kielen
oppikirja

Leila Aleksandrova
Elviira Leiponen
SUOMEN
KIELEN
OPPIKIRJA
4. luokka
3. opintovuosi
KARJALA-KUSTANTAMO
PETROSKOI 1987

81.2 Фин.
А46
Учебник утвержден
Министерством просвещения
Карельской АССР
Vahvistanut Karjalan ASNT:n
Opetusministerio
Kuvitus
Juri Gusenkov
Juri Vysokovskih
Boris Akbulatov
A
4306020200—064
M127(03)—87
© Karjala, 1987
Karjala, 1977, muu
ja lisaykset

Kertausjakso
tokset
1.	tunti
1.	Lue ja sano, mita lapset tekevat kesalla.
On lammin kesa. Aurinko paistaa lampimasti siniselta tai-
vaalta. Sateellakin on lamminta.
Kesalla kasvaa paljon valkoisia, keltaisia ja punaisia kuk-
kia. Puut ovat vihreita. Linnut laulavat. Metsassa kasvaa sienia
ja makeita marjoja.
Jarvi on sininen. Jarvessa on paljon kalaa. Vesi on lam¬
minta. Lapset uivat jarvessa joka paiva. He kalastavat
usein. Kesa on hauskaa aikaa.
2.	Nyt on syksy. Kesa on ohi. Lue edellinen teksti men-
neessa ajassa (imperfektissa). Aloita pain: Oli kaunis kesa.
Aurinko paistoi...
3.	Kyselkaa toisiltanne kesasta. Aloittakaa kysymykset sanoil-
la ’millainen’ tai ’minka varinen’.
M a 1 1 i: Millainen on kesalla tuuli?
Minka varinen on jarvi kesalla?
4.	Kerro viime kesasta. Kerro auringosta, puista, kukista,
metsasta, jarvesta tai joesta, linnuista, oravista ja muista
elaimista.
5.	Opettele runo ulkoa.
KESALLA
Nurmen sinikukkasilla	Metsa meille marjat antaa,
leikkii sateet auringon.	kauniit kukat kasvattaa.
Kanssamme nyt pallosilla	Kaikki juoksemme nyt rantaan,
lammin tuuli hetken on.	lammin vesi odottaa.
3

6.	Pane pisteiden paikalle sopiva sana viivan alta.
Metsassa kasvaa paljon keltaisia, punaisia ja sinisia... .
... paistaa lampimasti. ...ovat vihreita. ... joessa ja jarvessa
on lamminta. ... laulavat. ... hyppivat oksalta oksalle.
aurinko, kukkia, puut, vesi, linnut, oravat
7.	Lue edellisen harjoituksen lauseet menneessa ajassa.
Летом тепло. Светит солнце. В лесу много грибов и ягод.
Озеро большое и синее. Дети купаются в озере. Хорошо летом.
9. Sananlaskuja kesasta.
Millaisena kesa alkaa, sellaisena se loppuu.
Mita kesalla kerataan, niin se talvella tarvitaan.
2.	tunti
1.	Tehkaa toisillenne seuraavia kysymyksia:
Missa sina olit kesalla? Milloin (missa kuussa) olit maal-
la (leirilla) ? Mihin aikaan nousit kesalla? Mita teit aamul-
la? Mita teit paivalla? Mita teit illalla? Mihin aikaan me-
nit nukkumaan? Oliko kesalla hauskaa?
2.	Lue lauseet menneessa ajassa.
Lapset ovat leirilla. He nousevat kahdeksalta aamulla ja
voimistelevat. Sitten he juoksevat joelle. Siella he pesevat
hampaansa ja kasvonsa. Yhdeksalta lapset syovat aamiaisen.
Aamiaisen jalkeen he leikkivat. Lapset uivat leirilla kaksi
kertaa paivassa. Leirilla on hauskaa.
3.	Lue vuoropuhelut.
— tarkoittaa »snomenna»
4

a)	— Hei, Tanja!
—	Hei, Paavo!
—	Missa olit kesalla?
—	Olin maalla mummon luona.
—	Oliko siella hauskaa?
—	Oli. Uin joessa aamulla ja paivalla. Kavin metsassa.
Autoin mummoa.
b)	— Aitisi kertoi minulle, etta olit kesalla pioneerileirilla. Oliko
siella hauskaa?
—	Oli, siella oli oikein mukavaa.
—	Heinakuussako sina olit leirilla?
—	Heinakuussa ja elokuussa.
—	Enta missa olit kesakuussa?
—	Olin kotona.
4.	Keskustelkaa kesalomasta. Kayttakaa malleina edellisia
vuoropuheluja.
Летом я был в деревне. Я купался в речке утром и ве¬
чером. Вечером я помогал бабушке. Лена была в пионер¬
ском лагере. Когда Лена была в лагере? Она была в лагере
в августе. В лагере было весело.
6. Lue. Kerro tekstin sisalto omin sanoin.
Luokkatoverini olivat heinakuussa Artek-pioneerileirilla. He ker-
toivat siita nain:
— Lahdimme Petroskoista heinakuun 17. (seitsemantena-
toista) paivana. Seuraavana paivana olimme Moskovassa ja
sielta matkustimme junalla Simferopoliin. Simferopolin asemal-
ta ajoimme linja-autoilla Artekiin.
Artekilla on kymmenen leiria. Me paasimme Jarvileiriin.
Lapset olivat tulleet sinne monista maista.
Joka paiva me teimme aamuvoimistelun, siivosimme huo-
neemme, uimme meressa ja urheilimme. Meilla oli paljon
ARTEKISSA

juhlia. Leirilla me vietimme tyon paivaa, solidaarisuuden,
rauhan, meren, urheilun, ystavyyden ja festivaalien paivia. Mut-
ta paras oli rauhanjuhla. Sina paivana karnevaaleissa me
lauloimme, tanssimme ja lausuimme runoja.
Me palasimme kotiin 18. (kahdeksantenatoista) elokuuta.
Nyt sanomme: Artekilainen kerran, artekilainen aina!
Артековец сегодня, артековец всегда!
7. Opettele runo ulkoa.
PUOLUKKAMAILLA
Punaiset puolukat loistollaan
kutsuvat poimijoita.
Missa on ystavat marjamaan?
Tuolla jo tulee noita.
Marjat on suuria, makeita,
tuskinpa maistella entaa.
Aivan kuin sataisi rakeita,
kun niita tuokkohon lentaa.
3.	tunti
1.	Lue vuoropuhelut.
a)	— Milloin lukuvuosi alkoi?
—	Se alkoi ensimmaisena syyskuuta (1. syyskuuta).
—	Mill a luokalla sina nyt olet?
—	Olen neljannella luokalla.
—	Pidatko opiskelusta?
—	Pidan.
b)	— Mill a luokalla te olitte viime vuonna?
—	Olimme kolmannella luokalla, olimme kolmasluokkalaisia.
—	Mil 1 a luokalla nyt olette?
—	Olemme neljannen luokan oppilaita.
—	Niin, olette nyt neljasluokkalaisia (neljasluokkalainen).
6

2. Katso kuvia ja sano, mita kello on.
3. Kysy toveriltasi:
Mita han tekee kello seitseman aamulla? puoli kahdeksan?
kello kahdeksan? Mihin aikaan han tulee koulusta? Mihin
aikaan han tekee kotitehtaviaan? Mihin aikaan han menee ulos
leikkimaan? Mihin aikaan han menee nukkumaan?
4.	Katso kuvia ja kerro, mita ja mihin aikaan Toivo teki en¬
simmaisena koulupaivana.
7

■
5.	Kerro ensimmaisesta koulupaivastasi.
6.	Kirjoita vihkoosi ensin loma- ja sitten koulu-aiheiset sanat.
taulu, pioneerileiri, luokka, vihko, ottaa aurinkoa, kyna, laksy,
tanssia, harjoitus, opettaja, leikkia, laulaa, oppia, jarjestaja,
uida, kirjoittaa, pulpetti, elokuva, teltta
7.	Kayta seuraavia sanoja lauseissa: laksy, pulpetti, taulu, op¬
pia, jarjestaja.
8.	Muodosta kysymyksia mallin mukaan.
M a 1 1 i: Mikko teki laksyja.— Tekiko Mikko laksyja?
Opettaja kysyi Pekalta uusia sanoja. He lukivat suomea hyvin.
Me kirjoitimme uudet sanat vihkoon. Han meni nukkumaan
kello yhdeksan illalla. Jarjestaja kasteli kukat. Maija silitti
pioneeriliinansa.
Книга в портфеле. Я взял книгу из портфеля и положил
ее на стол. Положи ручку на парту. Я взял книгу у Элли
и дал ее Матти. Мы ученики четвертого класса. Я четве¬
роклассник. Я встал в семь часов. Он лег спать в девять
часов вечера.
8

4. tunti
1.	Lue vuoropuhelut.
a)	— Oliko sisaresi pioneerileirilla?
—	Olimme leirilla yhdessa. Aiti(mme)kin oli siella.
—	Vai niin? Mita han siella teki?
—	Aiti on laakari. Han oli laakarina leiril 1 akin.
b)	— Katso, tassa kuvassa on perheemme.
—	Oletteko te kaikki tassa valokuvassa?
—	Kaikki. Tuossa aiti istuu sohvalla ja lukee lehtea.
Mummo ja vaari katsovat televisiota. Kaija-sisko istuu
matolla ja leikkii. Isa ja mina pelaamme dominoa.
—	Kuka on ottanut valokuvan?
—	Tauno-seta. Han oli media vieraisilla ja otti paljon
kuvia.

—	Onko setasi valokuvaaja?
—	Ei ole. Miksi sita kysyt?
—	No kun han valokuvaa niin hyvin.
—	Tauno-seta on merikapteeni, mutta han ottaa valokuvia
mielellaan. Media on paljon valokuvia, jotka seta on ot-
tanut.
c)	— Kuka tuo poika on?
—	Han on uusi ystavani Mikko. Me tutustuimme maalla.
Mina olin mummolassa ja hankin oli mummolassa koko
kesan.
—	Oliko teidan hauska leikkia yhdessa?
—	Oli. Mikolla on kaksi siskoa ja kolme veljea. He kaik-
ki olivat mummolassa.
—	Oho! Sinulla onkin monta uutta ystavaa.
2.	Esittakaa vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivattujen sanojen
sijasta sulkeissa olevia.
—	Mika on sinun aitisi ammatti? (isa, seta, tati, mummo,
vaari)
— Han on opettaja. (myyja, taiteilija, insinoori, tyolainen,
autonkuljettaja, laakari)
3.	Lue Matin kertomukset.
AITI
Aiti tyoskentelee tehtaassa. Han tekee tyonsa hyvin. Aidin
kanssa on hyva olla. Han on kuin talon kirkas aurinko.
Mutta aiti on pahoillaan, kun saan huonon arvosanan. Han
ei pida siita, etta heittelen kirjat ja vihkot ympari huonetta.
Silloin han katsoo minua niin, etta hapean1.
SISKO
Minulla on pikku sisko. Han on iloinen ja kiltti. Mina pi-
dan pikku siskostani. Annan hanelle kaikki lei uni. Me katse-
lemme yhdessa kuvia ja lastenkirjoja. Olen siskoni kanssa aina,
kun aiti pyytaa. Se on minusta mukavaa ja samalla autan
aitia.
1 hapean — мне стыдно
10

4.	Kerro aidista, isasta tai muusta sukulaisesta. Sano, mika
han on ammatiltaan, millainen han on, miksi pidat hanesta.
5.	Lue.
MUMMO
(V. Osejeva, m.)
Katja ja Volodja tulivat koulusta. Heidan edellaan kaveli mum-
mo. Akkia mummo kaatui.
—	Otapa kirjani, sanoi Volodja. Han antoi Katjalle kou-
lulaukkunsa ja meni auttamaan mummoa. Kun Volodja tuli
takaisin, Katja kysyi:
—	Onko han sinun mummosi?
—	Ei ole, vastasi poika.
—	Onko han sitten tatisi?
—	Eika ole.
—	Sitten han on varmaankin tuttavasi? kyseli Katja.
—	Ei. Han on vain tavallinen mummo, sanoi poika.
6.	Lisaa sanoihin -ni, -si, tai -nsa.
(Minun) Aiti... on insinoori. Mika (sinun) isa... on? Hanen
vaari... on merikapteeni. Onko (sinun) velje... koululainen?
Hanen tati... asuu Moskovassa. Tutustukaa, olkaa hyva, tama
on (minun) mummo... ja tama (minun) ystava... Ari.
7.	Tehtavia:
a)	Tuokaa tunnille perhekuvanne ja kertokaa, keita kuvassa
on, mita he tekevat, missa tyoskentelevat tai opiskelevat.
M a 1 1 i: Edessa oikealla on mummoni. Han on kasvattaja ja
tyossa lastentarhassa. Hanen vieressaan istuu (sei-
soo) veljeni Matti. Han on koululainen ja kuudes-
luokkalainen.
b)	Vaihtakaa kuvia vierustoverinne kanssa ja kertokaa toisten-
ne perheesta.
M a 1 1 i: Edessa oikealla on hanen mummonsa... Mummon vie-
ressa istuu hanen veljensa Matti... 88.	Kertokaa luokalle omasta perheestanne.

I	jakso
KOULU. LUOKAN SIIVOAMINEN
Vahva aste omistusliitteen edessa. -inen-johdokset
/. tunti
1.	Osoita ja nimea eri esineita. Sano mallin mukaan:
a)	Tama on minun kirjani. Tuo on sinun kirjasi. Tuo on hanen
kirjansa.
b)	Onko tama minun kirjani? Onko tuo sinun kirjasi? Onko
tuo hanen kirjansa?
2.	Lue. Kiinnita huomiota omistusliitteiden kayttoon. Vena-
janna lauseet.
Tama on meidan kirjamme. Tassa huoneessa on kaikki meidan.
Tama kirjoituspoyta on meidan kirjoituspoytamme. Nama
kirjat ovat meidan kirjojamme. Mutta tuo nukke on sinun nuk-
kesi ja tama jalkapallo on minun jalkapalloni.
Mina otan teidan vihkonne ja tarkastan ne. Teidan luok-
kanne on iso ja valoisa. Teidan luokassanne on kolme ikku-
naa. Luokkanne ikkunoilla on paljon kukkia.
Marilla on oma kirjoituspoyta. Hanen poytansa on siisti.
Hanen vihkoissaan on	vain hyvia arvosanoja.	Hanen
veljellaankin on vain hyvia arvosanoja. Heidan paivakirjoissaan
on vain viitosia ja nelosia.
Притяжательный суффикс присоединяется к падежному
окончанию.
Например: koulu + ssa -f- mme
opettaja + lie -f- ni
Если падежная форма оканчивается на -п или -t, то перед
притяжательным суффиксом этот согласный выпадает.
Например: koulut — koulumme
opettajan — opettajasi
3.	Lisaa lauseisiin sopivat omistusliitteet.
Sinun koululaukku... on punainen, mutta minun koululaukku...
on musta. Teilla on paljon kirjoja. Kirja... ovat hyvassa
12

jarjestyksessa. Pekka toi takaisin minun oppikirja... . Han
loysi oman oppikirjan ... . Jukka ja Marja, nyt on teidan
vuoro... pesta pulpetit. Alkaa keskustelko tunnin aikana, teidan
keskustelu... hairitsee muita oppilaita.
4.	Samoin kuin edellinen.
Meidan aiti... on laakari. Heidan kukka... on kaunis. Hanen
pallo... on punainen. Minun vihkoon... tuli tahra. Sinun sa-
nelussa... ei ole virheita. Heidan asunto... ikkunat ovat pihalle
pain.
5.	Muuta lauseet mallin mukaan.
M a 1 1 i: Vihkot ovat poydalla.— Heidan vihkonsa ovat poy¬
dalla.
Ikkunalla kasvaa kauniita kukkia. Koulussa on hyva voimis-
telusali. Syksylla koulu vasta kaunis on! Vihkoissa on vii-
tosia ja nelosia. Pulpetit ovat ensimmaisessa rivissa.
Opettajan rinnassa on kunniamerkki.
6.	Lisaa lauseisiin sopiva omistusliite.
Pojalla on kyna. Hanen kyna... on punainen. Aiti lahjoitti mi-
nulle ja (minun) veljelle... kirjan. Meidan uusi kirja... on
hauska. Sinulla on uusi pallo. Sinun pallo... on iso. Minun
laukussa... ei ole tilaa. Meidan opettaja... on nuori.
7.	Sanastoa.
muuttaa (mihin?) — He asuivat ennen maalla. Nyt he asuvat
kaupungissa. He muuttivat kaupunkiin viime vuonna.
nayttaa — Missa taalla on kirjasto? — Tule, niin naytan sinul-
le, missa se on. Katso, tuolla on iso keltainen talo. Siina
on kirjasto.— Kiitos, etta naytit.
nelikerroksinen — Talossamme on nelja kerrosta. Se on neli-
kerroksinen.
kasityoluokka—Kasityoluokassa meilla on kasityon tunnit.
verstas — Tyotunneilla pojat tyoskentelevat verstaassa.
valitunti — Kello soi. Tunti on paattynyt ja alkaa valitunti.
kaytava — Kulkea kaytavaa. Opettajainhuone on kaytavan oi-
kealla puolella.
13

8.	Lue.
1
UUTEEN KOULUUN
Arin perhe muutti uuteen asuntoon Rovion kadulle. Heidan
talonsa lahella on kaunis nelikerroksinen rakennus. Se on koulu.
Siina koulussa opiskelee Arin uusi ystava Matti. Ker-
ran Matti kysyi Arilta:
—	Tahdotko tutustua kouluum-
me?
—	Kyi 1 a, tutustuisin mielellani,
vastasi Ari.— Mutta nythan on loma
emmeka paase sisalle.
—	Tanaan se on auki ja mina
naytan sinulle koulumme.
Pojat tulevat kouluun ja Matti kertoo:
—	Ensimmaisessa kerroksessa on kasityoluokka ja verstas.
Taalla on myos koulumme kirjasto. Se on oikein hyva.
Kirjastossamme on paljon mielenkiintoisia kirjoja. Sielta me
saamme myos kaikki oppikirjat. Kirjastoa vastapaata on ruo-
kala.
Pojat kulkevat toisen kerroksen kaytavaa.
—	Kaytavan vasemmalla puolella on opettajainhuone, oi-
kealla puolella ovat luokat.
—	Onko koulussanne voimistelusali? kysyy Ari.
—	Media on suuri voimistelusali neljannessa kerroksessa.
Koulumme oppilaat tekivat sen itse. Syksylla ja kevaalla me
voimistelemme urheilukentalla. Pidatko sina liikuntatunneista?
kysyy Matti.
—	Kylla, mina pidan niista. Ja koulunne miellyttaa minua,
vastaa Ari.
—	Nyt tama on myos sinun koulusi, olethan sinakin nyt
taman koulun oppilas, sanoo Matti.
9.	Vastaa kysymyksiin:
Miksi Matti naytti Arille koulua? Mita koulun ensimmaisessa
kerroksessa on? Millainen koulun kirjasto on? Missa opetta¬
jainhuone on? Missa luokat ovat? Onko koulussa voimistelusali?
Missa voimistelusali on? Missa koululaiset voimistelevat syk¬
sylla ja kevaalla? Miellyttiko koulu Aria?
14

10.	Vastaa kysymyksiin kielteisesti mallin mukaan.
M a 1 1 i: kaytava — Pekka, menetko sina luokkaan?
— En. Menen kaytavalle.
voimistelusali
piha
koulu
kirjasto
urheilukentta
ruokala
opettajainhuone
—	Jukka, menetko kaytavalle? •
—	Leena, meneeko Markku voimistelusaliin?
—	Paula, meneeko Jukka pihalle?
—	Jukka, meneeko opettaja kouluun?
—	Lapset, menetteko te kirjastoon?
—	Maija, menevatko oppilaat urheilukental-
le?
—	Pojat, meneeko opettaja verstaaseen?
11.
Наша школа большая. В нашей школе есть хорошая
библиотека, большой спортзал и много кабинетов. Учитель¬
ская находится на втором этаже. Нравится ли тебе наша
школа? Ваш спортзал маленький.
12. Tilannetehtava.
Luokallanne on uusi oppilas. Nayta hanelle koulua.
2.	tunti
1.	Opettele runo ulkoa.
KOULUA KAYMME
J. Rugojev
Koulua nyt kaikki kaymme,
sujuvasti luemme,
sadut, runot, kertomukset
kaikki teille kerromme. 22.	Lue lauseet. Kirjoita alleviivatut sanat vihkoosi seuraa-
vassa jarjestyksessa: ensin ne sanat, joissa on k, sitten ne
sanat, joissa on kk.
15

Luok-ka
on valoisa. Mina olen neljannen luo-kan
oppilas. Talla luo-kal-la	on 35 oppilasta. Meidan
luok-kam-ше on suuri. Luok-ka-ni on kaytavan vasemmalla
puolella. Onko teidan luok-kan-ne suuri? Heidan luok-kan-sa
on valoisa.
Muista!
Перед суффиксами -mme, -nne, -nsa всегда
сильная ступень! Например:
luokka:	luok-kam-me, luok-kan-ne, luok-
kan-sa
pulpetti: pul-pet-tim-me, pul-pet-tin-ne, pul-
pet-tin-sa
3.	Lue lauseet. Pane pisteiden paikalle
kk tai k Ikkunalla on ku...ia. Meidan ku...amme ovat
kauniita.
Lau...ut ovat pen...ilia. Me otimme lau...umme pen-
...ilta.
tt tai t Pulpe...it ovat kolmessa rivissa. Meidan pulpe...im-
me ovat vihreat. Koulumme pihassa on suuri ur-
heiluken...a. Onko teidan urheiluken...anne suuri?
pp tai p:	Pioneerihuoneessa on punainen li...u. Pekka kantoi
meidan li...uamme. Aiti osti uuden p6ytalam...un.
Uusi p6ytalam...umme on kaunis. Missa teidan
lam...unne on?
4.	Sanastoa.
pihalle pain — Luokan ikkunoista nakyy koulun piha. Luokan
ikkunat ovat pihalle pain.
teline— Seinalla on teline. Telineessa on luokan seinalehti.
tunnettu — Kuka tuossa kuvassa on? — Han on tunnettu kirjai-
lija. Kaikki tuntevat hanet, kuinka sina et tieda hanesta
mitaan? — Kyi 1 a mina tiedan, mutta en ole ennen nahnyt ha-
nen kuvaansa.
runoilija — Kirjoittaako han myos runoja? — Kylla, han on myos
runoilija. A. Puskin ja M. Lermontov ovat tunnettuja
venalaisia runoilijoita.
etuseina—Se seina, j о 11 a on taulu, on luokan etuseina.
16

(Tai: Seina, joka on luokan edessa, on etuseina.) Luokan
etuseinalla on taulu.
luokan (huoneen) peralla — luokan (huoneen) takaosassa. Luo¬
kan peralla on kirjakaappeja.
5.	Lue.
LUOKKAMME
Syyskuun ensimmaisena paivana Ari tuli koulusta kotiin ja
kertoi aidille:
— Luokkamme on iso, valoisa ja puhdas. Ikkunat ovat
oikealla seinalla pihalle pain. Luokan vasemmalla seinalla on
telineita. Niiden aineisto kertoo Lenin-paikoista Suomessa, Karja-
lan paakaupungista ja runoilijoista.
Etuseinalla on taulu ja luokkamme peralla on kirjakaap¬
peja. Kirjakaapeissa on oppikirjoja ja lastenkirjoja suomen
kielella.
Luokassamme on paljon kukkia. Jarjestajat pitavat niista
hyvaa huolta.
Aiti kysyi:
—	Missa sinun pulpettisi on?
—	Se on oikealla puolella ikkunan vieressa.
—	Istuuko Mattikin samassa pulpetissa?
—	Kylla, me istumme yhdessa.
—	Miellyttiko luokkanne sinua?
—	Miellytti, vastasi Ari.
6.	Vastaa kysymyksiin:
Millainen Arin ja Matin luokka on? Mihin pain luokan ikkunat
ovat? Mil 1 a seinalla telineet ovat? Mita aineistoa telineissa on?
Mita luokan peralla on? Missa oppikirjat ovat? Kuka pitaa
huolta luokan kukista? Missa Arin ja Matin pulpetti on? Miel¬
lyttiko luokka Aria?
7.	Vertaa Arin luokkaa omaan luokkaasi.
Arin luokka on iso, valoisa ja puhdas. Meidan luokkamme on... .
Arin luokan ikkunat ovat... . Meidan luokkamme ikkunat ovat... .
Arin luokassa telineet ovat... . Meidan luokassamme... . Arin
luokassa kaapit ovat... . Meidan luokassamme... . Arin luokassa
on paljon... . Meidan luokassamme... .
24335
17

8.
Мне нравится наш класс. Наш класс большой и светлый.
Наш класс чистый. На левой стене — стенды. На стенде мате¬
риалы о писателях и поэтах Карелии. В конце класса находятся
книжные шкафы. Окна класса обращены во двор. Моя парта
слева у двери.
9.	Kerro luokastanne.
3.	tunti
1.	Lue vuoropuhelu.
О p p e 11 a j a: Hyvaa huomenta, lapset. Kuka on jarjestajana
tanaan?
О p p i 1 a s: Mina olen jarjestajana tanaan.
Opettaja: Miksi 1 attia 11 a on roskia ja poyta on polyinen?
О p p i 1 a s: Mina siivoan seuraavalla valitunnilla.
Opettaja: Selva on. Istu.
2.	Lue. Opettele muodostamaan uusia sanoja.
Tyynen takki on likainen. Hylly on polyinen. Paiva on aurin-
koinen.
lika + inen = likainen
poly + inen = polyinen
aurinko + inen = aurinkoinen 3 43.	Lisaa sanoihin -inen. Kayta uusia sanoja lauseissa: ilo, roska,
kesa, puna.
4.	Jatka lauseita. Muodosta inen- loppuisia sanoja mallin mukaan.
M a 1 1 i: Koiralla on nalka.— Koira on nalkiiinen.
Tiella on polya. Tie on... . Lattialla on likaa. Lattia on... . Ran-
nalla on paljon hiekkaa. Ranta on... . Tana talvena on paljon
lunta (lumi). Tama talvi on... . Jarvessa on paljon kalaa. Tama
jarvi on... .
18

5.	Kirjoita lauseet vihkoosi. Muodosta sulkeissa olevista sanoista
inen-loppuisia.
M. alii: Tanaan on (aurinko) saa.— Tanaan on aurinkoinen saa.
Tana vuonna syyskuu oli (kesa). Kylan takana on (kala) jarvi.
Aitimme on (ilo) ihminen. Seutu, jolla on paljon metsaa, on
(metsa). (Syksy) paiva on kaunis.
6.	Muodosta seuraavista sanoista inen-loppuisia. Kayta uusia
sanoja lauseissa:
M a 1 1 i: tahti + nen — tahtinen; kala + inen — kalainen
kivi, Iasi, talvi, tuuli
7.	Sanastoa.
lukuvuosi — Lukuvuosi alkaa 1. syyskuuta (ensimmaisena paiva-
na syyskuuta).
luokanvalvoja—Neljannelta luokalta alkaen joka luokalla on
oma luokanvalvojansa.
tuuletusikkuna—Talvella ei saa avata ikkunaa. \vaa tuule-
tusikkuna ja tuuleta huone.
puhtaus — Paula pyyhkii polyt, pesee lattian. Paula pitaa huolen
puhtaudesta.
8.	Lue.
LUOKAN SIIVOAMINEN
Ari ja Matti ovat nyt neljannen luokan oppilaita. Neljannelta
luokalta alkaen koululaisilla on oma luokanvalvojansa.
Lukuvuoden ensimmaisena paivana Ari ja Matti tutustui-
vat luokanvalvojaansa. Hanen nimensa on Anna Ivanovna. Luo¬
kanvalvoja tuli luokkaan ja sanoi oppilaille, etta heidan pitaa
siivota luokka joka paiva.
— Luokka ei saa olla likainen eika polyinen. Jarjestajat
avaavat valitunnilla tuuletusikkunat ja tuulettavat luokan.
Silloin luokassa on aina puhdas ilma. Tuntien jalkeen jarjesta¬
jat pyyhkivat polyt ja pesevat lattian. Pitakaa huolta luokan
puhtaudesta! sanoi Anna Ivanovna. 99.	Kir j oita 5 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita kysymykset
19

1
seuraavasti: Minka... ? Mill a luokalla...? Kuka... ? Millainen... ?
Mita tekevat... ?
10.	Lue teksti ja vertaa sita kuvaan.
Neljannen luokan tytot pitivat aina hyvaa huolta luokan puh-
taudesta. He pyyhkivat polyt hyllyilta ja ikkunoilta. Joka paiva
he pesivat taulun puhtaaksi. Valitunneilla he nyppivat roskat
lattialta ja tuulettivat huoneen. Tuntien jalkeen tytot
pesivat lattian ja pyyhkivat pulpetit.
Pojat eivat auttaneet tyttoja. He aina vain leikkivat valitun¬
neilla. Joskus he heittivat roskia lattialle ja piirsivat tauluun
kuvia. Pojat sanoivat, etta luokan puhtaanapito on tyttojen asia.
11.	Lue vuoropuhelut. Kirjoita niista vihkoosi viimeiset kysy-
mykset ja vastaa niihin kirjallisesti.
—	Kuka on jarjestajana tanaan?
—	Mina.
—	Miksi taulu ei ole puhdas?
20

—	Luokassanne on aina puhdas ilma.
—	Niin, me avaamme aina tuuletusikkunat.
—	Milloin te avaatte tuuletusikkunat?
—	Luokkanne on aina siisti. Ovatko vain tytot jarjestajina?
—	Ei, meilla kaikki siivoavat luokkaa.
—	Mita pojat tekevat, kun he ovat jarjestajina?
Сегодня Ари и я дежурные. Мы чисто вытерли доску. Потом мы
собрали с пола мусор. На перемене мы открывали форточку
и проветривали класс. Наш класс светлый и чистый.
Muista! Muuttaa (johonkin), asunto, nayttaa, nelikerroksinen,
kasityoluokka, verstas, valitunti, teline, pihalle
pain, tunnettu, runoilija, etuseina, peralla, luku-
vuosi, luokanvalvoja, tuuletusikkuna, puhtaus.
21

II	jakso
KOTI. HUONEEN SIIVOAMINEN
-sti-johdokset. Yksivartaloisten verbien kielteinen
imperfekti yksikossa
1.	tunti
1.	Opettele muodostamaan uusia sanoja.
Juhani on ahkera. Juhani lukee ahkerasti.
ahkera + sti = ahkerasti
huono + sti = huonosti
siisti -|- sti = siististi
При помощи суффикса -sti образуются наречия образа дей¬
ствия. Такие наречия переводятся на русский язык наречиями
на -о (старательно, плохо).
2.	Muodosta itse sti-loppuisia sanoja. Kayta niita lauseissa:
ruma, kauhea, hauska, kiltti, makea, nopea.
3.	Muodosta lauseita.
Nopeasti, Pekka, kirjat, otti. Pdydassa, kauniisti, istu. Hauskasti,
pioneerileiri 11a, aika, meni. Nauroivat, iloisesti, lapset. 4 54.	Lausukaa yhdessa:
(m)	(m)	(m)
hampaat, taytan pian, pyyhin polyt, oikein puhtaaksi
5.	Sanastoa.
pesta astioita — Pesetko astioita? — En. Aiti pesee ja mina pyyhin
astiat.
aikaisemmin — Kysyin pikkuveljeltani:— Mina tulin kotiin viidel-
ta ja aiti tuli seitsemalta. Kuka tuli aikaisemmin? — Sina tulit
aikaisemmin, vastasi pikkuveljeni.
olla tyytyvainen — olla mielissaan, olla hyvalla mielin. Aiti on
tyytyvainen, kun mina saan hyvia arvosanoja.
22

puhdistaa matot—Vie matot ulos ja puhdista ne polysta ja
roskista.
levittaa matot — panna matot lattialle. Liisa pesee lattian ja
sitten levittaa matot puhtaalle lattialle.
huolellisesti — Liisa pyyhkii polyt, pesee ikkunalaudat ja lattian.
Liisa siivoaa oikein huolellisesti (hyvin).
Nimeni on Liisa. Taytan pian yksitoista vuotta. Mina autan
mielellani aitia. Aiti sanoo joskus tuttaville: Liisa on jo iso tytto,
han auttaa minua ahkerasti. Joka paiva mina pesen astiat, lakai-
sen lattian ja pyyhin polyt. Siivouspaivamme on perjantai. Mina
tulen koulusta aikaisemmin kuin aiti tyosta. Joskus teen perjan-
taina suursiivouksen1. Ensin vien matot ulos ja puhdistan ne oikein
huolellisesti. Sitten pyyhin polyt poydilta ja hyllyilta. Pesen ovet
ja ikkunalaudat. Viimeiseksi pesen lattian. Sitten levitan
puhtaat matot lattialle.
Aiti tulee illalla tyosta ja on tyytyvainen, kun kaikki on
kunnossa.
7.	Vastaa kysymyksiin.
Minka ikainen Liisa on? Mita aiti sanoo joskus tuttavilleen? Mita
Liisa tekee joskus perjantaina? Missa Liisa puhdistaa matot?
Mista han pyyhkii polyt? Mita Liisa pesee? Miksi aiti on tyy¬
tyvainen?
8.	Kerro, miten Liisa siivosi. Kayta kertomuksessasi seuraavia
sanoja:
pesi astioita, lakaisi, puhdisti matot, pyyhki polyt, pesi lattian,
levitti matot
В субботу мама и я делали уборку. Я вынес дорожки на улицу.
Мама вытерла пыль с полок и столов. Я вымыл подоконники.
Потом мы вымыли пол и расстелили дорожки.
1 suursiivous — генеральная уборка
6.	Lue.
HUONEEN SIIVOAMINEN
23

2. tunti
1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Mita sina sanoit?
En sanonutmitaan.
Mita han sanoi?
Han ei sanonut mitaan.
sanoin — en sanonut
sanoit — et sanonut
sanoi — ei sanonut
Отрицательная форма единственного числа простого про¬
шедшего времени (imperfekti) состоит из отрицательного
глагола en, et, ei и основного глагола с окончанием -nut
(-nyt).
sanonut
\
en
et ►
ei
syonyt
От основного глагола на -а(-а), -da(-da) форма единствен¬
ного числа образуется путем прибавления к основе глагола
-nut (-nyt). 2 3 4Например: kirjoittaa
kirjoitta + nut
laulaa
en
laula + nut
saada
et
saa + nut
tehda
ei
teh + nyt
2.	Muuta lauseet kielteisiksi mallin mukaan.
Mall i: Ari istutti kukkia.— Ari ei istuttanut kukkia.
Sina hoidat kukkia hyvin. Opettaja kirjoitti kotitehtavaa tauluun.
Mina luin kirjoja joka ilta. Aiti valmisti paival 1 ista. Sina keitit
puuroa.
3.	Keksi 6 lausetta. Kayta niissa sanoja:
mina en kiittanyt, mina en loytanyt
sina et syonyt, sina et huutanut
han ei nahnyt, han ei nayttanyt
4.	Lue vuoropuhelu.
P e k k a: Markku, tule ulos pallosille!
24

М а г к к u: En voi tulla, siivoan huonettani.
P e к к a: Etko voisi siivota illalla?
M a г к к u: Haluan siivota huoneeni ennen kuin aiti tulee tyosta.
Pidan puhtaudesta.
P e к к a: Pyh! En mina ainakaan siivoa huonettani. Mummo
siivoaa sen oikein hyvin. Menen pelaamaan palloa.
5.	Vastaa kysymyksiin.
Onko hapea, ios poika siivoaa huoneensa? Siivoatko sina kotona?
Minkalainen poika Pekka on?
6.	Lue runo.
HUOLELLINEN HEIKKI
Lapset, tama on aivan totta,
tata en kerro leikilla:
kaikki on aina paikoillansa
huolellisella Heikilla.
Heikki kun aamulla kouluun lahtee,
kyna ja kumi on tallella,
ei ole kiiretta, penkomista
niin kuin aina on Kallella.
Eipa han myoskaan lakkiansa
etsi pitkin nurkkia.
Eika tarvitse kaulaliinaa
kaappien alta kurkkia.
Jalkansa pyyhkii han huolel 1 isesti
aina sisalle tullessaan,
takkinsa panee vaatepuuhun
kengat ja kintaat kuivumaan.
Nenaliina on Heikilla aina,
sita han muistaa kayttaakin.
(Jussi ei muista monta kertaa.
Silta han sitten nayttaakin).

