Kjrjoita
oikein
SALME SADENIEMI
HEILI N+60DS

Salme Sadeniemi
KIRJOITA OIKEIN
Oikeakielisyyttä ja oikeinkirjoitusohjeita
opiskelijoille
wg
VVEILIN + GOOS ESPOO

ISBN 951-35-0691-6
17. painos
Tätä painosta voidaan käyttää rinnan edellisen painoksen kanssa.
Osittainen kopiointikielto
Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvalain
(405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty lukuunottamatta Suomen valtion ja Kopiosto
r.y:n tekemässä sopimuksessa määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.
Amer-yhtymä Oy YVeilin+Göösin kirjapaino
Espoo 1982

Saatteeksi
Tähän oppaaseen olen keväällä 1969 ilmestyneestä kirjastani
”Suomen kielioppi iltakouluja ja aikuisopetusta varten” kerännyt
siinä olevat oikeinkirjoitusta ja oikeakielisyyttä koskevat säännöt
harjoituksineen. Niitä on kieliopissani runsaammin kuin keskikoulu-
kurssi oikeastaan edellyttää, koska aikuisopiskelijat usein toimessaan
tarvitsevat kielenkäytön ohjeita. Mikään täydellinen kielenopas ei
kirjaseni tietenkään ole, mutta sen säännöt riittänevät tavalliselle
kirjoittajalle ja esim. ylioppilaskokelaalle. Kielioppini oikeinkirjoitus-
ja oikeakielisyysosasto onkin syntynyt juuri siten, että vuosien kuluessa
olin monisteisiin kerännyt niitä seikkoja, joissa vielä abiturientitkin
voivat tehdä virheitä. Monissa muissakin kouluissa opettajat lienevät
laatineet tällaisia monisteita. Toivon, että kun nyt julkaisen nämä
säännöt harjoituksineen, voisin siten helpottaa kollegojeni työtä.
Varmaan jotkut opettajat haluaisivat lisätä jonkin seikan, toisten
mielestä ehkä kirja on liian laaja. Kannattaako jokin seikka ottaa
esille vai ei, riippuu paljolti oppilasaineksesta sekä oppilaiden
kotipaikkakunnan murteesta. Esim. epävarmuus vokaalien pituuden
merkitsemisessä on ominaista vain lounaissuomalaisille — vieläpä
heidän ylioppilasaineissaankin on tällaisia virheitä melkoisesti — kun
taas muualla Suomessa asuvat eivät tässä suhteessa tarvitse sääntöjä,
ja ne voi ilman muuta hypätä yli. Periaatteena olkoon: mieluummin
vähän sääntöjä, jotka osataan, kuin paljon, jotka sotketaan.
Kirjan käyttö edellyttää keskikoulun kieliopin kurssin hallitsemista.
Tyrvännössä kesäkuun 2 päivänä 1969
Salme Sadeniemi
Toiseen painokseen on tehty muutamia pikku korjauksia ja kirjan
käyttäjien toivomia lisäyksiä. Pilkkusääntöjen kohdalla muutoksia on
5

enemmän, koska Kielilautakunta ensimmäisen painoksen
ilmestymisen jälkeen on suosittanut melkoisia lievennyksiä entisiin sääntöihin.
Nämä suositukset on julkaistu Suomen Akatemian kielitoimiston tie-
dotuslehden Kielikellon toisessa numerossa. Tähän oppaaseen on
näistä suosituksista otettu vain oleellisin.
Helsingissä tammikuun 25 päivänä 1970
Salme Sadeniemi

Oikeinkirjoitusoppi

1 	Äänne—kirjain
Suomen kielessä yleensä kutakin äännettä vastaa yksi kitjain.
Tästä on vain pari poikkeusta. Ns. äng-äänteellä ei ole omaa
merkkiään, vaan se kirjoitetaan n:Ilä (kenkä) tai kahdennettuna ng:llä
(kengän).
Toisen poikkeuksen muodostavat sanat, joiden lopussa esiintyy
jäännöslopuke eli aspiraatio. Se voi aiheuttaa äännettäessä seuraavan
konsonantin kahdentumisen, jota kirjoituksessa ei kuitenkaan saa
merkitä. Tämä on muistettava
I. yhdyssanoissa, esim. sadetakki, venetalas, osoitetoimisto,
kastepisara, tiedekunta.
II. jos jokin liitepartikkeleista -kin, -kaan, -hääti, -ko, -£0-, -hän,
-hän, -pa, -pä, -pas, -päs tulee aspiraatioon päättyvän sanan jälkeen,
esim. tulekin, menepäs, itsekö, vaadipa.
Liitepartikkelit aiheuttavat joskus muutenkin sanan viimeisen
äänteen muuttumisen, mutta sana kirjoitetaan niin, kuin se olisi
ilman liitepartikkelia, esim. menenpä, melkeinpä, kunpa, silloinpas.
Ilman liitepartikkelia kirjoitetaan sanan sisässä mp, esim. vanhempaa,
hampaat.
2 	Suhuäänteiden merkitseminen
Monissa kielissä on suhuäänteitä enemmän kuin suomessa. Yksi
äänne — yksi kirjain -periaatetta on syytä noudattaa myös näiden
vieraitten äänteiden merkitsemisessä, vaikka esim. sanomalehdet
eivät mukavuussyistä ole hankkineet tarvittavia kirjasimia.
Suhuäänteitä merkitään suomessa seuraavilla kirjaimilla:
s = suomalainen s
8

§ tarkoittaa äännettä, jota saksassa merkitään schrlla (sekon) tai
englannissa shrlla (shake), esim. Saahi, lakki, Sokki.
z tarkoittaa soinnillistä äännettä, joka esiintyy esim. saksan sanassa
Sohn, engl. has, esim. ZiQS (= turkkilainen tytön nimi).
t on äänne, joka esiintyy esim. ranskan sanoissa Journal, je =■=■ minä.
Näitä merkkejä tarvitaan varsinkin silloin, kun siirrämme
latinalaiseen kirjaimistoon nimiä tai muita sanoja sellaisista kielistä, joiden
kirjaimisto on toinen (esim. venäjä, heprea, kiina, japani).
Latinalaista kirjaimistoa käyttävistä kielistä lainatut nimet kirjoitamme
tietysti, niin kuin ne alkuperäiskielessä kirjoitetaan, esim. Ziirich,
Michelangelo, Schönbrunn.
3 	Vokaalisointu
Suomen yhdistämättömät sanat ovat joko etu- tai takavokaalisia.
Siksi monen suomalaisen on vaikea ääntää sellaisia lainasanoja kuin
olympia, polynomi, labyrintti. Kirjoituksessa voi tuottaa vaikeuksia
päätteen valitseminen tällaiseen sanaan.
I. Jos sanassa on takavokaalien lisäksi e tai i, on pääte
takavokaalinen, esim. karamelli — karamelleja, appelsiini — appelsiineja.
II. Jos sanassa on takavokaalien ohella ä tai ö, tulee pääte sen
mukaan, mikä on viimeisenä, esim. amatööreillä, jonglööriä, följetongia.
y:n ohella esiintyy molempia päätteitä: analyysiä — analyysia.
III. Yhdyssanoissa viimeinen osa määrää päätteen, esim.
barometrissä, kilometrejä.
4 	Sanojen jakaminen tavuihin
Suomen kielen säännöt sanojen tavujaosta ovat selvät: tavun alkuun
kuuluu vain yksi konsonantti, esim. myrs-ky, me-nim-me, kan-gas.
Monille tuottaa vaikeuksia ääntää sanankin alussa useampia
konsonantteja, esim. traktori, propsi, kruunu, gramma, stressi. Yhdyssanoissa
tavun raja on tietysti yhdysosien välissä, esim. Kan-gas-a-la, kai-vos-
auk-ko.
9

Vieraskielisissä erisnimissä noudatamme samoja
sääntöjä: tavun alkuun jätetään vain yksi konsonantti, esim. A-lek-
sand-ra, Bon-niiny Fa-ger-hol-min. Kuitenkin:
I. Sellaista kirjainryhmää, joka on yhden äänteen merkkinä, ei
saa hajottaa, esim. Fi-sher, Her-schel, Sa-cher, Porithan, Philadel-phia.
II. Jos vieraskielinen propri on yhdyssana, s$ jaetaan yhdysosien
rajalta, esim. Lind-gren, Tavast-stjerna.
Muissa lainasanoissa voi noudattaa pääsääntöä (yksi konsonantti
tavun alussa), mutta jos sanan johto alkuperäiskielessä on tuttu ja
siinä on selvästi tunnettavia osia, esim. prefiksit, sanan voi jakaa myös
niin, että tavunraja on näiden osien välissä. Siten voi kirjoittaa esim.
pers-pektiivi tai perspektiivi
subs-tantiivi tai substantiivi
ins-tituutti tai instituutti
demok-raatti tai demo-kraatti
peris-kooppi tai periskooppi
5 	Iso ja pieni alkukirjain
Substantiivit (nimisanat) jaetaan kahteen ryhmään: yleisnimiin
(appellatiiveihin) ja erisnimiin (propreihin). Jälkimmäiset
kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Niitä ovat ihmisten ja eläinten erityiset
nimet (Matti Mäkinen, Virkku, vrt. mies, hevonen)y maantieteelliset
nimet (Helsinki, Tonava), yhdistysten, seurojen jne. nimet.
Jos tällainen nimi on muodostettu useasta eri sanasta, vain
ensimmäiseen sanaan tulee yleensä iso alkukiijain. On kuitenkin paljon
sellaisia yhdistyksiä, liikelaitoksia ym., jotka alkavat jokaisen
nimessään olevan sanan isolla kiijaimella, esim. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuray Helsingin Sanomat.
Isoa alkukiijainta käytetään lisäksi tietysti
I. 	virkkeiden alussa sekä Kunpa jaksaisimme aina
II. 	kaksoispisteen jäljessä muistaa Kiven sanat: "Voimallinen
lainatun lauseen alussa tahto vie miehen läpi harmaan
kiven”
10

III. 	Kohteliaisuuden vuoksi
kirjeissä pronominit Te
ja Sinä sekä kirjeen
saajan titteli kirjoitetaan
isolla alkukirjaimella.
Isoa alkukirjainta ei käytetä:
I. 	asuinpaikan nimestä
johdetuissa asukkaita
merkitsevissä sanoissa.
Erikoisesti tämä on
muistettava, kun
paikannimi on
kaksiosainen.
II. 	henkilönnimestä
johdetuissa aate- tai
oppisuuntaa ilmaisevissa
sanoissa.
III. kielten nimissä.
IV. jos sana Jumala on
yhdyssanan osana tai
sitä käytetään
puhuttaessa moni-
jumalaisista uskonnoista.
V. 	kun erisnimi on
välittömästi yhteen
kirjoitetun yleisnimen
yhdysosana ja muodostaa
sen kanssa uuden
käsitteen, esim.
ranskanleipä = leipää
ranskalaiseen tapaan.
VI. 	juhlien, kuukausien ja
päivien nimissä, mikäli
ei kysymyksessä selvästi
ole henkilön nimi, esim.
Sylvesterin päivä, Marian
Pyydän kohteliaimmin tiedustella
Teiltäy Johtaja Virtanen, onko
lähetintoimiy josta oli ilmoitus
perjantain lehdessä, vielä
täyttämättä.
Suomi — suomalainen
Helsinki — helsinkiläinen
Länsi-Saksa — länsisaksalainen
Darwin — darwinismi
Hitler — hitleriläisyys
Laestadius — laestadiolaisuus
Marx — marxilaisuus
Suomen kansa — suomen kieli
Hän puhuu suomea ja englantia
Jumala, Kaikkivaltias, Hän,
Allah, jumalansana,
jumalanpalvelus
Pakanat palvelivat monia
jumalia
berliininmakkara, ranskanleipä,
annansilmä
joulu, pääsiäinen, vappu,
tammikuu, maanantai
päivä.
11

VII. 	sotien ja aikakausien talvisota, isoviha, renessanssi,
nimissä. z//o'z afA/i, keskiaika, /oira/i
maailmansota
6 	Yhteen ja erilleen kirjoittaminen
Liittämällä kaksi erillistä sanaa yhdyssanaksi voidaan muodostaa
uusia käsitteitä. Ikkunalauta on muuta kuin lauta ja ikkuna erikseen.
Ruuviavaimen kaikki tiedämme, mutta ruuvista ja avaimesta ei
sellaista saa syntymään. Talonmies on ammattinimitys, jota ei suinkaan
voi käyttää kenestä tahansa. Yhdyssanat on
kirjoitettava yhteen.
Aina ei ole helppo tietää, muodostaako kaksi sanaa yhdyssanan
vai ei. On kuitenkin keinoja, joilla tätä asiaa voi kokeilla. Koska
yhdyssana on yksi sana, sen keskelle e i voi panna mitään liitteitä,
esim. -kin tai -nsa, ei liioin muuta sanaa. Tavallisimmin on syytä
kokeilla laatusanaa eli adjektiivia.
-kin Hän kävi kansakoulua. Koska emme voi sanoa
kansakin koulua, on sana yhdyssana. Vrt.
tälläkin kertaa. Tällä kertaa on siis kirjoitettava
erikseen.
-nsa Hänen äidinkielensä on suomi. Me tosin voimme
sanoa: Hänen äitinsä kieli on suomi, mutta
silloin puhumme eri asiasta. Äidinkieli on kieli,
jota joku puhuu parhaiten, kieli, jolla hän
ajattelee. Jonkun Suomessa avioituneen
ranskataren lapsen äidinkieli voi olla suomi,
vaikka hänen äitinsä kieli onkin ranska.
Emme liioin voi sanoa hänen ruuvinsa avain, vaan
hänen ruuviavaimensa, joten on kysymys
yhdyssanasta.
Sana väliin Onko sitten huvimatka yhdyssana?
Kokeilemme, sopiiko esim. sana hauska sen osien väliin.
Huvihauskamatka ei käy, vaan on sanottava
hauska huvimatka, jolloin taas toteamme, että
kysymys on yhdyssanasta.
12

Entä kolmivuotias? Koska emme voi sanoa
kolmi kehittynyt vuotias, vaan kehittynyt
kolmivuotias, sana on yhdyssana. Sen sijaan Siitä
on nyt kolme vuotta on kirjoitettava erikseen,
koska sanojen väliin voi panna lisäsanan:
Siitä on nyt kolme pitkää vuotta.
7 Yhdysmerkki
On kuusi tapausta, jolloin yhdyssanan osien väliin tulee
yhdysmerkki. Muuten ei yhdysmerkkiä saa käyttää.
I. 	luuta-akka, Yhdysmerkkiä käytetään, jos yhdyssanan
vuokra-ajalla, alkuosa loppuu samaan vokaaliin, millä jälki-
linja-auto, osa alkaa. Ilman yhdysmerkkiä on olemassa
esi-isä väärin lukemisen mahdollisuus, jota ei ole,
jos yhdysosien rajalla on kaksi konsonanttia,
esim. syyss at e et, kevät takki.
II. 	syntymäpaikka ja Täydellisenä nämä esimerkit olisivat: syn-
-aika, suku- ja tymäpaikka ja syntymäaika, sukunimi ja
etunimi etunimi. Koska samaa yhdysosaa ei haluta
toistaa, on toinen niistä jätetty pois ja sen
paikalle pantu yhdysmerkki. Katsokaa
tarkkaan, mihin sananväli tulee.
Vrt. syntymäpaikka ja ikä.
III. suomalais-ruotsa- Yhdysmerkkiä käytetään samanarvoisten yh-
lainen sanakirja dysosien välissä. Vrt. muinaissuomalainen.
IV. Liisa-täti, Jos yhdyssanan jompikumpi osa on erisnimi,
Keski-Suomi, joka kirjoitetaan isolla kirjaimella, on yhdys-
Länsi-Saksa merkkiä käytettävä. (Vrt. kuitenkin § 10.)
Huom! länsisaksalainen kirjoitetaan yhteen,
koska jälkiosa ei ole erisnimi.
Seitsemän veljestä Jos erisnimi on useampiosainen, on ennen
-niminen romaani yhdysmerkkiä sananväli.
V. 	5-vuotias, Jos jompikumpi yhdyssanan osa on numero
G-rappu, A-luokka, tai kirjain, on yhdysmerkkiä käytettävä.
loppu-n
13

adj.-attribuutti^ Jos alkuosa on pisteellinen lyhennys, ei yhdys-
adj.attribuutti merkki ole välttämätön.
VI. 	pop-muusikkoy Jos alkuosa on sitaattilainan luonteinen,
fading-ilmiö käytetään usein yhdysmerkkiä.
8 Kirjoittakaa yhdyssanat yhteen ja lisätkää yhdysmerkit seuraaviin
harjoituskappaleisiin.
Harjoitus 1
Kun talvi ilta hämärtyy, syttyvät tuhannet valot pää kaupungin
keskustassa. Työstä palatessaan helsinkiläiset pistäytyvät kauppoihin
ostamaan lahjoja joulu ukon konttiin. Olenpa minäkin jo ostanut
isälle nahka kotelon avain nippua varten. Pikku veljelleni annan
muovisen kuorma tai henkilö auton. Tiedänpä myös, että isä on
ostanut äidille englantilais suomalaisen sana kirjan, sillä äiti lukee
usein englantilaisia aika kaus lehtiä. Liisa siskolleni, joka on 12
vuotias, isä osti erään suomeksi käännetyn tyttö kirjan meidän talossa
olevasta kirja ja paperi kaupasta.
Harjoitus 2
1. Oliko siellä suomen kielinen jumalan palvelus?
2. Kysypä — kysyppä saksalaiselta ystävältäsi, Syödäänkö berliinissä
berliinin makkaraa.
3. Muinaiset suomalaiset käyttivät vaihto välineenä oravan ja
ilveksen nahkoja.
4. Talossamme asuvan suomalais amerikkalaisen perheen lapset
puhuvat keskenään englantia.
5. Mercedes autot ovat länsi saksalaisia, mutta fiat merkkiset autot
on tehty italiassa.
6. Ennen talvi sotaa hän oli kiihkeä marxilainen.
7. Lauri Veljelläni on jaguar merkkinen pyörä.
8. Tunnetko sen autoilijan, joka asuu vasta päisessä kaksi
kerroksisessa talossa?
9. Tiedät kai, että nuija sota oli 1500 luvun lopussa, mutta iso viha
1700 luvun alussa?
10. 	Matkustimme Liisa tädin luo jouluksi, mutta palasimme jo
tapanina kotiin.
14

11. Suomalais ruotsalaiset kauppa suhteet ovat nykyisin vilkkaat.
12. Caravelle koneitten hankinta aika oli melko pitkä.
13. Viime kesäisellä italian matkallani minulta varastettiin
milanolaisessa bussissa uusi kevät takkini.
14. Keski ikäinen rouva, hyvä kaijalan piirakoiden tekijä, haluaa
työtä.
15. Tuliko kalle veljesi mukaan italiaa opiskelemaan?
Harjoitus 3
Luulenpa, että koulussa jo olette oppineet, kuinka vanha luku ja
kiijoitus taito on. Muinaiset egyptiläiset lienevät ensimmäisinä kiveen
kuvia hakkaamalla yrittäneet välittää tietoja toisilleen. Myöhemmin
he alkoivat käyttää cyperus sukuun kuuluvaa pohjois afrikassa
kasvavaa saraa. Tämä ns. papyrus oli käytännössä hyvin kauan, aina
700 luvulle asti, jolloin pergamentti alkoi syrjäyttää tämän pohjois
afrikkalaisen kasvin. Pergamentin raaka aineena käytettiin aasin ja
lampaan vuotia. Nämä afrikkalais eurooppalaiset materiaalit
syrjäytti sitten kiinalaisten keksimä paperi, jonka käytön eurooppalaiset
oppivat arabialaisten välityksellä. Paljon helpompaa kuin ennen oli
nyt kirjojen kopioiminen. Luostari kammioissaan ahkerat munkit
piirsivät kreikan ja latinan kielisiä tekstejä, kunnes 1400 luvulla
gutenberg niminen saksalainen keksi kirja paino taidon. Tämän
saksalaisen keksijän synnyin ja koti kaupungissa reinin rannalla on
vieläkin suuria kirja painoja, joissa tehdään erittäin taitavaa työtä.
Harjoitus 4
Kreikan saariston kaakkois kulmassa on Rhodos niminen saari,
jonka historia on ollut varsin moni vaiheinen. Muinaiset helleenit
uskoivat Zeun antaneen saaren Helios jumalalle, ja auringon
paistetta tällä auringon jumalan saarella onkin kylliksi. Pohjois rannalla
kasvaa oliivi ja viikuna puita, kaakkois rannalla on sitruuna ja
appelsiini lehtoja.
Vuonna 1291 saraseenit karkottivat kristityt Pyhästä maasta.
Silloin Johanniittain ritari kunta asettui saarelle ja pystytti sinne
suurenmoisia hallinto ja sairaala rakennuksia. Johanniittain 200 vuotta
kestänyt valta aika merkitsi uutta kukoistusta saaren historiassa, mutta
sitten turkkilaiset 1500 luvun alussa valtasivat saaren ja heidän
15

300 vuotinen sorto kautensa merkitsi taka askelta. Tämä kausi loppui
vasta 1900 luvun alussa. Vaikka läheisessä Kyproksessa kreikkalais
turkkilaiset suhteet ovat kiristyneet niin, että siellä vallitsee
melkeinpä sota tila, Rhodoksen kreikkalaiset ja turkkilaiset elävät sulassa
sovussa. Kesäisin pohjois maiset turistit hakevat rusketusta tältä
auringon jumalan saarelta, johon Suomestakin Super Caravelle
koneet tuovat joka torstai ilta 30 päisen turisti joukon.
9 Lisäohjeita yhteen ja erilleen kirjoittamisesta
Substantiivi-ilmaukset
1. kivitalo, kansakoulu,
sydänystävä
halonhakkaaja,
suomerlopettaja,
suomen opettaja
2. lapsiparka, isäkulta
velivainaja, Kalle-rukka
3. omatunto — omantunnon,
vanhapoika — vanhanapoi-
kana, pitkäperjantai —
pitkänäperjantaina
4. Tampereen kaupunki
Ikaalisten kauppala
5. Linnankoskenkatu
Minna Canthin katu
Johanneksenkirkko
Pietarinkirkko
Pyhän Kolminaisuuden
kirkko
HUOM!
Yhdyssanan alkuosa on yleensä genetiivissä, jos sen voi ajatella
perusosan subjektiksi tai objektiksi, esim. linnunlaulu, halonhakkaaja,
Jos määriteosa on nominatiivi, on
sanapari ehdottomasti
kirjoitettava yhteen.
Jos määriteosa on genetiivissä,
yhteen kirjoittaminen riippuu siitä,
miten läheisesti sanat liittyvät
toisiinsa.
Parka, raukka, rukka, paha, kulta, zw-
naja kirjoitetaan edellisen
substantiivin kanssa yhteen.
On eräitä yhdyssanoja, joiden
molemmat osat taipuvat.
Katujen ja kirkkojen nimet
kirjoitetaan yhteen, ellei määriteosa ole
useampiosainen.
16

radionkuunlelija, televisionkatselija, au lo?i myyjä, aseidenriisunta,
polttoaineenkulutus, aiheenv alinta.
Mutta: esim. kivitalo.
10 	Maantieteellisissä nimissä noudatetaan seuraavia
sääntöjä:
Yhdysviivaa käytetään:
Etelä-Suomi, Iso-Belt,
Pohjois-Amerikka,
Iso-Britannia,
Uusi-Seelanti,
Vähä-Aasia
Kokonaan yhteen
kirjoitetaan:
a) Aurajoki, Siikajoki,
Oulujärvi, Atlasvuoristo
b) Tornionjoki, Lavansaari,
Genevenjärvi, Biskajan-
lahti, Kaspianmeri,
Stavangerinvuono
c) Pyhäjärvi, Pitkäniemi,
Uusimaa, Uusikaupunki,
Kuollutmeri, Mustameri,
Punainenmeri, Tyynimeri
Erilleen kirjoitetaan:
a) Iso valtameri, Eteläinen
jäämeri, Somalin niemimaa
b) Kanarian saaret, Poly-
nesian saaristo, Englannin
kanaali, Ahvenanmaan
saaristo, Muurmannin rannikko
11 Adj ek tiivi-ilmaukset
jos loppuosa on erisnimi.
a) kun alkuosa on nominatiivissa,
myös silloin, kun jälkiosa ei
ehdottomasti kuulu nimeen.
b) kun alkuosa on genetiiviattri-
buutti.
c) 	kun alkuosa on adjektiiviattri-
buutti.
a) jos jälkiosa on yhdyssana.
b) saaret- ja Jödräto-loppuiset sekä
muut nimiksi tiivistymättömät
sanaliitot.
ehdottomasti, jos määrite-
osa on nominatiivi.
Yhteen on kirjoitettava:
1. 	a) kivikova, sysimusta,
lumivalkoinen, musta-
tukkainen
17

1. b) viisivuotias,
viisivuotinen, jokapäiväinen,
viimevuotinen
Mutta: viisi vuotta, joka
päivä, viime vuonna
2. ruosteenruskea,
taivaansininen, tummanpunainen,
vaaleansininen
3. putipuhdas, ventovieras,
supisuomalainen, rutivan-
hoillineny ypöyksin
4. hänenlaisensa, jonkinmoinen,
suurenpuoleinen,
kouristuksenomainen,
vanhanaikainen
5. tämännäköinen, mutm-
mallinen, monenvärinen,
senjälkeinen
Erikseen kirjoitetaan:
Lukusanat, taipumattomat
adjektiivit ja indefiniittinen jota
kirjoitetaan yhteen -for- tai -in^n-loppuisen
adjektiivin kanssa.
Substantiivin ohessa nämä sanat
tietenkin kirjoitetaan erikseen
pitkää vuotta, joka toinen päivä).
genetiivi + väri
adjektiivien ja partikkeleiden
vahvikkeena käytetyt kuvailevat sanat
(reduplikaatiosanat).
-lainen, -Iäinen, -moinen, -moinen,
-puoleinen, -omainen, -aikainen, -kielinen.
demonstratiivisen tai indefiniittisen
pronominin genetiivi + -in*n-lop-
puinen sana.
Liisan kokoinen, metrin
pituinen, miehen korkuineny
minkä muotoinen
yleensä genetiivi + imn-loppuinen
adjektiivi (paitsi 5. kohdassa
mainitut); sääntö ei ole ehdoton.
12 	Partikkelit
Yhteen kirjoitetaan
1. sinnepäin, tuoltapäin,
missäpäin, jälkeenpäin
perästäpäin
Erilleen kirjoitetaan:
1. />äin, m*i//i /><zin,
näin /jäin, /oiVin /Nz/n
2. minArä vuoksi, sen tähden,
tätä varten
3. *nn*n foin, jälkeen
kun, samalla kun, niin
kuin, iAtfän foin
paikan ja ajan adverbi + päin.
nomini + ^öin sekä eräät
instruktiivi-ilmaukset
pronomini + postpositio
liittokonjunktiot
18

«|3 Yhdysverbit
1. 	ristiinnaulittu —
ristiinnaulita — ristiinnaulitsen
vastaanottanut —
vastaanottaa — vastaanotin
toimeenpaneva —
toimeenpanna —
toimeenpanen
aikaansaanut —
aikaansaada — aikaansaan
Yhdysverbejä on suomessa vähän.
Yleisenä sääntönä voidaan pitää,
että jos infinitiivissä ja akt.
indikatiivin preesensissä molemmat osat
voivat muodostaa yhdyssanan,
ne partisiippeina kirjoitetaan
yhteen. (Voi tietysti sanoa myös saada
aikaan, ottaa vastaan).
2. 	ohimenevä, läpinäkyvä,
silmiinpistävä,
varteenotettava
Yhteen kirjoitetaan myös eräät ad-
jektiivistuneet ilmaukset.
3. 	vastanainut, vastasyntynyt,
vasta + partisiippi
vastakirnuttu, vastaleivottu
Erilleen kirjoitetaan:
ohi kulkeva — kulkea ohi (ei ohikulkea)
työhön kykenevä — kyetä työhön (ei työhönkyetä)
huomioon otettava — ottaa huomioon (ei huomioonottaa)
samoin ajatteleva — ajatella samoin (ei samoinajatella)
Korjatkaa:
Harjoitus 1
Jussi setäni eli vanhana poikana aina kuolemaansa asti.
Hämeenlinnan kaupungista Birger Jaarlin kadun varrelta hän oli ostanut
vanhan puu talon. Eräänä pitkänä perjantaina mc ajoimme häntä
katsomaan. Jussi paralla ei ollut tarjota meille edes kahvi kuppia,
vaan meidän täytyi mennä kahville baariin, jonka löysimme
Palokunnan kadun varrelta.
Pääsiäiseksi kutsuimme Jussi sedän Uudella maalla olevaan
huvilaamme. Kun me sitten puolestamme aloimme keittää kahvia,
kahvi purkki oli typö tyhjä ja Jussi parka aivan epätoivoinen. Eräästä
toisesta tölkistä löysin kuitenkin jonkin moista kofeiinitonta kahvia,
jota olimme ostaneet viime kesäisellä auto matkallamme. Tätä
vaalean ruskeaa litkua joimme sitten suuren puoleisen mukillisen.
19

