Hyvaa Suomea - Leino P.

Suomen kielen oikeinkirjoituksen ja ääntämisen erot

Sanojen kirjoittaminen yhteen ja erilleen

Автор: Leino P.

Теги: suomen kieli

ISBN: 951-1-17667-6

Год: 2006

Похожие

Kirjoita oikein

Kaytannon kieli

Suomen peruskielioppi

Suomen mestari 3

Текст

PIRKKO LEINO
PIRKKO LEINO Hyvää suomea
Hyvää
suomea
OTAVA OTAVA

Hyvää
suomea

PIRKKO LEINO
Hyvää
suomea
OTAVA
HELSINGISSÄ
KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ
OTAVA

Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1987
Neljäs painos
© 1987 Pirkko Leino
Painopaikka:
Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2006
ISBN-13: 978-951-1-17667-1
ISBN-10: 951-1-17667-6

Sisällys
Alkusanat 7
JOHDANTO 9
Ihmisten ja eläinten kieli 11
Suomi maailman kielten joukossa 13
Sanaston antama kuva menneisyydestä 20
KIELIOPPI 23
Mikä kielioppi on? 25
Äänne-ja muoto-oppi 27
Äänteet 27
Tavut 28
Äänneyhtymät 30
Suomen kielen oikeinkirjoituksen ja ääntämisen erot 32
Paino, äänteiden pituus ja intonaatio 34
Sanojen taipuminen 35
Suomen kielen sananmuotojen piirteitä 38
Äänteenmuutokset ja äännevaihtelut 40
Sanaluokkajaon perusteita 47
Nominit 50
Verbit 76
Partikkelit 96
Sanojen johtaminen 99
Lauseoppi 104
Peruskäsitteet 104
Lauseen jäsentäminen 105
Lauseenjäsenet 108
Lauseet 139
Lauseenvastikkeet 144
Sanajärjestys 154
KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 157
Välimerkit 160
Sanojen kirjoittaminen yhteen ja erilleen 183
Iso ja pieni alkukirjain 197
Paikannimien kirjoittaminen 200
Lainasanojen oikeinkirjoitus 203
Lyhenteet 211
SANASTO 221
Sanaston käyttäjälle 223
Hakemisto 473

Alkusanat
Kieli on työkalu, jota jokainen käyttää elämänsä jokaisena päivänä.
Ilmaisuvoimaisen kielen käyttötaito on siis kaikille tärkeä. Yksi,
vaikkakaan ei ainut, tehokkaan kielenkäytön edellytys on kielen
rakenteiden ja sanaston tuntemus. Mitä muodollisemmasta kielen-
käytöntilanteesta on kysymys, sitä suuremmat vaatimukset kohdis¬
tuvat muotoseikkojen hallintaan ja sanaston täsmälliseen valintaan.
Tämä teos keskittyy juuri niihin liittyviin ongelmiin.
Alun perin tarkoitukseni oli laatia suomen kielioppi lähinnä
korkeakouluopintoja aloitteleville opiskelijoille. Sitä varten sain
syksyllä 1983 opetusministeriöltä apurahan. Kustantajan toivo¬
muksesta teos kuitenkin laajeni, niin että siinä käsitellään kie¬
liopin lisäksi kirjoitetun asiasuomen sääntöjä ja sitä kielemme
sanaston osaa, johon voi katsoa liittyvän joko oikeinkirjoitus-,
muoto- tai merkitysongelmia. Tällaisena teos on tarkoitettu käsikir¬
jaksi kenelle tahansa, joka on kiinnostunut kielestämme ja haluaa
käyttää moitteetonta asiasuomea.
Työni kestäessä minulla on ollut lukuisia kannustajia. Myös
asiantuntija-apua olen saanut moniaalta nimenomaan sanasto-
osuutta laatiessani. Vaikka kielestämme on olemassa lukuisia yleis-
ja erikoisalojen sanakirjoja, kielen kehitys on niin nopeaa, että kir¬
jatut tiedot ovat osin päässeet vanhenemaan. Siksi olen joutunut
silloin tällöin vaivaamaan hyvinkin monien eri alojen asiantunti¬
joita. Yllättävästi olen useimmin joutunut kääntymään kotitalous-
ja käsityöalan ammattilaisten puoleen.
Erityisen kiitoksen olen velkaa lehtori Hannu Remekselle Joen¬
suusta. Hänen kanssaan olen voinut keskustella kielioppiosan
eteeni tuomista ongelmista. Hän on vuosien varrella myös lukenut
kieliopin käsikirjoituksen eri versioita ja tehnyt varteenotettavia
huomautuksia. Paikannimien oikeinkirjoitusta koskevat luvut on
tarkistanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Raija
Miikkulainen.
Ilman lähimpieni jatkuvaa tukea ja rohkaisua kirja olisi jäänyt
kirjoittamatta. Heistä jokainen on voimiensa ja kykyjensä mukaan
osallistunut työhöni. Nimeltä haluan mainita kaksi: Olavi Markkula
on lukenut koko sanasto-osuuden ja tehnyt siihen arvokkaita täs¬

mennyksiä. Antti Leino on ollut koko työn avainhenkilö. Paitsi että
keskustelut hänen kanssaan ovat selkiyttäneet käsityksiäni monista¬
kin ongelmista, hän on uupumatta jaksanut luotsata minua ohi tieto¬
koneenkäytön karikoiden ja ollut mihin vuorokaudenaikaan tahansa
valmis pelastamaan minut lukemattomista teknisistä katastrofeista.
Espoossa 18.5.1987 Pirkko Leino
Uusitun laitoksen alkusanat
Maailma on erilainen kuin 1980-luvun lopussa: Neuvostoliiton tilalla
on Venäjä. Suomi on liittynyt EU:hun. Eivät ainoastaan nuoret vaan
myös vanhukset surffailevat Internetissä. Pieni somalialainen pää-
siäisnoita virpoo varpoo tuoreeks terveeks muiden joukossa selvällä
suomen kielellä ilman vierasta korostusta. Tämäntyyppiset mul¬
listukset ulottavat vaikutuksensa jokaisen suomalaisen arkipäivään
monilla elämänalueilla. Ne eivät ole olleet jättämättä jälkiä myös¬
kään Hyvään suomeen - hyvästä suomesta puhumattakaan.
Palmusunnuntaina 2001
Pirkko Leino

JOHDANTO

nimisten ja eläinten kieli
On yleisesti tunnettu tosiseikka, että kissa ja koira eivät helposti
ystävysty. Yksi syy on se, että koira osoittaa hännän pystyyn nostami¬
sella ja heiluttamisella ystävyyttä, hännän koipien väliin laskulla viha¬
mielisyyttä ja häpeää. Kun kissa nostaa hännän pystyyn, se on
säikähtynyt tai vihainen. Edellytykset väärinkäsitykselle ovat ilmeiset:
lajit käyttävät eri kieltä. Saman lajin yksilöt tulkitsevat viestin samalla
tavoin, ne käyttävät samaa kieltä. Laajimmillaan kieli merkitsee sel¬
laista merkkien järjestelmää, jolla elävät olennot välittävät ajatuksiaan
ja tunteitaan muille.
Eläinten kielille on ominaista signaalin luonne. Lintu merkitsee sa¬
mana toistuvalla laululla reviirinsä rajat. Sillä voi lisäksi olla myös
erilaisia varoitusääntelyjä, joilla se kertoo lajitovereilleen uhkaavasta
vaarasta. Monet eläimet ilmaisevat vihamielisyyttä murisemalla tai
näyttämällä hampaitaan. Olennaista on, että merkit ovat sidoksissa
tilanteeseen ja että ne muodostavat jakamattoman kokonaisuuden.
Eläin ei voi kertoa, mitä tapahtui tai mitä se suunnittelee tekevänsä.
Eläin ei myöskään pysty valehtelemaan.
Kun puhutaan ihmiskielistä, yleensä sivuutetaan sellaiset olennaiset
viestintäkeinot kuin eleet, ilmeet, liikkeet ja äänensävyt. Useimmiten
kieli mielletään merkitsemään äänteistä, sanoista ja lauseista koos¬
tuvaa järjestelmää, joka alun perin on puhuttua, mutta jota jo tuhansia
vuosia on voitu välittää muillakin keinoin, esimerkiksi kirjoittamalla.
Kun kieli ymmärretään näin ahtaasti, nostetaan esiin nimenomaan
ihmiskielelle tyypillisiä piirteitä.
Kukaan ei tiedä, missä ja milloin kielet ovat syntyneet. Ei voida
päästä selvyyteen edes siitä, onko kaikilla kielillä yhteinen alku vai
onko eri kieliä syntynyt toisistaan riippumatta. Joka tapauksessa kieliä
on ollut olemassa satoja tuhansia vuosia, ja arvellaan, että ne ovat
kehittyneet eläinten tapaisista signaalijärjestelmistä.
Eläinten ja ihmisten kieli eroavat ratkaisevasti siinä, että eläinten
kieli on signaali-, ihmisten symbolijärjestelmä. Ihmiskieli voidaan ja¬
kaa pieniin yksiköihin, äänteisiin, jotka puolestaan voivat määrä-
edellytyksin yhdistyä sanoiksi. Kun sanoista voidaan koota lauseita,
kieli muodostaa avoimen järjestelmän, jonka ilmaisumahdollisuudet
ovat rajattomat. Kuka tahansa kielenkäyttäjä voi luoda ilmaisuja, joita

12 IHMISTEN JA ELÄINTEN KIELI
kukaan muu ei ole ennen käyttänyt mutta jotka muiden on mahdollista
ymmärtää. Eläinten kieli puolestaan on sulkeinen järjestelmä, jonka
merkkien määrä on rajallinen.
Ihmiskielen symbolit, sanat, ovat mielivaltaisia siten, että äänneasun
perusteella ei voi arvata sanan merkitystä. Poikkeuksia ovat ono¬
matopoeettiset eli luonnon ääniä jäljittelevät sanat, kuten piip, loiskis
tai hau. Toisaalta sanat ovat sopimuksen luonteisia siten, että samassa
kielessä samalla äännejonolla on määrämerkitys. Kielen sopimus-
luonne ulottuu paljon sanastoa pitemmällekin. Jokaisessa kielessä on
esimerkiksi tiukat periaatteet siitä, miten sanoista muodostetaan lausei¬
ta.
Kieli on viestintäväline. Sillä on ollut ja on valtava vaikutus ihmis¬
kunnan olemassaoloon. Koska ihmisillä on kieli, he voivat oppia tois¬
tensa kokemuksista ja avartaa käsityksiään ohi sen, mitä he omassa
elämässään ovat havainneet ja tietävät. Toisin sanoen kunkin aikakau¬
den ihmisillä on käytössä paitsi omia kulttuurisaavutuksiaan myös ne,
jotka he ovat saaneet perintönä aikaisemmilta sukupolvilta. Samalla
kun kieli antaa ihmisille mahdollisuuden menneisyyden kokemusten
hyödyntämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, se mahdollistaa yhtei¬
sön työnjaon, erikoistumisen.
Ihmistä ei voi kuvitella ilman kieltä. Kokein on osoitettu muun
muassa, että kananpojat juoksevat turvaan, kun niiden ylitse kuljete¬
taan haukan muotoista pahvilevyä, vaikka niillä ei olisi petolinnuista
mitään kokemusta. Kun samojen kananpoikien yli lennätetään samaa
kuviota toiseen suuntaan, niin että varjo muistuttaa joutsenen varjoa,
poikaset eivät säiky: niillä on perinnöllinen kyky reagoida tiettyihin
ärsykkeisiin tietyllä tavalla. Samoin on muillakin eläimillä. On paljon
todisteita siitä, että pienet lapset eivät osaa pelätä erilaisia vaaratilantei¬
ta. Ihminen korvaa solumuistinsa, vaistojensa ja aistiensa puutteelli¬
suuden kielen avulla.
Ihminen oppii ensimmäisen kielensä, äidinkielen, ilman tietoista
opiskelua tai opettamista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Syntymä-
hetkestä lähtien ja jo sitä ennen kieli ympäröi häntä, ja samalla kun hän
varttuu, hän kasvaa myös äidinkielensä hallintaan. Ihmisen kielen ke¬
hitys on olennainen osa hänen kasvuaan.
Kielen avulla ihminen jäsentää maailmaa. Ulkotodellisuus on eri
puolilla maailmaa erilainen, ja olemassaolon turvaaminen, konkreetti¬
nen hengissä pysyminen, on vaatinut erilaisten seikkojen huomioon
ottamista. Siksi eri kielet jäsentävät maailmaa eri tavoin ja erikieliset
ihmiset näkevät maailman toisistaan poikkeavasti.
Eläimen kielen kehitys ei ole samalla tavalla sidoksissa kasvuun kuin
ihmisen. Eläin perii kielensä, kieli on sen biologinen lajiominaisuus.
Ihminen perii vain kyvyn oppia omansa, ja hänen kielenoppimisensa

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA 13
on sidoksissa kulttuuriin. Ihmisen kielenomaksuminen on monimut¬
kainen ja läpi elämän kestävä prosessi. Kieltä on totuttu pitämään
suorastaan yhtenä ihmisyyden kriteerinä. Kielen varassa on tehty hui¬
keita keksintöjä ja luotu taideteoksia, joiden arvo on kiistaton ja jotka
ovat vavahduttaneet miljoonia ihmisiä. Läpi vuosituhansien myös
kaikkein taitavimmat kielenkäyttäjät ovat kuitenkin tunteneet suurta
kyvyttömyyttä kuvatessaan sitä, mitä heidän sisimmässään todella liik¬
kuu. Onnistuneimmatkin ajatuksen ja tunteen kielelliset ilmentymät
ovat kirjoittajien mielestä vain likiarvoja siitä, mitä he olisivat halun¬
neet sanoa. Sanallinen kieli voi siis ilmeisesti vain lähetä ilmaisun
täydellisyyttä sitä kuitenkaan saavuttamatta. Tämä merkitsee kenties
sitä, että ihminenkin ehkä ehjimmin ilmaisee tuntojaan kokonaisvaltai¬
sesti paitsi kielen avulla myös elein, ilmein, liikkein, äänensävyin ja
teoin.
Suomi maailman kielten
joukossa
Suomalainen ei ymmärrä ruotsalaisen puhetta, ellei hän ole opiskellut
ruotsia. Suomi ja ruotsi ovat selvästi eri kieliä. Virolaisen puhe kuulos¬
taa suomalaisen korvaan tutunomaiselta. Puhetta ei kuitenkaan ymmär¬
rä, vaikka lauserakenteet ovat samanlaisia kuin suomessa ja vaikka
korvaan silloin tällöin pistää kotoinen sana. Kun kuopiolainen kuunte¬
lee raumalaisten keskinäistä sananvaihtoa, hän ei välttämättä ymmärrä
helposti kaikkea. Sekä kuopiolaisilla että raumalaisilla on silti yhteinen
kieli, mutta he puhuvat sen eri murteita. Virolaiset ja suomalaiset
puhuvat eri kieltä: molemmilla on oma kirjakielensä.
Kielen ja murteen raja on monesti häilyvä. Siitä syystä ei ole edes
summittaista yksimielisyyttä siitä, montako kieltä maapallolla puhu¬
taan. Arviot liikkuvat yleensä 2500:n ja runsaan 4000:n välillä. Joskus
kieliraja vedetään niin, että samaa kieltä sanotaan puhuvan niiden,
jotka ymmärtävät toisiaan. Joskus yhteinen kirjakieli nähdään kielira¬
jan merkiksi. On sellaisiakin tapauksia, että valtakunnan raja määrää
tai ainakin selventää kielirajaa. Joskus on tapana puhua murteista,
vaikka erot ovat hyvinkin jyrkät. Esimerkiksi lapin eri murteet eroavat
toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin viroja suomi.

Indoeurooppalaiset kielet
J I intialaiset kielet
2 I iranilaiset kielet
_3 | armema
4 I kreikka
_5 | albania
"6 I slaavilaiset kielet
]] balttilaiset kielet
8 | germaaniset kielet
9 | romaaniset kielet
1Q | kelttiläiset kielet
13
14
Uralilaiset kielet
DI
kuuSikielet
tSado-haamilaiset
kielet
Seemiläis-haamilaiset kielet
11 | seemiläiset kielet
12 | berberikielet
16
suomalais-ugrilaiset
samojedikielet
Altailaiset kielet
17
18
mongoli
19 | mantSu-tunguusilaiset
kielet
20
korea
21
turkkilais-tataarilaiset
kielet
Paleoaasialalset kielet
tSuktsi, korjakki
muut paleoaasialaiset
kielet ja ainu
Japanin kieli
22
23

29
30
Indokiinalaiset kielet
□D taikielet, kiina
Pöc I tiibetiläis-burmalaiset 1 31
* 1 kielet
| 26 | Mon-khmer-kielet
I 27 | Mundakleleet ^ “
f 28 1 Dravidakielet
Malaijllais-polynesialaiset
kielet
indonesialaiset kielet
polynesialaiset kielet
melanesialaiset kielet
Papualaisklelet
Andamaanlkielet
BuruSaski
Kaukasialaiset kielet
32
34
Sudanilals-guinealaiset
36 1 Baski
37 1 Bantukielet
I 43 1 kordofanin kielet
| 44 1 kanurikielet
38 | bantoidikielet
kielet
"öq I Keski- ja Itä-Sudanm
Jy 1 kielet
40 | mandekielet
41 | guinealaiskielet
42 I nnloottikielet
~45 I BuSmannikielet
40 | Hottentottikielet
| Eskimon Ja aleutin kielet
Intiaanikielet
48
49
1 Australian alkuasukas-
‘ kielet

16 SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA
Jokainen kieli muuttuu koko ajan. Helpoimmin yksityinen ihminen
huomaa sanaston muutokset, mutta muutoksia tapahtuu kaikilla kielen
alueilla. Ne voivat kohdistua koko kieleen, tai ne voivat olla paikka¬
kunta- tai sosiaaliryhmäkohtaisia, jolloin ne synnyttävät murre-eroja.
Aikojen kuluessa murre-erot ovat monesti kasvaneet niin suuriksi, että
on syntynyt kokonaan uusia kieliä. Esimerkiksi italia, romania,
espanja, portugali ja ranska ovat alkujaan olleet vain latinan murteita.
Vertailemalla eri kieliä systemaattisesti keskenään on maailman kielet
voitu ryhmitellä sukulaisuuden perusteella useiksi kielikunniksi. Kieli¬
kuntien ulkopuolelle jää lisäksi kieliä, joille ei ole pystytty osoittamaan
sukulaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi baski, japani ja historiasta tuttu
etruski.
Suomi kuuluu uralilaisiin kieliin, joihin luetaan samojedikielet ja
suomalais-ugrilaiset kielet. Suomen lähimpiä sukulaisia ovat muut
itämerensuomalaiset kielet: karjala, vepsä, vatja, viroja liivi.
Usein puhutaan suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuudesta.
Se on kyllä tosiasia, mutta on hyvä muistaa, että kovin läheisestä
suhteesta ei ole kysymys: suomen ja unkarin sukulaisuutta on joskus
verrattu ruotsin ja persian sukulaisuuteen. Koska Euroopan kielet
yleensä kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan, kaukainenkin
suomalais-ugrilainen sukulainen voi tuntua läheiseltä.
Kieliä voidaan ryhmitellä paitsi sukulaisuuden mukaan myös
typologisin perustein. Voidaan puhua esimerkiksi analyyttisistä kielis¬
tä, joissa kieliopillisia suhteita ilmaistaan itsenäisten sanojen avulla
(imin hand), tai synteettisistä kielistä, joissa samaan tarkoitukseen
käytetään sanojen taivutusta (käde\ssä\ni).
Kaikissa kielissä on murteita. Yhteiskuntarakenteiden muuttuessa
kieliin syntyy myös erlaisten ammatti- ja sosiaaliryhmien murteita,
mutta perinteiset aluemurteet ovat syntyneet siten, että kieli on eri
tahoilla yhteydenpidon vähäisyyden vuoksi kehittynyt eri tavoin. Mitä
tiiviimmässä kosketuksessa ihmiset ovat keskenään, sitä samankal-
taisempaa heidän kielensä on. Harvaan asutussa Suomessa on toisis¬
taan eroavia paikallismurteita, niin että asiantuntija voi murteen perus¬
teella paikantaa puhujan kotipaikan monesti jopa kylän tarkkuudella.
Usein eri perheillä on vielä kullekin tyypillisiä kielenkäytänteitä, joten
tiukasti ottaen voidaan puhua jopa perhe- tai yksilömurteista. Suomen
murteiden kehitys kytkeytyykin asutushistoriaan.

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA
URALILAINEN KIELIPERHE
kantaurali
n. vuoteen 4000 eKr.
kantasamojedi
suomalais-volgalainer\
kantakieli 1
n. vuoteen 1500 eKr.
suomalais-permiläinen
kantakieli i
n. vuoteen 2000 eKr. I
suomalais-ugrilainen
kantakieli
n. vuoteen 3000 eKr.
permiläinen,
kantakielj^
mari
mordva*
myöhäiskantasuomn
n. vuoteen 0
liivi.
viro.
vatja*
vepsä
karjala
suomi
saame
varhaiskantasuomi
n. vuoteen
1000 eKr.
komi
udmurtti mansi
unkari
ugrilainen
kantakieli
nenetsi
enetsi nganasani
selkuppi
obinugrilainen
kantakieli
hanti

1 8 SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA
URALILAISIA KIELIÄ PUHUVIEN KANSOJEN ASUMA-ALUEET
1.
suomi
8. vatja
14.
hanti (ostjakki)
2.
viro
9. mordva
15.
unkari
3.
karjala
10. mari (tseremissi)
16.
nenetsi (jurakki)
4.
lappi
11. udmurtti (votjakki)
17.
enetsi (jeniseinsamojedi)
5.
vepsä
12. komi (syrjääni)
18.
nganasani (taugi)
6.
liivi
13. mansi (voguli)
19.
selkuppi
7.
inkeroinen
Verecke hires utjän ... A magyar n6p östört6nete 6s a honfoglaläs. 2. painos. Budapest 1980.
Istvän Fodorin mukaan

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA 19
ITÄMURTEET
7. savolaismurteet
8. kaakkoismurteet
ruotsinkieliset
rannikkoalueet
LÄNSIMURTEET
1. lounaismurteet
2. lounaiset välimurteet
3. hämäläismurteet
4. Etelä-Pohjanmaan murr
5. Keski- ja Pohjois-Pohjar
maan murre
6. Peräpohjolan murteet
SUOMEN MURREALUEET

Sanaston antama kuva
menneisyydestä
Kieli ilmaisee kulttuurin tason kenties selkeämmin kuin mikään muu
yksittäinen mittari. Jos havaitaan jokin uusi ilmiö, tarvitaan sanastoa,
jolla sitä voidaan kuvailla ja jolla siitä voidaan keskustella tai kehitellä
sen synnyttämiä uusia ajatuksia. Suomen kielen sanaston tarkkailu
antaa siis tietoa esi-isiemme kulttuurin tasosta.
Vertailevan kielitieteen keinoin on voitu todeta, että vanhimmat
suomen kielen sanat ovat suomalais-ugrilaiselta tai uralilaiselta kau¬
delta. Niiden ikä on ainakin 5000 vuotta, koska niille on vastineita
ugrilaisissa, osalle myös samojedikielissä. Kun kieliä on ollut olemas¬
sa satoja tuhansia vuosia, tällainen lingvistinen paleontologiakin pys¬
tyy siis tunkeutumaan vain esihistorian pintakerroksiin. Vanhinta omaa
sanastoamme ovat muiden muassa sukulaisten nimitykset, kuten äitiä
tarkoittanut emä, isä, lapsi, anoppi ja appi. Aikakauden kulttuurista
kertovat sellaiset sanat kuin soutaa, suksi, vuolla tai vaski.
Suuri osa hyvinkin vanhaa sanastoamme on lainattu vieraista kielis¬
tä. Vain asiantuntija pystyy erottamaan iäkkäät lainat kielen omista
sanoista. Esimerkiksi sellaiset kotoiset sanat kuin mesi, orpo tai porsas
ovat lainautuneet jo suomalais-ugrilaiseen kantakieleen indoeuroop¬
palaisilta. Kun eri kieliä puhuvat ihmiset ovat kosketuksissa toistensa
kanssa, sanastoa siirtyy kielestä toiseen. On selvää, että kahdesta kie¬
lestä enemmän sanoja voi antaa toiselle se, jonka käsitevarasto ja siis
myös kulttuurin taso on kehittyneempi. Suomalaisten esi-isät ovat his¬
torian eri vaiheissa yleensä olleet saavana osapuolena. Vaikka niin on,
suomen sanasto on toki suurelta osin kotoperäistä.
Sanojen lainautumisen syyt eivät ole niin yksioikoiset kuin voisi
kuvitella. Useimmiten tietenkin uusi käsite ja sen nimitys omaksutaan
samanaikaisesti. Toisaalta on kosolti esimerkkejä myös siitä, että tuiki
tavallisenkin oman sanan on syrjäyttänyt uusi laina. Esimerkiksi pii
vaihdettiin balttilaisten vaikutuksesta hampaaksi, germaaneilta lainat¬
tiin äiti ja slaavilainen lusikka syrjäytti ikivanhan kuirin. Tällaisissa
tapauksissa on 'lainattu vain uusi ilmaus mutta ei käsitettä. Sinänsä
lainakosketukset ovat osoitus usein hyvinkin pitkään jatkuneesta ja
enimmäkseen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA 21
Ei voida osoittaa, miten vanhimmat sanat ovat syntyneet. Osa on
varmasti alkuaan deskriptiivistä eli kuvailevaa sanastoa, vaikka emme
sitä enää sellaiseksi tajua - hiukan mielikuvitusta käyttämällä esimer¬
kiksi nuha, kapina tai hely avautuvat nykyihmisellekin. Useimpien
ikivanhojen sanojen synty jää kuitenkin arvoitukseksi. Kun sanoja on
myöhemmin muodostettu, on käytetty ja yhä käytetään pohjana jo
olemassa olevia sanoja, joista johdetaan ja yhdistetään uusia. Johta¬
malla ja yhdistämällä sanasto karttuu sekä spontaanisti että tietoisesti.
Näitä keinoja käyttää myös nykyinen kielenhuolto, sillä kielemme
luontuu niihin notkeasti.
Sanoja syntyy myös muulla tavoin. Äänteellinen erilaistuminen saat¬
taa irrottaa sanan elämään alkuperäisestä poikkeavaa elämää. Harva
tulee ajatelleeksi, että ynnä on kieliopillisesti sama muoto kuin yhtenä
ja että tuttu on itse asiassa tunnettu. Myös kielen kuvallisella käytöllä
on ollut ja on vaikutuksensa sanastoon: kun ajatellaan, on taustalla
takaa ajamisen mielikuva, käsittäminen on alkuaan käsiin saamista,
ymmärtäminen ympäröimistä. Tällaiset sanastossa tapahtuvat mer-
kityssiirtymät eivät ole tietoista kielenohjailua, mutta niitä tapahtuu
kielessä jatkuvasti. Jotkut kuvalliset ilmaisut uhmaavat aikaa ja jäävät
elämään, jotkut ovat päiväperhoja ja häviävät nopeasti.
Mikael Agricola loi pohjan suomenkieliselle kirjallisuudelle 1500-
luvulla. Kun tiedetään, että kirjoitustaito on noin 5000 vuotta vanha
keksintö, voidaan todeta, että kirjallinen kulttuurimme on varsin nuor¬
ta. Agricolan lisäksi ohi muiden kielemme kehittäjien nousee se suo¬
menmielisten joukko, joka 1800-luvulla nosti suomen sivistyskieleksi,
niin että vähitellen tuli esimerkiksi mahdolliseksi käydä koko kouluja
opiskella yliopistossakin suomen kielellä. Sanastoa kartuttaessaan he
hyödynsivät nimenomaan sitä suomen kielen ominaisuutta, että sen
sanoista on helppo luoda uusia erilaisten johtimien avulla. Heidän
joukostaan erottuu muita päätä pidempänä Elias Lönnrot, joka loi ja
vakiinnutti sanastoa erityisesti kasvitieteen ja lainopin alueilla mutta
jonka kädenjälki näkyy moniaalla muuallakin. Paitsi Kalevalan ja Kan¬
telettaren Lönnrot lahjoitti suomen kulttuurille myös kolmatta-
sataatuhatta hakusanaa sisältävän sanakirjan.
Jo Agricolan käyttämiä sanoja: Luoja, inhimillinen, holhota,
perikato
Lönnrotin luomia tai nykymerkityksiin vakiinnuttamia sanoja:
tasavalta, kuume, siitepöly; kertolasku, mietintö, pahe, suudelma,
uteliaisuus

KIELIOPPI

Mikä kielioppi on?
Kielitaito on ihmiskunnalle olemassaolon kysymys: lähes jokainen
ajatus on puettava kieliasuun, ennen kuin se tavoittaa muut. Selviy¬
tyäkseen elämästä ihmisen on oltava ja hän on äidinkielensä asiantun¬
tija. Jokaisella kielenpuhujalla on henkisenä pääomanaan tieto siitä,
miten kieltä käytetään. Jokainen kieliyhteisön jäsen hallitsee kielen
keinot. Hän tuntee sen ilmaisuvarat, sanaston ja rakenteet, eli hänellä
on oma sisäinen kielioppinsa, jonka varassa hän kieltä käyttää. Tällai¬
sen kielitajun kehitys on spontaania, ja se on osa ihmisen kasvu¬
prosessia. Mutta nyky-yhteiskunnassa pelkkä spontaani ja tiedostama¬
ton kielenhallinta ei läheskään aina riitä. Nykyihminen joutuu hyvin
monenlaisiin tilanteisiin, joissa kieltä on osattava käyttää eri tavoilla.
On tilanteita, joissa vaadittavaa kielen normistoa ei äidinkieltään puhu¬
vakaan tietoisesti harjoittelematta opi. Tällaisia ovat muodolliset puhe¬
tilanteet, joissa vaaditaan yleiskielen käyttöä, ja ennen kaikkea kirjalli¬
sen kielen käyttötilanteet. Kirjoitetun kielen normit poikkeavat puhu¬
tun kielen normeista, ja ne on opettelemalla opittava. Jotta oppiminen
olisi mahdollista, on kyettävä tekemään havaintoja kielestä ja keskuste¬
lemaan niistä. Toisin sanoen tarvitaan kuvaus kielestä ja siihen liittyvä
käsitteistö. Kielioppi on tällainen jäsentynyt kuva kielestä.
On olemassa useita erilaisia kielioppimalleja, joiden avulla kieliä
voidaan tarkastella. Ne kaikki sisältävät jonkinlaisen kielen sanava-
rojen kuvauksen ja säännöstön, jonka mukaan sanavaroja yhdistellään
laajemmiksi yksiköiksi. Säännöillä kuvataan kielen äännejärjestelmää,
sen muoto-oppia, lauseoppia ja merkitysoppia. Nykyiset mallit eroavat
toisistaan olennaisimmin kuvatessaan lauseita ja niitä suurempia yksi¬
köitä.
Kielet eroavat toisistaan paljon, ja johonkin kieleen hyvinkin sopiva
kielioppimalli ei välttämättä ole toisen kuvaamiseen tarkoituksen¬
mukaisin. Suomen kielen kannalta huomion arvoista on, että mitään
kielioppimallia tai sen taustalla olevaa kielioppiteoriaa ei ole laadittu
alun perin suomen kielen tai edes jonkin muun suomalaisugrilaisen
kielen kuvaamiseksi. Niinpä suomen kieltä kuvattaessa on vielä tar¬
kemmin kuin muuten ratkaistava tavoitteen mukaan, mitä mallia kul¬
loinkin käytetään ja minkä muiden aineksilla kuvausta kenties

26 ÄÄNNEOPPI
täydennetään. Lisäksi on muistettava, että tähänastisista kielioppi-
malleista yksikään ei riitä kuvaamaan jäännöksettömästi mitään kieltä.
Kieliopin kielestä antamaa kuvaa voidaan verrata ihmisestä otettuun
valokuvaan: elävää todellisuutta kuva ei voi vangita, ja kuvakulma
ratkaisee, mitkä kuvattavan ominaisuudet kenties korostuvat, mitkä
taas jäävät mahdollisesti kokonaan havaitsematta. Parhaimmillakaan
kielen kuvauksilla ei päästä siihen, mihin yksittäisen äidinkielen-
käyttäjän kielellinen tietämys yltää. Vaikka näin on, jokamies tarvitsee
kielioppia, jotta hän voisi tehdä tietoisia havaintoja kielestä ja tarvit¬
taessa tarkistaa oman kielenkäyttönsä norminmukaisuuden.
Koulukieliopit on laadittu normatiivisiksi. Toisin sanoen niissä asiat
yleensä esitetään vallitsevien kielenhuoltosääntöjen mukaan. Suomen
kielessä verbin monikon ensimmäinen persoona esimerkiksi kuuluu
puhekielessä useimmiten (me) mennään, mutta kieliopin mukaan muo¬
to on (me) menemme. Kielenkäyttö on aina normien alaista ja normit
ovat sitä tiukemmat, mitä muodollisemmasta kielenkäyttötilanteesta
on kyse. Erityisen tiukasti norminmukaisuutta vaaditaan kirjakielessä.
Yksi tärkeä syy on se, että kirjoitetussa kielessä monitulkintaisuutta
voidaan välttää ainoastaan puhtaasti sanallisin keinoin - äänensävyt,
eleet, ilmeet ja liikkeet puuttuvat. Normien noudattamisella varmiste¬
taan sanoman perillemeno siitä huolimatta, että kirjakielisen esityksen
vastaanottajakunta on yleensä laaja ja epäyhtenäinen. Yhteistä kirja¬
kieltä ymmärtävät vaikeuksitta kaikki. Siksi se on kieliyhteisölle tär¬
keä, eikä siitä voi sallia kovin suuria poikkeamia ilman, että päädyt¬
täisiin anarkiaan. Toisaalta liian jyrkillä normeilla voidaan kuitenkin
kahlita kielen kehitystä. Normatiivisen kieliopin ongelmaksi jääkin
aina, miten tiukkoja sääntöjä on syytä esittää.
Kielioppi voidaan laatia myös puhtaasti deskriptiiviseksi. Silloin sii¬
nä kuvataan kielen ilmaisumahdollisuuksia ottamatta kantaa kielen-
huoltonäkökohtiin. Deskriptiivisiä kielioppeja tarvitaan kielentutki¬
muksen ja kielenohjailutyön tarpeisiin, mutta suurelle yleisölle ne jää¬
vät yleensä vieraiksi.
Tähän teokseen sisältyvän kieliopin pohjana on niin sanottu perintei¬
nen kielioppimalli. Sen lauseopin perusyksikköinä ovat lause ja yhdes¬
tä tai useammasta lauseesta muodostuva virke. Sen lauseenjäsennys
perustuu pääsanojen ja niiden määritteiden tarkkailuun. Malli on yk¬
sinkertainen, mutta sen pohjalta on mahdollista luoda suomen kielestä
kyllin näköinen kuva, niin että kieliopin omaksuttuaan hallitsee sellai¬
sen käsitteistön, jonka avulla pystyy keskustelemaan kielestä, luke¬
maan kielenhuoltokirjallisuutta ja ratkaisemaan kielenkäytön ongel¬
makohtien norminmukaisuuden sekä vertailemaan suomen kieltä ja
vierasta kieltä. Tämä kielioppi voi olla myös ensimmäinen porras mui¬
den kielioppimallien ja kielioppiteorioiden opiskeluun.