*
7.	Mita seuraavat sanat merkitsevat?
huolellinen — Huolellinen ihminen. Huolellinen oppilas. Maija
panee aina kirjat hyllylle. Maija on huolellinen tytto.
on totta — Onko totta, etta sina sait tanaan viitosen?
—	Ei ole totta. Sain tanaan kolmosen.
on paikoillaan — Ovatko kaikki lelusi paikoillaan?
—	Eivat ole.
—	Pane ne paikoilleen.
on tallella — Matilla on kaikki kirjat, vihkot ja kynat aina
tallella. Hanen ei tarvitse etsia niita milloinkaan.
—	Onko sinulla se kaunis kirja viela tallella?
—	Ei ole. Annoin sen Liisalle.
8.	Pane lauseisiin sopivat sanat viivan alta:
Poika, joka ei pida vihkojansa ja kirjojansa tallella, ei ole... .
Poika, jolla kaikki on aina paikoillaan, on... . Tytto, joka auttaa
mielellaan vanhempiaan, on	lapset kayttavat aina nena-
liinaa. ...lapset panevat aina takkinsa vaatepuuhun ja kenkansa
ja kintaansa kuivumaan. * Ihuolellinen, ahkera, siisti
9.	Lue runosta Huolellinen Heikki lauseet, jotka todistavat, etta
Heikki on huolellinen. Ketka eivat ole huolellisia? Mista huomasit,
etta he eivat ole huolellisia?
10.	Lue kertomukset ja sano, kuka on huolellinen.
KAKSI TYTTOA
I
— Leena, on aika nousta, sanoi aiti.
Leena nousi heti. Avasi tuuletusikkunan ja voimisteli sen
edessa. Sitten Leena pesi hampaansa ja kasvonsa huolel 1 isesti.
Han muisti pesta korvansa ja kaulansakin. Sitten han kampasi
tukkansa.
26

Leena soi aamiaisen ja pesi astiat. Oli jo aika lahtea kouluun.
Leena puki koulupuvun, otti laukkunsa ja lahti.
Leena on aina huolellinen ja tekee kaiken nopeasti ja hyvin.
2
— Nouse jo, Katri! sanoi aiti kolmannen kerran.— Myohastyt
koulusta.
—	Anna minun nukkua viela vahan, pyysi Katri.
—	Nouse, nouse jo!
Nyt Katrilla oli kova kiire. Han veti nopeasti vaatteet paalle.
—	Katri, sanoi aiti,— pese hampaat ja kasvot.
Katri pesi kiireesti kasvonsa, mutta vain nenan ymparilta.
Hanella ei ollut aikaa kammata tukkaakaan.
Sitten Katri soi yhta kiireesti ja juoksi kouluun. Mutta
han myohastyi kuitenkin.
Katrilla on aina kiire. Han tekee kaiken huolimattomasti.
11.	Keksi kummallekin kertomukselle otsikko.
12.	Katso kuvia. Kirjoita jokaisesta kuvasta lause mallin mukaan.
M a 1 1 i: Anna kirja tanne!
27

1
Muista! Pesta astiat, aikaisemmin, olla tyytyvainen, puh-
distaa matot, levittaa matot, huolellinen, huolel-
lisesti, on paikoillaan, on totta, on tallella.
28

Ill	jakso
SYKSY. KOULUN KASVITARHA
Astevaihtelu lt:ll
/. tunti
1.	Sano, mika vuodenaika nyt on? Mika kuukausi nyt on? Onko
ulkona lamminta? Sataako usein? Tuleeko illalla aikaisin pimea?
Minka varisia ovat puut? Mita puita tunnet?
2.	Piirra palloja. Maalaa ne punaisiksi, vihreiksi, keltaisiksi,
sinisiksi. Sano, kuinka monta palloa maalasit punaiseksi, vih-
reaksi, keltaiseksi, siniseksi. Mita muita vareja tunnet?
3.	Sanastoa.
viilea — Onko ilma kylma? — Ei ole kylma eika lammin. lima on
viilea. On viileaa — Ulkona on tanaan viileaa.
muuttua — Kesalla koivu oli vihrea. Syksylla se muuttui keltai¬
seksi.
kirjava—Syksylla metsa on monivarinen, kirjava. Siina on
vihreaa, keltaista, punaista ja ruskeaa varia.
taivas on pilvessa — Aurinko ei paista. Taivas on harmaa.
Taivaalla on harmaita pilvia. Taivas on pilvessa.
4.	Lue.
SYKSY
On syyskuu. Paivalla ilma on viela yhta lammin kuin kesalla.
Mutta illalla on jo viileaa. Illalla tulee aikaisin pimea. Joskus
aurinko paistaa koko paivan, mutta usein taivas on pilvessa
ja sataa monta paivaa.
Syyskuussa puut alkavat muuttua kirjaviksi. Syksy maa¬
laa lehdet keltaisiksi ja punaisiksi. Vain kuusi on yhta vihrea
kuin kesalla.
Paaskyset lentavat lampimille maille. Pian toisetkin muut-
tolinnut lahtevat pitkalle matkalle.
Oravat keraavat talveksi marjoja ja sienia.
Syksy tulee.
29

5.	Lue tekstista sanat, jotka kuvaavat syksya.
6.	Kerro, mita syksyn merkkeja huomaat ymparillasi.
H
7.	Etsi lauseilie sopiva loppu viivan takaa. Kirjoita vihkoosi.
Usein on viela yhta lamminta...
Syyskuussa lehdet puissa muuttuvat...
Kuusi on...
Usein taivas...
Paivalla on lamminta, mutta illalla...
monivarisiksi, kirjaviksi.
kuin kesalla.
vihrea kuin kesalla.
on viileaa.
on pilvessa.
8.	Mitka seuraavista sanoista kuvaavat syksya?
aurinkoinen, tuulinen, pilvinen, luminen, sateinen, monivarinen,
kesainen, tahtinen, jainen
9.	Kerro alkusyksysta. Kayta kertomuksessasi seuraavia sanoja:
syksy saapuu, lammin saa, aurinko lammittaa, sataa, tulee
pimea, puut, maalata lehdet punaisiksi ja keltaisiksi, kuusi
/. ja 2. tunti
1.	Mita vihanneksia sina naet kuvassa? Minka varisia ne ovat?
30

2.	Lue. Sano, mita satua runo muistuttaa. Kasvattiko vaari
sadussakin punajuuren?
Tana vuonna meilla
vaarin kasvimaalla
kasvoi vallan suuri
jattipunajuuri.
Vaari sita kiskomaan,
ylos ei saa nousemaan.
Tulkoon joku kasvimaalle
hanta auttamaan.
Hiiri veti kissaa.
Kissa veti koiraa.
Koira veti Maijaa.
Maija veti muoria.
Muori veti vaaria.
11 о oli suuri,
kun irtos punajuuri.
3.	Katso kuvia ja lue kirjoitukset kuvien alta:
kaunis sil-ta
Sil-lan korvassa	Sil-lal-la	seisoo
kasvaa pensas.	poika.
It: 11
в открытом слоге — It
в закрытом слоге — 11
31

4.	Lue lauseet. Pane pisteiden paikalle It tai II.
Pioneerit kantavat mu...aa koulun kasvitarhaan. I...alia mina
kuuntelen radiota. Tytot tekivat seinalehtea kaksi i...aa. Pe...o
on suuri. Aja hevoset pois pe...osta.
5.	Lisaa sanoihin sopiva omistusliite. Jaa sanat tavuihin. Selita,
miksi umpitavuSsa on vahva aste.
(meidan) pelto..., (teidan) silta..., (heidan) multa..., (meidan)
ilta...
6.	Kirjoita lauseet vihkoosi. Pane sulkeissa olevat sanat tarvit-
tavaan muotoon.
Mummo kertoo satuja aina (milloin? ilta). Vanhasta (mista?
silta) ei jaanyt jalkeakaan. Uudesta (mista? silta) tulee kaunis.
(Mika? aalto) keinutti venetta. (Milla? aalto) on vaahtoa.
(Mitka? aalto) lyovat rantaan.
7.	Samoin kuin edellinen.
Luin kirjan (missa ajassa? ilta). Pioneerit kantoivat (mita?
multa) kasoista. He panivat (minka? multa) kasvipenkkeihin.
(Milloin? ilta) pimeni. Aamu on (mita? ilta) viisaampi.
8.	Kirjoita. Pane pisteiden paikalle It tai II.
Ihmiset tekivat tyota pe...olla. Pe...ojen takana kasvoi metsaa.
Maija toi pe...olta kukkia. Neuvostova...a on paras va...a. Mina
vihe...an usein. Aiti sanoo, etta kotona ei saa vihe...aa.
9.	Sanastoa.
kasvitarha = kasvimaa — Mummollani on pieni kasvitarha.
Siella kasvaa vihanneksia ja kukkia. Koulun kasvitarha on
suuri.
kaantaa maata — Kevaalla vaari kaantaa maan ja istuttaa peru-
noita.
kasvipenkki — Mekin kaannamme maan ja teemme kasvipenk-
keja.
istuttaa—Kasvipenkkeihin istutamme perunaa, punajuurta,
herneita ja muita vihanneksia.
multa — Isa toi kuorma-autolla multaa kasvitarhaamme.
32

— Mita me sill a mullalla teemme? kysyivat lapset.— Me teem-
me uusia kasvipenkkeja, vastasi isa.
siemen — Syksylla me keraamme kukista ja kasveista siemenia.
Kevaalla kasvatamme siemenista taimia.
taimi — Taimet istutamme kasvipenkkeihin.
kitkea rikkaruohot—Kesalla kasvipenkkeihin tulee paljon rik-
karuohoja. Rikkaruohot taytyy kitkea kasvipenkeista. Silloin
vihannekset kasvavat hyvin.
korjata sato — Syksylla ihmiset korjaavat sadon kasvitarhois-
taan.
mista?
kevaasta syksyyn
aamusta iltaan
paivasta paivaan
mihin?
luokasta luokkaan
koulusta kotiin
paikasta paikkaan
10.	Kirjoita. Pane pisteiden paikalle kk tai k.
Kasvitarhassa on monta kasvipen...ia. Lapset istuttavat taimia
kasvipen...eihin. Poika kasteli kasvipen.Jnsa. Han kaansi kas-
vipen.Jn maan. Koulun ymparilla kasvoi kauniita ku..ia. Tytto
istutti ku...at kahteen riviin. Hanen ku..ansa kukkivat hyvin
kauniisti.
11.	Lue.
KOULUN KASVITARHASSA
Kaupungissa ja maalla joka koulun pihassa on kasvitarha.
Kevaasta syksyyn kaikki oppilaat tekevat tyota kasvitarhassa.
Kevaalla koululaiset kaantavat maan, tuovat multaa ja tekevat
kasvipenkkeja. Toukokuussa he istuttavat kasvien ja kukkien
taimia ja siemenia.
Kesalla lapset ovat lomalla. Mutta he tulevat vuorollaan1
koulun kasvitarhaan. Siella on paljon tyota. Pitaa kitkea rik¬
karuohot kasvipenkeista, kastella kasvit ja kukat.
Kesalla koulun kasvitarha onkin oikein kaunis!
Syys- ja lokakuussa koululaiset korjaavat sadon ja silloin
heilla on hauska juhla.
vuorollaan — по очереди, в свою очередь
З<335
33

12.	Katso kuvia. Vertaa niita edelliseen tekstiin. Ovatko ne
oikeassa jarjestyksessa?
13.	Kerro, mita lapset tekevat koulun kasvitarhassa. Kavta kuvia
jasennyksena.
14.	Kerro, mita kasvaa koulunne kasvitarhassa.
15.	Esittakaa vuoropuheluja mallin mukaan:
—	Mita te istutitte koulunne kasvitarhaan tana vuonna?
—	Me istutimme tulppaaneja, narsisseja ja paljon muita kuk-
kia.
—	Istutitteko mvos vihanneksia^
34

—	Kylla, istutimme kurkkuja, tomaatteja, porkkanaa ja muita
vihanneksia.
—	Kasvatitteko koulun kasvitarhassa paljon kukHa ja vihan¬
neksia?
—	Kylla, kasvatimme paljon kukkia ja saimme hyvan vihannes-
sadon.
—	Milloin korjasitte sadon?
—	Syyskuussa.
Muista! On viileaa, muuttua (millaiseksi?), kirjava, kas-
vitarha, kaantaa maata, kasvipenkki, istuttaa, mui¬
ta, siemen, taimi, kitkea rikkaruohot, korjata sato.
35

IV	jakso
KAUPPA. OSTOKSET
Yksivartaloisten verbien kielteinen imperfekti monikossa
/. tunti
1.	Lue ja sano, millaisia kauppoja kaupungissa on.
Kaupungissa on paljon kauppoja. Kauppoja on joka kadulla.
Elintarvikekaupoista me ostamme elintarvikkeita. Leipakau-
pasta ostamme leipaa ja pullaa. Lihakaupasta ostamme lihaa.
Maitokaupasta ostamme maitoa, voita ja juustoa. Vihanneksia
voi ostaa vihanneskaupasta ja hedelmia hedelmakaupasta.
2.	Sano, mista kaupoista ostat seuraavat elintarvikkeet: 3 43.	Laske yhdesta sataan.
4.	Lue aaneen:
5 ruplaa (rpl) 20 kopeekkaa (kop), 4 rpl 88 kop, 95 kop,
32 rpl 17 kop, 41 rpl 50 kop, 100 rpl 77 kop, 15 rpl 15 kop,
2 rpl 18 kop.
36

5.	Lue ja venajanna.
Kilo sokeria maksaa 96 kop, kilo lihaa maksaa 2 rpl 10 kop,
voita 3 rpl 60 kop, leipaa 20 kop, juustoa 3 rpl 10 kop.
6.	Laske ja sano, paljonko maksaa 100 grammaa (g) sokeria,
voita, juustoa, lihaa, leipaa. Paljonko maksaa puoli kiloa
('/2 kg) sokeria, voita, juustoa, lihaa, leipaa?
Litra maitoa maksaa 28 kopeekkaa. Paljonko maksaa puo¬
li litraa (‘/2 1) maitoa?
7.	Lasi omenamehua maksaa 14 kop. Lasissa on 200 g mehua.
Montako lasillista mehua on litrassa?
Ostin kaksi litraa tuoremehua. Jokainen meista sai yhden
lasillisen. Montako meita oli?
8.	100 g jaateloa maksaa 20 kop. Paljonko maksaa kilo jaa-
teloa?
9.	Sanastoa.
valintamyymala — Valintamyymalassa ei ole myyjia.
ostos (ostokset) — Ostokset ovat kassissa.
kassanhoitaja — Valintamyymalassa ostaja panee ostoksensa
koriin ja maksaa niista kassanhoitajalle.
punnita (punnitse, punnitkaa, punnitsi) — Punnitkaa, olkaa
hyva, kilo voita.
10.	Lue.
LIISA TEKEE OSTOKSIA
Liisan aiti on tyossa sai-
raalassa. Joskus han lah-
tee tyohon aikaisin aamul-
la ja tulee kotiin neljal-
ta. Joskus taas han menee
tyohort paivalla ja tulee
tyosta myohaan illalla. Aiti
pyytaa usein Liisaa kay-
maan kaupassa.
37

Eraana aamuna taas Liisa loytaa poydalta paperilapun
aidilta. Han lukee lapusta:
Liisa kiltti!
Osta kilo sokeria, 100 g kahvia, ‘/2 kg voita, litra maitoa
ja kilo lihaa.
Koulun jalkeen Liisa kay kotona, lammittaa ja syo paivalli-
sen. Sitten han lahtee kauppoihin. Ensin Liisa menee liha-
kauppaan.
Liisa: Olkaa hyva, punnitkaa minulle kilo lihaa.
M у у j a: Tama on oikein hyva pala. Se maksaa 2 rpl 14 kop.
Liisa: Tassa on tasan 2 rpl 14 kop. Kiitos.
M у у j a: Ole hyva.
Sitten Liisa menee elintarvikekauppaan. Se on valintamyy-
mala. Liisa ottaa hyllylta sokeripaketin ja kahvipussin. Kas-
sanhoitaja sanoo, etta ne maksavat 2 rpl 96 kop.
Liisa kay viela maitokaupassa ja ostaa sielta litran maitoa
ja puoli kiloa voita.
11.	Korjaa virheelliset ajatukset mallin mukaan.
M a 1 1 i: Liisa osti lihaa leipakaupasta.— Ei. Liisa ei ostanut
lihaa leipakaupasta. Han osti lihaa lihakaupasta.
Liisa kavi kaupoissa ennen koulua. Aiti kaski hanen ostaa
vihanneksia. Myyja antoi Liisalle sokeripaketin ja kahvipussin.
Valintamyymalassa Liisa maksoi rahan myyjalle. Liisan aiti
lahti tyohon myohaan illalla.
12.	Esittakaa Liisan ja myyjan keskustelu.
13.	Muuttakaa tilannetta. Keskustelkaa maitokaupassa, leipa-
kaupassa, vihanneskaupassa. 22.	tunti
I.	— Tytot, ostitteko te maitoa? — Emme ostaneet.
—	Aiti, teimmeko me vaarin? — Ette tehneet. Teitte oikein.
—	Joko he maksoivat sokerista? — Eivat maksaneet viela.

Отрицательная форма множественного числа простого про¬
шедшего времени (imperfekti) состоит из отрицательного
глагола emme, ette, eivat и основного глагола с окон¬
чанием -neet. От основного глагола на -a (-a), -da (-da)
форма множественного числа образуется путем прибавле¬
ния -neet к основе глагола.
kirjoittaa	me emme kirjoittaneet
laulaa	te ette laulaneet
saada	he eivat saaneet
2.	Lue. Etsi tekstista kieltomuodot.
LAISKURIT
Siina perheessa iapset olivat oikein laiskoja. He eivat
auttaneet vanhempiaan. He eivat kayneet kaupassa, eivat pyyh-
kineet polyja eivatka leikkineet ulkona. Kerran kun isa j a aiti
tulivat tyosta kotiin, Iapset olivat vuoteissa. Ruoka oli poy-
dalla. Lapset eivat olleet syoneet mitaan. Aiti ihmetteli:
—	Oletteko sairastuneet, kun ette ole syoneet ruokaakaan?
—	Emme ole sairaita. Emme viitsineet1 syoda, lapset sa-
noivat.
3.	Mista huomasitte, etta lapset olivat laiskoja?
4.	Taivuta sanoja. Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
Mita teimme? Neuvoimme, ostimme, kirjoitimme, kaskimme.
Mita teitte?
Mita he tekivat?
Mita emme tehneet?
Mita ette tehneet?
Mita he eivat tehneet?
5.	Vastaa kieltavasti.
Kaviko Pekka kaupassa? Ostiko Liisa makeisia? Maksoimmeko
me vaarin? Saivatko he luvan lahtea? Maksoiko viivoitin pal -
1 emme viitsineet — нам было лень
39

jon? Kysyitteko hanen nimeaan? Saitteko tanaan arvosanoja?
Tuulettivatko he luokan?
6.	Lue. Pane pisteiden paikalle mina, sina, han, me, te, he.
... ei kirjoittanut sanelua. ... ette laulaneet. ... en syonyt
aamiaista. ... emme keittaneet puuroa. ... ei sanonut meille
nimeaan. ... eivat muistaneet hanen osoitettaan.
7.	Lue.
Lapset olivat yksin kotona. He paattivat leikkia kauppaa.
Ensin Maija oli myyjana ja Pekka ja Liisa esittivat ostajia.
Maija seisoi tiskin1 takana. Pekka ja Liisa tulivat kaup-
paan.
Pekka ja Liisa: Paivaa!
Maija: Paivaa, paivaa!
Pekka: Saisinko kilon omenoita?
Maija: Olkaa hyva.
Liisa: Onko teilla punaisia omenoita?
Maija: On.
Liisa: Paljonko ne maksavat?
Maija: Kilo maksaa 1 rpl 30 kop.
Liisa: Saisinko kaksi kiloa?
Pekka ja Liisa saivat ostoksensa. He maksoivat niista ja
sanoivat kohteliaasti: Kiitos. Nakemiin.
Sen jalkeen Pekka oli myyjana, Liisa kassanhoitajana ja
Maija ostajana.
8.	Leikkikaa tunnilla kauppaa.
9.	Lukekaa ja leikkikaa.
H i 1 j a: Ulkona sataa. Me emme voi menna ulos. Mutta me
voimme leikkia.
L i 1 i: Mita me leikimme?
Pekka: Muistatteko leikin Aiti meni kauppaan? Mehan lei¬
kimme sita koulussa.
H i 1 j a j a L i 1 i: Muistamme kylla. Siina taytyy sanoa kaik-
ki, mita edellinen leikkitoveri on sanonut ja lisata yksi sana.
1 tiski — прилавок
40

Ei saa unohtaa sanoja eika esittaa uutena sita, minka joku
on jo sanonut. Aloita sina, Pekka.
Pekka: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa.
H i 1 j a: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa seka juustoa.
L i 1 i: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa, juustoa ja leipaa.
pekka: Aiti meni kauppaan. Han osti maitoa, juustoa, leipaa
ja voita.
H i 1 j a: Aiti meni kauppaan. Han osti maitoa, leipaa, voita
ja sokeria.
L i 1 i j a Pekka: Sina unohdit juuston. Jaat pois leikista!
Lili ja Pekka leikkivat viela kauan. Lopulta Lili voitti.
—	Дайте мне, пожалуйста, литр молока, полкило масла и
300 граммов сыра.
—	Сколько стоит килограмм огурцов?
—	Килограмм огурцов стоит 80 копеек.
—	Мы не спросили, сколько стоят яблоки.
41

V	jakso
MYOHXISSYKSY
nen-johdosten taivutus
/. tunti
1.	Muuta lauseet kielteisiksi.
M a 1 1 i: Jokivesi oli kylmaa.— Jokivesi ei ollut kylmaa.
Paaskyset lensivat pois. Aurinko paistoi lampimasti. Lapset
leikkivat koulun pihalla. Pellolle ajoi traktori. Auto vei
perunoita kaupunkiin.
2.	Samoin kuin edellinen.
Aamulla satoi lunta. Linnut istuivat puussa. Tuuli repi lehtia
puusta. Sina kirjoitit hyvia lauseita. Те ostitte uusia kirjoja.
Me soimme omenoita.
3.	Sanastoa.
kirkas — Vesi on kirkasta. Kirkas aurinko. Taivaalla ei ole
pilvia, taivas on kirkas.
muutama — pari, kolme. Muutamana kesana kavin pioneerileiril-
la. Taytyy odottaa muutama paiva.
perunannosto— Kolhoosilaiset nostavat perunaa. Kolhoosin pel-
loilla alkoi perunannosto.
kuljettaa — Vieda autolla, hevosella. Johdinauto kuljettaa ih-
misia.
kuorma-auto — Kuorma-autossa ei saa kuljettaa ihmisia. Kol¬
hoosilaiset kuljettivat perunat pellolta kuorma-autoilla.
4.	Muodosta yhdyssanoja:
42
peruna
porkkana + pelto
kaali

5.	Lue.
KOLHOOSIN PELLOLLA
On syksy. Muutamana paivana satoi vetta eivatka kolhoosilai-
set voineet nostaa perunaa. Mutta lopulta tuli aurinkoinen saa.
Kolhoosilaiset aloittivat perunannoston. Perunannostokoneet
surisivat pellolla aamusta iltaan.
Koululaiset auttoivat kolhoosilaisia. Koulun jalkeen he me-
nivat perunapellolle. He kerasivat perunoita eivatka jattaneet
maahan yhtaan perunaa.
Kolhoosilaiset nostivat perunat kuorma-autoihin ja autot
kuljettivat ne kaupunkiin.
Kun autot olivat lahteneet pellolta, lapset juoksivat kotiin
lukemaan laksyjaan.
Myohemmin kolhoosilaiset korjasivat kaalin kaalipelloilta ja
porkkanat porkkanapelloilta. Lapset auttoivat heita kaikissa
toissa.
6.	Vastaa kysymyksiin.
Millaisina paivina kolhoosilaiset eivat voineet nostaa perunaa?
Miten koululaiset auttoivat kolhoosilaisia? Mi 11 a kolhoosilaiset
kuljettivat perunat kaupunkiin? Mitka vihannekset kolhoosilai¬
set korjasivat viimeiseksi?
7.	Keksi 4 lausetta, joissa kaytat sanoja:	talosta taloon,
metsasta kotiin, tyosta kotiin, aamusta iltaan. 22.	ja 3. tunti
1. Lue. Kiinnita huomiota alleviivattujen sanojen taivutukseen.
Tytto puki punaisen myssyn. Keltaisessa 'pallossa on janiksen
kuva. Tuulisena paivana lehdet lentavat puista. Viime kesana
oli paljon aurinkoisia paivia. Kesakuussa koululaisilla alkaa
kesaloma.
Основа существительных и прилагательных на -nen окан¬
чивается на -se-: punainen — punaise-lla, koululainen —
koululaise-n.
43

Но обрати внимание на основу этих слов в следующих
формах:
mil 1 aista? punais-ta, tuulis-ta
mita? keta? hevos-ta, koululais-ta
Во множественном числе основа этих слов оканчивается
на -si-. Например: punaisi-lla, koululaisi-ksi.
2.	Pane sulkeissa olevat sanat tarvittavaan muotoon.
Lumi putoili Tertun (millaiselle? punainen) myssylle. Matti
otti kynan (millaisesta? keltainen) kynakotelosta. Leija lentaa
hyvin (millaisena? tuulinen) paivana. (Millaisen? sateinen) pai-
van jalkeen tuli aurinkoinen paiva. Aiti kutsui meidat (mille?
aamiainen). Poika auttoi vanhaa (keta? nainen).
3.	Samoin kuin edellinen.
Lapsilla on (millaisia? punainen, sininen ja keltainen) ilmapal-
loja. Punaisella toril 1 a on paljon (keita? ihminen). Ihmisilla
on (millaisia? monivarinen) ilmapalloja kadessa. Matti ruok-
kii aina (mita? tiainen) talvella. Taalla on vain ruskeita (mita?
hevonen).
4.	Leikkikaa hauskaa varileikkia.
Olipa kerran pikkuinen tytto.
Pienella tytolla PUNAINEN pallo.
Pallossa VALKOISEN kaniinin kuva,
ja kanilla VIHREA silma.
Olipa kerran pikkuinen poika.
Pienella pojalla SININEN pallo.
Pallossa KELTAISEN kaniinin kuva,
ja kanilla MUSTA silma.
Poika: Heitanpa pallon sinulle!
Tytto: Minakin heitan sinulle!
Poika: Nyt minulla ei ole SINISTA palloa.
Nyt minulla on PUNAINEN pallo.
Pallossa VALKOISEN kaniinin kuva,
ja kanilla VIHREA silma.
44

Tytto: Nyt minulla ei ole PUNAISTA palloa.
Nyt minulla on SININEN pallo.
Pallossa KELTAISEN kaniinin kuva,
ja kanilla MUSTA silma.
5.	Sano, mita vareja tunnet. Kirjoita varien nimet vihkoosi.
Книга в красном портфеле. Желтый лист на пыльной дороге.
В солнечный день тепло. Повесим картину на белую стену.
Листья падают в ветреную погоду. На столе синий цветок.
В прошлом году была снежная зима. Я не взял мяча с
грязной скамейки.
7. Sanastoa.
saapua = tulla — Ilta saapuu. Juna saapuu asemalle. Mina
saavun aamujunalla.
lyhenee = tulee yha lyhyemmaksi. Syksylla paiva lyhenee no-
peasti.
pitenee = tulee pitemmaksi — Kevaalla paiva pitenee ja yo
lyhenee.
tavallisesti = aina — Koulu alkaa taval 1 isesti 1. syyskuuta. Aiti
tulee tavallisesti tyosta seitsemalta.
tiainen — Tiaisen voi nahda metsassa seka kylassa, jopa kau-
pungissakin. Talvella tiainen tulee aina ihmisten luo ja sille
pitaa antaa ruokaa.
huomata—Kuulin linnun laulua. Mutta missa se lauloi? Sit-
ten huomasin, etta lintu istui puussa. Oletko huomannut, etta
tiainen tulee jo lahelle ihmisten asuntoja?
On myohainen syksy. Peltotyot ovat paattyneet. Pel lot seisovat
mustina. Metsa ei ole enaa monivarinen eika kaunis. Kova
tuuli vie viimeiset lehdet puista ja pensaista. Maassakaan ei
ole enaa kirjavia lehtia. Ruoho ja lehdet ovat nyt ruskeita.
Syksyinen paiva lyhenee nopeasti. Aurinkoisia paivia on
vahan. Sateisia paivia on paljon. Joskus sataa lunta. Harmaat
pilvet peittavat taivaan. Vain harvoin kuulee linnun aanen met-
8.	Lue.
MYOHAISSYKSY
45

sassa. Linnut ovat jo muuttaneet etelaan. Joskus nakee tiaisen.
Silloin muistaa, etta pian saapuu talvi.
9.	Etsi edellisesta tekstista lauseet, joissa kerrotaan: pel 1 oista,
metsasta, tuulesta, taivaasta, paivista, linnuista.
10.	Kerro kuvasta.
11.	Vertaa tekstia ja kuvaa. Onko kuvassa kaikki aivan sa-
moin kuin tekstissa? Mita lauseita voit kayttaa Myohais-
syksy-tekstista, kun kerrot kuvan mukaan? Mita lauseita et
voi kayttaa? Miksi?
12.	Kirjoita tekstista kaikki lauseet, joissa on nen-lop-
puisia sanoja. Alleviivaa naiden sanojen vartalo.
13.	Lue vuoropuhelu. Sano, tunteeko sisar myohaissyksyn merkit.
V	e 1 i: Mika vuodenaika nyt on?
Sisar: Nyt on syksy.
V	e 1 i: Onko nyt syksyn alku?
Sisar: Ei ole. Nyt on myohainen syksy.
V	e 1 i: Mista huomaat, etta on myohaissyksy?
Sisar: Myohaissyksylla on omat merkkinsa.
V	e 1 i: Millaisia merkkeja sina tied at?
46

Sisar: Myohaissyksylla sataa usein. Aurinko ei paista lam-
pimasti. Puissa ei ole lehtia. Maassa on punaisia ja keltai-
sia lehtia. Taivas on pilvessa. Puiden oksilla on paljon lunta.
Linnut laulavat metsassa. Tuuli on kylma.
14.	Lue sisaren vastauksista myohaissyksyn merkit.
15.	Vastaa kysymyksiin.
Mika vuodenaika nyt on? Mika kuukausi nyt on? Onko ulkona
lamminta? Paistaako aurinko usein? Sataako usein? Mita ul¬
kona sataa? Onko puissa lehtia? Millainen metsa on? Laula-
vatko linnut?
16.	Lue vuoropuhelut.
M a 11 i: Aiti, sunnuntaina me menemme retkelle metsaan.
A i t i: Sepa mukavaa. Kenen kanssa te menette?
M a t t i: Luokanvalvojan ja Arin isan kanssa.
SUNNUNTAI-ILTANA
Aiti: Kyllapa te olitte kauan retkella. Oletko vasynyt?
M a 11 i: Olen vahan.
Aiti: Mita sina siella nait? Oliko metsassa kaunista?
M a 11 i: Ei siella ollut niin kaunista kuin syyskuussa. Puis¬
sa ei ollut enaa lehtia.
Aiti: Naitko yhtaan lintua?
M a 11 i: Nain tiaisen. Se on kaunis lintu. Paluumatkalla me
naimme janiksen.
Aiti: Ala! Vai naitte ihan elavan janiksen!
M a 11 i: Se istui tien reunassa ja loikki sitten metsaan.
Aiti: Minka varinen se oli?
M a 11 i: Se oli ruskea. Mutta pian se vaihtaa variaan ja
muuttuu valkoiseksi.
Aiti: Niin, kohta alkaa talvi. Ja talvella ne ovat valkoisia.
17.	Tilannetehtava. Sina ja luokkatoverisi kavitte syksyisessa
metsassa. Kerro tasta retkesta.
Muista! Kirkas, muutama, kolhoosilainen, perunannosto, kuljet-
taa, kuorma-auto, perunapelto, saapua, lyhenee, pi-
tenee, tavallisesti, tiainen, huomata.
47

1
VI	jakso
LOKAKUUNJUHLA
Essiivi ajan merkityksessa
1.	tunti
1.	Sanastoa.
tunnus — Perustuslain paivana panimme seinaan tunnuksen:
Kunnia tyolle!
К U N KJ I A T YO'LLE
Tama on tunnus.
Tytto ripustaa tunnusta seinalle.
koristaa (jollakin) — Koristimme juhlasalin lipuilla.
viela — Oletko jo tehnyt laksysi? — En viela.
- Menetko huomenna kilpailuihin? — En tieda viela.
2.	Lue vuoropuhelu.
—	Mista te tulette?
—	Koulusta.
48

—	Mita te teitte siella nain myohaan1?
—	Koristimme. juhlasalia.
—	Miksi ette sanoneet minulle? Minakin haluan koristaa juh¬
lasalia.
—	Tule huomenna. Me emme ehtineet koristaa salia loppuun.
—	Mita te teitte tanaan?
—	Ripustimme tunnukset. Huomenna koristamme salin moni-
varisilla lipuilla ja ilmapalloilla.
3.	Lue ja venajanna.
Koululla oli lauantaina juhla. Sunnuntaina menemme hiihta-
maan. Mika viikonpaiva huomenna on? Montako tuntia meilla
torstaina on?
Milloin? — Sunnuntaina, maanantaina, tiistaina, torstaina, keski-
viikkona, perjantaina, lauantaina.
Viime (ensi) talvena, kevaana, kesana, syksyna,
vuonna. Huomenna, ylihuomenna.
4.	Vastaa kysymyksiin. Kayta vastauksissa sulkeissa olevia sa-
noja essiivissa (-na (-na) -paatteisina).
Milloin menet kirjastoon? (lauantai) — Milloin koko perheen-
ne on kotona? (sunnuntai ja juhla) — Mina viikonpaivina teil-
la on viisi tuntia? (maanantai ja keskiviikko) — Milloin teista
tulee viidesluokkalaisia? (ensi vuosi)
5.	Sano, montako tuntia teilla on maanantaina, tiistaina ja
muina viikonpaivina? Mita sina teet lauantaina tuntien jalkeen?
Mita sina teet sunnuntaina?
6.	Lue.
LOKAKUUN JUHLA KOULUSSA
Kolmantena marraskuuta lapset viettivat koulussa juhlaa.
Viidesluokkalaiset olivat koristaneet juhlasalin. Seinilla oli kuvia
ja tunnuksia. Peraseinalla riippuivat koulun parhaat seinalehdet.
Siella oli myos neljannen luokan suomenkielinen seinalehti. Op-
pilaat olivat koristaneet juhlasalin monivarisilla lipuilla ja ilma¬
palloilla.
1 myohaan — поздно
44335
49

1
Juhlassa puhui vanha bolsevikki, joka on tuntenut Vladi¬
mir IIjits Leninin. Sitten lapset tanssivat, lauloivat ja lausuivat
runoja. Juhla meni oikein hauskasti.
7.	Vastaa kysymyksiin.
Milloin lapset viettivat koulujuhlaa? Millainen oli juhlasali?
Kuka oli koristanut juhlasalin? Mita juhlasalin peraseinalla
oli? Milla lapset olivat koristaneet juhlasalin? Kuka puhui juhlas¬
sa? Mita oppilaat tekivat juhlassa?
8.	Opettele runo ulkoa.
LOKAKUUN JUHLA
Tuli vihdoin Lokakuu,
juhla kallis, kaivattu.
Lippuinensa marssimaan
rientaa lapset koko maan.
2.	tunti
1.	Sano, mina vuonna tapahtui Lokakuun suuri sosialistinen
vallankumous? Mina vuonna sina menit kouluun? Mina vuonna
olet syntynyt? Milloin on syntymapaivasi?
2.	Lue vuoropuhelut. Mita alleviivatut sanat merkitsevat?
—	Oletko kaynyt V. I. Leninin mausoleumissa?
—	En ole. Enta sina?
—	Kavin mausoleumissa isan kanssa viime kesana.
—	Seisooko mausoleumin edessa aina kaksi sotilasta?
—	Kylla.
—	Kuka johti Lokakuun sosialistista vallankumousta?
—	Vladimir 11 jits Lenin ja bolsevikit.
—	Kuka taisteli neuvostovallan puolesta vuonna 1917?
—	Sotilaat, matruusit, tyolaiset ja talonpojat taistelivat
yhdessa neuvostovallan puolesta. He voittivat. 33.	Lue. Sano, miksi marraskuun 7. paiva on sosialistisen Syn-
nyinmaamme syntymapaiva.
50

SMOLNA
Kaikki neuvostoihmiset tuntevat Smolnan.
Syksylla vuonna 1917 Smolnaan tulivat bolsevikit. Sil-
loin vanha Smolna herasi. Se oli taynna sotilaita ja matruu-
seja. Smolnasta V. I. Lenin johti Lokakuun vallankumousta. Ja
vallankumous voitti. Se tapahtui 7. marraskuuta. Siksi me
juhlimme sosialistisen Synnyinmaamme syntymapaivaa aina
7. marraskuuta.
Nykyaan Leninin tyohuoneessa Smolnassa on museo. Siel-
la kay paljon ihmisia.
4.	Vastaa kysymyksiin.
Mita tapahtui Smolnassa syksylla vuonna 1917?
Mita V. I. Lenin teki Smolnassa?
Milloin me juhlimme sosialistisen Synnyinmaamme syntymapai¬
vaa?
Mika on nykyaan Leninin tyohuoneessa Smolnassa?
5.	Lue vuoropuhelu. Muodosta vastauksista yhtenainen kerto-
mus.
—	Milloin neuvostoihmiset marssivat juhlakulkueessa?
—	Neuvostoihmiset marssivat juhlakulkueessa vappuna ja
Lokakuun juhlana.
—	Mita ihmiset kantavat juhlakulkueessa?
—	Juhlakulkueessa ihmiset kantavat tunnuksia, lippuja, ilma-
palloja ja kukkia.
—	Mita he tekevat juhlakulkueessa?
—	Juhlakulkueessa kaikki marssivat ja laulavat. Soittokunnat
soittavat reipasta musiikkia. Kaikki ihmiset ovat iloisia.
6.	Kerro, oletko kaynyt isasi ja aitisi kanssa juhlakulkuees¬
sa, millaista juhlakulkueessa oli, mita ihmiset kantoivat,
mita he tekivat kulkueessa, kannoitko sinakin lippua tai il-
mapalloja ja oliko kulkueessa hauskaa.
Muista! Tunnus, koristaa (milla?), johtaa, sotilas, matruu-
si, sosialistinen Synnyinmaa, talonpoika, taistella
neuvostovallan puolesta.
51

VII	jakso
KOULUN SEINALEHTI
Jarjestysluvut 11. — 19. ja 21. — 29.
/. tunti
1.	©
первый, второй, третий, четвертый, пятый, шестой, седьмой,
восьмой, девятый, десятый
2.	Katso kuvaa. Voimistelunopettaja sanoo oppilaille: Toimit-
takaa luku! Oppilaat sanovat vuorotellen:	Ensimmainen!
Toinen! Kolmas!
Jatkakaa kymmenenteen.
52

Edelleen lasketaan nain: yhdestoista, kahdestoista, kolmas-
toista, neljastoista, viidestoista, kuudestoista, seitsemastoista,
kahdeksastoista, yhdeksastoista.
3.	Lue.
Tanaan on 3. marraskuuta (kolmas (paiva) marraskuuta).
1. tammikuuta (ensimmainen (paiva) tammikuuta) on vuoden
ensimmainen paiva. Viikossa on seitseman paivaa. Viikon
7.	paiva on sunnuntai.
Составные порядковые числительные от 11 до 19 образуются
путем прибавления к простому порядковому числительному
слова — toista.
kolmas J
neljas >	+ toista
viides
Исключение составляют числительные yhdestoista, kahdes-
I toista.
4.	Sano mallin mukaan:
M a 1 1 i: Yhdestoista pallo on musta.
o@oo®ooo® 55.	Leikkikaa.
M a I 1 i:	— Minka varinen yhdestoista pallo on?
—	Yhdestoista pallo on musta.
—	Anna minulle yhdestoista pallo.
—	Siina on.
—	Kiitos.
53

6.	Katso kuvaa ja sano, missa jarjestyksessa urheilijat juok-
sevat.
M a 1 1 i: Ensin juoksee viidestoista urheilija. Sitten jouksee... 77.	Sanastoa.
seutu — Karjala on kaunista seutua.
ennen vallankumousta — Ennen vallankumousta Karjalassa oli
vahan kouluja.
rikkaat (rikas, rikkaiden) — Rikkaiden tehtaissa tyolaiset
tekivat tyota 12 tuntia vuorokaudessa.
valta (vallan) — Ennen vallankumousta valta oli rikkaiden
kasissa. Nyt valta on kansan kasissa.
bolsevikki — Venalaiset bolsevikit auttoivat karjalaisia bol-
sevikkeja.
joka neljas (joka kolmas, joka kymmenes) —Joka neljas, ot-
takaa askel eteenpain!
lukutaitoinen — se, joka osaa lukea.— Pekka kay koulua. Han
on lukutaitoinen.
54

8.	Lue. KARJALA ENNEN VALLANKUMOUSTA
Ennen vallankumousta Karjala oli koyhaa seutua. Karjalaiset
tekivat tyota rikkaiden tehtaissa ja pelloilla. He nakivat usein
nalkaa. Karjalassa oli hyvin vahan ihmisia, jotka osasivat
lukea ja kirjoittaa. Maaseudulla vain joka neljas ihminen
oli lukutaitoinen. Kaupungissa vain joka toinen osasi lukea
ja kirjoittaa. Karjalan kansa taisteli rikkaiden valtaa vastaan.
Venalaiset bolsevikit auttoivat karjalaisia.
9.	Vastaa kysymyksiin:
Millaista seutua Karjala oli ennen vallankumousta? Missa
karjalaiset tekivat tyota? Olivatko kaikki karjalaiset luku-
taitoisia? Taistelivatko karjalaiset yksin rikkaita vastaan?
Oliko Karjalan kansa onnellinen ennen vallankumousta?
2. ja 3. tunti
L	11 января, 12 февраля, 13 марта, 14 апреля, 15 мая,
16 июня
20
мая
20. toukokuuta
(Kahdeskymmenes paiva toukokuuta)
2. Lausu opettajan mukana:
Kahdeskymmenesensimmainen, kahdeskymmenestoinen, kah-
deskymmeneskolmas, kahdeskymmenesneljas, kahdeskymmenes-
viides, kahdeskymmeneskuudes, kahdeskymmenesseitsemas,
kahdeskymmeneskahdeksas, kahdeskymmenesyhdeksas, kolmas-
kymmenes. Kolmaskymmenesensimmainen, ... laske itse edelleen.
Порядковые числительные от 21 до 29 образуются путем при¬
бавления к числительному kahdeskymmenes простых порядко¬
вых числительных.
55

kahdeskymmenes -f-
ensimmainen
toinen
kolmas
neljas
viides...
3.	Sano, monesko paiva tanaan on. Katso kuvia. Sano, monesko
paiva kalenterissa on.
сентябрь
ЦОЯБР»
фе»Ра,чь
4.	Lue.
23. helmikuuta. Se on Neuvostoarmeijan paiva.
8.	maaliskuuta. Se on Kansainvalinen naistenpaiva.
1.	tammikuuta. Se on vuoden ensimmainen paiva.
7. lokakuuta. Se on Neuvostoliiton Perustuslain paiva.
7. marraskuuta. Se on Lokakuun suuren sosialistisen vallan-
kumouksen paiva.
22. huhtikuuta. Se on Vladimir IIjits Leninin syntymapaiva.
5.	Kirjoita luvut mallin mukaan:
M a 1 1 i: 15.— viidestoista
19, 22, 11, 13, 27, 29, 30
6.	Lue oikein.
Tallainen kylma talvi toistuu joka 15. vuosi. Kaikissa luok-
kahuoneissa on lapsia, vain 22. luokkahuone on tyhja. 29. huo-
ne on kolmannessa kerroksessa. Etsikaa kirjasta 17. kuva.
Kirjoittakaa harjoituksesta 11. ja 12. lause.
56

7.	Lausu opettajan mukana:
lanka, кепка, sankari, leninki, kaupunki, honka, sanky, aidin
kukka, vallankumous
8.	Sanastoa.
Lokakuun juhla — Neuvostokansa on juhlinut Lokakuun
juhlaa vuodesta 1917.
seinalehti—Koulun kaytavan seinalla on oppilaiden seina-
lehti. Oppilaat lukevat seinalehtea valitunnilla.
juttu — Mita sina kirjoitat? — Juttua luokan seinalehteen.
Matin juttu oli mielenkiintoinen.
seinalehden toimitus — Seinalehtea teki nelja oppilasta. He
kuuluvat seinalehden toimitukseen.
julkaista seinalehtea—Kuinka monta kertaa vuodessa te jul-
kaisette luokan seinalehden? — Viisi kertaa. Me julkaisemme
viisi seinalehden numeroa.
sanomalehti — Luen mielellani sanomalehtea Pionerskaja pravda.
9.	Lue.	LUOKAN SEINALEHTI
Suomen kielen opettaja sanoi meille:
— Tanaan on 25. lokakuuta. Pian on Lokakuun juhla. Luok-
kamme tekee seinalehden suomen kielella.
57

