eimi Sevander
s&r .
L ' *
5 -§f

Meimi Sevander
SUOMEN
KIELEN OPPIKIRJA
3. luokka
2. opintovuosi
KARJALA-KUSTANTAMQ. PETROSKOI 1978

4 С
С
(
I
Учебник утвержден
Министерством
просвещения КАССР
V ahvistanut
Karjalan ASNTn
Valistusasiain ministerio
Kuvittajina taiteilijat
Leo Degterev
Valentina Tshinenova
Sergei Tshinenov
© Karjala, 1978
60601—082
C
M 127(03)—78
70-78

REIPPAINA JA ILOISINA
KOULUUN ASTUKAAMME.
OPISKELLEN AHKERASTI
TIETOJA ME SAAMME.

Muistatko aakkoset?
Tehtava 1. Lausu selvasti:
n, t, a, i, d, p, k, f, v, e, j, 6, u, g, o, c, m,
s, y, h, b, a, 1, r, q, x, z.
Tehtava 2. Kirjoita aakkoset oikeassa jarjestyksessa.
Tehtava 3. Kirjoita vihkoosi vain vokaalit.
Tehtava 4. Kirjoita vihkoosi vain konsonantit.
Muistatko aanteet?
Tehtava 1.
Lue selvasti ja sano, mika его aanteilla on seu-
raavissa sanoissa:
a)	kala — maa
sika — siika
seiso — seisoo
b)	laki — lakki
palo — pallo
sama — sammal
капа — каппа
tuli — tuuli
hylly — tyyni
tama — taalla
hypi — hyppii
paras — parras
kisa — kissa
kato — katto
Tehtava 2. Jaa edelliset sanat tavuihin ja kirjoita ne vihkoo¬
si.
M a 11 i: kala — ka-la; laki — la-ki; lakki — lak¬
ki.
Tehtava 3. Lue selvasti seuraavat sanat. Lausu diftongit
oikein.
Aina, seina, toinen, uida, lyijy, paiva, lampoinen;
laulu, neula, viulu, koulu, nayta, poyta, tuoda,
yolla, kieli.
Tehtava 4. Jaa edelliset sanat tavuihin ja kirjoita ne vihkoo¬
si.	,
M a 11 i : aina — ai-na; kayda — kay-da.
Muistatko vokaalisoinnun?
Tehtava. Kirjoita vihkoosi seuraavat sanat, lisaa oikea vo-
4	kaali.

a vai а?
poydall , omenass , kadull , kynall , pihall , tytoll
о	vai 6?
poll , aanti , pall , saant , lukk , juust , pontt , jaatel
u vai y?
hyll- , hoyr , lyij , lat , myrsk , kat , nar
katu — katua — kadulla
penkki — penkkia — penkissa
leikkia — leikin — leikkii
hyppia — hypin — hyppii
Tehtava. Kirjoita seuraavat sanat vihkoosi ja alleviivaa
sanan vartalo.
Autan, auttaa. Soittaa, soitamme. Lahtea, lahdemme.
Poytaan, poydassa. Asuntoa, asunnossa. Rannalla, rantaan.
Sieni, sieneen. Puhukaa, puhutte, puhuu. Lue! Lukekaa!
Mina olen koulussa!
Sina olet koulussa.
Han on koulussa.
Me olemme koulussa.
Те olette koulussa.
He ovat koulussa.
Mina olin maalla.
Sina olit maalla.
Han oli maalla.
Me olimme maalla.
Те olitte maalla.
He olivat maalla.
Lue.	A
Missa sina olit kesalla?
Missa Alla oli kesalla?
Missa te olitte kesalla?
Missa Seija ja Leo oli¬
vat kesalla?
В
Mina olin leirilla.
Han oli leirilla.
Me olimme leiril¬
la.
He olivat leirilla.
Tehtava 1. Kysy ja vastaa kayttaen sarakkeissa olevia sano-
ja.
M a 11 i : A. Missa Pentti oli kesalla?
B. Kesalla Pentti oli leirilla.
5

A
В
sunnuntaina
kotona
kesakuussa
maalla
illalla
elokuvissa
elokuussa
leirilla
aamulla
kirjastossa
Sanastoa.
Syksy — syksya, syksylla, syyskuukausi. Syksy on kaunis. On
kolme syyskuukautta.
Vihannes — vihannekset. Vihannekset kasvavat kesalla.
Vihannes + maa = vihannesmaa. Mita on vihannesmaalla?
peruna	sipuli	kaali	tomaatti	porkkana
Tehtava 2. Lue ja kayta oikeaa muotoa.
Poydalla on kolme (peruna).
(Sipuli) ei ole makea.
(Kaali) on pyorea.
Tuo minulle kaksi (tomaatti).
Kissa ei syo (porkkana).
(Peruna) ovat laatikossa.
Lue ja sano, missa kani oli.
On syksy. Vihannekset kasvavat vihannesmaalla.
Siella on perunaa, sipulia, kaalia ja porkkanaa.
Pian syomme uutta perunaa.
Katso! Kanilla on iso keltainen porkkana. Kylla se on makea!
6 Kylla kanilla on hauskaa!

Tehtava 3.
Sano, mika kasvaa vihannesmaalla.
M a 11 i : Kaali kasvaa vihannesmaalla.
Tehtava 4. Kysy ja vastaa.
M a 11 i: Minka varinen vihannesmaa on?
Vihannesmaa on vihrea.
Kayta sanoja: porkkana, kaali, tomaatti, sipuli, omena, luumu.
Yksi:
Monta:
vihrea
vihreat
punainen
punaiset
Tehtava 5. Kayta oikeaa muotoa. j '
Penkit ovat (valkoinen).
Kukat ovat (keltainen).
Jarvet ovat (sininen).
Omenat ovat (punainen).
Penikat ovat (harmaa).
Sanastoa.
Eilen — вчера. Olimme eilen kirjastossa.
Metsa — Metsassa on pimea. Menemme metsaan huomenna.
Ihana—Tanaan on ihana saa. Kesa on ihana.
Lehti — Puussa ei ole monta lehtea. Lehdet olivat vihreat.
Nyt ne ovat keltaiset ja punaiset.
Нцотеппа — завтра. Menemme huomenna elokuviin.
Lue ja sano, minne pojat menevat marjaan.
P e к к a : Olin eilen metsassa.
T о i v о :	Minakin olin metsassa isani kanssa. Eiko siella ole-
kin ihanaa!
P e к к a : On. Kesalla puut olivat vihreat, nyt lehdet ovat kel¬
taiset ja punaiset. On syksy. Kavitteko te myos jar-
ven rannalla?
Toivo:	Kavimme. Siella kasvaa iso omenapuu ja sen alia
oli iso sieni.
7

Р е к к а : Vain yksi sieni! Huomenna menen veljeni kanssa
marjaan ja sieneen. Tule sinakin!
T о i v о :	Kiitos. Mielellani.
Tehtava 6. Kirjofta oikea muoto.
Minka? Mita?
lehti
puisto 	 	 .
tomaatti
pelto
Keskustelumalli:
A.	Missa sina olit eilen?
B.	Olin sienessa.
A.	Oliko paljon sienia?
B.	Kylla! (Ei oikein).
Kayta: metsassa, marjassa, puistossa, kalassa, maalla.
8

Sanastoa.
Pohjoinen — Me asumme pohjoisessa. Me lahdemme pohjoiseen.
Pohjola — север.
Etela — Heidan leirinsa oli etelassa. Isa lahtee etelaan syksylla.
Kylma — Pohjolan syksy on kylma. Kesalla ei ole kylma.
On kylma — холодно.
Lammin — lammin huone. Kesalla on lammin. lima on lammin.
On lammin — тепло.
Lue.
Ystavani nimi on Dima. Han asuu
Odessassa. Se on iso kaupunki
etelassa. Siella ei ole kylma. Siel-
la on lammin. Olin siella kesalla.
Minulla oli ihana kesaloma.
Tehtava 1.
Vastaa kysymyksiin.
Asutko sina etelassa?
Missa Vorkuta on?
Milloin pohjoisessa on lammin?
Onko etelassa kylma?	i
Missa me asumme?
Missa Tbilisi on?
Много v/
l/
Poydalla on kyna.
paljon monta
Pdydalla on kynia.
koiria koiraa
Poydalla on paljon kynia.
kukkia kukkaa
Pihalla juoksee poika.
kalastajia kalastajaa
Pihalla juoksee (paljon)
poikia.
Muista!
lehtea lehtia
jarvea jarvia

Tehtava 2. Kayta oikeaa muotoa.
Sp.
monta
poyta
poika
tahti
kyna
opettaja
joki
omena
paljon
Tehtava 3.
Xuc tc-л 'VKu &Vj
('VC».	-oicc/tX.
©■'к |.
Sano suomeksi.
Ф\:
') ^ T{ a
/j\X* ^
В Карелии много рек.
В комнате много столов.
В ящике много яблок.
На берегу много рыбаков.
В классе много мальчиков.
На дереве много листьев.
Tehtava 4. Lue ja sano, mita merkitsee sana ruoka
V	3 d
V X) ItlAO	Ob
Aj oLfr.fi-'h'	ou
&U* ZlaJu-li-O- .
OVs,
Koulussa on iso ruokala. Lapset syovat siella pai-
vallista. Koulun ruokalassa on aina hyva ruoka.

Tama on puu. Puussa on paljon Tama on orava. Se on rus-
oksia. Joka oksassa on paljon kea. Se hyppii oksalta oksal-
lehtia.	le. Oravalla on pitka hanta.
Sano, mita merkitsevat sanat: oksa, orava, hanta.
Sanastoa.
Кару — kaksi kapya. Puussa on kapyja. Kavyt ovat isot.
Kerata kapyja — собирать шишки.
Pitaa huolta — заботиться.
Mina pidan hyvaa huolta koirastani. Mummo pi¬
taa hyvaa huolta vauvasta. Kuka pitaa huolta kis-
sasta? Me pidamme huolta kissasta.
Lue ja sano, mita oravat syovat.
Syksylla oravalla on paljon tyota. Se on oikein ahkera. Se ke-
raa kapyja koko perheelle. Iso orava pitaa hyvaa huolta koko
perheesta.
Tama on lintu.	Linnut lentavat.
Lintu lentaa.
11

Kurki on iso
lintu.
Miksi? — Почему?
Varpunen on
pieni lintu.
Lue ja sano, mika on lintu N 1 ja mika
on lintu N 2.
Lintu N 1 : Mika sinulla on?
Lintu N 2 : Minulla on laukku.
L i n t u N 1 : Mita teet laukulla?
Lintu N 2 : Panen laukkuun ruo-
kaa. Huomenna lennan
ystavani kanssa ete-
laan.
L i n t u N 1 : Miksi lennatte etelaan?
Lintu N 2 : Pohjoisessa pian tulee
kylma syksy, mutta ete-
lassa on lammin. Tule
sinakin mukaan!
Lintu N 1 : Ei, kiitos. Lapset pita-
vat minusta hyvaa
huolta taalla pohjoises¬
sa.
monta
paljon
oravaa
oravia
i>j
taloa
taloja
lintua
lintuja
kapya
kapyja
marjaa
marjoja
Tehtava 5.
12
Kayta oikeaa muotoa.
Ikkunan alia kasvaa paljon (kukka)
Metsassa on paljon (marja). t ,
Kirjastossa on paljon (kirja). -
Puussa on paljon (lintu).
Kadulla on paljon (auto).
Laatikossa on paljon (luumu).
[(лл \l\j^uCL
tvvcx-HO
тг
^ (лхЛл \лл^
(Г

Tehtava 6.
Tehtava 7.
Tehtava 8.
Syyskuukaudet:
syyskuu, lokakuu, marraskuu'.
Opi ulkoa.
Syksy alkaa syyskuussa,
se jatkuu lokakuussa,
loppu tulee marraskuussa.
Keskustelumalli:
A.	Olitko sunnuntaina metsassa?
B.	En, olin kotona. Enta sina?
A. Minakin olin kotona.
A
teatterissa
kirjastossa
puistossa
kotona
B —A
maalla
elokuvissa
jarven rannalla
teatterissa
Muodosta sopivia lauseita.
Kala haukkuu.
Lintu hyppii.
Orava lentaa.
Koira laulaa.
Kukko ui.
Kirjoita lauseet vihkoosi. Lisaa a tai a kirjain.
Ota tomaatit laatikost ! Pojat uivat jarvess .
Omena on pyore .	Ystavani asuu etelass .
Puun lehdet ovat vihre t. Oksall istuu orava.
Oravall on pitka hant .
Jaa sanat tavuihin.
Porkkana, kaali, tomaatti, puisto, huomenna, poh-
joinen, varpunen, orava, marraskuu.	13

ЗТата on ihminen.
Ihminen — ihmisen, nimi, kaksi ihmista. Puhumme ihmisesta.
Ihmiset ovat talossa. Kadulla on paljon ihmisia.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi.
Рабочего зовут Иван.
На заводе много рабочих.
Лошади во дворе.
У школьника красивая книга.
Дай звезду октябрёнку!
Завтрак хороший. Я завтракаю.
Люди в парке.
Мы живём на севере.
Kuvassa on kenka.	Leenalla on sateenvarjo.
Kengassa on pieni pallo. Han seisoo sateenvarjon alia.
Sanastoa.
Sade — Syyssateet ovat kylmia. Ala mene ulos sateella. Ei ole
sadetta.
Sataa — Идет дождь. Sataako nyt? Ei, nyt ei sada.
Jalka — kaksi jalkaa. Pane kengat jalkaan! Kenka on jalas-
sa.
Kumikengat — Nyt sataa. Pane kumikengat jalkaan!
Kasi — kadet, kaksi katta. Ota pallo kateen! Minulla ei ole sa-
teenvarjoa kadessani. Ota sateenvarjo kateen!
k:o	Lue.
jalka jalan
lika lian
sika sian
14 liika liian
Minka?	Mita?
kasi	kaden	katta
vuosi	vuoden	vuotta
uusi	uuden	uutta

Tehtava 2.
i
Kirjoita oikeat muodot.
Mika? kasi vesi
Minka? kaden
Mita? katta
Missa? kadessa
Mista? kadesta
Mihin? kateen
Milla? kadella
Milta? kadelta
Mille? kadelle
Opi ulkoa.
Kun syksyn sateet valuvat,
lapset kouluun astuvat
sateenvarjot kasissaan,
kumikengat jalassa.
Tehtava 3. Kayta oikeaa muotoa.
Pojan (kasi) on pallo..
Ota liitu (kasi)!
Jarvessa on paljon (vesi).
Ihmisella on kaksi (kasi).
Haluan (vesi).
Koira hyppii mielellaan (vesi).
(Kasi) ovat kylmat.
Katso! Lintu ui (vesi).
Tehtava 4. Vastaa kysymyksiin.
Sataako kesalla?
Milloin sataa paljon?
Minka sina otat kateesi sateella?
Milloin sade on lamminta?
Milloin sade on kylmaa?
Milloin panet kumikengat jalkaan?
Milloin on paljon sienia?

Lue, katso kuvia ja sano, mika tyton nimi on.
Han on pieni tytto.
Hanella on siniset silmat. Hanen tukkansa on pitka ja keltai-
nen. Hanella on pieni nena ja pienet korvat.
Nyt sataa ja han on ulkona. Hanella on kumikengat jalassa ja
sateenvarjo kadessa.
16
Alla
Seija

Tehtava 5.
Kerro toisesta tytosta.
Mika hanen nimensa on?
Tehtava 6. Kerro alia olevista kuvista. Kayta sanoja:
nokka — клюв
siipi — крыло
Sanastoa.
Jos — если. Jos haluat, autan sinua.
Jos sataa, pane kumikengat jalkaan.
Niin — такой, так.
On niin kaunis paiva! Tytto laulaa niin ihanasti!
Lauantai — суббота. Lauantaina — в субботу.
Pelto — pellon, peltoa, peltoja. Pelto on vihrea.
lt:ll
ilta
illalla
pelto
pellolla
valta
vallassa
kulta
kullalla
2 4656

Lue ja sano, saako Рбрб-kani paljon porkkanaa.
LAUANTAINA
Popo-kaniini:
Tanaan on niin ihana paiva. Huomen-
na on sunnuntai. Kaikki ihmiset lahte-
vat kaupunkiin. Jos ei sada, mina juok-
sen vihannesmaalle. Siella kasvaa pal¬
jon vihanneksia, mutta . mina haluan
vain makeaa porkkanaa. Syon porkka¬
naa mielellani. Enta jos sataa? Jos sa-
taa, panen Pekan kumikengat jalkaan.
Minulla ei ole sateenvarjoa, mutta tie-
dan, missa Allan sateenvarjo on. Otan
sen kateeni ja lahden pellolle.
SUNNUNTAINA
Allan ja Pekan isa:
Ai, ai, sataa vetta. Emme voi lahtea
kaupunkiin. Sepa on ikavaa. Eilen oli
niin kaunis paiva.
Opi ulkoa.
PEILIKUVA
Ovat flamingon
nama punaiset jalat,
naet punaiset jalat
kun varpaista alat.
Kun varpaista alat
naet punaiset jalat,
nama punaiset jalat
ovat flamingon.
18

Pekalla on	Toivolla ei	Annalla on
pitkat housut	ole pitkia	takki yllaan.
jalassa.	housuja.
Nonnalla ei
ole takkia yl¬
laan.
Mihin?	Missa?
Pane kengat jalkaan. Kengat ovat jalassa.
Pue takki yllesi.	Hanella on takki yllaan.
Sanastoa.
Paa — paata, paassa, paahan, paat.
Lakki — Pane lakki paahan! Nyt lakki on paassa. Lakissa on
kukka.
Sukka — sukat. Pane sukat jalkaan. Minulla ei ole sukkia ja¬
lassa.
Mekko — mekot. Alla pukee mekon ylleen. Mina puen mekon yl-
leni.
Hattu — hatut. Siella on paljon hattuja. Pane hattu paahan!
Sormikkaat — Minulla ei ole sormikkaita. Menen ulos ja panen
sormikkaat kateen.
Pukeutua — pukeudun. Opettaja pukeutuu hyvin. Sina pukeudut
aamulla.
Lampimasti — тепло. On kylma. Mina pukeudun lampimasti.
Me pukeudumme lampimasti talvella.
Paita — paidat, monta paitaa. Pue paita yllesi!	19

Tehtava 1. On kylma syksy. Sataa. Lapset haluavat menna
ulos leikkimaan. Sano, miten he pukeutuvat.
M a 11 i : He pukevat takit ylleen. He panevat la-
kit paahan ja kumikengat jalkaan. He
ottavat sateenvarjot kasiin.
a)	Sano, miten sina pukeudut.
b)	Sano, miten Orvo pukeutuu.
Tehtava 2. Kayta oikeaa muotoa.
(Hattu) on kaapissa.
(Hattu) ovat kaapissa.
Minulla on kaksi (suk-
ka).
Allan (hattu) bn kukka.
(Sukka) ovat valkoiset.
Pojalla ei ole (sukat).
Seija pukee (mekko) yl¬
leen.
Mina naen sinun (takki).
Ota (lakki) minulta.
Tehtava 3. Katso kuvia, kysy ja vastaa.
M a 11 i : Mika pojalla on yllaan?
Hanella on yllaan musta takki.

Tehtava 4. Kysy toveriltasi ja han vastaa.
M a 11 i N 1. Onko sinulla takki yllasi?
Ei ole, minulla ei ole takkia yllani.
Kayta: takki, mekko, paita.
M a 11 i N 2. Onko sinulla lakki paassa?
Ei ole, minulla ei ole lakkia paassa.
Kayta: kengat jalassa, sormikkaat kadessa, sukat jalassa, hattu
paassa. housut jalassa.
Sanastoa.
Herata — Mina heraan kello 7. Han haraa kello 8.
Peseytya — peseydyn, peseytyy. Sina peseydyt hyvin. Han pe-
seytyy aamuila. Mene peseytymaan!
Kaula — шея.
Lue ja sano, paljonko kello on.
AAMULLA
Kello soi ja lapset heraavat. He juoksevat peseytymaan. He pe-
sevat korvansa ja kaulansa hyvin. Sitten he pukeutuvat. Pojat
panevat sukat, housut ja kengat jalkaansa ja pukevat p'aidat
ylleen. Heilla on pitkat mustat housut ja valkoiset paidat yllaan.

Tehtava 5. Sano, mita sina teet aamulla.
Keta?	(Mita?)
meita	minua
teita	sinua
heita	hanta
(niita)	(sita)
Tehtava 6. Lue.
Vihannesmaalla on paljon ihmisia. He tyoskente-
levat siella. Lapset auttavat heita.
Katso! Tuolla on Mikko. Missa? En пае hanta.
Punainen liitu ei ole hyva. Ala ota sita!
Lapset, haluatteko te auttaa minua? Kylla, me ha-
luamme auttaa teita.
Me soitamme ja te kuuntelette meita.
Missa Orvo ja Tauno ovat? Heita ei ole koulussa
tanaan.
Ota nama sormikkaat. Kiitos, en halua niita.
Tehtava 7. Kayta oikeaa muotoa (minua, sinua, hanta, sita,
meita, teita, heita, niita).
Lapset laulavat ja mina kuuntelen
Mina haluan auttaa
Aiti sanoo: »Lapset auttavat	joka paiva».
Katso kuviani. Kiitos, katson	mielellani.
Katso kirjaani. Kiitos, katson	mielellani.
Vihannesmaalla kasvaa paljon porkkanaa. Kanii-
nit syovat
Minulla on paljon*kirjoja. Luen	ahkerasti.
Tehtava 8. Muuta lauseet mallin mukaan.
M a 11 i :	He eivat ole pihalla.
Heita ei ole pihalla.
Sina et ole kotona.
Te ette ole tyossa.
Missa linnut ovat? Ne eivat ole puussa.
22

Mina en ole puistossa. '/
Me emme ole ruokalassa.
He eivat ole teatterissa.
Han ei ole jarven rannalla.
Missa koira on? Se ei ole kopissaan.
Tehtava 9. Kirjoita suomeksi.
Я тебя не вижу.
Он хочет помочь тебе.
Где овощи? Их много на огороде.
Его нет в школе сегодня.
Ты нас видишь?
Lue ja sano, paljonko kello on.
ILLALLA
Lapset olivat koulussa monta tuntia. Heilla oli paljon laksyja.
Tanaan heilla oli vahan aikaa leikkia. He olivat ulkona, mutta
nyt heita vasyttaa. Pian tulee yo.
Pekka ja Jukka riisuvat vaatteensa, pesevat kasvonsa, kaulansa,
korvansa, katensa ja jalkansa. Sitten he syovat illallisen ja me-
nevat nukkumaan. Pian Nukkumatti tulee.
t/

Tehtava 10. Sano, mita sina teet illalla.
Malli N 1. Mita Vilho tekee kello 9?
(Sitten) Kello 9 Vilho menee kouluun.
M a 11 i N 2. Milloin Vilho menee kouluun?
Han menee kouluun kello 9.

Opi ulkoa.
NUKKUMATTI HUPPULAKKI
Nukkumatti huppulakki
hamarissa kulkee,
katsoo tuvan ikkunasta
jokaista pienta lasta.
Lasten silmat sulkee,
ne hupullansa peittaa
ja unihiekkaa heittaa.
Tehtava 11. Jaa sanat tavuihin.
Кепка, kengassa, lauantai, pukeutua, sukka, 1am-
pimasti, kaula, peseytya, vaatteet, vasyttaa.
Tehtava. 12. Kirjoita sanat vihkoosi ja alleviivaa sanan var-
talo.
Kuvia, jalkoja, korvat, porkkanaa, pukeutuvat, aamiaisen, suk-
kaa, sukkia, paat, paata, paita, paitaa, paidat.	25

Mika tama on?
Se on valkoinen talo.	л /
Naen valkoisen talon.
Valkoisen talon edessa on auto.
Kaupungissa on monta valkoista taloa.
Minun ystavani asuu valkoisessa talossa.
Poika tulee ulos valkoisesta talosta.
Tytto menee valkoiseen taloon.
Valkoisen talon katolla istuu pieni lintu.
Valkoisen talon katolta lentaa lintu.

Tehtava 1.
Muodosta kolme lausetta joka
kuvasta.
M a 11 i:
Isossa huoneessa on ruskea
penkki. Sinisella penkilla on
harmaa laatikko. Harmaassa
laatikossa on vihrea pallo.
Tehtava 2. Lue ja sano: a) Mika sana vastaa kysymykseen
mita? b) Mika sana vastaa kysymykseen minka?
Pekka kirjoittaa runoa.
Sunnuntaina mina kirjoitan runon.
Pesen lattiaa. En voi tulla ulos.

Pesen lattian ja tulen ulos.
Katso! Han pesee jalkojaan.
Han aina pesee jalkansa illalla.
Mita Leena tekee? Han syo omenaa.
Minakin syon omenan joka paiva.
Tehtava 3. Kirjoita suomeksi.
Что ты делаешь? Я пишу задание.
Я напишу задание вечером.
Скоро 9 часов, а ты завтракаешь!
Завтра я позавтракаю в 8 часов.
Смотри! Анна стирает свое платье.
Она всегда надевает красное платье.
Открой окно! Хочу проветрить комнату.
Мы сейчас поливаем цветы.
Дети поливают цветы каждый день.
koulu — meidan koulumme
opettaja — meidan opettajamme
Tehtava 4. Kayta oikeaa liitetta (-ni,-si,-nsa,-mme).
Minun (sisar) nimi on Olga.
Sinun (huone) on valoisa.
Hanen (tukka) on ruskea.
Meidan (tehtava) on pitaa luokka kunnossa.
Minun (tehtava) on tuulettaa luokkahuone.
Sinun (tehtava) on pyyhkia pulpetit.
Meidan (tehtava) on kastella kukat.
Hanen (tehtava) on sanoa, kuka ei ole lasna.
Sanastoa.
Minut — меня. Isa, ole hyva, ota minut puistoon!
Aiti, ole hyva, ota minut rnukaan!
Yksin — один, одна, одни.
Lapset ovat kotona yksin. Olin eilen marjassa yksin.
Yrittaa — Mina yritan lukea taman kirjan.
Me yritamme puhua suomea oikein. Yrita uida!
Herattaa — Herata minut! Aiti herattaa lapset aamulla.
28 Tuntien jalkeen — после уроков.

Lue ja kerro, mita jarjestaja tekee luokassa.
L e e n a : Aiti, ole hyva, herata minut aikaisin aamulla.
Aiti: Miksi?
L e e n a : Olen jarjestajana luokassamme.
Aiti: Oletko yksin jarjestajana?
L e e n a : En, Vieno on toisena jarjestajana.
Aiti: Vai niin! Onko teilla paljonkin tvota?
L e e n a : On. Tuomme tunnille vihkot, liidun, kartan ja kuvat.
Tuntien jalkeen panemme luokan kuntoon.
Aiti: Tehkaa kaikki hyvin! Pitakaa luokka kunnossa!
L e e n a : Kylla, yritamme.
Tehtava 5. Kerro, mita teet, kun olet jarjestajana.
Seijan kasvot ovat Huppelin kasvot Alla silittaa mekkoa.
puhtaat.	ovat likaiset.
Sanastoa.
Siivouspaiva — siivouspaivana. Aiti, haluan auttaa sinua sii¬
vouspaivana.
Tapia — пятно.
Pyyhkia pois — стереть. Mina pyyhin pois taplan. Mikko, sinun
paidassa on kaksi taplaa. Pyyhi ne pois!
Ilman — без. Ala mene kouluun ilman lakkia. lima on kylma.
Verho — verhot, verhoja. Ikkunalla ei ole verhoja. Verhot ovat
siniset. Verho oli likainen, nyt se on puhdas.
Silittaa — silitan. Han silittaa paitaansa.
Ripustaa verhot — повесить занавески. Kuka ripustaa verhot
ikkunaan?	29

Tehtava 6. Kirjoita suorneksi.
На гголу два грязных щенка.
На грязном полу грязные ботинки.
Убери игрушки с грязного пола!
Я вымою грязный пол.
Я мою грязный пол.
Ты вешаешь занавески?
Ты повесишь занавески?
Lue ja sano, mita Pekka ja toiset lapset tekevat siivouspaivana.
Lapset mielellaan auttavat siivouspaivana koulussa. Katso!
Heilla on yllaan tyovaatteet. Joka lapsella on oma tehtavansa.
Pojat siirtavat pulpetit ja tytot pesevat lattian.
Valkoisella seinalla on likainen tapla. Leena pyyhkii taplaa pois.
Ulla kastelee punaista kukkaa. Maila pyyhkii ruskeaa taulua.

Ikkunat ovat ilman verhoja. Missa ne ovat? Katso! Luokassa
ei ole Allaa. Han on kotona, mutta han myos auttaa siivouspai¬
vana. Han silittaa puhtaat verhot ja tuo ne kouluun. Sitten po-
jat ripustavat verhot ikkunaan.
Nyt luokka on kunnossa. Se on puhdas ja kodikas. Mutta Pekka
ei ole puhdas. Han on likainen.
Tehtava 7. Sano, miten sina autat siivouspaivana kotona ja
koulussa.
Opi ulkoa.
HUOLIMATON HUPPELI
Huolimaton Huppeli myohaan heraa,
sangyn alta han kirjavisa keraa.
Kouluun han juoksee il.rnan lakkia,
kadulla vasta napittaa takkia,
tukka on porrossa, kasvoissa likaa.
Huppeli, paljon on sinussa vikaa.
K.e skustelumalli:
A.	Lahdemme puistoon leikkimaan!
B.	En voi. MeiPa on siivouspaiva.
A.	Meillakin oli siivouspaiva, mut¬
ta olen jo vapaa.
Mita sina teet?
B.	Pesen lattiaa.
A.	Pese lattia ja tule ulos. Mina odo-
tan.
B.	Hyva!
Kayta sanoja:
A
elokuvfin
pihalle
teatteriin
kirjastoon
B —A
pesen verhoja
silitan verhoja
pyyhin lattiaa
ripustan verhoja
Tehtava 8. Jaa sanat tavuihin.
Luokkaamme, yrittaa, yritat, silittaa, likaiset, sii¬
vouspaiva, herata, herattakaa, pyyhkii, pyyhimme,
taplaa, taplia.

6
Elaimia
Kaniini on kotielain.
Apina on villielain.
Lue. Elinalla on kotielain.
Se on harmaa kissa.
Se on EJinan huoneessa.
Elina pitaa kissasta hyvaa huolta.
Tehtava 1. Vastaa.
Onko sinulla kotielain?
Minka varinen se on?
Missa se asuu?
Pidatko kotielaimestasi hyvaa huolta?
Tehtava 2. Tiedustele samaa ystavaltasi.
iso
isompi
isoin
levea
leveampi
levein
kylma
kylmempi
kylmin
pieni
pienempi
pienin
Tehtava 3. Kerro kuvista.
32
M a 11 i :
Ruskea taulu on leved. Musta taulu
on leveampi. Vihrea taulu on levein.

korkca
• e?m »
■	ГВ и
■	штаг ч
» 1Р1Г г
•	BD E5 **
•	№в m
Sanastoa.
Hoitaa — ухаживать, заботиться.
Me hoidamme kotielaimia. Kuka hoitaa lasta? —
Mummo.
Kuin — чем. Punainen omena on isompi kuin vihrea omena.
Katso kuvia, lue ja sano, mita uudet sanat merkitsevat.
Tama on iso ruskea lehma. Juomme maitoa mielellamme.
Lehmalla on kirjava vasikka. Haluan juoda maitoa joka
Vasikalla on pitkat jalat.	paiva.
Lehma antaa meille maitoa.
3	4656

Lue ja sano, miksi Orvolla oli hauskaa maalla.
KESALLA
Orvo kertoo
Kesalla olin maalla. Siella asuu ystavani Jorma. Heidan per-
heellaan on kotielaimia: ruskea lehma ja kanoja. Lehman nimi
on Marjukka. Marjukalla on pieni kirjava vasikka. Se on niin
kaunis!
Jorman aiti tyoskentelee farmilla. Han pitaa huolta lehmista
ja vasikoista.
Jorman isa hoitaa hevosia. Jormakin pitaa huolta hevosista.
Maalla on oikein hauskaa. Siella on paljon kotielaimia ja olen
kotielainten suuri ystava.
Maalla juon mielellani lamminta maitoa. Se on hyvaa. Mutta
kotona kaupungissa en juo niin paljon maitoa.
Minulla oli hauska kesaloma, mutta se oli liian lyhyt!
Tehtava 4. Vastaa kysymyksiin.
Missa Orvo oli kesalla?
Miksi han oli maalla?
Oliko Orvolla hauska kesaloma?
Pitaako Orvo kotielaimista?
Mita kotielaimia Jorman perheessa oli?
Kuka hoitaa hevosia?
-ja (ja)
Han kirjoittaa. Han on kirjoittaja.
Han laulaa. Han on laulaja.
Han juoksee. Han on juoksija.
Han lentaa. Han on lentaja.
Tehtava 5. Vastaa.
Kuka rakentaa?
Kuka opettaa?
Kuka soittaa?
Kuka paivystaa?
34

Kesalla sataa vahan.	Syksylla sataa paljon.
Sanastoa.
Voimakas — kaksi voimakasta ihmista. Karhu on voimakkaam-
pi kuin apina. Norsu on voimakkain.
Nuo — те.
Aivan kuin — словно (как).	Sina olet aivan kuin aitisi.
Nopea — Orava on nopea pieni elain.
Nopeasti — Mikko ui nopeasti. Pojat juoksevat nopeasti.
Vaan — но.
Lue ja sano, miten tiikeri, gaselli ja gepardi juoksevat.
ELAINTARHASSA (В ЗООПАРКЕ)
U 1 1 a : Mennaan katsomaan tiikeria.
Isa: Tassa elaintarhassa ei ole tiikeria, vaan on norsu.
U 11 a : Voi, miten iso elain!
Isa: Kylla, se on iso ja voimakas. Se auttaa ihmisia. Se te-
kee tyota.
U 11 a : Ja nyt mina naen apinat. Ne ovat niin hauskoja!
Isa: Kylla, mutta katso tanne!
U 11 a : Mita nuo elaimet ovat? Menemme katsomaan!
Isa: Ne ovat gaselleja. Katso taman gasellin silmia.
U 1 1 a : Aivan kuin ihmisella! Katso, miten se juoksee! Se aivan
kuin lentaa!
Isa: Se on nopea juoksija. Tiikeri ei juokse niin nopeasti.
U 11 a : Se on hyva! Mika kissa tuo on?
Isa: Kissako? Ei se ole kissa. Se on gepardi. Gepardi on no-
pein juoksija.
П 11 a : En pida gepardista. Mennaan pois!
35

norsu	gaselli gepardi	tiikeri apina
Tehtava 6. Vastaa.
Mika elain on isoin ja voimakkain?
Mika elain on hauskin?
' Mika elain on lempein?
Mika elain on nopein?
Mista elaimesta Ulla ei pida?
Opi ulkoa.	VARIS
Kello on puoli seitseman.
Kuuletko aanen kahean?
Oksalta oksalle lentaen
varis metsassa raakkuu.
Siipien laiske ja suhina,
metsassa mahdoton kuhina!
Oksalta oksalle lentaen
varis metsassa raakkuu.
Vaak! Vaak!
Vaak! Vaak!
Vaak! Vaak! Vaak!
Tehtava 7.
Tehtava 8.
36
Kirjoita sanat vihkoosi ja alleviivaa sanan
vartalo. Olemme, olimme, hoitavat, hoidan, maal-
la, maitoa, hevosia, tiikerilla, tiikereilla, vihkoja,
lehden, lehtea, taloja.
Jaa sanat tavuihin.
Hoidamme, voimakas, tiikeri, nopea, elaintarha,
juoksija, apina, hauska, maitoa, vasikka, lehmia.

