsa) on...
g) Albert on berliinilainen. Max on hampurilainen.
4. Translate into Finnish:
a) Maija is a Finn. She comes from Finland, b) Oleg is Russian. He is from Russia,
c) Melina is from Greece. She is Greek, d) Greg is English. He comes from England.
e) I'm from Northern Italy.
5. How would you find out some facts about a person you haven't met before
(name, nationality, address etc.)?
37

Mita kielta sina puhut? What language do you speak?
Mina puhun englantia. I speak English.
- Mita kielta sina puhut?
- Puhun englantia. Enta sina?
- Mina puhun englantia ja italiaa.
- Ystavani Nasir on Syyriasta.
-Ai! Mika hanen aidinkieli on?
-Arabia. Nasir puhuu arabiaa, englantia ja vahan suomea.
Tassa on ystavani Albert. Han on Saksasta, Berliinista. Han puhuu tietysti saksaa,
mutta myos englantia hyvin.
enta?
ja
aidinkieli
vahan
what about?
and
mother tongue
a little
tietysti
mutta
myos
hyvin
naturally, of course
but
also, too
well
Olen Italiasta.
Olen italialainen.
Puhun italiaa.
I am from Italy.
I am Italian.
I speak Italian.
Olen Kiinasta.
Olen kiinalainen.
Puhun kiinaa.
The Finnish word for a language is often the same as the name of the country. When
connected with the verb puhua 'to speak', the name of the language has the ending a, a.
Maa
Country
Englanti
Ranska
Espanja
Japani
Suomi
Ruotsi
Venaja
Kieli
Language
englanti
ranska
espanja
japam
suomi
ruotsi
venaja
Olen
I am
englantilainen
ranskalainen
espanjalainen
japanilainen
suomalainen
ruotsalainen
venaliiinen
Puhun
I speak
englantia
ranskaa
espanjaa
japania
suomea
ruotsia
venajaa
38

puhua to speak
mina puhun Mina puhun englantia.
sina puhut Mita kielta sina puhut?
han puhuu Han puhuu portugalia.
me puhummc Me puhumme suomea.
te puhutte Mita kielta te puhutte?
he puhuvat He puhuvat venajaa.
1. Here is some information about Marjukka Virtanen. Fill in the same
information about yourself.
Sukunimi Virtanen (o.s.) Kokkonen
Etunimet Marjukka Katariina
Sukupuoli M N X
Syntymaaika 5.6,-71 Syntymapaikka Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Aidinkieli suomi
Ammatti lakimies
Osoite Suomessa Kaarlentie 5 A16 00120 HELSINKI
Puhelin 7125456
2. What language do they speak?
Liisa on suomalainen. -> Han puhuu suomea.
a) Christina on ruotsalainen. b) Irina on venalainen. c) Marcos on kreikkalainen.
d) Noriko on japanilainen. e) Feruz on turkkilainen. f) Ana on espanjalainen, Caroline on
chilelainen, Juan Carlos on perulainen. He puhuvat...
g) Mary on englantilainen, Bill on amerikkalainen, Weston on australialainen.
3. What is their nationality?
Heli puhuu suomea. -» Han on suomalainen.
a) Inge puhuu saksaa. b) Ella puhuu norjaa. c) Bjork puhuu islantia.
d) Joost puhuu hollantia. e) Mikis puhuu kreikkaa. f) Maisa on Suomesta.
g) Malene on Tanskasta. h) Anders on Ruotsista. i) Vera on Venajalta.
4. Fill in the right form of the verb puhua
a) Mina ... suomea. b) He ... englantia ja saksaa. c) Han ... ruotsia ja norjaa.
d) Mita kielta sina ... ? e) Me ... venajaa. f) Mita kielta te ... ?
5. What are they saying? Read or listen to the text.
a) Paivaa! Mina olen Kerttu Komulainen. Asun Pohjois-Suomessa. Olen opettaja. Olen
tyossa koulussa.
b) Hei! Tassa on hyva ystavani Bob. Han on englantilainen muusikko. Han soittaa
kitaraa.
c) Hei! Hauska tavata! Olen Kimmo Lehtinen. Olen kotoisin Helsingista mutta nyt asun
Pbrvoossa.
d) Moi! Ma oon Jaska, Janne Markkanen. Ma oon Ita-Suomesta, Kouvolasta, mutta nyt
ma asun Helsingissa, Hameentiella.
39

Personal endings of the verbs
In dictionaries verbs are listed in the infinitive form (basic form). This form has an
infinitive marker which is dropped before adding the personal endings.
puhu-a to speak
puhu-n I speak
V_^
sano-a
sano-n
to say
I say
juo-da to drink
juo-t you drink
The verbs can be divided into five main conjugation types depending on the infinitive
marker and the way endings are attached to the verb (see p. 88).
Personal endings with the possible exception of the 3rd person singular are the same for
all verbs.
Personal endings
n
t
lengthen the vowel
mme
tte
vat/vat
mina
sina
han
me
te
he
osta-a to
ostan
ostat
ostaa
ostamme
ostatte
ostavat
buy
kysy-a to ask
kysyn
kysyt
kysyy
kysymme
kysytte
kysyvat
Verb type 1
Verbs belonging to conjugation type 1 have two vowels at the end of the infinitive form.
The last vowel a, a is the infinitive marker.
laula-a to sing
laulan
laulat
laulaa
laulamme
laulatte
laulavat
tanssi-a to dance
tanssin
tanssit
tanssii
tanssimme
tanssitte
tanssivat
itke-a to cry
itken
itket
itkee
itkemme
itkette
itkevat
The number of the verb type will be given from now on in the word lists: ostaa (1),
kysya (\),juoda (2)
6. Use the following verbs and say what you are doing:
a) nauraa to laugh b) katsoa televisiota to watch tv c) sanoa to say
d) asua Suomessa to live in Finland e) maksaa to pay; to cost f) istua to sit
g) seisoa to stand h) laulaa to sing
40

7. What is the right form of the verb?
a) kysya Mita te...? Mita sina...? Han...: Mika sinun nimi on?
b) sanoa He...: Hyvaa yota. Mita sina... aamulla?
c) ostaa Mita sina...? Mita han...?
d) maksaa Kuka...? Mina... Mita tama sanakirja...?
e) asua Me...hotellissa. Han...Helsingissa. Missa sina...?
MikS? Mita? What?
Mika? is used when you want to know what something is, in other words mostly with
the verb alia:
- Mika tuo on?
- Se on talo.
- Mika tuo talo on?
- Se on museo.
What is that?
It is a building.
What is that building?
It is a museum.
Mita? is much more common and used with more active verbs:
- Mita te sanotte illalla?
- Me sanomme: Hyvaa iltaa.
- Mita te sanotte aamulla?
-Aamulla me sanomme: Hyvaa huomenta!
- Mita han kysyy?
- Han kysyy: Mita kielta sina puhut?
What do you say in the evening?
What do you say in the morning?
What is he asking?
- Mita?
- Ei mitaan.
What?
Nothing.
8. Mika or Mita?
a) - ... tuo on?
- Se on koulu.
b) - ... kielta sina puhut?
- Puhun englantia.
c) - ... sinun osoite on?
- Se on Mannerheimintie 15.
d) - ... sinun kotimaa on?
- Minun kotimaa on Suomi.
e)- ...han kysyy?
- Han kysyy: Kuka sina olet?
f) - ... te sanotte aamulla?
- Sanomme Hyvaa huomenta!
g) - ...tama kirja maksaa?
- Se maksaa vain 20 markkaa.
h) - ... paiva tanaan on?
- Tanaan on tiistai.

Puhutko sina englantia?
En puhu.
Do you speak English?
No I don't.
- Anteeksi, puhutteko te englantia?
- Kylla.
- Hei, oletko sina englantilainen?
- Joo.
- Puhutko suomea?
- Puhun.
- Onko han ulkomaalainen?
- On. Han on virolainen. Han on Tallinnasta.
ko-questions
Add the question suffix ko, ko to the verb after the personal ending.
puhut
puhutko?
you speak
do you speak?
kysymme
kysymmeko?
we ask
do we ask?
The word order of the sentence changes so that the verb with the question suffix
comes first.
Sina puhut englantia.
Puhutko sina englantia?
mina puhun
sina puhut
han puhuu
me puhumme
te puhutte
he puhuvat
puhunko?
puhutko?
puhuuko?
puhummeko?
puhutteko?
puhuvatko?
You speak English.
Do you speak English?
Puhunko mina suomea hyvin?
Puhutko sina englantia?
Puhuuko han venajaa?
Puhummeko me suomea hyvin?
Puhutteko te englantia?
Puhuvatko he suomea?
It is quite common to answer the ko-question by using the same verb as used in the
question, but a simple kylla or joo is fine, too.
- Puhuuko James englantia?
- Puhuu.
- Onko tuo museo?
- Joo, on.
42

The question suffix can be attached to nouns, too:
- Mita kielta han puhuu? Englantiako?
- Joo, englantia.
- Mista han on? Espanjastako?
- Ei. Han on Portugalista.
In spoken Finnish the question suffix reduces into ks when added to a verb
The 2nd person singular (sina-form) may not have the question suffix at all.
Puhutteks te englantia? Puhutteko te englantia?
Puhuuks John suomea? Puhuuko John suomea?
Puhut sa englantia? Puhutko sina englantia?
The negative forms of the verbs
- Mina en puhu suomea. Puhutko sina englantia?
- En. Mina en puhu englantia. Puhun vain suomea.
- Puhuuko Vera englantia?
- Ei. Han puhuu vain venajaa.
- Puhuvatko he ranskaa?
-Eivat. He puhuvat vain suomea ja englantia.
- Onko Ana chilelainen?
- Ei ole. Han on espanjalainen.
There are six forms of the negative word in Finnish, one for each person.
Mina en ole suomalainen.
Sina et puhu suomea.
Han ei ole englantilainen.
Me emme puhu suomea.
Te ette puhu ranskaa.
He eivat ole Espanjasta.
The negative word has the same personal ending as any verb does. Therefore the
actual verb has no personal ending.
The form used in the negative is taken from the 1st person singular by leaving the
personal ending out:
mina puhu-n -> han ei puhu
mina ole-n -> he eivat ole
mina
sina
han
me
te
he
en
et
ei
emme
ette
eivat
43

Affirmative
Negative
mina
sina
han
me
te
he
mina
sina
han
me
te
he
puhun
puhut
puhuu
puhumme
puhutte
puhuvat
olen
olet
on
olemme
olette
ovat
en
et
ei
emme
ette
eivat
en
et
ei
emme
ette
eivat
puhu
puhu
puhu
puhu
puhu
puhu
ole
ole
ole
ole
ole
ole
En puhu englantia.
Sina et puhu suomea.
Han ei puhu ranskaa.
Me emme puhu suomea hyvin.
Te ette puhu italiaa.
He eivat puhu saksaa.
Mina en ole suomalainen.
Sina et ole helsinkilainen.
Ana ei ole Chilesta.
Me emme ole Amerikasta.
Te ette ole Venajalta.
He eivat ole hotellissa.
- Puhutko suomea?
- Vain vahan. Puhutko sina englantia?
- Huonosti. Hyvin huonosti.
-1 lei anteeksi, puhutko sina englantia?
- Voi en. Puhutko sina suomea?
- Vahan.
- Anteeksi, puhutteko te englantia?
■ En puhu. Ikava kylla.
- Ystavani Ana on espanjalainen.
- Aijaa. Puhuuko han suomea?
- Puhuu. Oikein hyvin.
- Puhuuko Merja suomea?
- Totta kai! Han on suomalainen.
- Ai. Puhuuko han myos ranskaa?
• Joo, aika hyvin.
vain
huonosti
hyvin huonosti
voi
ikava kylla
only
badly
very badly
oh
unfortunately
ai jaa
oikein hyvin
totta kai
aika hyvin
/see
very well
of course
quite, fairly well
1. Ask a) informally b) formally if a person speaks English.
2. Translate into Finnish:
a) I'm sorry, I don't speak Finnish, b) He doesn't speak Finnish very well.
c) I am English. I speak only a little Finnish.
d) Of covirse I speak English very well. I'm from England.
44

3. Fill in the right form of the negative word:
a) Mina... ole suomalainen b) Han... ole amerikkalainen. c) Me... puhu suomea hyvin. d)
Sina... puhu venajaa. e) Te... puhu englantia. f) He... ole kotona. g) Se... ole museo. h)
Ne... ole hotellissa.
4. Answer the questions using the appropriate form of the negative word:
a) Puhutko sina englantia? b) Onko tanaan sunnuntai? c) Tino ja Maria, oletteko te
[taliasta? d) Puhuuko John suomea?
5. Translate into Finnish:
a) Do you speak English? b) Is she from Finland? c) Are they from Ireland?
d) Does the book cost 15 marks? e) Do you pay? f) Do you dance?
g) Do they live in Helsinki? h) Do you watch TV in the evening?
Negative question
- Eik6 Lili puhu suomea?
- Ei. Han ei ole suomalainen.
- Etko sina puhu suomea?
- En hyvin. Mina olen espanjalainen. Puhun espanjaa.
The negative question is formed by adding the suffix ko to the negative word which
then starts the sentence.
Sina et puhu suomea. You don't speak Finnish.
Etko sina puhu suomea? Don't you speak Finnish?
- Eiko tama ole museo?
- No ei. Tama on teatteri.
-Aijaa. Mika teatteri?
- Tama on Suomen Kansallisteatteri.
- Tanaan on tiistai, eiko niin?
- No ei. Tanaan ei ole tiistai.
- Eiko? Mika paiva tanaan on?
- Torstai.
no welt...
Suomen Finland's
Kansallisteatteri National Theatre
eiko niin? isn't that right, isn't it so?
45

The suffix han, han is used a lot, especially in questions, where it usually means
'I wonder (whether)'.
Onkohan han suomalainen?
Mikahan tama on?
I wonder whether he is Finnish?
I wonder what this is?
• Kuule, puhuukohan Miguel suomea?
• Ei kai. Miguel on espanjalainen.
■ Puhuukohan Joel englantia?
■ Ehka. Voi olla. En ole varma.
Onkohan tuo mies suomalainen?
Kylla kai. Luultavasti.
Onkohan Miguel espanjalainen vai portugalilainen?
Varmaankin espanjalainen. Han puhuu espanjaa.
kuule
ei kai
ehka
voi olla
varma
listen
probably not,
1 don't think so
maybe
maybe
certain, sure
kylla kai
luultavasti
vai
varmaankin
probably yes.
1 think so
probably, 1 think so
or (in questions)
probably, most likely
6. Translate into Finnish:
a) Aren't you Finnish? b) Aren't they at home? c) Isn't this a library?
d) Don't you speak Finnish? e) She is English, isn't that right?
f) It's Wednesday today, isn't it?
7. Translate into English:
a) Puhuukohan Caroline espanjaa? b) Tietysti. Han on chilelainen.
c) Onkohan tama hyva hotelli? d) Kylla kai.
e) Han on saksalainen, eiko niin? f) Ei kai. Tai ehka. En ole varma.
8. Say the following (colloquial) sentences in standard Finnish:
a) Eiks tanaan oo tiistai? b) Tanaan on keskiviikko, eiks niin? c) Etteks te oo Italiasta?
d) Et sa puhu englantia?
46

Mita sina juot?
Kahvia.
What are you drinking?
Coffee.
- Juotko kahvia?
• En. Juon vain teeta.
- Syotko lihaa?
- En syo. Olen kasvissyoja.
- Voitko tulla huomenna?
- Joo, voin. Tuonko jotakin?
- Saanko kysya jotakin?
• Ole hyva.
■ Voinko tupakoida taalla?
■ Taalla ei saa polttaa.
■ Myytteko te viinia?
■ Me emme myy taalla alkoholia.
Do you drink coffee?
No. I only drink tea.
Do you eat meat?
No I don't. I'm a vegetarian.
Can you come tomorrow?
Yes, I can. Shall I bring something?
May 1 ask something?
Go ahead.
Can I smoke here?
One is not allowed to smoke here.
Do you sell wine?
We don't sell alcohol here.
juoda (2)
syoda (2)
lihaa
kasvissyoja
voida (2)
tulla (3)
tuoda (2)
jotakin
to drink
to eat
some/any meat
vegetarian
can, to be able to
to come
to bring
something
saada (2)
tupakoida (2)
taalla
polttaa (1)
myyda (2)
alkoholia
may; to be allowed to;
to get
to smoke cigarettes/
tobacco
(in) here
to smoke (cigarettes)
to sell
some/any alcohol
Verb type 2
The infinitive marker da, da is dropped before the personal endings.
No lengthening of the last vowel in the 3rd person singular.
juo-da
Negative
mma
sina
han
me
te
he
juon
juot
juo
juomme
juotte
juovat
en
et
ei
emme
ette
eivat
JUO
juo
JUO
JUO
JUO
JUO
47

tehda to do; to make
nahda to see
mina
sina
han
me
te
he
teen
teet
tekee
teemme
teette
tekevat
en
et
ei
emme
ette
eivat
tee
tee
tee
tee
tee
tee
naen
naet
nakee
naemme
naette
nakevat
en
et
ei
emme
ette
eivat
nae
nae
nae
nae
nae
nae
■ Mita sina teet illalla?
• Olen kotona ja katson televisiota.
• Mita Maiju tekee?
• Ruokaa.
• Ai mita ruokaa? Spagettiako?
- Katso! Naetko? Mika tuo on?
• Mika? Mina en nae mitaan.
• Oletko sokea? Tuo iso musta elain tuolla! Onko se karhu?
■ Voi hyvanen aika! Itse olet sokea! Se on pieni harmaa koira. Tse tse tse.
ruokaa
neg. + mitaan
sokea
elain
tuolla
karhu
some/any food
nothing, not anything
blind
animal
over there
bear
voi hyvanen aika!
itse
pieni
koira
my goodness!
oh dearl
(yourfself
small, little
dog
scanned by <ECvin
48

1. TVanslate these sentences into Finnish. Use the given verbs.
a) tupakoida
b) saada
c) voida
d) tuoda
e) myyda
f) tehda
g) nahda
h) syoda
I don't smoke, but John smokes.
You're not allowed to smoke here.
May I ask something?
I'll get some money.
They can come tomorrow.
Can you eat meat?
I cannot eat meat.
Can we smoke?
I'll bring some wine.
They'll bring some food.
He sells wine.
Do you sell coffee?
What are you doing?
I'm making pizza.
She is not making food.
I don't see anything.
What do you eat in the morning?
I don't eat anything in the morning
2. syoda vai juoda?
a) Mina ... banaania. b) Han ... olutta. c) Me ... kahvia. d) He ... teeta.
e)... te lihaa? f) Sina ... viinia. g) ... sina jogurttia? h) Mita ruokaa sina ... ?
3. saada vai voida?
a) Mina ... rahaa. b) Tupakointi kielletty: Sina et... tupakoida taalla.
c) Olen tyossa huomenna. En ... tulla. d) Han on kasvissyqja. Han ei... syoda lihaa.
e)... mina kahvia?
49

7
Mita sina opiskelet?
Opiskelen suomea.
What are you studying?
I'm studying Finnish.
- Miksi sina opiskelet suomea?
- Koska asun nyt Suomessa.
- Suomi on vaikea kieli.
- Ei ole. Suomi on erilainen kieli.
• Tuletteko huomenna?
■ Tulemme.
Katseletko usein televisiota?
Joo, joka ilta.
1 luomenna mina nousen aikaisin.
Ihanko totta? Miksi?
•Menen tyohon.
Jaa. Mina en kay tyossa. Mina olen opiskelija.
opiskella (3)
miksi?
koska
nyt
vaikea
erilainen
tulla (3)
katsella (3)
usein
to study
why?
because
now
difficult
different
to come
to watch
often
joka ilta
nousta (3)
aikaisin
ihanko totta?
menna (3)
menna tyohon
jaa
kayda (2) tyossa
every evening
to get up
early
is that true?, really?
to go
to go to work
1 see
to work
Verb type 3 ("e-verbs")
Drop the infmitive marker la, la and add the vowel e before the personal ending.
opiskel-la
Negative
mina
sina
nan
me
te
he
opiskelen
opiskelet
opiskelee
opiskelemme
opiskelette
opiskelevat
en
et
ei
emme
ette
eivat
opiskele
opiskele
opiskele
opiskele
opiskele
opiskele
50

Verbs ending in sta, sta are conjugated the same way.
Drop the infinitive marker ta, ta and add e before the personal endings.
nous-ta
Negative
juos-ta to run
mina'
sina
han
me
te
he
nousen
nouset
nousee
nousemme
nousette
nousevat
en
et
ei
emme
ette
eivat
nouse
nouse
nouse
nouse
nouse
nouse
juoksen
juokset
juoksee
juoksemme
juoksette
juoksevat
enjuokse
The verbs menna 'to go' and panna 'to put' are conjugated the same way.
men-na pan-na
menen
menet
menee
menemme
menette
menevat
Note!
ajatel-la to think
ajattelen
ajattelet
ajattelee
ajattelemme
ajattelette
ajattelevat
Ajattelen asiaa.
Kuuntelen radio ta.
panen
panet
panee
panemme
panette
panevat
kuunnel-la t
kuuntelen
kuuntelet
kuuntelee
kuuntelemme
kuuntelette
kuuntelevat
I'll think about the matter.
I'm listening to the radio.
1. What is the right form of the verb?
a) tulla Mina ... huomenna. ... han tanaan?
b) katsella He ... televisiota. En ... usein televisiota.
c) kuunnella Me ... radiota joka aamu. ... te usein radiota?
d) nousta Milloin sina ...? Mina en ... aikaisin.
t)juosta Mina ...joka aamu. Me emme ...
f) menna Han ... tybhon. Mina en ... tyohon.

2. Tell us what you do. Use these verbs:
a) tulla b) katsella c) opiskella d) kuunnella e) nousta f) menna g) kavella 'to walk'
h) pesta kadet 'to wash one's hands'
3. Read the text (or listen to it) and answer these questions in Finnish:
a) What does Kalle do first after getting up? b) What does he drink and eat?
c) What does he do while having his breakfast? d) Does he go to work by bus?
Hei! Mina olen Kalle. Mina nousen aikaisin joka aamu. Ensin menen suihkuun, pesen
hampaat ja panen vaatteet paalle. Sitten juon kahvia tai teeta. Syonjogurttia, tomaattia
ja banaania. Samalla kuuntelen radiota. Kavelen tyohon.
ensin - sitten first - then (after that)
menna (3) suihkuun to have a shower
hampaat teeth
panna (3) vaatteet paalle to put clothes on
tai or (alternatively)
samalla at the same time
4. Read the text (or listen to it) and answer these questions in Finnish or English:
a) Onko Merja Kokkonen poika vai tytto? b) Onko Merja helsinkilainen?
c) Kayko Merja tyossa? d) Mita han opiskelee? e) Missa han opiskelee?
f) Mita Merja tekee perjantaina? g) Miksi Merja puhuu suomea?
Merja Kokkonen on suomalainen opiskelija. Han puhuu tietysti suomea, mutta han
puhuu myos englantia ja vahan saksaa. Merja asuu Espoossa ja opiskelee Helsingissa.
I Ian opiskelee matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Joka ilta Merja opiskelee vahan ja
katsoo sitten televisiota. Perjantaina han ei opiskele. Silloin han menee ulos ystavien
kanssa.
5. Can you match the following questions and answers?
a) Puhutko suomea? l.Ei.
b) Juotko teeta? 2. Olen.
c) Onko tama museo? 3. En, vain kahvia.
d) Oletko kasvissyoja? 4. Eivat.
e) Milloin John tulee? 5. Joo, aika hyvin.
f) Menevatko he pois. 6. Huomenna.
6. Translate into English:
a) Mina en juo kahvia. b) Syotko lihaa? c) Mita sina opiskelet?
d) Oletko tyossa vai opiskeletko? e) Tulen huomenna. f) Mita te kysytte?
g) Ajattelen asiaa. h) Kuuntelen musiikkia.
52

7. Make questions. Use the following question words:
kuka?, mita?, minkamaalainen?, mita kielta?, milloin?, missa?, miksi?
The colloquial forms of the verbs menna, tulla ja panna:
paan
paat
panee
pannaan
paatte
panee
8. Say these sentences in standard Finnish:
a) Meet sa kotiin? b) Se menee tyohon.
c) Ma tuun illalla. d) Me tullaan huomenna.
e) Ma paan vaatteet paalle.
ma
sa
se
me
te
ne
meen
meet
menee
mennaan
meette
menee
ma
sa
se
me
te
ne
tuun
tuut
tulee
tullaan
tuutte
tulee
ma
sa
se
me
te
ne

8
Ole hyva ja puhu suomea!
En osaa.
Please, speak Finnish!
I don't know how.
- Mene kotiin!
- En mene.
- Ala mene viela!
- Pakko menna. Kello on paljon.
- Puhu hitaasti! Ala puhu niin nopeasti!
- Miksi?
- Mina en ymmarra, jos sina puhut Iiian nopeasti.
- Ole hiljaa!
- Ole itse!
- Voi hitto! Ala ole holmo!
-Ala kiroile!
kotiin
neg. + viela
Pakko menna.
Kello on paljon.
hitaasti
niin
nopeasti
en ymmarra
(to) home
not yet
Must go.
ft is fate.
slowly
so
fast, quickly
1 don't understand
jos
hiljaa
Ole itse (hiljaa) 1
hitto!
holmo
kiroilla (3)
if
quiet
You be (quiet)
yourself!
damn!
silly, fool, stupid
to swear (to use bad
language)
Informal imperative (imperative singular)
lake away the ending from the 1st person singular (mzna-form) of the verb.
The negative word is ala.
mina puhu-n ->
mina mene-n
mina tule-n
Puhu hitaasti!
Mene kotiin!
Ole hiljaa!
The imperative form may sound very impolite and it can, indeed, express a strong
command or impolite order.
Puhu!
Mene!
Tule!
Ala puhu!
Ala mene!
Ala tulel
Ala puhu niin nopeasti!
Ala mene viela!
Ala ole holmo!
Mene pois!
Haivy!
Go away!
Get lost!
Lopeta!
Ala viitsi!
Stop it!
Stop (doing) that!
54

In everyday situations the imperative form is not considered impolite if you utter it in a
nice tone.
When in doubt add the phrase ole hyva (lit. 'be good') or ole kiltti (lit. 'be kind') to make a
polite request.
Istu, ole hyva.
Kiitos.
Please, sit down.
Thank you.
- Ole kiltti ja tule tanne.
- Enka tule!
Come here, please.
No I won't!
- Vie roskis ulos kun menet!
- Enka vie! Vie itse!
- Vie nyt, ole kiltti.
-Hoh... No okei, mina vien.
- Sano jotakin!
- No mita?
-No jotakin!
^fr
tanne
vieda (2)
roskis
ulos
(to) here
to take (away)
garbage bag/bin
out
kun
Vie itsel
jotakin
when, as I
Take it (out) yourself! 1
something 1
1
The suffix ka added to the negative word makes the negation more strong.
-Tule tanne!
- Enka tule!
- Tanaan on torstai.
- Eika ole! Tanaan on tiistai.
Come here!
I (certainly) won't!
55

1. What is the 1st person singular of these verbs?
menna (3) -» Mina menen.
a) istua b) puhua c) syoda d) tuoda e) tulla f) kiroilla g) panna h) pesta i) juosta
j) tehda k) ajatella 1) kuunnella
2. What would you say if you wanted someone
a) to go away b) to sit down c) to speak slowly d) to wash his/her hands
e) to come tomorrow f) to watch out g) to think h) to listen
i) not to speak English j) to study Finnish k) not to run I) to bring some wine
m) to stop (doing something) n) not to swear
3. You want to draw out some money from a bank machine. What do you do
when the screen says:
a) Syota kortti, ole hyva. b) Anna tunnusluku. c) Valitse toiminto. d) Odota hetki.
e) Ota kortti. f) Ota rahat ja kuitti. g) Kiitos kaynnista. Tervetuloa uudestaan.
scanned6y <ECvin
56

Mika paikka tama on?
Tama on puisto.
What place is this?
This is a park.
- Mika talo tuo on?
- Tuoko? Se on rautatieasema.
- Tama on tori.
-Ai? Mika' tori?
- Kauppatori.
- Anteeksi, missa on lahin posti?
- Ttiolla. Tuo keltainen talo tuolla on posti.
- Missa on apteekki?
- AleksanterinkaduIIa.
- Missa Aleksanterinkatu on?
- Mene ensin suoraan eteenpain ja sitten oikealle.
- Anteeksi, missa on Kansallismuseo?
- Kansallismuseo on Mannerheimintiella.
Ensin suoraan eteenpain ja sitten vasemmalle.
- Missa on tavaratalo?
-Tuolla. Tuo iso rakennus oikealla on tavaratalo.
tie road
tiella in/on the road
katu
kadulla
street
in/on the street
paikka
talo
rautatieasema
tori
kauppatori
missa?
lahin
tuolla
apteekki
place
house, building.
block of flats
railway station
marketplace, square
marketplace
where?
nearest
over there
pharmacy
(chemist, drugstore)
ensin - sitten
suoraan eteenpain
oikealle
oikealla
kansallismuseo
vasemmalle
vasemmalla
tavaratalo
rakennus
first-then
(go) straight on
to the right
on the right
national museum
to the left
on the left
department store
building
57

kauppa
kirjakauppa
kukka kauppa
kioski
kampaamo
parturi
suutari
kirkko
sairaala
terveyskeskus
verovirasto
shop
bookshop
florist's, flower shop
kiosk
hairdresser's (shop}
barber's (shop)
shoemaker's (shop)
church
hospital
health centre
tax office
asema
linja-autoasema
lentoasema
lentokentta
paloasema
taksiasema
bussipysakki
puisto
ranta
satama
silta
station
bus station
airport
airport
fire station
taxi stand
bus stop
park
shore
harbour
bridge
Missa?
Missa maassa?
Missa kaupungissa?
Milla kadulla?
where?
in which country?
in which town/city?
in/on what street?
- Missa sina asut?
- Suomessa.
- Missa kaupungissa?
- Helsingissa.
- Milla kadulla?
- Puistotiella.
1. Find out in which country town and street your friend (your friend's mother
and father) lives.
2. Where would you be going (in Finnish), if you wanted to
a) buy some flowers b) have your shoes repaired c) have your hair cut
d) take a bus e) take a taxi f) buy the train tickets
g) buy some aspirin for your headache?
3. If you are living in Finland at the moment make sure you can say in which
street e.g. the following places are.
a) lahin kioski b) posti c) kirkko d) matkatoimisto e) taksiasema f) kahvila g) disko
h) pubi i) verovirasto j) sairaala k) terveyskeskus I) apteekki
58

ETC LA- ESPJ-.4NADI
4. Look at the map and answer these questions:
Milla kadulla on a) posti b) ravintola c) tavaratalo d) kirjakauppa e) koulu
f) puisto g) hotelli
5. Go on a walk in this town.
Start from your hotel. Then go to the nearest bookshop to buy a map of the town and
some postcards. Next go to the harbour. After walking around the market place you
would like to have a cup of coffee. Go to the cafe\ Relax and write postcards to your
friends. Now you need stamps. First go to the bank and then to the post office. Well,
what about doing some shopping? Where is the department store? Take your shopping
back to the hotel. Now it's time to have something to eat. Go to the restaurant and
enjoy your meal.
59

10
Millainen han on?
Oikein kiva. Ja kaunis!
What is she like?
Very nice. And beautiful!
■ Minkalainen mies han on?
■ Komea. Ja rikas!
■ Millainen talo se on?
• Pieni, vanha ja ruma.
■ Millainen hotelli tama on?
Huonoja kallis.
Millainen kaupunki Helsinki on sinusta?
Hm. Vaikea sanoa. Ihan kiva.
kiva
kaunis
komea
rikas
pieni
vanha
ruma
nice
beautiful
handsome
rich
small
old
ugly
huono
kallis
sinusta
vaikea
ihan kiva
bad
expensive
in your opinion
difficult
quite alright
(not bad)
Millainen? Minkalainen? what kind; what (is) like?
Ystavani Soili on tumma, pitka ja hoikka. Han nauraa usein ja puhuu paljon. Han on
iloinen ja puhelias ihminen.
tumma
paljon
pitka
iloinen
dark (haired)
a lot, plenty
tall
happy, joyful
hoikka
puhelias
ihminen
slim
talkative
person, human being
Toinen ystavani Veikko on vaalea, lyhyt ja aika lihava. Veikko ei puhu paljon. Han on
aika hiljainen. I Ian on kuitenkin hyvin mukava ja ystavallinen mies.
toinen
vaalea
aika lihava
hiljainen
another; second
blond
quite, fairly fat
quiet (not talkative)
kuitenkin
mukava
ystavallinen
however, anyway
pleasant, nice
friendly
60

1. Millainen han on?
Say a few things about someone, e.g. your friend, mother, father, sister, brother.
2. What Finnish adjective would you use to describe the following:
She is 89 years old. -> Han on vanha.
He is 12 years old. -»• Han on nuori.
a) The bag weighs 50 kg.
b) He doesn't talk much.
c) He weighs 130 kg.
d) She is 195 cm tall.
e) The car costs 500 000 marks.
f) He is a millionaire.
g) She has dark hair,
h) The hotel is not old.
i) The house is not big.
j) She talks a lot.
k) The book costs only 10 marks.
korkea
pitka
pitka
levea
vanha
vanha
paksu
painava
laiha
vahva
koyha -
kallis
siisti
valoisa -
matala
lyhyt
lyhyt
kapea
uusi
nuori
ohut
kevyt
lihava
heikko
rikas
halpa
epasiisti
pimeS
high
tall
long
broad
old
old
thick
heavy -
skinny -
strong
poor
expensive -
tidy
light
low
short
short
narrow
new
young
thin
light
fat
weak
rich
cheap
untidy
dark
(house, table)
(person)
(street day)
(street)
(house, car)
(person)
(book)
(bag)
(person)
(person)
(person)
(car, coat)
(room, person)
(room, day)
scanned by <ECvin
61

- Millainen ilma tanaan on?
■ Kaunis. Aurinko paistaa.
■ Millainen ilma ulkona on?
Kamala! Sataa ja tuulee.
Eilen oli kiva ilma.
Niin oli.
What's the weather like today?
Beautiful. The sun is shining.
What's the weather like out there?
Awful! It's raining and
the wind is blowing.
Yesterday the weather was nice.
Indeed it was.
Hyva ilma (good weather)
lammin warm
kuuma hot
kiva nice
hieno fine
kirkas bright (clear)
Huono ilma (bad weather)
viilea
kylma
tylsa
ikava
pilvinen
cool
cold
boring, not nice
unpleasant
cloudy
Onko siella pakkasta?
On! Kova pakkanen, 20 astetta!
I luh huh! Taalla on liian kuuma!
• Tosi kuuma! 26 astetta!
■ Joo, kamala helle.
ilma
pakkasta
kova pakkanen
aste
liian (kuuma)
tosi (kuuma)
helle
saaennuste
aurinko
weather; air
below zero
well below zero
(very cold)
degree (Centigrade)
too (hot)
really (hot)
hot spell
weather forecast
sun
aurinkoinen
pilvi
pilvinen
tuuli
tuulinen
kova tuuli
surnu
surnuinen
ukkonen, ukonilma
myrsky
sunny
cloud
cloudy
wind
windy
strong wind
fog
foggy
thunderstorm
storm
Vuodenaika
kesa
syksy
talvi
kevat
Seasons of the
summer
autumn; fall
winter
spring
year
Milloin?
kesalla
syksylla
talvella
kevaalla
When?
in the summer
62

Millainen ilmasto Suomessa on?
Jaa-a. Talvi on pitka ja kylma. Usein on pakkasta, sataa lunta ja paivallakin on pimeaa.
Kevat on lyhyt. Toukokuussakin sataa joskus lunta. Kesalla aurinko paistaa tai sitten ei.
Syksylla sataa vetta ja tuulee. Taivas on harmaa. Syksykin on lyhyt. Talvi tulee
nopeasti. Minusta talvi on Suomessa aina liian pitka ja kesa liian lyhyt.
- Minusta kesa on paras vuodenaika.
-Miksi?
- Koska aurinko paistaa - ainakin joskus.
ilmasto
pitka
sataa lunta
pimea
tai sitten ei
taivas
aina
ainakin
joskus
climate
long; tall
ifs snowing
dark (not much fight)
or then not (sometimes not)
sky
always
at least
sometimes
minusta in my opinion; 1 think
sinusta in your opinion
The suffix kin can express many things depending on the context (the situation). The
most common meanings can be translated with English 'too', 'also' or 'even'.
Syksykin on lyhyt. Autumn is short, too.
Paivallakin on pimeaa. It's dark even in the daytime.
Toukokuussakin sataa lunta. It snows even in May.
3. Let's talk about the weather!
a) Mika vuodenaika sinusta on paras? Miksi? b) Millainen ilma tanaan on?
c) Millainen ilma sinun kotimaassa on tammikuussa ja heinakuussa?
4. Translate into Finnish:
a) The weather is cold, b) It is raining today, c) The sun is shining.
d) The wind is blowing, e) The day is cloudy.
63

5. Match the weather symbols with their descriptions
a) b) c)
d)
e)
f)
1. aurinkoista
2. pilvista
3. vesisadetta
4. tuulista
5. lumisadetta
6. ukkosta
64

11.
Mita se maksaa? What does it cost?
Yhdeksan markkaa. Nine marks.
- Yksi Coca-Cola, kiitos.
- Kahdeksan markkaa.
- Yksi pullo olutta, kiitos.
- Kaksikymmentaviisi markkaa, kiitos.
- Kuppi kahvia, kiitos.
- Olkaa hyva. Seitseman markkaa.
- Kuinka paljon tuo maksaa?
- Se maksaa kuusi ja puoli markkaa.
When ordering something in a caf£ or a shop you can simply say:
Yksi kahvi, kiitos. A coffee, please.
Kuppi teeta, kiitos. A cup of tea, please.
Lasi viinia, kiitos. A glass of wine, thank you.
Mita se maksaa? What/How much
Kuinka paljon se maksaa? does it cost?
Faljonko se maksaa?
- Mita tama sanakirja maksaa?
- 465 markkaa.
- Mita! Niin paljon! Se on liian kallis!
- No tama on halvempi, vain 120 markkaa.
- Onko se hyva sanakirja?
- On, mutta tietysti aika pieni.
Kuinka monta? How many? Kuinka monta asukasta Helsingissa on?
Montako? Montako asukasta Helsingissa on?
- Kuinka monta asukasta Suomessa on?
- Noin 5 miljoonaa.
- Niin vahan vaikka Suomi on niin iso maa!
- No kuinka monta asukasta sinun maassa on?
- Siella on 100 miljoonaa.
- Herranjestas! Niin paljon!
65

pullo olutta
kuppi kahvia,
teeta
lasi viinia
puoli
halvempi
asukas
a bottle of beer
a cup of coffee, tea
a glass of wine
half
cheaper
inhabitant
noin (n.)
vaikka
siella
herranjestasl
jestasl
about (approx.)
even though;
although
there
Good Lord!/
Jesus Christ!
my goodness!
Numbers
First learn the basic numbers 1-10.
Then form numbers 11-19 by adding the word toista to the end:
yksi (1) -> yksitoista (11), kaksi (2) -> kaksitoista (12)
All the numbers like 20, 30 etc. contain the basic number plus the word kymmenta:
kaksi (2) -> kaksikymmenta (20)
0 nolla
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
yksi
kaksi
kolme
nelja
viisi
kuusi
seitseman
kahdeksan
yhdeksan
kymmenen
11
12
13
14
71
82
93
yksitoista
kaksitoista 20
kolmetoista 30
neljatoista 40
etc.
seitsemankymmentayksi
kahdeksankymmentakaksi
yhdeksankymmentakolme
etc.
kaksikymmenta
kolmekymmenta
neljakymmenta
etc.
100 sata
200 kaksisataa
1 000 tuhat
2 000 kaksituhatta
100 000 satatuhatta
1 000 000 miljoona
5 000 000 viisi miljoonaa
1 000 000 000 miljardi
101 satayksi
215 kaksisataaviisitoista
1900 tuhatyhdeksansataa
2001 kaksituhattayksi
1. Say these numbers in Finnish:
a) 18 b) 29 c) 140 d) 297 e) 1998 f) 300 000 g) 489 576
2. Mita se maksaa?
kuppi kahvia - 7 mk -> Kuppi kahvia maksaa seitseman markkaa.
a) pullo Coca-Colaa - 5,40 b) pullo viinia - 32,- c) sanakirja - 275 mk
d) videokasetti - 38,- e) bussilippu - 9,- f) iso kahvi - 11,50 g) tikkuaski - 1,50
h) uusi auto - 115 600,-
66