Luokkamme seinalehden toimituksessa on viisi henkea:
Ari, Pekka, Irja, Igor ja mina. 27. lokakuuta me jaimme tun-
tien jalkeen luokkaan ja pohdimme, mista me kerromme seina-
lehdessa.
Pekka sanoi:
—	Kerromme seinalehdessa siita, millainen Karjala oli
ennen vallankumousta ja millainen se on nyt. Kirjoitamme
siita, etta ennen vallankumousta monet lapset eivat kayneet
koulua.
Annoimme taman tehtavan Arille. Ari puhuu suomea koto-
nakin. Arin isa voi auttaa hanta.
—	Media on kirja vallankumouksen sankarista Pjotr
Anohinista. Mina voin kirjoittaa hanesta, sanoi Irja.
Paatimme, etta Pekka kirjoittaa seinalehteen luokkamme
hyvista oppilaista. Igor ja mina piirramme muutaman kuvan
ja etsimme lisaa kuvia sanomalehdista.
Yritamme tehda hyvan seinalehden.
10.	Lue teksti uudelleen. Sano, minka tehtavan sai kukin
seinalehden toimituksen jasen.
11.	Kerro luokkanne seinalehdesta. Sano, milloin te julkai-
sette seinalehden, montako henkea kuuluu seinalehden toimi-
tukseen, onko luokallanne hyvia piirtajia, onko seinalehdes-
sanne paljon kauniita kuvia, ovatko luokkanne seinalehdet
mielenkiintoisia.
12.	Kirjoita siita, miten luokkanne oppilaat tekevat seina-
lehtea.
Muista! Seutu, ennen vallankumousta, rikkaat, valta, bolse-
vikki, joka neljas, lukutaitoinen, Lokakuun juhla,
seinalehti, juttu, seinalehden toimitus, julkaista
seinalehtea, sanomalehti.
Yhdestoista — yhdeksastoista. Kahdeskymmenes
ensimmainen — kahdeskymmenes yhdeksas.
58

VIM jakso
PIONEERIPALATSI. KERHOTOIMINTA
-lainen-johdokset. -ata-loppuisten verbien preesens
1.	tunti
1.	Sanastoa.
pioneeripalatsi — Petroskoin pioneereilla on uusi pioneeripa-
latsi.
kerho — Oppituntien jalkeen oppilaat toimivat kerhoissa. Pio-
neeripalatsissa on paljon kerhoja. Koulussakin on kerhoja.
jasen — Minka kerhon jasen sina olet? Kayn suomen kielen ker-
hossa, olen suomen kielen kerhon jasen.
konserttisali — Mennaan konserttiin.— Onko se juhlasalissa? —
— Ei, se on konserttisalissa.
esiintya — Ari laulaa hyvin. Han esiintyy koulun konserteissa.
Kerran han esiintyi pioneeripalatsin konserttisalissa.
oikea — Se olikin leikkikoira, mutta mina pidin sita oikeana
koirana. Se on ihan oikean koiran nakoinen.
2.	Lue.
MOSKOVAN PIONEERIPALATSI
Moskovan pioneeripalatsi sijaitsee Lenin-vuorilla kauniin puis-
ton keskella. Moskovan pioneeripalatsi on oikea lasten kaupunki.
Siihen kuuluu iso stadion, hedelmatarha, elaintarha.
Pioneeripalatsissa toimii erilaisia kerhoja. Kerhoissa
pioneerit oppivat piirtamaan ja laulamaan, tanssimaan ja raken-
tamaan erilaisia koneita.
Pioneeripalatsin toisessa kerroksessa on teatteri ja kon¬
serttisali. Koululaiset esiintyvat konserteissa. He laulavat,
tanssivat ja lausuvat runoja.
Pioneeripalatsin nuoret urheilijat pelaavat stadionilla
jalkapalloa ja jaakiekkoa.
Pioneeripalatsissa pioneerit oppivat paljon.
59

3.	Kirjoita edellisesta tekstista sanat, jotka ovat muodostuneet
kahdesta osasta.
E s i m: pioneeripalatsi — pioneeri + palatsi
4.	Laadi kysymyksia. Kysy alleviivattua Sanaa.
M a 1 1 i: Lenin-vuorilla on Moskovan pioneeripalatsi.
Missa on Moskovan pioneeripalatsi?
Se on oikea lasten kaupunki. Pioneeripalatsilla on oma stadion.
Kerhoissa pioneerit oppivat piirtamaan, tanssimaan ja
laulamaan. Konserttisalissa pioneerit laulavat, tanssivat ja * * 5 6lausuvat runoja. Nuoret urheilijat pelaavat stadionilla jalkapal-
loa.
5.	Vastaa kysymyksiin.
Mita pioneerit oppivat pioneeripalatsin kerhoissa? Kuka esiin-
tyy pioneeripalatsin teatterissa? Kaytko sina Petroskoin pio-
neeripalatsissa? Oletko jonkin kerhon jasen? Millaisia kerhoja
koulussanne toimii?
6.	Kerro Petroskoin pioneeripalatsista. Kayta kertomuksessasi
seuraavia tietoja:
Petroskoin pioneeripalatsin uusi rakennus valmistui vuonna
1986. Se sijaitsee Krasnajakadulla. Pioneeripalatsissa on
nukketeatteri, juhlasali, ystavyyssali, nayttelysali seka kon-
60

serttisali ja Lenin-huone. Ensimmaisessa kerroksessa on
lasten leikkitilat. Pioneeripalatsissa toimii paljon kerhoja.
7.	Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat viivan alta.
Lokakuun juhlina pioneerit esiintyivat pioneeripalatsin... .
Pioneeripalatsin ... oppii paljon. Minka kerhon ... sina olet?
Moskovan pioneeripalatsin urheilijat pelaavat jalkapalloa... .
...pioneerit laulavat, tanssivat ja lausuvat runoja. Moskovan
pioneeripalatsi on
stadionil 1 a, kerhoissa, konserttisalissa, jasen, oikea lasten
kaupunki, konserteissa
2.	tunti
1.	Vastaa kysymyksiin:
Minka ikaisia te olitte viime vuonna? Minka ikaisia te olette
ensi vuonna? Milla luokalla te olitte viime vuonna? Mil 1 a luo-
kalla te olette ensi vuonna?
2.	Lue ensin kaikki lauseet. Sitten lue vain alleviivatut sanat.
Mihin kysymykseen ne vastaavat?
Viime kesana me olimme pioneerileirilla. Viime syksyna * * 3 4koululaiset auttoivat kolhoosilaisia. Ensi kevaana me menemme
Moskovaan. Viime talvena oli paljon lunta. Ensi sunnuntaina
menemme teatteriin.
3.	Lopeta lauseet.
Ensi kesana... .	Viime syksyna... . Ensi talvena... .
Viime kevaana... .	Ensi keskiviikkona.... Viime lauantaina... .
4.	Etsi sanakirjasta seuraavien nimien merkitys:
Italia, Ranska, Amerikka, Afrikka, Unkari, Puola, Norja,
Kiina.
61

5.	Opettele muodostamaan uusia sanoja.
Ranska -\- lainen = ranskalainen
Muodosta samantapaisia sanoja edellisen harjoituksen nimista.
H u о m a a! Suomi + lainen = suomalainen
Ruotsi + lainen = ruotsalainen
6.	Sanastoa.
ystavyyskerho— Joka koulussa toimii ystavyyskerho. Ystavyys-
kerhoilla on ystavia monissa maissa.
kerhon istunto = kerhon kokous — Kerhonne istunto oli viime
keskiviikkona. Milloin seuraava istunto on? — Me pidamme
kerhon istunnot keskiviikkoisin1.
nojatuoli—Nojatuoli on pehmea. Nojatuolissa on hyva istua.
7.	Lue vuoropuhelu.
Ari ja Matti kulkivat koulusta kotiin. Ari kysyi Matilta:
—	Mita teet tana iltana?
—	Menen pioneeripalatsiin, vastasi Matti.
—	Mita sina siella teet?
—	Siella on tanaan ystavyyskerhon istunto.
—	Oletko ystavyyskerhon jasen?
—	Olen, viime vuodesta lahtien.
—	Voi, minakin haluaisin ystavyyskerhon jaseneksi!
—	Tule kanssani tana iltana. Naytan sinulle kerhohuoneen.
Saat kuulla, mista me puhumme.
—	Tulen mielellani. Paasenko heti ystavyyskerhon jaseneksi?
—	Kerhon jaseneksi paaset vasta syyskuussa.
8.	Lue. Keksi tekstille otsikko.
Kotona Ari ja Matti tekivat laksynsa. He leikkivat vahan aikaa
ulkonakin. Kuudelta pojat lahtivat pioneeripalatsille.
Siella Ari ja Matti riisuivat takkinsa ja lakkinsa ja nousivat
toiseen kerrokseen. He kulkivat kaytavaa pitkin. Eraassa ovessa
luki: YSTAVYYSKERHO. Pojat astuivat isoon valoisaan huonee- 11 keskiviikkoisin — по средам
62

seen. Siella oli poytia ja nojatuoleja. Vasemmalla seinalla he
nakivat valokuvia. Niissa hymyili suomalaisia ja italia 1 aisia,
amerikkalaisia ja afrikkalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia lapsia.
Kuvien alia oli kirjoituksia monella kielella. Ari ymmarsi vain
yhden: Karjalan pioneereille! Se kuva oli Suomen pioneereilta.
Kaapeissa kerholaiset sailyttavat kirjeita ja lahjoja eri maiden
pioneereilta.
Huoneeseen tulivat kerhon jasenet. He istuutuivat nojatuo-
leihin. Seitsemalta alkoi kerhon istunto.
9.	Tee kysymyksia tekstin ja vuoropuhelun sisallosta. Aloita
ne seuraavasti:
Minka kerhon jasen...? Missa ystavyyskerhon istunto...? Mihin
aikaan...? Missa kerroksessa...? Millainen...? Enta mita...?
10.	Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat.
Matti on ystavyyskerhon... . Ari ja Matti menivat ystavyys¬
kerhon... . Kerhohuoneessa oli... . Seinalla oli... valokuvia. Kaa¬
peissa oli... .
3.	tunti
1.	Lue lauseet. Huomaa alleviivatun sanan taivutus.
Mina osaa-n lukea. Sina osaa-t lukea ja kirjoittaa. Niina osaa
piirtaa. Me osaa-mme lukea. Те osaa-tte lukea ja kirjoittaa.
He osaa-vat piirtaa.
Если перед окончанием основной формы глагола -ta (-ta)
стоит гласная а (а), то в настоящем времени (preesens)
перед личным окончанием стоит -аа (-аа).
Например: Hera -ta.
63

2. Lisaa puuttuvat muodot:
vastata
avata
leikata
osata
Mina
vastaan
Sina
avaat
Han
leikkaa
Me
osaam-
Те
vastaatte
me
He
•
leikkaavat
H u о m a a! -ata, -ata -loppuisten sanojen kaikissa muodoissa
on aina vahva aste.
E s i m: hypata — hyppaan, hyppaat, hyppaa, hyp-
paamme, hyppaatte, hyppaavat
3.	Kirjoita lauseet. Kayta mina-sanan asemesta Sanaa me.
M a 1 1 i : Mina heraan seitsemalta.— Me heraamme seitsemal-
ta.
Mina avaan ikkunan joka aamu. Mina leikkaan nama kukat. Mina
vastaan kysymyksiin. Mina hakkaan puita. Mina hyppaan kor-
kealle.
4.	Sanastoa.
kerhotoiminta — Kerhotoiminta alkoi syyskuussa.
kuvalehti — Neuvostoliiton pioneerien kuvalehti on Pioner.
saada kayttoon — Ensin kerholla ei ollut huonetta. Sitten se
sai kayttoonsa pienen huoneen. Siina kerhon jasenet pitivat
kerhon istuntoja.
tilat = huoneet — Nyt kerholla on omat tilat.
toimia rauhan puolesta — He tekevat paljon rauhan asian hy-
vaksi. He toimivat rauhan puolesta.
64

5.	Lue.	YSTAVYYSKERHON ISTUNNOSSA
Marina Ivanovna aloitti istunnon. Han sanoi:
— Kerhomme sai kirjeen suomalaisilta pioneereilta. Leena,
sinahan osaat suomea. Luepas kirje.
Leena luki:
Hyvat neuvostoliittolaiset ystavat!
Kiitos teille kirjeestanne. Me olemme hyvin iloisia siita, etta
meilla on nyt ystavia Petroskoissa. Onpa hauskaa, etta teilla
on nyt uusi kaunis pioneeripalatsi. Meilla ei ole pioneeripa-
latsia. Me toimimme tilapaisissa tiloissa1. Me suomalaiset pio-
neerit toimimme rauhan puolesta.
Joka kesa me matkustamme leirille. Viime kesana olimme
maaleirilla ja merileiril 1 a. Me menemme leirille myos ensi kesana.
Те kysyitte kirjeessanne, millainen puku suomalaisilla pio-
neereilla on. Lahetamme tassa kirjeessa valokuvan. Siita naet-
te, etta meilla on vihreat puserot ja punaiset pioneeriliinat.
Kirjoittakaa meille enemman kerhostanne. Voitte kirjoittaa
1 tilapaisissa tiloissa — во временном помещении
65

suomeksi, englanniksi tai venajaksi. Me vastaamme kirjeeseen-
ne heti.
Parhain terveisin
Kivijarven pioneerit
Leena kertoi venajaksi, mita kirjeessa oli.
Kerhon jasenet katselivat valokuvaa. Marina Ivanovna sanoi,
etta suomalaiset pioneerit lahettivat kerholle myos Pioneeri-
toveri-ja Raketti-nimisia kuvalehtia. Joku loysi Pioneeritoverista
laulun sanat. Kaikki kirjoittivat ne paperille:
PIENI PIONEERILAULU
Aulikki Oksanen
Punainen on puolukka ja pihlajanmarja
ja punainen on aamunkoitto,
punainen on pienten pioneeriliina
ja punainen on tyovaen voitto.
Kerhon istunto oli hyvin mielenkiintoinen.
6.	Korjaa virheelliset ajatukset mallin mukaan.
M a 1 1 i : Matti aloitti kerhon istunnon.— Ei, istunnon aloitti
kerhon ohjaaja Marina Ivanovna.
Ystavyyskerho sai kirjeen saksalaisilta pioneereilta. Marina
Ivanovna osaa suomea. Saksalaiset pioneerit kiittivat kirjees-
ta. Suomalaiset pioneerit toimivat pioneeripalatsin tiloissa. Suo-
malaisilla pioneereilla on valkoiset puserot ja siniset pioneeri-
liinat. Suomalaisille pioneereille voi kirjoittaa ranskaksi. 44. tunti
1.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
—	Vastaavatko he aina oikein?
—	Eivat vastaa.
66

—	Hakkaako Jukka puita?
—	Ei hakkaa.
—	Heraatko sina aina seitsemalta?
—	En heraa.
—	Leikkaatteko te kuvat kuvalehdista?
—	Emme leikkaa.
Отрицательная форма настоящего времени (preesens) гла¬
голов на -ata (-ata), (osata, hypata) образуется из личной
формы отрицательного глагола и основного глагола в форме
3 лица единственного числа настоящего времени.
2.	Muuta lauseet kielteisiksi.
Sina heraat aamulla aikaisin ja hyppaat sangysta reippaasti.
Pojat osaavat valokuvata. Mina valokuvaan lintuja. Me lepaam-
me kesalla leirilla. Miehet hakkaavat puita. Te liimaatte kuvia
seinalehteen.
3.	Samoin kuin edellinen.
Mina osaan laulaa. Me vastaamme kysymyksiin. Sina hyppaat
korkealie. Pekka korjaa virheita. He pelkaavat vetta. Te ke-
raatte kapyja.
4.	Lue vuoropuhelu.
—	Onko koulullanne kerhoja?
—	Koulullamme on monta kerhoa.
—	Toimitko sina jossakin kerhossa?
—	Kylla. Mina olen suomen kielen kerhon jasen.
—	Kuinka monta jasenta kerhossanne on?
—	Kerhossamme on 20 jasenta.
—	Mita te teette kerhossanne?
—	Me luemme ja puhumme suomea.
Например:
Me emme
Te ette
He eivat
Mina en
Sina et
Han ei
hakkaa
leikkaa
vastaa
osaa
67

5.	Katso kuvia. Kuvista naet, mita lapset tekevat kerhossa. Kerro
jokaisesta kuvasta yhdella tai kahdella lauseella. 6 76.	Lukekaa ja esittakaa vuoropuhelu luokassa.
—	Puhutteko te kerhossanne vain suomea?
—	Me yritamme puhua suomea niin paljon kuin osaamme.
—	Kutsutteko te vieraita kerhon istuntoihin?
—	Kutsumme useinkin. Kerhossamme kay kirjailijoita ja opis-
kelijoita.
—	Kerhonne istunnot ovat varmaankin mielenkiintoisia?
—	Kylla, ne ovat hyvin mielenkiintoisia.
7.	Sanastoa.
kallio—Iso kallio. Suomessa on paljon kallioita. Karjalassa-
kin on paljon isoja kallioita.
68

olla kirjeenvaihdossa — Mina kirjoitan kirjeita Jukalle ja Jukka
kirjoittaa minulle. Me olemme Jukan kanssa kirjeenvaihdossa.
aanilevy—Kuuntelen mielellani aanilevyja.
kansanlaulu — Talla aanilevylla on venalainen kansanlaulu.
8.	Lue. Keksi tekstille otsikko.
Eilen koulussamme oli suomen kielen kerhon istunto. Kerhomme
vieraana oli kirjailija. Han kertoi meille matkastaan Suomeen
ja naytti valokuvia. Sitten kerhomme jasenet tekivat hanelle ky-
symyksia. Me saimme tietaa paljon uutta Suomesta.
Suomi on kaunis maa. Se on pohjoista seutua. Siella on paljon
kauniita jarvia, iokia ja metsia. Suomessa on myos paljon kal¬
lioita. Kirjailija kertoi, etta Suomessa on kallioita kaupungeissa-
kin. Kaupungit ovat hyvin vihreita.
Talvi on Suomessa pitka, kylma ja luminen niin kuin Kar-
jalassakin. Kesa on lyhyt.
Kirjailija lahjoitti meille kaksi aanilevya. Me kuuntelimme
suomalaisia kansanlauluja.
Sitten 8. luokan oppilas kertoi meille Suomen pioneereista.
Kerhomme jasenet ovat kirjeenvaihdossa suomalaisten pio-
neerien kanssa. Me luimme kirjeet, jotka olimme saaneet edel-
lisella viikolla. Paatimme vastata kirjeisiin ensi viikolla.
9.	Etsi vastaukset tekstista.
Mista kirjailija kertoi kerhon istunnossa? Miten kirjailija kuva-
si Suomea? Mista 8.luokan oppilas kertoi? Mita kirjailija lahjoitti
kerholle? Kenen kanssa kerhon jasenet ovat kirjeenvaihdossa?
10.	Muodosta lauseita.
Suomen kielen kerhon, mina, jasen, olen. Uutta, paljon, tietaa,
saamme, kerhossa, me. Lukevat sanomalehtia ja kirjoja, paljon,
kerhon jasenet. Suomalaiset pioneerit, kirjeisiimme, aina, vastaa-
vat. Kiinnostaa, tyo, neuvostoliittolaisten pioneerien, pioneereja,
Suomen.
Muista! Kerho, pioneeripalatsi, jasen, konserttisali, esiintya,
oikea, ystavyyskerho, kerhon istunto, nojatuoli, kerhon
toiminta, kuvalehti, saada kayttoon, tilat, toimia rauhan
puolesta, kallio, olla kirjeenvaihdossa, aanilevy, kan¬
sanlaulu.
69

IX	jakso
TALVI. KUUSIJUHLA
mp:mm. -ata-loppuisten verbien myonteinen imperfekti
Nominatiivialkuiset yhdyssanat
1.	tunti
1.	Lue ja venajanna.
halia = kylma — Yolla oli hall a ja kukat paleltuivat. Hallayo.
Talvihalla.
kuura — Yolla oli pakkanen ja aamulla katot olivat valkoiset
kuurasta.
tuisku — Katsoin ulos ikkunasta. Siella satoi lunta ja tuuli
kovasti. Ulkona oli oikea tuisku.
harma = huurre — kuura — Puut ovat harmassa (huurteessa).
pohjan tunturi = tunturi = Pohjolan tunturi1
laidun (laitumet) — Kesalla lehmat ovat laitumella.
2.	Opettele ulkoa laulun sanat.
Rati riti ralla,	Rati riti ralla,
tuli talvihalla.	mita teki halla?
Kuuraparta, tuiskutukka,	Puhui metsat puhtahiksi,
3.	Vastaa kysymyksiin laulun sanoin:
Millainen on halla? Mista tuli halla? Mita teki halla? Mil-
laisiksi halla puhui metsat? Millaisiksi halla jaati jarvet? Mita
lapset saavat tehda talvella?
1 tunturi — гора (в Лапландии)
lumiviitta, harmasukka.
Rati riti ralla,
sellainen on halla.
Rati riti ralla,
mista tuli halla?
Tuolta pohjan tunturilta,
Lapin lasten laitumilta.
Rati riti ralla,
sielta tuli halla.
Rati riti ralla,
sita teki halla.
Rati riti ralla,
hyvin teki halla
jaat ja jarvei kantaviksi.
Saavat lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Rati riti ralla,
kiitoksia, halla
70

4.	Opettele ulkoa laulun sanat ja savel.
5.	Lue lauseet kuvien alta.
Pojalla on
rum-pu.
Poydalla on kaksi
rum-pu-a.
Pojalla on rumpu.
Tytto ottaa rum-mun.
mpmm в 0ТКРЫТ0М слоге mp
'	I в закрытом слоге mm
Pioneereilla on uusi rumpu.
Pioneerit saivat uuden rummun. 6 7 86.	Pane pisteiden paikalle mp tai mm:
Kampa. Mina ostin uuden ka...an. Ka...assa on harvat piikit.
Kampaan tukkani ka...alla. En hukkaa ka...aa.
Rumpu. Pioneereilla on uusi ru...u. He saivat uuden ru...un viime
syksyna. Uudessa ru...ussa on kaunis nauha.
7.	Kirjoita lauseet, vastaa kysymyksiin lampi-sanalla.
Metsassa oli kaunis (mika?)... . (Missa?)... oli paljon kalaa.
(Minka?)... ymparilla kasvoi metsa. Sellaista kaunista (mita?)
... en ole nahnyt viela milloinkaan.
8.	Sanastoa.
loikkia = hyppia —Janis loikkii metsassa.
lampi (lammen) — Karjalassa on paljon pienia jarvia, joita
sanotaan lammiksi. Metsalampi. Kalainen lampi.
71

kapala = elaimen jalka — Koira antaa kapalaa.
karvainen — Janiksella on karvaiset kapalat.
ei koskaan — Matti on hyva poika. Han ei tee koskaan pahaa.
liukastua— Poika liukastui jaalla ja kaatui. Ala liukastu, tiella
on jaata.
9. Lue satu ja keksi sille otsikko.
72

Oli kaunis talvipaiva. Pikku janis loikki lumisessa metsassa.
Yhtakkia se naki edessaan lammen. Lampi oli jaassa. Lammella
oli lapsia luistelemassa. Janojussi jai katselemaan. Lapsia oli
viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttoa. He juoksivat makea alas ja
hyppasivat jaalle. He luistivat jaalla, kaatuilivat ja nousivat
jaloilleen. Lapset nauroivat iloisesti.
»Tuo luisteleminen on hauskaa», ajatteli pikku janis. »Mina-
kin haluan luistella.»
Lapset 1 ahtivat kotiin. Silloin janojussi loikki nopeasti makea
alas ja hyppasi jaalle. Mutta sen kapalat eivat luistaneet, eivat
sitten millaan. »Ehka kapalissani on lunta?» ajatteli janis. Se
katseli kapaliaan. Niissa ei ollut lunta. Jano hyppasi jaalle
toisenkin kerran. Mutta turhaan: kapalat eivat luistaneet. Yhtak¬
kia pikku janis kuuli linnun aanen:
—	Ala yrita! Et sina osaa luistella!
Jano katsoi ylos puuhun ja kysyi:
—	Ole hyva ja sano minulle, miksi mina en osaa luistella?
—	Sinulla on karvaiset kapalat. Karvaisilla kapalilla ei voi
luistella.
—	Voi miten ikavaa! sanoi janis.
—	Miten niin ikavaa? Etpahan sitten liukastu jaalla, kun
juokset kettua pakoon, sanoi iintu ja lensi pois.
10.	Lue kysymykset ja vastaukset. Korjaa virheelliset vastauk-
set.
Missa janis loikki? — Janis loikki joe 11a.
Minka se naki edessaan? — Se naki edessaan kallion.
Keita oli jaalla luistelemassa? — Jaalla oli luistelemassa viisi
poikaa ja kuusi tyttoa.
Mita janojussi ajatteli, kun katseli lapsia? — Janojussi ajatteli,
etta luisteleminen on ikavaa.
Osasiko pikku janis luistella jaalla? — Pikku janis osasi luis¬
tella.
Millaiset kapalat janiksella on? — Janiksella on karvaiset ka¬
palat.
73

2. tunti
1.	Lue. Tarkastele alleviivattujen sanojen taivutusta.
Janis hyppaa lammen jaalle.
Janis TTyppasi lammen jaalle.
В простом прошедшем времени (imperfekti) основа глаго¬
лов на -ata (-ata), (osata, hypata) оканчивается на -si.
Например:	osata	hypata
Mina
osasi-n,
hyppasi-n
Sina
osasi-t,
hyppasi-t
Han
osasi,
hyppasi
Me
osasi-mme,
hyppasi-mme
Те
osasi-tte,
hyppasi-tte
He
osasi-vat,
hyppasi-vat
2.	Kirjoita lauseet. Muuta alleviivattu Sana imperfektiin.
M a 1 1 i: Han avaa ikkunan.— Han avasi ikkunan.
Mina heraan kello 7 aamulla. Marina avaa ikkunan joka aamu.
Sina lupaat tehda kotitehtavat hyvin. Me leikkaamme kukat.
He lepaavat vahan aikaa. Те osaattetanssia. He vastaavat kir-
jeisiin.
3.	Muuta lauseet mallin mukaan.
M a 1 1 i: Osaan runon.— Osasin runon.
ч
Sateenvarjo suojaa sateelta. Me keraamme sienia. Han valokuvaa
lapsia. Те pelkaatte pakkasta. He maalaavat penkit. Hyppaan
jaalle.
4.	Opettele loru ulkoa.
74
LEIKKILUKU TALVELLA
Nainpa kerran unta,
etta maistoin lunta.

Lumi oli makeaa,
lampoista ja sakeaa.
Ei se ollut lunta,
sehan oli unta.
Herasin ja hyppasin,
kello oli viisi.
Yks, kaks, kolme,
nelja, viis!
5.	Sano, missa kuussa Karjalassa alkaa sataa lunta? Milloin
maa on lumen peitossa? Milloin lapset voivat laskea makea
kelkalla? Milloin hiihtaa?
6.	Sanastoa.
pakkasukko—Uutenavuotena pakkasukko tuo lapsille lahjoja.
kuusijuhla—Uutenavuotena kaikki koristavat kuusen. Silloin
alkaa iloinen kuusijuhla. Kuusijuhlassa on aina hauskaa.
lumikki — Kaikissa kuusijuhlissa pakkasukon seurassa on lumik-
ki.
lumihiutale — Sataa lunta. Suuret lumihiutaleet lentavat hiljaa
maahan.
tuoksuu kuuselle — Me toimme kotiin kuusen. Nyt huoneessa
tuoksuu kuuselle.
karnevaalit — Karnevaaleissa lapsilla on hauskan nakoisia puku-
ja-
7.	Lue. Sano, miksi lapsilla on hauskaa Uutenavuotena.
ODOTAMME PAKKASUKKOA
Ulkona on pakkanen. Lunta sataa isoina hiutaleina. Lumihiu¬
taleet ovat kauniita.
Kaikissa kodeissa on kuusi. Kaikkialla tuoksuu kuuselle.
Ihmiset odottavat Uudenvuoden juhlaa. Lapset odottavat sita
eniten. Uutenavuotena lapsilla on hauskaa. Koululaisilla on
talviloma. Talviloman aikana lapset kayvat kuusijuhlissa, kar¬
nevaaleissa ja konserteissa.
Kuusijuhlissa ja karnevaaleissa lasten luo tulevat pakkas¬
ukko ja lumikki. Pakkasukko tulee monien lasten luo myos
kotiin. Joskus pakkasukko on isan, vaarin tai tutun sedan nakoi-
75

nen1. Mutta han on aina mieluisa vieras. Pakkasukko tuo lapsille
lahjoja. Uudenvuoden juhla on hauska.
8.	Etsi vastaukset tekstista.
Millainen saa on Uutenavuotena? Miksi kaikkialla tuoksuu kuu-
selle? Kuka tulee lasten luo kuusijuhliin? Kenen nakoinen pak¬
kasukko joskus on? Miksi pakkasukko on mieluisa vieras?
3.	tunti
1.	Lue vuoropuhelu. Mita alleviivatut sanat merkitsevat?
—	Oliko teilla kotona kuusi?
—	Oli. Media oli oikein kaunis kuusi.
—	Kuka sen koristi?
—	Koristimme sen kaikki yhdessa. Media on paljon kuusenko-
risteita .
—	Mika koriste oli kuusen latvassa ?
—	Siina oli iso punainen taMu
2.	Katso kuvia ja lue kirjoitukset niiden alta. Mita alleviivatut
sanat merkitsevat?
Kuusen oksassa on jaapuikko. Kuusen latvassa on tahti.
1 nakoinen — похожий, похож
76

Katosta riippuu	Seinalla on varikuvia
lumihiutaleita.	saduista.
jakaa lahjoja = antaa lahjoja.— Uudenvuoden juhlassa kaikki
saivat lahjoja. Pakkasukko jakoi lahjoja.
3.	Lue. Sano, kenelle pakkasukko antoi kaksi lahjaa.
KUUSIJUHLA KOULUSSA
Me tulimme kuusijuhlaan. Koulumme juhlasali oli hyvin kaunis.
Keskella salia seisoi kaunis kuusi. Kuusen latvassa kimalteli1
iso tahti. Kuusen oksissa riippui monivarisia kuusenkoristeita:
punaisia, keltaisia ja sinisia lasipalloja, kiiltavia jaapuikkoja
ja tahtia. Lapset olivat tehneet kuusenkoristeita myos omin kasin.
Juhlasalin seinilla me naimme varikuvia saduista. Katosta riippui
kauniita lumihiutaleita.
Monella koululaisella oli karnevaalipuku. Pekalla oli Bura-
tinon, Liisalla Punahilkan ja Katrilla Peukaloliisan puku, Aril 1 a
oli suden ja Maijalla lumihiutaleen puku. Ari oli tehnyt karne-
vaalipukunsa itse, samoin Katri. Pekkaa, Liisaa ja Maijaa olivat
auttaneet heidan vanhempansa.
Me leikimme ja lauloimme. Yhdessa pakkasukon ja lumikin
kanssa me tanssimme kuusen ymparilla.
Sitten pakkasukko jakoi kaikille lahjoja. Ne oppilaat, joilla
oli kaunis karnevaalipuku, saivat kaksi lahjaa.
1 kimalteli — сверкала
1
77

4.	Katsele naita kuvia ja sano, mitka puvut pakkasukko palkit-
si. Millaisia lahjoja han antoi?
5.	Vastaa kysymyksiin.
Oletko kaynyt kuusijuhlissa? Olivatko pakkasukko ja lumikki
niissa kuusijuhlissa? Mita he tekivat? Mita sina teit kuusijuh¬
lissa? Piditko juhlista? Miksi? Onko pakkasukko kaynyt koto-
nasi? Mita lahjoja han toi sinulle? 66.	Kerro koulun kuusijuhlasta. Sano, milloin se oli, kuka oli
koristanut kuusen, millaisia koristeita kuusessa oli, oliko se kau-
nis, oliko jollakin karnevaalipuku, tulivatko juhlaan pakkas¬
ukko ja lumikki, jakoivatko he lahjoja, mita lapset tekivat kuu-
sijuhlassa.
78

7. Opettele runo ulkoa.
Koko vuosi on kuin piiri,
joka pyorii, pyorii.
Kevat, kesa, syksy, talvi
vuorotellen hyorii.
8. Lopeta lauseet.
Keskella juhlasalia oli... . Kuusen latvaa koristi... . Kuusen
oksissa riippui... . Jaapuikot ja tahdet olivat... . Kuusessa oli
myos lasisia... . Juhlasalin seinia koristivat... . Pakkasukon ja
lumikin kanssa me... . Pakkasukko antoi... .
4.	tunti
1.	Muodosta uusia sanoja.
talvi + loma = talviloma
Сложные слова (yhdyssanat) типа talviloma образуются из
двух существительных. Первая часть таких сложных слов
стоит в именительном падеже (nominatiivi).
Например:
luokka + huone = luokkahuone
kasvi + tarha = kasvitarha
seina -j- lehti = seinalehti
pioneeri -f- liina = pioneeriliina
2.	Muodosta kahdesta sanasta yksi. Sano, mita uusi sana merkit-
see. Kayta jokaista uutta Sanaa lauseessa.
Leipa, voi. Manna, puuro. Keitto, hedelma. Jalka, pallo. Lamppu,
sahko. Pelto, peruna. Auto, kuorma. 33.	Muodosta yhdyssanoja. Valitse yhdyssanan ensimmainen osa
vasemmasta sarakkeesta ja toinen osa oikeasta sarakkeesta.
79

kirja
jalka
luistin
pensas
rata
pallo
hylly
pioneeri
kelkka
marja
omena
liina
rnaki
puu
4.	Muodosta yhdyssanoja.
koulu, vari, lumi, ikkuna, aamu, silma, seina, lehti, tossut, lauta,
laukku, hiutale, kyna, lasit
пионерский галстук, Дворец пионеров, пионерский сбор, пионер¬
вожатый, стенная газета, журнал, газета, воздушный шарик,
подоконник, словарь, спортивный зал
6.	Kirjoita seuraavat lauseet menneessa ajassa.
M a 1 1 i: Mina avaan ikkunan.— Mina avasin ikkunan.
Matti heraa seitsemalta. Tytot hyppaavat jaalle. Liisa kampaa
tukkansa. Те vastaatte kysymyksiin. Me pelkaamme kylmaa.
Mina keraan kukkia. Sateenvarjo suojaa sateelta.
7.	Lue vuoropuhelut ja valitse seuraavan harjoituksen kuvista
jokaiseen vuoropuheluun sopiva.
—	Kavitko talvilomalla teatterissa?
—	Kavin Suomalaisessa teatterissa ja Nukketeatterissa. Enta
sina?
—	Minakin kavin Nukketeatterissa.
—	Osaatko luistella?
—	Osaan, mutta huonosti. Olen oppinut luistelemaan vasta tana
talvena.
—	Mina luistelen joka paiva. Mielestani luisteleminen on hyvin
hauskaa!
—	Onko sinulla kelkka?
—	On. Enta sinulla?
—	Minulla ei ole.
—	Tule, menemme yhdessa kelkkamakeen.
80

—	Mita luet?
—	Satuja. Lainasin1 kirjastosta paksun satukirjan.
—	Minakin luen mielellani satuja. Joka ilta sisareni ja mina
luemme satuja.
—	Hei, Paavo, mennaan ulos leikkimaan!
—	Mennaan. Otan leipaa ja annamme leivanmuruja2 linnuille.
—	Kuka tuolta hiihtaa?
—	Sehan on Matti. Hei, Matti!
—	Hei! Olitteko tekin hiihtamassa?
—	Me kaymme hiihtamassa joka paiva.
—	Pihassanne on suuri lumiukko. Kuka sen on tehnyt?
—	Teimme sen joukolla.
8. Katso kuvia. Anna lapsille nimet ja kerro heidan toimistaan.
1	lainasin — взял (в библиотеке)
2	leivanmurut — крошки хлеба
81

9. Kerro tovereillesi, mita teit talviloman aikana. Muut oppilaat
tekevat sinulle kysymyksia.
5.	tunti
1.	Opettele runo ulkoa.
SUKSILLA
Kun kinos kova kasvaa,
niin ulos sukset, hei!
Jos sukset liukkaiks rasvaa,
ei kylma esta, ei!
2.	Sanastoa.
puhelimessa — Puhelin soi. Matti kiiruhtaa vastaamaan.
— Haloo, Matti puhelimessa!
sauva — Minulla on uudet sukset ja sauvat. Vanhat sauvat olivat
liian lyhyet.
pari — Pari suksia. Pari sukkia. Kaksi paria kenkia.
82

rakentaa — Miehet rakentavat uutta taloa. Rakennan pikkuvel-
jelleni leikkitalon.
luistinrata — Talvella kaupungin stadionilla on luistinrata.
Siella voi luistella.
luisteluaika—Tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa on
paras luisteluaika.
on valmis — Mina piirran kuvaa. Ensin piirran sen lyijyky-
nalla. Sitten varitan sen varikynilla. Nyt kuva on valmis.
saada valmiiksi — Sain sen nopeasti valmiiksi.
3.	Lue vuoropuhelu.
Puhelin soi.	ь
L e e n a: Lahtisilla.
A n t e r o: Hei, Leena! Antero taalla.
L e e n a: Etko sina olekaan hiihtamassa?
Antero: Mita kello nyt on?
Leena: Yksitoista.
Antero: Me menemme hiihtamaan kahdeltatoista. Mutta mi-
nulla ei ole suksia. Eiko sinulla ole toista paria antaa minulle?
Leena: On. Minahan sain uudet sukset lahjaksi pakkasukolta.
Annan mielellani sinulle toisen parin. Onko sinulla sauvat?
Antero: On, mutta ne ovat vanhat ja lyhyet.
Leena: Annan sinulle seka sukset etta sauvat.
Antero: Kiitos. Tulen hakemaan ne kymmenen minuutin ku-
luttua.
4.	Keksikaa vuorosanat erilaisiin puhelinkeskusteluihin:
a)	Tytto soittaa pojalle ja pyytaa hanelta luistimia.
b)	Poika soittaa ystavalleen ja kutsuu hanta kelkkamakeen.
c)	Irja kyselee Annilta, millaista oli kuusijuhlassa.
5.	Lue teksti ja kerro se omin sanoin.
UUDET SUKSET
Ne olivat siniset ja kiiltavat. Antero oli toivonut niita kauan. Nyt
ne kuitenkin olivat hanella.
Koulussa oli hiihtopaiva. Edellisella hiihtotunnilla Antero oli
salaa katsellut luokkatovereiden uusia suksia. Vaikka eivat ne
hanenkaan niin huonot olleet, lyhyet vain.
83

1
Antero lahti kouluun tavallista aikaisemmin. Kiiltavat suk-
set keikkuivat olkapaalla. Han oli koululla luokkansa ensim-
maisena ja jai odottelemaan tovereita. Kari tuli toisena.
—	Huomaako han uudet sukseni? ajatteli Antero.
Mutta Kari sanoi:
—	Hei, miksi sinulla on sukset mukana? Opettajahan sanoi,
etta emme mene hiihtamaan, jos pakkasta on aamulla yli kaksi-
kymmenta astetta. Ja tanaan on kaksikymmenta kolme astetta.
Totta kai Antero oli kuullut opettajan sanat. Han vain oli niin
mielissaan suksistaan, ettei ajatellutkaan pakkasta. Antero oli
pahoillaan, ettei Kari kiitellyt hanen uusia suksiaan.
Kotimatkalla Kari huomasi ne.
—	Hei, onko sinulla uudet sukset? Kauniit! Oletko jo hiihta-
nyt niilla? Kuule, mennaan tanaan hiihtamaan. Ei nyt ole enaa
liian kylma.
Antero oli ladulla hyvissa ajoin. Keli tuntui hyvalta ja uudet
sukset luistivat erinomaisesti.
6.	Lue. Sano, mihin lapset rakensivat luistinradan.
On talvi. Kaikkial 1 a on lunta. Kauniit jaakukat koristavat talojen
ikkunoita. Se on pakkasen tydta. Pakkanen on rakentanut jaisia
siltoja jarvien ja jokien yli. Lampikin on jaassa. Jaalle on satanut
paljon lunta. Lapset luistelevat joka vuosi lammen jaalla. He
tekevat lammelle luistinradan.
Nyt on paras luisteluaika ja rata pitaa saada nopeasti val-
miiksi.
Sunnuntaina lapset tulivat lammelle. Kullakin oli oma teh-
tavansa. Viisi poikaa puhdisti rataa lumesta. Kuusi poikaa ja
tyttoa kantoi vetta radalle. He kuljettivat vesiampareita kelkoilla.
Se oli hauskaa tyota. Pojat kastelivat radan. Pakkanen auttoi
lapsia ja pian rata oli valmis.
Sitten lapset toivat luistimet ja luistelivat iltaan asti. Oli mu-
kavaa luistella radalla, jonka he olivat itse tehneet.
(R. Toom, m.)
7.	Etsi tekstista lauseet, joissa puhutaan a) jaakukista, b) jai-
sista silloista, c) lammesta. 88.	Kerro, miten lapset tekivat luistinrataa lammen jaalle. Kayta
kertomuksessa seuraavia avainsanoja: tulivat, oli tehtavansa,
84

puhdistivat rataa, kuljettivat vetta, kastelivat radan, auttoi, oli
valmis, luistelivat, oli mukavaa luistella.
9.	Katso kuvaa. Anna lapsille nimet ja kerro, mita kukin tekee.
10.	Opettele runo ulkoa.
LUISTIMILLA
Kiidan, kiidan, kiidan
niin kuin tuulispaa!
Luistimien alia
kiitaa liukas jaa.
Tasainen on tieni,
hyvat hevosein.
Korvissa vain tuuli
viheltaa: huhhei!
Muista! Halla, kuura, tuisku, loikkia, lampi, kapala, karvainen,
ei koskaan, liukastua, pakkasukko, kuusijuhla, lumikki,
lumihiutale, tuoksuu kuuselle, karnevaalit, kuusenkoris-
te, jakaa lahjoja, olla puhelimessa, sauva, pari,rakentaa,
luistinrata, luisteluaika, on valmis, saada valmiiksi.
85