Tama on linja-auto. Se vie	Jorma ratsastaa hevosella.
lapset kouluun.
Sanastoa.
Kyla — Kylassa on uusi koulu. Karjalan kylat ovat kauniita.
Ratsastaa — Mina ratsastan hevosella. Pekka myos ratsastaa
hevosella. Osaatko ratsastaa? En, en osaa.
Naapuri — Pekka on mfnun naapurini. Meilla on monta naapu-
ria. Meilla on hyvat naapurit. Missa Alla on? Han
on naapurissa.
Kaukana — далеко. Ystavani on kaukana etelassa. Veljeni asuu
kaukana Petroskoista. Onko Kontupohja kaukana
Petroskoista? Ei se ole oikein kaukana.
naapuri +talo = naapuritalo
Tehtava 1. Sano suomeksi: соседняя школа, соседний город,
соседняя деревня, соседская семья, соседский
мальчик.
Lue ja kerro: a) Missa kylan lapset kayvat koulua?
b) Milloin linja-auto ei vie lapsia naapurikylaan?
Jorma asuu maalla pienessa kylassa. Kylassa ei ole koulua.
Siella on vahan koululaisia. Linja-auto vie koululaiset naapuri¬
kylaan joka paiva. Naapurikyla on paljon isompi. Siella on uusi
koulu. Huomenna on sunnuntai. Lapset eivat mene kouluun. Isa
antaa Jorman ratsastaa hevosella naapurikylaan. Silloin Jor-
malla on hauskaa.	37

Tehtava 2. Vastaa kysymyksiin.
Kuka on sinun naapurisi?
Ovatko Neuvostoliitto ja Suomi naapurimaat?
Ovatko Petroskoi ja Kontupohja naapurikaupun-
git?
Ovatko Petroskoi ja Odessa naapurikaupungit?
Onko teidan naapurissanne paljon lapsia?
Lue: talo — talot — taloja — taloissa — taloihin.
Talot ovat isot.
Talojen seinat ovat valkoiset, harmaat, keltaiset ja punaiset.
Naen nuo isot talot.
Kaupungissa on paljon taloja.
Ihmiset asuvat taloissa.
Ihmiset tulevat ulos taloista.
Ihmiset menevat taloihin.
Linnut istuvat talojen katoilla.
Linnut lentavat pois talojen katoilta.
Levea katu vie valkoisille taloille.

Tehtava 3.
Kayta monikon oikeaa muotoa.
(Linja-auto) on paljon ihmisia.
(Linja-auto) ovat punaisia ja valkoisia.
Tulemme kouluun (linja-auto).
Katso! Lapset tulevat ulos (linja-auto).
Katso! Ihmiset menevat (linja-auto).
Kaupungissa on paljon (linja-auto).
(Linja-auto) ikkunat ovat isot.
Sanastoa.	Tama on johdinauto.
Lahella — близко. Asun lahella koulua. Pekka ei asu lahella
koulua. Lahella on puisto.
Kavella — Mina kavelen kouluun. Matti ei kavele kouluun.
Matka — Minulla on pitka matka kouluun. Leenalla on lyhyt
matka kouluun. Matka oli hauska!
Kulkea — Mina kuljen linja-autolla. Sina kuljet johdinautolla.
Han kulkee tyohon omalla autollaan.
Lue ja kerro, asuvatko kaikki lapset koulun lahella.

Petroskoi on iso kaupunki. Sen kaduilla on paljon autoja ja
linja-autoja. Kaupungissa on myos monta johdinautolinjaa.
Annalla ja Pekalla on pitka matka kouluun. He asuvat kaukana
koulusta. He kayvat koulussa joka paiva. He kulkevat kouluun
linja-autolla.
Johdinautot kulkevat nopeammin kuin linja-autot. Leena ja Toi-
vo kulkevat kouluun johdinautoilla № 1 ja 3.
Mikko asuu koulun lahella. Hanella on lyhyt matka kouluun.
Han aina kavelee kouluun ja koulusta kotiin.
Kaikki naapurikoulun lapset kavelevat kouluun.
Tehtava 4. Vastaa kysymyksiin.
Milla lapset kulkevat kouluun?
Miksi eivat kaikki luokan lapset kulje autolla kou-
luun?
Miksi kaikki naapurikoulun lapset kavelevat kou¬
luun?
Milla sina kuljet kouluun?
Milla ystavasi kulkee kouluun?
Keskustelumalli:
SUNNUNTAINA
A.	Lahdemme teatteriin!
B.	Se on niin kaukana! Milla menemme?
A.	Voimme menna linja-autolla.
B.	Ei kiitos, en halua.
A.	Olkoon! (Ладно!) Matka on pitka, mutta mielellani kavelen.
B.	Sehan on hauskaa! Minakin haluan kavella sinne.
A. Tehdaan niin. (Сделаем так.)
Kayta sanoja:
40 Tehtava 5. Kirjoita sanat vihkoosi, alleviivaa sanan vartalo.
A
В
(
elaintarhaan	— isani autolla
puistoon	— linja-autolla №	1
kirjastoon	—linja-autolla №	2
maalle	— ratsastamalla

Olet, olit, naapurissa, kylaa, kylia, ratsastavat,
ratsastakaa, matkalla, matkoja, kavelemme, ka¬
velevat, johdinautoa, hoitaa, hoitavat.
Tehtava 6. Jaa sanat tavuihin.
Naapurilla, kaukana, ratsastat, linja-autossa, ky-
laan, kylassa, johdinautoissa, kavella, kulkea, kul-
jemme, matka, matkoilla.
Kertausta.
Tehtava 1. Taivuta sanat.
Mika?	takki	oksa	pohjoinen
Minka?
Mita?
Missa?
Mista?
Mihin?
Milla?
Milta?
Mille?
Tehtava 2. Taivuta sanat.
pukea pitaa	juoda
Mina
Sina
Han
Me
Те
He
Tehtava 3. Kirjoita vastakohdat.
pitka
lammin
etela
laiska
pukea
puhdas
lahella
musta
valkoinen
41

Tehtava
4.
Muodosta yhdyssanoja.
tyo
puu
ovi
matka
peruna
kaali
kukka
katu
omena
huone
p vai pp?
koulu
pelto
li
u
paa
kello
li
ussa
hy
ii
Tehtava
5.
Kaanna ja kayta yhdyssanoja.
lo
u
Дорога в школу длинная.
Мы любим цветную капусту.
Какая главная улица Петрозаводска?
Ты слышишь? Звонок! Открой дверь!
Мама на огороде.
Папа в своем кабинете.
Яблоня красивая.
о imme
hy in
о ilas
Tehtava 6. Rakenna lauseita.
M a 11 i: Kurki on isompi kuin varpunen.
Kontupohja
pieni
Petroskoi
gepardi
nopea
gaselli
minun huoneeni
valoisa
sinun huoneesi
maito
valkoinen
liitu
syksylla
kylma
kesalla
orava
ahkera
kaniini
M a 11 i : Norsu on
isoin elain.
k vai kk?
pen
i
tama katu
levea
ku
an
meidan talomme
korkea
la
ia
iso puu
vihrea
ta
issa
punainen omena
makea
ku
olla
tama kertomus
hauska
tu
aa
valkoinen kissa
laiska
su
ia
ku
aa
Tehtava 7. Lue,
katso kuvaa ja
sen mukaan
valitse tarvittava sana oikeassa
42	muodossa.

1)	Lokakuussa .... Silloin me otamme ... ja pa-
nemme kumikengat .... lima on kylmaa ja
puemme hyvin. Ilman ... on kylma. Panemme
myos sormikkaat....
2)	Pekka asuu kaukana .... Han kulkee kou-
luun .... Hanen ystavansa Tarmo asuu ... lahel-
la.
Han kavelee .... Alla ja Nonna kulkevat kou-
luun ....
3)	Vihreassa ... on paljon .... Isolla oksalla is-
tuu kaksi .... Oravalla on monta .... Ne syovat
		hyppivat nopeasti. Me pidamme ....
Tehtava 8. Lue ja kysy toveriltasi, mika se
on. (elaa — жить)
1)	Se elaa maalla. Silla on nelja jalkaa. Se
juoksee nopeasti. Se auttaa ihmisia tyossa. Ih-
miset ratsastavat silia.
2)	Silla on nelja jalkaa, mutta se osaa seisoa
kahdellakin jalalla. Silla on pitkat korvat. Se
pitaa porkkanasta ja kaalista.
3)	Se elaa etelassa. Se juoksee nopeasti. Silla
on lempeat silmat. Se on oikein kaunis.
4)	Lehdet puissa ovat kirjavat. Silloin on pal¬
jon marjoja ja sienia. Joskus sataa. Lapset lah-
tevat kouluun.
5)	Se on nopea pieni elain. Se on harmaa tai
ruskea. Se syo kapyja. Se hyppii puun oksalta
oksalle. Lapset pitavat siita.
6)	Se on keltainen ja siina on ruskeita taplia.
Se on villielain ja nopein juoksija.
t vai tt?
ha ua
tomaa it
hera an
Yri a!
sili amme
ty oa
kar assa
43

LEIJONA JAHIIRI
On kaunis syyskuun paiva. Hiiri juoksentelee metsassa ja na-
kee lahellaan ison leijonan. Leijona nukkuu puun alia. Hiiri
hyppaa leijonan selkaan ja silloin se heraa. Leijona ottaa hiiren
kapalaansa.
Leijona: Syon sinut, hiiri.
Hiiri: Hyva leijona, ala syo minua. Olen niin pieni. Anna
minun menna. Kuka tietaa, voin jonakin paivana
auttaa sinua.
Leijona: Miten sina, pieni elain, voit auttaa minua voi-
makasta leijonaa?
Hiiri: En tieda, mutta yritan joskus auttaa sinua, jos et
syo minua.
Leijona: Olkoon! Mene sitten! Ei sinussa kuitenkaan ole
paljon syotavaa.
Hiiri juoksee iloisena pois.
44

* * *
On marraskuu. Hiiri nukkuu puun alia. Yhtakkia se heraa
ja kuulee:
— Auttakaa! Auttakaa!
Pieni hiiri juoksee nopeasti toisen puun luo ja nakee siella
leijonan. Leijonan kapala on verkossa.
Hiiri: Nyt mina autan sinua, leijona, kun olit minulle niin
hyva.
Leijona: Voi, voi, miten sina voit auttaa minua?
Hiiri: Katso!
Hiiri alkaa nakertaa verkkoa. Se puree ja puree,
puree ja puree ja pian leijonan kapala on vapaa.
Leijona: Kiitos, pieni hiiri. Olet oikea ystava!
selka — спина
kapala — лапа
yhtakkia — вдруг
jonakin paivana — когда-нибудь
Ei sinussa kuitenkaan ole paljon syota-
vaa.—Все равно в тебе мало съедоб¬
ного.
verkko — сеть
nakertaa — грызть
purra — кусать
45

ENSIMMAISEN LUKUKAUDEN SANASTO
apina
kuin
nopea
sateenvarjo
aivan kuin
kulkea
nopeasti
siella
eilen
kumikengat
norsu
siivouspaiva
elain
kurki
niin
silittaa
elaintarha
kyla
nuo
silmat
etela
kylma
oksa
sipuli
gepardi
кару
Olkoon!
sormikkaat
gaselli
kasi
oil a jalassa
sukka
hattu
kavella
olla paalla
suu
herata
lakki
orava
syksy
herattaa
lauantai
paita
syyskuu
hoitaa
lehma
panna jalkaan
takki
housut
lehti
pelto
tiikeri
huomenna
lentaa
peruna
tomaatti
hanta
likainen
peseytya
tukka
ihana
linja-auto
pitaa huolta
tapla
ihminen
lintu
pohjoinen
vaan
ilman
lokakuu
pohjola
varis
jalka
lahella
puhdas
varpunen
johdinauto
lammin
puisto
vasikka
juoda
lampimasti
pukea ylleen
verho
jos
maito
pukeutua
vesi
kaali
marraskuu
pyyhkia pois
vihannes
kasvot
matka
paa
villielain
kaukana
mekko
ratsastaa
voimakas
kaula
miksi
ripustaa
vahan
кепка
minut
riisua vaatteet
vasyttaa
kerata
myos
ruokaa
yksin
korva
naapuri
sade
yrittaa
46 kotielain
nena
sataa

Sanastoa.
Maanantai — Maanantaina menemme elaintarhaan.
Kuukaudessa on nelja maanantaita.
Syntymapaiva — syntymapaivana. Pekalla on huomenna synty¬
mapaiva. Me olimme Allan syntymapaivilla.
Tayttaa ... vuotta. Huomenna mina taytan yhdeksan vuot-
ta. Anna tayttaa kymmenen vuotta.
Lahja — monta lahjaa, paljon lahjoja. Kerro minulle lahjoista-
si. Kiitos lahjasta! Kaikki lahjat olivat kauniita.
Lahjoittaa — lahjoitan, lahjoittaa. Me lahjoitamme aidille kir-
jan.
Saada — Mina saan lahjoja syntymapaivanani. Mikko myos saa
lahjoja syntymapaivanansa.
Jossa — у которого.
Etta — что.
Lue ja kerro omasta syntymapaivastasi.
S e i j a : Huomenna on maanantai. Tiedatko, etta se on Lei-
lan syntymapaiva?
Alla: Tietenkin! Han tayttaa kymmenen vuotta. Teemme
hanelle hyvan lahjan!
S e i j a : Mita me lahjoitamme hanelle?
Alla: Leila pitaa koirista. Mopellamme on nelja penikkaa.
Lahjoitamme Leilalle penikan!
47

S e i j а : Hyva! Annamme handle valkoisen penikan, jossa
on mustia taplia..
Alla: Oikein! Se on kaunein. Leila varmasti pitaa siita.
Mutta mita aiti sanoo?
S e i j a : »Sehan on kiva!» aiti sanoo.
lahjoittaa
lahjoitan
'ahjoitin
kiittaa
kiitan
kiitin
Muista!
saada
saan
sain
Lue.
Mina lahjoitan kirjan.
Sina lahjoitat kirjan.
Han lahjoittaa kirjan.
Me lahjoitamme kirjan
Те lahjoitatte kirjan.
He lahjoittavat kirjan.
Mina lahjoitin kirjan.
Sina lahjoitit kirjan.
Han lahjoitti kirjan.
Me lahjoitimme kirjan.
Те lahjoititte kirjan.
He lahjoittivat kirjan.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi. Kayta sanoja: silittaa, soittaa,
opettaa, odottaa, kirjoittaa, selittaa, kayttaa.
Я погладила платье. Петя ждал меня.
Ты погладил рубашку. Учительница объяснила нам
Он позвонил в дверь. трудное слово.
Они позвонили в дверь. Я ждала тебя.
Вы учили нас читать. Я написал стихотворение.
Кто учил вас говорить Кому ты написал?
по-фински?	Ты употребил это слово правильно.
Tehtava 2. Lue.
Preesens
Mina leikin pallolla.
Sina leikit pallolla.
Han leikkii pallolla.
Me leikimme pallolla
Те leikitte pallolla.
He leikkivat pallolla.
Tehtava 3. Lue.
Odotitko sina minua eilen? Kylla, odotin sinua.
48	Odotatko sina minua nyt? Kylla, odotan sinua.
Imperfekti
Mina leikin pallolla eilen.
Sina leikit pallolla eilen.
Han leikki pallolla eilen.
Me leikimme pallolla eilen.
Те leikitte pallolla eilen.
He leikkivat pallolla eilen.

Soittiko Pekka hyvin? Kylla, han soitti hyvin.
Soittaako Pekka hyvin? Kylla, han soittaa hyvin.
Saitko sina lahjoja syntymapaivanasi? Kylla, sain
paljon lahjoja syntymapaivanani.
Opettiko sisaresi sinua lukemaan? Kylla, sisareni
opetti minua lukemaan.
Opettaako Pekka sinua uimaan? Kylla, Pekka
opettaa minua uimaan.
Tehtava 4. Kayta oikeaa imperfektin muotoa.
(Lahjoittaa) Leena sinulle kirjan eilen? Kylla,
(Odottaa) te meita eilen? Kylla,
(Kirjoittaa) sina runon eilen? Kylla,
(Soittaa) lapset hyvin eilen? Kylla,
(Opettaa) aitisi sinua puhuinaan suomea kesalla?
Kylla,
(Leikkia) Leo pihalla eilen illalla? Kylla,
Sanastoa.
Vieras — kaksi vierasta, paljon vieraita. Vierailla oli hauskaa.
Vieraat tulevat huomenna.
Mieluisa — Tama on mieluisa lahja. Tuo on mieluisampi. Mi-
nun kirjani on mieluisin.
Lue ja sano, montako lahjaa Leila sai.
Eilen oli Leilan syntymapaivat. Hanella oli
paljon vieraita. Heilla oli oikein hauskaa. Lei¬
la sai paljon lahjoja. Han sai uuden mekon ja
kengat aidiltansa ja isaltansa. Mekko on pu-
nainen ja siina on pienia valkoisia taplia.
Kengat ovat valkoiset. Lapset lahjoittivat
Leilalle kukkia, kolme kirjaa ja pallon. Yksi
kirja oli Leningradin elaintarhasta. Leila oli
siella kesalla isansa ja aitinsa kanssa. Kirja
elaintarhasta oli mieluisa lahja. Mutta mie¬
luisin lahja oli Seijalta ja Allalta. Penikka
sai nimen — Tupsu.
Lapset leikkivat Tupsun kanssa syntymapai-
villa.
4 4656

Tehtava 5. Vastaa kysymyksiin.
Kenella oli eilen syntymapaivat?
Oliko Leila yksin?
Oliko vierailla ikava?
Minkalaisia lahjoja Leila sai?
Miksi kirja elaintarhasta oli Leilalle
mieluisa lahja?
Kuka lahjoitti Leilalle penikan?
Millainen Tupsu on?
Taytatko sina pian 10 vuotta?
Keskustelumalli:
A.	Lauantaina oli syntymapaivani.
B.	Saitko paljon lahjoja?
A.	Kylla, ja meilla oli vieraita.
B.	Sehan on hauskaa!
A	В
sunnuntaina	kukkia
maanantaina	kirjoja
eilen	leikkikaluja
Opi ulkoa.
VIIKON LAPSET
Se joka syntyy
maanantaina,
on kaunis aina.
Katsohan, katsohan
tiistailasta,
niin sulokasta!
Keskiviikon
lapsella
on iloa vasta!
Torstain lapsella
siivet kantaa.
Perjantailapsi rakastaa ja antaa,
lauantailapsi saa puuhata aina,
se joka syntyy sunnuntaina
on hyva ja kaunis
ja iloinen aina.

Ж — zh Zhukov
Lue: Kizhi, Zhdanov, Derzhavin, Zhrebin, Lizhma, Rzhev.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi: Бажов, Кожедуб, Жидков.
kayda
Mina kayn koulua. Mina kavin koulua.
Sina kayt koulua. Sina kavit koulua.
Han kay koulua. Han kavi koulua.
Tehtava 2. Kayta oikeaa imperfektin muotoa.
Me (kayda) maalla elokuussa.
Те (kayda) Leningradissa kesalla.
He (kayda) tehtaalla eilen.
Tehtava 3. Kysy ja vastaa.
M a 11 i : Kavitko sina maalla kesalla?
Kylla, mina kavin maalla kesalla.
(Kayda) he puistossa eilen? Kylla,
(Kayda) te marjassa joka paiva? Kylla,
(Kayda) sina teatterissa eilen? Kylla,
M a 11 i : Missa sina kavit eilen?
Eilen mina kavin metsassa.
Missa te (kayda) illalla? Missa sina (kayda) sunnuntaina?
Missa he (kayda) lauantaina?
Tehtava 4. Lue ja sano, mika показывать on suomeksi.
Mina naytin (показала) hanelle nuken.
He nayttivat (показали) meille kuvia.
Lue.
Kuinka vanha sina olet? Mina olen 10-vuo-
tias. Сколько тебе лет? Мне 10.
Seija ja Alla ovat 10-vuotiaita. He ovat
yhta vanhat. Сейе и Алле 10. Они одного
возраста.
Tehtava 5.
Alleviivaa sanat, jotka taipuvat samoin kuin nayt-
taa: herattaa, pukea, ratsastaa, silittaa, leikkia,
yrittaa, menna, saada.
)
51
Nonna on 5-vuotias.

Tehtava 6. Kysy ja vastaa.
Kuinka vanhaTarmo (olla)?
Kuinka vanha mina (olla)?
Kuinka vanhat Orvo ja Pekka (olla)?
Sanastoa.
Mielenkiintoinen — Tama on mielenkiintoinen kirja.
Moskova on mielenkiintoinen kaupunki.
Tama kertomus on mielenkiintoisempi kuin
tuo.
Saari — Aanisjarvessa on paljon saaria. Kizhin saari on oikein
mielenkiintoinen. Tassa jarvessa on kaksi saarta. Isol-
la saarella on monta taloa.
Lue ja sano, missa Dima kavi Petroskoissa.
M i к к о : Minulla oli kesalla vieras Leningradista.
Pekka: Kuka han oli?
M i к к о : Han on hyva ystavani. Hanen nimensa on Dima. Me
olemme yhta vanhat.
Pekka: Missa sina kavit hanen kanssaan?
M i к к о : Naytin hanelle koko kaupungin.
Pekka: Kavitteko teatterissa?
M i к к о : Kylla! Kavimme myos puistoissa ja elokuvissa.
Pekka: Oliko Petroskoi hanesta mielenkiintoinen kaupunki?
M i k k о : Tietenkin!

Pekka: Tietaako ystavasi, etta Leningrad ja Petroskoi ovat
yhta vanhat.
M i к к о : Mina kerroin sen hanelle.
Pekka: Kavitteko Kizhin saarella?
M i к к о : Kylla! Kaikki Petroskoin vieraat kayvat siella.
Tehtava 7. Vastaa kysymyksiin.
Missa Dima asuu?
Onko Leningrad vanhempi kuin Petroskoi?
Kuka kavi Kizhin saarella kesalla?
Mina asun taalla. Mina asuin taalla. u + i = ui
Han sanoo.	Han sanoi.	o	+	i	=	oi
Те kysytte.	Те kysyitte.	y	+	i	=	yi
Tehtava 8. Lue.
Tunti jatkui. Mikko istui huoneessa.
Opettaja kertoi meille lentajasta.
Missa sina seisoit?
Mita sina kysyit opettajalta?
Mista sina puhuit Mikolle? Mita te katsoitte?
Missa te asuitte maalla?
Lapset peseytyivat ja pukeutuivat.
Kesa loppui.
Tehtava 9. Kirjoita suomeksi.
Я стоял во дворе.
Дети сидели на скамейке.
Мы говорили о лете.
Ты хорошо умылся.
Я рассказывал о картине.
Мы жили в маленьком домике.
Когда кончился урок?
Холода продолжались.
Мы рассматривали картинку.
Lue ja sano, oliko Leenalla hauskaa kesalla.
Leena kertoo
Kavin kesalla veljeni kanssa Moskovassa. Se on maamme suu-
rin kaupunki. Siella on oikein paljon mielenkiintoista. Me
asuimine ystavamme kotona. Han naytti meille kaupunkia. 53

Olimme Moskovassa viikon ja joka paiva naimme paljon uutta
ja mielenkiintoista. Kavimme teatterissa, mu-se-os-sa ja puis-
toissa. Joka ilta olimme Punaisella Torilla. Siella on niin iha-
naa! Siella on aina paljon ihmisia ja valoisaa illallakin.
Tehtava 10. Vastaa kysymyksiin.
Petroskoi on Karjalan paakaupunki. Mika Mosko-
va on?
Milloin Leena ja hanen veljensa kavivat Mosko¬
vassa?
Missa he asuivat?
Olivatko he siella viisi paivaa?
Oliko heidan matkansa mielenkiintoinen?
Keskustelumalli:
A.	Missa sina kavit kesalla?
B.	Minskiss-a.
A.	Oliko se hauska matka?
B.	Tottakai! Olitko sina kaupungissa koko kesan?
A. En, kavin myos Odessassa.
A
maalla
Rzhevissa
Laatokalla
В
leirilla
kalastajakylassa
Kizhin saarella
54 Tehtava 11. Jatkakaa keskustelua. Tee kysymyksia Odessasta.

Sanastoa.
Talvi — talvea, talvet, talvessa. Talvella paiva on lyhyt ja yo
on pitka.
Maaliskuu — Talvi loppuu maaliskuussa.
Lumi — lunta, lumet, lumessa. Tytto on lumessa. Kirjailija ker-
too pohjoisista lumista — ne ovat kauniit.
Jaa— jaata, jaat, jaassa. Ala mene jaalle! Ala kavele jaalla!
Heikko — heikko lapsi, heikko oppilas, heikot jaat. Jaat ovat
heikkoja marraskuussa. Maaliskuun jaat ovat myos
heikkoja.
Jatkua — Tunti jatkuu. Tunnit jatkuvat.
TALVI
Taalla pohjoisessa talvi alkaa
jo marraskuun lopussa. Se jat¬
kuu maaliskuuhun.
Sataa lunta ja maa on valkoi-
nen. Jarvi on jo jaassa, mutta
jaa on viela heikkoa. Jarven
rannalla voi nahda taulun, jos-
sa lukee:
Varokaa heikkoja jaita!
Kun naet nama sanat, ala mene
jaalle!
Tehtava 1. Katso kuvia ja kerro mita teet ulkona talvella. .
Leo luistelee.
Han on luistelemas-
sa.
Han on hyva luiste-
lija.
Pekka hiihtaa.
Han on hiihtamassa.
Han on hyva hiihta-
ja.
Lapset laskevat ma¬
ke!
He ovat laskemassa
makea.
He ovat maenlaski-
joita.

Tehtava 2. Lue.
Mina naen kaksi makea ja kaksi jokea.
Maki on korkea ja joki on matala.
Nama maet ovat korkeat ja nama joet ovat mata-
lat.
Maella on hauskaa. Kalastajat ovat joella.
Mennaan laskemaan makea! Mennaan katsomaan
jokea!
Lapset tulevat maelle leikkimaan. Mennaan joelle
leikkimaan! Karjalassa on paljon jokia, jarvia ja
makia.
Tehtava 3. Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin.
Nonna	Tauno
Mikko
Leena
56
Leo
Pekka
Tarmo

Kenella on luistimet?
Ketka ovat luistelijoita?
Kuka ei luistele?
Kuka laskee makea?
Hiihtaako Tarmo?
Kuka hiihtaa?
Kenella ei ole suksia?
Mita naet maassa?
Mika hiihtajan nimi on?
Onko lapsilia hauskaa?
Tehtava 4. Vastaa kysymyksiin.
Onko sinulla sukset?
Osaatko sina hiihtaa?
Oletko sina hyva hiihtaja?
Hiihdatko sina talvella joka paiva?
Tehtava 5. Aseta edelliset kysymykset toverillesi. Kayta sa-
noja:
a)	luistimet, luistella, luistelija, luisteletko;
b)	kelkka, laskea makea, maenlaskija, lasketko
makea.
kasvaa
a + i = oi
kasvan
kasvoin
kantaa
kannat
kannoit
Tehtava 6 Lue.
Pekka kantoi minun suksiani.
Puu kasvoi monta vuotta ja nyt se on iso.
Ulkona satoi lunta.
Mita sina annoit oravalle?
Lapset alkoivat laulaa.
Pioneerit auttoivat kanafarmilla.
Mina vaihdoin vaatteet.
(Я переоделся)
Tehtava 7. Kirjoita suomeksi.
Где эти цветы росли?
Ты переоделся?
Вчера была уборка класса. Я помогала.
Осенью шли дожди.
Мы дали кролику морковь.
Что ты нес в руках?
Я начала читать.
57

*л4~
Lue ja sano, miksi Mikko oli vedessa.
Oli kylma. Satoi lunta.^Mikko oli ulkona yksin. Han oli luiste-
lemassa. Aiti sanoi:
—	Pekka, mene katsomaan, missa Mikko on. Jaat ovat viela
beikkoja.
—	Hyva on, aiti, juoksen katsomaan.
Katsoin jarvelie ja siella Mikko olikin. Mutta ei jaalla: han oli
vedessa.
Autoin hanet pois vedesta ja vein kotiin. Aiti heti vaihtoi Mikol-
le vaatteet ja antoi hanelle lamminta maitoa.
Mikko sanoi: Kiitos, Pekka, sina pelastit minut.
Opi ulkoa.
TALVI
Talven ukko, Kylman ukko
lunta sakista heittaa.
Jaata suihin, kylmaa luihin,
tienoot lumella peittaa.
Keskustelumalli:
A.	Menemme hiihtamaan!
B.	Minulla ei ole suksia.
A.	Minulla on kaksi paria.
Annan sinulle toisen parin.
B.	Kiitos, mutta en ole hyva hiihtaja.
A. Opit varmasti!
A
В
luistelemaan
leikkimaan pallolla
marjaan
laskemaan makea
luistimia	luistelija
palloa	palloilij a
kumikenkia poimija
58
kelkkaa	maenlaskija

ч — tsh Tshistov
Lue. Kutshinskaja, Tsherkasov, Tshukotka, Tshesnokov, Mol-
tshalin.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi: Зенкевич, Чанов, Чурсина,
Качалов, Корчагин, Чапаев.
/,
V
Sanastoa.
Tiistai — Tiistai on tyopaiva. Tiistai on viikon toinen paiva.
Tiistaina meilla on viisi tuntia.
Kaataa — kaataa puita — валить лес. Tyolaiset kaatavat puita.
HKaataa maitoa — наливать молоко. Mina kaadoin
Annalle maitoa.
Karsia — karsia oksat — рубить сучья.
Koneet karsivat oksat.
возить. Traktorit ajavat puita metsasta.
Ajaa водить. Pavel Petrovitsh ajoi autoa.
ездить. Me ajoimme autolla.
Miten — как.
Tehtava 2.
Tehtava 3.
Tehtava 4.
Taivuta sanat kaataa ja ajaa imperfektissa.
Kayta oikeaa imperfektin muotoa.
He (ajaa) maalle linja-autolla.
Tyolaiset (kaataa) puita.
Traktorit (ajaa) perunaa pellolta.
Aiti (kaataa) minulle maitoa.
(Ajaa) te traktoria?
(Kaataa) sina puun?
Sano, mita merkitsevat yhdyssanat: metsa + tyot =
metsatyot; metsa +tyolainen = metsatyolainen.
Karin isa tekee tyota metsassa. Han on metsatyo-
lainen. Han on metsatoissa.
Lue ja sano, auttaako Onegan tehdas metsatyolaisia.
Olgan isan nimi on Pjotr Ivanovitsh. Han on Onegan tehtaan
tyolainen. Onegan tehdas tekee traktoreita. Tiistaina Pjotr Iva¬
novitsh oli luokassamme. Han kertoi meille Karjalan metsista
ja metsatdista. Hanella oli paljon kuvia. Han naytti meille, mi-
ten metsatyolaiset kaatavat puita, miten koneet karsivat oksat 59

ja miten traktorit ajavat puut pois metsasta. Hanen kertomuk-
sensa oli oikein mielenkiintoinen. Kun se loppui, Orvo sanoi:
»Kun kasvan isoksi, haluan ajaa traktoria».
Vastaa kysymyksiin.
Missa Olgan isa on tyossa?
Milloin han kavi koulussa?
Mita Pjotr Ivanovitsh naytti lapsille?
Mita Orvo haluaa tehda kun han kasvaa?
Onko Karjalassa paljon metsia?
Tama on iso karhu. Se
on voimakas elain. Se
on villielain. Karjalan
metsissa on paljon
karhuja.
Tama on mies. Miehen
nimi on Ivan Petro-
vitsh Zharov. Han on
metsatyolainen.