3. Tell us how many people there are in your country.
4. In everyday spoken Finnish we shorten the numbers a lot.
What are these numbers here?
yks, kaks, viis, kuus, seitteman, kaheksan, yheksan
kakskyt, kolkyt, nelkyt, seiskyt, kahekskyt, yhekskyt
Money (coins and notes) have special names, too:
vitonen 5 mk coin
kymppi 10 mk coin
satanen 100 mk note
Partitive singular
You have already used this form in sentences like Mina puhun englantia. Juon teeta.
Opiskelen matematiikkaa. Hauskaa viikonloppua!
The partitive case has no direct equivalent in the English language, so it is best just to
learn the Finnish way of using the partitive which can, indeed, be used for many
different purposes, e.g.
with numbers 2, 3, 4... (NOT with number onel) and with the words
monta 'many', puoli 'half and pari 'a couple'
yksi tomaatti yksi tunti yksi radio yksi markka
kaksi tomaattia puoli tuntia monta radiota pari markkaa
with words expressing a measure or quantity
kuppi teeta a cup of tea
lasi viinia a glass of wine
litra maitoa a litre of milk
aski tupakkaa a box of cigarettes
when talking about an indefinite quantity of food or materials (stuff)
Juon kahvia. I'm drinking (some) coffee.
Ostan jaateloa. I'm buying (some) ice cream.
Onko tama nahkaa? Is this (made of) leather?
Tama kello on kultaa. This watch is (made of) gold.
with some verbs (often expressing continuous, unfinished action), e.g.
rakastaa (1), puhua (1), katsella (3), opiskella (3), ajatella (3), kuunnella (3)
Mina rakastan musiikkia. I love music.
Puhutko englantia? Do you speak English?
Katselen televisiota. I'm watching television.
67

Opiskelen biologiaa.
Ajattelen asiaa.
Kuuntelen radiota.
in wishes
Hauskaa viikonloppua!
Hyvaa yota!
with some prepositions
Tulen ennen joulua.
Juon kahvia ilman sokeria.
I'm studying biology.
I'll think about the matter.
I'm listening to the radio.
Have a nice weekend!
Good night!
I'll come before Christmas
I drink coffee without sugar.
5. Translate into Finnish:
a) How many tomatoes? b) Two days, c) A cup of coffee, please, d) One and a half
hours, e) I love ice cream, f) I watch TV. g) Think about the matter! h) I drink coffee
and tea. i) He speaks English, German, Russian and Arabic, j) Good morning!
k) Have a nice weekend!
The endings of the partitive singular
a, a after one vowel (except e)
miljoona
tytto
talo
banaani
viisi miljoonaa
kaksi tyttoa
kolme taloa
nelja banaania
huone
kirje
perhe
tta, tta after e
kaksi huonetta
kolme kirjetta
kaksi perhetta
ta, ta
after two vowels or a consonant
radio
maa
puhelin
mies
kaksi radiota
viisi maata
kaksi puhelinta
kymmenen miesta
68

nen -> sta
1a -> laa
ea/ea -» eaa/eaa
1 nainen
2 naista
italia
historia
1 korkea talo
2 korkeaa taloa
1 suomalainen 1 ulkomaalainen
5 suomalaista 8 ulkomaalaista
Puhun italiaa.
Opiskelen historiaa.
1 tarkea asia
2 tarkeaa asiaa
Words ending in 2 (2-words)
The last vowel of words ending in i may change or disappear when the partitive ending
is added to the word. The i-words where these changes occur are original Finnish words.
If the word is a loan word (international word) the vowel does not change. Most of
these you can easily recognize.
i = i
i-» e
i->-
uusi-words
posti
postia
suomi
suomea
pieni
pienta
lohi
lohta
uusi
uutta
pankki
pankkia
lehti
lehtea
sieni
sienta
lapsi
lasta
vesi
vetta
turisti
turistia
jarvi
jarvea
suuri
suurta
vuosi
vuotta
ministeri
ministeria
joki
jokea
saari
saarta
kuukausi
kuukautta
veli
veljea
kieli
kielta
Learn the partitive of these words as you go, as there is no easy way of knowing
which group the i-word belongs to. Luckily, most of them are loan words!
huone
kirje
tarkea
asia
lehti
jarvi
room
(posted) letter
important
matter
newspaper, magazine;
leaf
lake
joki
sieni
suuri
saari
lapsi
lohi
vesi
river
mushroom
big, large
island
child
salmon
water
69

Suomessa on yli 60 000 jarvea.
Suomessa ei ole monta suurta kaupunkia.
Kaksi iltalehtea, kiitos.
Kaksi pienta kahvia, kiitos.
Juon vetta.
Vaino on kuusi vuotta vanha.
Onnellista uutta vuotta!
As the form we are talking about here is the partitive singular the verb of the sentence is
usually in the 3rd person singular. In other words, if the subject of the sentence is in the
partitive, the verb is in singular.
Kaksi poikaa puhuu suomea.
Taalla on kolme tyttoa.
Suomessa asuu viisi miljoonaa ihmista.
Two boys are speaking Finnish.
There are three girls here.
There are 5 million people living in
Finland.
Rule of agreement
Adjectives and pronouns preceding a word (attributes) are in the same case as the main
word.
Asun hotellissa.
kaksi taloa
kolme huonetta
tama -> tata
tuo -» tuota
se -> sita
tama maa
tuo filmi
se mies
Asun kivassa hotellissa
kaksi isoa taloa
kolme isoa huonetta
Rakastan tata maata.
Katseletko tuota filmia?
Ajattelen sita miesta.
maito
kerma
piima
kaakao
mehu
limsa
kokis (colloq.)
vissy
leipa
voileipa
sampyla
pulla
kakku
voi
margariini
oljy
juusto
kurkku
milk
cream
buttermilk
cocoa (hot chocolate)
juice
soft drink
Coca-Cola
vichy water.
mineral water
bread
(Finnish) sandwich
(bread) roll
sweet bun
cake
butter
margarine
oil
cheese
cucumber
kinkku
makkara
kala
kana
pekoni
muna
munakas
pertina
riisi
makaroni
kastike
puuro
keitto
soppa
(liha)pata
kasvisruoka
omena
appelsiini
ham
sausage
fish
chicken
bacon
egg
omelette
potato
rice
macaroni
sauce
porridge
soup
soup
(meat)stew
vegetarian food
apple
orange
70

6. Mita sina juot tai syot? Use the following words in the partitive:
a) kylma vesi b) suomalainen olut c) irlantilainen viski d) kiinalainen tee
e) ranskalainen viini f) tomaattija kurkku g) jogurtti h) makkara i) pekoni
j) mvmakas k) leipa ja juusto 1) spagetti m) tuore kala n) 2 + hampurilainen
7. Kuinka monta?
2 + kaunis tytto -» kaksi kaunista tyttoa
a) 2 + pieni kissa b) 3 + iso poika c) 5 + vanha nainen d) monta + uusi ystava
e) 1 + rikas mies f) 2 + suuri huone g) 3 + punainen talo h) 15 + eurooppalainen maa
i) monta + ulkomaalainen j) puoli + tunti k) pari + viikko
8. Complete these sentences:
a) Mina rakastan... b) Puhutko...? c) Katselen usein... d) Mina opiskelen...
e) Ajattele...! f) Kuuntelen...
Kuinka vanha?
Kuinka monta vuotta?
How old?
How many years?
9. Kuinka vanha han on?
a) Sirpa (born 1954) b) Roope (synt. 1977) c) Ville (13 v) d) Santtu (2,5 v) e) Janina
(6kk)
to have
to have not
lla/lla + on
lla/lla + ei ole
■ Onko sinulla suomalainen ystava?
■ On. Minulla on monta suomalaista ystavaa.
• Onko sinulla rahaa?
■ Ei. Minulla ei ole rahaa.
minulla
sinulla
hanella
meilla
teilla
heilla
on
on
on
on
on
on
minulla
sinulla
hanella
meilla
teilla
heilla
ei ole
eiole
ei ole
ei ole
eiole
ei ole
I have, I don't have
you have, you don't have
he/she has, he/she doesn't
have
we have, we don't have
you have, you don't have
they have, they don't have
More about this construction on p. 118.

10. Change the word in brackets if/as appropriate:
a) (Mina) on auto, b) (Me) ei ole rahaa. c) Onko (han) puhelin? d) Onko (te) kiva
asunto? e) Meilla on kaksi (huone). f) Minulla on yksi (veli) g) Hanella on kaksi (sis-
ko) ja kolme (veli). h) Heilla on kolme (lapsi): yksi (tytto) ja kaksi (poika).
Some measures and their abbreviations:
kappale
pussi
paketti
purkki
tolkki
litra
desi
metri
sentti
kpl
pss
pkt
prk
tlk
1
dl
m
cm
piece
bag
packet
container/jar/tin
carton
litre
decilitre
metre
centimetre
kaksi kappaletta
pussi karkkia
paketti teeta
purkki jogurttia
tolkki maitoa
litra maitoa
2 desia kermaa
kolme metria
168 senttia
11. Here is your shopping list. What are you buying?
kaksi purkkia jogurttia kolme litraa maitoa
litra piimaa puoli kiloa voita
viisi sampylaa paketti pekonia
kolme isoa kokista kilo riisia
11

12
Mita kello on?
Kello on kolme.
What time is it?
It's three o'clock.
Anteeksi, mita kello on?
- Tasan yksi.
- Melkein kaksi.
- Vahan vaille kaksi.
- Vahan yli kolme.
Mita kello on?
Kuinka paljon kello on?
Paljonko kello on?
One o'clock sharp.
Almost two o'clock.
Not quite two o'clock.
A little past three.
What time is it?
Kello on kaksi.
Kello on viisi (minuuttia)
yli yhdeksan.
Kello on puoli kolme.
Kello on viisi (minuuttia)
vaille kuusi.
kello
klo (= kello) 6
sekunti
minuutti
tunti
clock; watch; bell
at six (o'clock)
second
minute
hour

In everyday spoken language we use the 12-hour clock. If we have to make it absolutely
clear that the time is a.m. or p.m. we add the word aamulla, (ilta)paivaUa, Malla or
yolla:
4 a.m.
4 p.m.
10 p.m.
1 a.m.
= Kello nelja aamulla.
= Kello nelja iltapaivalla.
= Kello kymmenen illaUa.
= Kello yksi yolla.
Officially (e.g. on the radio, at the airport) we use the 24-hour clock:
- Milloin juna lahtee?
- Kello kolmetoista viisitoista.
- Milloin elokuva alkaa?
- Kello kaksikymmentakolme.
When does the train leave?
At 13:15.
When does the film begin?
At 23:00.
Milloin?
Mihin aikaan?
When?
At what time?
Milloin tulet?
Maanantaina.
• Mihin aikaan?
• En ole varma. Ehka noin kello kolme.
Milloin filmi alkaa?
•Kello 18.30.
Milloin se loppuu?
■ Kello 20.30.
■ Milloin juna lahtee?
Kello 17.30.
Milloin se on perilla?
Koska sa tuut?
Kello kaks.
elokuva
leffa
naytos
alkaa (1)
loppua (1)
lahteafl)
olla (3) perilla
koska? = milloin?
film, movie
(colloq.) film, movie, cinema
showing
to begin, to start
to end
to leave (for a place)
to be (arrive) at one's destination
when?
74

1. Mitakello on?
Use the phrases in the morning, in the evening, at night etc. when necessary.
a) 10 a.m b) 8 p.m. c) 1 p.m. d) 1 a.m. e) 11.45 23.45 f) 8.30 20.30 g) 1.30 13.30
h) 12.05 i) 19.25 j) 19.35
2. You have already agreed to meet your friend tomorroiv but you haven't
agreed when, where or at what time. What would you say?
- Hei hei. Nahdaan!
-...?
- Huomenna.
-...?
- Kello kuusi illalla.
-...?
- Aleksanterinkadulla.
k4 ^/
aamu aamupaiva paiva iltapaiva ilta keskiyo yo
aamulla aamupaivalla paivalla iltapaivalla illalla keskiyolla yolla
07.30 11.00 13.00 15.30 18.00 24.00 01.00
75

13.
Millaista kahvi on?
Kuumaa.
What is coffee like?
Hot.
Mita tuo on?
Kahvia.
■ Millaista se on?
Oikein hyvaa.
• Mika tuo on?
Sanakirja.
Millainen se on?
Oikein hyva.
Mita? Millaista? - Mika? Millainen/
When asking what stuff, material something is (made of) and what it is like use the
question words mita?, millaista?. The answer is in the partitive:
- Mita tuo on?
- Kahvia.
• Millaista kahvi on?
■ Hyvaa.
■ Mita tuo on?
■ Se on piimaa.
Millaista se on?
Pahaa!
What is that (stuff)?
Coffee.
What is coffee like?
Good.
What is that (stuff)?
It's butter milk.
What is it like?
Bad! (= Tastes bad, awful.
When asking about a single concrete thing use the words mika?, millainen?. The
answer is in the basic form:
Mika tuo on?
Sanakirja.
Millainen kirja on?
■Hyva.
What is that (thing)?
A dictionary.
What is the book like?
Good.
76

What you are describing (i.e. the subject of the sentence) is always in the basic form.
Material, stuff
(uncountables)
Basic + Partitive
Kahvi on hyvaa.
Tee on intialaista.
Olut on kallista.
One concrete item
(countables)
Basic + Basic
Sanakirja on hyva.
Mies on intialainen.
Ravintola on kallis.
- Hyi! Laihaa kahvia!
- Eika ole! Minusta tama kahvi on vahvaa ja hyvaa.
- Suomalainen ruoka on hyvaa.
-No jaa. Minusta se on vahan liian rasvaistaja suolaista.
- Millaista tama viini on?
- Liian makeaa.
- Millaista tuo keitto on?
-Oh... mm... mielenkiintoista.
laihaa kahvia
vahvaa kahvia
rasvainen
suolainen
makea
mielenkiintoinen
weak coffee
strong coffee
greasy (food with fat)
salty
sweet
interesting
I 1. What could be the correct question word?
Mika vai Mita?
the
a) - ...tama on?
- Se on sanakirja.
c)-...tuo on?
- Viinia.
Millainen vai Millaista?
c)-...tama talo on?
- Moderni mutta ruma.
g)-...olut on?
- Hyvaa ja aika halpaa.
b) - ...tama on?
- Se on vetta.
d) - ...tama paikka on?
- Tama on museo.
f) - ...tama sanakirja on?
- Kallis mutta hyva.
h) - ...viski on?
- Pahaa ja kallista.
77

Minkamaalainen vai minkainaalaista?
i) - ...votka on?
- Votka on venalaista.
k) - ...tama auto on?
- Auto on italialainen.
j) - ...Liisa on?
- Liisa on suomalainen.
1) - ...suklaa on?
- Sveitsilaista.
2. Describe
a) the town you are living in at the moment b) your home country
c) some food or drink d) the weather today
3. Translate into Finnish:
a) What is the beer like? Is it good? b) What is this hotel like? Is it expensive?
c) Is this dictionary good? d) Is this wine good? e) This is not coffee! This is brown
water! f) What is that building? Is it a museum? g) This food is very interesting.
What is it?
78

14
Mita teille tulee?
Kaksi kuppia kahvia, kiitos.
What would you like to have?
Two cups of coffee, please.
Kahvilassa In a cafi
- Kuppi kahvia, kiitos.
- Iso vai pieni?
-Pieni. Ja Iasi vetta, kiitos.
-OIkaa hyva. Kahdeksan markkaa.
-Kaksi kahvia ja yksi juustosampyla.
-Saako olla viela jotain muuta?
- Joo oikeastaan. Yksi tuollainen.
- Ai pasteija? Liha vai riisi?
- Riisi.
-Anteeksi, onko tama paikka varattu?
- Ei. Se on vapaa.
Saako olla viela jotain muuta?
jotain = jotakin
jotain muuta
oikeastaan
yksi tuollainen
pasteija
varattu
vapaa
i
Would there be anything else?
something
something else
actually, really
one of that kind (one of those)
pastry
occupied, taken, reserved
unoccupied, vacant, free
Pubissa In a pub
-Yksi tuoppi ja pullo kokista, kiitos.
-Keskiolutta vai nelosta?
- Keskiolutta.
- Iso lasi viinia, kiitos.
- Punaviinia vai valkoviinia?
-Valkoviinia. Kuivaa.
tuoppi
keskiolut
kolmonen, kolmosta
nelonen, nelosta
punaviini
valkoviini
kuiva
puolikuiva
one pint of beer
number Ill-beer (medium alcohol content)
number Ill-beer
number IV-beer (strong beer)
red wine
white wine
dry, sec
semi dry

Ravmtolassa In a restaurant
-Tervetuloa. Jotainjuotavaa?
■ PuUo punaviinia, kiitos. Ja ruokalista.
Saako oUajalkiruokaa tai kahvia?
Kaksi kahvia ja Iasku, kiitos.
jotain juotavaa.
syotavaa
ruokalista
jalkiruoka
Iasku
something to drink.
to eat
menu
dessert
bill
Kioskilla At the kiosk
- Aski tupakkaa, kiitos.
- Ja viela muuta?
-Tulitikut. Ai niinja iltalehti. Ja yksi suklaapatukka.
tulitikut
ai niin ja
suklaapatukka
matches
oh yes and (I almost forgot}
chocolate bar
Kaupassa In a shop
- Mita teille saisi olla?
- Kilo jauhelihaa.
- Tassa, olkaa hyva. Ja sitten?
- Siina kaikki.
- Ja sinne?
- Kaksi porsaankyljysta.
- Ja muuta?
- Ei muuta, kiitos.
Mita teille saisi olla?
jauheliha
porsaankyljys
Ja muuta?
siina kaikki
What would you like to have?
minced meat
pork chop
Anything else?
thafs a/1
80

Kassalla At the checkout counter
- Paivaa. Kateisella?
- Kayko luottokortti?
-Kay.
- No sitten Visalla.
- Ja allekirjoitus, olkaa hyva.
- 345 markkaa, olkaa hyva.
- Ai niin, muovikassi viela.
-Se on sitten 80 pennia lisaa. Yhteensa 345,80.
kateisella
K3yk6 luottokortti?
luottokortti
Visalla
no sitten
allekirjoitus
muovikassi
yhteensa
in cash
Is a credit card O.K. ?
credit card
ijy Visa (card)
well then (well, in that case)
signature
plastic bag
in all, altogether, total
1. What would you say in a cafe, restaurant, etc. if you wanted
a) a pint of beer b) two cups of tea c) a cup of coffee d) a bottle of red wine
e) a glass of water f) two cheese rolls g) two Cokes h) a packet of cigarettes
i)a menuj) the bill
2. This is your shopping list. Read it in Finnish.
- some bread - 2 1 milk - 2 dl cream - 1/2 kg butter - a packet of tea
- 250 g cheese - 3 tomatoes - 1 kg minced meat - 3 pork chops
- 3 bottles of Coke - two boxes of matches - a bag of sweets - some chocolate
3. What would you say in the following situations?
a) You have been buying a lot of food. When you're about to pay you suddenly
realize you don't have enough cash with you. Luckily, you have a credit card.
b) Your shopping bag is too small for all the things you've bought. You need an
extra bag.
c) In a shop, all you need is one fresh chicken. After the sales man has given it to
you he says: "Saisiko olla viela. jotain muuta?"
d) You are sitting in a cafe. Your friend has gone to the toilet. The bar is full.
Somebody comes to your table and asks: "Anteeksi, onko tassa vapaata?"
What if he says: "Onks taa paikka varattu?"

5Puhelin soi.
• No vastaa!
- Jaakko Suomalainen.
- Hei. Mary taalla. Onkohan Liisa kotona?
- Joo. Pieni hetki.
- Ulla Salo.
- Hei, Kalle taalla.
- No moi. Mita kuuluu?
- Kiitos hyvaa.
- Janne Koski.
- Hei Janne, taalla Sanna. Onko Maisa kotona?
- Joo on. Hetki vain.
- Moi. Lissu taalla. Hairitsenko?
- Et ollenkaan. Mita kuuluu?
- Onkohan Harri Marjamaa tavattavissa?
- Puhelimessa.
- Taalla puhuu Salme Salonen, hyvaa paivaa.
Phoning for a taxi
- Taksi.
-Saanko Hameentie 152, kiitos.
- Hameentie 152.
Auto numero 123 tulee.
- Kiitos.
Keskus Switchboard
- Yliopisto, hyvaa paivaa.
- Saanko professori Lehto?
- Hetkinen, yhdistan.
- Kiitos.
- Numero on varattu. Odotatteko?
- Soitan myohemmin uudestaan.
The telephone is ringing.
Well, answer it!
82

Vaara numero Wrong number
- Kaisa Kanerva.
- Taalla puhuu Mary Judd, hyvaa paivaa.
Onkohan Tarmo Lahtinen tavattavissa?
- Teilla on vaara numero.
- Ybi anteeksi.
- No ei mitaan.
- Haloo.
- Liisa?
- Liisa? Ei. Teilla on vaara numero.
-Aijaa? Sori.
soida (2)
vastata (4)
hairita (5)
neg. + ollenkaan
Puhelimessa!
yhdistaa(1)
myohemmin
uudestaan
vaara
to ring
to answer
to disturb, to interrupt
not at all
Speaking! (on the phone)
to connect, to put through
later
again
wrong
- Hei hei! Hauskaa viikonloppua!
- Kiitos samoin. Soitellaan!
Telephone phrases
Hairitsenko?
Saanko professori L.?
Onkohan T.L. tavattavissa?
Numero on varattu.
Puhelimessa.
Odotatteko?
Soitan uudestaan.
Haluatteko jattaa viestin?
Kuulemiin.
Am I interrupting?
Professor L. please. (Lit. Can 1 get...)
May I speak to...
(Lit. I wonder if T.L. is available?)
The number is engaged.
(The line is busy.)
Speaking. (Lit. On the phone.)
Will you hold? (Lit. Will you wait?)
I'll call back. (Lit. I'll phone again.)
Would you like to leave a message?
Good-bye. (on the phone)
83

1. You are phoning your friend Maija. What will you say when
a) Maija answers the phone: "Maija Jokinen."
b) Maija's husband answers the phone: "Risto Jokinen".
c) you hear: "Tama on Maija ja Risto Jokisen automaattinen puhelinvastaaja.
Emme ole nyt paikalla mutta jata viesti aanimerkin jalkeen." Piip...
d) Maija's small child says: "Aiti ei oo kotona".
2. What will you say when someone on the other end of the line says to you:
a) Hetkinen, yhdistan. b) Professori Lehto puhuu juuri. Voitteko odottaa?
c) Numero on varattu. Odotatteko? d) Han ei ole nyt tavattavissa. Haluatteko jattaa
viestin? e) Han ei ole nyt kotona. f) Teilla on vaara numero.
g) No Mara taalla moi. Onks Eeva kotona?
puhelinluettelo
yleisopuhelin
kannykka
matkapuhelin
puhelinkeskus
alanumero
suora numero/linja
suuntanumero
paikallispuhelu
kaukopuhelu
vastapuhelu
puhelinkortti
kolikkopuhelin
telephone directory
public telephone
cellphone
mobile phone
switchboard
extension(number)
direct number/line
area code
local call
long-distance call
collect call, transfer the charges
telephone card
coin phone
84

6Anteeksi, hairitsenko? Excuse me, am I disturbing?
• Hairitset! Minulla on kiire! Yes you are! I am busy!
- Mita teet ensi lauantaina?
- Pelaan tennista Maijun kanssa.
- Mina en osaa pelata tennista, mutta osaan soittaa kitaraa.
-Aijaa.
- Milloin sina heraat?
- Tavallisesti kello kuusi.
- Niin aikaisin! Mina en heraa ennen kuin kello 10.
- Niin myohaan!
- Mita sina haluat tehda?
- En tieda. Sano sina!
- Osaatko pelata korttia?
- Joo. Osaan pelata bridgea, pokkaa ja pasianssia.
- Pelataanko pokkaa?
- No pelataan! Mutta ei rahasta!
hairita (5)
Minulla on kiire.
ensi lauantaina
pelata (4)
pelata korttia
pelataanko?
soittaa (1)
osata (4)
herata (4)
myohaan
ennen kuin
haluta (4)
pokka, pokeri
pasianssi
ei rahasta
to disturb, to intrude
1 am busy. I'm in a hurry.
next Saturday
to play sports and games
to play cards
shall we play?
to play music, musical instrument;
to telephone
can (to know how to do something)
to wake up
late
until, (not) before
to want
poker (game)
patience, solitaire (card game)
not for money
pelata (4) + partitive
soittaa (1) + partitive
- Mita sina haluat?
- Anteeksi, en kai hairitse?
- Hairitset! Mina teen tyota. Mene pois!
Pelaatko golfia?
Soitan pianoa.

- No, mita asiaa? Tarvitsetko jotakin?
- Tarvitsen rahaa. Voitko lainata minulle sata markkaa?
- Paljonko sina ansaitset kuukaudessa?
■ En sano. Se on salaisuus!
■ Taalla' on kuuma. Avaanko ikkunan?
-Ala avaa! Minusta taalla on kylma.
■ Oletkohan sina sairas?
mita asiaa?
tarvita (5)
lainata (4)
ansaita (5)
kuukaudessa
salaisuus
avata (4)
sairas
what do you want?
to need
to lend; to borrow
to earn
in a month
secret
to open
ill
Verb type 4 ("a-verbs")
The basic form of the verb ends in ata, ata (sometimes uta, ota).
Before adding the personal endings, drop the last vowel and replace t with a, a:
pelat-a
herat-a
halut-a
mina
sina
han
me
te
he
pelaan
pelaat
pelaa
pelaamme
pelaatte
pelaavat
heraan
heraat
heraa
heraamme
heraatte
heraavat
haluan
haluat
haluaa
haluamme
haluatte
haluavat
the 3rd p. has aa, aa!
Verb type 5 ("ifse-verfos")
The basic form of the verb ends in ita, ita.
Drop the last a, a and add se before the personal endings.
tarvit-a
mina
sina
han
me
te
he
tarvitsen
tarvitset
tarvitsee
tarvitsemme
tarvitsette
tarvitsevat
hairit-a
hairitsen
hairitset
hairitsee
hairitsemme
hairitsette
hairitsevat
86

The partitive forms of the personal pronouns
mina -» minua
sina sinua
han hanta
me meita
te teita
he heita
1. Choose the right verb:
voida (2) vai osata (4)?
a) ...mina' tupakoida taalla? b) ...sina soittaa kitaraa?
c) Mina en...syoda lihaa, koska olen kasvissyqja. d) ...te tulla huomenna?
e) Koska olen suomalainen, ...puhua suomea oikein hyvin.
soittaa (1) vai pelata (4)?
f) Han... saksofonia. g) Liisa ja Lasse... golfia. h) Osaatko... biljardia?
i) ... he pianoa? j) He... orkesterissa. k) Linda... viulua. I) ... sina korttia?
2. Put the following verbs in the right sentence and in the right personal form:
asua (1), haluta (4), tarvita (5), herata (4), kysya (1), osata (4), pelata (4), soittaa (1),
hairita (5), vastata (4)
a) Mina... syodajotakin. b) John... aamulla klo 7. c) Me... jalkapalloa.
d) Han... nyt taalla Suomessa. e) Ala... minua! f) Han...: "Mita kello on?"
g) Mina...: "Kello on kahdeksan." h) Mina... ajaa autoa. i) He... rokkia.
j) Me... rahaa.
3. Fill in the blank:
a) (tarvita) ... sina jotakin? b) (haluta) Han... syodajotakin. c) (hairita) Te... meita.
d) (tehda) Han... ruokaa. e) (herata) Milloin sina tavallisesti...?
f) (pelata) He... tennista. g) (nousta) Han... klo 7.30.
4. Change these sentences into negative ones:
a) Han haluaa asua Suomessa. b) Isa tekee ruokaa. c) He osaavat puhua suomea.
d) Han hairitsee minua. e) Han heraa kello kuusi. f) Mina tarvitsen rahaa.
g) Me pelaamme pokkaa. h) Mina vastaan.
5) What is the partitive form of these personal pronouns?
a) (sina) Mina ajattelen... b) (te) Hairitsenko...? c) (mina) Odota...!
d) (han) Rakastatko...? e) (me) Sina hairitset...! f) (he) Ala hairitse...!
Sina hairitset minua.
Mina rakastan sinua.
Ajattelen hanta usein.
Odota meita!
Voinko auttaa teita?
Ajattelen heita aina.

Summary of the verb types (conjugation types, present tense)
The present tense of the verbs is used for the present, the present continuous and the
future:
mina maksan a) I pay, I'm paying
b) I'll pay, I will be paying
Remember to drop the infinitive marker before the personal endings!
1
PUHU
PUHU
A
mme
JUO
JUO
DA
n
OPISKEL
OPISKELe
PELAT
PELAa
vat
HAIRIT
A
HAIRITse
Han puhuu englantia. Han ei puhu suomea.
Mita han sanoo? Mita te kysytte?
Asutko Helsingissa? Ostatteko olutta?
Mita sina juot? Han syo makkaraa.
Voitko tulla huomenna? Tuon ruokaa.
Tupakoitko sina? Saanko kysyajotakin?
LA NOUS
TA
NOUSe
n
Han opiskelee suomea. Tule tanne!
Katseletko usein televisiota?
Milloin sina nouset? Pese kadet!
Ajattele asiaa! Menen kotiin.
Panen vaatteet paalle. Juokse!
Pelaatko shakkia? Haluan menna kotiin.
Heraan joka aamu kello 6. Vastaa!
En osaa soittaa kitaraa.
Sina hairitset! Mita te tarvitsette?
Paljonko rahaa ansaitset?
6. What is the basic form (the infinitive) of the verbs in the examples above?
The negative form of the present tense of all verb types:
The negative word in personal form + the stem of the 1 st person singular.
mina
sina
han
me
te
he
halua-n
haluat
haluaa
haluamme
haluatte
haluavat
en
et
ei
emme
ette
eivat
halua
halua
halua
halua
halua
halua
mina tee-n
sina teet
han tekee
me teemme
te teette
he tekevat
en
et
ei
emme
ette
eivat
tee
tee
tee
tee
tee
tee
88

7. Fill in the blank:
a) asua (1) Han...Ranskassa. Me emme...Suomessa.
b) kysya (1) Mita han...? Han ei...mitaan.
c) juoda (2) Han...oIutta. He eivat...olutta.
d) syoda (2) He...makkaraa. Miksi han ei...lihaa?
e) opiskella (3) Han...suomea. Me emme...englantia.
f) kavella (3) Hc.puistossa. Hankin...
g) pesta (3) Mina...vaatteet. Han...kadet.
h) menna (3) Mina...kotiin. Me emme...diskoon.
i) osata (4) Mina...puhua suomea. Me emmc.puhua suomea.
j) herata (4) Mina...klo 7. Han ei...aikaisin.
k) haluta (4) Han...olutta. Mita tc.tehda?
1) tarvita (5) Mita te...? Mc.rahaa.
m) hairita (5) Sina...minua. Han ei...meita.
8. Translate into Finnish:
a) What are you buying? b) Are you drinking coffee? c) Are they coming?
d) What will you be doing tomorrow? e) Do they need money?
f) What do you want to drink? g) Go away! You are disturbing me!
h) I'm working, i) Tomorrow I'll probably be at home.
j) He plays golf every Saturday, k) We are running home.
9. Translate into English. What is the basic form (the infinitive) of the verb?
Which conjugation type?
Mina asun Ranskassa. -> I live in France. -> asua (1)
a) Han puhuu suomea aika hyvin. b) Me juomme olutta. c) Han syo makkaraa.
d) Me opiskelemme suomea. e) Tuletko huomenna? f) Mita he tekevat huomenna?
g) He menevat kotiin. h) Han juoksee. i) Vastaa!
k, p, t -changes in verbs
You have probably noticed by now that sometimes when an ending is added to a word
the word might change slightly (see e.g. p. 36 and 69).
One of the main changes is called consonant gradation. This means that the consonants
k, p, t may change in a certain way before some endings are added to verbs and nouns
(p. 104):
tt —> t soittaa (1) Mina soitan pianoa.
konsertti Mina olin konsertissa.
The k, p, t changes happen in two different ways:
The strong consonants weaken before the ending or the weak consonants are
strengthened before the ending.
soittaa ajatella konsertti osoite
soitan ajattelet konsertissa osoitteeni
89

Verb type 1
tt-> t
Strong
kk
PP
tt
k
P
t
It
nt
rt
Weak
k
P
t
_
V
d
11
nn
rr
soittaa
mina
sina
han
me
te
he
nukkua
oppia
odottaa
lukea
leipoa
tietaa
kieltaa
antaa
ymmart
Strong consonants:
soitan
soitat
soittaa
soitamme
soitatte
soittavat
aa
in the basic form (the infinitive)
in the 3rd persons (han, he)
to sleep
to learn
to wait
to read
to bake
to know
to forbid
to give
Negative
en soita
et soita
ei soita (<
emme soita
ette soita
eivat soita
mina nukun
mina opin
mina odotan
sina Iuet
mina leivon
me tiedamme
mina kiellan
mina annan
to understand ymmarran
han
he
nukkua
nukkuu
nukkuvat
i- mina soita-n)
han nukkuu
he oppivat
han odottaa
han lukee
he leipovat
he tietavat
he kieltavat
han antaa
hanymmartaa
10. Fill in the verb in the correct form:
a) ottaa to take Mina...oIutta. John...viskia. b) kirjoittaa to write He...kotiin.
Mina en... c) soittaa to play; to phone Orkesteri...hyvin. Mina...huomenna. d) lukea
to read Mina... Han... Han ei... e) tietaa to know ...sina mita kello on? Ehka John...
f) lahtea to leave Juna...klo 10.15. Mina...nyt kotiin. g) huutaa to shout Ala...!
Miksi han...? h) lentaa to fly He.-.Roomaan. Sirpa ei... i)ymmartaa to understand
Etko sina...? En, mutta Pekka... j)yrittaa to try Mina...tulla. Hc.puhua suomea.
Verb type 4 and verbs ending in la, la (type 3)
Some of the type 4 verbs and the type 3 verbs ending in la, la undergo the same changes
but in a different way:
the basic form has the weak consonants while all the personal forms have the strong
consonants.
90

tykata' (4)
to like
mina tykkaan
sina tykkaat
han tykkaa
me tykkaamme
te tykkaatte
he tykkaavat
jutella to have a chat
riidella to quarrel
kuunnella to listen
- Tykkaatko sina kavella?
- En tykkaa.
- Mita sina ajattelet?
- En mitaan.
- Kuuntele!
- No mita?
- Tapaammeko huomenna?
- En tieda. Ehka.
ajatella (3)
to think
ajattelen
ajattelet
ajattelee
ajattelemme
ajattelette
ajattelevat
Mejuttelemme.
Ala riitele!
Kuuntele!
tavata (4)
to meet
tapaan
tapaat
tapaa
tapaamme
tapaatte
tapaavat
suudella (3)
to kiss
suutelen
suutelet
suutelee
suutelemme
suutelette
suutelevat
11. Fill in the blank with the correct form of the verb. Notice the verb type and
the k, p, t -changes.
a)polttaa (1)
b) ajatella (3)
c) antaa (1)
d) kuunnella (3)
e) tavata (4)
f) lukea (1)
g) tykata (4)
Mina... tupakkaa. Pekka ei...
Mita sina...? Ala...!
Mina... rahaa. Hankin... rahaa.
Han... radiota. Mina en... radiota.
Me... huomenna. Missa te...?
Han... iltalehtea. Mina en...
Han... tanssia. Mina en... opiskella.
12. Change these sentences into negative ones:
a) Kristiina Iahtee kotiin. b) Pekka tietaa. c) He ymmartavat.
d) Han odottaa bussia. e) He lukevat. f) Laila leipoo. g) Han ajattelee.
h) Han kuuntelee radiota. i) Me tykkaamme tanssia.
Recognizing the past tense of the verbs (simple past)
The simple past affirmative is marked by i or si which is inserted in front of the personal
ending.
mina puhun
mina puhuin
I speak
I spoke
he heraavat
he herasivat
they wake up
they woke up
91

The last vowel of the verb (the stem of the verb) may disappear or change when the past
tense marker is added.
mina ostan I buy mina maksan I pay
mina ostin I bought mina maksoin I paid
These changes are explained in more details in chapter 29.
For now, it is at least useful to recognize the past tense when you hear it
Also learn the past tense of the verbs olla and menna:
Present Past
olen
olet
on
olemme
olette
ovat
e-> i
menen
menet
menee
menemme
menette
menevat
olin
olit
oli
olimme
olitte
olivat
menin
menit
meni
menimme
menitte
menivat
I was
you were
he was
we were
you were
they were
I went
you went
he went
we went
you went
they went
13. Translate these sentences into English:
a) Missa te olitte eilen? b) Han meni kotiin c) Mita sina sanoit? d) Nukuitko hyvin?
e) Mita sina ostit? f) Mihin aikaan tulit kotiin? g) Kuka maksoi?
h) Hairitsiko han sinua? i) Mita te pelasitte? j) Mita te joitte?
14. Read the text (or listen to it) and answer the questions in Finnish or English.
Change the verbs of the text into the present tense.
Koska oli sunnuntai Kyosti herasi vasta kello yksitoista. Ensin han joi kahvia, soi leipaa
ja juustoa ja kuunteli radiota. Sitten han meni suihkuun ja pani vaatteet paalle. Koska
ilma oli kaunis, han meni ulos. Han kaveli puistossa pari tuntia. Iltapaivalla han teki
ruokaa ja soi. Kello viisi han meni pubiin. Siella han joi pari tuoppia olutta ja pelasi
kaverin kanssa biljardia. Han tuli kotiin jo kello yhdeksan. Sitten han katsoi vahan
televisiota.
a) Why did Kyosti wake up so late? b) What did he do while having his breakfast?
c) What did he do after putting his clothes on? d) What did he do in the afternoon?
e) What did he do in the pub? f) Did he come home very late from the pub?
92