Sen makuista kahvia en varmaan muuten viitsisi litkiä, mutta
kylmässä huvilassa metrin paksuisten kinosten keskellä sen laatuinenkin
juoma maistuu.
Harjoitus 2
Liisa rukka oli kymmen vuotiaana meillä joka päiväinen vieras.
— 	Topeliuksen kadulla olevat lehmukset eivät ole talon korkuisia. —
Olihan se jonkin moinen yllätys, että viime kesäisestä vieraastamme
tuli kauneus kuningatar. Hänellä on meren siniset silmät ja oljen
keltainen tukka. — Hänen laisensa ihminen on aina eri mieltä kuin
muut. — Tukholmalaiset vieraamme keräsivät miehen korkuisen
kasan risuja juhannus aattona. Tulihan siitä suuren puoleinen kokko,
jota joka vuotiset vieraamme ihailivat. — Kyllä tuolla poika paralla
jonkin moiset kengät oli. — Oli erikoista, että hänen laisensa supi
suomalainen mies otti ruotsin kielisen vaimon.
Harjoitus 3
Huomioon ottaen viime aikaiset tapahtumat emme voi ajatellakaan
yhteis toimintaa hänen laisensa henkilön kanssa. Tuon tapainen
huomiota herättävä käytös ei minua lainkaan miellytä. Varsin
harvat samoin ajattelevatkaan olisivat valmiit alle kirjoittamaan hänen
eilis iltaisen puheensa. Minkä moinen mahtaa tämän jälkeen olla
vaalien tulos? Olen vastaan ottanut jonkin moisen käsin kirjoitetun
kutsun keskustelu tilaisuuteen, joka pidetään jossain Linnankosken
kadun varrella olevassa huoneistossa.
14 	Johto-oppiin liittyviä oikeinkirjoitus-
seikkoja
Suomen kielelle on ominaista uusien sanojen muodostaminen
(johtaminen) vanhoista erikoisilla päätteillä. Sana, johon
johtopääte eli johdin on liittynyt, on kantasana» ja uusi sana on
nimeltään johdos. Johdoksia on sanastossamme runsaasti.
20

I. 	Verbeistä voidaan -ja-, -jä- päätteellä johtaa substantiiveja,
jotka tarkoittavat teon tekijää. Tätä j: tä ei substantiivista saa unohtaa.
Verbi
Substantiivi
etsiä
etsijä = se, joka etsii
urheilla
urheilija = se, joka urheilee
ommella
ompelija = se, joka ompelee
valita
valitsija = se, joka valitsee
Huom!
Haltija, vartija kirjoitetaan myös -ja-loppuisina, vaikka kantaverbi
puuttuu.
II. Substantiivin loppuna on -nen, joka alun perin on ollut
pienuutta ilmaiseva eli deminutiivijohdin. Adjektiivin johdin sen sijaan
on -inen.
Substantiiveja: Adjektiiveja:
hevonen punainen
kalanen = pieni kala kalainen (esim. järvi)
matonen matoinen (omena)
huokonen huokoinen (sieni)
kaksonen kaksoisleuka (= kaksinkertainen)
Huomaa myös
substantiivit: adjektiivit:
ulkomaalainen ulkomainen (ei ulkolainen)
katolilainen katolinen
III. Johtimilla -otta-, -öttä-, -oitta-, -öittä- voidaan saada
verbejä joko nomineista tai toisista verbeistä. Koska useissa
murteissa ja puhekielessä jälkimmäisen johtimen i on sanan toisesta
tavusta kadonnut, näiden sanojen kirjoittamisessa on horjuvuutta.
(Etelä-Pohjanmaan murteessa oi, öi on muuttunut pitkäksi oo:ksi
tai öö:ksi, esim. rauroottaa = raudoittaa.)
Johdin -oitta-, -öittä- on seuraavissa tapauksissa:
a) 	1. jos kantasana on kaksitavuinen a- tai ä-loppuinen, esim. kirja
(alkup. merkitys = merkki) — kirjoittaa,
valta — valloittaa, terä — teroittaa, hela — heloittaa
2. 	alkaa — aloittaa, harjoittaa, ilmoittaa, osoittaa, sekoittaa, tarkoittaa,
tavoittaa, teloittaa, varoittaa. Kohta a 2 on parasta osata ulkoa,
21

koska kantasanoja on vaikea keksiä.
b) jos kantasana on kolmitavuinen nomini, esim. vahinko —
vahingoittaa, kunnia — kunnioittaa, hedelmä — hedelmöittää.
c) vanhastavissa (arkaistisissa) tai ylätyyliin kuuluvissa sanoissa,
esim. armoittaa, virvoittaa, kirvoittaa, innoittaa.
Johdin -otta-, -öttä» on muissa tapauksissa, esim. mo — verottaa,
jöMö — sähköttää, — erottaa, /kzMjo — pakottaa (kantasana loppuu
orhon tai ö:hön), Aa/ota — hajottaa, trro/a — irrottaa, vajota — vajottaa
(kantaverbin loppuna -ota), — leivottaa, taAoa — taottaa, AtVroa —
hierottaa (kantasanan loppuna -oa, -öä), hoilottaa, häämöttää, kököttää,
nikottaa, möllöttää, laiskottaa (matkintasanoja ja arkityyliin kuuluvia
sanoja), helottaa (auringosta), karkottaa, kehottaa (kantasana epäselvä).
Tehtävä
Vetäkää Seuraavassa oikean muodon alle viiva. Mikä on kantasana?
kiihottaa — kiihoittaa, rahottaa — rahoittaa, haavottaa —
haavoittaa, valottaa — valoittaa, jalotella — jaloitella, palotella —
paloitella, hohottaa — hohoittaa, jaottaa — jaoittaa, helpottaa — hel-
poittaa, raudottaa — raudoittaa, viottaa — vioittaa, vahingottaa —
vahingoittaa, inhottaa — inhoittaa, rauhottaa — rauhoittaa, jaksottaa
— 	jaksoit taa, erottaa — eroittaa, velottaa — veloittaa, ehdottaa —
ehdoittaa, tiedottaa — tiedoittaa, sanottaa — sanoittaa, kehottaa —
kehoittaa.
IV. -aise-, -äise-loppuiset verbit kirjoitetaan aina irllisinä, esim.
hotkaista — hotkaisen (hotkia), puraista — puraisen (purra), sitaista —
sitaisen (sitoa), kiljaista — kiljaisen (kiljua).
V. -uttaa-, -yttää-, -uuttaa-, -yyttaa-loppuiset verbit. Jos
kantasana on a- tai ä-loppuinen nomini, vokaali on pitkä, esim. hauska —
hauskuuttaa, orja — orjuuttaa, perä — peruuttaa, nöyrä — nöyryyttää.
Muuten vokaali on lyhyt, esim. kouluttaa, hälyttää, löylyttää,
sovelluttaa, sisällyttää.
Poikkeus: sivuuttaa
VI. Partikkelin johdin -ttain, -ttäin merkitessään ’ — kerrallaan*
liitetään monikon vartaloon, ts. näihin sanoihin kuuluu monikon
tunnus i. Sen näkee esim. sanasta luokittain (ei sanota luokattain).
Esimerkkejä: laseittain, ajoittain, joukoittain, kiloittain, paikoittain, vuoroittain.
22

15 	Assimilaatioon liittyviä oikeinkirjoitus-
seikkoja
Suomen kieli karttaa mielellään kaikkea, mikä vaatii jäntevää puhe-
elinten käyttöä, ja valitsee helpoimman tien. Tästä on seurauksena
esim. vokaalisointu, josta johtuvat monet rinnakkaiset päätteet,
esim. huoneessa, keittiössä, sekä assimilaatio, millä tarkoitetaan
konsonantin mukautumista toisen äänteen kaltaiseksi.
I. Kuten muistettaneen ei liitepartikkelin yhteydessä kirjoituksessa
seurata ääntämisessä tapahtunutta assimilaatiota. On siis
kirjoitettava menenpä, melkeinpä, olinpa; assimilaatio kuitenkin
kuuTuu oikeaan ääntämiseen. Sen sijaan on
huolellisessa puheessa vältettävä sellaista assimilaatiota kuin esim. Tampereel
lyseo, sev verran, kolmej jälkeen, tämär rinnalla.
II. Johtimien edellä on assimilaatio merkittävä vain yksitavuiseen
kantaan, esim. sellainen (sen + lainen), tuollainen, semmoinen,
tuommoinen.
Poikkeus: muunlainen.
Kauempana sanassa assimilaatiota ci merkitä, esim. suurenmoinen,
suurenlainen, monenmoinen, kaikenmoinen, lyhyenläntä.
16 	Lukusanat
Hänen artikkeleitaan on Tietosanakirjan kolmessa viimeisessä osassa.
Hänen artikkeleitaan on Tietosanakirjan kolmannessa osassa.
Lukusanat voivat olla:
1. kardinaalissa (peruslukuja), jolloin ne vastaavat kysymykseen
Kuinka monta? (esim. kolmessa),
2. ordinaalisia (järjestyslukuja), jolloin ne vastaavat kysymykseen
inka mones?
(kolmannessa).
kardinaalinen
ordinaalinen
nom.
neljä
neljä s
gen.
neljä n
neljä nne n
part.
neljä ä
neljä t tä
css.
neljä nä
neljä nte nä
transl.
neljä ksi
neljä nne ksi
23

Esimerkeistä huomaatte, että ordinaalisessa lukusanassa on sanan-
vartalon ja sijapäätteen välissä ordinaalisen lukusanan tunnus.
Tunnukset ovat nominatiivissa s, partitiivissa t ja muissa sijoissa ntc
ja nne.
Sijapäätteen merkitseminen lukusanaan
17 Kardinaaliseen lukusanaan sijapääte merkitään seuraavalla
tavoilla:
1. arabialainen numero, kaksoispiste, sijapääte (illatiivissa ja
partitiivissa merkitään pitkä vokaali näkyviin). Esim. Sairastuneista oli
5:llä angiina, 6:lla tulirokko. Hän oli siellä kello 5:een asti. 4:ää.
Huomaa numerot 11 — 19, joissa sijapääte on keskellä sanaa, esim.
neljällätoista = 14: llä.
2. Jos numeroa seuraava sana on samassa sijassa, riittää pelkkä
numero, esim. Stipendi annettiin 5 oppilaalle.
18 Ordinaaliseen lukusanaan voidaan sijapääte merkitä seuraa-
villa tavoilla:
1. roomalainen numero, kaksoispiste, sijapääte. Esim. Kaarle
XII:n aikana. Hän ihaili Kustaa II!:ta.
2. arabialainen numero, kaksoispiste, ordinaalisen lukusanan
tunnus, sijapääte. Esim. Hän oli 3:s luokallaan. Tulin kilpailuissa 5:nmL\i.
Huomatkaa, että sananvartalo ja nominatiivi eivät aina ole
samanlaiset, joten kirjoittamalla numeron kirjaimin ette suinkaan saa selville,
mikä tunnus on liitettävä numeron jälkeen, vaan on seurattava
sääntöä. Esim. seitsemännen = 7:nnen. Virhe: 7:nen.
Huom! ensimmäinen = l:nen> ensimmäisen = J:sen
toinen = 2: ne n, loisen = 2: sen
3. Jos numeroa seuraava sana on samassa sijassa, riittää pelkkä
roomalainen numero tai arabialainen numeroja piste. Esim. Hän on
V luokalla. Hän on 5. luokalla.
Huom!
Päivämäärissä ja pykälien numeroissa ei tarvita edes pistettä, jos
seuraava sana on samassa sijassa, esim. 5 § = viides pykälä, helmikuun 5
päivänä, helmikuun 5 p:nä.
Pisteen käyttö ei tässäkään tapauksessa ole väärin, esim. helmikuun
5. 	päivänä.
24

Roomalaiseen numeroon ei siis koskaan saa liittää ordinaalisen
lukusanan tunnusta. Roomalainen numero sisältää jo tunnuksen.
4 innellä
neljä nne llä
IV :llä
19 Huomautus 1
Jos lukusanat merkitään kirjaimin, muodostavat tuhatluvut eri
sanan, esim. kaksituhatta kolmesataaneljäkymmentakaksi.
Huomautus 2
Jos varsinkin suuria lukuja on taivutettava, saa päätteen jättää pois
muista paitsi viimeisestä, esim. kolmemiljoonaa neljäsataaviisikymmentä-
kuusituhatta seitsemänsataaneljäkymmentäkahdella.
20 Harjoitus 1
Merkitkää seuraavat kardinaaliset lukusanat numeroin: viideksi,
neljänä, neljässätoista, viiteen, kuusi, kuutena, kahdeksaksi toista,
kahtakymmentäneljää, seitsemälle, sadallakahdellakymmenellä.
Harjoitus 2
Merkitkää seuraavat ordinaaliset lukusanat numeroin (muistakaa,
että hallitsijoitten järjestysluvut kirjoitetaan roomalaisilla numeroilla):
kolmas, Ludvig neljännellä tois ta, yhdeksännellä, viidentenätoista,
Kustaa viidettä, ensimmäisellä, Aleksanteri toisen. Meidän
hiihtäjämme tulivat perille kolmantena, seitsemäntenä ja kuudentenatoista.
Hän tuli kilpailuissa kuudenneksi tois ta.
Harjoitus 3
Merkitkää kolmella eri tavalla: Kalevalan seitsemännessä luvussa.
Tämä hallitsija eli kahdeksannentoista vuosisadalla.
25

Harjoitus 4
Kirjoittakaa seuraava vihkoonne ja merkitkää haijoituksen vuoksi
lukusanat numeroin (yleensä numerot 1 —10 merkitään kirjaimin):
Me yhdeksän tyttöä olimme päättäneet mennä yhdessä teatteriin,
mutta oli vaikea enää näin myöhään saada yhdeksälle paikkoja
rinnakkain. Niinpä sain viidenneltä riviltä paikat vain kolmelle. Sitten
olisi kahdeksannella rivillä ollut paikka viidelle. En halunnut jättää
ketään istumaan yksin, ja siksi ostin kolmelle paikat kahdenneltatoista
riviltä ja neljälle kolmanneltatoista.
Harjoitus 5
Kevät talvella 1954 pidettiin falunissa ruotsissa suuret hiihto kisat.
Me suomalaiset olimme tyytyväisiä sillä poikiemme tuomien mitalien
määrä kohosi kolmeentoista kun muut maat yhdessä saivat tyytyä
yhteentoista. Jos taas laskemme pisteitä niin suomalaiset saivat
sadastaseitsemästäkymmenestä seitsemänkymmentä viisi neuvosto
liiton saadessa tyytyä neljäänkymmeneenkahteen pisteeseen.
Viidenkymmenen kilometrin hiihdon kultamitali ei tullut meille mutta
viidellätoista kilometrillä oli kuuden parhaan joukossa viisi
meikäläistä ja neljäntenä tullut tcrenijevkin oli vienan karjalainen. Vasta
kuudentenatoista ja seitsemän tenätoista olivat parhaat keski
eurooppalaiset. Hakulinen hiihti kahdennentoista kerran elämässään
pikamatkan. Yhdistetty hiihto sen sijaan oli norjan laji. Parhaat
suomalaiset tulivat kuudenneksi ja yhdeksänneksi viimeinen kuudenneksi-
toista. Jäljessä tulevat olivat melkein kaikki keski ja etelä
eurooppalaisia.
Harjoitus 6
Kaarle yhdennentoista kuollessa ruotsi oli hyvin mahtava valtio sillä
seitsemännellätoista vuosisadalla sen alue oli suuresti laajentunut
suuri osa virolaisten, inkeriläisten ja liettualaisten asuma alueesta
kuului silloin ruotsiin.
Noustessaan valta istuimelle kaarle kahdestoista oli vasta neljätoista
vuotias mutta silti valtio päivät julistivat hänet täysi ikäiseksi ja
pakottivat kaarle yhdennentoista määräämän holhooja hallituksen
luopumaan vallasta pari ensimmäistä hallitusvuottaan nuori kuningas
26

vietti metsästys ja kalastus retkillä sekä kaikenlaisissa hurjissa leikeissä
kunnes hän eräällä metsästysretkellä ollessaan sai tiedon että
puolalais venäläiset joukot hyökkäilivät etelä virolaisia kaupunkeja vastaan
karkottaakseen ruotsalaiset itämeren maistaja valloittaakseen suomen
lahden etelä puolella olevat ruotsiin kuuluvat alueet vielä hän sai
tietoonsa että pietari suuri oli kehottanut tanskan kuningasta fredrik
neljättä hyökkäämään rajan yli nuori kuningas ymmärsi että nyt oli
aika jättää leikit nopealla vasta iskulla kaarle karkotti fredrik
neljännen tanskalaiset joukot ruotsista sitten hän vei sota joukkonsa liivin-
maalle jonka suojaksi hän jätti viisituhatta miestä itse hän kahdeksan-
tuhannen viidensadan miehen kanssa läheni suo ja metsä maaston
läpi narvan kaupunkia näistä kahdeksastatuhannesta viidestäsadasta
puolet oli suomalaisia kohtalo lahjoitti meikäläisten avuksi
lumituiskun joka tuprutteli lunta venäläisten silmille vihollinen peräytyi
sekasorron vallassa tämä tapahtui marraskuun kahdentenakymmenentenä
vuonna tuhatseitsemänsataa.
Kaarle kahdestoista taisteli sitten karoliineineen monet vuodet
puolassa etelä venäjällä ja viimein norjassa missä todennäköisesti sala
ampujan luoti hänet tappoi kolmantenakymmenentenä päivänä
marraskuuta 1718 suomen rajan hän jätti puolustamatta ja niinpä
venäläiset hävittivät suomen (melkeinpä ~ melkeimpä) autioksi tämä
surullinen aika 011 meidän historiassamme saanut nimen iso viha.
Harjoitus 7
Merkitkää Seuraavassa lukusanat numeroin, lisätkää pilkut ja
yhdysmerkit, tarkistakaa yhdyssanojen kiijoittaminen, iso alkukiijain ja
-ottaa-, -oittaa-loppuiset verbit, jotka kaikki on merkitty irllisinä.
Vuonna 1895 joulu kuun kuudentenatoista pariisilaiset saivat
ensimmäisinä maailmassa nähdä "eläviä kuvia” vaikka vain
kolmekymmentä viisi ihmistä vaivautui katsomaan tätä yhdeksännentoista
vuosisadan suurinta ihmettä kuten sitä mainostettiin. Tuskinpa
kuitenkaan näillä kolmellakymmenellä viidellä oli käsitystä siitä että
he olivat nähneet jotakin mullistavaa.
Jo seuraavana vuonna kesäkuun kahdentenakymmenentenä
kahdeksantena saivat myös helsinkiläiset tutustua tähän ranskalaiseen
keksintöön. Sisään pääsi viidelläkymmenellä pennillä lapset
viidellätoista mutta jos halusi selkä nojallisen tuolin sai maksaa seitseman-
27

kymmentä viisi penniä. Hiukan myöhemmin tuhatyhdeksänsataa
luvun alussa avattiin uusi teatteri aleksanterin ja mikon kadun
kulmassa. Katsomossa istuttiin kasvot punoittaen sillä siellä oli
hirvittävän kuuma koska mitään väli seinää ei ollut eroittamassa katsomoa
kone huoneesta. Tekstit olivat yleensä saksaksi ja ranskaksi joskus
oli salissa selostaja joka käänsi ne suomeksi. Ohjelma kesti puoli
tuntia ja sinä aikana ehdittiin esittää viisitoista eri filmiä. Näitten
viidentoista joukossa oli ensin muutamia hullutteluja neljäntenä oli
taide elokuva pakoitettu suostumus viidenneksi näytettiin jännitys
filmi kaksi huono onnista varasta. Sitten seurasi seitsemän osainen
elo kuva dreyfusin jutusta* neljäntenä toista oli venäjän japanin
sodasta uutiskuvia jotka oli filmattu pariisin lähellä ja joissa mm.
japanilaiset valloittivat erään venäläisen kylän ja viidenneksitoista
esitettiin englannin kuninkaan edvard seitsemännen kruunajaisista
myös uutis kuvia joissa edvard seitsemättä esitti eräs etelä ranskalainen
kahvilan tarjoilija. Kruunajaisia lykättiin edvard seitsemännen
sairastumisen takia pari kuukautta mutta silti filmi kiersi etukäteen
ympäri eurooppaa.
21 Astevaihtelu
Pekka lukee paljon tietokirjoja, mutta Pekan pikkuveljelle minä luen
satuja.
Me tiedämme, että Pekka on nominatiivi, Pekan genetiivi. Me
tiedämme myös, että yksikön genetiivissä sanan lopussa on pääte n.
Muodoissa Pekka ja Pekan on muutakin eroa; toisessa on geminaatta
kk, toisessa vain yksi k. Verrattaessa muotoja lukee ja. luen huomataan,
että toisessa muodossa on yksinäis-k, toisessa u:n ja e:n välissä ei ole
mitään. Tällaista sanansisäistä konsonanttien vaihtelua nimitämme
astevaihteluksi. Siihen ottavat osaa k, p ja t, jotka voivat
esiintyä vahvassa tai heikossa asteessa. Vahva- tai
heikkoasteisuus riippuu siitä, onko tavu, jonka alussa k, t tai p esiintyy,
avoin vai umpitavu.
* Dreyfus oli juutalaissyntyinen upseeri, joka Ranskassa väärin perustein
tuomittiin vakoilusta 12 vuodeksi ns. Pirunsaarelle.
28

Jos tavu loppuu vokaaliin, se on avoin.
Jos tavu loppuu konsonanttiin, se on u m p i t a v u.
Avoimen tavun alussa on vahva aste, umpi-
tavun alussa taas heikko aste.
Pek-ka. Koska tavu ka loppuu vokaaliin, se on avoin, ja sen alussa
on silloin vahva aste eli kk.
Pe-kan. Koska tavu kan loppuu konsonanttiin, se on umpitavu, ja
sen alussa on silloin heikko aste eli yksi k.
Eri astevaihtelutapaukset:
Vahva aste Heikko aste
kk k kukka: kukan
pp p pappina: papiksi
tt t tyttö: tytöllä
mp mm ampua: ammun
nt nn antaa: annan
J nk ng kenkä : kengän
\rjk r\r\ kerykä: ke/y^än
p v apu: avun
t d äiti: äidillä
lt 11 ilta: illan
rt rr parta: parran
k — vako : vaon, aikoa : aion,
ruoka : ruoan, kaukana : kauan
uku uvu suku: suvun
yky yvy kyky: kyvyn
lke Ije vaikenee: valjetkoon
hke hje rohkenee: rohjetkoon
rke rje särkeä : särjen (myös särjin)
Varsinkin k:n astevaihtelu on oikeinkirjoitusopin kannalta tärkeä,
koska i- ja u-loppuisen diftongin jäljessä kuuluu äännettäessä j:n ja
v:n kaltainen äänne (ai/jon, kauhan), jota ei saa merkitä
kirjoituksessa silloin, kun astevaihtelusta on kysymys, muuten kyllä,
esim. nuija, veijari, sauva, rouva.
Jos k:n kadon johdosta kolme vokaalia on joutunut rinnan,
käytetään heittomerkkiä osoittamaan tavun rajaa kahden samanlaisen
29

vokaalin välillä, esim. tiu'un (tiuku), revittää (reikä), raadan (raaka),
vaajassa (vaaka), kodoissa (koko).
22 On lisäksi eräitä yksityisiä sanoja, joiden kirjoituksessa tehdään
usein virheitä, mutta joiden oikea kirjoitustapa selittyy
astevaihtelun avulla.
kiinni (ei kiini),
sekunti ~ sekunnin,
Atlantti ~ Atlantin,
vrt. kiintyä ~ kiinnyn, vaihtelu nt ~ nn
vaihtelu nt ~ nn (ei sekuntti ~ sekunnin:
sellaista vaihtelua ei ole)
siis vaihtelu tt ~ t, kuten Antti ~ Antin.
Sana ei kuulu niihin lainasanoihin, joiden
loppuna on germaanisten kielten land} kuten
Englanti ~ Englannin, Islanti ~ Islannin.
miellyttää (vrt. mieltyä ~ miellyn), vaihtelu It ~ 11
evätä ~ epään (ei evään), vaihtelu p ~ v
23 Huom!
Astevaihtelun ulkopuolelle jäävät yhtymät sk, sp, st, tk, esim.
isku — iskun, piispa — piispan, istua — istun, matka — matkan. Eräissä
sanoissa hk ei ota osaa astevaihteluun, esim. haahka — haahkan, pihka
— 	pihkan, muutamissa sanoissa on vaihtelu hk ~ h, esim. vihkiä ~
vihitty, pyyhkiä ~ pyyhitty, joskus taas käytetään kumpaakin muotoa,
esim. vihko ~ vihkon tai vihon.
Eräät uusimmat lainasanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle, esim.
auto — auton, muki — mukin, kaarti — kaartin.
Harjoitus 1
Vetäkää viiva väärien muotojen yli. Perustelkaa valintanne.
laueta — lauveta
taian — taijan
nylen — nyljen
jälessä — jäljessä
liuos — liuvos
heiastaa — heijastaa
tareta — tarjeta
kauan — kauvan
saua — sauva
kulettaa — kuljettaa
raueta — rauveta
heretä — herjetä
hauen — hauven
vaieta — vaijeta
reiän — reijän
24 	J i:n jälkeen
Ellei ole kysymys astevaihtelusta, merkitään j vain i-loppuisen
diftongin jälkeen, esim. nuija, muija, peijaiset.
Mutta: tähtiä, meriä, tuliaiset.
30