Sanastoa.
Turkki — monta turkkia, paljon turkkeja. Karhulla on ruskea
turkki. Talvella puen turkin ylleni.
Tulla — Mina tulin. Sina tulit. Han tuli. Me tulimme maalta
eilen.
Mies — kaksi miesta, miehet, paljon miehia.
Naen miehen (miehia) kadulla. Anna miehelle paperi!
Opettaja kertoi meille voimakkaasta miehesta. Mika
miehen nimi on? Denis Petrovitsh Zhurbin.
Kaantya — Mina kaannyin takaisin.
Nauraa — Me nauramme iloisesti.
Kuulla — Kuuletko sina kellon soiton? Kylla, mina kuulen kel-
lon soiton.
Tehtava 6. Taivuta sanat imperfektissa. Vertaa sanoja toi-
siinsa.
(tulla)	(peseytya)	(alkaa)
kuulla	kaantya	nauraa
Mina
Sina
Han
Me
Те
He
Tehtava 7.
Kirjoita imperfektissa. M a 11 i : Isa kirjoittaa.
Isa kirjoitti.
Mina yritan tulla elaintarhaan.
Lapset kayvat elokuvissa.
Miksi sina naurat?
Me lahjoitamme kukkia.
Те laulatte hyvin.
Mita he kysyvat?
Poika hiihtaa hyvin.
Kuka odottaa minua?
Mina kannan kirjat.
Kertomus jatkuu.
Lue ja sano, milloin metsassa voi nahda karhun.
pekka kertoo
Oli kaunis talvinen sunnuntaipaiva. Olin hiihtamassa. Metsas¬
sa oli paljon ihmisia. Kaikki hiihtivat. Akkia ihmiset kaantyivat
pois metsasta. Mina kuulin:
— Karhu! Karhu! Metsassa on karhu!	61

Silloin minakin kaannyin takaisin ja hiihdin nopeasti pois met-
sasta.
Kaikki hiihtajat seisoivat pellolla. He katsoivat metsaan ja odot-
tivat karhua.
Pian metsasta tuli iso mies. Miehella oli ruskea turkki yllaan.
Han oli aivan kuin karhu.
Hiihtajat nauroivat ja kertoivat kaiken miehelle. »Karhu» myos
nauroi ja sanoi:
— Etteko, hyvat ihmiset, tieda, etta karhut nukkuvat talvella?
Mina myos nauroin ja kaannyin takaisin metsaan.
Tehtava 8.
Tehtava 9.
62
Lue ja sano: »Se on oikein» tai »Ei se ole oikein».
M a 11 i : Kaniini on lintu. Ei se ole oikein. Kanii-
ni on elain.
Norsu on pieni.
Talvella sataa lunta.
Karhu on voimakas.
Apina on villielain.
Varpunen on elain.
Hevonen on kotielain.
Karhu elaa kylassa.
Leijona elaa pohjoisessa.
Petroskoissa on elaintarha.
Gepardilla on kaksi jalkaa.
Lue kysymykset ja kerro karhusta.
Millainen elain karhu on?
Missa karhu elaa?
Missa voi nahda karhuja?
Minka variset karhut elavat kaukana pohjoisessa?

Tama on valkoinen karhu. Se on jaakarhu.
Keskustelumalli:
A.	Me kavimme elaintarhassa eilen.
B.	Sepa hauskaa! Oliko siella tiikereita?
A.	Kylla. Siella on leijoniakin.
B.	Minka elaimen sina nait siella ensimmaisen kerran elamas-
sasi?
A.	Norsun.
B.	Minakin haluan menna elaintarhaan.
A. Pyyda isaasi viemaan sinut sinne.
A
jaakarhuja — gasellin
karhuja — gepardin
norsuja — jaakarhun
apinoita — zebran
В
apinoita
norsuja
leijonia
flamingoja
63

12
ий — i Valeri Petrovski
Lue: Dmitri, Vasili, Maiski, Dubinski, Pokrovski.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi.
Чайковский, Мусоргский, Жуковский, Долма¬
товский, Соколовский, Геннадий.
yksi + toista = yksitoista (11)
kaksi + toista = kaksitoista (12)
kolme-1-toista = kolmetoista (13)
Tehtava 2.
Tehtava 3.
Lue: 14, 15, 16, 17, 18, 19.
Kysy toveriltasi:
Paljonko on 8 ja 9?
Paljonko on 7 ja 6?
Paljonko on 5 ja 9?
Tehtava 4. Lue ja toverisi vastaa.
Minulla oli yhdeksan varikynaa. Sain viela kaksi. Montako va-
rikynaa minulla nyt on?
Huoneessa oli kahdeksan poikaa. Huoneeseen tuli viela viisi
poikaa. Montako poikaa huoneessa nyt on?
Metsassa oli seitseman hiihtajaa. Metsaan tuli viela nelja hiih¬
tajaa. Montako hiihtajaa metsassa nyt on?
Tehtava 5. Katso kuvia ja muodosta kysymyslauseita, joihin
toverisi vastaa.

Sanastoa.
Lampomittari — Mita lampomittari nayttaa?
Minulla ei ole lampomittaria.
Aste — astetta. Lampomittari nayttaa kymmenta astetta lam-
minta.
Pakkanen — Tanaan no 15 astetta pakkasta. Pakkanen puree.
En halua menna ulos pakkasella.
Tehtava 6. Kysyja vastaa.
M a 11 i: Mita lampomittari nayttaa kevaalla?
Se nayttaa kymmenta astetta 1am-
minta.
On kesa.
+ 20°
5 4666
On talvi.
-15°
On syksy
+ 12^
65

\
Sanastoa,
Koputtaa — стучать. Lintu koputti ikkunaan.
Vasta — Kello on vasta 5. Voit nukkua viela.
Talvi loppuu vasta maaliskuussa.
Tammikuu — Tammikuussa alkaa talviloma.
Helmikuu — Helmikuu on vuoden toinen kuukausi. Helmikuus-
sa sataa paljon lunta.
Joulukuu — Joulukuu on vuoden viimeinen kuukausi.
Lue ja sano, onko Nonna koululainen.
Nonna, mita sina teet?
Mina koputtelen lampomittaria.
Kylla mina sen naen. Mutta miksi sina koputtelet lampomitta¬
ria?
Se nayttaa 15 astetta ison O-kirjaimen alia. Se merkitsee pak-
kasta.
Nonna, ei se ole O-kirjain. Se on nolla.
Olkoon sitten nolla! Mutta Pekka selitti minulle, etta kun 1am-
pomittari nayttaa 15 astetta taalla korkealla, niin on lammin ja
on kesa. Mina haluan kesaa.
Hyva lapsi! Ei se auta, jos koputtelet lampomittaria. Nyt on vas¬
ta joulukuu. Ja talvi jatkuu viela tammikuun, helmikuun ja maa-
liskuun.
Tehtava 7. Vastaa kysymyksiin.
Osaatko lukea lampomittaria?
Onko teilla lampdmittari huoneessa (ulkona)?
Katsotko lampomittaria joka paiva?
Mita ulkolampomittari sinulle sanoo?
Miten sina pukeudut, jos lampomittari nayttaa
pakkasta?
nahda (fthda)
Mina naen.
Sina naet.
Han nakee.
Me naemme,
Те naette.
He nakevat.
Mina nain.
Sina nait.
Han raki.
Me naimme.
Те naitte.
He nakivat.
66

Tehtava 8. Kayta oikeaa muotoa.
Mina (tehda) nuken eilen.
Mita sina (tehda) eilen illalla?
Han (tehda) kotitehtavansa eilen illalla.
Aidilla oli syntymapaivat. Me (tehda) aidille lah-
jan.
Те (tehda) kotitehtavanne hyvin.
He (tehda) kopin Tupsulle.
Sanastoa.
Kova —kova pakkanen (mutta voimakas elain).
Tuuli — on kylma tuuli. Ala seiso tuulessa!
Suoja — suojaa. Seison suojassa, kun sataa. Jos sataa, mene
suojaan! Pellolla ei ole suojaa.
Pelata — pelkaan, pelkaa, pelkasin, pelkasi. Pelkaatko sina he-
vosia? En mina pelkaa hevosia. Pieni Tanja pelkasi
kissaakin.
Lumiukko — снеговик. Me teimme lumiukon. Pihalla on kaksi
lumiukkoa.
Kaivaa — kaivan, kaivat. Tyolaiset kaivavat maata. He raken-
tavat taloa.
Jo — уже.
Tehtava 9. Taivuta sana kaivaa imperfektissa.
Lue ja sano, pitaako Leila hyvaa huolta kotielaimista.
Oli kova pakkanen ja kylma tuuli. Lapset
leikkivat ulkona talon suojassa. Kaikilla oli
paallaan lampimat vaatteet — talvikengat,
turkit ja talvilakit.
Leilan Tupsu oli mukana. Oli hauska katsoa
sita: Tupsulla oli myos talvivaatteet paalla.
Isa ja aiti tulivat tyosta kotiin. He nakivat
Tupsun ja nauroivat:
—	Ei Tupsu pelkaa kylmaa, silla on lammin
turkki.
Talon edessa seisoi iso valkoinen ukko, jolla
oli porkkananena. Isa kysyi:
—	Mika tuo on?
—	Se on lumiukko. Me teimme sen ja Tupsu
auttoi. Tupsukin teki tydta.

—	Miten Tupsu auttoi?
—	Tupsu kaivoi lunta kapalillaan.
—	Olette ahkeria lapsia ja Tupsukin on ahkera.
Mutta mennaan nyt kaikki kotiin. On jo ilta.
Tehtava 10. Vastaa kysymyksiin ja kerro lasten leikista.
Millainen ilina oli?
Oliko kova tuuli siella, missa lapset leikkivat?
Mita heilla oli paallaan?
Miksi Leilan isa ja aiti nauroivat, kun nakivat
Tupsun?
Minka he nakivat pihalla?
Kuka teki lumiukon?
Kuka auttoi lapsia?
Pelkaatko sina kovaa pakkasta?
Opi ulkoa.
Tuuli ulvoo ja
pakkanen puree,
mutta karhu nukkuu,
eika kylmaa sure.
Keskustelumalli:
A.	Mita se lampomittari nayttaa?
B.	Kuusitoista astetta pakkasta.
A.	On aika (довольно) kova pak¬
kanen. Mennaan kelkkamakeen.
B.	Odota. Puen turkin paalleni.
A. Hyva!
A
10 astetta pakkasta — takin	hiihtamaan
19 astetta pakkasta — turkin	luistelemaan
68

Joulukuu 1978
Sunnuntai
3
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
1
Lauantai
2
10
4
5
6
7
8
9
17
11
12
13
14
15
16
24
18
19
20
21
22
23
31
25
26
27
28
29
30
Sanastoa.
Jokainen — jokaista, jokaiselle. Jokaisella oppilaalla on suomen
kielen oppikirja. Luokkamme jokaisessa ikkunassa
on verhot.
Lue ja sano, milloin tei 11a on suomen kielen tunti.
Viikossa on seitseman paivaa. Kuusi paivaa viikossa Antti kay
koulua, mutta sunnuntaina han ei kay koulua. Antilla on nelja
suomen kielen tuntia viikossa — maanantaina, keskiviikkona,
torstaina ja lauantaina. Tiistaina ja perjantaina hanella ei ole
suomen kielen tuntia, mutta han lukee suomea kotona joka pai-
va. Antti pitaa jokaisesta viikonpaivasta. Han on ahkera poika.
Lue runo ja sano, onko sellaisia poikia teidan luokassanne.
haukotella — зевать
kylkea kaantaa — повернуться на другой бок
voimia keraa — собирает силы
yha — все еще
pyha — sunnuntai — воскресенье
heraa — просыпается
LAISKURIN VIIKKO
Laiskuri nukkuu maanantain,
haukottelee tiistain,
keskiviikkona kylkea kaantaa,
torstaina paattaa toihin menna,
mutta perjantaina sataa,
lauantaina voimia keraa
ja sunnuntaina heraa.
Mutta silloin onkin pyha.
Laiskuri nukkuu yha.

Tehtava 1. Opi edellinen runo ulkoa.
Sarrastoa.
Saattaa — saatan, saattaa. Me saatoimme vieraamme. kotiin.
Kuka saattoi sinut kotiin?
Ottaa vastaan — otan, ottaa, otin, otti. Kuka Gtti vieraat vas-
taan koulussa? Mina otin vieraat vastaan.
Juhla — juhlaa, juhlat, juhlia. Uuden vuoden juhla on hauska.
Tuletteko te juhliin?
Itse — Teitko sina taman nuken itse? Kirjoittiko Tauno taman
runon itse?
Parta — partaa, parrat. Teemme lumiukolle parran!
Ei kukaan — Kuka auttoi sinua? Ei kukaan. Tein lumiukon itse.
Salaisuus — Lapsilla oli hauska salaisuus.
Tama on lumiukko. Lumi-	Tama on Pakkasukko. Pak-
ukolla on pitka musta parta.	kasukolla on pitka valkoinen
parta.
Lue ja sano, mista lapset keskustelevat.
P e к к a : Tanaan on tiistai. Kaymme koulua viela keskiviikko-
na, torstaina ja perjantaina. Lauantai on viimeinen
koulupaiva. Ja sitten alkaa talviloma. Saamme olla
kotona kaksi viikkoa — neljatoista paivaa! Mita me
70	teemme loma-aikana?

A n j а :
A n j a :
P e к к a
Puhumme siita viikon lopussa. On viela aikaa.
Nyt keskustelemme siita, miten me saatamme
Vanhan vuoden ja otamme vastaan Uuden vuo-
den.
: Anja on oikeassa. Uusi vuosi on hauska juhla ja
Pakkasukko tuo kaikille lahjoja.
S e i j a :
Ei Pakkasukko tuo lahjoja, jos me emme itse val-
mista niita.
P e к к a
: Kuulkaa! Pidamme perjantaina Uuden vuoden
A n j a :
О г v о :
juhlan koulussa.
Kenesta me teemme Pakkasukon?
Mina voin olla Pakkasukkona. Meilla on kotona
pitka punainen takki.
T а г m о : Sinusta tulee hyva Pakkasukko — olet pitka poi-
S e i j a :
ka. Mina pyydan isaa tuomaan teatterista pitkan
valkoisen parran. Eihan Pakkasukko voi olla
ilman partaa!
Eipa tietenkaan! Teemme sitten viela jokaiselle
pienen lahjan Pakkasukon laukkuun.
О г v о :
Anja:
Mutta ei kukaan saa kertoa toisille lahjoista.
Eika saa sanoa, kuka Pakkasukko on. Se on salai¬
suus.
Tehtava 2.
Vastaa kysymyksiin.
Milloin talvilomanne aikaa?
Mika juhla pian tulee?
Pidatteko te Uuden vuoden juhlat koulussa?
Tuleeko lapsille vieras?
Mita han tuo lapsille?
Kuka on Pakkasukkona?
Millainen Pakkasukko on?
Onko teilla Uuden vuoden salaisuus?
Onko hauskaa ottaa vastaan Uusi vuosi ja saattaa
Vanha vuosi?
Lue.
Tiedatko, etta Suomessa lapset puhuvat Joulupukista, kun me
taas puhumme Pakkasukosta. Suomalaiset lapset lausuvat nain:
Joulupukki, Joulupukki,
Valkoparta, vanha ukki!
Eikotaakka paina selkaa?
Каура tanne, emme pelkaa! 71

Sanastoa.
Ohjelma — ohjelmaa, ohjelmat. Juhlissa oli mielenkiintoista oh-
jelmaa.
Esittaa — esitan, esittaa, esitin, esitti. Minkalaista ohjelmaa te
esitatte? Onko ohjelmassa monta esittajaa? Leila on
hyva esittaja. Han on paaesittaja.
Olla hiljaa — Ole hiljaa! Ole hiljaa kuin hiiri! Han oli hiljaa.
Keskella — keskella pihaa, keskella metsaa, keskella katua. Kes¬
kella jarvea oli iso saari ja saaren keskella oli talo.
Koriste — украшение — koristeet, koristeita. Ole hyva, anna
minulle kaksi koristetta.
Kuusi — monta kuusta, paljon kuusia, kuusessa. Uudenvuoden
kuusi. Kuusessa on paljon koristeita. Meilla on Uuden¬
vuoden kuusi, mutta heilla ei ole kuusta.
Lue ja sano, pitivatko lapset sanansa (сдержали ли свое сло¬
во).
UUDEN VUODEN JUHLAT KOULUSSA
Perjantaina lapsilla oli oikein hauskaa koulun Uuden vuoden
juhlissa. Keskella huonetta oli iso Uuden vuoden kuusi. Kuuses¬
sa oli paljon koristeita ja varivaloja. Se oli oikein kaunis.

Juhliin tuli paljon lapsia ja opettajia. Ohjelma oli mielenkiin-
toista. Oli monta esittajaa. Paaesittajia olivat Vanha Vuosi,
Uusi Vuosi ja Pakkasukko. Eero, viidennen luokan oppilas, esit-
ti Vanhaa Vuotta. Seijan pieni veli Kari esitti Uutta vuotta ja
Pakkasukkoa esitti... Mutta sehan olikin salaisuus!
Pakkasukko tuli huoneeseen pitka punainen takki yllaan, iso
punainen lakki paassa. Silla oli pitka valkoinen parta.
— Kuka se on? Kuka se on? kyselivat lapset.
Pekka, Anja, Seija ja Tarmo olivat hiljaa kuin hiiret.
Salaisuus on salaisuus! Orvo oli aivan kuin Pakkasukko. Pak¬
kasukko otti laukustansa lahjoja ja antoi niita kaikille lapsille.
Leo sai
Alla sai
Leena sai
Opettajat saivat
Tauno sai
Jokainen lapsi sai pienen lahjan.
Kun Orvo otti parran pois ja lakin
paastaan, kaikki nauroivat iloisesti:
— Sehart on Orvo!
Tehtava 3.
Teidan perheenne varmaan ottaa
Uuden vuoden vastaan kotona. Ker-
ro siita.
Onko teilla Uuden vuoden kuusi?
Minkalaista ohjelmaa esitatte?
Kuka esittaa Pakkasukkoa?
Teetteko jokaiselle lahjoja?
Onko hauskaa saattaa Vanha vuosi
ja ottaa vastaan Uusi vuosi?

KERTAUSTA
Tehtava 1. Ryhmita sanat, jotka taipuvat imperfektissa sa-
moin kuin nayttaa (lahjoittaa), sanoa, nauraa.
Sanat: kaataa, yrittaa, kaantya, jatkaa, esittaa, opettaa, pukeu-
tua, tayttaa, hiihtaa, saattaa, peseytya, kayttaa, ajaa,
kysya, vaihtaa, riisua, ripustaa, kaivaa, ratsastaa.
Tehtava 2.
Taivuta seuraavat sanat imperfektissa.
kaantya ottaa (nt: nn)
(tt: t)
Mina
Sina
Han
Me
vaihtaa hiihtaa (t: d)
(t:d)
Te
He
•
Tehtava 3.
Kirjoita lauseet imperfektissa.
M a 11 i: Lapset tulevat koultiun. Lapset tulivat
kouluun.
Pekka tayttaa yhdeksan vuotta. Mina lahjoitan aidille ruusun.
Sina saat uudet sukset. Pioneerit esittavat mielenkiintoista oh-
jelmaa. Talvi jatkuu. Han hiihtaa hyvin. Kuka kantaa laukun?
Milloin sina vaihdat vaatteet? Mina poistan taman taplan. Me
saatamme Vanhan vuoden. Miten te otatte vastaan Uuden vuo-
den? Lapset ovat hiljaa. Me kaymme elaintarhassa. Pekka ja
Leena saavat lahjoja. Mina teen Leenalle lahjan.
Tehtava 4. Taivuta sanat.
Mika? heikko jaa
Minka?
Mita?
Missa?
Mista?
Mihin?
Milla?
(Milloin?)
Milta?
74	Mille?
kova pakkanen
nk vai ng?
ke a
ke at
kaupu ia
kaupun issa
he i
he ella

Tehtava 5
Tehtava 6.
Tehtava 7.
Tehtava 8.
Kayta oikeaa muotoa.
Ei saa luistella (heikko jaa).
Mina pukeudun lampimasti
(kova pakkanen).
Ala mene ulos (kova pakka¬
nen) ilrnan turkkia.
Mina pelkaan, etta lapset me-
nevat (heikko jaa).
Me emme halua leikkia ulkona
(kova pakkanen).
Pakkasukko kertoi lapsille Poh-
jolan (kova pakkanen).
Lapset eivat halua luistella
(heikko jaa).
Tulkaa po.is (heikko jaa)!
Jarvi on (heikko jaa). Varokaa!
rt vai rr?
Pii
a!
pii
an
pii
avat
sii
aa
sii
amme
pa
aa
pa
assa
Muodosta yhdyssanoja.
talvi	paiva
kesa	mies
yesi	pallo
juhla	taulu
tyo	kengat
seina	lintu
jaa	kuu
Kirjoita suomeksi ja kayta yh¬
dyssanoja.
В году много праздничных
дней.
Александр Петрович хороший
рабочий.
Мама подарила мне хорошие
резиновые сапоги.
Надень летние туфли!
У Миши хоккейный мяч.
Декабрь — зимний месяц.
t vai d?
ai
i
ai
in
ka
u
ka
ulla
tah
i
tah
essa
pai
a
pai
assa
kaa
aa
kaa
an
Kirjoita vastakohdai
heikko
75

kesa
i
alkaa
riisua vaatteet
ottaa vastaan
i
kaukana
ajaa
vahan
nt vai nn?
monta
ra a
ra alia
Tehtava 9. Taydenna lauseet.
ka an
ka avat
1) ... on hauska juhla. Kotona ja koulussa
le aa
on 	 on paljon .... Lapset odottavat ....
le amme
Pakkasukon ... on paljon ....
ha a
2) ... pitavat talvesta. Talvella kaikki lapset
ha assa
ottavat... ja menevat.... Kari on hyva ....
tu ti
3) Anja on .... Hanella on luistimet .... Han
tu it
on hyva ....
4) ... on villielain. Se elaa .... Karhulla on
■
lammin .... Silla on nelja .... Mutta se osaa ...
kahdellakin jalalia aivan kuin ....
5) Mina haluan ... , mutta minulla ei ole ....
1
Pekka antaa minulle ... ja mina menen laske-
maan makea ... kanssa.
Tehtava 10. Lue ja kysy toveriltasi, mika se on.
1)	Se on vuoden hauskin paiva. Sinulla kay paljon vieraita.
Sina saat paljon lahjoja.
2)	Se elaa kaukana pohjoisessa. Se on villielain. Se on valkoi-
nen. Silla on voimakkaat kapalat. Se kavelee jaalla. Se osaa
uida.
3)	Se alkaa tammikuussa ja loppuu joulukuussa. Siina on kak-
sitoista kuukautta.
4)	Se kasvaa metsassa. Se on aina vihrea. Joulukuussa tuom-
me sen kotiin. Se seisoo keskella huonetta. Siina on paljon ko-
risteita.
5)	Se on vieras, joka kay talvella. Lampomittari silloin nayttaa
76 kylmaa. Se puree, mutta lapset eivat sita pelkaa.

6)	liman niita emme voi menna ulos talvella. Ilman niita me
emme voi kavella, kun on kylma.
Tehtava 11. Lue lauseet. Ne ovat vastaukset kysymyksiin.
Katso kuvaa ja esita vierustoverillesi kysymyk-
set.
Se on Uuden vuoden juhla.	.
Keskella huonetta on Uuden vuoden kuusi.
Kuusessa on paljon koristeita. j
He esittavat ohjelmaa.
Ohjelmassa on nelja esittajaa.
Paaesittajia ovat Vanha Vuosi ja Uusi Vuosi.
Ei, ei kukaan tieda, kuka on Pakkasukko.
Han antaa lapsille lahjoja.	,
Kylla, lapsilla on oikein hauskaa.
SE OLI SUOMESSA
Kaikki ihmiset — isot ja pienet — ottavat vastaan Uuden vuo¬
den. Mummo kertoi, miten he kerran odottivat Joulupukkia,
kun han oli pieni tytto. Silloin han oli vasta viisivuotias. Han
oli perheen pienin lapsi.
Illalla, kun lapset menivat nukkumaan, he Jipustivat sukan
uunin eteen. Perheessa oli viisi henkea ja avotakan edessa riip-
pui viisi sukkaa.

Isa ja aiti kertoivat lapsille, etta yolla tulee Joulupukki ja tuo
jokaiselle lahjan. Joulupukki panee lahjat sukkiin.
Mumraon sukka oli pienin. Kun han kuuli nama sanat, han otti
oman pienen sukkansa pois ja ripusti uunin eteen ison, ison
sukan. Kaikki nauroivat. Mutta aamulla mummo oli onnellisin
lapsi perheessa.
Voitko sanoa, miksi?
kerran — однажды
vasta — всего лишь
ennen kuin — до того как
eteen — перед
avotakka — камин
riippua — висеть
onnellinen — счастливый
Opi ulkoa,
Kun vuosi vaihtuu,
vanha saa
olla muistoa valoisaa.
Ja uusi vuosi
tuoda saa
ystavyytta ihanaa.
78

TOISEN LUKUKAUDEN SANASTO
ajaa
koriste
Pakkasukko
aste
kova
parta
ei kukaan
kuulla
pelata
esittaa
kuusi
perjantai
etta
kaantya
purra %
heikko
lahja
saada
helmikuu
lahjoittaa
salaisuus
hiihtaa
laskea makea
saari
itse
luistella
saattaa
jatkua
luistimet
sukset
jokainen
lumi
suoj a
jo
lumiukko
syntymapaiva
joss a
lampomittari
talvi
joulukuu
maanantai
tammikuu
juhla
maaliskuu
tiistai
jaa
mielenkiintoinen
torstai
jaakarhu
mieluisa
turkki
kaataa
mies
tuuli
kaivaa
metsatyot
tayttaa
kantaa
nauraa
Uuden vuoden kuusi
karhu
nayttaa
vaihtaa vaatteet
kelkka
ohjelma
vanha
keskella
olla hiljaa
vasta
keskiviikko
ottaa vastaan
vieras
koputtaa
pakkanen
yhta vanhat
79

kaksi + kymmenta = kaksikymmenta = 20
kolrr.e + kymmenta = kolmekymmenta = 30
nelj a + kymmenta + yksi = nelj akymmentayksi = 41
viisi + kymmenta + kaksi = viisikymmentakaksi = 52
Tehtava 1. Lue ja kirjoita.
25, 50, 37 ,70, 66, 90, 84, 43, 36, 97.
Tehtava 2. Taydenna ja lue.
25 ja	on	40
33 ja	on	99
15 ja	on	38
18 ja	on	96
41 ja	on	64.
Tehtava 3. Kysy ja vastaa.
M a 11 i : Paljonko on 13 ja 24?
13 ja 24 on 37.
14+ 15= ?	51 + 13 = ?
27 + 72=?	36+14 = ?
Sanastoa.
Valokuva — valokuvaa, valokuvat, valokuvia. Mina naen Tau-
non valokuvassa. Hanella on paljon valokuvia.
Valokuvaaja — valokuvaajaa, valokuvaajat, valokuvaajia. Si-
nun kuvasi ovat valokuvaajalla. Mika valoku-
vaajan nimi on?
Ottaa kuvia — Tama valokuvaaja ottaa hyvia kuvia. Kuka otti
kuvan?
Kehittaa kuvia — Missa me voimme kehittaa nama kuvat?
Kilpailut — kilpailuja, kilpailuissa, kilpailuihin.
Hiihtokilpailut, luistelukilpailut, uintikilpailut.
Huomenna me menemme kilpailuihin. Lapset tuli-
vat kotiin kilpailuista kello 6. Helmikuussa meilla
on luistelukilpailut.
Katsella — Mina katselen (katselin). Han katselee (katseli).
80	Mita te katselette? Me katselemme kuvia.

Tehtava 4. Katso kuvia, kysy ja vastaa.
M a 11 i : Mika sinusta tulee? (Кем ты будешь?)
Minusta tulee opettaja. (Я буду учите¬
лем.)
Lue ja sano, miten Mikko voi auttaa luokkaansa.
Talviloma loppui. Mikko toi kouluun kolmekymmentaviisi va-
lokuvaa. Ne olivat mielenkiintoisia kuvia. Mikko otti nama ku-
vat talviloman aikana. Lapset katselivat niita mielellaan. Alla
otti pienen kuvan ja kysyi:
—	Kuka tama tytto on?
—	Sinahan se olet!
—	Voi, olen aivan kuin lumiukko.
Opettaja tuli luokkaan ja lapset nayttivat hanelle kuvat.
Han sanoi:
—	Mikko, sina otat hyvia kuvia, mutta kuka kehittaa ne?
—	Isa opetti minua ottamaan kuvia ja kehittamaan niita. Tein
nama kuvat itse.
—	Sehan on hauskaa! Lapset, huomenna meilla on hiihtokil-
pailut. Enta jos Mikko ottaa kuvia kilpailuista?
—	Tietenkin! Tietenkin! Meilla on sitten oma valokuvaajamme.
Tehtava 5. Vastaa kysymyksiin.
Mita Mikko toi kouluun?
Pitivatko lapset Mikon kuvista?
Enta opettaja?
Kuka kehittaa Mikon kuvat?
Mika Mikosta tulee?	81
6	4656

Osaatko sina ottaa kuvia.?
Kuka teidan luokassanne osaa ottaa kuvia?
Sanastoa.
Ottaa osaa — Kaikki lapset ottivat osaa uintikilpailuihin.
Kaksikymmentakolme oppilasta otti osaa lau-
suntakilpailuihin.
Vaikea — Kysymys ei ole vaikea. On vaikea sanoa, milloin
valokuvat ovat valmiit.
Voittaa — Kilpailuissa aina voittaa yksi kilpailijoista. Kuka
voitti uintikilpailuissa? Kuka oli voittaja?
Sama — такой же, один и тот же. Kaksi kilpailijaa naytti sa-
man ajan. Me asumme samassa talossa. Orvo ja Tais-
to kayvat samaa koulua.
Edella — впереди. Pienen auton edella ajoi johdinauto. Kaksi
hiihtajaa oli edella.
Usein — часто. Isani kay usein Moskovassa. Me kaymme
usein teatterissa. Me eirime kay usein elaintarhassa.
Vain — только, всего лишь.
Tehtava 6. Taivuta sanat voittaa ja kehittaa imperfektissa.
Lue ja sano, mita Mikko teki kilpailuissa.
Eilen olivat hiihtokilpailut. Kaikki oppilaat ottivat osaa kilpai-
luihin — kolmekymmentanelja poikaa ja kaksikymmentakuusi
tyttoa. Oli vaikea sanoa, kuka voittaa: jokainen koululainen on
hyva hiihtaja.
Kilpailut olivat kaupungin puistossa. Siella oli paljon koululai-

sia ja opettajia. He tulivat katsomaan, miten lapset hiihtavat
ja kuka voittaa.
Tyttojen kilpailut olivat mielenkiintoiset. Anja, Leila ja Leena
nayttivat saman ajan. Kuka oli voittaja?
Mikko antoi vastauksen kysymykseen tanaan. Han toi kouluun
kuvia kilpailuista. Vain kuvista me naimme, etta Leila oli An-
jan ja Leenan edella. Siis oli vain yksi voittaja. Se oli Leila.
Mikko kertoi meille, etta valokuvaajat aina auttavat suurissa
kilpailuissa. Usein vain valokuva nayttaa, kuka on voittaja.
Siis meillakin oli suuret kilpailut. Mikosta voi tulla suuri valo-
kuvaaja!
Tehtava 74 Vastaa kysymyksiin.
Milloin hiihtokilpailut olivat?
Montako lasta otti osaa kilpailuihin?
Miksi oli vaikea sanoa, kuka voittaa?
Miksi tyttojen kilpailut olivat mielenkiintoisim-
mat?
Voiko valokuvaaja auttaa kilpailuissa?
Auttoiko Mikko kilpailuissa?
Sanastoa.
Harrastaa — Mina harrastan hiihtoa. Isa harrasti uintia, mutta
nyt hanella ei ole siihen aikaa.
Lapset harrastavat verkko- Leo harrastaa koripalloa.
palloa.	83

Keskustelumalli:
A.	Otitko sina osaa hiihtokilpailuihin eilen?
B.	En. Mina en ole hyva hiihtaja.
A.	Yrita! Kylla sinusta tulee hiihtaja.
B.	En halua. Mina harrastan luistelua.
A. Sekin on hyva!
A
uintikilpailuihin — uimari
juoksukilpailuihin — juoksija
luistelukilpailuihin — luistelij a
verkkopallokilpailuihin — verk-
kopalloilij a
В
uimari — hiihtoa
juoksija — luistelua
luistelij a — uintia
verkkopalloilija — koripal-
loa
Tehtava 8. Katso kuvia ja sano: Mita kukin tekee?
Missa he ovat?
84

ш-sh Pushkin
tai S
Lue: Shapovalov, Shukshin, Mishin, Shilov, Shuvalov.
Tehtava 1. Kirjoita suomeksi.
Шостакович, Кашин, Пашкевич, Пешковский,
Шапошников.
Tehtava 2. Kysy ja vastaa. M a 11 i : Kuka jarjestaa? Jarjes-
taja jarjestaa.
Kayta sanoja: laulaa, ui; luistelee, hiihtaa, rakentaa, puhuu, va-
lokuvaa, kaantaa, voittaa.
Sanastoa.	lehti
Lehti on keltainen ja vih-	Poika lukee lehtea.
rea.
Uutinen — uutista, uutiset, uutisia. Lehdessa on paljon uutisia.
Tama on hyva uutinen.
Joukkue — joukkuetta, joukkueet. Onko teidan koulussanne jal-
kapallojoukkue? Mina en ole koripallojoukkueessa.
Tuntea — Mina tunnen hanet. Han tuntee sinut.
Seitsemas — Me opiskelemme kolmannella luokalla. Vanja ja
Sasha opiskelevat seitsemannella luokalla.
Nostaa—Mina nostan. Han nostaa laatikon. Opettaja sanoo:
»Nostakaa katenne!» Me nostimme.
Menna — Mina menin elokuviin. Han meni elokuviin.
Paattaa — Mina paatan. Mita sina paatit tehda?
Jaakiekko — хоккей; jaakiekkojoukkue, jaakiekkoilija.