Mihin sina menet? Where are you going?
• Menen kauppaan. I am going to a shop.
- Mihin sina menet?
- Ensin pankkiinja postiinja sitten kirjastoon.
- Mihin te menette?
- Ravintolaan syomaan.
- Ai. Mihin ravintolaan?
- Luultavasti uuteen italialaiseen ravintolaan.
- Milloin menet tyohon?
-Aamulla kello 8.
- Huomenna matkustan kotiin Englantiin, Lontooseen.
- Milloin tulet takaisin Suomeen?
- En tieda, ehka en koskaan.
- Minne te menette?
-Asemalle.
- Miksi?
- Me menemme Joensuuhun.
- Hei! Lahdetko kahville?
- En voi. Olen menossa suomen kurssille.
- Tule kahville kurssin jalkeen!
- Joo. Mihin?
- No vaikka Kahvila Kuppiin.
- Missa se on?
- Aleksanterinkadulla.
-Okei. Nahdaan siella kello 12!
- Mihin sina menet?
- Museoon. Tule mukaan!
-Ah, tylsaa! En viitsi. Menen kotiin nukkumaan.
- Menen lomalle Italiaan.
-Ai kuinka ihanaa! Milloin?
- Ensi viikolla.
_ __
where (to)?
to travel
to come back
never, not ever
Come for a coffee (to have some coffee}/
to be on the way (to some place)
17
mihin? = minne?
matkustaa (1)
tulla (3) takaisin
neg. + koskaan
Tule kahvillel
olla menossa

kurssin jalkeen
Tule mukaanl
en viitsi
menna (3) nukkumaan
loma
ihana
kuinka ihanaal
ensi viikolla
after the course
Come along (come with me/us)!
1 cannot be bothered, 1 don't feel like
to go to sleep
holiday, vacation
wonderful
how wonderful! j
next week
Mihin? Where to?
kauppa + an huonee + seen
pankki + in Lontoo + seen
maa + han
tyo + hon
tori + He
asema + He
vowel + n Words ending in one vowel (other than e) or in two different vowels.
oopperaan, hotelliin, kouluun, yliopistoon, museoon, Italiaan
nen -> se + en
i -> e + en
suomalainen sauna
Suomi
pieni hotelli
suomalaiseen saunaan
Suomeen
pieneen hotelliin
uusi -> uuteen uusi pubi
Menemme uuteen pubiin.
seen
Words ending in a long vowel or e, is or as (the stem has long vowel).
vapaaseen
Lontooseen
huoneeseen
kauniiseen
vieraaseen
e —> ee
is -»ii
as-> aa
vapaa
Lontoo
huone
kaunis
vieras
h + vowel + n
3-letter words ending in two vowels. The vowel of the ending is
the same as the last vowel of the word.
tyohon, maahan, puuhun, tuohon, paahan
tama
se
• tahan
siihen
kotimaahan
Joensuuhun
94

lie The location is "flat" or "open" or close/near (by) a place.
This ending is used for example with streets, squares, market places, stations and
bus stops.
torille, asemalle, kioskille, pysakille, lentokentalle, Hameentielle, Helsinginkadulle
There are also other words which always have the He ending, for example
kurssi
Ioma
Venaja
Vantaa
kurssille
lomalle
oikealle, vasemmalle
Venajalle
Vantaalle
Menen suomen kurssille.
Milloin te menette lomalle?
Mene ensin oikealle, sitten
vasemmalle!
Matkustamme Venajalle.
Tama bussi ei mene Vantaa
Sometimes the ending makes a difference to the meaning of the word:
maa
taivas
katto
metsa
maahan
maalle
taivaaseen
taivaalle
kattoon
katolle
metsaan
metsalle
to a country
to the countryside
to heaven
to the sky
to the ceiling
to the roof
to the woods, forest
(to go) hunting
1. Mihin sina tnenet?
teatteri -» Menen teatteriin.
a) halpa kauppa b) uusi irlantilainen pubi c) Italia d) Suomi e) Lontoo
f) konsertti g) tori h) Hameentie i) kioski
2. Complete these sentences:
a) Meneeko tama bussi (Espoo)? b) Lennamme (Brasilia) c) En mene (kallis ravintola)
d) Mene (tuo huone)! e) Menetko (tyo)? f) Mihin (maa) te matkustatte?
g) Menemmeko (tama pubi)? h) Menetteko (asema)?
i) Tama bussi menee (Koskelantie) j) Matti menee (loma)
k) Me menemme (suomen kurssi)
3. Where are you going? Use the following words:
a) a shop b) a bank c) a new disco d) an Indian restaurant e) a theatre
f) home g) the University of Helsinki h) Pbrvoo i) the National Museum
j) a park k) Russia 1) Vantaa m) the countryside

About the local cases
Mihin? Missa? Mista?
There are six local cases in Finnish expressing place and direction. They answer the
questions mihin? 'where to', missa? 'where' and mista? 'where from'.
\
To understand the use of these cases in their most concrete function we must first look
at the verb of the sentence. Does it express movement or not?
For instance, the verbs menna 'to go' and tulla 'to come' express movement either
towards a place or away from a place.
Mihin sina menet?
Menen pubiin.
Mista sina tulet?
Tulen pubista.
Where are you going (to)?
I'm going to a pub.
Where are you coming from?
I'm coming from a pub.
Verbs like olla 'to be' and asua 'to live' are stationary (static), they don't express
movement.
Missa sina olit?
Olin pubissa.
Where were you?
I was in a pub.
Then we must look at the place, the location in question. Is it inside of a space or on
top of something? Is the place "closed" or "open"? Are we inside the place or close by it?
According to the place in question the local cases are divided into two groups.
Depending on the movement the endings come in the series of three.
movement
Mihin?
where to?
towards
(illative)
in, inside
"closed place"
S-cases
pubiin
taloon
tyohon
Missa?
where?
in, on
(inessive)
pubissa
talossa
tyossa
Mista?
where from?
away from
(dative)
pubista
talosta
tyosta
on, on top
"open place"
L-cases
(allative)
torille
kioskille
poydalle
(adessive)
(ablative)
torilla
kioskilla
poydalla
torilta
kioskilta
poydalta
96

Notice that English prepositions don't always tell you which ending to use in Finnish:
kauppaan 'to the shop', torille 'to the market place', tyossa 'at work', asemalla 'at the
station'.
The local case endings are used to express many other things than just location: aamulla
'in the morning', tammikuussa 'in January', minulla on 'I have'.
(See also chapter 20.)
97

18.
Missa sina asut?
Asun Espoossa.
Where do you live?
I live in Espoo.
- Missa te asutte?
- Helsingissa, Kaisaniemenkadulla.
- Missa talossa Peter asuu?
- Tuossa pienessa keltaisessa talossa.
- Missa sina olet tyossa?
- Helsingin yliopistossa. Missa sina?
- Televisiossa. Olen toimittaja.
- Missa te olitte eilen?
■ Ensin torilla, sitten kahvilassa. Missa sina?
- Olin kotona koko illan. Yksin.
- Missa olit eilen?
Olin tyossa koko paivan. Illalla menin ravintolaan.
■ Kaytko usein teatterissa tai oopperassa?
No en kovin usein. Kayn mieluummin leffassa.
■ Niin niin. Sina et harrasta kulttuuria.
Kylla harrastan! Esimerkiksi huomenna menen konserttiin.
Tiedatko, missa on Britannian suurlahetysto?
Se on Kaivopuistossa, mutta en tieda milla kaduHa. Katso osoite puhelin-
luettelosta!
toimittaja
kotona
koko illan
koko paivan
koko yon
yksin
reporter
at home
all evening
all day
all night
alone
kovin usein
mieluummin
harrastaa (1)
kulttuuri
esimerkiksi
suurlahetysto
very often
rather; preferably
to have as a hobby
culture
for instance
embassy
harrastaa (1) + partitive
katsoa (l) + sta, sta
Mina harrastan urheilua.
Katso puhelinluettelosta!
kayda (2) + missa? (ssa, ssa or Ha, Ha)
a) to go somewhere, to do something (fairly) regularly
Liisa kay saunassa joka lauantai.
Kayn suihkussa joka aamu.
Ulla ja Mark kayvat torilla melkein joka lauantai.
Kayn suomen kurssilla joka maanantai ja keskiviikko.
Kayn usein teatterissa.
98

b) to go and come back (fairly quickly), to go on a "round trip", to pay a (quick) visit
Kayn kioskilla. Tulen heti takaisin.
Pieni hetki, kayn vessassa.
Kaymme ensi viikolla Tallinnassa.
MissS? Where?
ssa, ssa
Mika?
Mihin?
Missa?
11a, 11a
yliopisto posti
yliopistoon postiin
yliopistossa postissa
huone tyo
huoneeseen tyohon
huoneessa tyossa
Mika?
Mihin?
Missa?
tori
torille
torilla
Mannerheimintie
Mannerheimintielle
Mannerheimintiella
kioski
kioskille
kioskilla
Notice how the words change before the ending (see p. 113):
Olimme italialaisella torilla.
Asumme pienessa talossa.
Peter on kylpyhuoneessa.
Olimme kalliissa ravintolassa.
Olen vieraassa maassa.
Olimme uudessa kiinalaisessa ravintolassa
nen
i
e
is
as
uusi
—>
->
->
->
-»
—>
se-
e-
ee-
ii-
aa-
uude-
taalla (over) here, tanne (to) here
- Asun nyt taalla Suomessa.
- Ai! Milloin tulit tanne?
tuolla (over) there, tuonne (to) there
- Missahan lahin posti on?
-Se on tuolla. Mene tuonne!
siella (over) there, sinne (to) there
- Olin eilen diskossa. Siella oli myos Leo.
-Aijaa. Oliko siella kivaa?
- No oli! Menen sinne huomennakin.
99

1. Complete these sentences:
a) Asun (pieni kaunis talo) b) Olin eilen (suomalainen sauna)
c) Olimme (intialainen ravintola) d) Kaytko usein (teatteri)? e) Olimme (asema)
f) Kayn (kioski) g) Han asuu (Kaisaniemenkatu) h) Olimme (loma, Rooma)
i) Kaytko (suomen kurssi)? j) Oleg asuu (Venaja)
2. Say where you went and where you were
teatteri -> Menin teatteriin. Olin teatterissa.
a) sauna b) museo c) kahvila d) tori e) kioski f) loma g) kiinalainen ravintola
h) tyo i) uusi irlantilainen pubi j) kallis tavaratalo
3. Mita sinii harrastat? Use these words:
a) kulttuuri b) musiikki c) lukeminen d) teatteri e) urheilu f) taide
4. Translate into Finnish:
a) They now live here in Finland, in Helsinki, b) We were in an expensive
restaurant yesterday, c) Are you going to the concert? d) The nearest post office is
over there, e) I was alone at home all evening, f) We were in a nice disco all night.
g) Come here! h) I have a sauna every week, i) Look the word up in a dictionary.
5. Choose the right word
a) t a alia vai lanne?
Asun nyt Suomessa, koska opiskelen... Tule sinakin...!
b) siella vai sinne?
Jose asuu Madridissa. Olin... viime vuonna. Madrid on kiva kaupunki. Ehka menen...
ensi kesanakin.
c) taalla vai siella?
Olen espanjalainen, mutta nyt asun... Suomessa. Kotini on Espanjassa. Aiti ja isa
asuvat... Kayn... joka vuosi.
6. Answer these questions:
a) Missa maassa sina asut nyt? b) Missa kaupungissa asut nyt?
c) Milla kadulla sina asut? d) Mista maasta sina olet kotoisin?
100

9 Mista sina tulet? Where are you coming from?
• Diskosta. From a disco.
- Hei Liisa! Mista sina olet tulossa?
- Tyosta. Mista sina?
- Kotoa. Olen menossa konserttiin. Tule mukaan!
- En jaksa. Olen vasynyt. Olen menossa kotiin.
- No, joku toinen kerta. Nahdaan!
- Joo! Soitellaan! Pida hauskaa!
- Olen menossa torille.
- Milloin tulet takaisin?
- En tieda, joskus iltapaivalla.
- Tiio torilta jotain hyvaa!
- No mita?
- Jotakin. Vaikka mansikoita.
- Okei.
olla tulossa
olla menossa
kotiin
kotona
kotoa
jaksaa (1)
vasynyt
Pida hauskaa I
vaikka
mansikoita
to be coming (right now) from some place
to be on the way to some place
(to, on the way) home
at home
from home
to have strength, energy
tired
Have funl Have a nice timet
(here:) for example
(some) strawberries
- Mihin aikaan paaset tyosta?
- Kello nelja.
- Mita sina sitten teet?
- Menen suoraan kotiin.
Menemme lauantaina Porvooseen. Porvoosta matkustamme seuraavana paivana
Loviisaan. Yksi hyva ystavani asuu Loviisassa. Olemme siella kolme yota. Loviisasta
tulemme takaisin Helsinkiin keskiviikkona.
paasta (3) tyosta to leave work
suoraan kotiin straight (to) home
seuraavana paivana the following day
101

- Mista voin ostaa ruokaa?
- Tuolta. Tuo kauppa on ruokakauppa.
- Voinko ostaa sielta myos saippuaaja vessapaperia?
- Joo, voit.
- Tama on Helsingin suurin tavaratalo.
• Ihanko totta? Minusta tama on aika pieni.
- No taalta voit kuitenkin ostaa melkein mita vain.
- Elefantmkinko?
- Ala ole hassu! Tama on kauppa, ei elaintarha!
saippua
vessapaperi
Helsingin suurin
mita vain
elefantinkinko?
hassu
elaintarha
soap
toilet paper
biggest in Helsinki
anything, what ever
even an elephant?
silly
zoo
ostaa + mista? (sta, sta or lta, lta)
- Mista voin ostaa ruokaa?
- Kaupasta tai torilta.
Mista? Where from?
sta, sta
Mika?
Mihin?
Missa?
Mista?
lta, lta
Mika?
Mihin?
Missa?
Mista?
tanne
taalla
taalta
teatteri
teatteriin
teatterissa
teatterista
asema
asemalle
asemalla
asemalta
tuonne
tuolla
tuolta
huone
huoneeseen
huoneessa
huoneesta
tyo
tyohon
tyossa
tyosta
kioski
kioskille
kioskilla
kioskilta
sinne
siella
sielta
tori
torille
torilla
torilta
102

1. Make up sentences using the following places:
posti -» Menen postiin. Olin postissa. Tulen postista.
a) yliopisto b) teatteri c) disko d) tyo e) tori f) loma g) keittio h) kylpyhuone
i) italialainen ravintola j) koti
2. Translate into Finnish:
a) I leave work at 4:30. b) I am coming from the market place, c) When are
you coming home from the university? d) When are you coming back from your
holiday? e) She's from France, from Paris, f) I'm from England, from Liverpool,
g) We live in a nice small hotel, h) They were at the station, i) I'm going to a
bookshop, j) I'm going straight home from work.
3. Translate into Finnish:
a) Where were they? b) Where is (s)he from? c) Where are we going?
d) Where do you go every Saturday? e) Where can I buy some wine?
4. Read the text and answer the questions
Kalevi: Moi. Mina olen Kalevi.
Mary: Hei. Mina olen Mary.
K: Minkamaalainen sina olet? Englantilainenko?
M: En. Olen Amerikasta.
K: Ai. Mista sielta?
M: New Yorkista. Mutta nyt asun taalla Helsingissa. Oletko sina helsinkilainen?
K: En. Olen kotoisin Oulusta, mutta opiskelen nyt Helsingissa.
M: Niin minakin. Mina opiskelen matematiikkaa Helsingin yliopistossa.
Mita sina opiskelet?
K: Kielia. Ranskaa, saksaaja venajaa.
M: Ai jaa. No, oli kiva tavata. Ehka nahdaan joskus.
a) Mika on Maryn kotimaa? b) Onko Kalevi Helsingista?
c) Miksi Mary on nyt Suomessa? d) Mista kaupungista Mary on kotoisin?
e) Missa Mary ja Kalevi opiskelevat?
5. Look at the text above and make up sentences like this:
Mary ei ole englantilainen vaan amerikkalainen.
'Mary is not English but American.'
a) Kalevi ei ole Helsingista vaan... b) Mary ei ole turisti...
c) Kalevi ei opiskele matematiikkaa... d) Mary ei opiskele historiaa...
e) Mary ei ole Englannista...
103

6. Remember vowel harmony (p. 13)1
If a simple word has the vowel a, o or u the ending has a, ooru:
talossa - tyossa, torilla - tiella
In compound words, the vowel of the ending is determined by the last word:
kirjahyllyssa (cf. kirjassa)
Choose the right ending
a) ssa vai ssa?
b) sta vai sta?
c) Ha vai 11a?
d) Ita vai lta?
Olen ty6... yliopisto...
Tulen kylpyhuonee... Han tulee Sveitsi.
Ooppera on Mannerheimintie...
Kirjakauppa on Aleksanterinkadu...
Tlilen kioski... Han on Venaja...
7. Match the questions with the right answers
a) Millaisessa ravintolassa te olitte?
b) Mista sina olet kotoisin?
c) Mihin te menette illalla?
d) Mista te olette tulossa?
e) Minkamaalainen sina olet?
f) Missa kaupungissa han asuu?
g) Milla kadulla hotelli on?
h) Millainen hotelli se on?
i) Millaista olut on?
1) Englannista.
2) Torilta.
3) Kallista.
4) Asematiella.
5) Kalliissa.
6) Halpa ja mukava.
7) Intialainen.
8) Teatteriin.
9) Lontoossa.
k, p, t -changes in nouns
Just as in verbs (p. 89) the consonants k, p, t may change before certain endings in
nouns, too.
kk->k
pysakki
Menen pysakille.
Seison pysakilla.
Words (nouns) ending in one vowel (other than e)
Strong Weak
kk
PP
tt
k
P
t
nk
It
nt
rt
k
P
t
v
d
ng
11
nn
rr
Amerikka
kauppa
konsertti
Turku
halpa
katu
Helsinki
ilta
Englanti
kerta
Han on Amerikasta.
Tulen kaupasta.
Olimme konsertissa.
Olin Turussa.
Asumme halvassa hotellissa.
Asun Kalevankadulla.
Asutteko Helsingissa?
Menen illalla diskoon.
Lontoo on Englannissa.
ensi kerralla
104

The k, p, t change happens if the ending consists of two consonants and one vowel (ssa,
sta, 11a, lta, lie) or just one consonant (t, n).
(t-plural, p. 124; n-genitive, p. 121.)
Helsinki pankki
Helsingi+ssa panki+sta
Helsingi+n yliopisto panki+t 'the banks'
The partitive endings and the vowel+n -ending (into-ending) don't affect the
consonants.
pankki katu
kaksi pankkia kaksi katua
Menen pankkiin. Menen Jokikadulle.
The consonant change happens only in between the stem and the ending (right before
the ending). Notice the difference:
konsertti kauppa cf. teatteri ooppera
konsertissa kaupassa teatterissa oopperassa
There is no change if the consonants k, p, t are combined with the consonant s;
hk and tk-combinations don't change either.
disko posti taksi Ruotsi suihku pitka
diskossa postista taksilla Ruotsista suihkussa pitkalla
8. Missa sina olit eilen?
a) kirjakauppa b) teatteri c) halpa ravintola d) konsertti e) ooppera f) kirkko
g) pankki h) bussipysakki
9. Mihin sina menet?
a) halpa kauppa b) kirkko c) tuo pankki d) kylpy e) pysakki f) Eerikinkatu
10. Mista han on kotoisin?
a) Etela-Amerikka b) Afrikka c) Pohjois-Eurooppa d) Hollanti e) Itavalta f) Turku
g) Lappeenranta h) Helsinki
11. Translate into Finnish:
a) I now live in Helsinki, b) She lives in a small town, c) We live in the countryside,
d) The book is on the table, e) Were you in Turku or Kotka? f) He is having a bath,
g) He is having a shower, h) See you next time!
105

Words ending in e (-» ee) or as (-> aa)
Some words ending in e or as undergo the same changes but in a different way: the
basic form and the partitive singular (p. 68) have the weak consonants and all the other
cases have the strong consonants.
rikas
rikasta
rikkaassa
hammas
hammasta
hampaat
rikas
saapas
saapasta
saappaat
alias
allasta
altaassa
rich
saapas, saappaat a boot, a pair of boots
vaate
tiede
laaketiede
Panen vaatteet
Pese hampaat!
garment a piece of
clothing
science
medicine
(medical science)
paalle.
Tarvitsen saappaat.
Jacob opiskelee
laaketiedetta.
vaate
vaatetta
vaatteesta
liikenne
liikennetta
Iiikenteessa
hammas, hampaat
uima-allas
liikenne
parveke
tiede
tiedetta
tieteessa
parveke
parveketta
parvekkeella
tooth, teeth
swimming pool
traffic
balcony
12. Add the ending to the words
parveke + 11a -> parvekkeella
a) vaate + t
b) rakas ystava + t
c) hidas juna + 11a
d) osoite + t
e) uima-allas + ssa
106

20
Mista sina tykkaat?
Tykkaan musiikista.
What do you like?
I like music.
■ Mista sina tykkaat?
- Esimerkiksi musiikista.
■ Millaisesta musiikista?
- Kansanmusiikista. Ja tietysti sinusta!
■ Ihanaa! Niin minakin sinusta!
- Menen illalla konserttiin. Tuletko mukaan?
- En. En tykkaa klassisesta musiikista.
• Se on rock-konsertti.
-Ai jaa. Mika bandi?
- Suomen paras rokkibandi.
■ Mina en tykkaa rokistakaan.
- Mita sina teet vapaa-aikana?
- Mina tykkaan pelata golfia.
■ Ai. Mina mieluummin katselen televisiota.
- Golf on kiva harrastus - ja terveellinen!
- Niin kai, ja kallis!
■ Mista sina pidat?
Pidan kaikenlaisesta, esimerkiksi musiikista, teatterista, urheilusta, lukemisesta.
tykata (4) "
esimerkiksi
kansanmusiikki,
folkki
kfassinen
bandi (colloq.)
neg. + kaan
vapaa-aika
to like
for instance
folk music
classical
music band
neither, not either
free time
harrastus
terveellinen
niin kai
pitHa(1) + sta,sta
kaikenlainen
urheilu
lukeminen
hobby
healthy
/suppose so
to like
all kinds (sorts) of
sport
reading
tykata (4) = pitaa (1) + sta, sta
Mina tykkaan musiikista.
Mina pidan musiikista.
Tykkaatko minusta?
Pidatko minusta?
The verb pitaa 'to like' cannot be used with another verb, so it is best to use the verb
tykata. which is much more common in everyday language.
Mina tykkaan (pidan) golfista.
Mina tykkaan pelata golfia.
I like golf.
I like to play golf.

What is your opinion?
Asking for someone's opinion and sharing your own opinion can be expressed in the
following ways:
what is your opinion about...
sta sta
what do you think about...
I think; in my opinion
(kuin sina) I agree (with you)
I disagree
Do you (really) think so?
me -» meista tama -» tasta
te teista tuo tuosta
he heista se siita
- Mita mielta sina olet Liisasta?
- Minusta Liisa on ihan okei. Kiva tytto.
- Jaa? Minun mielesta han on vahan omituinen.
- Mita tykkaat Helsingista?
- Minusta Helsinki on aika kiva kaupunki, ainakin kesalla.
Agreeing with someone's opinion can also be expressed by simple niin 'quite so' or niin
+ the verb (niin on, niin puhuu).
- Tanaan on kiva ilma.
- Niin on. Olen samaa mielta kuin sina.
- Marcel puhuu suomea oikein hyvin.
- Niin puhuu.
- Minusta taalla on tylsaa. Mita mielta sina olet?
- No jaa. Minusta taalla on aika kivaa. Sinun mielesta kaikki on aina tylsaa.
- Tama on kiva disko.
- Oletko sita mielta? Mina olen eri mielta. Minusta tama on ihan tylsa paikka,
ja kalliskin!
1. Millaisesta musiikista sina tykkaat tai et tykkaa?
a) kansanmusiikki b) folkki c) klassinen d) rokki
2. Mista ruoasta sinii tykkaat tai et tykkaa?
a) kasvisruoka b) intialainen ruoka c) kiinalainen d) spagetti e) pasta f) pitsa
g) hampurilainen
mita mielta olet |
mita tykkaat J
minusta 1
minun mielesta J
olen samaa mielta)
olen eri mielta J
Oletko sita mielta?
mina -> minusta
sina sinusta
han hanesta
108

3. Translate into Finnish using the verb tykata:
a) I like to dance, b) I like you. c) Do you like to watch television?
d) She likes Finnish food, e) I don't like to play tennis, f) I like this.
4. Translate into English:
a) Mita mielta olet Suomesta? b) Mita tykkaat tasta? c) Leenasta kahvi on pahaa.
d) Pidatko minusta?
5. A friend has the following opinions. How would you agree and disagree with
them?
a) Minusta kahvi on hyvaa. b) Minun mielesta tama on hyva bandi.
c) Minusta tama sanakirja on liian kallis. d) Taalla on tylsaa!
More uses of the local cases
As you have already noticed the local cases can express many other things besides
location.
Olen Englannista.
Olin kioskilla.
Tykkaan musiikista.
Menen bussilla.
puhua, kertoa + sta, sta
Me puhumme Liisasta.
Kerro meille sinun kotimaasta!
Mista te puhutte?
We are talking about Liisa.
Tell us about your home country!
What are you talking about?
kiitos + sta, sta
Kiitos kahvista.
Kiitos ruoasta.
Kiitos avusta.
Kiitos kaikesta.
Thanks for the coffee.
Thanks for the meal (lit. food).
Thanks for your help.
Thanks for everything.
tykata, pitaa + sta, sta
Mina tykkaan kahvista.
Liisa tykkaa teesta.
Pidan kaikesta.
Mista sina tykkaat?
I like coffee.
Liisa likes tea.
I like everything.
What do you like?
to think (express an opinion)
Liisasta tee on hyvaa.
Minusta tama on kivaa.
Liisa thinks tea is good.
I think this is nice.
by means of a transport vehicle
TUletko bussilla?
Matkustamme lentokoneella.
Milla te tulette? Junallako?
Are you coming by bus?
We are travelling by airplane.
How are you coming? By train?
109

by means of an instrument
Syon soppaa lusikalla.
Kirjoitan kynalla.
Kirjoitan tietokoneella.
Maksan luottokortilla.
Milla sina syot spagettia?
I eat soup with a spoon.
I'll write with a pen.
I write with a computer.
I'll pay with a credit card.
What do you eat spaghetti with?
6. Milla sina menet kotiin?
a) taksi b) bussi c) lentokone d) juna e) laiva f) vene
g) ratikka (colloq. for raitiovaunu 'tram, streetcar' h) kavella (3)
7. Translate into Finnish:
a) Thank you for the meal, b) Thank you for everything.
c) What are you talking about? d) We are talking about music.
e) What do you think of Finnish sauna? f) I think the weather is good today.
g) Do you eat spaghetti with a spoon? h) Write it with a computer!
Some expressions of time (Notice the different endings!)
Milloin?
kesalla
syksylla
talvella
kevaalla
aamulla
illalla
yolla
viikolla
vuonna 1997
ensi kesa ->
ensi syksy
viime talvi
tama kevat
tama aamu
tama ilta
viime yo
tama viikko
ensi vuosi
Milloin?
ensi kesana
ensi syksyna
viime talvena
tana kevaana
tana aamuna
tana iltana
viime yona
talla viikolla
ensi vuonna
next summer
next autumn
last winter
this spring
this morning
tonight
last night
this week
next year
Viime kesana me olimme Italiassa. Tana kesana me matkustamme Espanjaan.
Aamulla juon kahvia. Lauantaiaamuna menen torille. Mita sina teet perjantai-iltana?
Viime viikolla olin Tallinnassa.
Ville on syntynyt heinakuussa vuonna 1983. Mina vuonna sina olet syntynyt?
Olin Suomessa tammikuusta kesakuuhun.
8. Translate into Finnish:
a) I'll come back to Finland next autumn, b) We are going to Lapland next winter,
c) I was in London last spring, d) Next year I'll be in Italy, e) I had a shower this
morning, f) What are you doing (on) Sunday evening? g) This week we are going to
Tallinn.
110

21.
Millaisessa talossa
sina asut?
Isossa kerrostalossa.
What kind of a house
do you live in?
In a big block of flats.
- Missa sina asut?
- Asun opiskelija-asunnossa.
- Ai! Millainen se on?
- Se on aika pieni, mutta muuten mukava.
Ja se on kivalla paikalla ihan kaupungin keskustassa.
- Paljonko vuokra on?
- 1900 markkaa kuussa.
- Hm. Aika halpa. Mina maksan vuokraa 2900 markkaa kuussa.
-Ala! Niinpaljon!
asunto
huoneistb
asuntota
muuten
mukava
apartment, flat
residence
flat
dormitory
otherwise
comfortable; nice.
pleasant
keskusta
ihan kaupungin
keskustassa
vuokra
vuokrata (4)
alal
centre
right in the centre of
the town
rent
to rent
(here:) you don't say/
really!
paikalla
paikassa
Asunto on (is located) kivalla paikalla.
Olimme kivassa paikassa eilen.
Millainen asunto sinulla on?
Asun yksiossa. Eteinen on hyvin pieni, mutta huone on tilava. Koska ikkuna on iso,
huone on hyvin valoisa. Tyopoyta on ikkunan edessa, sanky on seinan vieressa.
Lattialla on ruskea matto. Seinalla on kaksi julistetta, yksi taulu ja iso valokuva
perheestani. Asunnossa on pieni keittio, oikeastaan se on keittokomero. Kylpy-
huoneessa on vessa ja kylpyamme. Asun kerrostalon ylimmassa kerroksessa.
yksid
eteinen
tilava
ikkuna
valoisa
poyta
ikkunan edessa
sanky
sefna
seinan vieressa
one-room flat.
studio apartment (one
room and a kitchen)
front hall, hallway.
entrance hall
spacious
window
weU fit (plenty of light)
table
in front of the window
bed
wall
by the wall .
tuoli
lattia
katto
matto
juliste
taulu
valokuva -t-sta, sta
oikeastaan
keitti6
keittokomero
(kylpy)amme
ylin kerros
ylimmassa kerroksessa
chair
floor
ceiling; roof
carpet
poster
painting
photograph of
actually, really
kitchen
kitchenette
bathtub
top floor
on the top floor
111

"There is", "there are" sentences
In Finnish this sentence type starts with the place where something is located.
The verb olla is always in the 3rd person singular.
Missa?
Huoneessa
Kylpyhuoneessa
Lattialla
Missa?
Huoneessa
Kylpyhuoneessa
Lattialla
on
on
on
on
ei ole
(negative
ei ole
dole
ei ole
Mika?
televisio.
amine.
matto.
Mita?
+ partitive)
televisiota
ammetta.
mattoa.
1. Translate into Finnish:
a) There is no bath tub in the bathroom, b) The kitchen is very small.
c) The room is light and spacious, d) The flat has one room and a kitchen.
e) What kind of a house are you living in now?
2. What kind of a house are you Living in now? How many rooms do you have?
What is your room like? What kind of furniture is there or isn't there?
What colour is the sofa? etc.
kerrostalo
rivitalo
paritalo
omakotitalo
olohuone
makuuhuone
parveke
vessanpontto
peili
hella
block of flats, apartment building
terraced house, row house
two-famify/semi-detached house
one-family/detached house
living room
bedroom
balcony
lavatory seat
mirror
kitchen stove, cooker
112

Some word types
You are already familiar with the k, p, t changes (pp. 89, 104).
The stem (the form of the word which the endings are added to) can change in other
ways, as well.
huone
huoneessa
suomalainen
suomalaisesta
pieni
pieneen
nousta (3)
nousemme
pelata (4)
pelaan
Nouns can be divided into different word types according to how they change before
the ending is added. You will recognize the word type by looking at the last letter or
letters of the basic form. Notice the partitive form (P), too, which might not change at
all or which may have a stem of its own.
nen -> se
P
Stem
e -> ee
P
Stem
is-» ii
P
Stem
as ->aa
P
Stem
us -» ukse
P
Stem
os -> okse
ys -> ykse
in -> ime
P
Stem
suomalainen
suomalaista
suomalaise-
huone
huonetta
huonee-
kaJlis
kallista
kallii-
vieras
vierasta
vieraa-
rakennus
rakennusta
rakennukse-
kerros
kysymys
puhelin
puhelinta
puhelime-
Taalla on kaksi suomalaista.
Olin suomalaisessa saunassa.
Talossa on kaksi huonetta.
Menen olohuoneeseen.
Ostan kaksi kallista kirjaa.
Olimme kalliissa ravintolassa
Taalla on kaksi vierasta miesta.
Olimme vieraassa kaupungissa.
Taalla on monta rakennusta.
Posti on tuossa rakennuksessa.
Asun ensimmaisessa kerroksessa.
Tassa ovat kysymykset.
Huoneessa ei ole puhelinta.
Liisa on puhelimessa.
113

Remember words ending in i (see p. 69)!
posti nimi pieni uusi
P postia nimea pienta uutta
Stem posti- nime- piene- uude- (uuteen)
When a foreign proper name ends in a consonant add the vowel i before the Finnish
ending:
John Mina tykkaan Johnista.
Bryssel Han asuu Brysselissa.
New York Olen kotoisin New Yorkista.
3. What form of a word would you find in a dictionary? What is the basic form of
the following words?
kauniissa talossa ->■ kaunis talo
a) ensimmaisessa kerroksessa b) pienessa kylpyhuoneessa c) isolla parvekkeella
d) uudessa asunnossa e) kalliiseen hotelliin f) avaimet g) pakastimessa
4. Add the ending ssa or ssa to the following words:
a) keltainen rakennus b) millainen talo? c) olohuone d) kaunis kaupunki e) vieras maa f)
toinen kerros g) uusi asunto h) Boston
5. Translate into Finnish:
a) I live on the first floor, b) We were in a Chinese restaurant.
c) She's in the bedroom, d) There is a small table and two chairs on the balcony.
114

22
Mennaan ulos! Let's go out!
Ei menna. Ollaan kotona. Let's not. Let's stay at home.
- Hei, mennaan kahville!
- Joo, mennaan!
- Nahdaan huomenna!
- Nahdaan! Tavataan yliopiston kahvilassa aamulla!
- Hei, minulla on hyva idea. Pidetaan juhiat!
- Joo! Pidetaan! Kutsutaan Tiina ja Tonija Joni ja...!
- Tehdaan jotain hyvaa ruokaa ja ostetaan kaljaa!
- Puhutaan suomea!
- Ei puhuta! Mina en osaa. Puhutaan mieluummin englantia!
- Otetaan taksi!
- Ei oteta! Taksi maksaa paljon. Kavellaan kotiin!
- Mita me tehdaan illalla?
- Mennaanko teatteriin?
- Tylsaa! Ei menna! Mennaan mieluummin kaljalle!
- Missa te asutte?
- Me asutaan Espoossa.
- Tehdaan jotakin kivaa!
- No mita?
- Mennaan vaikka torille!
- Ah ei. Mita me siella tehdaan?
- Ostetaan jotain hyvaa syotavaa!
- Niin kuin mita?
- Esimerkiksi kalaa.
- Yak! Mina en tykkaa kalasta.
■ Tule nyt! Ostetaan sitten jotain muuta.
- En mina viitsi. Ollaan kotona ja tilataan pitsaa kotiin! Televisiosta tulee hyva
dokumentti luonnonsuojelusta.
pitaS (1) juhiat to have, to throw a party
kutsua(1) to invite
mieluummin rather
Mennaan kaljalle! Lefs go forabeerl
niin kuin mitS? such as what?
tilata (4) to order
televisiosta tulee...
dokumentti
(+ sta, sta)
luonnonsuojelu
there is... on the
television
documentary (about}
nature conservation
115

Meiinaan" form
Yferb types 2, 3, 4, 5
Add the ending an, an to the basic form of the verb.
juoda (2) kavella (3) tavata (4) tarvita (5)
juodaan kavellaan tavataan tarvitaan
Juodaan olutta! Kavellaan kotiin! Tavataan illalla!
Verb type 1
Drop the ending n from the 1st person singular (mina-form) and add taan, taan.
mina puhu-n mina lue-n mina katso-n mina kysy-n
puhutaan luetaan katsotaan kysytaan
Puhutaan suomea! Luetaanjotakin! Katsotaan televisiota! Kysytaan!
a, a ->e
mina' osta-n mina ota-n mina pida-n
ostetaan otetaan pidetaan
Ostetaan jotain syotavaa! Otetaanko taksi? Pidetaan juhlat!
Negative form
Drop the last an, an from the verb. The negative word is always ei.
Mennaan torille! Ei menna torille!
Puhutaan suomea! Ei puhuta suomea!
The use of "mennaan" form
1) Let's do something
Tehdaan jotakin kivaa! Let's do something nice!
Mennaan ulos! Let's go out!
Ei menna ulos! Let's not go out!
2) Verb form for the 1st person plural (Very common in everyday, less formal
language.)
Me mennaan kotiin. cf. Me menemme kotiin.
Me katsotaan televisiota. Me katsomme televisiota.
Me tarvitaan rahaa. Me tarvitsemme rahaa.
Me ei asuta Helsingissa. Me emme asu Helsingissa.
116

3) Passive voice
Suomessa puhutaan suomea.
Tama tehdaan huomenna.
Lasku maksetaan.
Suomessa katsotaan paljon televisiota.
Finnish is spoken in Finland.
This will be made tomorrow.
The bill will be paid.
People (They) watch tv a lot in
Finland.
Conjugating verbs in standard and spoken Finnish
Standard Spoken
mina
sina
han
me
te
he
puhun
puhut
puhuu
puhumme
puhutte
puhuvat
en
et
ei
emme
ette
eivat
puhu
puhu
puhu
puhu
puhu
puhu
ma
sa*
se
me
te
ne
puhun
puhut
puhuu
puhutaan
puhutte
puhuu
en
et
ei
ei
ette
ei
puhu
puhu
puhu
puhuta
puhu
puhu
1. Mita tehdaan? Offer suggestions:
menna leffaan -» Mennaan Ieffaan!
a) tehda ruokaa b) pitaa juhlat c) juoda jotakin d) lahtea ulos e) tavata asemalla
f) kavella kotiin g) ostaa viinia h) pelata korttia i) tilata pitsaa j) soittaa taksi
2. Translate into Finnish using the mennaan form:
a) Let's go for a coffee! b) Let's eat something! c) Let's buy some beer! d) Let's go home!
e) Let's call (each other) tomorrow! f) Let's have fun! g) Let's not disturb him! h) They
drink lots of coffee in Finland, i) In Russia people speak Russian.
3. Change these sentences into standard Finnish:
a) Tavataanks huomenna? b) Me ei asuta Helsingissa. c) Ne ei puhu englantia.
d) Me ei tarvita mitaan. e) Kaveleeks ne kotiin?
4. Change these sentences into less formal Finnish:
a) Me menemme diskoon. b) Me otamme olutta.
c) Puhummeko suomea vai englantia? d) Me tulemme huomenna.
e) Menemmeko kahville?