ÄÄNNEOPPI 27
• •
Äänne- ja muoto-oppi
ÄÄNTEET
Eri kielten äännejärjestelmät ovat erilaisia. Kielten äänteiden määrä on
tavallisesti 20-70. Suomessa on 8 vokaalia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö.
Konsonantteja on vanhoissa sanoissamme 13: d, h,j, k, /, m, n, p, r, s,
v ja ä/ig-äänne, josta jatkossa käytetään merkkiä rj. Yhteensä äänteitä
on 21, joten kielemme on tullut toimeen keskimääräistä niukemmin
ääntein. Huomiota kiinnittää erityisesti k:n ja p:n soinnillisten vas¬
tineiden g:n ja b:n puuttuminen. Toinen yllättävä seikka on, että kieles¬
sämme on vain yhdenlainen s. Konsonantit b, /, g, ja s ovatkin eri¬
tyisasemassa: ne esiintyvät yleiskielen uudehkoissa lainasanoissa mut¬
ta puuttuvat sekä alun perin suomalaisista että vanhoista lainasanoista.
Vokaalit ja konsonantit eroavat toisistaan siten, että vokaalia ään¬
nettäessä ilmavirta kulkee esteettä suun tai suun ja nenän kautta, mutta
konsonanttia äännettäessä jossain kohdin ääntöväylää on este, joko
supistuma tai hetkellinen sulkeuma. Vokaalit ja konsonantit eroavat
toisistaan myös sikäli, että vokaalit voivat yksinäänkin muodostaa
tavun, konsonantit vain yhdessä vokaalin kanssa.
Kaikki vokaalit ja suurin osa konsonanteista ovat soinnillisia. Soin¬
nillinen on sellainen äänne, jota lausuttaessa äänihuulet värähtelevät.
Suomen kielen soinnittomat äänteet ovat k, p, ty ja s. Vokaalit ovat
takavokaaleja (a, o, u) tai etuvokaaleja (ä, ö, y sekä e ja i) sen mukaan,
ääntyvätkö ne suun taka- vai etuosassa.
Eri äänteet esiintyvät sanassa tietyin rajoituksin. Kaikki vokaalit
voivat olla missä kohden sanaa hyvänsä. Niiden esiintymistä rajoittaa
kuitenkin ilmiö, jota nimitetään vokaalisoinnuksi: e ja i voivat vapaasti
yhdistyä toistensa tai minkä muun vokaalin kanssa hyvänsä, mutta
samassa yhdistämättömässä sanassa voi muuten olla vokaaleja vain
joko sarjasta, jonka muodostavat takavokaalit a, o, ja u, tai sarjasta,
jonka muodostavat etuvokaaleista ä, ö ja y. Tästä syystä suomalaisen
on vaikea ääntää esimerkiksi sellaista suhteellisen uutta lainasanaa
kuin olympialaiset. Osoituksena siitä, että e ja i ovat vokaalisoinnun
kannalta neutraaleja, mainittakoon vaikkapa vaihtoehtopari lepikko ja
lepikkö, joista molemmat ovat hyväksyttäviä, tai sanat iso ja isä, joista
edellisessä /:tä seuraa taka- ja jälkimmäisessä etuvokaali. Sen sijaan
vaikkapa vironkielinen paikannimi Pärnu tuntuu juuri vokaalisoinnun
puutteen vuoksi vieraalta, eikä se olisi suomessa mahdollinen, vaikka
siinä ei ole yhtään suomelle outoa äännettä. Sana tällainen ääntyy

28 ÄÄNNEOPPI
monen puheessa niin, että a:n tilalla siinä on ä, koska kaikkien kielitaju
ei miellä sitä enää yhdyssanaksi (tämänlainen), vaan se yhä useammin
ymmärretään yhdistämättömäksi ja siis vokaalisointua vaativaksi sa¬
naksi. Yleiskielessä hyväksytään vain muoto tällainen. Vokaalisointu
on suomen kielelle voimakkaasti leimaa antava ilmiö.
Kaikki konsonantit voivat esiintyä sanan keskellä, sanan alussa taas
muut paitsi T|. Vain uudehkoissa lainoissa voi olla sanan alussa d. Sa¬
nan lopussa sen sijaan voi esiintyä suhteellisen suppea konsonanttien
joukko: (yleisyysjärjestyksessä) n, t, s, r ja /. Uudehkoissa lainasa¬
noissa on poikkeuksia näistä säännöistä, esimerkiksi dromedaari, golf,
gallup, santung tai helium.
Suomessa kielen sanoissa äänteillä on kaksi pituusastetta, lyhyt ja
pitkä. Kaikki vokaalit voivat olla lyhyitä tai pitkiä (tule : tuulee).
Myös konsonantti voi olla lyhyt tai pitkä (kuka : kukka). Lyhyttä
konsonanttia sanotaan yksinäiskonsonantiksi, pitkää geminaataksi.
Konsonanteista eivät esiinny geminaattana d, h, j eikä v.
TAVUT
Sanat jakautuvat tavuihin, jotka puolestaan muodostuvat yhdestä tai
useammasta äänteestä.
Suomenkielisen sanan sisällä on tavunraja aina ennen sellaista
konsonanttia, jota seuraa vokaali.
Ro-va-nie-mi, Tuu-po-vaa-ra, Kär-sä-mä-ki, Lop-pi,
Tolp-po-la, Kars-tu-la
Tavunraja on myäs kahden eri vokaalin välissä, silloin kun ne eivät
muodosta diftongia (s. 30).
Jo-en-suu, Kar-vi-a, Ä-et-sä
Pitkä vokaali kuuluu kokonaan samaan tavuun, mutta geminaatan kes¬
kellä on tavunraja.
Vii-ta-saa-ri, Vaa-li-maa, Lem-men-jo-ki, Kit-ti-lä
Vieraat sanat, kuten vieraskieliset nimet, tavutetaan alkukielen mu¬
kaan. Muut vierasperäiset sanat noudattavat suomen kielen tavutus-

ÄÄNNEOPPI 29
sääntöjä. Jos sanoissa kuitenkin on selvästi tunnistettavat yhdysosat,
tavunraja on niiden välissä.
eks-klusiivinen
Monesti sanan yhdysperäisyyttä on vaikea tietää. Silloin kahdenlainen
tavutus on mahdollinen.
sub-stantiivi tai subs-tantiivi; per-spektiivi tai pers-pektiivi
Avotavu on sellainen tavu, joka päättyy vokaaliin,
pöy-tä, i-sä, aa-mu
Umpitavu on konsonanttiin päättyvä tavu.
is-tun, ras-kas, tark-kail-lut
Suomenkielisessä tekstissä on avotavuja ja umpitavuja suunnilleen sa¬
man verran. Tavut voidaan jakaa myös lyhyihin ja pitkiin. Lyhyt tavu
on lyhyeen vokaaliin päättyvä tavu.
a-su-a, pe-sä, to-si
Kaikki muut tavut ovat pitkiä.
aa-mui-sin, kel-tai-nen, is-tun, rois-kuu, as-kar
Suomenkielisten sanojen tavut ovat hahmoltaan erilaisia. Ne koostu¬
vat 1^ äänteestä. Jokaisessa tavussa on ainakin yksi vokaali, korkein¬
taan niitä on kaksi. Tavut ovat kymmentä eri tyyppiä, ja ne voidaan
kuvata seuraavasti merkitsemällä mitä tahansa konsonanttia Kiila ja
mitä tahansa vokaalia V:llä. Kuvauksessa eivät ole mukana erikois-
lainat, joiden ensitavun alussa voi olla kaksi tai kolmekin konsonanttia
(strategia, sprii, traktori):
KV (ka tu)
KVK (jos)
KW (rau-ta, jää)
KVVK (söin, myyn)
KVKK (pulk ka, kirs tu)
V (i-sä)
VK (as-tun)
VV (yö, aa-mu)
VVK (ais-ti, aal-to)
VKK (irs-tas, ont-to)

30 ÄÄNNEOPPI
Jotkut tavutyypit ovat muita selvästi yleisempiä. Niinpä suomen sa¬
moin kuin useiden muiden kielten yleisin tavutyyppi on KV.
Tavuista muodostuu sanoja hyvin eri tavoin. Suomen kielen sanat
ovat keskimäärin varsin pitkiä. Esimerkiksi yksitavuisia sanoja on
suomessa vain 80-90, kun niitä vaikkapa englannissa on noin 7000.
Suomen kielen yhdistämättömät ja johtamattomat sanat ovat perus¬
muodoltaan tavallisimmin kaksitavuisia, mutta kolmen tavun pitui-
setkaan eivät ole harvinaisia, ja sitäkin pitempiä on. Teksteissä sanat
esiintyvät taipuneina, jolloin niiden tavuluku on usein perusmuodon
tavulukua suurempi. Suomen kielessä on lisäksi runsaasti johdoksia ja
yhdyssanoja, joiden tavuluku voi olla huomatavan suuri. Tuttuja ovat
hassunkuriset sanasepitelmät, joita tarjotaan suomen kielen pisimpinä
sanoina ja joissa on kymmeniä äänteitä ja tavujakin parin kymmenen
verran.
e-pä-jär-jes-tel-mäl-lis-tyt-tä-mät-tö-myy-del-län-sä-kään-kö-hän
ÄÄNNEYHTYMÄT
Diftongit ja vokaaliyhtymät
Kaksi samaan tavuun kuuluvaa eri vokaalia muodostavat diftongin.
Suomen kielessä on diftongeja runsaasti verrattuna muihin kieliin.
Vaikka vokaaleja on vain kahdeksan, diftongeja on 18:
ai (laiva) au (kaunis) ie (sieni)
ei (keinuu) eu (keuhko) uo (tuolla)
oi (soi) iu (kiusa) yö (yöllä)
ui (uin) ou (toukka) ey (kehkeytyä)
yi (kääntyi) äy (käyrä) iy (siistiytyä)
äi (häiriö) öy (nöyrä)
öi (ympäröidä)
Leyhyttää-sanaa ja sen sukulaisia lukuun ottamatta ey ja iy esiintyvät
nykysuomessa vain ensi tavua kauempana, ja silloinkin niiden väliin
voidaan aina ajatella tavunraja, mutta ne voidaan myös tulkita
diftongeiksi.
Mitkä tahansa kaksi peräkkäistä vokaalia eivät muodosta diftongia,
vaan ne voivat muodostaa myös vokaaliyhtymän ja kuulua eri tavuihin.

ÄÄNNEOPPI 31
Kaikki edellisen luettelon ulkopuolelle jäävät kahden vokaalin yhdis¬
telmät ovat vokaaliyhtymiä, toisin sanoen niissä on tavunraja vokaalien
välissä. Mutta myöskään kaikki luettelon mainitsemat vierekkäiset
vokaalit eivät aina välttämättä muodosta diftongia.
Diftongiksi voidaan aina tulkita ne tapaukset, joissa jälkimmäinen
vokaali on /.
Kun yhtymän jälkimmäinen vokaali on u tai y, kysymyksessä on
tavallisimmin diftongi. Ensi tavussa kaikki tapaukset voidaan käsittää
diftongeiksi. Jos kysymyksessä on sellainen sana, jonka joissain muo¬
doissa on k ja joistakin se puuttuu, puuttuvan k:n kohdalle voi tulla
tavunraja, mutta yhtymä voidaan käsittää myöd diftongiksi.
ma-ku : maun tai ma-un
Myös ensi tavua kauempana u- ja ^-loppuiset yhtymät käsitetään taval¬
lisesti diftongeiksi, mutta jopa saman sanan eri taivutusmuodot saate¬
taan tavuttaa toisistaan poikkeavasti: silloin kun u tai y joutuisi yksi¬
nään muodostamaan tavun, on yleistä, että se hahmotetaan diftongin
jälkikomponentiksi ja siis kuuluvaksi samaan tavuun kuin edellinen
vokaali; silloin kun sen jäljessä on tavun sulkeva konsonantti, on ta¬
vallista, että vokaalien väliin hahmottuu tavunraja. Tällaisissa tapauk¬
sissa sanan eri muotojen samanlainenkin tavutus on toki mahdollista,
Näissä tapauksissa voi totella omaa kielikorvaansa.
kau-ne-us : kau-neu-den, pi-me-ys : pi-mey-teen
kau-neus : kau-neu-den, pi-meys : pi-mey-teen
kau-ne-us : kau-ne-u-den, pi-me-ys : pi-me-y-teen
Vain ensimmäisessä tavussa esiintyy e-, o- ja ö-loppuisia diftongeja.
Poikkeuksia on vain aivan muutama, kuten lam-puo-ti. Myös e-, o- ja
ö-loppuiset vokaalijaksot voidaan käsittää k:n katotapauksissa ensi
tavussakin vokaaliyhtymiksi.
pi-ke-än : pie-tä tai pi-e-tä, hiki: hi-en tai hien
Kirjoituksessa yhdistämätöntä sanaa ei jaeta eri riveille kahden vo¬
kaalin välistä, vaikka vokaalijakso käsitettäisiinkin vokaaliyhtymäksi.
Suomen kielessä ei ole triftongeja eli kolmen samaan tavuun kuulu¬
van vokaalin yhtymiä, vaan tavunraja on ensimmäisen tai toisen vo¬
kaalin jälkeen.
hauki : hau-is-sa, ha-ku : ha-uis-sa
ruo-ka : ruo-is-sa, ru-ko : ru-ois-sa

32 ÄÄNNEOPPI
Yksi triftongin sisältävä sana suomessa on: miau luokitellaan yleensä
yksitavuiseksi.
Niissä tapauksissa, joissa tavunraja on kahden saman vokaalin välis¬
sä, se osoitetaan heittomerkillä.
ruo-ko : ruo'on, tiu-ku : tiu’un
Konsonanttiyhtymät ja pyrkimys helppoon
ääntämiseen
Suomen kielessä konsonanttiyhtymät ovat tavallisia vain sanan keskel¬
lä. Sanan alussakin niitä jonkin verran esiintyy, mutta lähinnä vain
kuvailevissa huudahdussanoissa ja erikoislainoissa.
klonk, strutsi, krapula
Konsonanttiyhtymien karttaminen ja niiden valikoituminen vaivat-
tomimmin lausuttaviksi samoin kuin aikaisemmin puheena ollut vo¬
kaalisoinnun vaatimus osoittavat kielemme pyrkimystä helppoon
ääntämiseen. Tämä onkin yksi suomen erityisominaisuus. Suomenkie¬
listen taipumus mumisevaan puhetapaan johtunee osaksi kielemme
äännerakenteesta, joka mahdollistaa vielä hyvinkin summittaisesti
lausutun puheen ymmärtämisen.
SUOMEN KIELEN OIKEINKIRJOITUKSEN JA
ÄÄNTÄMISEN EROT
Suomen kielen oikeinkirjoituksen pääsääntö on yksinkertainen: Jokais¬
ta äännettä vastaa kirjainmerkki. Lyhyt äänne merkitään yhdellä, pitkä
kahdella kirjaimella. Poikkeuksia on vain vähän:
1. Omaa kirjainmerkkiä ei ole rj-äänteellä. Silloin kun r\ on k:n edellä,
sen merkkinä on n. Uudehkoissa lainasanoissa yksinäis-r) esiintyy
myös muualla kuin k:n edellä ja se merkitään ng:llä tai g:llä. Kaksois-r)
esiintyy vokaalien välissä, ja sen merkkinä on ng.
ranka : rangan; lankeaa : langennut; pingviini; ingressi; signeerata
2. Oikeinkirjoituksen kannalta kielemme ongelmallisin ilmiö on lop¬
pukahdennus. Loppukahdennus ääntyy useiden kirjoitusasultaan vo¬

ÄÄNNEOPPI 33
kaaliin loppuvien sanojen tai sananmuotojen lopussa tietyin edellytyk¬
sin. Loppukahdennusta ei merkitä kirjoituksessa. Konsonantin edellä
loppukahdennus ilmenee siten, että konsonantti ääntyy geminaattana.
Niinpä kirjoitetaan tervetuloa, mutta ännetään 'tervettuloa'.
Loppukahdennus ääntyy myös liitteiden edellä. On erityisesti huo¬
mattava, että liitepartikkeleihin merkitään aina yksi konsonantti, vaik¬
ka niissä ääntyisi geminaatta.
kuulepa, et saakaan, meillekö, tännekin
Vokaalin edellä loppukahdennuksen voi ääntää katkoäänteenä, joka
syntyy, kun äänihuulet hetkeksi sulkevat ääniraon. Sen voi myös jättää
ääntämättä.
['merkitsee katkoäännettä] istu alallasi tai istu' alallasi
Loppukahdennuksen ja Tj-äänteen merkinnän lisäksi suomen kielessä
on muutama muukin tapaus, joissa ääntäminen ja kirjoittaminen eivät
vastaa toisiaan.
3. Suomen kielessä p: n edellä ei milloinkaan äänny n:ää, vaan sen
tilalla on m. Kirjoituksessa n merkitään p:n edelle yhdyssanoissa ja
pa-/pä-liitteen yhteydessä.
paimenpoika, kunpa, onpa
Aina muulloin p:n edellä on m.
kumpi, kampa, suurempi, rakkaimpani
4. Silloin tällöin on vaikea tietää, kirjoitetaanko M-loppuisen diftongin
jälkeen v ennen seuraavaa vokaalia. Jos sanan jossain muodossa on k,
diftongin jälkeen ei merkitä v:tä. Jos sanan missään muodossa ei ole
/c:ta, v merkitään. Sen sijaan kahta v:tä ei tule milloinkaan.
hauki: hauen; kaukaa : kauas; touko : touot
rouva : rouvan, Kouvola, vauva
Poikkeuksellisesti kirjoitetaan lauantai.
5. Joskus on vaikea ratkaista, kirjoitetaanko vokaalien väliin i vai ij.
Pääsääntö on, että j:tä ei merkitä.
sika : sian, hankin : hankkia
Säännöstä on vain kolme poikkeusta: Ensinnäkin sija-sanan muodot

34 ÄÄNNEOPPI
kirjoitetaan eilisinä erotukseksi sika-sanan muodoista. Toiseksi j:llisiä
ovat kaikki tekijännimet.
hankkija, ompelija, keksijä
Kolmanneksi j merkitään niihin tapauksiin, joissa sanan taivutus¬
muodoissa ei milloinkaan ole A::ta ja joissa on /loppuinen diftongi.
Maija, veijari, heijastaa
6. Seuraavantapaisten yhdysperäisten sanojen toisen tavun jälkeinen n
säilyy kirjoituksessa, vaikka sen paikalla ääntyisi / tai m:
samanlainen, suurenmoinen.
Ensimmäisen tavun jälkeen kirjoitetaan ääntämyksen mukaan.
tällainen, sellainen, tuollainen, kummoinen
Poikkeus on sana muunlainen.
Ruoka-sanan k:ttomat muodot voidaan kirjoittaa joko ääntämyksen
mukaan ruoka : ruuan : ruuassa tai mieluummin ruoka : ruoan
: ruoassa. Muiden samantyyppisten sanojen kirjoituksessa noudate¬
taan jälkimmäistä tapaa riippumatta ääntöasusta.
vuoka : vuoan : vuoassa
Ääntöasu voi olla joko 'vuuan' tai 'vuoan'.
PAINO, ÄÄNTEIDEN PITUUS JA INTONAATIO
Suomen kielessä pääpaino on aina sanan ensimmäisellä tavulla. Sivu¬
painot sattuvat yleensä kolmannesta tai neljännestä tavusta alkaen joka
toisella tavulle, niin että viimeinen tavu on painoton.
Toisin kuin monissa muissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, paino ja
äänteiden pituus eivät suomessa riipu toisistaan. Monissa kielissä pai¬
no ja pitkä vokaali kuuluvat erottamattomasti yhteen. Suomen kielessä
sekä vokaalin että konsonantin pituuden vaihtelu muuttaa sanan merki¬
tyksen.
lika : likaa; liika : liikaa; likka : likkaa; Hikkaa

SANANMUOTO-OPPI 35
Suomen kielen intonaatio eli sävelkulku on laskeva. Sekä sanan että
lauseen alku ääntyy korkeammalla kuin loppu. Painoja intonaatio ovat
sidoksissa toisiinsa siten, että pääpainollinen tavu tai painokas sana
ääntyy korkeammalla kuin muut. Puheen tehotuskeinoina painotusta ja
intonaatiota voidaan käyttää edellisestä poikkeavilla tavoilla.
SANOJEN TAIPUMINEN
Suomen kielen sanat taipuvat. Taipumisen perusteella ne jaetaan kol¬
meen sanaluokkaan: nomineihin, verbeihin ja partikkeleihin. No¬
minit taipuvat sijamuodoissa. Verbeille tunnusomaista on persoona¬
muotoinen taivutus, mutta niillä on myös sijoissa taipuvia muotoja.
Partikkelit eivät yleensä taivu lainkaan, joskin muutamilla voi olla
joitakin yksittäisiä sijataivutuksen muotoja.
Taipuvilla sanoilla on perusmuotoja taivutusmuotoja. Ne yhdessä
muodostavat sanan paradigman eli muotosarjan. Saman paradigman
muodot tuntee siitä, että niillä kaikilla on yhteinen alkuosa, jota nimite¬
tään vartaloksi.
talo : talo|na : talo | n : talo | a
katso| a : katso | n : katso |vat : katso | koon
Taivutusnuodoissa vartaloon on liittyneenä pääte. Sijapäätteet liittyvät
nominin vartaloon. Persoonapäätteet liittyvät verbin vartaloon. Varta¬
lon ja päätteen välissä voi olla tunnuksia.
talo|ssa : talo| i | ssä
katso| n : katso|isi|n
Sanan vartalo ei välttämättä ole kaikissa paradigman muodoissa täs¬
mälleen samanlainen, koska siinä voi ilmetä erilaisia äännevaihteluita
(s. 40). Vartalo jää jäljelle, kun sananmuodosta erotetaan taivutuspääte
ja tunnukset. Sekä nomineilla että verbeillä on kolme merkkimuotoa,
joista kaikki niiden mahdollisesti erilaiset vartalovaihtoehdot näkyvät.
Nominin merkkimuodot ovat
- yksikön essiivi (talo\na, käte\nä)
- yksikön genetiivi (talo\n, käde\n) ja
- yksikön partitiivi (talo\a, kät\tä).

SANANMUOTO-OPPI 37
Nominin vahva vokaalivartalo näkyy aina yksikön essiivistä.
keko|na, apu|na, käte|nä
Nominin heikko vokaalivartalo näkyy aina yksikön genetiivistä.
keo|n, avu|n, käde|n
Jos sanalla on astevaihtelun vuoksi sekä vahva että heikko vokaali-
vartalo, sen vokaalivartaloa sanotaan vaihtelevaksi. Useilla sanoilla on
vaihteluton vokaalivartalo, koska ne eivät kuulu astevaihtelun piiriin.
Vaihteleva vokaalivartalo: suku|na : suvu|n
Vaihteluton vokaalivartalo: jänikse|nä : jänikse|n
Verbin vahva vokaalivartalo näkyy aktiivin indikatiivin preesensin
monikon 3. persoonasta.
näke|vät, uupu|vat, kuto|vat
Verbin heikko vokaalivartalo näkyy aktiivin indikatiivin preesensin
yksikön 1. persoonasta.
näe|n, uuvu|n, kudo|n
Verbienkin vokaalivartalo voi olla vaihteleva tai vaihteluton.
Vaihteleva vokaalivartalo: luke| vat : lue|n
Vaihteluton vokaalivartalo: tule | vat : tule | n
Monilla sanoilla - sekä nomineilla että verbeillä - on vokaalivartalon
lisäksi konsonanttiin päättyvä ns. konsonanttivartalo.
hiukse n : hius | ta
kävele n : kävel|köön
Nominin mahdollinen konsonanttivartalo näkyy partitiivista, verbin
imperatiivin 3. persoonasta.
vet tä, suur | ta, vuoh|ta
teh köön, juos| koon, tul | koon

38 SANANMUOTO-OPPI
Sanaa sanotaan yksivartaloiseksi, jos sillä on vain vokaalivartalo, olipa
se sitten vaihteleva tai taihteluton. Jos sanalla on vokaalivartalon lisäksi
konsonanttivartalo, sanaa nimitetään kaksivartaloiseksi. Millään sanal¬
la ei ole pelkkää konsonanttivartaloa.
SUOMEN KIELEN SANANMUOTOJEN
PIIRTEITÄ
Mitä kieltä tahansa voidaan analysoida niin, että sen ilmaukset jaetaan
yhä pienempiin merkitysyksiköihin. Pienin kielellinen muoto, jolla on
merkitys, on nimeltään morfeemi. Esimerkiksi muodossa lastu on yksi
morfeemi. Muoto lastu\sta sen sijaan koostuu vartalomorfeemista
lastu ja siihen liittyneestä päätemorfeemista -sta, joka sisältää merki¬
tyksen ’mistä’. Muodossa lastu\i\sta on edellisten lisäksi kolmantena
useutta ilmaiseva tunnusmorfeemi /.
Jokaisessa kielessä on sille ominaiset säännöt siitä, miten morfeemit
liittyvät toisiinsa suuremmiksi kielen kokonaisuuksiksi. Suomi on
synteettinen kieli. Suomelle on ominaista, että vartalomorfeemin lop¬
puun voi liittyä erilaisia epäitsenäisiä morfeemeja, suffikseja, joiden
merkitystehtävät vaihtelevat (pöydä\llä\ni). Analyyttisen kielen mor¬
feemit ovat itsenäisiä sanoja (pä mitt bord).
Suomenkieliseen sanavartaloon voi liittyä seuraavanlaisia suffiksi-
morfeemeja:
1. Johdin on suffiksi, jonka avulla muodostetaan jo olemassa olevasta
sanavartalosta uusi.
kahvi + la —> kahvila löyly +-ttä—> löylyttää
näppy + lä —> näppylä ohi +-tta—» ohittaa
sika + la —> sikala aja- +-tta—» ajattaa
2. Tunnus on suffiksi, jonka avulla muodostetaan sanavartalosta sa¬
maan taivutusmuotojen sarjaan eli paradigmaan uusi alivartalo. No-
minivartaloon voi liittyä esimerkiksi monikon tunnus. Verbivartaloon
voi liittyä hyvin monenlaisia tunnuksia, esimerkiksi aikamuodon tai
moduksen eli tapaluokan tunnus.
karhu : karhu|i|llä : karhu|i|hin
ruusu : ruusu|i|ssä : ruusu|i|sta
iso : iso|i|lta : iso|i|lle

SANANMUOTO-OPPI 39
puhu|n : puhu|i|n : puhu|isi|n : puhu|ne|vat
valvo|n : valvo|i|t : valvo|isi|vat : valvo|ne|vat
3. Pääte ilmaisee sanan suhteen lauseen muihin sanoihin. Sijapäätteet
liittyvät nominin vartaloon, persoonapäätteet liittyvät verbin vartaloon.
Muita päätteitä suomessa ei ole.
kissa : kissa|n : kissa|a : kissa|na : kissa|lla,
istu| n : istu|t : istu|u : istu|mme : istu| tte : istu | vat
4. Liitteet ovat omistusliitteitä eli possessiivisuffikseja tai liitepar¬
tikkeleita, joita käyttämällä ilmauksen sävyä voi säädellä.
kirja|ni, kirja|si, kirja|nsa, kirja|mme, kirja|nne;
tulet |ko, tulet |pa, tulet |kin, tulet | hän
Suomen kielen sanat ovat joko johtamattomia ja yhdistämättömiä pe¬
russanoja tai johdoksia ja yhdyssanoja. Perussanan vartalo on yksi
morfeemi. Johdoksen vartalo muodostuu perussanan vartalomorfee-
mista ja yhdestä tai useammasta johdinmorfeemista. Johdoksessa mu¬
kana olevaa perussanan vartalomorfeemia nimitetään kannaksi. Kan-
tamorfeemi ja johdinmorfeeni muodostavat yhdessä uuden vartalon.
kantamorfeemi kala + johdinmorfeemi -sta + johdin-
morfeemi -ja —> uusi vartalo kalastaja
Yhdyssana voi muodostua perussanoista tai johdoksista
kuusi + puu —> kuusilpuu
kuusi + puu + inen —> kuusilpulinen
Morfeemit ovat sananmuodossa aina määräjärjestyksessä. Seuraavasta
kaaviosta näkyy, miten suffiksit suomessa liittyvät kantaan eli
perussanan vartalomorfeemiin, sikäli kuin niitä sananmuodossa on.
kanta johdin tunnus pääte liite
nomini: laiha + hko + i + ssä + kin —> laihahkoissakin
verbi: juo + pu + isi + vat + ko —> juopuisivatko

40 SANANMUOTO-OPPI
ÄÄNTEENMUUTOKSET JA
ÄÄNNEVAIHTELUT
Mikään kieli ei ole staattinen järjestelmä, joka säilyy samanlaisena
sukupolvelta toiselle. Muutoksia tapahtuu kaikilla kielen alueilla jatku¬
vasti: kieleen saadaan uusia sanoja, vanhojen sanojen merkitykset
vaihtuvat toisiksi, ja lauserakenteet, muoto-oppija ääntäminen muuttu¬
vat.
Kenen tahansa on helppo huomata esimerkiksi, että kieleen saadaan
uutta sanastoa, kun syntyy uusia käsitteitä. Äänteistön muutoksia on
sen sijaan vaikeampi huomata, sillä ne eivät tapahdu yhtä yhtäkkisesti.
Esimerkiksi b, /ja g lienee helppo huomata nuoriksi tulokkaiksi ja
d:kin erottuu vielä muista äänteistä, vaikka se on kuulunut moniin
vanhoihin suomen sanoihinkin yleiskielessä jo vanhan kirjasuomen
ajoista asti.
Äänteistössämme on aikojen kuluessa tapahtunut muitakin muutok¬
sia kuin uusien äänteiden tulo kieleen. Kielessämme on eri aikoina
tapahtunut eri syistä äänteenmuutoksia, joiden vuoksi nykykieli ei
näytäkään toimivan yhtä loogisesti kuin vaikkapa yhteenlasku, jossa
voi luottaa siihen, että 1+1=2. Laulussa lähdetään edelleen "muille
maille vierahille" tai seilataan "venehessä vetten päällä", vaikka useim¬
mat suomalaiset tosielämässä jo lähtevät vieraille maille ja soutelevat
veneessä. Kielentutkija toteaa, että jossakin kielen vaiheessa pää¬
painottoman tavun lyhyen vokaalin jäljestä on kadonnut alkuperäinen
tavua aloittava h (vierahille > vieraille, venehessä > veneessä). Ym¬
märrämme, että vierahille on sama muoto kuin vieraille, mutta käy¬
tämme jälkimmäistä, sillä olemme omaksuneet tutkijoiden supis¬
tumaksi nimeämän äänteenmuutoksen: kaksi alkujaan eri tavuihin
kuulunutta lyhyttä vokaalia ovat joutuneet (välissään olevan kon¬
sonantin kadottua) vierekkäin ja yhtyneet samaan tavuun (vieras :
vierahan > vie rahan > vieraan).
Kielessä tapahtuneet äänteenmuutokset ovat hyvin monenlaisia. Joil¬
lekin, mutta ei kaikille, äänteenmuutoksille on havaittavissa oleva syy.
Monet äänteenmuutokset näkyvät nykykielessä äännevaihteluina. Ään¬
nevaihtelut koskevat eri sanaluokkien sanoja ja yhtä hyvin vokaaleja
kuin konsonantteja. Äännevaihtelut ovat yhteydessä sanojen taipumi¬
seen, sillä ne ilmenevät niin, että saman paradigman tai saman morfee¬
min eri muodoissa jotkin äänteet vaihtelevat säännönmukaisesti toisten
äänteiden tai kadon kanssa.
kukka : kukan; tilhi: tilhen; puu : puuta, puuro : puuroa;
puuhun, ranta(h)an