Tehtava 3.
Sano sana, joka taipuu samalla tavalla kuin uuti
nen, nostaa, paattaa.
Tehtava 4. Kirjoita suomeksi.
Девочка подняла маленький ящик. .
Куда ты пошел вечером?
Он решил написать стихотворение.
Эта новость приятная.
Когда вы пошли в парк?
Мужчина поднял дерево один.
Пловцы решили победить.
Lue ja kerro: a) kuinka monta poikaa ei osaa luistella?
b) onko Sasha Shorohov hyva pioneeri?
P ekk a: Minulla on hauska uutinen pojille.
T a г ш о :Mika se on?
Pekka:Tiedatteko, etta meidan koulussamme on hyva jaa-
kiekkojoukkue?
Tarmo:Kylla me sen tiedamme. Se voitti koulujen valisissa
kilpailuissa tammikuun alussa.
P ekk a: Те kaikki tunnette pioneeri Sasha Shorohovin. Han
opiskelee seitsenlannella luokalla. Han on hyva jaa-
kiekkoilija.
T a r m о : Enta sitten? (Ну и что же?)
86 P ekk a: Sasha tulee luokkaamme paivan lopussa. Han haluaa

jarjestaa jaakiekkojoukkueen. Kuka haluaa ottaa sii-
hen osaa? Nostakaa katenne! Yksi, kaksi, kolme...
neljatoista. Kaikki pojat! Pelkaan, etta han ei ota
niin monta. Mita me teemme?
Pauli: Kenesta voi tulla hyva jaakiekkoilija? Vain sellaisesta
pojasta, joka osaa luistella. Meidan luokkamme pojat
eivat kaikki osaa luistella.
Pekka:Alussa otamme vain hyvat luistelijat. Kuka teista
osaa luistella, nostakaa katenne. Yksi, kaksi, kolme...
siis yhdeksan poikaa.
Eero:	Enta Toivo, Orvo, Jorma ja mina?
Tar mo :Harrastakaa luistelua! Sitten varmasti paasette kaik¬
ki mukaan.
Tehtava 5.
Tehtava 6.
Sanastoa.
Tehtava 7.
Kirjoita ja kayta oikeaa aikamuotoa.
Paivan lopussa Sasha Shorohov (tulla) luok-
kaan. Han (kysya), kuka haluaa jaakiekkojouk-
kueeseen. Yhdeksan poikaa (nostaa) katensa. Eero
(sanoa), etta nelja poikaa ei osaa luistella. Sasha
(nauraa) ja (sanoa), etta kaikista tulee jaakiek-
koilijoita. Kylla pojat pian oppivat luistelemaan.
Sasha (ottaa) kaikki pojat joukkueeseen. Eero,
Toivo, Orvo ja Jorma (hyppia) ilosta. Kaikki
pojat (menna) kotiin iloisina ja reippaina.
Huomenna he alkavat pelata jaakiekkoa.
Lue kysymykset ja kerro Sasha Shorohovista.
Milla luokalla han opiskelee?
Mita han harrastaa?
Onko koululla hyva jaakiekkojoukkue?
Miksi Sasha paatti jarjestaa jaakiekkojoukkueen
kolmannella luokalla?
Miksi Sasha otti kaikki pojat joukkueeseen?
Lue ja sano, mita nama sanat merkitsevat:
urheilu — urheilija.
Hiihtaja on urheilija. Luistelija on myos urheilija.
Meidan luokassamme on paljon urheilijoita. Lap-
set harrastavat urheilua. Jalkapallo on kesaurhei-
lua ja jaapallo on talviurheilua.	87

Tama on valokuvanayttely.
Nayttelyssa on paljon kuvia.
Yllatys— yllatysta, yllatykset. Ala kerro isalle tasta lahjasta.
Se on salaisuus. Isalle se on yllatys.
Lue ja sano, auttaako urheilu opiskelussa.
Keskiviikkona opettaja sanoi, etta perjantai-iltana on lasten-
vanhempien kokous. Oppilaat paattivat valmistaa vanhemmil-
lensa pienen yllatyksen. He kertoivat siita vain opettajalle. Se
oli salaisuus.
Perjantai tuli. Vieraat tulivat luokkaan. Ja mita he nakivat?
Seinalla oli valokuvanayttely: »Meidan urheilijamme». Leilan
kuvan alia luki: »Nopein hiihtaja», Pekan kuvan alia — »No-
pein luistelija», Annan kuvan alia — »Nopein uimari». Oli ku¬
via myos kilpailuista, maenlaskusta ja luokan jaapallojouk-
kueesta. Nayttelyssa oli jokaisen oppilaan kuva. Siina oli myos
Sasha Shorohovin kuva.
Mikon isa kysyi:
—	Eiko meidan Mikko ole urheilija? Mina en пае hanen ku-
vaansa.
Opettaja selitti, etta kuvat ovat Mikon tyota ja lapset tekivat
nayttelyn. Kylla Mikkokin on urheilij a. Mutta han harrastaa ke-
saurheilua.
Ivan Petrovitsh sanoi:
—	Varmaan lapset myoskin opiskelevat hyvin, koska (посколь¬
ку) ovat niin hyvia urheilijoita.
—	Aivan niin, opettaja sanoi. Urheilu ja hyva opiskelu kulke-
88 vat kasi kadessa!

Tehtava 8. Katso kuvia ja kerro yllatyksesta.
Malli :
Oli lauantai. Leena oli kotona yksin. Han pesi ja
silitti verhot. Sitten han ripusti ne ikkiinaan. Se
oli Leenan yllatys aidille.
Aidin yllatys.
Keskustelumalli:
A.	Minulla on hauska uutinen.
B.	Mika se on?
A.	Luokkaamme tulee vieraita.
B.	Mista?
A.	Kaupungin kirjastosta. He kertovat meille lasten kirjoista.
B.	Sehan on hauskaa! Jarjestamme kirjanayttelyn.
A. Hyva on.
A
В
urheilujoukkueesta —
kilpai-
urheiluohjelmaa
luista
kuvanayttelyn Tsherkasovis
teatterista — Nikolai
Tsherka-
ta
sovista
hyvan vastaanoton
tehtaalta — tehtaasta
matkan Kizhin saarelle
naapurikaupungista —
- kaupun-
gistaan

Teidan luokassanne on kymmenen tyttoa.
Heidan luokassansa ei ole kymmenta tyttoa.
(Heidan luokassaan ei ole kymmenta tyttoa.)
Hanen luokassansa ei ole kymmenta tyttoa.
(Hanen luokassaan ei ole kymmenta tvttoa.)
Tehtava 1. Muuta lauseen rakenne. Malli: Minun takkini
on uusi.
Minulla on uusi takki.
Minun huoneeni on valoisa.
Sinun huoneesi on lammin.
Hanen huoneensa on kodikas.
Meidan huoneemme on mukava.
Teidan huoneenne on iso.
Heidan huoneensa on pieni.
Tehtava 2. Kayta oikeaa muotoa.
Sinun (laukku) on vanha.
Heidan (isa) on tyolainen.
Meidan (talo) on pieni.
Teidan (valokuva) on hyva.
Minun (veli) on urheilija.
Hanen (nimi) on Mikko.
Sanastoa.
Tama on sohva.
Se on punainen.
Tama on sanky.
Kissa nukkuu san-
grvlla.
Lattialla on matto.
Matolla on koira.

Tama on keittio.
Keittiossa ei ole ketaan.
Pehmea — pehmea sohva. Kissa nukkuu pehmealla matolla.
Vieressa (vierella) — Koulun vieressa on uusi talo. Mina istun
sinun vierellasi.
Harvoin — редко.
Tehtava 3. Kayta oikeaa muotoa.
Sininen matto on (pehmea) kuin punainen matto.
Pakkanen on tanaan (kova) kuin eilen.
Minun tehtavani on (vaikea) kuin sinun.
Tama kertomus on (mielenkiintoinen) kuin tuo.
Jaa on (kylma) kuin vesi.
Hevonen on (heikko) kuin norsu.
Sanastoa.
talon vieressa
p6ydan vierella
talon edessa
auton edella
puun alia
poydan paalla
—	рядом с домом, возле дома ^
—	рядом со столом (у стола)
—	перед домом
—	перед автомобилем
—	под деревом
—	на столе, над столом	91
\

Tehtava 4. Kerro kuvien mukaan.
Leo	Tauno
Katso kuvaa. Lue kertornus ja kerro, mita kuvasta puuttuu.

LEILAN HUONE
! Leilalla on oma huone. Se on keittion vieressa. Leilan huone on
aina kunnossa. Han pitaa sen kunnossa itse.
jHuoneessa on sanky. Sangyn vieressa on kirjoituspoyta. Huo-
neessa on kolme tuolia ja pieni soEvT, se on ikkunan edessa. /
Lattialla on pehmea matto. Seinalla on kolme hyllya. Kaikki i
Leilan kirjat ovat hyllyilla. Seinalla on Shishkinin taulu. Se on j
oikein kaunis.
Leila harvoin leikkii nukeilla. Han on jo kolmannen luokan op-
pilas. Mutta kaikki hanen nukkensa istuvat sohvalla. Leila pi¬
taa »lapsistaan» hyvaa huolta.
Tehtava 5. Kerro omasta huoneestasi.
Tehtava 6. Katso kuvaa ja esita toverillesi kysymyksia.
Missa lamppu on? Millainen lamppu on? Montako lamppua
huoneessa on?
yksi — ensimmainen
kaksi — toinen
kolme — kolmas
nelja — neljas
viisi — viides
Sanastoa
Kuvissa on viisi urheilijaa. Ensimmainen on hiihtaja* toinen on
luistelija; kolmas on uimari; neljas on juoksija; viides on jaa-
kiekkoilija.	93

Tama on kylpyhuone.	Tama on polynimuri.
Kaikki peseytyvat kylpy-	Me puhdistamme matot	po-
huoneessa.	lynimurilla.
Poly — paljon polya. Poyta on polyssa. Pyyhi polyt!
Onnitella — onnittelen, onnittelit. Tanaan on Annan syntyma-
paiva. Me onnittelemme hanta.
Kerros — kaksi kerrosta, toisessa kerroksessa. Meidan talos-
samme on viisi kerrosta. Alla asuu kolmannessa ker¬
roksessa.
Helppo — helppo tehtava, helpompi kirja, helpoin sana. Se on
helppo. Onko helppoa oppia kirjoittamaan suomea?
Ei se ole oikein helppoa.
Tehtava 7. Taivuta sana onnitella imperfektissa. Katso tau-
lukkoa N 10.
Tehtava 8. Taivuta sanat sanky, matto. Katso taulukkoa N 3.
Tehtava 9. Kirjoita suomeksi.
Гости сидели на диванах.
Дети спят на кроватях.
Положи книги на полки!
На стенах много полок.
В коврах много пы¬
ли.
Садитесь ьа дива¬
ны!
Lue ja sano, Kenelle lahja oli mieluinen.
*
Kantolan perheessa on nelja henkea. Joulukuussa he saivat
Suuden asunnon. Nyt heilla on kolme isoa huonetta, kylpyhuone
941 ja keittio. Heidan asuntonsa on valoisa ja kodikas.

Sunnuntaina Orvon ja Kallen vanhempien ystavat valmistivat
heille yllatyksen. Ovikello soi ja Orvo juoksi avaamaan ovea.
Siella seisoi neljatoista henkea. Heidan naapurinsa Oleg Mi-
hailovitsh sanoi:
—	Otatteko vastaan vieraita? Tulimme onnittelemaan perhet-
tanne uudessa asunnossa. Katsokaa, mita tassa laatikossa on.
Se on lahja ystaviltanne.
Me katsoimme laatikkoon ja naimme siella polynimurin. Aiti
oli oikein iloinen.^Asuntomme on neljannessa kerroksessa. On
vaikea kantaa mattoja uloFjoka^palvir
Aiti sanoi:
—	Nyt on helppo pitaa matot puhtaina.
Kalle ja Orvo paattivat, etta nyt he pitavat huolta matoista, po¬
lynimurin avulla.
Tehtava 10. Lue kysymykset ja kerro asunnostasi.
Onko tei 11a uusi vai vanha asunto?
Missa talonne on?
Missa kerroksessa te asutte?
Montako huonetta teilla on?
Tulivatko perheenne ystavat onnittelemaan teita,
kun saitte uuden asunnon?
Tehtava 11. Lukekaa seuraava keskustelu ja keskustelkaa
omasta asunnosta.
Opi ulkoa.
Talo ilman ikkunaa,
talo ilman ovea.
Talonsa rikkoa saa
se, ken tulee ulos.
Kuka se on?
A.	Missa te asutte?
B.	Kirovin kadulla, talo N 15.
A.	Missa kerroksessa te asutte?
B.	Kolmannessa. Enta te?
A.	Neljannessa. Onko teilla iso asunto?
B.	Melko pieni, mutta se on
kodikas ja valoisa.

Sanastoa.
Его — Mika его on karhulla ja hevosella?
Karhu on villielain, mutta hevonen on kotielain.
Ajatella—Mina ajattelen. Mina ajattelin. Han ajattelee. Han
ajatteli. Me ajattelimme ohjelmaa.
Taika — волшебство. Taika + kirjain = taikakirjain. Suomen
kielen aakkosissa on taikakirjain.
Taikuri — волшебник. Taikuri esitti ohjelmaa.
Lainasana — Sputnik on lainasana. Katu ei ole lainasana.
Tehtava 1. Lue.
Pojat ovat yhta vanhat.
Meidan asunnoillamme ei ole suurta eroa. Ne
ovat yhta isot.
Nama tehtavat ovat yhta vaikeat. Niissa ei ole
eroa.
Leena ja Nonna ovat yhta nopeat juoksijat.
Mikko ja Pekka ottavat yhta hyvia valokuvia.
Tehtava 2. Tee kysymyksia. Toverisi vastaa.
Malli 1: Mika его on H ja Y aanteilla?
H on konsonantti ja Y on vokaali.
Kayta: E, O, A, U
1 I
B, N, L, K.
Malli 2: Mika его on kissalla ja gepardilla?
Kissa on kotielain ja gepardi on villielain.
Kayta: kesa, jaapallo, kurki, norsu, metsa
I I I II
talvi, jalkapallo, orava, karhu, pelto
Lue ja sano, tiedatko sina aakkoset ja aanteet yhta hyvin.
Opettaja:	Lapset, me opimme suomen kielta jo toista
vuotta. Те tunnette aakkoset ja aanteet. Те
tiedatte paljon sanoja. Те osaatte melko hy¬
vin puhua, lukea ja kirjoittaa suomea. Ta-
naan meilla on kertaustunti. Kuka voi sanoa,
montako kirjainta aakkosissa on?

M i к к о :
О р е 11 a j а :
L е е п а :
Opettaja:
S е i j а :
Opettaja:
U 11 а :
Opettaja:
Jorma:
Opettaja:
A n j а :
Opettaja:
Kaksikymmentaseitseman.
Oikein. Kaytammeko kaikkia kirjaimia yhta
usein?
Emme. Me harvoin kaytamme В, C, F, Q,
X, Z kirjaimia.
Aivan niinl Kaytamme В, C, F, Q, X, Z kir.-
jaimia vain lainasanoissa.
Kuka voi sanoa, mika его on kirjaimilla ja
aanteilla?
Me naemme kirjaimet ja kuulemme aanteet.
Aivan oikein. Sanokaa, mika его on p ja oo
aanteilla?
P on konsonantti ja oo on vokaali.
Kylla te vastaatte hyvin.
Kuka voi sanoa, mika его on sanoissa uni ja
uui i?
Uni sanassa on lyhyt vokaali ja uuni sanas-
sa on pitka vokaali. Uni j a uuni sanoilla on
eri merkitys.
Aivan niin. Mika его on kuka ja kukka sa¬
noissa?
Kuka sanassa on lyhyt konsonantti ja kukka
sanassa on pitka konsonantti.
Kylla te tunnette kirjaimet ja aanteet hyvin.
Ja nyt mina selitan kotitehtavanne. Suomen
kielen aakkosissa on yksi taikakirjain. Se on
taikakirjain, siksi kun se muuttaa sanojen
97
7 4666

muotoja. Ajatelkaa kotona, mika tama taiku-
ri on.
No niin. Kiitos, lapset. Oliko tanaan hauska
suomen kielen tunti?
О p p i 1 a a t:	Kylla!
Tehtava 3. Tee kysymyksia. Toverisi vastaa.
Malli 1: Montako kirjainta sanassa urheilu
on?
Sanassa urheilu on seitseman kir¬
jainta.
Malli 2: Montako aannetta sanassa urheilu
on?
Sanassa urheilu on kuusi aannetta.
Malli 3 : Mika его on a.ja aa aanteilla?
A on lyhyt vokaali ja aa on pitka
vokaali.
Tehtava 4. Tee kysymyksia. Toverisi vastaa. Kirjoita nama
kysymykset.
Malli:	A. Mika его on pukki ja puki sa-
noilla?
B. Sanassa pukki on pitka konso-
nantti ja sanassa puki on lyhyt
konsonantti.
Kayta: A.	tuuli,	ala,	siina,	kanna,	kyla,	matto.
B.	tuli,	Alla,	sina,	капа,	kylla,	mato.
Sanastoa.
Seuraava — seuraavaa, seuraavat, seuraavia. Seuraavassa sa¬
nassa on viisi kirjainta: pallo. Mene seuraavaan
huoneeseen.
Annan mielesta — no мнению Анны. Minun mielestani — no
моему мнению.
Esimerkki — esimerkkia, esimerkit, esimerkkeja, hyva esimerk-
ki.
—	Kuka voi tuoda esimerkin t kirjaimen kaytos-
ta?
—	Talo — talot. Oikein!
98

Muodostaa — muodostan, muodostin, muodostaa, muodosti.
—	Muodosta sana seuraavista kirjaimista: n, k,
У. a.
—	Kyna. Oikein! Me osaamme muodostaa sa-
noj a.
Sijamuoto — Suomen kielessa on monta sijamuotoa. Me em-
me viela tunne kaikkia sijamuotoja.
Ja niin edespain (jne.)— и так далее.
Tehtava 5. Lue.
Minun mielestani vastaus on oikea.
Opettajan mielesta me vastaamme hyvin.
Lasten mielesta Mikko on hyva valokuvaaja.
Hanen mielestaan olen laiskuri.
Onko sinun mielestasi jo talvi?
Onko teidan mielestanne vaikea harrastaa urhei-
lua ja opiskella hyvin?
ajatella tehtavaa
katsella kuvia
opiskella suomea
kuunnella radiota
Tehtava 6. Kirjoita suomeksi.
Мы просматриваем газету.
Они слушают программу.
Он думает о тебе.
Он изучает финский язык.
Родители думают о детях.
Они рассматривают картину.
Lue ja sano, onko hyva tietaa
taikakirjaimen salaisuus.
Seuraava suomen kielen tunti
oli torstaina. Lapset kirjoittivat
paperille vastauksensa taikakir-
jaimesta. Laurin mielesta tai-
kakirjain on a. Han antoi seu-
raavan esimerkin: koti — kotia.
Jorman mielesta se on t. Hanen
esimerkkinsa oli katu — kadut.

Ullan mielesta se on e. Han antoi seuraavan esimerkin: ko-
va — kovempi. Nama vastaukset olivat vain osittain (частич¬
но) oikeat. Aivan oikean vastauksen antoi kahdeksan oppilasta.
He kirjoittivat, etta taikakirjain on i. I kirjaimen avulla voi
muodostaa monta uutta muotoa:
sijamuodot monikossa: kuva — kuvia, kuvissa, kuviin;
imperfektin: otan — otin, otat — otit, ottaa — otti;
vertausasteet: nopea — nopeampi — nopein.
Nyt kaikki oppilaat tietavat taikakirjaimen salaisuudet.
Tehtava 7. Kerro taikakirjaimesta ja muodosta seuraavista
sanoista esimerkkeja: monikkomuotoja sanoista
kyla, pelto, norsu, puisto; imperfektimuotoja: yrit-
taa, ajatella, poistaa, menna; vertausasteita: van-
ha, iso, heikko, helppo.
Tehtava 8. Kirjoita seuraavat sanat yksikossa ja monikossa
vastaamalla kysymyksiin.
puu	maa	jaa	suu
Mita?
Mihin?
Tehtava 9. Kirjoita suomeksi.
He поворачивай голову!
Надень шапку на голову!
Птицы прилетели на дерево.
Во дворе растет два больших дерева.
Не бери лед в рот!
Keskustelumalli:
A.	Onko Leena sinun mielestasi hyva laulaja?
B.	Minun mielestani han laulaa hyvin. Mita sina siita ajattelet?
A. Olen samaa mielta. (Я такого же мнения).
100
A
valokuvaaja
uimari
oppilas
ratsastaja
juoksija
В
(keksi itse)

Sanastoa.
Minuutti — minuuttia, minuutin, minuutit. Tunnissa on kuusi-
kymmenta minuuttia.
Kestaa— Koulumatka kestaa ( kesti) kymmenen minuuttia.
Enemman — enemman lunta, enemman vetta. Leenalla on
enemman kirjoja kuin Allalla. Minulla ei ole
J	enempaa aikaa.
Pitaa kiiretta — Pida kiiretta! Kello on jo paljon. Ala pida kii¬
retta, kun teet laksyjasi!
On kiire — Minulla on kiire — kello on jo paljon. Onko sinulla
kiire? Kylla, minulla on kiire. Eilen minulla oli kova
/	kiire, oli niin paljon tyota.
^Tulla vastaan — Kun kavelin kadulla, vastaani tuli paljon ys-
^	tavia. Sama mies tulee vastaan joka aamu.
Jaada — Mina jaan kaupunkiin. Mina jain kaupunkiin kesalla.
Kalle jaa kaupunkiin. Kalle jai eilen kotiin.
Tehtava 1. Lue.
Lapset pitivat juhlissa hauskaa.
Oppilaat pitavat luokkansa hyvassa kunnossa.
Alla pitaa hyvaa huolta kissastaan.
Piditteko te hauskaa juhlissa? Kylla, meilla oli
oikein hauskaa.
Miten te pidatte mattoja puhtaina?
Tehtava 2. Kysy ja vastaa.
M a 11 i :	A. Miten kauan kestaa matka Kon-
tupohjaan Petroskoista?
B. Matka Kontupohjaan kestaa tun-
nin.
A.	Leningradiin, Kizhin saarelle, Sortavalaan, Odessaan?
B.	Yhdeksan tuntia, enemman kuin tunti, kahdeksan tuntia,
kolme paivaa.
Lue ja kerro, miten kauan Mikon koulumatka ja kotimatka kes-
tavat.
Mikko' asuu koulun lahella. Han kavelee kouluun joka aamu.
Koulumatka ei kesta kuin kymmenen minuuttia. Joskus Mikko
pitaa kiiretta. Silloin han juoksee kouluun ja matka kestaa vain
viisi minuuttia.	•

Mutta kotimatkaan menee aina paljon enemman aikaa. Mikko
tietaa, etta kotiin ei myohasty, eika pida kiiretta. Han nakee
niin paljon mukavaa kotimatkalla. Mikko on kotielaimien hyva
ystava. Han silittaa jokaista koiraa ja kissaa, joka tulee vas-
taan. Han useasti jaa seisomaan ja katsomaan, miten tyolaiset
rakentavat uusia taloja. Heilla on niin isoja koneita.
Eilen tunnit loppuivat kello yksi. Kello oli kolme ja aiti odotti
Mikkoa kotiin. Han soitti Orvon aidille. Orvo itse vastasi, han
oli jo kotona.
Mikon aiti paatti menna katsomaan, missa Mikko on. Han me-
ni ulos ja naki, etta Mikko pelasi jaakiekkoa poikien kanssa
naapuripihassa.
Kylla se kotimatka oli pitka!
Tehtava 3. Vastaa kysymyksiin.
Miten kauan sinun kotimatkasi kestaa?
Kaveletko sina.koiiluun vai menetko kouluun lin-
ja-autolla (johdinautolla)?
Kestaako sinun koulumatkasi yhta kauan kuin
kotimatkasi?
Miksi kotimatka kestaa enemman aikaa?
Mita sina voit nahda kotimatkallasi?
102

Tehtava 4.
Kerro omasta kotimatkastasi.
Tehtava 5.
Tehtava 6.
Tehtava 7.
Tehtava 8.
Sanastoa.
Pysakki —
Marka —
tuuli + nen = tuulinen
lika + i + nen = likainen
j a a 4- i + nen = j ainen
Muodosta uusia sanoja: lumi, vesi, sade (d:t),
syksy, talvi, saari, puu, poly.
Lue.
Oli kylma syksyinen paiva.
Talvinen paiva on kylma.
On sateinen paiva.
Tama on saarinen jarvi.
Karjala on hyvin metsainen.
Poyta on puinen.
Kaappi on polyinen.
Tuuli on j ainen.
Muuta lauseet.
M a 11 i:	Tuuli on jainen.
Tuuli on aivan kuin jaa.
Tama maito on vesinen.
Tama vesi on jainen.
Nuken suu on ruusuinen.
Syksy oli talvinen.
Muuta lauseet.
M a 11 i :	Poika piti kiiretta.
Pojalla oli kiire.
Tyolaiset pitivat kiiretta.
Mina pidan aamulla kiiretta.
Miksi sina pidat kiiretta?
Me pidimme kiiretta kilpailuihin.
Pidatteko te kiiretta?
pysakkia, pysakit, pysakkeja. Paljon ihmisia seisoi
pysakilla. Kavele linja-autopysakille!
lapimarka. On kova sade. Me olemme lapimarat. 103

Taynna — Huone on taynna ihmisia.
Nousta — Mina nousen (nousin) autoon. Han nousee (nousi)
autoon.
Kuljettaja — kaksi kuljettajaa, kuljettajat, kuljettajia. Isani ajaa
linja-autoa. Han on linja-autonkuljettaja.
Seta — monta setaa, sedat, paljon setia. Minun sedallani on
auto.
Lue ja kerro, miksi lapset olivat lapimarkia, kun tulivat kotiin.
Paivan viimeinen tunti loppui koulussa. Luokkaan jaivat vain
jarjestajat. Tanaan jarjestajina olivat Leo ja Seija. Lapset pu-
kivat takkinsa ylleen, panivat kumikengat jalkaansa ja meni-
vat ulos koulusta.
Anna, Pekka, Leena ja Toivo1 asuvat kaukana koulusta. Kun on
kaunis ilma, he eivat pida kiiretta ja kavelevat kotiin. Mutta
tanaan oli oikein tuulinen paiva ja satoi markaa lunta. Kaduil-
la oli vetta. Kaduilla oli vahan ihmisia.
Lapset kavelivat johdinautopysakille. Kun he tulivat pysakille,
he olivat aivan markia. Pian tuli johdinauto. Se oli aivan tayn¬
na ihmisia. Lapset nousivat autoon. Ovi meni kiinni ja Leena
jai pysakille. Pekka sanoi kuljettajalle:
— Kuljettaja-seta, olkaa hyva, avatkaa ovi! Meidan pieni Lee-
namme jai pysakille.

—	Mitenka niin? Anteeksi, lapset. Nyt ovi on atiki. Onko Lee-
nanne jo johdinautossa?
—	On, kiitos, kuljettaj a-seia.
—	Ei kesta! Ja nyt matkaan.
Tehtava 9. Vastaa kysymyksiin.
Ajatko linja-autolla (johdinautolla), jos sinulla ei
ole kiiretta?
Onko pysakki kaukana koulusta (talostasi)?
Miten kauan kestaa kavella pysakille?
Milloin linja-autot ja johdinautot ovat taynna va-
kea?
Onko mukava ajaa linja-autolla (johdinautolla)?
Keskustelumalli:
A.	Paljonko kello on?
B.	Kaksi.
A.	Voi, voi, minulla on kiire.
B.	Miksi sinulla on kiire?
A.	Menen elokuviin. Esitys alkaa kello kolme.
B.	Sinnehan paasee johdinautolla kymmenessa minuutissa.
A. Haluan kavella. Tanaan on niin kaunis paiva.
Kayta:	teatteriin — esitys;
kilpailuihin — kilpailut;
kouluun — ohjelma.
Opi ulkoa.
KUKA ON NAHNYT TUULEN?
Kuka on nahnyt tuulen?
Mina en, ei kukaan.
Vaan oksat varisevat
ja taipuvat tuulen mukaan.
105

Tehtava
1.
Lue.
Koulu alkaa syyskuun ensimmaisena> paivana.
Opettajat saavat paljon kukkia.
Leila sai paljon lahjoja syntymapaivana.
Mita lehtia tulee kotiinne? Pionerskaja pravda ja
viela kolme lehtea.
Saavatko lapset hyvia arvosanoja koulussa? Kyl-
la, he saavat vain hyvia arvosanoja.
Saanko taman kirjan huomenna? Ei, et saa. Sina
saat taman kirjan perjantaina.
Saanko menna elokuviin?
Можно пойти в кино?
Kylla, sina saat menna elokuviin.
Да, можешь пойти в кино.
Ei, sina et saa menna elokuviin.
Нет, тебе нельзя пойти в кино.
Tehtava 2.
Lue ja vastaa kysymyksiin.
Ulkona on oikein kylma. Lampomittari
nayttaa kaksikymmenta astetta pakkas-
ta. Saako Leena menna ulos?
Eero: Huomenna on mummon synty-
mapaiva. Meilla on kaunis lahja mum-
molle — uudet talvikengat. Se on var-
masti miellyttava yllatys mummolle.
Saanko kertoa hanelle lahjasta tanaan?
Asut Karjalassa. Karjala on pohjoises-
sa. S_yksy alkaa taalla syyskuussa. Saat-
ko menna uimaan syksylla?
Kun lapset tulevat koulusta, he syovat
paivallisen. He auttavat aitia ja tekevat
laksynsa. Saavatko he sitten menna pi-
halle leikkimaan?
Mikko kertoi, etta menette leirille kesal-
la. Siella on iso jarvi. Saatteko uida
siella?

Tehtava 3. Mita sina kysyt, kun haluat menna ulos.
M a 11 i : Saanko menna ulos?
... kun ystavallasi on vaikea tehtava?
... kun ystavallasi on uusi kirja?
... kun huoneessa on oikein lammin?
... kun katesi ovat likaiset?
... kun menet ulos ja sataa?
... kun ystavasi menee teatteriin?
Sanastoa.
Valo — valoa, valoon, valot, valoja. Huo¬
neessa on paljon valoa. Huone on
valoisa.
Vilkas — vilkas liikenne, vilkas poika. Ora-
va on vilkas pieni elain.
Liikenne — liikennetta, liikenteessa. Mei-
dan kaupungissamme on vilkas
liikenne. Leningradissa on
vilkkaampi liikenne. Moskovan
liikenne on vilkkain.
Liikennevalot — liikennevaloja. Liikenne-
valot ovat punaiset, kel-
taiset ja vihreat.
Poikki — через. Kadun poikki, pihan poik-
ki, huoneen poikki.
Vasemmalle — налево. Katso vasemmalle!
Oikealle — направо. Katso oikealle!
Tehtava 4.
Katso kuvaa ja sano, mita saa tehda
(ei saa tehda).
M a 11 i :	Liikennevalot ovat keltaiset.
Ei saa menna kadun poikki.
Seiso ja odota vihreata valoa!
107

Opi ulkoa.
Katso ensin vasemmalle,
sitten vasta oikealle,
viela kerran vasemmalle.
Jollei silloin vaaraa nay,
suoraan poikki kadun kay.
Lue ja sano, mita Eero oppi.
Iso p о i к a : Seis!
Minne sina juokset?
(ottaa pienta poikaa kadesta)
Eero:	Minulla on kiire. Katso, linja-autoni ajaa pysa-
kille.
Iso p о i к a : Pian tulee toinen. Ei kesta kuin kolme minuut-
tia. Ala pida kiiretta!
Eero:	Nyt liikennevalot ovat vihreat. Saanko menna
kadun poikki?
Iso poika: Katso vasemmalle ja sitten oikealle ja viela
kerran vasemmalle. Nyt saat menna.
Tehtava 5. Vastaa kysymyksiin.
Miksi iso poika otti Eeroa kadesta?
Minkavariset olivat liikennevalot?
Miksi Eerolla oli kiire?
Milloin Eero sai menna kadun poikki?
Kerro, miten sina kuljet kadun poikki.
Lue ja sano, mita merkitsee sana puoli.
Asun Kirovin kadun vasemmalla puolella. Ysta-
vani asuu saman kadun oikealla puolella. Koulu-
matkalla menen kadun toiselle puolelle.
Lue ja sano, mita merkitsee sana myohastya
Ei saa myohastya koulusta. Ahkerat oppilaat eivat
myohasty koulusta, Tyolaiset eivat myohasty
tyosta.
Tehtava 6.
Tehtava 7.
Tehtava 8.
108
J

Tehtava 9. Katso, miten sana myohastya taipuu (taulukko
N 5).
Kirjoita suomeksi.
Вчера я опоздал.
Почему ты опоздал вчера?
Он часто опаздывает.
Простите! (Anteeksi!) Мы опоздали
Вам нельзя опаздывать.
Они опоздали.
Vanha — vanha talo, vanha kirja. Tama ei ole uusi katu, se on
vanha katu.
Lue ja sano:
a)	kuinka monta kertaa Taisto meni kadun poikki;
b)	mita sina ajattelet Taistosta.
Eilen Taisto myohastyi koulusta. Opettaja kysyi:
—	Miksi sina myohastyit?
Taisto kertoi:
—	Vanha seta halusi menna kadun toiselle puolelle. Hanella
oli iso laukku. Kannoin hanen laukkunsa kadun poikki. Kun tu-
lin takaisin, autoin pienta tyttoa. Jatkoin matkaa kouluun, mut-

ta s:Hoin nain pienen mustan koiran. Se aikoi juosta kadun toi-
selle puolelle. Pelkasin, etta koira jaa auton alle. Eihan se ym-
marra liikennevaloja! Otin koiran ja kannoin sen kadun poikki.
Jain odottamaan vihreata valoa. Sitten tulin takaisin kadun toi-
selle puolelle vanhan mummon kanssa.
Tehtava 10. Katso kuvia ja sano, mita Taisto teki.
M a 11 i :	Ensimmaisella kerralla Taisto aut-
toi vanhaa setaa kadun poikki.
Keskustelumalli:
A.	Miksi sina myohastyit?
B.	Meille tuli vieraita.
A.	Pidamme kiiretta! Ohjelma alkaa aivan heti.
B.	Miten kauan se kestaa?
A.	Ei enempaa kuin tunti.
B.	Hyva! Voin viela menna kirjastoon.
ensimmaisella kerralla — в первый раз
toisella kerralla — во второй раз
kolmannella kerralla — в третий раз
neljannella kerralla — в четвертый раз
В
А
Katsoin hiihtokilpailuja TV-sta.
Autoin aitia kotona.
Koulussa oli kokous.
kokous
elokuva
uintikilpailut

Ц—ts
Tsvetkov
Tehtava 1. Lue: Pestretsov, Shevtsov, Svintsov, Kuznetsov,
Ledentsov.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Каменецкий, Цуканов, Таиц,
Кольцов, Морцев.
Sanastoa.
Salaperainen — salaperainen ihminen, salaperaiset ihmiset.
Miksi sina olet niin salaperainen? Minulla on
salaisuus.
Kuudes — kuusi poikaa, kuudes luokka. Niina on kuudennella
luokalla. Joulukuun kuudes paiva oli maanantai.
Kahdeksas — kahdeksan lintua, kahdeksas luokka, kahdeksan-
tena paivana. Leo on kahdeksannella luokalla.
Tarkea— tarkea kokous, tarkea tehtava. Nama kilpailut ovat
tarkeat. Minun tehtavani on tarkeampi kuin sinun.
Rasia — kaksi rasiaa, rasiat, paljon rasioita. Mita rasioissa on?
Kansainvalinen naistenpaiva — Maaliskuun kahdeksas paiva
on juhlapaiva. Se on kansain¬
valinen naistenpaiva. Me em-
me opiskele maaliskuun kah-
deksantena paivana.
Tehtava 3. Kirjoita aidillesi onnittelukortti.