23
Kenella on lippu?
Liisalla.
Who has a ticket?
Liisa.
- Millainen asunto Mikolla on?
- Pieni mutta mukava ja valoisa.
- Voinko soittaa sinulle?
- Minulla ei ole puhelinta.
- Eiko sinulla ole Helsingin karttaa?
- Ei. Mina en tarvitse karttaa.
- Miten niin?
- No, jos en tieda, missa joku paikka on,
mina kysyn.
- Joo ja sitten eksyt, koska et kuitenkaan
ymmarra vastausta.
- Minulla on pieni ongelma.
- Ai, mika hatana? Voinko auttaa?
- Minulla on nalka.
- No mennaan syomaan!
- Minulla ei ole yhtaan rahaa.
• No, siina tapauksessa sinulla on iso ongelma!
kartta map
miten niin? how so? how come?
eksyS (1) to get lost.
to lose one's way
neg. + kuitenkaan not...anyway
vastaus answer
ongelma
mika hatSna?
nSlka
Minulla on nSlka.
neg. + yhtaan
siinS tapauksessa
problem
whafs the matter?
hunger
1 am hungry.
not any, not at all
in that case
To have something (to own, possess) is expressed by the following construction (see also
p. 71):
Kenella?
Ha, 11a
Liisalla
Kaisalla
Minulla
Sinulla
Meilla
on
on
on
on
on
on
Mika?
lippu.
auto.
suomalainen ystava
kaunis asunto.
kaksi Iasta.
118

Kenella?
Liisalla
Hanella
Meilla
ei ole Mita?
(negative + partitive)
ei ole
ei ole
ei ole
lippua.
puhelinta.
autoa.
- Minulla on paha olo.
- Oletko sairas?
- Taidan olla. Vatsa on kipea.
- Minulla on nalka. Mennaanko syomaan?
- En voi. Minulla on kiire.
- Kuinka voit? Onko kaikki hyvin?
- No muuten kylla, mutta minulla on kamala jano.
■No, juojotakin!
sairas
taidan oila
vatsa
kipea
nalka
ill, sick
1 probably am
stoniach
sore, aching
hunger
Kuinka voit?
muuten
kamala
jano
How are you?
How do you feel?
(here:) otherwise
awful, terrible
thirst
taitaa (1)
This verb is used to express possibility or probability:
Taidan olla sairas.
Han taitaa olla myohassa.
Han ei taida tulla.
I'm probably ill.
I think I'm ill.
He seems to be late.
He's not likely to come.
He doesn't seem to be coming.
Some expressions of feeling
Minulla on nalka.
Onko sinulla jano?
Minulla on kylma.
Minulla on paha/huono olo.
Minulla on hyva olo.
Minulla on kiire.
Meilla oli hauskaa.
I'm hungry.
Are you thirsty?
I feel cold, I am cold.
I feel ill.
I feel good.
I'm in a hurry.
We had a good time.

1. Translate into Finnish:
a) I have a new car. b) She has a big flat, c) Who has a ticket?
d) We have two children, e) How many children do they have?
f) I don't have a telephone, g) Are you hungry? h) I am not thirsty,
i) Are you cold? j) Did you have a good time?
2. Tell us what you don't have. Use the following words:
a) televisio b) auto c) sanakirja d) bussilippu e) veli f) lapsi
3. Read the text (or listen to it) and answer the questions
Ainolla on siniset silmat ja vaalea tukka. Matti on ruskeasilmainen ja hanella on musta
tukka. Ainolla ja Matilla on kaksi pienta lasta, Ida ja Ville. He asuvat pienessa talossa
lahella Helsinkia. Talossa on kolme huonetta, keittio ja sauna.
Matti haluaa ostaa auton, mutta Ainon mielesta heilla ei ole rahaa ostaa autoa. Aino
sanoo myos, etta he eivat tarvitse autoa, koska bussimatka kaupunkiin on lyhyt.
a) Millainen asunto Ainolla ja Matilla on? b) Kuinka monta lasta heilla on?
c) Miksi heilla ei ole autoa? d) Minkavariset silmat Ainolla on?
e) Onko Aino tummatukkainen?
120

24
Kenen kirja tama on?
Se on Liisan.
Whose book is this?
It is Liisa's.
- Mika tuon kauniin naisen nimi on?
• En tieda. Kysytaan!
• En mina kehtaa. Kysy sina!
■ Onko tama sinun auto?
■ Ei. Se on minun ystavan auto.
• Tiedatko mika Johnin sukunimi on?
■ Totta kai mina tiedan! Sama kuin minun. John on minun veli.
Tiedatko mika on Suomen paakaupunki?
No tietysti! Mina asun Helsingissa, Suomen paakaupungissa.
No tiedatko, mika on Suomen entinen paakaupunki?
Minka maan paakaupunki on Fariisi?
Hah! Helppo kysymys! Pariisi on Ranskan paakaupunki.
Oikein! No tiedatko, mika on Ahvenanmaan paakaupunki?
en kehtaa
kehdata (4)
sama kuin
entinen
oikein
/ daren't (I'm too shy)
to be shy, to feel ashamed
same as
former, ex-
correct, right
The genitive singular
The genitive singular ending is n. It is added to the stem of a word. Notice the changes in
the stem of the word.
Kuka?
Kenen?
Liisa
nainen
kaupunki
John
Mika?
Amerikka
Hollanti
maa
Liisan
naisen
kaupungin
Johnin
Minka?
Amerikan
Hollannin
maan
Se on Liisan kirja.
Mika tuon naisen nimi on?
Mika on Suomen paakaupungin nimi?
Mika on Johnin sukunimi?
Kuka on Amerikan presidentti?
Mika on Hollannin paakaupunki?
Minka maan paakaupunki on Rooma?
121

Helsingin yliopisto
Suomen paakaupunki
Suomen Pankki
suomen kurssi
the University of Helsinki
the capital of Finland
the Bank of Finland
a Finnish course
The genitive forms of the personal pronouns, see p. 31.
Mari Nieminen asuu pienessa kaksiossa Makelankadulla Kirsin kanssa. Kirsi on
Marin sisko. Marin ja Kirsin asunnossa on kaksi pienta huonetta, keittio ja kylpyhuone.
Asunnossa ei ole parveketta. Mari opiskelee Helsingin yliopistossa. Kirsi on tyossa
Suomen Pankissa. Kirsi asuu Marin kanssa vain valiaikaisesti. Han aikoo muuttaa
omaan asuntoon niin pian kuin mahdollista.
kaksio
valiaikaisesti
aikoa (1)
muuttaa (1)
oma
niin pian kuin mahdollista
two-room flat, duplex
temporarily
to intend, be going to
to move
own
as soon as possible
Genitive +
Liisan
postin
yliopiston
kaupungin
hotellin
kurssin
kadun
Preposition
ilman
ennen
keskella
Postposition
kanssa
edessa
takana
keskustassa
vieressa
jalkeen
yli
+ Partitive
sokeria
joulua
katua
with Liisa
in front of the post office
behind the university
in the centre of town
next to, by the hotel
after the course
across (over) the street
without sugar
before Christmas
in the middle of the street
vastapaata postia = postia vastapaata
lahella hotellia = hotellin lahella
kaukana kaupungista
across from...
near, close to...
far away from.
122

Pay attention to the numbers:
yksi
kaksi
kolme
nelja
viisi
kuusi
seitseman
kahdeksan
yhdeksan
kymmenen
ennen yhta
kahta
kolmea
neljaa
viitta
kuutta
seitsemaa
kahdeksaa
yhdeksaa
kymmenta
yhden jalkeen
kahden
kolmen
neljan
viiden
kuuden
seitseman
kahdeksan
yhdeksan
kymmenen
- Mihin aikaan sina tulet?
- En ole varma, joskus ennen kello yhta.
- Milloin tulet kotiin?
- Paasen tyosta puoli viisi. Olen kotona viiden jalkeen.
1. Kenen se on?
kirja - Liisa -> Kirja on Liisan.
a) auto - ystava b) asunto - minun kaveri c) sanakirja - han d) takki - John
e) kassi - Merja g) tama - mina h) tuo - sina
2. Ask a question and answer it
Suomi -> Mika on Suomen paakaupunki? - Se on Helsinki,
a) Irlanti b) Kreikka c) Turkki d) Englanti e) Hollanti f) Itavalta
3. Minka maan paakaupunki on
a) Helsinki b) Tukholma c) Oslo d) Kdopenhamina e) Moskova f) Tallinna
g) Varsova h) Praha
4. Translate into Finnish:
a) Who do you live with? b) I live with Anna, c) I live in the centre of Helsinki, d) I drink
coffee with milk and sugar, e) I'll be there after two. f) Please come before six.
5. Translate into English:
a) Kirjakauppa on tavarataloa vastapaata. b) Posti on aseman vieressa. c) Ala seiso
keskella katua! d) Asun kaukana Helsingista. e) Hotelli on puiston takana. f) Kenen
kanssa menet teatteriin? g) Tavataan kello seitseman jalkeen. h) Voitko tulla ennen
kahdeksaa?
123

25
Suomalaiset puhuvat suomea.
No mitas muutakaan?
Finns speak Finnish.
Well what else?
Useimmat suomalaiset puhuvat suomea, mutta jotkut suomalaiset puhuvat ruotsia.
Heidan aidinkieli on ruotsi. Suomi on kaksikielinen maa. Suomen viralliset kielet ovat
suomi ja ruotsi. Suomessa puhutaan myos saamea. Lappalaiset eli saamelaiset asuvat
Lapissa. Saamelaiset puhuvat saamea.
useimmat suomalaiset
jotkut suomalaiset
kaksikielinen
most Finns
some Finns
bilingual
virallinen
saamelainen
not
official
Lappish, Lapp,
Saame people
- Kenen nama kirjat ovat?
- Mista mina tiedan! Ne eivat ole minun.
- Mennaanko Ieffaan? Mina ostan liput.
- No siina tapauksessa. Mennaan vaan.
- Hyva! Missa tavataan?
- Bio Bion edessa kello kuusi.
- Selva!
- Mita ihmetta sinulla on paalla?
- Miten niin? Puhtaat farkut ja puhdas pusero.
- Ei takkia? LDkona sataa!
- Minulla on sateenvarjo.
- Mina tarvitsen uudet kengat, sukat ja housut.
- Alushousutko?
- Farkut. Tarvitsen uudet siniset farkut.
- Sinulla on kauniit silmat.
• Voi kiitos! Niin sinullakin.
- Ai kuinka kivat kengat!
- Namako? Noo, nama nyt ovat tammoiset vanhat, alennusmyynnista viime
vuonna.'..
Mista mina tiedan I
siina tapauksessa
mita ihmetta?
puhdas
puhtaat farkut
takki
How should 1 know!
in that case
what on earth?
clean
clean jeans
coat
sateenvarjo
kengat
sukat
housut
alushousut
tamm6inen =
■■ tallainen
umbrella
{a pair of) shoes
(a pair of) socks
trousers
(under)pants
this kind, this sort
124

t-plural
The ending of the basic plural form (nominative plural) is t, which is added to the stem
of the word. Notice the changes in the stem of the word.
Mika? Kuka?
lippu
kirja
kaunis kaupunki
suomalainen
rakas ystava
nama ^
nuo
ne
kaikki
monet
jotkut
• + t-plural
Mitka? Ketka?
liput
kirjat
kauniit kaupungit
suomalaiset
rakkaat ystavat
nama kirjat
nuo pojat
ne miehet
kaikki naiset
monet ihmiset
jotkut suomalaiset
these books
those boys
those men
all (the) women
many people
some Finns
Nama kirjat maksavat paljon.
Kaikki kirjat maksavat paljon.
Monet suomalaiset puhuvat englantia.
Jotkut ulkomaalaisetkin tykkaavat saunasta.
The t-plural (the basic plural) is used mostly at the beginning of the sentence, i.e. the
subject of the sentence is in the t-plural form.
Pankit ovat kiinni lauantaina ja sunnuntaina.
Tytot istuvat puistossa.
Suomalaiset puhuvat suomea.
Kirjat maksavat paljon.
t-words (plural words)
There are words which are always used in the plural, even though they mean one single
thing.
Parts of the body and articles of clothing which normally come in pairs are often used in
the t-plural form.
kasvot
hiukset = tukka
silmat
korvat
aivot
silmalasit
sakset
face
hair
eyes
ears
brain
spectacles
scissors
lastenvaunut
housut
farkut
kengat
sukat
kasineet
juhlat
pram, baby buggy
trousers
jeans
(a pair of) shoes
(a pair of) socks
(a pair of) gloves
party
125

A last name in the plural means the whole family or a couple:
Virtaset 'family Virtanen', 'the Virtanens'
1. Ketka puhuvat
a) italiaa b) suomea c) kiinaa d) saamea e) kreikkaa?
2. Change these sentences into plural ones:
a) Pankki on kiinni lauantaina. b) Kauppa ei ole auki sunnuntaina. c) Tuo mies asuu
Helsingissa. d) Mita turisti kysyy? e) Sanakirja maksaa paljon.
-> nama kirjat
nuo...
jotkut...
monet...
kaikki...
4. Tell us something about yourself:
What do you look like? What colour are your eyes and your hair? Are you tall or short?
What are you wearing? What kind of a person are you? Etc.
3. I ill in the blanks
yksi kirja
a) yksi nainen
b) yksi ihminen
c) yksi mies
d) yksi kysymys
-> 2 kirjaa
4...
6...
monta..
pari...
takki
hattu
kasilaukku
kaulaliina
reppu
hame
coat
hat
hand bag
scarf
rucksack/backpack
skirt
kassi
paita
pusero
puku
yopuku
(carrier) bag
(men's} shirt
blouse/top
(men's) suit
pyjama
Recognizing the i-plural
When the word is in the plural form and has a case-ending, the plural marker is i or j
which is placed before the ending.
talossa
taloissa
in the house
in the houses
poydalla
poydilla
on the table
on the tables
More about the i-plural in chapter 31.
5. Translate into English:
a) En tykkaa tomaateista. b) Ostan kukkia. c) Luen kirjoja. d) Kaymme museoissa,
teattereissa ja pubeissa. e) Minulla on paljon hyvia ystavia.
126

26
Kenelle sina soitat?
Liisalle.
Who are you phoning?
LAisa.
■ Kenelle sina kirjoitat?
-Aidille.
- Mina soitan sinulle huomenna.
- Joo, soita! Soita minulle illalla!
- Ole kiltti ja anna tuo kirja minulle.
- Tassa. Ole hyva.
- Oletko sina vihainen minulle?
■ En. Miten niin?
- Sina naytat vihaiselta.
• En mina ole vihainen. Olen vasynyt.
• Kuule, voitko lainata minulle vahan rahaa?
• En ole varma. Paljonko tarvitset?
Pari sataa. Maksan sinulle takaisin huomenna.
Minulla on vain sata markkaa. Lainaa Maijalta!
Maijallakaan ei ole rahaa.
Kenelta voin kysya neuvoa?
Sihteerilta tai toimistosta.
Oo! Rakkauskirjeko? Nayta minulle!
Enka nayta!
Kenelta se on?
Ei kuulu sinulle!
Sano nyt!
Se on vanhalta hyvalta ystavalta. Sina et tunne hanta.
£22x
vihainen + lie
nayttaa (1)
vasynyt (vasynee-)
lainata (4)
neuvo
rakkauskirje
ei kuulu sinulle
neg. + -kaan
angry at, with somebody
to look (like); to show
tired
to lend; to borrow
advice
love letter
none of your business
not..either
127

nayttaa (1)
+ Ita, Ita
+ lle
lainata (4)
+ He
+ Ita, Ita
kysya (1)
+ partitive
+ Ita, Ita
+ sta, sta
soittaa (1)
kiijoittaa (1)
antaa (1)
vastata (4)
sanoa (1)
to look (like)
to show
to lend
to borrow
to ask
+ He
Sina naytat vasyneelta.
Han nayttaa sairaalta.
Nayta minulle!
Lainaatko minulle rahaa?
Lainaan rahaa Maijalta.
Saanko kysya yhta asiaa?
Kysy opettajalta!
Kysy toimistosta!
Soitan sinulle illalla.
Kirjoitatko minulle?
Anna minulle vahan rahaa.
Vastaa minulle!
Sano minulle, kuka han on.
kin -> kaan, kaan in negative sentences:
Maijallakin on rahaa.
Maijallakaan ei ole rahaa.
Hankin asuu Helsingissa.
Hankaan ei asu Helsingissa.
Kuka?
who?
Maija
aiti
mies
nainen
mina
sina
han
me
te
he
Kenella?
who has?
Ha, Ua
Maijalla
aidilla
miehella
naisella
minulla
sinulla
hanella
meilla
teilla
heilla
Kenelta?
from whom?
Ita, Ita
Maijalta
aidilta
miehelta
naiselta
minulta
sinulta
hanelta
meilta
teilta
heilta
Kenelle?
to whom?
He
Maijalle
aidille
miehelle
naiselle
minulle
sinulle
handle
meille
teille
heille
128

- Tervetuloa meille!
- Kiitos kutsusta.
- Hei, tule meille huomenna! Me pidetaan nyyttarit!
- Joo, mielellaan. Kiitos kutsusta! Mina voin tuoda juustoa ja patonkia.
- Kival Lissu tekee kreikkalaista salaattia. Mare ja Tate tuovat olutta.
Mina leivonjotakin...
- Mihin aikaan kaikki tulevat teille?
- Joskus kuuden maissa.
- Hyva! Nahdaan huomenna!
- Me olimme eilen Maijalla.
■ Ai. Oliko teilla kivaa?
kutsu invitation
nyyttarit (colloq.) pot-luck (party)
nyyttikestit = nyyttarit
mielellaan with pleasure, gladly
patonki
salaatti
kaikki
kuuden maissa
baguette
salad; lettuce
all, everyone
around six o'clock
'To go to someone's place' and 'to be at someone's place' are expressed simply by the
endings He or Ua, 11a which are added to the plural personal pronouns or proper name:
to/at our (my) place
to/at your place
to/at their (his/her) place
to/at Maija's (place)
- Mennaanko teille?
- Ei. Mennaan Maijalle, jos han on kotona.
- Me olimme Maijalla viime viikolla.
meille
teille
heille
Maijalle
meilla
teilla
heilla
Maijalla
1. Kenelle sina kirjoitat?
a) hyva ystava b) sisko c) veli d) perhe e) aiti ja isa e) presidentti
2. Kenelta voit kysya? Mista voin kysya?
a) opettaja b) sihteeri c) tuo mies d) suomalainen kaveri e) aiti f) toimisto g) apteekki
3. Translate into Finnish:
a) I will call you tomorrow, b) I'm writing to mother, c) I can lend you a hundred
marks, d) Can I borrow some money from you? e) Show me the letter! f) Can I ask you
something? g) You look tired, h) It's none of your business! i) Come to my place around
five! j) We are going over to Maija's (place).
4. What is the right form of the question word Jcufca?
a) ...kirja tama on? b) ...sina soitat? c) ...mina voin kysya neuvoa?
d) ...on paljon rahaa? e) ...puhuvat suomea?
129

Colloquial forms of some personal pronouns
Kuka? Kella? Kelta?
Kelle?
(mina)
(sina)
(han)
(he)
ma
sa
se
ne
mulla
sulla
silla
niilla
multa
sulta
silta
niilta
mulle
sulle
sille
niille
In spoken language the last (l)a, (l)a of the ending is often dropped.
mulla -> mull, mul
silta -» silt
- Ma soitan sulle.
- Hyva! Soita mulle illal!
• Tuu meille huomenna!
■ Ma meen Maijalle. Tuu sakin mukaan!
Onks sul rahaa?
Ei. Mull ei oo yhtaan rahaa. Miten niin?
Ei mullakaan. Kelt me voidaan lainata rahaa?
Kysytaan Leenalt! Sill on aina rahaa.
Mulla on rahaa. = Mull on rahaa.
Kysy silta! = Kysy silt!
130

27.
Sinun taytyy ostaa lippu. You must buy a ticket.
Ei tarvitse. Minulla on
jo lippu.
No I dont. I alredy
have a ticket.
- Mennaan syomaan. Mennaan ravintola Herkkuun.
- Mennaan vaan. Taytyyko meidan varata poyta etukateen?
- Ei tarvitse. Siella on aina tilaa.
- Ai. Onko se huono ravintola?
- Minun taytyy menna kotiin nyt.
- Nyt jo? Kello ei ole paljon.
- Minun taytyy menna aikaisin tyohon huomenna.
Me matkustamme huomenna Lappiin. Menemme Ivaloon lentokoneella. Kone lahtee jo
klo 6 aamulla. Meidan taytyy olla lentokentalla viimeistaan klo 5. Meidan taytyy
herata kauhean aikaisin. Onneksi meidan ei tarvitse menna kentalle bussilla. Lasse vie
meidat sinne autolla.
Mennaan vaan.
varata (4)
etukateen
siella on aina tilaa
kello ei ole paljon
Lefs go, by all means.
to book, to reserve
beforehand
there is always
room there
it's not late
kello on vahan
aikaisin
ajoissa
viimeistaan
kauhean aikaisin
onneksi
ifs early
early
on time
at the latest
awfully early
luckily
vieda(2)-ottaa(l)
Han vie meidat lentokentalle.
Vie tama kirje postiin!
Mina otan olutta.
Otetaan taksi!
He takes us to the airport.
Take this letter to the post.
I'll have beer.
Let's take a taxi!
Pitaako sinun Iahtea jo?
Pitaa. Kello on paljon.
Milloin teidan pitaa olla kentalla?
Meidan taytyy olla siella viimeistaan klo 5.
Pitaako sinun opiskella huomenna?
Ei tarvitse. Huomenna on sunnuntai.
131

The thing that a person must do is expressed by using the following construction.
The verbs taytyy or pitaa are always in the same form regardless of the person. In the
negative sentence the verb is ei tarvitse.
Kenen
n (genitive)
Liisan
Minun
Sinun
Meidan
Heidan
n
Minun
Meidan
Teidan
taytyy/pitaa
taytyy
taytyy
pitaa
taytyy
taytyy
ei tarvitse
ei tarvitse
ei tarvitse
ei tarvitse
2nd verb
basic form
ostaa
maksaa
menna
opiskella
menna
menna
Iahtea
maksaa
liput.
laskut.
pankkiin.
suomea.
kotiin.
yliopistoon
kotiin.
mitaan.
tarvita (5) + a noun (not a verbl) 'to need'
Mina tarvitsen rahaa.
Tarvitsetko sina jotakin?
Mita te tarvitsette?
Mina en tarvitse mitaan.
genitive + ei tarvitse + a verb 'not to have to'
Minun ei tarvitse menna tyohon.
Sinun ei tarvitse tulla huomenna.
Teidan ei tarvitse menna kauppaan.
1. Mita sinun taytyy tehda
a) tanaan b) illalla c) ensi viikonloppuna?
2. Mita sinun ei tarvitse tehda
a) sunnuntaina b) tana iltana c) ensi viikonloppuna?
3. What do you have to do if...?
you are hungry -> Jos minulla on nalka, minun taytyy syoda...
a) you are thirsty b) you don't know where the post office is c) you have no cash
d) your friend is in trouble e) you feel sick f) you are tired
4. Translate into Finnish:
a) Do I have to buy a ticket? b) You must pay the bill, c) We must go now.
d) I need money, e) Do you need something? f) She doesn't need anything.
132

Colloquially: taytyy -> tarttee
ei tarvitse -> ei tartte
- Mun tarttee nyt menna.
-Miks?
- Mun tarttee menna huomenna duuniin.
- Mihin???
- Duuniin.
- Mika on duuni?
- Tyo! Duuni on sama kuin tyo. Ma meen tyohon.
- Tarttet sa rahaa?
- En tartte. Mull on rahaa.
133

28
Mista voin ostaa sanakirjan?
Kirjakaupasta.
Where can I buy a dictionary?
In a bookshop.
- Voinko auttaa? Tarvitsetkojotakin?
- Joo, kiitos. Minun taytyy ostaa bussilippu.
Voitko sanoa minulle, mista voin ostaa bussilipun?
- Kioskista.
- Tiedatko, mista voin ostaa pullon hyvaa viskia?
- Alkosta.
- Anteeksi mista?
- Alkosta. Viinakaupasta. Alko on viinakauppa.
- Saanko kupin kahvia ja juustosampylan, kiitos.
- Enta muuta?
- Oikeastaan joo. Saanko viela yhden pullan.
- Jos tulet Suomeen talvella tarvitset ehdottomasti talvisaappaat, lampiman takin,
hatun, kaulahuivin ja kasineet.
• Huh! Onko Suomessa niin kylma?
On on. Talvella. Mutta jos tulet kesalla, tarvitset sadetakin, kumisaappaat, pitkat
housut ja...
• Voi luoja! Miksi?
• No kesalla sataa ja on hyttysia.
Et ole tosissasi!
No en ihan. Kesalla voi olla hyvin lammintakin. Ota myos uimapuku, shortsit,
sandaalit, aurinkolasit...
Alko
viinakauppa
ehdottomasti
lammin, lampiman
sadetakki
kumisaappaat
(the state monopoly
liquor store)
liquor store
necessarily; absolutely
warm
raincoat
rubber boots,
Wellingtons
voi luoja!
hyttynen, hyttysia
Et ole tosissasi!
uimapuku
shortsit
sandaalit
aurinkolasit
oh my God!
mosquito, mosquitoes
You can't be serious!
swimsuit
shorts
sandals
sunglasses
A bit about the direct object
The word expressing what you buy, need, want, eat, drink etc. is called the direct object.
In Finnish the object is usually marked with an ending.
Tarvitsen lampiman takin.
Ostan kahvia.
Liisa rakastaa musiikkia.
I need a warm coat.
I'm buying (some) coffee.
Liisa loves music.
134

N-object
Partitive object
one single
concrete item (countable)
Ostan kirjan.
Tarvitsen viisumin.
Haluatko tomaatin?
Saanko kupin teeta?
indefinite amount of
food, drink etc. (uncountable)
Ostan kahvia.
Tarvitsen ruokaa.
Haluatko olutta?
Saanko teeta?
affirmative sentence
Ostan kirjan.
Tarvitsen viisumin.
negative sentence
En osta kirjaa.
En tarvitse viisumia.
Some verbs always have the object in the partitive form, eg.
ajatella (3)
auttaa (1)
hairita (5)
odottaa (1)
opiskella (3)
rakastaa (1)
to think
to help
to disturb
to wait
to study
to love
When the action is continuo
Luen kirjaa.
Syon omenaa.
cf. Luen kirjan.
Syon omenan
Ostan kirjan.
Ostan kaksi kirjaa.
Ostan kirjat.
Ajattelen asiaa.
Voitko auttaa minua?
Han hairitsee meita.
Odotan bussia.
Opiskeleeko han laaketiedetta?
Mina rakastan sinua.
I'm reading a book.
I'm eating an apple.
I'll read a book.
I'll eat an apple.
I'll buy one (a, the) book.
I'll buy two books.
I'll buy the books.
1. Tell us what you would like:
a) a good dictionary b) a warm coat c) a bus ticket d) a cheap room e) a map of Helsinki
f) some coffee g) some beer h) some money i) some water
2. Tell us what you need or don't need:
a) a car b) a good dictionary c) a passport d) a visa e) a map f) a taxi g) a telephone
h) a key
3. What will you buy?
a) the boots b) these books c) those flowers d) two stamps e) ten postcards f) one ticket
g) blue jeans
135

4. Where can you buy it? Make up a question and give the answer:
sanakirja - kirjakauppa -> Mista voin ostaa sanakirjan? - Voit ostaa sanakirjan
kirjakaupasta.
a) postimerkki - posti b) Helsingin kartta - kirjakauppa c) pullo votkaa - Alko
d) talvitakki - tavaratalo e) lentolippu - matkatoimisto
f) paketti Aspirirnia - apteekki g) junalippu - asema h) aski tupakkaa - kioski
The n-object can never be used in the following sentence types. All the other object
forms are possible.
"Taytyy" sentences
Minun taytyy ostaa lippu. Minun ei tarvitse ostaa lippua.
Minun taytyy ostaa kirja. Minun taytyy ostaa maitoa.
Imperative sentences
Osta lippu! Ala osta lippua!
Osta kirja! Osta maitoa!
"Let's do" sentences
Ostetaan lippu! Ei osteta lippua!
Ostetaan kirja! Ostetaan maitoa!
5. Tell your friend
a) to buy a good dictionary b) to give you the book c) to pay the bill d) to open the
window e) to drink some water f) to buy some food g) not to take a taxi h) not to open
the window i) not to buy an expensive car
6. Translate into Finnish:
a) You must buy a ticket, b) You must buy the tickets, c) I have to write two postcards,
d) We don't have to pay the bill, e) I don't have to look at the map. f) Let's take a taxi! g)
Let's not hire a car! h) Let's have some wine!
7. Kolme postikorttia Suomesta
Read the cards (or listen to them) and answer the questions in Finnish or in
English. What would you write home from Finland?
Helsinki, 11. kesakuuta 1996
Rakas 8alme!
Terveisia Helsingista! Hotellimme on ihan kaupungin keskustassa. Hotellin edessa on fori ja
meri. Rannalla on ravintola. 8iella on kiva istua ja kafsella merta. lhmiset ovat yetavallisia.
Helsinki on kaunis kaupunki - ainakin kesalla. Viime viikolla satoi, muHa nyt aurinko paistaa
ihanasii. Ensi viikolla on juhannusaatto. Silloin olemme jo Lapiesa. Jannitfavaa! Kirjoitamme
sielta sinulle.
Hyvaajuhannusta!
Rakkain terveisin, Q/vla/piia 0vna
136

terveisia
men
ainakin
viime viikolla
ensi viikolla
greetings
sea
at least
last week
next week
juhannus
aatto
jannitt£v§21
rakkain terveisin
Midsummer
eve
how exciting 1
with love
a) Where are Mari and Eino staying in Helsinki? b) What do they think of Helsinki?
c) Where are they going for Midsummer?
c^feliinaUid 29. jcudukuuia
Jfei Olqa!
Olen ttyt t&dlla' JleUinain qli&fuitoi&a. Opiikelen tnaiematukkaa. Kayn my&L iuomen
kwi&tilla kakii k&daa uUk&Ma. Aiun opidJeelifa-aUtntolaida qliaptiion lobelia. Jluom
on iuiiija vulaiia. 'IdLLia taloiAa aiuw monia ulktwiaalaiiia optiJeelijaa. Kaymme. uiein
pubiMa. jjodJeuA. menemme qUd&bia teati&iUn, j&i, media on nakaa.
Mmuiia JleUiaki on aika kwa kapupunki. Nyi on talvija ilma on kfl*na. Mutta kaikkl
d&H&udt, etia kei&Ua' data on kaunid. ja. lammm — ainakm joiJzui..
Onneliiita tudta vuottaf
"7e>wei<tia' kaikiUe, £ueta
a) Why is Sveta in Helsinki? b) What is she studying? c) Where is she living at the
moment? d) What has she heard about the weather in Finland?
Hesassa 29.4.
Moi Mare!
Terveisia Hesasta, Suomen pa'akaupungista. Ma oo\n nyt taalla pari pawaa.
Ma asun retkeilymajassa. Se on tosi halpa paikka, yksi yd' maksaa 70 mk.
Muuten kaikki on aika kallista, ruoka ja olutjne. Huomenna on vappuaatto.
Silloin taalla oy\ isot juhlat, karnevaalit. Kaikki hesalaiset menee keskustaan
ja juhlii kaduilla ja ravintoloissa. Makin meen ulos parin kaverin kanssa. Saat
raportin myohemmin.
Hauskaa vappua sullekin! Jaska
Hesa
pari
retkeilymaja
tosi halpa
muuten
(cottog.) Helsinki
a couple (two or three)
youth hostel
really cheap
otherwise
jne.
ja niin edelleen
vappu
juhlia
etc.
and so on
the 1st of May
to celebrate.
to have a party
a) Who is Jaska writing to? b) How long will he be staying in Helsinki? c) What does
Jaska think of the prices in Helsinki? d) What do people do on Vappu?
137

29
Mita sina teit eilen?
En paljon mitaan.
What did you do yesterday?
Nothing much.
- Missa olit eilen?
- En missaan. Olin kotona koko illan.
- Asuin ennen Vantaalla.
- Ai. Missa sina nyt asut?
- Nyt mina asun Helsingissa.
- Tapasin eilen Paulan.
- Ala! Mita handle kuuluu?
- Ihan hyvaa. Me menimme kahville. Paula kertoi, etta han asuu nykyisin
Porvoossa.
- Ai! Mista lahtien? Milloin han Porvooseen muutti?
- Vuosi sitten.
- Maksoitko jo vuokran?
- En viela. Minulla ei ole yhtaan rahaa.
- Kuule, mina sain rahaa aidilta. Mina voin lainata sinulle.
- Ihanaa! Voitko tosiaan? Maksan joskus takaisin.
- Aijoskus. Maksa ensi kuussa!
- Joo joo. Olet ihana! Kiitos!
- Muistitko ostaa olutta?
-Ash en! Unohdin. Mutta ostin kylla maitoaja mehua.
- Maitoa! Mutta et olutta! Sina et koskaan muista mitaani
- Moi! Missa Niko on?
- Han halusi jaada kotiin. Han sanoi,
etta han on vasynyt.
- Moi! Mita kuuluu?
- Ihan kamalaa! Meidan kissa kuoli.
■ Ala nyt! Voi miten ikavaa! Miten se tapahtui?
■ Se jai auton alle.
neg. + missaan
asuin ennen
nykyisin
mista lahtien?
muuttaa (1)
vuosi sitten
neg. + yhtaan
tosiaan
muistaa (1)
nowhere
1 used to five.
I lived before
nowadays
since when?
to move (some
a year ago
place)
not any. not at all
really, indeed
to remember
unohtaa (1)
ostin kylla
neg. + koskaan
etta
kuolla (3)
Ala nyt!
tapahtua(1)
Se jai auton alle.
to forget
1 bought ft did buy)
never, not ever
that
to die
(here:) You don't say!
to happen
It was run over by
a car.
138

jaada + mihin?
to stay (not leave)
Niko jai kotiin.
Jaan Suomeen.
Sain eilen kirjeen kotoa. Aiti lahetti minulle vahan rahaa etta voisin ostaa jotakin ki-
vaa itselleni. Menin heti pankkiin ja maksoin kaikki laskut. Illalla menin pubiin
Lassen kanssa. Joimme pari lasia olutta. Mina tarjosin. Pelasimme biljardia. Lasse voitti.
Kun tulin pubista kotiin, kirjoitin aidille ja kiitin hanta rahasta.
IShettaS (1)
etta voisin
itselleni
tarjota (4)
voittaa (1)
kiittaa (1) + sta, sta
to send
so that I could
for myself
to offer; to treat
to win
to thank for something
Mita me teimme eilen
Me herasimme aamulla jo kello seitseman. Kavimme suihkussa ja panimme vaatteet
paalle. Soimme aamiaista. Aamiaisen jalkeen lahdimme ulos. Koska ilma oli kaunis,
kavelimme pari tuntia ja katselimme kaupunkia. Menimme tavarataloon ja ostimme
pari lahjaa ystaville. Sitten halusimme syoda jotakin. Menimme lounaalle pieneen
kahvilaan. Tilasimme kaksi salaattia ja tuoremehua. Sen jalkeen kavimme hotellissa,
lepasimme vahan aikaa ja lahdimme taas ulos. Loysimme kivan pubinja joimme siella
pari olutta. Sitten tulimme takaisin hotelliin, katsoimme vahan aikaa televisiota ja
menimme nukkumaan aikaisin.
jo kello 7
aamiainen
lahja
lounas
menna (3) lounaalle
tilata (4)
as early as 7 o'clock
breakfast
gift, present
lunch
to go have lunch
to order
salaatti
tuoremehu
levala (4)
vahan aikaa
taas
loytaa (1)
salad; lettuce
(fresh) juice
to rest
for a little while
again
to find
The simple past (the imperfect)
The past tense marker is i or si which is placed before the personal ending.
Mina sano-n.
Mina sanoin.
I say.
I said.
Me heraa-mme.
Me herasimme.
We wake up.
We woke up.
139

Present
nukun
nukut
nukkuu
nukumme
nukutte
nukkuvat
Past
nukuin
nukuit
nukkui
nukuimme
nukuitte
nukkuivat
Present
ostan
ostat
ostaa
ostamme
ostatte
ostavat
Past
ostin
ostit
osti
ostimme
ostitte
ostivat
Present
tilaan
tilaat
tilaa
tilaamme
tilaatte
tilaavat
Past
tilasin
tilasit
tilasi
tilasimme
tilasitte
tilasivat
In the 3rd person singular there is no long vowel at the end of the verb:
han nukkui, han osti, han tilasi
The consonants of the verbs don't cliange, but the vowel of the stem might cliange
when the past tense marker is added to it.
i-past
e, a, i are dropped before the i-marker
kavelen han lukee teemme
kavelin luki teimme
pidatte
piditte
han tanssii
tanssi
Paninune vaatteet paalle. Kavelimme puistossa. Han katseli televisiota.
a is dropped
ostan
ostin
han ottaa
otti
muistatko? kirjoitamme odottavat
muistitko? kirjoitimme odottivat
Odotin bussia. Muistitko ostaa maitoa? Soitin aidille.
o if the 1st vowel of the verb is also a
annan
annoin
maksan
maksoin
han ajaa
ajoi
In long verbs (3-syllable words) ending in taa the vowel a is dropped out regardless
of the 1st vowel.
rakastaa
matkustaa
tarkastaa
varastaa
varoittaa
tarkoittaa
to love
to travel
to check
to steal
to warn
to mean
rakastan
matkustamme
tarkastavat
han varastaa
varoitan
tarkoitan
rakastin
matkustimme
tarkastivat
varasti
varoitin
tarkoitin
Matkustimme Roomaan. Mita han tarkoitti?
140

double vowels shorten
saan
sain
jaamme
jaimme
myyn
myin
Sain kirjeen aidilta. Helena jai kotiin. Myin auton.
UO -> Ol
juon
join
yo -» 01
syon
soit
ie -> ei
vie
vei
kayda ->•
kayn
kayt
kay
kaymme
kaytte
kayvat
kavi-
kavin
kavit
kavi
kavimme
kavit te
kavivat
Joimme pari lasia olutta. Soin aamiaista. Kavitteko saunassa?
si-past
Verbs belonging to type 4 (peZata-verbs) have si as a past tense marker.
The vowel before the personal ending is dropped:
pelat-a
pelaan
pelasin
tavat-a
tapaamme
tapasimme
halut-a
haluatte
halusitte
tarjot-a
han tarjoaa
tarjosi
Some verbs belonging to verb type 1 have si as the past tense marker:
tietaa
ymmartaa
loytaa
pyytaa
lentaa
-> tiesi-
-> ymmarsi-
-> loysi-
-> pyysi-
-> lensi-
to know
to understand
to find
to ask
to fly
Tiesin sen.
Ymmarsitteko?
Loysin halvan hotellin
Pyysin hanelta rahaa.
Lensimme sinne.
1. Change the stories so that they happened yesterday:
a) Seison pysakilla ja odotan bussia. Pysakille tulee Kaija. Heti kun han nakee minut,
han alkaa jutella. Han puhuu ja puhuu. Vihdoin bussi tulee. Luojan kiitos!
alkaa (1)
jutella (3)
vihdoin
Luojan kiitos!
to begin, start
to chat
at last
Thank GodI

b) Ulla ja Risto tapaavat asemalla kello kuusi. Ulla sanoo Hei! Risto halaa Ullaa. Ensin
he menevat pubiin ja juovat pari kaljaa. Pubista he menevat elokuviin. Sen jalkeen he
kayvat viela kahvilla. Kahvin jalkeen Risto saattaa Ullan pysakille ja odottaa bussia
Ullan kanssa. Kun Ullan bussi tulee, Risto antaa Ullalle suukon ja sanoo: "Hyvaa yota
Ulla-kulta."
halata (4) to hug, to cuddle
sen jalkeen = sitten after that
saattaa (1) to see someone off (some place)
suukko a kiss
kulta dear, darling (lit, gold)
c) Ville soittaa Marjalle ja pyytaa hanta leffaan. Marja haluaa nahda uuden
amerikkalaisen filmin. Ville ja Marja tapaavat bussipysakilla puolen tunnin kuluttua.
Kun he tulevat leffaan, lipunmyyja kertoo, etta naytos on loppuunmyyty. Mitahan
Ville ja Marja sitten tekevat?
pyytaa (1) to ask for, to request
nahda (2) to see
puolen tunnin kuluttua after half an hour
lipunmyyja ticket seller
kertoa(1) to tell
loppuunmyyty sold out
2. What did you do
a) yesterday b) last weekend c) last summer e) earlier this morning?
3. Change the verbs in these sentences into the past tense. Give the infinitive
form of the verb.
Katson televisiota. -> katsoin -> katsoa (1)
a) Nukutko hyvin? Mita nan sanoo?
b) Menen ulos. Han hairitsee meita. Mita te teette? Naen Riston.
c) Matka kestaa kaksi tuntia. Paatan menna ulos.
d) Unohdan ostaa olutta. Kirjoitan hanelle.
e) Han auttaa minua. Maksatteko laskun?
f) He tarkastavat passin. Varoitan teita.
g) Saan rahaa aidilta. Niko jaa kotiin.
h) Juon kahvia ja syon jogurttia. Vietko kirjeen postiin?
i) Kaymme museossa. Han kay saunassa.
j) Pelaamme tennista. Han tilaa taksin. Me varaamme huoneen.
k) Ymmarratteko? Lennamme Lappiin. Tiedan sen.
142