25 	Sija — sijan kirjoitetaan j:llä erotukseksi sika ~ sian -sanasta.
Tekijännimistä on ollut puhe johto-opin yhteydessä §14.
26 Etu- ja sukunimien astevaihtelu
Mielenkiintoinen on kysymys, missä määrin nimet ottavat osaa
astevaihteluun.
Etunimet. Kirjoittakaa taululle ne luokkanne oppilaiden
etunimet, joissa esiintyy astevaihteluun kuuluvia konsonantteja, ja
tarkastelkaa, ovatko nimet mukana astevaihtelussa.
Etunimiä: Pekka, Seppo, Antti, Lempi, Anto, Inki, Aapo, Helka, Ahti,
Outi, »Sato, Ilta, -dAra. Voitte todeta, että nimet, joissa on kk,
tt tai pp, ottavat osaa astevaihteluun, sanomme siis Riitta : Riitan,
emme Riittan. Sen sijaan emme puhu lemmestä, vaan Lempistä. Muut
eivät siis ota osaa astevaihteluun. Vain t ~ d -vaihtelun kohdalla
esiintyy joissakin nimissä epävarmuutta, esim. Outi ^ Oudin tai Outin.
Kuitenkin suositellaan Satu ~ Sadun, Ahti ~ Ahdin.
Sukunimet. Hakekaa ne luokkatoverienne sukunimet, joissa on
astevaihtelua.
Luokallanne saattaa olla neidit lxhto, Mäki, Ranta, Virta, Manner
jne. Taivutellcssamme näitä nimiä voimme todeta, että ne
taipuvat aivan niin kuin ne sanat, joista nimet on saatu. Poikkeuksen
tekee vain tyyppi Manner, Tanner. Me emme sano: herra Tanteren,
vaan herra Tannerin. Samoin jäävät usein astevaihtelun ulkopuolelle
uudet, otetut nimet, jotka eivät liity mihinkään tuttuun sanaan,
esim. Harki — Horkin.
27 Harjoitus
Kirjoittakaa seuraava vihkoonne välimerkitcttynä. Tehkää myös
muut tarpeelliset korjaukset ja valitkaa sulkeissa olevista oikea
kirjoitustapa. Muuttakaa viimeisen kappaleen suora esitys epäsuoraksi.
(Aionpa ~ aijompa) kertoa teille nyt penisilliinin (keksiästä ~
keksijästä) tohtori flemingistä hän olisi jo melko (iäkäs ~ ijäkäs)
sillä hän syntyi v. 1884 englannissa isänsä kuollessa hän oli vasta 7
vuotias ja (kauan ~ kauvan) mietittiin saisiko hän mennä oppi
kou31

luun mutta sitten hänen vanhempi veljensä joka oli silmä ja korva
lääkäri lupasi auttaa häntä opin tielle.
Me tapaamme flemingin 1900 luvun alussa lontoossa eräässä
sairaalassa jossa hänen joka päiväisenä työnään on bakteeri näytteiden
tutkiminen kunnes eräänä päivänä tuuli (kulettaa ~ kuljettaa)
penicillium sukuun kuuluvan home sienen jonkun lontoolaisen ruoka
komerosta avonaisen ikkunan kautta flemingin bakteeri liuokseen
hän oli (melkeinpä ~ melkeimpä) (hylätä ~ hyljätä) koko työnsä
jossa jo (homekin ~ homekkin) alkoi kasvaa kun äkkiä havaitsi
että taudin itiöt olivat kuolleet hän innostui ja istutti hometta
toiseenkin bakteeri näytteeseen eikä kolmas (koekaan ~ koekkaan)
epäonnistunut silloin hän ei (enää ~ enään) voinut (vaieta ~ vai-
jeta) vaan kertoi kaikille keksinnöstään ihmeellisestä homeesta joka
kykeni tappamaan taudin itiöitä pian oli englantilais amerikkalainen
(tutkia ~ tutkija) ryhmä löytänyt monia uusiakin penisilliinin
kaltaisia lääkkeitä.
Fleming kutsuttiin amerikkaan ja hänelle näytettiin siellä hienoja
laboratorioita (luulenpa ~ luulempa) että amerikkalaiset
hämmästyivät melkoisesti kun hän ne nähdessään sanoi loistavaa mutta näin
hienossa laboratoriossa en koskaan olisi keksinyt penisilliiniä täällä
ei mikään home sieni olisi päässyt bakteeri viljelmiini.
28 Vältettäviä murteellisuuksia
Läntisissä murteissa ei nk kaikin paikoin ota osaa
astevaihteluun, vaan sanotaan esim. kenkät, Helsinkissä. Vaikka
puhekielessä joitakin vapauksia sallitaankin, tästä murteellisuudesta
on ehdottomasti päästävä. Koska tämä on erittäin hankala asia niille,
jotka sen kotimurteestaan ovat omaksuneet, ja toisaalta taas säännöt
ovat vaikeat opittaviksi, on parasta turvautua esimerkkisanoihin,
joihin sitten epävarmaa tapausta verrataan. Valitsemme esimerkki-
sanoiksi sellaisia, joissa on vaihtelu kk ~ k — kaikki osaavat ne
korvakuulolta sanoa oikein. Jos siis esimerkkisanassa on jossakin muodossa
kky sitä vastaa vertailusanassa nk eli vahva aste, yhtä A::ta eli heikkoa
astetta taas vastaa ng.
32

Vokaaliloppuiset nominit: esimerkkisana kukka — kukan — kukkansa
vertailusana kenkä — kengän — kenkänsä
Kons.-loppuiset nominit: esimerkkisana rikas — rikkaan — rikasta
vertailusana kangas — kankaan — kangasta
Tavalliset verbit: esimerkkisana keikkua — keikun — keikkuu
vertailusana penkoa — pengon — penkoo
-te-loppuiset verbit: esimerkkisana pakata — pakkaan — pakkasin —
pakannut
vertailusana lingota — linkoan — linkosin — lingonnut
-ton-, -/öw-loppuiset adjektiivit: esimerkkisana lakiton (lakki)
vertailusana hengetön (henki)
-//^-loppuiset adjektiivit: esimerkkisana kukkainen
vertailusana aurinkoinen
Kirjakielessä t:n heikko vastine on d, mutta itämurteissa
kato (mato : maon). Itäsuomalaisilla on joskus vaikeuksia tietää, mihin
tuon heille olemattoman äänteen sijoittaisi. Missään
tapauksessa sitä ei saa korvata t:llä. Kuulostaa vain vähän
huolimattomalta kielenkäytöltä sanoa kaheksan; kahteksan taas
vaikuttaa erittäin alkeelliselta. Kirjoituksessa ei t:n heikkoa vastinetta
tietenkään saa jättää pois. Edellä mainitut csimerkkisanat auttavat
paljon tässäkin: mato “ madon, puhdas — puhtaan, lähteä — lähden
— 	lähtee, pudota — putoan — putosin — pudonnut, koditon (koti). Ikävä
kyllä t ~ d -vaihtelussa on paljon sellaisia sanoja, joissa vastaavaa
vahva-asteista muotoa ei ole lainkaan, joten esimerkkisanat eivät
yksin auta sitä, jolle / ~ d -vaihtelu tuottaa vaikeuksia, esim.
kahdeksan, yhdeksän. Parasta on itse kunkin kirjoittaa vihkoon luettelo
sanoista, joissa on tehnyt virheen.
Lounaissuomalaiselle tuottaa usein vaikeuksia pitkän
vokaalin merkitseminen kauempana sanassa. Seuraavien
sanatyyppien tunteminen auttanee joissakin tapauksissa:
I. 	Jos sanan tai johdoksen kantasanan nominatiivi on e-loppuinen,
on vartalossa (paitsi partitiivissa) pitkä vokaali, esim. sade, sateen,
sateessa, sateeton. Sen mukaan myös:
puolue, puolueen, puolueeton, puolueettomuus (ei puoluettomuus)
tiede, tieteen, tieteellisesti (ei maantietellisesti)
Mutta: paikka, paikan, paikkansapitävyys (ei paikkaansapitävyys)

II. Suomessa on kolme tyyppiä s-loppuisia nomineja:
a) varis, variksen, variksien
b) kauneus, kauneuden, kauneuksien
c) kaunis, kauniin, kauniiden
Jos sanan monikon genetiivissä ei ole ks:ää, on taivutusmuodoissa
(paitsi partitiivissa) ja johdoksissa pitkä vokaali, esim.
tehokas, tehokkaan, tehokkaiden, tehokkaasti (ei tehokkasti)
III. Erillisistä pikkusanoista lienee parasta tehdä luettelo ja yrittää
selvittää itselleen sanan johto muistin vahvistamiseksi, esim.
lisäksi = lisä + translatiivi (ei lisääksi, jolloin translatiivin
pääte on liitetty partitiiviin)
sinänsä on ,^-sanan essiivi + poss.-suffiksi (ei sinäänsä)
siihen on tt-sanan illatiivi, vrt. maahan (ei siiheen)
31 Vierasperäisten sanojen kirjoittaminen
Mikään kieli ei tule toimeen sillä sana-aineksella, mikä siinä joskus
aikojen alussa on ollut. Yhtä mittaa keksitään uutta, esineitä ja
käsitteitä, jotka vaativat omat nimityksensä. Sodan jälkeen olemme
esim. saaneet tutkan ja television, nationin ja muovin.
Osa näistä uusista sanoista on saatu kielen entisestä sana-aineksesta
(happi, vety, tutka, muovi), osalle (nailon, radio, televisio) on nimitys
lainattu muista kielistä. Tällaisia sanoja kutsutaan lainasanoiksi.
Niitä on kielessämme varsin vanhojakin. Esimerkiksi sana mesi, on
noin 4500 vuotta sitten lainattu indoeurooppalaisesta kantakielestä,
sana äiti parituhatta vuotta sitten gootinkielestä. Nämä ikivanhat
lainat ovat niin kieleemme juurtuneet, ettei niitä kukaan kielen
historiaan perehtymätön lainasanoiksi edes tunne. Myös uusissa lainoissa
on paljon sellaisia, joita jokainen suomalainen tarvitsee ja joiden sen
vuoksi täytyy olla kieleen hyvin sopeutuvia. Ellei niin ole ollut, on
sellaisen paikalle ollut pakko keksiä suomalaisempi sana. Siten
esimerkiksi tele/uunista, joka ei oikein luontunut suomalaisen suuhun,
tehtiin puhelin. Kielen äännejärjestelmään sopeutuvia lainasanoja
taas ovat esim. poliisi, televisio, nailon. Ne ovat ns. yleislainoja.
34

Yleislainojen lisäksi kieli tarvitsee melkoisessa määrin sellaista
sana-ainesta, jonka käyttäjäpiiri ei ole kovin laaja. Tarvitsemme esim.
fysiikan tai psykologian erikoissanastoa. Nämä ns.
erikoislaina t ovat usein peräisin kreikasta tai latinasta, mutta ovat tulleet
meille ruotsin kielen kautta, ja siksi niiden ääntämisessä ja
kirjoitustavassa on paljon horjuvuutta. Esimerkkinä tästä voisi mainita esim.
kieliopillisen termin konjunktio, joka 40 vuoden takaisissa kieliopeissa on
muodossa konjunktsiooni, mutta jonka vanhempi polvi vielä silloin
äänsi konjungsuuni ruotsin mukaan. Nykyisin nämä vierasperäiset
sanat pyritään ääntämään niin kuin ne
kirjoitetaan. Kirjoituksessa taas noudatetaan seuraavia sääntöjä:
32 	Vokaalien pituuden merkitseminen
1. Ensimmäisessä tavussa pitkä vokaali merkitään kahdella
vokaalimerkillä, esim. krooninen, looginen, traaginen, kaaos, graafinen.
2. Seuraavissa tavuissa merkitään kaksi vokaalimerkkiä suomalaisen
konsonantin edessä, esim.
sosiaalinen
hygieeninen
moraalinen
parafiini
reaalikoe
ideaalinen
safiiri
relatiivinen
3. Lyhyeksi merkitään vokaali b:n, d:n, g:n ja f:n edellä
viimeistä edellisessä tavussa tai suomalaisen päätteen edellä, esim.
ameba
synagoga
alibi
intrigi
etydi
hieroglyfi
balladi
etnografi
juridinen
seismografi
teologi
katastrofi
strateginen
kalifi
astrologi
teosofi
Mutta: paraabeli, kateederi, makaaberi. (Tavu ei ole viimeistä edellinen.)
4. Yksi o on päätteissä
-omi(nen), -oni(nen), -oli(nen), -ori(nen),
-ovi esim.
alkovi
gramofoni
agronomi
ironinen
35

atomi lakoninen
ekonomi elektroni
velodromi meteori
alkoholi diktatorinen
symboli allegorinen
5. Neli- ja useampitavuisissa za-loppuisissa sanoissa merkitään
vokaali lyhyenä kolmannessa tavussa lopusta lukien, esim.
Italia, Mongolia, Australia, Jugoslavia, Polynesia, araukaria.
6. tio- ja «o-loppuisissa latinalaisperäisissä sanoissa merkitään
päätteen edellä oleva vokaali pitkäksi, paitsi jos siinä on i, esim.
promootio, obligaatio, konjugaatio, reformaatio, sensaatio, inflaatio, mutta
oppositio, inkvisitio, traditio, kompositio, televisio.
7. Huom!
miljardi, bulevardi, kokardi.
Huomatkaa vokaalien pituuden vaihtelu seuraavissa sanoissa:
fyysikko — fysiikka
kriitikko — kritiikki
traaginen — tragiikka
poliitikko, poliittinen — politiikka
Skandinavia — skandinaavi
33 	Konsonanttien merkitseminen vierasperäisissä
sanoissa
Ruotsin kielen vaikutuksesta on suomessakin k, p, t ja s alettu
ääntää kahdentuneena eräissä tapauksissa. Nykyään noudatetaan
sekä kirjoituksessa että puheessa seuraavia sääntöjä:
1. 	Geminaatta kk, pp, tt ja ss merkitään vain suomen kielen lisätyn
i:n ja suomalaisen johtopäätteen edellä, muuten on
yksinäiskonsonantti.
monarkki monarkia
dosentti dosentuuri
monumentti monumentaalinen
romanttinen romantiikka
parlamentti parlamentaarinen
trooppinen tropiikki
temperamentti, temperamenttinen komparatiivi
36

finanssi
intelligenssi
imperfekti
arkeologia
2. Pitkän vokaalin jälkeen on vain s, esim. analyysi, tuberkuloosi.
3. Edellisistä säännöistä poiketen on geminaatta muutamissa melkein
yleislainoiksi muuttuneissa sanoissa, esim. kulttuuri, senaattori,
inkvisiittori, temppeli.
Ruotsin kielessä on joukko alun perin ranskasta lainattuja tai
ranskan kielen mukaisesti muodostettuja sanoja, joiden loppuna on
-erä, esim. ciiera, evakuera, filosofera. Nämä lainattiin suomeen aluksi
-tfmzta-loppuisina, esim. Jilosofeerata. Nyttemmin käytetään tämän
muukalaistuntuisen lopun sijasta -on/a-päätettä, esim .filosofoida,
evakuoida (josta evakko), moralisoida, ratifioida. Vain jos sanan kanta on
yksitavuinen, käytetään suomessakin -iirato-loppua, esim. siteerata,
poseerata.
35 	Päätteiden merkitseminen vieraisiin nimiin
Monissa vieraissa kielissä, mutta varsinkin ranskassa on sanojen
lopussa kirjaimia, joita ei enää äännetä. Jos tällainen sana sattuu
olemaan erisnimi, voimme joutua käyttämään sitä suomalaisessa
tekstissä ja liittämään siihen päätteitä. Pääte tulee nimeen
aina ääntämisen mukaan. Muuten noudatetaan
päätteiden liittämisessä seuraavia sääntöjä:
1. Jos nimi loppuu konsonanttiin, mutta se äännetään
vokaaliloppuisena, käytetään heittomerkkiä. Esim.
Bordeaux'ssä, BardoVn, Calais'hen, MusseVllä
bordoo bardoo kalee mysee
Huom! Heittomerkkiä voi joskus käyttää muutenkin osoittamaan
nominatiivimuotoa, jos sen suhteen muuten syntyisi epäselvyyttä,
esim. LotVn (nom. Loti, vrt. Loot, Lootin), ClementVn (nom. Clementi,
vrt. Clement, elementin).
2. Jos nimi loppuu vokaaliin, jota ei äännetä, liitetään pääte siihen
välittömästi, esim.
Shakespearen, Voltairen, Marseillekin. — Samoin: Rousseauhon
Seikspiö voltäär marsei rusoo
34 	-eerata, -oida
37

3. 	Jos nimi loppuu konsonanttiin, joka ei äänny, mutta nimi
kuitenkin äännetään konsonanttiloppuisena, lisätään i yhdysvokaaliksi,
kuten muutenkin konsonanttiloppuisissa nimissä (Runebergin), esim.
Maupassantille, Gilbertin, Cannesissa
mopasa^ille iilbäärin kännissä
Huom!
Englannin w ja ranskan nasaali n käsitetään näissä tapauksissa
konsonanteiksi, esim. Shau?n (vrt. kohta 1), Baudouinin (vrt. kohta 3).
Huom!
Maanosien nimet ovat Eurooppa, Afrikka, Amerikka, Aasia, Australia.
Hallitsijain nimet kirjoitetaan suomalaisittain, esim. Elisabet, Jaakko,
Kustaa Aadolf, Ludvig, Vilhelm (ei Elizabeth, James, Gustav Adolf,
Wilhelm).
36 	Vanhojen kreikan- ja latinankielisten nimien
taivutus
Vanhat kreikkalaiset ja latinalaiset nimet päättyvät usein srään.
Koska suomessa on kolmea tyyppiä s-loppuisia sanoja, on joskus
vaikea tietää, minkä ryhmän sanojen mukaan näitä vieraita nimiä
taivuttaisi.
I. Yksitavuiset nimet taipuvat kuin Klaus — Klaun, esim. Zeus “
Z*un.
II. os-ja us-loppuiset nimet taipuvat kuin kaulus — kauluksen, esim.
Augustus — Augustuksen Homeros — Homeroksen
Pompeius — Pompeiuksen Ptolemaios — Ptolemaioksen
Horatius — Horatiuksen Herakleitos — Herakleitoksen
Catullus — Catulluksen Rhodos — Rhodoksen
III. Muut s-loppuiset nimet taipuvat kuin kirves — kirveen, esim.
Feidias — Feidiaan, Sokrates — Sokrateen, Artemis — Artemiin.
37 Lyhenteet
Lyhennettyjä sanoja näkee paljon sanomalehdissä, varsinkin
ilmoitusosastossa, puhelinluettelossa ym. Yleisluonteisissa artikke-
38

leissa, kuvauksissa ja esim. kouluaineissa on lyhenteitä syytä käyttää
harkiten. Lyhenteitä on kahdenlaisia: tilapäislyhenteet
ja sovinnai s lyhenteet. Lyhenteitä käytettäessä on otettava
huomioon seuraavaa:
1. Ellei lyhenteellä voiteta kuin pari kolme kirjainta, sitä ei ole
syytä käyttää, esim. verbi (ei verb.).
2. Sana on katkaistava konsonantin jälkeen, kun vokaali seuraisi,
esim. subst. (ei sub.), vanh. (= vanhempi), kapt. (= kapteeni), prof.
(= professori).
3. Lyhenteen loppuun pannaan piste.
4. Jos yhdyssanan alkuosa lyhennetään, on käytetty osien välissä
yhdysviivaa, esim. kansak.-op., evAuutn., palovak.-yhtevAut., kr.-kat.
Viime aikoina on yhdysmerkki alettu jättää näistä pois, esim.
adj.attr., dipl.ins. (Huom! Ei sananväliä).
5. Jos sana muuten lyhennetään keskeltä, voidaan kaksoispisteellä
merkitä kohta, josta kirjaimia puuttuu, esim. n:o, p:nä. Tämäkin on
jäämässä pois käytännöstä, esim. pnä, tri (tohtori), rva (rouva), kno
(kartano).
6. Kaksoispistettä on sen sijaan aina käytettävä, kun lyhenteeseen
liitetään pääte, esim. Hakulinen voitti 50 km:n hiihdon, JOO m:n juoksu,
SAK: lainen.
Joillakin sanoilla on vakiintuneet lyhennysmerkkinsä. Lyhenteiden
jäljessä ei käytetä pistettä,
1. 	jos lyhenne tarkoittaa mittayksikköä, esim.
38 	Tilapäislyhenteet
39 	Sovinnaislyhenteet
m
m = metri
cm = senttimetri
hv — hevosvoima
1 = litra
mm = millimetri
ml = millilitra
kg — kilogramma
g = gramma
km = kilometri
kk = kuukausi
min = minuutti
s = sekunti
39

2. jos lyhenne tarkoittaa rahayksikköä, esim. mk, fr, kr, p = penni.
3. isokirjaimisissa seurojen, liikkeiden tai yhdistysten nimien
lyhenteissä, esim. YL (Ylioppilaskunnan Laulajat), SAK.
Muissa tapauksissa on näidenkin lyhenteiden jäljessä piste, esim.
mm. = muun muassa, 1. = eli, kk. = kirkonkylä, kansakoulu.
40 Tavallisimpien sovinnaislyhenteidcn luettelo:
huom.
=
huomautus
po.
=
puheena oleva,
huom!
=
huomaa
pitää olla
jne.
=
ja niin edelleen
s.
=
syntynyt, sivu
eKr.
=
ennen Kristusta
SO.
=
se on
jKr.
=
jälkeen Kristuksen
srk.
=
seurakunta
ks.
=
katso
t.
==
tai
I.
=
eli
tms.
=
tai muuta sellaista
lk.
=
luokka
ts.
=
toisin sanoen
mm.
=
muun muassa
V.
=
vuonna, vuosina
n.
=
noin
va.
=
väliaikainen
ns.
=
niin sanottu
vrt.
=
vertaa
OS.
=
osoite
vt.
=
virkaa toimittava
-o.s.
=
omaa sukua
ym.
ynnä muuta
oy.
=
osakeyhtiö
yms.
ynnä muuta sellaista
Jos lyhenne on lauseen lopussa, ei kahta pistettä käytetä, esim.
Sieltä saa ostaa vaikka mitä: kangasta, posliinia, ruokaa jne.
41 Eräitä kansainvälisiä lyhenteitä
c/o = carc of merkitään kirjekuoreen sen henkilön nimen
eteen, jonka luona kirjeen saaja asuu, esim.
Miss Aili Nieminen
c/o Mrs. John Smith
Exp. = lähettäjän nimen edessä kirjeen kuoressa
S/S = steam ship — höyrylaiva
A.D. = Anno Domini — (Herran) vuonna
PS = post scriptum — jälkikirjoitus
etc. = jne.
40

42 	Sanoja, joiden oikeinkirjoituksessa
saattaa esiintyä virheitä
evankeliumi
ensimmäinen
maailma = maa + ilma
viimeinen
maamies = maanviljelijä
erilainen, erillinen
maanmies = saman maan
asemesta
kansalainen
alinomaa, enää, mukaa
mitali — metalli
yksinomaan
minuutti sekunti sekunnin
hetimmiten
peninkulma (= penin kuuluma)
mieluummin
sydämessä on vain yksi ”ämmä”
kiinni, (kaikki) tyynni,
sydämellinen
täynnä
koettaa = yrittää (kantasana koe)
wVlä
koittaa, esim. päivä koittaa (koi)
siellä, täällä
kuulemma = kuulen + ma
(oik. adessiivin pääte)
enintään, vähintään
sairaalloinen
ristiäiset
kivulloinen
tuliaiset
vaivalloinen
greippi
päällikkö
jogurtti
päällys
tiikki
päällystää
traktori
hitusen, hiukkasen
(kantana subst.)
vähäisen
(kantana adj.)
Lähi-itä, Kaukoitä
afroamerikkalainen
41

Pää- ja sivulauseet, välimerkit

43 	Päälauseet ja sivulauseet
Virke on ajatuksen kielellinen ilmaus. Virkkeessä on yksi tai
useampia lauseita, ts. niin monta lausetta, kuin virkkeessä on predikaatteja.
Virkkeen loppuun tulee piste, kysymysmerkki tai huutomerkki.
Virkkeen lauseet voivat olla joko päälauseita tai sivulauseita.
Jokaisessa virkkeessä täytyy olla ainakin yksi
päälause. Pää- ja sivulauseiden tunteminen on, paitsi
ainekirjoituksen, myös vieraiden kielten sanajärjestyksen kannalta tärkeää.
Tarkastelkaamme seuraavaa virkettä:
Näin pred. (+ subj.)
ikkunasta adv:li
sen. obj.
Tämän osaatte jäsentää. Nyt voimme ^n-sanan paikalle panna
kokonaisen lauseen: Näin ikkunasta, että hän lähti. Tätä i/tä-lausetta
me voimme kysyä samoin kuin sen-sanaa. ”Mitä näin?” Vastaus:
Näin (sen), että hän lähti. Se on kokonaisuudessaan objektina
päälauseessa: Näin ikkunasta — —
Sivulause on sellainen lause, jota voidaan kysyä samoin kuin
jotakin lauseenjäsentä. Tarkastelkaa seuraavia virkkeitä:
Silloin
adv:li
.S
Kun
sivulause
äiti
subj.
o
lapsi
adv: Iina
pelästyi.
pred.
cn
kaatui,
äiti
subj.
pelästyi.
pred.
Se
subj.
Oli
pred.
oli
pred.
hauskaa,
pred:vi
hauskaa.
pred:vi
O
m
että |
sivulause
tulit. J
subjektina
Se
adj.-attr.
Nuori
adj.-attr.
nuori
adj.-attr.
nainen,
subj.
44

nainen
subj.
joka
on
pred.
tuli
sivulause
sisareni.
pred:vi
$> meitä
attr:na
vastaan,
on
pred.
sisareni.
pred:vi
44 	Sivulause on siis sellainen lause, joka kokonaisuudessaan
on toisessa lauseessa lauseenjäsenenä. Se voi olla toisessa
lauseessa adverbiaalina, subjektina, objektina tai attribuuttina. Lause,
jolla toista lausetta kysytään, on alistava 1. hallitseva lause,
vastaukseksi saatu lause on alisteinen lause. Alistava lause voi
olla joko päälause tai sivulause. Lauseet voivat myös suhteessa
toisiinsa olla rinnasteisia. Lauseiden rinnastus- ja alistussuhteita
voidaan merkitä myös kaavamaisesti viivoilla, joista jokainen
tarkoittaa yhtä lausetta.
Lähdin toimestani
vähän aikaisemmin ja
kävelin kouluun.
Kävelin kouluun,
koska ilma oli kaunis.
Kävelin kouluun,
koska ilma oli kaunis
ja minulla oli hyvää
aikaa.
Kun olin matkalla
kouluun, näin, että
auto ja raitiovaunu
olivat ajaneet yhteen.
Päätin, että kävelen
kouluun, koska ilma
oli kaunis.
Tehtävä
Piirtäkää samanlaiset kaavat seuraavista virkkeistä: Olin tuskin
sunnuntaiaamuna avannut silmäni, kun puhelin soi. Juoksin vastaamaan
pj-
pi.
t
pl.
sl.
pl.
t pl
pl.
-— I sl.
Tsi.
T
sl.
45

ja kuulin ystäväni pirteän äänen. Hän tahtoi minua reippaalle
lenkille, koska pilvien raosta pilkotti aurinko, joka koko viikon oli
pysytellyt näkymättömissä. Minä yritin estellä ja selitin, että minulla
oli paljon läksyjä ja että aamukahvinikin oli vielä juomatta. Este-
lyni eivät kuitenkaan tehonneet ystävääni, joka saattaa olla
harmillisen itsepäinen, ja pian marssimme ulos kaupungista.
45 	Sivulauseet voidaan myös alkusanan mukaan jakaa kolmeen
ryhmään.
I. Relatiiviset sivulauseet, jotka alkavat
a) relatiivipronominilla. Esim. Asuimme huvilassa, jonka tuolla näet.
b) relatiivisella adverbilla tai pronominaalilla, esim. jonne, minne,
joten, jolloin, jollainen. Esim. Kaupunki, jonne muutamme, on pieni.
Aikana, jolloin on paljon työttömyyttä, ei pitäisi sanoa noin.
Näillä ei virkettä pidä aloittaa. Huomaa erikoisesti sana joten,
esim. Olen ollut sairaana, joten olen jäänyt jälkeen.
II. Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet,
esim. Näin ikkunasta, että hän lähti.
Alistuskonjunktioita ovat: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka,
kuin, ellen, ellet jne., jollen, jollet, jne.
III. Epäsuorat kysymyslauseet, jotka alkavat
a) kysyvällä pronominilla, esim. En tiedä, kuka hän on.
b) ko-, Aö-liitteellä, esim. En tiedä, onko hän sairas.
c) kysyvällä adverbilla tai pronominaalilla, esim. minne, miten,
milloin, millainen. Esim. En tiedä, minne hän meni.
Epäsuoran kysymyslauseen jälkeen ei tule
kysymysmerkkiä.
Rinnastuskonjunktio voi yhdistää kahta sivulausetta. Siiloin jää
usein jälkimmäistä sivulausetta alkava alistuskonjunktio pois. Esim.
1. 	Kun aurinko alkaa paistaa lämpimästi ja kun jääpuikot pitenevät räystäissä,
alamme suunnitella kesämatkoja. 2. Kun aurinko alkaa paistaa lämpimästi
ja jääpuikot pitenevät räystäissä, alamme suunnitella kesämatkoja.
Rinnastuskonjunktioita ovat: ja, sekä, sekä — että, -kä, eli, tai, joko —
tai, vai, mutta, vaan, sillä.
46