SANANMUOTO-OPPI 41
Äännevaihteluna näkyvä äänteenmuutos voi johtua esimerkiksi ään¬
teen asemasta sanassa niin, että äänne on kehittynyt eri tavoin sen
mukaan, onko se ollut sanan alussa, keskellä vai lopussa. Vaikkapa
suomen sanat lapsi ja veitsi sopivat esimerkiksi tällaisista muutoksista.
Molempien vartalon loppuvokaalina onkin niitä taivutettaessa e eikä i
niin kuin perusmuodossa: lapsen : lapsena, veitsen : veitsenä. Vain
sanan lopussa e:n tilalla on i. Vanhat suomen kielen sanat taipuvat näin
(hiiri : hiiren, huoli: huolen). Uudemmat perusmuodoltaan /-loppuiset
ovat taivutusmuodoiltaankin tiilisiä (viiri: viirin, tuoli: tuolin).
Myös äänteen asema tavun alussa tai lopussa on voinut vaikuttaa
siihen, miten se on kehittynyt Sanoja lapsi ja veitsi taivuttettaessa
huomaa tällaisen tavuaseman vaihtumisesta johtuvan äänteenmuutok¬
senkin: lasta, veistä. Kun ps- tai ^-yhtymä on joutunut samaan tavuun,
tarkemmin sanottuna tavun loppuun, p tai t on kadonnut: ei sanotakaan
'lapsta' eikä 'veitstä'.
Äänne voi muuttua ääntämisen helpottamiseksi toisen, lähellään ole¬
van äänteen suuntaan, jolloin puhutaan assimilaatiosta. Niinpä esimer¬
kiksi p:n edellä esiintyy nenä-äänteistä vain m, joka ääntyy huulten
välissä niin kuin/? ja toisin kuin nenä-äänteet n ja rj. Assimilaatiota on
myös se, että suomen kielessä vallitsee vokaalisointu.
Myös painosuhteet ovat osallisina äännevaihteluihin. Esimerkiksi sa¬
nojen päätteet voivat olla erilaisia sen mukaan, liittyvätkö ne
painolliseen vai painottomaan tavuun: (painollisen tavun jälkeen) puu¬
hun, mutta (painottoman tavun jälkeen yleensä ilman h:ta) rantaan.
Alkujaan tavujen avonaisuuteen ja umpinaisuuteen taas perustuu
suomen kielen leimallisimpana pidetty äännevaihtelu, astevaihtelu,
jonka esiintymisestä on oma tiivistelmänsä ohessa.
Huomattava osa suomen kielen vokaalivaihteluista ilmenee, kun sa¬
nan vartaloon liittyy /-alkuinen morfeemi: pääte, tunnus tai johdin.
Silloin vartalon loppuvokaalin tilalla on usein jokin toinen vokaali tai
kato. Seuraavan esimerkin lisäksi /-päätteen tai -tunnuksen aiheutta¬
mista vaihteluista on oma tiivistelmänsä.
kissa : (kissa- + -i- + -llä >) kissoilla
painan : (paina- + -i- + -n >) painoin
kaunis : (kaunii- + in >) kaunein
ostan : (osta- + -i- + -n >) ostin
tuuli: (tuule- + -inen >) tuulinen
naula : (naula- + itse + n >) naulitsen

42 SANANMUOTO-OPPI
Vartalon loppuvokaalin vaihtelu i-päätteen tai -tunnuksen edellä
1. Jos vartalon loppuvokaali on o, ö, u, y,
loppuvokaali ei vaihtele /:n edellä.
2. Jos vartalon loppuvokaali on a tai ä,
loppuvokaali vaihtelee tai on vaihteluton
/-päätteen tai -tunnuksen edellä sen mukaan,
- mikä /-morfeemi vartaloon liittyy
- montako tavua vartalossa on.
talo : taloissa, astun : astuisin, viivyt: viivyit,
ujo : ujoin, äksy : äksyin
Superlatiivin /-tunnuksen edellä vartalon
loppu -a:n ja -ä:n tilalle on kato.
Monikon ja imperfektin /:n edellä on o, jos
vartalo on a-loppuinen ja kaksitavuinen
ja jos sen ensimmäinen vokaali on a, e tai /,
mutta kato, jos ensimmäinen vokaali
on o tai u.
Sääntö ei ole aivan poikkeukseton.
Monikon ja imperfektin /:n edellä on kato,
jos vartalo on ä-loppuinen ja kaksitavuinen.
Monikon /:n edellä on eroja sanatyypeittäin
ja sanoittain silloin, kun vartalo on kolmi-
tai useampitavuinen ja a- tai ä-loppuinen.
Kato on usein silloin, kun vartalo päättyy
johonkin seuraavista: -ma/-mä, -mpa/-mpä
-va/-vä, -isa/-isä.
Joissakin tapauksissa /:n edellä a vaihtelee
o:n kanssa ja ä puolestaan ö:n kanssa.
Joistakin sanoista ja sanatyypeistä voidaan
käyttää kahdenlaista monikkoa.
paha: pahinta, nopsa : nopsin} hämärä :
hämärimpiä
annan : annoin, velka : velkoihin, villa :
villoista
koira : koiria, kuvastaa : kuvasti,
luola : luolissa
saaja : saajilla, suola: suoloissa, taitaa taisi
päivä : päiviä, sietää : sieti, terä : terissä
varjostuma : varjostumia, viileämpää :
viileämpiä
vakava : vakavissa, viihtyisä : viihtyisiksi
kattila : kattiloihin, ympyrä : ympyröitä
omena : omenoita/omenia
harava : haravia/haravoita

SANANMUOTO-OPPI 43
Imperfektissä vartaloltaan kolmi- ja
useampitavuisten verbien loppu -a:n
ja -ä:n tilalla on kato.
Muun /-morfeemin edellä a- ja
ä-vartaloisten sanojen loppuvokaali
on yleensä vaihteluton.
3. Jos vartalon loppuvokaali on e,
i:n edellä on yleensä kato
4. Jos vartalon loppuvokaali on i, monikon
ja superlatiivin /:n edellä on sen tilalla e,
imperfektissä ja konditionaalissa on kato.
5. Jos vartalon loppuna on ii, sanan
monikkomuodotkin ovat //:lliset
mutta monikon superlatiivimuodoissa on ei;
muun pitkän vartalon loppuvokaalin kuin /:n
tilalla on aina lyhyt ennen /:tä.
6. Jos vartalo loppuu diftongiin uo, ie tai yö,
diftongin alkuosan tilalla on kato ennen /:tä;
jos vartalo loppuu /-loppuiseen diftongiin,
loppu-/:n tilalla on kato.
sakottaa : sakotti, menettää : menetti
hajoaisi, käynnistäisin
kivellä: kivillä,
pakenevat: pakenivat: pakenisin
papilla : papeilla, siilissä : siileissä
karski: karskein, moderni: modernein
(prees. ja imperf.) nautin : (kond.) nauttisin
(yksikköjä monikko) kauniista, raittiiksi
kaunein, raitteimpia
saan : saisin , jään : jäin, luu : luita
filee : fileitä, hyy : hyinen, miljöö : miljöihin
luon : loin, tie : teitä, syön : söisin
(prees. ja imperf.) nain, uivat, voit;
(kond.) uisin, epäröisin
(yksikköjä monikko) hai: haita, koi: koita

44 SANANMUOTO-OPPI
Astevaihtelu
Sanan sisällä oleva pp, tt ja kk vaihtelevat p:n, t:n ja k:n kanssa; p, t ja k
vaihtelevat muun konsonantin tai kadon kanssa. Tätä vaihtelua nimite¬
tään astevaihteluksi. Saman sanan muotoja verrataan keskenään ja
vahva-asteisiksi nimitetään niitä sanan muotoja, joissa p:tä, r:tä tai A::ta
on enemmän, heikkoasteisiksi niitä, joissa mainittuja konsonantteja on
vähemmän tai ei lainkaan.
Vahva aste
Heikko aste
tappaa
tapan
kuttu
kutulla
matto
maton
lakki
lakin
tapaa
tavannut
kutu
kudulla
mato
madon
laki
lain
Astevaihtelu ei ole mielivaltaista. Astevaihtelun pääsääntö on selkeä,
mutta siitä on nykykielessä koko joukko poikkeuksia. Vahvan ja heikon
asteen vaihtelu riippuu sen tavun avonaisuudesta tai umpinaisuudesta,
jonka alussa astevaihtelukonsonantti -p, t tai k on.
Astevaihtelussa vahva aste on avotavun alussa (mat-to, ma-to),
heikko umpitavun alussa (ma-ton, ma-don).

SANANMUOTO-OPPI 45
Astevaihtelun eri vaihtoehdot
pp:p
tt: t
kk: k
helppo : helpoksi
harppoa : harpon
tyttö: tytöille
auttaa : autat
tukka : tukan
torkkuvat: torkutte
p: v
t: d
k:0
turpa : turvassa
lupaavat: luvannut
äiti: äidillä
tietävät: tiedämme
vika : viat
lukee : luen
mp : mm
It: Il
nk: ng
kumpana : kummalla
tempaavat: temmanneet
kulta : kullan
vahaavat: vallannut
kenkä: kengät
hankaa : hanganneet
rt: rr
Ike/lki: Ije/lji, hke/hki:
hje/hji, rke/rki: rje/rji
parta : parrassa
pyörtyä: pyörryin
kylki: kyljellään,
pohkeen : pohjetta,
särkeä: särjitte
nt: nn
k : v (viidessä sanassa)
hinta : hinnalla
suuntaavat: suunnanut
luku : luvun
(kyky, my ky, puku, suku)

46 SANANMUOTO-OPPI
Tavallisia astevaihtelun pääsäännön poikkeuksia
1. Sanaa taivutettaessa toteutuu kerrallaan vain yksi astevaihtelu. Sa¬
nan sisällä oleva astevaihtelu ei toteudu, vaan sen kohdalle on vakiintu¬
nut heikko aste niissä tapauksissa, joissa seuraavalla tavunrajalle on
geminaatan ja yksinäiskonsonantin vaihtelu.
(lupasi: luvannut, vrt.) luvattu : luvatussa, ( viita : viidan, vrt.)
viidakko : viidakossa
2. Umpitavun alussa on vahva aste
- pitkän vokaalin tai diftongin edellä, jos se on syntynyt supistamalla
niin, että välissä oleva konsonantti on kadonnut,
tyttöön (vrt. tyttöhön) : tytön, hampaat: hammas, leikkaan :
leikannut, viekkaiksi (vrt. viekkahiksi) : viekas
- omistusliitteen edellä,
poikamme, hattunsa, syntimme, nähtemme
- monien -/s-vartaloisten sanojen -/^-aineksen edellä.
(henkäisen :) henkäistä, (uutinen :) uutista, (rankaisen :)
rankaista/rangaista
3. Avotavun alussa on heikko aste
- loppukahdennuksen edellä,
pohje (: pohkeen), (lähteä :) lähde
- määräehdoin muun muassa niissä kaksivartaloisissa verbeissä, joi¬
den vokaalivartalo päättyy pitkään vokaaliin,
levätä (: lepää), pilkata (: pilkkaavat), kaapata (kaappasi)
- yleensä -/:/:<2-/-/:/:ä-loppuisten ja monesti myös -/:/:o-/-/:/:ö-loppuisten
sanojen seuraavantapaisissa genetiivi- ja partitiivimuodoissa, joissa on
/-loppuinen diftongi ennen päätettä.
mansikka : mansikoiden, jörrikkä : jörriköitä,
rannikoiden/rannikkojen, metsiköitä/metsikköjä

SANANMUOTO-OPPI 47
4. astevaihtelun ulkopuolella ovat
- sp, sk, st, tk ja usein myös hk
piispa : piispalla, tasku : taskussa, musta : mustan, kitka : kitkan,
pahka : pahkat, vihko : vihkot/vihot
- uudehkot lainasanat, lastenkielen sanat, lyhennesanat ja slangisanat
auto : autot, pampa : pampalla, popo : popot,
Alko : Alkossa, eka : ekaksi
- monet erisnimet, eivät yleensä kuitenkaan geminaatalliset nimet ei¬
vätkä ne sukunimet, jotka esiintyvät yleisniminäkin tai joiden taivu¬
tukselle yleisnimet tarjoavat selkeän mallin.
Virpi : Virpin, Aarre : Aarren, Rinta-Rahko : Rinta-Rahkon,
Parko : Parkon
vrt. Pentti : Pentin, Kokko : Kokon, Ahde : Ahteen, Ryti : Rydin
SANALUOKKAJAON PERUSTEITA
Ei ole itsestään selvää, milloin eri sananmuotojen katsotaan kuuluvan
samaan, milloin eri paradigmaan. Kun erilaiset tunnukset ja joko sija-
tai persoonapäätteet liittyvät samaan vartaloon, joka siis voi ilmiasul¬
taan olla joko vokaali- tai konsonanttivartalo, syntyneet muodot yhdes¬
sä muodostavat paradigman eli niiden sanotaan olevan saman sanan
muotoja.
juusto : juusto|na : juusto| n : juusto | a,
itke | ä : itke|vät: itke | n : itke|köön
Suomen kielessä on vartaloita, joihin saattavat yhtä hyvin liittyä sija-
kuin persoonapäätteetkin. Toisin sanoen sama vartalo kuuluu kahteen
eri paradigmaan. Tämäntyyppisten esimerkkien avulla huomaa havain¬
nollisesti, että suomen kielen sanat jakautuvat pääsanaluokkiin nimen¬
omaan taipumisen perusteella.
keinu na : keinu | n : keinu | ssä : keinu | un,
keinu vat: keinu | n : keinu | koon : keinu |u

48 SANANMUOTO-OPPI
Monia kielen ilmiöitä tarkasteltaessa pääsanaluokkajako nomineihin,
verbeihin ja partikkeleihin on liian karkea, niin että tarvitaan hieno-
syisempää jakoa. Se ei voi enää perustua yksinomaan taivutukseen,
vaan tarvitaan muita kriteerejä.
Nominit ovat substantiiveja, adjektiiveja, numeraaleja tai pronomi¬
neja.
Monissa kielissä substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri tavoin. Suo¬
men kielessä tällaista morfologista eroa ei ole vaan molemmat taipuvat
sijamuodoissa. Muutama morfologinen ero niillä kuitenkin on. Ensin¬
näkin adjektiivista voi muodostaa vertailuasteet.
iso : iso|mpi: iso | in
kesy : kesy|mpi: kesy | in
Aivan ehdoton tämä ero ei ole, sillä vertailuasteita voi muodostaa myös
muutamista substantiiveista.
syrje|mmä|llä; rann|impa|na; syksy |mmä|ksi
Toinenkin morfologinen ominaisuus erottaa adjektiivin substantiivista:
adjektiivista voi -sft-johtimella muodostaa partikkelin.
kaunis —> kauniisti, vihainen —> vihaisesti
Tämäkään sääntö ei ole poikkeukseton, sillä jotkut tunnepitoiset
substantiivit saattavat käyttäytyä samoin.
piru | sti, ruto|sti
Substantiivin morfologinen erityisominaisuus puolestaan on, että sii¬
hen voi liittyä possessiivisuffiksi. Adjektiiviin possessiivisuffiksia ei
voi liittyä. Possessiivisuffiksi osoittaa omistajan persoonan.
Koti|ni on linna|ni. Missä laukku |si on? Matti palvoo vatsaa|nsa.
Tiedoissa|mme on aukkoja. Tulitteko autolla|nne?
Tammelat kutsuivat meidät mökille | en.
Tärkeäksi eroksi nousee sanan merkitys ja käyttö lauseessa: adjek¬
tiivilla kuvaillaan substantiivia, se voi olla adjektiiviattribuuttina.
Tänään on kaunis ilma. Vihainen koira haukkuu.

SANANMUOTO-OPPI 49
Substantiivin erityisominiasuuksia puolestaan ovat, että se voi olla
lauseen subjektina ja että se voi saada adjektiiviattribuutin.
Tänään on kaunis ilma. Vihainen koira haukkuu.
Kielessämme substantiivin ja adjektiivin raja on usein häilyvä, niin että
samaa sanaa saatetaan joskus käyttää adjektiivina, joskus substantii¬
vina. Edellisten kriteerien perusteella on ratkaistava, kummasta käytös¬
tä on kysymys.
Suomalaiset [adj.] pikkulapset ovat maailman terveimpiä.
Keski-ikäiset suomalaiset [subst.] sen sijaan eivät kipua
tilastojen huipulle.
Sekä numeraaleja että pronomineja käytetään lauseessa yhtä hyvin
substantiivin kuin adjektiivinkin tavoin. Numeraali ilmaisee lukua tai
järjestystä. Numeraalin tunnistaa siitä, että sen voi merkitä numeroin.
Pronominia käytetään substantiivin tai adjektiivin asemesta. Miltei
poikkeuksetta pronominista ei kuitenkaan voi muodostaa vertailuas¬
teita eikä siitä voi johtaa -sft-johtimella partikkelia niin kuin adjektii¬
vista. Substantiivista sen erottaa, koska se ei voi saada adjektiivi-
attribuuttia eikä siihen yleensä liity possessiivisuffiksia.
Tämä kirja on kiinnostava. Olen lukenut sen kolme kertaa.
Joskus on vaikea ratkaista, onko kysymyksessä substantiivi vai par¬
tikkeli, sillä monet partikkelit ovat alkujaan substantiivin sijamuotoja,
vaikka niitä ei sellaisiksi enää tajuta (huomenna, meritse). Muotoa ei
pidetä substantiivin paradigmaan kuuluvana, jos sille ei voi ajatella
märitteeksi adjektiiviattribuuttia. Vaikka voidaan puhua tyynestä me¬
restä, on mahdotonta matkustaa ’tyynitse meritse’.
Myös pronominin ja partikkelin erottaminen toisistaan saattaa olla
ongelmallista, koska niiden kanta on usein samantapainen ja koska
juuri pronomineja muistuttavilla partikkeleilla on joitakin sijataivu-
tuksen muotoja.
pronomini: tällä, tältä, tähän;
partikkeli: täällä, täältä, tänne
Olennainen ero on, että partikkelilla, jolla on joitakin yksittäisiä
sijataivutuksen muotoja, ei milloinkaan ole vastaavaa perusmuotoa,
kun taas pronominilla on aina perusmuoto. Varmin tapa erottaa lähei¬

50 SANANMUOTO-OPPI
nen pronomini ja partikkeli toisistaan on taivuttaa pronominia jonkin
substantiivin attribuuttina. Läheinen rinnakkaissana osoittautuu näin
epäsuorasti partikkeliksi.
tämä kirja : tällä kirjalla : tältä kirjalta : tähän kirjaan
Suomen kielen sanaluokkajaon kriteerit ovat edellisen perusteella lä¬
hinnä kolmenlaiset:
1. Morfologisin perustein tehdään jako pääsanaluokkiin, nomineihin,
verbeihin ja partikkeleihin, mutta myös muiden sanaluokkien jako on
osaksi morfologinen. Niinpä esimerkiksi adjektiiveista voidaan muo¬
dostaa vertailuasteet ja substantiiveihin voidaan liittää possessiivi¬
suffiksi.
2. Merkitysopilliset perusteet ovat olleet määrääviä jaettaessa esimer¬
kiksi nomineja alaluokkiin. Substantiivi kertoo, mikä jokin on, adjek¬
tiivi taas, millainen jokin on.
3. Myös lauseopilliset perusteet ovat määrääviä. Esimerkiksi substan¬
tiivi voi olla lauseen subjektina ja saada adjektiiviattribuutin, adjektiivi
taas voi olla adjektiiviattribuuttina.
NOMINIT
Nominien taipuminen
Suomen kielen nominit voivat taipua kahdessa eri luvussa, yksikössä ja
monikossa. Kieliopillisesti tehdään siis ero vain yhden ja sitä useam¬
man välillä. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa maailman kielissä, vaan
useutta voidaan ryhmitellä muunlaisinkin perustein. Suomalais-ugri-
laisessa kantakielessä esimerkiksi on ilmeisesti käytetty myös
kaksikkoa eli duaalia, jota yksikön ja monikon lisäksi on edelleen
eräissä etäsukukielissämme, kuten lapissa, hantissa ja mansissa. Yksik¬
kö on tunnukseton useuskategoria. Nominin monikkomuodoissa on
vartalon jäljessä monikon tunnus i (vokaalien välissä j).
talo : talo|i|ssa : talo|j|a
Samoin kuin nominien myös verbien useuskategoriat ovat suomessa
yksikkö ja monikko.
Yksikön tai monikon valinta ei yleensä tuota päänvaivaa. Muutama
erityistapaus kannattanee kuitenkin mainita.

SANANMUOTO-OPPI 51
1. Yksikköä käytetään, kun puhutaan esineistä tai asioista, joita jokai¬
sella on vain yksi.
Koirat heiluttavat häntäänsä.
Sisään astuessaan miehet ottavat hatun päästään.
Koululaiset suunnittelevat jo mielessään kesälomaa.
2. Käsi- ja jalka-sanasta käytetään yksikköä pukeutumisen yhteydessä
Riisu saappaat jalastasi.
Vrt. Vie saappaat jaloista eteiseen.
Liisalla oli käsineet kädessä.
Liisa otti käsineet kädestään.
Vrt. Liisalla oli käsineet käsissä.
Tavara hupeni käsistä.
3. Kahden tai useamman yksiköllisen adjektiiviattribuutin yhteinen
pääsana on yksikössä.
Sali on varattu kuntoilijoille joka kuukauden 1. ja 10. arkipäivänä.
Kysymystä sivutaan yhdistyksen sääntöjen 12. ja 13. pykälässä.
Nominin mo- Suomalaisen nominin monikkomuodon tunnistaa yleensä /-tunnukses-
nikon i-tunnus ta. Vokaalien välissä tunnus on j.
karhu|i|lla, mansiko|i|ta, vene|i|tä;
jalko|j|a, jalko|j|en
Monikon i aiheuttaa usein sanan vartalossa äännevaihteluja, jotka äi¬
dinkielen käyttäjä yleensä osaa.
kissa : kisso|i|llä
laulaja : laulaj | i | a
tekijä : tekijö|i|tä
hämärä : hämär|i|ssä
Erityisesti on kuitenkin huomattava sellaiset nominit, joiden perus¬
muoto päättyy /:hin. Niitä on kahta eri tyyppiä: Vanhimmat taipuvat
niin, että vartalon loppuvokaali kaikissa taivutusmuodoissa on e. Ne
ovat itse asiassa e-vartaloisia.
tiili: tiile|n : tiile|nä

52 SANANMUOTO-OPPI
kivi: kive|n : kive|ä
saarni: saame | n : saame | a
vyyhti: vyyhde | n : vyyhte|ä
Tällaisten e-vartaloisten nominien monikkomuodoissa ei ole monikon
tunnuksen edellä e-tä.
tiil|i|ä, kiv|i|ä, saarn|i|a, vyyht|i|ä
Uudempia ovat sellaiset nominit, joiden perusmuodoissa oleva i esiin¬
tyy myös taivutusmuodoissa. Ne ovat /-vartaloisia.
siili : siili
risti: risti
aasi: aasi
nakki: na
n : siili |ä
n : risti ä
n : aasi a
d|n : nakki|a
Tällaiset /-vartaloisten nominien monikkomuodoissa monikon tunnuk¬
sen edellä on e.
siile|i|hin, riste|i|hin, aase|i|hin, nakke|i|hin
Sijamuodot
Suomessa on 15 sijamuotoa. Kielemme synteettisyys paljastuu selväs¬
ti, kun sijojen lukumäärää verrataan vaikkapa saksan (4 sijaa), ruotsin
ja englannin (2 sijaa) tai ranskan (1 sija) sijojen lukumäärään.
Suomen kielen sijamuodot eroavat toisistaan morfologisesti: jokai¬
sella sijamuodolla on omat päätteensä. Sijamuodot toisin sanoen tun¬
nistetaan päätteistään. Sijamuotojen oppimisen apukeinona käytetään
useissa kieliopeissa - myös tässä - sitä, että jokaisen sijamuodon
yhteydessä opetellaan yksi tai muutama kysymyssana, johon vastauk¬
seksi saadaan kyseisen sijan muoto. Myös kysymyssanassa on näkyvis¬
sä sijapääte.
Suomen kielen sijamuotojen joukossa akkusatiivi on erityisasemassa
sikäli, että se on sija, jota ei voi erottaa muista sijoista morfologisin
perustein kuin muutamasta sanasta. Se voidaan tunnistaa yleensä vain
lauseopillisin keinoin.

SANANMUOTO-OPPI 53
Nominatiivi
(nimentö)
Kysymykset: kuka, mikä, millainen, ketkä, mitkä millaiset
Pääte: yksikössä päätteetön (talo)
monikossa -t (talo\t)
Yksikön nominatiivi on nominin perusmuoto,
karhu, iso, yksi, se
Muista sijamuodoista yksikön nominatiivi poikkeaa sikäli, että se on
päätteetön. Yksikön nominatiivi on se muoto, jonka mukaan nominit
aakkostetaan sanakirjoihin ja luetteloihin. Usein, mutta ei aina, yksi¬
kön nominatiivi on sama kuin merkkimuodoista (s. 35) saatava nomi¬
nin vartalo.
pallo : pallo | n : pallo |na : palloja
varis : varikse|n : varikse|na : varis | ta
punainen : punaise|n : punaise|na : punais|ta
Monikon nominatiivi on ainoa monikkomuoto, jossa ei ole i- tai j-
tunnusta. Nominien monikon nominatiivi on -Moppuinen.
ujo|t, tytö|t, kahde|t
Loppu-r on alkujaan ollut monikon tunnus, vaikka se nykyään käsite¬
tään monikon nominatiivin päätteeksi.
Genetiivi
(omanto)
Kysymykset: kenen, minkä, keiden
Päätteet: yksikössä -n (talo\n)
monikossa -en (taloj\en)
-in (poika\in)
-den (tavaroiden)
-tten (tavaroi\tten)
-ten (pien\ten)

54 SANANMUOTO-OPPI
Genetiivi ilmaisee usein omistajaa, mutta sillä on myös muuta käyttöä.
Kaisan kirja
Kaisan täytyy nukkua illan tullen leikkien jälkeen.
Yksikön genetiivimuodosta saadaan näkyviin nominin (heikko) vokaa-
livartalo, kun muodosta erotetaan yksikön genetiivin pääte n.
pallo | n, vede|n, punaise|n
Monikon genetiivin pääte voi olla hyvin monenlainen. Kirjavuus on
silmiinpistävä ja joskus hämmentäväkin sen vuoksi, että samasta sa¬
nasta voi yleensä muodostaa useita erilaisia hyväksyttäviä monikon
genetiivimuotoja.
enkelien, enkelein, enkeleiden, enkeleitten, enkelten
Tavallisesti vain yhtä tai muutamaa mahdollisista muodoista käytetään
yleisesti, muut ovat runokielisiä tai vanhahtavia, tai niitä käytetään
kiteytyneissä ilmauksissa kuten nimissä.
Anna olla enkelein vartijana kodillein.
Enkelten, paimenten kuoro soi —.
Sokeain aitta
Monikon genetiivin pääte voi liittyä monikkovartaloon tai yksikkö-
vartaloon.
Pääte liittyy monikkovartaloon:
isoj|en, poiki|en, mai|den, mai|tten, rohkeiden, rohkei|tten,
henkilöi |den, henkilöi | tten, poiki | en, hiiri | en
Pääte liittyy yksikkö vartaloon:
pappi|en, poika|in, las|ten, kaupunkien, siili|en
Monikon genetiivin päätteistä vain -en voi liittyä sekä yksikön että
monikon vartaloon.
Pääte liittyy monikkovartaloon: poiki |en, tiili | en, hiiri |en, suuri |en,
Pääte liittyy yksikkö vartaloon: kaupunki | en, siili | en, passi | en
Pelkistäen voi sanoa, että jos sanasta voi muodostaa useita eri monikon
genetiivejä, -en- ja -ten-päätteiset ovat tavallisimmin käytössä.

SANANMUOTO-OPPI 55
Akkusatiivi
(kohdanto)
Kysymykset: kenet, minkä, mikä, mitkä
Päätteet: persoonapronomineilla ja ken-pronominilla -t (minu\t)
muuten yksikössä päätteetön (talo)
tai -n (talo\n)
monikossa -t (talo\t)
Suomen kielessä vain persoonapronominilla ja fcen-pronominilla on
oma erityinen muista sijoista poikkeava -f-päätteinen akkusatiivi-
muoto.
minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet
Kaikkien muiden nominien akkusatiivi on yksikössä genetiivin tai
nominatiivin kaltainen.
Tapasin Maijan.
Vrt. Tapasin sinut.
Pekka tavattiin itse teossa.
Vrt. Hänet tavattiin itse teossa.
Monikossa akkusatiivi on nominatiivin kaltainen.
Tapasin tytöt.
Vrt. Tapasin teidät.
Pojat tavattiin itse teossa.
Vrt. Heidät tavattin itse teossa.
Kaikkien muiden sanojen akkusatiivi, paitsi persoonapronominien ja
fcen-pronominin, voidaan tunnistaa vain lauseyhteydestä. Juuri siitä
syystä kaikki koulukieliopit eivät esittele akkusatiivia suomen sija-
järjestelmän yhteydessä. Akkusatiivi on objektin (s. 127) sija. Objektin
toinen sija on partitiivi.
Lauseessa on nominatiivin tai genetiivin kaltainen akkusatiivi, jos
näissä sijamuodoissa olevan lauseenjäsenen paikalle voidaan ajatella
persoonapronominin akkusatiivi.
Akkusatiivi: Kangastus (vrt. hänet) nähtiin selvästi.
Nominatiivi: Kangastus (vrt. hän) näkyi selvästi.

56 SANANMUOTO-OPPI
Partitiivi
(osanto)
Kysymykset: ketä, mitä, keitä
Päätteet: -a, -ä, (talo] a, taloj\a; kylä \äf ky li \ä)
-ta, -tä (puu\ta, pui\ta; lyhyt\tä, lyhyi\tä)
Partitiivi on suomen kielessä nominatiivin jälkeen yleisimmin esiinty¬
vä sijamuoto. Kolmanneksi yleisin on genetiivi.
luomasta väsyttää. Otsalle on kihonnut pieniä hikikarpaloita.
Hän siivoaa huonettaan, jossa pitkin nurkkia ajelehtii erilaisia
tavaroita.
Jos sana on kaksivartalonen, jää jäljelle konsonanttivartalo, kun
partitiivimuodosta erotetaan -ta- tai -tä-pääte.
suur|ta, punais|ta, vet|tä, tuul|ta
Partitiivin käyt
töön liittyviä
oikeakielisyys-
seikkoja
Arto maistoi monta kakkua.
Arto söi monta kakkua.
Arto söi montaa kakkua.
2. Jos yksikön partitiivi -a- tai -ä-päätteisenä loppuisi kolmeen peräk¬
käiseen vokaaliin, käytetään yleensä -ta- tai -tä-päätettä.
lapio : lapio|ta, hirviö : hirviö | tä
3. Kumpi pääte tahansa käy kuitenkin, jos sanan yksikön nominatiivi
on -ea- tai -^-loppuinen.
valkea : valkea | a ~ valkea | ta
häpeä : häpe|ää ~ häpeä | tä
Tavallisesti oikean partitiivin päätteen valinta ei tuota vaikeuksia. On
kuitenkin hyvä muistaa seuraavat ohjeet.
1. A/om-sanan partitiivimuoto on yleensä monta. Viimeinen seuraavis¬
ta hyväksytään vain niissä tapauksissa, joissa syntyy eri tulkinta sen
mukaan, käytetäänkö muotoa monta vai montaa:

SANANMUOTO-OPPI 57
4. Kumpi pääte tahansa on mahdollinen myös monien kolmi- tai
useampitavuisten sanojen monikon partitiivissa.
koivikko : koivikkoj|a ~ koivikoilta
näyttely : näyttelyj|ä ~ näyttelyinä
professori: professorej|a ~ professoreilta
Essiivi (olento)
Kysymykset: minä, millaisena
Päätteet: -na, -nä (talo\na, taloi\na; piene\nä, pieni\nä)
Yksikön essiivin pääte liittyy nykysuomessa (vahvaan) vokaalivarta-
loon. Aiemmin essiivin pääte liittyi usein konsonanttivartaloon. Nyky¬
äänkin konsonanttivartaloon liittyvää essiivimuotoa käytetään yleisesti
vuosi-sanasta (vuon\na), mutta myös vokaalivartaloinen essiivi on käy¬
tössä (vuotena).
Tietyissä yhteyksissä käytetään myös muutamien muiden sanojen
konsonanttivartaloisia essiivimuotoja, jotka tulkitaan yleensä partikke¬
leiksi. Nomineita taivutettaessa käytetään tavallisesti vokaalivartaloisia
muotoja.
huomen : huomene|na
konsonanttivartaloinen essiivi: huomen|na
toinen : toise|na
konsonanttivartaloinen essiivi: tois|sä
täysi: täyte |nä
konsonanttivartaloinen essiivi: täynnä
Vanhahtavassa kielenkäytössä saattaa niin ikään olla konsonanttivar¬
taloisia essiivimuotoja.
”— minun las|na lattialla eessä polven pyöriessä maito-
partaina pahais|na, piimäsuu|na pikkaraisina.”