30
En tehnyt eilen mitaan.
Mikset? Olitko sairas?
I didn't do anything yesterday.
Why not? Were you ill?
En tehnyt eilen mitaan. Olin kotona koko paivan. En mennyt mihinkaan. En kaynyt
edes kaupassa. Paata sarki hirveasti. Luulin, etta kuolen. En voinut syoda mitaan
muuta kuin aspiriinia. Illalla en jaksanut katsoa televisiota. Menin nukkumaan jo kello
yhdeksan.
neg. + mitaan
mikset? = miksi et?
neg. + mihinkaan
neg. + edes
paata sarkee
hirveasti
nothing
why not?
nowhere
not even
(my) head is aching
terribly
luulla (3)
kuolla (3)
neg. + muuta kuin
jaksaa (1)
to think, suppose
to die
nothing (else) but
to have the energy,
the strength
■ Lensitko Tukholmaan?
En lentanyt. Menin laivalla.
■ Oliko sinulla hauskaa?
• Oli. Laivalla on aina hauskaa.
■ No mita sina teit Tukholmassa?
Kavelin Tukholman keskustassa. En ostanut mitaan, koska minulla ei ollut
paljon rahaa. Paluumatkalla olin laivan diskossa ja tanssin aamuun asti.
Jaaha ja nyt sinulla on tietysti krapula.
Eika ole! En juonut paljon mitaan. Mutta minua vasyttaa vahan, koska en
nukkunut yhtaan viime yona.
faiva
paluumatka
paluumatkalla
aamuun asti
ship
return journey
on the way back home
tilhh^noming^^^^
krapula
Minua vasyttaa.
Vasytt§ak6 sinua?
hangover
I feel tired.
Do you feel tired?
- Olin eilen elokuvissa, mutta en nahnyt mitaan, koska edessa istui nainen iso
hattu paassa.
- Miksi et pyytanyt, etta han ottaa hatun pois paasta?
- En voinut.
- Mikset?
- En tiennyt, miten se sanotaan suomeksi.
elokuvissa
miten? = kuinka?
suomeksi
at the pictures, cinema (theatre)
how?
in Finnish
143

Past tense negative (negative imperfect)
The negative of the simple past is formed with the negative words and the nut, nyt
form of the verb.
Take the infinitive marker away and add the ending nut, nyt in the singular, neet in the
plural.
sano-a en sanonut
teh-da et tehnyt
juo-da ei juonut
Notice the changes:
nut -> Iut (verb type 3) opiskel-la
en opiskellut
nut -> sut juos-ta
juossut
emme sanoneet
ette tehneet
eivat juoneet
ajatel-la
emme ajatelleet
pes-ta
pesseet
En katsellut televisiota. Emme kavelleet kotiin. He eivat juosseet.
nut-> limit (verb types 4, 5) pelat-a tarvit-a
pelannut tarviimeet
En halunnut tehda mitaan. Etko herannyt ajoissa? Emme tarvinneet viisumia.
The past tense negative form has no i-marker!
- Menitko kauppaan? - Ostitteko jotakin?
- En mennyt. - Emme ostaneet mitaan.
If you answer the question negatively, you can use just the negative word:
- Olitko eilen yliopistossa? - Kavitteko museossa?
- En. - Emme.
However, if you want to stress the point, use the full construction. The suffixes
han/han or kS are useful, too.
- Olitko kaupassa? - Nukuitko myohaan?
- En ollut. - En nukkunut. Herasin aikaisin.
- Sina olit vaarassa! - Mina olin oikeassa!
- Enhan ollut! - Etka ollut!
- Olithan! - Olinhan!
144

olla oikeassa
olla vaarassa
ymmartaa (1) vaarin
to be right
to be wrong
to misunderstand
Milla tavalla? Miten? Kuinka? In what way? How?
A very common way to make an adverb is to add the suffix sti to the stem of the
adjective.
hirvea
hirveasti
nopea
nopeasti
Paata sarki hirveasti.
Puhu hitaasti!
Ala puhu niin nopeasti!
Han Iaulaa kauniisti.
hidas
hitaasti
kaunis
kauniisti
My head was aching terribly.
Speak slowly!
Don't speak so fast!
She sings beautifully.
hyvin well
oikein right, correctly
vaarin wrong, incorrectly
Han puhuu suomea hyvin.
Vastasit oikein.
Ymmarsit vaarin.
1. Change these sentences into negative ones:
a) Puhuin suomea. b) Kavelin hotelliin. c) Han tuli bussilla. d) Kavimme kaupassa.
e) Joimme kahvia. f) He loysivat postin. g) Annoin handle rahaa.
2. Tell us what you didn't do yesterday. Use the following expressions:
a) go to the theatre b) drink beer c) watch television d) study Finnish e) buy food
f) be at home
3. Someone makes the following statements. You strongly disagree. What do you
say?
a) Mina olin oikeassa! b) Sina olit vaarassa! c) Eilen oli sunnuntai! d) Lupasit maksaa
laskun! e) Tilasitte taksin! f) Ymmarsit vaarin! g) Nyt sina et ymmartanyt!
4. How, in what way, does (s)he do it? Make sti-form from the given adjective.
(kaunis) -> Han Iaulaa kauniisti.
a) (nopea) Han puhuu Iiian... b) (ruma) Sanoit... c) (iloinen) Liisa nauroi...
d) (tyhma) Teitte... e) (hidas) Aja...!
145

3"| Mista voin ostaa postimerkkeja?
A • Posteista ja kioskeista.
Where can I buy stamps?
Post offices and kiosks.
- Onko sinulla suomalaisia ystavia?
- On. Minulla on kaksi suomalaista ystavaa.
- Kuinka paljon ulkomaalaisia Suomessa asuu?
- En ole varraa. Ei kai kovin paljon.
- Minun hyvilla ystavilla on kesamokki.
- Onko kaikilla suomalaisilla kesamokki?
- No ei nyt sentaan kaikilla, mutta monilla on.
- Mita ostit?
- Kukkia ja hedelmia. Kukat vien ystavilleni.
paljon
ei kovin paljon
kesamSkki
neg. + sentaan
hedelma
plenty; many; a lot
not very much
summer cottage
not... after all
fruit
Mita suomalaiset tekevat viikonloppuisin?
Kaikenlaista - lepaavat, kayvat saunassa, tapaavat ystavia ja sukulaisia, pitavat juhlia...
Monet kayvat ystavien kanssa pubeissa, diskoissa tai baareissa. Jotkut kayvat
teattereissa, museoissa tai taidenayttelyissa.
Kesalla monet suomalaiset haluavat menna maalle omalle kesamokille tai sukulaisten
luokse.
Ai mita mina teen? Joskus menen ulos, koska haluan tutustua uusiin ihmisiin. Joskus
istun koko viikonlopun kotona ja katson televisiota. "viikonloppuisin televisiossa on
paljon kivoja filmeja, mielenkiintoisia musiikkiohjelmia ja tieto- kilpailuja. Silloin
talloin - aika harvoin - teen jotakin hyodyllista: siivoan, pesen pyykkia, imuroin...
viikonloppuisin
kaikenlaista
levata (4)
sukulainen
taidenayttely
luokse
tutustua (1)
ohjelma
at the weekend
all sorts of things
to rest
relative
art exhibition
to someone
to get to know
programme
tietokilpailu
silloin tallSin
aika harvoin
hyodyllinen
siivota (4)
pesta (3) pyykkia
imuroida (2)
quiz ("knowledge
competition")
every now and then
quite rarely (not very often)
useful
to tidy up, to clear up
to do laundry
to hoover, to vacuum
146

gen. + luokse/luo Menen Liisan luokse/luo.
luona Olin Liisan luona.
i-plural
The basic plural (nominative plural) ending is t (p. 125). When the word has a
case-ending, the plural marker is i which is added to the stem before the ending.
talo-ssa
taloissa
tyto-lla
tytoilla
museo-ssa
museoissa
kadu-lla
kaduilla
The vowel of the stem may change before the i-marker:
e, a are dropped before the i-marker
pienella lapsella lehdessa
pienilla lapsilla lehdissa
a is dropped if the first vowel of the word
pojalla kukasta junalla
pojilla kukista junilla
a -> o in other words
halvassa kaupassa kirjasta
halvoissa kaupoissa kirjoista
suomalaiselle ystavalle
suomalaisille ystaville
is o or u
opettajalla ohjelmasta
opettajilla ohjelmista
Some long words ending in a or a may not follow the rules given above:
ija, ija
la, la
na
ra
kka
opiskelija
kahvila
sampyla
ikkuna
kamera
mansikka
opiskelijoilla
kahviloissa
sampyloista
ikkunoista
kameroilla
mansikoista
kamala -> kamali-
ihana -> ihani-
Asuimme kamalissa hotelleissa.
Oi miten ihania kukkia!
pankissa
pankeissa
pubissa
pubeissa
bussilla
busseilla
147

double vowels shorten
huoneessa
huoneissa
rikkaassa
rikkaissa
maassa
maissa
o, u, 6, y never change
isossa
isoissa
kadulla
kaduilla
ryo -> toissa
nuo -> noista
museossa
museoissa
holmolla
holmoilla
Olen toissa.
Tykkaan noista kukista.
hyllylla
hyllyilla
I am working / at work.
I like those flowers.
1. Change these sentences into the plural:
Kirja on hyllylla. -> Kirjat ovat hyllyilla.
a) Ihminen istuu kahvilassa. b) Mies kay pubissa. c) Turisti matkustaa junalla,
laivalla ja lentokoneella. d) Lapsi tykkaa kissasta ja koirasta. e) Koyha opiskelija
ostaa ruokaa halvasta kaupasta. f) Mina pidan hyvasta kirjasta. g) Han kay
museossa ja taidenayttelyssa. h) Tykkaan tuosta kukasta.
Mita te teitte lomalla?
Voi vaikka mita! Vuokrasimme auton ja ajoimme ympari maata. Kavimme
ihanissa pienissa kaupungeissa ja kylissa. Kun kyllastyimme maisemiin, ajoimme
seuraavaan kaupunkiin tai kylaan. Kavimme monissa mielenkiintoisissa paikoissa.
Soimme ravintoloissa, joimme olutta mukavissa pubeissa. Ihastuimme Suomen
luontoon -jarviin, jokiin, metsiin.
vaikka mita!
vuokrata (4)
ympari maata
kyllastya (1)
(here:) all sorts of
things; whatever
to rent to hire
around the country
to get bored, fed up
with, to grow tired of
maisema
kutsua (1)
ihastua (1)
jarvi
joki
metsa
scenery
to invite
to be charmed by
lake
river
forest; woods
- Viime kesana matkustelin ympari Suomea. Nain mielenkiintoisia paikkoja ja
tutustuin moniin hauskoihin suomalaisiin.
- Hauskoihin? Mina luulin, etta suomalaiset ovat hiljaisia.
- No jotkut tietysti ovat, mutta monet ovat oikein mukavia. Suomalaisiin voit
aina luottaa. He ovat rehellisia ihmisia.
- No matka meni siis hyvin?
- Meni muuten, mutta minun kasilaukku varastettiin. Onneksi passi ja
luottokortti olivat hotellissa...
148

matkustella (3)
ympari
tutustua (1)
hauska
luottaa (1)
to travel around
around
to get to know, to get
acquainted with
nice, funloving
to trust
rehellinen
matka
muuten
varastaa (1)
varastettiin
honest
trip
(here:) otherwise
to steal
was stolen
kyllastya
tutustua
luottaa
ihastua
+ into-case
Kyllastyimme maisemiin.
Tutustuin suomalaisiin.
Voit luottaa suomalaisiin.
Ihastuimme Suomen luontoon
Illative, partitive and genitive plural
These three cases each have two or three different endings depending on the word type.
In other cases the plural endings are the same as in the singular.
Basic form
t-plural
i-plural
Illative pi.
Partitive pi.
Genitive pi.
kauppa
kaupat
kaupoissa
kauppoihin
kauppoja
kauppojen
juna
junat
junissa
juniin
junia
junien
huone
huoneet
huoneissa
huoneisiin
huoneita
huoneiden
i -> j between two vowels: kauppoja, kauppojen (cf. kaupoissa).
Remember the vowel changes before the i-marker (p. 147).
If the word undergoes a k, p, t -change these three cases always have strong
consonants.
Illative (into-case) plural
hin
when the plural stem of the word has two vowels
isoista taloista posteista
isoihin taloihin posteihin
in when the plural stem has one vowel
pieni
pieni
sta kylista
in kyliin
museoista
museoihin
suomalaisista
suomalaisiin
maista
maihin
149

siin in words ending in e, as, is (in singular the illative ending is seen)
huone vieras kaunis
huoneeseen vieraaseen kauniiseen
huoneisiin vieraisiin kauniisiin
Ajoimme pieniin kyliin ja kauniisiin kaupunkeihin. Tutustuimme hauskoihin
suomalaisiin.
Partitive plural
a, a
talon
taloja
when the singular stem of the word ends in one vowel
L
ta, ta
maar
maite
1
pienen pankin naisen miehen
pienia pankkeja naisia miehia
when the singular stem has two vowels
museon huoneen kalliin vieraan
museoita huoneita kalliita vieraita
Ostin kortteja ja postimerkkeja. Tassa kaupungissa on paljon mielenkiintoisia
museoita, suuria puistoja ja kauniita rakennuksia.
Genitive plural
when the singular stem of the word ends in one vowel
en
talon ystavan naisen miehen lapsen
talojen ystavien naisien miehien lapsien
All words ending in i have en as the genitive plural ending. It is added to the basic
form of the word:
pankki lehti lapsi uusi
pankkien lehtien lapsien uusien
den or tten when the stem of the word ends in two vowels
maa
maiden
maitten
museon
museoiden
museoitten
huoneen
huoneiden
huoneitten
vieraan
vieraiden
vieraitten
oikean
oikeiden
oikeitten
Isojen talojen takana on puisto. Olin ulkona ystavien kanssa. Tiedatko Suomen
naapurimaiden nimet?
150

The following word types can also have ten as the genitive plural ending.
nainen
naista
naisten
naisien
pieni
pienta
pienten
pienien
lapsi
lasta
lasten
Iapsien
mies
miesta
miesten
miehien
rakennus
rakennusta
rakennusten
rakennuksien
Olin pubissa suomalaisten ystavien kanssa. Puisto on noiden suurten rakennusten
takana. Tavaratalossa on lastenosasto, naistenosasto ja miestenosasto.
Anteeksi, missa on naistenhuone 'ladies' room' / miestenhuone 'men's room'?
taina
nama->
tuo
nai- nuo -»
naista
naihin
naita
naiden, naitten
noi-
noista
noihin
noita
noiden, noitten
se
ne ->
nii-
niista
niihin
niita
niiden, niitten
2. Find the basic singular form of the words in the text:
halpoja -> halpa
Onko taalla halpoja kauppoja? Tavarataloissa myydaan vaatteita: takkeja,
paitoja, sukkia, kenkia. Huonekalukaupoista voit ostaa poytia, tuoleja, sankyja,
kirjahyllyja, lamppuja, mattoja. Kirjakaupoissa myydaan tietysti kirjoja, mutta
myos lehtia, postikortteja, karttoja, tietokoneita...
3. Translate into Finnish:
a) I bought some books, b) There are children in the park, c) Are there any nice
cafes and pubs in Helsinki? d) I love flowers, e) The park is behind those houses,
f) I was there with some good friends, g) I trust people, h) I am fed up with these shoes,
i) I want to get to know John's relatives.
4. Change the following into the singular:
a) Matkusrin junilla, busseilla ja lentokoneilla. b) Kavin kivoissa pubeissa.
c) Tutustuin suomalaisiin miehiin ja naisiin. d) Asuin kamalissa ja kalliissa hotelleissa.
5. Sano mita
a) sina teet b) mita sinun suomalaiset ystavat tekevat viikonloppuisin?
scannedby T.Cvin
151

- Tama on kiva pubi. Taalla on paljon kivoja ihmisia.
- Ja paljon juoppqja.
- Mita se tarkoittaa?
- No katso noita miehia! He juovat liian paljon. He ovat humalassa.
■ No sinakin tykkaat juoda olutta ja viinia ja viskia ja...
■ Niin niin, mutta mina en juo joka paiva. Mina en ole alkoholisti.
■ Jaaha. Otatko lisaa olutta?
■ No kiitos, jos sina tarjoat...
Kaataisitko minulle lisaa kahvia!
Kuule, minusta sina juot liian paljon kahvia.
Miten niin? Enkajuo! Kaada lisaa!
juoppo
alkoholisti
tarkoittaa (1)
olla humalassa
lisaa
kaataa(1)
kaataisitko?
drunkard
alcoholic
to mean
to be drunk; tipsy
more
to pour
would you please pour
Monta + partitive singular 'many'
monta taloa Taalla on monta kaunista taloa.
monta ystavaa Minulla on monta suomalaista ystavaa.
monta kirjaa Ostin monta kirjaa.
Paljon + partitive plural 'many, plenty/lots of
paljon taloja Taalla on paljon kauniita taloja.
paljon ystavia Minulla on paljon suomalaisia ystavia.
paljon kirjoja Ostin paljon kirjoja.
Paljon + partitive singular 'much' when talking about food, drinks etc.
paljon kahvia Sina juot liian paljon kahvia.
paljon suklaata En syo paljon suklaata.
paljon rahaa Onko sinulla paljon rahaa?
6. Monta vai paljon?
a) Taalla on... ihmisia. b) Juotko... teeta? c) Minulla on... suomalaista ystavaa.
d) Ostin... postikortteja. e) Helsingissa on... kivaa kahvilaa. f) Suomessa on... metsia ja
jarvia. g) Maksaako tama sanakirja... ?
7. Translate into Finnish:
a) There are many nice places in Helsinki, b) I don't have much money, c) I have lots of
Finnish friends, d) Do you need many stamps? e) You drink too much coffee.
152

32
Millaisia he ovat?
He ovat oikein kivoja.
What are they like?
They are very nice.
- Nuo ihmiset ovat ulkomaalaisia.
- Miten niin? Mista tiedat?
- No katso nyt! Heilla kaikilla on kartta ja kamera. He ovat selvasti turisteja.
- Ovatko nama postikortit Suomesta?
- Kylla. Ne ovat suomalaisia postikortteja.
- Ovatko ne kalliita?
- No jaa, ehka vahan. Mutta ne ovat todella kauniita.
■ Minkamaalaisia nama T-paidat ovat?
■ Luultavasti suomalaisia. Katsotaanpa! Ei, ne ovatkin italialaisia. Tassa lukee:
Made in Italy.
- Suomalaiset marjat ovat hyvia.
Oletko sita mielta?
Kylla! Ehdottomasti! Ne ovat puhtaita, terveellisia ja halpoja.
• Halpoja! Mina olen eri mielta. Minusta suomalainen ruoka on kallista.
No, kaikki on suhteellista.
■ Hyi! Mita nuo ovat?
Etko tieda? Ne ovat rapuja.
■ Mita?
No rapuja. Ravut ovat aika kalliita, mutta ne ovat tosi herkullisia. Elokuussa
pidetaan rapujuhlat: syodaan rapuja, juodaan votkaa tai olutta, lauletaanja
pidetaan hauskaa ennen pitkaa, kylmaa ja pimeaa talvea.
mista tiedat?
selvasti
todella
katsotaanpa
Tassa lukee...
marja
how do you know?
clearly, obviously
real, really
lefs see
It says here...
berry
ehdottomasti
terveellinen
suhteellinen
rapu
herkullinen
absolutely
healthy, good for
one's health
relative
crayfish
delicious
153

The suffix pa(s), pa(s) can make a phrase sound more relaxed, more friendly:
Katsotaanpa(s)!
Tulepa(s) tanne!
However, do not use it when addressing someone in a formal way!
The suffix pas, pas on the other hand can make a disagreement sound even stronger,
more forceful:
■ Olit taas myohassa!
Enpas ollut!
- Mina en ollut vaarassa.
- Olitpas!
Millaisia he/ne ovat? - Mita he/ne ovat?
Describing people and things
Basic plural
t-plural
Suomalaiset
Ihmiset
Naiset
He
Turistit
Nuo
Marjat
Ne
Ravut
ovat/olivat
ovat
olivat
ovat
ovat
ovat
ovat
ovat
ovat
ovat
Partitive plural
i-plural
hiljaisia.
ystavallisia.
kauniita.
ulkomaalaisia turisteja
japanilaisia.
marjoja.
terveellisia.
rapuja.
herkullisia.
- Minkavarisia tomaatit ovat?
- Ne ovat punaisia.
- Minkavariset Mirjan silmat ovat?
- Ne ovat ruskeat.
When you are describing things that "come in pairs" and are normally used in the
plural form (e.g. silmat, kengat, farkut; see p. 125) the descriptive word is in the
t-plural.
Mirjan silmat ovat ruskeat.
Sirpan kengat ovat italialaiset.
Nama farkut ovat siniset.
154

1. Describe the following:
ihmiset - kiva -> Ihmiset ovat kivoja
a) kortit - kallis b) he - ulkomaalainen turisti c) hedelmat - halpa d) naiset - kaunis
e) miehet - mukava f) T-paidat - italialainen g) postikortit - kaunis mutta kallis
2. Mita ne (he) ovat?
tomaatti -* Ne ovat tomaatteja.
a) marja b) hedelma c) kukka d) suomalainen postikortti e) italialainen T-paita
f) kiva ihminen g) kaunis lapsi h) ulkomaalainen turisti i) mukava mies
3. Translate into Finnish:
a) They are nice people, b) They are good friends, c) They are cheap books, d) These cards
are too expensive, e) Aino's eyes are blue, f) Helena's new shoes are French.
g) What are these books like? h) What colour are Helena's shoes?
155

33
Saisinko lasin vetta?
Totta kai! Ole hyva!
Could I please have a glass of water?
Of course! Here you are!
- Anteeksi, voisitteko sanoa, mita kello on?
- Viisi yli kymmenen.
- Kiitos.
- Saisinko kaksi sampylaa.
- Tassa, olkaa hyva. TUlisiko
teille viela' jotakin muuta?
- Ottaisin viela yhden rinkelin.
- Tulisitko meille huomenna?
Voisin tehda jotain hyvaa syotavaa.
- Voi kiitos kutsusta! TUIisin muuten, mutta minun taytyy opiskella. Ylihuomenna
on tentti.
- Voi harmi! No, joku toinen kerta sitten.
- Kaikki on tylsaa! Mita mina tekisin? Mita sina ehdottaisit?
- Miksi et lahtisi ulos meidan kanssa!
■ En tieda. Oikeastaan minun pitaisi opiskella.
-Ah! Lahtisit nyt! Se voisi piristaa sinua.
rinkeli
tentti
Voi harmi 1
ehdottaa (1)
bagel
exam
What a pity!
to suggest
oikeastaan
piristaa (1)
actually, really 1
to cheer up, 1
to perk someone up 1
—
- Voi kun saisin paljon rahaa!
■ No mita tekisit, jos saisit?
- Matkustaisin Lontooseen.
- Miksi Lontooseen?
- Haluaisin nahda kaikki kuuluisat turistipaikat. Kavisin museoissa,
taidenayttelyissa ja tietysti pubeissa. Joisin englantilaista olutta, tapaisin
mielenkiintoisia ihmisia. Ehka nakisin Englannin kuningattaren!
■ Jos minulla olisi rahaa, ostaisin auton.
■ Autonko? Miksi ihmeessa?
No autolla paasisin nopeasti ja helposti toihin.
■ Mina en ostaisi autoa vaikka saisin miljoona markkaa! Ybin matkustaa paikasta
toiseen busseilla tai junilla. Sita paitsi bussissa voin lukea. Aika kuluu nopeanirnin.
■ Joo joo, mutta autolla olisit perilla nopeammin.
kuuluisa
kuningatar
paasta' (3)
nopeammin
famous, well-known
queen
to get (somewhere)
quicker, faster
helposti
vaikka
aika kuluu
easily
even if, even though
time goes by.
time passes by
156

"isi" form of verbs (the conditional)
Take away the ending of the 3rd person plural (he-form) and add the isi-marker before
the personal endings.
he
mina
sina
han
me
te
he
matkusta-vat
matkustaisin
matkustaisit
matkustaisi
matkustaisimme
matkustaisitte
matkustaisivat
he otta-vat
ottaisin
ottaisit
ottaisi
ottaisimme
ottaisitte
ottaisivat
Negative
en
et
ei
emme
ette
eivat
ottaisi
ottaisi
ottaisi
ottaisi
ottaisi
ottaisi
The isi-marker may change the vowel of the verb:
e, i disappear
lukevat
lukisin
menevat
menisimme
voivat
voisit
double vowels shorten
pelaavat
pelaisin
heraavat
heraisin
tapaavat
tapaisimme
saavat
saisinko?
Voisitko sanoa, mita kello on? Saisinko kysya, mita kello on? Lukisin lehden, jos osai-
sin suomea hyvin. Tapaisimmeko vaikka kello 18?
UO -> OlSl
juon
joisin
yo -> oisi
syotko?
soisitko?
le -> eisi
viet
veisit
Joisitko jotakin? Soisin kaviaaria, jos minulla olisi paljon rahaa. Veisitko taman
kirjeen postiin?
olla -> olisi-
kayda -> kavisi-
Jos olisin rikas,
kavisin ravintolassa joka paiva.
1. What would you do if you had lots of money?
ostaa auto -> Jos minulla olisi paljon rahaa, ostaisin auton.
a) matkustaa Pariisiin b) juoda samppanjaa joka paiva c) antaa rahaa ystaville
d) pitaa juhlat e) ostaa kesamokki f) tehda jotain hauskaa.
2. What would you never do even if you had lots of money?
Vaikka saisin paljon rahaa, en koskaan...
157

The use of the "isi" form
Polite questions, requests ("the Finnish please")
Voisinko kysya jotakin?
Saisinko kaksi sampylaa.
Joisitko jotakin, kahvia tai teeta tai...?
Ottaisitko lisaa kahvia?
Tulisitko tanne.
Hypothetical statements ("if", "even if" sentences)
Mita tekisit, jos saisit paljon rahaa?
En ostaisi autoa vaikka saisin miljoona markkaa.
Suggestions ("Why don't you...")
Lahtisit meidan kanssa pubiin!
Menisit ulos!
Wishes ("Oh, I wish...")
Voi kun olisi kesa!
Voi kun saisin paljon rahaa!
3. Translate into English:
a) Taalla on kuuma. Avaisitko ikkunan. b) Antaisitko minulle tuon kirjan.
c) Toisitko minulle kupin kahvia. d) Saisinko kysya jotakin? e) Joisitko jotakin?
f) Mita sina ottaisit? g) I-Ialuaisitko jotakin syotavaa tai juotavaa? h) Voi kun olisin
rikas!
4. How would you say it in Finnish?
a) Would you please come here, b) I should study, c) Could we have the bill, please.
d) What would you have, tea or coffee?
5. How would you continue these sentences?
a) Jos tanaan olisi sunnuntai... b) Jos nyt olisi kesa... c) Jos nyt olisi talvi...
c) Jos mina olisin Suomen presidentti... d) Jos minulla olisi paljon rahaa...
e) Jos minulla ei olisi yhtaan rahaa... f) Jos ystavalla olisi ongelma...
158

34
Tama on paras auto.
Ei ole. Tama on parempi.
This is the best car.
No it isn't. This one is better.
- Kuka on sinun paras ystava?
- En osaa sanoa. Minulla on paljon hyvda ystavia.
- Kumpi on vanhempi kaupunki, Helsinki vai Turku?
- Turku. Turku on Suomen vanhin kaupunki.
- Mika on maailman suurin kaupunki, syvin jarvi, korkein vuori?
-Apua! En tieda.
- Kuinka vanha sina olet?
- En sano.
- Vai niin. Olet siis vanhempi kuin mina.
- Enka ole! Olen nuorempi kuin sina.
- Milta suomalainen ruoka maistuu?
■ Enimmakseen hyvalta, mutta joskus se on liian suolaista ja rasvaista.
- Niin. Mina pidan enemman intialaisesta ruoasta. Se on tulisempaa kuin
suomalainen ruoka.
- Juon vain kiinalaista teeta. Minusta kiinalainen tee on parasta.
- Ai. Minusta intialainen tee on parempaa kuin kiinalainen.
■ No, se on makuasia.
- Kumpi on parempaa, punaviini vai valkoviini?
- Mina en tykkaa viinista ollenkaan. Mina juon vain vetta. Vesi on parasta.
Se on halvempaa ja sita paitsi terveellisempaa kuin viini.
kumpi?
Suomen vanhin
which one (of two)?
the oldest in Finland,
Finland's oldest
maailman suurin the biggest in the world,
world's biggest
syvi deep
vuori mountain
vai niin / see
siis
vanhempi kuin
Milta ruoka maistuu?
enimmakseen
tulinen ruoka
makuasia .
sita paitsi
therefore
older than
How does the food
taste?
for the most part
hot (spicy) food
matter of taste
besides
maistua (1) + Ita, lta
Milta ruoka maistuu?
Se maistuu hyvalta.
How does the food taste?
It tastes good.
159

Comparative and superlative of adjectives
iso
isompi
isoin
big
bigger
biggest
vanha
vanhempi
vanhin
old
older, elder
oldest, eldest
mpi
(the comparative suffix) is added to the stem of the word.
nuori terveellinen
nuoren terveellisen
nuorempi terveellisempi
a, a -> e in 2-syllable words
halpa vanha
halvan vanhan
halvempi vanhempi
kallis
kalliin
kalliimpi
kylma
kylman
kylmempi
korkea
korkean
korkeampi
Tama sanakirja on halvempi. Tama takki on kalliimpi kuin tuo.
mpi -> mpaa, mpaa
When talking about food and drinks the adjective is in the partitive form.
Vesi on halvempaa kuin viini.
Olut on kalliimpaa kuin kahvi.
Maito on terveellisempaa kuin olut.
0
in | (the superlative suffix) is also added to the singular stem of the word.
Notice the vowel changes!
a, a, e disappear
vanhan pienen
vanhempi pienempi
vanhin pienin
i, u -> e
double vowels shorten
siistin
siistimpi
siistein
kauniin
kauniimpi
kaunein
rakkaan
rakkaampi
rakkain
Helsinki on suuri kaupunki. Onko se Suomen suurin kaupunki?
Suomi on kylma maa. Onko se maailman kylmin maa?
Mika on Euroopan kaunein kaupunki? Mika on halvinta, viini, olut vai kahvi?
hyva good
parempi better
paras best
hyva auto
parempi auto
paras auto
hyvaa teeta
parempaa teeta
parasta teeta

pitka
pitempi
pisin
tall, long
taller, longer
tallest, longest
lammin warm
lampimampi warmer
lampimin warmest
paljon
enemman
eniten
a lot
more
most, best
Lasse (175 cm) on pitka' mies.
Laila (190 cm) on pitempi kuin Lasse.
Joonas (198 cm) on pisin.
Tanaan (+19°) on lammin paiva.
Tiistai (+25°) oli lampimampi paiva.
Eilen (+30°) oli kesan lampimin paiva.
Tykkaan suklaasta paljon.
Mina tykkaan enemman jaatelosta.
Mista sina tykkaat eniten?
vahan
vahemman
vahiten
a little
less
least
Anulla on vahan rahaa.
Kaisalla on vahemman rahaa.
Minulla on vahiten rahaa.
hyvin well
paremmin better
parhaiten best
Carl puhuu suomea hyvin.
Mina puhun suomea paremmin kuin Carl.
Leena puhuu suomea parhaiten.

1. Compare the following things. Use the given adjective in the comparative
form.
Helsinki - iso - Turku -> Helsinki on isompi kuin Turku.
kahvi - hyva - tee -> Kahvi on parempaa kuin tee.
a) takki - halpa - turkki b) turkki - lammin - takki c) taksi - kallis - bussi
d) talvi - kylma - kesa e) lentokone - nopea - juna f) vesi - terveellinen - viini
g) kakku - hyva - leipa h) viini - halpa - samppanja
2. Translate into Finnish:
a) My youngest sister lives in Paris, b) My eldest brother is 29 years old.
c) What is the oldest town in Finland? d) Turku is older than Helsinki.
e) Which is bigger, Finland or China? f) What is the biggest town in Finland?
g) Who is your best friend? h) Which is better, this book or that book?
3. Choose the right question word: kuka? kumpi? mika?
a) ...on nuorempi, Leena vai Jaana? b)...on maailman kaunein kaupunki?
c) ...on vanhin, Liisa, Leena vai Jaana? d) ...on viikon hauskin paiva?
e) ...on suurempi, Helsinki vai Lontoo? f) ...on paras vuodenaika?
4. Ask questions like Mika on maailman/Suomen vanhin kaupunki?
Use these phrases:
a) pitkajoki 'long river' b) syvajarvi 'deep lake' c) korkea vuori 'high mountain'
d) rikas valtio 'rich state' e) suuri elain 'big animal' f) kylma paikka 'cold place'
5. Miltii sc maistuu?
Make up sentences using the following words:
ruoka - hyva -> Ruoka maistuu hyvalta.
a) piima - paha b) suklaa - makea c) soppa - suolainen d) tama viini - omituinen
162

35
Menen syomaan. Tule
mukaan!
En ehdi.
I'm going to eat. Come
along!
I don't have enough time.
- Mihin sina menet?
- Menen syomaan.
- Mihin?
- Kiinalaiseen ravintolaan. Siella on hyvaa ruokaa. Tule mukaan!
- Minulla ei ole nalka. Ehkajoku toinen kerta.
- Mihin sina menet?
- Diskoon tanssimaan.
-Pida hauskaa!
-Tule mukaan!
- Enjaksa. Olen hirvean vasynyt. Menen kotiin nukkumaan.
- Mennaan pelaamaan biljardia!
- Mina en osaa pelata biljardia.
- Etko? Se on ihan helppoa.
- En ikina opi pelaamaan biljardia.
- Kylla opit! Mina opetan.
- Missa te olitte eilen?
- Syomassa.
-Ai! Missa?
- Uudessa italialaisessa ravintolassa Kalevankadulla.
- Soitin sinulle eilen, mutta et ollut kotona.
- Olin koko paivan kirjastossa lukemassa. Mita asiaa sinulla oli?
- Ei mitaan erikoista. Halusin vain jutella.
ehtia (1)
pitaa (1) hauskaa
jaksaa (1)
neg + ikina
opettaa (1)
Mita asiaa sinulla on?
Ei mitaan erikoista.
erikoinen
to have (enough) time
to hava fun, to have a good time
to have the energy, the strength
never
to teach
What do you want?
Nothing special.
special
163

"Syomaan, syomassa" forms of the verbs r
To go somewhere in order to do something is expressed with a special construction. The
first (main) verb is in the personal form and the second verb is in maan, maan -form. '
I
When you want to say where you were and what were you doing the second verb is in j
massa, massa -form. I
Menen ravintolaan syomaan. I'll go to a restaurant to eat. ]
Olin ravintolassa syomassa. I was in a restaurant eating.
Menen kirjastoon lukemaan. I'll go to a library to read.
Olin kirjastossa lukemassa. I was at the library reading.
Take away the personal ending of the 3rd person plural and add maan, maan or
massa, massa.
he syo-vat he luke-vat
syomaan lukemaan Menen syomaan. Menen lukemaan.
syomassa lukemassa Olin syomassa. Olin lukemassa.
Compare these questions and these answers:
Mita sina teet nyt? What are you doing now?
Mina syon. I am eating.
Mihin sina menet? Where are you going to?
Menen syomaan. I am going to eat.
Missa sina olit? Where were you?
Olin syomassa. I was eating.
The Finnish olla syomassa expression is far less frequent than the English present or
past continuous (to be doing something).
She is studying Finnish. Han opiskelee suomea.
She was studying all day. Han opiskeli koko paivan.
She is making food. Han tekee ruokaa.
She is in the kitchen making food. Han on keittiossa tekemassa ruokaa.
I was outside walking. Olin ulkona kavelemassa.
164

menna, lahtea, tulla, oppia + maan, maan
i. The
form Menen syomaan.
Menen kauppaan ostamaan olutta.
b is in Menen nukkumaan.
Lahdetko diskoon tanssimaan?
Tuletko pelaamaan tennista?
En ikina opi pelaamaan biljardia.
olla, kayda, istua + massa, massa
Olin syomassa.
Olin Liisan kanssa uimassa.
Kayn kaupassa ostamassa ruokaa.
Istuin kirjastossa lukemassa.
1. Mihin sina menet?
disko - tanssia -» Menen diskoon tanssimaan.
a) ravintola - syoda b) kahvila -juoda kahvia c) kirjasto - lukea lehtia
d) koti - nukkua e) kauppa - ostaa ruokaa
2. Missa sina olit?
disko - tanssia -> Olin diskossa tanssimassa.
a) ravintola - syoda b) uimahalli - uida c) pubi - pelata biljardia
d) kahvila -juoda teeta e) kioski - ostaa tupakkaa ja purkkaa.
3. Mita sina teet?
syoda -> Mina syon.
a) katsoa televisiota b) lukea lehtea c) opiskella historiaa d) pelata biljardia
e) tehda tyota
: or 4. Translate into Finnish:
a) I am going home now. b) I am going home to sleep, c) I am going to a
library to study, d) I was in a library studying, e) We are going swimming.
f) We were swimming, g) I am going to the market to buy some fish.
h) I'm going out to have fun.
5. Let's go and do something!
ravintola - syoda -> Mennaan ravintolaan syomaan!
a) disko - tanssia b) kahvila -juoda jotakin c) asema - ostaa liput d) kirjasto - lukea
e) puisto - kavella" f) konsertti - kuunnella musiikkia g) koti - katsella televisiota
h) pubi - laulaa karaokea
165