46 Harjoituksia
Kopioikaa tehtävä vihkoonne.
Ottakaa sini punakynä ja alleviivatkaa päälauseet punaisella ja
sivulauseet sinisellä. Kirjoittakaa rivin yläpuolelle sivulauseen alkuun,
mikä sivulause on kysymyksessä. Pää - ja sivulauseen
rajalle tulee aina pilkku.
1. Tiedätkö mikä oli meidän perheen mielestä hauskinta viime
kesänä se oli tietysti uusi perämoottori jonka isä eräänä lauantaina
toi tullessaan kaupungista heti molemmat veljeni jotka ovat moot-
torihulluja alkoivat purkaa sitä laatikosta kun he olivat sen tehneet
ja hyvin kiireesti hotkaisseet päivällisen he lähtivät asentamaan sitä
veneeseen vaikka ilta oli jo melko myöhäinen aamulla herätessäni
veljeni olivat jo rannassa veneen kimpussa sillä myös isän piti ennen
lähtöään saada kokeilla uutta moottoria kun kaikki oli valmista ja
me istuimme veneessä olin minäkin kovin tyytyväinen enkä nyt
tiedä hauskempaa kuin moottoriretket kauas selkäsaarille kun aurinko
helottaa liian kuumasti kotipihalla päivällispöydässä aina
keskustelemme minne seuraavana päivänä tekisimme retken.
2. Kun pääsiäisaamuna ilma näytti kauniilta mc päätimme ajaa
mummon luo Heinolaan kun lähdimme emme edes tienneet oliko
mummo kotona matkalla totesimme että monet muutkin olivat
huomanneet ilman kauneuden ajoimme hitaasti sillä lehdissä oli
varoitettu liian kovasta ajosta pääsiäistungoksessa mutta paljon oli
sellaisia autoilijoita jotka eivät välittäneet määräyksestä vaan lähtivät
ohittamaan vaikka vastaan tulevia autoja oli jonossa ihmettelimme
minne noilla ihmisillä oli sellainen kiire hyvin me kuitenkin
saavuimme perille mummo tarjosi meille mainion aterian jonka jälkeen
lähdimme kävelemään ja kiipesimme näköala torni in mistä näkee
kauas etelään pitkin mahtavaa Kymijokea.
3. Kun aurinko on sulattanut lumen talomme seinustalta johon
viime syksynä istutin tulppaanin sipuleita huomaan että pari
vihreätä lehteä on nousemassa mustasta mullasta mietin ovatko ne
tulppaanin vai helmihyasintin ituja en muista tarkkaan mihin kohtaan
ne syksyllä istutin päättelen että suurin verso ei varmaan ole helmi-
hyasintti jonka kukkakin on aika pieni Liisa istutti viime syksynä
piha-aidan viereen keltaisia narsisseja ja odottaa nyt innokkaasti
nii47

den ilmestymistä muuten hän ei välitä puutarhanhoidosta eikä viitsi
kitkeä sillä hän pelkää että hänen kätensä likaantuvat ja kengän
menevät pahaksi.
47 I. Sivulause ei voi yhtaikaa kuulua lauseenjäsenenä kahteen
lauseeseen.
Väärin: Oikein:
Tänään menemme kalaan, a) Tänään menemme kalaan,
koska ilma on kaunis, ei koska ilma on kaunis. Meidän
tarvitse ottaa sadetakkia. ei varmaan tarvitse ottaa
mukaan sadetakkia.
b) 	Tänään menemme kalaan.
Koska ilma on kaunis, meidän
ei tarvitse ottaa sadetakkia
mukaan.
A-kohdassa kalaanmenon syynä on ilman kauneus. B-kohdassa
taas ilman kauneus on syynä siihen, ettei sadetakkeja tarvittu.
48 II. Hyvältä ei kuulosta, jos on perättäin useita toisilleen alistettuja
samanlaisia sivulauseita.
Väärin: Oikein:
Ostin kaavat, joiden mukaan Ostin kaavat. Aion ommella
aion ommella puvun, jonka niiden mukaan puvun, jonka
panen ylleni vappuna. panen ylleni vappuna.
Luulin, että hän oli sanonut Luulin hänen sanoneen
sinulle, että minä en tule. sinulle, että minä en tule.
49 Pilkkusäännöt
Meillä on aikaisemmin noudatettu melko tarkasti saksalaista pil-
kutustapaa, mutta viime aikoina varsinkin eräät nuoren polven
kirjailijat ovat luopuneet näistä koulussa opituista säännöistä. Onpa
ilmestynyt romaaneja, joissa ei ole lainkaan käytetty pilkkuja.
Virallisesti, esim. ylioppilasaineissa, vaaditaan kyllä yhä pilkkusääntöjen
tuntemusta. Pilkuttamaton teksti on hankalaa lukea, se voi johtaa
jopa suoranaisiin väärinkäsityksiinkin.
48

A-sääntö. Pilkku eri lauseiden välissä
Pääsääntö:
Eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Pää- ja sivulauseen rajalle
tulee aina pilkku.
Esim. Poika söi voileipää, ja tyttö joi kahvia.
Poikkeus 1
Jos kahden päälauseen välissä on jokin konjunktioista ja, sekä,
-kä, eli, tai, vai, (mutta, vaan,) ja näillä lauseilla lisäksi on
yhteinen subjekti tai jokin muu lauseenjäsen tai konjunktio, ei
pilkkua saa käyttää.
Esim. Poika söi voileipää ja joi kahvia. Poika ei syönyt voileipää eikä
juonut kahvia. Sää kylmenee, sillä tuuli kääntyy pohjoiseen ja taivas kirkastuu.
Poikkeus 2
Jos kahden samanlaisen rinnasteisen sivulauseen välissä on jokin
konjunktioista ja, sekä, -kä, eli, tai, vai, (mutta, vaan,) ei niiden
väliin tule pilkkua.
Esim. Kun aurinko paistaa lämpimästi ja kun jääpuikot pitenevät
räystäissä, alamme suunnitella kesämatkoja. Kun aurinko paistaa lämpimästi ja
jääpuikot pitenevät räystäissä, alamme suunnitella kesämatkoja.
Poikkeus 3
Hyvin lyhyiden lauseiden välistä saa pilkun jättää pois.
Esim. Poika leikkijä koira hyppeli hänen ympärillään.
Huomautus 1
Poikkeuksissa 1 ja 2 konjunktiot mutta ja vaan ovat suluissa. Niiden
edestä saa pilkun jättää pois, mutta pilkun käyttökin hyväksytään,
esim.
He olivat kääntäneet saksan tehtävän (,) mutta eivät olleet hakeneet outoja
sanoja.
Huomautus 2
Pilkku jätetään pois kahden konjunktion väliltä, esim. Tapaus oli
ikävä, mutta koska poika oli ensikertalainen, ei syytettä nostettu.
49

Huomautus 3
Muut kuin finiittiset muodot eivät voi olla predikaatteina, eikä niitä
siis eroteta muusta lauseyhteydestä pilkuilla, esim. Pojat juoksivat
toisiaan tönien rantaa kohti. Huomattuaan auton lähestyvän hän hyppäsi
tiepuoleen.
Jos kuitenkin lauseenvastike on virkkeen keskellä tai lopussa, se
voidaan osoittaa pilkuilla erilliseksi lisäksi, esim. En välittäisi, totuuden
sanoakseni, koko matkasta tippaakaan.
huomautus 4
Kuin-sanan eteen tulee pilkku vain, jos se aloittaa täydellisen
lauseen, jossa on predikaatti. (Subjekti ei ole välttämätön).
Pekka osasi lukea paremmin kuin Liisa. Hän kulki kuin unessa. Hän koetti
olla, kuin ei olisi huomannut mitään.
huomautus 5
Jos sivulause on päälauseen keskellä, sen molemmille
puolille tulee pilkku.
Se nuori nainen, joka tuli meitä vastaan, on sisareni. Kuvan jalkain juuressa
oli 	ihminen, jota pastori ei ensin ollut huomannut, polvillaan maassa.
Käyttäkää seuraavissa harjoituksissa jatkuvasti sinipunakynää
pää- ja sivulauseiden alleviivaamiseen. Pankaa pisteet ja pilkut
paikoilleen.
Tehtävä
Kun ilma viime päivinä on muuttunut kylmäksi minustakin alkaa
tuntua että joulu jota me koko pimeän syksyn olemme odottaneet
on tosiaankin lähellä todistukset saatuamme me jälleen huomaamme
olemmeko lukeneet läksymme vai onko työmme jäänyt hataraksi
Liisakin lukee tunniksi kerrallaan eikä osaa ajatella että koko kurssi
on hallittava jos aikoo selviytyä hyvin kokeissa hän kopioi ennen
tunnin alkua kotitehtävät vihkoonsa mutta ei tajua ettei niitä sillä
tavoin voi oppia hän ihmettelee miksi hän aina unohtaa kaiken
Pentti on tässä suhteessa viisaampi kuin Liisa sillä hän suorittaa
tehtävänsä huolellisesti tietäen että kokeisiin tulee juuri samoja
asioita kuin kotitehtävissä on ollut on huomattavasti halvempaa
suorittaa kotitehtävät kuin ottaa kalliita yksityistunteja kesällä.
50

50 	B-sääntö. Pilkku samanlaisten lauseenosien
välissä
Pilkkua käytetään erottamaan samanlaisia rinnakkaisia
lauseenjäseniä toisistaan (esim. kahta subjektia, kahta objektia jne.). Jos
kuitenkin niiden välissä on jokin konjunktioista ja, sekä, -kä, eli,
tai, vai, (mutta, vaan,) sekä — että, joko — tai, pilkku jätetään
pois.
Esim. Näin Korkeasaaressa ketun, karhun, suden ja ilveksen sekä biisonin.
Kyseessä ei ole laatu- (,) vaan aste-ero.
Poikkeus
Kahden adjektiiviattribuutin välistä pilkku jätetään pois, jos
edellinen määrittää seuraavaa + substantiivia yhteisesti, mutta jos
kahden adjektiiviattribuutin väliin voi ajatella ja-sanan, on siinä pilkun
oltava, ellei ja-sanaa ole.
Esim. Vilkkaat karjalaiset lapset. Se oli paha poliittinen virhe. Oli kaunis,
lämmin päivä.
Mikä ero on lauseilla: Hän kertoi toisenkin hyvän vitsin. Hän kertoi
toisenkin, hyvän vitsin.
51 C-sääntö
Jos appositioattribuutti on pääsanansa jäljessä, se erotetaan
muusta lauseyhteydestä pilkulla.
Helsinki, Suomen pääkaupunki, on meren rannalla.
Ruotsin kuninkaalla Kustaa Vaasalla oli neljä poikaa.
Kustaa Vaasalla, Ruotsin kuninkaalla, oli neljä poikaa.
Neiti Liisa Jokinen
Jokinen, Liisa, neiti
52 D-sääntö
Puhuttelusanat, painolliset huudahdussanat ynnä kaikenlaiset
erilliset lisäykset ja huomautukset erotetaan muusta lauseesta pilkulla.
Ah, miten ihanaa! Voi meitä! Koettakaa, pojat, kerrankin lukea läksynne
ajoissa. Anna minulle hyllystä jokin kirja, vaikkapa Kalevala.
53 Käyttäkää jatkuvasti sinipunakynää. Pankaa pilkut ja pisteet
paikoilleen, korjatkaa yhdyssanat ja ison ja pienen alkukirjaimen käyttö.
51

Harjoitus 1
Toukokuussa on vappu Snellmanin päivä helatorstai ja helluntai
jonakin niistä voivat ne kaupunkilaiset joilla on kesä mökki maalla
lähteä sinne kylvämään mikäpä onkaan hauskempaa kuin sellainen
keväinen retki kun kuokimme mustaa kosteaa multaa voimme
samalla kuunnella lintujen kuoroja yksin laulu esityksiä olen koettanut
arvata mahtaako laulu rastas tuo metsiemme paras laulaja jälleen
tänä kesänä jatkaa viime vuotista konserttiaan läheisessä niemessä
josta nyt kuuluu käen kukuntaa kun olemme kylväneet sekä
porkkanat että punajuuret ja istuttaneet vielä muutaman kurkun
taimenkin istahdamme lepäämään mutta pian nousemme jälleen jotakin
puuhaamaan sillä kevät tuuli on vielä viileä eikä salli meidän
laiskotella.
Harjoitus 2
Ruotsin kuningas kustaa vaasa perusti helsingin meidän nykyisen
pääkaupunkimme 400 vuotta sitten siihen aikaan oli vantaan joen
suulla vain mitätön köyhä kalastaja kylä eikä se kaupungin nimen
saatuaan siitä liioin paljon kasvanut silloin ulvilan nykyisen porin
porvarit saivat määräyksen muuttaa helsinkiin mutta eivät tästä
erikoisesti iloinneet he olivat hyvin vastahakoisia jättämään entiset asuin
seutunsa eivätkä viihtyneet uudessa paikassa missä heillä ei aluksi
ollut edes kunnon asuntoja ja missä mahdollisuudet heidän entisen
elin keinonsa harjoittamiseen olivat pienet vasta kun sekä hallitus
että yliopisto 1800 luvun alussa silloinkin hallitsijan mahti käskyllä
siirrettiin helsinkiin kaupunki alkoi kasvaa ja oli pian suurempi kuin
entinen pääkaupunki.
Harjoitus 3
Pilkuttakaa seuraava. Perustelkaa pilkutus.
Maaliskuun aurinko paistaa. Varpuset ovat jo kauan tiuKuneet ja
talitiaiset lienevät nyt vilkkaimmillaan odotellessaan kevättä. Mutta
varpunen talitintti ja punatulkku nuo talviemme melkein ainoat
pikkulinnut eivät enää yksin vallitse puistojamme ja metsiämme vaan
ovat jo saaneet seurakseen etelän matkailijoita. Kierrellessäni Hel-
52

singin ympäristön metsissä viime sunnuntaina saatoin todeta sekä
kiurun että viherpeipon palanneen ja lienee joitakin koreita pulmusia
ja kottaraisiakin jo nähty. Viherpeipot ovat kaikkein karaistuneimpia
pikkulintujamme ja ne ovatkin ensimmäisiä Etelä-Suomen
muuttolintuja. Urpiaiset Lapin asukkaat ovat myös jo alkaneet hitaan
vaelluksensa kohti pesimäseutujaan ja kiertelevät nyt Etelä-Suomessa
matkallaan sinne.
Poikkeuksellisen lämmin helmi-maaliskuun vaihde aiheutti siis
ensimmäisen pienen mutta selvän lintujenmuuton.
Samoihin aikoihin kaartelivat kaupungin yllä ensimmäiset harmaa-
lokit jotka välillä ovat olleet poissa satamista mutta jotka nyt ovat
saapuneet takaisin seurassaan isolokkeja. Isolokki joka on Jäämeren
asukas ja joka on täällä vain kauttakulkumatkalla on helposti
tunnettavissa vaaleasta olemuksestaan.
Niinpä vähitellen alkavat palata kaikki metsiemme rantojeinme
ja vesiemme iloiset puuhakkaat asujat. Pian on metsä ääniä täynnä
ja me saatamme kuulla iloisen liverryksen tai sirityksen milloin
pensaan juurelta nurmikosta milloin korkealta koivun latvasta. Ja
metsässä laulaa laulurastas eikä malta lopettaa vaikka kesäillan hämärä
peittää tienoot.
Muita välimerkkejä
54 	puolipiste
Puolipistettä käytetään kahden lauseen tai lausejakson välissä. Se
erottaa jyrkemmin kuin pilkku, mutta lievemmin kuin piste. Sen
sijasta voi yleensä yhtä hyvin käyttää pistettä.
Esim. 1600-luvtdla useimmat Suomen korkeimmista virkamiehistä, mm.
Pietari Brahe, tulivat valtakunnan ruotsalaisesta osasta; lisäksi täällä oli
joukko balttilaisia ja saksalaisia virkamiehiä.
53

55 	Kaksoispiste
Kaksoispistettä käytetään:
I. suoraa esitystä edeltävän johtolauseen lopussa, esim. Kissa vastasi:
”Mielellänihän minä hiiren syön”
II. kun seuraa selittävä luettelo, johtopäätös tms. eikä sitä ole
edelliseen liittämässä sellainen sana kuin siis, esim,, kuten. Esim. Ostimme,
mitä uskoimme tarvitsevamme: hyvät jalkineet, makuupussin, kompassin ja
karttoja. Milloin laiska työn tekee: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene.
III. lyhenteissä sanan sisällä, esim. n:o (= numero). Tavallisimmin
kuitenkin nykyään kaksoispiste jää pois: hra, rva, nti, klo, Hki.
IV. liittämässä päätettä lyhenteeseen tai merkkiin, esim. mk:aan,
OY:hyn, 3:een, §:ssä, SO K: lainen.
V. eräissä tapauksissa erottamassa kahdenlaisia yksiköitä merkitseviä
numeroita, esim. hinta 12:50 (tai 12,50), 1 Moos. 2:5—8.
SC Ajatusviiva
Ajatusviivaa käytetään:
I. osoittamaan, että seuraa jotakin odottamatonta tai että lause
katkeaa, esim. Vuoret vapisevat ja syntyy — hiiri. Jokohan minä — ?
II. sulkumerkkien tapaan erottamaan lauseeseen irralliscsti liittyvää
huomautusta tms., esim.
Silloin huomasin — ja se minua eniten hätkähdytti — auton seisovan
sammutetuin valoin pensaikon takana.
III. lainausmerkkien sijasta vuorosanojen alussa. Ne aloitetaan
tällöin eri riviltä. Esim.
— Hyvää päivää, tervehti vieras.
— Päivää, päivää, vastasi isäntä. — Mistä kaukaa sitä tullaan?
IV. erottamaan raja-aikoja, -paikkoja tai -lukuja tarkoittavia sanoja
tai merkkejä, esim. Helsingin—Tampereen rata, klo 9—11. Osat I—X.
17.-20. 9. 1967.
Kirjoituksessa on tarkkaan erotettava toisistaan yhdysmerkki ja
ajatusviiva, joista jälkimmäinen on edellistä huomattavasti pitempi.
54

57 	Sulkumerkit
Sulkumerkkejä eli sulkeita käytetään erottamaan selityksiä,
viittauksia ja huomautuksia, jotka eivät välttämättä kuulu esitykseen,
esim. Kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618—1648) saksalaiset joutuivat
kärsimään paljon. Ranskalainen upseeri Dreyfus (äännetään drefys)
tuomittiin vakoilusta, vaikka hän oli syytön.
58 Heittomerkki
Heittomerkkiä käytetään:
I. runoissa loppuheiton osoituksena, esim. Täss' auroin, miekoin, miet-
teAiY/ isämme sotivat.
II. eräissä yhdyssanoissa, joissa edellisessä osassa esiintyy loppuheitto:
jok'ainoa, jokaikinen. Tavallisimmin tällainen
loppuheitto jätetään merkitsemättä: ettei, jottei, muttei,
vaikkei, pienviljelijä, yhtäkkiä, yhtaikaa, häthätää.
III. vieraita nimiä taivutettaessa silloin, kun nimi kirjoituksessa loppuu
konsonanttiin, mutta ääntyy vokaaliloppuisena, esim. Bordeaux'ssa
(Tarkemmin § 35.)
IV. tavunrajan merkkinä astevaihtelutapauksissa, kun k:n kadon
johdosta heikossa asteessa kolme vokaalia on joutunut rinnakkain, näistä
kaksi samanlaista, esim. reititys, vaajalla, tiu'ut. Sen sijaan: maata
(makaa), jaat (jakaa), koot (koko), reiän (reikä).
59 Lainausmerkit
I. Lainausmerkkejä käytetään sitaattilainauksissa (ks. Suora esitys
60). Ajatuksia lainattaessa ne yleensä jätetään pois, esim. Ajattelin:
kaikki on nyt lopussa.
II. Sana tai käänne voidaan panna lainausmerkkeihin sen
osoittamiseksi, ettei kirjoittaja halua antaa sille merkitystä, jossa sitä on
käytetty, esim. Sitten tekijä esittää joitakin ”todisteita”.
Lainausmerkkejä ei sen sijaan pidä käyttää vain siksi, että sana on
harvinainen tai tyyliarvoltaan arkinen, esim. Asia "painettiin
villaisella”. ”Purnaus” ei nyt auta.
III. Ns. puolilainausmerkkejä käytetään toisten lainausmerkkien
sisällä, esim. Sanoin hänelle: "Puhuit 'epäselvyyksistä'. Mitä sillä tarkoitit ?"
55

60 Suora ja epäsuora esitys
Joskus joudumme kirjoituksessamme lainaamaan toisen henkilön
sanoja. Lause, joka kertoo, kuka puhuu, kenen sanoja toistetaan, on
nimeltään johtolause. Jos se, mitä toinen on sanonut tai
kirjoittanut, toistetaan sitaattina, sanasta sanaan, niin kuin
hän sen on esittänyt, on kysymyksessä suora esitys (oratio
recta). Jos taas toisen puhetta tai kirjoitusta vain selostetaan, on
kysymys epäsuorasta esityksestä (oratio obliqua).
Suora esitys: Epäsuora esitys:
Luonnontiedon opettaja sanoi meille: Luonnontiedon opettaja sanoi meille,
"Ensi kesänä te keräätte 30 kasvia että ensi kesänä keräisimme 30
ja tuotte ne minulle syksyllä kasvia ja toisimme ne hänelle
paperille kauniisti liimattuinasyksyllä paperille kauniisti liimattuina.
Molemmissa esimerkeissä on ensin johtolause Luonnontiedon opettaja
sanoi meille —Jos suorassa esityksessä johtolause on ensimmäisenä,
on sen jälkeen kaksoispiste. Sitaatti alkaa isolla kirjaimella ja tulee
lainausmerkkien sisään. Jos rivi loppuu siinä, missä johtolausekin,
on kaksoispiste rivin lopussa ja alkulainausmerkki seuraavan rivin
alussa.
”Ensi kesänä keräätte 30 kasvia”, sanoi luonnontiedonopettaja meille, "ja
tuotte ne minulle syksyllä paperille kauniisti liimattuina.”
"Ensi kesänä keräätte 30 kasvia ja tuotte ne minulle syksyllä paperille
kauniisti liimattuina”, sanoi luonnontiedon opettaja meille.
”Oletko kuullut asiasta?” kysyin toveriltani.
”Älähän nyt!" hän huudahti.
Ensimmäisen esimerkkivirkkeen johtolause on suoran esityksen
keskellä, muissa virkkeissä vasta sen jälkeen. Tarkastelkaa välimerki-
tystä. Huomaatte, että näissä tapauksissa kaksoispistettä e i
käytetä. Ellei suoran esityksen lopussa ole kysymys- tai huutomerkkiä,
pilkku erottaa johtolauseen suorasta esityksestä:
kysymysmerkit ja huutomerkit tulevat lainausmerkkien sisäpuolelle,
pilkut ulkopuolelle. Huomatkaa erikoisesti, että pilkun
ja lainausmerkin on oltava vierekkäin, ei päällekkäin.
56

Äiti kysyi minulta: ”Ehditkö jo Äiti kysyi minulta, ehdinkö jo
saunaan?” saunaan. (Ei: että ehdinkö jo
saunaan.)
Epäsuoran esityksen johtolause on yleensä ensimmäisenä.
Epäsuora esitys alkaa usein että-sanalla, mutta kysymyslausetta ei sillä
saa aloittaa; kysymyssana tai ko-, kö-liite riittää. Kysymysmerkki
tulee virkkeen loppuun vain, jos johtolause on kysyvä, esim. Kysyikö
äiti, ehdinkö jo saunaan?
Epäsuorassa esityksessä ei käytetä kaksoispistettä eikä
lainausmerkkejä. Johtolause ja epäsuora esitys erotetaan toisistaan vain pilkulla.
61 Suora esitys: Epäsuora esitys:
Äiti huusi minulle saunalta: "Älä Äiti huusi minulle saunalta, etten
unohda ottaa mukaan minun unohtaisi ottaa mukaan hänen
kylpypyyhettä n i” kylpypyyhett ä ä n.
Esko vakuutti: ” Minä kyllä Esko vakuutti, että hän kyllä
tiedän, mitä teen ” tiesi, mitä teki.
Kun vertaamme esimerkkivirkkeitä toisiinsa, voimme todeta,
että jos haluaa muuttaa suoran esityksen epäsuoraksi, on tekstissä
vaihdettava muutakin kuin välimerkit.
Persoonapronominit ja verbin persoonamuodot sekä
possessiivisuffiksit on vaihdettava niin, että virkkeestä
tulee järkevä. Jos kirjoitan aineessani Esko sanoi, että minä
kyllä tiedän mitä teen, sanon muuta kuin tarkoitan, väitän, että minä
(= kirjoittaja) tiedän, mitä teen, ei Esko.
62 Suora esitys: Epäsuora esitys:
Äiti kysyi meiltä: ”Oletteko jo Äiti kysyi meiltä, olimmeko jo
lukeneet läksynne?” lukeneet läksymme.
Opettaja sanoi meille: ”Lähtekää Opettaja sanoi meille, että
luokasta.” lähtisimme luokasta.
Verbinmuodoissa tapahtuu muutakin kuin persoonan
vaihtuminen. Jos johtolause on menneessä ajassa, on epäsuorassa
esityksessäkin yleensä mennyt aika.
Suoran esityksen imperatiivia vastaa usein epäsuorassa esityksessä
konditionaali.
57