1	000
tuhat
1 900
tuhatyh-
deksansa-
taa
Sata plus yhdeksansataa on tuhat.
—	Kuinka paljon on sata plus yhdeksansataa?
—	Sata plus yhdeksansataa on tuhat.
—	Onko sata plus yhdeksansataa tuhatkaksisataa?
—	Ei ole. Sata plus yhdeksansataa on tuhat.
3.	Lue seuraavat esimerkit:
500 + 100 = 600
300 + 700 = 1 000
200 + 700 = 900
4.	Lue ja kirjoita numeroin.
sataneljatoista, kuusisataakaksikymmentaviisi, kolmesataanelja,
seitsemansataakaksikymmenta, viisisataaviisikymmentaviisi, tu¬
hat, kolmetuhatta
5.	Lue yhdessa opettajan kanssa:
500 - 200 = 300
600 + 200 = 800
100 + 100 = 200
500 + 200 = 700
X	jakso
LASKENHON TUNTI
Perusluvut 100—1000
1.	Laskekaa vuorotellen yhdesta sataan.
2. Lausu yhdessa opettajan kanssa:
100
200
300
sata
kaksisataa
kolmesataa
600
700
800
kuusisataa
seitseman-
kahdeksan-
sataa
sataa
100
+ 900 = 1 000
Viisisataa miinus kaksisataa on kolmesataa.
86

—	Kuinka paljon on 500 miinus 200?
—	500 miinus 200 on 300.
—	Onko 500 miinus 200 300?
—	On. Se on oikein.
—	Onko 500 miinus 200 400?
—	Ei ole. 500 miinus 200 on 300.
6.	Lue seuraavat laskut:
700 — 400 - 300	530 — 230 - 300
990 — 700 = 290	250 — 250 = 0
7.	Tarkasta, onko tulos oikea:
M a 1 1 i: 200 + 400 = 600
Tulos on oikea. Kaksisataa plus neljasataa on kuusi-
sataa.
700 — 400 = 200
Tulos ei ole oikea. Seitsemansataa miinus neljasataa
on kolmesataa.
288 - 288 = 0
837 - 635 = 202
876 - 774 = 102
537 — 137 = 200
961 — 937 = 20
208 + 412 = 1 000
8.	Lue.
Kirjakaupassa oli 1600 oppikirjaa. Ensimmainen koulu osti 300 ja
toinen koulu 500 oppikirjaa, kolmas koulu osti 250 oppikirjaa.
Laske, kuinka monta kirjaa jai kauppaan.
9.	Laske ja lue.
330 + 170 =
1000 + 300 =
530 - 230 -
700 - 280 =
460 + 340 -
180 + 220 =
1500 — 800 =
250 - 250 =
650 + 350 =
200 — 200 =
990 — 700 =
800 - 330 =
Muista! Sata, kaksisataa, kolmesataa, neljasataa, viisisataa,
kuusisataa, seitsemansataa, kahdeksansataa, yhdeksan¬
sataa, tuhat, tulos, plus, miinus.
87

XI	jakso
V. I. LENIN
-ata-loppuisten verbien kielteinen imperfekti
/. tunti
1.	Muuta seuraavat lauseet imperfektiin.
M a 1 1 i: Heilla on pieni poika.— Heilla oli pieni poika.
Matti leikkii siskonsa kanssa. Ari ja Matti asuvat samassa ta-
lossa. Liisa kay koulua. Mina saan sukset lahjaksi pakkasukolta.
Те lahjoitatte meille kirjan. Me muistamme runon. Mina kirjoitan
kirjeen ystavalleni.
2.	Muuta lauseet kielteisiksi.
M a 1 1 i: Meilla oli hauskaa.— Meilla ei ollut hauskaa.
Paavo piirsi kuvia. He lauloivat kauniisti. Me kirjoitimme kirjetta.
Ymmarsin suomea. Han luisteli iltaan asti. He hiihtivat nopeasti.
3.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Han osasi laulaa, mutta Paavo ei osannut.
He vastasivat kysymyksiin, mutta me emme vastanneet.
Те hyppasitte korkealle, mutta he eivat hypanneet .
osata	Mina en osannut.	Me	emme osanneet.
vastata	Sina et vastannut.	Те	ette vastanneet.
hypata	Han ei hypannyt.	He	eivat hypanneet. 44.	Vastaa kysymyksiin kielteisesti mallin mukaan.
M a 1 1 i: Pelasiko Martti jalkapalloa? — Ei pelannut.
Pelasitteko te koripalloa? Pelkasivatko pikku tytot ukkosta?
Osaako Mari uida? Osasivatko pioneerit vastata kysymyksiin?
Hyppasiko han puusta? Osasiko han sitoa pioneeriliinan? Ava-
siko han ikkunan?
88

5.	Sanastoa.
santarmi — Tsaarin santarmit etsivat Leninia.
olla paossa—Lenin oli Suomessa tsaarin santarmeja paossa.
Kun Lenin oli santarmeja paossa, han asui suomalaisten tyo-
laisten perheissa.
suru — N6*uvostoihmisilla oli suuri suru, kun Lenin kuoli.
vieras maa — Ihmisen on vaikea elaa vieraassa maassa.
ymmartaa — Ymmarsitko, mita han kysyi? — En ymmartanyt,
han puhui liian hiljaa.
ikavoida — Aiti oli kuukauden Moskovassa. Mina ikavoin hanta
kovasti.
lahettaa—Kirjoitan kirjeen ja lahetan sen samana paivana.
ihmetella — »Miten suuri pallo sinulla on!» kaikki ihmettelivat.
muistaa — Muistatko, kiln Ari kavi tutustumassa kouluumme?
Muistatko kaikki uudet sanat? — Muistan.
89

6.	Lue ja sano, mista huomasit, etta Lenin piti lapsista?
V. I. LENIN
Lenin oli monta kertaa Suomessa tsaarin santarmeja paossa.
Siella han asui monien suomalaisten tyolaisten perheissa. Kah-
desti Vladimir 11 jits asui Helsingissa Kustaa Rovion luona.
Roviolla oli pieni poika. Hanen nimensa oli Eero. Kun Lenin kavi
Rovion luona, han leikki mielellaan pikku Eeron kanssa. Heilla
oli hauskaa, vaikka poika ei ymmartanyt venajaa eika Lenin
ymmartanyt suomea.
Vuonna 1922 Lenin sai tietaa, etta Kustaa Rovion vaimo oli
kuollut. Eero ikavoi aitiaan kovasti. Lenin lahetti pojalle leik-
kiauton lahjaksi. Kaikki ihmettelivat, miten Lenin muisti yhden
pienen pojan surun. Leninillahan oli niin paljon tyota.
7.	Jaa kertomus kolmeen osaan. Keksi joka osalle otsikko.
8.	Kerro.
Miksi Lenin oli Suomessa? Milloin Lenin asui Kustaa Rovion
luona? Mita Lenin lahjoitti Eerolle? Mita kaikki ihmettelivat?
Muista! Santarmi, olla paossa, suru, vieras maa, ymmartaa,
ikavoida, lahettaa, ihmetella, muistaa.
90

'
XII	jakso
TUNNETTUJA KIRJAILIJOiTA
pitaa (taytyy) 4- I infinitiivi
-e -loppuisten substantiivien taivutus
1.	tunti
1.	Lue. Tarkastele, miten voidaan ilmaista pakollinen tekeminen.
Minun taytyy lukea laksyja.
Heidan pitaa menna kauppaan.
minun
lukea
sinun
sanoa
hanen
pitaa
syoda
meidan
(taytyy)
kirjoittaa
teidan
laulaa
heidan
juosta
2. Katso kuvia ja sano, mita tyton taytyy tehda joka paiva.
M a 1 I i: 1. kuva: Hanen taytyy nousta joka paiva kello 7.

3.	Lue ja venajanna.
Meidan taytyy kutsua kirjailija kerhon vieraaksi. Meidan taytyy
pyytaa kirjailijaa kertomaan omasta lapsuudestaan. Sinun pitaa
kysya kirjailijalta, kirjoittiko han kertomuksia lapsena. Kirjailija
sanoi, etta kertomuksia on vaikea kirjoittaa. Taytyy tietaa paljon.
Pitaa opiskella paljon ja ahkerasti.
4.	Luettele muutamia kirjailijanimia.
5.	Sanastoa.
koyha— Ennen vallankumousta tyolaisten elama oli vaikeaa.
Heilla oli vahan vaatteita ja ruokaa. He olivat koyhia.
paattaa koulu (yliopisto) — Veljeni on nyt kymmenennella luo-
kalla. Han paattaa koulun tana vuonna.
kertomus — Lapset lukevat mielellaan A. Tsehovin kertomusta
Kastanka.
leikkitoveri — Seppo ja mina asumme samassa talossa. Me lei-
kimme usein yhdessa. Seppo on leikkitoverini.
6.	Lue.
ALEKSIS KIVI
Suomen suuri kirjailija Aleksis Kivi
syntyi 10. lokakuuta 1834 suureen
perheeseen.
Vasta kaksitoistavuotiaana han
meni kouluun. Hanen isansa oli
koyha. Aleksin taytyi jattaa koulu.
Myohemmin han paatti sen. Vuon¬
na 1857 han opiskeli yliopistossa,
muttei paattanyt sita.
Aleksis Kivi alkoi jo lapsena
kirjoittaa kertomuksia. Niissa han
kertoi siita, mita naki. Nuo kerto-
muksensa Aleksis luki sitten par-
haalle leikkitoverilleen.
Myohemmin Aleksis Kivi kirjoit-
92

ti runoja, kertomuksia ja naytelmia1. Vuonna 1870 han kirjoitti
tunnetun romaanin Seitseman veljesta.
Aleksis Kivi kuoli koyhana ja sairaana vuonna 1872. Suomen
kansa pitaa hanen kirjoistaan.
7.	Vastaa kysymyksiin.
Mina v<aonna Aleksis Kivi syntyi? Minka ikaisena han meni
kouluun? Milloin Kivi alkoi kirjoittaa kertomuksia? Kenelle han
luki ensimmaiset kertomuksensa? Mita han kirjoitti myohemmin?
Minka romaanin Kivi kirjoitti vuonna 1870?
8.	Lopeta lauseet.
Aleksis Kivi on... , Kivi alkoi jo lapsena... . Han luki ensim¬
maiset kertomuksensa... . Kivi meni kouluun vasta... . Myohem¬
min Kivi kirjoitti... . Vuonna 1870 han kirjoitti... . Suomen
kansa... .
2.	tunti
1. Muodosta lauseita.
2.	Taydenna lauseet. Kirjoita ne vihkoosi.
Jarjestajan taytyy... . Pian on juhla, pioneerien pitaa... . Kuu-
kauden lopussa on kilpailut. Meidan taytyy... . Sirkka ei tunne
uusia sanoja. Sirkan taytyy... . Pekka loukkasi2 jalkansa Pekan
taytyy... .
3.	Muodosta lauseita. Muuta alleviivattu Sana tarvittavaan muo-
toon.
Taytyy, me , hyvin, opiskella. Qppilaat, taytyy, oppia puhumaan,
1	naytelma — пьеса
2	loukkasi — ушиб
pojan
aidin
opettajan
kirjailijan
lukea
pitaa	keittaa
(taytyy)	tarkastaa
kirjoittaa
93

suomen kielta. Koululainen , pitaa leikkia, nuorempien lasten
kanssa. Koiralle, taytyy antaa, ruokaa, Pekka . Pitaa paastaa,
ulos, kissa, Liisa . He, taytyy lukea, paljon kirjoja.
4.	Sano, mita perheenjasenia teidan perheessanne on. Kerro
sisaristasi ja veljistasi. Kuinka vanha sisaresi (veljesi) on?
Mita sisaresi (veljesi) tekee? Sano, mika on vanhimman sisaresi
(veljesi) nimi? Mika on nuorimman sisaresi (veljesi) nimi?
5.	He ovat saman perheen lapsia:
Olavi	Aino	Laila	Kauko
15 v.	12 v.	10 v.	5 v.
Sano, kuka lapsista on nuoriirj Kuka lapsista on vanhin? Luettele
lasten nimet vanhimmasta nuorimpaan. Luettele lasten nimet
nuorimmasta vanhimpaan.
6.	Sanastoa.
totella (vanhempia, aitia, opettajaa) — Mina tottelen aina
vanhempiani. Pekka ei tottele mummoa.
suuttua — Joskus isa suuttuu minulle, kun en tottele. Ala suutu!
En ole enaa milloinkaan paha sinulle.
karata (karkaan, karkasi) — Poika heitti kirjat maahan ja karka-
si.
tahtoa = haluta — Tahdotko tulla kerhomme istuntoon? — Tah-
don kylla. Poika tahtoo sanoa meille jotain.
7.	Lue.
ALEKSIS KIVEN ROMAANI
Aleksis Kiven Seitseman veljesta on hauska kertomus veljesten
elamasta. Heita oli seitseman. Veljesten nimet vanhimmasta
nuorimpaan olivat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri
ja Eero. Usein he olivat vallattomia eivatka totelleet aitiaan.
Kun aiti suuttui heille, he karkasivat metsaan.
Veljekset eivat tahtoneet menna kouluun eivatka halunneet
opetella lukemaan. He karkasivat koulustakin.
94

Mutta myohemmin he ymmarsivat, etta heidan pitaa oppia
lukemaan. Nuorin veli Eero oppi lukemaan ensimmaisena ja opetti
sitten muutkin veljet. Heista tuli hyvia kunnollisia miehia.
8.	Valitse vastauksista oikea.
Mista kirja Seitseman veljesta kertoo?
Kirjfi kertoo perheesta. Kirja kertoo sisarista.
Kirja kertoo veljeksista.
Mika oli vanhimman veljen nimi?
Vanhimman veljen nimi oli Simeoni. Vanhimman veljen nimi
oli Eero. Vanhimman veljen nimi oli Juhani.
Mita veljekset tekivat, kun aiti suuttui?
Veljekset piiloutuivat talon taakse. Veljekset karkasivat met-
saan. Veljekset tottelivat aitia.
Kuka opetti veljekset lukemaan?
Opettaja opetti veljekset lukemaan. Nuorin veli opetti vel¬
jekset lukemaan. Aiti opetti veljekset lukemaan.
9.	Lopeta lauseet.
Veljeksia oli... . Siksi romaanin nimi on... . Usein veljekset
olivat... . Veljekset eivat tahtoneet... . Myohemmin he ymmar¬
sivat, etta... . Eero opetti... . Veljista tuli... .
10.	Vastaa kysymyksiin ja laadi vastauksista kertomus seitse-
masta veljeksesta.
Kenesta kertoo romaani Seitseman veljesta? Mitka olivat vel¬
jesten nimet vanhimmasta nuorimpaan? Tottelivatko he aitiaan?
Miksi he karkasivat metsaan? Kavivatko he koulua? Oppivatko
he lukemaan? Mika nuorimman veljen nimi oli? Kuka opetti
veljet lukemaan? Millaisia ihmisia veljeksista tuli? 33.	tunti
1.	Lue lauseet. Tarkastele alleviivattujen sanojen taivutusta.
Se perhe on suuri. Siina perheessa on viisi lasta. Isolla
perheella on iso asunto. Aiti kertoi meille siita perheesta.
Mina en tunne sita perhetta. Tunnetko sina sen perheen?
95

Существительные на -е (vene, huone) имеют в единственном
числе основу на -ее. Исключение составляет форма типа
huonetta, venetta. В этой форме основа существительных
на -е оканчивается на -t.
Напри
мер:
minka?
perhe
n
mina?
na
miksi?
ksi
missa?
ssa
mista?
perhee-
sta
mihin?
seen
milla?
11a
milta?
lta
mille?
He
M u 11 a: mita? perhet-ta
Katso kuvia. Keksi joka
kuvasta
lause
г
Л
96

3.	Kirjoita lauseet vihkoosi. Pane sulkeissa olevat sanat tarvit-
tavaan muotoon.
M a 1 1 i: (Missa? huone) on nelja tuolia.— Huoneessa on nelja
tuolia.
Mina sain (minka? kirje) ystavaltani. (Missa? kirje) ystavani
lahetti terveisia'koko (mille? perhe). En muistanut lahettaa
(mita? kirje). Niina vastasi heti (mihin? kirje). Han luuli tata
paperia (miksi? kirje).
4.	Samoin kuin edellinen.
Asunnossa on kolme (mita? huone). Lapset nukkuvat pienessa
(missa? huone). Ison (minka? huone) ikkunalla on kauniita
kukkia. Tasta (mista? huone) me teemme lasten (minka? huone).
Pojat juoksevat (mista? huone) (mihin? huone).
5.	Vastaa kysymyksiin.
Onko perheenne suuri? Kuka on perheessanne vanhin? Kuka on
perheessanne nuorin? Montako lasta perheessanne on? 6 76.	Lausu opettajan mukana.
Neuvostomaamme, kirjailijanimi, arvosanat
кепка, lanka, hanen kirjailijanimensa, paljon kirjeita, jokai-
seen kirjeeseen, lasten kirjeissa
7.	Sanastoa.
Neuvostomaa — Neuvostomaamme on suuri. Me olemme Neuvos-
tomaan pioneereja.
kirjailijanimi — Aleksei Maksimovits Peskovin kirjailijanimi on
Maksim Gorki.
olla pahoillaan — Mummo oli pahoillaan, kun lapset eivat
totelleet hanta. Opettaja oli pahoillaan oppilaiden huonoista arvo-
sanoista.
on hapea — On hapea opiskella huonosti.
rakastaa (luontoa) — Maksim Gorki rakasti luontoa. Me rakas-
tamme Neuvostomaatamme.
7*335
97

8.	Lue.
ALEKSEI MAKSIMOVITS
GORKI
Neuvostomaan suuren kirjailijan
Maksim Gorkin oma nimi oli Alek¬
sei Peskov. Maksim Gorki oli ha-
nen kirjailijanimensa.
Aleksei Maksimovits piti lapsis-
ta. Han sai paljon kirjeita heilta.
Niissa lapset kertoivat opiskelus-
taan ja elamastaan. Gorki vastasi
joka kirjeeseen. Han oli pahoillaan,
kun naki lasten kirjeissa virheita.
Silloin han kirjoitti:	»Neljannen
luokan oppilaan on hapea tehda
virheita kirjeissa!» Gorki opetti lap-
sia rakastamaan tyota, ihmisia ja
luontoa.
Lapset lukevat mielellaan Gorkin kirjoja.
9.	Mika naissa lauseissa on vaarin? Sano oikein.
Maksim Gorkin kirjailijanimi oli Aleksei Peskov. Aleksei Maksi¬
movits sai vahan kirjeita lapsilta. Lapset kertoivat Gorkille luis-
telemisesta. Aleksei Maksimovits oli iloinen, kun naki lasten
kirjeissa virheita.
10.	Miksi sanomme Gorkia lasten ystavaksi?
11.	Mista kirjailijoista sina pidat? Kayttaako joku heista kirjai-
lijanimea? 44. tunti
1.	Leikkikaa.
Ottakaa paperiliuskat esille. Jokainen kirjoittaa kaskyn tai pyyn-
non (Nouse seisomaan! tai: Anna minulle kyna.) ja lahettaa kir-
jelappunsa jollekin oppilaalle. Se, joka saa kirjelapun, tayttaa
toverinsa kaskyn tai pyynnon (nousee seisomaan jne.)
98

2.	Sanastoa.
Tama on kamera. Tama on filmi (nauha).
valokuvata = ottaa valokuvia — Osaatko sina valokuvata? —
En osaa. Valokuvasiko han koiran? — Ei valokuvannut.
valokuvaaja — Istumme tahan, niin valokuvaaja ottaa meista
kuvan.
tavata — Me tapasimme toisemme koulun edessa. He kavivat
tapaamassa tunnettua kirjailijaa.
3.	Lukekaa ja esittakaa vuoropuhelu luokassa.
—	Onko sinulla kamera?
—	Ei ole. Mutta isalla on oikein hyva kamera.
—	Onko Matilla kamera?
—	Kylla, Matilla on oma kamera.
—	Osaako Matti valokuvata?
—	Matti valokuvaa oikein hyvin.
—	Mita han valokuvaa?
—	Ihmisia, luontoa ja elaimia.
4.	Kysy toveriltasi, onko hanella kamera. Osaako han valo¬
kuvata, mita han valokuvaa, tekeeko han hyvia valokuvia?
5.	Lue. Sano, miksi poika halusi tavata Gorkia.
PIENI VALOKUVAAJA
Tama tapahtui vuosia sitten. Aleksei Maksimovits Gorki asui
silloin Leningradissa. Oli kaunis aurinkoinen aamu. Gorki
99

kirjoitti tyohuoneessaan. Ikkuna oli auki. Yhtakkia Gorkin
poydalle lensi kirjelappu. Aleksei Maksimovits luki sen:
„Rakas toveri Gorki! Saanko tulla luoksenne? Tahdon valoku-
vata Teidat.“
Aleksei Maksimovits nousi poydasta ja katsoi ulos. Han
naki pojan. Poika oli noin kymmenvuotias. Pojalla oli kamera.
—	Sinako heitit taman kirjelapun? Gorki kysyi.
—	Mina.
—	Tule vain sisaan, Gorki kutsui.
Poika tuli Gorkin tyohuoneeseen. Han hymyili. Poika oli
iloinen, kun sai tavata Gorkin. Han pyysi Aleksei Maksimovitsia
istumaan sohvalle ja antoi talle sanomalehden.
—	Kohta on valmis! poika sanoi.
Poika otti kuvan. Aleksei Maksimovits istui sohvalla ja
hymyili. Akkia poika purskahti itkuun.
—	Miksi sina itket? Gorki kysyi.
—	Unohdin filmin kotiin, vastasi poika.
Han otti kameransa ja juoksi pois. Gorki huusi hanen
peraansa:
—	Odotapas! Minulla on filminauha!
Mutta poika ei tullut takaisin.
6.	Vastaa kysymyksiin.
Missa Gorki asui? Missa han tyoskenteli? Mika lensi Gorkin
poydalle? Minka ikainen poika oli? Mika pojalla oli? Miksi
poika oli iloinen? Missa Gorki istui, kun poika valokuvasi
hanta? Miksi poika juoksi pois huoneesta? Mita Gorki huusi
pojan peraan? Tuliko poika takaisin?
7.	Opettele runo ulkoa.
VALOKUVAAJA
Istukaahan vallan hiljaa,
Liisa, Kaisa! Otan kuvan,
aidillemme kuvan teista,
isalta sain siihen luvan.
Yks, kaks, kolme, nipsis, napsis,
hyva on! Nyt aivan varmaan
oikein kauniin kuvan saamme
iki-iloks aidin armaan!
100

8.	Kirjoita seuraavat lauseet. Lisaa jokaiseen toinen lause,
joka jatkaa ensimmaisen ajatusta.
M a 1 1 i: Mina en voi valokuvata.
Mina en voi valokuvata. Minulla ei ole kameraa.
Poika alkoi itkea. Mina en voi kirjoittaa kirjetta. Poika
halusi tavata Gorkin. Gorki vastasi aina lasten kirjeisiin.
Gorki» nousi poydasta ja katsoi ulos.
9®.
Горький — большой друг детей. Горький — великий писатель.
Дети читают книги Горького. У мальчика был фотоаппарат.
Мальчик сфотографировал Горького.
Muista! Koyha, paattaa koulu (yliopisto), kertomus, leikki-
toveri, totella, suuttua, karata, tahtoa, Neuvosto-
maa, kirjailijanimi, olla pahoillaan, on hapea, kame-
ra, filmi (nauha), valokuvaaja, kirjelappu, valokuva¬
ta, tavata.
101

w
XIII	jakso
NEUVOSTOARMEIJAN PAIVA
uku:uvu,-as (-as)-loppuisten substantiivien taivutus
Talvi-ilta-tyyppisten yhdyssanojen oikeinkirjoitus
1.	ja 2. tunti
1.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Minulla on uusi koulupuku. Koulupukuni on ruskea. Koulupu-
vussa on monta taskua. Riisun koulupuvun . Pidan koulupukua
TTaapissa. Koulupuvusta putosi nappi. Ompelin napin koulu-
pukuuni.
uku : uvu
!
в открытом слоге
в закрытом слоге
uku
uvu
2.	Muodosta yhdyssanoja. Sano, minka puvun puet kulloinkin.
M a 1 1 i: Menen kouluun koulupuku paalla.
koulu
juhla
u'I?a	hiihto
P“ku,	tyo
urheuu
3.	Sano, mita pukuja on kuvissa. Kayta joka Sanaa lauseessa
mallin mukaan.
M a 1 1 i: Kuvassa on uimapuku. Uimapuvussa menen uimaan.
102

4.
Tarkastele oppilas ja sotilas sanojen taivutusta.
Kuka? oppilas, sotilas
Kenen? oppilaan, sotilaan
Kenena? oppilaana,
sotilaana
Keneksi? oppilaaksi,
sotilaaksi
Keta? oppilasta, sotilasta
Kenessa? oppilaassa,
sotilaassa
Kenesta? oppilaasta, sotilaasta
Keneen? oppilaaseen, sotilaaseen
Kenella? oppilaalla, sotilaalla
Kenelta? oppilaalta, sotilaalta
Kenelle? oppilaalle, sotilaalle
5.	Kirjoita lauseet. Kayta Sanaa sotilas oikeassa muodossa.
(Kenen?)... rinnassa on kunniamerkki. Han kertoi meille yhdes-
ta (kenesta?)... . (Kenella?)... on venelakki paassa. Mina kysyin
(kenelta?)... aikaa. Pioneerien kokouksessa oli kolme (keta?)... .
6.	Lausu opettajan mukana.
eilen, teita, tein, leivos, meille, makeisia
sanoi, soitti, lahjoitti, lahjoista
7.	Kerro, milloin syntymapaivasi on, kutsutko vieraita syn-
tymapaivillesi, mita tarjoat vieraille, mita lahjoitat ystaval-
lesi syntymapaivana. 88.	Sanastoa.
kutsua — Kutsun teita (sinua) syntymapaivilleni.
mihin aikaan — Mihin aikaan oppitunnit alkavat? — Ne alkavat
kello 9.
103

Onneksi olkoon! — Tanaan on aidin syntymapaiva. Isa ja mina
sanoimme hanelle: »Onneksi olkoon!»
leivos — Ostimme kaupasta hyvia leivoksia. Mina soin kaksi
leivosta. Pidan leivoksista.
9.	Lue ja sano, miten pojat onnittelivat Kaukoa.
Kauko sanoi meille eilen: »Kutsun teita huomenna syntyma-
paivilleni.»
—	Mihin aikaan saamme tulla? me kysyimme.
—	Tulkaa kello kaksi, vastasi Kauko.
Tanaan pojat tulivat hakemaan minua ja me menimme
yhdessa Kaukon luo. Kauko asuu Lenininkatu kolmessa. Heidan
asuntonsa on kolmannessa kerroksessa. Me soitimme ovikelloa.
Kaukon vaari avasi meille oven. Kauko tuli luoksemme ja me
sanoimme hanelle: »Onneksi olkoon!»
Matti lahjoitti Kaukolle piirustuksen. Siina oli mies so-
tilaspuku yllaan. Matti piirsi sotilaan siksi, etta Kaukon
syntymapaiva on Neuvostoarmeijan paivana. Matti piirtaa oi-
kein hyvin.
Zenja lahjoitti Kaukolle satukirjan. Mina lahjoitin hanelle
puulaivan. Olin tehnyt sen itse.
Kauko oli mielissaan lahjoistamme ja sanoi: »Kiitos!»
Kaukon pikkusisko Anni sanoi meille:
—	Etteko te huomaa, etta Kaukolla on uusi puku?
Me nauroimme ja kehuimme Kaukon uutta pukua. Sitten
Kauko pyysi meita poytaan. Han tarjosi meille makeisia,
leivoksia, omenoita seka tuoremehua.
10.	Lue kysymykset. Valitse sopiva vastaus oikeanpuoleisesta
sarakkeesta.
Mihin Kauko pyysi poikia?
Missa Kauko asuu?
Kuka avasi oven?
Mita Matti lahjoitti Kaukolle?
Kuka lahjoitti Kaukolle satukirjan?
Miten Kauko kiitti lahjoista?
Kuka pyysi lapsia poytaan?
Kauko
kiitos
piirustus
vaari
syntymapaivilleen
Zenja
Lenininkatu kolmessa
104

2. ja 3. tunti
1. Leikkikaa. Yksi oppilaista sanoo jonkin tutun sanan. Seu-
raava oppilas lausuu sanan, joka alkaa edellisen sanan vii-
meisella kirjaimella.
M a 1 1 i: 1. oppilas: koulu
2.	oppilas: ulkona
3.	oppilas: auto jne.
2.	Mita naet seuraavissa kuvissa? Lisaa joka esineen nimeen
sana leikki.
M a 1 1 i:	auto
leikkiauto
105

с	>
l	>
3.	Lue yhdyssanat.
a)	Sano, mista sanoista ne muodostuvat?
M a 1 1 i: Sanassa luokkahuone on kaksi osaa: luokka ja huone.
sanastovihko, pioneeriliina, ikkunalasi, hammasharja, mannapuu-
ro, lumiukko, seinalehti, pioneerikokous
b)	Sano yhdyssanan alkuosan viimeinen kirjain ja jalkiosan
ensimmainen kirjain:
Malli: luokkahuone
Sanassa luokka viimeinen kirjain on a. Sanassa huone
ensimmainen kirjain on h.
4.	Lue sanat. Mita erikoista huomaat?
ilta-aurinko, kuorma-auto, talvi-ilta, aamu-uni, valokuva-albumi
Если в сложном слове его первая часть оканчивается на ту же
гласную, с которой начинается вторая часть, то между ними
ставится черточка (дефис).
Например: kuorma-auto, talvi-ilta, ulko-ovi, aamu-uni
5.	Mitka sanat kirjoitat yhteen ja missa kaytat viivaa?
lento kone, kirjoitus poyta, valokuva albumi, lauantai ilta,
pioneeri osasto, linja auto, ruoka lusikka, ikkuna verho
6.	Muodosta yhdyssanoja. Kayta niita lauseissa.
aamu, ilta, talvi, uni, auto, kuorma, auto, linja
106

7.	Lue vuoropuhelu.
—	Paivaa, Leena!
—	Hyvaa paivaa, Mari! Onpa hauskaa, etta tapasin sinut.
—	Onko sinulla asiaa minulle?
—	Kyi la. Tanaan on syntymapaivani.
—	Vai niin? Onneksi olkoon!
—	Kiitos. Kutsun sinut syntymapaivilleni.
—	Tulen mielellani.
—	Tule kello 2.
—	Kiitos. Nakemiin.
8.	Keksi vuoropuhelu. Tilanne: Luokkatoverisi soittaa sinulle.
Han kutsuu sinut syntymapaivilleen.
9.	Sanastoa.
Neuvostoarmeijan paiva — Neuvostoarmeijan paiva on 23. helmi-
kuuta.
ylpea — Vaarillani on monta kunniamerkkia. Olen ylpea vaaris-
tani.
istua selka suorana — Opettaja sanoi, etta pulpetissa pitaa
istua selka suorana.
vakava — Vakava ihminen. Vakavat silmat. Opettaja nauroi en-
sin, mutta tuli sitten vakavaksi.
10.	Kerro, onko teilla kotona paljon valokuvia, onko teilla
myos vanhoja valokuvia (mummon tai vaarin), onko valokuvia
sotavuosilta. Katsotko usein valokuvia vaarin ja mummon
kanssa?
11.	Lue ja sano, miksi vaari antoi Kaukolle luvan pukea vanhan
sotilaspukunsa.
Poydassa Kauko sanoi:
—	Tanaan me vietamme kahta juhlaa: Neuvostoarmeijan
paivaa ja syntymapaivaani.
—	Mutta eihan teidan perheessanne ole sotilaita, sanoi
Matti.
Silloin Kaukon vaari toi valokuva-albumin ja naytti meille
kuvia. Yhdessa kuvassa oli ryhma sotilaita, toisessa nuori so-
tilas. Kolmannessa kuvassa saman sotilaan rinnassa oli jo
viisi kunniamerkkia.
107

—	Tama sotilas on vaarini, sanoi Kauko.— Han taisteli
fasisteja vastaan koko sota-ajan. Han oli Berliinissakin.
Kauko sanoi jotain hiljaa vaarille ja juoksi vaarin huonee-
seen.
—	Miksi han sinne meni? kysyi Matti.
Vaari vain hymyili ja kaski odottamaan vahan aikaa. Kun
Kauko palasi vaarin huoneesta, hanen yllaan oli vanha sotilas-
puku. Kaukon paalla se naytti vahan isolta, mutta kukaan ei
nauranut. Kauko oli ylpea. Hanen rinnassaan valkehti viisi
kunniamerkkia. Me katsahdimme vaariin. Han istui selka suo-
rana. Hanen silmansa olivat vakavat. Vaari oli unohtanut mei-
dat. Han muisteli vaikeita sotavuosia.
12.	Muodosta sanoista lauseita.
Ryhma sotilaita, on, kuvassa, ensimmaisessa. Rinnassa, soti-
laan, on, kunniamerkkia, viisi. Pojalle, sotilaspuku, on, iso,
vahan. Sotavuosia, muisteli, vaari. Valokuvia, toi, vaari.
13.	Kirjoita 5 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita ne seuraa-
vasti:
Kuinka monta...? Mita...? Kuka...? Mita teki...? Millainen...?
14.	Katso kuvia. Etsi tekstista sopiva lause joka kuvalle.
108

Muista! Kutsua syntymapaiville, mihin aikaan? Onneksi olkoon!
leivos, Neuvostoarmeijan paiva, ylpea, istua selka
suorana, vakava.
109

XIV	jakso
YSTAVA
Aina ja joskus -sanojen kaytto. Han ja se -pronominien kaytto
1.	tunti
1.	Lue ja venajanna seuraavat lauseet.
—	Katsotko televisiota joka paiva?
—	Kylla.
—	Katsotko televisiota paivalla vai illalla?
—	Katson joka ilta, mutta joskus myos paivalla. Esimerkiksi
sunnuntaina.
—	Vastaako Pekka tunnilla aina hyvin?
—	Ei. Joskus han vastaa huonosti.
2.	Kerro, mita sina teet joka aamu, joka paiva, joka ilta.
Mita sina teet aina, mita vain joskus?
3.	Taydenna lauseet.
Nousen aina kello... . Joka aamu... . Tulen koulusta kotiin
aina... , joskus kello... . Joka paiva... . Joskus illalla... .
4.	Lisaa lauseisiin sopiva Sana viivan takaa.
Mummo... puuroa joka aamu.
Aiti ja isa... tyohon joka paiva.
Talvella mina... joka paiva.
Kesalla te... joka paiva.
Oppilaat... laksyja joka paiva.
uida
keittaa
menna
tehda
hiihtaa
6. Lue ja sano, mita Matti teki aina ja mita joskus.
Matti oli neljannella luokalla. Oppituntien jalkeen han soi
aina paivallisen, leikki ulkona ja sitten teki laksynsa. Matti
teki laksynsa hyvin. Han kertasi ensin vanhat sanat ja oppi
sitten uudet. Sen jalkeen han luki tekstin ja teki kirjalliset
harjoitukset. Tunnilla Matti vastasi aina reippaasti ja oikein.
Han sai aina hyvia arvosanoja. Illalla Matti luki joskus,
katsoi joskus televisiota. Joskus han kuunteli radiota.
*
7. Kerro, miten Matti teki laksyjaan ja miten han vastasi
tunnilla.
8.	Kerro Matista.
9. Sano, kuka on sinun ystavasi ja mita sina teet yhdessa
ystavasi kanssa.
10.	Lue ja sano, kuka on Pekan tosi ystava.
Pekkakin oli neljannella luokalla. Mutta han teki aina toi-
sin kuin Matti. Oppituntien jalkeen han pelasi lentopalloa
urheilukentalla. Sitten han tuli kotiin ja katsoi televisiota,
kuunteli radiota tai leikki. Aidin taytyi joka paiva muistuttaa
hanta:
—	Pekka, tee laksyt.
—	Teen ihan kohta, vastasi Pekka aina, mutta ei vain
tehnyt laksyja. Han teki laksyt vasta myohaan illalla. Han
teki ne nopeasti ja huonosti ja sai usein huonoja arvosanoja.
Mutta sitten Matista ja Pekasta tuli ystavia. He teki-
vat kaikki tyot yhdessa. Pekka yritti tehda laksyt yhta hyvin
kuin Matti ja alkoi saada hyvia arvosanoja. Nain ystava
auttoi Pekkaa.
11.	Vastaa kysymyksiin.
5.	Lisaa lauseisiin sanat aina tai joskus.
Niina nousee... kello 7. Han peseytyy, pukeutuu ja kampaa...
tukkansa. Mutta han voimistelee vain... . Kesalla on... lammin.
Mutta... on kylmia ja sateisia paivia. Han on... kiltti vanhem-
milleen.
Miksi Pekka opiskeli huonosti? Mita han teki oppituntien
jalkeen? Milloin Pekka alkoi tehda laksyja? Miten han teki
laksyt? Milloin Pekka alkoi saada hyvia arvosanoja?
110
111

2. tunti
1.	Sanastoa.
vuorotellen — Oppilaat kirjoittivat tauluun vuorotellen:	en-
sin kirjoitti Pekka, sitten Irja jne.
auttaa matematiikassa — Mina olen heikko matematiikassa.
Ystavani auttaa minua matematiikassa, suomen kielessa, auttaa
historiassa.
ottaa esimerkkia — Ota esimerkkia huolellisista oppilaista.
pitaa puolta — Ari pitaa aina pikku sisarensa puolta.
2.	Lue ja sano, mika on Misan ystava.
Opettaja pyysi lapsia kertomaan ystavastaan. Oppilaat kertoi-
vat vuorotellen.
V о 1 о d j a: Ystavani Zenja on hyva oppilas. Han auttaa minua
matematiikassa.
Ari: Ystavani Matti on oikein rohkea. Mina otan hanesta esi¬
merkkia ja yritan olla myos rohkea.
L e e n a: Minulla on ystava Tanja. Han on aina iloinen. Hanella
on kaunis lauluaani. Han laulaa hyvin.
Irja: Paras ystavani on veljeni Matti. Han pitaa aina puol-
tani. Hanen kanssaan on hauska leikkia.
Opettaja: Misa, miksi sina et kerro mitaan? Eiko sinulla
ole ystavaa?
Misa: On kylla. Mina vain pelkaan, etta kaikki nauravat.
Opettaja: Sano vain. Kukaan ei naura.
Misa: Ystavani nimi on Porro. Se on koira. Ystavani on vii-
sas ja voimakas. Se on hyva kaikille hyville ihmisille. 3 43.	Kerro, kuka on ystavasi, millainen han on, mita sina teet
yhdessa ystavasi kanssa, miten ystavasi auttaa sinua, pidatko
sina ystavasi puolta.
4.	Lue.
Misalla on koira. Sen nimi on Porro. Silla on viisaat silmat.
Lapset silittavat sita. Se ei ole vihainen lapsille. Joskus Porro
murisee, kun lapset ottavat silta luun. Silloin lapset antavat
side 1 uun takaisin.
Milloin kaytetaan Sanaa se?
112

5.	Lisaa taulukkoon se-sanan puuttuvat muodot.
Mika? — se
Minka? —
Mita? — sita
Mil 1 a? —
Milta? —
Mille? —
Mina? —
Missa? — siina
Mista? — siita
Mihin? — siihen
6.	Kysy ja vastaa.
M a *1 1 i I — Mika tama on?
—	Se on kissa.
—	Minka variset silmat silla on?
—	Silla on vihreat silmat.
Kysele luokkatovereiltasi erilaisista elaimista.
M a 1 1 i II — Mika tama on?
—	Se on paperi.
—	Mita siita voi tehda?
—	Siita voi tehda paperiveneen.
Kayta paperi-sanan asemesta sanoja puu, kangas.
7.	Kirjoita vastaukset kysymyksiin. Kayta koiranpenikka-
sanan asemesta se-sanaa oikeassa muodossa.
Minka varinen koiranpenikka on?
Millaiset korvat koiranpenikalla on?
Mika on koiranpenikan kaulassa?
(rusetti)
Mita poika antaa koiranpenikalle?
Pitaako poika penikasta? 33.	tunti
1. Sanastoa.
laiha — Sinulla ei ole voimaa, kun olet niin laiha.
surullinen — Pekka oli surullinen, kun hanen paras leikkitoverin-
sa matkusti toiseen kaupunkiin.
84335
S13

2.	Lue ja sano, mista Misa loysi Porron.
Silloin kun Misa loysi Porron, Рбггб
oli pieni ja laiha penikka. Рбггб istui pen-
saan alia ja oli ihan marka. Vesi tip-
pui Porron nenanpaasta ja korvilta. Mi¬
sa otti penikan syliin ja vei sen kotiin.
Penikka kasvoi nopeasti. Рбггб kulki aina
Misan perassa. Silloinkin kun Misa luki laksyja, Рбггб istui poy-
dan luona. Рбггб oli iloinen, jos Misa oli iloinen. Рбггб oli surul-
linen, jos Misa oli surullinen. Nyt Рбггб on iso koira. Ihmiset pel-
kaavat Porroa. Mutta Misa tietaa, etta Рбггб on kiltti koira.
Silla Рбггб muistaa, etta sen on pelastanut ihminen.
3.	Lue teksti 2 uudelleen. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta
se-sanan vastaavia muotoja.
M a 1 1 i: Silloin kun Misa loysi Porron, Рбггб oli pieni ja laiha
penikka.— Silloin kun Misa loysi Porron, se oli...
4.	Jaa teksti kolmeen osaan ja keksi otsikko kullekin osalle.
Kerro jokaisen osan sisalto. 5 65.	Lue ja venajanna.
kansallisuus — Karjalassa asuu monta eri kansallisuutta: vena-
laisia ja karjalaisia, suomalaisia, ukrainalaisia seka muita.
voima—Poika pit^aa urheilusta. Hanella on paljon voimaa, han
on voimakas poika.
mita vain — Mita sinulta saa kysya?— Kysy mita vain.
6.	Lue ja sano, miksi Neuvostoliitto on voimakas maa.
On oikein hyva, kun hanella, minulla ja sinulla, kun jokaisella
on ystava. Mutta on viela parempi, jos jokaisella on monta
ystavaa, paljon ystavia. Kun yksi ihminen istuttaa puun, kasvaa
vain yksi puu. Mutta kun han, mina ja sina, jokainen meista
istuttaa viereen viela yhden puun, paikalie kasvaa puisto. Kun
ystavia on paljon, he voivat tehda mita vain. Neuvostoliitossa
asuu sata eri kansallisuutta. Kaikki kansat ovat ystavia kes-
kenaan. Ystavyys on suuri voima. Siksi Neuvostoliitto on voima¬
kas maa.
114

7.	Kirjoita lauseet, joissa puhutaan tosi ystavista.
Ystavani pitaa aina puoltani. Elli kavi luonani joka paiva, kun
mina sairastin. Matti antaa minun kirjoittaa vihkostaan koti-
tehtavat, kun en ole ehtinyt tehda niita. Ystavani Pekka juoksi
pakoon, kun isot pojat ottivat minulta pallon. Kauko opetti
karsivallisesti ystavaansa luistelemaan. Jukka kaatui. Hanen
ystavansa Kalle seisoi vieressa ja nauroi. Poika putosi veteen.
Ystava antoi handle katensa ja veti hanet rannalle. Luokkamme
hyvat Koppilaat auttavat heikompia matematiikassa. Koulumme
oppilaat lahettivat lahjoja afganistanilaisille lapsille. Anja oli
mielissaan, kun hanen ystavansa sai kakkosen.
8.	Vuoropuhelu.
— Minapa matkustan kevatlomalla Petroskoihin. Siella asuu
ystavani Matti.
—	Onko hankin neljasluokkalainen?
—	Han opiskelee viidennella luokalla. Sain Matilta kirjeen.
Han kutsui minua Petroskoihin ja lupasi nayttaa kaupunkia.
—	Kivaa! Menette varmaankin teatteriin. Petroskoissahan on
kolme teatteria.
—	Totta kai menemme. Olemme kaiket paivat yhdessa.
Matti on hyva ystava.
Muista! Joka paiva, joka ilta, joka aamu, aina, joskus, vuorotel-
len, auttaa matematiikassa, ottaa esimerkkia, pitaa
jonkun puolta, laiha, surullinen, voima.
115

XV	jakso
KANSAINVALINEN naistenpaiva
Mina, sina ja han -pronominien taivutus
1.	tunti
1.	Lue.
Mina olen oppilas. Minun nimeni on Jukka. Mika sinun nimesi
on? MinuIIa on sisar. Sinulla on kaksi sisarta. Sisareni on
kahta vuotta minua nuorempi. Sisar kertoo minulle kaiken.
Han luottaa minuun. Sinunkin sisaresi luottavat sinuun.
2.	Lisaa mina	ja	sina -sanojen puuttuvat	muodot.
Kuka?— mina,	sina	Kenelta?—	minulta, sinulta
Kenen?—	Keneen?—
Keta?—	Kenella?—
Kenesta?—	Kenelle?—
3.	Kayta Irja-nimen asemesta mina-sanaa.
M a 1 1 i: Irjan veli on neljannella luokalla.— Minun veljeni on
neljannella luokalla.
Isa ja aiti lahjoittivat Irjalle kameran. Isa otti Irjasta monta
valokuvaa. Isa kysyi, miellyttiko lahja Irjaa. Lahja miellytti
Irjaa. Nyt Irjalla on oma kamera.
4.	Katso kuvia ja lue kirjoitukset niiden alta.