36
Ottakaa lisaa kahvia!
Ei kiitos. Meidan
taytyy lahtea.
Please, have some more coffee!
No thank you. We have
to go.
- Olkaa hyva ja ottakaa lisaa kahvia ja kakkua!
- Voi ei kiitos. Kakku oli kylla oikein hyvaa,
mutta valitettavasti meidan taytyy nyt lahtea.
- No hyvanen aika! Miksi nain aikaisin?
- Huomenna on tyopaiva.
- Hei tulkaa meille huomenna!
- Kiitos kutsusta. Mihin aikaan?
- Tulkaa joskus illalla, vaikka kello seitseman!
- Joo kiitos, me tullaan. Onko jotain erikoista?
- No, minulla on syntymapaiva. Mutta alkaa tuoko Iahjoja!
- Tassa on lisaa viinia, olkaa hyva!
- No jos viela yksi lasi, kiitos. Mutta kylla meidan kohta taytyy lahtea kotiin.
-Alkaa nyt viela menko! Ilta on viela nuori ja viinia riittaa.
- Lapset! Ruoka on valmista. Tulkaa syomaan! Mutta peskaa kadet ensin!
- Mita ruokaa?
■ Maksalaatikkoa.
•YAK!!!
• Anteeksi, voisitteko sanoa, missa on lahin posti?
- Menkaa ensin suoraan eteenpain ja kaantykaa sitten oikealle,
Snellmaninkadulle. Posti on ensimmainen talo vasemmalla.
- Suoraan eteenpain ja sitten oikealle. Kiitos!
kylla
hyvanen aika!
syntymapaiva
kohta
(here:) really, indeed
oh dear!
for goodness sakel
birthday
soon, shortly
viela yksi lasi
riittaa
valmis
maksalaatikko
kaantya (1)
one more glass
to be enough
ready
liver casserole
to turn to
166

I The formal and plural imperative
Take away the infinitive marker of the verb and add kaa, kaa.
otta-a
ottakaa
nukku-a
nukkukaa
juo-da
juokaa
tul-la
tulkaa
pes-ta
peskaa
avat-a
avatkaa
Ottakaa kahvia, olkaa hyva! Nukkukaa hyvin! Juokaa lisaa kahvia! Tulkaa meille
huomenna! Kysykaa toimistosta! Maksakaa kassalle, olkaa hyva! Avatkaa ikkuna!
kaa, kaa -> ko, ko in the negative form.
The negative word is alkaa.
Puhukaa suomea!
Menkaa pois!
Alkaa puhuko englantia!
Alkaa menko pois!
Alkaa polttako tupakkaa taalla! Alkaa huutako!
Informal imperative, see p. 54.
Katsokaa tanne ja sanokaa hiiri\
1. What would you say if you wanted people
a) to come in b) to sit down c) to come over to your place d) to be quiet
e) to watch out f) not to be late g) not to go there h) not to disturb you
i) not to shout j) to have a good night's sleep
2. Ask a friend
a) to come to your place b) to have more coffee c) to phone you tomorrow
d) not to be late e) not to go yet
167

37.
Kuinka kauan olet
asunut taalla?
Kaksi kuukautta.
How long have you
been living here?
Two months.
Tunnetk
asunut i
Annelin
. mutta r
Vuosisa'
- Kauanko olet ollut taalla?
- Vain pari paivaa. Tulin tanne viime viikolla.
- Menen Tallinnaan ensi viikolla.
• Oletko kaynyt siella aikaisemmin?
• En. En ole koskaan kaynyt Tallinnassa.
■ Mina olen kaynyt Tallinnassa monta kertaa. Kavin siella viimeksi viime viikolla.
Tallinna on vanha keskiaikainen kaupunki. Hyvin kaunis ja mielenkiintoinen.
Oletko koskaan kaynyt saunassa?
■ Tottakai olen! Monta kertaa!
- Olen opiskellut koko paivan. Nyt
menen syomaan. Tuletko mukaan?
- En. Mina olen jo syonyt.
■ Mita teet illalla?
En tieda. En ole viela paattanyt.
Oletteko jo kayneet Suomenlinnassa?
Emme. Mika paikka se on?
Se on vanha historiallinen saari
Helsingin edustalla.
6 >
r. *\
IT
(
T//2#////////////////
■ Lahdetko hiihtamaan?
■ Mita?
■ Hiihtamaan. Etko ole koskaan hiihtanyt?
■ Luultavasti en. En tieda, mita se sana tarkoittaa.
Oletko kuullut, etta Pirjo ja Lasse ovat eronneet?
Ihanko totta? Voi hyvanen aika! Milloin?
olen
olet
on
olemm
olette
ovat
olen
olet
on
olemm
olette
ovat
aikaisemmin
viimeksi
keskiaikainen
paSttaa (1)
historiallinen
Helsingin edustalla
before; earlier
last time
medieval
to decide
historical
off (the shore of)
Helsinki
hiihtaa (1)
tarkoittaa (1)
erota (4)
Ihanko totta?
to ski
to mean
to divorce,
to separate
Really?
168

Tunnetko amerikkalaisen ystavani Johnin? Han tuli Suomeen viime vuonna. Han on
asunut taalla jo viisi kuukautta. Nyt Johnilla on suomalainen tyttoystava. John tapasi
Annelin kuukausi sitten ja rakastui heti. He ovat olleet yhdessa vasta vahan aikaa,
mutta he ovat jo kihloissa. \foitko kuvitella! Ensi kesana he aikovat menna naimisiin.
Vuosisadan romanssi!
kuukausi sitten
rakastua (1)
olla kihloissa
menna kihloihin
olla naimisissa
menna naimisiin
kuvitella (3)
a month ago
to fall in love (with}
to be engaged (to)
to get engaged (to)
to be married (to)
to get married (to)
id imagine
aikoa (1)
vuosisata
romanssi
naimisissa
naimaton
eronnut
leski
to be going to, to intend
century
romance
married
unmarried, single
divorced
widow(er)
John on kihloissa Annelin kanssa.
John menee naimisiin Annelin kanssa.
The perfect tense
The perfect tense is formed with the present tense of the verb olla. in the appropriate
personal form and the nut, nyt (neet in plural) form of the main verb (the same form is
used for the simple past negative form, see p. 144).
olen
olet
on
olemme
olette
ovat
olen
olet
on
olemme
olette
ovat
asu-a (1)
asunut
asunut
asunut
asuneet
asuneet
asuneet
syo-da (2)
syonyt
syonyt
syonyt
syoneet
syoneet
syoneet
I have lived
you have lived
he has lived
we have lived
you have lived
they have lived
opiskel-la (3)
olen opiskellut
olet opiskellut
on opiskellut
olemme opiskelleet
olette opiskelleet
ovat opiskelleet
Negative
en ole asunut
et ole asunut
ei ole asunut
emme ole asuneet
ette ole asuneet
eivat ole asuneet
tavat-a (4)
olen tavannut
olet tavannut
on tavannut
olemme tavanneet
olette tavanneet
ovat tavanneet
1. Translate into Finnish:
a) I have lived here in Finland for two weeks, b) I have been to a sauna many times.
c) Have you never been to Australia? d) I have studied a little Finnish.
e) John has only been with Anneli for a little while, f) Is John married to Anneli?
169

The perfect tense is very common and it is used for many purposes. Notice the THe p
differences between the simple past (the imperferct) and the perfect tense. T. .
past te
Simple past Perfect tense
asum
action over for good
and the exact time known
Olin eilen saunassa.
Olin Italiassa viime vuonna
Asuin Suomessa kaksi
viikkoa.
"olen asunut"
exact time not known
or stated
Olen kaynyt saunassa.
Olen ollut Italiassa monta kertaa.
Olen jo syonyt.
the action is still relevant,
has continued up until now
Olen asunut Suomessa kaksi
viikkoa.
olin
olit
oli
Soin aamulla
something has not happened yet,
but can still happen
En ole viela syonyt, mutta
kohta menen syomaan.
Olen asunut Suomessa jo kolme kuukautta. Olen kaynyt Amerikassa usein. Oletko jo
syonyt? Kuinka monta kertaa olet ollut Lapissa? Kuinka kauan olet opiskellut
suomea? En ole koskaan kaynyt Ahvenanmaalla. Eiko Tuulikki ole viela tullut?
Asuin Suomessa kaksi vuotta. Kavin Amerikassa viime vuonna. Tuulikki tuli meille
eilen.
2. Translate into Finnish:
a) How long have you lived in Finland? b) I've lived here for five months.
c) How long were you in Finland? d) I was there only two weeks, e) When did you come
here? f) Have you ever been to a sauna? g) What did you eat this morning?
h) I haven't eaten yet.
3. What have you never done, at least not so far?
hiihtaa -> En ole koskaan hiihtanyt.
a) syoda rapuja b) kayda Lapissa c) olla saunassa d) lentaa e) pelata biljardia
170

the The pluperfect tense
The pluperfect is formed the same way as the perfect tense, but the verb olla. is in the
past tense:
olin
olit
ch
opiskellut
opiskellut
opiskellut
Negative
en ollut
et ollut
ei ollut
opiskellut
opiskellut
opiskellut
olimme
olitte
olivat
opiskelleet
opiskelleet
opiskelleet
emme olleet
ette olleet
eivat olleet
opiskelleet
opiskelleet
opiskelleet
Olin opiskellut vahan suomea ennen kuin tulin tanne.
John oli ollut Suomessa nelja kuukautta. Sitten han tapasi Annelin.
- Mita olit kuullut Suomesta ennen kuin tulit tanne?
-En ollut kuullut Suomesta mitaan. Tai hetkinen. Joo! Olin kuullut, etta
Suomessa on aina kylma.
- Mina olin lukenut jotakin Suomen historiasta. Esimerkiksi sen, etta Suomesta
tuli itsenainen vuonna 1917. Mita sina tiedat Suomen historiasta nyt, kun olet
ollut taalla jo puoli vuotta?
-Noo...
itsenainen
Suomesta tuli itsenainen.
independent
Fin/and became independent
kuulla
lukea
Hetaa
+ sta, sta
Mita olit kuullut Suomesta?
Olin lukenut Suomesta.
Mita tiedat Suomen historiasta?
171

38
Hei! Muistatko minut?
Totta kai! Tapasin sinut
Lassen juhlissa.
Hi! Do you remember me?
Sure! I met you at Lasse's
party.
- Nain sinut eilen. Istuit kahvilassa jonkun miehen kanssa.
- No miksi et tullut sanomaan moi?
- Mina en tuntenut sita miesta.
- Holmo! Se oli tyokaveri.
- Jaaha. No ei se kylla siita nayttanyt!
- Hopohopo! Me juotiin kahvia ja puhuttiin tyoasioista.
- Arvaa kenet nain eilen!
- No kenet?
■ Mairen.
- Ai, mita Mairelle kuuluu?
■ En kysynyt. Maire ei nahnyt minua. Han kaveli kadulla jonkun kaverin kanssa.
- No mita siita?
- Se ei ollut Mairen poikaystava! He kavelivat kasi kadessa!
■ Jaa, no Mairella on siis uusi poikaystava...
■ Tiedatko, mita Kaukolle ja Marjatalle kuuluu?
- Oikein hyvaa. Tapasin heidat viime viikolla. He kutsuivat meidat heille ensi
perjantaina.
■ Hauskaa! Mihin aikaan?
joku mies
jonkun miehen
kanssa
holmo
hopohopfi
tyoasiat
arvata (4)
a/some man
with some man
silly, stupid
nonsense, rubbish
work matters, business
to guess
Mita Mairelle kuuluu?
mita siita?
kasi kadessa
How is Maire?
Whafs new with
Maire?
what of it? so what?
hand in hand;
holding hands
tuntea (1) to know (personally), to recognize
tietaa (1) to know (the answer), have a certain knowledge
- Tunnetko Mairen uuden poikaystavan?
- En tunne. En ole koskaan tavannut hanta.
- Tiedatko kuka on Mairen uusi poikaystava?
- Tiedan kuka han on, mutta en tunne hanta. En ole koskaan tavannut hanta.
172

The object forms of the personal pronouns and the question pronoun kuka
kenet?
rainut
sinut
hanet
meidat
teidat
heidat
Kenet sina nait?
Muistatko minut?
Nain sinut eilen.
Tunnetko hanet?
Han tunsi meidat.
Nain teidat eilen.
Kutsuin heidat.
Whom did you see?
Do you remember me?
I saw you yesterday.
Do you know him/her?
He knew us.
I saw you yesterday.
I invited them.
These pronouns have no n-object, but when the sentence is in the negative form
or the verb requires a partitive object (see p. 135) then these pronouns are in the
partitive.
keta? Keta sina rakastat?
minua Etko muista minua?
sinua Rakastan sinua.
hanta En tunne hanta.
meita Odottakaa meita!
teita Voinko auttaa teita?
heita Ala hairitse heita!
Past tense of "mennaan" form = passive voice (see p. 117)
taan, taan
ttiin
daan, daan i tiin
laan, laan > -> tiin
naan, naan J tiin
(s)taan, (s)taan -> (s)tiin
Present
puhutaan
tavataan
tarvitaan
juodaan
opiskellaan
mennaan
noustaan
Past
puhuttiin
tavattiin
tarvittiin
juotiin
opiskeltiin
mentiin
noustiin
Me juotiin kahvia ja puhuttiin tyoasioista.
Tama tehtiin eilen. Milloin lasku maksettiin. (passive)
Negative
ttiin -> ttu, tty
puhuttiin
kysyttiin
ei puhuttu
ei kysytty
tiin -> tu, ty
juotiin
kaveltiin
mentiin
eijuotu
ei kavelty
ei menty
Me ei juotu mitaan.
Meita ei hairitty. Laskua ei maksettu. (passive)
173

1. Kenet sina tapasit?
a) han b) he c) Maire d) Kalevi e) hyva ystava
2. Translate into Finnish:
a) Do you remember me? b) Do I know you? c) I saw him yesterday, d) I'll meet you at
the station at 6 o'clock, e) I invited them to our place, f) I saw you and Martti yesterday,
g) I did not meet him yesterday, h) Don't you know them? i) I love you.
j) Wait for me! k) I'll help you.
3) Change these sentences into the present tense:
Me juotiin kahvia. -> Me juodaan kahvia.
a) Me otettiin kahvia. b) Me puhuttiin vain suomea. c) Me tehtiin pitsaa.
d) Me opiskeltiin suomea. e) Myytiinko siella oluttakin? f) Hairittiinko teita?
g) Suomea ei puhuttu.
174

39
Saanko kysya jotakin? May I ask something?
Kysy pois! Ask away!
- No hei! Kuka sina olet? Minkamaalainen sina olet? Miksi sina olet Suomessa?
Kuinka kauan olet ollut taalla? Milloin menet takaisin kotiin? Mita sina tykkaat
suomalaisista? Missa sina asut nyt? Mika sinun puhelinnumero on? Mita sina
teet huomenna, voisimmeko me tavata jossakin?
-No heipa hei! Hm... Monta kysymysta! Saisinko mina kysya sinulta jotakin?
- Joo, totta kai! Antaa tulla! Kysy pois! Mita haluat tietaa?
- Mista sina olet kotoisin? Mita sina teet, oletko tyossa vai opiskeletko jotakin?
Kuinka vanha sina olet? Millainen perhe sinulla on? Kuinka paljon sina ansaitset
kuussa? Missa kuussa sina olet syntynyt? Milla kadulla sina asut? Mita kello on?
Ja miksi sina olet niin utelias???
-Ah, noh... Sori nyt vaan. Ala suutu. Minusta olisi kiva tutustua sinuun.
Aloitetaanko alusta? Mina olen Pauli, Helsingista, moi!
- Hei! Mina olen Valorie, Amerikasta.
Kysy pois!
Antaa tulla 1
jossakin
utelias
Ask away! Go ahead!
Go ahead! Shoot!
somewhere
curious, nosey
suuttua (1)
aloittaa (1)
alku, alusta
to get angry |
to start, to begin 1
beginning, 1
from the beginning |
- Milloin Suomesta tuli itsenainen valtio?
-Vuonna 1917, eiko niin?
- Kylla. Suomen itsenaisyyspaiva on kuudes joulukuuta.
-Tiesitko, etta Turku on Suomen entinen paakaupunki?
-Ai jaa. Milloin Helsingista tuli Suomen paakaupunki?
- Mika sinusta tulee isona?
- En tieda viela. Toivottavasti minusta tulee itsenainen, tyytyvainen, onnellinen
ja mukava ihrninen.
-Minusta tulee opettaja.
itsenaisyyspaiva
isona
tyytyvainen
onnellinen
independence day
when you are big/when you grow up
contented, satisfied
happy
sta, sta + tulla (3)
Suomesta tuli itsenainen.
Minusta tulee opettaja.
to become something
Finland became independant.
I will be a teacher.
175

kuka?
keta
kenen
kenet
kenelle
kenella
kenelta
ketka (pi.)
mika?
mita
minka
mihin
missa
mista
milla
mitka (pi.)
Kuka sina olet?
Keta sina rakastat?
Kenen kirja tama on?
Kenet sina tapasit eilen?
Kenelle sina soitat?
Kenella on auto?
Kenelta voin lainata rahaa?
Ketka puhuvat saamea?
Mika sinun osoite on?
Mita sina teet?
Minka maan paakaupunki on Helsinki?
Mihin sina menet illalla?
Missa sina asut?
Mista sina tulet?
Milla sina tulit tanne?
Mitka ovat Suomen naapurimaat?
1. What is the right form of the question word kuka?
a) ...han on? Han on Kalevi. b) ...sina odotat? Odotan Kalevia.
c) ...sina soitat? Soitan Kaleville. d) ...sina nait eilen? Nain Kalevin.
e) ...tama kirja on? Se on Kalevin. f) ...puhuvat kiinaa? Kiinalaiset puhuvat kiinaa.
2. What could be the question word?
a) Mina olen Markku. ...sina olet? b) Mina asun Vantaalla. ...sina asut?
c) Olen suomalainen. ...sina olet? d) Puhun englantia. ...sina puhut?
e) Olen Helsingista. ...sina olet? f) Menen pubiin. ...sina menet?
g) Mina tykkaan suklaasta. ...sina tykkaat?
Lisaa kysymyksia:
Milloin? Koska?
Mihin aikaan?
Milloin/Koska tulit Suomeen?
Koska juna lahtee?
Mihin aikaan tavataan?
Miksi?
Miksi olet Suomessa?
Miksi sina olet aina myohassa?
Miten? Kuinka?
Milla tavalla?
Miten/Kuinka se sanotaan suomeksi?
Kuinka hyvin han puhuu suomea?
Miten mina paasen sinne? Bussillako?
Milla tavalla hernesoppaa tehdaan?
176

Kuinka monta? Montako?
Kuinka kalian? Kauanko?
Kuinka paljon? Paljonko?
Mita?
Millainen? Minkalainen?
Kumpi?
- Minkamaalainen sina olet?
- Olen saksalainen.
- Minkavarinen tomaatti on?
-Tavallisesti punainen.
3. Fill in these dialogues with suitable question words:
a) - ...sina olet nyt Suomessa?
- Koska mina opiskelen taalla.
- ...sina opiskelet?
- Venajan kielta ja kirjallisuutta..
- ...sina opiskelet?
- Helsingin yliopistossa.
b) - Hei, me mennaan illalla pubiin. Tule mukaan!
- ...pubiin te menette?
- Vanhaan Tuoppiin.
- ...te menette sinne?
- Me tavataan pubissa kello seitseman.
c) - ...ilma siella on?
- Ikava. Sataa ja tuulee.
d) - ...maksalaatikko on?
- Pahaa. Mina en tykkaa maksalaatikosta.
e) - ...sina syot?
- Hernesoppaa.
- ...se maistuu?
- Noo, ihan hyvalta.
Kuinka monta asukasta Suomessa on?
Montako kertaa olet ollut Suomessa?
Kuinka kauan olet ollut Suomessa?
Kauanko matka kestaa?
Kuinka paljon/Paljonko bussilippu maksaa?
Mita/Paljonko kello on?
Millainen ilma ulkona on?
Minkalainen ihminen sina olet?
Kumpi on vanhempi, Liisa vai Leena?
Kumpi on halvempaa, olut vai viini?

4. Now you be curious! Nyt sina saat olla utelias!
You meet a person for the first time. Find out as many things about him/her as you can
think of, e.g. name, nationality, age, reason for being in Finland, knowledge of
languages, hobbies, family relations, living conditions, favourite food and drink...
5. Here are twelve questions about Finland for you to read or listen to.
Do you know the answers?
What would you like to know about Finland?
1. Kuka on Suomen presidents?
2. Kuinka monta asukasta Suomessa on?
3. Milla kadulla Helsingin yliopisto on?
4. Milloin on juhannus?
5. Ketka puhuvat saamea?
6. Mitka ovat Suomen viralliset kielet?
7. Missa kuussa on joulu? .
8. Mika on Suomen vanhin kaupunki?
9. Milloin Helsingista tuli Suomen paakaupunki?
10. Mina vuonna Suomesta tuli itsenainen?
11. Mitka ovat Suomen naapurimaat?
12. Missa joulupukki asuu?
scanned by <ECvin
178

40
Onks Ellu sun broidi? Onko Ellu sinun veljesi?
Ei, se on mun systeri Ei. Han on minun siskoni.
- Sa puhut suomee hirvee hyvi!
- No kiitos, mutta en hirvean hyvin. Joskus ma en ymmarra mita ihmiset sanovat.
- Nii-i. Ihmiset puhuu vaha eri taval ku kirjois. Tunnet sa slangisanoi?
- Joo vahan. Ma tiedan, etta frendi on ystava ja bileet on juhlat ja duuni
on tyoja...
-No tiedat sa mita tarkottaa futis tai bisse tai rooki tai...? ,
The spoken language (colloquial and dialect) may at first sound quite strange as the
words are pronounced differently from standard Finnish.
It means shortening the endings, cutting a letter or two out of a word, making vowel
combinations into one long vowel - basically making the pronunciation
(phonetically) easier.
Some of the words differ from the standard Finnish.
suomee
hirvee hyvi
eri taval
slangisanoi
futis
bisse
rooki
suomea
hirvean hyvin
eri tavalla
slangisanoja
jalkapallo
olut
tupakka, savuke
Finnish
terribly well
■iha different way
slang words
football
beer
cigarette
Here are some people from Helsinki having a conversation.
Can you understand what they are saying?
-Timppa on hyva tyyppi. Tunnet sa sen?
- No, oon ma sen tavannu yhen kerran. Mist sa sen tunnet?
-Ma oon tuntenu Timpan aina. Se on kiva kundi, mun bestis.
- Mitas meinaat teha tanaa?
- En kai mitaa. Mita sa?
- Must ois kiva lahtee leffaan. Lahe saki!
- Voisimma lahteeki.
- No tavataanks assalla kuuden mais? Katotaa sit mihin mennaa.
-Okei. Assalla I
- No terve Heidi! Muistat sa mut? Ma oon Eikka. Tavattiin viime viikol Ellulla.
-Joo moi! Kyi ma sut muistan. Mitas sulle kuuluu?
-Kauheesti duunii!
-No voi. Ota ny iisisti. Oli kiva naha mut mun tarttee lahtee. Nahaa joskus.
- Mut hei, voinks ma soittaa sulle?
-Joo, soitellaa! Moi moi!
179

Slang words (in the Helsinki region) used particularly by young people may sound
strange, even though many of them come from English.
Slang changes and goes out of date, sometimes very quickly.
However, some slang words have been in use for more than one generation. You already
know a few. Here's a few more:
Slang
bailut
bestis
bileet
boksi
broidi
bandi
dokata (4)
faija
fillari
frendi
futismatsi
fyrkka
hima
homma
jade
jatski
kalja
kundi
kamppis
kamppa
olla kannissa
lenkkarit
mutsi
punkku
rafla
relata (4)
rotsi
rookata (4)
stendari
stidi
systeri
sytkari
telkkari
tuhkis
tyyppi
veke
ventata (4)
yrjota (4)
Standard Finnish
juhlat
paras ystava
juhlat
aski; asunto
veli
yhtye
juoda (2) alkoholia
isa
polkupyora
ystava
jalkapallo-ottelu
raha
koti
tyo; asia
jaatelo
jaatelo
olut
mies, poika
huonetoveri
asunto
olla humalassa
lenkkitossut
aiti
punaviini
ravintola
rentoutua (1)
takki
tupakoida (2)
(tupakan)sytytin
tulitikku
sisko
(tupakan)sytytin
televisio
tuhkakuppi
ihminen
pois
odottaa (1)
oksentaa (1)
you know any more? Collect your own list of slang words
English
party
best friend
party
box; flat
brother
(music) band
to drink alcohol
father
bicycle
friend
foot ball match
money
home
job; thing
ice cream
ice cream
beer
guy, boy
room mate
flat
to be drunk
sneakers
mother
red wine
restaurant
to relax
coat
to smoke cigarettes
(cigarette) lighter
match stick
sister
(cigarette) lighter
television
ashtray
person
away
to wait
to vomit
Do
180

Many places in Helsinki (well known, central or otherwise important) have a special
nickname known by everyone living in Helsinki:
stadi Helsinki (the centre of)
Hesa Helsinki
Espa Esplanadi
Aleksi Aleksanterinkatu
Assa Helsingin rautatieasema
Stokka tavaratalo Stockmann
Ma meen stadiin.
Lissu asuu nyt Hesassa.
Kahvila on Espalla.
Tavataanks Aleksilla?
Ma meen Assalle.
Ostit sa ton Stokkalta?
Do you know any more?
Many first names have a commonly used pet name:
Female names Male names
Elina -»
Inkeri
Kirsti
Leena
Liisa
Maija
Marjatta
Seija
Ellu
Inkku
Kikka
Lennu
Lissu
Maikki
Jatta
Seikku
Eino -»
Erkki
Heikki
Jaakko
Martti
Matti
Pentti
Timo
Eikka
Eki
Hessu
Jaska
Mara
Masa
Pena
Timppa
What are the pet names of your Finnish friends?
- Voi jukra! Sa oot taas myohassa!
-Ala viitsi kiroilla! Sori vaan, mut mun piti kayda pankissa.
- Joo joo! Voi hitsi etta ma oon kyllastyny suhun! Sa oot aina myohassa!
- Ostit sa maitoo?
- Voi juku! Ma unohdin.
-Hitto!Taas!
-Masa moi! Oot sa kuullu et Josu ja Pasi on menny kihloihin?
-Ala perhana! Hieno homma! Milloin?
- Me mennaan lomalle Italiaan!
-Ala nyt. Hitsi ku kivaa! Millon te meette?
kirosana
jukra I juku I
hitsi! hittol
perhana I
swear word
Gee l Damn! Darn/
181

Swear words are an essential part of any spoken language. There are many of them in
Finnish, too, ranging from very mild to right down obscene.
The mild swear words in the dialogues above are safe to use when you're a bit annoyed,
or on the other hand, excited or impressed with something.
Strong swear words, called the four-letter-words in English, are often five-letter- words
in Finnish. I will not give you examples here. You will learn them by listening to
teenagers who use these words quite casually and in a matter-of-fact way. The words
seem to have lost their original meaning.
However, I do not recommend that you use them unless you are absolutely sure they fit
in the situation!
of this book, but hopefully not the end of your Finnish studies!
By now I'm sure you can survive in Finnish. Remember: the more you use the
language the more fluent you'll become.
If, however, you'd like to learn more about the structure of Finnish and study it more
systematically, attend a language course. Universities and other institutions all over
Finland - and indeed in many foreign countries offer a variety of language courses.
There are also a number of good reference and text books available. These have been
designed specifically with the foreign student in mind.
Hyvaajatkoa!
182

KEY TO THE EXERCISES
In most cases only one correct answer is given although sometimes there may be other
equally suitable solutions as well.
Sometimes an obvious alternative word or phrase is marked with a stroke:
Puhutko/Puhutteko suomea? Do you speak Finnish?
Katselen/Katson televisiota. I'm watching television.
The word or ending which is not necessary but can be used is given in brackets:
Vaino on kuusi vuotta (vanha). Vaino is six years (old).
(Mina) menen kotiin. I'm going home.
Liisa on minun ystava(ni). liisa is my friend.
Some of the exercises have no set answer. Rather, the answer depends on your own
opinion of the circumstances at the time.
If you are uncertain about the solutions, read the lesson again to make sure you can
express things correctly.
Introduction
1. radio, television, fax(machine), video, coffee, tea, wine, cider, whisky, tobacco/cigarette,
tomato, melon, banana, olive, professor. Minister (of State), tourist, car, bus, metro/
underground, taxi; in a museum/hotel/thearre/pub
2. bussi, auto, hotelli, museo, teatteri, posti(toimisto), pankki, pubi, puhelin, kirja, kirjasto,
sana, sanakirja, tietokone
5. a) banaani b) tee c) lamppu d) paperi e) kamera f) filmi g) viisumi h) Espoo i) konsertti
6. a) yellow b) red c) green d) grey e) blue
7. a) Hei!/Paivaa! b) Mina olen... c) Nakemiin!/Hei hei! d) Kiitos. e) Mina en puhu suomea.
f) Anteeksi, en ymmarra. g) Kylla!/Joo! h) Apua!
9. a) 1-5-7-3-6-8-9-2-4-10-12-20-34
10. (Tanaan on maanantai.) a) Huomenna on tiistai. b) Ylihuomenna on keskiviikko. c) Eilen
oli sunnuntai. d) Toissapaivana oli lauantai.
Kappale 1
1. a) (Hyvaa) huomenta! b) (Hyvaa) iltaa! c) Hyvaa yota! d) Hei!/Moi!/Terve!
2. a) Ole hyva! b) Olkaa hyva!
3. Olkaa hyva!
4. a) Kiitos hyvaa. (Enta sinulle?) b) Kiitos samoin. c) Ei se mitaan. d) Kiitos samoin. / Kiitos.
Sina myos.
5. a) KyllS kiitos. b) Ei kiitos.
6. a) aamulla b) yolla c) paivalla d) joulukuussa
183

Kappale 2
1. a) Mina olen... Tassa on / Han on b) hyva ystavani / minun hyva ystava... c) veljeni...
d) siskoni... e) vaimoni... f) mieheni... g) poikani... Han on kuusi vuotta (vanha). h) tyttareni...
Han on kaksi vuotta (vanha). i) opettajani professori...
2. a) Minister (of State) b) Prime Minister c) Lecturer/Lector d) bus driver/conductor e) Doctor
of Philosophy (PhD) f) pianist
3. a-3, b-5, c-2, d-1, e-4, f-7, g-6
4. a) olen b) on c) olemme d) ovat e) on f) olet g) olette h) on i) on j) ovat
5. a) han b) he c) mina d) sina e) me f) te
6. a) Tama kirja on minun. b) Se on minun kirja(ni). c) Tama on sinun. d) Tama on sinun
kirja(si) e) Tuo auto on hanen. f) Se on hanen auto(nsa). g) Ne ovat meidan. h) Tama on
meidan hotelli(mme). i) R. on heidan poika(nsa).
7. The questions are a) What is your name? b) Who are you? c) What is your address and
telephone number?
Kappale 3
2. The questions are: a) What is your nationality? b) Where are you from? c) What is your
home country? d) What is the capital (city) of your home rountry?
3. a) Ranska b) Japani c) Espanja d) Hollanti e) Tanska f) Italia g) Saksa
4. a) M. on suomalainen. Han on Suomesta. b) O. on venalainen. Han on Venajalta. c) M. on
kreikkalainen. Han on Kreikasta. d) G. on englantilainen. Han on Englannista. e) Mina olen
Pohjois-ltaliasta.
Kappale 4
2. a) Han puhuu ruotsia. b) ...venajaa c) ...kreikkaa d) ...japania e) ...turkkia f) He puhuvat
espanjaa. g) ...englantia
3. a) saksalainen b) norjalainen c) islantilainen d) hollantilainen e) kreikkalainen
f) suomalainen g) tanskalainen h) ruotsalainen i) venalainen
4. a) puhun b) puhuvat c) puhuu d) puhut e) puhumme f) puhutte
5. a) Hello! I'm K.K. I live in Northern Finland. I'm a teacher. I work at a school, b) Hi! This is
my good friend B. He is an English musician. He plays guitar, c) Hello! Nice to meet you. I'm
K.L. I come from Helsinki but now 1 live in Porvoo. d) Hi! I'm J. I'm from Kouvola but now I
live in Helsinki, on Hameentie.
6. a) (mina) nauran b) katson c) sanon d) asun e) maksan f) istun g) seison h) laulan
7. a) kysytte, kysyt, kysyy b) sanovat, sanot c) ostat, ostaa d) maksaa, maksan, maksaa
e) asumme, asuu, asut
8. a) mika b) mita c) mika d) mika e) mita f) mita g) mita h) mika
Kappale 5
1. a) (Anteeksi) puhutko (sina) englantia? b) Puhutteko te englantia?
2. a) Anteeksi, (mina) en puhu suomea. b) Han ei puhu suomea oikein hyvin. c) (Mina) olen
englantilainen. (Mina) puhun vain vahan suomea. d) Totta kai mina puhun englantia oikein
hyvin. Mina olen Englannista.
3. a) en b) ei c) emme d) et e) ette f) eivat g) ei h) eivat
4. a) En. b) Ei. c) Emme. d) Ei.
5. a) Puhutko (sina) / Puhutteko (te) englantia? b) Onko han Suomesta? c) Ovatko he
Irlannista? d) Maksaako tama kirja 15 markkaa? e) Maksatko (sina) / Maksatteko (te)?
f) Tanssitko (sina) / Tanssitteko (te)? g) Asuvatko he Helsingissa? h) Katsotko (sina)/ Katsotteko
(te) televisiota illalla?
184

6. a) Etko sina ole suomalainen? b) Eivatko he ole kotona? c) Eiko tama ole kirjasto? d) Etko
sina puhu suomea? e) Han on englantilainen, eiko niin? f) Tanaan on keskiviikko, eiko niin?
7. a) I wonder whether C speaks Spanish / Do you think C speaks Spanish b) Of course. She is
Chilean, c) 1 wonder whether this is a good hotel, d) I think so. e) (S)he is German, isn't (s)he?
f) I don't think so. Or maybe. I'm not sure.
8. a) Eiko tanaan ole tiistai? b) Tanaan on keskiviikko, eiko niin? c) Etteko te ole Italiasta?
d) Etko sina puhu englantia?
Kappale 6
1. a) Mina en tupakoi mutta J. tupakoi. b) Sina et saa tupakoida taalla. Saanko kysya jotakin?
Mina saan rahaa. c) He voivat tulla huomenna. Voitko syoda lihaa? Mina en voi syoda lihaa.
Vfoimmeko tupakoida/polttaa? d) Mina tuon viinia. He tuovat ruokaa. e) Han myy viinia.
Myytteko te kahvia? f) Mita sina teet /te teette? Teen pitsaa. Han ei tee ruokaa. g) Mina en nae
mitaan. h) Mita sina syot/ te syotte aamulla? Mina en syo mitaan aamulla.
2. a) syon b) juo c) juomme d) juovat e) syotteko f) juot g) syotko h) syot
3. a) saan b) saa c) voi d) voi e) saanko
Kappale 7
1. a) tulen, tuleeko b) katselevat, katsele c) kuuntelemme, kuunteletteko d) nouset, nouse
e) juoksen, juokse f) menee, mene
2. a) tulen b) katselen c) opiskelen d) kuuntelen e) nousen f) menen g) kavelen h) pesen
3. a) Han menee suihkuun, pesee hampaat ja panee vaatteet paalle. b) Han juo kahvia tai teeta
ja syo jogurttia, tomaattia ja banaania. c) Han kuuntelee radiota. d) Ei. Han kavelee tyohon.
4. a) Merja on tytto.) b) Ei. Han on espoolainen/Espoosta. c) Ei. Han opiskelee/ on opiskelija.
d) Matematiikkaa. e) Helsingin yliopistossa. f) Han menee ulos ystavien kanssa. g) Koska han
on suomalainen.
5. a-5, b-3, c-1, d-2, e-6, f-4
6. a) I don't drink coffee, b) Do you eat meat? c) What are you studying? d) Are you working
or are you studying? e) I'll come tomorrow, f) What are you asking? g) I'll think about the
matter, h) I'm listening to the music.
8. a) Menetko sina kotiin? b) Han menee tyohon. c) Mina tulen illalla. d) Me tulemme
huomenna. e) Mina panen vaatteet paalle.
Kappale 8
1. a) istun b) puhun c) syon d) tuon e) tulen f) kiroilen g) panen h) pesen i) juoksen j) teen
k) ajattelen 1) kuuntelen
2. a) Mene pois! b) Istu (ole hyva)! c) Puhu hitaasti! d) Pese kadet! e) Tule huomenna! f) Varol
g) Ajattele! h) Kuuntele! i) Ala puhu englantia! j) Opiskele suomea! k) Ala juokse! 1) Tuo viinia!
m) Lopeta! n) Ala kiroile!
3. The screen says a) Please, insert your card, b) Enter your secret number, c) Make your
selection, d) Wait a moment, e) Take your card, f) Take your money and your receipt, g) Thank
you for calling. Welcome back.
Kappale 9
2. a) kukkakauppa b) suutari c) kampaamo/parturi d) bussipysakki/linja-autoasema
e) taksiasema f) (rautatie)asema g) apteekki
185