63 	Suora esitys:
Nähdessään viime viikolla minun
taluttavan rikkoutunutta pyörääni
Liisa sanoi: " Tuo pyöräsi
tänne meidän pihaan. Hae se
sitten huomenna, kun sinulla
on aikaa.”
Epäsuora esitys:
Nähdessään viime viikolla minun
taluttavan rikkoutunutta pyörääni
Liisa sanoi, että veisin pyöräni
sinne heidän pihaansa ja
hakisin sen sitten seuraavana
päivän ä, kun minulla olisi aikaa.
Myös ajan ja paikan ilmaukset on muutettava epäsuoraan
esitykseen sopiviksi.
64 Muuttakaa seuraava suora esitys epäsuoraksi:
Kun eräänä päivänä viime viikolla joimme iltateetä, ovikello soi.
Menin avaamaan. Oven takana seisoi serkkuni. Hän kysyi: "Saako
teille tulla näin myöhään? Olen juuri palannut Italian-matkaltani."
Minä sanoin: "Tietysti olet tervetullut. Eilenkö palasit ulkomailta?"
Hän vastasi: "Ei, tulin tänä aamuna, ja huomenna lähden maalle
vanhempiani katsomaan. Onko äitisi kotona? Olen tuonut teille
vähän tuliaisia. Äidillesi minulla on pieni keramiikkavati, ja sinulle
olen ostanut käsin tehdyt sandaalit. Tästä toisesta sandaalista
putosi solki, mutta toivottavasti tämän talon suutari voi kiinnittää
siihen uuden." Minä sanoin: "Riisuhan nyt takki yltäsi ja tule
juomaan teetä ja kertomaan meille matkastasi."
Harjoituksia
Käyttäkää jatkuvasti sinipunakynää pää-ja sivulauseitten alleviivaa-
miseen. Lisätkää pisteet, pilkut ja yhdysmerkit, korjatkaa yhdyssanat
ja sanat, jotka on kirjoitettava isolla alkukirjaimella. Kirjoittakaa
kappaleen loppuun uudelleen, epäsuoraksi muutettuina, ne kohdat,
joissa on suoraa esitystä:
Harjoitus 1
Kun aurinko on sulattanut lumen puistoista ja alkaa suloisesti
lämmittää kadulla kulkijoita ajatuksemme siirtyvät kesään ne
helsinkiläiset jolla on kesämökki tai palsta maalla suuntaavat kulkunsa
siemenkauppoihin asetunpa minäkin siellä olevaan pitkään jonoon joka
etenee kovin hitaasti myyjät koettavat kyllä olla nopeita mutta eivät
58

voi mitään asiakkaille jotka miettivät oliko naapurin puutarhassa
kasvavan kukan nimi unikko vai valmu koska hekin tahtoisivat yhtä
kauniin kukka maan kuin naapurilla on minä päätän että ruusu
papu phasiolus sukuun kuuluva köynnös kasvi saa ensi kesänä
koristaa verannan edustaa tuoksu hernekin olisi kylvettävä viimeistään
hela torstaina samoin 2 vuotinen unikko enkä toki saa unohtaa
porkkana ja retiisi maatakaan.
Tule meille mansikka aikana sanoi marja minulle että saat syödä
puu tarha mansikoita niin paljon kuin haluat sillä meillä on niitä
vaikka millä mitalla.
Harjoitus 2
Vanha roomalainen tarina kertoo leijonasta eläinten kuninkaasta
joka jo oli tullut niin vanhaksi ettei enää jaksanut käydä pyynti
retkillä vaan makasi luolassaan ystävällisesti muristen se kutsui
luolan editse juoksevia kauriita vuohia ja kettuja luokseen tervehtimään
itseään mutta niiden tultua lähelle sieppasikin ne luolaansa ja raa-
teli ne siellä kerran taas juoksenteli luolan edessä kettu joka kyllä
näki leijonan mutta tiesi myös että leijona oli vanha ja raihnainen
eläinten kuningas kutsui sitä sanoen tule tervehtimään vanhusta nuori
kettu oli viisaampi kuin toiset eläimet se ei luottanut leijonan
ystävällisyyteen eikä mennyt luolan lähelle koska se tiesi miten leijona
oli ennen käyttäytynyt ja miten oli käynyt muiden liian luottavaisten
eläinten kun leijona toisen kerran kysyi eikö se tulisi luolaan se vastasi
jäljet pelottavat muinaisissa tarinoissa on usein syvää viisautta.
Harjoitus 3
Kerran simonides kreikkalainen runoilija jonka nimi on kaikille
klassillisia kieliä lukeneille tuttu oli palaamassa laivalla vähästä aasiasta
kun merellä nousi ankara myrsky lähellä rantaa laiva ajautui karille
ja vaappui milloin toiselle milloin toiselle kyljelleen silloin sekä
matkustajat että meri miehet alkoivat kiireesti kerätä kokoon
omaisuuttaan joka heille tuntui olevan tärkeämpi kuin kaikki muu monet
lähtivät uimaan rantaa kohti mutta raskaine taakkoineen vajosivat
syvyyteen toisten näin huolehtiessa omaisuudestaan simonides lähti
rauhallisesti pyrkimään rantaan päin ja vihdoin sen saavuttikin joku
59

kysyi silloin häneltä ettekö te välitä rikkauksistanne kun jätitte
kaiken omaisuutcnne laivaan simonides vastasi ylpeänä kaiken omani
kannan mukanani hän tarkoitti sillä runoilijankykyjään jotka
takasivat hänelle leivän ja joita hän ei voinut hukata mereen.
Harjoitus 4
Joku vuosi sitten sir edmund hillary mount everestin valloittaja kävi
helsingissä kertomassa suuresta seikkailustaan mount everest
maailman korkein vuorenhuippu sijaitsee nepalissa tähän maahan joka
on intian raja naapuri ei silloin ollut ainoatakaan maan tietä se on
ihmeellisen kaunis rajun alkuvoimainen maa sir edmund vei
esitelmässään kuulijansa nepalin pääkaupunkiin katmanduun missä retki
kunta kokoontui ja missä se tapasi Serpakantajat nämä nepalilaiset
miehet olivat korvaamattomaksi avuksi retki kunnalle sitten alkoi
tämän englantilais nepalilaisen seurueen matka milloin ylös jyrkkiä
rinteitä milloin alas laaksoihin joiden kukka loisto oli kuin eedenin
puutarhan ihanuutta kunnes maisemat kävivät yhä karummiksi
viimein kasvillisuus loppui kokonaan tuskinpa osaamme kuvitellakaan
miten raskasta kiipeäminen oli kun ei enää ollut muuta kuin
huikaiseva jäätikkö silmien edessä väliin lumi ja rae sateet piiskasivat
yhä ylemmäs pyrkijöitä sir edmund jatkoi emme puhuneet
paljonkaan itse huipulle päästyämme minä katselin ympärilläni majestee-
tillisina kohoavia vuoren huippuja ja otin muutamia valo kuvia ten-
sing meidän nepalilainen oppaamme otti esille englannin nepalin ja
intian liput sitten onnittelimme toisiamme mutta olimme hyvin
väsyneitä.
Harjoitus 5
Kun englantilaiset 1800 luvun alussa olivat saaneet valmiiksi
maailman ensimmäisen rauta tien manchcsterin ja liverpoolin välille ja
kun tämä kumma laitos oli avattu liikenteelle ei ihmisten
ihmetyksellä ollut rajoja tätä uutta keksintöä voitiin käyttää sekä
matkustajien että tavaroiden kuljetukseen eivät säät vuoden ajat huonot tiet
eivätkä syys sateet enää voineet estää matkustamista kaupunkilaiset
saivat maalta karja talous ja puutarha tuotteita tuoreena ruoka
pöydälleen ja saattoivat puolestaan lähettää tehtaissa valmistettuja tava-
60

roita maalle paljon nopeammin kuin ennen oli ollut mahdollista
mutta kaikki ihmiset eivät suinkaan olleet ihastuneita tähän uuteen
keksintöön vaan tunsivat suurta kauhua sitä kohtaan niinpä
saksalainen pastori gossner sanoi saarnassaan minä varoitan teitä
sanankuulijani lähestymästä höyryvaunua tuota helvetin lohikäärmettä
teidän sielunne autuuden tähden baierin lääkintä hallituksen yli
johtaja taas lausui valtion virka miehenä minun on suojeltava
kansalaisia aivo taudilta jonka he voivat saada vinhasti kiitävää höyry
vaunua katsellessaan minä vaadin että radan molemmin puolin on
rakennettava tiivis lauta aita.
65 Oikeinkirjoitusoppiin liittyviä
harjoituksia
Ennen näitä harjoituksia on syytä kerrata kaikki oikeinkirjoitus-
oppiin liittyvät ohjeet sekä välimerkkisäännöt. Parhaiten karsiutuvat
virheet oppilaiden kirjoituksista, jos opettajalla on aikaa sanella näitä
harjoituksia. Lukusanat on merkittävä numeroin. Suluissa olevista
sanoista valitaan oikea. Kohdat, joissa on suoraa esitystä, on
kirjoitettava myös epäsuorana. Alkupuolen harjoitukset ovat helppoja,
viimeiset vaikeampia.
1. 	Ensimmäiset höyrylaivat
Vaikka höyrykone oli keksitty kesti melko kauan ennen kuin höyryä
ruvettiin käyttämään laivojen voiman lähteenä ensimmäisen höyry
laivan joka puksutti fulda jokea pitkin rakensi papin niminen
saksalainen se lienee ollut niin sanottu siipi ratas laiva mutta muuten
emme tiedä millainen se oli kului melkeinpä sata vuotta kunnes
skotlantilainen miller alkoi miettiä voisiko höyryn voimalla päästä
vedessä eteen päin hänenkin laivansa keskellä oli kaksi suurta ratasta
joita höyry kone pyöritti tietysti laivassa lisäksi oli purjeet jotta ei
olisi jääty merelle jos koneet olisivat joutuneet epäkuntoon
Kuitenkin vasta pohjois amerikkalaisen fultonin rakentama laiva
G1

joka teki koe matkansa seitsemäntenä toista elokuuta hudson joella
ja jossa oli rattaita pyörittämässä 20 hevosvoimainen kone alkoi
varsinaisen höyry laiva liikenteen
Purje ja höyry laivat kilpailivat sitten 30 vuotta siitä kumpi tyyppi
olisi parempi kunnes keksittiin ruuvin muotoinen potkuri joka
asennettiin laivan perään eikä sivuille eräs itävaltalainen ressel rakensi
tällaisen laivan ja asensi siihen puusta tehdyn potkurin mutta teki
sen niin heikon että siitä katkesi koe matkalla toinen puoli jolloin
kaikkien ihmeeksi laiva lähti kulkemaan puolta nopeammin niin
oli keksitty nykyisen mallinen potkuri jota käytetään sekä moottori
että höyry-laivoissa
2. 	Schiller
Kerronpa teille nyt suuresta saksalaisesta kirjailijasta friedrich von
schillcristä joka syntyi kymmenentenä marraskuuta 1759 hänen
syntymä ja koti kaupunkinsa oli etelä saksassa neckar joen varrella
xvurttemberg nimisessä herttuakunnassa jonka (hallitsia ~ hallitsija)
kari eugen oli ankara diktaattori Schiller määrättiin kolmetoista
vuotiaana oppilaaksi herttuan perustamaan kouluun josta ei päässyt
kotiin edes jouluksi ja pääsiäiseksi ja jonka rautaisessa kurissa
oppilaista kasvoi intohimoisesti vapautta rakastavia nuorukaisia kun
Schillerin ensimmäinen näytelmä rosvot oli esitetty herttua kunnan
rajojen ulkopuolella ja saavuttanut siellä valtavan menestyksen
ei Schiller enää ollut koulussa vaan toimi sotilas lääkärinä herttua
ei ollut ihastunut alamaisensa kuuluisuudesta eikä ottanut häntä
avosylin vastaan vaan pani hänet arestiin hänen saavuttuaan takaisin
toimi paikkaansa.
Vapaaksi päästyään Schiller lähti pakoon wurttembergistä ja
(lahjotti ~ lahjoitti) myöhemmin saksan kansalle suuret
historialliset näytelmänsä parhaat mitä saksaksi on kirjoitettu kuuluisin
niistä lienee maria Stuart niminen tragedia, jonka aihe on englannin
historiasta englantia hallitsi kuudennentoista vuosisadan loppu
puolella henrik kahdeksannen tytär elisabet ensimmäinen
sammumaton oli elisabetin viha kaunista maria Stuartia kohtaan jonka
elisabet pelkäsi syöksevän hänet vallasta näytelmän lopussa elisabet
kirjoittaa maria Stuartin kuolemantuomion.
f>2

3. 	Teoderik Suuri
(Siirrytäänpä ~ siirrytäämpä) nyt ajassa taakse päin kansain
vaellusten ajan italiaan bysanttilais roomalainen keisari kunta oli
melkeinpä hajonnut roomalaisista oli kolmesataa vuotinen diktatuuri
tehnyt moraalittomia nautiskelijoita jotka eivät enää pystyneet
puolustamaan maataan eivätkä suojelemaan hävitykseltä sen iki
ihania taide aarteita silloin viidennellä vuosi sadalla jKr. (raaka,
mon. nom.) itä gootit (vallottivat ~ valloittivat) länsi rooman
teoderik suuri itä goottien kuningas (erotti ~ croitti) roomalaisten
ylimys ja kauppias sukujen jäsenet johtavilta paikoilta ja asetti goot-
teja heidän (siaansa ~ sijaansa) itse hän asettui asumaan ravennaan
ja niin oli ravennalaisista yht äkkiä tullut pää kaupungin asukkaita
joille goottilais soturit olivat joka päiväinen näky teoderikin aie
muodostaa goottilais roomalainen keisari kunta ei onnistunut.
4. 	Turun linna
Turun linna joka rakennettiin 1200 luvulla aura joen suulle on
pohja alaltaan moni lokeroinen nelikulmio sen länsi ja itä päässä
sijaitsevat 6 kerroksiset tornit kuuluivat jo vanhimpaan linnaan
myöhemmin rakennettiin sivu (flygelit — flyygelit) ja eteläinen
(kupoli — kupooli) kattoinen pyöreä torni juhana herttuan sittemmin
juhana kolmannen aikana linnaa korjattiin ja laajennettiin.
Kustaa vaasa (lahjotti — lahjoitti) juhanalle suomen herttua
kunnaksi mutta vanhimmalle pojalleen eerik neljännelletoista hänen oli
jätettävä valta istuimensa mielisairas kuningas oli hyvin (diktatorinen
— diktatoorinen) ja hovi oli täynnä (intrigejä — intriigejä) (astrologit
— astroloogit) olivat selittäneet eerikille että juhana vielä (pakottaisi
— pakoittaisi) hänet luopumaan kruunusta vuoden verran ehti juhana
kauniin puolalaisen puolisonsa kanssa asua turussa — ja (luulenpa —
luulempa) voivani väittää että se oli linnan loisto aikaa — kun eerik
vangitutti heidät ja aikoi luovuttaa katariina jagellonican hänen
entiselle (hylätylle — hyljätylle) kosijalleen iivana julmalle mutta silloin
ruotsin aateliset kukistivat eerik neljännentoista voi sanoa että se
tapahtui (melkeinpä — melkeimpä) yhdennellätoista hetkellä juhana
lähetti sitten eerikin vankina turun linnaan jonka pyöreän tornin
63

(raudotettujen — raudoitettujen) ikkunoiden takaa eerik
neljännentoista kerrotaan katselleen aura joelle.
Nyt on turun linna jo (kauan — kauvan) viettänyt hiljais eloa
(enää — enään) sen saleissa eivät kaiu sotilaitten askeleet sivu
(flygelien — flyygelien) kahdeksassa kymmenessä kolmessa huoneessa
on nyt museo jonne on koottu huone kaluja Varsinais suomalaisista
herras kartanoista.
5. 	Charles Lindbergh
Jo 1600 luvulla ranskalainen besnier joka eli ludvig neljännentoista
aikana alkoi suunnitella lento konetta mutta vasta
kahdeksannentoista vuosisadalla päästiin kohoamaan maan kamarasta ilmaa
keveämmillä ilma aluksilla joissa oli kaasua sisältävä pallo ja niin
sanottu (lyh.) (gondoli — gondooli) tämä (systemi — systeemi)
kuitenkin pian (hylättiin — hyljättiin) koska ilma pallot olivat vaikeasti
ohjattavia.
Vuonna 1898 pohjois amerikkalainen langley asensi höyry koneen
(aerodromiinsa — aerodroominsa) kuten hän ilma alustaan nimitti
nämä ensimmäiset lento koneet olivat yleensä yksi tai kaksi tasoisia
(melkeinpä — melkeimpä) voi sanoa että tästä lähtien lento taidon
kehitys oli ranskalais amerikkalaisen työn tulos (niinpä — niimpä)
ei ollut ihmeellistä että charles lindberghkin lensi Spirit of St. Louis
nimisellä koneellaan new yorkista pariisiin lindberghin (atlantin —
atlannin) lento oli merkki tapaus lentämisen historiassa tämä 25
vuotias (atlantin — atlannin) (vallottaja — valloittaja) on itse
kirjoittanut seuraavan niukka sanaisen selostuksen (vaivaloisesta —
vaivalloisesta) matkastaan.
Irtauduttuani kentältä lensin erään traktorin yli kahdentoista ja
erään puhelin langan yli viidentoista metrin korkeudelta sitten kuristin
moottorin kierros luvun tuhanneksi seitsemäksisadaksiviideksikym-
meneksi kello 20.15 tuli pimeä vain jää vuoret loistivat (pelottavan —
peloitta van) selvinä viimein alkoi sataa lunta ja se (pakotti — pakoitti)
minut nousemaan yhä korkeammalle en tahtonut (tareta — tarjeta)
liian ohuessa takissani sitä paitsi minua alkoi armottomasti nukuttaa
mutta (koitin —koetin) (karkottaa — karkoittaa) väsymyksen
loputtoman pitkän ajan kuluttua näin pienen kalastaja aluksen ja arvasin
64

lähestyväni lounais irlannin rannikkoa kun olin sivuuttanut (1.
Cherbourg, akk.) aurinko jälleen laski ja aloin (erottaa — eroittaa)
lontoon pariisin lento reitin varrelle sytytetyt valot pian risteilin eiffel
tornin ympärillä ja näin selvästi (2. Le Bourget, akk.) pariisin lento
kentän ja niin (liukua ind. imp.) (spiraali — spirali) kierteissä sitä
kohti.
(2. Le Bourget, iness.) oli tapahtua (skandali — skandaali) sillä
innostunut yleisö joukko oli melkeinpä murskata lindberghin koneen
lindberghin (suurenmoinen — suuremmoinen) lento oli aikansa
valtavin (sensatio — sensaatio) ihmiset olivat jonkinlaisen (psykosin
— 	psykoosin) vallassa eivätkä antaneet hänelle mitään rauhaa jopa
hänen paitansakin ryöstettiin pesu laitoksesta muisto esineiksi.
1. Serbuur 2. lö buriee
6. 	Autojen historiaa
Jos otamme huomioon (1. Cugnot, gen.) rakentaman höyry vaunun
voimme sanoa auton historian ulottuvan aina 1700 luvulle asti mutta
poltto moottorilla käyvät autot keksittiin vasta yhdeksännentoista
vuosisadan lopulla vuonna 1908 oli helsingissä (esplanadin — espla-
naadin) taksiasemalla 7 vuokra autoa.
Saksalaiset ja ranskalaiset olivat aluksi innokkaimmat (auto-
mobilien — automobiilien) kehittäjät ranskassa oli 1890 luvulla sata
autoa mutta vuonna (lyh.) 1900 niitten luku oli noussut kahdeksaan
tuhanteen kun niiden vauhti alkoi ylittää kahden jopa kolmen
kymmenen kilometrin tunti nopeuden ja kun kanoja ja kissoja oli jäänyt
niiden alle varsinkin vanhat ja keski ikäiset alkoivat suhtautua niihin
(melkeinpä — melkeimpä) vihamielisesti lehtiin ilmestyi pitkiä
(jeremiadeja — jeremiaadeja) autojen aiheuttamasta melusta ja
ennustettiin että nämä vehkeet tekevät vielä monesta viattomasta
sivullisesta (invalidin — invaliidin) yhdyttiin presidentti (2. Faure, gen.)
mielipiteeseen kun hän (3. Grand Palais, illat.) järjestetyssä auto
näyttelyssä sanoi nuo ovat minusta rumia ja vaarallisia ja haisevat
(petrolilta — petroolilta) kuningatar viktoria sai sydän kohtauksen
kuultuaan poikansa sittemmin edvard seitsemännen ajaneen pariisisra
(4. Versailles, illat.) (paroni — parooni) (Rotschild, gen.) 32 hevos
voimaisella autolla vaikka tuleva kuningas selvisikin hengissä
seikkailustaan.
65

Vuonna 1900 (5. Lyon, gen.) kaupunki (pakotti — pakoitti)
autoilijat hankkimaan numero laatan autojen taakse se loukkasi suuresti
autoilijoita jotka vasta lauseeksi rasvasivat nuo nöyryyttävät numero
laatat jotta pöly tarttui niihin eikä numeroa voinut (erottaa —
eroittaa) englannissa taas säädettiin The Red Flag Act niminen laki
jonka mukaan autolla ei saanut ajaa ellei sen edellä kulkenut mies
punaista lippua heiluttaen ei (tiuku, gen.) helistäminen eikä edes
(signali — signaali) torven huudattaminen ollut tarpeeksi varovaisten
englantilaisten mielestä.
Vuonna 1903 elokuun kahdentenakymmenentenä viidentenä
järjestettiin (suurenmoiset — suuremmoiset) kilpa ajot linjalla pariisi
madrid autot saivat painaa enintään tuhat kiloa mutta herra jenatzyn
mercedeksen paino todettiin 1120 kiloksi joten ajaja paran täytyi
kiireesti (irrottaa — irroittaa) istuimet tämä auto oli nykyisten länsi
saksalaisten mercedes autojen edeltäjä.
Lähdön jälkeen (katseliat — katselijat'!- kiiruhtivat panisin (6.
Bordeaux, gen.) pikajunaan nähdäkseen (kilpailioiden —
kilpailijoiden) saapumisen (Bordeaux, illat.) mutta siellä kilpa ajot loppui-
vatkin koska siihen mennessä oli jo seitsemän ihmistä menettänyt
henkensä muun muassa (lyh.) (7. Marcel Renault, gen.) auto oli
törmännyt puuhun kilpailu oli (skandali — skandaali) ja haluttiin
välttää vielä suurempi (katastrofi — katastroofi) kilpailuun otti osaa
yksi nainenkin jolle kohteliaat kilpa veikot pitivät (serenadin — sere-
naadin) kun auto (karavani — karavaani) oli saapunut (6. Bordeaux,
illat.)
1. kynjoo, 2. foor, 3. grag palee, 4. versai, 5. liog, 6. bordoo, 7. rönoo
7. 	Petöfi
(Luulenpa — luulempa) että kerron teille nyt Petöfistä unkarin
suurimmasta runoilijasta Petöfi Sandor (1.) unkarilaisilla on tapana
asettaa suku ja etu nimet päin vastaiseen järjestykseen kuin länsi
eurooppalaisilla syntyi uuden vuoden päivänä 1823 (2. Kiskörös
iness.) tisza (3) joen sivu haaran varrella hän oli oikeastaan unkarilais
slovakkilaista suku juurta eikä hänen äitinsä koskaan oppinut
kunnolla unkaria.
Selmeczissä opiskellessaan petöfi herätti huomiota runoillaan mutta
tuskin selmecziläiset sentään ymmärsivät mikä tästä (vaivaloisesta —
66

vaivalloisesta) nuoresta miehestä oli tuleva kun hän 15 vuotiaana sekä
koulun rehtorin että isänsä harmiksi karkasi (näytteliä — näyttelijä)
seurueen mukana.
Näihin aikoihin vallitsi itävalta unkarissa mctternichiläinen
taantumus unkarilaisia ärsytettiin kaikin tavoin unkarilaiset olisivat muun
muassa (ly h.) halunneet nimittää hallitsijaansa ferdinand viidenneksi,
koska unkarissa oli jo ollut neljä ferdinand nimistä kuningasta mutta
heidän oli pakko puhua ferdinand ensimmäisestä (diktatorisesti —
diktatoorisesti) keisari myös kielsi unkarilaisia perustamasta teknillistä
opistoa tai (reali — reaali) kouluja koska muka vain hänellä oli
sellaiseen oikeus vuonna 1848 syttyi eri puolilla eurooppaa kapinoita
unkarin parlamentti joka usein oli ollut riitaisa ja eri mielinen poisti
valtavan innostuksen vallitessa maa orjuuden ja hyväksyi uskonnon
ja paino vapauden silloin petöfi kirjoitti kansallis lauluksi tulleen
nouse magyar (4) runon jonka jokainen säkeistö loppuu
huudahdukseen
kautta taivaan luojan vala vannokaa
orjuuteen ei enää taivu tämä maa
Hallitsija vahvisti nämä lait mutta peruutti ne heti kun tilanne
vvienissä rauhoittui itävaltalaiset lähtivät kukistamaan kapinaan
nousseita unkarilaisia jotka taistelivat niin sisukkaasti että
itävaltalaisille olisi käynyt huonosti elleivät he olisi kutsuneet venäläisiä
avuksi se painoi (vaaka, gen.) kielen toisin päin huhtikuun
kahdentenakymmenentenä neljäntenä 1849 unkarilaiset julistivat maansa
tasavallaksi mutta (katastrofi — katastroofi) oli jo silloin
väistämättömästi edessä unkarilaisia miehiä (telotettiin — teloitettiin) (joukot-
tain — joukoittain) naisia ruoskittiin.
Petöfi joka nyt oli 27 vuotias ja oli vastikään mennyt naimisiin oli
heti liittynyt vapautus armeijaan (suurenmoisilla — suuremmoisilla)
runoillaan hän innosti (maamiehiään — maanmiehiään) taisteluun
mutta on kirjoittanut myös (balladeja — ballaadeja) kansan laulujen
tapaan ja runoja yksinkertaisista vanhemmistaan ja unkarin tasanko
maasta hän kaatui (5. Segesvär, gen.) luona 1849 kasakka parven
ratsastaessa hänen ylitseen mutta hänen nimensä elää jatkuvasti
unkarilaisten (sydämessä — sydämmessä) itse hän on sanonut ei ainoakaan
kynäni piirto ole pyrkinyt hyötyyn kirjoitin ja lauloin sielussani
piilevän jumalattaren kunniaksi ja tuo jumalatar oli vapaus.
1. pätööfi Saandor, 2. kiskööröS, 3. tisa, 4. madjar 5. Sägäsvaar.
67

8. Chopin
Frederic Chopin suuri puolalainen säveltäjä syntyi
kahdentenakymmenentenä kahdentena helmikuuta 1810 vvola nimisessä kylässä
lähellä varsovaa jo 9 vuotiaana hän esiintyi hyväntekeväisyys
konserteissa ja sai (suurenmoisen — suuremmoisen) vastaan oton
opiskeltuaan sitten varsovassa hän kevät talvella vähän ennen puolan
kapinaa päätti matkustaa Wieniin opiskelemaan (1. Chopin, gen.) wola-
laiset ystävät jotka kuuluivat sala liittoon kuten hänkin pitivät hänelle
läksiäis juhlan ja (lahjottivat — lahjoittivat) hänelle puolan mullalla
täytetyn hopea maljan he sanoivat muistuttakoon tämä malja sinua
puolasta isänmaastasi me toivomme ettet sitä koskaan unhota.
Kuultuaan matkalla venäläisten (vallottaneen — valloittaneen)
varsovan chopin kirjoitti kuuluisan vallan kumous (etydinsä —
etyydinsä) chopin ei siis (enää — enään) voinut palata koti maahansa
missä vallitsi hirmuinen terrori ja missä hänen ystävänsä toinen
toisensa jälkeen joutuivat (telottajien — teloittajien) eteen näin (jälestä
— 	jäljestä) päin tiedämme että hänetkin olisi ammuttu ellei Wienin
matka olisi pelastanut hänen henkeään (niinpä — niimpä) hänestä
tuli loppu (iäkseen — ijäkseen) pariisilainen ranskassa olot olivat
vapaammat sillä kaarle kymmenettä vastaan oli juuri noustu
kapinaan ja hän oli luopunut kruunusta.
Pariisissa chopin pian voitti ystävikseen muun muassa (lyh.)
(2. Liszt ja 3. Berlioz, akk.) mutta tutustui myös miehen nimellä
kirjoittavaan (4. George Sand, illat.) jonka rakkaus suhde (5. de
Musset, illat.) oli silloin jo melkeinpä rikkoutunut Chopinin ja sandin
(traagisen — tragisen) lemmen tarinan tuntevat kaikki sinä talvena
jonka nuo kaksi viettivät mallorcassa jotta Chopinin (kroninen —
krooninen) yskä olisi parantunut chopin sävelsi kauniit (preludinsa —
preluudinsa).
Chopin on pianomusiikin suuri nimi monet puolalaiset kansan
laulut jotka eivät ole nykyaikaisen duuri ja molli asteikon mukaisia
vaan jotka käyvät jossakin keski aikaisessa katolisessa kirkko sävel
lajissa ovat paljon vaikuttaneet hänen sävel ly ksiinsä hänen kahdessa
piano konsertossaan (e molli ja f molli) kahdessatoista poloneesissaan
viidessäkymmenessä kuudessa masurkassaan ja yhdeksässätoista
nocturnossaan tämä puolalaisuus kuultaa kaiken yleis
maailmallisuuden läpi Chopinin piano musiikki ei koskaan ole (sentimentaalista —
68

sentimenttaalista) vaikka se usein soikin mollissa (polyfoninen —
polyfooninen) musiikki on hänestä mahdollisimman kaukana.
Vuonna 1849 tämä yhdeksännentoista vuosisadan suuri piano
musiikin edustaja kuoli kodissaan (6. Rue de Chaillot, gen.) varrella.
1. §opäg, 2. list, 3. berliooz, 4. saijd, 5. dö mysee, 6. ryy döSejoo
9. 	Michelangelo
Melkeinpä jokainen italian (käviä — kävijä) vaikkei muuten
olisikaan innostunut taiteen (ihailia — ihailija) haluaa nähdä
renessanssin suurimman mestarin michelangelon töitä tämä nerokas mies
syntyi kuudentena päivänä maaliskuuta (1. Caprese, iness.) lähellä
firenzeä kaupunkia joka monista keski ja pohjois italialaisista taide
keskuksista on yhä vieläkin (suurenmoisin — suuremmoisin) hän
pääsi kolmetoista vuotiaana oppilaaksi taide kouluun rnissä hän
tutustui myöhäis antiikin pronssi ja marmori patsaisiin sekä (sarkofagien —
sarkkofaagien) korko kuviin.
Savonarolan saarnojen vaikutuksesta roihusivat 1490 luvun lopulla
firenzessä poltto roviot tuhoten antiikin ja renessanssin kauneimpia
luomuksia tämän (raaka, gen.) uskonnollis poliittisen nyrkki vallan
aikana michelangelo oli paossa poissa opiskelu kaupungistaan mutta
palasi pian takaisin kilpailemaan leonardo da vincin kanssa isoon
neuvos saliin tilattavasta freskosta jonka aiheena oli firenzeläisten
taistelu pisaa (Pisa) vastaan neljännellätoista vuosisadalla jälkeen
Kristuksen (lyh.).
Medici sukuinen paavi julius toinen kutsui michelangelon roomaan
missä tämä loi iki ihanan Pietä veistoksen joka nykyisin on pietarin
kirkossa heti pääovesta oikealle ja jota jatkuva ihmisvirta käy
ihailemassa sen jälkeen hän maalasi niin sanotun (lyh.) Sikstuksen kappelin
kattofreskot joiden ihmis (figureissa — figuureissa) kuvastuu melkeinpä
yli inhimillinen voima myöhemmin hän vielä maalasi samaan
kappeliin viimeinen tuomio nimisen freskon hän myös (alotti — aloitti)
Orja patsaansa jotka jäivät kesken ne joutuivat viimein ranskaan (2.
Richelieu, gen.) kokoelmiin ja ovat nyt (3. Louvre, iness.) tämä taide
teoksen keskeneräiseksi jättäminen on (4. Rodin, gen.'; ajoista lähtien
muuttunut tahalliseksi taide keinoksi paavi leo kymmenennen
käskystä michelangelo sitten ryhtyi suunnittelemaan medicien hauta
kappelia firenzeen se on varmaan maailman kaunein taiteen pyhättö
69