Aitini on autonkuljettaja. Aitini on myyja.
5.	Keskustelkaa mallin mukaan. Kayttakaa vuoropuheluissanne
alempana olevia sanoja.
M a 1 1 i: — Kenen aiti on opettaja?
—	Minun aitini on opettaja. Onko sinunkin aitisi opet¬
taja?
—	Ei ole.
—	Mika han on?
—	Minun aitini on insinoori.
Kayta sanoja: taiteilija, myyja, laakari, autonkuljettaja, tyolainen,
kasvattaja, kirjastonhoitaja.
6.	Kirjoita lauseet. Kayta niissa sina-sanan muotoja.
Onko (kenella?) ... pikku sisaria? Mina kirjoitan (kenelle?)
... kirjeen. Odotan (kenelta?) ... vastausta kirjeeseeni. Irja odottaa
(keta?) ... ulkona. (Kenesta?) ... tulee hyva hiihtaja. (Kuka?)
... olet hyva ystava.
7.	Leikkikaa.
a) Yksi oppilaista ottaa vihkon kateensa ja sanoo: »Minulla
on vihko. Annan vihkoni sinulle, Pekka.» Pekka ottaa vihkon
ja sanoo: »Nyt sinun vihkosi on minulla. Mina annan sen
takaisin sinulle.»
Ottakaa kateenne erilaisia esineita.
117

b) Pyyda toveriltasi:
—	Antaisitko minulle kynan?
—	Annan sen sinulle mielellani.
Pyytakaa toisiltanne erilaisia esineita.
8.	Vastaa kysymyksiin.
Onko sinulla sisaria? Onko sinulla veljia? Mita vanhempasi
lahjoittivat sinulle syntymapaivana? Mika sinusta tulee aikuisena?
(laakari, tyolainen...)
9.	Kerro aidistasi. Sano, millainen han on ulkonaoltaan, mika
han on, mita sina teet yhdessa aitisi kanssa.
10.	Kerro mummostasi. Sano, minka ikainen han on, kayko
han tyossa vai onko han elakkeella, tietaako mummosi paljon
satuja, oletteko te hyvia ystavia mummosi kanssa.
11.	Opettele runo ulkoa.
MEIDAN MUMMO
Maailmassa on meidan mummo
parhain ihmisista.
Han on hyva, han on hella,
kallein ystavista.
Tuolissansa istuu mummo
aina ahkerana.
Meille on han toverina
hauskan hupaisana.
Leikit kaikki ymmartavi,
surut kaikki poistaa.
Aina meita lapsosia
hellasti han muistaa. 88.	maaliskuuta on Kansainvalinen
naistenpaiva.
118

12.	Katso kuvia ja sano, kuka keta onnittelee Naistenpaivan
johdosta. 2Hyvaa Naistenpaivaa!
2.	tunti
1.	Lue.
Minulla on ystava. Han pitaa hiihtamisesta. Hanella on hyvat
uudet sukset. Toivo-seta lahjoitti ne handle. Hanesta tulee hyva
hiihtaja.
119

2. Lisaa han-sanan puuttuvat muodot.
Kuka?— han
Keta?—
Kenelle?— hanelle
Kenella? —
Kenelta?—
Kenesta?—
Keneen?—
Keneksi?—
3.	Kayta Elli-nimen asemesta han-sanan muotoja.
Elli on ystavani. Ellilla on hyva lauluaani. Elli laulaa koulun
kuorossa. Mina pyydan usein Ellia laulamaan. Mina kerron
Ellille satuja. Ellia miellyttavat sadut. Mina pidan Ellista.
4.	Kirjoita 6 lausetta. Kayta niissa seuraavia sanaliittoja: anna
minulle, sanoi sinulle, tuot hanelle, kysyi minulta, saa hanelta,
otti sinulta.
5.	Kerro, miten sina onnittelit aitiasi Naistenpaivana. Kayta
kertomuksessasi mina, sina ja han -sanojen muotoja.
6.	Kerro, keta sina onnittelet aina Naistenpaivana ja valmistatko
lahjan aidille, mummolle tai siskolle.
7.	Lue vuoropuhelu ja sano, kenen lahja on parempi.
Jukka: Paivaa, Matti. Mihin menet?
M a 11 i: Menen kukkakauppaan. Haluan ostaa kukkia aidille ja
mummolle. Huomenna on Naistenpaiva.
Jukka: Sisareni ja mina kasvatimme aidille ruusun. Siina
on kaksi kaunista kukkaa.
Matti: Se onkin hyva lahja. Ruusunne kukkii viela monta
kertaa aitinne iloksi.
Jukka: Miten te onnittelette aitia Naistenpaivana?
Matti: Me nousemme aikaisin. Keitamme kahvin. Sitten panem-
me kupit, leivoksia ja kukat poytaan ja onnittelemme aitia ja
mummoa. Me sanomme heille: »Hauskaa juhlaa, rakkaat aiti
ja mummo!»
8.	Keksikaa oma vuoropuhelu. Kayttakaa edellista vuoropuhelua
mallina.
Muista! Kunnioittaa, onnitella Naistenpaivan johdosta, kuk-
kakauppa, kasvattaa, hauskaa juhlaa!
120

XVI jakso
KAUPUNKI
nk:ng, -kin-liite
1. tunti
1. Kertaa:	kk:k
kukka, kukan	lumiukko, lumiukon
lika, lian	jalka, jalan
puku, puvun	luku, luvun
k:o
uku:uvu
2.	Kirjoita lauseet. Pane sulkeissa olevat sanat oikeaan muotoon.
Talvella lapset kayvat (missa? kelkkamaki). Pekan (missa?
takki) on likaa. Poika otti (minka? lakki) paastaan. Lapset
(mita tekevat? lukea) kertomusta. Nenaliina on (minka? puku)
taskussa. Poika puhdistaa (mita? puku).
3.	Lue runo. Etsi siita sanat, joissa on kk:k ja k:o astevaihtelua.
NUKKE-AITI
4.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Tama on suuri kaupunki. Tassa kaupungissa asuu paljon ihmisia.
Me tulimme tahan kaupunkiin viime vuonna.
Kaupassa on kenkia. Otan kengat pois jalasta.
Olen pieni nukke-aiti.
Minulla on monta lasta.
Nuket pesen, nuket puen.
Hauskat sadut heille luen.
Joka paiva puuron keitan.
Ilian tullen hyvin peitan.
Yksi pikku nukeistani
koulutieta astuu vasta
nk : ng
Petroskoi on suuri kau-pun-ki.
Petroskoin kau-pun-gis-sa on
paljon asukkaita.
в открытом слоге nk
в закрытом слоге ng
121

5.	Kirjoita lauseet. Lisaa pisteiden paikalle nk tai ng.
Tanaan on kirkas auri...o. Lapset lammittelevat auri...ossa.
Eilen ei ollut auri...oa. Ke...an pohjassa on reika. Minulla on
paljon ke...ia. Poika tuli uusissa ke...issa. Me asumme pienessa
kaupu...issa. Kaupu...imme kaduilla on paljon autoja.
6.	Vuoropuheluja.
—	Sinulla on uudet kengat.
—	Niin on. Nama kengat ovat pehmeat ja mukavat. Minulla
ei ole ollut nain mukavia kenkia.
—	Mika tuo piirroksen ylakulmassa on?
—	Sehan on aurinko.
—	Ei se ole ollenkaan auringon nakoinen.
—	Mika se sitten on?
—	Se on mielestani vain keltainen pallo.
7.	Lausu opettajan mukana.
kaupunki, кепка, lanka, pankaa
kaupungin, kengan, langan, hengen
kaupunkia — kaupungissa, kenkia — kengissa, lankaa — lan-
galla
8.	Sanastoa.
tutustua — Tunnetko tuon tyton?—Kylla, han on Katja. Me
tutustuimme pioneerileirilla.
kaupungin keskusta — Leninin aukio on Petroskoin kaupungin
keskustassa.
Kremlin muuri — Leninin mausoleumi on Kremlin muurin vie-
ressa.
teollisuuskaupunki — Moskovassa on paljon tehtaita. Moskova
on teollisuuskaupunki.
kulttuurikeskus — Moskova on myos kulttuurikeskus: siina on
paljon kirjastoja, teattereita, museoita jne.
korkeakoulu — Petroskoissa on kolme korkeakoulua: yliopisto,
opettajakorkeakoulu ja konservatorio.
kadun varrella—Lenininkadun varrella on yliopisto, elokuva-
teatteri, hotelli ja monta kauppaa.
muistopatsas — Petroskoissa Aanisjarven rannalla on Pietari
Suuren muistopatsas. Onko kaupungissanne muistopatsaita?
122

г
Tama on henkilo- Tama on johdin- Tama on linja-
auto.	auto.	auto (bussi).
9.	J,,ue Igorin kirje. Sano, miksi han kirjoitti Toivolle Mosko-
vasta.
Igorin kirje Toivolle
Igor Petrov asuu Petroskoissa ja Toivo Jokinen asuu Helsin-
gissa. Pojat olivat viime kesana Artekissa. Siella he tutus-
tuivat. He paattivat olla kirjeenvaihdossa. Elokuussa Igor oli
Moskovassa ja kirjoitti sielta Toivolle kirjeen:
Moskovassa 12. elokuuta
Hei Toivo!
Kirjoitan sinulle Moskovasta. Tulin tanne isani kanssa Leena-
tadin luo. Haluan kirjoittaa sinulle maamme paakaupungista.
Moskova sijaitsee Moskova-joen varrella. Kaupungin kes-
kustassa on Kreml. Sen vieressa on Punainen tori. Se on Mosko-
van suurin aukio. Kremlin muurin edessa on Leninin mauso-
leumi.
Moskova on suuri teollisuuskaupunki ja kulttuurikeskus.
Paakaupungissamme on paljon tehtaita, korkeakouluja, museoita
ja teattereita. Moskovassa on Bolsoi (Suuri) teatteri. Se on
ooppera- ja balettiteatteri.
Gorkinkatu on Moskovan paakatu. Sen varrella on M. Gorkin,
A. Puskinin ja V. Majakovskin muistopatsaat.
Moskovassa on vilkas liikenne. Kadut ovat taynna erilaisia
autoja: henkiloautoja, busseja, johdinautoja. Mutta metro on
minusta paras.
Lopetan tahan. Odotan vastaustasi. Kirjoita pian.
Sano terveisia aidillesi, isallesi ja pikku sisarellesi.
Monin terveisin ystavasi Igor
123

10. Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat viivan alta.
Moskova on Neuvostoliiton 	 Se ... Moskova-joen varrella.
Kreml on	 Kremlin vieressa on	 Leninin mausoleumi
on 	 edessa. Moskova on suuri ..., koska siella on paljon
tehtaita. Se on myos suuri kulttuurikeskus, koska siella on
paljon ..., ... ja ... . Gorkinkatu on Moskovan ... . Gorkinkadun
varrella on kolme ... . Moskovan kaduilla nakee paljon ... ja
paakatu; kaupungin keskus; paakaupunki; busseja, henkiloautoja
ja johdinautoja; sijaitsee; muistopatsasta; Punainen tori; korkea-
kouluja, museoita ja teattereita; teollisuuskaupunki; Kremlin
muurin
11.	Kayta muodostamiasi lauseita ja kerro Moskovasta. Mita
muuta osaat kertoa Moskovasta?
2.	tunti
1.	Valitse sanat, joita voit kayttaa kertomuksessasi mista ta-
hansa* 1 2 kaupungista. Laadi kertomus.
kaupunki sijaitsee, kaupungin keskusta, paakaupunki, katu,
paakatu, teollisuuskaupunki, kulttuurikeskus, muistopatsas, teh-
das, puisto, aukio, mausoleumi, teatteri, museo, Kreml, metro,
auto
2.	Sanastoa.
Suomenlahti — Leningrad on Suomenlahden rannalla.
satamakaupunki — Tama kaupunki on satamakaupunki. Sen
satamaan tulee laivoja monista maista ja kaupungeista.
nahtavyys (nahtavyydet, nahtavyyksia)— Kaupungissamme on
paljon nahtavyyksia: muistopatsaita, museoita ja paljon kauniita
taloja.
1 mista tahansa — о любом, о каком угодно
124

rautatieasema — Juna saapuu rautatieasemalle. Juna lahtee rau-
tatieaSemalta. Menen rautatieasemalle ystavaani vastaan.
kaunistua = tulla kauniiksi — Kylassamme on paljon uusia
kauniita taloja. Kylamme kaunistuu joka vuosi.
3.	Lue Toivon vastaus Igorille.
Helsingissa 15. syyskuuta
Hei Igor!
KiitSs kirjeestasi. Olipa mukavaa, etta kirjoitit Moskovasta.
Sain tietaa paljon uutta paakaupungistanne.
Nyt mina kirjoitan sinulle Helsingista.
Helsinki on vanha satamakaupunki Suomenlahden rannalla.
Kerron sinulle vain muutamista kotikaupunkini nahtavyyk-
sista. Kaupungin keskustassa on Finlandia-talo ja paljon muisto-
patsaita. Rautatientorilla sijaitsee Aleksis Kiven muistopatsas. Sa-
malla aukiolla on Helsingin rautatieasema.
Helsingissa on yliopisto, paljon teattereita ja museoita.
Kaupungissamme on myos paljon tehtaita. Mutta kaupungin
keskustassa niita ei ole paljon. Kotikaupunkini kasvaa ja kaunis¬
tuu.
Kirjeessa on vaikea kertoa kaikesta. Lahetan sinulle muuta-
mia kuvia Helsingista. Niista naet, miten kaunis on kotikau¬
punkini.
Parhain terveisin Toivo 4 54.	Vastaa kysymyksiin.
Onko Helsinki nuori kaupunki? Missa se sijaitsee? Onko se
satamakaupunki? Missa kaupunginosassa sijaitsee Finlandia-ta¬
lo? Milla aukiolla sijaitsee Aleksis Kiven muistopatsas? Voidaan-
ko Helsinkia sanoa teollisuuskaupungiksi? Enta kulttuurikeskuk-
seksi? Miksi?
5.	Lue.
Mina olen pioneeri.
Minakin olen pioneeri
Tanaan sataa lunta.
Eilenkin satoi.
Я пионер.
И я пионер.
Сегодня идет снег.
Вчера тоже шел снег.
125

6.	Lue lauseet. Lisaa alleviivattuihin sanoihin liite -kin. Selita,
miten lauseiden merkitys muuttuu.
M a 1 1 i: Sina olet hyva urheilija.— Sinakin olet hyva urheilija.
Pekka kirjoitti kirjeen ystavalleen. Opettaja oli retkella oppi-
laiden kanssa. Sina osaat valokuvata. Juoko Irja maitoa
illalla? Huomenna mina menen hiihtamaan. Joskus kayn hiih-
tamassa kovalla pakkasella.
7.	Vertaa Moskovaa Helsinkiin. Jatka ajatusta mallin mukaan.
M a 1 1 i: Moskova on vanha kaupunki.— Helsinkikin on vanha
kaupunki.
Moskova on teollisuuskaupunki. Moskovassa on paljon tehtaita.
Moskovan nahtavyydet ovat mielenkiintoisia. Moskovassa on
korkeakouluja. Moskovaan voi matkustaa junalla, laivalla tai
lentokoneella. Moskovalaiset pitavat kaupungistaan.
—	Летом я был в Москве.
—	Ия был в Москве.
—	А в метро ты был?
—	Ив метро был и на Красной площади.
—	Я тоже был на Красной площади.
3.	tunti
1.	Kerro Petroskoista. Kayta kertomuksessasi kaupungista seu-
raavia tietoja.
Karjalan paakaupunki. Perusti Pietari Suuri vuonna 1703. Si-
jaitsee Aanisjarven rannalla. Paljon tehtaita, niista vanhin on
Onegan traktoritehdas. Kolme teatteria Kirovin aukiolla. Koti-
seutumuseo ja taidemuseo. Leninin muistopatsas Leninin aukiol¬
la, aukio on pyorea. Kirovin, Pietari Suuren, Kuusisen muisto-
patsaat. Kaunis vihrea kaupunki. Kasvaa ja kaunistuu.
126

2.	Lue.
MEIDAN KAUPUNKIMME
Nimeni on Matti. Minulla on uusi hyva ystava Pauli. Mutta
ikava kylla han asuu Kostamuksessa ja mina asun Petroskoissa.
Lomalla Pauli tuli luokseni vieraisille. Otin hanet vastaan rau-
tatieasemalla. Pauli oli Petroskoissa ensimmaista kertaa. Paa-
timme'valoittaa tutustumisen kaupunkiin viivyttelematta.
—	Mika taman aukion nimi on? kysyi Pauli.
—	Tama on Gagarinin aukio. Ja tasta alkaa kaupunkimme
paakatu, Lenininkatu. Ajammeko johdinautolla? kysyin Paulilta.
—	Emmeko menisi jalkaisin? Silloin naen enemman. Mihin
Lenininkatu paattyy?
—	Se paattyy Aanisjarven rantaan, selitin Paulille.
—	Mika tuo iso rakennus on tuossa oikealla?
—	Se on Petroskoin yliopisto. Kaupungissamme on sita paitsi
opettajakorkeakoulu. Sekin on talla kadulla. Opettajakorkeakou-
lun vieressa naet Voitto-nimisen elokuvateatterin.
—	Mika tuo tuolla on?
—	Se on Pohjola-hotelli.
Niin me kuljimme Lenininkatua alas ja tulimme Aanisjarven
rantaan. Mina asun Leninin- ja Puskinskajakadun kulmassa.
Me menimme meille kotiin.
Seuraavina paivina mina naytin ystavalleni teatterit, museot,
muistopatsaat ja muita nahtavyyksia.
Kaupunkimme miellytti Paulia.
3.	Osaatko sina nayttaa kaupunkiasi (kylaasi) vieraalle? Mita
naytat kaupungissasi (kylassasi)?
4.	Leikkikaa. Olkaa vuorotellen oppaana1 ja vuorotellen kau-
pungin (kylan) vieraana.
5.	Keskustelkaa. Kayttakaa seuraavia vuoropuheluja mallina.
—	Milla kadulla asut?
—	Asun Andropovinkadulla.
—	Missa talossa?
—	Talossa numero 3.
1 opas — гид
127

—	Onko katunne levea?
—	Ei ole.
—	Kulkeeko kadullanne johdinauto?
—	Ei kulje. Katumme on hiljainen.
Sanastoa.
osoite (osoitteen, osoitetta)—Mika on osoitteesi?—Osoitteeni
on Lenininkatu 5, asunto 33.
asua lahella toisiaan — Mari ja Tiina asuvat lahella toisiaan:
Mari asuu talossa numero 6 ja Tiina talossa numero 8.
asua kaukana toisistaan — Matti ja Pauli asuvat kaukana
toisistaan: Matti asuu Petroskoissa ja Pauli Kostamuksessa.
—	Missa sina asut?
—	Koulun vieressa.
—	Mutta mika on osoitteesi?
—	Osoitteeni on Lenininkatu 12, asunto 10. Enta mika
sinun osoitteesi on?
—	Lenininkatu 14, asunto 40.
—	Me asummekin lahella toisiamme. Mutta ystavani ja mi-
na asumme kaukana toisistamme: mina asun Lenininkadul-
la ja han Rovionkadulla.
6.	Leikkikaa. Jakakaa sanat kahden osanottajan kesken. Muo-
dostakaa naista sanoista lauseita. Samaa Sanaa saat kayttaa
vain yhden kerran. Sanoja voit taivuttaa. Sopikaa ajasta (esim.
10 minuuttia). Voittaa se, joka kayttaa annettuja sanoja lau-
seissaan eniten.
kaupunki talo katu hiljainen kulkea
vasemmalla elokuvateatteri levea oikealla tehdas kapea
johdinauto ajaa tie juosta olla asua
7.	Opettele lukemaan nopeasti. Etsi joka rivilta se Sana, joka
on rivin alussa. Nouse seisomaan, kun olet loytanyt.
tehdas tahdas tuhdot rohdos tehdas tahdot saidat
oikein onkien oikoi koneita soikin oikein nokinen oire
katu katua utua takoa katu tukka kalu
osoite osoita soita tasoita tavoita voita osoite
128

8.	Sano, millainen mikin voi olla. Kayta niin monta sanaa kuin
muistat.
M a 1 I i: Millainen on kaupunki?— suuri, kaunis, pieni, puhdas
katu, talo, auto, puisto, aukio
9.	Vuoropuhelu.
Ф
—	Voisitteko sanoa, milla kadulla pioneeripalatsi on?
—	Se on Krasnajakadulla.
—	Paaseeko sinne bussilla tai johdinautolla?
—	Ei paase. Krasnajakadulla ei kulje bussi eika johdinauto.
Tehtava. Keskustelkaa mallin mukaan. Kayttakaa pioneeripa-
latsi-sanan asemesta sanoja hotel 1 i, rautatieasema, Suomalainen
teatteri ynna muita.
Muista! Tutustua, kaupungin keskusta, Kremlin muuri, Punainen
tori, mausoleumi, teollisuuskaupunki, sijaitsee, kulttuuri-
keskus, korkeakoulu, museo, muistopatsas, kadun var-
rella, nahtavyys, satamakaupunki, kaunistuu, rautatie¬
asema, hiljainen, osoite, asua lahella toisiaan, asua
kaukana toisistaan.
94335
129

XVII	jakso
KEVST
Me, te, he -pronominien taivutusta
1.	tunti
1.	Lue.
Me olemme pioneereja. Meilla on valkoiset puserot ja punaiset
pioneeriliinat. Meidan taytyy opiskella hyvin. Lokakuulaiset ot-
tavat meista esimerkkia.
2.	Lisaa me-sanan puuttuvat muodot.
3.	Kirjoita lauseet. Kayta mina-sanan asemesta Sanaa me.
M a 1 1 i: Anna minulle pallo.— Anna meille pallo.
Minun pitaa menna kirjastoon. Minulla on uudet sukset. Ystava
kutsui minua elokuviin. Jarjestaja otti minulta paivakirjan. Poika
piti kiinni minusta.
4.	Kirjoita lauseet. Kayta me-sanaa oikeassa muodossa.
(Kenella?) ... on tanaan pioneerikokous. Pekka pyysi (keilta?)
... anteeksi. Elokuva ei miellyttanyt (keita?) ... . Matti kertoi
(keista?) ... isalleen. (Keiden?) ... koulumme on uusi.
5.	Sanastoa.
kevaan merkki — Aurinko paistaa kirkkaasti ja lampimasti. Se
on kevaan merkki.
sulaa — Lumi sulaa. Sokeri sulaa teessa. Kun aurinko lammit-
taa, jaa sulaa.
kanto—Lumi suli kannon ymparilta. Mies vasyi ja istui kan-
nolle lepaamaan.
Ketka?— me
Keille?— meille
Keiden?—
Keita?—
Keilla?—
Keilta?—
Keista?—
Keihin?—
130

palvi — Kevaalla lumi sulaa puun juurilta. Paikoin nakyy maata.
Ilmestyy palvia.
pensas — Koulun ymparilla kasvaa puita ja pensaita. Koulu-
laiset istuttivat syksylla kymmenen uutta marjapensasta.
6.	Lausu opettajan mukana.
kaupunki, aurinko, кепка, vanhan kannon, istuin kannolle
kumpu, rumpu, kampa, aurinkoinen paiva, lumen peitossa
7.	Katso kuvaa. Mita kevaan merkkeja huomaat kuvassa.
8.	Lue.
KEVAAN MERKKEJA
(G. Skrebitski, m.)
Mina lahdin kaupungista metsaan. Halusin nahda, oliko siella
jo kevaan merkkeja. Oli aurinkoinen paiva. Kaupungissa lumi
suli nopeasti. Otin silti mukaani sukset. Tulin junalla pienelle
asemalle. Sielta hiihdin metsaan. Metsassa oli kaunista. Ilmassa
tuoksui kevat. Aurinko lammitti. Taivas oli sininen. Mutta maa
oli viela jaan ja lumen peitossa. Puut ja pensaat olivat lumessa
131

kuten talvellakin. Hiihdin ja katselin sivuilleni. Vanhan kannon
luona oli jo pieni palvi, ensimmainen kevaan merkki. Istuin
kannolle. Oli hiljaista. Vain kaukaa metsasta kuului talitiaisen1
aani. Se lauloi minulle kevaan ensimmaista laulua.
9.	Kerro, mita kevaan merkkeja kirjailija huomasi metsassa.
10.	Vertaa kuvaa kertomukseen Kevaan merkkeja. Kirjoita ker-
tomus kuvasta. (7 lausetta).
Те olette sisaria. Mika teidan sukunimenne on? Teilla on viela
vanhin veli. Auttaako veli teita opiskelussa? Mita han kysyi
teilta?
2.	Lisaa te-sanan puuttuvat muodot.
3.	Lisaa lauseisiin te-sanan sopivat muodot.
(Ketka?) ... olette pioneereja. (Keilla?) ... on pioneeriliina kaulas-
sa. Kysyiko opettaja (keita?) ... tanaan? Antoiko opettaja (keil-
le?) ... hyvia arvosanoja? Ottavatko lokakuulaiset (keista?)
... esimerkkia?
4.	Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta
te -Sanaa oikeassa muodossa.
M a 1 1 i: Martilla ja sinulla on kaunis koira.
Teilla on kaunis koira.
1 talitiainen — синица
2.	tunti
1.	Lue.
Ketka?— te
Keiden?—
Keita?—
Keilla?—
Keille?— teille
Keilta?—
Keista?—
Keihin?—
132

Martin ja sinun koirasi on viisas. Se tottelee Marttia ja sinua.
Pojat heittivat lakin kauas. Koira toi lakin Martille
ja sinulle. Koira ottaa aina Martilta ja sinulta koululaukut
ja kantaa niita hampaissa. Koira pitaa Martista ja sinusta.
5.	Keksi 6 lausetta. Kayta niissa sanaliittoja:
kysyy teilta, otti teilta, sanon teille, lahetamme teille, onnit-
telemme teita, he etsivat teita
6.	Lausu opettajan mukana.
kevaalla, jaa, saa, paa
maaliskuu, alkaa, sulaa, sataa
lammin, lampimampi, lampimin
7.	Sanastoa.
puhjeta lehteen— Kevaalla puut puhkeavat lehteen.
jaat lahtevat — Tuli lampimat paivat ja jaat lahtivat Aanis-
jarvesta.
puun juurella—Sateen aikana me seisoimme puun juurella.
Lumi alkaa sulaa puun juurelta.
pitka — длинный
kylma — холодный
lammin — теплый 8pitempi — длиннее
kylmempi — холод¬
нее
lampimampi — теп¬
лее
pisin — самый длин¬
ный
kylmin — самый хо¬
лодный
lampimin — самый
теплый
8.	Lue. Sano, mika kevaan kuukausista on kylmin.
Karjalassa on kaunista kaikkina vuodenaikoina: kesalla ja
talvella, syksylla ja kevaalla. Karjalassa kevat alkaa maa-
liskuussa. Aurinko paistaa silloin usein, mutta tuuli on kyl¬
ma. Lumi alkaa sulaa. Puiden alle ilmestyy palvia.
Huhtikuussa paivat ovat pitempia ja lampimampia kuin maa-
liskuussa. Lumi sulaa ja usein sataa. Jaat lahtevat. Kansa
sanoo, etta maaliskuu maan avaa ja huhtikuu jaat huuhtoo.
Toukokuu on kevaan lampimin kuukausi. Toukokuussa taivas
on sininen. Aurinko lammittaa ja linnut laulavat puissa. Kas-
133

vaa uusi vihrea ruoho. Puut puhkeavat lehteen. On aika is-
tuttaa kukkia.
9.	Kerro, mita kevaan merkkeja huomaat maalis-, huhti- seka
toukokuussa.	H
10.	Opettele runo ulkoa.
MAALISKUU
L. Helo
On maaliskuu, mutt’ talvi vaan
se yha viskoo lumiaan.
Oin pakastaa, ja aamuisin
puut seisoo hartein huurteisin,
on vaikka maaliskuu.
11.	Muodosta lauseita.
Alkaa, kevat, maaliskuussa. Toukokuussa, puut, lehteen, puh¬
keavat. Jaat, huhtikuussa, lahtevat. Ilmestyy, puiden juurille,
palvia. Kevaalla, lampimasti, paistaa, aurinko. 33.	tunti
1.	Lue.
Matti ja Martti ovat ystavia. He pitavat hiihtamisesta. Heil-
la on hyvat sukset. Opettaja sanoo, etta heista .tulee hyvia
hiihtajia. Mutta heidan taytyy harjoitella paljon.
2.	Lisaa he-sanan puuttuvat muodot.
Ketka? — he	Keihin?	— heihin
Keiden? —	Keilla?	—
Keita? —	Keilta?	—
Keista? —	Keille?	—
134

3.	Lue. Kayta pojat-sanan asemesta he-sanan muotoja.
M a 1 1 i: Pojat lahtivat metsaan.— He lahtivat metsaan.
Pojilla oli sukset. Poikien oli helppo liikkua metsassa.
Pojat hiihtivat kauan. Tuli pimea. Poikien piti lahtea kotiin.
Pojilta loppuivat evaat. Poikien oli nalka. Poikia vasytti.
Pojat tulivat kotiin myohaan illalla.
4. Kirjoita 4 lausetta. Kayta niissa seuraavia sanaliittoja:
kysymme heilta, anna heille, kuuntelivat heita, heidan luok-
kansa
5.	Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta me,
te tai he -sanojen muotoja.
M a 1 1 i: Mummo kertoi Irjalle ja minulle sadun.
Mummo kertoi meille sadun.
Pekan ja Tanjan aiti on opettaja. Aiti ei laheta veljeani
ja minua maalle. Veljeni ja mina menemme pioneerileirille. * * 6 7 8Ari ja Matti	ovat pioneereja. Arilla ja Matilla on paljon
kirjoja. Mina odotin kirjetta sinulta ja veljeltasi. Viime vii-
kolla kirjoitin kirjeen sinulle ja veljellesi.
6.	Keksi kevatkuukausien keskustelu. Jokainen kuukausista ker-
too, mita sen aikana tapahtuu luonnossa.
M a 1 1 i: Olen maaliskuu. Maaliskuussa alkaa kevat. Aurinko
paistaa kirkkaasti. Taivas on sininen. Mutta tuuli on
kylma. Puiden juurelle ilmestyy palvia.
Mita kertovat huhtikuu ja toukokuu?
7.	Oletko huomannut, missa kevat alkaa aikaisemmin: kau-
pungissa (kylassa) vai metsassa? Mita kevaan merkkeja voit
huomata kaupungissa (kylassa) maaliskuussa?
8.	Lue.
KEVAT TULEE KAUPUNKIIN
Jo helmikuun viimeisina paivina kaupunkilaiset huomaavat, etta
pian alkaa kevat. Viela pakastaa, mutta aurinko on jo ke-
vaisen kirkas.
135

Koittaa maaliskuu. Silloin jokainen huomaa, etta kevat on
alkanut. Aurinkoisina paivina ulkona on lammin. Lapset ovat
lumisilla. Heilla on hauskaa. Aurinko sulattaa lunta katoilta
ja talojen vierilta. Kaduilla on liukasta. Talojen katoista riip-
puu suuria ja pienia jaapuikkoja. Mutta kun aurinkoy alkaa
paistaa, jaapuikot alkavat sulaa: Tip! Tip! Raystaat tippuvat1.
Tama on kevaan laulua.
9.	Vastaa kysymyksiin.
Milloin kaupunkilaiset huomaavat, etta pian tulee kevat? Mil-
lainen on aurinko helmikuussa? Mista aurinko sulattaa lunta
maaliskuun ensimmaisina paivina? Milloin jaapuikot alkavat
sulaa?
10.	Opettele runo ulkoa.
KEVAT KOITTAA
M. Mihejeva
Kevat koittaa Karjalassa
lammin paiva pohjolassa.
Jaat on jarvista kadonneet.
Lumet pelloilta paenneet.
Muista! Kevaan merkki, sulaa, kanto, palvi, pensas, puhjeta
lehteen, jaat lahtevat, puun juurella, pitka, pitempi,
pisin, kylma, kylmempi, kylmin, lammin, lampimampi,
iampimin.
raystaat tippuvat — с крыш капает
136

XVIII	jakso
KEVATTYOT KOULUN KASYITARHASSA
Han ja se seka he ja ne -pronominien kayttoa
1.	ja 2. tunti
1.	Ihmisista sanomme han ja he.
Kaikesta muusta se ja ne.
Tytto on pioneeri. Hanella on pioneeriliina.
Koululaiset tekevat seinalehtea. He ovat seinalehden toimi-
tuksen jasenia.
Tytolla on penikka. Se on viela pieni.
Luokassa on paljon kukkia. Lapset hoitavat niita hyvin.
2.	Kirjoita sanat kahteen sarakkeeseen. Toiseen sarakkeeseen
kirjoita ne sanat, joista voit kayttaa Sanaa han, ja toiseen
ne, joista voit kayttaa Sanaa se.
M a 1	1	i:	han	se
aiti	omena
opettaja	kissa
tuuli, porkkana, Eino, kukka, janis, koivu, mansikka, oppilas,
myyja, isa, multa, lintu, Marjatta, tytto, sisar, aurinko
3.	Samoin kuin edellinen. Tee mallin mukaan.
M a 1	1	i:	he	ne
oppilaat	kirjat
tytot	linnut
lapset/ penkit, kynat, varpuset, kuuset, mummot, pioneerit, soti-
laat, taimet, haravat, kirjailijat, kasvitarhat, mansikkamaat 44.	Lue. Tarkastele ne-sanan taivutusta.
Mitka? — ne	Mil 1 a? — niilla
Minka? — niiden Milta? — niilta
137

Mina? — niina
Miksi? — niiksi
Mita? — niita
Mille? — niille
Missa? — niissa
Mista? — niista
Mihin? — niihin
5. Leikkikaa. Kayttakaa sanoja han, he, se, ne.
Mallil l.oppilas: Poyta.
2.	о p	p	i 1	a	s:	Silla on 4 jalkaa.
3.	о p	p	i 1	a	s:	Se on pyorea.
4.	о p	p	i 1	a	s:	Silla on vihko.
Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: sita, sen.
M a 1 1 i II 1. oppilas: Tytto.
2.	oppilas: Han on koululainen.
3.	oppilas: Hanella on kirja.
4.	oppilas: Hanen laukkunsa on sininen.
Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: hanelta, handle.
Mai li III 1. oppilas: Kukat.
2.	oppilas: Ne ovat keltaisia.
3.	oppilas: Mina en pida niista.
4.	oppilas: Panen ne kukkamaljakkoon.
Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: niita, niihin.
M a 1 1 i IV 1. oppilas: Koululaiset.
2.	oppilas: Heidan vihkonsa ovat siisteja.
3.	oppilas: Opettaja opettaa heille suomea.
Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: heilla, heita, heis-
ta.
6.	Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta he
tai ne -sanojen muotoja.
M a 1 1 i: Lapsilla on hauskaa.— Heilla on hauskaa.
Me puhdistimme lumen penkeilta. Varpusten on kylma tal-
vella. Nuorisoliittolaiset lahjoittivat pioneereille uuden rummun.
Pojat kaivoivat kuoppia ja tytot istuttivat taimia. Kirjai-
lijat lahjoittivat lapsille kirjoja. 77.	Kirjoita lauseet. Kayta niissa se-sanan asemesta huone-sa-
nan muotoja.
138

М а 1 1 i: Siina on kaksi nojatuolia.— Huoneessa on kaksi no-
jatuolia.
Tama on huone. Se on valoisa. Siina on kaksi ikkunaa.
Siita paasee keittioon. Keskella sita on poyta. Sen vasemmalla
seinalla on sohva.
8.	Kirjoita lauseet. Kayta sinivuokko-sanan asemesta ne-sanan
muotoja.
Tytot loysivat paikan, jossa oli paljon sinivuokkoja. Sini-
vuokot ovat kauniita sinisia kukkia. Tytot puhdistivat sinivuok-
kojen paalta vanhat lehdet. Yksi sinivuokoista katkesi. Sini¬
vuokkoja on myos lumen alia.
9.	Vastaa kysymyksiin.
Onko koulullanne kasvitarha? Onko se suuri? Mita te siella
kasvatatte?
10.	Lausu opettajan mukana.
kasvitarha, kevatpaiva, sinivuokko, mansikkamaa
ja, jalkeen, pojat, paljon sinivuokkoja
11.	Sanastoa.
harava—Puhdistamme haravalla vanhat
lehdet maasta.
haravoida — Me haravoimme heinia. Hara-
voikaa piha puhtaaksi.
sinivuokko — Vanhojen lehtien alia oli sini¬
vuokkoja.
mansikka — Mansikka on makea marja. Me
kasvatamme mansikoita.
mansikkamaa — Koululla on iso mansik¬
kamaa. Me kasvatamme paljon mansikoita.
leikata — Leikata kuivat lehdet kukasta.
Leikkaa kuivat lehdet kukista.
139