58 SANANMUOTO-OPPI
Translatiivi
(tulento)
Translatiivin pääte on yleensä -ksi, possessiivisuffiksin edellä -kse-.
lapse ksi, lapsi | ksi
lapse kse | en, lapsi | kse | en
Paikallissijat
Yhteisesti paikallissijoiksi kutsutaan suomessa yleensä niitä kuutta
sijamuotoa, joiden keskeistehtävänä on paikallisuuden ilmaiseminen.
Paikallissijat jaetaan sisä-ja ulkopaikallissijoihin. Sisäpaikallissijat il¬
maisevat jonkin paikan sisässä olemista, sisästä tulemista ja sisään
menemistä. Ulkopaikallissijat ilmaisevat päällä tai lähellä olemista,
päältä tai läheltä tulemista ja päälle tai lähelle menemistä. Paikal¬
lissijoja käytetään myös muihin tehtäviin kuin paikallisuuden ilmaise¬
miseen.
Sisäpaikallissijat ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi.
Ulkopaikallissijat ovat adessiivi, ablatiivi ja allatiivi.
Sisä- ja ulkopaikallissijojen lisäksi puhutaan joskus yleisistä pai¬
kallissijoista. Silloin tarkoitetaan essiiviä, partitiivia ja translatiivia,
sillä niiden vanhimmat merkitykset viittaavat paikallisuuden osoittami¬
seen. Nominien yleiset paikallissijat ilmaisevat nykykielessä paikalli¬
suutta vain harvoin.
rannempa|na, rannempa|a, rannemma|ksi
Sen sijaan on olemassa sijojen partikkeleiksi jähmettyneitä paikalli¬
suutta osoittavia muotoja.
kauka|na, kauka|a, kaua|ksi; koto|na, koto | a
Paikallissijojen Sisä- ja ulkopaikallissijan valinta sujuu äidinkielen käyttäjältä tavalli-
käyttöön liittyviä sesti korvan varassa. Muutamia huomion ansaitsevia tapauksia kuiten-
oikeakielisyys- kin on. Seuraavat ohjeet ovat suosituksia. Kaikin osin käytäntö ei ole
seikkoja vakiintunutta.
Kysymykset: miksi, millaiseksi
Päätteet: -ksi, -kse (talo | ksi, taloi|ksi, talokse|ni, taloikse|ni)

SANANMUOTO-OPPI 59
1. Pääperiaatteen mukaan käytetään sisäpaikallissijoja, kun puheena
on rakennusten sisäpuoli, ulkopaikallissijoja, kun tarkoitetaan raken¬
nuksen ulkopuolta ja läheisyyttä.
Anna-Liisa kävi kirkossa.
Vrt. Anna-Liisa kävi kirkolla.
Yövy in Hotelli Seurahuoneessa.
Vrt. Hotelli Seurahuoneelle oli kokoontunut monituhatpäinen
yleisöjoukko seuraamaan ilotulitusta.
2. Osa kotimaisista paikannimistä taipuu sisä-, osa ulkopaikallissi¬
joissa. On kuitenkin mahdoton antaa sääntöä, jonka perusteella voisi
ratkaista, valitaanko sisä- vai ulkopaikallissijat. On tapana taivuttaa
paikannimiä niin kuin paikkakunnan omat asukkaat niitä taivuttavat.
Seuraavat ohjeet ovatkin vain suuntaa-antavia:
Sisäpaikallissijoissa taipuvat yleensä ne paikannimet, joiden loppuna
on -la. Ulkopaikallissijoissa taipuvat ne pitäjännimet, joiden loppuna
on -joki, -järvi, -koski, -lampi tai -vesi, sekä useimmat niistä pitäjän-
nimistä, joiden loppuna on -lahti, -mäki, -niemi tai -salmi.
Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Karviassa, Kolarissa,
Laviassa, Kuopiossa, Muoniossa, Turussa;
Karhulassa, Kokkolassa, Mellilässä, Tervolassa, Viljakkalassa;
Alavudella, Kangasalla, Kuortaneella, Lohjalla, Luvialla,
Tampereella, Virroilla;
Eurajoella, Kangaslammilla, Kemijärvellä, Valkeakoskella,
Riistavedellä;
Hankasalmella, Längelmäellä, Maalahdella, Somerniemellä
3. Ulkomaisista saarista voi käyttää sisäpaikallissijoja samoin kuin
kotimaisista. Ulkopaikallissijoja käytetään lähinnä maa-loppuisista ja
monikollisista nimistä.
Kyproksessa, Mallorcassa, Rhodoksessa, Uudessa-Seelannissa,
Öölannissa;
Hiidenmaalla, Saarenmaalla;
Hebrideillä, Kanarian saarilla, Lofooteilla
4. Kulkuneuvoista puhuttaessa käytetään ulkopaikallissijaa silloin,
kun on kysymys tietystä kulkuneuvojista ylipäätään tai kun itse ajaa
kulkuneuvoa.

60 SANANMUOTO-OPPI
Matkustan yleensä Ouluun lentokoneella.
Viime kerralla menin kuitenkin omalla autollani.
Ajan kouluun polkupyörällä.
Sisäpaikallissijaa suositetaan käytettäväksi silloin, kun on kysymys
tietystä kulkuneuvoyksilöstä tai kun on puhe matkustamisesta jonkun
kyydissä.
Pääsin tänne Kirstin autossa. (Olin kyydissä, ja Kirsti ajoi.)
5. Sekä sisä- että ulkopaikallissija ovat mahdollisia seuraavantyyp-
pisisä tapauksissa.
Koulussa opettaja kirjoittaa tauluun tai taululle.
Kartta kiinnitetään seinään tai seinälle.
Viesti kirjoitetaan paperiin tai paperille.
Inessiivi
(sisäolento)
Inessiivi ilmaisee sisässä olemista, mutta hyvin tavallista on osoittaa
myös välitöntä yhteyttä.
Paperit ovat laatikossa.
Hattu on päässä. Housut ovat jalassa. Kynttilät ovat kuusessa.
Samoin kuin muut paikallissijat inessiivi voi ilmaista myös aikaa.
Joulu on joulukuussa.
Kävelen kilometrin kymmenessä minuutissa.
Sisä-ja ulkopaikallissijan valinnalla voidaan osoittaa hienoja merkitys¬
eroja:
Ruoka on pöydässä.
Vrt. Ruoka on pöydällä.
Edellisessä tapauksessa katettu pöytä odottaa ruokailijoita, jälkimmäi¬
sessä ruoka on ehkä jätetty esille myöhästynyttä aterioijaa varten.
Kysymys: missä
Päätteet: -ssä, -ssä (talo\ssa, taloi\ssa; kylä\ssä, kyli\ssä)

SANANMUOTO-OPPI 61
Inessiivin turhaa ja vieraiden kielten mallin mukaista käyttöä sopii
välttää: Lähikaupoissa on joskus yllättävästi puseroita kaikkia muoti-
malleja ja -värejä mutta ei milloinkaan kaikissa muotimalleissa ja
-väreissä. Minulla on ollut monesti tilaisuus todeta, että asia on niin.
Sen sijaan en milloinkaan ole ollut tilaisuudessa toteamaan, että asia on
niin.
Elatiivi
(sisäeronto)
Elatiivi ilmaisee sisästä tulemista, mutta samoin kuin inessiivi, sekin
saattaa osoittaa välitöntä yhteyttä tai aikaa.
Ota paperit laatikosta.
Riisutaan käsineet kädestä.
Nouse vuoteesta.
Vuodesta 1924 vuoteen 1932 tätini asui Kokkolassa.
Tavallista elatiivin käyttöä on myös alkuperän tai syyn ilmaiseminen.
Virkkasin patalapun puuvillalangasta.
Olin jäykkänä kauhusta.
Illatiivi
(sisätulento)
Kysymys: mihin
Päätteet: vokaalinpidentymä + n (talo\on; kylä\än, kyli\in)
h + sama vokaali kuin h:n edellä + n (maa\han,
mai\hin; puu\hun, pui\hin)
-seen, -siin (huonee\seen, huoneisiin)
Kysymys: mistä
Päätteet: -sta, stä (talo\sta, taloi\sta; kylä\stä, kyli\stä)
Paitsi paikkaa myös illatiivi voi ilmaista läheistä kosketusta, aikaa tai
syytä.
Vedän saappaat jalkaan.
Ripustan verhot ikkunaan.
En ole nähnyt Taunoa pitkiin aikoihin.
Viikosta toiseen odotimme kirjettä.
Tänä talvena lintuja on kuollut kylmään.

SANANMUOTO-OPPI 63
Silloin kun olla-verbi ilmaisee omistussuhdetta tai kuulumista, sen
ohella käytetään adessiivia.
Jaakolla on siniset silmät.
Hannalla on oma huone ja kasettinauhuri.
Ablatiivi
(ulkoeronto)
Allatiivi
(ulkotulento)
Abessiivi
(vajanto)
Kysymykset: miltä, mistä
Päätteet: -lta, -Itä (talo\lta, taloi\lta; kylä\ltä, kyli\ltä)
Paikallisuutta osoittavien merkitysten lisäksi ablatiiviakin käytetään
ajan ilmaisemiseen, mutta sillä voidaan kertoa myös ominaisuuksista.
Olli hyppäsi tuolilta.
Tulen kahdeksalta tai yhdeksältä.
Maija on olemukseltaan naisellinen.
Kysymykset: mille, mihin
Pääte: -lie, (talo\lle, taloi\lle)
Paikallisuuden lisäksi allatiivilla ilmaistaan, kenelle jotain annetaan,
sanotaan tms.
Lintu lensi puun oksalle.
Kerron teille sadun.
Aistihavaintoverbien yhteydessä voi käyttää joko allatiivia tai abla¬
tiivia.
Kukka tuoksuu hyvälle. Kukka tuoksuu hyvältä.
Kysymykset: mitä ilman, mitä vailla
Päätteet: -tta, -ttä (talo\tta, taloi\tta, kylä\ttä, kyli\ttä)

64 SANANMUOTO-OPPI
Abessiivi ilmaisee ilman olemista. Siihen ei liity ilman-sanaa. Nomi¬
nin abessiivi esiintyy kielessä sangen harvoin. Samaan tehtävään käy¬
tetään tavallisesti sanaa ilman ja partitiivia.
Marko kävelee ulkona takitta.
Vrt. Marko kävelee ulkona ilman takkia.
Komitatiivi
(seuranto)
Kysymykset: minkä kanssa, mikä seurana
Pääte: -ine (talo\ine\en)
Komitatiivin yksiköllä ja monikolla ei ole eroa. Jos kuulemme, että
puistossa kävelee vanha nainen kisso\ine\en, siellä todennäköisesti on
nainen yhden ainoan kissansa kanssa, mutta t>n mahdollista, että hänel¬
lä on mukanaan useampikin kissa.
Komitatiivissa olevaan substantiiviin liittyy aina possessiivisuffiksi
(s. 74), adjektiiviin ei.
äiti suloisline lapslinelen
Instruktiivi
(keinonto)
Kysymykset: miten, millä tavoin
Pääte: -n (rinna\n, täysi\n rinnoi\n)
Instruktiivista käytetään yleensä vain monikkomuotoja.
aamuin illoin, kaksin käsin, paljain päin, perin pohjin, töin tuskin
Vain joistakin nomineista - ja niistäkin ani harvoin - käytetään yksikön
instruktiivia, joka on yksikön genetiivin näköinen. Genetiivistä sen
erottaa vain tehtävä lauseessa. Yksikön instruktiivi esiintyy vain niin
kiteytyneissä ilmauksissa, että sitä ei aina enää katsota sanan paradig¬
maan kuuluvaksi.
Kilpailijat tulivt maaliin rinta rinnan.
Kukkia kasvaa kahden puolen aitaa.
Jalankulkutiellä kuljetaan jalan.

SANANMUOTO-OPPI 65
Substantiivit
Nominien alaluokat
Substantiivit eli nimisanat voidaan ensinnäkin jakaa konkreettisiin eli
todellista tai kuviteltua aistein havaittavaa ilmaiseviin (koira, pöly,
kummitus) ja abstrakteihin eli käsitteellistä ilmaiseviin (kauneus, elä¬
mä). Toisaalta ne ovat jaettavissa yleisnimiin eli appellatiiveihin (tyttö,
puisto, lumi) ja erisnimiin eli propreihin (Hanna, Keskuspuisto).
Yleisnimi ilmoittaa kaikkien samaa lajia olevien esineiden yms. yh¬
teisen nimen. Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Erisnimi ilmoittaa olennon tai elottoman esineen erityisen nimen.
Abstraktisana ei siis voi olla erisnimi. Kirjoituksessa erisnimi aloite¬
taan isolla kirjaimella. On olemassa erityisiä sääntöjä siitä, mitkä sanat
katsotaan erisnimiksi. Nämä säännöt vaihtelevat kielittäin. Niinpä esi¬
merkiksi suomessa viikonpäivien ja kuukausien nimet katsotaan
yleisnimiksi, mutta monissa muissa kielissä ne tulkitaan erisnimiksi ja
kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Erisnimien taivutus noudattaa yleensä vastaavantyyppisten yleis¬
nimien taivutusta.
Suomi: Suomen, Juuka : Juuan, Riika : Riian
Joranne : Joranteen, Räty : Rädyn, Ryti: Rydin
Satu : Sadun, Sampo : Sammon, Kyllikki: Kyllikin
Henkilönnimiä taivutettaessa seuraavat erityistapaukset on syytä ottaa
huomioon.
1. Geminaatalliset etunimet ovat astevaihtelussa samoin kuin yleis¬
nimet. Muista etunimistä astevaihtelu saattaa puuttuakin, jos yhtäläi¬
syys yleisnimen kanssa olisi häiritsevä tai jos nimen taivutusmuodot
astevaihtelun vuoksi eroaisivat jyrkästi nominatiivimuodosta.
Markku : Markun, Riitta : Riitan, Sirppa : Sirpan;
Aarre : Aarren, Impi: Impin, Lempi: Lempin;
Kauko : Kaukon, Virpi: Virpin, Sirpa : Sirpan;
Outi : Oudin ~ Outin
2. Etunimet, jotka loppuvat /:hin tai e:hen, taipuvat yleensä toisin kuin
vastaavanlaiset yleisnimet.
Pilvi: Pilvin, Tuuli : Tuulin, Onni: Onnin;
Aarne : Aamen, Ville : Villen, Virve : Virven;
Suvi : Suvin ~ Suven, Veli: Velin ~ Veljen;
Yleisnimen tavoin: Säde : Säteen

66 SANANMUOTO-OPPI
Adjektiivit
Vertailuasteet
3. Useimmat -«^-loppuiset nimet taipuvat toisin kuin yleisnimet.
Harras: Harraksen, Kunnas : Kunnaksen, Tarvas : Tarvaksen;
Armas : Armaksen, Urmas : Urmaksen;
Poikkeuksellisia: Tuomas : Tuomaan, Kailas : Kailaan
4. Jos sukunimen alkuosa on adjektiivi, vain loppuosa taipuu. Paikan-
ja talonnimissä taipuvat molemmat osat.
Isomukka : Isomukan, Uusikylä : Uusikylän;
Vrt. Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, Uusi-Seelanti : Uu-
dessa-Seelannissa
5. Sukunimet Auer, Manner ja Tanner taipuvat poikkeavasti.
Auer : Auerin, Manner : Mannerin, Tanner : Tannerin
6. Aleksis ja Klaus taipuvat poikkeavasti.
Aleksis : Aleksin : Aleksilla
Klaus : Klaun : Klaulla
Adjektiivista eli laatusanasta voi muodostaa vertailuasteet:
- Positiivi ilmaisee, millainen jokin olio tai asia on.
Positiivimuotoon sinänsä ei sisälly ajatusta vertailemisesta.
iso, kaunis
- Komparatiivi ilmaisee ominaisuuden suurempaa määrää.
Komparatiivia käytetään, kun vertailtavia on kaksi.
isompi, kauniimpi
- Superlatiivi ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää.
Superlatiivia käytetään, kun vertailtavia on kolme tai enemmän.
isoin, kaunein.
Suomen kielessä käytetään komparatiivia vain silloin, kun vertaillaan.
Kielenhuoltajat eivät suosita niin sanotun absoluuttisen komparatiivin
käyttöä. Jos sanotaan, että puhelimeen vastasi vanhempi naishenkilö,
ajatellaan että siihen olisi voinut vastata jompikumpi kahdesta tietystä

SANANMUOTO-OPPI 67
naisesta ja että heistä vanhempi vastasi. Jos halutaan viitata vain vas¬
taajan ikään, käytetään muuta ilmaisua, esim. vanhahko, vanhanpuo-
leinen, iäkäs, keski-ikäinen.
Suomen kielessä käytetään absoluuttista superlatiivia. Voi aivan hy¬
vin esimerkiksi todeta, että sää on mitä kaunein.
Paitsi merkitykseltään vertailuasteet eroavat toisistaan myös muodol¬
taan.
1. Positiivimuodoissa ei ole tunnusta,
iso, kesy, kuiva, syvä, matala, hämärä
2. Komparatiivin tunnus on taivutusmuodon mukaan yksikössä -mpi-,
-mpa-, -mma-, monikossa -mpi- tai -mm/-.
iso|mpi: iso|mpa|na : iso|mma|n : iso|mpi|a : iso|mmi|lla
Kaksitavuisten adjektiivien loppu-a:n ja -ä:n tilalla on komparatiivissa
e. Useampitavuisten loppu-aja -ä säilyvät.
kuiva : kuive|mpi, syvä : syve|mpi;
matala : matala | mpi, hämärä : hämärä | mpi
3. Superlatiivin tunnus on taivutusmuodon mukaan yksikössä -in,
-impa-, -imma-, monikossa -impi-, -immi-.
iso|in : iso|impa|na : iso|imma|n : iso|impi|a : iso|immi|lla
Kaunis, tiivis ja siisti samoin kuin muutkin adjektiivit, joiden vartalo
loppuu pitkään tai lyhyeen /:hin, ovat superlatiiviltaan tyyppiä
kaune\in, tiive\in, siiste\in.
Muutamista adjektiiveista muodostetaan vertailuasteet epäsäännölli¬
sesti.
Positiivi Komparatiivi Superlatiivi
hyvä parempi paras
pitkä pitempi ~ pidempi pisin
moni (usea) useampi usein
Vertailuasteiden muodostamisen mahdollisuus on luonteenomaista ni¬
menomaan adjektiiveille. Lisäksi vertailuasteita on melko monilla
partikkeleilla.

68 SANANMUOTO-OPPI
Taipumattomat
adjektiivit
Numeraalit
kauan: kauemmin : kauimmin
kauniisti: kauniimmin : kauneimmin
Partikkelin erottaa adjektiivista, koska partikkeli ei taivu kaikissa sija¬
muodoissa eikä se voi määrittää substantiivia adjektiiviattribuuttina.
Muutamista harvoista substantiiveistakin käytetään joskus vertailu¬
asteita.
syksyllä : syksymmällä
Adjektiivit taipuvat sijoissa, ja niistä voi muodostaa vertailuasteet.
Suomessa on muutamia sanoja, jotka luokitellaan adjektiiveiksi, vaik¬
ka ne eivät täytä kumpaakaan ehtoa. Ne voivat kuitenkin olla substan¬
tiivin määritteinä, adjektiiviattribuutteina, ja sen ominaisuutensa perus¬
teella ne luokitellaan taipumattomiksi adjektiiveiksi. Tavallisimmat
taipumattomat adjektiivit ovat ensi (ensi kesänä), eri (eri paikoissa),
kelpo (kelpo tavalla), koko (koko päivän), pikku (pikku seikat), viime
(viime kerralla). Taipumattomana adjektiivina käytetään usein myös
esimerkiksi aika-sanaa. Yleensä aika on substantiivi, mutta se saattaa
olla myös partikkeli. Lauseyhteys ratkaisee sanaluokan.
Substantiivi: Aika on rahaa.
Adjektiivi: Pentti on aika poika.
Partikkeli: Tulos on aika hyvä.
Numeraalit eli lukusanat ovat
- peruslukuja eli kardinaalisia numeraaleja, jotka ilmaisevat luku¬
määrää ja vastaavat kysymykseen kuinka monta (neljä, kaksikym¬
mentä), tai
- järjestyslukuja eli ordinaalisia numeraaleja, jotka ilmaisevat järjes¬
tystä ja vastaavat kysymykseen kuinka mones (neljäs, kahdeskym¬
menes).
Jokaista peruslukua vastaa järjestysluku. Luvuista yksi ja kaksi järjes¬
tysluku muodostetaan poikkeuksellisesti.
yksi : ensimmäinen
kaksi : toinen
Muiden järjestyslukujen tunnuksena on yksikön nominatiivissa -s,
muissa sijoissa -nte-, -nne tai -t-. Monikossa vartalon loppuna on -nsi-.

Murtoluvut
SANANMUOTO-OPPI 69
neljä s : neljä|nte|nä : neljä|nne|n : neljä111tä : neljä|nsi|en :
neljä nsi | llä
Lukujen 11-19 loppuna on taipumaton -toista. Järjestysluvun tunnus
on sen edellä samoin kuin sijapäätekin.
kolma|s|toista, kahde|nne|llatoista, viide|nsi|ätoista
Kun järjestysluku merkitään numeroin ja siihen liitetään pääte, järjes¬
tysluvun tunnukseen kuuluvat kirjaimet on otettava mukaan (s. 218).
kahdensiakymmenensiäkolmansia = 23:nsia
Lukusanoja voi taivuttaa siten, että yhdyslukusanan jokainen osa tai¬
puu.
kahtasataaviittäkymmentäkolmea, neljänsilläsadansilla-
kuudensillakymmenensilläensimmäisillä
Tällainen taivutus on raskasta, ja pitkiä lukusanoja voikin taivuttaa
myös niin, että tunnus ja pääte ovat vain viimeisessä taipuvassa osas¬
sa.
kaksisataaviiskymmentäkolmea, neljäsataakuusikymmentä-
ensimmäisillä.
Suomen kielessä on kaksi eri tapaa muodostaa murtoluku yhdistämät¬
tömästä perusluvusta.
1. Murtoluku saadaan tekemällä yhdyssana. Tämä tapa on yleensä
käytössä esimerkiksi matematiikassa.
kolmasosa, kahdeksasosa
2. Murtoluku saadaan johtamalla se perusluvusta -nnes- -nnekse-johti¬
mella.
neljä|nnes : neljä|nneksen, kahdeksa|nnes : kahdeksa|nneksen
Sadannes on siis sama kuin sadasosa, järjestysluku puolestaan on
sadas.

70 SANANMUOTO-OPPI
Pronominit
Sanoista kymmenen ja tuhat muodostetaan murtoluku epäsäännölli¬
sesti.
kymmenesosa = kymmenes : kymmeneksen tai
kymmenys : kymmenyksen tai säännöllinen
kymmenennes : kymmenenneksen
Vrt. järjestysluku: kymmenes : kymmenennen
tuhannesosa = tuhannes : tuhanneksen
Vrt. järjestysluku: tuhannes : tuhannennen
Pronomineja eli asemosanoja käytetään muiden nominien asemesta.
Sitä sanaa tai sanaryhmää, johon pronomini viittaa, sanotaan prono¬
minin korrelaatiksi. Pronominit jaetaan alaryhmiin:
- Persoonapronominit (tekijäasemot) ovat minä, sinä, hän, me, te, he.
- Demonstratiivipronominit (osoittavat asemot) ovat tämä, tuo, se,
nämä, nuo, ne.
- Interrogatiivipronominit (kysyvät asemot) ovat kuka, ken, mikä,
kumpi, kumpainen.
- Relatiivipronominit (takakohtaiset asemot) ovat joka ja mikä.
Relatiivipronomini aloittaa aina relatiivisen sivualuseen.
- Resiprookkipronomininina (keskinäisasemona) käytetään toinen-
sanaa joko kertaalleen monikollisena tai kahteen kertaan yksikölli¬
senä silloin, kun se ilmaisee vastavuoroisuutta.
Ystävykset luottavat toisiinsa.
Ystävykset luottavat toinen toiseensa.
- Refleksiivipronomini (itsekohtainen asemo), silloin kun sitä tarvi¬
taan, on itse ja siihen liittyvä possessiivisuffiksi. Refleksiiviprono¬
mini viittaa lauseen tai lauseenvastikkeen (s. 144) subjektiper-
soonaan.
Kudoin itselleni sormikkaat.
Tyttö kuuluu ajattelevan vain itseään.
- Indefiniittipronomineja (epämääräisiä asemoja) ovat kaikki ne pro¬
nominit, jotka eivät kuulu mihinkään edellisistä ryhmistä. Indefi¬
niittipronomineja on paljon. Tavallisimpia ovat joka (taipumattoma¬
na merkitessään samaa kuin jokainen) Jokainen, joku, jompikumpi;
jokin, kukin, kumpainenkin, kumpikin, mikin; kenkään, kukaan,
kumpainenkaan, kumpikaan, mikään.

SANANMUOTO-OPPI 71
Pronominin ja
korrelaatin va¬
lintaan liittyviä
ongelmia
Yleensä indefiniittipronomineiksi katsotaan myös sellaiset indefi¬
niittiset adjektiivit kuin esim. ainoa, eräs, harva, itse (silloin kun se ei
ole refleksiivinen), kaikki, molemmat, moni, muu, muutama, sama,
toinen (silloin kun se ei ole numeraali eikä resiprookkipronomini).
Indefiniittipronomineihin luetaan tavallisesti myös pronominaalit,
jotka on johdettu tai yhdistetty pronomineista. Pronominaalien lop¬
puna voi olla
- -käläinen meikäläinen, teikäläinen,
- -lainen, -Iäinen muunlainen, tällainen, yhtäläinen
- -moinen, -moinen kaikenmoinen, semmoinen, tämmöinen
- -tuinen, -tyinen monituinen, erityinen
1. Pronomini on yksikössä, kun se viittaa yksilölliseen sanaan, moni¬
kossa, kun se viittaa monikolliseen sanaan. Erityisesti on huomattava
sellaiset ryhmäsanat kuin esimerkiksi perhe, kansa ja nuoriso, joihin
suomen kielessä viitataan yksilöllisellä pronominilla.
Nuoriso on nykyään valveutunutta. Se [ei he] tietää monista
asioista enemmän kuin vanhempansa.
En tunne yhtään lasta tai nuorta, joka [ei jotka, koska korre¬
laatteina ovat yksikölliset vaihtoehdot lasta tai nuorta] ajatte-
lisi asiasta toisin kuin minä.
Tämä on niitä uutisia, joista [ei josta, koska korrelaattina
oleva uutisia on monikossa] kukaan ei ilahdu.
2. Se-pronominilla täytyy olla korrelaatti. Lisäksi on pidettävä huoli
siitä, että se-pronomini ei viittaa väärään sanaan.
Simo tunsi nenässään ihanan kakun tuoksun ja tahtoi heti
maistiaisia [ei maistaa sitä, koska sitä viittaisi tuoksuun].
On hyvä, jos ihminen osaa itkeä, koska itku [ei se] auttaa
selviämään surusta.
3. Aina kun on mahdollista, se-pronominin korrelaatiksi suositetaan
valittavaksi että-lause kun-lauseen tai jos-lauseen asemesta.
Ihmisen ahdistusta helpottaa se, että [ei kun eikä jos] hän voi itkeä.

72 SANANMUOTO-OPPI
4. Pronomini ei voi viitata yhdyssanan määriteosaan.
Turkiesläintarhauksessa on etunsa: harkitulla hoidolla eläin¬
ten [ei niiden] karva saadaan tuuheaksi ja kiiltäväksi.
5. Pääsääntö on, että relatiivipronomineista joka viittaa edellään ole¬
vaan sanaan, mikä koko edelliseen lauseeseen. Joka-sanan korrelaatti
voi olla kauempanakin kuin edellä oleva sana, mutta silloin korrelaatti
on poikkeuksellisen painokas. Painokkuus osoitetaan sentapaisella li-
säsanalla kuin se tai sellainen.
Siunaus toimitetaan Malmin isossa kappelissa, mikä täten
kutsuna ilmoitetaan.
Koulun tausta tulee näkyviin opettajankoulutuksessa, jota
annetaan järjestön omassa seminaarissa.
Opettaja piti itsellään niiden oppilaiden kokeet, jotka olivat
poissa koulusta.
6. Paitsi lauseeseen relatiivipronomini mikä viittaa asiaa ilmaisevaan
pronominiin ja superlatiiviin. Mikä voi olla relatiivipronominina myös
niin, ettei sen pronominikorrelaattia lainkaan mainita.
Lopultakin tapahtui se, mitä olimme vuosikausia odottaneet.
Jaakon puhe oli hienoin, minkä olen koskaan kuullut.
Hän on taitavin puhuja, minkä voitte juhlaan saada.
Tee, mitä tahdot.
7. /tffctf-relatiivipronominin ihmistä merkitsevänä pronominikorre-
laattina on yleensä demonstratiivipronomini se eikä persoonaprono¬
mini hän.
Jos saan käsiini sen, joka on vienyt viimeisen lyijykynäni,
hän saa kyytiä.
Saunan siivoaa se, joka lähtee sieltä viimeiseksi.