nuorena kuolleiden herttuoiden arkuilla olevissa (allegorisissa —
allegoorisissa) veistoksissa michelangelo purkaa (tragista —
traagista) elämän tuskaansa ja vihaansa diktatuuria kohtaan.
Elämänsä loppu puolella michelangelo tuli yhä epäluuloisemmaksi
erimielisyydet paavi kleemens kuudennen kanssa kasvoivat
michelangelo väliin (erotettiin — eroitettiin) väliin (pakotettiin —
pakotettiin) ryhtymään uusin töihin väliin paavi (lahjotti — lahjoitti)
hänelle suuria summia väliin häntä vaadittiin maksamaan suuria
korvauksia hänen viimeisiä töitään oli pietarin kirkon (kupolin — kupoo-
Iin) suunnittelu.
Michelangelo kuoli kahdeksantenatoista helmikuuta 1564 paavi
olisi tahtonut haudata hänet pietarin kirkkoon mutta firenzeläiset
varastivat yöllä ruumiin kätkivät sen kangas pakkaan ja lähettivät
kauppa tavaran mukana firenzeen noudattaen siten mestarin tahtoa
tulla haudatuksi kotikaupunkiinsa.
1. 	kapreese, 2. riseljöö, 3. luuvr., 4. rodäg
10. 	Assisi
Po joen laakson tyypillinen pohjois italialainen maisema on jäänyt
taakse ja junasi on kolissut läpi kymmenien tunneleiden kun edessäsi
on äkkiä umbrian tasanko juna pysähtyy jo asemalla näet tavallista
runsaammin eri munkki ja nunna kuntien edustajia eniten kuitenkin
fransiskaaneja sillä olemmehan tulossa (1. Assisi, illat.) italian pyhään
kaupunkiin joka melkeinpä voi sanoa riippuu edessäsi kohoavan
subasio vuoren rinteellä hieman kaupungin alapuolella näet mahtavan
fransiskaani luostarin (arkadi — arkaadi) rivistöt ja (katedralin —
katedraalin) kolmi osaisen (fasadin — fäsaadin) jotka yhdessä
muodostavat suurenmoisen (harmonisen — harmoonisen) kokonaisuuden.
Nouset aseman edustalla odottavaan linja autoon nyt el enää tule
toimeen saksalla ja englannilla kuten rannikon turisti keskuksissa
vaan sinun on yritettävä puhua italiaa neljännes tunnin kuluttua seisot
Santa Chiara nimisen kirkon edessä olevalla piazzalla eli (lyh.) torilla
olet kuin pudonnut 500 vuotta ajassa taakse päin keski aikaan
edessäsi levittäytyy (panoramana — panoraamana) hedelmällinen
umbrian tasanko mihin (raaka, mon. nom.) pohjoiset tuulet eivät
pääse ja missä (olivi — oliivi) ja viini tarhat antavat maisemalle
erikoisen hopean harmaan sävyn mutta yritäpä valokuvata sitä niin
saat filmiisi vain umbrialaista auerta jonka takaa et voi (erottaa —
70

eroiltaa) maiseman ääriviivoja ja värejä.
Assisin historia ulottuu kauas muinaisuuteen melkeinpä tuhat
vuotta ennen kristuksen syntymää (lyh.) etruskit rakensivat kaupun-
kejaan apenniinien vuorten harjanteille niin syntyi assisi ja sen
naapuriksi kahdenkymmenen kilometrin päähän perugia vasta
kolmannella vuosi sadalla ennen kristusta roomalaiset voittivat yhdistyneen
assisilais perugialaisen sota joukon ja saivat (vallotetuksi —
valloitetuksi) muutkin keski ja pohjois italialaiset etruski kaupungit
mahtavan rooman (legionien — legioonien) suojassa assisi kukoisti
kunnes kuudennella vuosi sadalla jälkeen kristuksen alkoi barbaarien
(invasio — invaasio) sinne tulivat itä gootit tulivat langobardit ja
vihdoin frankit kotimaiset fiumi ja nepis suvut taistelivat vallasta
tämän raskaan (periodin — perioodin) aikana 1200 luvulla syntyy
assisissa uskonnollinen herätys liike franciscuksen varakkaan assisilai-
sen kauppiaan pojan (kehottaessa — kehoittaessa) nuoria miehiä
seuraamaan kristusta köyhyydessä ja itsensä kieltämisessä mutta
samalla franciscuksen aurinko laulu aloittaa uuden italian kielisen
kirjallisuuden ne kirkot jotka rakennettiin pyhimyksen kuolin
paikalle kolmannellatoista vuosisadalla merkilliseen goottilais
romaaniseen seka tyyliin ja joiden seiniä koristavat sienalaisten ja firenzeläisten
mestarien maalaukset ovat varhais renessanssin hienoimpia
rakennuksia paavi pius kahdennentoista julistettua 1900 luvulla
franciscuksen italian kansallis pyhimykseksi kaupungin merkitys yhä kasvoi
tuskinpa edes ranskan kuuluisa (2. Lourdes, gen.) lähde joka sijaitsee
(3. Pyrenees, gen.) maakunnassa on yhtä tärkeä pyhiin vaellus paikka
kuin assisi (Lourdes, iness.) parannetaan ruumis mutta assisi lääkitsee
sielua.
Ystäväni sanoi minulle jos haluat kokea jotakin erikoista matkusta
assisiin katsellessasi siellä tuhansien pääskysten kisailua ilmassa
muistat miten pyhä franciscus saarnasi lintu veljilleen ihmeellistä
rakkauden oppiaan.
I. ässiisi, 2. lurd, 3. pirenee
II. Norja
Jos joskus menet norjan pääkaupunkiin osioon (kehotan — kehoi-
tan) sinua pistäytymään Bygdoyssä osion seurasaaressa tavallisen
ulkomuseon lisäksi siellä on kolme mielenkiintoista nähtävyyttä en-
71

simmäiseksi menet katsomaan osion vuonosta löydettyjä viikinki
laivoja jotka ovat yhdeksänneltä vuosi sadalta jälkeen kristuksen
(lyh.) ja kertovat norjalaisten esi isien urheista retkistä aina pohjois-
amerikkaan asti tiedetäänpä heidän purjehtineen myös etelään päin
ohi (1. Calais, Le Havre ja Morlaix, gen.).
Toinen näistä nähtävyyksistä on naparetkeilijä nansenin fram
niminen laiva jolla tämä kuuluisa tutkija ja (oseanografi — oseanograafi —
valtamerentutkija) yritti 1890 luvulla päästä pohjois navalle
kertomus tästä kolmi vuotisesta retkestä on ilmestynyt muun muassa (lyh.)
suomeksikin pohjan pimeillä perillä nimisenä professori (lyh.) nansen
toimi myöhemmin kansainliiton pakolais ja sota vanki asiain yli-
komissaarina.
Kolmas norjalainen suursaavutus on Kon-Tikin retki jolla heyer-
dahl niminen tutkija halusi todistaa etelä amerikan intiaanien
asuttaneen (polynesian — polyneesian) saaret purjehtimalla lautalla yli
tyynen valta meren norjan kolmi miljoonainen kansa ei ole (valiotta*
nut — valloittanut) itselleen siirto maita mutta se on kunniakkaasti
edustanut sitä eurooppalaista henkeä joka tahtoo aina etsiä ja löytää
uutta ja joka juuri on luonut maan osamme korkean kulttuurin.
Norjan luonto on (suurenmoinen — suurenmoinen) erikoiset
ilmastolliset (geologiset — geoloogiset) ja (topografiset —
topografiset) tekijät painavat leimansa kasvillisuuteen eteläisellä rannikolla
huomaa siinä keski ja länsi eurooppalaisia piirteitä mutta ylös päin
vuorille kiivetessä kasvi kunta muodostuu yhä arktisemmaksi norjan
pinta alasta on kaksi kolmas osaa puutonta tunturia puu rajan
paikkeilla on paju vaivaiskoivu ja kataja pensaikkoa joillakin tuntureilla
on arktis amerikkalaisia kukka kasveja länsi rannikolla voi vuotuinen
sade määrä olla jopa 5000 millimetriä (lyh.) kun se suomessa ei juuri
nouse edes seitsemäänsataan ja (2. Bergen, iness.) ilmoitetaan sade
päivien luku kahdeksisadaksi neljäksikymmeneksi.
Viisisataa vuotta kesti tanskan ja norjan (unioni — uniooni)
kunnes kaarle kolmannentoista ollessa ruotsin kuninkaana ruotsi (valloni
— 	valloitti) norjan sata vuotta myöhemmin oskar toisen aikana norja
julistautui itsenäiseksi ja valitsi kuninkaakseen tanskalaisen prinssin
nykyisen kuninkaan isän jota norjassa kutsutaan haakon
seitsemänneksi.
1. 	kalee, lö aavr, morlee, 2. bergen
72

Sana- ja muoto-oppiin liittyvää
oikeakielisyyttä

Sijamuodot
Monikon genetiivin päätteitä on paljon (en, in, den,
ten, tten). Samalla sanallakin voi olla useita monikon genetiivejä
(miesten, miettien, maiden, maitten, pasuunain, pasuunoiden, pasuunoitten,
pasuunojen), jotka kaikki ovat yhtä oikein. Pääte in on tyyliarvoltaan
vanhastava (poikain, honkain) ja onkin yleiskielessä säilynyt miltei
vain joidenkin virastojen nimissä (sisäasiainulkoasiainministeriö).
Partitiivin päätteitä ovat a, ä, ta, tä.
1. Kumpaakin päätettä voi käyttää ea- eä-loppuisissa sanoissa
(korkeaa, korkeata). Samoin monikossa käytetään eräissä sanoissa
rinnakkain kumpaakin (kaupunkeja, kaupungeita, kuusikoita, kuusikkoja).
2. ta-, tä-päätettä on käytettävä, jos muuten tulisi kolme vokaalia
rinnan, esim. radiota, lukiota, lyseota (ei radioa, lukioa, lyseoa).
Essiivin konsonanttivartaloisissa muodoissa on nn, esim.
huomenna (huomen +na), vuonna (vrt. vuona = karitsa), täynnä.
Paikallissijat. Koska kotimaisista saarista käytetään yleensä
sisäisiä paikallissijoja (Seurasaaressa, Soisalossa, Meikistä), on syytä
noudattaa samaa tapaa myös ulkomaisista saarista puhuttaessa, esim.
Hän oli puoli vuotta Kyproksessa. Hän matkusti Madagaskariin. Maa-
loppuiset ja monikolliset saarennimet ovat tästä poikkeuksena, esim.
Ahvenanmaalla, Hiidenmaalla, Aleuleilla.
2. 	Vielä joku vuosi sitten vaadittiin, että monikon illatiivin siin-
päätettä sai käyttää vain, jos yksikössä oli seen-päätteinen muoto,
esim. taivaaseen, taivaisiin, mutta korkeaan, korkeihin. Nykyisin sallitaan
ea-, eä-loppuisiss.i sanoissa myös siin-pääte, esim. korkeisiin, vaikka
korkeeseen muotoa ei yleiskielessä olekaan.
Abessiivi on melko harvinainen, esim. Poika juoksi lakitta ulos.
Tavallisesti se korvataan ilman + partitiivilla. Poika juoksi ilman lakkia.
Virhe: Poika juoksi ilman lakitta.

Adjektiivien vertailu
71 Minun mielestäni keittiön lamppu oli kyllin kirkas, mutta äiti sanoi, että
sinne pitäisi saada kirkkaampi valaisin. Kun isä sitten oli sen hankkinut,
huomasimme, että keittiössä oli nyt huoneistomme kirkkain lamppu.
Adjektiivit kuten muutkin nominit taipuvat sijamuodoissa. Mutta
sitä paitsi ne taipuvat vertailuasteissa. Niitä on kolme:
1. Positiivi (perusaste) ilmaisee ominaisuuden
sellaisenaan.
72 II. Komparatiivi (voittoaste) ilmaisee ominaisuuden suurempaa
määrää. Sitä käytetään, kun
verrataan kahta esinettä, asiaa
tai ryhmää toisiinsa.
Komparatiivin tunnukset ovat yksikön nominatiivissa mpi,
muissa sijoissa mpa, mma, mpä, mmä, mpi, mmi. (Erittäin paha
virhe on kirjoittaa parenpia, suurenmalla).
Kaksitavuisissa a- ja ä-loppuisissa sanoissa on komparatiivissa e,
esim. vanha — vanhempi, mutta e i kolmitavuisissa, esim. matala —
matalampi, lihava — lihavampi, mukava — mukavampi (ei matalenipi,
lihavempi, mukavempi).
Komparatiivin tavallisimpia vahvistussanoja ovat: yhä, vielä, paljon,
aina, mitä — sitä, kuta — sitä, esim. Hän on tehnyt työnsä yhä paremmin.
Mitä isompi, sitä parempi.
Komparatiivia ei eräitten vieraitten kielten mallin mukaan pidä
käyttää ilman vertailua ilmaisemassa ominaisuuden melko suurta
määrää.
Väärin:
Löydetty suurempi summa
rahaa.
Vanhempi nainen etsii
kirjeseuraa.
73 	III. Superlatiivi (yliaste)
Oikein:
Löydetty suurehko t.
suurenpuoleinen summa rahaa.
Kypsään ikään ehtinyt nainen etsii
kirjeenvaihtotoveria.
ilmaisee ominaisuuden suurinta
määrää. Sitä käytetään
verrattaessa kolmea tai
useampaa toisiinsa.
75

Superlatiivin tunnukset ovat yksikön nominatiivissa ja
partitiivissa in, muissa sijoissa, impa, imma, impä, immä, impi, immi.
Superlatiivia voidaan käyttää myös ilman vertailua mitä-sanan
kanssa, jolloin se merkitsee ominaisuuden hyvin suurta määrää.
Verratkaa toisiinsa lauseita:
Tästä ikkunasta on kaunein näköala.
Tästä ikkunasta on mitä kaunein näköala.
Superlatiivia ei saa korvata kaikista + komparatiivilla.
Väärin: Oikein:
Se oli kaikista hienompi puku. Se oli hienoin puku.
74 Korjatkaa seuraavat lauseet:
Hän on vanhin kahdesta sisaruksesta. Kaikkein suurempi vaara oli
ammusten loppuminen. Yhä ihmeellisimpiä kulkuneuvoja
valmistetaan. Kaikista paremman tuloksen ampui entinen Suomen mestari.
Loputtomiin riittää mitä jännittävimpiä ja mielenkiintoisempia
esitelmiä. Olin mitä suuremmassa määrin huolestunut. Junat ovat
pitkillä matkoilla kaikkein edullisempia. Ikävemmälläkin tavalla voi
viettää kesää kuin menemällä puutarhatöihin.
75 Pronominit
Kun Liisa tuli kouluun, hän huomasi unohtaneensa kirjan kotiin. Se oli
jäänyt keittiön pöydälle, jonka ääressä hän oli juonut kahina ennen lähtöään.
Pronominit ovat sanoja, joita käytetään toisten sanojen asemesta.
Esimerkissämme on niitä kolme: hän, se, jonka. Hän tarkoittaa
Liisaa, se kirjaa ja jonka pöytä-sanaa. Sanaa, johon pronomini viittaa,
sanotaan pronominin korrelaatiksi. Liisa, kirja, ja pöytä ovat siis
esimerkissämme korrelaatteja.
Korrelaattivirheet ovat varsin tavallisia ja haittaavat pahasti
esityksen selkeyttä. On pidettävä huoli siitä, että pronominilla on
korrelaatti ja että se on samassa kappaleessa kuin pronomini. Myös
seuraavat seikat on otettava huomioon:
I. 	Korrelaattina ei saa olla verbi.
76

Korjatkaa:
Hän oli unelmoinut koko yön eikä päässyt niistä eroon päivälläkään.
(Kirjoittaja on ajatellut korrelaatiksi sanaa unelmat, jota ei ole.)
Lopulta ei tarvinnut vastatakaan hänelle, sillä hän keksi nekin itse.
Harvoin olen järkyttynyt niin, etten ole pystynyt pakenemaan sitä
edes filatelian pariin. Kun jouluateria on syöty, alkaa oven takana
rapista, joka jatkuu yhä. Kuinka me jaksamme talven lukea, jos*
sitä täytyi tehdä kesälläkin. Kotka paloitteli kalan ja antoi ne
poikasille.
Koko lause voi kyllä olla korrelaattina, esim. Hän lekotteii
auringossa ja katuu nyt sitä.
II. Pronominin ja korrelaatin pitää noudattaa samaa lukua.
Pronomini ei saa olla monikossa, jos korrelaatti on yksikössä, tai
päinvastoin.
Tässä suhteessa ovat vaarallisia varsinkin ns. kollektiivisanat eli
sanat, jotka merkitsevät ryhmää, kuten kansa, nuoriso, aatelisto, väki.
Korjatkaa:
Naisen pyrkimys tulla tasa-arvoiseksi miehen kanssa on tuonut heille
monta etua.
Luin Espanjan kansasta ja heidän tavoistaan.
Tällöin on usein luontevampaa muuttaa korrelaatti monikkoon,
esim. Luin espanjalaisista ja heidän tavoistaan.
III. Korrelaattina ei voi olla yhdyssanan alkuosa.
Korjatkaa:
Ihmisiä ilmestyy raitiovaunupysäkille odotellen sen saapumista.
Radan varrella näen appelsiinipuita, ja mieleni tekisi maistaa niitä.
IV. Jos pienikin epäselvyyden mahdollisuus on, ei pronomini saa
viitata genetiiviattribuuttiin, esim. Jäniksen häntä on pieni töpö.
Se juoksee talvella metsissä ja niityillä.
V. Pronomini on ehdottomasti toistettava, jos sen asema virkkeen
eri lauseissa vaatii eri muotoja.
Korjatkaa:
Miehet avasivat narisevan oven, joka oli hämähäkinverkon peittämä
77

ja saranat ruostuneet. On kansoja, joilla on muodollinen itsenäisyys,
mutta ovat kuitenkin suuremmista naapureistaan riippuvaisia.
Monesti heiltä puuttuu arvostelukyky, koska ovat olleet vanhempien
turvassa.
76 	Relatiivipronomineista on lisäksi huomattava:
VI. Relatiivipronomineja ovat joka, mikä. Ne aloittavat relatiivisen
sivulauseen, joka on erotettava päälauseesta pilkuilla. Joka viittaa
yleensä edelliseen sanaan, mikä-sanan korrelaattina voi olla koko
lausekin. Talo, jonka Ivolla näet, on kotini. Hän kertoi myöhästyneensä,
mikä minusta oli omituista.
VII. Relatiivipronominin täytyy olla heti korrelaattinsa jäljessä.
Korjatkaa:
Hän pudotti kahvikuppinsa lattialle, joka meni rikki. Hienot savu-
juovat taloista, jotka hiljaa nousivat taivasta kohti, kertoivat, että
kylä alkoi herätä. He huomasivat verisen tikarin pöydällä, jolla
linnan omistaja oli surmattu. Nämä pellot ovat raivanneet esi-isämme,
jotka nyt ovat hyvin lannoitettuja ja tuottavat hyvän sadon. Saatiin
pienehköjä eriä viljaa uhanalaisille seuduille, jotka kuitenkin osoit
taittuivat riittämättömiksi. Kesä onkin parhainta aikaa harrastaa
saaristoretkiä veneillä, joita varsinkin maamme retkeily väki tekee.
Äkkiä totesin piteleväni pelkkää vaihdetankoa kädessäni, joka oli
irronnut hetkeä aikaisemmin.
Poikkeus 1
Relatiivipronominin ja korrelaatin välissä saa kuitenkin olla
postpositio, esim. Aleksanteri III tuli hallitsijaksi isänsä jälkeen, joka kuoli
vuonna 1881.
Poikkeus 2
Jos korrelaatin edessä on painollinen demonstratiivipronomini (ns.
determinatiivipronomini), voi sen ja relatiivipronominin välissä olla
jokin sana, esim. Onko tämä sen pojan aine, jolla viime vuonna oli nelonen?
Huom! Jos relatiivipronominin korrelaattina on monikollinen
erisnimi, joka tarkoittaa yhtä, on pronomini yksikössä esim. Helsingin
Sanomat, joka on perustettu 1904, on puolueista riippumaton.
78

VI IL Jos/ufoja /tf joutuvat relatiivipronominin korrelaateiksi, ne
on korvaitava se- ja n^-sanoilla.
Korjatkaa.
Hän, joka niin sanoo, ei tiedä mitä puhuu. Ainakaan hän, joka on
tottunut asumaan kantakaupungissa, ei muuttaisi täältä pois.
IX. Kahden läheisesti yhteen kuuluvan sanan väliin ei
relatiivilausetta saa tunkea.
Korjatkaa:
Tämän ikävän tapahtuman, joka meidät vanhat ystävykset erotti,
jälkeen en ole voinut asiaa unohtaa. Varsinkin nuorison, joka on
yhteiskunnan levottominta ainesta, tarpeita pitäisi ajatella.
77 	X. i n d e f i n i i 11 i pronomineja koskevaa.
1. Joku — jokin
Tunnetko jonkun, joka voisi Hän oli lukenut jonkin verran
opettaa minulle englantia? englantia.
Joku on keittiössä. Kyllä siellä jokin liikkuu.
Joku tarkoittaa yleensä ihmisiä, jokin eläimiä, elottomia olioita tai
asioita. Joku, merkityksessä muutama, voi tarkoittaa myös eläimiä,
asioita jne., esim. Olin siellä jonkun tunnin.
2. Monta
A/om-sanasta näkee silloin tällöin käytettävän kaksinkertaista
partitiivia montaa. Yksi partitiivin pääte tietysti riittää, siis moni, monen,
monta. Sanasta muodostettu partikkeli (adverbi) on monesti (ei
monasti). En viipynyt monta päivää.
3. Eräs
Eräs merkitsee sellaista, jonka puhuja tietää, mutta ei kuulija.
Oikein: Väärin:
Kävimme eräänä päivänä viime Kotka on eräs suurimpia
viikolla elokuvissa. vientisatamiamme. (Kotka on yksi
suurimmista vientisatamistamme.
Kotka on suurimpia vientisatamiamme.)
79

4. Kumpikin, kumpikaan,
kumpainenkin, kumpainenkaan*
Näitä sanoja käytetään yksiköllisinä. Vain jos ne tarkoittavat kahta
ryhmää, ne esiintyvät monikossa.
Oikein:
Kumpikin puku on kaunis.
Kumpikin sukka oli rikki.
Kummatkin sukat olivat rikki.
(Esim. kaksi paria.)
5. Toinen
Oikein:
He auttavat toisiaan.
He auttavat toinen toistaan.
78 Korjatkaa:
1. Nuorisoa syytetään ulkona maleksimisesta. He eivät viihdy kotona.
2. Joukossa oli ihmisiä, joiden mielestä mielenosoitus oli hulinointia
ja toimivat senmukaisesti. 3. Kummatkin pojat lähtivät kotiin. 4.
Kissa oli niin ihastunut pääskysen viserrykseen, että tahtoi syödä sen.
5. 	Tämän nuoriso on ottanut tehtäväkseen. He mellakoivat saadakseen
asiat järjestykseen. 6. Heitä, jotka käyvät kahvilassa ruokatunnilla,
on paljon. 7. Ei sitä montaa kertaa viitsi tehdä. 8. Rajalla oli meitä
odottamassa passintarkastus, mutta niitä meillä ei ollut. 9. Siellä on
koululaisia, joilla on lupapäivä tai ovat jo muuten päässeet koulusta.
10. Sähkövalo on jokaisessa kodissa, jonka ennen kynttilät korvasivat.
11. Näiden nuorten menestymiseen on eräänä syynä ahkeruus. 12.
Yhdysvallat, joiden elintaso on maailman korkein, lähetti
ensimmäisenä miehitetyn raketin kiertämään kuuta. 13. Kirjan, jonka sain
syntymäpäivälahjaksi, kuvia katselen usein. 14. Japani tuottaa hyvää
ja halpaa tavaraa, joita Euroopan markkinoilla on tarjolla runsaasti.
15. Lentokoneen vauhti ei riitä ihmiselle, vaikka niiden
nopeusmittarit osoittavat yhä suurempia lukemia. 16. Ennen asunnot olivat
kylmiä. Nykyään talot ovat hyvin lämmitettyjä, joten sen ei pitäisi
vaivata lapsia. 17. Liisa oli saanut serkultaan kirjeen, joka asuu
Torniossa. 18. Portista virtasi väkeä, jotka olivat tulleet katsomaan
kuuluisaa pop-tähteä. 19. Nuorison mielenkiinto yleisiin asioihin
Väärin:
Kummatkin puvut ovat kauniita.
Väärin:
He auttavat toinen toisiaan.
80

laimenee pian, elleivät he pääse vaikuttamaan niihin. 20. Postissa
on sinulle joku paketti. 21. Eräs kaikkein huomattavin
nykykirjailijamme on Leo Kalervo.
Mikä ero on seuraavien oikeitten lauseitten sisällössä: Tämä runo
on kirjoitettu muistiin eräästä Pohjois-Karjalan pitäjästä. Tämä runo
on kirjoitettu muistiin jostakin Pohjois-Karjalan pitäjästä.
79 	Possessiivisuffiksi
Jos sanan edessä on tai sen eteen voi ajatella persoonapronominin
genetiivin, on sanaan liitettävä possessiivisuffiksi. (Paha virhe: Tämä
on minun kirja. Tämä on hänen neljäs virhe. Se on meidän yhteinen
toivomus.) Muuten on possessiivisuffiksin käytöstä muistettava
seuraavat seikat:
1. Kun meidän, teidän, heidän tarkoittaa asuinpaikkaa tai perhettä
tai muuta omaa yhteisöä tai niiden jäseniä, poss.-suff. jätetään
tuttavallisessa puheessa pois, esim. Joko teidän väki on tullut? Meidän Maija
kävi teillä. Onko tämä teidän pitäjää? Teidän pojat rakentavat lennokkia.
Meidän luokkay meidän koulu.
2. Possessiivisuffiksi liitetään agenttipartisiippiin eikä substantiiviin.
Väärin: Oikein:
Hän käyttää saavuttamaa Hän käyttää saavuttamaansa
taitoaan. taitoa.
Hänen suorittama rakennus- Hänen suorittamansa rakennustyö
työ on suuriarvoista. on suuriarvoista.
3. Lauseenvastikkeissa predikaattiosan possessiivisuffiksi viittaa
aktiivisen lauseen subjektiin.
Väärin: Oikein:
Ratsastettuaan peninkulman Hänen ratsastettuaan peninkulman
vaisto varoitti häntä. vaisto varoitti häntä.
Korjatkaa:
Pakkanen puri häntä poskiin luistellessaan. Klassikoitten teoksia
lukiessaan syvenee nuoren ihmisen käsitys elämänarvoista. Kuullessaan
81

puhelimen soivan hänen sydämensä hypähti ilosta. Saatuaan
enemmän elämänkokemusta ihmisen näkemys avartuu. Käytyään
kansakoulun johti nuoren kirjailijan tie Viipuriin. Kun joulupukki viimein
saapuu, loistavat lasten silmät saatuaan lahjansa. Viettäessään joulua
veljeksien talo syttyi palamaan.
80 	Verbit
I. Finiittiset muodot
Tavallisimpia virheitä ovat:
1. Vaikka tekijöitä on monta, käytetään yksikköä, varsinkin jos
verbi on ensin, tekijä lauseen loppupuolella.
Korjatkaa:
Näiden kirkkojen rakentaminen, sisustus ja ulkonäkö eroaa toisistaan
huomattavasti. Ennen kuin tällaiselle alueelle voidaan perustaa
kaivos, on kuitenkin tarkemmat tutkimukset välttämättömiä.
Näytelköön näyttelijät. Illan pimetessä siellä kalastajat sytyttelee
nuotioitaan.
2. Unohdetaan passiivin preesensin päätteestä n tai vokaalinpiden-
tymä + n.
Korjatkaa:
Kihlaus julkaistanee juhannuksena. Asia voitaisi korjata helposti.
3. Käytetään liittomuotoja, joissa on passiivin tunnus sekä apu-
että pääverbissä. Tunnusta saa käyttää vain kerran kussakin
muodossa.
Korjatkaa:
Lenkille oltiin lähdetty kauniilla ilmalla, mutta kovin kauas ei vielä
oltu ehditty, kun jo alkoi sataa.
4. Käytetään monikkoa, kun tekijänä on minä jonkun kanssa,
esim. Menimme Liisan kanssa uimaan. Oikein: Minä menin Liisan
kanssa uimaan. Liisa ja minä menimme uimaan.
82