Tehtava 4. Lue ja kerro, mita ajattelet taman luokan pojista.
Maaliskuun ensimmaisella viikolla luokan pojat olivat oikein
salaperaisia. Joka paiva, kun tunnit loppuivat, he jaivat kou-
luun.
Maaliskuun kuudentena paivana tunnit loppuivat kello 2. Opet-
taja ja tytot lahtivat kotiin, mutta pojat jaivat luokkaan. He
sanoivat, etta heilla on tarkea tehtava.
Kello 3 pojat lahtivat koulusta reippaina ja iloisina.
Seuraavana paivana opettajaa ja tyttoja odotti yllatys. Kello
soi. Opettaja tuli luokkaan. Kaikki lapset seisoivat pulpettiensa
vieressa. Leo seisoi opettajan poydan edessa. Han sanoi:
— Rakas opettaja ja tytot!
Luokkamme pojat toivottavat teille paljon onnea Kansainvali-
sena naistenpaivana.
Sitten pojat antoivat opettajalle ja jokaiselle tytolle pienen lah-
jan — puurasian. Kaikki saivat myos kukkia.

—	Kiitos, kiitos, sanoivat kaikki iloisina. Sitten opettaja ky-
syi:
—	Mista saitte nama kauniit rasiat?
—	Teimme ne itse koulun tyohuoneessa. Diman isa Ivan Pet-
rovitsh Tsvetkov auttoi meita, selitti Vova.
—	Vai niin! Nyt ymmarramme, miksi te olitte salaperaisia.
Tehtava 5. Vastaa kysymyksiin.
Kuka jai kouluun joka paiva tuntien jalkeen?
Mika odotti opettajaa ja tyttoja juhlapaivana?
Miksi pojat lahjoittivat kukat ja rasiat opettajalle
ja tytoille maaliskuun seitsemantena paivana?
Kuka teki rasiat?
Kuka auttoi poikia?
Tehtava 6. Kerro, oliko sinulla pieni yllatys aidillesi juhla¬
paivana.	—V
Tehtava 7. Muodosta lauseita mallin mukaan.
M a 11 i :	Syyskuun ensimmaisena paivana on
koulujuhla.
Kayta: 1/1, 8/111, 7/X, 7/XI.
Tehtava 8. Katso kuvaa ja lue lauseet. Ne oVat vastaukset
kysymyksiin. Muodosta itse kysymykset.
8	«56

Eilen oli Kansainvalinen naistenpaiva.
Aiti sai paljon lahjoja.
Han sai kukkia, kirjoja, kellon ja liinan.
Liina on keltainen.
Kylla, aiti oli oikein iloinen.
Kylla, koko perhe oli kotona. Oli juhlapaiva.
Sanastoa.
*
Nainen — женщина.
Kunniamerkki — kaksi kunniamerkkia, kunniamerkissa. Isalla
on monta kunniamerkkia.
Viettaa — отмечать, праздновать.
Tehtava 9. Sano, mitka sanat taipuvat samalla tavalla kuin
nainen.
Tehtava 10. Kirjoita suomeksi.
В комнате две женщины.
У женщины красивое пальто.
На собрании было много женщин.
Вчера я отметил день рождения.
Мы хорошо отметили Новый год.
Они отметили праздник в театре.
Sanastoa.
Tyovaenliike — рабочее движение.
Ehdottaa — предлагать.
Kommunistinen puolue — коммунистическая партия.
Perustaja — основатель.
Hauta — могила.
Punainen tori — Красная площадь.
114 Edustaja — представитель.

Lue ja sano, montako vuotta jo vietamme Kansainvalista nais-
tenpaivaa.
CLARA ZETKIN
Те tiedatte, etta monet naiset ottivat ja ottavat suurta osaa tyo-
vaenliikkeeseen. Tunnette hyvin Nadezhda Konstantinovna
Krupskajan nimen.
Clara Zetkin eli Saksassa. Hanesta tuli tarkea kansainvalisen
tyovaenliikkeen edustaja.
Vuonna 1910 (tuhat yhdeksansataa kymmenen) Clara Zetkin
ensimmaisena ehdotti viettaa Kansainvalista naistenpaivaa
maaliskuun kahdeksantena paivana. Nyt me vietamme tata
paivaa joka vuosi. Neuvostoliitossa se ei ole tyopaiva. Se on
juhlapaiva.
Clara Zetkin oli yksi Saksan kommunistisen puolueen perusta-
jista. Han oli V. I. Leninin ja Neuvostoliiton suuri ystava. Ha-
nen hautansa on Moskovan Punaisella torilla.
115

21
Tehtava 1. Lue:	Krysanov, Tshaplygin, Bystrov, Lukov.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi:	Быков, Шлыков, Зыков,
Хлыстова, Лисицына, Цыганов.
Tehtava 3. Lue.
ы—у Dymov


Mina pidan nuoneeni kunnossa.
Mummo pitaa huolta lapsista.
Me pidimme hauskaa leirilla.
Ala pida kiiretta!
Pidatko sina runoista?
Kaikki lapset pitavat Pushkinin runoista.
Aiti pitaa kukista.
Tehtava 5. Lue ja sano, mita merkit-
see sana venalainen.
Seija on suomalainen tytto.
Han asuu Helsingissa.
Tehtava 4. Katso kuvaa, kysy ja vastaa.
M a 11 i :	Mista kissa pitaa?
Kissa pitaa maidosta.
Sanastoa.
Satu — kaksi satua, sadut, paljon satuja.
Mina pidan Marshakin saduista.

Niina on venalainen tytto. Han asuu
Leningradissa.
Seija puhuu suomen kielta. Niina puhuu
venajan kielta.
Lue ja kerro, pidatko sina saduista.
Kaikki lapset pitavat saduista. Saduissa
elaimet osaavat puhua, kalat osaavat
lentaa ja hyva aina voittaa. Saduissa
on usein taikuri. Taikuri .osaa tehda
heikosta voimakkaan, pienesta ison, vai-
keasta helpon, elaimesta ihmisen ja niin
edelleen.
Suuri venalainen kirjailija Ivan Andre-
jevitsh Krylov kirjoitti paljon elainsatu-
ja. Hanen saduistaan voi aina paljon
oppia.
Sina varmasti tiedat monta Krylovin sa-
tua. Opi nelja uutta sanaa: pudota, juus-
to, kettu ja varis. Sitten voit kertoa eraan
Krylovin sadun suomen kielella.
Tehtava 6. Lue.
Katso! Tahti putoaa.
Eilen nain, kun putosi tahti.
Syksylla lehdet putoavat puista.
Lehdet putosivat maahan.
Ivan Andrejevitsh
Krylov
Tehtava 7.
Katso kuvaa, vastaa kysymyksiin ja sit¬
ten kerro Krylovin satu Kettu ja varis.
Missa musta varis istui?
Mika variksella oli suussa?
Kuka seisoi puun alia?
Pitaako kettu juustosta?
Mita kettu sanoi varikselle?
Mita tapahtui (случилось), kun varis
avasi suunsa?

Nyt ymmarrat, miksi me sanomme: Viekas kuin
kettu. (Хитрая как лиса).
Lue ja sano, kumpi oli viekkain.
Viekas kettu naki kerran ison kukon. Kettu sanoi kukolle: »Lau-
latko sina yhta hyvin kuin isasi?»
Kukko pani silmansa kiinni ja alkoi laulaa.
Silloin kettu otti kukon suuhunsa ja juoksi pois.
Ihmiset nakivat ketun ja huusivat (кричали): »Katsokaa! Ket¬
tu vie meidan kukkomme!»
Silloin kukko sanoi ketulle: »Kuuletko, ihmiset sanovat, etta
olen heidan kukkonsa. Sano, etta olen sinun kukkosi.»
Kettu avasi suunsa. Se halusi sanoa: »Tama on minun kukko-
ni.» Mutta heti kun kettu avasi suunsa, kukko lensi puuhun.
Nyt ketusta voi sanoa nain:
Se, joka paljon puhua jaksaa,
lorpottelynsa saa kalliisti maksaa.
(Кто много болтает, от болтовни и страдает).

Tehtava 8. Kirjoita verbien perusmuoto.
M a 11 i:	Antti voitti kilpailun. (voittaa)
Ohjelma kesti tunnin. (	)
Mina en pida luumuista. (	)
Me vietimme kesaloman maalla. (	)
Toivotan sinulle onnea. (	)
Me paatimme menna elaintarhaan. (	)
Nostakaa katenne! (	)
Kuka otti kuvan? (	)
Mina kehitanEuvat huomenna. (	)
Opi.	Туб tekijaansa kiittaa.
Дело мастера боится.
К eskustelumalli:
A.	Pidatko sina hiihdosta?
B.	Kylla, mutta harrastan uintia. Enta sina?
A.	Olen hiihtaja. Pidan kovin (очень люблю) hiihdosta.
B.	En mina ole oikein hyva uimari viela, mutta yritan kovin.
A. Туб tekijaansa kiittaa!
A
luistelu — luistelija
verkkopallo — verkkopalloi-
lija
valokuvaaminen — valoku-
vaaja
uinti — uimari
В
koripallo — koripalloilij a
jaakiekko — jaakiekkoilija
piirustus — piirustaja
urheilu — urheilija
119

22
е — je Jegorov
Tehtava 1. Lue: Jershov, Dmitrijev, Jevtushenko, Jermakov,
Aleksejev, Jermolova.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Ермолаева, Евстигнеев, Ели¬
сеев, Евгений, Андриевский.
Opimme keskustelemaan.
1)	Кип ihmiset keskustelevat, he kayttavat erilaisia lauseita.
Katsokaa, mita kysymyksia Eero, Alla, Mikko ja Katri tekevat
Paulille. He haluavat saada Paulilta lisatietoja (дополнитель¬
ные сведения) hanen asunnostaan.
Eero: Monta-
ko huonetta
asunnossanne
on?
Alla:	Missa
kerroksessa se
on?
Mikko: Mil-
lainen asunton-
ne on?
Katri: Onko
sinulla oma
huone?
2)	Tehkaa lisakysymyksia Paulille. Kayttakaa sanoja: talo,
keittio, kylpyhuone, ikkuna; valoisa, kodikas, lammin; sii-
vota, pitaa kunnossa.
3)	Saakaa lisatietoja Paulilta.
Pauli:	Meilla
on uusi asunto.
Pauli:	Olin
kilpailuissa.
120
Kayttakaa sanoja:
eilen hiihto, luistelu, verkkopallo, koripallo,
jaapallo, uinti; ottaa osaa, voittaa,
harrastaa, ottaa kuvia.
Missa? Montako? Milloin? Kuka?

4)	Kun kaikkiin kysymyksiin vastaamme,
niin silloin me jo keskustelemme. Lukekaa.
Pauli: Meilla on uusi asunto.
Leila: Missa talonne on?
Pauli: Antikaisen kadulla.
Pauli: Olin eilen kilpailuissa.
S e i j a : Olivatko ne uintikilpailut?
Pauli: Eivat, ne olivat hiihtokilp ailut.
Pauli: Eilen sain paljon lahjoja.
Nonna: Oliko sinulla syntymapaiva?
Pauli: Oli. Mina taytin 10 vuotta.
5)	Keskustelkaa pulpettitoverinne kanssa.
Puhukaa kokouksesta, nayttelysta, leirista,
juhlista, kirjastosta.
Sanastoa.
Metsanvartija— лесник.— Metsanvartijat, kaksi metsanvarti-
jaa. Metsanvartijalla on hyvat sukset.
Kevat — kevaan, kevatta, kevaalla. Kevaalla on lamminta. Me
odotamme kevatta.
Jalki — kaksi jalkea, mustat jaljet, paljon jalkia. Sinun kenkasi
jattavat likaisia jalkia.
v Suojella — охранять,— Ihmiset suojelevat elaimia.
^Suojata — защищать,— Lampoiset vaatteet suojaavat kylmalta.
Sateenvarjo suojaa sateelta.
Luonto — luontoa, luonnossa, luontoon. Opettaja kertoi meille
Suomen luonnosta. Me suojelemme luontoa.
t/Samoin kuin — как и.— Mina haluan soittaa samoin kuin sina.
✓
Minusta tulee metsanvartija.
Meista tulee metsanvartijoita.
Luejakerro.
Onko sinusta Jegor Andrejevitsh hyva hiihtaja?
Mita Igor ja Oleg oppivat metsassa?
121

Karjalassa on paljon metsia. Ihmiset suo-
jelevat niita.
Jegor Andrejevitsh Jelisejev on metsan-
vartija. Metsanvartijan tyolla on suuri
merkitys. Han pitaa huclta puista ja elai-
mista. Kevaalla, kesalla ja syksylla Jegor
Andrejevitsh kavelee metsissa pitkia mat-
koja joka paiva. Talvella han hiihtaa.
Jegor Andrejevitsh tuntee kaikkien villi-
elainten jaljet. Han voi sanoa: »Taalla ka-
1 vi karhu.» »Tassa on ketun jalki.»
Jegor Andrejevitshilla on kaksi poikaa —
Igor ja Oleg. He kayvat usein isansa kans-
sa metsassa. He oppivat rakastamaan ja
suojelemaan luontoa samoin kuin heidan
isansakin.'
Pojat sanovat, etta heista myos tulee met-
sanvartijoita.
Tehtava 3. Vastaa kysymyksiin.
Mika suojelee jalkoja kun sataa?
Mika suojelee karhua kylmasta?
Mika suojelee vaatteita kun sataa?
Kuka suojelee luontoa?
Sanastoa.
Tati (t:d) —tadin talo, kaksi tatia. Tadilla on uusi radio. Mi-
nun aidillani on sisar, han on tatini.
Viime — viime viikolla, viime kuussa, viime vuonna. Viime ke-
sana kavimme Krimilla.
Heidat — их. Naen heidat. Tunnen heidat.
heidan	их	heita
(Kenen?)	|	(Keta?)
heidat
(Kenet?)
Tehtava 4. Kirjoita suomeksi.
Их дом большой. Отец отвез их домой.
Они устали.	Я видела их елку.
122

Он не знает их.
Я поблагодарил их.
Мы встретили их.
Их нет в комбате.
Их отец рабочий.
Их пять человек.
Lue ja kerro Jelisejevin perheesta.
Jegor Andrejevitshin perhe on pieni. Hanella
ja Jevgenia Petrovnalla on vain kaksi poi-
kaa: Oleg on kaksitoistavuotias ja Igor tayt-
taa kymmenen vuotta heinakuussa.
Jelisejevit asuvat kaukana kaupungista pie-
nessa talossa. Pojat kayvat koulua kaupun-
gissa. He opiskelevat oikein hyvin.
Maanantaina pojat ajavat kouluun linja-au-
tolla ja tulevat takaisin kotiin lauantaina.
Jegor Andrejevitshilla on oma auto. Han
usein vie itse pojat kouluun. Silloin Jevgenia
Petrovna jaa kotiin yksin. Hankin on met-
sanvartija. Jevgenia Petrovna myos tuntee
kaikki metsan salaisuudet.
Kaupungissa pojat asuvat tatinsa perheessa.
Siella on oikein kodikasta ja hauskaa. Mut-
ta heilla on aina kiire kotiin. He pitavat pal-
jon enemman elamasta maalla kuin kaupun¬
gissa.
Viime viikolla heidan isansa toi metsasta
pienen ketunpoikasen, ja pojat pitavat siita
kovin. Nyt he haluavat jarjestaa oman pie¬
nen elaintarhan.
Tehtava 5.
Vastaa kysymyksiin, sitten kerro Jelisejevin
perheesta.
Montako henkea perheessa on?
Missa he asuvat?
Mita he tekevat?
Miten pojat kayvat koulua?
Mika on heille mieluisampi — kaupunki vai
heidan kotinsa maalla?
Ovatko Jelisejevit luonnonystavia?
123

Tehtava 6. Kerro itsestasi: oletko sina luonnonystava?
Tehtava 7. Keskustelkaa Jelisejevin perheesta. Puhu-
Kertausta.
Tehtava 1.
kaa Jegor Andrejevitshista, Jevgenia Petrov-
nasta ja pojista.
Katso taulukkoja № 4, 5, 10 ja ryhmita sanat,
jotka taipuvat samoin kuin
yrittaa
opettaa
kaantya
luistella
Sanat: ajatella, harrastaa, katsella, kehittaa, muodostaa, myo-
hastya, kestaa, nostaa, pitaa, paattaa, valmistaa, suojella, toi-
vottaa, viettaa, voittaa, peseytya.
Tehtava 2. Taivuta seuraavat sanat imperfektissa.
Mina
Sina
Han
Me
Те
He
voittaa katsella pitaa
(tt: t) myohastya * (t : d)
Tehtava 3.
Kirjoita seuraavat lauseet imperfektissa.
M a 1 1 i : Vilho kehittaa kuvat. Vilho kehitti
kuvat.
Mina katselen seinataulua. Alla nostaa pallon lattialta. Me vie-
tamme loman maalla. Laiskurit mydhastyvat koulusta. Harras-
tatko sina hiihtoa? Me valmistamme juhlaohjelmaa. Miten
kauan kokous kestaa? Me pidamme kovin kertomuksesta. Op-
pilaat muodostavat uusia lauseita. Pekka voittaa kilpailuissa.
Tehtava 4. Taivuta sanat sijamuodoissa.
Mika? Kuka?	pehmea sanky salaperainen ihmlnen
124 Minka? Kenen?	(nk : ng)

Minka? Kenet?
Mita? Keta?
Missa? Kenessa?
Mista? Kenesta?
Mihin? Keneen?
Milla? Kenella?
Milta? Kenelta?
Mille? Kenelle?
Tehtava 5.
Kayta oikeaa muotoa:
Mummo nukkuu (pehmea sanky).
Han kertoi (salaperainen ihminen).
Huoneessa oli kaksi (pehmea san¬
ky).
(Salaperainen ihminen) tukka oli
musta.
Naetko sina tuon (pehmea sanky)?
(Salaperainen ihminen) oli harmaa
takki yllaan.
Me otimme laukun (salaperainen
ihminen).
Mina nukun mielellani (pehmea
sanky).
Katso tuohon (salaperainen ihmi¬
nen).
tt vai t?
ke ut
ke ua
ke ulta
voi imme
voi aja
ma ot
ma oilla
ma oa
minuu i
minuu issa
paa aa
pa a in
vie i
vie imme
J'ehtava 6. Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin.
M a 11 i:	Mika Pekasta tulee?
Pekasta tulee kalas-
taja.
Mika Allasta tulee?
Mika tytoista tulee?
Mika Tarmosta tulee?

Mika pojista tulee?
Mika lapsista tulee?
Mika Eerosta ja Mikosta tulee?
Tehtava 7. Muodosta yhdyssanoja.
kirja
jaa
kukka
seina
urheilu	nayttely kaappi
tyolais	matto	hylly
juhla joukkue
mekko nainen
Tehtava 8. Kaanna ja kayta oikeita yhdyssano¬
ja.
Мы были на выставке цветов.
Стенной ковер очень красивый.
Холодильник большой.
Наша спортивная команда победи¬
ла.
Часы на книжной полке.
Работницы обедают.
Tehtava 9. Kirjoita vastakohdat.
harvoin	lapset
vasemmalle	seta
kova	helppo
saattaa	nainen
Tehtava 10. Kirjoita jokaisen sanan perusmuoto.
M a 1 1 e j a : taikuri — taika
likainen — lika
yllatys — yllattaa
kavely — kavella
suojella
nayttely
lahjoittaa
uimari
luminen
urheilija
laiskuri

Tehtava 11. Lue ja kysy toveriltasi. Mika se on?
1)	Suomen kielessa niita on monta. Niita on paljon enemman
kuin venajan kielessa. Ne vastaavat eri kysymyksiin, esimer-
kiksi Kenen? Kenella? Missa? Mista?
2)	Puolessa tunnissa niita on 30. Tunnissa niita on 60. Oppi-
tunnissa niita on 45.
3)	Ne ovat oikein tarkeat. Ne nayttavat, milloin saa menna ka-
dun poikki. Me aina katsomme niihin.
4)	Mina autan aitia siivouspaivana. Meidan asunnossamme on
kolme isoa mattoa. Se auttaa pitamaan mattoja kunnossa. Me
poistamme silla p51yt.
5)	Se on aina kaunis — kesalla, syksylla, talvella ja kevaalla.
Me rakastamme ja suojelemme sita.
6)	Se on jokaisessa uudessa asunnossa. Ihmiset peseytyvat
siella.
7)	Minun aidillani on kaksi sisarta ja isallani on kolme. Siis
minulla on viisi	. Mina pidan heista oikein paljon.
Tehtava 12. Katso kuvaa. Muodosta allaolevista lauseista
kysymys-lauseita.
Se on iso ja valoisa.
Luokassa on kymmenen oppilasta.
Se on suomen kielen tunti.
Tauno kirjoittaa tauluun.
Alla lukee.
Opettaja ja oppilaat kuuntelevat Allaa.
Kylla, han lukee oikein hyvin.
Heilla on nelja suomen kielen tuntia viikossa.

Tehtava 13. Lue kertomus ja sitten sano, mita merkitsevat
uudet sanat.
VIIMEISET KILPA1LUT
Kun lapset tulevat takaisin kouluun kevatlomalta, ilma on jo
lamminta. Siksipa koulu jarjesti viimeiset talviurheilukilpailut.
Kaikki oppilaat ottivat osaa kilpailuihin.
Pikku Viiho myos tuli kilpailuihin veljensa kanssa. Han on
vasta kuusivuotias, mutta han hiihtaa melko hyvin: hankin har-
rastaa hiihtoa. Kylla Viiho tiesi, etta isot pojat hiihtavat no-
peammin, mutta han paatti tehda hauskan yllatyksen kaikille.
Katsojat odottivat jannittyneina voittajaa. Heidan silmansa
lensivat auki, kun he nakivat, etta pikku Viiho tulee ensimmai-
sena.
Seuraavina tulivat Mikko, Lauri, Leo ja toiset pojat. Kaikki on-
nittelivat Vilhoa ja valokuvaajat ottivat hanesta kuvia.
Opettaja sanoi:
—	Sina, Viiho, olet nopein hiihtaja, vaikka oletkin niin pieni.
Viiho vastasi:
—	En mina ole nopein hiihtaja. Kylla Mikko voitti.
—	Mitenkas niin? Sinahan tulit ensimmaisena, olet siis no¬
pein hiihtaja ja voittaja.
—	En ole nopein, mutta olen viekkain. Mina poikkesin ladulta
metsaan ja hiihdin metsan poikki. Matka kesti vahemman
aikaa.
Kaikki nauroivat.
Eiko Viiho ole hauska ja rehellinen poika!

KOLMANNEN LUKUKAUDEN SANASTO
ajatella
kokous
pehmea
tati
edella
kolmas
pitaa kiiretta
tarkea
enemman
koripallo
pitaa puhtaana taynna
ensimmainen
kukin
poikki
urheilu
Enta sitten?
kuljettaja
pudota
usein
его
kunniamerkki
puoli
uutinen
esimerkki
kuudes
pysakki
vaikea
harrastaa
kylpyhuone
poly
vain
harvoin
lainasana
pdlynimuri
valmistaa
heidat
liikenne
paattaa
valo
helppo
liikennevalot
rasia
valokuva
hylly
luonto
salaperainen
valokuvaaja
ja niin edespain
lapimarka
sama
vanhemmat
joukkue
matto
samoin kuin
varis
juusto
metsanvartija
satu
vasemmaile
jaada
minuutti
seitsemas
venalainen
jaakiekko
muodostaa
seta
verkkopallo
jalki
myohastya
seuraava
viekas
kahdeksas
marka
sijamuoto
vierella
Kansainvalinen
nainen
suoja
vieressa
naistenpaiva
neljas
sohva
viettaa
katsella
nostaa
suojata
viides
kehittaa kuvia
nousta
suojella
viime
keittio
nayttely
suomalainen
vilkas
kerros
oikealle
sanky
voittaa
kestaa
on kiire
taika
yllatys
kettu
onnitella
taikuri
kevat
ottaa kuvia
tulla vastaan
kilpailut
ottaa osaa
tuntea
129
9
4656

я — Jakovlev
ю — ju Jurlov
Tehtava I. Lue: Jastrebov, Jakovlev, Jashin, Jablokov, Ja-
roslavs'ki.
Jushkov, Juzhin, Juri, Ljutikov, Rjumin, Jumatov.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Яблонский, Яншин, Ярцев,
Ярков, Яворский.
Дюжев, Юмашев, Юсупов, Блюхер, Мюзиев,
Людмила.
Tehtava 3. Lue.
(harrastaa) Mina en harrasta luistelua. Harrasta
luistelua!
(katsella) Mina en katsele ulos ikkunasta. Katsele
kuvia!
(peseytya) Mina peseydyn. Peseydy hyvin!
(ottaa) Mina en ota kynaa. Ota (ottakaa) kyna!
(hyppia )Hypi korkealle! Hyppikaa korkealle!
Tehtava 4. Kayta oikeaa muotoa yksikossa ja monikossa.
(Auttaa) pukeutumaan!
(Nayttaa) minulle kuva!
(Tuulettaa) huone!
(Suojella) luontoa!
(Harrastaa) hiihtoa!
(Leikkia) pihalla!
Sanastoa.
Pyytaa (t:d) —Mina pyydan liitua. Han pyytaa maitoa. Mina
pyysin aidilta sateenvarjoa. Me pyysimme uut-
ta kirjaa.
Anna pyysi minua leikkimaan.
Анна просила (пригласила) меня играть.
Tehtava 5. Kayta sanan oikeaa muotoa.
Opettaja pyysi (me) (lukea).
130	Vieras pyysi (mina) (laulaa).

Aiti pyysi (mina) (kayda) naapurissa.
Pojat pyysivat (han) (leikkia) jalkapalloa.
Me pyysimme (he») (pukeutua) lampimasti.
Tehtava 6. Pyyda Orvoa auttamaan sinua.
M a 1 1 i :	Orvo, ole hyva, auta minua!
Pyyda Nonnaa ja Annaa odottamaan sinua.
Pyyda Pekkaa piirtamaan kuvat.
Pyyda Seijaa nayttamaan sinulle hanen kirjaansa.
Pyyda ystaviasi kertomaan sinulle nayttelysta.
Pyyda aitiasi silittamaan mekkosi (paitasi).
Pyyda Tarmoa ottamaan kuvia kilpailuista.
Keskustelua.
Seuraavat keskustelumallit ovat teille jo tuttuja:
A.	Jegor Andrejevitsh on metsanvartija.
B.	Onko hanella perhe?
A. Kylla. Hanella on perhe.
A.	Pojat kayvat koulua kaupungissa.
B.	Miten he menevat kouluun?
A. He ajavat kouluun linja-autolla.
1)	Tanaan harjoittelemme (поупражняемся) uutta keskustelu-
mallia. Me usein pyydamme jotakin toisilta, tai pyydamme hei-
ta tekemaan jotakin:
Leila, ole hyva, anna minulle omena!
Pekka, tule ulos leikkimaan!	131

Те jo osaatte rakentaa tallaisia lauseita.
a) Katsokaa nyt, miten Alla, Leena, Veera ja Nonna hankkivat
lisatietoj a:
Alla:	Missa?
(Miksi?)
Leena:
kauan?
Veera:
sina taalla
kauan?
Nonna:	Saan-
ko sitten tulla kir-
jastoon kanssasi?
Alla, ole hyva
odota minua!
Kuinka
Oletko
viela
b) Pauli, Leo, Veikko ja Tarmo hankkivat lisatietoj a:
Pauli:	Minka-
lainen kyna?
Leo: Miksi sina
haluat kynan?
Veikko:	Eiko
sinulla ole ky-
naa?
Tarmo: Haluat-
ko sina punaisen
vai vihrean ky¬
nan?
c) Anja, Seija, Leena ja Alla hankkivat lisatietoja.
A n j a : Paljonko
kello on?
Seija:	Saanko
viela vahan lu-
kea?
Leena:	Onko
kello jo paljon?
Leila:	Saanko
tuoda Tupsun
huoneeseen?

2) Harikkikaa itse lisatietoja.
imaah
Sanastoa.
Kuoria — kuorin, kuorii. Mina aina kuorin
perunat. Mina kuorin perunat ei-
len. Kuori omena!
Leikata — Mina lcikkaan. Mina leikkasin. Han leikkaa. Han
leikkasi paperia.
Myymala — магазин.— Myymalaa, myymalaan, myymalat,
myymaloita. Mina kayn myymalassa joka paiva.
3) Lukekaa ja keskustelkaa.
A.	Pojat, menkaa kalastamaan!
B.	Lahdetko sina mukaan, isa?
A. En lahde. Minulla ei ole aikaa.
A.	Ole hyva, anna minulle lehti.
B.	Mika lehti?
A. Pionerskaja pravda.
A.	Kertokaa meille Karjalan metsista!
B.	Oletteko te luonnonystavia?
A. Kylla! Me pidamme luonnosta ja
suojelemme sita.
Tehtava 7. Sano, mita merkitsevat sanat myyja ja^myy.
Sano, milla sanalla on samat taivutusmuodot kuin sanalla kuo¬
ria?	133

Eikohan se kay paremmin minulta.
Пожалуй, у меня это лучше получится.
Tehtava 8. Katso kuvia. Kysy ja vastaa.
M a 11 i :	Kenelta laulaminen kay paremmin?
Eikohan se kay paremmin Toivolta.
Pekka Kari Anja Olja	Seija Leila Toivo Eero
hiihtaminen	uiminen	opiskelu laulaminen
Mikko Pekka
juokseminen
Vilho Eila
siivoaminen
Lue ja sano, mita Julian ja Jashan aiti pyysi heita tekemaan.
Kello oli 12, kun Julia ja Jasha Jushkov tulivat kotiin hiihto-
matkalta. Heidan aitinsa Jevdokia Jakovlevna sanoi:
—	Kylla on hyva, etta tulitte jo kotiin. Meille tulee vieraita
paivalliselle — Jarshinin perhe. Haluatteko auttaa minua?
—	Tietenkin. Saammeko valmistaa paivallisen?
—	Eikohan se kay paremmin minulta? Jasha kylla saa pesta
ja kuoria vihannekset ja Julia saa leikata kaalin. Mina kayn
myymalassa.
134 Silloin keittioon tuli lasten isa Juri Jakovlevitsh. Han sanoi:

—	Eikohan se kay paremmin minulta. En mina halua olla lais-
kana. Sinulla on niin paljon tyota.
—	Kiitos, vastasi aiti.— Kay sitten myymalassa. Nyt jokai-
sella on oma tehtavansa. Vieraat tulevat kello kaksi ja meilla
on varmasti silloin kaikki kunnossa.
Tehtava 9. Vastaa kysymyksiin.
Kenelta paivallisen tekeminen kavi paremmin?
Kenelta vihannesten kuoriminen kavi paremmin?
Kenelta kaalin leikkaaminen kavi paremmin?
Kenelta myymalassa kayminen kavi paremmin?
Sanastoa.
Eipa silla valia! (Ничего!)
Kahvi — Haluatko kahvia? Kylla, kiitos!
/ Maukas — maukas ruoka, maukasta ruokaa. Vieraat keskusteli-
vat maukkaasta ruuasta.
Vihrea omena on maukas. Keltainen omena on
maukkaampi. Punainen omena on maukkain.
Kakku — kakkua, kakussa, kakut. Kakku on maukas.

lasillinen vetta
pala omenaa
kilo juustoa
Tehtava 10. Kirjoita suomeksi: кусок льда, килограмм мор¬
кови, стакан кофе, два куска торта, килограмм
лука.
Kello on puo- Kello on puo- Kello on puo- Kello on puo-
li kaksi.	li viisi.	li kaksitoista. li kymmenen.
Lue ja sano, mika oli pikku Katrin mielesta maukkainta.
Kello naytti puoli kolme, mutta Jushkovit viela odottivat vierai-
taan. Ovikello soi. Jarshinit tulivat. Heidan pieni Katri-tyttonsa
oli mukana. Katri taytti kolme vuotta viime viikolla.
—	Anteeksi, etta myohastyimme. Katri nukkui liian kauan.
—	Eipa silla valia. Paivallinen on valmis. Olkaa hyva, istu
kaa poytaan.

* * *
Paivallinen oli hyvin maukas. Sitten Jevdokia Jakovlevna toi
kahvin ja makean kakun. Pikku Katri sai lasillisen maitoa. Han
sanoi:
—	Olkaa hyva, antakaa minulle kakkupala.
—	Pidatko kakusta? kysyi Jevdokia Jakovlevna, kun han antoi
Katrille kakkupalan.
—	Oikein kovin!
—	Mita sanot nyt? kysyi Katrin aiti.
—	Olkaa hyva ja antakaa minulle viela yksi pala, sanoi Katri.
Kaikki nauroivat. Katrin vastaus oli hauska. Sitten vieraat
kiittivat Jevdokia Jakovlevnaa maukkaasta paivallisesta. Pik¬
ku Katri sanoi:
—	Kiitos kakusta!
Tehtava 11. Vastaa kysymyksiin.
Paljonko kello oli, kun Jarshinit tulivat?
Miksi he myohastyivat?
Millainen paivallinen oli?
Mita vastausta Katrin vanhemmat odottivat, kun
hanen aitinsa kysyi: »Mita sanot nyt?»
Kiittiko pikku-Katri koko paivallisesta?
Tehtava 12. Keskustelkaa!
M a 11 i :	A. Ole hyva, anna minulle omena!
B. Haluatko punaisen omenan?
A.	En, haluan keltaisen.
B.	Ole hyva, ota!
A. Kiitos!
Kayttakaa sanoja: pala, lasillinen, kilo; vetta, maitoa, kahvia,
juustoa, kakkua; pidatko, haluatko, kuinka paljon? Onko se
maukasta? Lamminta, kylmaa, makeaa.
Opi ulkoa.
Osta, Jaakko,
maukas kakku.
Lamminta se viela on!
Ota, Alla,
iso pala.
Makeaa se kylla on!