SANANMUOTO-OPPI 73
Muutamien
pronominien
merkitys
8. Joskus lauseessa on kaksi substantiivia, joihin persoonapronomini
voisi viitata. Aiemmin mainitun asemesta käytetään silloin persoona¬
pronominia ja viimeksi mainitun tämä- tai nämä-pronominia.
Vanhempani pitävät uusista ystävistäni. He ovat sitä mieltä,
että nämä ovat hyväkäytöksisiä ja miellyttäviä.
1. Kun vaihtoehtoja on kaksi, käytetään interrogatiivipronominia kum¬
pi. Kun vaihtoehtoja on useampia, käytetään pronominia kuka tai mikä.
Kummalla [ei millä, koska vaihtoehtoja on vain kaksi] puolen
tietä jalankulkijat kävelevät?
Kummalle [vaihtoehtoja on kaksi] teistä voin antaa vara-avaimen?
Vrt. Kenelle [vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi] teistä voi
antaa vara-avaimen?
2. Pronominia eräs käytetään silloin, kun puhuja tai kirjoittaja tietää
täsmälleen, mistä on kysymys, mutta ei halua ilmaista sitä. £ras-sanan
synonyymi on silloin muuan.
Täällä on eräitä [tiedän täsmälleen, keitä he ovat], jotka
myöhästyvät jatkuvasti tunneilta.
Muuan entinen luokkatoverini on töissä siinä säästöpankin
konttorissa, jossa tavallisesti asioin.
Yksi-sanan synonyymina eräs-sanaa käytetään silloin, kun kuulijakin
saa tietää, mistä on kysymys.
Yksi/eräs syy järvien rehevöitymiseen ovat lannoitteet.
Voimistelu on yksi/eräs keino estää lihasten rappeutumista.
3. Pronominit joku ja jokin eroavat toisistaan sikäli, että joku-pro¬
nominia käytetään ihmisestä puhuttaessa, muulloin käytetään jokin-
pronominia.
Sääntö on selvä silloin, kun pronomineja käytetään substantiivin
tavoin. Sitä noudatetaan yleensä myös, kun pronominia käytetään
adjektiivin tavoin, mutta silloin myös poikkeamiset säännöstä ovat
mahdollisia. Joku ]a jokin taipuvat eri tavoin.
joku : jonkun : jonakuna : jotakuta : jollakulla;
jokin : jonkin : jonakin : jotakin : jollakin

74 SANANMUOTO-OPPI
Possessiivi
suffiksit
Jokin kolisee ullakolla.
Ullakolla on joku.
Joku poika kyseli sinua.
Jokin pieni eläin vilahti nurmikolla.
Jollakulla pojalla oli asiaa sinulle.
Jollakin pojalla oli asiaa sinulle.
Silloin kun merkitys on muutama, jokunen, käytetään yleensä prono¬
minia joku riippumatta siitä, puhutaanko ihmisestä vai jostakin muusta.
Nelitavuisia taivutusmuotoja ei joku-sanasta silloin kuitenkaan käytetä,
vaan ne korvataan jokin-sanan vastaavilla muodoilla.
Joku yksinäinen pääskynen lentelee vielä taivaalla.
Joitakin yksinäisiä pääskysiä lentelee vielä taivaalla.
Possessiivisuffiksit eli omistusliitteet eivät ole itsenäisiä sanoja. Ne
liittyvät substantiiviin tai substantiivisesti käytettyyn sanaan ja verbin
nominaalimuotoon (s. 83). Possessiivisuffiksilla osoitetaan omistajan
persoona. Jokaista persoonapronominia vastaa oma possessiivisuffik¬
sinsa.
Tutuimmissa vieraissa kielissä possessiivisuffikseja vastaavat pos¬
sessiivipronominit. Kun sanaan liittyy possessiivisuffiksi, sitä sanotaan
omistusmuodoksi. Seuraavassa kaaviossa esitetään suomen possessii¬
visuffiksit:
Persoona Yksikkö Monikko
1. -ni (talo | ni) -mme (talo | mme)
2. -si (talo\si) -nne (talo\nne)
3. -nsa/-nsä (talo \ nsa) -nsa/-nsä (talo \ nsa)
Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa omistusliite on tavallisesti
lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä
+ n.
talossa| an, taloa| an, talokse|en

SANANMUOTO-OPPI 75
Esimerkki nominien taipumisesta
Yksikkö
Sijan nimi Pronomini Numeraali Adjektiivi Substantiivi
Nominatiivi
Genetiivi
Akkusatiivi
Essiivi
Partitiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi
Komitatiivi
Instruktiivi
Sijan nimi
Nominatiivi
Genetiivi
Akkusatiivi
Essiivi
Partitiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi
Komitatiivi
Instruktiivi
minä
minun
minut
minuna
minua
minuksi
minussa
minusta
minuun
minulla
minulta
minulle
minutta
me
meidän
meidät
meinä
meitä
meiksi
meissä
meistä
meihin
meillä
meiltä
meille
meittä
yksi
yhden
yksi
yhden
yhtenä
yhtä
yhdeksi
yhdessä
yhdestä
yhteen
yhdellä
yhdeltä
yhdelle
(yhdettä)
yksine
yhdet
yksien
yhdet
yksinä
yksiä
yksiksi
yksissä
yksistä
yksiin
yksillä
yksiltä
yksille
(yksittä)
yksine
yksin
hyvä
hyvän
hyvä
hyvän
hyvänä
hyvää
hyväksi
hyvässä
hyvästä
hyvään
hyvällä
hyvältä
hyvälle
(hyvättä)
hyvine
hyvät
hyvien
hyvät
hyvinä
hyviä
hyviksi
hyvissä
hyvistä
hyviin
hyvillä
hyviltä
hyville
(hyvittä)
hyvine
hyvin
lapsi
lapsen
lapsi
lapsen
lapsena
lasta
lapseksi
lapsessa
lapsesta
lapseen
lapsella
lapselta
lapselle
lapsetta
lapsineen
lapset
lasten
lapset
lapsina
lapsia
lapsiksi
lapsissa
lapsista
lapsiin
lapsilla
lapsilta
lapsille
lapsitta
lapsineen
lapsin
Monikko
Pronomini Numeraali Adjektiivi Substantiivi

76 SANANMUOTO-OPPI
VERBIT
Jokainen sana, jota voi taivuttaa persoonamuodoissa (s. 77), on verbi
eli teonsana. Persoonamuotoja sanotaan verbin finiittimuodoiksi.
Finiittimuotojen lisäksi verbeillä on infiniittimuotoja. Verbin infmiit-
timuodot taipuvat samoin kuin nominit. Niitä sanotaan verbin nomi¬
naalimuodoiksi (s. 83).
Nominaalimuodot luetaan verbin taivutukseen kuuluviksi, vaikka
niitä varsin hyvin perustein voisi pitää verbeistä johdettuina nomi¬
neina. Pääsyy siihen, että niitä pidetään verbin taivutusmuotoina, on
lauseopillinen: nominaalimuodot voivat saada määritteekseen objektin
(s. 127). Vain verbi voi saada määritteekseen objektin.
Pääluokat
Jokainen verbinmuoto kuuluu jompaankumpaan kahdesta pääluokasta.
Pääluokat ovat aktiivi ja passiivi.
Aktiivi osoittaa useimmiten toimijaksi tietyn persoonan.
syön, valvotte
Passiivi osoittaa, että toimijasta tai toimijoista ei ole tietoa,
syödään, syötäessä, valvottiin
Suomen passiivi ei ole persoonaton toisin kuin yleisesti opiskeltavien
vieraiden kielten passiivi. Suomen passiiviin ajatellaan useuden suh¬
teen epämääräinen inhimillinen tekijä: Kun sanotaan, että vene irrotet¬
tiin laiturista, mukana on ajatus irrottajasta. Jos halutaan korostaa sitä,
että irrottajaa ei todellakaan ole, sanotaan, että vene irtosi.
Aktiivi on tunnukseton pääluokka, passiivin tunnuksessa on mukana
f-aines. Passiivimuodon ainut ehdottoman varma tuntomerkki on tun¬
nus. Se on jokaisessa passiivimuodossa.
Lapset kysyvät kovin vaikeita asioita.
Minulta kysy|tä|än kovin vaikeita asioita.
Sukkia parsiva tyttö kysyi:
”Onko täällä lisää parsi |tta|vaa?”
Saunoessani rentoudun.
Sauno |tta|essa rentoudu | ta | an.

SANANMUOTO-OPPI 77
Finiittimuodot
Persoonamuodot
Suomen kielen verbeillä on lukuisa määrä finiittimuotoja. Yhdestä
verbistä niitä voi muodostaa 136. Puheessa ja kirjoituksessa verbin
finiittimuoto on aina lauseen predikaatti (s. 108). Vaikka finiittimuotoja
on paljon, niiden hahmottaminen on helppoa, kun ne ryhmitellään
loogisesti.
Persoonamuotoja on seitsemän. Niitä on aktiivin yksikössä ja monikos¬
sa kummassakin kolme:
Yksikkö Monikko
1. valvon valvomme
2. valvot valvotte
3. valvoo valvovat
Aktiivin persoonamuotojen yhteyteen voi aina ajatella jonkin persoo¬
napronomineista (minä, sinä, hän, me, te, he). Pronominit eivät kuiten¬
kaan ole persoonamuodon osia. Valtaosassa finiittimuotoja (poikkeuk¬
sena imperatiivi s. 82) aktiivin persoonapääte on
- yksikön 1. persoonassa -n
valvo| n, tuo|n, vastaa | n
- yksikön 2. persoonassa -t
valvo |t, tuo|t, vastaa |t
- yksikön 3. persoonassa vokaalin pidentymä tai ei mikään
valvo| o, tuo|, vastaa|
- monikon 1. persoonassa -mme
valvo|mme, tuo | mme, vastaa | mme
- monikon 2. persoonassa -tte
valvo | tte, tuo | tte, vastaa | tte
- monikon 3. persoonassa -vat/-vät
valvo|vat, tuo|vat, vastaa |vat

78 SANANMUOTO-OPPI
Aikaluokat
Passiivissa on yksi persoonamuoto. Passiivin persoonapääte on vokaa¬
lin pidentymä ja -n.
valvotalan, tuodalan, vastatalan, tultanelen
Puhekielessä käytetään usein passiivin persoonamuotoa aktiivin mo¬
nikon 1. persoonan sijasta (me mennään). Kirjoitettuun yleiskieleen
tällainen muoto ei kuulu.
Persoonamuodot ovat myöntömuotoja tai kieltomuotoja. Verbin kiel-
tomuoto muodostetaan käyttämällä apuna kieltosanaa. Suomen kielto-
sana on vaillinaisesti taipuva verbi. Se taipuu aktiivin persoonamuo¬
doissa, ja sillä on omanlaisensa taivutus käskymuodoissa. Muulla ta¬
voin se ei taivu. Passiivin persoonamuotoakaan sillä ei ole.
Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko
en emme - älkäämme
et ette älä älkää
ei eivät älköön älkööt
Verbin finiittimuodossa on yksi, kaksi tai kolme sanaa. Sellaisia muo¬
toja, joihin kuuluu enemmän kuin yksi sana, sanotaan liittomuodoiksi.
Niinpä esimerkiksi kaikki kieltomuodot ovat liittomuotoja.
kirjoitan, oli kirjoitettu, ette kirjoita, emme ole kirjoittaneet
Verbillä on neljä aikaluokkaa eli tempusta: preesens (kestämä), imper¬
fekti (kertoma), perfekti (päättymä) ja pluskvamperfekti (entispäät-
tymä). Preesens ja imperfekti ovat yksinäistempuksia, koska niiden
myöntömuodoissa on yksi sana.
kertoo, kertoivat
Perfekti ja pluskvamperfekti ovat liittotempuksia, koska jo niiden
myöntömuodot ovat liittomuotoja.
olette kertoneet, oli kerrottu
Preesensin ja imperfektin kieltomuodoissa on kaksi sanaa, perfektin ja
pluskvamperfektin kolme.

SANANMUOTO-OPPI 79
Preesens
Imperfekti
Perfekti
ette usko, eivät uskoneet;
emme ole uskoneet, ei ollut uskottu
Preesensillä kerrotaan, että jotain tapahtuu. Sillä ei ole tunnusta.
Preesens ilmaisee nykyhetken tai tulevaisuuden tapahtumista.
Leivon parhaillani.
Leivon ensi viikolla.
Preesensiä käytetään myös ilmaistaessa yleispätevää totuutta sekä
usein tai aina tapahtuvaa seikkaa.
Kissat pitävät hiiristä.
Sateenkaari näkyy sateen jälkeen.
Imperfekti ilmaisee, että jotain tapahtui. Imperfektin tunnus on Se
on verbin vartalon ja persoonapäätteen välissä. Monien verbien varta¬
lossa tapahtuu erilaisia muutoksia, kun siihen liittyy imperfektin tun¬
nus. Äidinkieltään puhuva hallitsee luontojaan nämä muutokset, niin
että ne eivät tuota ongelmia.
seiso|n : seiso|i|n, istu11: istu|i|t;
pidä|n : pid|i|n, paista|a : paisto|i, juo|n : jo|i|n
Asiayhteydestä irrallaan on mahdoton erottaa suurinta osaa niiden ver¬
bien preesens- ja imperfektimuodoista, joiden vartalo loppuu /:hin.
yskin, uimme, hiivitte, etsivät
Perfekti ilmoittaa, että jotain on tapahtunut. Aktiivin perfekti muodos¬
tuu olla-ve,rbin preesensmuodoista ja pääverbin aktiivin II partisiipista
(s. 92).
olet herännyt, eivät ole syöneet
Passiivin perfekti muodostuu olla-verbin aktiivin preesensin yksikön 3.
persoonasta ja pääverbin passiivin II partisiipista (s. 92). Siis vain
pääverbi on passiivissa, olla-verbi on aktiivissa.
on nähty, ei ole käyty

80 SANANMUOTO-OPPI
Pluskvamperfekti
Teitittelymuoto
Tapaluokat
Indikatiivi
Pluskvamperfekti ilmoittaa, että jotain oli tapahtunut. Pluskvamper¬
fekti muodostuu olla-ve,rbin aktiivin imperfektistä ja pääverbin II
partisiipista vastaavasti kuin perfekti.
olit herännyt, eivät olleet syöneet;
oli nähty, ei ollut käyty
Suomen kielessä toista voi puhutella käyttämällä erityistä kohteliai-
suusmuotoa, tietittelymuotoa. Preesensin ja imperfektin myöntömuo-
doissa teitittelymuoto on sama kuin monikon 2. persoona.
Ottaisitteko lisää kahvia?
Anteeksi, että jouduitte odottamaan.
Liittomuotojen teitittely muotoja käytettäessä on muistettava, että kun
puhuteltavia on vain yksi, apuverbinä oleva kieltoverbi tai olla-verbi on
kyllä monikon 2. persoonan mukainen mutta pääverbi on yksikössä.
Miksi ette jättänyt laukkuanne poikien kannettavaksi?
Joko olette lukenut tämän uutuuskirjan?
Ette ollut vielä tullut, kun sade alkoi.
Tapaluokka eli modus ilmaisee, millaisena puhuja pitää verbin ilmaise¬
maa toimintaa. Moduksia on neljä: indikatiivi, konditionaali, poten¬
tiaali ja imperatiivi.
Indikatiivi (tositapa) on modus, jota käytetään useimmin. Se ilmaisee
toiminnan ilman erityissävyä. Indikatiivi on tunnukseton modus. Siitä
voi muodostaa kaikki aikamuodot.
Aktiivin indikatiivin preesensin persoonapäätteet liittyvät suoraan
verbin vartaloon.
seiso| n, ymmärrä |t, tuo|tte, tule|mme, mene|vät, pure | e
Passiivin preesensissä persoonapäätteen edellä on passiivin tunnus.
Passiivin tunnus on indikatiivin preesensissä -ta/-tä, -da/-dä.
seiso| ta | an, ymmärre|tä|än, tuo | da | an, vie|dä|än
Indikatiivin preesensissä passiivin tunnus on assimilaation vuoksi kui¬
tenkin /:n, n:n ja r:n jäljessä -la/-lä, -na/-näy -ra/-rä.
tul | la | an, men|nä|än, pur|ra|an

SANANMUOTO-OPPI 81
Konditionaali
Potentiaali
Indikatiivin imperfektissä passiivin tunnus on -tt tai -t-.
valvo|tt|iin, tul|t|iin, men|t|iin
Indikatiivin imperfektissä persoonapäätteen edellä on imperfektin tun¬
nus
seiso
seiso
i|mme, kävel|i|vät;
tt|i|in, kävel|t|i|in
Konditionaali (ehtotapa) ilmaisee toiminnan jollain tavoin ehdolliseksi
tai todenvastaiseksi. Konditionaalissa samoin kuin potentiaalissa ja
imperatiivissa voi muodostaa preesensin ja perfektin. Imperfekti ja
plusvamperfekti ovat mahdollisia vain indikatiivissa.
Konditionaalin tunnus on aina -isi-.
sata|isi|, tul|isi|mme, päästä|isi|in
Konditionaalin perfekti muodostuu o//a-verbin aktiivin konditionaalin
preesensistä ja pääverbin II partisiipista.
olisi satanut, olisimme tulleet, olisi päästy
Konditionaalissa - samoin kuin potentiaalissa ja imperatiivissa - pas¬
siivin tunnus on -tta/-ttä, -ta/-tä ja se on ennen tapaluokan tunnusta.
anne|tta|isiin, viivy|ttä|isiin, juos|ta|isiin
Potentiaali (mahtotapa) ilmaisee toiminnan epävarmaksi mutta toden¬
näköiseksi. Potentiaalia esiintyy puheessa sangen harvoin, eikä se
kirjoituksessakaan ole kovin yleinen.
Potentiaalin tunnus on -ne-. Tunnus on /:n, r:n ja s:n jälkeen -le-, -re->
-se-.
katso| ne |t, valvo | ne | mme, tul | le | tte, sur|re|vat, pes|se|e
Olla-verbin potentiaali on aivan poikkeuksellinen.
Yksikkö Monikko
il. lienen lienemme
2. lienet lienette
3. lienee lienevät
Passiivi oltaneen

82 SANANMUOTO-OPPI
Imperatiivi
Potentiaalin perfekti muodostuu olla-verbin potentiaalin preesensistä
ja pääverbin II partisiipista.
lienette nähneet, lienet uinut, lienee annettu
Potentiaali on niin harvoin esiintyvä modus, että äidinkieleltään suo¬
malaisenkin kielikorva horjuu sen käytössä: tietoiseen harjoitteluun on
aihetta. Puhekielessä esiintyvä lie on lyhentymä lienee- muodosta. Sitä
sen paremmin kuin //ercee-muotoakaan ei ole syytä käyttää partikkelin
tavoin. Hyvään yleiskieleen lie ei kuulu edes verbinä. Potentiaalissakin
passiivin persoonapääte on vokaalinpidentymä ja -n:
Talossa oltane | en kotona. Liikenteen vaarat tunnettane|en
riittävän hyvin. Tulokset nähtäne |en pian.
Imperatiivi (käskytapa) ilmaisee toiminnan käskettynä tai toivottuna.
Imperatiivin preesens on tuiki tavallinen, perfekti sen sijaan niin harvi¬
nainen, että sitä voi pitää lähes teoreettisena.
Imperatiivissa ei ole lainkaan yksikön 1. persoonaa. Muissa persoo¬
nissa imperatiivin tunnus ja persoonapääte ovat sillä tavoin toisiinsa
kietoutuneet, että on yksinkertaisinta puhua eri persoonien imperatiivin
lopuista, joista ilmenevät sekä modus että persoona. Imperatiivin
loppuna on
- yksikön 2. persoonassa loppukahdennus
tule', mene', katso'
- yksikön 3. persoonassa -koon/-köön
tul | koon, men|köön, katso | koon
- monikon 1. persoonassa -kaamme/-käämme
tul|kaamme, men|käämme, katso |kaamme
- monikon 2. persoonassa -kaa/-kää
tul|kaa, men|kää, katso |kaa
- monikon 3. persoonassa -koot/-kööt
tul | koot, men|kööt, katso | koot

SANANMUOTO-OPPI 83
Morfeemien jär¬
jestys verbin fi-
niittimuodoissa
Nominaali
muodot
- passiivissa -koon/-köön
tulta|koon, mentä|köön, katsottakoon
Yksikön 2. persoona päättyy yleiskielessä loppukahdennukseen (s. 32),
mutta loppukahdennusta ei ole kaikissa murteissa.
Monikon 1. persoonan edellä mainittua kieliopillisesti oikeaa muotoa
(lähtekäämme) ei nykyään puhutussa kielessä juuri kuule, vaan sen
tilalla käytetään indikatiivin passiivin kaltaista muotoa (lähdetään).
Kieltoverbillä on erityiset imperatiivimuodot, joita käytetään paitsi
yksin myös imperatiivin kieltomuodoissa.
Älä välitä. Kukaan älköön liikahtako. Älkäämme sortako
sorrettuja. Älkää lähtekö. Urheilijat älkööt käyttäkö piristeitä.
Älköön vedettäkö asiaa julkisuuteen.
Tunnukset ja päätteet ovat verbin finiittimuodoissa aina määräjärjes¬
tyksessä vartalon jälkeen. Mahdollisia tunnuksia ovat
- passiivin
- aikaluokan ja
- tapaluokan tunnus.
Aikaluokan - siis imperfektin - tunnus on mahdollinen vain indika¬
tiivissa. Tapaluokan tunnusta indikatiivissa taas ei ole, joten käytännös¬
sä verbin finiittimuodoissa voi siis vaihtoehtoisesti olla joko aika¬
luokan tai tapaluokan tunnus. Seuraava kaavio esimerkkeineen osoittaa
morfeemien järjestyksen:
Vartalo
Passiivin
tunnus
Aika¬
luokan
tunnus
Tapa-
luokan
tunnus
Persoona-
pääte
Valmis
finiittimuoto
istu
-
-
-
vat
istu
vat
istu
-
i
-
-
istu
i
istu
tt
i
-
in
istu
tt | i | in
istu
-
-
ne
tte
istu
ne | tte
istu
tta
-
isi
in
istu
tta|isi|in
istu
-
-
kaa
istu
kaa
Verbin nominaalimuodot ovat infinitiivejä ja partisiippeja.
Sen lauseopillisen ominaisuuden lisäksi, että nominaalimuodot voi¬
vat saada objektin, niillä on toinenkin verbin ominaisuus: ne ovat aina
jommassakummassa pääluokassa, aktiivissa tai passiivissa.

84 SANANMUOTO-OPPI
Infinitiivit
Infinitiivien ja partisiippien nominiluonne ilmenee muun muassa
siten, että niihin voi yleensä liittyä possessiivisuffiksi. Persoonapäät¬
teitä nominaalimuotoihin sen sijaan ei milloinkaan liity. Possessiivisuf¬
fiksi voi liittyä yhtä hyvin aktiiviseen kuin passiiviseen nominaali¬
muotoon.
Akt. II inf. yks. iness. + mon. 1 persoonan poss.suff.: saadessalmme
Akt. I inf. p. m. + yks. 2. pers. poss.suff.: nähdäkselsi
Pass. II part. yks. part. + mon. 2. pers. poss.suff.: tultualnne
Infinitiivit taipuvat kuten nominit, vaikkakin niiden taipuminen on
hyvin vajaata. Ne eivät ole adjektiivin kaltaisia, koska ne eivät voi olla
adjektiiviattribuuttina eikä niistä voi muodostaa vertailuasteita. Myös¬
kään numeraaleja ne eivät muistuta sen paremmin kuin pronomine¬
jakaan - niillä ei ilmaista lukumäärää tai järjestystä eikä niitä käytetä
substantiivin tai adjektiivin asemesta. Infinitiivit rinnastetaankin sub¬
stantiiveihin: niitä käytetään lauseessa samoissa tehtävissä kuin sub¬
stantiiveja.
Substantiivi: Olimme saunassa.
Infinitiivi: Olimme saunomassa.
Substantiivi: Tahdon kirjeen.
Infinitiivi: Tahdon kirjoittaa.
Toisin kuin substantiivit, infinitiivit eivät kuitenkaan voi saada määrit-
teekseen attribuuttia (s. 116).
Partisiipit ovat adjektiivin kaltaisia. Ne taipuvat kaikissa sijoissa sekä
yksikössä että monikossa, ja niistä voi muodostaa vertailuasteet. Lisäk¬
si niitä voi adjektiivin tavoin käyttää adjektiiviattribuuttina (s. 116).
Infinitiivejä on viisi. Jokaisella on oma tunnuksensa. Infinitiivit taipu¬
vat yksikön sijamuodoissa. Lisäksi on yksi monikollinen sijamuoto.
Yleensä infinitiivit ovat aktiivimuotoisia. Passiivissa on vain kaksi
infinitiivimuotoa.

86 SANANMUOTO-OPPI
III infinitiivi
Inessiivi on sekä aktiivissa että passiivissa, instruktiivi vain aktiivissa.
Aktiivin inessiiviin voi liittyä possessiivisuffiksi.
Akt. II inf. iness.: valvo|e|ssä, vie|de|ssä, valais|te|ssa,
kuul|le|ssa|ni, pan|ne|ssa, sur|re|ssa|mme;
Pass. II inf. iness.: valvo|tta|e|ssa, vie|tä|e|ssä, valais|ta|e|ssa,
kuul|ta|e|ssa, pan|ta|e|ssa, sur|ta|e|ssa;
Akt. II inf. instr.: valvo|e|n, vie|de|n, valais|te|n, kuul|le|n,
pan|ne|n, sur|re|n
Tunnukset: -ma-/-mä- (valvo\ma\ssay mene\mä\ssä)
III infinitiivistä käytetään monia sijoja: inessiiviä, elatiivia, illatiivia,
adessiivia, abessiivia ja instruktiivia. Kaikki mainitut sijat esiintyvät
aktiivissa. Instruktiivi voi olla myös passiivissa.
Akt.
III
inf.
iness.:
juokse
ma
ssä,
vie
mä
ssä;
Akt.
III
inf.
elät.:
juokse
ma
sta,
vie
mä
stä;
Akt.
III
inf.
illat.:
juokse
ma
an,
vie
mä
än;
Akt.
III
inf.
adess.:
juokse
ma
llä,
vie
mä
llä;
Akt.
III
inf.
abess.:
juokse
ma
tta,
vie
mä
ttä;
Akt.
III
inf.
instr.:
juokse
man,
vie
mä
n;
Pass.
III
inf.
instr.:
juos | ta
|ma|n,
vie|tä|män
III infinitiivin instruktiivi on harvinainen ja tyyliltään vanhahtava.
Joka ei työtä tee, sen ei syö|mä|n|kään pidä.
III infinitiivin instruktiivin tilalla käytetään yleensä I infinitiivin
lyhyempää muotoa.
Akt. III inf. instr.: Teidän pitää osaa|ma|n tämä asia.
Akt. I inf. 1. m.: Teidän pitää osalta tämä asia.
Pass. III inf. instr.: Tänne pitää tul|ta|ma|n ajoissa.
Akt. I inf. 1. m.: Tänne pitää tul|la ajoissa.
Suomen kielessä -m<z-/-mä-aines tavataan myös muissa yhteyksissä
kuin III infinitiivin muodoissa (s. 93 ja 94).

SANANMUOTO-OPPI 87
IV infinitiivi
V infinitiivi
Tunnukset: -minen/-mis- (katso\minen, katso\mista)
IV infinitiivi on vain aktiivissa. Se voi olla nominatiivissa ja partitii¬
vissa. IV infinitiivistä käytetään yleisesti lähinnä vain sen partitiivia
jatkuvaa tekemistä osoittavissa ilmauksissa. Silloin muotoon liittyy
aina possessiivisuffiksi.
Ihmettelen ihmettelemistäni, kuinka Olli vain nukkuu
nukkumistaan, kun ulkona sataa satamistaan.
Lähinnä sananparsissa ja muissa melko kiteytyneissä ilmauksissa IV
infinitiivin nominatiivia käytetään niin, että se nykykielessä tavallisesti
korvautuu sentyyppisillä rakenteilla kuin on pakko / sopii tehdä, on
tehtävä. Partitiivi taas vastaa sentapaisia ilmauksia kuin ei sovi tehdä.
Ei ole koiraa karvoihin katsomista/katsominen.
Kielessä on runsaasti -mmerc-loppuisia substantiiveja, jotka ovat ulko¬
näöltään aivan samanlaisia kuin IV infinitiivi. Substantiiveja ovatkin
kaikki muut paitsi edellä esitellyt verbipohjaiset -minen-loppuiset
esiintymät. Substantiivit tunnistaa vaikkapa siitä, että ne voivat saada
attribuutin ja että niitä käytetään kaikissa sijamuodoissa toisin kuin IV
infinitiiviä.
Vanhojen valokuvien katsominen on hauskaa. Pidän valokuvien
katsomisesta. Joskus kyllästyn iänikuiseen valokuvien
katsomiseen.
Tunnukset: -mais-/-mäis- (tule\mais\i\llanif mene\mäis\i\llään)
Kaikissa kieliopeissa ei puhuta erikseen V infinitiivistä. V infinitiivi
luokitellaan joskus III infinitiivin alalajiksi.
V infinitiivi on vain aktiivissa, ja sen ainoa sija on monikon adessiivi.
Muita monikollisia infinitiivimuotoja suomen kielessä ei ole. Monikon
tunnus -i- on V infinitiivin tunnuksen jäljessä. Adessiivin päätteen
jäljessä V infinitiivissä on aina possessiivisuffiksi.
Akt. V inf. mon. adess.: osaalmaislilllalni, tekelmäislilllälän

Esimerkki verbien taipumisesta

SANANMUOTO-OPPI
Esimerkki verbien taipumisesta
Infiniittimuodot
INFINITIIVIT
I Infinitiivi
Aktiivi
Lyhyempi muoto istu
Pidempi muoto istu
II Infinitiivi
Yksikön inessiivi istu
Yksikön instruktiivi istu
a
a|kseni
ssä
n
III Infinitiivi
Yksikön inessiivi
istu
ma
ssä
Yksikön elatiivi
istu
ma
sta
Yksikön illatiivi
istu
ma
an
Yksikön adessiivi
istu
ma
llä
Yksikön abessiivi
istu
ma
tta
Yksikön instruktiivi
istu
ma
n
IV Infinitiivi
Yksikön nominatiivi istu minen
Yksikön partitiivi istu mis|ta
V Infinitiivi
Passiivi
istu| tta|e| ssä
istu I tta I main
Monikon adessiivi
istu | maisi | lla| ni

SANANMUOTO-OPPI 91
PARTISIIPIT
I Partisiippi
Aktiivi
Yksikkö
nominatiivi
istu
va
genetiivi
istu
va
n
essiivi
istu
va
na
partitiivi
istu
va
a
sekä kaikki muut
sijat
Passiivi
Monikko Yksikkö
istu
va|t
istu
tta
va
istu
V
i
en
istu
tta
va
n
istu
V
i
na
istu
tta
va
na
istu
V
i|a
istu
tta
va|a
II Partisiippi
Aktiivi
Yksikkö
nominatiivi
istu
nut
genetiivi
istu
nee
n
essiivi
istu
nee
na
partitiivi
istu
nut
ta
sekä kaikki muut
sijat
Passiivi
Monikko Yksikkö
istu
nee|t
istu
ttu
istu
ne
i
den
istu
tu|n
istu
ne
i
na
istu
ttu
na
istu
ne
i
ta
istu
ttu
a
Agenttipartisiippi
Aktiivi Passiivi
Yksikkö Monikko -
nominatiivi
istu
ma
istu
malt
—
genetiivi
istu
ma
n
istu
m
i
en
-
essiivi
istu
ma
na
istu
m
i
na
-
partitiivi
istu
ma
a
istu
m
i
a
-
sekä kaikki muut sijat
Monikko
istu tta va|t
istu tta v i en
istu tta v i na
istu tta viila
Monikko
istu tu|t
istu ttu j en
istu ttu i na
istu ttu a

92 SANANMUOTO-OPPI
Partisiipit
I partisiippi
Jokainen partisiippi taipuu täydellisesti kaikissa sijoissa yksikössä ja
monikossa toisin kuin infinitiivit, joilla on vain joitakin sijamuotoja.
Tunnukset: -va/-vä (pure\va, kävele\vä)
Passiivin tunnukset I partisiipissa: -tta-/-ttä, -ta/-tä
(istu | tta | va, itke
pur\ta\va, kävel
ttä\va,
tä \vä)
I partisiippi osoittaa päättymätöntä tekemistä. Sitä käytetään osaksi
aivan kuin adjektiivia.
Vuoteessa on nukkuva lapsi. Tiina oli näyttämöllä häikäisevä.
I partisiippia voi käyttää myös tavallisista adjektiiveista poikkeavilla
tavoilla, niin kuin kaikkia partisiippeja ylimalkaan, ja se voi saada
objektin niin kuin muutkin nominaalimuodot. Juuri siitä syystä parti¬
siipit luetaankin verbinmuodoiksi.
Olin katsele|v|i|na|ni valokuvia.
[Akt. I part. mon. ess. + poss. suff.]
Sinun on nyt nuku|tta|va. [Pass. I part. yks. nom.]
Lause- ja asiayhteydestä riippumatta kaikki verbipohjaiset -va-/-vä-
tunnuksiset sanat katsotaan I partisiipeiksi. Tarkkana on kuitenkin olta¬
va, sillä suomessa on myös -va-/-vä-johtimella substantiiveista muo¬
dostettuja adjektiiveja.
liha —> liha|va, vilja —> vilja|va, käsi —> käte|vä
II partisiippi
Tunnukset aktiivissa: -nut/-nyt, -nee- (istu\nut:
istu\neen, men\nyt: men\neen)
/:n, r:n ja s:n jäljessä
-lut/-lyt, -lee-; -rut/-ryt, -ree-;
-sut/-syt, -see-
(nuol\lut, pur\ruty pääs\syt)
Tunnukset passiivissa: -ttu/-tty (istu\ttu, näyte\tty)
-tu/-ty (nuol\tuf pääs\ty)
II partisiippi osoittaa päättynyttä tekemistä. Samoin kuin I partisiippia
myös II partisiippia voidaan käyttää aivan adjektiivin tavoin.
Täällä on oppi|ne|i|ta herroja. [Akt. II part. mon. part.]