4. a) MannerheiminKella b) Etela-Esplanadilla c) Pohjois-Esplanadilla d) Aleksanterinkadulla/
Mikonkadulla e) Aleksanterinkadulla f) Etela-Esplanadilla g) Yliopistonkadulla
5. This is your route: hotelli - kirjakauppa - satama - tori - kahvila - pankki - posti(toimisto)
- tavaratalo - hotelli - ravintola
Kappa le 10
2. a) painava b) hiljainen c) lihava d) pitka e) kallis f) rikas g) tumma h) uusi i) pieni
j) puhelias k) halpa
4. lima on kylma. b) Tanaan sataa. c) Aurinko paistaa. d) Tuulee. e) Paiva on pilvinen.
5. a-3, b-5, c-6, d-1, e-2, f-4
Kappale 11
1. a) kahdeksantoista b) kaksikymmentayhdeksan c) sataneljakymmenta d) kaksisataayhdek-
sankymmentaseitseman e) tuhatyhdeksansataayhdeksankymmentakahdeksan f) kolmesataa-
tuhatta g) neljasataakahdeksankymmentayhdeksantuhatta viisisataaseitsemankymmenta-
kuusi
2. a) viisi markkaa neljakymmenta pennia b) kolmekymmentakaksi markkaa
c) kaksisataaseitsemankymmentaviisi markkaa d) kolmekymmentakahdeksan markkaa
e) yhdeksan markkaa f) yksitoista markkaa viisikymmenta pennia g) markka viisikymmenta
h) sataviisitoistatuhatta kuusisataa markkaa
4. 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 20, 30, 40, 70, 80, 90
5. a) Kuinka monta tomaattia? b) Kaksi paivaa. c) Kuppi kahvia, kiitos. d) Yksi ja puoli tuntia.
e) (Mina) rakastan jaateloa. f) (Mina) katselen/katson televisiota. g) Ajattele asiaa! h) Juon
kahvia ja teeta. i) Han puhuu englantia, saksaa, venajaaja arabiaa. j) Hyvaa huomenta!
k) Hauskaa viikonloppua!
6. Juon a) kylmaa vetta b) suomalaista olutta c) irlantilaista viskia d) kiinalaista teeta
e) ranskalaista viinia Sy6n f) tomaattia ja kurkkua g) jogurttia h) makkaraa i) pekonia
j) munakasta k) leipaa ja juustoa I) spagettia m) tuoretta kalaa n) kaksi hampurilaista
7. a) kaksi pienta kissaa b) kolme isoa poikaa c) viisi vanhaa naista d) monta uutta ystavaa
e) yksi rikas mies f) kaksi suurta huonetta g) kolme punaista taloa h) viisitoista eurooppa-
laista maata i) monta ulkomaalaista j) puoli tuntia k) pari viikkoa
9. c) Ville on kolmetoista vuotta (vanha) d) kaksi ja puoli vuotta e) kuusi kuukautta / puoli
vuotta
10. a) minulla b) meilla c) hanella d) teilla e) huonetta f) veli g) siskoa, veljea h) lasta, tytto,
poikaa
11.2 containers of joghurt, 3 litres of milk, one litre of butter milk, half a kilo of butter, 5 rolls,
a packet of bacon, 3 big (bottles) of Coca-Cola, one kilo of rice
Kappale 12
1. a) kymmenen aamulla b) kahdeksan illalla c) yksi paivalla d) yksi yolla e) viisitoista vaille
kaksitoista aamupaivalla - illalla f) puoli yhdeksan aamulla - illalla g) puoli kaksi yolla -
(ilta)paivalla h) viisi yli kaksitoista paivalla i) kaksikymmentaviisi yli seitseman illalla
j) kaksikymmentaviisi vaille kahdeksan illalla
2. Milloin? - Mihin aikaan? - Missa?
Kappale 13
1. a) mika b) mita c) mita d) mika e) millainen f) millainen g) millaista h) millaista
i) minkamaalaista j) minkamaalainen k) minkamaalainen 1) minkamaalaista
186

3. a) Millaista olut on? Onko se hyvaa? b) Millainen tama hotelli on? Onko se kallis? c) Onko
tama sanakirja hyva? d) Onko tama viini hyvaa? e) Tama ei ole kahvia! Tama on ruskeaa
vetta! f) Mika tuo rakennus on? Onko se museo? g) Tama ruoka on oikein mielenkiintoista.
Mita se on?
Kappale 14
1. a) Tuoppi olutta, kiitos. b) Kaksi (kuppia) teeta, kiitos. c) Kuppi kahvia. d) Pullo punaviinia.
e) Lasi vetta. f) Kaksi juustosampylaa. g) Kaksi kokista/Coca-Colaa. h) Aski tupakkaa.
i) Ruokalista. j) Lasku.
2. leipaa, kaksi litraa maitoa, kaksi desia kermaa, puoli kiloa voita, paketti teeta,
kaksisataaviisikymmenta grammaa juustoa, kolme tomaattia, kilo jauhelihaa, kolme
porsaankyljysta, kolme pulloa kokista/Coca-Colaa, kaksi tikkuaskia, pussi karkkia, suklaata
3. a) Kayko luottokortti?/Voinko maksaa luottokortilla? b) Muovikassi, kiitos. c) Ei muuta,
kiitos. d) Ei. - On.
Kappale 16
1. a) voinko b) osaatko c) voi d) voitteko e) osaan f) soittaa g) pelaavat h) pelata i) soittavatko
j) soittavat k) soittaa 1) pelaatko
2. a) haluan b) heraa c) pelaamme d) asuu e) hairitse f) kysyy g) vastaan h) osaan i) soittavat
j) tarvitsemme
3. a) tarvitsetko b) haluaa c) hairitsette d) tekee e) heraat f) pelaavat g) nousee
4. a) ei halua b) ei tee c) eivat osaa d) ei hairitse e) ei heraa f) en tarvitse g) emme pelaa h) en
vastaa
5. a) sinua b) teita c) minua d) hanta e) meita f) heita
6. Type 1: puhua, sanoa, kysya, asua, ostaa Type 2: juoda, syoda, voida, tuoda, tupakoida,
saada Type 3: opiskella, tulla, katsella, nousta, pesta, ajatella, menna, panna, juosta
Type 4: pelata, haluta, herata, vastata, osata Type 5: hairita, tarvita, ansaita
7. a) asuu, asu b) kysyy, kysy c) juo, juo d) syovat, syo e) opiskelee, opiskele f) kavelevat,
kavelee g) pesen, pesee h) menen, mene i) osaan, osaa j) heraan, heraa k) haluaa, haluatte
1) tarvitsette, tarvitsemme m) hairitset, hairitse
8. a) Mita sina ostat? b) Juotko kahvia? c) Tulevatko he? d) Mita sina teet huomenna?
e) Tarvitsevatko he rahaa? f) Mita sina haluat juoda? g) Mene pois! Sina hairitset minua!
h) Mina teen tyota. i) Huomenna olen luultavasti kotona. j) Han pelaa golfia joka lauantai.
k) Me juoksemme kotiin.
9. a) (S)he speaks Finnish quite well, puhua (1) b) We drink beer, juoda (2) c) (S)he eats
sausage, syoda (2) d) We study Finnish, opiskella (3) e) Will you come tomorrow? tulla (3)
f) What are they doing tomorrow? tehda g) They are going home, menna (3) h) (S)he is
running, juosta (3) i) Answer! vastata (4)
10. a) otan, ottaa b) kirjoittavat, kirjoita c) soittaa, soitan d) luen, lukee, lue e) tiedatko, tietaa
f) lahtee, lahden g) huuda, huutaa h) lentavat, lenna i) ymmarra, ymmartaa j) yritan,
yrittavat
11. a) poltan, polta b) ajattelet, ajattele c) annan, antaa d) kuuntelee, kuuntele e) tapaamme,
tapaatte f) lukee, lue g) tykkaa, tykkaa
12. a) ei lahde b) ei tieda c) eivat ymmarra d) ei odota e) eivat lue f) ei leivo g) ei ajattele h) ei
kuuntele i) emme tykkaa
13. a) Where were you yesterday? b) (S)he went home, c) What did you say? d) Did you sleep
well? e) What did you buy? f) What time did you come home? g) Who paid? h) Was (s)he
disturbing you? i) What did you play? j) What did you drink?
187

14. a) Because it was Sunday, b) He was listening to the radio, c) He went out for a walk, d) He
made some food and ate. At 5 o'clock he went to the pub. e) He had a couple of pints of beer
and played billiards with a friend, f) No. He came home as early as 9 o'clock.
Kappale 17
1. a) halpaan kauppaan b) uuteen irlantilaiseen pubiin c) Italiaan d) Suomeen e) Lontooseen
f) konserttiin g) torille h) Hameentielle i) kioskille
2. a) Espooseen b) Brasiliaan c) kalliiseen ravintolaan d) tuohon huoneeseen e) tyohon
f) maahan g) tahan pubiin h) asemalle i) Koskelantielle j) lomalle k) suomen kurssille
3. a) kauppaan b) pankkiin c) uuteen diskoon d) intialaiseen ravintolaan e) teatteriin f) kotiin
g) Helsingin yliopistoon h) Porvooseen i) Kansallismuseoon j) puistoon k) Venajalle 1) Vantaalle
m) maalle
Kappale 18
1. a) pienessa kauniissa talossa b) suomalaisessa saunassa c) intialaisessa ravintolassa
d) teatterissa e) asemalla f) kioskilla g) Kaisaniemenkadulla h) lomalla Roomassa i) suomen
kurssilla j) Venajalla
2. a) saunaan - saunassa b) museoon - museossa c) kahvilaan - kahvilassa d) torille - torilla
e) kioskille - kioskilla f) lomalle - lomalla g) kiinalaiseen ravintolaan - kiinalaisessa
ravintolassa h) tyohon - tyossa i) uuteen irlantilaiseen pubiin - uudessa irlantilaisessa pubissa
j) kalliiseen tavarataloon - kalliissa tavaratalossa
3. a) kulttuuria b) musiikkia c) lukemista d) teatteria e) urheilua f) taidetta
4. a) He asuvat nyt taalla Suomessa, HelsingissM. b) Olimme eilen kalliissa ravintolassa.
c) Menetko/Menetteko konserttiin? d) Lahin posti on tuolla. e) Olin yksin kotona koko illan.
e) Olimme kivassa diskossa koko yon. f) Tule tannel h) Kayn saunassa joka viikko.
i) Katso sana sanakirjasta!
5. a) taalla, tanne b) siella, sinne c) taalla, siella, siella
Kappale 19
1. a) yliopistoon - yliopistossa - yliopistosta b) teatteriin - teatterissa - teatterista c) diskoon -
diskossa - diskosta d) tyohon - tyossa - tyosta e) torille - torilla - torilta f) lomalle - lomalla -
lomalta g) keittioon - keittiossa - keittiosta h) kylpyhuoneeseen - kylpyhuoneessa -
kylpyhuoneesta i) italialaiseen ravintolaan - italialaisessa ravintolassa - italialaisesta
ravintolasta j) kotiin - kotona - kotoa
2. a) Paasen tyosta (kello) puoli viisi. b) Olen tulossa torilta. c) Milloin tulet kotiin yliopistosta?
d) Milloin tulet/tulette takaisin lomalta? e) Han on Ranskasta, Pariisista. f) Olen Englannista,
Liver poolista. g) Me asumme kivassa pienessa hotellissa. h) He olivat asemalla. i) Menen/ Olen
menossa kirjakauppaan. j) Menen suoraan kotiin tyosta.
3. a) Missa he/ne olivat? b) Mista han on (kotoisin)? c) Mihin me menemme? d) Missa sinii
kayt/te kaytte joka lauantai? e) Mista voin ostaa viinia?
4. a) Amerikka b) Ei. Han on Oulusta. c) Koska han opiskelee Suomessa. d) New Yorkista.
e) Helsingin yliopistossa.
5. a) Oulusta b) vaan opiskelija c) vaan kielia d) vaan matematiikkaa e) vaan Amerikasta
6. a) ssa - ssa b) sta - sta c) UM - 11a d) lta - lta
7. a-5, b-1, c-8, d-2, e-7, f-9, g-A, h-6, i-3
8. a) kirjakaupassa b) teatterissa c) halvassa ravintolassa d) konsertissa e) oopperassa
f) kirkossa g) pankissa h) bussipysakilla
9. a) halpaan kauppaan b) kirkkoon c) tuohon pankkiin d) kylpyyn e) pysakille
f) Eerikinkadulle
10. a) Etela-Amerikasta b) Afrikasta c) Pohjois-Euroopasta d) Hollannista e) Itavallasta
f) Turusta g) Lappeenrannasta h) I Ielsingista
188

11. a) Mina asun nyt Helsingissa. b) Han asuu pienessa kaupungissa. c) Me asumme maalla.
d) Kirja on poydalla. e) Olitko/Olitteko Turussa vai Kotkassa? f) Han on kylvyssa. g) Han on
suihkussa. h) Nahdaan ensi kerralla!
12. a) vaatteet b) rakkaat ystavat c) hitaalla junalla d) osoitteet e) uima-altaassa
Kappale 20
1. a) kansanmusiikista b) folkista c) klassisesta d) rokista
2. a) kasvisruoasta b) intialaisesta ruoasta c) kiinalaisesta d) spagetista e) pastasta f) pitsasta
g) hampurilaisesta
3. a) Tykkaan tanssia. b) Tykkaan sinusta. c) Tykkaatko katsella/katsoa televisiota? d) Han
tykkaa suomalaisesta ruoasta. e) En tykkaa pelata tennista. f) Mina tykkaan tasta.
4. a) What do you think of Finland? b) What is your opinion of this? c) Leena thinks coffee is
good, d) Do you like me?
5. a) Niin minustakin./Niin on. - Ei minusta./Eika ole/Minusta kahvi on pahaa. b) - Minusta
tama on huono bandi. c) - Minusta tama sanakirja on aika halpa. d) - Minusta taalla on kivaa.
6. a) taksilla b) bussilla c) lentokoneella d) junalla e) laivalla f) veneella g) ratikalla/
raitiovaunulla h) Mina kavelen.
7. a) Kiitos ruoasta. b) Kiitos kaikesta. c) Mista sina puhut/te puhutte? d) Me puhumme
musiikista. e) Mita sina tykkaat/Mita mielta sina olet suomalaisesta saunasta? f) Minusta
tanaan on hyva/kiva ilma. g) Syotko sina spagettia lusikalla? h) Kirjoita se tietokoneella!
8. a) Tulen takaisin Suomeen ensi syksyna. b) Menemme Lappiin ensi talvena. c) Olin
Lontoossa viime kevaana. d) Ensi vuonna olen Italiassa. e) Kavin suihkussa tana aamuna.
f) Mita sinii teet/te teette sunnuntai-iltana? g) Talla viikolla menemme Tallinnaan.
Kappale 21
1. a) Kylpyhuoneessa ei ole (kylpy)ammetta. b) Keittio on hyvin pieni. c) Huone on valoisa ja
tilava. d) Asunnossa on yksi huone ja keittio. e) Millaisessa talossa sina asut nyt?
3. a) ensimmainen kerros b) pieni kylpyhuone c) iso parveke d) uusi asunto c) kallis hotelli
f) a vain g) pakastin
4. a) keltaisessa rakennuksessa b) millaisessa talossa c) olohuoneessa d) kauniissa
kaupungissa e) vieraassa maassa f) toisessa kerroksessa g) uudessa asunnossa h) Bostonissa
5. a) Asun ensimmaisessa kerroksessa. b) Olimme kiinalaisessa ravintolassa. c) Han on
makuuhuoneessa. d) Parvekkeella on pieni poyta ja kaksi tuolia.
Kappale 22
1. a) tehdaan b) pidetaan c) juodaan d) IShdetaan e) tavataan f) kavellaan g) ostetaan
h) pelataani) tilataanj) soitetaan
2. a) Mennaan kahville! b) Syodaan jotakin! c) Ostetaan olutta! d) Mennaan kotiin!
e) Soitellaan huomenna! f) Pidetaan hauskaa! g) Ei hairita hanta! h) Suomessa juodaan paljon
kahvia. i) Venajalla puhutaan venajaa.
3. a) Tapaammeko huomenna? b) Me emme asu Helsingissa. c) He eivat puhu englantia. d) Me
emme tarvitse mitaan. e) Kavelevatko he kotiin?
4. a) Me mennaan diskoon. b) Me otetaan olutta. c) Puhutaanko suomea vai englantia? d) Me
tullaan huomenna. e) Mennaanko kahville?
Kappale 23
1. a) Minulla on uusi auto, b) Hanella on iso asunto. c) Kenella on lippu? d) Meilla on kaksi
lasta. e) Kuinka monta lasta heilla on? f) Minulla ei ole puhelinta. g) Onko sinulla nalka?
h) Minulla ei ole jano. i) Onko sinulla kylma? j) Oliko sinulla/teilla hauskaa?
2. Minulla ei ole a) televisiota b) autoa c) sanakirjaa d) bussilippua e) veljea f) lasta
189

3. a) Heilla on pieni talo lahella Helsinkia. b) Heilla on kaksi lasta. c) Ainon mielesta heilla ei ole
rahaa ostaa autoa. He eivat tarvitse autoa, koska matka kaupunkiin on Iyhyt. d) Hanella on
siniset silmat. e) Ei. Ainolla on vaalea tukka.
Kappale 24
1. a) Auto on ystavan. b) Asunto on minun kaverin. c) Sanakirja on hanen. d) Takki on Johnin.
e) Kassi on Merjan. f) Tama on minun. g) Tuo on sinun.
2. a) Irlannin - Dublin b) Kreikan - Ateena c) Turkin - Ankara d) Englannin - Lontoo
e) Hollannin - Amsterdam f) Itavallan - Wien
3. a) Suomen b) Ruotsin c) Norjan d) Tanskan e) Venajan f) Viron g) Puolan c) Tshekin(maan)
4. a) Kenen kanssa sina asut? b) Asun Annan kanssa. c) Asun Helsingin keskustassa. d) Juon
kahvia maidon ja sokerin kanssa. e) Olen siella (kello) kahden jalkeen. f) Tule ennen (kello)
kuutta (ole kiltti).
5. a) The bookshop is across from the department store, b) The post office is next to the station.
c) Don't stand in the middle of the street! d) I live far from Helsinki, e) The hotel is behind the
park, f) With whom are you going to the theatre? g) Let's meet after seven (o'clock), h) Can
you come before eight (o'clock)?
Kappale 25
1. a) italialaiset b) suomalaiset c) kiinalaiset d) saamelaiset e) kreikkalaiset
2. a) Pankit ovat kiinni... b) Kaupat eivat ole auki... c) Nuo miehet asuvat... d) Mita turistit
kysyvat? e) Sanakirjat maksavat...
3. a) naista - naiset b) ihmista - ihmiset c) miesta - miehet d) kysymysta - kysymykset
5. a) I don't like tomatoes, b) 1 buy flowers, c) I read books, d) We go to museums, theatres and
pubs, e) 1 have many/ lots of good friends.
Kappale 26
1. a) hyvalle ystavalle b) siskolle c) veljelle d) perheelle e) aidille ja isalle f) presidentille
2. a) opettajalta b) sihteerilta c) tuolta miehelta d) suomalaiselta kaverilta e) aidilta
f) toimistosta g) apteekista
3. a) Mina soitan sinulle huomenna. b) Kirjoitan aidille. c) Voin lainata sinulle 100 markkaa.
d) Voinko lainata sinulta vahan rahaa? e) Nayta kirje minulle! f) Vbinko kysya sinulta jotakin?
g) Sina naytat vasyneelta. h) Se ei kuulu sinulle! i) Tule meille viiden maissa! j) Me menemme
Maijalle.
4. a) Kenen b) Kenelle c) Kenelta d) Kenella e) Ketka
Kappale 27
3. a) Jos minulla on jano, minun taytyy... b) Jos en tieda, missa posti on, minun taytyy...
c) Jos minulla ei ole kateista (rahaa), minun taytyy... d) Jos minun ystavalla on ongelma,
minun taytyy... e) Jos mina olen sairas, minun taytyy... f) Jos mina olen vasynyt, minun
taytyy...
4. a) Taytyyko/Pitaako minun ostaa lippu? b) Sinun taytyy maksaa lasku. c) Meidan taytyy
menna nyt. d) Mina tarvitsen rahaa. e) Tarvitsetko sina jotakin? f) Han ei tarvitse mitaan.
Kappale 28
1. Mina haluan a) hyvan sanakirjan b) lampiman takin c) bussilipun d) halvan huoneen
e) Helsingin kartan f) kahvia g) olutta h) rahaa i) vetta
2. a) Tarvitsen auto. En tarvitse autoa. b) hyvan sanakirjan - hyvaa sanakirjaa c) passin -
passia d) viisumin - viisumia e) kartan - karttaa f) taksin - taksia g) puhelimen - puhelinta
h) avaimen - avainta
190

3. a) saappaat b) nama kirjat c) nuo kukat d) kaksi postimerkkia e) kymmenen postikorttia
f) yhden lipun g) siniset farkut
4. a) postimerkin - postista b) Helsingin kartan - kirjakaupasta c) pullon votkaa - Alkosta
d) talvitakin - tavaratalosta e) lentolipun - matkatoimistosta f) paketin Aspiriinia - apteekista
g) junalipun - asemalta h) a skin tupakkaa - kioskilta
5. a) Osta hyva sanakirja! b) Anna minuUe kirja! c) Maksa lasku! d) Avaa ikkuna! e) Juo vetta!
f) Osta ruokaa! g) Ala ota taksia! h) Ala avaa ikkunaa! i) Ala osta kallista autoa!
6. a) Sinun taytyy/pitaa ostaa lippu. b) Sinun taytyy ostaa liput. c) Minun taytyy kirjoittaa
kaksi postikorttia. d) Meidan ei tarvitse maksaa laskua. e) Minun ei tarvitse katsoa karttaa.
f) Otetaan taksi! g) Ei vuokrata autoa! h) Otetaan viinia!
7. Marin ja Einon kortti: a) Hotellissa, ihan kaupungin keskustassa. b) (Heista) Helsinki on
kaunis kaupunki... c) Lappiin.
Svetan kortti: a) Koska han opiskelee Helsingin yliopistossa. b) Matematiikkaa ja suomea.
c) Opiskelija-asuntolassa yliopiston lahella d) Kesalla ilma on kaunis ja lammin - ainakin
joskus.
Jaskan kortti: a) Marelle. b) Pari paivaa. c) Retkeilymaja on halpa, kaikki muu on aika
kallista. d) Helsinkilaiset menevat keskustaan, juhlivat...
Kappale 29
1. a) seisoin - odotin - tuli - naki - alkoi - puhui ja puhui - tuli b) tapasivat - sanoi - halasi -
menivat - joivat - menivat - kavivat - saattoi - odotti - tuli - antoi - sanoi c) soitti - pyysi -
halusi - tapasivat - tulivat - kertoi - oli - tekivat
3. a) nukuitko - nukkua (1), sanoi - sanoa (1) b) menin - menna (3), hairitsi - hairita (5), teitte
- tehda, nain - nahda c) kesti - kestaa (1), paatin - pSattaa (1) d) unohdin - unohtaa (1),
kirjoitin - kirjoittaa (1) e) auttoi - auttaa (1), maksoitteko - maksaa (1) f) tarkastivat -
tarkastaa (1), varoitin - varoittaa (1) g) sain-saada (2), jai-jaada (2) h) join, soin-juoda (2),
syoda (2), veitko - vieda (2) i) kavimme, kavi - kayda (2) j) pelasimme - pelata (4), tilasi -
tilata (4), varasimme - varata (4) k) ymmarsitteko - ymmartaa (1), lensimme - lentaa (1),
tiesin - tietaa (1)
Kappale 30
1. a) En puhunut... b) En kavellyt... c) Han ei tullut... d) Emme kayneet... e) Emmejuoneet...
f) He eivat loytaneet postia. g) En antanut...
2. a) En mennyt teatteriin. b) En juonut olutta. c) En katsellut/katsonut televisiota. d) En
opiskeUut suomea. e) En ostanut ruokaa. f) En ollut kotona.
3. a) Ethan/Etka ollut! b) Enhan/Enka ollut! c) Eihan/Eika ollut! d) Enhan/Enka luvannut!
e) Emmehan/Emmeka tilanneet! f) Enhan/Enka ymmartanyt! g) Ymmarsinhan!/Kylla
ymmarsin!
4. a) nopeasti b) rumasti c) iloisesti d) tyhmasti e) hitaasti
Kappale 31
1. a) lhmiset istuvat kahviloissa. b) Miehet kayvat pubeissa. c) Turistit matkustavat junilla,
laivoilla ja lentokoneilla. d) Lapset tykkaavat kissoista ja koirista. e) Koyhat opiskelijat ostavat
ruokaa halvoista kaupoista. f) Me pidamme hyvista kirjoista. g) He kayvat museoissa ja
taidenayttelyissa. h) Me tykkaamme noista kukista.
2. kauppa - tavaratalo - vaate - takki - paita - sukka - kenka - huonekalukauppa - pbyta -
tuoli - sanky - kirjahylly - lamppu - matto - kirjakauppa - kirja - lehti - postikortti - kartta -
tietokone
3. a) Ostin kirjoja. b) Puistossa on lapsia. c) Onko Helsingissa kivoja kahviloita ja pubeja?
d) Rakastan kukkia. e) Puisto on noiden talojen takana. f) Olin siella hyvien ystavien kanssa.
g) Luotan ihmisiin. h) Olen kyllastynyt naihin kenkiin. i) Haluan tutustua Johnin sukulaisiin.
191

4. a) junalla, bussilla, lentokoneella b) kivassa pubissa c) suomalaiseen mieheenja naiseen
d) kamalassa ja kalliissa hotellissa
6. a) paljon b) paljon c) monta d) paljon e) monta f) paljon g) paljon
7. a) Helsingissa on monta kivaa paikkaa b) Minulla ei ole paljon rahaa. c) Minulla on paljon
suomalaisia ystavia. d) Tarvitsetko monta postimerkkia? e) Sina juot liian paljon kahvia.
Kappale 32
1. a) Kortit ovat kalliita. b) He ovat ulkomaalaisia turisteja. c) Hedelmat ovat halpoja. d) Naiset
ovat kauniita. e) Miehet ovat mukavia. f) T-paidat ovat italialaisia. g) Postikortit ovat kauniita
mutta kalliita.
2. a) Ne ovat marjqja. b) Ne ovat hedelmia. c) Ne ovat kukkia. d) Ne ovat suomalaisia
postikortteja e) Ne ovat italialaisia T-paitqja. f) He ovat kivqja ihmisia. g) He ovat kauniita
lapsia. h) He ovat ulkomaalaisia turisteja. i) He ovat mukavia miehia.
3. a) He ovat kivoja/mukavia ihmisia. b) He ovat hyvia ystavia. c) Ne ovat halpoja kirjqja.
d) Nama kortit ovat liian kalliita. e) Ainon silmat ovat siniset. f] Helenan uudet kengat ovat
ranskalaiset. g) Millaisia nama kirjat ovat? h) Minkavariset Helenan kengat ovat?
Kappale 33
1. a) matkustaisin... b) joisin... c) antaisin... d) pitaisin... e) ostaisin kesamokin. f) tekisin...
3. a) It is hot in here. Would you open the window, please? b) Would you, please, give me that
book? c) Would you bring me a cup of coffee, please? d) Could I ask something? e) Would you
like to drink something? f) What would you take/like to have? g) Would you want/like to have
something to eat or drink? h) I wish I were richl
4. a) Tulisitko tanne. b) Minun pitaisi/taytyisi opiskella. c) Saisimmeko laskun, kiitos. d) Mita
sina ottaisit, teeta vai kahvia?
Kappale 34
1. a) Takki on halvempi kuin turkki. b) Turkki on lampimampi kuin takki. c) Taksi on kalliimpi
kuin bussi. d) Talvi on kylmempi kuin kesa. e) Lentokone on nopeampi kuin juna. f) Vesi on
terveellisempaa kuin viini. g) Kakku on parempaa kuin leipii. h) Viini on halvempaa kuin
samppanja.
2. a) Minun nuorin sisko(ni) asuu Pariisissa. b) Minun vanhin veli/veljeni on 29 vuotta vanha.
c) Mika on Suomen vanhin kaupunki? d) T on vanhempi kuin H. e) Kumpi on isompi, Suomi
vai Kiina? f) Mika on Suomen suurin kaupunki? g) Kuka on sinun paras ystava(si)? h) Kumpi
on parempi, tama kirja vai tuo kirja?
3. a) kumpi b) mika c) kuka d) mika e) kumpi f) mika
4. a) pisin joki b) syvin jarvi c) korkein vuori d) rikkain valtio e) suurin elain f) kylmin paikka
5. a) Piima maistuu pahalta. b) Suklaa maistuu makealta. c) Soppa maistuu suolaiselta.
d) Tama viini maistuu omituiselta.
Kappale 35
1. a) ravintolaan syomaan b) kahvilaan juomaan c) kirjastoon lukemaan d) kotiin
nukkumaan e) kauppaan ostamaan
2. a) ravintolassa syomassa b) uimahallissa uimassa c) pubissa pelaamassa d) kahvilassa
juomassa e) kioskilla ostamassa
3. a) katson b) luen c) opiskelen d) pelaan e) teen
4. a) Menen kotiin nyt. b) Menen kotiin nukkumaan. c) Menen kirjastoon opiskelemaan.
d) Olin kirjastossa opiskelemassa. e) Me menemme uimaan. f) Olimme uimassa. g) Menen
torille ostamaan kalaa. h) Menen ulos pitamaan liauskaa.
192

5. a) Mennaan diskoon tanssimaan! b) kahvilaan juomaan jotakin c) asemalle ostamaan liput
d) kirjastoon lukemaan e) puistoon kavelemaan f) konserttiin kuuntelemaan g) kotiin
katselemaan/katsomaan h) pubiin laulamaan
Kappale 36
1. a) Tulkaa sisaan. b) lstukaa, olkaa hyva. c) Tulkaa meille. d) Olkaa hiljaal e) Varokaal
f) Alkaa olko myohassal g) Alkaa menko sinnel h) Alkaa hairitko minual i) Alkaa huutako!
j) Nukkukaa hyvin.
2. a) Tule meille. b) Ota lisaa kahvia (ole hyva). c) Soita minulle huomenna. d) Ala ole
myohassa! e) Ala mene viela.
Kappale 37
1. a) Olen asunut taalla Suomessa kaksi viikkoa. b) Olen ollut/kaynyt saunassa monta kertaa.
c) Etko ole koskaan ollut/kaynyt Australiassa? d) Olen opiskellut suomea vahan. e) John on
ollut Annelin kanssa vain vahan aikaa. f) Onko John naimisissa Annelin kanssa?
2. a) Kuinka kauan olet asunut Suomessa? b) Olen asunut taalla viisi kuukautta. c) Kuinka
kauan olit Suomessa? d) Olin siella vain kaksi viikkoa. e) Milloin tulit tanne? f) Oletko koskaan
ollut/kaynyt saunassa? g) Mita sina soit tana aamuna? h) En ole syonyt viela.
3. En ole koskaan a) syonyt rapuja b) kaynyt Lapissa c) ollut saunassa d) lentanyt e) pelannut
biljardia
Kappale 38
1. a) hanet b) heidat c) Mairen d) Kalevin e) hyvan ystavan
2. a) Muistatko minut? b) Tunnenko mina sinut? c) Nain hanet eilen. d) Tapaan sinut asemalla
kello kuusi. e) Kutsuin heidat meille. f) Nain sinut ja Martin eilen. g) En tavannut hanta eilen.
h) Etko sina tunne heita? i) Mina rakastan sinua. j) Odota minua! k) Mina autan sinua.
3. a) otetaan b) puhutaan c) tehdaan d) opiskellaan e) myydaanko f) hairitaanko g) ei puhuta
Kappale 39
1. a) kuka b) keta c) kenelle d) kenet e) kenen f) ketka
2. a) kuka b) missa c) minkamaalainen d) mita kielta e) mistii (kaupungista) f) mihin/minne
g) mista
3. a) miksi - mita - missa b) mihin - mihin aikaan c) millainen d) millaista e) mita - milta
scanned 6y (ECvin
193

FINNISH-ENGLISH VOCABULARY
In most cases only the meaning(s) of the words used in this book are given.
The number after a verb indicates its conjugation type. Irregular verbs are marked
with an asterisk: olla (3*)
The negative word in brackets is given in the third person singular form and changes
according to the person:
(ei) koskaan = Mina en koskaan juo olutta. I never drink beer.
A
aakkoset
aamiainen
aamu
aamupaiva
aatto
ai
aijaa
ai niin
aika
aika (hyva)
aikaisin
aikoa (1)
aina
ainakin
aivot
ajaa (1)
ajatella (3)
ajoissa
alanumero
ale = alennusmyynti
alennusmyynti
alkaa (1)
alkoholi
alkoholisti
alku
alia
alias
allekirjoitus
aloittaa (1)
alushousut
alusta
ambulanssi
ammatti
ansaita (5)
antaa (1)
anteeksi
alphabet
breakfast
morning
before noon
eve
1 see; oh!; ouch!
1 see
oh yes
time
quite, fairly (good)
early
to intend, be going to
always
at least
brain
to drive
to think
on time
extension (number)
(bargain) sale
(bargain) sale
to begin, to start
alcohol
alcoholic
beginning, start
underneath
(swimming) pool
signature
to start, to begin
(under)pants
from the beginning
ambulance
profession
to earn
to give
sorry, excuse me.
pardon
appelsiini
apteekki
apu
apua!
ark. = arkisin
arkipaiva
arkisin
arvata (4)
asema
asia
aski
assa (colloq.)
aste
asti
asua (1)
asukas
asunto
asuntola
auki
aurinko
aurinkoinen
aurinkolasit
auto
automaattinen
auttaa (1)
avain
avata (4)
avoinna
avokado
B
baari
bailut (slang)
banaani
bestis (slang)
bileet (slang)
biljardi
orange
pharmacy
help
help!
on weekdays
weekday
on weekdays
to guess
station
matter, thing
box, package
(railway) station
degree (Centigrade)
until, till
to live (in a place)
inhabitant
apartment, flat.
residence
dormitory
open
sun
sunny
sunglasses
car
automatic
to help
key
to open
open
avocado
(coffee/drink) bar
party
banana
best friend
party
billiards
194

biologia
bisse (slang)
boksi (slang)
broidi (slang)
bussi
bussilippu
bussinkuljettaja
bussipysakki
bandi (slang)
D
desi(litra)
disko
dokata (4) (slang)
dokumentti
drinkki
duuni (slang)
E
(ei) edes
edessa
edustalla
ehdottaa(1)
ehdottomasti
ehka
ehtia (1)
ei kukaan
ei mikaan
ei tarvitse
eiko niin?
eilen
eksya (1)
elefantti
elokuu
elokuva
elokuvat
elain
elaintarha
elaa (1)
enemman
enimmakseen
eniten
ennen (Liisaa)
ennen kuin (tulet)
ensi (viikko)
ensin
ensin - sitten
biology
beer
box; flat
brother
bus
bus ticket
bus driver
bus stop
music band
decilitre
disco
to drink alcohol
documentary
(alcoholic) drink
work, job
not even
in front (of)
in front (of a place)
to suggest
absolutely, necessarily
maybe, perhaps
to have (enough) time
nobody, not anyone
nothing, not anything
not to have to
(do something)
isn't that right,
isn't it so?
yesterday
to get lost.
to lose one's way
elephant
August
film, movie
pictures, movies
animal
zoo
to live, to be alive
more
for the most part,
mostly
most
before (Liisa)
before (you come)
next (week)
at first, firstly
first-then
entinen
enta?
epakunnossa
epasiisti
eri
(olla) eri mielta
eri tavalla
erikoinen
erilainen
eronnut
erota (4)
esim.
esimerkiksi
esitella (3)
eteenpain
eteinen
eteli
etelinmatka
etta
etukateen
etunimi
F
faija (slang)
faksi
farkut
fillari (slang)
filmi
filosofia
flunssa
folkki (colloq.)
frendi (slang)
futis (slang)
futismatsi (slang)
fyrkka (slang)
G
geologia
glogi
golf
graavilohi
grilli
former, ex-
how about?
what about?
out of order
untidy
different, separate
to disagree, to be of
a different opinion
in a different way
special
different
divorced
to divorce; to separate
e.g.
for instance.
for example
to introduce
forward.
(to go) straight ahead
front hall, hallway,
entrance
south
(holiday) trip to the
South
that
beforehand,
in advance
first (given) name
father
fax (machine), telefax
jeans
bicycle
film
philosophy
flu, common cold
folk music
friend
football
football match/game
money
geology
(hot and spicy
Christmas drink.
mulled wine)
golf
salted raw salmon
grill
195