24
ь — j Solovjov
ь — 0 Gogol
Tehtava 1. Lue: Muravjov, Uljana, Pyrjev, Koltsov, Peltser,
Terentjev, Lvov.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Евстафьев, Марьяна, Поль-
кин, Илья, Ульянов, Горький, Дьяконов, Маль¬
цев.
Sanastoa.
Mielipide (d:t) — мнение. Kaksi mielipidetta, mielipiteet. Mika
mielipiteesi on?
Ilmaista — ilmaisen, ilmaisin, ilmaisee, ilmaisi. He ilmaisivat
mielipiteensa.
Tehtava 3. Lue.
Mika mielipiteesi on ohjelmasta? Minun mielesta-
ni se on oikein hyva.
Mika vanhempiesi mielipide on nayttelysta? Hei-
dan mielestansa se oli mielenkiintoinen.
Haluatko tietaa mielipiteeni kertomuksesta? Tie-
tenkin!
Keskustelua.
Malli:
A.	Eilen me kavimme elaintarhassa.
B.	Oliko siella hauskaa?
A. Kylla. Siella oli oikein mielenkiintoista.
A.	Pekka, ole hyva ja ota minusta kuva!
B.	Minkalaisen kuvan sina haluat?
A. Varikuvan.
Naissa vuorokeskusteluissa poika hankkii lisatietoja. Mutta kes-
kustelussa voi myos ilmaista oman mielipiteensa:
138 a) Kari, Nonna, Anna ja Pekka ilmaisevat mielipiteensa.

\
п
Кип kasvan,
nusta tulee linja-
autonkuljettaja.
К a r i : Minusta-
kin tulee linja-au-
tonkuljettaja.
Nonna: Sehan
on hauskaa!
Anna:	Mutta
minusta	tulee
opettaja.
Pekka:	Mina
en halua olla lin-
ja-autonkuljetta-
ja.
b) Toivo, Jaakko, Leena ja Alla ilmaisevat mielipiteensa.
T о i v о : Ei mi-
nulla ole aikaa.
Jaakko: Mina
menen mielellani.
Leena:	Mina
menen elokuviin
sisareni kanssa.
Alla: Mina er
voi menna teatte-
riin.
Jlmaiskaa mielipiteenne:
Ilja on nopea juoksija.
Kakku on oikein makea! 139

Tule pihalle leikkimaan!	Nayta minulle valokuvasi.
Nyt hankkikaa lisatietoja ja ilmaiskaa mielipiteenne:
Talvelia
ом kauskaa \
- *
"fa m2
mieien-kV» nto'HC и
Vertov*1***
Lenia^raг/issa о*
iso elainWka,
Ulkona w kyjma, j
PuWeutukaa law'p"'"^1'•
Keskustelkaa. Puhukaa urheilusta, koulusta, paivallisesta, syk-
systa, kesasta jne.
140
pitka — pitempi — pisin
iyhyt — lyhempi — lyhin

Tehtava 4. Sano,
...kuka on pisin tytto luokassanne?
...kuka on pienin tytto luokassanne?
...kuka on pisin poika luokassanne?
...missa kuussa on lyhin paiva?
...missa kuussa on lyhin yo?
...mika kuukausi on lyhin?
Tehtava 5. Vastaa kysymyksiin.
M a 11 i :	Kumpi on makeampaa, omena vai
luumu? Luumu on makeampaa.
Kumpi on Karjalassa pitempi, talvi vai kesii?
Kumpi katu on pitempi, Leninin vai Karl Marxin katu?
Kumpi matka on lyhempi, Petroskoista Kontupohjaan vai Pet-
roskoista Sortavalaan?
Kumpi matka on pitempi, koulumatka vai kotimatka?
Sanastoa.
Riittaa — хватит, достаточно. Riittiko aikaa? Kaikille ei riita
paikkoja.
Sinulla on niin paljon tekemista. У тебя так много дел!
Lue ja sano: Moneltako Kari menee nukkumaan arkipaivina?
Miksi Karin sunnuntai on yhta pitka kuin arkipai-
va?
Kari: Mika paiva huomenna on?
Orvo: Etko tieda? Sunnuntai.
Kari: Voi, voi! Minulla on niin paljon teke¬
mista.
Orvo: Esimerkiksi?
Kari: Luen laksyni, leikin vahan aikaa pi-
halla, luen uuden kirjan, katson TV:ta...
Orvo: Ei sinulla riita aikaa. Sunnuntai on
viikon lyhin paiva.
Kari: Hupsu! Jokainen paiva on kaksikym-
mentanelja tuntia.
Orvo: On kylla, mutta sano, moneltako sina
heraat arkipaivina?
Kari: Kello 7.

О r v о : Aivan niin! Ja moneltako sina heraat sunnuntaina?
Kari: Kello 9.
О r v о : Nyt itsekin naet, etta sunnuntai on lyhempi kuin ar-
kipaiva.
Kari: Eipa ole! Kysy, moneltako mina menen nukkumaan
sunnuntaina.
Or vo : Moneltako sina sitten menet nukkumaan sunnuntaina?
Kari: Kello 11.
Orvo: Enta arkipaivina?
Kari: Kaksi tuntia aikaisemmin (раньше).
Orvo: Kylla sinulla sitten riittaa aikaa.
Tehtava 6. Vastaa kysymyksiin.
Montako koulupaivaa viikossa on?
Mika paiva ei ole koulupaiva? '
Montako tyopaivaa vanhemmillasi on viikossa?
Onko sinun mielestasi sunnuntai lyhempi kuin
arkipaivat?
Sanastoa.
Huhtikuu — huhtikuuta, huhtikuun. Huhtikuu on vuoden neljas
kuukausi.
Ei enaa — уже не. Han ei enaa asu taalla.Mina en enaa halua
lukea. Me emme enaa luistele jaalla.
Sulaa — sulaa, suli. Kevaalla jaa sulaa. Viime vuonna jaa suli
maaliskuussa.
Sina olet jo koululainen.
Sina et enaa ole pikku lapsi.
Me osaamme puhua, lukea ja kirjoittaa suomea.
Me emme enaa opi aakkosia. Me jo osaamme aak-
koset.
Joko sina tiedat, kuka on voittaja?
Joko ystavasi kirjoitti sinulle?
Etteko te enaa muista minua?
jo
Mina olen jo kotona.
уже
ei enaa
Kello 5 mina en enaa ole
kotona.
Tehtava 7. Lue.
142
Etko sina enaa muista nimeani?

Sanastoa.
Pontto — ponton, ponttoa, pontot, ponttoja. Lapset tekivat pont-
toja linnuille. Linnut asuvat pontoissa.
Seka... etta — как... так и. Elaintarhassa on seka elaimia etta
lintuja.
Lue ja kerro, onko lapsilla paljon tekemista.
On huhtikuu ja tuli kevat. Paivat ovat pitemmat ja yot lyhem-
mat. Maassa on viela lunta, mutta se on harmaata ja likaista.
Jaat ovat heikot. Lapset eivat enaa luistele jaalla. Pian lumi ja
jaat sulavat ja alkaa lainmin kesa.
Lapsilla on kova kiire. He tietavat, etta pian linnut lentavat
takaisin etelasta. Mutta lintujen kodit eivat ole viela valmiit.
Niiden ruoka on viela lumen alia.
Kaikille riittaa tekemista: pojat tekevat linnuille pdntot ja ty-
tot keraavat niille ruokaa. Kun linnut tulevat takaisin, niita
odottavat seka ruoka etta koti.
Tehtava 8. Vastaa kysymyksiin.
Milloin paivat ovat yhta pitkat kuin kevaalla?
Milloin lumet ja jaat sulavat?
Milloin linnut lentavat takaisin etelasta?
Miten luonnonystavat ottavat linnut vastaan?
Opi ulkoa.	KEVATTALVELLA
Kultasade auringon
hiipii lapi pensaston.
Jaassa oksat: riippuvat
kohta niissa pisarat.
Pisaroiksi suli jaa,
kirkkaammin nyt kimmeltaa.
Ранней весной
солнца лучик золотистый
сквозь рябины куст пробился.
Зимний ледяной узор
заискрился, как костер.
Но тяжелая оправа
льдом закованных ветвей
скоро, скоро уж оттает,
засияет веселей.	143

25
Tehtava 1. Lue.
Shtshipatshov, Shtsherbakov, Shtshusev, Me-
shtsherski, Kleshtshov.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Щепкин, Щедрин, Сущев, Гу¬
щин, Щелин, Щеглов.
щ — shtsh Shtshukin
Tehtava 3. Kirjoita suomeksi nimesi ja ystavasi nimi.
Tehtava 4. Katsokaa kuvaa ja lukekaa vuorokeskustelut.
a)	A. Mika taman pojan nimi on?
B. Matti.
A.	Han on pisin poika.
B.	Aivan niin!
b)	A. Anna minulle pallo.
B. Miksi sina haluat pallon?
A. Haluan lcikkia sisareni kans-
sa.
B. Ole hyva! Ota pallo!
c)	A. Tama on iso piha.
B. Aivan niin! Taalla on oikein
hauska leikkia.
A.	Saanko minakin taalla leik¬
kia?
B.	Tietenkin.
d)	A. Leila istuu yksin.
B. Onko han ystavasi?
A. Han on sisareni.
144

Tehtava 5. Katsokaa tata kuvaa ja keskustelkaa.
Tehtava 6. Ryhmita sanat mallin mukaan.
v	M a 11 i :
nk:ng	kaupunki — kaupungissa
kk:k	kukko — kukolla
tt:t	tytto — tytolla
nt:nn lentaa — lennamme
t:d	satu — sadut
Sanat: asunto, hattu, henki, sanky, esittaa, nokka, aiti, kantaa,
kettu, sukka, ottaa, silittaa, katu, matto, takki, кепка, paita,
ranta, vasikka, tunti.
kukka — kukkien — kukissa
loma — lomien — lomilla
Tehtava 7. Muuta seuraavat sanat monikkoon vastaamalla
oikein kysymyksiin.
valo	orava	juhla
Mika?
Mitka?
Minka?
Missa?
Mista?
Mihin?

Milla?
Milta?
Mille?
Tehtava 8. Kayta monikon oikeaa muotoa.
Linnut istuvat (katto).
Kuuntele (korva)!
(Karhu) on lammin turkki.
(Orava) on paljon (кару).
Linnut hyppivat (oksa).
Talon kaikissa (keittio) on kaksi ikkunaa.
(Matto) on paljon polya.
-Mina pidan (satu).
Sanastoa.
Muutto + lintu = muuttolintu
Lupa — lupaa, luvan, luvat; pyytaa lupaa; saada luvan.
Mina pyysin lupaa menna kirjastoon ja sain luvan.
Aiti antoi luvan menna jarvelle kalastamaan.
Lue ja sano, milloin pojat panevat puihin ensimmaiset pontot.
Oli tiistai. Tauno tuli kotiin koulusta kello 5.
Aiti kysyi:
—	Tauno, miksi sina eilen ja tanaan tulit kotiin
niin myohaan?
—	Meilla on kova kiire. Me teemme linnuille
ponttoja. Meidan opettajamme Pjotr Fjodorovitsh
auttaa meita.
—	Milloin ne ovat valmiit?
—	Huomenna. Torstaing me panemme ne puihin.
Kun linnut lentavat tanne, niin kodit odottavat
niita.
—	Sepa hauskaa, mutta pitakaa kiiretta! Mina jo
nain muuttolintuja tanaan.
—	Niinko? Ensimmaiset pontot ovat jo valmiit.
Me pyydamme opettajalta lupaa panna ne puihin
jo huomenna.
—	Kylla han varmasti antaa teille luvan.

Tehtava 9. Lue lauseet ja sano: »Se on oikein» tai »Ei se ole
oikein». Sano itse, miten on oikein.
M a 1 1 i :	Suomen kielessa on kymmenen vo-
kaalia.
Ei se ole oikein. Suomen kielessa
on kahdeksan vokaalia.
Tauno tuli kotiin kello 5 vain tiistaina. Pojat tekivat ponttoja.
Heidan opettajansa auttoi heita. Kaikki pontot olivat valmiina
keskiviikkona. Kun linnut lentavat tanne pohjoiseen, niiden ko-
dit odottavat riiita. Taunon aiti naki muuttolintuja maanantai-
na. Pojat pyytavat opettajalta lupaa panna ensimmaiset pontot
puihin keskiviikkona.
Tehtava 10. Kerro Taunon ja hanen aitinsa keskustelusta.
Tama on aurinko.
Aurinko on keltainen.
Se lammittaa enemman tou-
kokuussa kuin huhtikuussa.
Tama on lautanen.
Lautanen on valkoinen.
Lautasella on omena.
Tehtava 11. Luettele sanoja, jotka taipuvat samalla tavalla
kuin aurinko, toukokuu, lautanen, lammittaa.
Kirjoita suomeksi:
Я вижу солнце.
В мае тридцать один день.
Сыр на тарелке.
Тарелки большие.
Солнце грело.	147

Lue ja sano kuukausien nimet, jolloin muuttolinnut ovat poh-
joisessa. •
Aurinko lammittaa yha enemman ja enemman joka paiva. Pian
alkaa toukokuu ja sitten tulee kesa. Lapset leikkivat pihalla
mielellaan. He eivat enaa pue ylleen niin paljon vaatteita. Nyt
on helpompi juosta ja hyppia.
Tanaan on oikein lammin ja aurinkoinen paiva, mutta lapset
eivat leiki. Heilla on tarkea tehtava. Katso! Joka puussa on poi-
ka. He panevat ponttoja puihin.
Penkilla on monta pienta lautasta. Lautasissa on ruokaa lin-
nuille. Tytot nostavat lautaset pojille ja pojat panevat niista
ruuan ponttdihin.
Nyt kaikki on valmiina. Tulkaa, hyvat ystavat! Tervetuloa poh-
joiseen! Те saatte olla taalla monta kuukautta. Pidamme ysta-
vistamme hyvaa huolta.
Tehtava 12. Vastaa kysymyksiin.
Mika kuukausi alkaa, kun huhtikuu
loppuu?
Milloin aurinko lammittaa enem¬
man: kevaalla vai kesalla?
Milloin me puemme yllemme enem¬
man vaatteita: kevaalla vai kesalla?
Milloin me otamme vastaan muutto-
iintuja?
Milloin me saatamme niita etelaan?

Tehtava 13. Kerro muuttolinnuista ja siita, kuka auttaa niita.
Opi ulkoa.
Ulkona on kaunis kevat.
Pikku llnnut lentelevat.
Purot laulaa.
Lapset leikkii.
Ulos tahtoo myoskin Heikki.
—	Aiti! Mummo! Pukekaa
minut joutuin! komentaa.
Kasky kuuluvasti kaikaa.
—	Minulla ei ole aikaa,
aiti sanoo.
Mummokaan
ei nyt jouda pukemaan.
—	Pue minut, vaari hoi.
Vaari vastasi: — En voi.
Kukaan periksi ei anna.
—	Voithan itse paalles panna.
Heikki ensiks ihmetteli,
sitten hieman kiukutteli,
sitten paatti vihoissaan,
ettei ulos ollenkaan
enaa pyri milloinkaan.
\
149

Tehtava 1.
Lue: Aleksei Avdyshev, Ivan Kozhedub, Ljubovin,
Shevtsova, Oleg Koshevoi.
Tehtava 2. Kirjoita suomeksi: Павел Корчагин, Дмитрий
* Донской, Роберт Рождественский, Самуил Мар¬
шак, Аркадий Гайдар, Василий Верещагин.
Tehtava 3.
oksa
matto
orava
кару
tytto
nukke
Kirjoita sanat monikossa.
Mitka?	Mita?
Milla?
Tehtava 4. Katso kuvia ja muodosta kolme lausetta joka ku-
vasta.
Malli :
Oksilla istuu lintuja.
Linnuilla.on omat talonsa.
Talot ovat valkoiset.

Sanastoa.
Ё1акббп! — Да здравствует!
Vappu — Первомай. Vappuna me menemme Kirovin aukiolle.
Suuntaan — по направлению к. Jarven suuntaan, koulun suun-
taan.
Tunnus — tunnusta, tunnuksen, tunnukset.
Elakoon Suuri Lokakuu! — tama on tunnus.
Paistaa — Aurinko paistaa lampimasti. Aurinko paistoi Vappu¬
na.
Kulkue — kulkuetta, kulkueessa, kulkueet. Vappuna ja Loka-
kuun juhlana ovat tyotatekevien kulkueet.
Luvata (p:v)—Mina lupaan. Mina lupasin. Han lupaa. Han
lupasi. Lupaa tulla! Mina pyysin lupaa menna
ulos leikkimaan ja lupasin tulla kotiin kello 6.
Ehtia (t:d) — Mina ehdin tanaan leikkia. Mina ehdin eilen vain
lukea laksyt.
Tama on soittokunta. Se
soittaa. Soittokunnassa
on 9 soittajaa. Me kuun-
telemme soittoa.
Seuraavilla sanoilla on sama taivutusmuoto preesensissa ja
imperfektissa: leikkia, hyppia, kuoria, ehtia.
Mina
leiki
'
n
nyt
eilen
Muista!!
Sina
Me
Те
hypi
kuori
ehdi
t
mme
tte
Han leikkii nyt.
Han leikki eilen.
151

•	152
Tehtava 5. Kayta oikeaa muotoa.
К a t s о ! Tytto (hyppia) narua pihalla.
Alla (hyppia) narua tyttojen kanssa
eilen.
Han aina (ehtia) lukea lehdet.
Vain Seija (ehtia) leikkia siskonsa
kanssa.
Tehtava 6. Kayta oikeaa muotoa.
Me tulimme kotiin (kulkue) kello 12.
Koululaiset ottivat osaa (kulkue).
(Kulkue) oli paljon vakea.
(Vappukulkue) menee Punaiselle torille.
luistella — luistelen — luistelin
Tehtava 7. Kayta oikeaa muotoa.
Mina (kastella) kukat joka aamu.
Lapset (opiskella) hyvin.
Tatini (tulla) Moskovasta eilen.
Luonnonystavat (suojella) luontoa.
Me (katsella) valokuvia eilen ill alia.
Miksi sina (kavella) ilman lakkia?
L

Lue ja kerro, mita Fedja ehti tehda kymmenessa minuutissa.
VAPPUAAMUNA
Fedja kertoo
Alina asun Petroskoin paakadulla — Leninin kadulla. Vappu-
aamuna herasin, kun kuulin soittoa ja laulua. Juoksin ikkunaan
ja katsoin ulos. Kadulla oli paljon ihmisia ja soittokunta soitti.
He menivat Kirovin aukion suuntaan. Miehet ja naiset kantoi-
vat kuvia, lippuja ja tunnuksia. Tunnukset olivat venajan ja
suomen kielella. Miehilla ja naisilla oli pienia lapsia mukanaan.
Lapsilla oli ilmapalloja ja kukkia kasissa. Kaikki olivat iloisia.
Aurinko paistoi. Katsoin lampomittaria. Se naytti 12 astetta
lamminta. lima oli oikein hyva!
Isa ja aiti aina ottavat osaa kulkueeseen. Nyt he seisoivat ovel-
la kevattakit yllaan. Pyysin heita ottamaan minut mukaansa.
He lupasivat odottaa minua talon edessa kymmenen minuuttia.
Kylla mina pidin kiiretta ja ehdin tehda kaiken. Mutta aamiai-
seni jai poydalle.
— Eipa siita valia! ajattelin mina.— Syon aamiaisen, kun
tulen kotiin.
Tehtava 8. Vastaa kysymyksiin.
Milloin me juhlimme Vappua?
Onko Karjalassa aina hyva ilma Vappuna?
153

Millainen ilma oli viime vuonna Vappuna?
Kaytko sina kulkueessa?
Kenen kanssa sina kayt kulkueessa?
Mita sina naet juhlina kaduilla?
Milloin seuraava juhla on?
Tehtava 9. Katso kuvaa. Vastaukset ovat kuvan oikealla
puolella. Tee itse kysymykset.
Ei, se on Lokakuun juhla.
Kylla, ilma on kylmaa.
He leikkivat.
Pojilla on lippuja.
Tytoilla on ilmapalloja.
Kylla, soittokunta soittaa hyvin.
Heilla on kaksi tunnusta.
Pekka ottaa kuvia.
Se on Kirovin aukiolla.
Tehtava 10. Keskustelkaa juhli$ta. Alkakaa vuorokeskustelu
kysymyksella tai ilmaisevalla lauseella.
Kayttakaa seuraavia sanoja:
a)	Milloin? Mita juhlia? Montako juhlaa? Onko? Oliko? Missa?
b)	juhla, tunnus, kulkue, kuva, kukka, lippu, soittokunta, ohjel-
ma, ilmapallo, lokakuu, toukokuu, Uusi vuosi, Kansainvalinen
naistenpaiva.
c)	ottaa osaa, jarjestaa, esittaa, katsoa, ottaa kuvia, soittaa,
laulaa, nahda jne.
d)	iloinen, hauska, mielenkiintoinen.
Opi ulkoa.
Taas saapuu juhla viirit virittaen,
vain yksi paiva siihen enaa jaa.
Kas nuorukaisen tikapuilla naen,
154	han talon seinaan lipun kiinnittaa.

Tehtava 1.
Tehtava 2.
Tehtava 3.
varpunen — varpuset — varpusia — varpusien
(varpusten)
Kayta monikon oikeaa muotoa.
(Ihminen) on sateenvarjot kasissa.
Antakaa (lokakuulainen) tahdet!
En пае (hevonen). Missa ne ovat?
(Tyolainen) ovat tehtaalla.
Pane ruokaa (lautanen)!
(Koululainen) nimet ovat Sasha ja Serjozha.
Me katsoimme (nainen), jotka seisoivat ovella.
Pitakaa hyvaa huolta (varpunen) talvella!
Leena on koulutytto.
Niina ja Seija ovat koulutyttoja.
Kayta oikeaa muotoa.
Kaikki lapset luokassamme ovat (lokakuulainen).
Miehet ovat (tyolainen).
Isani on (metsatyolainen).
Seija ja Anna ovat (suomalainen).
Aljosha on (venalainen).
Hevo-nen on (kotielain).
Karhu ja tiikeri ovat (villielain).
Kysymys on vaikea.
Nama kysymykset ovat vaikeat.
Jaa on kylmaa.
Kayta sanan oikeaa muotoa.
Moskovan kadut ovat (kaunis).
Soitto on (ihana). Eilen soitto oli (mestarillinen).
Lumi on (valkoinen).
On syksy, mutta ilma on kovin (lammin).
Tama kakku on (makea). Olkaa hvva, antakaa
minulle viela yksi pala!

,	Kakku oli (maukas).
Karjalan metsat ovat (kaunis).
Karjalan luonto on (ihana).
Zoja ja Shura
Kosmodemjanski ovat
Neuvostoliiton Sanka-
reita.
Anastasia Zvezdina on
rohkea karjalainen
partisaanitytto.
Tehtava 4. Kirjoita suomeksi. Ala nain: He ovat Neuvosto¬
liiton Sankareita:
Тимур Фрунзе, Николай Гастелло, Алексей
Мересьев, Володя Дубинин, Анна Лисицына,
Мария Мелентьева.
Tehtava 5. Osaatko itse selittaa uudet sanat?
Juhla — juhlia. Me juhlimme Lokakuun juhlaa marraskuun
seitsemantena ja kahdeksantena paivina.
Voittaa — voitto. Eero voitti kilpailuissa. Voitto oli hanen. Tou-
kokuun yhdeksas paiva on Voiton paiva.
Puhua — puhe. Lapsilla aina riittaa puhetta. Puhe oli mielen-
kiintoinen.
Ihana — ihailla, ihailija. Me ihailemme Shishkinin tauluja. Me
olemme Shishkinin taulujen ihailijoita.
Onni, toivottaa onnea — onnellinen. Neuvostoliiton lapset ovat
onnellisia.
156 Symboli — символ.

Pablo Picasso.
Han on taiteilija.
Aivazovski on myos
taiteili j a.
Sanastoa.
Rauha — Tyotatekevat haluavat rauhaa.
Mina tein kaikki laksyni ja voin nyt nukkua rauhassa.
Maailma — maailman rauha. Maailma on iso. Maailmassa on
paljon maita.
Rauhan+ puolustaja = rauhanpuolustaja.	Neuvostokansalaiset
ovat rauhanpuolustajia. Jokaisessa
maassa on rauhanpuolustajia.
Sanastoa.
Levata — отдыхать.
Teos (teoksia) —произведение (искусства, литературы).
Taide — искусство.
Ranska — Франция.
Lue ja sano, miksi ihmiset pitavat niin hyvaa huolta kyyhky-
sista.
Rauha! Se on pieni sana, mutta silla on suuri merkitys. Me
olemme onnellisia, kun maailmassa on rauha. Me voimme opis-
kella, tehda tyota, levata ja nukkua rauhassa.
Rauhan symboli on kyyhkynen. Tiedatteko, mista se sai alkun-
sa?
Ranskassa eli suuri taiteilija. Hanen nimensa oli Pablo Picas¬
so. Han oli Ranskan kommunistisen puolueen jasen ja aktiivi- 157
Tama on kyyhkynen.
Se on Picasson rauhankyyhkynen.
Se on rauhan symboli.

nen rauhanpuolustaja. Rauhanystavat ja taiteenihailijat kai-
kissa maissa tuntevat Pablo Picasson. Ihmiset tuntevat hanen
teoksia. Mutta on yksi teos — rauhankyyhkynen, jonka joka ih-
minen tuntee. Kaikki eivat vaan tieda, etta rauhankyyhkysen
piirsi ensimmaisena Pablo Picasso.
Jokaisessa kaupungissa on paljon kyyhkysia. Kun avaat ikku-
nasi, varmasti naet kyyhkysen. Lapset pitavat niista hyvaa
huolta.
Sanastoa.
Vaari — vaaria, vaarit. Minun isani isa on vaarini. Minulla on
kaksi vaaria. Kenenka isa minun toinen vaarini on?
Toveri — toverin, toverit, toverien, tovereita, tovereille. Toveri
Smirnov puhui kokouksessa. Han piti puheen.
Kokoontua — собраться вместе. Me kokoonnumme huomenna.
He kokoontuivat eilen.
Unohtaa — Mina unohdan. Mina unohdin. Han unohtaa. Han
unohti. Maailma ei koskaan unohda rauhanpuolus-
tajia. Ala unohda tuoda kirjani huomenna!
Lue ja kerro, kokoontuiko koko Vanjan perhe Voitonpaivana.
D i m a : Nain vaarisi valokuvan lehdessa.
V a n j a : Aivan niin. Mina leikkasin sen lehdes-
ta.
158

Dima: Kylla hanella on paljon kunniamerkkeja!
V	a n j a : Totta kai! Han on oikea sankari!
Dima: Varmasti teilla oli suuri juhla touko-
kuun yhdeksantena paivana.
V	a n j a : Oli, mutta me juhlimme ilman vaaria.
Dima: Kuinka niin?
Vanja: Vaari oli Moskovassa. Han juhli Voi-
tonpaivaa siella tovereittensa kanssa.
Dima: Asuvatko he kaikki Moskovassa?
Vanja: Eivat, he asuvat maamme eri kylissa
ja kaupungeissa. He kokoontuvat Mos¬
kovassa jo viidetta kertaa.
Dima: Kylla heilla varmasti puhetta riittaa!
Vanja: Tietenkin! Matka Moskovasta Berlii-
niin oli pitka ja vaikea. Se kesti nelja
vuotta. Vaari kertoo usein meille tove-
reistaan.
Dima: Kiitos kaikille niille, jotka voittivat meil¬
le rauhan!
Vanja: Me emme koskaan unohda heita!
Tehtava 6. Lue seuraavat lauseet, anna lisatietoja niista ja sit-
ten kerro poikien keskustelusta.
Dima naki Vanjan vaarin kuv^n lehdessa.
Vanjan vaari on sankari.
Vaari oli Moskovassa Voitonpaivana.
Vaarilla ja hanen tovereillaan riittaa puhetta.
Opi ulkoa.
SAVEL SOI
Savel korkea soi kevaan riemua meilla,
se kaunis on kaikuessaan.
Soi tehtaissa, pelloilla, myos kylateilla,
soi voitosta Neuvostomaan.

Kukka on punainen. Kukat ovat punaiset. Kukat ovat punaisia,
keltaisia ja valkoi-
sia.
Se kysymys on vaikea.
Kysymykset ovat vaikeat.
Ne kysymykset ovat vaikeita.
Tehtava 1. a) Lue seuraavat sanat.
Millaiset?
Millaisia?
punaiset
punaisia
hauskat
hauskoja
puhtaat
puhtaita
ihanat
ihania
uudet
uusia
kvlmat
kylmia
b) Kayta sanaa oikeassa muodossa.
Minun kenkani ovat (uusi).
Pian tulee kesa, mutta illat ovat viela (kyl-
ma).
Nama kuvat ovat (kaunis).
Paidat ovat (valkoinen).
Talossa on viisi huonetta. Meilla on kaksi
huonetta. Ne ovat (iso).
Kasvosi ovat (puhdas).
Lapset ovat (iloinen).
Sinun katesi ovat (likainen).
Nama kertomukset ovat (hauska). Nuo eivat
ole (hauska).
Lehdet puissa ovat (punainen, keltainenj.
160

Tehtava 2.
A
Kirjoita seuraavat sanat mallin mukaan.
Mali!: (t:d) satu — sadut
vaihtaa — vaihdan
Sanat: peseytya, pukeutua, hiihtaa, kaataa; seta, tati, sade;
puhdas.
Mina voin soittaa. Mina en voi soittaa.
Sina saat soittaa. Han ei saa soittaa.
Tehtava 3.
Luejakaanna.
Mina osaan soittaa, mutta mina en voi soittaa:
minulla ei ole balalaikkaa.
Sina saat menna kirjastoon, mutta et saa olla
kauan.
Meilla ei ole luistimia: me emme voi luistella.
Saammeko me menna elokuviin? Kylla, saatte,
mutta olkaa kotona kello 7.
Tytot osaavat pelata koripalloa, mutta he eivat
voi pelata: heilla ei ole palloa.
Tehtava 4.
Kayta voida tai saada verbin oikeaa muotoa.
Kirjoita! Mina en kirjoittaa, minulla ei
ole kynaa.
Mennaan puistoon! Me emme menna
puistoon. Aiti ei anna lupaa.
Auttakaa meita siivoamisessa! Me emme
meilla ei ole aikaa.
Tule ulos leikkimaan. Mina en tulla ulos
ilman aidin lupaa.
mina kuoria perunat? Kylla, . KH-
tos!
Tehtava 5.
Keskustelkaa.
Mai 1 i N 1 :
A.	Katsotaan TV-ta.
B.	Mina en voi katsoa TV-ta.
A.	Miksi?
B.	Minulla ei ole aikaa. 161
11 4666

А.
Kirjoita ystavallesi on-
nittelukortti.
Mennaan ystavamme
syntymapaiville!
Anna minulle maitoa!
Lue uutiset!
Mene ulos!
B.
korttia
kukkia
lasia
lehtea
sateenvarjoa
Malli N 2:
A.	Mennaan puistoon!
B.	Mina en saa menna puistoon.
A.	Miksi?
B.	Mina voin huonosti.
A.
Mennaan elokuviin!
Tule ulos!
Kerro minulle uutinen!
Nayta, mita laatikossa on.
Anna minulle kirja!
B.
Minulla on paljon
laksyja.
Minulla ei ole lu-
paa.
Se on salaisuus.
Se on yllatyslah-
ja.
Se ei ole minun.
Poika on juoksija.
Han juoksee.
Han ottaa osaa juoksuun.
Tytto on korkeushyppaaja.
Han hyppaa korkeutta.
Han ottaa osaa korkeushyp-
pyyn.
162

Mies on pituushyppaaja.
Han hyppaa pituutta.
Han ottaa osaa pituushyp-
РУУП.
Tehtava 6. Lue.
Maaliskuussa meilla oli hiihtokilpailut.
Kuka voitti uintikilpailuissa?
Mennaan huomenna katsomaan pituushyppykil-
pailuja!
Mista sina tulet? Tulen korkeushyppykilpailuista.
Juoksukilpailut olivat jannittavat.
Tehtava 7. Lopeta lauseet.
M a 1 1 i :	Koripalloilija harrastaa
Koripalloilija harrastaa koripalloa.
Juoksija harrastaa
Uimari harrastaa
Pituushyppaaja harrastaa
Luistelija harrastaa
Hiihtaja harrastaa
Tehtava 8. Kirjoita suomeksi. Ala nain:
He ovat urheilumestareita:
Людмила Пахомова и Александр Горшков, Ва¬
лерий Брумель, Людмила Турищева, Ольга Кор¬
бут, Лидия Скобликова.
Sanastoa.
Joskus — когда-нибудь, иногда.
Ennatys — ennatyksen, ennatysta, ennatyksesta, ennatykset,
paljon ennatyksia. Valeri Brumelilla oli maailman-
ennatys korkeushypyssa.	163

Parantaa — parannan, paransin, parantaa, paransi. Valeri Bor¬
zov paransi maailmanennatysta juoksussa.
Haaveilla — haaveilen, haaveilin, haaveilee, haaveili. Jokainen
urheilija haaveilee ennatysta.
Kisat — kisoja, kisoissa, kisoihin. Olympiakisat. Kesaolympia-
kisat. Talviolympiakisat olivat Innsbruckissa kaksi ker-
taa.
Telitava 9. Kirjoita suomeksi.
Мы мечтаем о лете.
Они мечтали о победе.
Он мечтает о поездке на юг.
Они мечтали о рекорде.
Мечтаешь ли ты о летних каникулах?
Lue ja kerro, ovatko taman koulun oppilaat hyvia urheilijoita.
Dima: Olitko aamulla koulun stadionilla?
Sasha: Tietenkin! Mina nain sinut. Sina otit osaa juoksukil-
pailuihin.
Dima: Kylla. Katsoitko sina juoksukilpailuja?