SANANMUOTO-OPPI 93
Agenttipartisiippi
II partisiippi on osana liittotempusten muodoissa ja kieltomuodoissa.
olet oppinut, emme ole oppineet, on opittu
II partisiippia käytetään myös muulla tavoin.
Voit lähteä heti luettuasi läksyt. [Pass. II part. yks. part. +
poss. suff.]
Passiivin II partisiipissa partisiipin ja passiivin tunnus ovat sulautuneet
niin yhteen, että tavallisesti puhutaan passiivin II partisiipin tunnukses¬
ta erottelematta osia erikseen.
Passiivin II partisiippia käytettäessä on muistettava se suomen kielen
ominaisuus, että passiivissa teon tekijäksi ajatellaan inhimillinen olen¬
to tai inhimillisiä olentoja. Siitä syystä on outoa esimerkiksi sanoa, että
jollakulla henkilöllä on ’ määrättyjä’ hyviä tai huonoja ominaisuuksia.
Sanonta edellyttää, että joku on ominaisuudet määrännyt. Sen sijaan
voidaan sanoa, että jollakulla on tiettyjä hyviä ominaisuuksia.
Tunnukset: -ma/-mä (kuto\ma, teke\mä)
I ja II partisiipin lisäksi on olemassa agenttipartisiippi. Agenttiparti¬
siippi on vain aktiivissa, mutta se taipuu kaikissa sijoissa yksikössä ja
monikossa samoin kuin muutkin partisiipit. Agenttipartisiipin tunnus
-ma/-mä on sama kuin III infinitiivin tunnus. Koska agenttipartisiippi
käyttäytyy adjektiivin tavoin, sitä ei pidetä III infinitiiviin kuuluvana
vaan se lasketaan partisiipiksi.
äidin ompele | ma paita, itse leipo|ma|ni leipä, oma leipo|ma|ni
leipä, kirjoitta | ma |nne lauseet
Agenttipartisiipin yhteydessä ilmaistua tekijää (äidin, -ni, -nne) sano¬
taan agentiksi. Agentti on joko genetiivimuotoinen nomini tai posses¬
siivisuffiksi. Jos tekijää ei ilmaista, agenttipartisiippia ei voi käyttää.
Silloin käytetään passiivin II partisiippia.
Agenttipartisiippi: pojan lukema kirja : pojan lukemassa kirjassa
Pass. II partisiippi: luettu kirja : luetussa kirjassa

94 SANANMUOTO-OPPI
Morfeemien jär¬
jestys nominaali¬
muodoissa
Suomen kielessä on koko joukko -ma/-mä-loppuisia verbeistä joh¬
dettuja substantiiveja, joita ei ole syytä sekoittaa III infinitiivin eikä
agenttipartisiipin muotoihin, vaikka muodot osaksi ovatkin samoja.
Lauseyhteys osoittaa, miten muodot on tulkittava.
elämä, kuolema, murtuma, näkymä, sanoma, väittämä
Substantiivi: Jalassa olevasta murtumasta otettiin röntgenkuva.
III infinitiivi: Vain ihme esti patoa murtumasta.
Substantiivi: Tiedotuskeskukseen virtasi erilaisia sanomia.
Agenttipartisiippi: Katjan sanomia lauseita käytettiin esimerkkeinä.
Joskus puhutaan vielä ns. kielteisestä partisiipista. On kuitenkin eh-
donvallan asia, luetaanko -maton-/-mätön-loppuiset verbeistä muodos¬
tetut sanat f näky \ nuitön, saa\maton, käyttä\mätön) adjektiiveiksi vai
partisiipeiksi. Niissä oleva -ma/-mä-aines on sama kuin III infinitiivin
tunnus. Lopussa oleva -ton/-tön on adjektiivinjohdin. Adjektiiviksi oh¬
jaisi tulkitsemaan se, että muotoja käytetään vain adjektiivin tavoin
eivätkä ne voi saada objektia toisin kuin varsinaiset partisiipit.
Verbin nominaalimuodoissa on vartalon jäljessä erilaisia tunnuksia.
Mahdollisia ovat
- passiivin
- infinitiivin
- partisiipin ja
- monikon tunnus.
Tunnusten jäljessä voi vielä olla sijapääte. Sijapäätettä voi seurata
possessiivisuffiksi. Erityisesti on huomattava, että monikon ensimmäi¬
sen persoonan persoonapääte ja possessivisuffiksi ovat hämäävästi
samannäköiset. Persoonapääte liittyy kuitenkin aina vain verbin finiit-
timuotoon, possessiivisuffiksi puolestaan nominaalimuotoon. On va¬
rottava sekoittamasta niitä keskenään: sananmuodossa voi olla kerral¬
laan vain yksi pääte. Esimerkki näyttää parhaiten persoonapäätteiden
ja possessiivisuffiksien erot ja yhtäläisyydet:
Finiittimuoto Nominaalimuoto Finiittimuoto Nominaalimuoto
(+persoona- (+possessiivi- (+persoona- (+possessiivi-
pääte) suffiksi) pääte) suffiksi)
istun
istut
istuu
istuakseni istumme
istumaisillasi istutte
istuneensa istuvat
istuessamme
istuvanne
istuttuaan

SANANMUOTO-OPPI 95
Seuraava kaavio osoittaa morfeemien järjestyksen nominaalimuo¬
doissa:
Var- pas- nominaali- moni- sija posses- valmis no-
talo siivin muodon kon pääte siivi- minaali-
tunnus tunnus tunnus suffiksi muoto
istu
-
e
-
ssä
mme
istu |e|s-
samme
istu
tta
ma
—
n
—
istu | tta
ma|n
l-
istu
tta
V
i
kse
nne
istu| tta
v|i|kse
nne
istu
-
ne
i
ta
-
istu | ne
i | ta
PARTIKKELIT
Partikkeleja ovat ne sanat, jotka eivät ole nomineja eivätkä verbejä,
toisin sanoen ne sanat, jotka eivät kuulu minkään nominin eivätkä
verbin paradigmaan.
heti, rikki, yli, tai, oi
Partikkeleihin kuuluu kuitenkin myös paljon sanoja, jotka ovat irron¬
neet joko nomini- tai verbiparadigmasta. Ne luetaan partikkeleiksi,
koska niiden merkitys ja käyttö ovat muiden partikkelien luonteisia.
Jotkut tällaisista sanoista ovat täsmälleen samoja, joita yhä käytetään
nomini- tai verbiparadigmaan kuuluvina. Joitakin ei sellaisenaan nomi¬
neina käytetä, vaikka ne teoriassa mahdollisia olisivatkin. Jotkut ovat
irronneet paradigmastaan sellaisessa kielen vaiheessa, että partikkeli ja
sitä vastaava sanan nykymuoto ovat keskenään hiukan erilaisia.
yks i|nä|än = yksi-sanan mon. ess. + poss. suff.
näe t = nähdä-verbin akt. ind. prees. yks. 2. myönt.
varma|an = varma-sanan yks. illat.
aikai s | in | ta | an = aikainen-adjektiivin superlatiivin yks.
partit. + poss. suff.
huomen|na = huomen-sanan yks. ess.; vastaava nykymuoto
on huomene|na
yn|nä = yksi sanan yks. ess.; vastaava nykymuoto yhte|nä
tiet|e|n|kin vastaa nykyisen tietää-verbin akt. II inf. instruktiivia

96 SANANMUOTO-OPPI
Adverbit
Postpositiot
ja prepositiot
Partikkeleiksi katsotaan myös kaikki sellaiset nominikantaiset sanat,
joissa on jokin muu loppu kuin edellä sijamuotojen yhteydessä maini¬
tut sijapäätteet riippumatta siitä, mikä tällainen loppu historiallisesti
on.
laaja| Iti, kirje|itse, syli|kkäin, ruma|sti
Erityisesti on huomattava, että jos sanalla ei ole itsenäistä nominatiivi-
muotoa, sitä ei pidetä nominina, vaikka sillä olisi selviä sijataivutuksen
muotoja.
kaukana, kaukaa, kauaksi;
lähellä, läheltä, lähelle
Partikkelien alaluokat
Partikkelit jaetaan neljään ryhmään:
- adverbeihin
- post- ja prepositioihin
- konjunktioihin ja
- interjektioihin.
Adverbit ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, määrä tai muuta seik¬
kaa. Jos sana ei ole nomini eikä verbi eikä se kuulu mihinkään jäljem¬
pänä esiteltävään partikkeliluokkaan, se on adverbi.
jolloin, eilen milloin;
kaukaa, tuonne, täällä;
kauniisti, varovasti;
joten;
paljon, vähän, runsaasti
Postpositiot ja prepositiot muodostavat nominin tai possesiivisuffiksin
kanssa merkitystä sisältävän ilmauksen - postpositioilmauksen tai
prepositioilmauksen. Postpositio- ja prepositioilmaukset ovat merki¬
tykseltään hyvin samantapaisia kuin adverbit. Ilmaukseen kuuluva
nomini on yleensä genetiivissä tai partitiivissa.
Postpositio on nominin jäljessä.
Joulun jälkeen alkaa arki. Tien vieressä kasvaa kukkia.
Mitä varten valvot vielä?

SANANMUOTO-OPPI 97
Prepositio on nominin edellä.
Ennen joulua on kiireitä. Vieraat viipyivät yli pyhien.
Nominin tilalla voi olla myös possessiivisuffiksi.
Tule luokse |ni. Olen vierellä |si. Lähdemme kanssa | nne.
Suomen kielessä postpositiot ovat verrattomasti yleisempiä kuin
prepositiot. Tyypillistä on lisäksi se, että usein samaa sanaa voi käyttää
postpositiona, prepositiona tai jopa adverbina.
Postpositio: Talon ohi jyrisi linja-auto.
Prepositio: Riitta puhui ohi suunsa.
Adverbi: Pahin lienee nyt ohi.
Postpositio: Järven yli johtaa talvitie.
Prepositio: Kettu juoksi yli järven.
Adverbi: Maito pääsi kiehumaan yli.
Konjunktiot Konjunktiot yhdistävät toisiinsa saman virkkeen lauseita tai lauseen
osia. Toisin kuin kaikki muut edellä esitellyt sanat konjunktiot eivät ole
lauseissa määritteinä (s. 106) eivätkä ne voi saada määritteitä. Kon¬
junktiot osoittavat niiden avulla yhdistettyjen lauseiden tai lauseen¬
jäsenten suhteen.
Konjunktiot eivät ole ehdottoman selvärajainen sanaluokka, vaan eri
kieliopeissa konjunktioluettelot ovat hieman erilaiset: on joskus tulkin¬
nanvaraista, käytetäänkö sanaa varsinaisena konjunktiona vai adver¬
bina, joka nivoo lauseen isompaan ajatuskokonaisuuteen. Tässä kieli¬
opissa esitetään suhteellisen suppea ja yleisesti hyväksytty konjunk-
tiovalikoima.
Konjunktiot jaetaan kahteen ryhmään: rinnastuskonjunktioihin ja
alistuskonjunktioihin.
Rinnastuskonjunktiot yhdistävät toisiinsa keskenään samanarvoi¬
sia lauseita ja lauseen osia. Tavallisimmat rinnastuskonjunktiot ovat ja,
ynnä, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, tahi, taikka, joko-tai, vai, mutta,
vaan, sillä.
Alistuskonjunktiot yhdistävät toisiinsa keskenään eriarvoisia lau¬
seita ja lauseen osia. Tavallisimmat alistuskonjunktiot ovat että, jotta,
koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, jahka, ellen (ellet, ellei jne.),
jollen (jollet, jollei jne.), joskin, kuten, niin että, ennen kuin, niin kuin,
ikään kuin, jos kohta, sikäli kuin, mikäli.

98 SANANMUOTO-OPPI
Konjunktioiden
käyttöön liittyviä
oikeakielisyys-
seikkoja
Interjektiot
Liitepartikkelit
1. Konjunktiot tai ja vai eivät ole synonyymeja. Vfa/-sanaa käytetään
kysymyslauseessa, kun vastaukseksi odotetaan jompaakumpaa tai yhtä
annetuista vaihtoehdoista. Voidaan siis kysyä: Juotko mieluiten vettä,
piimää vai maitoa? Vastaukseksi odotetaan silloin yhtä mainituista
vaihtoehdoista. Voidaan myös kysyä: Juotko vettä, piimää tai maitoa?
Silloin vastaus on joko juon tai en juo.
2. Puhekielessä vaan-konjunktiota kuulee usein käytettävän adverbina
vam-sanan tilalla. Vaan on kuitenkin pelkkä konjunktio, vain on
adverbi, jonka tilalle sopii usein ainoastaan.
Olen nähnyt vain [ei vaan] yhden hyvän elokuvan.
Tule vain mukaan äläkä ujostele yhtään.
3. Rinnastuskonjunktioilla yhdistetään vain rakenteeltaan samanmuo¬
toisia virkkeen osia. On myös huomattava, että osien on erilaisissa
luetteloissa oltava samanmuotoisia riippumatta siitä, onko niiden välis¬
sä pilkku vai rinnastuskonjunktio. Seuraavat virhe-esimerkit ovat
ylioppilasaineista:
Hänen tyttömäiseen olemukseensa kuuluvat kaunispiirteiset
kasvot, vaaleat hiukset, siniset silmät ja punatut huulet [ei ja
huulet ovat punattuina].
Luonnon seuraaminen auttaa minua irtautumaan maailmasta
ja rentoutumaan [ei ja rentoutumisessa].
Yrityksille tärkeää on mainonta eli yrityksen esille tuominen
[ei eli tuoda yritystä esille].
Radio joutuu ponnistelemaan, jotta se säilyttäisi kuulijansa ja
saisi lisää seuraajia ohjelmilleen (tai säilyttääkseen kuulijansa
ja saadakseen lisää seuraajia ohjelmilleen) [ei jotta se säilyt¬
täisi kuulijansa ja saadakseen lisää kuulijoita ohjelmilleen].
Interjektiot eli huudahdussanat ovat muusta lauseyhteydestä irrallaan
olevia pikku sanoja, jotka ilmaisevat tunnetiloja ja kehotuksia. Inter¬
jektioita ovat esim. ai, au, hei, hyi, lits, plääh, roiskis, seis, voi.
Liitepartikkelit eivät ole itsenäisiä sanoja, mutta ne eivät ole tunnuksia,
päätteitä eivätkä johtimiakaan. Ne liittyvät valmiin, itsenäisen sanan
loppuun ja antavat sille uuden merkitysvivahteen. Liitepartikkelit ovat
sanassa aina viimeisinä. Liitteitä voi olla samassa sananmuodossa yh¬
dellä kertaa enemmän kuin yksi. Liitepartikkelit voivat yleensä liittyä

SANANMUOTO-OPPI 99
yhtä hyvin nominin, verbin kuin partikkelinkin loppuun. Suomessa on
seuraavat liitepartikkelit: -han/-hän, -kaan/-kään, -kin, -ko/-kö, -/?o/
-/?ä, -s. Itse asiassa on olemassa myös liitepartikkeli -ka/-kä. Se voi
kuitenkin liittyä vain hyvin harvoihin sanoihin.
minne |kä, ei|kä
Koska liitepartikkeli on valmiin sananmuodon lopussa, rajakohdassa
saattaa ääntyä jäännöslopukeilmiön vuoksi geminaattakonsonantti.
Kirjoituksessa geminaattaa ei merkitä.
Tule |hän tänne. En viitsi |kään. Anna lapsille|kin herkkuja.
Kolme |ko teitä on|kin? Tänne |pä tulee joulupukki.
SANOJEN JOHTAMINEN
Kieleen saadaan sanoja johtamalla niitä jo olevista kantasanoista
(esim. kirja, ajaa). Johtimen (esim. -in, -tta-) avulla syntyy uusi sana,
johdos (kirjain, ajattaa). Muista morfeemeista - tavutuspäätteistä, tun¬
nuksista ja liitteistä - johtimet eroavat juuri siten, että niiden avulla
kantasanasta saadaan kokonaan uusi sanavartalo. Kun sanasta johde¬
taan toinen, kantasanan vartaloon liitetään johdin ja syntyy uusi sana.
Johtaminen on suomen kielelle erityisen ominainen tapa lisätä sanas¬
toa.
Laajimmissa suomen kielen sanakirjoissa on parisensataa tuhatta
hakusanaa. Johtamattomia ja yhdistämättömiä perussanoja kielessäm¬
me sanotaan olevan kuutisen tuhatta. Eräissä laskelmissa puolestaan on
arvioitu, että johdoksia on osapuilleen saman verran kuin yhdyssanoja.
Vaikka perussanat ovat kielen käytetyintä ainesta, johdosten ja yhdys¬
sanojen määrä on puheessa ja kirjoituksessa melkoinen.
Johtimen avulla johtamalla voi muodostaa kaikkien eri sanaluokien
sanoja: sekä nomineja, verbejä että partikkeleja. Suomen kielessä joh¬
timia on parisen sataa. Nomininjohtimilla muodostetaan nomineja,
verbinjohtimilla verbejä ja partikkelinjohtimilla partikkeleja.
kantasanan vartalo naama- + nomininjohdin -ri > naamari
kantasanan vartalo yö- + verbinjohdin -py- > yöpyä
kantasanan vartalo kova- + partikkelinjohdin -sti > kovasti
Johtamalla voi syntyä uusi saman sanaluokan sana, mutta yhtä hyvin
johdoksen sanaluokka voi olla toinen kuin sen kantasanan sanaluokka.
Kun johdin liittyy nominin vartaloon, se on nominikantainen eli

100 SANANMUOTO-OPPI
denominaali johdin; kun johdin liittyy verbin vartaloon, se on verbi¬
kantainen eli deverbaali johdin.
nomininvartalo äiti- + denominaali nomininjohdin -ys > äitiys
verbinvartalo kosi- + deverbaali nomininjohdin -nta > kosinta
nomininvartalo sävel- + denominaali verbinjohdin -tä > säveltää
verbinvartalo anta- + deverbaali verbijohdin -utu- > antautua
Johdin voi liittyä yhtä hyvin perussanan kuin johdoksen vartaloon.
Toisin sanoen sananvartalo voi muodostua pelkästä perussanan varta¬
losta eli kannasta tai kannasta ja yhdestä tai useammasta johtimesta.
Saman asian voi sanoa vielä kolmannellakin tavalla: sananvartalo voi
olla yhden tai useamman morfeemin pituinen. Silloin kun vartalo on
yhden morfeemin pituinen, se muodostuu pelkästä perussanan varta¬
losta. Silloin kun se on kahden morfeemin pituinen, perussanan varta¬
loon on liittynyt yksi johdin. Kun johtimia on kaksi, vartalo muodostuu
kolmesta morfeemista. Johdoksia käyttämällä voi suomen kielessä mo¬
nesti muodostaa pitkiäkin ketjuja.
yksimorfeeminen vartalo: hahmo
kaksimorfeeminen vartalo: hahmo|tta| a
kolmimorfeeminen vartalo: hahmo|tta| minen
Yleensä voi vaivattomasti huomata, mistä kantasanasta johdos on saatu
aikaan. Johdoksesta voi erottaa sekä kantasanan vartalon (joko sellaise¬
naan tai jonkin äänteenmuutoksen muuntamana) että johtimen. Johdos
on siis tavallisesti pidempi kuin kantasana. Ne äänteenmuutokset, joita
kantasanan vartalossa johtamisen yhteydessä tapahtuu, eivät ole yhtä
säännöllisiä kuin ne äännevaihtelut, joita esiintyy sanoja taivuttaessa.
Kantasana
Kanta
Johtimet
Johdos
metsä
metsä-
-stä-
metsästää
savu
savu-
-sta-, -mo
savustamo
muna
mun-
-i-
munia
ajaa
aja-
-tta-, -ele-
ajatella
pistää
pist-
-in
pistin
Kaikille johdoksille ei olemassa kantasanaa, vaikka niistä voi selvästi
erottaa johtimen tai johtimia. Monet kantasanattomat johdokset ovat
niin vanhoja, että niiden kantasanaa ei enää ole kielessä. On myös
mahdollista, että jotkin johdokset ovat syntyneet muiden sanojen mal¬
lin mukaan.

SANANMUOTO-OPPI 101
otta- ja
oitta-\e rbit
emäntä > emännöidä, hätikkö > hätiköidä, vihanta > vihannoida
vrt. ? > epäröidä
Usein johtimella on selkeä merkitys: kun eri kantasanoihin liitetään
sama johdin, kantasanan ja johtimen suhde on samantyyppinen. Niinpä
-tonZ-tön-johtimella saadaan adjektiiveja, jotka ilmaisevat jonkin puut¬
tumista (leivätön, murheeton, sateeton), -ja-/-jä-johtimella saadaan
tekijännimiä (kuuntelija, katsoja, siivooja) tai -ahta/ähtä-johtimella
hetkellistä tapahtumista ilmaisevia verbejä (hätkähtää, pamahtaa,
väsähtää).
Kun jossakin on paljon pajuja, siinä on pajukko, monista aalloista
syntyy aallokko, puun juuret muodostavat juurakon. Mallin mukaan
hauleista pitäisi esimerkiksi ampumalla saada aikaan haulikko. Yllättä¬
västi haulikko onkin ampuma-ase. Haulikko-sanan merkitys täytyy
tuntea, sitä ei voi arvata osien perusteella, vaikka osaisi suomea hyvin¬
kin. Johdos on leksikaalistunut, kun johtimen ja kantasanan yhtymi¬
sestä ei synnykään sanaa, jolla on odotuksenmukainen merkitys.
On johtimia, joiden avulla nykyään muodostetaan paljon uusia sano¬
ja. Sellaisia johtimia sanotaan produktiiveiksi. Erittäin produktiiveja
johtimia ovat nykyään esimerkiksi -ja/-jä (surffaaja, pällistelijä), -ton/
-tön (mieletön, veroton), -sti (kätevästi, tietysti), -ele/-ile- (surffailla,
veljeillä). Toisaalta on myös epäproduktiiveja johtimia. Epäproduk-
tiivien johdinten avulla ei nykyään muodosteta uusia sanoja, ja useat
niistä esiintyvät vain harvoissa sanoissa: emäntä, isäntä, vihanta, Py-
häntä; porhaltaa, puhaltaa, uskaltaa. Produktiiviudeltaan johtimet
ovat hyvin erilaisia. Erittäin produktiivit ja täysin epäproduktiivit johti¬
met ovat vain jatkumon ääripäät, joiden väliin mahtuvat kaikki muut
johtimet.
Sanojen johtamiseen liittyviä
oikeakielisyysseikkoja
Suomen yleiskielen jako -otta- (ehdottaa) ja -o/fta-loppuisiin (kirjoit¬
taa) verbeihin on oppitekoinen, joten säännöt on yleensä opettelemalla
opittava.
1. -o/fta-loppuisia ovat
- ne verbit, joiden kantasana on kaksitavuinen ja -a- tai -ä-loppuinen,
sekä
- kaikki ne verbit, joiden kantasana on kolmi- tai useampitavuinen.
Myös tällaisista verbeistä edelleen johdetuissa sanoissa i säilyy.

102 SANANMUOTO-OPPI
-nen- ja -itien-
loppuiset joh¬
dokset
hela-heloittaa (= varustaa heloilla)
kirja-kirjoittaa-kirjoitelma-kirjoitin
kiusa-kiusoitella
puna-punoittaa
rauha-rauhoittaa
seka-sekoittaa-sekoitus
terä-teroittaa
viiva-viivoittaa-viivoitin
autio-autioittaa
hedelmä-hedelmöittää
terävä-terävöittää
2. -ofta-loppuisia ovat
- ne verbit joiden kantasana on kaksitavuinen ja -o- tai -ö-loppuinen,
- ne verbit, joille ei voi osoittaa selvää kantasanaa, sekä
- ne -otta-verbit, joiden rinnalla on samakantainen -ota-loppuinen
verbi
kiilto-kiillottaa
luulo-luulotella
lörppö-lörpötellä
syöppö-syöpötellä
tieto-tiedottaa-tiedotus
haukottaa-haukotella
helottaa (auringosta)
häämöttää
kehottaa
erota-erottaa
hajota-haj ottaa
inhota-inhottaa
irrota-irrottaa
lihota-lihottaa
Poikkeuksia edellisistä säännöistä on vähän: eilisiksi ovat vakiintuneet
innoittaa, innoitus (kantasana into) ja virvoittaa (kantasana viro\ta)\
/:tön on laiskottaa, laiskotella.
Yleiskielen jako -nen- ja -inen-loppuisiin johdoksiin on sekin oppite¬
koinen mutta selvä:
1. -nen-johtimella tehdään substantiiveja.
Ongin aamusella kalasen kaksosille.

SANANMUOTO-OPPI 103
2. -m^n-johtimella tehdään adjektiiveja.
Ongin aamuisella retkelläni kalaisesta järvestä kaksoisveljel-
leni kalan.
ttain-Johdin -ttain/-ttäin liittyy yleensä monikkovartaloon, niin että sitä
-ttäin-loppuiset edeltää monikon tunnus
adverbit
aste|i|ttain, jouko|i|ttain, paiko|i|ttain,
pare|i|ttain, perhe [ i | ttäin, päiv|i|ttäin,
röykkiö | i | ttäin, tuku|i|ttain, tunne|i|ttain,
viiko|i|ttain, vuoro|i|ttain, yksikö | i | ttäin

Lauseoppi
PERUSKÄSITTEET
Virke, lause ja lauseke
Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Puhuttu kieli ei aina jaksotu
virkkeiksi samalla tavoin kuin kirjoitettu kieli. Virke alkaa kirjoitukses¬
sa isolla alkukirjaimella ja päättyy isoon välimerkkiin - pisteeseen,
kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin; joskus kaksoispistekin lopettaa
virkkeen. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta.
Lause ilmaisee ajatuksen. Täydellinen lause rakentuu finiittimuotoi-
sen verbin, siis verbin persoonamuodon, ympärille.
Sataa. Aurinko paistaa. Ulkona tuulee juuri nyt varsin koleasti
ja navakasti.
Edellisestä seuraa, että tekstissä on yleensä yhtä monta lausetta, kuin
siinä on verbin persoonamuotoja. Aivan ehdoton vastaavuus ei ole, sillä
täydellisten lauseiden lisäksi lauseita ovat myös sellaiset itsenäiset
ajatuksenilmaukset, joissa finiittimuotoista verbiä ei ole.
Apua! Suu kiinni! Minne matka?
Lauseke-käsite on tarpeen, kun tarkkaillaan lauseiden rakentumista.
Lause koostuu yhdestä tai useammasta sanasta. On helppo huomata,
että useasanaisen lauseen jotkin sanat kuuluvat keskenään läheisemmin
yhteen kuin muut. Lauseen sisältä voidaankin erottaa lausekkeita.
Lausekkeelle on ominaista hyvin suuri kiinteys. Jos esimerkiksi halu¬
taan vaihtaa lauseen sanajärjestystä, koko lauseke siirtyy uuteen paik¬
kaan sellaisenaan: sitä ei voi yleensä hajottaa.
T\io oikeanpuoleinen marjapensas on erittäin satoisa. Erittäin
satoisa on tuo oikeanpuoleinen marjapensas. On tuo oikean¬
puoleinen marjapensas erittäin satoisa.
Lapsiltani olen oppinut hyvin paljon. Olen oppinut hyvin paljon
lapsiltani. Hyvin paljon olen oppinut lapsiltani.
Lausekkeen ytimenä voi olla substantiivi (tuo oikeanpuoleinen marja¬
pensas), adjektiivi (erittäin satoisa) tai vaikkapa adverbi (hyvin pal¬
jon).

LAUSEOPPI 105
Tässä kieliopissa tarkastellaan täydellisiä lauseita ja niistä koostuvia
virkkeitä.
LAUSEEN JÄSENTÄMINEN
Lauseen jäsentäminen tarkoittaa sen selvittämistä, mitä eri tehtävissä
olevia osia lauseessa on. Jokainen lauseenjäsen täyttää vain juuri sille
asetetut erityisehdot: on määrämuotoinen ja suhtautuu ympäristöönsä
tietyllä tavalla.
Lauseenjäsennys edellyttää sanaluokkien ja taivutusmuotojen tunte¬
mista, mutta tällainen mekaaninen taito ei yksin riitä. Sen lisäksi täytyy
opetella tajuamaan lauseen osien keskinäisiä suhteita. Tässä kieliopissa
suhteiden selvittämiseksi käytetään kyselymenetelmää, jossa pää¬
sanojen avulla ratkaistaan niiden määritteet.
Jokaisella suomalaisella on kielikorva, jonka varassa kukin kieltä
käyttää, mutta kehittyneinkin kielitaju tarvitsee silloin tällöin tukea sen
selville saamiseksi, mitkä ilmaukset ovat suomen kielen oikeakieli-
syyssääntöjen mukaisia, mitkä niiden vastaisia. Lauseenjäsennystaito
toimii tarvittaessa tukea antavana selkärankana.
Lauseen pääjäsenet
Lauseenjäsennyksessä verbin persoonamuoto on nimeltään predikaat¬
ti. Lauseenjäsennys aloitetaan aina predikaatin toteamisella, koska
predikaatti löytyy jokaisesta täydellisestä lauseesta ja koska lause ra¬
kentuu sen varaan.
Lause voi muodostua pelkästä predikaatista (tuulee), mutta on ylei¬
sempää, että siinä on myös muita lauseenjäseniä. Tavallisesti lauseessa
on predikaatin lisäksi ainakin subjekti, joka kertoo, kuka tai mikä on
predikaatin ilmaiseman toiminnan tai tapahtuman suorittaja.
T\iuli humisee. Puut huojuvat.
Predikaatti ja subjekti ovat lauseen pääjäsenet.
Predikaatin toteamisen jälkeen lausetta aletaan purkaa pienempiin
osiin erilaisten kysymysten avulla. Jo toista pääjäsentä, subjektia, ky¬
sytään predikaatin avulla.

106 LAUSEOPPI
Koira haukkuu.
koira haukkuu
haukkuu on predikaatti
Mikä haukkuu? koira on subjekti
Lapset mekastavat.
lapset
mekastavat
mekastavat on predikaatti
Ketkä mekastavat? lapset on subjekti
Ei ole rauhaa.
ei ole
rauhaa
ei ole on predikaatti
Mitä ei ole? rauhaa on subjekti
Subjekti ja predikaatti ovat sillä tavoin itsenäisiä lauseenjäseniä, että ne
eivät täsmennä mitään muuta lauseenjäsentä. Juuri siksi niitä sanotaan
pääjäseniksi.
Lauseen lisäjäsenet eli määritteet
Useat lauseet jakautuvat luontevasti kahteen osaan: toinen muodostuu
subjektin, toinen predikaatin ympärille.
Valtavan suuret puut taipuvat ukkosmyrskyn kourissa.
Kun tällaisesta lauseesta on ensin todettu predikaatti (taipuvat), sen
avulla kysytään subjektia. (Mitkä taipuvat?) Luontevaksi vastaukseksi
saadaan nyt kokonainen subjektilauseke (valtavan suuret puut). Perin¬
teinen lauseenjäsennys sivuuttaa tämän lauseketason ja porautuu suo¬
raan lausekkeen ytimeen (puut), jota muu osa subjektilausekkeesta
(valtavan suuret) määrittää. Perinteisessä lauseenjäsennyksessä, jota

LAUSEOPPI 107
tässä kieliopissa käytetään, subjektiksi nimitetään sitä sanaa, joka on
subjektilausekkeen ytimenä. Subjektin avulla kysymällä (millaiset
puut?) selviävät subjektin määritteet (suuret) ja edelleen kysymällä
(miten suuret?) mahdolliset määritteiden määritteet (valtavan).
Predikaatin avulla voidaan tehdä myös muita kuin subjektin osoit¬
tavia kysymyksiä (missä huojuvat?). Näin paljastuvat lisäjäsenet ovat
predikaatin määritteitä, jotka nekin saattavat olla lausekkeita (ukkos¬
myrskyn kourissa). Perinteisen jäsennystavan mukaan predikaatin
määritteeksi nimetään lausekkeen ydinosa (kourissa), jota puolestaan
muu osa lausekkeesta määrittää (ukkosmyrskyn).
Vaikka lauseketason ohi perinteisessä jäsennystavassa eräällä tavoin
oikaistaan, se on olemassa ja siihen voidaan kiinnittää tarvittaessa
huomiota.
Perinteisen jäsennystavan mukaan lauseita analysoitaessa kaikki
muut lauseenjäsenet paitsi predikaatti ja subjekti määrittävät jotain
yksittäistä lauseenjäsentä, joskus koko lausettakin. Toisin sanoan ne
ovat määritteitä. Sitä lauseenjäsentä, jota määrite määrittää, sanotaan
sen pääsanaksi. Lause Valtavan suuret puut taipuvat ukkosmyrskyn
kourissa voidaan jäsentää ja samalla havainnollistaa jäsennys seuraa¬
valla tavalla:
kourissa
Mitkä taipuvat?
Millaiset puut?
Miten suuret?
Missä taipuvat?
Minkä kourissa?
taipuvat on predikaatti
puut on subjekti
suuret on määrite, pääsana puut
valtavan on määrite, pääsana suuret
kourissa on määrite, pääsana taipuvat
ukkosmyrskyn on määrite, pääsana
kourissa
Pääsanojen ja määritteiden osoittamiseksi on yleisesti käytössä sellai¬
nen havainnollistamistapa, että määritteestä vedetään nuoli sen pää¬
sanaan. Yhdellä pääsanalla voi samanaikaisesti olla useita määritteitä.
Määritteellä voi kuitenkin olla vain yksi pääsana (poikkeuksena on

108 LAUSEOPPI
predikatiivi s. 124). Näin merkiten edellinen lause voidaan kuvata
seuraavasti:
Valtavan suuret puut taipuvat ukkosmyrskyn kourissa.
Jokaista määritettä kysytään pääsanan avulla, niin että pääsana sisältyy
kysymykseen. Vastaukseksi saadaan määrite. Subjektia ei kuitenkaan
sanota predikaatin määritteeksi, vaikka se saadaan selville predikaatin
avulla kysymällä. Subjektilla ja predikaatilla ei ole pääsanaa, kaikilla
muilla lauseenjäsenillä on. Siksi puhutaan erikseen pääjäsenistä ja
määritteistä.
Kun tekstiä jäsennetään, kaikki muut sanat ovat jäseninä jossakin
lauseessa paitsi muutamat irralliset lisät, kuten puhuttelut ja huudah¬
dukset. Lauseenjäseninä eivät myöskään ole konjunktiot (s. 97), joiden
tehtävänä on osoittaa saman virkkeen lauseiden tai lauseen osien suh¬
teita, ilman että ne varsinaisesti kuuluvat lauseisiin.
Predikaatin tunnistaminen on ensimmäinen tehtävä, kun tekstistä ale¬
taan etsiä jäsennettäviä jaksoja eli lauseita.
Jokainen predikaatti on persoonamuotoinen verbi, ja jokainen
persoonamuotoinen verbi on predikaatti.
Yhtä ehdotonta vastaavuutta ei ole minkään muun lauseenjäsenen ja
taivutusmuodon kohdalla.
Persoonamuotoinen verbi - siis lauseen predikaatti - voi olla yhden,
kahden tai kolmen sanan pituinen. Preesensin ja imperfektin myöntö-
muodossa oleva predikaatti on yhden sanan mittainen.
käveltäneen, kävelivät
Perfektin ja pluskvamperfektin myöntömuodossa oleva predikaatti on
kahden sanan mittainen, siten että toisena sanana on aina olla-verbi,
toisena pääverbi.
olen kävellyt, olisi kävelty
LAUSEENJÄSENET
Predikaatti
Kieltomuotoinen predikaatti on aina kieltosanan verran pidempi kuin
vastaava myöntömuotoinen predikaatti, toisin sanoen joko kahden tai
kolmen sanan mittainen.