12.	Lue. Sano, missa sinivuokot olivat talvella.
Oli aurinkoinen kevatpaiva. Lapset paattivat menna tyohon kou-
lun kasvitarhaan. Tytot ottivat haravat ja haravoivat vii-
mevuotiset lehdet kasoihin ja kantoivat ne sitten pois.
—	Kuinka paljon sinivuokkoja! Miten ne taalla' kasvavat?
Nehan ovat metsakukkia! Hanna huudahti.
Sinivuokot olivat talvella olleet piilossa pakkaselta kuivien
lehtien ja lumen alia.
Pojat lahtivat opettajan kanssa mansikkamaalle. Maa tuntui
talven jalkeen kovalta. Arvo haki lapion ja alkoi kaivaa
maata. Tytotkin tulivat mansikkamaalle.
—	Kuivat lehdet pitaa leikata pois, opettaja neuvoi.
Hanna otti sakset ja leikkasi kuivat lehdet pois. Man-
sikkamaa tuli siistiksi.
13.	Vastaa kysymyksiin.
Millaisena kevatpaivana lapset menivat tyohon koulun kasvi¬
tarhaan? Mita he tekivat haravoilla? Mita Hanna ihmetteli?
Miksi Arvo kaivoi maata? Kuka leikkasi kuivat lehdet? Mill a
han leikkasi kuivia lehtia?
14.	Kerro, millaisia kukkien nimia sina tunnet, onko teilla ko-
tona paljon kukkia, kasvatatteko kukkia ulkona, miten te
hoidatte kukkia ulkona ja kotona.
15.	Lausu opettajan mukana.
haravoida, lapioida, oikea
vie, tie, siemenet, siella
Tama on kehakukka.
Se on keltainen.
Tama on unikko.
Unikko on punai-
nen.
Tama on tulppaa-
ni. Tulppaani on
kaunis.
140

16. Sanastoa.
kukkamaa—Kesalla ja syksylla koulumme kukkamaalla on
kaunista.
kylvaa — Kukan siemenet taytyy kylvaa maahan kevaalla.
17.	Lue. Sano, miksi opettaja neuvoi istuttamaan kehakukkia
ja unikkoja.
Lapset paattivat tehda kukkamaan koulun viereen. He kaansivat
maan ja haravoivat sen.
—	Mita kukkia me kylvamme tahan? lapset kysyivat opet-
tajalta.
—	Kylvamme siihen kehakukkia ja unikkoja. Ne kasvavat
nopeasti ja kukkivat ahkerasti, sanoi opettaja.
Ja niin he kylvivat kehakukan ja unikon siemenia kahteen
suoraan riviin.
—	Emmeko me istuta tulppaaneja? kysyivat lapset.
—	Tulppaanit istutimme jo syksylla.
Lapset kastelivat ahkerasti kukkamaataan.
Kesalla se oli varikas ja kaunis. Lapset sanoivat ylpeina:
—	Se on koulumme kukkamaa.
18.	Mita virheita vastauksissa on? Sano oikein.
Lapset paattivat tehda mansikkamaan. Oppilaat kylvivat sie¬
menet ja sitten kaansivat maan. He kylvivat porkkanaa, kurk-
kuja ja sipulia. Lapset kylvivat siemenia isoon kukkapenk-
kiin. Kesalla koulun kukkamaa oli kirjava.
19.	Opettele runo ulkoa.
Joka vuosi, joka vuosi
tarhureilla uudet huolet.
Jo on aika tyohon kayda taas.
Teemme puistot lehteviksi,
kukkatarhat tuoksuviksi,
niinpa Synnyinmaamme kauniimmaksi saa.
Muista! Harava, haravoida, sinivuokko, mansikka, mansik-
kamaa, leikella, kukkamaa, kylvaa, kehakukka, unikko,
tulppaani.
141

XIX	jakso	,
KEVATJUHLIA JA MERKKIPAlVlA
Aaressa, aaresta, aareen -postpositioiden kaytto
Imperatiivin monikon II persoona
/. tunti
1.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Lapset, sanokaa, kuka tassa kuvassa on. Matti ja Pauli,
tuokaa unikkoja kukkamaalta. Haravoikaa piha puhtaaksi.
Kertokaa tama satu kaikille. Vastatkaa kaikkiin kysymyksiin.
Olkaa kotona ja odottakaa aitia.
Venajanna lauseet.
sano/a — sano-(-kaa
kerto/a — kerto+kaa
odotta/a — odotta+kaa
ol/la — ol+kaa
tul/la — tul+kaa
kuunnel/la — kuunnel +
kaa 2 3 4tuo/da — tuo+kaa
syo/da — syo+kaa
haravoi/da — haravoi +
kaa
avat/a — avat-f-kaa
vastat/a — vastat+kaa
hypat/a — hypat+kaa
2.	Yksi oppilas kaskee, toiset tekevat.
M a 1 1 i: Ottakaa vihko kateenne. Pankaa se pulpetille. Nosia-
kaa se pulpetilta. Antakaa se minulle.
Kayttakaa kaskyissanne seuraavia sanoja: kerata, nauraa, pu-
dottaa, nousta, istua, antaa, kirjoittaa.
3.	Muuta seuraavat lauseet monikkoon.
M a 1 1 i: Hypi narua! — Hyppikaa narua!
Vastaa nopeasti. Kastele kukat. Kysy hanen osoitettaan.
Kaanna teksti. Mene ruokalaan. Odota minua. Puhu selvasti.
Seiso siina. Opi laksy ulkoa.
4.	Kerro:
Milloin olet syntynyt? (vuosi, kuukausi ja paiva)
142

Missa olet syntynyt? Kuinka suuri perhe teilla on?
Kuinka mones lapsi sina olet perheessanne?
5.	Sanastoa.
sopuisa perhe — Tassa perheessa kaikki kunnioittavat toisiaan.
Tama perhe on sopuisa.
lahjakas — Han oppi nopeasti soittamaan. Han on lahjakas
soittaja. Lahjakas oppilas. Lahjakas kirjailija.
historia — Venajan historia on mielenkiintoinen.
6.	Lue.
ULJANOVIEN PERHE
Vladimir IIjits Lenin syntyi 22. huhtikuuta vuonna 1870 Sim-
birskissa. Tuon kaupungin nimi on nyt Uljanovsk.
Uljanovien perhe oli sopuisa. Vladimir Iljitsin isa Ilja
Nikolajevits oli kansakoulujen tarkastaja1. Leninin aiti Maria
Aleksandrovna oli laakarin tytar. Han oli lahjakas nainen.
Han osasi useita kielia: ranskaa, saksaa ja englantia. Maria
Aleksandrovna soitti pianoa erittain hyvin. Han opetti lapsilleen
kielia ja musiikkia.
Uljanovien perheessa oli kuusi lasta. Volodja oli perheen
kolmas lapsi. Aiti opetti hanet viisivuotiaana lukemaan.
Kaikki Uljanovien lapset pitivat lukemisesta ja lukivat mie-
lellaan lasten kirjoja. Pian he alkoivat lukea myos kerto-
muksia Venajan historiasta ja opetella ulkoa runoja.
Kesaisin he olivat paljon ulkona ja leikkivat piilosta. Tal-
visin he kavivat kelkkamaessa, olivat lumisilla ja luiste-
livat. Volodja seka hanen vanhempi veljensa Sasa luistelivat
oikein hyvin.
7.	Kerro Uljanovien perheesta. Sano, millainen heidan per-
heensa oli, mika heidan isansa oli, millainen heidan aitinsa
oli, mita han osasi, kuinka monta lasta heidan perhees-
saan oli, mista he pitivat ja mita tekivat.
1 kansakoulujen tarkastaja — инспектор реальных училищ
143

k
144
Uljanovien perhe

2. tunti
1.	Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja.
Poika istuu poydan aaressa. Pioneerit istuvat nuotion
aaressa. Poika nousi poydan aaresta. Aiti nousi pianon
aaresta. Poika meni poydan aareen tekemaan laksyja. Pio¬
neerit kokoontuivat nuotion aareen.
Послелог aaressa обозначает нахождение близко от чего-
нибудь. Он переводится на русский язык предлогами у, за.
Например:
kirjan aaressa — за книгой
nuotion aaressa — у костра
Послелог aaresta обозначает удаление от чего-нибудь. Он
переводится на русский язык предлогами из-за, от.
Например:
ikkunan aaresta — от окна
poydan aaresta — из-за стола
Послелог aareen обозначает приход к чему-нибудь. Он пе¬
реводится на русский язык предлогами к, возле, за (куда?).
Например:
poydan aareen — за стол
nuotion aareen — к костру
Эти послелоги употребляются только после существительно¬
го с падежным окончанием -п.
2.	Lopeta lauseet.
Opettaja istui pianon aaressa ja ... . Koululainen istui poydan
aaressa ja ... . Pioneerit istuivat nuotion aaressa ja ... . Koko
perhe oli television aaressa ja ... . Mummo istui ikkunan
aaressa ja ... .
3.	Taydenna lauseet sopivalla sanalla viivan alta.
Tule pois ... aaresta. Aiti ei lahtenyt pois sairaan poikansa
... aaresta. Koulunjohtaja nousi ... aaresta. Pioneerit lahtivat ...
aaresta vasta pimealla. Tyolaiset lahtivat ... aaresta, kun tyo-
paiva oli paattynyt. Poika ei halunnut lahtea ... aaresta.
television, ikkunan, vuoteen, poydan, koneiden, nuotion
104335
145

4. Keksi lause jokaisesta kuvasta. Kayta niissa Sanaa aaressa.
5.	Keksi lauseita. Kayta niissa sanoja:
menna ... aareen, istuutua ... aareen, jaada ... aareen, tulla ...
aareen, kutsua ... aareen
Пионеры сидели у костра. За круглым столом были и ком¬
сомольцы и пионеры. Он не отходил от постели больного.
Учительница поднялась из-за пианино. Мы просидели у теле¬
визора весь вечер. 77. Kerro, opiskeletko mielelIasi, mista oppiaineista pidat eniten,
kuunteletko tarkasti opettajaa, autatko tovereitasi opiskelussa,
milla tavalla autat tovereitasi.
146

8.	Lausu opettajan mukana.
Sisariaan, veljiaan, mielellaan, koulutehtaviaan, tekemaan,
aaressa.
Tunnollisesti, tavallisesti, tarkkaavaisesti.
9.	Sanastoa.
kerrata — Kun kertaa kotona sen, minka on kuullut luokassa,
muistaa kaiken paremmin. Kertaatko sina aina laksysi kotona?
hairita — Ei saa hairita muita oppilaita, kun he tekevat
laksyjaan. Ala hairitse muita oppilaita. Keta han hairitsi?
tavallisesti — Mihin aikaan sina teet tavallisesti laksysi? — Ta-
vallisesti teen laksyni neljalta.
piano — Soitatko pianoa? — Soitan vahan. Onko kotonanne
piano?
kuunnella tarkasti — Jos kuuntelee tunnilla tarkasti, muistaa
aineiston paremmin.
10.	Lue.
VLADIMIR ILJITS LENIN
(A. Uljanova, m.)
Volodja opiskeli mielellaan. Han oli
hyvin lahjakas. Volodja kuunteli
tarkkaavaisesti opettajaa luokassa.
Kotona han vain kertasi laksynsa.
Uljanovien perheessa kaikki lapset
tekivat laksyjaan ruokasalissa suuren
poydan aaressa. Volodja luki kotiteh-
tavansa aina ensimmaisena ja hairit¬
si usein toisia. Silloin aiti vei nuo-
rimmat lapset toiseen huoneeseen, is-
tuutui pianon aareen ja lapset lau-
loivat lasten lauluja. Volodja lauloi
mielellaan.
Kun isa oli kotona, han vei Vo-
lodjan tyohuoneeseensa ja kuulusteli
147

hanen laksyjaan1. Tavallisesti Volodja osasi vastata hyvin.
Koulussa Volodja auttoi aina tovereitaan.
11.	Kirjoita 6 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita ne nain:
Millainen? Miten? Missa? Mihin? Mita tekivat? Osasiko?
12.	Kerro Leninin perheesta. Kayta kertomuksessasi molempia
teksteja Leninista.
3.	tunti
1.	Vastaa kysymyksiin.
Missa kuussa vappujuhla on? Mita ihmiset kantavat juh-
lakulkueessa? Millainen saa oli viime vappuna? Onko vappuna
hauskaa? Miksi vappuna on hauskaa?
2.	Lausu opettajan mukana.
kaupunki, кепка, Neuvostoliiton kaupungeista, oikein kaunis,
kampa, aurinkoinen paiva, niihin puhkesivat
3.	Vuoropuhelu.
—	Hauskaa vappua! Pidan tasta juhlasta.
—	Minakin pidan vapusta. Se on hauska kevaan juhla. Hyvaa
vappua kaikille!
4.	Sanastoa.
juhlia — Juhlia vappua, juhlia uuttavuotta. 1. paivana touko-
kuuta me juhlimme vappua.
marssia — Joka voimistelutunnin alussa me marssimme. Loka-
kuun juhlana ja vappuna neuvostoihmiset marssivat juhlakul-
kueessa.
1 kuulusteli hanen laksyjaan — проверял его устное задание
148

5. Lue.
Kirje ystavalle
Igor Petrov kirjoitti kirjeen suomalaiselle ystavalleen Toivo
Jokiselle. Siina han kertoi Toivolle vappujuhlasta Neuvostolii-
tossa.
Petroskoissa 5. toukokuuta
Hei Toivo!
Tassa kirjeessani haluan kertoa sinulle, miten me juhlimme vap¬
pua.
1.	toukokuuta Neuvostoliiton kansalaiset menevat juhla-
kulkueeseen. Viime vappuna oli aurinkoinen ja lammin paiva.
Ulkona jo aamusta soi musiikki. Kaupunkimme kadut olivat
kauniita. Talojen seinilla oli kuvia. Kaikkialla liehui lippuja.
Ihmisilla oli hauskaa, he lauloivat ja tanssivat.
Myos koulumme vanhimmat oppilaat osallistuivat juhlakul-
kueeseen. Heilla oli kadessa paperikukkia. Neljannen ja vii-
dennen luokan oppilaat olivat tehneet ne itse. Huhtikuussa me
149

toimme metsasta oksia ja panimme ne veteen. Niihin puhkesi
lehdet. Me teimme paperikukkia ja sidoimme ne oksiin. Kou-
lumme juhlajoukko oli hyvin kaunis.
Mina menin kulkueeseen isani kanssa. Kulkuees'sa oli oi-
kein hauskaa. Me otimme paljon valokuvia. Lahetan sinul-
lekin yhden valokuvan.
Kirjoita, miten teilla Suomessa juhlitaan1 vappua.
Monin terveisin
ystavasi Igor
6.	Kerro vappujuhlasta jasennyksen mukaan.
Millainen oli ilma 1. toukokuuta? Millaisia olivat kaupungin
kadut? Mita oli talojen seinilla? Mita ihmiset tekivat juh-
lakulkueessa? Oliko heilla hauskaa? Milla tavalla oppilaat olivat
valmistautuneet kulkueeseen? Kenen kanssa Igor meni juhla-
kulkueeseen? Millaista kulkueessa oli?
7.	Kirjoita lauseet. Lisaa niihin sana sopivassa muodossa vii-
van takaa.
Vappuna me menemme ... .
... ihmiset laulavat ja tanssivat.
... aloittavat aina koululaiset.
Me kirjoitimme ... koulun seinalehteen.
juhlakulkueesta
juhlakulkuee-
seen
juhlakulkueessa
juhlakulkueen
8.	Opettele laulun sanat.
JUHLALAULU
Onnestamme laulaa saamme,
lapset Neuvostojen maan!
Raiu, laulu, juhlissamme, ^
kaikki yhtyy laulamaan. / ^ kertaa
Nyt on kaikki ilomiella,
suuri lippu hulmuaa.
Kiitoksemme Synnyinmaalle | ^ kertaa
laulussamme kajahtaa.
1 juhlitaan — празднуют, отмечают
150

4. tunti
1.	Vastaa kysymyksiin.
Montako pioneeria on 1иоккаппё pioneeriosastossa? Milloin teil-
le luovutettiin pioneeriliina? Onko perheessanne kommu-
nisteja?
2.	Lausu opettajan mukana.
pioneeriosasto, puolueveteraani, kunniakaynti, pioneeriliina, pio-
neeriohjaaja, juhlakulkue, vappujuhla
3.	Sanastoa.
pioneeriosasto — Luokkamme pioneeriosastossa on 35 pioneeria.
puolue—Neuvostoliiton kommunistinen puolue. Isani on kom-
munisti, han on kommunistisen puolueen jasen.
veteraani — Pioneerikokouksessa puhui puolueen veteraani,
vanha kommunisti Ivanov.
joukkohauta = veljeshauta — Sotilaiden joukkohauta. Monissa
kaupungeissa ja kylissa on neuvostosotilaiden joukkohautoja.
Pioneerit huolehtivat niista. Joukkohaudoilla on aina kukkia.
4.	Lue.
Toivo Jokisen kirje
Helsingissa 4. toukokuuta
Hei Igor!
Ajattelin kertoa tassa kirjeessa, miten Suomen pioneerit juhli-
vat vappua.
Olin ensin pioneeriosastomme vappujuhlissa. Juhliin saapui
paljon vieraita: nuorisoliittolaisia ja kommunisteja. Ennen juhlia
me kavimme punaisten joukkohaudalla. Siella puolueveteraani
Sirkka Lehtivuori puhui meille, pioneereille. Han kertoi Suo¬
men kommunistisen puolueen tyosta. Kunniakaynnin1 jalkeen
me menimme juhlasaliin. Se oli erittain kaunis. Pioneerit oli-
1 kunniakaynti — визит почета
151

vat koristaneet sen seinalehdilla ja piirustuksilla. Salissa oli
myos pioneeriosastomme lippu.
Nuorisoliittolaiset luovuttivat uusille pioneereille pioneeri-
liinat. He luovuttivat myos kahdelle pikkutytolle lokakuulaisten
merkit. Sitten pioneeriohjaajamme istui pianon aareen ja me
esitimme vieraillemme ohjelmaa. Kaikilla oli oikein hauskaa.
1. toukokuuta osallistuin isan ja aidin kanssa juhlakul-
kueeseen. Kulkueessa oli paljon pioneereja.
Lahetan valokuvan kunniakaynnistamme punaisten joukko-
haudalla. Luulen, etta voitte panna sen seinalehteenne. Kir-
joita pian!
Parhain terveisin
Toivo
5.	Lue lauseet siina jarjestyksessa kuin asiat esitetaan
tekstissa.
Pioneeriosaston juhlissa oli oikein hauskaa. Punaisten jouk-
kohaudalla puhui puolueveteraani. Pioneerit olivat koristaneet
juhlasalin seinalehdilla ja piirustuksilla. Pioneeriohjaaja istui
pianon aareen ja pioneerit esittivat ohjelmaa.
Nuorisoliittolaiset luovuttivat uusille pioneereille pionee-
riliinat. 1. toukokuuta Toivo osal 1 istui isansa ja aitinsa kans¬
sa vappukulkueeseen.
6.	Taydenna vuoropuhelu.
Suomalainen pioneeri kertoo neuvostoliittolaiselle toverilleen
siita, miten Suomessa juhlitaan vappua. Han haluaa myos tie-
taa, miten sita juhlitaan Neuvostoliitossa. Lisaa vuoropuhe-
luun neuvostopioneerin vastaukset.
—	Me Suomessa jarjestamme usein vapun aattona1 pioneeri-
osastojen juhlat. Enta te?
—	Me koristamme aina juhlasalin kauniiksi. Koristatteko tekin
juhlasalinne?
1 aattona — накануне
152

—	Vappujuhlissamme on aina paljon vieraita ja usein niissa
puhuvat puolueveteraanit. Kutsutteko tekin juhliinne vieraita?
—	Joskus me kaymme ennen juhlaa punaisten joukkohaudalla.
Те varmaankin kaytte neuvostosotilaiden joukkohaudalla?
Vietteko te sinne kukkia?
—	1. toukokuuta me menemme juhlakulkueeseen. Ihmiset kanta-
vat kulkueessa erilaisia tunnuksia. Kaytteko tekin juhla-
kulkueessa?
Muista! Sopuisa perhe, lahjakas, historia, kerrata, hairita,
tavallisesti, piano, kuunnella tarkkaavaisesti, juhlia,
marssia, pioneeriosasto, puolue, veteraani, joukkohauta.
153

XX	jakso
EIAINTARHaSSA
Demonstratiivipronominit
/. tunti
1.
Tama kirja	Tuo kirja
on punainen.	on sininen.
Se kirja
on vihrea.
Указательные местоимения (pronominit) употребляются
следующим образом:
Tama — этот, эта, это.
Nama— эти. Они указывают на предмет (предметы), рас¬
положенный в непосредственной близости от говорящего.
Tuo — тот, та, то.
Nuo — те. Они указывают на предмет (предметы), распо¬
ложенный на некотором расстоянии от говорящего.
Se — этот, эта, это, тот, та, то.
Ne — те. Они указывают на предмет (предметы), располо¬
женный на расстоянии от говорящего, но близко от собе¬
седника.
2.	Osoita joitakin esineita pulpetilIasi, viereisella pulpetilla, kau-
kaisella pulpetilla. Kayta sanoja:
Tama on... Tuo on... Se on...
154

3.	Katso kuvia. Lue kirjoitukset niiden alta ja lisaa niihin
puuttuva tama tai se.
... koira on kaunis ... on meidan koi- Onko ... sinun
ja viisas.	ramme.	koirasi?
talo on pieni. ... talo on iso. ... talo on
pienempi kuin ... .
4.	Lausu opettajan mukana.
riikinkukko, kilpikonna, kotielain, villielain, papukaija, leijona,
pingviini, tiikeri 55.	Mita kotielaimia tunnet? Mita villielaimia tunnet? Onko teilla
kotona elaimia? Kerro niista.
155

6. Katso kuvia. Lue kirjoitukset.
Mina olen pingviini. Osaan
uida. Mutta lentaa en osaa,
vaikka olenkin lintu.
О
Mina olen kilpikonna. Kul-
jen hitaasti. Minulla on luinen
panssari. Se suojaa minua.
Mina olen hamsteri. Syon
mielellani kaalia, porkkanaa
ja herneita.
Mina olen riikinkukko. Olen
kaunis lintu.
Mina olen papukaija. Osaan
viheltaa ja murista. Osaan
puhua kahta kielta: papukaijo-
jen ja ihmisten.
Mina olen orava. Minulla
on tuuhea hanta. Mina osaan
hyppia puusta puuhun.
156

г
7. Opettele runo ulkoa.
Sunnuntaina aamuvarhain
Kiiruhdimme elaintarhaan.
Karhut, norsut, leijonat
Meita siella vartovat.
Niiden luona iltaan asti
aika kului hupaisasti.
2.	tunti
1.	Lue.
Tama lintu on riikinkukko. Talla linnulla on kaunis pyrsto.
Taman linnun pitkissa sulissa on taplia. Tama kirja on mie-
lenkiintoinen. Tassa kirjassa on hauskoja kertomuksia.
Tama poika on pioneeri. Nama pojat ovat myos
pioneereja.
Nama pojat ovat hyvia urheilijoita. Nailla pojilla on urhei-
lupuvut yllaan. Me olemme kuulleet naista pojista jo ennen-
kin.
tarn a
nama
taman
tana
taksi
tata
tassa
tasta
tahan
talla
talta
talle
naiden
naina
naiksi
naita
naissa
naista
naihin
nailla
nailta
nail le
157

2.	Lisaa lauseisiin sana tama tarvittavassa muodossa.
... karhu on ruskea. ... karhulla- vain nena ja silmat ovat
mustat. Lapset pitivat ... leijonasta. Kirjoita ... vihkoon. Me
annoimme porkkanan ... janikselle. Lapset ottivat pahkinoita ...
oravalta ja antoivat ne toiselle oravalle.
3.	Keksi 5 lausetta. Kayta niissa sanoja.
tassa talossa, talla tytolla, tahan elaintarhaan, taman papu-
kaijan, tata elainta
4.	Lisaa lauseisiin sana nama tarvittavassa muodossa.
Mina poimin ... kukkia aidille. Aiti pitaa ... kukista. ... elaimil-
le ei saa antaa leipaa. ... ruukkuihin me istutamme kukkia.
Muistakaa ... sankarien nimet.
5.	Muuta alleviivatut sanat monikkoon mallin mukaan.
M a 1 1 i: Mina en nahnyt tata tyttoa.— Mina en nahnyt
naita tyttoja.
Talla tytolla on kaunis pallo. Tassa talossa on isot ikkunat.
Tana paivana aurinko paistaa lampimasti. Me itse piirsimme
kuvat tahan seinalehteen.
6.	Lausu opettajan mukana.
tippa, tikka, lattia, aiti
sampo, kampoja, kissanpoikanen, on paljon piikkeja 77.	Sanastoa.
kameli
siili
158

siili — Siili on pieni elain. Sen selassa on paljon piikkeja.
kameli—Kameli on iso elain. Se voi elaa monta paivaa ilman
vetta ja ruokaa.
kyttyra — Kuvassa on kameli. Kamelin selassa on kaksi kyt-
tyraa. Joskus kamelilla on vain yksi kyttyra.
viikset— Kissalla on viikset. Vaarillani on viikset.
8.	Lue. Sano, minka elaimet piirsivat.
AITI
Pieni siili kavi koulua. Siella se opetteli lukemaan, kirjoitta-
maan ja piirtamaan. Kerran valitunnilla, kun ketaan ei ollut
luokassa, siili piirsi tauluun aitinsa kuvan. Kuvan a 11 e se
kirjoitti suurin kirjaimin AITI.
Luokkaan tuli kissanpoikanen. Se naki taululla kuvan ja
luki kirjoituksen.
—	Eihan aiti tuollainen ole! se sanoi.— Aidillanihan on viik¬
set. Tahan kuvaan pitaa piirtaa viikset. Noin!
Kissanpoikanen piirsi kuvaan viikset.
Luokkaan tuli jano. Jano katseli kuvaa ja ihmetteli:
—	Aiti ei ole tuollainen. Aidil la on pitkat korvat, mut-
ta tassa kuvassa ei ole pitkia korvia.
Jano piirsi kuvaan pitkat korvat.
Luokkaan tuli pikku kameli. Se katsoi taululle ja sanoi:
—	Ehei, aiti ei ole tuollainen. Aidil 1 a pitaa olla kaksi kyt-
tyraa. Ja pikku kameli piirsi kuvaan kaksi kyttyraa.
Mikki-hiiri juoksi luokkaan viimeisena.
—	Ei tuo ole yhtaan aidin nakoinen. Siihen taytyy piirtaa
pitka hiirenhanta. Noin!
Silloin luokkaan tuli Karhu-opettaja. Se ihmetteli:
—	Mika tuo on? Eihan tuollaista elainta ole olemassa-
kaan!

9.	Mika seuraavissa lauseissa on vaarin? Sano oikein.
Pikku kameli piirsi kuvaan pitkan hiirenhannan. Jano piirsi
kuvaan viikset. Kissanpoikanen piirsi kuvaan kaksi kyttyraa.
Mikki-hiiri piirsi kuvaan pitkat korvat. Siili piirsi tauluun
janiksen.
10.	Esittakaa satu luokassa. Piirtakaa samalla taululle.
3.	tunti
1.	Lue.
Tuo tytto leikkii pallolla. Nuo tytot leikkivat pallolla.
Tuo kaappi on iso. Tuohon kaappiin mahtuu paljon kirjoja.
Tuossa kaapissa on satukirjoja. Ota kirja tuosta kaapista.
Nuo kaapit ovat isoja. Noihin kaappeihin mahtuu paljon
kirjoja. Noissa kaapeissa on satukirjoja. Ota kirjoja noista
kaapeista.
160

tuo
nuo
tuon	tuossa
tuona	tuosta
tuoksi	tuohon
tuota	tuolla
noiden	noissa
noina	noista
noiksi	noihin
noita	noilla
2.	Vastaa kysymyksiin mallin mukaan.
M a 1 1 i: Onko tassa kirjassa kuvia?
Ei ole. Tuossa kirjassa on.
Onko tama sinun kirjasi? Onko tama lintu riikinkukko? Onko
tassa luokassa karttaa? Onko pallo talla pojalla? Kysyitko
sina taman pojan nimea? Tamako seinalehti on paras?
3.	Kirjoita lauseet. Lisaa alleviivatun sanan eteen tuo-sana
tarvittavassa muodossa.
M a 1 1 i: Poydalla on kirja. — Talla poydalla on kirja.
Hakissa on leijona. Kysyin tieta miehelta . Keksi kolme lauset-
ta kuvasta. Koiralla on tuuhea hanta. Panin vihkot poyta-
laatikkoon. Artikkeli on sanomalehdessa. 4 54.	Vastaa kysymyksiin mallin mukaan.
M a 1 1 i: Onko naissa laatikoissa punaisia omenoita?
Ei ole. Noissa laatikoissa on.
Annoitko kirjat naille pojille? Pidatteko naista kukista? Ovatko
nama kysymykset vaikeita? Otammeko me kirjoja naista kaa-
peista? Menetko hiihtamaan nail la suksilla? Onko naissa kau-
poissa vihanneksia?
5.	Muuta alleviivatut sanat monikkoon.
M a 1 1 i: Mina en nahnyt tuota tyttoa .— Mina en nahnyt noita
tyttoja.
Tuolla tytolla on kaunis pallo. Mina loysin tuon kukan .
Tuolla koiralla on pitkat korvat. Han kertoi meille tuosta kar-
husta. Me odotimme kovasti tuota paivaa . Jarjestaja teki
huomautuksen tuolle oppilaalle .
и
4335
161

6.	Lausu opettajan mukana: norsu, kirahvi, tiikeri, apina.
7.	Lue.
ELAINTARHASSA
Ari ja Matti ovat elain-
tarhassa ensi kertaa. Elain-
tarhassa he nakevat paljon
elaimia ja lintuja. Ne ovat
hakeissa. Lapset ihmet-
televat monia elaimia. Esi-
merkiksi tuota isoa elain-
ta. Se on norsu.
—	Kyllapa se on iso,
Ari ihmettelee.
—	Katsokaa, kuinka
paksut jalat si 11 a on!
—	Karsakin silla on
pitka ja paksu, huudahtaa
Matti.
Toistakin elainta lapset
katselevat kauan. Se on
kirahvi.
—	Onpa hyva, ettei
kaulani ole niin pitka
kuin kirahvilla. Minun on
ainakin helppo pesta kau-
laani, Matti sanoo.
—	Taalla on apinoita.
Tulkaa tanne! joku pojista
kutsuu.
—	Voi miten hauskoja!
Katsokaa, tuo apina nau-
raa! ihmettelee Ari.
—	Tuossa on tiikeri.
Se on vihainen.
Lapset katselevat elai¬
mia viela pitkan aikaa.
Heilla on paljon nahta-
vaa elaintarhassa.
8.	Mita elaimia lapset nakivat elaintarhassa? Kerro niista.
162

9.	Jarjestakaa sanakilpailu. Kuka opettajan maaraamassa ajas-
sa muistaa eniten kotielainten,villielainten, lintujen nimia?
10.	Kerro.
Oletko kaynyt elaintarhassa? Missa kaupungissa kavit elain¬
tarhassa? Onko siella suuri elaintarha? Mita elaimia nait?
Mika elain sinua miellytti eniten ja miksi?
11.	Keksi lauseita kuvan mukaan. Kayta: Tama on ... . Se on ... .
Muista! Siili, kameli, kyttyra, viikset, riikinkukko, kirahvi, leijona.

XXI	jakso
KESA. KESAURHEILULAJEJA
-kaan (-kaan)-liite
/. tunti
1.	Lue. Venajanna lauseet.
Myonteiset lauseet
Minullakin on kirja.
Mattikin on koululainen.
Tein tamankin harjoituksen.
Ikkunallakin on kukkia.
Kielteiset lauseet
Minullakaan ei ole kirjaa.
Mattikaan ei ole koululainen.
En tehnyt tatakaan harjoitusta.
Ikkunallakaan ei ole kukkia.
Частица -kaan (-kaan) употребляется в отрицательных пред¬
ложениях. Она переводится на русский язык союзами и
или также (тоже). Например:
Minakaan en laula. — И я не пою. (Я тоже не пою.)
2.	Sano toverillesi, mita sina et tee. Toveri sanoo, ettei hankaan
tee sita.
M a 1 1 i: Mina en laula tunnilla.
Minakaan en laula tunnilla.
3.	Kirjoita lauseet. Muuta ne kielteisiksi.
M a 1 1 i: Minakin koristin juhlasalia.
Minakaan en koristanut juhlasalia.
Pojatkin lauloivat ja tanssivat. Tassakin paikassa on sienia.
Tanjakin osasi laksynsa. Voimistelusalissakin oli koululaisia.
Pioneeritkin olivat juhlissa. Me juoksimme ja hypimmekin.
Я не умею плавать. И я не умею плавать.
Я бегаю быстро. А я и ходить быстро не умею.
Не играй в футбол! А я и не играю в футбол.
164

5.	Kirjoita lauseet. Lisaa lauseisiin -kin tai -kaan (-kaan).
Mina olen urheilija. Matti... on urheilija. Oliko Matti kirjastos-
sa? Matti... ei ollut kirjastossa. Mina en osaa hiihtaa enka luistel-
la... Minulla on kaunis koira. Ystavallani... on samanlainen.
Meidan... luokallamme ei ole huonoja oppilaita. Isa opetti minut,
Liisan ja pikku Marin... uimaan.
6.	Kerro.
Kuinka monta liikuntatuntia teilla on viikossa? Pidatko liikun-
tatunneista? Mita te teette liikuntatunneilla talvella? Enta syksyl-
la ja kevaalla? Missa te voimistelette talvella? Enta syksylla ja
kevaalla?
7.	Lausu opettajan mukana.
urheilulaji, sija, juoksija
lentopallo, koripallo, jalkapallo
lentopalloilu, koripalloilu, jalkapa 1 loilu
8.	Sanastoa.
pelata lentopalloa, pelata koripalloa, pelata jalkapalloa
Me pelaamme koripalloa.
Koululaiset pelaavat
lentopalloa.
165

jalkapalloilu, koripalloilu, lentopalloilu
urheilulaji — Me harrastamme monia urheilulajeja: jalkapal-
loilua, koripalloilua ja lentopalloilua. Mina pidan monesta
urheilulajista, mutta harrastan vain jalkapalloilua.
uinti — Kesalla lapset uivat mielellaan. Kaikki lapset pita-
vat uinnista. Uinti on hauskaa.
uimahalli — Talvella lapset uivat uimahallissa.
9.	Kysy ja vastaa.
Kayta kysymyksissasi sanoja: osaatko, osaako, osaavatko.
Seka: Pelata jalkapalloa, pelata lentopalloa, pelata koripalloa,
uida.
Ma 1 1 i : — Osaatko sina pelata jalkapalloa?
— Kylla. Mina osaan pelata jalkapalloa.
t a i: — En osaa.
10.	Lue vuoropuhelu.
—	Mista urheilulajista pidat?
—	Pidan koripalloilusta. Enta sina?
—	Mina en pida koripalloilusta. Pidan uinnista.
11.	Esittakaa edellinen vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivattujen
sanojen asemesta sanoja seuraavasta luettelosta:
Talviurheilulajeja	Kesaurheilulajeja
hiihto — лыжный спорт	jalkapalloilu — футбол
luistelu — конькобежный	lentopalloilu — волейбол
спорт
166

jaakiekkoilu — хоккей
kelkkailu — санный спорт
pyoraily — велоспорт
yleisurheilu — легкая атле¬
тика
ratsastus — конный спорт
soutu — гребля
12.	Lue vuoropuhelu.
—	Tiedan, etta sina pidat uinnista. Harrastatko sina myos
uintia?
—	Harrastan. Kayn harjoituksissa uimahallissa.
—	Oletko ottanut osaa kilpailuihin?
—	Kilpailuihin en ole ottanut osaa. (Tai:—Olen. — En ole.)
13.	Esittakaa vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivatun sanan ase-
mesta sanoja harjoituksesta 11.
14.	Keskustelkaa mallin mukaan.
M ad 1 i : — Mina en harrasta mitaan urheilulajia.
—	Etko jalkapalloiluakaan?
—	En jalkapalloiluakaan.
—	Etko harrasta uintiakaan?
Jatkakaa. Kayttakaa eri urheilulajien nimia.
2. tunti
1.	Kerro.
Olitko viime kesana pioneerileiril 1 a? Mita teit siella? Mita urhei¬
lulajia harrastit pioneerileiril 1 a? Uitko sina paljon? 22.	Miten aiot viettaa ensi kesalomasi? Menetko pioneerileirille
vai matkustatko mummolaan? Oletko ehka koko kesan mo-
killa vai kaytko turistiretkilla?
167

168

4. Lue Igorin kirje. Sano, miksi Igor sai nelosen urheilussa.
Petroskoissa 20.toukokuuta
Hei Toivo!
Pian tamakin lukuvuosi paattyy. Tiedan jo, millaisia arvosa-
noja olen saanut: matematiikassa, venajan ja suomen kielessa
seka historiassa olen saanut viitoset, muissa aineissa neloset.
Urheilustakaan en saanut viitosta, vaikka pidan urheilutunneis-
ta. Minun pitaa oppia hiihtamaan ja uimaan paremmin.
Muuten, kun tassa tuli puhe urheilusta, haluan kertoa sinulle,
etta tana kevaana otin osaa koulumme jalkapallokilpailuihin.
Jalkapalloilu on minusta paras urheilulaji.
Kesalla menen pioneerileirille. Siella voin pelata jalkapalloa.
Olen leirilla kesa- ja heinakuussa. Elokuussa matkustan aidin
ja isan kanssa Mustallemerelle. Siella opettelen kunnolla
uimaan.
Kirjoitan sinulle syksylla. Toivotan sinulle hauskaa kesaa.
Parhain terveisin Igor
5. Lue vuoropuhelu.
Igor: Sain kirjeen Toivolta.
P e к к a : Lahetitko sinakin kirjeen hanelle?
Igor: Lahetin viime viikolla.
P e к к a : Kirjoittiko Toivo, millaisia arvosanoja han on saanut?
Igor: Kirjoitti, etta vain urheilussa han sai kympin1. Muissa
aineissa han sai huonompia arvosanoja.
P e к к a : Sina olet kertonut, etta Toivo on hyva urheilija.
Igor: Niin on, ja monessa urheilulajissa.
P e к к a : Kirjoittiko han, mita han tekee kesalla?
Igor: Kesakuussa han lahtee Helsinkiin. Heinakuussa han
osallistuu pioneerikisoihin2. Ja elokuussa han matkustaa pio¬
neerileirille Unkariin.
P e к к a : Ohoh! Toivolla onkin hauska kesaloma edessa.
Muista! Pelata lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa, jalka¬
palloilu, lentopalloilu, koripalloi 1 u, urheilulaji, harrastaa
jalkapalloilua, uinti, uimahalli.
1	Suomen kouluissa korkein arvosana on 10 ja heikoin 4
2	pioneerikisat — pioneerien urheilukilpailut
169

Kotilukuteksfeja
KOULUUN
(К. Pieper, К. Golz, m.)
I
— Lapsi menee kouluun silloin, kun hanelta putoaa ensimmainen
hammas, sanoo isoaiti.
Mutta Tommilta ei ole viela pudonnut yhtaan hammasta,
vaikka kahdeksan viikon kuluttua poika menee kouluun.
—	Kahdeksassa viikossa ehtii kylla montakin hammasta
pudota, isoaiti rauhoittelee.
—	Ei minulta, Tommi vaittaa.— Ne ovat viela ihan hyvat.
Vanhempi sisko Nikki hymyilee.
—	Kyllapas se on tyhma, Nikki sanoo,— ja on viela me-
nossa kouluun.
—	En ole yhtaan tyhma, Tommi huutaa suutuksissaan.
—	Ei Nikki tarkoita mitaan pahaa, isoaiti sanoo.— Mina
kylla luulen, etta koulusta tulee oikein mukava.
—	Niin tuleekin, sanoo Tommi.— Mina voin lahtea kouluun
vaikka heti. Niin kovasti tekee sinne mieli.
Mutta joltakin Tommi haluaa viela kysya, onko koulussa
paha vai hauska olla. Han paattaa kysya sita opettajalta. Opetta-
jalla on punainen parta ja siniset silmat ja han kylla sanoo
Tommille, pitaako pelata koulua vai olla iloinen.
II
Koulutalo ei ole uusi eika vanha. Siina on punaisista, rus-
keista ja harmaista tiilista tehty katto.
Tommi painaa koulun raskasta ovea, ovi avautuu. Aurin-
gonsateet lankeavat pimeaan viileaan kaytavaan. Luokkien ovien
takaa Tommi kuulee lasten ja opettajien aanet. Han menee pie-
nelle puiselle ovelle, joka on kaytavan peralla. Tommi koputtaa
varovasti. Kukaan ei vastaa. Silloin han pistaa paansa ovesta
sisaan. Huoneessa ei ole ketaan. Akkia alkaa kello soida, on vaii-
tunti. Joku avaa oven ja huoneeseen astuu Antti. Tommi tuntee
Antin, he asuvat saman kadun varrella. Antti katsoo Tommia:
170