H
haarukka
halata (4)
halli
halpa
haluta (4)
halvempi
hame
hammas
hampurilainen
harjoitus
harmaa
harmi
(voi) harmi!
harrastaa (1)
harrastus
harvoin
hassu
hattu
hauska
he
hedelma
hei!
heikko
heinakuu
hella
helle
helmikuu
helposti
helppo
henkilokunta
herkullinen
heme
hernesoppa
herra
herranjestasl
herattaa (1)
herata (4)
Hesa (colloq.)
heti
hetki
hetkinen
hetki vain
hidas
hieno
hiihtaa (1)
hiiri
hiljaa
hiljainen
hima (slang)
fork
to hug, to cuddle
hall
cheap
to want
cheaper
skirt
tooth
hamburger
exercise
grey
nuisance, trouble
what a pity I
to have as a hobby
hobby
rarely (not often}
silly
hat
nice, fun, funny
they (of people)
fruit
hello!
weak
July
kitchen stove, cooker
hot spell
February
easily
easy
staff
delicious
pea
(ham 8) pea soup
Mr
Good Lord!,
Jesus Christl
to wake someone up
to wake up
Helsinki
at once, immediately
moment
one moment
just a moment,
just a minute
slow
fine, great
to ski
mouse
quiet
quiet (not talkative)
home
hirvea
hirvean (hyva)
hirveasti
hissi
historia
historiallinen
hitaasti
hitsil
hitto!
hiukset = tukka
hoikka
homma (colloq.)
hotelli
housut
huhtikuu
hullu
(olla) humalassa
humppa
huomenna
huomenta!
huone
huoneisto
huonekalu
huonetoveri
huono
huonosti
huutaa (1)
hyi!
hylly
hyttynen
hyvin
hyvin (huonosti)
hyva
hyvanen aikal
hyvaa jatkoal
hyodyllinen
hairita (5)
han
hata
mika hatana?
holmo
hopohopo
1
idea
ihan
ihana
horrible, terrible.
awful
very, awfully (good)
terribly
lift, elevator
history
historic(al)
slowly
gee! damn! darnl
gee! damn! darn!
hair
slim
job, task
hotel
trousers
April
crazy
to be drunk
(a Finnish dance)
tomorrow
(good) morning!
room
apartment, flat.
residence
furniture
roommate
bad (of quality)
badly
to shout
yuck! (exclamation of
disgust)
shelf; book case
mosquito
we!/, fine
very (badly)
good
oh dear!
my goodness!
all the best!
useful
to disturb, to intrude
he, she
distress, need
what's the matter?
silly, fool(ish), stupid
nonsense, rubbish
idea
quite
lovely, wonderful
196

ihanko totta?
ihastua (1)
ihme
miksi ihmeessa?
mita ihmetta?
ihminen
iisi (slang)
(ei) ikina
ikkuna
ikava
ikava kylla
ilma
ilman
ilmasto
iloinen
ilta
iltapaiva
imuroida (2)
insinoori
iso
istua (1)
isa
itkea (1)
itse
itsenainen
itsenaisyyspaiva
ita
J
J'a
ja niin edelleen
jaa
jaaha
jaksaa(1)
jalkapallo-ottelu
jano
hyvaa jatkoa!
jauheliha
jess (colloq.)
jest as!
jne.
jo
jogurtti
johtaja
joka (ilta)
joki
joku
jonotusnumero
really?, is that a fact?
to be charmed by
miracle
why on earth?
what on earth?
person, human being
easy
never, not ever
window
unpleasant; boring.
dull
unfortunately
weather; air
without
climate
happy
evening
afternoon
to hoover, to vacuum
engineer
big, large
to sit
father
to cry
(onejself
independent
Independence Day
east
and
and so on
1 see
1 see
to have strength.
energy
football match
thirst
all the best!
minced meat
yes
my goodness!
etc.
already; as early as
yoghurt
manager, boss.
director
every (evening)
river
some; someone.
something 1
queue number
joo (colloq.)
jos
joskus
jossakin
jotain
jotakin
joulu
joulukuu
joulupukki
juhannus
juhlat
juhlia (1)
jukra!
juku!
juliste
juna
junalippu
juoda (2)
juoppo
juosta (3*)
juotavaa
jutella (3)
juuri
juusto
juustosampyla
jade (slang)
jalkeen
jalkiruoka
jannittava
jannittavaa!
jarjestysluku
jarvi
jatski (slang)
jattaa(1)
jaada' (2)
jaada (auton) alle
jaatelo
K
kaakao
kaappi
kaataa (1)
kahvi
kahvila
kai
(ei) kai
yes
if
sometimes
somewhere
something
something
Christmas
December
Father Christmas,
Santa Claus
Midsummer
party
to celebrate.
to have a party
gee!
gee!
poster
train
train ticket
to drink
drunkard
to run
something to drink
to chat.
to have a chat
just; at the very
moment
cheese
cheese roll
ice cream
after
dessert
exciting
how exciting/
ordinal number
lake
ice cream
to leave something
to stay (not leave)
to be run over by
(a car)
ice cream
cocoa (hot chocolate)
cupboard, closet
to pour
coffee
caf6
maybe, perhaps
probably not

kaikenlainen
kaikki
kakku
kaksikielinen
kaksio
kaksois-vee
kala
kalja (colloq.)
(menna) kaljalle
kallis
kamala
kamera
kampaamo
kana
kananmuna
kansalaisuus
kansallismuseo
kansallisteatteri
kansanmusiikki
kanssa
kapea
kappale
karhu
karkki
kartta
kasetti
kassa
kassi
kastike
kasvisruoka
kasvissyoja
kasvot
katsella (3)
katsoa (1)
katto
katu
kauan
kauanko?
kauhea
kauhean (kiva)
kaukana
kaukopuhelu
kaulahuivi
kaulaliina
kauniisti
kaunis
kauppa
kauppatori
all kinds.
all sorts of things
all, everything,
everybody
cake
bilingual
two-room flat, duplex
(the letter w)
fish
beer
to go for a beer
expensive
awful, terrible,
horrible
camera
hairdresser's (shop)
chicken
(chicken} egg
nationality, citizenship
National Museum
National Theatre
folk music
with
narrow
piece; chapter
bear
sweet, candy
map
cassette
cash desk.
checkout counter
(carrier) bag
sauce
vegetarian food
vegetarian (person)
face
to watch
to watch, to look at
ceiling; roof
street
for a long time
how long?
awful, terrible
terribly (nice)
far away (from)
long-distance call
scarf
scarf
beautifully
beautiful
shop
marketplace
kauppias
kaupunki
kaveri
kaviaari
ke = keskiviikko(na)
kehdata (4)
keittio
keitto
keittokomero
kello
kello (nelja)
shop keeper
town, city
friend, pal; fellow
caviar
(on) Wednesday
to be shy;
to feel ashamed
kitchen
soup
kitchenette
clock; watch; bell
4 o'clock
kello on paljon/vahan its late/early
keltainen
kenen?
kenguru
kengat
kenka
kentta
kerma
kerros
kerrostalo
kerta
kertoa (1)
keskella
keskiaikainen
keskiolut
keskiviikko
keskiyo
keskusta
keskustassa
kesa
kesakuu
kesamokki
kevyt
kevat
kieli
kielletty
kieltaa (1)
(menna) kihloihin
(olla) kihloissa
kiinni
kiire
kiitos
yellow
whose?
kangaroo
(a pair of) shoes
shoe
field
cream
storey, floor
(of a building)
block of flats.
apartment building
time, occasion
to tell
in the middle (of)
medieval
number Ill-beer
(medium alcohol
content)
Wednesday
midnight
centre
in the centre (of)
summer
June
summer cottage
light (weight)
spring (time)
language; tongue
forbidden, not
allowed, prohibited
to forbid
to get engaged
(before marriage)
(to be) engaged
(before marriage)
closed, shut
hurry, rush
thank you
198

kiitti (colloq.)
kiittaa (D
kilpailu
kiitti
kinkku
kioski
kipea
kippis!
kirahvi
kirja
kirjahylly
kirjain
kirjakauppa
kirjallisuus
kirjasto
kirje
kirjoittaa (1)
kirkas
kirkko
kiroilla (3)
kirosana
kissa
kitara
kiva
kk = kuukausi
klassinen
klo 4 = kello 4
kohta
koira
kokis (colloq.)
koko (paivan)
kolikkopuhelin
kollega
kolmosolut
kolmosta
komea
komero
kone
konjakki
konsertti
konsonantti
korkea
kortti
korva
koska
thank you, thanks
to thank
competition; quiz
kind; well-behaved.
obedient (child)
ham
kiosk
ill; sore, aching
cheers'
giraffe
book
book shelf, book case
letter (of the alphabet)
bookshop
literature
library
letter
to write
bright, clear (weather)
church
to swear
(to use rude language)
swear word
cat
guitar
nice
month
classical
at 4 o'clock
soon, shortly.
in a minute
dog
a Coke
all (day)
coin phone
colleague
number Ill-beer
(medium alcohol
content)
some/any number
Ill-beer
handsome
cupboard
machine
cognac
concert
consonant
high
card
ear
because
koska?
(ei) koskaan
koti
kotiin
kotikaupunki
kotimaa
kotoa
(olla) kotoisin
kotona
koulu
kova
kova pakkanen
kova tuuli
kovin (usein)
kpl = kappale
krapula
krokotiili
kuin
kuinka?
kuinka monta?
kuinka kauan?
kuinka (ihanaa)l
kuinka paljon?
(ei) kuitenkaan
kuitenkin
kuitti
kuiva
kuka?
(ei) kukaan
kukka
kukkakauppa
kulta
kulttuuri
(aika) kuluu
kumisaappaat
kummallinen
kumpi?
kun
kundi (slang)
kuningatar
kuolla (3)
kuppi
kurkku
kurssi
kutsu
kutsua (1)
when?
never, not ever
home
(to) home
home town
home country
from home
to be from, to come
from (a place)
at home
school
hard
well below zero
(very cold)
strong wind
very (often)
piece; chapter
hangover
crocodile
(same) as; (older) than
how? in what way?
how many?
how long?
how (wonderful)!
how much?
not after all.
not anyway
however, anyway
receipt
dry; sec
who?
nobody, not anybody
flower
florist's, flower shop
gold; dear, darling
culture
time goes by.
passes by
rubber boots.
Wellingtons
strange, odd
which one (of two)?
when
guy, fellow
queen
to die
cup
cucumber
(language) course
invitation
to invite
199

kuu
kuukausi
kuule!
kuulemiin!
kuulla (3)
kuulua (1)
mita kuuluu?
ei kuulu (sinulle)
kuuluisa
kuuma
kuunnella (3)
kuvitella (3)
kyljys
kylla
kylla kai
kyllastya (1)
kylma
kylpy
(kylpy)amme
kylpyhuone
kyla
kymppi
kyna
kysymys
kysya (1)
kamppis (slang)
kamppa (slang)
(olla) kannissa (slang
kannykka
kasi
kasilaukku
kasine
kasineet
kateisella
kavella (3)
kayda (2)
kayda suihkussa
kayda tyossa
kaykb Visa?
kaantya (1) (oikealle)
koyha
L
I = litra
la = lauantai(na)
lahja
laiha
laiha (kahvi)
moon; month
(calendar) month
listen!
good-bye
(on the phone)
to hear
to belong
how are you?
none of (your)
business
famous, well-known
hot
to listen
to imagine
(pork) chop
yes
probably yes
to get bored, fed up
with, to grow tired of
cold
bath
bathtub
bathroom
village
10-mark coin, "tenner"
pen, pencil
question
to ask (a question)
roommate
apartment, flat
to be drunk
cellphone
hand
handbag
glove
(a pair of) gloves
in cash
to walk
to go and come back
to have a shower
to work (regularly)
will Visa be O.K.?
to turn to (the right)
poor (no money)
litre
(on) Saturday
gift, present
skinny, thin (person)
weak (coffee)
lainata (4)
laiva
lakimies
lamppu
lapsi
lasi
lasku
lastenvaunut
lattia
lauantai
laukku
laulaa (1)
leffa (colloq.)
lehti
lehtimies
lehtori
leipoa(1)
leipa
lenkkarit (slang)
lenkkitossut
lentoasema
lentokentta
lentokone
lentolippu
lentaa (1)
leski
levea
levata (4)
liha
lihava
liian (paljon)
liikenne
liila
limsa
linja-autoasema
lippu
lipunmyyja
lisaa (ruokaa)
litra
liukuportaat
lohi
lokakuu
loma
lopettaa (1)
loppua (1)
loppuunmyyty
lotto
lottovoitto
to lend; to borrow
ship
lawyer
lamp, lightbulb
child
glass
bill
pram, baby buggy
floor
Saturday
(hand)bag
to sing
film, movie; cinema
newspaper, magazine;
leaf
reporter, journalist
lecturer (at a university
or a school)
to bake
bread
sneakers
sneakers
airport
airport, airfield
airplane
plane ticket,
flight ticket
toffy
widow, widower
broad, wide
to rest
meat
fat
too (much)
traffic
lilac (colour)
soft drink
bus station
ticket; flag
ticket seller
more (food)
litre
escalator
salmon
October
holiday, vacation
to finish (something)
to come to an end
sold out
lottery
lottery winnings
200

(menna) lounaalle
lounas
lukea (1)
lukeminen
lumisade
luo
Voi Luoja!
Luojan kiitosl
luokse
luona
luonnonsuojelu
luottaa (1)
luottokortti
lupa
lusikka
luulla (3)
luultavasti
luvata (4)
lyhenne
lyhyt
lahella
lahettaad)
lahin
lahtea (1)
lammin
lansi
laaketiede
laakari
loytaa (1)
M
M = mies
m = metri
ma = maanantai(na)
maa
maailma
maaliskuu
maanantai
maanosa
mahdollinen
maisema
(kuuden) maissa
maistaa (1)
maistuu (hyvalta)
maito
(to go) have lunch
lunch
to read
reading; something to
read
snowfall
to (someone's,
a place)
Oh my God!, Oh dearl
Thank God/
to (someone's,
a place)
at (someone's, a place)
nature conservation
to trust
credit card
permission; licence
spoon
to suppose, to think
probably
to promise
abbreviation
short
near, close (by)
to send
nearest
to leave, to depart
warm
west
medical science
medical doctor,
physician
to find something
man, male
metre
(on) Monday
country; land;
countryside
world
March
Monday
continent
possible
scenery, landscape
around (six o'clock)
to taste (food, drink)
(something) tastes
(good)
milk
makaroni
makea
makkara
maksaa (1)
maksalaatikko
makuasia
makuuhuone
mansikka
margariini
marja
marraskuu
matala (talo)
matematiikka
matka
matkapuhelin
matkatoimisto
matkustaa (1)
matkustella (3)
mato
matto
me
mehu
melkein
meloni
menna (3)
(olla) menossa
meri
metri
metro
metsa
mielellaan
mielenkiintoinen
(minun) mielesta(ni)
mieli
mielipide
(olla) eri mielta
(olla) samaa mielta
mieluummin
mies
miestenhuone
mihin?
mihin aikaan?
(ei) mihinkaan
miksi?
mika?
(ei) mikaan
mika hatana?
miljardi
miljonaari
macaroni
sweet
sausage
to cost; to pay
liver casserole
matter of taste
bedroom
strawberry
margarine
berry
November
low (house)
mathematics
trip, journey
mobile phone
travel agency
to travel
to travel around
worm
carpet
we
juice
almost
melon
to go
to be on the way to
sea
metre
metro, underground
forest, woods
with pleasure, gladly
interesting
in (my) opinion,
(I) think
mind
opinion
to disagree
to agree
rather; preferably
man (male); husband
men's room
where (to)?
at what time?
(to go) nowhere
why?
what?
nothing, not anything
whafs the matter?
(Br) milliard,
(Am) billion
millionaire
201

miljoona
millainen?
milloin?
milla tavalla?
ministeri
minkalainen?
minkamaalainen?
minkavarinen?
minne?
(ei) minnekaan
minuutti
mina
missa?
(ei) missaan
mista?
mista lahtien?
mista tiedat?
miten?
miten niin?
mita?
(ei) mitaan
mitas? (colloq.)
mita asiaa?
mita ihmetta?
mita kuuluu?
mita mielta (olet)?
mita siita?
mita vain
moderni
moi!
monet (ihmiset)
moni (suomalainen)
monta (suomalaista)
montako?
muistaa (1)
mukaan
mukava
muna
munakas
munkki
muovikassi
museo
musiikki
musta
mutsi (slang)
mutta
muusi
muusikko
million
what kind (of)?
when?
in what way?, how?
Minister (of State)
what kind (of)?
of what nationality?
what colour?
where (to)?
(to go) nowhere
minute
I
where?
nowhere,
not anywhere
where from?
since when?
how do you know?
how? in what way?
how so? how come?
what?
nothing, not anything
what?
what do you want?
what on earth?
how are you?
what's (your) opinion?
what of it? so what?
anything, whatever
modern
hello!
many (people)
many a Finn
many (Finns)
how many?
to remember
(to come/take) along
nice, pleasant;
comfortable
egg
omelette
sweet doughnut;
monk
plastic bag
museum
music
black
mother
but
mashed potatoes
musician
muuta
(ei) muuta
muuten
muuttaa (1)
myrsky
myyda (2)
myydaan
myyja
myohemmin
myohassa
myohaan
myos
N
N = nainen
n. = noin
naapuri
naapurimaa
nahka
naida (2)
naida (2) (slang)
naimaton
(menna) naimisiin
naimisissa
nainen
naistenhuone
nakki
nauraa (1)
ne
neiti
nelosolut
nelosta
neuvo
niin
niin kuin
niin (kaunis)
niin kai
nimi
no...
noin
nojatuoli
nopeammin
nopeasti
nousta (3)
nukkua (1)
menna" nukkumaan
numero
else
nothing else
otherwise; by the way
to move (somewhere)
storm
to sell
on sale
sales assistant
later
(to be) late,
not on time
late (not early)
also, too
woman, female
about, approximately
neighbour
neighbouring country
leather; skin
to marry
to screw (to have sex)
unmarried, single
(to get) married
married
woman, lady
ladies' room
frankfurter, hot dog
to laugh
they
Miss
number IV-beer
(strong alcohol
content)
some/any number
IV-beer
advice
quite so (agreed); so
such as; for instance
so (beautiful)
probably so
name
well...
about, approximately
armchair
faster, quicker
fast, quickly
to get up
to sleep
to go to bed, sleep
number, figure
202

those
nuo
nuori
nykyisin
nyt
nyyttikestit
nyyttarit (colloq.)
nahda (2*)
nahdaanl
nain
nain (aikaisin)
nakemiin
nakkileipa
nakkari (colloq.)
nalka
nama
nayttely
nayttaa (1)
naytos
O
odottaa (1)
ohjelma
oho!
ohut
oi!
oikea (vastaus)
oikealla
oikealle
(olla) oikeassa
oikeastaan
oikein
oikein (hyva)
okei (colloq.)
oksentaa (1)
ole hyva!
oliivi
olkaa hyva I
olla (3*)
-lla/-lla + on
Lisa I la on rahaa.
olla eri mielta
olla kotoisin
olla menossa
olla perilla
olla samaa mielta
young
nowadays
now
pot-luck party
pot-luck party
to see
see you!
in this way
this (early)
good-bye
ryecrisp (bread)
ryecrisp (bread)
hunger
these
exhibition, show
to look (like); to show
showing
to wait
programme
oh!, oops!
thin
oh!
right, correct (answer)
on the right
to the right
to be right
actually; really
right, correct;
correctly
very (good)
okay, O.K.
to vomit
here you are!
here you go!; please
olive
here you are, please
(formal and plural)
to be; to exist
to have (something)
Lisa has money.
to disagree
to be from, to come
from (a place)
to be on the way to
to be at one's
destination
to agree
olla tulossa
olla tyossa
olla vaarassa
(ei) ollenkaan
olohuone
olut
oma
omaa sukua
omakotitalo
omena
omituinen
ongelma
onneksi
onnellinen
ooppera
opettaa (1)
opettaja
opiskelija
opiskella (3)
oppia(1)
oranssi
orkesteri
o.s. = omaa sukua
os. = osoite
osata (4)
osoite
ostaa (1)
ostoskeskus
ottaad)
ottelu
P
paha
paikallispuhelu
paikka
painaa (1)
painava
paistaa (1)
aurinko paistaa
paita
pakastin
paketti
pakkanen
(on) pakkasta
to be coming (right
now)
to work; to be at work
to be wrong, mistaken
not at all
living room
beer
own
n6e, born, maiden
name
one-family house,
detached house
apple
strange, odd
problem
luckily
happy
opera
to teach
teacher
student
to study
to learn
orange (colour)
orchestra
n£e, born (maiden
name)
address
can (to know how/to be
able to do something)
address
to buy
shopping centre
to take
(sports) match
bad, awful (of taste)
focal caff
place
to weigh
heavy
to fry; to shine
the sun is shining
(men's) shirt
(deep) freezer
packet, package
below zero
(of temperature)
(it is) below zero
203

pakko
paksu
paljon
(kello on) paljon
paljonko?
paloasema
paluumatka
palvelunumero
pankki
pankkiautomaatti
panna (3)
panna
pa peri
paraati
paras (ystava)
paremmin
parempi (auto)
parhaiten
pari
paritalo
parturi
parveke
pasianssi
passi
pasta
paste ija
pata
patonki
pe = perjantai(na)
peili
pekoni
pelata (4)
perhana!
perhe
(olla) perilla
perjantai
perkele!
peruna
pesta (3)
pesta pyykkia
pian
pranisti
piano
necessity, obligation.
must
thick
much, many, plenty.
a lot
it's late (of time)
how much?
how many?
fire station
return journey
queue number
bank
bank machine
to put
(vaatteet) paalle to put
(one's clothes) on
paper
parade
best (friend)
(to do) better
better (car)
(to do) best
a couple; two or three
two-family house.
semi-detached house
barber's (shop)
balcony
patience, solitaire
(card game)
passport
pasta
pastry
pot; casserole, stew
baguette
(on) Friday
mirror
bacon
to play
(sports and games)
damn it!
family
(to be) at one's
destination
Friday
damn!
potato
to wash
to do laundry
soon, shortly
pianist
piano
pieni
pihvi
piima
pilvi
pilvinen
pimea
pinkki
piristaa (1)
pitka
pitsa
pitaa (1)
pitaa = taytyy
pitaa hauskaa
pitaa juhlat
pkt = paketti
pohjoinen
Pohjois-(ltalia)
poika
poikaystava
pois
pokka (slang)
pokeri
poliisi
polkupyora
polttaa (1)
porsaankyljys
posti
posti(toimisto)
postimerkki
presidentti
prk = purkki
professori
prosentti
pss = pussi
pubi
puhdas
puhelias
puhelin
puhelinkeskus
puhelinkortti
puhelinluettelo
puhelinnumero
puhelinvastaaja
puhua (1)
puisto
puku
pulla
pullo
small, little
(beef)steak
buttermilk
cloud
cloudy
dark (not much light)
pink (colour)
to cheer up, to perk
someone up
long; tall
pizza
to like
to have to do, must
to have fun
to have a party
packet, package
north, northern
Northern (Italy)
boy; son
boyfriend
way
poker (game)
poker (game)
police
bicycle
to smoke (cigarettes);
to burn
pork chop
mail
post office
(postage) stamp
president
jar, tin, can
professor
percent (%)
bag
pub
clean
talkative
telephone
switch-board
telephone card
telephone directory
telephone number
(telephone) answering
machine
to speak
park
(men's) suit
sweet bun
bottle
204

punainen
punaviini
punkku (slang)
puoli
puolikuiva
purkka (colloq.)
purkki
purukumi
pusero
pussi
puu
puuro
pysahtya (1)
pysakki
pyykki
pyytaa(1)
paiva
paivaa!
paa
paakaupunki
(panna) paalle
paaministeri
paasta (3)
paasta tyosta
paasy
paasy kielletty
paattaa (1)
poyta
R
radio
rafla (slang)
raha
raikas (ilma)
raitiovaunu
rakas
rakastaa (1)
rakastua (1)
rakennus
rakkaus
rakkauskirje
ranta
raportti
rapu
rasvainen
ratikka (colloq.)
rautatieasema
ravintola
rehellinen
re lata (4) (slang)
red
red wine
red wine
half
semi-dry
chewing gum
container, jar, tin, can
chewing gum
blouse
(paper/plastic) bag
tree
porridge
to stop
(bus) stop
laundry, washing
to ask (for), to request
day
hello!
head
capital (city)
(to put something) on
prime minister
to get somewhere
to leave work
entrance, access
entrance prohibited.
access restricted
to decide
table
radio
restaurant
money
fresh (air; weather)
tram, streetcar
dear; darling
to love
to fall in love
building
love
love letter
beach, shore
report
crayfish
greasy, (food) with fat
tram, streetcar
railway station
restaurant
honest, sincere
to relax
rentoutua (1)
reppu
retkeilymaja
riidella (3)
riisi
riittaa (1)
rikas
rikki
rinkeli
rivitalo
rokki
romanssi
roska
roskis
rotsi (slang)
rouva
rullaportaat
ruma
ruoka
ruokakauppa
ruokalista
ruska
ruskea
ruskeasilmainen
rookata (4) (slang)
rooki (slang)
S
saada (2)
saame
saamelainen
saapas
saappaat
saapua (1)
saari
saattaa (1)
sadetakki
saippua
sairaala
sairas
sakset
saksofoni
salaatti
salaisuus
sama
sama kuin
samalla
to relax
rucksack, backpack
youth hostel
to quarrel
rice
(to be) enough
rich
broken
bagel
terraced house.
row house
rock'n'roll
romance
rubbish, garbage
garbage bag/bin
coat
Mrs
escalator
ugly
food
food shop, grocer's
menu
(leaves, trees, forest
with autumn colours)
brown
brown-eyed
to smoke cigarettes
cigarette
to get; may;
to be allowed to do
Lappish, Lapp, Saame
(language)
Lappish, Lapp, Saame
a boot
a pair of boots
to arrive
island
to see someone off
raincoat
soap
hospital
HI, sick
scissors
saxophone
salad; lettuce
secret
same
the same as
at the same time

samalla kun
samoin
samppanja
sana
sanakirja
sanasto
sandaali
sanoa (1)
sata
sataa (vetta)
sataa lunta
satama
satanen
sateenvarjo
sateinen
sauna
savu
savuke
savusauna
se
seina
seis!
seisoa (1)
seksi
sekunti
sellainen
selleri
selva
selvasti
sentti(metri)
(ei) sentaan
seuraava
shakki
shortsit
siella
sielta
sieni
sietaa (1)
sihteeri
siideri
siina
siina kaikki
siina tapauksessa
siis
siisti
siivota (4)
silloin
silloin talloin
silma
silmalasit
at the same time as
likewise
champagne
word
dictionary
vocabulary
sandal
to say
hundred
it's raining
ifs snowing
harbour
100-mark note
umbrella
rainy
sauna
smoke
cigarette
chimneyless
(smoke) sauna
it; (colloq.) he, she
wall
stop!
to stand
sex
second
that kind, such
cellery
okay, O.K.; clear
clearly, obviously
centimetre
(not) after all
following, next
chess
shorts
(over) there
from there
mushroom
to bear, to stand
secretary
cider
there (at that place)
that's all
in that case
so, therefore
tidy, clean
to tidy up, to clear up
then, at that time
every now and then
eye
spectacles
silta
sininen
sinisilmainen
sinne
sina
sisko
sisaan
sisaankaynti
sitten
(ensin) - sitten
(kuukausi) sitten
sita paitsi
sivu
slangi
sohva
soida (2)
soitella (3)
soitellaan!
soittaa (1)
sokea
sokeri
soppa
sori (colloq.)
sovitus
spagetti
Stadi (slang)
stendari (slang)
stidi (slang)
su = sunnuntai(na)
suhteellinen
suihku
(menna) suihkuun
(olla) suihkussa
sukat
sukka
suklaa
suklaapatukka
sukulainen
sukunimi
sukupuoli
suljettu
bridge
blue
blue-eyed
(to go) there
you (singular and
informal)
sister
(to go) inside; enter
entrance
then (after something
else)
(first) - then
(a month) ago
besides
page
slang
sofa
to ring
to be telephoning
someone
let's call each other,
lefs be/stay in touch!
to play music (musical
instrument);
to telephone
blind
sugar
soup
sorry, excuse me
fitting
spaghetti
Helsinki;
down-town Helsinki
(cigarette)lighter
match stick
(on) Sunday
relative
shower
to take/
to have a shower
to be in the shower
(a pair of) socks
sock
chocolate
chocolate bar
relative
(family memeber)
family name,
surname, last name
sex (male or female)
closed
206

sumu
sumuinen
sunnuntai
suolainen
suomalainen
suomeksi
suora
suora (numero)
suoraan
suu
suudella (3)
suukko
suunta
suuntanumero
suuri
suurlahetysto
suutari
suuttua (1)
syksy
synt. = syntynyt
syntymaaika
syntymapaikka
syntymapaiva
syntynyt
systeri (slang)
sytkari (slang)
sytytin
syva
syyskuu
syoda (2)
syottaa (1)
syotavaa
sahke
sahko
sampyla
sanky
(paata) sarkee
saaennuste
T
T-paita
taas
tai
taide
taidenayttely
taitaa (1)
Taidan olla sairas.
taivas
takaisin
fog
foggy
Sunday
salty
Finnish; a Finn
in Finnish
straight; direct (line)
direct (number)
straight (ahead)
mouth
to kiss
kiss
direction
area code
big, large
embassy
shoemaker's (shop)
to get angry
autumn
born
date of birth
place of birth
birthday
born
sister
cigarette lighter
cigarette lighter
deep
September
to eat
to feed;
to insert (a card)
something to eat
telegram
electricity
(bread) roll
bed
(head) is aching
weather forecast
T-shirt
again
or (alternatively)
art
art exhibition
to seem (to be).
likely (to be)
I'm probably iff.
sky; heaven
(to come) back
takana
takki
taksi
taksiasema
talo
talvi
talvisaappaat
talvitakki
tango
tanssia (1)
tapa
tapahtua (1)
tapaus
tappaa (1)
tarjoilija
tarjota (4)
tarkastaa (1)
tarkoittaa (1)
tarpeeksi
tarttee (colloq.)
tarvita (5)
ei tarvitse
tasan
tasan kello 4
taulu
tavallisesti
tavaratalo
tavata (4)
te
teatteri
tee
tehda (2*)
tehda tyota
tekosyy
televisio
telkkari (slang)
tennis
tentti
terve (ihminen)
terve!
terveellinen
terveisia!
tervetuloa!
terveyskeskus
ti = tiistai(na)
tie
tiede
tietokilpailu
behind, at the back (of)
coat; jacket
taxi
taxi stand
house, building
winter
winter boots
winter coat
tango
to dance
way, manner; habit
to happen
case, incident.
occasion
to kill
waiter, waitress
to offer; to treat
to check
to mean
enough
to have to do, must
to need
not to have to do.
must not
exactly
4 o'clock sharp
painting
usually, normally
department store
to meet
you (plural and formal)
theatre
tea
to do; to make
to work
excuse
television
television
tennis
exam, test
healthy, well (person)
hilhellol
healthy (good for
one's health)
greetings*.
welcome1.
health centre
{on) Tuesday
road
science
quiz

tietokone
tietosanakirja
tietysti
tietaa(l)
tiistai
tikkuaski
tila
tilata (4)
tilava
tlk = tolkki
to = torstai(na)
todella
tohtori
to im into
toimisto
toimittaja
toinen
toissapaiva(na)
toivottavasti
tomaatti
tori
torstai
tosi (kuuma)
tosiaan
tosiasia
totta
totta kai
toukokuu
trumpetti
tuhat
tuhkakuppi
tuhkis (slang)
tuhma
tukka = hiukset
tuli
tulinen ruoka
tulitikku
tulla (3)
tulli
(olla) tulossa
tumma
tumman(sininen)
tummatukkainen
tunnusluku
tuntea (1)
computer
encyclopedia
naturally, certainly.
of course
to know (the answer)
Tuesday
matchbox
space, room
to order, to book
spacious
carton, tin, can
(on) Thursday
real, really
doctor
operation
(of a machine)
office
reporter
another; second
the day before
yesterday
hopefully
tomato
marketplace; square
Thursday
really (hot)
really, indeed
fact
(it's) true
of course
May
trumpet
thousand
ashtray
ashtray
naughty
hair
fire
hot (spicy) food
match (-stick)
to come
customs
to be coming
(right now)
dark (haired)
dark (blue)
dark-haired
secret number/code.
PIN number
to know (personally).
to recognize; to feel
tunti
tuo
tuoda (2)
tuoli
tuolla
tuollainen
tuolta
tuonne
tuoppi
tuore (kala)
tuoremehu
tuossa
tupakka
tupakoida (2)
tupakointi
tupla-vee
turisti
turkki
tutustua (1)
tuulee
tuuli
tuulinen
tyhma
tykata (4)
tylsa
tytto
tyttoystava
tytar
tyyppi (slang)
tyytyvainen
tyo
(olla) tyossa
tyoasiat
tyokaveri
tyonna!
tyontaa (1)
tyopaiva
tyopoyta
tallainen
talla tavalla
tammoinen
tama
tanne
tana iltana
tanaan
tarkea
tassa
taynna
taytyy
taalla
hour; lesson
that
to bring
chair
(over) there
that kind, such
from there
(to go/put) there
a pint of beer
fresh (fish)
(fruit) juice
(in) there
cigarette; tobacco
to smoke cigarettes
smoking (of cigarettes)
(the letter w)
tourist
fur coat
to get to know.
to get acquainted
the wind is blowing
wind
windy
stupid
to like
boring, dull; not nice
girl; daughter
girlfriend
daughter
person
contented, satisfied
work, job
to work; to be at work
work matters
workmate, colleague
push.1
to push
working day
worktable, desk
this kind, this sort
in this way
this kind, this sort
this
(to come) here
tonight
today
important
(in) here
full
to have to do, must
(over) here
208

taalta
tolkki
U
uima-allas
uimahalli
uimapuku
ukkonen
ukonilma
ulkomaalainen
ulkona
ulos
unohtaa (1)
urheilu
from here
carton; tin, can
swimming pool
swimming hall
swimsuit
thunder
thunderstorm
foreigner
outside
out; exit
to forget
sport(s)
useimmat (suomalaiset) most (Finns)
use in
utelias
uudestaan
.
UUSI
V
v. = vuonna (1998)
v = vuosi
vaalea
(ei)...vaan
vaara
vaate
vahva
vai
vai niin
vaikea
vaikka
vaikka mita
vaille
vaimo
vain
mita vain
valita (5)
valittaa (1)
valkoinen
valkoviini
valmis
valoisa
valokuva
valomerkki
valtameri
often
curious, nosey
again (once more)
new
in the year (1998)
year
blond; light (of colour)
not..±>ut
danger
garment,
a piece of clothing
strong
or (in questions)
1 see
difficult
even if, although;
for example
whatever;
all sorts of things
short of; to (of time:
it's 5 to 12)
wife
only, just
anything, whatever
to choose
to complain
white
white wine
ready
light, well lit
(plenty of light)
photograph
(closing signal in a pub)
ocean
valtio
vanha
vapaa-aika
vapaa
vappu
varastaa (1)
varata (4)
varatie
varattu
varauloskaynti
varma
varmaankin
varoa (1)
varoittaa (1)
vasemmalla
vasemmalle
vasta
vastapuhelu
vasta paata
vastata (4)
vasta us
vatsa
vedal
ve'rtsi
veke (slang)
veli
vene
ventata (4) (slang)
verovirasto
vesi
vesisade
vessa
vessanpontto
vessapaperi
vetaa (1)
video(kasetti)
vieda (2)
viela
(ei) viela
viela (yksi)
vieras
vieressa
viesti
vihainen
state
old
free time
unoccupied, vacant.
free
1st of May, (celebration
30th April - 1st May)
to steal
to book, to reserve
emergency exit
occupied, taken.
reserved
emergency exit
certain, sure
probably, most likely
to watch out.
to look out
to warn
on the left
to the left
not until, not before.
only (of time)
collect call, transfer
the charges
across from
to answer
answer
stomach
pulll
knife
away
brother
boat
to wait
tax office
water
rain
lavatory, toilet
toilet seat
toilet paper
to pull
video (cassette); VCR
to take (away)
still
not yet
(one) more, another
strange, unknown;
guest
next to, by, beside
message
angry

vihdoin
vihrea
viikko
viikonloppu
viikonloppuisin
viikonpaiva
viilea
viime (vuosi)
viimeinen
viimeistaan
viimeksi
viina
viinakauppa
viini
viisumi
vi'rtsia (1)
violetti
virallinen
viski
vissy{vesi)
vitamiini
vitonen
vitsi
viulisti
viulu
voi
voi!
voi olla
voida (2)
voileipa
voittaa (1)
vokaali
vuodenaika
vuokra
vuokrata (1)
vuonna(1998)
vuori
vuoro
vuoronumero
vuosi
vuosisata
(5)-vuotias
vahemman
vahiten
vahan
vahan aikaa
kello on vahan
valiaikainen
valiaikaisesti
valittaa (1)
vari
at fast, finally
green
week
weekend
at/on the weekend
day of the week
cool
last (year)
the last (one)
at the latest
last, last time
spirits, liquor
liquor store
wine
visa
to be bothered
violet (colour)
official
whisky
mineral water
vitamin
5-mark coin
joke
violinist
violin
butter
oh!
maybe
to be able to, can, may
(Finnish) sandwich
to win
vowel
season (of the year)
rent
to hire, to rent
in the year (1998)
mountain
(someone's) turn
queue number
year
century
(S)-year-old
less
least
a little (not much)
for a little while
it's early
temporary
temporarily
to care for
colour
vasynyt
(minua) vasyttaa
vaarin
vaara (vastaus)
(olla) vaarassa
W
WC = vessa
Y
yhdistaa (1)
yhteensa
yhtye
yhta (iso) kuin
(ei) yhtaan
yksin
yksio
yleisopuhelin
yli
ylihuomenna
ylin (kerros)
yliopisto
ymmartaa (1)
ymmartaa vaarin
ympari
yrittaa (1)
yrjo (slang)
yrjota (4) (slang)
ystava
ystavallinen
yak!
yo
yopuku
A
aidinkieli
aiti
alal
aanimerkki
O
oisin
oljy
orinaa
tired
(I) feel tired
incorrectly, not right
wrong, incorrect
(answer)
to be wrong, mistaken
lavatory, toilet
to connect-
to put through
total, in all, sum
music band
as (big) as
not at all, not any
alone
one-room flat,
studio apartment
public telephone
over; across; past
(of time: it's 5 past 12)
the day after
tomorrow
top (floor)
university
to understand
to misunderstand
around
to try
vomit
to vomit
friend
friendly
yuck!
night
pyjamas
mother tongue
mother
don't!
beep, tone
at night
oil
(incomprehensible
noise)
210

INDEX
The Introduction (pp. 10-21) contains general information about the structure of
Finnish language and its vocabulary, as well as written vs. spoken Finnish.
34:160 = chapter 34, (starting from) page 160.
Intro = Introduction
sg. = singular
pi. = plural
-> = see
agreement (rule of) 11:70
alphabet Intro: 15
article lntro:10
comparative (isompi) 34:160
conditional -»isi-form
conjugation of verbs -> verb types
consonant gradation -» k, p, t changes
consonants Intro: 16
direct object -» object
future = present 16:88 -> verb types
gender Intro: 10
genitive sg. 24:121; pi. 31:150
han/han suffix 5:46,30:144
how? (milla tavalla?) 30:145
how many? (kuinka monta?) 11:65
how much? (kuinka paljon?) 11:65
to have sentences 11:71,23:118
to have to do/must sentences 27:132
imperative sg. 8:54; pi. 36:167
imperfect -> past tenses
intonation Intro: 14
isi-form of verbs 33:157
kaan/kaan suffix 26:128
kin suffix 10:63,26:128
ko/ko question 5:42
k, p, t changes in verbs 16:89; in nouns
19:104
ka suffix 8:55. 30:144
let's go sentences 22:116 -> passive voice
local cases (illative, inessive, elative,
allative, adessive, ablative) 17:96,
20:109 -> whereto?, where?,
where from?
maan/maan forms of verbs 35:164
massa/massa forms of verbs 35:164
many (monta, paljon) 31:152
much (paljon) 31:152
negative present 5:43,16:88; past 30:144,
37:169; passive 22:116,38:173
negative question 5:45
nouns -» word types
numbers Intro: 17,11:66, 24:123; ordinals
Intro: 17
object 28:134, 38:173
ordinal numbers Intro: 17
pa/pa suffixes 32:154
pas/pas suffixes 32:154
partitive sg. 11:67; pi. 31:150; 28:135
passive voice 22:117; past tense 38:173
past tenses simple past 16:91,29:139,
37:170; negative 30:144; perfect 37:169;
pluperfect 37:171; passive 38:173
personal pronouns 2:29; genitive 2:31;
partitive 16:87; as an object 38:173
-» who?
personal endings of verbs 4:40
plural t-plural 25:125; i-plural 25:126, 31:147
plural words -> t-words
possessive suffixes 2:31
postpositions Intro: 10,24:122
prepositions Intro: 10,24:122
present tense 16:88 -> verb types
pronunciation Intro: 13
sti-adverbs 30:145
stress Intro: 14
superlative (isoin) 34:160
there is/there are sentences 21:112
t-words (housut) 25:125
verb types
type 1 (ostaa) 4:40
type 2 (juoda) 6:47
type 3 (opiskella) 7:50
type 4 (pelata) 16:86
type 5 (hairita) 16:86
irregular verbs (olla) 2:29, (tehda, nahda)
6:48, (juosta) 7:51
summary 16:88
k, p, t changes 16:89
211

vowel harmony Intro: 13
vowels Intro: 16
what? (mika? m'rta?) 4:41,13:76,24:121,
32:154
what kind? (millainen?) 10:60; (millaista?)
13:76; (millaisia?) 32:154
when? (milloin?) 1:26,10:62, 20:110;
(mihin aikaan?) 12:74
where? (missa?) 17:96,18:99
where from? (mista?) 3:35,17:96,19:102
where to? (mihin?) 17:94,31:149
which one? (kumpi?) 34:159
who? (kuka?) 2:28; who has? (kenella on?)
23:118; to whom? (kenelle?) 26:128;
from whom? (kenelta?) 26:128; whose?
(kenen?) 24:121; object forms (kenet/keta?)
38:173
word (noun) types
i (postijehti, pieni, uusi) 11:69,17:94,
18:99,21:114
nen (nainen) 11:69,17:94,18:99,21:113
e (huoneH 1:68,17:94,18:99,19:106,
21:113
is (kaunis) 17:94,18:99, 21:113
as (vieras) 17:94,18:99,19:106.21:113
us, os, ys (rakennus, kerros, kysymys)
21:113
in (puhelin) 21:113
summary 21:113
k, p, t changes 19:104
scanned6y cEtvin
212

From Start to Finnish - A Short Course in Finnish is practical, fun
and easy to read.
From Start to Finnish is not a complete course in Finnish. It will not tell
you "everything you've ever wanted to know" about the Finnish language
but it will serve as a handy survival kit for everyday situations, such as
asking questions and responding to them, exchanging small talk
face-to-face with real Finns, being polite - or less polite if need be.
It will also give you an overall picture of the structure of Finnish, a
language which is certainly different from many others you may have
studied so far - but not difficult, as you are about to find out!
The dialogues, texts and a couple of exercises have been recorded for
each chapter. The recording is available in cassette and CD form for you
to listen to the sound of Finnish and practise your own pronunciation.
scanned6y <Efvin
ISBN 951-792-105-5
I
789517
921053