Sasha: En. Mina harrastan korkeushyppya ja otin itse osaa
korkeushyppykilpailuihin. Kuinka juoksukilpailut
paattyivat?
Dima: Borja Shustov voitti.
Sasha: Helppo on voittaa koulun sisaisissa kilpailuissa.
Dima: Ala sano! Meidan urheiluopettajamme sanoi, etta Bor¬
ja teki uuden kaupungin junioriennatyksen.
Sasha: Sepa hauskaa! Hanesta varmasti tulee hyva urheili-
ja!
Dima: Varmasti. Han harrastaa urheilua ahkerasti. Borja
haaveilee siita, etta voi joskus ottaa osaa suuriin kil-
pailuihin. Enta korkeushyppykilpailut?
Sasha: Meillakin oli yllatys. Galja Tsaplina paransi kau¬
pungin junioriennatyksen korkeushypyssa.
Dima: Ei se minulle ole mikaan yllatys. Galja on kova ur-
heilija.
Sasha: Sitten meilla on kaksi paivansankaria!
Dima: Voi olla, etta heista joskus tulee Olympiakisojen voit-
tajia.
Sasha: Miksipa ei. Alku tyon kaunistaa, lopussa kiitos sei-
soo.
Dima: Aivan oikein!
Tehtava 10. a) Tehkaa opettajan avulla jasennys Diman ja
Sashan keskustelusta.
b) Kertokaa Diman ja Sashan keskustelusta.
Sanastoa.
Muistopatsas — patsaan, patsasta, patsaat, paljon patsaita.
Gorkin kaupungissa on Maksim Gorkin muis¬
topatsas. Mita muistopatsaita Petroskoissa on?
Pystyttaa — Rauhanystavat monissa maissa pystyttivat muisto¬
patsaita Neuvostoliiton Sankareille.
Mitali — kaksi mitalia, mitalit, paljon mitaleja. Vanjan isalla
on monta kunniamerkkia ja mitalia.
Nuori — nuorempi, nuorin. Pekalla on kaksi sisarta. Nuorin on
kahdeksanvuotias.
Minka nuorena oppii, sen vanhana taitaa!
165

Lue ja kerro, miksi urheilun ystavat muistavat Paavo Nurmea.
PAAVO NURMI
Helsingin Olympiastadionin edessa on juok-
sijan patsas. Kaikki Helsingin vieraat ihaile-
vat sita. Suomalaiset pystyttivat sen Paavo
Nurmelle hanen elamansa aikana. Paavo
Nurmi oli suomalainen juoksija, mutta urhei¬
lun ystavat kaikissa maissa tuntevat hanet.
Han teki juoksussa 15 uutta ennatysta. Han
voitti kaksitoista Olympiamitalia kolmissa
Olympiakisoissa.
Urheiluennatykset parantuvat vuosi vuodel-
ta. Paavo Nurmi teki ennatyksensa kun han
oli nuori. Nyt nama ennatykset on jo ylitetty.
Neuvostoliittolaiset juoksijat Vladimir Kuts,
Pjotr Bolotnikov, Valeri Borzov ja monet
muut tekivat uusia ennatyksia. •
Tehtava 11. Vastaa kysymyksiin.
Moskova on maamme paakaupunki. Mika Helsin¬
ki on?
Kuka Paavo Nurmi oli?
Miksi suomalaiset pystyttivat hanelle muistopat-
saan?
Ottiko Paavo Nurmi osaa suuriin kilpailuihin?
Tekiko Paavo Nurmi ennatyksia korkeushypyssa?
Muistavatko urheilunystavat Paavo Nurmea?
Parantuvatko urheiluennatykset vuosi vuodelta?
Voitko kertoa Neuvostoliiton urheilijoista?
Tehtava 12. Voitko sanoa,
...kuka on luokkanne paras (лучший) hiihtaja?
... kuka on luokkanne paras uimari?
... kuka on luokkanne paras juoksija?
... kuka on luokkanne paras urheilija?

matka
matkat
matkoja
matkoilla
ilma
ilmat
ilmoja
ilmoista
kelkka
kelkat
kelkkoja
kelkoissa
Tehtava 1. Muuta sanat monikkoon. (Ala unohda astevaih-
telua.)
(Varsa) on pitkat jalat.
Huomenna on kaksi syntymapaivaa. Puhumme
(lahja).
On lamminta ja lapset leikkivat (piha).
(Ranta) on paljon kalastajia.
(Sana) on suuri merkitys.
Mita (rasia) on?
(Poyta) on polya.
Opettaja kertoi meille uusista (kirja).
Sanastoa.
Sata — 100. 200 — kaksisataa; 423 — neljasataa kaksikymmen-
takolme, 911 —yhdeksansataa yksitoista.
Ostaa — Ole hyva, mene myymalaan ja osta maitoa!
Tehtava 2. Lue numerot ja sitten kirjoita ne suomeksi:
325, 413, 278, 662, 894.
Tehtava 3. Sano, miten sana sata taipuu monikossa. Vertaa
sanoihin talo, kuva tai kirja.
Taivuta ostaa-sana imperfektin persoonamuodois-
sa.
Lue ja sano, harjoitteleeko Alla suomen kielta kesaloman aika-
na.
Oli viimeinen kouluviikko. Alla tuli kotiin. Hanen
vanhempansa kysyivat:
—	Oletko iloinen, kun pian alkaa kesaloma?
—	Tietenkin, mutt a koulussakin on kovin haus-
ka. Kaymme koulua mielellamme.
—	Pidatteko suomen kielen tunneista?
—	Pidamme! Suomen kielen tunnit ovat niin mie-
lenkiintoisia.

—	Mita te jo osaatte?
—	Me osaamme kayttaa 750 sanaa.
—	Se on aika paljon! Ja mista te voitte kertoa ja
keskustella suomen kielella?
—	Syksysta, talvesta, kevaasta ja kesasta, kou-
lustamme, perheestamme, urheilusta, juhlista...
—	Aivan vapaastiko?
—- Ei aivan vapaasti, mutta opiskelemme viela
seitseman vuotta. Sitten me osaamme suomen kie-
len melko hyvin.
—	Varmasti, jos oikein yritatte! Katso! Me os-
timrne sinulle satuja suomen kielella. Sina voit
lukea niita kesalla.
—	Kiitos kirjoista! Luen ne, enka silloin unohda
suomen kielta kesan aikana.
Tehtava 4. a) Tehkaa jasennys Allan ja hanen vanhempien-
sa keskustelusta.
b) Kertokaa Allan ja hanen vanhempiensa kes¬
kustelusta.
Vastaa kysymyksiin.
Montako suomenkielista sanaa sina tiedat?
Mita sina osaat kertoa suomen kielella?
Mista sina voit keskustella suomen kielella?
Tehtava 5.
168

Osaatko lausua runoja suomen kielella?
Voitko sina kayttaa suomen kielta kesalomasi
aikana?
Mita sina teet kesalla? Luetko kirjoja suomen kie¬
lella?
Pidatko sina suomen kielen opiskelusta?
Tama on juna. Juna kulkee Tama on laiva. Laiva ei kul-
nopeasti.	je niin nopeasti kuin juna.
Sanastoa.
Paikka — kaunis paikka, kauniit paikat, kauniita paikkoja. Pet-
roskoi on kauniilla paikalla.
Sinne — туда. Pojat ovat pihalla. Mene sinakin sinne!
Ensin — сначала. Ensin pese katesi ja sitten istu poytaan!
Lemmikki — lemmikin, lemmikkia, lemmikit, lemmikkeja. Onko
sinulla kotielain? On, minulla on kissa ja se on
kaikkien lemmikki.
Siita... kun — Siita on kaksi vuotta, kun aloimme oppia suomen
kielta.
Прошло два года с тех пор, как мы начали изучать
финский язык.
Matkustaa — Mina matkustan maalle junalla. Han matkustaa
sinne linja-autolla.
Tehtava 6. Sano:
a)	miten sanat juna ja laiva taipuvat monikossa,
(katso taulukkoja N 8 ja 11);
b)	miten sana matkustaa taipuu imperfektissa,
(katso taulukkoa N 4).
c)	Kirjoita suomeksi: Летом в поездах много на¬
роду. Люди путешествуют на поездах. Я видел 169

много поездов. Они прибыли сюда на парохо¬
дах. Летом много людей путешествует на паро¬
ходах. На озере много пароходов. Дети путе¬
шествовали на пароходе.
Tehtava 7. Muodosta lauseita mallin mukaan:
A	В
Siita on vuosi, kun olit maalla.
A
kolme viikkoa
viisi paivaa
kuukausi
vuosi
Vastaa kysymyksiin ja kayta samaa mallia.
Milloin sina olit kirjastossa?
Milloin Niina oli teatterissa?
Milloin luokassanne oli lastenvanhempien ko-
kous?
Milloin te olitte elokuvissa?
Milloin Mikko oli Leningradissa?
Lue ja kerro, odottaako varsa Tarmoa maalla.
Koulu loppuu ja alkaa kesa. Ihana ja hauska kesa! Koululaisil-
le se merkitsee matkoja ja kesaleireja.
Tarmon mummo asuu maalla. Sinne on pitka matka. Ensiksi
Tarmo ajaa sinne junalla ja sitten linja-autolla. Matka kestaa
kuusi tuntia.
Mummola on Tarmon mieluisin paikka. Siella on kaunis sininen
jarvi, isot pellot ja vihreat metsat. Jos ilmat ovat kauniita, Tar¬
mo voi kalastaa ja uida joka paiva. Han onkin oikein ahkera
kalastaja ja uimari!
Viime vuonna, kun Tarmo oli siella lomalla, neuvostotilalla
syntyi (родился) pieni varsa. Tarmo antoi sille nimen — Nop-
su. Nopsusta tuli Tarmon lemmikki. Nyt Tarmo haaveilee ys-
tavastaan. Han sanoo isalle:
— Olen niin iloinen! Pian naen Nopsun, pienen varsani.
Isa nauraa ja sanoo:
170 — Siita on vuosi, kun olit maalla. Onkohan Nopsu viela varsa?
В
oli juhla
oli kilpailut
oli sade
olin leirilla

Tehtava 8.
Kirjoita 5—6 kysymysta Tarmon kesasta; vastaa
kysymyksiin.
Tehtava 9. Vastaa kysymyksiin.
Milloin ihmiset matkustavat paljon?
Voiko Petroskoista matkustaa Leningradiin junal-
la, laivalla?
Kumpi on nopeampaa — matkustaa Leningradiin
laivalla vai junalla?
Tehtava 10. Lue jasennys kertomuksesta Seijan lomamatka.
Seija matkusti Krimille.
Han oli Krimilla kaksi kuukautta.
Seijalla oli hauska loma.
Lue. Jasennys:
Seija matkusti Krimille.
Han oli Krimilla'kaksi kuu¬
kautta.
Seijalla oli hauska loma.
Lisatietoja:
Han matkusti sinne junal¬
la.
Matka kesti kolme paivaa.
Han matkusti aitinsa kans-
sa.
He olivat siella kesakuun
ja heinakuun.
He asuivat pienessa talos-
sa.
Krimi on ihana paikka.
lima oli oikein lammin.
Han ui ja leikki joka pai-
va.
Han sai paljorj uusia ysta-
via.
Han ei koskaan unohda
matkaansa.	171

Huomio! Jasennyksessa oli kolme lausetta, kertomuksessa — 13!
Tehtava 11. Sasha Morozov matkustaa Sortavalaan seuraa-
valla viikolla.
Lukekaa jasennys ja laatikaa erilaisia kertomuk-
sia.
Sasha matkustaa Sortavalaan.
Han on siella kauan.
Matka on hanelle mieluinen.
Tehtava 12. Keskustelkaa kesamatkoistanne.
Opi ulkoa.
NELJA PIENTA PESAA
Odoteltiin kesaa, kesaa,
oli nelja pienta pesaa.
Pesa pellon reunassa,
pesa koivun latvassa,
pesa raystaan reunamalla,
pesa rantasillan alia.
Missa asuu peipponen?
Missa pieni paaskynen?
Missa laululeivonen,
vastarakki pienoinen?
172

Kertausta
Tehtava 1. Ryhmita sanat monikon taivutusmuotojen perus-
teella:
talo — taloissa
kuva — kuvissa
kirja — kirjoissa
Sanat: nokka, lelu, nukke, suoja, pala, juhla, karhu, marja, mek-
ko, vasikka, huone, lupa, jalka, korva.
Tehtava 2. . Kayta monikon oikeaa muotoa.
(Nukke) on pitka tukka.
Anna (vasikka) maitoa!
(Juhla) oli paljon vakea.
Talossa on paljon (huone).
Olet iso tytto. Mita sina teet (lelu)?
Tytoilla oli valkoiset (mekko) yllaan.
Hyvat lapset! Mita teilla on (jalka)?
Tehtava 3. Ryhmita sanat imperfektin taivutusmuotojen pe-
rusteella.
katsoa — katsoin
ottaa — otin
antaa — annoin
oppia — opin
kavella — kavelin
Sanat: riisua, ratsastaa, sataa, silittaa, haaveilla, hyppia, jat-
kua, ripustaa, vaihtaa, tayttaa, suojella, ehtia, kypsya, harras-
taa, saattaa, yrittaa, kuulla.
Tehtava 4. Kayta imperfektin oikeaa muotoa.
Me (riisua) vaatteet.
Miehet (ratsastaa) nopeasti.
(Sataa) kylmaa vetta.
Kuka (silittaa) mekkosi?
Mista te (haaveilla)?
Lapset (hyppia) ilosta.
Ohjelma (jatkua) viela tunnin.
Mikko (ripustaa) verhot.
Mina (vaihtaa) kenkani.	173

Tehtava 5. Kirjoita vastakohdat.
tanne
muistaa
joskus
vanha
myohastya
ensimmainen
juhla
Tehtava 6. Kirjoita sanojen perusmuoto.
matkustaa —
korkeus —
taiteilija —
lasillinen —
luvata —
onnellinen —
tt vai t
ase in
ase i
voi on
voi oja
soi ajia
lammi in
Yri a!
yri imme
Tehtava 7.
Muodosta yhdyssanoja.
lehti
kulkue
maito
pallo
matkustaja
puu
juhla
lupa
matka
ennatys
urheilu
Iasi
maa
laiva
Tehtava 8.
Sano suomeksi, kayta yhdyssanoja.
На пассажирском теплоходе было много народу.
Мы смотрели праздничную демонстрацию.
Дай мне стакан для молока.
Я получил разрешение на поездку.
У Саши новый спортивный рекорд.
Лиственницы очень красивые.
Земной шар вертится.
kk vai k?
pai oissa
pai oja
kel oihin
kel oissa
pysa eilla
pysa ia
tur eja
tur eissa
la it
la eissa
Tehtava 9. Lue ja lisaa sopivan sanan
oikea muoto.
174 1) Kirovin aukiolla on kaksi .... Siella

on myos ... S. M. Kiroville. Kirovin
aukiolla on paljon ....
2)	... paistaa. Ihmiset eivat pue ylleen
.... Heilla ei ole ... paassa. On oikein
lammin seisoa ... .
3)	... on paljon ihmisia. ... on erilaista
ruokaa. ... ostavat ruokaa.
4)	Huhtikuussa usein .... Jaa .... Ei saa
enaa luistella ....
5)	Mina kuorin ... ja sina saat leikata
.... Tuo minulle kaksi .... Mina kaadan
6)	... on kakku. Ole hyva anna minulle
yksi .... Saanko leikata viela ...?
7)	Repin oli suuri venalainen .... Han
maalasi paljon kauniita .... Ihmiset voi-
vat ihailla niita ....
Tehtava 10. Lue ja toverisi vastaa ke-
nesta tai mista on puhe.
1)	Han ei ole Mikon isa. Han ei ole Mi-
kon veli, mutta han on mies. Han on
vanhin mies heidan perheessa.
2)	Se on pitka ja nopea. Se vie ihmisia
eri paikkoihin. Siina on paljon matkusta-
jia.
3)	Niita on melkein joka kadulla. Sina
varmasti kayt siella usein. Sielta voi os-
taa vihanneksia ja omenia.
4)	Se on ihmisille tarkein. Silloin, kun
se on maailmassa, me voimme opiskella,
tehda tyota ja levata.
5)	Se on iso ja pyorea. Se pyorii. Siina
on vetta ja maata. Siina on enemman
kuin sata maata.
6)	Silla alkaa aamu ja loppuu ilta.
Tehtava 11. Katso seuraavan sivun ku-
vaa ja tee kysymyksia.
Vastaukset ovat kuvan alia.
pp vai p?
hel
ompi
hel
0
kaa
eissa
kaa
eihin
ко
eista
ко
eihin
lo
uun
lo
ussa
hy
imme
hy
ivat
175

Se on myymala.
Se on lahella taloamme. •
Hyllyilla on erilaista ruokatavaraa.
Myymalassa on kaksi myyjaa ja kaksi osta-
jaa.
He ostavat ruokaa.
Mies ostaa vihanneksia.
Nainen ostaa kakun.
Lue ja loyda uudet sanat.
AURINKO JA TUULI
Kerran Aurinko ja Tuuli kiistivat, kumpi heista on voimak-
kaampi. Aurinko sanoi:
—	Mina olen voimakkaampi.
Tuuli oli toista mielta ja sanoi:
—	Ei, kylla mina olen voimakkaampi.
He kiistivat ja kiistivat. Sitten he paattivat nayttaa voimansa.
Maantiella kaveli mies. Hanella oli lakki paassa ja harmaa tak-
176 ki yllaan.

Tuuli sanoi:
—	Se, joka saa lakin ja takin miehelta pois, on voimakkaampi.
—	Hyva on, sanoi Aurinko. Ala sina, Tuuli.
Tuuli puhalsi ja puhalsi. Miehen lakki lensi puuhun. Tuuli iloit-
si. Se alkoi taas puhaltaa. Mutt a mies vaan veti takkia paal-
lensa tiukemmin.
Aurinko sanoi:
—	Katso! Miehella on vielakin takki yllaan.
—	Nyt sina yrita, Aurinko.
Aurinko nousi korkealle ja paistoi ja paistoi. Mies riisui tak-
kinsa ja pani sen maahan. Sitten han otti lakkinsa puusta.
Aurinko paistoi ja paistoi. Mies istui puun alle ja alkoi riisua
paitaansa.
—	Sano nyt, Tuuli, kumpi meista on voimakkaampi.
Tuuli lensi pois ja ihana kesapaiva jatkui.
4656

NELJANNEN LUKUKAUDEN SANASTO
178
aurinko
ehtia
Eipa siita valia!
Elakoon!
ennatys
ensin
haaveilla
huhtikuu
ihailla
ilmaista
joskus
juhlia
juna
juoksu
kahvi
kakku
korkeushyppy
kulkue
kuoria
kumpi
kyyhkynen
laiva
Iasi
lasillinen
lautanen
lemmikki
leikata
lupa
luvata
lammittaa
maailma
matkustaa
maukas
mielipide
mitali
muistopatsas
muuttolintu
myymala
nuori
Olympiakisat
onnellinen
ostaa
paikka
paistaa
pala
parantaa
patsas
pituushyppy
puhe
pystyttaa
pyytaa
pontto
rauha
rauhanpuolustaj
riittaa
sankari
sata
seka ... etta
siita ... kun
sinne
soitto
soittokunta
sulaa
suunta
taiteilij a
toukokuu
toveri
tunnus
unohtaa
vaari
Vappu
voitto

СПРАВОЧНИК
1	раздел
1.	Та часть слова, которая остается после отбрасывания
окончания, называется основой слова:	lauiaa, laulamme,
talossa, koiralla, lokakuulaiselle.
Характерной особенностью финского языка является то,
что одно и то же слово в различных изменяемых формахчмо-
жет иметь различные основы. Вам уже известны такие слова,
как lapsi — lapset; lukea — luette; hevonen — hevosta.
2.	Рассказывая о том, что происходило в прошлом, упот¬
ребляется прошедшее время — имперфект. При спряжении
глаголов в имперфекте сохраняются те же личные окончания
глаголов, что и в настоящем времени — презенсе, но показате¬
лем имперфекта является i: olen — olin.
Сравните спряжение глагола olla в презенсе и в импер¬
фекте и вы увидите, что основы глаголов неодинаковые:
Preesens
Olen
Olet
On
Olemme
Olette
Ovat
Imperfekti
Olin
Olit
Oli
Olimme
Olitte
Olivat
3.	Прилагательные множественного числа в номинативе
имеют то же окончание, что и существительные —t, например:
harmaa talo — harmaat talot.
4.	Вспомните, как образуется номинатив множественного
числа существительных, оканчивающихся на -пеп, как обра¬
зуются другие падежи в единственном числе: hevonen — he-
voset; lokakuulainen — lokakuulaisella.
Такое же изменение наблюдается и у прилагательных:
punainen pallo — punaiset pallot.
5.	В отличие от русского языка в финском языке глаголы
не имеют особой формы будущего времени:
Я дома.	Mina olen kotona.
Завтра я буду дома. Huomenna mina olen kotona. 179

2	раздел
1.	Русскому слову много в финском языке соответствуют
два слова: monta и paljon. Различие между ними в том, что
monta не употребляется с названиями веществ, которые не¬
возможно сосчитать: много снега — paljon lunta. Но можно
сказать monta poytaa и paljon poytia.
Monta предполагает возможность легко сосчитать коли¬
чество предметов, a paljon указывает на огромное множество.
Talon edessa on monta autoa.
Kadulla on paljon autoja.
2.	Показателем множественного числа существительных
является i. Следовательно, основа существительного множест¬
венного числа не совпадает с основой существительного един¬
ственного числа: monta omenaa — paljon omenia; viisi jokea —
paljon jokia; kaksi kynaa — paljon kynia.
3.	Между гласными показатель множественного числа
i переходит в j:
monta katua — paljon katuja;
kolme tyttoa — paljon tyttoja.
4.	Обратите внимание на то, что в финском языке подле¬
жащее может иметь форму множественного числа в партити¬
ве (кого? чего?): Kaupungissa on paljon katuja.
При таком подлежащем сказуемое стоит в единственном числе:
Poydalla on kukka. Pdydalla on kukkia.
Puistossa leikkii lapsi. Puistossa leikkii lapsia.
Подлежащее употребляется в падеже партитив тогда,
когда речь идет о части указанных предметов или лиц:
Kukat ovat pdydalla. Цветы на столе. (Все цветы, о кото¬
рых идет речь).
. Poydalla on kukkia. На столе цветы. (Какие-то цветы из
ряда подобных цветов).
3	раздел
1.	Во всех падежах единственного числа и в номинативе
множественного числа существительные, оканчивающиеся на
-пеп, имеют в основе s: tyolainen — tyolaiset; tyolaisella; tyo-
laisesta.
См. таблицу № 1.
2.	Во многих словах k чередуется с нулем (k:o): jalka —
180 jalassa. Han alkaa lukea. Mina alan lukea. Alatko sina lukea?

3.	Еще один случай чередования согласных: It: II, напр.
pelto — pellon.
4	раздел
1.	Вы уже пользуетесь существительными в падеже ил-
латив (во что? куда?): Lapset menevat kouluun. Koira juoksee
koppiin.
Существительные употребляются в этом же падеже, ког¬
да они обозначают часть тела, на которую что-то надевается:
Pane kengat jalkaan!
Mikko рапее lakin paahan.
2.	Падеж инессив (в чем? где?) употребляется также для
выражения части тела, на которую что-то надето.
Kengat ovat jalassa.
Lakki on paassa.
Sormikkaat ovat kadessa.
Но, говоря о надетом пальто, платье, костюме, рубашке,
юбке, употребляется выражение olla ylla:
Minulla oli uusi takki
yllani.
Hanella on punainen
takki yllansa.
Pojilla on siniset paidat
yllaan.
На мне было новое пальто.
На ней красное пальто.
На мальчиках синие рубаш¬
ки.
3.	Вы уже владеете личными местоимениями в номинати¬
ве. Теперь можете употреблять их в партитиве (кого? чего?).
Номинатив
Партитив
mina
minua
sina
sinua
han (se)
hanta (si
ta)
me
meita
te
teita
he (ne)
heita (nii
ta)
Г	г
181

5	раздел
1.	Прилагательные согласуются с определяемыми ими
существительными в числе и падеже.
В косвенных падежах единственного числа и в номина¬
тиве множественного числа прилагательные, оканчивающиеся
на -пеп, имеют в основе s: Valkoisella hevosella on pitka han-
ta.
2.	Существительные, следующие за переходными глаго¬
лами, в зависимости от смысла предложения, могут стоять
либо в партитиве, либо в аккузативе.
Партитив употребляется тогда, когда действие охваты¬
вает предмет частично. Такое предложение соответствует
русским предложениям, в которых глагол выражает незакон¬
ченное действие: Han piirtaa kuvaa.
Он рисует картину.
3.	Аккузатив (кого? что?) употребляется тогда, когда
действие охватывает предмет полностью. Такое предложение
соответствует русскому предложению, в котором глагол выра¬
жает законченное действие: Han piirtaa kuvan.
Он нарисует картину.
Вы уже пользуетесь в Своей речи притяжательными суф¬
фиксами -ni, -si, -nsa, (-nsa): minim kirjani, sinun kirjasi, ha-
nen kirjansa.
В 1 липе множественного числа употребляется притяжа¬
тельный суффикс-mme: Meidan Koulumme on uusi.
6	раздел
1.	Как и в русском языке, прилагательные изменяются
по степеням сравнения.
В сравнительной степени к гласной основе прибавляется
суффикс -mpi, а в превосходной степени -in:
Punainen kyna on iso.
Sininen kyna on isompi.
Valkoinen kyna on isoin. (o-f i = oi)
Обратите внимание на изменение гласных в основах
некоторых прилагательных:
kylma — kyimempi — kylmin
pieni — pienempi —-pienin
lyhyt — lyhempi — lyhin
182

2.	При помощи суффикса -ja(-ja) можно образовать су¬
ществительные из глаголов. Такое существительное выражает
лицо, которое выполняет действие, выраженное глаголом:
lentaa — lentaja.
Употребление суффиксов — один из способов словообра¬
зования.
7	раздел
Наиболее распространенным способом образования но¬
вых слов в финском языке является словосложение:
omena + puu = omenapuu (яблоня)
elain + tarha = elaintarha (зоосад)
Вы уже знаете, что показателем множественного числа
в партитиве является i.
Все другие падежи имеют тот же показатель во множест¬
венном числе.
Присоединение показателя множественного числа i
к гласной основе на о, б, и, у дает соответствующий дифтонг:
verho — verhoissa (o + i = oi)
polio — polloissa (6-(-i = oi)
katu — kaduilla (u + i = ui)
hylly — hyllyille (y + i = yi)
См. таблицу № 3.
8	раздел
Показателем инперфекта (прошедшего времени) явля¬
ется i. Личные окончания глаголов те же, что и в настоящем
времени:
Mina odotan.	Mina odotin.
Sina odotat.	Sina odotit.
Han odottaa.	Han odotti.
См. таблицу № 4.
9	раздел
1. В русском языке много таких звуков, которых нет
в финском языке. Они передаются в финском языке соответ¬
ствующими буквосочетаниями. Например, ж — zh: Лижма —
Lizhma, Жер'бин — Zherbin.	183

2. Глаголы, основы которых в настоящем времени окан¬
чиваются на и, о, у, с показателем имперфекта i образуют
соответствующие дифтонги:
Sina puhut. Sina puhuit. (ui)
Me sanomme. Me sanoimme. (oi)
He kysyvat. He kysyivat. (yi)
См. таблицу № 5.
10	раздел
1.	Глаголы, основы которых в настоящем времени окан¬
чиваются на а, с показателем имперфекта i образуют дифтонг
oi:
Koulu alkaa. Koulu alkoi.
Sataa vetta. Satoi vetta.
См. таблицу № 6.
2.	Глаголы jatkua и jatkaa очень похожи, но первый из
них непереходный глагол, а второй — переходный:
Kertomus jatkui.	Рассказ продолжался.
Jatka kertomusta.	Продолжай рассказ.
11	раздел
Русский звук ч в финском языке передается через соче¬
тание tsh: Чернов—Tshernov.
12	раздел
1.	Русский звук ий передается через i: Линевский — Li-
nevski.
2.	Числительные от 11 до 19 образуются путем сложения
простого числительного от 1 до 9 и слова toista: kolme + tois-
ta = kolmetoista.
3.	Известные вам глаголы nahda, tehda, lukea, kulkea
имеют разные основы в настоящем и прошедшем временах:
Mina naen. Mina nain. Me kuljemme. Me kuljimme. Sina luet.
Sina luit.
См. таблицу № 7.
14	раздел
1. Составные числительные, круглые десятки, образуются
путем сложения двух слов: простого числительного и kym-
menta. Они пишутся слитно: kaksi + kymmenta — kaksikym-
184 menta.

2. Сложные числительные от 21 до 29, от 31 до 39 и т. д.
образуются путем сложения названия круглого десятка и про¬
стых числительных. Правописание слитное: kolmekymmen-
ta + viisi = kolmekymmentaviisi.
15	раздел
Русский звук ш передается буквосочетанием sli: Шаров —
Sharov.
16	раздел
1.	Существительные, следующие за местоимениями tei-
dan (ваш) и heidan (их), принимают притяжательные суффик¬
сы -nne -nsa (-nsa): teidan koiranne, heidan talonsa.
Теперь вы знаете все притяжательные суффиксы:
Minun luokkani.	Meidan luokkamme.
Sinun luokkasi.	Teidan luokkanne.
Hanen luokkansa.	Heidan luokkansa.
2.	Запомните некоторые послелоги, которым предшеству¬
ет существительное в генитиве: Vieressa, vierella, edessa, edel-
la, alia, paalla:
talon edessa —	перед домом
puun vierella —	рядом с деревом
ikkunan paalla —	над окном
17	раздел
Употребление падежей часто зависит от того, с каким
другим словом данное существительное связано.
Падеж партитив -a,	(-a), -ta (ta) (кого? чего?)
употребляется после глаголов, оканчивающихся на -11а (-Па):
ajatella, katsella, opiskella, kuunnella: Mina katselen kirjojasi.
Me opiskelemme suomea.
Kuunteletko sina radio-
ta?
18	раздел
При помощи суффикса -nen из существительных образу¬
ются прилагательные: lumi + nen = luminen (снежный).
Если существительное оканчивается на любую гласную,
кроме i, к нему прибавляется соединительная i: lika + i + nen =
likainen (грязный).	185

Если существительное оканчивается на долгий гласный
звук, вторая гласная отпадает и прибавляется соединительная
i (происходит дифтонгизация): pu + i + nen = puinen (деревян¬
ный) .
19 раздел
Глагол saada вам уже знаком в значении получать. Ког¬
да за ним следует глагол, отвечающий на вопрос что делать?
(инфинитив), то он приобретает новое значение —он указы¬
вает на то, что действие позволено, разрешено:
Saanko mina ottaa taman kirjan?
Можно мне взять эту книгу?
Kylla, saat ottaa sen.
Да, можешь взять ее.
Ei, et saa ottaa sita.
Нет, тебе нельзя брать ее.
Se ei ole minun.
Она не моя.
20 раздел
1. Русский звук ц передается сочетанием ts: Цветков
Tsvetkov.
**
2. Выучи порядковые числительные до десяти:
Количественные
Порядковые
yksi
ensimmainen
kaksi
toinen
kolme
kolmas
nelja
neljas
viisi
viides
kuusi
kuudes
seitseman
seitsemas
kahdeksan
kahdeksas
yhdeksan
yhdeksas
kymmenen
kymmenes
21	раздел
1.	Русский звук ы передается в финском языке через у:
Сычев — Sytshov.
2.	Очень часто основное значение слова теряет свою са¬
мостоятельность, когда выступает в сочетании с другими:
pitaa —	нравиться, держать
186 pitaa huolta —	заботиться

pitaa kiiretta — соблюдать порядок
pitaa kunnossa — спешить, торопиться
Вам уже известны следующие сочетания:
tulla vastaan — встретиться
ottaa vastaan — принимать
ottaa osaa — участвовать
syoda aamiaista — завтракать
toivottaa onnea —поздравлять
22	раздел
1.	В русском языке буква е в начале слова и после другой
гласной передает два звука: Егоров, Еремеев.
В таком случае в финском языке е соответствует сочета¬
нию je: Jegorov, Jeremejev.
2.	Очень часто одному слову в русском языке соот¬
ветствует несколько слов в финском языке, но может быть
и наоборот. Поэтому надо четко себе представлять значение
слова в каждом конкретном случае. Например: их.
Чей?
Heidan isansa on lentaja.
Их отец летчик.
Кого?
Me otimme heidat vastaan
Мы встретили их
hvvin.
хорошо.
Кого?
Mina odotin heita puistos-*
sa.
Я ждал их в саду
kova penkki —твердая скамейка
kova pakkanen —крепкий мороз
23	раздел
1.	В русском языке буквы я и ю передают два звука, ко¬
торым в финском языке соответствуют ja и ju:
Яков —Jakov
Юрий — Juri
2.	После слов, обозначающих часть, меру или количество,
существительное употребляется в известном вам падеже —
партитиве:
kilo perunaa — килограмм картофеля
pala kakkua —кусок торта
187

lasillinen maitoa —стакан молока
monta huonetta —много комнат
24	раздел
Мягкий знак, встречающийся в русских именах собствен¬
ных, в финском языке имеет следующие обозначения:
перед гласными — буква j + соответствующая гласная:
Терентьев — Terentjev
Соловьев — Solovjov
Перед согласными мягкий знак совсем не обозначается:
Кольцов — Koltsov
Пальцев — Paltsev
25	раздел
1.	Существительные с основой на а, которые в первом
слоге имеют буквы о или и, в основе множественного числа
теряют а:
oksa — oksia — oksien — oksille
kukka — kukkia — kukkien — kukissa
См. таблицу № 8.
2.	В финском языке русский звук щ передается сочетани¬
ем согласных shtsh: Щеглов — Shtsheglov.
26	раздел
1. Некоторые глаголы спрягаются одинаково в настоящем
и прошедшем временах. Отличие наблюдается только в III *
лице единственного числа.
К таким глаголам относятся: leikkia, oppia, hyppia, ehtia
И др.
Mina leikin pihalla. Mina leikin pihalla eilen.
Han leikkii pihalla. Han leikki pihalla eilen.
См. таблицу № 9.
2. В финском языке имеется много глаголов, показателем
определенной формы которых является -a(-a), -ta(-ta): sanoa,
peseytya, vastata, herata.
Неопределенная форма глагола имеет еще и следующие
показатели: -la (-1а), -па (па), -га (-га): kavella, раппа, ригга.
В настоящем времени все эти глаголы имеют основу на
188 -е, а в имперфекте на -i:

Mina kavelen.	Mina kavelin.
Sina panet.	Sina panit.
Han puree.	Han puri.
См. таблицу № 10.
27	раздел
1.	Вы уже владеете склонением существительных, окан¬
чивающихся на -пеп в единственном числе и помните, что в
косвенных падежах подобные существительные имеют
в основе -s: hevonen — hevosella.
В падежах множественного числа в основе также сохра¬
няется -s, за которой следует показатель множественного чис¬
ла -i: hevoset, hevosien, hevosilla.
Характерной особенностью подобных существительных
является то, что в генитиве они могут иметь две формы:
hevosien, hevosten.
Никакого смыслового различия нет.
См. таблицу № 1.
2.	Именная часть сказуемого, выраженная существитель¬
ным, согласуется в числе с подлежащим. Причем, во множе¬
ственном числе именная часть часто стоит в падеже партитив:
Не ovat opettajia. Nama ovat kapyja.
(Какая-то часть из общего числа).
3.	Если подлежащее выражено существительным, обозна¬
чающим все вещество (явление), именная часть — прилага¬
тельное стоит в падеже партитив: Maito on valkoista. Vesi on
kylmaa.
4.	Именная часть — прилагательное употребляется в па¬
деже номинатив, когда говорится о постоянном свойстве или
явлении, и в падеже партитив, когда речь идет о временном
свойстве или явлении.
Talvi on kylma.
lima oli kylmaa aamulla, mutta nyt on lammin.
28	раздел
1. Именная часть — прилагательное может стоять в номи¬
нативе или в партитиве:
Talot ovat isot.
Talot ovat isoja.
189

Различие заключается в том* что употребление номинатива
указывает на целостность, а партитива — на частичность.
Это особенно заметно тогда, когда именная часть согласова¬
на с существительным, имеющим только форму множествен¬
ного числа, и указано, кому предмет принадлежит. В таком
случае партитив не употребляется: Pekan kasvot ovat likaiset.
Но возможны предложения типа: Sukset olivat leveita.
Здесь речь идет о качественном различии, а не о принадлеж¬
ности предмета (sukset) конкретному лицу.
2. Различайте употребление глаголов voida — быть
в состоянии что-то сделать и saada — разрешать что-то
сделать.
Sina voit ottaa ku-
via.
Ты (не) можешь Sina et voi ottaa ku-
фотографировать. via.
Sina saat ottaa ku-
via.
Sina et saa ottaa
kuvia.
(можешь — ты в со¬
стоянии)
(не можешь, ты не
в состоянии)
(можешь — тебе
разрешается)
(ты не можешь —
тебе не разрешается)
29	раздел
1. Двусложные существительные, которые оканчиваются
на а и в первом слоге имеют гласные a, i, е, имеют следующую
особенность склонения во множественном числе: конечная а
переходит в о:
Номинатив
paikka
ilma
kelkka
Генитив
paikkojen
' ilmojen
kelkkojen
Партитив
paikkoja
ilmoja
kelkkoja
В других падежах о с показателями инфинитива образу¬
ет дифтонг: o + i = oi, paikoissa, paikoilla.
См. таблицу №11.
2. Числительные от 100 до 999 пишутся следующим обра¬
зом: сотни — слитно и десятки с единицами — слитно.
200 — kaksisataa
456 — neljasataa viisikymmenta-
kuusi
190

Таблица № 1
Склонение существительных типа
hevonen
Падеж
Отвечает на
вопросы
Единствен.
число
Множественное
число
Номинатив
Кто? Что?
hevonen
hevoset
Генитив
Чей?
hevosen
hevosien
hevosten
Аккузатив I
Кого? Что?
hevosen
hevoset
Аккузатив II
Кого? Что?
hevonen
hevoset
Партитив
Кого? Чего?
hevosta
hevosia
1 Инессив
Где? В ком?
В чем?
hevosessa
hevosissa
Элатив
1
Откуда?
О ком ?
О чем?
hevosesta
hevosista
, Иллатив
Куда? Во что?
В кого?
В чего?
hevoseen
hevosiin
Адессив
! ! ■-
Где? На чем?
У кого?
У чего?
hevosella
hevosilla
Аблатив
Откуда?
У кого?
От кого?
hevoselta
hevosilta
Аллатив
>
Куда? На что?
Кому? Чему?
hevoselle
hevosille
Основа ед.
Основа множе-
числа:
ственного чис-
ла:
HEVONEN
HEVOSE-
1
HEVOSE-
HEVOSI-
191

Таблица № 2
Склонение существительных типа
kasi, vesi, kuusi, vuosi
Падеж
Отвечает на
вопросы
Единствен.
число
Множественное
число
Номинатив
Кто? Что?
kasi
kadet
Генитив
Чей?
kaden
kasien
Аккузатив I
Кого? Что?
kaden
kadet
Аккузатив II
Кого? Что?
kasi
kadet
Партитив
Кого? Чего?
katta
kasia
Инессив
Где? В ком?
В чем?
kadessa
kasissa
Элатив
Откуда?
О ком?
О чем?
kadesta
kasista
Иллатив
Куда? Во что?
В кого?
В чего?
kateen
kasiin
Адессив
Где? На чем?
У кого?
У чего?
kadella
kasilla
Аблатив
Откуда?
У кого?
От кого?
kadelta
kasilta
Аллатив
Куда? На что?
Кому? Чему?
kadelle
Осрова ед.
числа:
KAT-,
KATE-
kasille
Основа мно¬
жественного
числа:
KASI-,
KATE-

Таблица № 3
Склонение существительных типа
verho, polio, katu, hylly
Падеж
Отвечает на
вопросы
Единствен.
число
Множественное
число
Номинатив
Кто? Что?
hylly
hyllyt
Г енитив
Чей?
hyllyn
hyllyjen
Аккузатив I
Кого? Что?
hyllyn
hyllyt
Аккузатив II
Кого? Что?
hylly
hyllyt
Партитив
Кого? Чего?
hyllya
hyllyja
Инессив
Где? В ком?
В чем?
hyllyssa
hyllyissa
Элатив
Откуда?
О ком?
О чем?
hyllysta
hyllyista
Иллатив
Куда? Во что?
В кого?
В чего?
hyllyyn
hyllyihin
Адессив
Где? На чем?
У кого?
У чего?
hyilylla
hyllyilla
Аблатив
Откуда?
У кого?
От кого?
hyllylta
hyllyilta
Аллатип
Куда? На что?
Кому? Чему?
hyllylle
Основа ед. чис¬
ла:
HYLLY-
hyllyille
Основа мно¬
жественного
числа:
HYLLYI-
i3 4656

Таблица № 4
Спряжение глаголов типа
ottaa, kirjoittaa
Число
Лицо
Настоящее
время
Прошедшее
время
Единственное
1
otan
otin
2
otat
otit
3
ottaa
otti
Множествен-
1
otamme
otimme
ное
2
otatte
otitte
3
ottavat
ottivat
Основа:
OTA-
(OTTA-)
Основа:
OTI-
(OTTI-)
Таблица № 5
Спряжение глаголов типа
puhua, sanoa, kysya
Число
Лицо
Настоящее
время
Прошедшее
время
Единственное
1
puhun
puhuin
2
puhut
puhuit
3
puhuu
puhui
Множествен-
1
puhumme
puhuimme
ное
2
puhutte
puhuitte
3
puhuvat
puhuivat
Основа:
Основа:
PUHU-
PUHUI-
puhui — u + i = ui
194

Таблица № 6
Спряжение глаголов типа
antaa, kantaa
Число
Лицо
Настоящее
время
Прошедшее
время
Единственное
1
каппап
kannoin
2
kannat
kannoit
3
kantaa
kantoi
Множествен-
1
kannamme
kannoimme
ное
2
kannatte
kannoitte
3
kantavat
Основа:
KANNA-
(KANTA-)
kantoivat
Основа:
KANNOI-
(KANTOI-)
(а основы перехо¬
дит в о и с показа¬
телем инфинитива
i образует дифтонг
oi)
Таблица № 7
Спряжение глаголов типа
nahda, tehda, lukea, kuikea
Число
Прошедшее
время
Единственное
1
teen
tein
2
teet
teit
3
tekee
teki
195

Множествен¬
1
teemme
ное
2
teette
3
tekevat
Основа:
TEE-
(TEKE-)
teimme
teitte
tekivat
Основа:
TEI-
(TEKI-)
Таблица № 8
Склонение существительных типа
loma, kuva
Падеж
Отвечает на
Единствен.
Множественное
вопросы
число
число
Номинатив
Кто? Что?
loma
lomat
Г енитив
Чей?
loman
lomien
Аккузатив I
Кого? Что?
loman
lomat
Аккузатив II
Кого? Что?
loma
lomat
Партитив
Кого? Чего?
lomaa
lomia
Инессив
Где? В ком?
В чем?
lomassa
lomissa
Элатив
Откуда?
О ком?
О чем?.
lomasta
lomista
Иллатив
Куда? Во что?
В кого?
В чего?
lomaan
lomiin
Адессив
Где? На чем?
У кого?
У чего?
lomalla
lomilla
Аблатив
Откуда?
У кого?
От"" кого?
lomalta
lomilta

Аллатив
Куда? На что?
lomalle
Кому? Чему?
Основа ед.
числа:
LOMA-
lomille
Основа множе¬
ственного чис¬
ла:
LOMI-
(Конечная а
выпадает, если
в основе о или
и)
Таблица № 9
Спряжение глаголов типа
leikkia, oppia, soida, ehtia
Число
Лицо
Настоящее
время
Прошедшее
время
Единственное
1
opin
opin
2
opit
opit
3
oppii
oppi
Множествен-
1
opimme
opimme
ное
2
opitte
opitte
'3
oppivat
oppivat
Основа:
Основа:
OPI-
OPI-
(OPPI-)
(OPPI-)
197

Таблица № 10
Спряжение глаголов типа
kuulla, kuunnella, luisteila
Число
Лицо
Настоящее
время
Прошедшее время
Единственное
1
kuulen
kuulin
2
kuulet
kuulit
3
kuulee
kuuli
Множествен-
1
kuulemme
kuulimme
ное
2
kuulette
kuulitte
3
kuulevat
kuulivat
Основа:
Основа:
KUULE-
KUULI-
. Таблица № 11
Склонение существительных типа
matka, ilma, kelkka
Падеж
Отвечает на
вопросы
Единствен.
число
Множественное
число
Номинатив
Кто? Что?
matka
matkat
Генитив
Чей?
matkan
matkojen
Аккузатив I
Кого? Что?
matkan
matkat
Аккузатив 11
Кого? Что?
matka
matkat
Партитив
Кого? Чего?
matkaa
matkoja
Инессив
Где? В ком?
В чем?
matkassa
matkoissa
Элатив
Откуда?
О ком?
О чем?
matkasta
matkoista
198

Иллатив
Адессив
Аблатив
Аллатив
Куда? Во что?
3 кого?
3 чего?
matkaan
Где? На чем?
У кого?
У чего?
matkalla
Откуда?
У кого?
От кого?
matkalta
Куда? На что? matkalle
Кому? Чему?
Основа ед.
числа:
МАТКА-
matkoihin
matkoilla
matkoilta
matkoille
Основа множе¬
ственного чис¬
ла:
MATKOI-
(конечная а пе¬
реходит в о,
образуя диф¬
тонг с показа¬
телем множе¬
ственного чис¬
ла, если в ос¬
нове a, i или
е:)
ilma—ilmoista
(oi)
Таблица № 12
Передача русских звуков, отсутствующих в финском языке,
на финский язык
Русский
звук
Передается
в финском
языке
Примеры
ж
zh
Кижи
Kizhi
ч
tsh
Чернигов
Tshernigov

ш
sh
Шаповалов
Shapovalov
и
ts
Цветков
Tsvetkov
3
z
Зотов
Zotov
щ
shtsh
Щелин
Shtshelin
ИЙ
i
Соколовский
Sokolovski
ы
У
Дымов
Dymov
е
je
Еремеев
Jeremejev
я
ja
Ястребов
Jastrebov
ю
ju
Юрин
Jurin
ь
j
(перед глас¬
ными)
Савельев
Saveljev
э
e
Эльвира
Elviira
й
i
Андрей
Andrei
Таблица № 13
Чередование ступеней согласных
Согласная в от¬
крытом слоге
(сильная сту¬
пень)
Согласная в за¬
крытом слоге
Ступени чередующихся
согласных
Сильная Слабая
ступень ступень
kukka
kukan
kk
k
kaappi
kaapin
РР
P
katto
katon
tt
t
piirtaa
piirran
rt
rr
satu
sadun
t
d
kenka
kengan
nk
ng
ranta
rannan
nt
nn
jalka
jalan
k
0
pelto
pellon
It
11
кару
kavyn
P
V

SANASTO
A
aivan kuin — точно, точь в точь
ajaa (ajan, ajoin)—возить, во¬
дить, ездить
ajatella (ajattelen, ajattelin) —
думать
apina (apinan, apinaa, apinoja)
—	обезьяна
aste (asteen, astetta, asteita) —
градус
aurinko (auringon, aurinkoa, au-
rinkoja) — солнце
E
edella — впереди
ehtia (ehdin) —успевать
ei enaa — уже не
ei kukaan (ei ketaan) — никто
eilen — вчера
Eipa siita valia! — Ничего!
elain (elaimen, elaintla, elaimia)
—	животное
elaintarha (elaintarhan, elaintar-
haa, elaintarhoja) —зоосад
Elakoon! — Да здравствует!
enemman — больше
ennatys (ennatyksen, ennatysta,
ennatyksia) —рекорд
ensimmainen — первый
ensin — сначала
Enta sitten? — Ну и что?
его (eron, eroa, eroja)—разли¬
чие
esimerkki (esimerkin, esimerkkia,
esimerkkeja) —пример
esittaa lesitan, esitin)—высту¬
пать. исполнять
etela (etelan, etelaa) —юг
etta — что (союз)
G
gepardi (gepardin, gepardia, ge-
pardeja) — гепард
gaselli (gasellin, gasellia, gasel-
leja) — газель
H
haaveilla (haaveilen, haaveilin)
—	мечтать
hattu (hatun, hattua, hattuja) —
шапка, шляпа
harrastaa (harrastan, harrastin)
—	заниматься, увлекаться чем-
' то
harvoin — редко
heidat — их (кого?)
heikko — слабый
helmikuu (helmikuun, helrnikuuta,
helmikuita) —февраль
helppo — легкий, легко
herata (heraan, herasin) — про¬
снуться
herattaa (heratan, hetatin) —
разбудить
hiihtaa (hiihdan, hiihdin) —ка¬
таться на лыжах
hoitaa (hoidan, hoidin) — ухажи¬
вать
housut (housujen, housuja) —
брюки
huhtikuu (huhtikuun, huhtikuuta)
—	апрель
huomenna — завтра
hylly (hyllyn, hyllya, hyllyja) —
полка
hanta — хвост
I
ihailla (ihailen, ihailin)—восхи¬
щаться
ihana — восхитительный
ihminen (ihmisen, ihmista, ihmi-
sia) —человек
ilma (ilman, ilmaa, ilmoja) —по¬
года
ilman — без
ilmaista (ilmaisen, ilmaisin) —
выражать
itse — сам, сама, сами	201

J
jalka (jalan, jalkaa, jalkoja) —
нога
ja niin edespain — и так далее
jatkua (jatkun, jatkuin)—про¬
должаться
jo — уже
jokainen — каждый, всякий
johdinauto — троллейбус
jos — если
jossa — в котором (которой)
joskus —■ иногда
joukkue— (joukkueen, joukkuetta,
joukkueita) —команда
joulukuu (joulukuun, joulukuuta)
—	декабрь
juhla (juhlan, juhlaa, juhlia) —
праздник
juna	(junan, junaa, junia) —
поезд
juoda (juon, join) —пить
juoksu (juoksun, juoksua, juoksu-
ja)— бег
juusto (juuston, juustoa, juustoja)
—	сыр
jaa (jaan, jaata, jaita) —лед
jaada (jaan, jain)—оставаться
jaakarhu (jaakarhun, jaakarhua,
jaakarhuja) — белый медведь
jaakiekko (jaakiekon, jaakiekkoa)
—	хоккей
jalki (jalj en, jalkea, jalkia) —
след
К
kaali (kaalin, kaalia) —капуста
kaataa (kaadan, kaadoin)—ва¬
лить, наливать
kahvi (kahvin, kahvia) — кофе
kahdeksas — восьмой
kaivaa (kaivan, kaivoin) — ко¬
пать
kakku (kakun, kakkua, kakkuja)
—	торт, кекс
Kansainvalinen naistenpaiva —
Международный женский день
kantaa (kannan, kannoin) — ho-
202 сить
karhu (karhun, karhua, karhuja)
—	медведь
karsia (karsin) — обрубать (су¬
чья)
kasvot (kasvot, kasvoja)—лицо
katsella (katselen, katselin) —
смотреть, просматривать
kaukana — далеко
kaula (kaulan, kaulaa) — шея
kehittaa kuvia (kehitan, kehitin)
—	проявлять фотографии
keittio (keittion, keittiota, keittioi-
ta) — кухня
kelkka (kelkan, kelkkaa, kelkkoja)
—	сани
kenka (kengan, kenkaa, kenkia)
—	ботинок
kerros (kerroksen, kerrosta, k'er- -
roksia) — этаж
kerata (keraan, kerasin) — соби¬
рать
keskella — посреди
keskiviikko (keskiviikon, keskiviik-
koa, keskiviikkoja)—среда
kestaa (kestan, kestin)—длиться
kettu (ketun, kettua, kettuja) —
лиса
kevat (kevaan, kevatta, kevaita) —
весна
kilpailut (kilpailun, kilpailuja) —
соревнования
kokoontua (kokoonnumme, ko-
koortnuimme) — собираться
kokous (kokouksen, kokousta, ko-
kouksia) —собрание
kolmas — третий
koputtaa (koputan, koputin) —
стучать
koripallo (koripailon, koripalioa,
koripalloja) — баскетбол
korkeushyppy (-hypyn, -hyppya,
-hyppyja)—прыжки в высоту
koriste (koristeen, koristetta, ko-
risteita) —украшение
korva (korvan, korvaa, korvia) —
yxo
kotielain (kotielaimen, kotielain-

ta, kotielaimia)—домашнее жи¬
вотное
kova — твердый, крепкий
kuin — как
kukin — каждый
kuljettaja (kuljettaj an, kuljetta-
jaa, kuljettajia)—водитель, шо¬
фер
kulkea (kuljen, kuljin)—ездить
kulkue (kulkueen, kulkuetta, kul-
kueita) —демонстрация
kumikengat (kumikengan, kumi-
kenkia) — резиновая обувь
kumpi — который (из двоих)
kunniamerkki (kunniamerkin, kun-
niamerkkia, kunniamerkkeja) —
орден
kuoria (kuorin) — чистить, сни¬
мать кожуру
kurki (kurjen, kurkea, kurkia) —
журавль
kuudes — шестой
kuulla (kuulen, kuulin) — слы¬
шать
kuusi (kuusen, kuusta, kuusia) —
ель
kyla (kylan, kylaa, kylia) —де¬
ревня
kylma — холодный
kylpyhuone (-huoneen, -huonetta,
-huoneita)—ванная комната
kyyhkynen, (kyyhkysen, kyyhkys-
ta, kyyhkysia) —голубь
kaantya (kaannyn, kaannyin) —
^повернуться
кйру (kavyn, kapya, kapyja) —
шишка
kasi (kaden, katta, kasia) — рука
kSvella (kavelen, kavelin) — ша¬
гать, идти пешком
L
lahj*i (lahjan, lahjaa, lahjoja) —
подарок
lahjoittaa (lahjoitan, 1 ahj oitin)
— подарить
lainasana (lainasanan, lainasa-
naa, lainasanoja)—заимство¬
ванное слово
laiva (laivan, laivaa, laivoja) —
корабль, теплоход
lakki (lakin, lakkia, lakkeja) —
фуражка
Iasi (lasin, lasia, laseja)—ста¬
кан
lasillinen (lasillisen, lasillista, la-
sillisia) —стакан чего-то
laskea makea (lasken, laskin) —
кататься с гор
lauantai (lauantain, lauantaita)
—	суббота
lautanen (lautasen, lautasta, lau-
tasia) — тарелка
iehma (lehman, lehrnaa,1- lehmia)
—	корова
lehti (lehden, lehtea, lehtia) —
лист (растения, книги, тетра¬
ди), газета
leikata (leikkaan, leikkasin) —
резать
lemmikki (lemmikin, lemmikkia,
lemmikkeja) —любимец
lentaa (lennan, lensin) —летать
liikenne , (liikenteen, liikennetta,
liikenteita) —движение
liikennevalot (-valon, -valoja) —
светофор
likainen — грязный
linja-auto (-auton, -autoa, -auto-
ja) • троллейбус
lintu (linnun, lintua, lintuja) —
птица
lokakuu (lokakuun, lokakuuta) —
октябрь
luistella (luistelen, luistelin) —
кататься на коньках
luistimet (luistimet, luistimia) —
коньки
lumi (lumen, lunta, lumia) —
снег
lumiukko (lumiukon, lumiukkoa,
dumiukkoja) —снеговик
luonto (luonnon, luontoa)—при¬
рода

lupa (luvan, lupaa, lupia) —раз¬
решение
luvata (lupaan, lupasin)—разре¬
шать
lahella — близко, рядом с
lammin — теплый
lammittaa (lammitan, lammi-
tin) — греть
lampimasti — тепло
lampomittari (lamp5mittarin, 1am-
pomittaria, lampomittareita) —
градусник
lapimarka — промокший насквозь
M
maailma (maailman, maailmaa,
maailmoja) — мир
maaliskuu (maaliskuun, maalis-
kuuta) — март
maanantai (maanantain, maanan-
taita) — понедельник
maito (maidon, maitoa) — молоко
matka (matkan, matkaa, matko-
ja) — путь, дорога
matkustaa (matkustan, matkus-
tin) —путешествовать
matto (maton, mattoa, mattoja) —
ковер
maukas — вкусный
marraskuu (marraskuun, marras-
kuuta) — ноябрь
metsanvartija (-vartijan, ,-varti-
jaa, -vartijoita) — лесник
metsatyot (metsatyot, metsatoi-
ta) —лесозаготовки
mielenkiintoinen — интересный
mielipide — мнение
mieluisa — приятный, интересный
mies (miehen, miesta, miehia) —
мужчина
miksi? — почему?
minut - меня (кого?)
minuutti (minuutin, minuuttia, mi-
nuutteja) — минута
miten — как
mitali (mitalin, mitalia, mitale-
204 ja) — медаль
muistopatsas (muistopatsaan.
muistopatsasta, muistopatsaita) —
памятник
muodostaa (muodostan, muodos-
tin) — образовать
muuttolintu (-linnun, -lintua, -lin-
tuja) — перелетная птица
myohastya (myohastyn, myohas-
tyin) — опаздывать
myos — тоже
myymala (myymalan, myymalaa,
myymaloita) —магазин
marka — мокрый
N
naapuri (naapurin, naapuria, naa-
pureita) — сосед
nainen (naisen, naista, naisia) —
женщина
nauraa (nauran, nauroin)—сме¬
яться
nayttaa (naytan, naytin) — пока¬
зывать	|
neljas — четвертый
nena (nenan, nenaa, nenia) —
HOC
niin — так, такой
nopea — быстрый
nopeasti — быстро
norsu (norsun, norsua, norsuja) —
слон
nostaa (nostan, nostin) — подни¬
мать
nousta (nousen, nousin) —подни¬
маться
nuo — те
nuori — молодой
nayttely (nayttelyn, nayttelya,
nayttelyja) — выставка
О
ohjelma (ohjelman, ohjelmaa, oh-
jelmia) — программа
oikealle —направо
oksa (oksan, oksaa, oksia) — сук,
ветвь, ветка
Olkoon! — Пусть!

olla hiljaa — молчать
CMympiakisat (Olympiakisojen,
Olympiakisoja) — Олимпийские
игры
onnitella (onnittelen, onnitte-
lin) — поздравлять
onnellinen — счастливый
orava (oravan, oravaa, oravia) —
белка
ostaa (ostan. ostin) — покупать
ottaa kuvia (otan, otin) — фото¬
графировать
ottaa osaa — участвовать, прини¬
мать участие
ottaa vastaan — принимать
P
paikka (paikan, paikkaa, paikko-
ja) — место
paistaa (paistan, paistoin)—си¬
ять (о солнце)
paita (paidan, paitaa, paitoja) —
рубашка
pakkanen (pakkasen, pakkasta,
pakkasia) — мороз
Pakkasukko (Pakkasukon, Pakkas-
ukkoa, Pakkasukkoja) —Дед Мо¬
роз
pala (palan, palaa, paloja)—ку¬
сок
panna jalkaan (panen, panin) —
надевать на ноги
parantaa (parannan, paransin) —
улучшать
parta (parran, partaa, partoja) —
борода
patsas (patsaan, patsasta, patsai-
ta) —памятник, статуя
pehmea *-• мягкий
pelto (pellon, peltoa, peltoja) —
поле
pelata (pelkaan, pelkasin) — бо¬
яться
perjantai (perjantain, perjantai-
ta) — пятница
peruna (perunan, perunaa, peru-
noita) — картофель
peseytya (peseydyn, peseydyin) —
умываться
pituushyppy (-hypyn, -hyppy’a,
-hyppyja) — прыжок в длину
pitaa (pidan, pidin)—нравиться
pitaa huolta — ухаживать
pitaa kiiretta — спешить, торо¬
питься
pitaa puhtaana — содержать в
чистоте
pohjoinen — северный
Pohjola (Pohjolan, Pohjolaa) —
Север
poikki — через
porkkana (porkkanan, porkkanaa,
porkkanoita) — морковь
pudota (putoan, putosin) —
упасть, падать
puhdas — чистый
puhe (puheen, puhetta, puheita) —
речь
puisto (puiston, puistoa, puisto-
ja) — сад
pukea у lie (puen, puin) — наде¬
вать на себя
pukeutua (pukeudun, pukeu-
duin) — одеваться
puoli (puolen, puolta, puolia) —
половина, сторона
purra (puren, purin) — грызть,
жевать
pysakki (pysakin, pysakkia, py-
sakkeja) — остановка
pystyttaa (pystytan, pystytin) —
устанавливать
pyyhkia pois (pyyhin) —стереть
pyytaa (pyydan, pyysin) — про¬
сить
paa (paan, paata, paita)—голо¬
ва
paaila — на, над
paattaa (paatan, paatin)—ре¬
шать
pontto (ponton, ponttoa, pontto-
ja) —скворечник
poly (polyn, polya, polyja) -
пыль

polynimuri (-imurin, -imuria,
-irn”reita) — пылесос
R
rasia (rasian, rasiaa, rasioita) —
коробка
ratsastaa (ratsastan, ratsastin) —
ездить, кататься верхом
rauha (rauhan, rauhaa) — мир
rauhanpuolustaja (-puolustajan,
•puolustajaa, -puolustajia) — сто¬
ронник мира
riisua vaatteet (riisun, riisuin) —
раздеваться
ripustaa (ripustan, ripustin) —
повесить (шторы)
ruoka (ruuan, ruokaa, ruokia) —
пища
S
saada (saan, sain) — получать,
можно
salaisuus (salaisuuden, salaisuut-
ta, salaisuuksia) — секрет,
saari (saaren, saarta, saaria) —
остров
saattaa (saatan, saatoin)—про¬
вожать
sade (sateen, sadetta, sateita) —
дождь
salaperainen — таинственный
sama — тот же
samoin kuin — так же как и
sankari (sankarin, sankaria, san-
kareita) — герой
sata — сто
sataa (sataa, satoi) — идет дождь
satu (sadun, satua, satuja) —
сказка
seitsemas —седьмой
seka ... etta — как ... так и
seta (sedan, setaa, setia) — дядя
seuraava — следующий
siella — там
siita ... kun — с тех пор как
siivouspaiva (-paivan, -paivaa,
206 -paivia) —день уборки
sijamuoto — падеж
silittaa (silitan, silitin) — гладить
silmat (silmat, silmia) —глаза
sinne — туда
sipuli (sipulin, sipulia) —лук
sohva (sohvan, sohvaa, sohvia) —
диван
soitto (soiton, soittoa) — музыка
soittokunta (-kunnan, -kuntaa,
-kuntia) — оркестр
sormikkaat (sormikkaiden, sormik-
kaita) — перчатки
sukka (sukkaa, sukkia)— чулок
sukset (suksia) — лыжи
sulaa (sulaa, suli) —таять
suoja (suojan, suojaa, suojia) —
укрытие
suojata	(suojaan,	suojasin) —
предохранять
suojella	(suojelen,	suojelin) —
охранять
suomalainen — финский, финн
suu (suun, suuta) — рот
suunta— направление
suuntaan — по направлению
syksy (syksyn, syksya, syksyja) —
осень
syntymapaiva (-paivan, -paivaa,
-paivia) — день рождения
syyskuu (syyskuun, syyskuuta) —
сентябрь
sanky (sangyn, sankya, sanky-
ja) — кровать
T
taika	(taian,	taikaa,	taikoja)	—
волшебство
taikuri (taikurin, taikuria, taiku-
reita) — волшебник
taiteilija	(ta iteilij an, taiteilijaa,
taiteilijoita) — художник
takki	(takin,	takkia,	takkeja)	—
пальто
talvi	(talven,	talvia,	talveja)	—
зима
tammikuu (tammikuun, tammikuu-
ta) — январь

tiikeri (tiikerin, tiikeria, tiikerei-
ta) — тигр
tiistai (tiistain, tiistaita) — втор¬
ник
tomaatti (tomaatin, tomaattia. to-
maatteja) — помидор
torstai (to>rsstain, torstaita) — чет¬
верг
Totta kai!— Разумеется! Конечно!
toukokuu (toukokuun, toukokuu-
ta) — май
toveri (toverrn, toveria, toverei-
ta) — товарищ
tukka	(tukan,	tukkaa)	— волосы
tull a	vastaan	(tulen,	tulin)	—
встретиться
tuntea (tunnen, tunsin)—знать,
узнавать
tunnus (tunnuksen, tunnusta, tun-
nuksia) — лозунг
turkki (turkin, turkkia, turkke-
ja) — шуба
tuuli	(tuulen,	tuulta,	tuulia)	—
ветер
tapla	(taplan,	taplaa,	taplia)	—
пятно
tarkea — важный
tati (tadin, tatia, tateja)—тётя
taynna — полный
tayttaa (taytan, taytin)—испол¬
няться (лет), заполнить
U
unohtaa (unohdan, unohdin) —
забывать
urheilu (urheilun, urheilua) —
спорт
usein — часто
Uuden vuoden kuusi (kuusen,
kuusta, kuusia) — новогодняя ёл¬
ка
uutinen (uutisen, uutista, uuti-
sia) — новость
V
vaan — но
vaari (vaarin, vaaria, vaareja) —
дедушка
vaatteet (vaatteiden, vaatteita) —
одежда
vaihtaa vaatteet (vaihdan, vaih-
doin)—сменить одежду
vaikea — трудный
vain — только
valmistaa (valmistan, valmis-
tin) — готовить
valo (valon, valoa, valoja) —свет
valokuva (valokuvan, valokuvaa,
valokuvia) — фотография
valokuvaaja (valokuvaajan, valo-
kuvaajaa, valokuvaajia)—фото¬
граф
vanha — старый
vanhemmat (vanhempien, van-
hempia) —родители
Vappu (Vapun, Vappua, Vappu-
ja) — Первомай
van’s (variksen, varista, varik-
sia) — ворона
varpunen (varpusen, varpusta,
varpusia) — воробей
vasemmalle — налево
vasikka (vasikan, vasikkaa, vasi-
koita) — телёнок
vasta — еще только
venalainen — русский
verho (verhon, verhoa, verhoja) —
занавес, штора
verkkopallo (verkkopallon, verkko-
palloa) — волейбол
vesi (veden, vetta, vesia) — вода
vihannes (vihanneksen, vihannek-
sia) — овощ
viekas — хитрый
vieras (vieraan, vierasta, vierai-
ta) — гость
vierella — рядом
vieressa — рядом
vierustoveri — сосед по парте
viettaa (vietan, vietin) — прово¬
дить
Viides — пятый
viime — прошлый

vilkas — оживленный
voimakas — сильный
voittaa (voitan, voitin) — побеж¬
дать
vaftan — мало
vasyttaa (vasytti)—уставать
Y
yksin — один (наречие)
yllatys (yllatyksen, yllatysta, ylla-
tyksia) — сюрприз
yhta vanhat — одного возраста
yrittaa (yritan, yritin) — старать¬
ся
Севандер Мейми Оскаровна
УЧЕБНИК
ФИНСКОГО
ЯЗЫКА
для 3 класса
Редактор М. Ф. Хютти. Иллюстрации художников В. Н. Чиненовой,
С. Л. Чиненова; обложка С. Л. Чиненова. Макет художника
Л. Н. Дегтярева. Художественный редактор Р С. Киселева. Тех¬
нический редактор С. М. Паль. Корректор Б. В. Пугачева.
И Б К? 392
(второй год
обучения)
Сдано в набор 31/1 1978 г. Подписано к печати 11 /1X 1978 г. Бумага 70x90*/^,
Офс. № I. 13,0 уел. печ. л., 13,0 уч.-изд. л. Изд. № 13. Тираж 7000 экз. Зак. 4656.
Цена 25 коп.
Издательство «Карелия». Петрозаводск, пл. им. В. И. Ленина, 1. Типогра¬
фия им. Анохина Управления по делам издательств, полиграфии и книжной
торговли Совета Министров Карельской АССР. Петрозаводск, ул. «Правды», 4.