—	Mitas sina taalla teet? han kysyy.— Tanne ei saa tulla.
—	Mina tulin tapaamaan opettajaa. Mina halusin tietaa, onko
koulussa paha vai hauska olla. Minun taytyy tietaa se, ennen
kuin koulu alkaa.
Antti nyokkaa ja sanoo:
—	Kylla mina ymmarran.
»Vihdoinkin», Tommi ajattelee, »vihdoinkin joku ymmartaa.»
Han kysyy:
—	No, millaista koulussa sitten on?
Antti nyppii pioneeriliinansa kulmaa ja sanoo lopulta:
—	Sinulla taytyy olla halua tehda jotakin, silloin kylla
kaikki sujuu hyvin.
—	Halua minulla on, Tommi sanoo,— oikein paljonkin.
—	Odota sitten vain syyskuun ensimmaiseen paivaan, Antti
nauraa,— sittenhan naet. Usein on vaikeatakin, mutta paha ei
koulu ole koskaan.
—	Mutta on viela yksi asia, Tommi sanoo nopeasti.— Mi¬
nulla ei viela heilu yksikaan hammas. Kaikki varmaan luulevat,
etta mina olen liian tyhma tulemaan kouluun?
—	Ei heilu yksikaan hammas? Antti ihmettelee.— En sit-
tenkaan usko, etta olet liian tyhma kouluun.
Ill
Ovi avautuu toisen kerran ja sinisilmainen ja punapartainen
opettaja astuu sisaan. Han katsoo poikia ihmetellen.
—	Onko teilla jotakin asiaa? opettaja kysyy.
—	Hanella on, Antti sanoo ja osoittaa Tommia.— Han haluaa
kysya, millaista koulussa on.
Opettaja sivelee partaansa ja sanoo:
—	Mina ymmarran.
Han katsoo Tommia:
—	Etko sina osaa ollenkaan puhua? opettaja kysyy. Antti
nauraa:— Asken han kylla osasi.
—	Mita luulet, opettaja kysyy pojalta,— tuleeko koulusta
hauska vai paha paikka?
—	Hauska, Tommi vastaa.
Sanastoa.
putoaa — выпадет	isoaiti — бабушка
vaittaa — утверждать	parta — борода
171

tiili — черепица
vihdoinkin — наконец
sujuu hyvin — будет хорошо
rauhoitella — успокаивать
varovasti — осторожно
en usko — не верю
pelata — бояться
halu — желание
raskas — тяжелый
nyppii — теребит
asken — только что
SINIHANTAINEN PUNAINEN HEVONEN
(S. Mogilevskaja, m.)
Jussi on nelivuotias. Ei ihan taytta neljaa. Viikon kuluttua Jussil-
la on syntymapaiva.
Ja pitikin sattua niin, etta Jussi naki, miten aiti pakkasi
matkalaukkua. Han pani sinne hammasharjan, saippuan, pyyhe-
liinan ja muuta. Poika melkein itki.
—	Tama on tarkea matka, sanoi aiti Jussille.— Mutta palaan
pian.
Jussin aiti on geologi. Ja geologit ovat aina matkoilla. He etsi-
vat hiilta, oljya seka joskus kultaa ja hopeaa.
Tuskin Jussi ehti huomata, kun syntymapaivaan oli aikaa
enaa vain kaksi paivaa. Illalla soi ovikello.
—	Aiti tuli, huusi Jussi ja juoksi avaamaan.
Siella olikin postinkantaja. Han toi sahkeen aidilta. Isa
luki sen ja sanoi, etta aiti ei tule seuraavana eika sita seuraavana
paivana. Jussi oli vahalla purskahtaa itkuun.
Silloin isa sanoi hanelle:
—	Mennaanpa huomenna lelukauppaan, ostetaan sinulle jo-
tain hauskaa. Ja niin he menivat suurimpaan lelukauppaan.
Siella oli kaikkea. Yhtakkia Jussi naki punaisen hevosen. Si 11 a
oli sininen hanta. Jussi osoitti sinihantaista hevosta ja sanoi:
—	Tuon mina tahdon!
Isa ihmetteli:
—	Miksi sen? Ja viela tuollaisen, jо 11 a on sininen hanta?
Mutta Jussi sanoi:
—	Haluan tuon punaisen, j о 11 a on sininen hanta!
Samassa hevonen kaantyi kohti Jussia ja kuiskasi:
172

г
—	Ota minut tosiaan, Jussi, ota minut!
Mutta isa katseli hevosta ja sanoi paattavasti.
—	Ei, poikaseni, emme me tuollaista voi vieda kotiin.
Niin he lahtivat kaupasta mukanaan suuri kaunis kippiauto.
Hevonen jai seisomaan hyllylle.
II
Syntymapaivan aattona kaikki oli kuten tavallisesti. Isa sanoi
hyvaa yota, silitti Jussin paata, peitteli pojan, sammutti valot ja
sulki oven. Silloin se alkoi! Heti kun isa oli sulkenut oven, kuului
jostakin kaukaa kip-kap, kip-kap ...
Jussi nousi istumaan. Hanen vierellaan seisoi sinihantainen
punainen hevonen.
—	Sinako? kysyi Jussi hammastyneena.
—	Mina, vastasi punainen hevonen ja heilutti sinista han-
taansa.
—	Ja nyt, sanoi punainen hevonen,— sano mihin haluat
matkustaa.
—	En tieda, vastasi Jussi.— Tai voisitko vieda minut aidin
luo? Minun on ikava hanta.
—	Missa pain han on?
—	Isa sanoi, etta han on seitseman meren takana.
—	Sen paikan mina kylla tiedan. Nouse selkaani!
Niin Jussi kiipesi hevosen selkaan ja he matkasivat aidin
luo nopeammin kuin tuuli.
—	Heposeni, milloin paasemme perille? kuiski Jussi hevosen
korvaan.
—	Sulje silmasi, sanoi hevonen.
Kun Jussi avasi silmansa, huone kylpi auringon valossa. Vuo-
teen vieressa seisoi punainen hevonen.
—	Aiti! huudahti Jussi.
Samassa ovi avautui ja aiti astui sisaan.
—	Aiti, aiti!
—	Palasin yolla. Onneksi olkoon, Jussi!
Isakin tuli huoneeseen. Aiti tarttui isaa kasista, pyoritti tata
tanssin tahdissa ympari huonetta ja lauloi:
—	Onneksi olkoon! Onneksi olkoon!
Ja hevonen sanoi myos hiljaa (vain Jussi kuuli joka sanan):
—	Onneksi olkoon, Jussi!
173

Sanastoa.
ei ihan taytta neljaa — непол¬
ных четыре года
pitikin sattua niin — и надо же
было так случиться
pakkasi matkalaukkuaan — со¬
бирала чемодан
61 jy — нефть
ovikello — звонок (дверной)
purskahtaa itkuun — запла¬
кать
kippiauto — самосвал
peitteli — укрыл
kulta — золото
hopea — серебро
ol 1 a matkoilla — находиться в
поездке
postinkantaja — почтальон
sahke — телеграмма
kuiskasi — шепнул
hammastyneena — удивленно
kiipesi — залез
PULLAPOIKA
Kansansatu
Olipa kerran tytto. Tyton nimi oli Hilkka. Hilkalla oli pieni
leivinuuni. Aamuna muutamana Hilkka nousi sangysta ja haki
puita pieneen uuniinsa. Sitten Hilkka rupesi leipomaan. Han
teki taikinan ja taputteli ja pyoritteli sita. Han leipoi Pullapojan,
kahden nyrkin kokoisen, keltaisen ja valkoisen. Han otti kuusi
makeaa rusinaa, ja niista han teki Pullapojalle silmat, suun ja
nenan ja viela napitkin. Siita tuli kaunis ja hyvannakoinen.
Hilkka pani Pullapojan uuniin. Mutta uunissapa Pullapoika
kasvoi ja pulskistui. Sen vatsa pyoristyi ja pinta hohti kuin
kulta. Ja kuulkaa lapset: se osasi puhua. Se pani poskensa pullol-
leen ja suunsa auki ja sitten huusi:
—	Kuulehan, Hilkka, avaa Pullapojalle uunin ovi!
Hilkka hammastyi, mutta aukaisi uunin oven ja Pullapoika
hyppasi uunista. Hilkka pani sen poydalle. Siina Pullapoika
makasi vahan aikaa ja sanoi sitten Hilkalle:
—	Mina lahden nyt katsomaan maailmaa.
Ja se hyppasi poydalta penkille, penkilta lattialle, pitkin
lattiaa se juoksi ovelle, ovelta pihalle, pihalta portin taakse.
Portin takana oli tie, ja se juoksi tieta pitkin. Kaikki kukkaset
ja sienet ihmettelivat sita.
Jano-Pupu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», sanoi Jano-
Pupu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa,
syonpa», sanoi Jano-Pupu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan.
Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Jano-Pupua karkuun.»
174

г
Repo-Kettu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», sanoi Repo-
Kettu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa,
syonpa», sanoi Repo-Kettu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan.
Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Repo-Kettua pakoon.»
Susi-Hukka tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», morisi Susi-
Hukka. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa,
syonpa», sanoi Susi-Hukka. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan.
Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Susi-Hukkaa pakoon.»
Nalle-Karhu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», morisi Nalle-
Karhu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa,
syonpa», sanoi Nalle-Karhu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan.
Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Nalle-Karhua karkuun.»
Pullapoika istahti kaatuneelle puulle ja itki. »Huhhuu», sanoi
Pullapoika, »kyllapas olivat pahoja kaikki.» »Emme me ole
pahoja», sanoivat perhoset ja pikkuiset linnut. »Kuka teista
auttaa minut kotiin?» kysyi Pullapoika. »Mina autan», sanoi
perhonen, »hyppaa selkaani!» Pullapoika hyppasi perhosen sel-
kaan ja perhonen lensi yli yhdeksan meren. Se lensi yli kaiken-
laisten kukkien. Aina kun se naki kauniin kukan, se meni imemaan
hunajaa. Ja se pudotti Pullapojan niitylle. Pullapoika hieroi
paatansa ja huusi: »Kuka nyt auttaa minut kotiin?» »Mina
autan», sanoi kyyhkynen, »hyppaa selkaani!» Pullapoika hyp¬
pasi kyyhkysen selkaan ja se lensi kymmenen meren yli. Eika
se pudottanut Pullapoikaa minnekaan, vaan se lensi suoraan
kotiin Hilkan luo. Pullapoika kolkutti ovelle ja huusi: »Taalla
mina olen taas. Avaa Pullapojalle ovi!»
Hilkka istui ja itki, hanen oli ikava Pullapoikaa. Kun han
kuuli Pullapojan aanen oven takaa, han hyppasi ovelle, aukaisi
sen, ja sielta juoksi Pullapoika hanen syliinsa. Hilkka ilostui
ikiajoiksi.
Sanastoa.
leivinuuni — печь, духовка
taputella — похлопывать
pulskistui — растолстел
maailma — мир
imea hunajaa — собирать нек
тар
perhonen — бабочка
leipoa — стряпать
pyoritella — вертеть
panna posket pullolleen — на¬
дуть щеки
portti — калитка
rusina — изюм
kolkuttaa ovelle — постучать¬
ся
175

LUMIUKKO
Koululaiset tekivat suurta Lumiukkoa keskelle pihaa. He pyo-
rittivat yhdessa oikein ison lumipallon. Sitten he pyorittivat
toisen pienemman. Ja viela kolmannen, kaikkein pienimman
lumipallon. Lumiukko oli valmis.
Sitten lapset tekivat sille hiilesta silmat ja nenan kuusen-
kavysta. He toivat kotoa vanhan vesisangon ja panivat sen
Lumiukon paahan. Siita tuli hauskannakoinen.
Lapset nauroivat ja hyppivat Lumiukon ymparilla. Kun pimeni,
lapset 1 ahtivat kotiin. Pikku Mari oli niin vasynyt, etta tuskin
jaksoi syoda. Sitten han meni nukkumaan. Mari naki unta Lumi-
ukosta. Lumiukko tanssi keskella pihaa. Sen oli kylma ja ikava
yksin pimeassa pihassa.
Yhtakkia pihaan tuli kaunis Lumikki ja vei Lumiukon kadesta
jonnekin.
Mari purskahti itkuun ja herasi. Han juoksi ikkunaan ja
ilostui: Lumiukko seisoi pihassa niin kuin paivallakin. Mari meni
takaisin sankyyn ja nukahti uudelleen.
Sanastoa.
pyorittaa — катать, лепить hiili — уголь, уголек
vesisanko — ведро для воды nukahtaa — заснуть
uudelleen — снова	ilostua — обрадоваться
naki unta — увидела сон
SALOMAAN KUUSIJUHLA
(Н. Linko, m.)
Tamaran vaari ja mummo asuivat metsamokissa, ihan salomaan
keskella. Uudenvuoden aattona he tulivat kylaan, jossa asui
heidan tyttarensa perhe. Mummo halusi jaada tyttarensa luo
koko talveksi. Vaari paatti ottaa tyttarentyttaren Tamaran mu-
kaan metsamokille talviloman ajaksi.
He lahtivat heti juhlien jalkeen. Vaarin hevonen juoksi kevyesti
metsatieta pitkin. Vaari istui reessa ja puhui aaneen: »Tulipa
nyt luminen talvi. Elainten ja lintujen on vaikea saada ruokaa
lumen alta.» Tamarankin oli saali elaimia. Akkia han keksi:
176

Г
—	Vaari, emmeko voi jarjestaa kuusijuhlaa metsan elajille?
Seuraavana aamuna he 1 ahtivat metsaan. Reki pysahtyi lahei-
selle metsaaukiolle, jonka keskella kasvoi kuusi. Vaari puhdisti
lumen kuusen ymparilta. Tamara sitoi kuusen oksiin kaalin-
lehtia ja porkkanoita janiksille, kapyja ja kuivattuja sienia
oraville. Han ripotteli lintulaudalle pihlajanmarjoja, ryyneja
seka siemenia. Vaarin tyona oli vetaa heinaa hirville ja perunoita
villisioille.
Parin paivan kuluttua Tamara ja vaari lahtivat suksilla katso-
maan, miten metsan asukkaat olivat viettaneet kuusijuhlaansa.
Juhlavieraita oli ollut paljon. Lumella oli satoja linnunjalkia.
Kuusenoksissa riippui vain tyhjia langanpatkia.
Linnut olivat syoneet lintulaudalta kaikki marjat, ryynit ja
siemenet. Hirvetkin olivat kayneet syomassa heinaa ja perunoita.
—	Kas vain! sanoi vaari,— oravillakin oli hauska juhla.
Tallaisia juhlia pitaisi jarjestaa joka talvi.
Sanastoa.
salomaa — лесная глушь	reki — сани
kyla — поселок	hirvi — лось
villisika — кабан	ryynit — крупа
ADJEKTIIVIT
(1. Vostrjakov, m.)
Polina Ivanovna kertoi meille adjektiiveista. Mutta mina en kuun-
nellut opettajan selityksia, vaan koko tunnin luin Paatonta rat-
sastajaa. Seuraavana paivana opettaja aivan kuin kiusalla kutsui
minut taululle ja saneli seuraavan tekstin:
Kolme kaveria lahti... metsaan sieneen. ...Misalla oli ... kori.
...Nikolailla ja ... Ivanilla oli ... kopat. He poimivat ... sienia ja
huusivat toisilleen ... aanella. Akkia ... taivas tummui ja alkoi ...
sade. Pojat menivat suojaan ... puun alle.
— Ja nyt, opettaja sanoi,— keksi sopivat adjektiivit ja pane
ne pisteiden paikalle.
Katsoin Andreita kysyvasti. Andrei kirjoitti jotain paperilap-
puun ja heitti sen minulle. Opettaja ei huomannut mitaan. Lapussa
oli adjektiiveja. Aloin kirjoittaa niita tauluun. Kun olin kirjoittanut
viimeisen sanan, sanoin: »Valmis on.»
I24335
177

— Luehan, mita olet kirjoittanut, opettaja sanoi. Ja mina
luin:
Kolme kaveria lahti tuohiseen metsaan sieneen. Sinisel 1 a
Misalla oli kylma kori, herkul 1 isel 1 a Nikolail 1 a ja tuuhealla Iva-
nilla oli syksyiset kopat. He poimivat eloisia sienia ja huusivat
toisilleen isolla aanella. Akkia pieni taivas tummui ja alkoi
pyorea sade. Pojat menivat
alle.
—	Joko nyt ymmarrat, etta
silloinkin, kun lunttaa?
—	Ymmarran, sanoin.
Mutta yhta mina en voinut
etta olin luntannut.
Sanastoa.
adjektiivit — прилагательные
Paaton ratsastaja — «Всадник
без головы»
kuin kiusalla — как назло
kaveri — приятель
suojaan suurisilmaisen puun
jokaisen taytyy ajatella itsensa
ymmartaa: mista opettaja tiesi,
menna suojaan — пойти в ук¬
рытие
tuohinen — берестяной
herkullinen — аппетитный,
вкусный
eloisa — живой, шустрый
luntata — шпаргалить
METSAN ISA JA METSAN AITI
Eestilainen satu
I
Kettu kavi joka paiva talossa kananvarkaissa. Viimein emanta
sanoi isannalle:
— Isanta kulta, pian Kettu Repolainen jattaa meidat puille
paljaille. Ota pyssy, etsi se kettu ja ammu.
Isanta haki pyssyn, kutsui koirat mukaansa ja lahti metsaan
kettua ampumaan. Niin han etsi tunnin, etsi toisen ja viimein
naki metsassa maen. Maen rinteessa oli syva kuoppa, ja itse
Kettu Repolainen kurkisti pesakuopastaan kananhoyhenmyssy
paassaan. Isanta tahtasi ja ampui. Se oli ketun loppu. Koirat
raahasivat kuolleen ketun pesasta ulos.
178

г ■
Isanta heitti Kettu Repolaisen selkaan ja lahti kotiin. Han
kulki pitkan matkaa ja tuli teeriparven kohdalle. Han aikoi
taaskin ampua, mutta ajatteli viime hetkella:
—	Ei kannata ampua. Teerenpoikaset ovat viela pienia.
Kasvakoot suuremmiksi, ehtii ne sittenkin pistaa pussiin.
Niin han ei tehnyt mitaan pahaa teeripoikueelle, vaan meni
menojaan.
Isanta kaveli taas pitkan matkaa ja akkia naki siipirikon
metson. Metson siipi oli poikki, eika lintu voinut nousta lentoon,
se kulki vain polkua pitkin. Sen olisi saanut kiinni vaikka
paljain kasin. Isanta nosti jo pyssynsa, mutta sitten ajatteli:
—	Mitapa ampuisin sairasta lintua! Parantukoon ensin, tul-
koon terveeksi, ehtiihan tuon pistaa laukkuun sittenkin.
Han ei tehnyt metsolle mitaan pahaa, vaan jatkoi matkaansa.
Han kulki taas polkua pitkin. Akkia han naki puiden valissa
kummallisen elaimen. Se oli kuin peura muttei sittenkaan peura.
Isanta meni katsomaan kummallista elainta lahempaa, mutta
se pakeni — vain hanta vilahti puiden valissa.
Kohta isanta huomasi, etta tie oli tuntematon. Han pysahtyi,
katseli ymparilleen ja lahti edelleen. Pian pimeni ja isanta istahti
kannolle. Kun han nosti paataan, hanesta tuntui, etta puiden
takana valahti tuli.
Isanta nousi heti kannolta ja lahti edelleen. Han kulki ja kulki
ja viimein tuli vanhaan isoon taloon. Ovi oli auki ja isanta meni
sisaan.
Han astui suureen tupaan. Tuvassa han naki ison poydan, jonka
aaressa istuivat vaari ja muori. Vaarin parta oli oikeaa sammalta,
hanen yllaan oli pukimet puunkuoresta ja jalassa kaislasta ku-
dotut virsut. Muori kehrasi vaaleaa lankaa ja kangaspuissa oli
kangas, joka ei muistuttanut kangasta, vaan ohkaista tuohta.
Silla aikaa kun isanta katseli tata kaikkea, vaari sanoi hanelle
ystavallisesti:
—	Ala pelkaa, hyva ystava, tule sisaan. Eksyit metsassa ja
nyt sinun taytyy olla meilla yota.
—	Niin eksyinkin. On hyva, etta saan olla yota teilla.
—	Kay istumaan, levahda. Olet varmaankin vasynyt. Kuinka
Metsan Isa ei saalisi sinua, kun olit niin hyva hanen elaimilleen.
Saalit teerenpoikasia seka sairasta metsoa. Siita, etta ammuit
179

Kettu Repolaisen, ala ole huolissasi. Se on ollut jo kauan totte-
lematon ja tehnyt pahaa kaikille. Mutta kayhan ensin poytaan!
Isanta katsahti ymparilleen ja ihmetteli. Poydalla oli kaiken-
laisia metsanantimia: omenia, mustikoita, mansikoita, vaapu-
koita ja muuraimia. Siina oli myos suuri tuohinen astia kaljaa.
—	Syo, syo, muori kehotteli.
Isanta istui poytaan, otti omenan, maistoi marjoja, ryyppasi
kaljaa tuohisesta astiasta. Isanta soi vatsansa tayteen ja sanoi:
—	Paljon kiitoksia. Kaikki kaantyi hyvaan pain, vaikka pel-
kasin pahaa.
—	Kenella on hyva sydan, sita autamme aina mielihyvin.
Kun isanta herasi aamulla, sanoi vaari handle:
—	Nyt onkin jo valoisaa, voit lahtea kotiin. Lahden saat-
tamaan sinua.
Vaari pani tuohilakin paahan, tuohivirsut jalkaan ja tuohi-
viitan paalle. Muori antoi isannalle tuohisen rasian ja sanoi:
—	Vie tama eukollesi lahjaksi. Sano, etta Metsan Aiti lahetti.
Eihan emantasi ole paha elaimille ja linnuille?
—	Ei ole, vastasi isanta ja lahti kotimatkalle.
Metsan Isa saattoi isannan kylan laitaan, pysahtyi ja sanoi:
—	Nyt osaat menna yksinkin.
Isanta ei ehtinyt kunnolla kiittaa, kun Metsan Isa katosi kuin
maan alle.
Isanta tuli kotiin ja antoi eukolleen tuohisen rasian. Mutta
emanta oli sina aamuna pahalla tuulella. Han heitti lahjan
ikkunasta ulos.
—	Kannattaakin kuljettaa mokomaa metsasta! han sanoi.
Siihen kohtaan, mihin tuohinen rasia putosi, kasvoi jo muu-
taman paivan kuluttua kaunis koivu. Ja siihen, mihin putosivat
kuivuneet siemenet rasiasta, kasvoi kolme omenapuuta, joihin
tuli jo sina syksyna makeita hedelmia.
Sanastoa.
I
jattaa puille paljaille — оста¬
вить без ничего
kayda kananvarkaissa — воро¬
вать кур
pyssy — ружье
180
II
sammal — мох
pukimet — одежда
kaislasta kudotut virsut — лап¬
ти, сплетенные из тростника
kehrasi — пряла

kananhoyhenmyssy — чепец из
куриного пуха
tahtasi — прицелился
raahasivat — вытащили
teeriparvi — стая тетеревов
siipirikko metso — куропатка
с раненым крылом
kummallinen — странный
peura — дикий олень
vilahti — мелькнул
tuntematon — незнакомый
valahti — блеснул
kangaspuut — ткацкий станок
tuohta (tuohi) — бересты
eksya — заблудиться
kay poytaan — садись за стол
metsanantimia — дары леса
vaapukka — малина
muurain — морошка
k а 1 j а — квас
tuohiviitta — берестяная на¬
кидка
kannattaa — стоит
MATIN KESALOMA
I
(Р. Kuikka, m.)
Matti piti itseaan isona miehena. Han oli siirtynyt jo viidennelle
luokalle ja ollut viime kesana myos pioneerileirilla. Sielta han
oli kirjoittanut kotiin: »En osannut kuvitellakaan, etta taalla
voi olla nain mukavaa. Hankkikaa minulle paikka toiseenkin
vuoroon. Monet pojat jaavat viela toiseksi kuukaudeksi. Ruoka
on hyvaa ja olen lisaksi oppinut uimaan.»
Mutta paikkaa toiseen vuoroon oli vaikea saada.
—	En lahde mummolaan! Kylasta kaikki pojat ovat pio¬
neerileirilla, Matti pani vastaan.
—	Mene vain mummolaan ja ole siella loppukesa mummon
apuna. Mummon on hauskempaa, kun on puhekumppani, isa sa¬
noi pojalle.
—	Ei mummolla ole aikaa jutustella. Ainahan se puuhaa
siella tarhassaan tai on metsassa marjoja tai sienia poimimassa.
Kylla sinun pita a saada se paikka pioneerileirille, aiti pisti valiin.
Isa sanoi akkia vihaisesti:
—	Ei kaikilla lapsilla ole mummoja eika mummolaa, ja
siksipa pioneerileirille on paastava ennen kaikkea sellaisten.
Isa oli aina oikeudenmukainen ja Matti oli ylpea isastaan.
Mutta nyt Mattia suututti, vaikka han tunsikin, etta isa oli oikeas-
sa. Tekihan pojan mieli takaisin pioneerileirille parantamaan
uimataitoaan, jonka han oli vihdoinkin oppinut. Monet kesat
181

Matti oli saanut istua rannalla ja katsella toisten poikien uintia.
Ja nyt, kun han osasi uida, han ei paassyt nayttamaan taitoaan.
Matti meni huoneeseensa. Se oli oikeastaan Matin ja mummon
yhteinen huone. Siina oli Matin ja mummon sangyt, Matin kirjoi-
tuspoyta seka pari tuolia. Sinne Matti pakeni aina, kun oli pahalla
mielella. Han heittaytyi sangylle ja purskahti itkuun. »Miehet
eivat itke», isalla oli tapana sanoa. Matti yritti pidattaa itkuaan,
muttei voinut. Mummo oli muuttanut mokilleen jo kevaalla. Joka
kevat, kun aurinko alkoi lammittaa maata ja sulattaa lunta,
mummo valmisteli lahtoaan.
Mummon mokki oli kauniin jarven rannalla. Se oli ihan met-
san reunassa. Mokissaan mummo oli viettanyt seka elamansa par-
haat etta ikavimmat paivat. Mummo oli tullut Pyhaniemeen opet-
tajaksi. Silloin han oli ollut hyvin nuori. Mummo kertoili usein
Matille:
— Se oli vaikeaa, mutta onnellista aikaa...
II
Matti nyyhkaisi viela. Vaikka kun ajatteli mummoa, hanen tuli
jo helpompi olla. Aina kun Matin mielta oli pahoitettu, han oli
mennyt mummon luo tai ajatellut tata, jos tama oli poissa kotoa.
Matti lahti mummolaan. Isan kanssa han kavi ostamassa
matkalipun ja tuomisia mummolle.
Aamulla isa saattoi Matin linja-autoasemalle ja sanoi:
— Soitan mummolle, etta tulee pysakille sinua vastaan.
Ole nyt kiltti ja auta mummoa hanen toissaan.
Linja-auto ajoi kohti Pyhanienta Matille tuttua tieta. Ainoa
asia, mika kiusasi nyt Mattia, oli se, ettei mummo laske hanta
uimaan yksin. Mummo lahti aina uimarannalle hanen kans-
saan. Mattia se havetti, sill a muut lapset tulivat yksin. Mutta
mummolla oli siihen syyta: hanen oma pikku tyttonsa oli hukkunut
ennen sotia omassa rannassa.
Matin oli kovin saali mummoa, kun tama oli niin vanha.
Kylassa vento vieraat ihmisetkin pitivat mummosta. Mummoa
kunnioitettiin. Kylalaiset auttoivat mummoa raskaissa toissa,
ja mummo auttoi heita. Mummolla oli kylassa paljon hanen
entisia oppilaitaan. He tulivat mummon luo, kun heilla oli jotain
huolia.
182

г
III
Pyhaniemen pysakilla auto pysahtyi. Kun Matti oli paassyt
ovelle, han naki mummon. Matti tyonsi matkalaukkunsa mum¬
molle, hyppasi autosta ja riensi kylatielle: »Halaamme sitten,
kun auto ajaa ohi.»
—	Enhan mina pysy perassasi, mummo huusi pojalle. Matti
pyorahti ympari ja juoksi halaamaan mummoa. Molemmat olivat
onnellisia.
Kun he olivat tulleet mokille, Matti juoksi ensin katsomaan,
olivatko paaskyset pesineet raystaan alle. Olivat!
Matti kiiruhti vintille. Siella oli katon rajassa rako, josta
Matti oli seurannut paaskysia jo monena kesana.
—	Paasky on linnuista paras ja kaunein, Matti sanoi, aivan
kuin mummo olisi ollut eri mielta.
—	On, on kylla, mummo myonteli.
Sitten Matti muisti muurahaispesat, laskeutui alas vintilta
ja juoksi ulos.
—	Mummo, mummo, tule katsomaan ihmetta, tule pian!
—	Mika ihme sinulla taas on?
—	Tule nyt akkia, ettas naet!
Paljon erilaisia luonnonihmeita Matti sai taas tarkkailla
mummon luona. Han naki miten pensaissa ja mansikkamaassa
kypsyivat marjat ja miten kasvoivat juurikkaat, kurkut ja tomaa-
tit. Ja ne mummon ihanat kukat, jotka yolla nukkuivat ja aamulla
kaansivat taas paansa aurinkoon.
Ei niin hyvaa, ettei jotain pahaakin. Matin ja mummon
suurena harmina olivat varikset. Kun marjat alkoivat kypsya,
ne veivat isoimmat ja kauneimmat niista. Mummo laitteli niille
kaikenlaisia pelattimia. Mutta varikset eivat pelanneet mitaan.
Niityn laidassa kasvoi ikivanha, iso ja tuuhea petaja. Sen
oksistossa asui varisperhe. Sielta varikset katselivat marjoja
ja muuta ruokaa mummon pihasta.
Eraana iltapaivana Matti onki veneessa lahella rantaa. Kala
soi hyvin ja Matti oli vetanyt jo monta ahventa. Silloin naapurin
Martta-tati huusi Mattia apuun: lehmat olivat menneet perunapel-
toon. Matti veti veneen rantaan ja juoksi apuun. Kun han palasi
rantaan, veneessa ei ollut enaa yhtaan ahventa, varikset olivat
vieneet ne. Matti tuli pahalla mielin kertomaan siita mummolle.
—	Varikset ovat variksia, sanoi mummo.
183

—	Mutta miksi tuollaisiakin lintuja pitaa olla, kun niista
ei ole kenellekaan iloa? Ei muuta kuin vahinkoa.
—	Alas sano, ne pitavat puhtaana metsan, puhdistavat sita
kaikenlaisesta saastasta.
—	Mokomatkin puhtauden valvojat! Naetko? Ne lentavat
taas Martta-tadin pihaan varastamaan jotain.
IV
Iltaisin mumrno ja Matti puhuivat pitkaan siita, mita he olivat
tehneet ja nahneet paivan aikana. He keskustelivat myos eloku-
vista ja lukemistaan kirjoista. Usein he lukivat yhdessa satuja
tai muita lastenkirjoja. Mummolla oli niita paljon. Niinpa nytkin
he lukivat vuorotellen aaneen Mustakorva Bimin surullista tari-
naa.
—	Ihan kuin meidan Musti, mummo paivitteli aina valilla.
Silloin kun mummo oli viela asunut vakituisesti kylassa,
hanella oli ollut musta koira. Varinsa mukaan se oli saanut nimen-
sakin. Se oli ollut mummon hyva ystava. Mustin kanssa mummo
ei pelannyt kulkea yksin metsassa.
—	Jos Musti olisi elossa niin kylla marjat sailyisivat. Se oli
hyva vahti ja ajoi niin varikset kuin muutkin linnut tarhasta.
Musti oli kantanut mummon kassit ja kirjasalkut hampais-
saan kotiin ja ymmartanyt mummoa puolesta sanasta. Mummon
muuttopuuhien aikana Musti oli kulkenut perassa ja ynissyt hiljaa.
—	Silla oli niin surulliset silmat, mummo sanoi aina, kun
kertoi Mustista.
Musti oli saattanut mummon linja-autopysakille ja jaanyt
istumaan tien viereen. Seuraavana paivana se oli havinnyt.
Heinakuu mummolassa meni ihan huomaamatta. Pikku paas-
kyset olivat oppineet lentamaan ja istuskelivat puhelinlangoil-
la... Matti seuraili niita ihastuneena.
Kerran varisparvi istui Martta-tadin saunan vierella olevassa
koivussa. Variksen perheessa oli poikanen. Se istui saunan
katolla ja aukoi pitkaa nokkaansa. Paaskyset huomasivat sen
ja alkoivat lennella poikasen ymparilla ikaan kuin olisivat kut-
suneet sita leikkiinsa.
—	Mummo, tule tanne, tule katsomaan ihmetta! Matti huusi.
—	Katso, varisperhe pelkaa, etta paaskyt tekevat pahaa nii-
den poikaselle.
184

Paaskyset jattivat variksenpoikasen rauhaan ja lensivat pois.
Saunan katolle lensi kaksi isoa varista. Toinen niista tuuppasi
nokallaan poikasta kylkeen. Variksenpoikanen rapytteli hiukan
siipiaan. Sitten ne yhdessa lensivat toisten varisten luo.
V
Mummon jalkoja oli sarkenyt jo kauan. Han lammitteli niita,
muttei se auttanut.
Eraana paivana aamiaisen jalkeen han sanoi:
—	Taytyy lahtea kaupunkiin laakariin. Menemme kello kah-
dentoista bussilla.
Mummon hoito kaupungissa kesti kaksi viikkoa. Elokuun
puolivalissa Matti ja han palasivat takaisin mokille. Mummon
pihassa oli oudon hiljaista. Matti juoksi katsomaan paaskysten
pesia. Han naki, etta ne oli hajotettu.
—	Ne ovat kostaneet pikku linnuille, Matti juoksi mummon
luo.
—	Variksetko?
—	Niin. Tama oli kylla viimeinen pahanteko. Mina kostan
niille paaskysten puolesta.
—	Siina paha, missa mainitaan, mummo osoitti variksia,
jotka lensivat niityn poikki.
—	Minapa keksin niille keinon. Laitan niille ansan, Matti
sanoi silmat suurina.
Matti ajatteli kostoaan. Perunapellon laidassa oli kaatokasa.
Sinne Matti teki ansan.
Varhain seuraavana aamuna Matti herasi variksen raaun-
taan. Han juoksi pihaan. Eikos vain! Suuri varis oli joutunut an-
saan. Matti kutsui mummon katsomaan.
—	Mita sille nyt tehdaan? kysyi Matti.
—	Laske se pois.
Mummo haki sakset ja leikkasi solmun variksen jalasta.
Varis lahti lentamaan.
—	Voi kayda niin, ettei media ole ensi kesana variksia eika
paaskysia tassa pihassa, mummo puheli aaneen.— Paaskyset
eivat tule pahojen ihmisten luo. Voi, Matti kulta, mika sinus-
takin tulee, mummo huokaisi.
Matti ajatteli vahan ja sanoi sitten vakavana:
—	Menen luonnontutkijain kerhoon. Media koulussa on sel-
lainen kerho. Kun kasvan, minusta tulee luonnontutkija.
185

Sanastoa.
kuvitella — представлять
hankkikaa — достаньте
vuoro — смена
panna vastaan — сопротив¬
ляться
puhekumppani — собеседник
jutustella — беседовать
pistaa valiin — вставить
nyyhkaisi — всхлипнул
kuitenkin — все же
kiusasi — беспокоило
ei laske uimaan — не пустит
купаться
taito — умение, дар
todellisuudessa — в действи¬
тельности
oli tapana sanoa — обычно го¬
варивал
mokki — дача
ikavimmat paivat - самые
трудные дни
II
havetti — было стыдно
oli hukkunut — утонула
huoli — забота
kunnioitetaan — уважают
III
pysakki — остановка
riensi — устремился
juoksi halaamaan — кинулся
обнимать
olivat pesineet raystaan alle —
построили гнездо под стрехой
myonteli — поддакивала
ihme — чудо
kiiruhti vintille — поспешил на
чердак
kypsyivat — созревали
tarina — история
paivitteli aina valilla — сетова¬
ла время от времени
vakituisesti — постоянно
vahti — сторож
ryhtyi muuttopuuhiin — заня¬
лась переездом
ihana — прекрасный
harmi — неудовольствие, го¬
речь
laitteli pelattimia — делала
пугала
ahven — окунь
vahinko — неудача, несчастье
varastaa — воровать
mokomatkin — этакие
saasta — грязь
IV
puhelinlangat — телеграфные
провода
seuraili — следил
tuuppasi — толкнул
rapytteli — помахал, похлопал
186

V
hoito — лечение
kostaa — мстить
luonnontutkija — юннат, есте¬
ствоиспытатель
oudon hiljaista — странно тихо
ansa — капкан
kaatokasa — помойка
KAUPUNGIN SOITTAJAT
(Grimmin sadun mukaan)
H e n k i 1 6 t: aasi, koira, kissa, kukko, ensimmainen rosvo, toi-
nen rosvo, kolmas rosvo, kertoja.
Synkka metsa, taustalla mokki.
Kertoja: Vanha vasynyt aasi kulki yksinaan synkkaa met-
satieta. Se oli hyvin surullisella mielella. Monia vuosia se oli
uskollisesti palvellut isantaansa, ja nyt isanta aikoi sen tappaa.
Aasipa karkasi tiehensa. Jonkin ajan kuluttua se naki koiran,
joka makasi tiella.
Aasi: — Kas, mita sina siina loikoilet?
Koira: — Olen naes vanha. Kun en jaksa enaa juosta met-
salla, isantani ajoi minut talosta. Nyt en tieda, miten elaisin.
Aasi: — Kuule, minulla on mainio ajatus. Aion menna kaupun-
kiin ja ruveta soittajaksi. Tule sinakin mukaan. Mina soitan
luuttua ja sina paristat rumpua.
Kertoja: Koira suostui ja yhdessa ne jatkoivat matkaa. Eipa
aikaakaan, kun ne tapasivat matkan varrella kissan, joka naukui
surullisesti.
Aasi: — Hei, kissa, mika sinua vaivaa? Olet harmaa kuin
lokakuun sadepaiva.
Kissa: — Ei tassa naurata. Olen jo vanha enka pysty pyydys-
tamaan hiiria. Emanta aikoi hukuttaa minut, mutta paasin pakoon.
Aasi: — Tule meidan mukanamme kaupunkiin. Sinahan osaat
laulaa. Sovit hyvin soittokuntaamme.
Kertoja: Niin karkulaiset astelivat eteenpain. Matkalla he
joutuivat kulkemaan eraan talon ohi. Portin paalla istui kukko
ja kiekui kuin viimeista paivaa.
Aasi: — Mika sinulla on hatana?
Kukko: — Huomenna emannalleni tulee sunnuntaivieraita ja
keittaja on saanut kaskyn tehda minusta lienta.
187

A a s i: — Lahde meidan kanssamme kaupunkiin. Sinulla on
komea aani. Kun me soitamme yhdessa, siita tulee kerrassaan
hieno konsertti.
Kertoja: Kukko suostui mielellaan, ja he jatkoivat matkaa
kaikki nelja. Sina iltana he eivat ennattaneet kaupunkiin, vaan
paattivat yopya metsaan. Kukko lennahti korkean puun latvaan.
Mutta kohta se i 1 moitti, etta kaukaa nakyi valo. Silloin he paattivat
lahtea katsomaan, oliko siella ihmisten asuntoja. Niinpa met-
san keskelta loytyi pieni mokki. Aasi lahestyi ikkunaa ja kur-
kisti sisaan.
Kukko: — Mita siella naet?
Aasi: — Siella on iso poyta ja se on taynna ruokaa. Poydan
ymparilla istuvat rosvot.
Kukko: — Olisimmepa siella!
К о i r a: — Mutta miten sinne paasemme?
К i s s a: — Minulla on hyva tuuma! Sina aasi asetat etujalkasi
ikkunalaudalle. Koira hyppaa aasin selkaan, mina kiipean koiran
niskaan. Ja kukko kiipeaa minun paalaelleni. Kun mina lasken
yksi, kaksi, kolme, alamme kaikki yhtaikaa huutaa. Silloin rosvot
pelastyvat!
Kertoja: Kun kaikki asettuivat paikoilleen, alkoi kamala
melu. Aasi kiljui, koira haukkui, kissa naukui ja kukko kiekui.
Rosvot luulivat, etta sielta oli tulossa kummitus ja pakenivat
metsaan.
Elaimet soivat vatsansa tayteen ja nukahtivat. Rosvot nakivat,
ettei mokissa ollut enaa valoja. Paallikko lahetti yhden miehis-
taan mokille katsomaan mita siella tapahtui. Hetken paasta rosvo
juoksi kauhistuneena metsaan.
1.	rosvo: — Mita nait? Kuka siella oli?
2.	rosvo: — Hirveata! Talossa oli julma noita. Han puhalsi
minua suoraan pain naamaa ja kynsi kasvojani pitkilla sormil-
laan. Oven edessa seisoi mies, joka iski minua veitsella. Pihalla oli
musta hirvio. Se loi minua nuijalla. Katolla istui toinen hirvio,
joka huusi: »Ottakaa kiinni, ottakaa se kiinni!» Silloin mina
juoksin metsaan.
3.	rosvo: — Hirveata! Paetaan heti paikalla!
1. rosvo: — Ikina en enaa tule tahan paikkaan.
Kertoja: Aasi, koira, kissa ja kukko olivat tyytyvaisia.
Kaikki elaimet: — Hahhahhaa!
Koira: — Nyt meidan ei tarvitse ikipaivina muuttaa taalta
pois.
188