5. Passiivin käyttö aktiivin mon. I persoonan asemesta on varsin
tavallista puhekielessä, esim. Me mennään. Se on puhekieltä, joka
ei kuitenkaan sovi julkiseen esiintymiseen eikä kirjoitukseen.
6. Teititeltäessä yhtä henkilöä käytetään monikkoa. On muistettava,
että apuverbi on monikossa pääverbi yksikössä, esim. Te olette lukenut
Korjatkaa:
Oletteko te, herra professori, tutkineet tätä alaa?
2. 	Sateet ovat tauonneet johtuen Pojat menivät juosten rantaan.
minimin siirtymisestä itään.
Hän syntyi Kangasalla
päästen ylioppilaaksi
Tampereen lyseosta.
1. ”Hän alkaa laulamaan” on sekamuoto. Alkaa-verbiä ei käytetä
illatiivin kanssa. (Ei sanota: Hän alkoi käsityöhön.) Alkaa-verbin
kanssa on käytettävä I infinitiivin lyhyempää muotoa.
2. II infinitiivin instruktiivi on verbin (predikaatin) määrite, jota
täytyy voida kysyä verbin avulla, mutta se viittaa myös subjektiin.
Kysytään siis: Miten menivät? — Juosten menivät. Ketkä juoksivat?
— Pojat. Väärissä esimerkeissä ei näin voi kysyä. Miten tauonneet?
— Johtuen tauonneet. Mikä johtui? — Sateet. Miten syntyi? —
Päästen syntyi.
81 	II. Infinitiivit
Väärin:
1. 	Minä alan laulamaan.
Oikein:
Minä alan laulaa.
Rupean laulamaan.
Aloitan laulamisen.
82 	Hl. Partisiipit
Väärin:
Oikein:
1. 	Veneet olivat maalattu. Veneet oli maalattu.
obj. pred.
Veneet olivat maalatut.
subj. pred. pred:vi
Vrt. Veneet olivat punaisiksi maalattuja.
83

2. 	Hän oli hienosti puettu.
Hän oli asiasta vakuutettu.
Hän oli pakotettu
pyytämään lainaa.
Hän oli hyvin pukeutunut.
Hän oli varma (vakuuttunut) asiasta.
Hänen oli pakko pyytää lainaa.
(Vrt. Hänet oli pakotettu
pyytämään lainaa.)
— tiettyjä —, —eräitä —,
— joitakin —, määrä-
Lentävätkö muuttolinnut
määrättyjä teitä?
Selityksiä:
1. "Veneet olivat maalattu” on varsin tavallinen sekamuoto. Koska
teon tekijää ei ilmaista, on lause passiivinen ja predikaatin siis on
oltava passiivissa (oli maalattu). Mutta partisiippeja voidaan käyttää
myös adjektiivin tavoin, siis esim. predikatiivina, mitä osoittaa sekin,
että tällainen partisiippi voi olla partitiivissakin (maalattuja). On vain
pidettävä huolta siitä, että predikatiivi on monikossa (maalatut),
jos subjekti on monikossa.
2. Vertaa toisiinsa lauseita: Järvi on jäätynyt. Luistinrata on jäädytetty.
Suomen kielessä käytetään pass. II partisiippia vain, jos
tekijänä on ollut joku ihminen tai elollinen
olento, joka ei ole lauseen subjekti, esim. rutto saattaa surmata
ihmisiä, mutta he eivät silti ole surmattuja, vaan kuolleita. Sen sijaan
surmatun ihmisen on tappanut joku toinen ihminen tai eläin. Tämän
meidän kielemme loogisen järjestelmän on kuitenkin pahanlaisesti
sotkenut ruotsi, jossa tällaista aktiivin ja passiivin eroa ei ole. Jos
sanomme, että joku on hienosti puettu, se siis tarkoittaa, että joku
toinen on hänet pukenut. Eikä kai kukaan ole määrännyt muuttolintujen
teitä. Sanaa määrätty on alettu käyttää ruotsin viss-sanan asemesta.
Jos' korjaamme tällaisiin kohtiin aktiivin partisiipin, on lauseemme
kyllä kieliopillisesti oikea, mutta usein paperikielen tuntuinen
(vakuuttunut = varma). Adjektiivi tai adverbi on suomalaisin
ilmaisutapa, esim. Hän on järkytetty — järkyttynyt — järkytyksissään; suljettu
tavu — umpitavu; Hän istui suljetuin silmin — silmät kiinni; Myytävänä
rajoitettu määrä puolukoita — jokin määrä puolukoita.
Tähän asti on sanontatapaa Hän sai tentit suoritettua (= Hän sai tentit
suoritetuksi), Asia tuli hoidettua pidetty murteellisena, koska se toisi-
Huom!
84

naan voi antaa lauseelle kaksiselitteisen merkityksen, esim. Hän sai
höylättyä lautaa. Hän ei saanut avattua kirjettä.
Nykysuomen laitoksen kielilautakunta on syksyllä 1973 päättänyt
tästä lähin hyväksyä tämän varsin tavallisen sanontatavan.
Korjatkaa:
Ministeri X on terveydellisistä syistä pakotettu eroamaan. Ministeri
X oli estetty saapumasta neuvotteluun. Kaikki miehet ovat pelastettu
myrskystä huolimatta. Huuhkaja on varustettu terävillä kynsillä.
Korvauksen saaja on oikeutettu valittamaan päätöksestä. Korvaukset
olivat maksettu liian myöhään. Sohvalla istui kansallispukuun
pukeutunut nukke. Ei kaikki osaa antaa arvoa luonnonkauneudelle. Taloa
ei oltu korjattu moneen vuoteen.
83 Korjatkaa:
Harjoitus 1
Kun hiihtoloma alkoi, Liisan veljet lähtivät maalle, mutta Liisa ja
minä jäimme kaupunkiin. Tätini halusi nimittäin viedä meidät
teatteriin sanoen, että meidän täytyi välttämättä nähdä Ibsenin
Villisorsa. No, me ajattelimme Liisan kanssa, että menköön pojat
vain etukäteen ja lämmittäköön huvilan: hauskempihan meidän
on sitten tulla sinne. Linja-autosta noustuamme totesimme, että
tieltä ei oltu luotu lunta, ei edes auton paikkaa oltu avattu. Nyt isä
ei saa pysäköityä autoa, kun hän tulee lauantaina, vaan hän on
pakotettu jättämään auton maantielle.
Me lähdimme raskaat reput selässä kahlaamaan mökille. Ovi ei
ollut lukittu, mutta poikia ei näkynyt missään. Me avasimme oven
hiipien sisään. Olohuone oli kauheassa siivossa. Käytetyt kahvikupit
ja lautaset olivat jätetty ruokapöydälle. Eihän ne asiat päivittelemällä
parane, me ajattelimme. ”Ala sinä siivoamaan olohuonetta, minä
menen keittämään kahvia”, sanoi Liisa. Pojat palasivat vasta
iltapimeässä naapuritalosta.
Seuraavana aamuna paistoi aurinko ihanasti, ja me lähdimme
hiihtämään. Jäällä oli paljon pilkkimiehiä kairoineen. Kun avannot
olivat kairattu auki, he istuivat kelkoissaan puettuina paksuihin
turkkeihin tai toppatakkeihin. Me katselimme ihmetellen noita
85

liikkumattomia miehiä: hauskempi meistä oli toki hiihtää. Kun oltiin
hiihdetty pari tuntia, oli palattava takaisin keittämään pojille ruokaa.
Aterian jälkeen minä sanoin: "Mitähän jos lämmitettäisi sauna.”
Kun sitten oltiin saunottu, istuimme takan edessä makkaroita paistaen.
Harjoitus 2
Maatalousnaiset jäljestivät juhlan seurojen talolle. Nämä talot ovat
rakennettu jo kauan sitten. Ne ovat usein aika huonossa kunnossa
johtuen niitä ylläpitävien seurojen varattomuudesta. Ohjelmaa oltiin
ehditty harjoitella aika vähän. Salin koristelu saatiin sentään
suoritettua ajoissa.
Vihdoin oli ohjelma lopussa. Orkesteri nousi lavalle alkaen soittaa
valssia, mutta tuskin kukaan alkoi tanssimaan. Tyttöjä istui seinän
vierillä hakijoita odotellen. He olivat kauniisti puettuja, mutta en
nähnyt montaakaan poikaa, joiden asu olisi ollut siisti. Sitten orkesteri
alkoi soittamaan tangoa, ja heti oli lattia täynnä. Olin järkytetty
siitä, että tällaiseenkin juhlaan tulee humalaisia. Keskiyön lähetessä
orkesteri lopetti soittonsa ja juhlat oli loppu. Viimein jäi juhlapaikalle
vain järjestysmiehet.
84 	Partikkelit
1. -kä-liitettä käytetään ja-sanan asemesta kielteisen lauseen
alussa, esim.
Poika söi voileipää ja joi kahvia.
Poika ei syönyt voileipää eikä juonut kahvia.
2. Vai-sanaa käytetään kysyvissä lauseissa tai-sanan
asemesta esim.
Tuolta tulee Kalle tai Matti.
Tuleeko tuolta Kalle vai Matti?
3. Vaan on konjunktio, jota käytetään vain kielteisen lauseen
jälkeen. Sitä ei saa sekoittaa wzzn-sanaan, joka on adverbi ja merkitsee
suunnilleen samaa kuin ainoastaan.
Hän ei ole tervey vaan sairas.
Minä vain täällä olen. (Virhe: Minä vaan täällä olen.)
86

4. 	Kun, kuin. Monista murteista puuttuu konjunktio kuiny ja sen
asemesta käytetään kun-sanaa. Nämä kaksi alistuskonjunktiota on
kuitenkin erotettava toisistaan.
Kun ilmaisee aikaa, esim. Kun kevät tuleey muuttolinnut saapuvat.
Kuin-sanaa käytetään vertailussa, myös jos ajasta on kysymys.
Kalle lukee paremmin kuin Liisa.
Varsinkin eräissä sanaliitoissa on vaikea tietää, kumpaa näistä
sanoista käyttäisi.
Kun esiintyy mm. seuraavissa sanaliitoissa: samalla kun, sen jälkeen
kun, siihen asti kun, silloin kun, sillä aikaa kun, sitten kun.
Kuin-sanaa käytetään, jos päälauseessa on komparatiivi tai jokin
sanoista niiny ennen, melkeiny ikään, juuriy aivany ihany yhtäy samay toinen,
mua, eri, sellainen, samanlaineny erilainen.
Paha virhe: Se on Virtanen, kun puhuu. Tässä on käytetty kun-
sanaa relatiivisen jota-sanan asemesta. (Oikein: Täällä puhuu
Virtanen.)
85 	Muutamia sanatyyppejä
i-loppuiset nominit
Suomessa on kaksi ryhmää i-loppuisia sanoja.
I. 	sormi — sormen — sormeay mon. sormien — sormia — sormissa
II. 	torni — tornin — tornia, mon. tornien — torneja — torneissa
I ryhmän sanoissa on yksikössä e, monikossa i.
II ryhmän sanoissa (johon mm. lainasanat kuuluvat) on yksikössä
i, monikossa e + monikon tunnus i tai j.
Sana tiili (tiilenpunainen) kuuluu I tyyppiin. Miten esimerkki-
sanan muodot siitä kuuluvat?
Sanat siiliy ryyni, vitamiini taipuvat kuten torni. Taivuttakaa niitä.
Korjatkaa:
Pöytiä ja tuolia myytävänä. Täällä myydään klapia. Näitä kasvia
kutsutaan nahkealehtisiksi. San Marinossa painetaan monia erilaisia
postimerkkiä.
87

Sanat vuori, laki, kuori kuuluvat kumpaankin tyyppiin. Selittäkää
niiden merkitys i-vartaloisena ja e-vartaloisena.
-ut-, -yt-, -ue-, -ye-loppuiset sanat
Otamme esimerkkisanoiksi
I. 	lyhyt — lyhyen, lyhyttä, lyhyenä, lyhyeen, lyhyiden, lyhyissä
II. 	puolue, puolueen, puoluetta, puolueena, puolueeseen, puolueiden, puolueissa
Taivuttakaa, näitä sanoja mallina käyttäen: /yAy/ ömrt, o/h*,
poikue, seurue, lentue, kevyt joukkue.
Ns. supistumaverbit
Lakata — lakkaan — lakkasi — on lakannut
Jos verbin akt. ind. imperfektissä on -si, on I inf. lyhyempi muoto
-/ö-loppuinen ja liittomuodoissa on -nn-.
Taivuttakaa: kaivaa, kaivata, palaa, palata, virkkaa, virkata.
86 	Eräiden erillisten sanojen merkityksestä
Huomaa seuraavien sanojen merkitys
huomioida = tehdä huomioita, ei = ottaa huomioon
hengellinen esim. hengellinen laulu, virsi. Kuuluu uskonnolliseen
sanastoon.
henkinen — esim. henkinen kulttuuri (aineellisen vastakohtana)
ilmoitus — esim. vuokrattavasta asunnosta. Sen lehti on maksusta
painattanut.
uutinen kertoo jostakin tapahtumasta, esim. junaonnettomuudesta.
Sanomalehdet hankkivat uutisia, joiden luullaan kiinnostavan
lukijoita.
ulkomainen = adj. (ei ulkolainen)
ulkomaalainen = subst.
itse-sanaa on alettu käyttää turhaan mmä-sanan asemesta, esim. Jos
itselläni olisi mahdollisuuksia, matkustaisin Italiaan. Itseltäni
koulumatkaan kuluu tunti.
henkilö-sanaa ei ole syytä käyttää ilman attribuuttia merkityksessä
ihminen, esim. Kun henkilö kävelee kadulla, hänen päähänsä voi
pudota lunta katolta. Myös: Ammattitaidottoman (henkilön) on
vaikeata sijoittua nyky-yhteiskuntaan. Henkilölle itselleen ei ole mitään
hyötyä tällaisesta vakuutuksesta.
88

Lauseoppiin liittyvää oikeakielisyyttä

87 	Subjekti
Jos lauseen predikaattina on verbi, jolla on objekti (ns.
transitiiviverbi) , subjekti ei voi olla partitiivissa.
Korjatkaa:
Paljon muita rakennuksia odottaa Seurasaaressa katselijaa. Näihin
mietteisiin joudun, kun minua kohtaa vastoinkäymisiä. Monta
vakaumusta on heittänyt kuperkeikkaa. Useita nuoria voisi tällöin saada
työpaikan. On ollut aikoja, jolloin järkeä on palvottu, mutta joita
on seurannut ihmeellisiä maasta maahan levinneitä herätysliikkeitä.
Helmikuun manifestia seurasi useita venäläistyttämismääräyksiä,
Jos perheestä monta henkilöä joutuu maksamaan matkat kaupunkiin,
lähiössä asuminen tulee alhaisemmista vuokrista huolimatta kalliiksi.
88 	Subjektin ja predikaatin kongruenssi
(mukautuminen)
Predikaatti noudattaa yleensä subjektin lukua, ts. jos subjekti on
monikossa, on predikaattikin monikossa. Tästä on kuitenkin joitakin
poikkeuksia.
Predikaatti on yksikössä:
1. Lintuja lentää.
2. Tytöllä on mustat kengät.
jos subjekti on partitiivissa.
jos lauseessa on olla + adessiivi,
joka merkitsee omistamista (=
ruots. har).
3. 	Koulussa on hyvät fysiikan
välineet.
Esikaupunkiin on hyvät
jos predikaattina on o//a-verbi,
jonka paikalle voi ajatella
sanoja on olemassa, ja sub-
90

liikenneyhteydet.
4. 	Pöydällä on sakset.
Siellä oli eilen ristiäiset.
Perheeseen syntyi kaksoset
5. Yhdysvallat on lähettänyt
nootin. Mikkelin Sanomat
kirjoitti siitä pääkirjoituksen.
6. Viisi varista istui kalliolla.
Kolme perheen lapsista menestyi
hyvin koulussa (ts. vain osa).
jekti on predikaatin jäljessä.
Tällöin subjektina on usein sana,
jota ei lainkaan käytetä
yksikössä (ns. plurale tantum).
(Vrt. Sakset ovat pöydällä. Ristiäiset
olivat eilen.)
Predikaattina voi joskus olla
muukin kuin o//a-verbi,
jos muodoltaan monikollinen
erisnimi tarkoittaa yhtä.
jos subjektina on kardinaalinen
lukusana, joka merkitsee uutta,
ennen mainitsematonta tai osaa
kokonaisuudesta. Vrt.
Nuo viisi varista istuivat katolla (siis
ennen mainittuja). Perheen kolme
lasta menestyivät hyvin oppikoulussa
(ts. kaikki perheen lapset).
Predikaatti on monikossa:
jos subjekteja on useita. Pred.
on kuitenkin yksikössä, jos
subjektit ovat vaihtoehtoisia: Liisa
tai Matti menee kouluun.
jos subjektien joukossa on eri
Liisa ja minä menimme kouluun. persoonia, niin toinen voittaa
kolmannen ja ensimmäinen
molemmat muut.
jos yksiköllinen subjekti on
useamman attribuutin toistamatta
jätettynä pääsanana.
(Vrt. Viron kieli ja suomen kieli
ovat sukukieliä).
Korjatkaa seuraavat virkkeet:
1. Raittiuden Ystävät järjestävät juhlan kirkonkylän Seurojen
talolle. Suuri osa seuramme jäsenistä ovat auttamassa salin
koristelussa. Kuvaelmasta tulee hieno, sillä Seurojen talon näyttämöllä ovat
l. Liisa ja Matti menivät
kouluun.
2. Sinä ja Liisa menitte kouluun.
3. Viron ja suomen kieli ovat
sukukieliä.
91

uudet, hienot valaistuslaitteet. Väliajalla ovat arpajaiset. Kai tekin,
neiti Mäkinen, olette aikoneet tulla juhlaamme.
2. 	Lehtemme toimitukseen tuli kaksi ranskalaista nuorukaista.
Tuollaisia nuoria miehiä kiertelee toisinaan täällä ja yrittää myydä
lehdille uutisia. Nuo kaksi sanomalehtimies tä väitti, että Yhdysvallat
aikovat lähettää nootin Englannille. Minä sanoin toiselle heistä:
"Oletteko te kuulleet asian tuolta toveriltanne tai mistä se on peräisin?
Te luulette, että Helsingin Sanomat kirjoittaisivat asiasta vain teidän
tietonne perusteella.”
89 Objekti
Objekti on se lauseen sana, johon verbin tekeminen kohdistuu.
Verbiä, joka voi saada objektin, sanotaan transitiiviseksi (esim.
heittää palloa, myydä talo). Sellainen verbi, joka ei voi saada objektia,
on intransitiivinen, esim. palata, sairastua, juosta.
Jos objekti on nomini, se on joko partitiivissa tai
akkusatiivissa. Partitiiviobjektin käytössä ei suomalainen juuri
koskaan tee virheitä, joten sitä koskevia monia sääntöjä ei ole tarpeellista
opetella. Niistä mainittakoon vain seuraavat:
Partitiiviobjektia käytetään,
1. jos verbin vaikutus kohtaa vain osaa objektin alasta, esim.
Tahdotko kakkua? (Vrt. Tahdotko kakun?)
2. jos verbin tekeminen on jatkuvaa tai toistuvaa, esim. Kirjoitin
kirjettä. (Vrt. Kirjoitin kirjeen.)
3. aina kielteisissä lauseissa, ja muodoltaan myön-
teisissäkin, kun ajatus on kielteinen tai epäilyä ilmaiseva, esim. En
ostanut takkia. Hän tuskin kirjoitti kirjettä. Sitä on mahdotonta tietää.
90 Akkusatiivissa oleva objekti ilmoittaa yleensä
loppuun saatettua tekemistä. Monikossa
akkusatiiviobjekti on aina nominatiivin kaltainen, esim. Ostin kengät. Yksikössä se
on ns. päätteellinen eli genetiivin kaltainen tai päätteetön eli
nominatiivin kaltainen. Lyhyissä lauseissa kaikki tietävät, kumpaa
akkusatiivia on käytettävä, mutta jos lause on pitkä ja monimutkainen, ei
korva aina sano, kumpi akkusatiivimuoto on oikea. Säännöt ovat
seuraavat:
A. 	Akkusatiiviobjekti on yleensä genetiivin kaltainen, esim.
Ostin takin. Myin talon.
92

B. 	Akkusatiiviobjekti on nominatiivin kaltainen,
1. jos predikaatti on passiivissa, esim. Minulle ostetaan takki.
2. jos predikaattina on imperatiivin 1. tai 2. persoonan muoto,
esim. Osta takki. Laulakaamme tämä laulu. (Vrt. 3. persoonan
muotoa, esim. Hän ostakoon takin. He laulakoot laulun.)
3. jos predikaattina on yksipersoonainen verbi, myös yksipersoo-
naisesti käytetty o/fo-verbi, esim. Minun täytyy ostaa takki. On
parasta ostaa takki nyt.
4. jos objekti on sellaisen I infinitiivin määrite, joka puolestaan on
subjektin määrite, esim.
4 "I 1 ,
Minulla on aikomus ostaa takki.
adv:li pr ed. subj. inf.-atlr. obj.
Huom!
Infinitiiviattribuutti voi olla muunkin kuin subjektin määrite, esim.
objektin tai adverbiaalin. Infinitiiviä määrittävä objekti on silloinkin
nominatiivin kaltaisessa akkusatiivissa, ellei tämä lauseenosa
muodosta predikaatin kanssa kiinteää kokonaisuutta, esim.
Hän luopui aikeistaan ostaa auto. Hän oli aikeissa (= aikoi) ostaa auton.
91 	Seuraavat tehtävät ovat kaksiosaisia. Alkupuolen lauseissa on
suluissa objekti sekä päätteellisessä että päätteettömässä
akkusatiivissa. Valitkaa niistä oikea ja perustelkaa valintanne. Jälkimmäisessä
osassa on sekaisin oikeita ja vääriä lauseita. Hakekaa niistä objekti
tai objektit ja korjatkaa virheelliset muodot. Perustelkaa korjauksenne.
Tehtävä 1
1. Ottaen huomioon rahan arvon (aleneminen — alenemisen)
päätettiin vakuutusta korottaa. 2. Onko vanhempien tarkoitus antaa
lastensa mielikuvitukselle (tällainen suunta — tällaisen suunnan)?
3. 	Ottakaa, Teidän Ylhäisyytenne, vastaan (kunnioittava —
kunnioittavan) kiitoksemme. 4. Tämä iltalinja on perustettu nimenomaan
varttuneempia nuoria varten, jotta he voisivat opiskella työn ohessa
ja saada itselleen (ammatti — ammatin), joka heitä enemmän
miellyttää. 5. Silloin olin tehnyt päätökseni hankkia (kaikki mahdollinen
tieto — kaiken mahdollisen tiedon) runoilijasta.
93

Ovatko seuraavat lauseet oikein?
1. Onko hänellä jo oikeus tenttiä viides luokka? 2. Hänelle suotiin
oikeus tenttiä viides luokka. 3. Ehkäpä kokous jättää ehdotuksen
tekijän huoleksi laatia kiertokirje, joka sitten voidaan lähettää
johtokunnalle. 4. Hänen on täytynyt saada jumalten lahja nähdä maailman
toisin kuin tavallinen ihminen. 5. Jäljellä oli ainoastaan yksi
mahdollisuus estää tämän kieroon kasvaneen nuorukaisen joutumasta
hunningolle — lähettää hänet koulukotiin.
Tehtävä 2
1. Teidän täytyy turvata perheenne tulevaisuus ottamalla lapsillenne
(opintovakuutus — opintovakuutuksen). 2. Hänet valtasi halu lukea
(tuo kirja — tuon kirjan) vielä kerran. 3. Yhä useampien silmät ovat
avautuneet havaitsemaan heidät entisten puoluenäkemystensä
(kelvottomuus — kelvottomuuden). 4. Minun sallittaneen nyt vielä
esitykseni lopuksi luetella eri vitamiinit ja niiden (teho — tehon).
5. 	Minä aion nyt vielä esitykseni lopuksi luetella eri vitamiinit ja
niiden (teho — tehon). 6. Kuulijani sallikoot minun vielä lopuksi
luetella eri vitamiinit ja niiden (teho — tehon).
Ovatko seuraavat lauseet oikein?
1. Valtioneuvosto on päättänyt asettaa viran nykyisen hoitajan
lakkautuspalkalle ja nimittää toimeen sen entinen hoitaja. 2.
Kunnioittakaamme suuren vainajan muistoa uutteralla rauhantyöllä
ja pyrkikäämme tekemään tästä maasta vapaan ja onnellisen kansan
koti. 3. He tekivät sen, jotta jälkipolvella olisi mahdollisuus tehdä
maasta sen mahtavan valtion, mikä se nyt on. 4. Häntä käskettiin
Pyhän ristin nimessä ilmoittamaan totuus. 5. Itäisen osan väestö
pakotettiin omaksumaan sille vieraan ja vastenmielisen elämäntyylin
ja talousjärjestelmän.
Tehtävä 3
1. 	Yhteiskunnan täytyy suojata heikompia jäseniään määräämällä
(alin palkka — alimman palkan). 2. Tasavallan presidentti
käyttäköön oikeuttaan hajottaa (eduskunta — eduskunnan). 3. Kilpailijan
tulee suuria kansainvälisiä kilpailuja ajatellen omata (hyvä luonne —
94

hyvän luonteen). 4. Suorittamalla (jälkihaastattelu — haastattelun)
kunkin sairaalassa hoidettavana olleen lapsen äidin kanssa on voitu
saada henkilökohtainen kosketus äiteihin. 5. Ottamalla huomioon
tämän tieteenalan (valtava kehitys — valtavan kehityksen) voidaan
hyvin ymmärtää, että sitä koskeva kirjallisuus vanhenee lyhyessä
ajassa.
Ovatko seuraavat lauseet oikein?
1. Saimme käskyn miehittää Viipurin edustalla oleva Teikarin saari.
2. Antakaa heille käsky miehittää Viipurin edustalla oleva Teikarin
saari. 3. Vain yksinäisyys voi antaa minulle tilaisuuden paeta pois
nykyhetkestä ja avata verho tulevaisuuteen. 4. Tästä valkoihoisten
harjoittamasta terrorista voidaan mainita esimerkkeinä monien
alkeellisten kulttuurien hävittäminen ja monen rodun sukupuuttoon
kuoleminen.
92 Objektin sukuinen määrite
Objektin sukuinen määrite vastaa kysymyksiin kuinka kauan?
kuinka pitkän matkan? kuinka monta kertaa? kuinka monennen kerran?
Hän käveli peninkulman. Kävin siellä kolmannen kerran. Olin siellä tunnin.
Objektin sukuinen määrite ci aivan tarkkaan noudata objektin
sijoja. Voidaan sanoa esim. Näytelmä esitetään Kansallisteatterissa tänään
kolmannen kerran. Joissakin vanhoissa kielenoppaissa vaadittiin tässä
muotoa kolmas kerta, koska lauseen predikaatti on passiivissa.
93 Attribuuteista
I. 	Attribuutti vai adverbiaali?
Pyylevä rouva tulee leninkiliikkteseen ja sanoo: ”Haluaisin sovittaa tuota
pukua tuossa ikkunassa.5 ’
Myyjätär: ”Hyvä rouva, meillä on kyllä sovitushuonekin täällä myymälän
perällä.”
Asiakas tarkoitti sanan ikkunassa inessiiviattribuutiksi. (Mitä
95

pukua? — Pukua ikkunassa.) Myyjätär käsitti sen adverbiaaliksi.
(Missä sovittaa? — Ikkunassa sovittaa.) Sija-attribuuttien käytössä
on siis oltava varovainen, jottei anna kuulijoille tai lukijoille
tilaisuutta väärinymmärtämiseen — tahalliseen tai tahattomaan.
Korjatkaa seuraavat virkkeet: Hän ajatteli kirjettä taskussaan. Kun
istuimme linja-autoasemalla, kerroin hänelle huvilastamme
Päijänteen rannalla. Katselimme autoa ojassa. Vuokrattavana huone
parvekkeella. Vuokrattavana huone kahdella ikkunalla. Vuokrattavana
huone kahdella suurella ikkunalla.
II. 	Genetiiviattribuutti tai yhdyssana on parempi kuin paikallissija,
esim. Kasvillisuutta Keski-Suomessa luonnehtivat havumetsät.
Paremmin: Keski-Suomen kasvillisuutta luonnehtivat havumetsät.
Korjatkaa: Kaikki tuolit odotushuoneessa olivat jo varattu. Onko
todella niin vaikea taloudellinen tilanne Suomessa? Tämän
ihmisryhmän vaikeudet sopeutumisessa ovat suuret. Puusto suolla on
hyvin vähäistä. Ruoansaanti niillä on vaikeutunut.
III. 	Pääsanan edessä oleva appositioattribuutti
rehtori Salmiselle.
filosofian maisteri Salmiselle.
Puhuin asiasta koulumme rehtorille Salmiselle.
rehtorillemme Salmiselle.
kanslisti Sirkka Mäkelälle.
kanslia-apulaiselle neiti Niemelle.
Lähetin kirjeen Henkivakuutusyhtiö Salamalle.
Lähetin kirjeen Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Salamalle.
Pääsanansa edessä oleva appositioattribuutti on nominatiivissa,
jos se on yksinäinen sana (rehtori, kanslisti) tai yhdyssanamaisen
kiinteä sanaliitto (filosofian maisteri).
Pääsanansa edessä oleva appositioattribuutti on samassa sijassa
kuin pääsana, jos sillä itselläänkin on määrite (koulumme rehtorille),
jos siihen liittyy possessiivisuffiksi (rehtorillemme) tai se on -nen-lop-
puinen sana (kanslia-apulaiselle).
Nämä säännöt on syytä erikoisesti muistaa silloin, kun käytetään
arvo- tai ammattinimityksiä.
96