älä kävele, ette liene kävelleet
LAUSEOPPI 109
Jos predikaatti on kahden sanan mittainen, sen osina ovat siis joko
kieltoverbi tai olla-\erbi sekä pääverbi.
älkää kävelkö, olisitte kävelleet
Jos predikaatti on kolmen sanan mittainen, sen osina ovat sekä kielto-
verbi että olla-verbi ja pääverbi.
et liene kävellyt, ei ollut kävelty
Muut peräkkäiset verbimuodot eivät kuulu predikaattiin. Niissä on
kysymys predikaatista ja jostakin muusta lauseenjäsenestä.
en osaa sanoa, tahdon laulaa
Subjekti
Lauseen subjektina on yleensä substantiivi tai pronomini.
Kiittäminen on kaunista. Tämä on kaunista.
Subjektina voi olla myös muu ilmaus. Mahdollisia ovat
- adjektiivi, silloin kun sitä käytetään substantiivisesti
Pieni on kaunista.
- numeraali
Vain yksi on kaunista.
- infinitiivi
On kaunista kiittää.
- lause.
On kaunista, että lapsi kiittää.
Subjektia kysytään predikaatin avulla, ja se vastaa seuraaviin kysy¬
myksiin: kuka, mikä, ketkä, mitkä; ketä, mitä, keitä? Muihin kysymyk¬
siin subjekti ei vastaa.

110 LAUSEOPPI
Nomini
subjektina
Subjektin sijat ovat nominatiivi, jolloin se vastaa kysymyksiin kuka,
mikä, ketkä ja mitkä, tai partitiivi, jolloin se vastaa kysymyksiin ketä,
mitä, keitä.
Nominatiivisubjekti: Oletpa sinä kasvanut.
Partitiivisubjekti: Jaakkoa ei ole näkynyt viime aikoina.
Nominatiivi on eräänlainen subjektin normaalisija, partitiivia käyte¬
tään tiettyjen erityisehtojen vallitessa. Yleensä partitiivisubjekti mer¬
kitsee epämääräistä joukkoa tai ainetta.
Puusta putosi lehtiä.
Maitoa valui lattialle.
Partitiivisubjektia voi käyttää vain tietyissä lauseissa. Niiden predi¬
kaatti ilmaisee lähinnä
- olemista.
Maailmassa on monia koirarotuja.
- olemaan tulemista
Varsinaisten tietojen puutteessa sikiää erilaisia huhuja.
- olemasta lakkaamista
Onnettomuuteen menehtyi useita ihmisiä.
- joskus myös erilaista liikkumista.
Seinänraossa vilistelee muurahaisia.
Partitiivisubjekti on yleensä lauseen lopussa. Kun lauseessa on partitii¬
visubjekti, predikaatti on aina yksikön kolmannessa persoonassa.
Luokassa oli monentasoisia oppilaita.
Myönteisten lauseiden partitiivisubjekti ilmaisee aina rajoiltaan epä¬
määräistä joukkoa.
Säästölippaassa on rahaa.
Vrt. Raha on säästölippaassa.

LAUSEOPPI 1 1 1
Subjektin ja
predikaatin
kongruenssi
Sisällöltään kielteisissä tai epäilevissä lauseissa partitiivisubjektia käy¬
tetään muutenkin.
Lääkäriä ei vieläkään kuulu.
Onko talossa puhelinta?
Niitä lauseita, joissa partitiivisubjekti on mahdollinen, sanotaan yhtei¬
sellä nimellä eksistentiaalilauseiksi. Eksistentiaalilauseen lisäjäsene¬
nä on usein paikanmäärite. Eksistentiaalilauseessa ei voi olla objektia
(s. 127) eikä predikatiivia (s. 124).
Erikseen on syytä huomauttaa, että suomessa ilmaistaan adessiivilla
ja o//<2-verbillä sellaista omistamista, johon monissa vieraissa kielissä
on oma verbinä (ruotsiksi att ha, englanniksi to have ja saksaksi
haberi). Tässä kielioppimallissa nominatiivi- tai partitiivimuotoinen
sana käsitetään rakenteen subjektiksi.
Markuksella on koira.
Hannalla on vilu.
Meillä ei ole autoa.
Onko sinulla tietoa asiasta?
Kongruenssilla tarkoitetaan sitä, että läheisesti toisiinsa liittyvät lau¬
seenjäsenet mukautuvat toisiinsa. Subjektin ja predikaatin välillä val¬
litsee kongruenssi silloin, kun subjekti on nominatiivimuotoinen.
Kaikkien muiden subjektien yhteydessä predikaatti on aina yksikön
kolmannessa persoonassa, jota siis voidaan pitää eräänlaisena pre¬
dikaatin normaalimuotona.
Subjektin ja predikaatin kongruenssi ilmenee kahdella tavalla:
1. Numeruskongruenssi merkitsee sitä, että predikaatti on samassa
luvussa - yksikössä tai monikossa - kuin subjekti.
Aurinko paistaa. Lapset leikkivät.
2. Persoonakongruenssin mukaan subjekti ja predikaatti ovat samassa
persoonassa.
Minä luen. Sinä kirjoitat. Me opiskelemme.
Jos lauseessa on useita eri persoonissa olevia subjekteja, ensimmäinen
persoona voittaa muut ja toinen persoona voittaa kolmannen.
Maija, sinä ja minä ymmärrämme tämän asian.
Sinä ja Pekka olette ystäviäni.

1 12 LAUSEOPPI
Numeraali-
subjektin ja
predikaatin
kongruenssi
Nominatiivissa
olevan subjektin
ja predikaatin in-
kongruenssi
Subjekti ja predikaatti ovat siis keskenään kongruenssissa siten, että
predikaatti myötäilee subjektia: predikaatin luku ja persoona määräy¬
tyvät subjektin mukaan.
Kongruenssisäännön mukaan on muistettava toimia silloinkin,
- kun predikaatti on ennen subjektia tai kaukana siitä
Asiaa ovat käsitelleet sekä oikeiston että vasemmiston lehdet.
Potilaan päänsäryn syynä olivat huonot hampaat.
- kun lauseessa on kieltoverbi
Eivät lääkkeet eivätkä fysikaaliset hoidot saaneet särkyä lak¬
kaamaan.
- kun subjektiin liittyy attribuutti (s. 116) tai postpositioilmaus
Suurin osa opintolainan hakijoista on maaseudulta.
Yleisön suosion tavoittelu oman voiton ohella kannustaa ur¬
heilijoita.
- kun yksikkömuotoisia subjekteja yhdistää konjunktio tai.
Pakkanen tai pimeys ei estä joulupukin saapumista.
Kongruenssi koskee yleensä myös niitä tapauksia, joissa subjektina on
perusluku.
Kolme varista istuu katolla.
Edellisessä esimerkissä subjekti on muodoltaan yksikön nominatiivi,
vaikka se merkitykseltään onkin monikollinen. Predikaatti määräytyy
muodon eikä merkityksen mukaan.
Silloin kun kysymyksessä ovat tietyn määrän kaikki yksilöt, pre¬
dikaatti on kuitenkin kongruenssisäännön vastaisesti monikossa.
Viisi lemmikkikalaani kuolivat = Kaikki lemmikkikalani kuo¬
livat.
Viisi lemmikkikalaani kuoli. = Osa lemmikkikaloistani kuoli.
On tapauksia, joissa nominatiivissa olevan subjektin ja predikaatin
kongruenssi ei toteudu, toisin sanoen niiden välillä vallitsee inkong-
ruenssi.
1. Adessiivin ja olla-verbin muodostaman omistusrakenteen predi¬
kaatti on aina yksikön 3. persoonassa.

LAUSEOPPI 1 1 3
Sinulla on uudet kengät. Ellillä on harmaat hiukset.
2. Jos teoksen, lehden, yhdistyksen, valtion tai muun erisnimi on mo-
nikkomuotoinen ja se on subjektina, predikaatti on monesti yksikössä,
vaikka monikkokin on usein mahdollinen.
Aleksis Kiven Nummisuutarit ilmestyi 1864.
Helsingin Sanomat kirjoittaa ongelmasta.
Ylioppilaskunnan Laulajat pitää konsertin.
Yhdysvallat ilmoittaa uusista avaruuskokeiluista.
3. Hyvin läheisesti yhteen kuuluvien subjektien predikaatti voi olla
yksikössä. Tätä sääntöä on sovellettava hyvin harkitusti. Se tulee kysy¬
mykseen sangen harvoin.
Kauhu, pelkoja vavistus valtasi yleisön.
4. Predikaatti on yksikön 3. persoonassa eräissä luonteeltaan eksisten¬
tiaalisissa lauseissa (s. 111). Lauseille on yhteistä, että predikaatti on
ennen subjektia. Subjektina on tavallisesti
- sana, joka tarkoittaa parillista esinettä tai joka esiintyy vain moni¬
kossa,
Reppuun mahtuu vielä saappaat.
Vrt. Reppuun mahtuu vielä saappaita.
Vrt. Saappaat mahtuvat vielä reppuun.
Taloon syntyi kaksoset.
Vrt. Taloon syntyi kaksosia.
Helsingissä oli olympialaiset 1952.
- sarjaa tai määräistä joukkoa tarkoittava sana,
Lapselle kasvoi kauniit hampaat.
Vrt. Lapselle kasvoi kauniita hampaita.
Tuolissa on hoikat jalat.
- tietyn kokonaisuuden muodostamaa ryhmää tarkoittava sana.
Takissa on puunapit.
Vrt. Takissa on puunappeja.
Koivuun puhkesi lehdet.

114 LAUSEOPPI
Infinitiivi-
subjekti
Lausesubjekti
5. Teititeltäessä liittomuotojen pääverbi on yksikkömuotoinen, kun
puhuteltavia on vain yksi.
Te olette ollut hyvin lahjakas oppilas.
Ettekö kuullut koputusta?
Subjektina voivat esiintyä I infinitiivin lyhyempi muoto ja IV infini¬
tiivi.
Lauseen subjektina oleva I infinitiivi on aina predikaatin jäljessä.
I infinitiivi voi olla subjektina lauseissa, joiden predikaattina on
- vain yksikön 3. persoonassa käytetty verbi ja joiden mahdollinen
toimija, agentti, ilmaistaan genetiivillä,
Teidän täytyy ryhdistäytyä.
Kaikkien pitäisi tuntea tavallisimmat myrkkysienet.
Tänne ei nyt sovi tulla.
- olla-verbi,
Joskus on hauska laiskotella.
Tapanani on ottaa torkut iltapäivisin.
Minun on vaikea ymmärtää sinua.
- tunnetta ilmaiseva verbi.
Kaisasta tuntui jännittävältä mennä kouluun.
Anttia harmitti istua sisällä koko kaunis päivä.
IV infinitiiviä käytetään lähinnä muutamissa sanonnoissa. IV infini¬
tiivin nominatiivi on nykykielessä niin harvinainen, että sen esiinty¬
mistä voi pitää lähes teoreettisena. Partitiivi on hiukan yleisempi.
Päätökseen oli kaikkien tyytyminen.
Heikoille jäille ei ole menemistä.
Myös lause voi olla subjektina. Subjektina oleva lause on aina sivu¬
lause (s. 139). Useimmiten subjektina oleva sivulause alkaa että-kon-
junktiolla. Joskus subjektina on myös kysymyssanalla alkava sivulause.
Minusta tuntuu, että ilmassa on ukkosta.
Minulle riittää, että on kesä.
On käsittämätöntä, miten satakielen laulu ilahduttaa mieltä.

LAUSEOPPI 115
Subjektitto¬
mat lauseet
1. Lauseessa ei ole milloinkaan subjektia, jos sen predikaatti on pas-
siivimuotoinen.
Täällä on käyty poissaollessani.
Lapset lähetettiin lomalle isovanhempien luo.
2. Subjekti puuttuu usein sellaisista lauseista, joiden predikaatti ilmai¬
see joko luonnonilmiötä tai tunnetta. Tällaisen lauseen predikaatti on
aina yksikön 3. persoonassa.
Eilen pyrytti. Ukkosella jyrisee ja salamoi.
Miltä tuntuu? Haava kirvelee. Minua nukuttaa.
3. Ilman subjektia voidaan käyttää useimpien verbien 3. persoonan
muotoa, kun tekijäksi ei haluta rajata ketään tiettyä persoonaa vaan
ajatellaan, että tekijä voi olla kuka hyvänsä.
Melkein uskoisi, että nyt on joulu.
Jos ulkoilee kohtuullisesti ja syö riittävän monipuolista ruokaa,
pysyy hyväkuntoisena.
Kolmen edellisen ryhmän lisäksi on olemassa kaksi tyyppiä, joissa
lauseen subjektia ei välttämättä ole itsenäisenä sanana.
Erillistä subjektia ei tarvita, jos predikaatti on 1. tai 2. persoonassa.
Silloin subjekti ilmenee verbin persoonapäätteestä eli sisältyy predi¬
kaattiin.
Tuletteko meille, jos leivon mustikkapiirakan?
Silloin kun virkkeessä on läheisesti yhteen kuuluvat lauseet, riittää, että
lauseiden yhteinen subjekti ilmaistaan vain edellisessä. Jälkimmäisestä
se voidaan jättää pois.
Maanviljelijät kyntävät ja kylvävät peltonsa keväällä.
Liikaa lannoitetut kasvit eivät kuki vaan kasvattavat tuuhean
lehvistön.
Lapset häiritsivät minua, vaikka tiesivät, että teen työtä.

1 16 LAUSEOPPI
Adjektiivi¬
attribuutti
Attribuutti
Attribuutti on substantiivin määrite. Attribuutin pääsana on substan¬
tiivi.
Jaakon pieni Anna-vauva nauraa.
Anna-vauva
nauraa
Jaakon pieni
nauraa on predikaatti.
Kuka nauraa? Anna-vauva on subjekti.
Kenen Anna-vauva? Jaakon on attribuutti, pääsana Anna-
vauva.
Millainen Anna-vauva? pieni on attribuutti, pääsana Anna-vauva.
Adjektiiviattribuutti on pääsanansa edellä oleva ja sen mukaan taipuva
attribuutti. Adjektiiviattribuuttina voi olla
- adjektiivi
Ostin uudeirvShon.
- pronomini
Siinä vihossa on viivoja.
- numeraali
Ostin vihon viideUä^narkalla.
- partisiippi
Heitin pois käytetyn vihon.
Myös taipumaton adjektiivi voi olla adjektiiviattribuuttina.
Viime viikolla säikähdin melko tavalla, kun luulin, että koko
käsilaukkuni oli kadonnut, mutta se olikin vain eri paikassa
kuin yleensä.

LAUSEOPPI 1 17
Lisäksi kieleen kuuluu sellaisia vakiintuneita sanontoja, joiden adjek-
tiiviattribuutti on eri sijassa kuin partitiivissa tai instruktiivissa oleva
pääsanansa. Ilmaukset ovat kielen mukaisia, ja niitä voi kaikella muo¬
toa ja hyvillä mielin suosia.
kaiken aikaa, vähäksi aikaa, hyvissä ajoin, tällä haavaa, näille
kohdin, näillä main, ei millään muotoa, jossain määrin, kum¬
malla puolen, sillä tapaa, sillä tavoin, näillä tienoin, tällä välin
Kielessämme on joukko niin sanottuja plurale tantum -sanoja eli sano¬
ja, joita käytetään vain monikossa, vaikka niiden merkitys on yksilöl¬
linen (hautajaiset, häät, sakset, silmälasit). Adjektiiviattribuutti nou¬
dattaa niidenkin taivutusta ja on samassa luvussa ja sijassa kuin pää¬
sana.
Nämä ovat jo kolmannet housut, joista on polvet puhki.
Suomi oli viidensientoista olympialaisten isäntämaa.
Numeraali voi olla adjektiiviattribuuttina. Silloin se taipuu täysin sään¬
nön mukaan pääsanansa kanssa.
Kolmessa lehdessä on maininta asiasta.
Kahdelle tytölle annettiin apuraha.
Vrt. Kaksi tyttöä sai apurahan (s. 121).
Numeraali voi olla myös adjektiiviattribuutin pääsana. Kun pääsanana
oleva numeraali on merkitykseltään monikollinen, sen attribuutti on
monikossa.
Näille kahdelle annettiin apuraha.
Näille kahdelle tytölle annettiin apuraha.
Lukemissani kolmessa lehdessä oli maininta tapauksesta.
Vrt. Kolmessa lukemassani lehdessä oli maininta tapauksesta.

1 1 8 LAUSEOPPI
Adjektiiviattri¬
buutin käyttöön
liittyvä oikeakie-
lisyysseikka
Substantiivi-
attribuutti eli
appositioattri-
buutti
Pääsanansa jäl¬
jessä oleva appo-
sitioattribuutti
Kielenhuoltajat kehottavat käyttämään vain harkiten -llinen-loppuisia
adjektiiveja. Puhutaan mieluummin ammattikoulutuksen kasvatusta¬
voitteista kuin ammatillisen koulutuksen kasvatuksellisista tavoitteista,
samoin kuin on suomalaisempaa esimerkiksi käyttää sanaa kuninkaan¬
linna kuin ilmaisua kuninkaallinen linna. Nyrkkisäännöksi sopii, että
jos yhdyssana tai genetiiviattribuutti (s. 121) on tämäntyyppisissä ta¬
pauksissa mahdollinen, se on ensisijainen vaihtoehto.
Appositioattribuutti on substantiivi tai substantiivin tavoin käytetty
pronomini.
Appositioattribuutti tarkoittaa aina samaa kuin pääsanansa. Apposi¬
tioattribuutti on pääsanansa edellä tai jäljessä.
Johtajaopettaja Matikainen harrastaa lentopalloa.
Tein juuri lihapyöryköitä, lempiruokaasi.
Appositioattribuutti voi olla taipumattomana nominatiivissa, tai se voi
taipua pääsanansa mukana. Pääsanansa jäljessä oleva appositioattri¬
buutti taipuu yleensä pääsanansa mukaan. Pääsanansa edellä oleva
appositioattribuutti on joko taipumaton tai taipuu määräedellytyksin
pääsanansa mukana (s. 119).
Olen syntynyt Helsingissä, Suomen pääkaupungissa.
Sanasta demokratia on monta tulkintaa.
Tunnetko Aura ^Markkulan ? AuraM^rkkulalla on vaalea tukka.
Tyttärelläni Marialla on yskä.
Pääsanansa jäljessä oleva ja sen mukana taipuva appositioattribuutti on
pääsanaa suhteellisen irallisesti selittävä lisä. Joskus on vaikea arvioi¬
da, kumpi sanaliiton sana on pääsana, kumpi appositioattribuutti. Täl¬
laisen appositioattribuutin tunnistaa juuri irrallisuudesta: sen edellä voi
olla esimerkiksi jokin sanoista nimittäin, se, esimerkiksi, tai jokin niistä
voidaan yleensä siihen ajatella; usein on myös mahdollista jättää appo¬
sitioattribuutti kokonaan pois ilman, että lauseen ymmärtäminen vai¬
keutuisi.
Juuri irrallisuutensa vuoksi pääsanansa jäljessä oleva ja sen mukana
taipuva appositioattribuutti mahdollisine määritteineen erotetaan pil¬
kulla ympäristöstään - toisaalta pääsanasta, toisaalta muusta lause-

LAUSEOPPI 1 19
yhteydestä. Pilkkuja tarvitaan siis yksi tai kaksi sen mukaan, onko
appositioattribuutti lauseen lopussa vai keskellä.
Tässä on Pekka, esikoiseni.
Pekka, esikoiseni, opiskelee yliopistossa.
Päijänteestä, Kymijoen vesistön keskusjärvestä, tulee Helsin¬
gin juomavesi.
Pääsanan jäljessä voi olla myös taipumaton appositioattribuutti. Sitä ei
eroteta pääsanasta eikä muusta lauseyhteydestä pilkuin, koska se kuu¬
luu kiinteästi pääsanaan.
Uusi luki alkaa sivulta 34.
Pisteen P kautta voidaan piirtää vain yksi suoran 1 suuntainen
suora.
Pääsanansa edel- Pääsanansa edellä oleva appositioattribuutti kuuluu pääsanaan melko
lä oleva apposi- kiinteästi, eikä sitä eroteta pääsanasta eikä muusta lauseyhteydestä
tioattribuutti pilkulla.
Esikoiseni Pekka opiskelee yliopistossa.
Kymijoen vesistön keskusjärvestä Päijänteestä tulee Helsingin
juomavesi.
Myös pääsanan edellä oleva appositioattribuutti saattaa taipua pää¬
sanan mukana tai olla taipumattomana nominatiivissa. Silloin, kun
taipumaton ja taipuva substantiivi muodostavat sanaliiton, on merki¬
tyksen perusteella vaikea ratkaista, kumpi niistä on pääsanana, kumpi
määrite. Lauseenjäsennyksessä periaatteena on yleensä pitää pää¬
sanana sitä ilmauksen osaa, joka taipuu muun lauseen vaatimusten
mukaan. Niinpä pääsanaksi tulkitaan taipuva ilmauksen jäsen, apposi-
tioattribuutiksi taipumaton.
Peppi Pitkätossulla on punainen tukka.
Kettu Repolaisella on tapana petkuttaa Karhu Mesikämmentä.

120 LAUSEOPPI
Erisnimen edellä appositioattribuuttina oleva arvo- tai ammattinimi ei
yleensä taivu.
Filosofian tohtori Hillevi Olkkosen väitöskirja on juuri ilmestynyt.
Arvo-ja ammattinimiin rinnastuvat sellaiset pysyvää asemaa osoittavat
sanat kuin puheenjohtaja, sihteeri tai valtuutettu, kun ne viittaavat
vaikkapa puolueessa tai kunnassa toimimiseen.
Valtuutettu Ritva Salmenkiven aloite.
Appositioattribuuttina oleva arvo- tai ammattinimi voi taipua tai olla
taipumaton, jos
- se on -nen-loppuinen
Etsin asevelvollista/asevelvollinen Renttoa.
Koululaiselle/koululainen Katja Riekkiselle on tullut postia.
- se ilmaisee oikeus- tai hallintoasioihin liittyvää tilapäistä asemaa
Syytetylle/syytetty Kovaselle luettiin tuomio.
Hakijalla/hakija Mattilalla on laajimmat ansiot.
Joskus erisnimeen liittyvä appositioattribuutti taipuu:
1. Tilapäistä asemaa tarkoittavat sanat taipuvat yleensä pääsanan mu¬
kana, ellei kysymyksessä ole edellä mainitun lainen titteli. Tittelin-
omaisen ja muunlaisen määritteen raja on usein liukuva.
Luennoitsijalla Tanja Ojalla oli paljon uutta sanottavaa.
2. Erisnimeen liittyvä appositioattribuutti taipuu, jos siihen liittyy oma
määrite tai omistusliite.
Rehtorillani Mirja Anttilalla oli merkkipäivä.
Vrt. Rehtori Mirja Anttilalla oli merkkipäivä.
Kirjoitus oli suositussa aikakauslehdessä Seurassa.
Vrt. Aikakauslehti Seurassa oli asiasta kirjoitus.
3. Useiden erisnimien yhteinen arvonimi taipuu. Näissä tapauksissa
erisnimet voi jättää taivuttamatta tai niitä voi taivuttaa.
Lehtoreilla Byman(illa), Falck(illa) ja Kalla(lla) on yhteinen
työhuone.

LAUSEOPPI 121
Genetiivi-
attribuutti
Partitiivi-
attribuutti
Genetiiviattribuutin tuntomerkki on, että se ei taivu pääsanansa muka¬
na vaan on aina genetiivissä. Suomen kielessä genetiiviattribuutit ovat
yleisiä ja niillä on monenlaisia merkitystehtäviä.
Tämä on Pauliinan auto.
Lasten oikeudet pitäisi muistaa.
Lasku on maksettava viikon aikana.
Genetiiviattribuutti on pääsanansa edellä ja kuuluu sen kanssa hyvin
läheisesti yhteen. Yhteenkuuluvuus on niin suuri, että genetiiviattri¬
buutin ja sen pääsanan väliin ei yleensä ole syytä panna mitään muuta
määritettä.
Eilen puutarhaan istuttamani kukan nimi on syysvuokko.
Edellisen lauseen genetiiviattribuutin (kukan) ja sen pääsanan (nimi)
väliin ei siis voi esimerkiksi seuraavalla tavalla panna määritteeksi
lausetta: kukan, jonka eilen istutin puutarhaan, nimi on syysvuokko.
Monesti on tulkinnanvaraista, onko kysymyksessä genetiivialkuinen
yhdyssana vai sanaliitto, jonka alkuosa on genetiiviattribuutti (s. 187).
Samat sanatkin voivat joskus muodostaa yhdyssanan, joskus sana¬
liiton. Useimmat tapaukset ratkeavat maalaisjärjellä. Aivan selvää lie¬
nee, että äidinkielemme on suomi mutta että äidin kieli voi olla joko
hänen suussaan oleva elin tai hänen puhumansa kieli.
Genetiiviattribuutti on suomen kielelle niin luonteenomainen, että
monet raskaat ja mutkikkaat rakenteet olisi parempi korvata sitä käyt¬
täen.
Sellaisissa tapauksissa kuin pakka kangasta, lautasellinen keittoa tai
joukko ihmisiä on kysymys partitiiviattribuutista. Partitiivimuotoinen
sana (kangasta, keittoa, ihmisiä) tulkitaan attribuutiksi seuraavasta
syystä: jos sanaliitto lauseessa ollessaan joutuu taipumaan, sen partitii¬
vimuotoinen jäsen pysyy muuttumattomana, joten se on taipuvan osan
määrite.
Tässä on kourallinen mansikoita. Löysin kourallisen mansikoi¬
ta. Ilahdutin Kirstiä kourallisella mansikoita.
Rakenteeltaan samanlaisia kuin edelliset ovat ne ilmaukset, joissa on
nominatiivin (tai nominatiivin kaltaisen akkusatiivin) muotoinen

122 LAUSEOPPI
peruslukuja partitiivimuotoinen substantiivi. Myös niissä on partitiivi-
attribuutti. Niissä partitiiviattribuutrin pääsanana on numeraali.
Kolmevarista istuu katolla. Näen katolla kolmevarista.
Edellisissä rakenteissa on poikkeuksellista se, että kun niitä taivute¬
taan, pääsanan ja määritteen suhteet kääntyvät päälaelleen: numeraa-
lista tulee adjektiiviattribuutti ja substantiivista sen pääsana.
Katselen kolmea~va?ista. Kolmesta~variksesta on jäljellä vain
muisto.
Paikallissija- Pääsanansa mukaan eivät taivu myöskään paikallissija-attribuutit,
attribuutit Niistä suhteellisen yleinen on elatiiviattribuutti.
Osajärvestä on jo sula. KumpTteistä huomasi sen?
Myös muita paikallissija-attribuutteja käytetään, mutta niiden käytössä
on syytä pitää varansa, ettei päädytä monitulkintaisuuksiin.
Hyväksyttävää paikallissijojen käyttöä on esimerkiksi seuraava:
Ikkunasta aukeaa näkymäVesijärvelle.
Matti on mies paikallaan.
Väitte'ly"naispappeudesta kesti vuosikymmeniä.
Hyvin samantyyppistä kuin paikallissija-attribuuttien käyttö on
postpositioilmausten käyttö attribuuttina. Myös siinä on oltava harkit-
sevainen.
Kulku jääteitä pitkin on jo vaarallista.
Paikallissija-attribuutteja on kehotettu välttämään sentapaisissa yh¬
teyksissä kuin jäätelöä kermavaahdolla’ tai ’yksiö parvekkeella’. Nii¬
den sijasta on pidetty parempana käyttää seuraavantyyppisiä ilmauk¬
sia: jäätelöä ja kermavaahtoa tai yksiö, jossa on parveke tai parvek¬
keelleen yksiö.
Ei ole hauska katsoa kaloja akvaariossa, paitsi jos akvaario on kyllin
iso ja katsoja harrastaa sukeltamista. Sen sijaan voi olla miellyttävää
katsoa akvaariossa uiskentelevia kaloja tai kaloja, jotka uiskentelevat
akvaariossa.
Monesti on harkinnan mukaan ratkaistava, onko paikallissija-attri-

LAUSEOPPI 123
Infinitiivi-
attribuutti
Sivulause-
attribuutti
buutin käyttö paikallaan vai ei. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että
jos paikallissija-attribuutti on helposti ja nasevasti korvattavissa muulla
ilmauksella, attribuutista yleensä kannattaa luopua.
Attribuuttina voi olla myös infinitiivi. Vain I infinitiivin lyhyempi
muoto tulee kyseeseen.
Nyt on aika lähteä kouluun.
Minulla ei ole mitään halua kiusata sinua.
Aarnelle tuli kiire lähteä pois.
Attribuuttina voi olla sivulause (s. 143). Useimmiten attribuuttina on
relatiivilause (s. 143), mutta myös e«ö-lause on mahdollinen.
Tyttö, jota armottomasti rakastan, on Männistön muorin Ven¬
la.
Minulla on tunne, että aivan pian tapahtuu jotain odottama¬
tonta.
Agentti
Agentiksi nimitetään lauseenjäsentä, joka liittyy agenttipartisiippiin
(s. 93) ja ilmoittaa sen tekijän. Agentti on genetiivissä, tai se osoitetaan
partisiippiin liittyvällä possessiivisuffiksilla.
AntiiTsytyttämä lamppu näkyy kauas.
Teidän rakentamanne laituri on erinomainen.
Ostamani koira on pystykorva.
Joskus agentti voi liittyä muuhunkin nominaalimuotoon.
Sorsanpojat uiskentelivat kaikkien ihailtavina.
Arvosteltavanamme on hyvin tasokas joukko.
Täällä kelpaa vaativankiiTlomailla.

124 LAUSEOPPI
Predikatiivi
Predikatiivin
pääsanat
Predikatiivin
muoto
Predikatiivi on ainoa lauseenjäsen, jolla on kaksi erillistä pääsanaa:
subjekti ja verbi. Predikatiivi ilmaisee verbin välityksellä jotain subjek¬
tista.
Sauna on lämmin.
Predikatiivi määrittää subjektia vain tiettyjen verbien välityksellä. Lä¬
hes aina predikatiivi liittyy o//a-verbiin.
Tieto on valtaa.
Joskus predikatiivi määrittää subjektia ja tulla- verbiä. Sellainen predi¬
katiivin käyttö on mahdollista, mutta yleistä se ei ole.
Liemi tuli herkullista.
Predikatiivi on yleensä substantiivi tai adjektiivi, mutta se voi olla
muukin nomini.
Tämä on kirja. Kirja on kiintoisa. Kirja on minun.
Predikatiivi vastaa vain tiettyihin kysymyksiin ja esiintyy vain tietyissä
sijoissa. Predikatiivin sijat ja kysymykset ovat seuraavat:
1. Nominatiivimuotoinen predikatiivi vastaa kysymyksiin kuka, mikä,
millainen; ketkä, mitkä, millaiset.
Jaakko on poika.
Jaakko | | on |
poika
Kuka on?
Mikä Jaakko on?
on on predikaatti.
Jaakko on subjekti,
poika on predikatiivi, pääsanat Jaak¬
ko on.

LAUSEOPPI 125
Predikatiivin
yhteydessä
huomattavaa
2. Partitiivimuotoinen predikatiivi vastaa kysymykseen ketä, mitä,
millaista; keitä, millaisia.
Onko ruoka valmista?
onko ruoka
valmista
Mikä onko?
Onko ruoka millaista?
onko on predikaatti.
ruoka on subjekti.
valmista on predikatiivi, pääsanat
onko ruoka.
3. Genetiivimuotoinen predikatiivi vastaa kysymyksiin kenen, minkä,
keiden.
Käsineet ovat Juhan.
Mitkä ovat?
Kenen käsineet ovat?
ovat on predikaatti,
käsineet on subjekti.
Juhan on predikatiivi,
pääsanat käsineet ovat.
Predikatiivin sijat ovat samat kuin subjektin: nominatiivi ja partitiivi.
Lisäksi predikatiivi voi olla genetiivissä. Genetiivissä oleva predikatii¬
vi ilmaisee omistajan. Muunlaisissa tehtävissä genetiivin muotoista
predikatiivia ei käytetä. Seuraavissa lauseissa ei siis ole predikatiivia:
Arja on kaupassa. Kello on paljon.
1. Subjektin ja predikatiivin välillä vallitsee kongruenssi, jos predika¬
tiivi on adjektiivi tai partisiippi: Kun subjekti on yksikössä, predikatii¬
vikin on yksikössä. Kun subjekti on monikossa, predikatiivikin on
monikossa.