Sanastoa.
rosvo — разбойник
aasi — осел
aikoi tappaa —собирался убить
oli uskollisesti palvellut isan-
taansa — верно служил
своему хозяину
makasi (loikoili) —лежал
luuttu — лютня
parista rumpua — барабанить,
играть на барабане
aikoi hukuttaa — собиралась
утопить
tehda lienta — сварить бульон
kurkisti sisaan — заглянул
paalaelleni — на голову
melu — шум
julma noita —жестокий колдун
iski — ударил
ikipaivina — никогда
taustalla — позади, на фоне
eipa aikaakaan — долго ли, ко¬
ротко ли
karkulaiset — беглецы
eivat ennattaneet — не успели
asetat — поставишь
kummitus — привидение
juoksi kauhistuneena — в ужа¬
се убежал
kynsi — поцарапал
hirvio — страшилище
LUMISADE
(L. Voronkova, m.)
Aikoi puhaltaa kylma tuuli, ja talvi huohotti savupiippuun:
—	Huh, puh, lun-ta ja pak-kas-ta!.. Puh!..
Latakot jaatyivat. Koko kyla kavi ikavan nakoiseksi. Tanja
leikki kotona eika katsonut ulos. Mummo tuli kaivolta ja sanoi:
—	Lunta tulee!
Tanja riensi ikkunaan. Ikkunan takana liiteli lumihiutaleita
ja niin sakeasti, ettei niiden lavitse nahnyt edes naapuritaloa.
Tanja sieppasi paaliinansa ja juoksi portable.
—	Lunta sataa!
Koko taivas ja ilma oli taynna lumihiutaleita. Ne lentelivat,
liitelivat, kieppuivat ilmassa ja leijailivat alas maahan. Niita
laskeutui tielle ja rakennusten katoille, jaatyneille latakoille
ja kasvimaalle, puiden oksille, portable seka Tanjan vihrealle
liinalle... Tanja ojensi katensa — hiutaleita putoili kammenellekin.
Han seisoi ja katseli lumihiutaleiden lentoa. Kun niita katsoi
lahempaa, ne olivat kuin tahtia, kaikki erilaisia.
Lunta satoi yha lisaa. Paivallisen jalkeen Tanja lahti ulos
eika tuntenut kotikylaansa entiseksi. Se oli aivan valkea. Katot,
189

tie, kasvitarha — kaikki oli lumessa. Sitten pilvien takaa pilkisti
aurinko, ja lumi alkoi kimallella. Tanjalla oli hauskaa kuin
juhlapaivana. Han kiiruhti Leenan luo ja koputti ikkunaan:
— Tule pian, Leena! Meilla on jo talvi!
Sanastoa.
huohotti savupiippuun — гудел
в трубе
tuli kaivolta — вернулась с ко¬
лодца
liitelivat — парили
kieppuivat — кружились
leijailivat — кружили
latakot — лужи
sakeasti — густо
JANIKSENNAHKALAKKI
(V. Osejeva, m.)
Olipa kerran janis. Se oli tuuheaturkkinen ja pitkakorvainen.
Janis kuin janis. Mutta niin suuri kerskailija, ettei koko met-
sassa ollut toista sellaista.
Kerran janojussit leikkivat aholla. Ne loikkivat vuorotellen
kannon ylitse.
—	Mitas tuosta! huudahti kerskailija. — Mina voin loikata
mannynkin yli.
Sitten janot alkoivat viskella kapyja kilpaillen, kuka heittaa
korkeammalle. Kerskailija sanoi:
—	Mita tuo nyt on! Mina voin heittaa vaikka pilven paalle!
Toiset janikset sanoivat sille:
—	Sina olet kerskailija!
Kerran metsaan tuli metsastaja. Han ampui kerskailijan ja
teki sen turkista lakin. Kun metsastajan poika pani sen paahansa,
alkoi han aivan odottamatta kerskua muille lapsille:
—	Tiedan kaiken paremmin kuin opettaja! Ratkaisen vaikka
millaisen laskutehtavan!
—	Kerskailija sina olet! vastasivat lapset.
Poika tuli kouluun, otti lakin paastaan ja ihmetteli:
—	Miksi mina kerskuin?
lllalla han lahti poikien kanssa kelkkamakeen, pani lakin
paahan ja alkoi taas kerskua:
—	Lasken talta maelta suoraan jarven toiselle rannalle!
190

Maessa hanen kelkkansa meni nurin. Lakki lensi paasta ja
kieri lumeen, niin ettei poika loytanyt sita. Han palasi kotiin pal -
jain pain.
Kerran tytot lahtivat hakemaan risuja. Menomatkalla he
sopivat, etta pysyttelevat koko ajan yhdessa.
Yhtakkia eras tytoista huomasi hangella valkean tuuhea-
karvaisen lakin. Han otti sen ja pani paahan. Ja kohta han sanoi
nena pystyssa:
—	En halua lahtea kanssanne! Keraan yksinani enemman
risuja kuin te kaikki yhdessa ja paasen pikemmin kotiin!
—	Mene sitten yksinasi, vastasivat toverit.— Mokomakin
kerskailija!
Tytot jatkoivat matkaansa.
—	Tulen toimeen ilman teitakin! huusi tytto heidan peraan.
Han otti lakin paasta, pudisti siita lumen pois, katsahti ympa-
rilleen ja alkoi valittaa:
—	Mita nyt teen yksinani metsassa? Enhan loyda tietakaan!
Han heitti lakin menemaan ja riensi tavoittamaan ystaviaan.
Janiksennahkalakki jai pensaan juurelle. Mutta ei se ollut siina
kauan. Kuka kulki ohitse, han sen siita loysi. Ja kuka sen naki, han
sen myos otti.
Katsokaapa ymparillenne, lapset, jollakulla teista on sel-
lainen janiksennahkalakki!
Sanastoa.
kerskailija — хвастун
kilpaillen — соревнуясь
kerskua — хвастать
kieri — закатилась
aho — полянка
metsastaja — охотник
meni nurin — перевернулся
risu — хворост
TIINAN JA TAAVIN TARINAT
(E. Niit, m.)
Tiina ja Taavi ovat kaksosia. Molemmilla on samana paivana
syntymapaiva. Heilla on sama aiti, sama isa, sama koti ja sama
sukunimi. Heidan sukunimensa on kaunis: Tammisto. Tammisto
tarkoittaa tammimetsaa. Tammisto on kesalla vihrea ja syksylla
tammenterhoja taynna.
191

Tiinalla ja Taavilla on kaksi isoaitia ja kaksi isoisaa. Isoisat
ja isoaidit eivat kyllakaan ole keskenaan kaksosia. Lapset kut-
suvat heita eri nimella:
Tiinan ja Taavin aidinaiti on mummi.
Tiinan ja Taavin aidinisa on ukki.
Tiinan ja Taavin isanaiti on mamma.
Tiinan ja Taavin isanisa on vaari.
Kullakin taytyy olla oma nimi, muuten kaikki menisi sekaisin.
Tiinan ja Taavin aiti on maailman parhain aiti ja isa maailman
parhain isa. Mutta heita on mahdoton sekoittaa. Jopa pikkuveli
Tero tuntee heidat jo kaukaa ja huutaa: »Aiti-aiti! Isi-isi!»
Sitten isa nostaa Tiinan yhdelle polvelleen ja Taavin toiselle
ja aiti ottaa Teron syliinsa. Siina he ovat koko perhe: Kaarlo
Tammisto, Taavi Tammisto, Kaarina Tammisto, Tero Tammisto,
Tiina Tammisto.
Tero on viela pieni. Mutta han osaa tuoda ukille tohvelit.
Tero osaa sanoa kissalle »kiss-kiss» ja koiralle »tse-tse»! Parhai-
ten Tero osaa kontata Tiinan ja Taavin kanssa ympari huonetta.
Tiina ja Taavi kayvat jo koulua, mutta he yha kasvavat joka
paiva ja yo. He lentavat usein unissaan.
Viime yonakin Tiina lensi unissaan. Hanella ei ollut siipia.
Han lensi noin vain ja se tuntui hanesta aivan luonnolliselta.
Aluksi Tiina lensi yksin ja sitten Teron kanssa korkealla kaupun-
gin ylapuolella. Kun Tero alkoi vasya, Tiina nosti hanet selkaansa
ja he lensivat kaksin takaisin kotiin.
Kili-kili, kilisee kello. Taavi juoksee Tarmon kanssa koulun
kaytavassa. Taavi juoksee niin nopeasti, etta 1yd paansa seinaan.
Jyri juoksee kantelemaan:
—	Opettaja, opettaja, Taavi ja Tarmo juoksevat taas kay¬
tavassa. Opettaja, opettaja, Taavi juoksi paansa seinaan!
—	Vai niin, sanoo opettaja,— ja seina lahetti sinut heti
kantelemaan.
Taavi kirjoittaa tanaan taululle: »Kisa». Voi Taavi, kaveleeko
kissa yhdella assalla? Ei kavele. Kissa kavelee neljalla kapalalla,
hanta pystyssa, viikset viirullaan ja silmat sirrillaan.
Tiina ja Taavi auttavat mielellaan aikuisia.
—	Vaarille ja mammalle tuotiin tanaan kuormallinen koi-
vuhalkoja, sanoo aiti.
—	Taavi on hyva apulainen vaarin halkotalkoisiin, sanoo
isa.
—	Mina olen yhta hyva, tuumii Tiina.
192

— Mikas siina, sanoo aiti. — Teita onkin kaksi kunnon apu-
laista.
Niin siina kavikin. Vaari pilkkoi puut pieniksi. Taavi ja Tiina
kantoivat halot liiteriin. Naapurin Kalle latoi liiterissa puut pinoi-
hin.
Mutta mamma vain paistoi keittiossa ohukaisia.
Vaarille kymmenen.
Kallelle kymmenen.
Taaville kymmenen.
Tiinalle kymmenen.
Tiina pesi eilen illalla sukkia: kolme paria isan sukkia, kaksi
paria Taavin sukkia ja yhden parin Teron sukkia. Yhteensa kaksi-
toista sukkaa.
Taavi kiillotti eilen illalla kenkia: kolme paria mummin kenkia,
kaksi paria aidin kenkia ja yhden parin Tiinan kenkia. Yhteensa
kaksitoista kenkaa.
Sunnuntaina isa ja aiti leikkivat Tiinan ja Taavin kanssa.
Ensin he leikkivat piilosta ja isa piiloutui tyhjaan tynnyriin.
Sitten he hyppasivat ruutua ja aiti hyppasi kolme kertaa tiplaamat-
ta. Kun taas isa ei osannut hypata narua.
Valokuvaajan ei tosin tarvitsekaan hypata narua. Valoku-
vaajan taytyy osata ottaa kuvia. Isan mieliksi he leikkivat lopuksi
valokuvaajaa.
Sanastoa.
kaksoset — близнецы
tammisto — дубовая роща
tammenterho — желудь
juoksee kantelemaan — бежит
жаловаться
viikset viirullaan—усы торч¬
ком
silmat sirrillaan — глаза при¬
щурены
liiteri — сарай, дровяник
paistoi ohukaisia — пекла бли¬
ны
hypata ruutua — скакать в
классики
ottaa syliin — взять на руки
siipi — крыло
tohvelit — шлепанцы
kontata — ползать на четве¬
реньках
kuorma koivuhalkoja — воз бе¬
резовых дров
halkotalkoisiin — на субботник
по заготовке дров
pilkkoi — колол
pino — поленница
tynnyri — бочка
hyppasi tiplaamatta — скакала
и ни разу не пропала
134335
193

SATU KUMMALLISESTA VETURISTA
(G. Tsyferov)
Kaikki veturit olivat kuin veturit ainakin, vain yksi oli kum-
mallinen — se myohastyi aina.
Kummallinen veturi oli monesti antanut kunniasanan, ettei
koskaan vilkuile sivuilleen. Mutta joka kerta kaikki toistui uudel-
leen. Kerran asemapaallikko sanoi sille ankarana: »Jos Те myo-
hastytte viela kerran, niin...» Veturi ymmarsi heti kaiken ja
vihelsi: »Kunniasanalla, en enaa koskaan.»
»Puh-puh», veturi menna puhisi. Se huomasi radan varrella
varsan ja aikoi puhutella tata. Samassa se muisti kunniasanansa
ja jatkoi matkaa. Vahaan aikaan se ei vilkuillut sivuilleen, ei sitten
kertaakaan. Yhtakkia se kuuli metsasta liverrysta. Veturi huo-
kaisi, mietti vahan aikaa ja kaantyi metsaan.
Matkustajat nakivat ikkunasta, etta ymparilla oli vain met-
saa, ja alkoivat huutaa:
—	Mita tama on? Mehan myohastymme.
—	Niinpa kylla, veturi vastasi,— me saatamme myohastya
asemalle. Mutta jos me emme kuuntele ensimmaisen satakielen
laulua, myohastymme koko kevaalta,— kevat voi menna ohit-
semme.
Joku yritti vaittaa vastaan, mutta viisaimmat nyokkasivat:
veturi taitaa olla oikeassa.
Niin matkustajat kuuntelivat koko yon satakielen laulua.
Aamulla juna jatkoi matkaa. Vahaan aikaan veturi ei vilkuil¬
lut sivuilleen, ei sitten kertaakaan. Mutta yhtakkia se tunsi
vienoa tuoksua, joka tuli jostain metsasta. Veturi huokaisi,
mietti vahan aikaa ja kaantyi metsaan pain.
—	Mita tama on? matkustajat huusivat taas.— Mehan myo¬
hastymme.
Veturi vastasi jalleen:
—	Niinpa kylla, me saatamme myohastya asemalle. Mutta
jos me emme пае ensimmaisia kieloja, koko kesa menee ohitsem-
me.
Joku matkustajista yritti vaittaa vastaan, mutta viisaimmat
nyokkasivat: veturi taitaa olla oikeassa. Nyt taytyy ihailla kie¬
loja.
Niin matkustajat ihailivat koko paivan kieloja.
194

Juna jatkoi matkaa vasta illansuussa. Vahaan aikaan veturi
ei vilkuillut sivuilleen, ei sitten kertaakaan. Nain se nousi korkeal-
le kukkulalle. Se katsoi eteensa, ymparilleen — ja pysahtyi.
—	Miksi me nyt seisomme? ihmettelivat matkustajat.— Ei-
han tassa ole kukkia eika metsaa.
—	Auringonlasku, sanoi veturi.— Auringonlasku. Jos emme
пае sita, myohastymme kenties koko elamalta.
Kukaan ei enaa vaittanyt vastaan. Matkustajat katselivat,
miten aurinko laski metsan taa. Sitten veturi antoi lahtomer-
kin ja juna jatkoi matkaa.
Kun juna oli saapunut asemalle, matkustajat poistuivat
siita. Veturi meni piiloon. »Nyt nuo sedat ja tadit menevat
valittamaan asemapaallikolle», se ajatteli.
Mutta matkustajat hymyilivat ja sanoivat: »Kiitos, hyva
veturi.»
Asemapaallikko oli ihmeissaan:
—	Tehan myohastyitte kolmella paivalla.
—	Niinpa kylla, matkustajat vastasivat.— Mutta me olisimme
voineet myohastya koko kevaalta, koko kesalta ja myos koko
elamalta.
Sina olet jo varmasti ymmartanyt satuni tarkoituksen. Joskus
on parasta olla kiirehtimatta.
Pysahdy, kun naet jotain hyvaa ja kaunista.
Sanastoa.
veturi — паровоз
vilkuilla sivuille — смотреть no
сторонам
rata — железнодорожные пути
vaittaa vastaan — возражать
vieno tuoksu — нежный запах
kukkula — пригорок
tarkoitus — цель
lahtomerkki — гудок
kummallinen — странный
asemapaallikko — начальник
вокзала
liverrys — пение птицы
satakieli — соловей
nyokkasivat — кивнули
illansuussa — под вечер
auringonlasku — закат солнца
on parasta olla kiirehtimatta —
лучше не торопиться
195

SANASTO
A
aamunkoitto восход солнца
ahdas тесный
aika (ajan) время
mihin aikaan? во сколько?
aikaisemmin раньше
aikaisin рано
aita (aidan) забор
aivan совершенно, совсем
ajella (ajelen) кататься
alkusyksy ранняя осень
alleviivata подчеркивать
anteeksi извини(те)
arvata (aryaan) отгадывать
arvosana оценка
asia дело
asti до
astia сосуд, посуда
astella (astelen) шагать, ступать
astua шагнуть, ступить
asukas (asukkaan) житель
autonkuljettaja шофер
avata (avaan) открывать
В
bolsevikki большевик
bussi автобус
E
edelleen дальше, далее
elintarvikekauppa продовольствен¬
ный магазин
elintarvikkeet продовольственные
товары
elokuva фильм
elake пенсия olla elakkeella
находиться на пенсии
eniten более всего
ennen раньше, до
ensi первый, будущий, следующий
epasiisti неопрятный, грязный
erehtya (erehdyn) ошибаться
erikseen отдельно
eras некто, некий, один
esiintya (esiinnyn) выступать
esimerkiksi например
esitella (esittelen) представлять
estaa предотвращать
eteinen (eteisen) прихожая
eteen вперед, перед
etsia искать
etuseina передняя (фасадная) стена
F
filmi пленка, фильм
filminauha пленка
G
gramma грамм
Н
hakata (hakkaan) рубить, колоть
hakea (haen) искать
halla заморозки, мороз
hame юбка
hammas (hampaat) зуб
harava грабли
haravoida грести, сгребать
harjoitus упражнение
hartiat плечи
hauska веселый
Hauskaa juhlaa! С праздником!
havumetsa хвойный лес
heittaa бросать
hella нежный, ласковый
henkiloauto легковой автомобиль
heti сейчас, тотчас
hetkinen минуточка, секундочка
hiekka песок
hiekka-alus кораблик из песка
(здесь)
196

hiihtaja лыжник, лыжница
hiili (hiilet) уголь
hiiri (hiiren) мышь
hilj aa тихо
hiljaista тихо
historia история
hitaasti медленно
hiukset волосы
hiutale (hiutaleet) снежинка
honka (hongan) сосна (старая,
сухая)
hotelli гостиница
huokaista вздохнуть
huolehtia (huolehdin) заботиться
huolellinen аккуратный, заботливый
huolellisesti аккуратно, заботливо
huoli (huolen) забота
huolimaton небрежный
huomata (huomaan) замечать
huono плохой
huonosti плохо
hupaisa веселый
huurre иней
huutaa (huudan) кричать
hypata (hyppaan) прыгать
hyvaksya одобрять
hyoria кружиться, хлопотать
hairita (hairitsen) мешать
hakki клетка
hapea стыд; on hapea стыдно
harma иней
I
ihmetella (ihmettelen) удивляться
ikkunalauta подоконник
ika (ian) возраст
ikava скука, тоска, скучный
ikavdida скучать
ilmapallo воздушный шар
ilmestya появляться
ilmoittaa объявлять
По радость
iloinen веселый
iloisesti весело
insinoori инженер
istuttaa сажать
italialainen итальянец, итальянка
J
jakaa (jaan) делить, раздавать
jaksaa мочь, быть в состоянии
jalkapallo футбол
johtaa руководить
johtaja руководитель
joka neljas каждый четвертый
joku кто-то, кто-нибудь
jotkut (мн.) кто-то, кто-нибудь
joukkohauta братская могила
joutua попадать
juhlakulkue праздничная демонстра¬
ция
juhlasali праздничный актовый зал
julkaista seinalehtea выпускать стен¬
газету
juureila у подножия, у основания
jasen член
jasennys план (сочинения)
jattaa оставлять
jaapuikko сосулька
jaatya замерзать
К
kaatua падать
kaivattu желанный, жданный
kalainen рыбный
kalenteri календарь
kaliio скала
kali is дорогой
kameli верблюд
kamera фотоаппарат
kammata (kampaan) расчесывать,
причесывать
kampa (kamman) расческа
kannattaa стоит, поддерживать
kansallisuus национальность
kansi (kannen) крышка, обложка
kantaa (kannan) нести, носить
kanto (kannon) пень
karata (karkaan) убегать, сбегать
karnevaalit карнавал
karvainen волосатый, мохнатый
kassa касса
kassanhoitaja кассир
kasvattaa растить, выращивать
kasvattaja воспитатель (ница)
197

kasvi растение
kasvitarha огород
kasvipenkki грядка
kauan долго
kehua хвастать(ся)
kehakukka календула, ноготки
keittaa варить
keksia придумывать
kerho кружок
kerta (kerran) раз
kertoa (kerron) рассказывать
kertomus (kertomuksen) рассказ
keskipaiva середина дня
keskus центр (культуры, науки)
keskusta центр (города, села)
keskustella разговаривать, беседо¬
вать
ketaan никого
kielteinen отрицательный
kiinnostaa интересовать
kiire спешка
kiittaa благодарить
kiitaa (kiidan) нестись
kilpailu соревнование
kilpikonna черепаха
kiltisti послушно
kiltti послушный
kilvan наперебой, наперегонки
kinos (kinoksen) сугроб
kinnas (kintaat) рукавицы
kirahvi жираф
kirjailijanimi псевдоним
kirjakauppa книжный магазин
kirjallinen письменный
kirjastonhoitaja библиотекарь
kirjava пестрый
kirje письмо
kirjeenvaihto переписка; olla kirjeen-
vaihdossa переписываться
kirjelappu записка
kirjoituspoyta письменный стол
kirkas (kirkkaan) яркий
kitkea полоть
kivi (kiven) камень
kohtaan к, по отношению к
kohteliaasti вежливо
kohtelias (kohteliaan) вежливый
kolhoosilainen колхозник, колхоз¬
ница
копе машина, станок
konsertti концерт
koota (kokoan) собирать
kopeekka копейка
kori корзина
koripalloilu баскетбол (вид спорта)
koristaa украшать
korjata убирать, собирать
korkeakoulu высшее учебное заве¬
дение
korkealle высоко
kotimatka дорога домой
kotityot домашние дела
kovaa быстро
kovin сильно, очень
koululaukku портфель
kuin как
kuivumaan сохнуть, сушиться
kukkakauppa цветочный магазин
kukkamaa цветник
kuljettaa везти
kulkea ходить
kulttuurikeskus культурный центр
kuluttua через
kunnia честь
kunniakaynti визит почета
kunnioittaa уважать
kuorma-auto грузовик
kurkkia заглядывать
kuuluvasti громко
kutsua звать
kuusenkoriste елочное украшение
kuusijuhla новогодняя елка
kuura иней, изморозь
kuvalehti иллюстрированный жур¬
нал
kylvaa сеять
kysella спрашивать, расспрашивать
kyttyra горб
kapala лапа, лапка
karsa хобот
kasityoluokka кабинет ручного
труда
kaskea приказывать
kaytto использование
saada kayttoon получить в пользо¬
вание
kaantaa 1) переворачивать 2) вска¬
пывать 3) переводить
198

kayda ходить
kaytava коридор
koyha бедный
L
lahjakas (lahjakkaan) способный,
талантливый
lahti залив
laiha худой
laituri пристань, причал
lakaista подметать
lakata перестать, кончать
laki закон
lampi (lammen) лесное озеро
lapsuusvuodet детские годы
laskea считать
laskento арифметика
lasku пример, задача
latva вершина, верхушка
lausua runoja читать стихи
leijona лев
leikella (leikkelen) резать, обрезать
leikilla (ап) шутя
leikki игра, шутка
leikkiluku считалка
leikkitilat место для игры
leivanmuru крошка хлеба
leipakauppa хлебный магазин
leivos (leivoksen) пирожное
lelukauppa магазин игрушек
leninki платье
lentokone самолет
lentopallo волейбол
lentopalloilu волейбол (вид спорта)
lentaja летчик
levea. широкий
levittaa matot разостлать дорожки
levata (lepaan) отдыхать
liha мясо
lihakauppa мясной магазин
liika лишний
liikunta физкультура
liikunnan tunti урок физкультуры
liikunnan opettaja учитель физ¬
культуры
lisaa еще
litra литр
liukas (liukkaan) скользко
liukastua поскользнуться
loikkia скакать, прыгать
Lokakuun juhla Октябрьский
праздник
lopettaa кончать
loppu конец
lopulta наконец
luistaa скользить
luistelu катание на коньках
luisteluaika время катания на
коньках
luistinrata (luistinradan) каток
lukutaitoinen грамотный
lukuvuosi учебный год
lumihiutale снежинка
lumikki снегурочка
olla lumisilla играть в снежки
luokanvalvoja классный руководи¬
тель
luokse к
luona у
luottaa доверять
luovuttaa сдавать, вручать
lyheta (lyhenee) становиться короче
lahettaa посылать
lahtea liikkeelle трогаться с места
lapi (metsan lapi) сквозь (лес)
laakari врач
loytaa (loydan) находить
М
maistaa пробовать на вкус
maitokauppa молочный магазин
makea сладкий
makeinen (makeisen) конфета
makeasti сладко, nauraa makeasti
смеяться от души
maksaa платить, стоит
malli образец
mansikka земляника, клубника
mansikkamaa гряды клубники
marjamaa ягодник, ягодное место
marssia маршировать
matematiikka математика
matruusi матрос
matto ковер, дорожка
mausoleumi мавзолей
199

mehu сок
merkki знак, значок, признак, syk-
syn merkit признаки осени
metro метро
mielissaan, olla mielissaan радовать¬
ся, обрадоваться
miellyttaa нравиться
miinus минус
monivariset многоцветные
muistaa помнить
muistopatsas памятник
muistuttaa напоминать
mukaan с собой
multa (mullan) земля
muotoinen подобный, похожий
(по форме)
murista рычать
museo музей
musiikki музыка
muuri стена
Kremlin muuri Кремлевская стена
muut другие
muutama несколько
muuttaa переделывать, переезжать
muuttaa johonkin переезжать куда-
либо
muuttua изменяться
myssy шапочка
myohemmin позднее
myohaissyksy поздняя осень
myohaan поздно
myonteinen положительный
manty сосна
N
Naistenpaiva Женский день
nappi пуговица
narskua скрипеть, хрустеть
nauha лента
nauris репа
пе они
nelikerroksinen четырехэтажный
nenaliina носовой платок
neuvoa советовать
Neuvostoarmeija Советская Армия
Neuvostoliitto Советский Союз
Neuvostomaa Советская страна
neuvostovalta советская власть
nimittaa называть
noin примерно
nojatuoli кресло
nukketeatteri кукольный театр
numero номер, цифра
nuorin младший
nuorisoliittolainen комсомолец, ком¬
сомолка
nuotio костер
nurkka угол
nykyaan теперь
nahtavyys (nahtavyydet) достопри¬
мечательности
nain так
nakoinen похожий
nalka (nalan) голод
nalkainen голодный
пата эти
nayttelysali выставочный зал
nayttaa (naytan) показывать
О
ohjaaja руководитель
oikea правый
onneksi olkoon поздравляю, поздрав¬
ляем
onnistua получаться, удаваться
opas (орраап) гид
opettajainhuone учительская
opetella (opettelen) учить, выучить
opiskella учиться
oppivaline школьная принадлежность
osa часть
osallistua участвовать
osoite адрес
osoittaa указывать
ostaa ostos (ostokset) покупки
otsikko заголовок
ottaa esimerkkia брать пример
Р
pahoillaan, olla pahoillaan огор¬
чаться
pahoittaa mielta обижаться, огор¬
чаться
paikka место, olla paikoillaan быть
на месте, на своих местах
200

paketti пакет, пачка, посылка
pakkasukko Дед Мороз
рако (раоп) бегство, побег;
olla paossa скрываться
paksu толстый
palatsi дворец
palella мерзнуть
palkinto (palkinnon) приз, награда
ei paljon ollenkaan почти ничего
olla pallosilla играть в мяч
panssari панцирь
papukaija попугай
paras лучший
parasta on лучше было бы (лучше
всего)
pari пара
peili зеркало
peittaa покрывать
pelata (pelaan) играть
peltotyot полевые работы
penkoa (pengon) рыться
penkominen разрывание, раскапы¬
вание
pensas (pensaan) куст
perheenjasen член семьи
perunannosto копка картофеля
perunapelto картофельное поле
perustuslaki конституция
peralla сзади, позади
peraseina задняя стена
pesa гнездо
piano пианино
pihalle pain во двор
pihlajanmarjat ягоды рябины
piilosilla, olla piilosilla играть
в прятки
piiri. круг
piirtaja рисовальщик
piirustus (piirustuksen) рисунок
pimeta (pimenee) темнеть
pimea темный
pingviini пингвин
pioneeriliina пионерский галстук
pioneeriohjaaja пионервожатый
pioneeriosasto пионерский отряд,
дружина
pioneeripalatsi Дворец пионеров
pitkin по, вдоль
pitkaksi aikaa надолго
pitaa надо, нужно, держать
pitaa puolta заступаться
plus плюс
poimia собирать
poimija сборщик, сборщица ягод
poistaa удалять,
porkkana морковь
poski (posken) щека
puhaltaa (puhallan) дуть
puhdistaa чистить
puhelin телефон; olla puhelimessa
у телефона; слушаю
puhjeta (puhkeaa) lehteen распус¬
каться (о листве)
puhtaus (puhtauden) чистота
puistokaytava аллея
puku (puvun) костюм
Punainen tori Красная площадь
punajuuri свекла
punastua краснеть
punnita (punnitsen) взвешивать
puolesta за
puolue партия
puolueveteraani ветеран партии
puolukka брусника
pussi мешок, мешочек, пакет
pyoria кружиться, крутиться, вер¬
теться
рубга колесо
pyoraily велоспорт
pyoratuoli кресло на колесах
pahkina орех
paivakirja дневник, журнал (клас¬
сный)
paivamaara дата, число
palvi проталина
paaskynen ласточка
paasta (paasen) попадать, добирать¬
ся
paattaa решать, заканчивать
paattya кончаться
polyinen пыльный
poytalamppu настольная лампа
R
raha деньги
rakastaa любить
rakentaa строить
201

rakennus (rakennuksen) здание
raskas тяжелый
rasvata (rasvaan) смазывать
ratsastaa верховая езда
rauhan puolesta за мир
rauhoitella успокаивать
rautatieasema железнодорожный
вокзал
reippaasti бодро
repia (revin) рвать
retkeilla путешествовать
retki (retken) путешествие
riikinkukko павлин
rientaa (riennan) спешить, устрем¬
ляться
riippua висеть, зависеть
rikas (rikkaan) богатый
rikkaruoho сорняк
rivi ряд
romaani роман
rumasti некрасиво
rumpu (rummun) барабан
runoilija поэт
ruoho трава
ruokkia кормить
rupla рубль
rusetti бант
S
saapua (saavun) прибывать, при¬
езжать
sairas больной
saksalainen немец, немка, немецкий
sali зал
salkku портфель
samannakdiset похожие
samoin так же
sananlasku пословица
sanomalehti газета
santarmi жандарм
sarake (sarakkeen) столбик
satamakaupunki портовый город
sateinen дождливый
sato (sadon) урожай
sauva лыжная палка
seinalehti стенгазета
seka и, также
selka (selan) спина
selvasti ясно, четко
seurata (seuraan) следить, следовать
seutu (seudun) местность
siemen (siemenen) семя
siili еж
siisti опрятный
siivoaminen уборка
siivota (siivoan) убирать
sijaita (sijaitsee) находиться
silioin тогда
silmalasit очки
sinivuokko перелеска
sisalle вовнутрь
sisalle tullessaan войдя в помещение
sokeri сахар
sopia (sovin) помещаться, умещать¬
ся, договариваться
sopuisa дружный
sosialistinen социалистический
sotilas боец, солдат
sotavuodet годы войны
sotilaspuku военная форма
stadion стадион
sujuvasti бегло
sulaa таять
Suomenlahti (-lahden) Финский
залив
suotta зря, напрасно
suru горе, печаль
suuttua сердиться
suursiivous (-siivouksen) генераль¬
ная уборка
Synnyinmaa Родина
saa погода
saali жалость; жаль
Т
taakse позади, назад
tahtoa (tahdon) хотеть
tai или
taimi саженец
taistella бороться
taitaa olla наверное, вероятно
taivas (taivaan) небо
takaisin обратно
takki пальто
202

tallella в сохранности
talviloma зимние каникулы
tanssia танцевать
tapa (tavan) привычка, обычай
tapahtua случаться, происходить
tapaus случай
tarkastella разглядывать
tarkkaavaisesti, tarkasti внимательно
tarjota (tarjoan) угощать
tarvita (tarvitsen) нуждаться
tasku карман
taulukko таблица
tavallisesti обычно
tavata (tapaan) встречать
teksti текст
televisio телевизор
teline (telineen) стенд
teollisuuskaupunki промышленный
город
tiainen синица
tie дорога
tikka дятел
tilat помещение
tiskata мыть посуду
toimet дела
toimia действовать
toiminta (toiminnan) деятельность
toimitus (toimituksen) редакция,
редколлегия
toiset другие
toisilleen друг другу
toistua повторяться
toivoa надеяться
tomu пыль
tori площадь
torua ругать, бранить
tosi (ystava) настоящий (друг)
totella (tottelen) слушаться
tosi, on totta правда
toveruus товарищество
tuisku метель
tuhat тысяча
tulija приходящий, вошедший
tull essaan придя, приходя
tulos (tuloksen) результат
tulppaani тюльпан
tummua темнеть
tunkea (tungen) втискивать
tunnettu известный
tunnollisesti добросовестно
tunnus (tunnuksen) лозунг, плакат
tuttava знакомый
tuntea (tunnen) знать, узнавать
tunturi безлесая гора в Финляндии
tuokko (nen) берестянка, туес
tuoksua пахнуть
tuollainen такой
tuonne туда
tuossa тут
turistileiri туристский лагерь
tuskin едва, едва ли
tuttu знакомый
tutustua знакомиться
tuuletusikkuna форточка
tuulinen ветреный
tuulispaa вихрь
tyhja пустой
tyytyyainen довольный
tyontaa (tyonnan) толкать
tyovaki рабочие
tallainen такой
tassa здесь
U
uimahalli плавательный бассейн
ulkoa с улицы
ulkopuolella с внешней стороны
unikko мак
urheilija спортсмен
urheilukentta спортивная площадка
V
vaatepuu вешалка
vaarallista; on vaarallista опасно
vahinko (vahingon) вред, беда,
несчастье
vain; mita vain что угодно, чего
только
vakava серьезный
valintamyymala магазин самооб¬
служивания
valita (valitsen) выбирать
vailankumous революция
valmis готовый
valmistautua (valmistaudun) гото¬
виться
203

valokuvata (valokuvaan) фотогра¬
фировать
valta (vallan) власть
vanhin (vanhimman) старший
vapaa свободный
vapaasti свободно
varmaankin наверное, вероятно
varrella на, у; kadun varrella на
улице
vasemmalla слева
vasen левый
vastaan навстречу, против
vastapaata напротив
venelakki пилотка
venajantaa (venajannan) перево¬
дить на русский язык
verstas (verstaan) мастерская
vesiampari ведро
veteraani ветеран
viela еще
vieras гость, чужой; olla vieraisilla
быть в гостях
vihainen сердитый
vihaisesti сердито
vihanneskauppa овощной магазин
vihdoin наконец
viheltaa свистеть
vikkela быстрый, проворный
viikko неделя
viikset усы
viilea прохладный; on viiieata
прохладно
viime прошлый
viisas (viisaan) умный
viitonen пятерка
vilkas (vilkkaan) живой, шустрый
viskoa (viskoo) сыпать, бросать
voi масло
voima сила
voimisteila заниматься гимнастикой
voimistelusali спортивный зал
voimistelutunti урок физкультуры
voittaja победитель
vuodenaika (vuodenajan) время
года
vuoro очередь, смена
vuorollaan в свою очередь
vuoropuhelu диалог
vuorotellen по очереди
vuosi (vuoden) год
vuosipaiva годовщина
valitunti (valitunnin) перемена
valissa между
varikuva цветная картина, фото
varikas (varikkaan) яркий, много¬
цветный
varinen (какого-либо) цвета
vaarin неправильно, неверно
Y
yhdessa вместе
yhteenlasku сложение
yhteinen общий
yhtakkia внезапно, вдруг
yleisurheilu легкая атлетика
yliopisto университет
ylpea гордый
ymmartaa (ymmarran) понимать
ymparilla вокруг, кругом
ystavyyskerho интернациональный
клуб
А
ampari ведро
aanilevy пластинка
аагееп к
aaressa у, за
aaresta из-за

SISALTO
Kertausjakso	 3
I	jakso.	Koulu. Luokan siivoaminen. Vahva aste omistusliit-
teen edessa. -inen-johdokset	 12
II	jakso.	Koti. Huoneen siivoaminen. -sti-johdokset. Yksivar-
taloisten verbien kielteinen imperfekti	22
III	jakso.	Syksy. Koulun kasvitarha. Astevaihtelu 11:11 ...	29
IV	jakso.	Kauppa. Ostokset. Yksivartaloisten verbien kieltei¬
nen imperfekti monikossa	36
V	jakso.	Myohaissyksy. -nen-johdosten taivutus	 42
VI	jakso.	Lokakuun juhla. Essiivi ajan merkityksessa .	.	48
VII	jakso.	Koulun seinalehti. Jarjestysluvut 11.—19. ja 21.—29.	52
VIII	jakso.	Pioneeripalatsi. Kerhotoiminta.-lainen-johdokset. -ata-
loppuisten verbien preesens	59
IX	jakso.	Talvi. Kuusijuhla. Astevaihtelu mp:mm. -ata-lop-
puisten verbien myonteinen imperfekti. Nominatiivi-
alkuiset yhdyssanat	70
X	jakso.	Laskennon tunti. Perusluvut 100—1000	 86
XI	jakso.	V. I. Lenin, -ata-loppuisten verbien kielteinen im¬
perfekti 	88
XII	jakso.	Tunnettuja kirjailijoita. Pitaa (taytyy) + I infi-
nitiivi. -e-loppuisten substantiivien taivutus ...	91
XIII	jakso.	Neuvostoarmeijan paiva. Astevaihtelu uku:uvu.
-as (as)-loppuisten substantiivien taivutus. Talvi-
ilta -tyyppisten yhdyssanojen	oikeinkirjoitus .	102
XIV	jakso.	Ystava. Aina ja joskus -sanojen kaytto. Han ja
se -pronominien kaytto	110
XV	jakso.	Kansainvalinen naistenpaiva. Mina, sina ja han
-pronominien taivutus	116
XVI	jakso.	Kaupunki. Astevaihtelu nk:ng. -kin-liite	121
XVII	jakso.	Kevat. Me, te ja he -pronominien taivutus .	.	130
205

XVIII	jakso.
XIX	jakso.
XX	jakso.
XXI	jakso.
Kotilukuteksteja
Sanasto .
Kevattyot koulun kasvitarhassa. Han ja se, he ja
ne -pronominien kaytto
Kevatjuhlia ja merkkipaivia. Aaressa, aaresta,
aareen -postpositioiden kaytto. Imperatiivin moni¬
kon II persoona
Elaintarhassa. Demonstratiivipronominit
Kesa. Kesaurheilulajeja. -kaan (-kaan)-liite. .
137
142
154
164
170
196

Лейла Энсиовна Александрова
Эльвира Николаевна Лейбонен
УЧЕБНИК
ФИНСКОГО
ЯЗЫКА
Редактор М. Ф. Хютти. Художники Ю. Ф. Гусенков, Ю. П. Высо¬
ковских, Б. Р. Акбулатов. Художественный редактор Л. Н. Дегтярев.
Технический редактор С. М. Паль. Корректор Б. В. Пугачева.
(для 4-го класса) ИБ № 1652
Сдано в набор 24.12.86. Подписано в печать 04.08.87. Формат 70X90'/i6- Бумага оф¬
сетная № 1. Гарнитура литературная. Печать офсетная. Уел. печ. л. 15,21. Уел.
кр.-отт. 54,19. Уч.-изд. л. 10,96. Тираж 5 500 экз. Зак. 4335. Изд. № 169. Цена 20 к
Издательство «Карелия». 185610. Петрозаводск, пл. Ленина, I. Республиканская ордена
«Знак Почета» типография им. П. Ф. Анохина Государственного комитета Карельской
АССР по делам издательств, полиграфии и книжной торговли. 185630. Петрозаводск,
ул. «Правды», 4.

Александрова Л., Лейбонен Э.
А32 Учебник финского языка для
1987,— 206 с.
4 класса.— Петрозаводск: Карелия,
.	4306020200—064 с_
А _. ■ , „   —  oU—о/
IW127(03)—87
81.2.Фин.