94 	Lauseenvastikkeet
I. Partisiippirakenne vastaa myönteistä objektina
olevaa että-lausetta. Subjektiosana on genetiivi- tai partitiivimuoto
tai possessiivisuffiksi, predikaattiosana partisiipin akkusatiivi, esim.
Hän tiesi Liisan saapuneen (= Hän tiesi, että Liisa oli saapunut.)
Muut lauseenosat pysyvät partisiippirakenteessa
muuttumattomina. Tämä on muistettava erikoisesti silloin, kun että-lauseessa on
predikatiivi. Aikaisemmin vaadittiin: Hän tiesi tytön olevan kauniin.
Nykyisin sanotaan tavallisesti: Hän tiesi tytön olevan kaunis = Hän tiesi,
että tyttö on kaunis.
Subjektiosa käsitetään joskus väärin objektiksi.
Väärin: Oikein:
Hänet nähtiin juoksevan Hänen nähtiin juohevan poispäin.
poispäin. = Nähtiin, että hän juoksi
poispäin.
II. Jos rakenteissa päälauseen subjekti ja lauseenvastikkeen subjekti-
osa tarkoittavat samaa, on rakenteessa käytettävä possessiivisuffiksia.
Väärin: Oikein:
Emännän mennessä rantaan Mennessään rantaan emäntä kuuli
hän kuuli jonkun soutavan jonkun soutavan poispäin.
poispäin.
95 	Sanajärjestys
Suomen kielen sanajärjestys on melko vapaa, se ei ole yhtä tarkkaan
säännöttynyttä kuin esim. germaanisten kielten. Asiatyylin tavallinen
sanajärjestys on: ensin subjekti attribuutteineen, sitten predikaatti
määritteineen, esim. Suuri laiva saapui eilen satamaan. Kuitenkin jos
jotakin sanaa halutaan erikoisesti tähdentää, voidaan poiketa tavan-
omaisestä sanajärjestyksestä.
1. 	Lauseen loppuun — tai loppupuolelle — sijoitetaan sana, joka
ilmaisee uutta, tärkeää asiaa, esim. Sain eilen äidiltä kirjeen. Sain äidin
kirjeen vasta eilen.
97

2. 	Vastoin normaalia sanajärjestystä lauseen alkuun sijoitettu sana
sisältää usein inttävän väitteen, esim. Minä kotona olin. Kotona minä
olin. Olin minä kotona. (Normaalilause: Minä olin kotona.)
Oikeakielisyyttä
Erikoisesti on syytä välttää ruotsinmukaista käänteistä
sanajärjestystä silloin, kun predikaatin määrite alkaa päälauseen tai sen edellä
on sivulause.
Väärin:
Eilen oli hän sairas.
Silloin saavutti Nurmi
suurimman voittonsa.
Kun isä tuli kotiin,
oli hän hyvin väsynyt.
Oikein:
Eilen hän oli sairas.
Silloin Nurmi saavutti suurimman
voittonsa.
Kun isä tuli kotiin, hän oli hyvin
väsynyt.
Näin sanoi Snellman eikä Anvids-
son. Kun hätä on suurin, on apu
lähinnä.
Kahdessa viimeksi mainitussa virkkeessä Snellman ja apu ovat
painollisia. Huomatkaa myös adessiivi ja genetiivi ajatussubjekteina, esim.
Kun lapset tulivat kotiin, äidillä oli ruoka valmiina. Kun lapset tulivat kotiin,
heidän täytyi ruveta siivoamaan.
96 	Vältettäviä svetisismejä
Koska Suomessa kautta vuosisatojen varsinkin ne, jocka suomea
kirjallisesti viljelivät, olivat kaksikielisiä, on selvää, että ruotsi on suuresti
vaikuttanut äidinkieleemme. Joistakin svetisismeistä 1.
ruotsalaisuuksista jo onkin ollut puhe (esim. Hän oli hienosti puettu).
I. 	Ruotsissa on rik-, fattig- ja yh‘-loppuisia adjektiiveja, joiden
mukaan suomessakin on muodostettu rikas-, köyhä- tai vapaa-loppuisia
sanoja. Jos suinkin mahdollista, on näitä vältettävä.
Väärin: Oikein:
Järvi oli kalarikas. Järvi oli kalainen, kalaisa.
Ruoka oli kaloririkasta. Ruoka oli kaloripitoista.
98

Järvi oli saaririkas. Järvi oli saarinen.
Seutu on metsäköyhää. Seutu on vähämetsäistä.
happi vapaa, verovapaa hapeton, veroton
II. Germaanisten kielten ns. muodollista subjektia (det, it, es)
vastaavaa j^-sanaa ei suomessa ole syytä käyttää, koska meillä näissä
tapauksissa subjektina on joko infinitiivi tai sivulause.
Väärin: Oikein:
Se oli hyvä, että tulit. Oli hyvä, että tulit.
III. Med-preposition käyttö ruotsissa on hyvin moninaista. Sen
korvaaminen suonien adessiivilla ei aina ole suotavaa.
Väärin: Oikein:
Me otamme kutsun vastaan Me otamme kutsun vastaan
suurella mielihyvällä. mielihyvin.
Hän teki työtä suurella innolla. Hän teki työtä hyvin innokkaasti.
Auto ajoi suurella nopeudella Auto ajoi kovaa vauhtia.
Haluaako herra kaakaota Haluatteko kaakaota kerman kera?
kermalla vai ilman?
IV. Ruotsissa om alkaa myös alistettua kysymyslausetta, suomessa
jVAr-sanalla ei sellaista tehtävää ole.
Väärin Oikein:
En tiedä, jos (josko) hän on En tiedä, onko hän kotona.
kotona.
V. Svetisismiä on myös pelkästään tähdennyksen vuoksi käytetty
sivulause.
Väärin: Oikein:
Se oli viime keväänä, kun Hän valmistui viime keväänä.
hän valmistui.
VI. Vältettäviä svetisistisiä sanontatapoja.
1. Asia on suuresta merkityksestä (av stor betydelse) = Asia on
tärkeä.
2. Vetää johtopäätös (dra en slutsats) = tehdä johtopäätös.
3. On jo korkea aika (hög tid) = On jo aika, on yhdestoista hetki.
4. Hän oli paikan päällä = Hän oli paikalla.
5. Meillä ei niitä ole, mutta pääliikkeessämme kyllä löytyy sellaisia
koteloita = — pääliikkeessämme kyllä on sellaisia koteloita. Ruotsin finnas,
finrts ei ole suomeksi löytyä, vaan olla, on.
99

6. Ikävä kyllä, palasokeri on nyt loppu = Ikävä kyllä, palasokeri
on nyt lopussa.
7. Meillä on paitaa sinisessä ja harmaassa (i blätt och grätt) =
— 	sinisiä ja harmaita paitoja.
8. Se on paljon mahdollista. (Det är mycket möjligt.) — Se on
hyvin mahdollista.
97 	Muoti-ilmauksia
Aina silloin tällöin ilmestyy lehtien palstoille sana, ehkä sillä kertaa
hyvinkin paikalleen osuva, josta saattaa nopeasti kehkeytyä
muotisana. Sitä aletaan käyttää merkityksissä, joihin se ei lainkaan kuulu.
Seuraavassa joitakin muoti-ilmaisuja.
taholta, toimesta. Ilmeisesti ruotsin passiivisen lauseen agentti
(esim. björnar falldes av ivriga jägare) on vaikuttanut sen, että
suomessakin passiivisen lauseen tekijä halutaan panna esille.
Murtovaras pidätettiin Poliisi pidätti murtovarkaan.
poliisin toimesta.
Uutinen ilmoitettiin halli- Hallitus on ilmoittanut, että. . .
tuksen taholta.
(Hallituksen taholta
merkitsee tässä esim. *joku
hallituksen jäsen’.)
Korjatkaa:
Havainto vahvistettiin tutkijaryhmän toimesta. Me suomalaiset
olemme hyvin herkkiä sille, mitä meistä kirjoitetaan muiden toimesta.
Kokoomuspuolueen taholta on tehty aloite.
muodossa
kahvia jauheen muodossa kahvia jauheena
kiillotusvahaa juoksevassa — juoksevana
muodossa
Korjatkaa:
Edessämme viruu sammunut ihmiselämä luurangon muodossa.
Todellisuus herätti minut jälleen ovikellon soiton muodossa.
100

mittakaavassa, suuressa määrässä
Näitä pukuja valmistettiin Näitä pukuja valmistettiin suuria
suuressa mittakaavassa. määriä.
Ilahduttavassa määrässä on Ilahduttavan paljon on nuorisoa
nuoria kokoontunut näihin kokoontunut näihin tilaisuuksiin.
tilaisuuksiin.
puitteissa tarkoittaa melkein samaa kuin kehyksissä. Suomessa
suurin piirtein kaikki tapahtuu nykyään jonkin puitteissa, esim.
Uusia teitä rakennetaan määrärahan puitteissa.
Tv-esitys päätetään nor- Tv-esitys päättyy normaaliajassa.
maaliajan puitteissa,
kiinni
Asian korjaaminen on Asian korjaaminen on rahakysymys.
rahasta kiinni.
98 	Sanonnan selkeyttä ja
johdonmukaisuutta haittaavia seikkoja
Virke on ajatuksen kielellinen ilmaus, on kielioppien määritelmä.
Tämä kuitenkin usein nykyisin unohdetaan, ja jopa tieten tahtoen
yritetään kirjoittaa moniselitteisesti. Ainakin asiatekstissä on selkeää
sanontaa pidettävä hyvän tyylin tunnusmerkkinä. Virke voi olla
kieliopillisesti oikea, mutta jos se johtaa ajatukset harhateille, se
on huono virke. Ei ole syytä puhua Koskenniemen leivosrunoudesta,
mainita jostakin vanhasta tavasta, että se on säilynyt peruna vanhoilta
ajoilta, tai todeta, että karhut elävät korvissa. Paitsi homonymiaväärin-
käsityksiä on paljon muitakin sanonnan selkeyttä haittaavia seikkoja.
1. Fraaseiksi muuttuneiden sanontojen merkitys on
joidenkuiden kielitajussa niin hämmentynyt, että he voivat aivan tosissaan
väittää esim.
Hän näki ensi kerran päivänvalon uuden vuoden yönä viisi minuuttia yli
kahdentoista.
Ajan hammas oli parantanut kaikki haavat ja sirotellut lunta hänen
tukkaansa.
2. Usein jää virkkeestä pois jokin havaitsemista ilmaiseva
verbi, jolloin virkkeeseen tulee merkitys, jota kirjoittaja ei ole
tarkoittanut, esim.
101

Jos vertaamme teitämme Keski-Euroopan autostradoihin, ne ovat aivan
kurjat. (Ts. vain silloin, kun vertaamme.)
Korjatkaa:
Kun näkee juopon, hän on väsyneen näköinen, koska hän ei syö mitään.
Kun luemme historiaa, mainitaan siellä usein sodista.
3. Kahdella lauseella saattaa olla jokin yhteinen jäsen, esiin. Tai-
vella hiihdetään usein Seurasaareen tai käydään luistelemassa urheilukentille
jäädytetyillä radoilla. Tässä virkkeessä talvella kuuluu virkkeen
molempiin lauseisiin. On kuitenkin muistettava, että ellei yhteinen
sana muotonsa puolesta sovi jälkimmäiseen
lauseeseen, se on toistettava.
Korjatkaa:
Toisilla taas voi olla huonoja kokemuksia ulkomaisista tuotteista ja
siirtyvät ostamaan kotimaista. Englannin kuningattarella ei ole juuri
mitään valtaa, vaan on pelkkä keulakuva. Hänen teki mielensä iskeä
tikari huutajan kurkkuun, mutta ei kuitenkaan tehnyt sitä. Ihmisestä
ja joesta tulee kiero ja kiemurainen, jos eivät viitsi murtaa tieltään
vähäisintäkään estettä.
4. Joskus tällainen yhteinen sana saattaa muotonsa puolesta sopia
kumpaankin lauseeseen, mutta jos se on jälkimmäisessä lauseessa eri
lauseenjäsen kuin edellisessä, se on toistettava, esim.
Prof. Oksala saapui latinanopiskelijain kokoukseen ja valittiin
puheenjohtajaksi. Oksala on edellisessä lauseessa subjektina, mutia
jälkimmäisessä (Prof. Oksala valittiin puheenjohtajaksi) se olisi objekti. Virke on
siis korjattava muotoon: Prof. Oksala saapui latinanopiskelijain
kokoukseen, ja hänet valittiin puheenjohtajaksi.
Korjatkaa:
Pellot jaettiin ja joutuivat uusille omistajille. Ne kustannuslaskelmat
on jo saatu valmiiksi ja osoittavat, ettei kanava niin taloudellinen ole.
Pian rakennettaisiin maanalainen juna, jonka pakokaasut ja tuoma
pöly pysyisivät syvällä maan sisässä.
5. Virkkeessä ei saa rinnastaa kieliopillisesti eri kategorioihin
kuuluvia lauseita tai lauseenosia:
102

Korjatkaa:
Kirja kuvaa ensimmäisten eduskuntavaalien aikoja ja miten
Kainuun köyhä väestö suhtautui eduskuntauudistukseen.
Aleksanterin päätöksiin vaikutti Napoleonin politiikka ja miten sitä
parhaiten saattoi soveltaa Venäjän eduksi.
Kansainliiton päämääränä oli maailmanrauhan turvaaminen sekä
edistää aineellista ja henkistä yhteistyötä eri kansojen välillä.
Olisi hyvä, jos vanhempien kanssa voisi keskustella vaikeuksista ja
kuinka ne parhaiten voitaisiin voittaa.
Teen selkoa näiden kahden rodun vaiheista ja tuntomerkeistä
sekä mistä ne ovat kotoisin.
Seuraavaksi keskustellaan siitä, missä ensi kerran kokoonnumme
ja maailman polttavista ongelmista.
Liioin ei merkityksellisesti eriasteisia asioita saa rinnastaa:
Opettaja näytti lintujen ja eläinten kuvia.
6. Usein käytetään monikkoa aiheetta sellaisista esineistä tai
asioista, joita kullakin on vain yksi.
Korjatkaa:
He hyppäsivät hevosten selkiin. Isä ja äiti puistelivat päitään.
7. Ei ole syytä käyttää substantiivia + verbiä (ns.
substantiivitauti), jos verbi yksinään sanoo saman.
Väärin: Oikein:
Suksien paahtamista Suksia paahdetaan.
suoritetaan.
Maatalouspolitiikan seu- Maatalouspolitiikan johdosta
rauksena voivuoret osoittavat voivuoret yhä kasvavat.
yhä suurempaa nousua.
Hirvi, joka kuoli kolarissa, Hirvi, joka kuoli kolarissa,
kuuluu valtiolle eikä yliajon kuuluu valtiolle eikä yliajamalle.
suorittaneelle autoilijalle.
Junaliikenteen nopeutta on Junaliikennettä on nopeutettu.
parannettu.
103

99 	Korjattavaa tekstiä
Seuraavien tekstien lauseet on koottu eri aineista. Korjatkaa niissä
olevat virheet. Korjattava teksti sopii hyvin ryhmätyönä tehtäväksi.
Harjoitus 1
Olimme päättäneet ystäväni kanssa lähteä sunnuntaiaamuna retkelle
Espoon metsiin, koska ilmasto siellä on puhtaampaa kuin
Helsingissä. Sitä paitsi saadessaan nauttia luonnonrauhasta syvenee nuoren
ihmisen käsitys elämänarvoista. Luulimme, ettei bussia olisi
tarvinnut kauan odottaa, mutta saimme todeta, ettei bussien aikataulut
pidä paikkaansa, vaan ne tulevat milloin sattuu. Mutta kun aloin
uudestaan tutkimaan aikataulua, huomasinkin, että olimme
katselleet lauantain ruuhka-aikatauluja. Kun bussi vihdoin tuli, oli se
täynnä nuorisoa. He olivat hyvin äänekkäitä johtuen siitä, että he
olivat parhaassa murrosiässä. Jouduimme seisomaan käytävällä.
Eräs ulkolaisen näköinen mies puhutteli minua. Hän kysyi, että
puhunko minä saksaa. Vastasin, että osaan vaan englantia. Sillä
kielellä selitin hänelle matkan varrella olevia nähtävyyksiä ja missä
hänen piti nousta pois linja-autosta.
Viimein olimme metsässä. Jos kävelee Helsingin ympäristön
metsissä, on siellä vaikka minkälaista rojua maitotölkeistä alkaen.
Millä saataisi retkeilijät ymmärtämään luonnon kauneuden ja
siisteyden arvon? Oravia emme nähneet. Ruoansaanti niillä on varmaan
vaikeampaa täällä kuin kaupungin puistoissa. Sen sijaan rusakko
hyppäsi tien poikki. Rusakkojäniksen, joka joitakin vuosia sitten
ilmestyi Suomeen, turkki on talvellakin ruskea.
Ensin juttelimme Suomen ilmastosta. Ystäväni sanoi: "Golfvirta
on täällä todellinen elämän ylläpitäjä. Ilman sitä ei auringon
kesälläkin vinosti tulevat säteet pystyisi sulattamaan valtavia lumi- ja jää-
massoja.” Pian siirtyi keskustelu kuitenkin ajankohtaisempiin aiheisiin
eli koulukysymykseen. Minä sanoin: "Vanhempien taloudellinen ja
sosiaalinen asema sekä kunnianhimo sanelee ratkaisun ja ei suinkaan
se, mikä lapsen kannalta on parasta. Kouluissa on paljon oppilaita,
joille koulun vaatimukset on ylivoimaiset. Siksi nuoriso on
hermostunutta.” Ystäväni sanoi: "Nuorison asenteeseen vaikuttaa muutkin
seikat. Toisen maailmansodan jälkeensä jättämät ongelmat eivät
kaikki ole vielä ratkaistu."
104

Harjoitus 2
Yhtenä iltana isä ja äiti tulivat vierailupukuun puettuina
olohuoneeseen, missä istuin radioa kuunnellen. Äiti sanoi minulle, että
ala nyt lukemaan läksyjäsi, että kerrankin saisit ne tehtyä ajoissa.
Sitte he lähtivät. Radiosta ei tullutkaan musiikkia, vaan esitelmä
Seurasaaren ulkomuseosta. Suhtaudun esitelmiin kyllä määrätyin
ennakkoluuloin, mutta jätin radion sentään auki. Esitelmöitsijä sanoi,
että Seurasaarta on kehuttu varsinkin ulkomaalaisten turistien
taholta. Kesäisin tarjoaa Seurasaari uintimahdollisuuden uimalai-
toksen muodossa, mutta vanhat talot, Suomemme kaikilta kulmilta,
jotka ovat sinne siirretty, ovat saaren kaikkein mielenkiintoisempia
nähtävyyksiä. Esitelmöitsijä kuvaili myös lappalaisten ruoka-aittaa
ja hänen sen suhteen suorittamia tutkimuksiaan. Hän sanoi myös,
ettei aina oltu ymmärretty tällaisten museoitten tärkeyttä. Sitä kuvaa
eräänkin rakennuksen korjaukseen tarvittavien rahavarojen
viipyminen kestäen kolme vuolta. Mutta nyt on tapahtumassa muutos.
Siitä on todistuksena viime aikoina myönnetyt avustukset, joita
museot ovat saaneet valtion ja kuntien taholta. Eikä kukaan kai
cnään sallisi, että Seurasaaren annettaisi rappeutua.
Sitten ohjelmassa seurasi kuorolaulua. Kyllähän sellaisetkin
musiikkihetket ovat antoisia, kun niitä esittävät mieskuorot. Uutisten
jälkeen oli poliittinen katsaus. Radiotoimittaja kertoi jostakin Afrikan
valtiosta, joka yritti päästä itsenäiseksi, mutta heidän
yrityksensä tukahdutettiin, ja he, jotka olivat olleet johtajia, olivat
pakotettuja lähtemään pakoon, mikäli pääsivät.
Vihdoin alkoi tanssimusiikki. Sammutin lampun ja en lainkaan
kuullut, kun isä ja äiti tulivat kotiin. Isä laittoi valon palamaan ja
sanoi, että nyt sinä menet heti nukkumaan.
Harjoitus 3
a) 	Vartiokylän, johon Puotila on kuulunut, takana on Linnavuori.
Sen lähellä on omakotitalo, johon muutimme viime vuonna. Moni
muukin helsinkiläinen on muuttanut kivierämaasta kaupungin
rajoille. He ovat hankkineet tontin rakentaen talon ja raivaten
puutarhan. Nämä omakotitalot ovat usein hankittu suurin uhrauksin.
Asukkaat ovat ahkeraa väkeä. Heidät näkee sunnuntaisin häärivän
palstallaan missä saattaa olla suuriakin hedelmätarhoja. Tietenkään
105

he eivät tule toimeen puutarhastaan saamilla tuloillaan, vaan
käyvät työssä kaupungissa, mutta he nauttivat suuresti, kun he
työajan päätyttyä pääsevät niin erilaiseen ympäristöön. Eivätkä puu-
tarhatyön hauskuutta ymmärrä he, jotka eivät ole sitä kokeneet.
Eilen syttyi naapurimme talo palaen maan tasalle. Näit varmaan
siitä ilmoituksen tämän päivän lehdessä.
b) Jos tarkastelemme säätyvaltiopäivien ja nykyisen eduskunnan
toimintaa, on niissä paljon eroja. Suurlakon jälkeenhän valtiopäivä-
järjestyksemme muuttui. Erikoisesti oli eduskuntareformin kannalla
sosiaalidemokraatit; takasihan uusi laki yleisen ja yhtäläisen
äänioikeuden. Vaalien avulla pitäisi siis jokaisen äänestäjän mielipide
tulla kuuluviin, mutta niin ei aina käy. Jos jotakin asiaa ei oltu
hyväksytty puoluekokouksessa, ei varsinkaan vasemmiston edustajat
sen puolesta uskaltaneet äänestää. Niimpä kieltolakikin pysyi
voimassa kansan enemmistön mielipiteestä huolimatta. Sitäpaitsi
presidentillä on meillä melko suuri valta toisin kuin esim. Ruotsissa,
jossa valtion päämiehellä ei ole juuri mitään valtaa, vaan on
täydellinen keulakuva.
c) Luin joululomalla Polvisen kirjan ”Suomi suurvaltain politiikassa”.
Se on kirja, jonka jokaisen nykynuoren pitäisi lukea. Kun me nuoret
otamme selville kansamme vaiheet ja mitä esi-isämme ennen meitä
ajattelivat, opimme heiltä paljon. Me huomaamme myös, että monta
vakaumusta on aikojen kuluessa heittänyt kuperkeikkaa.
106

Sisällys
OIKEINKIRJOITUSOPPI
Äänne — kirjain 8
Suhuäänteiden merkitseminen 8
Vokaalisointu 9
Sanojen jakaminen tavuihin 9
Iso ja pieni alkukirjain 10
Yhteen ja erilleen kirjoittaminen 12
Yhdysmerkki 13
Lisäohjeita yhteen ja erilleen kirjoittamisesta 16
Johto-oppiin liittyviä oikeinkirjoitusseikkoja 20
Assimilaatioon liittyviä oikeinkirjoitusseikkoja 23
Lukusanat 23
Astevaihtelu 28
Vältettäviä murteellisuuksia 32
Vierasperäisten sanojen kirjoittaminen 34
Vokaalien pituuden merkitseminen 35
Konsonanttien merkitseminen 36
-eerata, -oida 37
Päätteiden merkitseminen vieraisiin nimiin 37
Vanhojen kreikan- ja latinankielisten nimien taivutus 38
Lyhenteet 38
Tilapäislyhenteet 39
Sovinnaislyhenteet 39
Eräitä kansainvälisiä lyhenteitä 40
Sanoja, joiden oikeinkirjoituksessa saattaa esiintyä virheitä 41
PÄÄ- JA SIVULAUSEET, VÄLIMERKIT
Pää- ja sivulauseet 44
Pilkkusäännöt 48
Muita välimerkkejä 53
Puolipiste 53
107

Kaksoispiste 54
Ajatusviiva 54
Sulkumerkit 55
Heittomerkki 55
Lainausmerkit 55
SUORA JA EPÄSUORA ESITYS 56
Harjoituksia oikeinkirjoitusopista 61
SANA- JA MUOTO-OPPIIN LIITTYVÄÄ
OIKEAKIELISYYTTÄ
Sijamuodot 74
Adjektiivien vertailu 75
Pronominit 76
Possessiivisuffiksi 81
Verbit 82
Finiittiset muodot 82
Infinitiivit 83
Partisiipit 83
Partikkelit 86
Muutamia sanatyyppejä 87
Eräiden erillisten sanojen merkityksestä 88
LAUSEOPPIIN LIITTYVÄÄ OIKEAKIELISYYTTÄ
Subjekti 90
Subjektin ja predikaatin kongruenssi (mukautuminen) 90
Objekti 92
Objektin sukuinen määrite 95
Attribuuteista 95
Lauseenvastikkeet 97
Sanajärjestys 97
Vältettäviä svetisismejä 98
Muoti-ilmauksia 100
Sanonnan selkeyttä ja johdonmukaisuutta haittaavia seikkoja 101
Korjattavaa tekstiä 104
108

Lehtori Salme Sadeniemen 'Kirjoita oikein’ lähtökohtana ovat
sitkeimmät ja salakavalimmat virheet, joita vielä
ylioppilaskokelaan laatimissa teksteissä saattaa esiintyä. Pitkäaikaisen
opettajantoimen aikana koottuja oikeakielisyyden
solmukohtia ja harjoituksia on ennen julkaisemista kokeiltu käytännön
koulutyössä, ja tuloksena onkin harvinaisen hyvin oppilaan
kielellisistä pulmista lähtevä opas, jonka ohjeet ovat
mahdollisimman selkeitä ja helppotajuisia. Tällaisena 'Kirjoita
oikein’ on pätevä apuväline kaikkien sanallisen ilmaisunsa
kehittämiseen pyrkivien ja enneti muuta lukiolaisten käyttöön.
Päällys: Olof Stenius
K8823
ISBN 951-35-0691-6