126 LAUSEOPPI
Ilma on kaunis.
Miehet olivat väsyneitä.
Tämän talon lattiat ovat lakatut.
Paitsi predikatiivina II partisiipin muoto voi olla liittotempuksen osana.
Liittotempus on kysymyksessä seuraavissa lauseissa: Miehet olivat
väsyneet. Lattiat on lakattu. Ei voida sanoa, että lattiat ovat lakattu tai
että lattiat on lakatut, koska II partisiippi ei silloin noudata liitto¬
muodon eikä predikatiivin sääntöjä. Jompiakumpia sen pitää tämän¬
tyyppisessä lauseessa noudattaa.
2. Myös predikatiivina oleva substantiivi on yleensä mutta ei aina
samassa luvussa kuin subjekti.
Pojat ovat poikia.
Kätesi ovat lämpimät.
Sinivuokko on kauneimpia kevätkukkiamme.
Vuokot ovat ensimmäinen merkki kesän tulosta.
Predikaatin muoto määräytyy subjektin mukaan. Siitä syystä predi¬
kaatti on seuraavantapaisissa lauseissa hyväksytty perinteisesti vain
monikkomuotoon:
predvi subj.
Monen kodin kaunistus ovat rehevät huonekasvit.
Huonekasvit osoittautuu subjektiksi, koska sitä ei voi korvata essiivillä,
niin kuin predikatiivin tällaisissa tapauksissa voi.
Monen kodin kaunistuksena ovat rehevät huonekasvit.
Nykynormien mukaan predikaatti saa kuitenkin olla predikatiivia myö¬
täillen myös yksikössä, jos tuo yksiköllinen predikatiivi on ennen
predikaattia ja monikollinen subjekti on predikaatin jäljessä, kuten
edellisessä esimerkissä. Jos monikollinen subjekti on ennen predikaat¬
tia ja yksiköllinen predikatiivi sen jäljessä, predikaatti sen sijaan on
aina monikossa.
predvi subj.
Monen kodin kaunistus on rehevät huonekasvit.
Vrt. Rehevät huonekasvit ovat monen kodin kaunistus.

LAUSEOPPI 127
Tämäntapaisissa ilmauksissa yksiköllinen sana voidaan vain sangen
harvoin osoittaa subjektiksi ja monikollinen predikatiiviksi.
Muurahaiset ovat jokakeväinen riesa.
Kun Tuhkimo hieraisee silmiään, hiirten vetämä kurpitsa on-
^ s^predvi
kin vaunut, joiden edessä korskuvat lämminveriset hevoset.
3. Nominatiivin ja partitiivin valinta predikatiiviksi sujuu ongelmitta
kielikorvan varassa: predikatiivina voi olla partitiivissa oleva adjek¬
tiivi, kun subjektina on
- abstraktinen sana
Kauneus on katoavaista.
- ainesana
Maito on kylmää.
Juusto on maukasta.
Vrt. Juusto on maukas.
- ryhmäsana
Sukuni on pitkäikäistä.
- monikollinen sana
Peipposet ovat muuttolintuja.
predvi
Hevosten vetämät vaufiut oväfnykyään ylellinen ajoneuvo.
Objekti
Objekti on verbin määrite. Objektin pääsana on aina verbi.
Tapasin eilen Paulin. Onnistuin tapaamaan myös Marketan.

128 LAUSEOPPI
Nomini
objektina
Objekti ilmaisee, mihin verbin tekeminen kohdistuu. Jos verbi voi
saada objektin, sitä sanotaan transitiiviseksi.
Näen sinut. Kirjoitan kirjeen. Syön mansikoita.
Jos verbi ei voi saada objektia, se on intransitiivinen.
Olen. Tulemme. Antautukaa.
Objektina voi olla
- substantiivi tai muu substantiivin tapaan käytetty nomini
Etsin virheitä. Löysin yhden. Yllätit minut.
- I infinitiivin lyhyempi muoto
Tahdon nukkua.
- lause tai lauseenvastike (s. 144)
Uskon, että opitte luistelemaan.
Uskon teidän oppivan luistelemaan.
Objekti vastaa kysymyksiin kenet, minkä, mikä, ketkä, mitkä; ketä,
mitä, keitä. Muihin kysymyksiin objekti ei vastaa.
Nomini on joko akkusatiivissa tai partitiivissa, silloin kun se on objek¬
tina. Akkusatiivin asema on suomen kielessä ongelmallinen, koska
erillisiä muista sijoista poikkeavia akkusatiivimuotoja on vain seitse¬
män: minut, sinut hänet, meidät, teidät, heidät, kenet. Muulloin akku¬
satiivi on tunnistettavissa vain lauseyhteydestä - se on objektin sija.
Lukuun ottamatta edellä mainittuja seitsemää muotoa voitaisiin yhtä
hyvin sanoa, että objektin sijat ovat genetiivi, nominatiivi ja partitiivi.
Muiden nominien akkusatiivi on nimittäin määräehdoin joko genetii¬
vin tai nominatiivin kaltainen.
1. Akkusatiivissa objekti on, kun se vastaa kysymyksiin kenet, minkä;
ketkä, mitkä; mikä.

LAUSEOPPI
Eila näki sinut.
Eila näki
Kuka näki?
Kenet näki?
sinut
näki on predikaatti.
Eila on subjekti.
sinut on objekti, pääsana näki.
Myrsky kaatoi veneen.
Mikä kaatoi?
Minkä kaatoi?
kaatoi on predikaatti.
myrsky on subjekti.
veneen on objekti, pääsana kaatoi.
Jänikset ovat syöneet omenapuut.
jänikset ovat syöneet
omenapuut
ovat syöneet on predikaatti.
Mitkä ovat syöneet? jänikset on subjekti.
Mitkä ovat syöneet? omenapuut on objekti, pääsana ovat
syöneet.

130 LAUSEOPPI
Partitiiviobjekti
Jänikset jyrsivät kolme omenapuuta.
jänikset jyrsivät
Mitkä jyrsivät?
Mitä jyrsivät?
Mitä kolme?
N
kolme
N
omenapuuta
jyrsivät on predikaatti,
jänikset on subjekti,
kolme on objekti, pääsana jyrsivät,
omenapuuta on partitiiviattribuutti,
pääsana kolme.
2. Partitiivimuotoinen objekti vastaa kysymyksiin ketä, mitä, keitä.
En ymmärrä teitä.
en ymmärrä
teitä
en ymmärrä on predikaatti.
Kuka ei ymmärrä? Subjekti minä sisältyy predikaattiin.
Keitä en ymmärrä? teitä on objekti, pääsana en ymmärrä.
Objektin sijan valinta sujuu suomalaiselta yleensä vaivattomasti, mutta
vieraana kielenä suomea opiskeleville se on yksi visaisimpia ja eniten
vaikeuksia tuottavia suomen kieliopin ongelmia.
Partitiivissa objekti on vain kolmessa tapauksessa, aina muulloin se on
akkusatiivissa.
1. Partitiiviobjektia käytetään, jos lauseeseen sisältyy kielteinen tai
epäilevä ajatus. Erityisesti on huomattava, että kieltomuoto sinänsä ei
aiheuta objektin partitiivisuutta vaan sen aiheuttaa sisältö.
Etkö tunne minua? [Puhuja odottaa kielteistä vastausta.]
Vrt. Etkö tunnekin minut? [Puhuja odottaa myönteistä vas¬
tausta.]
Kuljimme koko päivän näkemättä ketään.
Näimme tuskin ketään koko päivänä.

LAUSEOPPI 131
Akkusatiivi-
objekti
2. Partitiiviobjektia käytetään, kun objekti tarkoittaa epämääräistä
joukkoa tai ainetta.
Antakaa vettä.
Poimin marjoja.
Vrt. Poimin maljat.
3. Partitiiviobjekia käytetään, kun kysymyksessä on toiminta, jonka
loppumisesta tai tuloksellisuudesta ei ole tietoa.
Pirjo luki kirjaa.
Vrt. Pirjo luki kirjan.
Jukka opetti lapsia lukemaan.
Vrt. Jukka opetti lapset lukemaan.
Rakastan sinua.
Usko minua.
Tämä ongelma kiinnostaa monia.
Nykyään ihmiset ovat tottuneet epäilemään kaikkea.
Yksikössä objektin eräänlainen normaalimuoto on yksikön genetiivin
kaltainen akkusatiivi.
Tekisitkö palveluksen? Voisitko tehdä palveluksen? Suostui-
sitko tekemään palveluksen? Tehköön joku muu palveluksen.
Monikossa akkusatiiviobjekti on aina nominatiivin kaltainen.
Aimo lypsi lehmät.
Ovet avattiin klo 15.00.
Oililla oli aikomus jäljestää juhlat.
Persoonapronomineilla ja kuka tai ken -pronominilla on erillinen ak-
kusatiivimuoto (s. 55). Kahdesta eteenpäin peruslukujen yksikön akku¬
satiivi on aina yksikön nominatiivin kaltainen. Muiden nominien yksi¬
kön akkusatiiviobjekti on tavallisesti genetiivin kaltainen.
Kimmo saattoi minut asemalle.
Mikko osti kaksi äänilevyä.
Salla pumppusi polkupyörän.

132 LAUSEOPPI
Päätteetön akku¬
satiiviobjekti
Objekti voi yhtä hyvin määrittää predikaattina olevaa finiittimuotoista
kuin muuna lauseenjäsenenä olevaa nominaalimuotoistakin verbiä.
Yksiköllinen objekti on nominatiivin kaltaisessa päätteettömässä akku¬
satiivissa vain määrätapauksissa.
1. Predikaattia määrittävä objekti on päätteettömässä akkusatiivissa,
jos
- predikaattina on passiivimuoto
Pyörä keksittiin kauan sitten.
- predikaattina on 1. tai 2. persoonan imperatiivi.
Tehkäämme parannus.
Nostakaa Tarzan puuhun.
2. Nominaalimuotoa määrittävä objekti on päättettömässä akkusatii¬
vissa kolmessa tapauksessa:
- Jos pääsanana oleva nominaalimuoto itse on määritteenä passiivi¬
muodolle tai imperatiivin 1. tai 2. persoonalle tai sellaisen määritteelle,
sen objekti on päätteetön.
Uskallettiin ottaa riski.
Päädyttiin tekemään ratkaisu.
Vaatikaamme saada nähtäväksi koko kirjanpito.
[Edellinen virke voidaan analysoida myös toisin:]
Vaatikaamme saada^nähtäväksikokokirjanpito.
- Jos pääsanana oleva infinitiivi on lauseen subjektina tai riippuu
subjektista välillisesti tai välittömästi, sen objekti on päätteetön.
Sinun olisi parasta mennä lukemaan englannin läksy [mennä
on subjekti]. ^.
Vrt. On parasta, että menet lukemaan englannin läksyn
[menet on predikaatti].

LAUSEOPPI 133
Jaakolla oli halu käydä kiskaisemassa joulupukilta parta [halu
on subjekti].
Vrt. Jaakko halusi käydä kiskaisemassa joulupukilta parran
[halusi on predikaatti].
- Jos infinitiivi ja sen objekti ovat kaukana predikaatista ja lauseen
rakenteen kannalta siitä irrallaan, objekti voi olla päätteetön.
Aino keksi hyvän tavan saada ongelma pois päiväjärjestyksestä.
Laiva poikkesi satamaan tarkoituksena täydentää muonava-
rasto.
Tom Savvyer antoi pojille kunniatehtäväksi maalata aita/aidan.
Hyvä ääni tekee mahdolliseksi nukuttaa lapsi/lapsen laulamalla.
Harkitsimme oikeaksi pyörtää koko pyhä päätös / pyhän pää¬
töksen.
Tuulikki piti velvollisuutenaan pestä lattia/lattian.
Nominaalimuotoja koskevista säännöistä viimeinen on tulkinnanva¬
rainen. Olennaista on ratkaista, milloin infinitiivi ja sen objekti ovat
lauseen rakenteen kannalta kylliksi irrallaan, jotta päätteetön muoto
olisi mahdollinen. Tulkinnanvaraisia tapauksia on paljon, kuten yllä
olevista esimerkeistäkin näkyy. Mitä löyhemmin infinitiivi predikaat¬
tiin kuuluu ja mitä kauempana se predikaatista on, sitä rohkeammin sen
objektista voi käyttää päätteetöntä muotoa.
Päätteetön akkusatiivi ei ole mahdollinen seuraavantyyppisissä ta¬
pauksissa, joissa infinitiivin oma pääsana muodostaa predikaatin kans¬
sa niin läheisesti yhteen kuuluvan kokonaisuuden, että se on suorastaan
korvattavissa yhdellä verbillä.
Liisa sai tilaisuuden (~ sai) selvittää asian.
Yijö sai luvan (~ sai) kertoa uuden kaskun.
Tammelat ovat aikeissa (~ aikovat) rakentaa mökin.

134 LAUSEOPPI
Lause tai lau
seenvastike
objektina
Objektina voi olla sivulause (s. 139). Kysymykseen tulevat että-lause
ja epäsuora kysymyslause.
Oletko huomannut, että kevät on jo tullut?
Päivi kuunteli, kuinka sade ropisi kattoon.
Lauseenvastikkeista objektina voi olla partisiippirakenne (s. 145).
Oletko huomannut kevään jo tulleen?
Kuulin tänään mustarastaan laulavan.
Objektinsijainen määrän adverbiaali
On tapauksia, joissa määrite on objektin sijoissa - akkusatiivissa tai
partitiivissa - ja vastaa kysymyksiin miten kauan, miten pitkän matkan,
miten monta kertaa tai miten monennen kerran. Sellaista lauseen¬
jäsentä nimitetään objektinsijaiseksi määrän adverbiaaliksi.
Rauli viipyi matkalla koko viikon.
Vian korjaus kestää minuutin tai pari.
Yrjö ei peräänny tuumaakaan.
Raili huomautti asiasta useita kertoja.
Olet myöhästynyt tällä viikolla jo kolme kertaa.
Objektinsijaisen määrän adverbiaalin muoto määräytyy objektisään-
töjen mukaan. Poikkeuksia ovat muutamat kiteytyneet ilmaukset, jois¬
sa yleensä on aina päätteellinen akkusatiivi objektisäännöistä riippu¬
matta.
Pidä kerrankin kunnon loma.
Älkää marisko koko ajan.
Adverbiaali
Adverbiaali on verbin, adjektiivin tai adverbin määrite. Toisin sanoen
adverbiaalin pääsanana on joko verbi, adjektiivi tai adverbi.
1. Jokainen verbin määrite, joka ei ole objekti, on adverbiaali.

LAUSEOPPI 135
Eero meni nukkumaan.
Eero meni
\
nukkumaan
meni on predikaatti.
Kuka meni? Eero on subjekti.
Minne meni? nukkumaan on adverbiaali, pääsana meni.
Ulkona sataa.
| sataa
/
ulkona
sataa on predikaatti.
Subjektia ei ole.
Missä sataa? ulkona on adverbiaali, pääsana sataa.
Takassa palaa iloisesti rätisevä tuli.
palaa
/
takassa
Mikä palaa?
Missä palaa?
Millainen tuli?
Miten rätisevä?
tuli
/
rätisevä
/
iloisesti
palaa on predikaatti,
tuli on subjekti.
takassa on adverbiaali, pääsana palaa,
rätisevä, adjektiiviattribuutti, pääsana tuli.
iloisesti, adverbiaali, pääsana rätisevä.

136 LAUSEOPPI
Lehti lakkasi ilmestymästä sunnuntaisin.
lehti lakkasi
\,
ilmestymästä
\
sunnuntaisin
lakkasi on predikaatti.
Mikä lakkasi? lehti on subjekti.
Mistä lakkasi? ilmestymästä on adverbiaali, pääsana
lakkasi.
Milloin ilmestymästä? sunnuntaisin on adverbiaali, pääsana
ilmestymästä.
2. Adjektiivin ja adverbin määrite on aina adverbiaali.
Ilma on hyvin sateinen.
Mikä on?
Millainen ilma on?
Miten sateinen?
on on predikaatti,
ilma on subjekti.
sateinen on predikatiivi, pääsanat
ilma on.
hyvin on adverbiaali, pääsana sateinen.
Sataa tavattoman rankasti.

LAUSEOPPI 137
sataa on predikaatti.
Subjektia ei ole.
Miten sataa? rankasti on adverbiaali, pääsana sataa.
Miten rankasti? tavattoman on adverbiaali, pääsana
rankasti.
Adverbiaalina voi olla
- nomini eri sijamuodoissaan
Kaija on emäntänä Kangasalla.
Kimmo on kasvanut isoksi.
Hänestä on tullut kemisti.
Laske kymmeneen.
KeneUekeilotsoivat?
Marja ärsyttää vaatimuksineen.
verbin nominaalimuoto
Lapsi oppiimatkimalla.
Kuuset paukkuen palavat, ämmät ähkyenelävät.
Pässi vietiin teurastettavaksi.
adverbi
Tuomas hymyilee vaikuttavasti.
Hän hymyileeaina.
Hän on hyvhrnuori.
postpositio- tai prepositioilmaus
Ennen jouluateriaa lapset leikkivät kuusen alla.

138 LAUSEOPPI
Datiivi-
adverbiaali
Predikatiivi-
adverbiaali
sivulause (s. 139) tai lauseenvastike (s. 144).
Kun kevät tulee, muuttolinnut palaavat.
Kevään tullessa^^uttolirmutpalaavat.
Pukeudulämpimästijotta tarkenet.
Pukeudu lämpimästi tarjetaksesi.
Adverbiaali vastaa hyvin erilaisiin kysymyksiin, kuten missä, minne,
miksi, milloin, miten. Objektin kysymyksiin adverbiaali ei vastaa.
Adverbiaalien joukosta voidaan erottaa erilaisia alalajeja. Datiiviadver-
biaaleiksi nimitetään niitä adverbiaaleja, jotka ilmaisevat, kenelle tai
kenen osaksi jotakin tulee. Datiiviadverbiaalin sija on yleensä allatiivi,
joskus genetiivi.
Työntekijöille kerrottiin lomautuksesta.
Kenellekään1 efsäa tehdä pahaa.
Onkosinun hyvä olla?
Sallan pitäisi käydä hammaslääkärissä.
Predikatiiviadverbiaaleiksi sanotaan niitä adverbiaaleja, jotka ilmaise¬
vat olion tilaa tai tilan muutosta. Predikatiiviadverbiaalin sijat ovat
essiivi ja translatiivi.
Jukka onopettajana Espoossa.
Hän on valimstunut opettajaksi.
Lauseenmäärite
Yksi määritteen ominaisuus on, että sillä on pääsana. On kuitenkin
olemassa myös sellaisia määritteitä, jotka kuuluvat koko lauseeseen
eivätkä määritä erityisesti mitään sen yksittäistä sanaa. Niitä nimite¬
tään lauseenmääritteiksi. Lauseenmäärite ilmaisee, miten puhuja itse
sanomaansa suhtautuu.

LAUSEOPPI 139
Tulen ehkä huomenna. Toivottavasti olet kotona. Kenties Riit¬
takin on.
Lauseenmääritteiden tehtävä on samansuuntainen kuin verbin tapa-
luokkien eli modusten: kumpiakin käyttämällä ilmaistaan tapaa, jolla
puhuja sanottavaansa suhtautuu. Lauseenmääritteinä käytetään muun
muassa seuraavia ilmauksia: ehkä, ilmeisesti, itse asiassa, kenties, kuu¬
lemma, lopuksi, luullakseni, mahdollisesti, muuten, päinvastoin, todel¬
lakin, toivottavasti.
LAUSEET
Lauseet ovat päälauseita tai sivulauseita.
1. Sivulause on sellainen lause, joka on toisen lauseen jäsenenä. Sivu¬
lauseen saa samalla tavalla kysymällä vastaukseksi kuin subjektina tai
määritteenä olevan yksittäisen sanan. Sivulause voi olla
- subjektina
Ratkaisemattomaksi arvoituksesi jää, mikä oli teon motiivi.
Vrt. Ratkaisemattomaksi arvoitukseksi jää teon motiivi.
On ihanaa, että aurinko paistaa.
Vrt. Auringonpaiste on ihanaa.
- attribuuttina
Raamattu on teos, jota yhä luetaan joka puolella maailmaa.
Vrt. Raamattu on tunnettu teos.
- objektina
Tee, mitä tahdot.
Vrt. Tee työtä.
Tiedätkö, että sisilisko pystyy pudottamaan häntänsä?
Vrt. Tiedätkö sen?
- adverbiaalina.
Eeva oli onnellinen, kun hänestä tuli ylioppilas.
Vrt. Eeva oli onnellinen lakkiaispäivänään.

Lausetta, jonka osaa tai jota itseään sivulause määrittää, sanotaan sitä
hallitsevaksi lauseeksi. Määritteenä oleva lause on hallitsevalle
lauseelle alisteinen.
2. Päälause on sillä tavoin itsenäinen, että se ei ole minkään muun
lauseen jäsenenä. Päälausetta ei saa vastaukseksi mihinkään toisen
lauseen avulla tehtyyn kysymykseen. Päälauseella ei ole hallitsevaa
lausetta.
Ruohikko kaipaa leikkaamista.
Annikka suunnittelee, ja Antti toteuttaa suunnitelmat.
[Jälkimmäisessä virkkeessä on kaksi päälausetta.]
Saman virkkeen lauseet
Virkkeessä on yksi tai useampia lauseita. Jokaisessa virkkeessä on
kuitenkin vähintään yksi päälause. Saman virkkeen lauseet voivat suh¬
tautua toisiinsa kahdella tavalla.
1. Lauseet voivat olla keskenään eriarvoisia, siten että toinen lause on
toisen lauseen määrite tai subjekti.
päälause
Olli menee uimaan,
sivulause
vaikka on niin kylmä,
sivulause
että voi vilustua.
Edellisessä esimerkissä viimeisenä oleva että-sivulause määrittää edel¬
lään olevaa vaiMa-sivulausetta, joka siis on eftä-lausetta hallitseva
lause. Vaikka-sivu\a.use puolestaan määrittää päälausetta, joka taas on
sen hallitseva lause. Toisin sanoen e/Zö-sivulause on alisteinen vaikka-
sivulauseelle ja vaikka-lause on alisteinen päälauseelle.
2. Lauseet voivat olla keskenään rinnasteisia. Keskenään rinnasteisia
voivat olla vain samanarvoiset lauseet: päälauseet keskenään tai sivu¬
lauseet keskenään. Saman virkkeen päälauseet ovat aina keskenään
rinnasteisia. Rinnasteiset lauseet eivät ole toistensa määritteitä eivätkä
subjekteja. Rinnasteisia lauseita yhdistävät toisiinsa yleensä rinnastus-
konjunktiot (s. 97).

LAUSEOPPI 143
päälause päälause
Olli menee uimaan ja Kaisa tekee hänelle seuraa,
sivulause sivulause sivulause
vaikka sataa ja tuulee ja vaikka on niin kylmä,
sivulause sivulause
että voi vilustua tai voi saada vaikka kuolejnantaudin.
Edellisessä esimerkissä ylimmällä rivillä on keskenään rinnasteiset
päälauseet. Niiden alapuolella on kolme päälauseita määrittävää
rinnasteista sivulausetta. Alimman rivin sivulauseet ovat keskenään
rinnasteisia. Ne määrittävät vaikka on niin kylmä -lausetta.
Sivulausetyypit
Sivulauseet ryhmitellään aloitussanansa mukaan. Sillä perusteella ne
voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:
1. Konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla (s. 97).
Jos olet nähnyt siilin, tiedät, että se on piikkinen. On huomattu,
että siilinpoikasella on täydellinen piikkivarustus, vaikka se
olisi vasta muutaman päivän vanha. Kun siili syntyy, sillä on jo
harvakseltaan piikkejä.
2. Relatiivilause alkaa relatiivipronominilla (s. 70), relatiivisella
adverbilla, joista tavallisimpia ovat joten ja jolloin, tai relatiivisella
adjektiivilla, kuten jollainen.
Siili on tasalämpöinen eläin, jonka ruumiinlämpö on noin 35
astetta. Siili muuttuu kuitenkin vaihtolämpöiseksi talven ajaksi,
jolloin sen oma lämpö voi laskea jopa 1,5 asteeseen. Siili siis
vaipuu talvihorrokseen, mikä on melko harvinaista nisäkkäälle,
jollainen siilikin on.
3. Epäsuora kysymyslause alkaa kysymyssanalla.
Tahtoisin tietää, mitä Anjalle kuuluu. Oletko kuullut, kenet ta¬
pasin eilen? Kysy Annalta, saako hänen pyöräänsä lainata.

144 LAUSEOPPI
Sivulauseen tunnistamisessa on oltava tarkkana silloin, kun kysymyk¬
sessä ovat rinnasteiset sivulauseet. Jos rinnasteiset sivulauseet ovat
luettelona, sivulauseen aloitussanaa ei välttämättä ole kuin ensimmäi¬
sen alussa. Jälkimmäisten alusta se yleensä joko kokonaan puuttuu, tai
siinä on rinnastuskonjunktio. Vaikka sivulauseen aloitussanaa ei lausei¬
den rajalla olisikaan, kysymyksessä saattavat olla rinnasteiset sivu¬
lauseet. Ne tunnistaa siitä, että lauserajalle voidaan ajatuksissa lisätä
edellä jo mainittu sivulauseen aloitussana.
Tuulikki tarvitsisi apulaisen, joka siivoaisi, (joka) valmistaisi
hyvää ruokaa, (joka) hoitaisi lapset ja (joka) vielä toimisi
emäntänsä terapeuttina.
LAUSEENVASTIKKEET
Lauseenvastike on yhteisnimitys hyvin erilaisille rakenteille, jotka
täyttävät seuraavat ehdot:
- Lauseenvastikkeessa ei ole persoonamuotoista verbiä niin kuin lau¬
seessa.
- Lauseenvastike on aina korvattavissa samamerkityksisellä sivulau¬
seella.
Eri tutkijat ovat määritelleet lauseenvastikkeille erilaisia lisäehtoja,
niin että väljimmin tulkiten suomessa on kuutisenkymmentä lau¬
seenvastikkeeksi luokiteltavaa rakennetta, tiukimmin tulkiten vain puo¬
lenkymmentä. Tässä esitellään perinteisesti keskeisimmiksi käsitetyt
tapaukset.
Lauseenvastikkeessa on persoonamuotoisen verbin tilalla usein jokin
verbin nominaalimuoto. Sivulauseen predikaattia vastaavaa nominaali¬
muotoa nimitetään lauseenvastikkeen predikaatiksi, vaikka se ei siis
varsinainen predikaatti olekaan.
Kuulin oven käyvän.
Vrt. Kuulin, että ovi kävi.
Sivulauseen subjektia vastaavaa osaa nimitetään lauseenvastikkeen
subjektiksi.
Arvasin Eilan tulevan.
Vrt. Arvasin, että Eila tulee.
Tietääkseni hän tulee näihin aikoihin.
Vrt. Sikäli kuin tiedän, hän tulee näihin aikoihin.

LAUSEOPPI 145
Lauseenvastike määrittää hallitsevaa lausetta samalla tavoin kuin vas¬
taava sivulause. Se ei kuitenkaan ole lause, eikä sitä esimerkiksi eroteta
pilkulla hallitsevasta lauseesta paitsi niissä harvoissa tapauksissa, jois¬
sa ymmärrettävyys erottamista vaatii.
päälause
lauseenvastike hallitseva lause
adverbiaalina
Illan lähetessä varjot pitenevät.
sivulause päälause,
adverbiaalina hallitseva lause
Kun ilta lähenee, varjot pitenevät.
Partisiippirakenne
Partisiippirakenne (referatiivinen lauseenvastike) vastaa aina että-\a.u-
setta.
1. Miltei aina partisiippirakennetta käytetään objektina olevan että-
lauseen asemesta. Silloin sen predikaattina on I tai II partisiipin
päätteellinen akkusatiivi (s. 55).
Uskottiin parempien aikojen koittavan.
Vrt. Uskottiin, että paremmat ajat koittavat.
Tuoksusta voi päätellä talossa leivottavan.
Vrt. Tuoksusta voi päätellä, että talossa leivotaan.
Ilpo kertoi tehneensä kovasti töitä.
Vrt. Ilpo kertoi, että hän oli tehnyt kovasti töitä.
Huomaa helposti talossa asutun jo pitkään.
Vrt. Huomaa helposti, että talossa on asuttu jo pitkään.
2. Silloin kun hallitsevan lauseen predikaattina on näkymistä, kuulu¬
mista tai tuntumista ilmaiseva verbi, partisiippirakenne vastaa subjek¬
tina olevaa e«ä-lausetta. Näiden tapausten esiintymistiheys on kielessä
suhteellisen pieni.
Tuntuu olevan ukkosta ilmassa.
Vrt. Tuntuu, että ukkosta on ilmassa.
Jopa Espoossa kuuluu nähdyn susia.
Vrt. Kuuluu, että jopa Espoossa on nri' ty susia.

146 LAUSEOPPI
Partisiippi'
rakenteen
subjekti
Partisiippirakenne ei voi olla kielteinen. Toisin sanoen kielteistä sivu¬
lausetta ei voi korvata partisiippirakenteella. On kuitenkin olemassa
virkkeitä, joiden merkitys on sama, olipa kieltosana hallitsevassa lau¬
seessa tai sivulauseessa. Seuraavat virkkeet ovat merkitykseltään ident¬
tiset:
Uskoin, että en enää näe sinua elävänä.
En uskonut, että enää näen sinua elävänä.
Kumpi tahansa virke voidaan tietenkin korvata seuraavalla partisiippi-
rakenteen sisältävällä lauseella, vaikka lause tarkkaan ottaen vastaakin
vain jälkimmäistä yllä olevista virkkeistä:
En uskonut enää näkeväni sinua elävänä.
Yleensä kieltosanan siirtäminen virkkeen lauseesta toiseen muuttaa
koko virkkeen merkityksen.
Miksi pelkäät, että en tule takaisin?
Vrt. Miksi et pelkää, että tulen takaisin?
Vain jälkimmäinen virke voidaan korvata partisiippirakenteen sisältä¬
vällä lauseella. Edellisen korvaaminen on mahdotonta.
Miksi et pelkää minun tulevan takaisin?
1. Partisiipirakenteen subjekti on yleensä genetiivissä.
Kuulin kellon lyövän neljä.
Vrt. Kuulin, että kello löi neljä.
2. Subjekti ilmaistaan possessiivisuffiksilla, jos se on sama persoona
kuin hallitsevan lauseen subjekti.
Jussi luuli näkevänsä näkyjä.
\ /
sama persoona
/ \
Jussi luuli, että hän näki näkyjä.
3. Partisiippirakenteen subjekti on partitiivissa, jos vastaavan sivu¬
lauseen subjekti on partitiivissa.

LAUSEOPPI 147
Partisiippi'
rakenteen
määritteet
Luuletko valoa olevan tarpeeksi?
Vrt. Luuletko, että valoa on tarpeeksi?
4. Jos partisiippirakenteen subjekti on predikaatin jäljessä, se on usein
nominatiivissa silloin, kun se vastaa etfä-lauseen nominatiivisubjektia.
Ehdottoman tarkkaa sääntöä ei kuitenkaan voi antaa: Kirjoitetussa
kielessä partisiippirakenteen niin kuin muidenkin lauseenvastikkeiden
käyttö on verrattomasti yleisempää kuin puhutussa kielessä. Säännöksi
sopii, että genetiivimuotoista subjektia on näissäkin tapauksissa turval¬
lisempaa käyttää, jos on epävarma siitä, kumpi on oikein.
Tiesimme talossa olevan ankara isäntä (ankaran isännän).
Vrt. Tiesimme, että talossa on ankara isäntä.
Oletko kuullut Leenalta kuolleen molemmat vanhemmat (mo¬
lempien vanhempien)?
Vrt. Oletko kuullut, että Leenalta on kuollut molemmat vanhem¬
mat?
Olen lukenut jänikselle syntyvän useat poikaset vuodessa.
Vrt. Olen lukenut, että jänikselle syntyy useat poikaset vuodessa.
Tiina pelkäsi tulevan kylmä ilman villatakkia.
Vrt. Tiina pelkäsi, että tulee kylmä ilman villatakkia.
Partisiippirakenteen määritteet ovat yleensä samassa muodossa kuin ne
olisivat vastaavassa sivulauseessa.
1. Predikatiivi on samassa muodossa kuin vastaavassa sivulauseessa.
Katri uskoo olevansa paras.
Vrt. Katri uskoo, että hän on paras.
Tiesin ratkaisun olevan vaikea.
Vrt. Tiesin, että ratkaisu on vaikea.
2. Objekti on yleensä samassa muodossa kuin vastaavassa että-\aa-
seessa, niin että se määräytyy partisiippirakenteen predikaatin mukaan.
Lentäjä sanoi nähneensä taivaalla oudon valoilmiön.
Vrt. Lentäjä sanoi, että hän oli nähnyt taivaalla oudon valo¬
ilmiön.
Taivaalla sanottiin nähdyn outo valoilmiö.
Vrt. Sanottiin, että taivaalla oli nähty outo valoilmiö.

148 LAUSEOPPI
Kerrottiin hammaslääkärin vetäneen Jari-Pekalta viisauden¬
hampaan.
Vrt. Kerrottiin, että hammaslääkäri oli vetänyt Jari-Pekalta vii¬
saudenhampaan.
3. Objektin sijainti vaikuttaa sen muotoon silloin, kun hallitsevan lau¬
seen predikaatti on aktiivissa mutta partisiippirakenteen passiivissa.
Tämäntyyppisiä lauseenvastikkeita käytetään vain kirjoitetussa kieles¬
sä, ja ne ovat siinäkin niin harvinaisia ja paperin makuisia, että niiden
käyttöä on joka kerta syytä harkita:
- Jos objekti on rakenteen alussa, sen muoto määräytyy aina hallitse¬
van lauseen predikaatin eikä partisiippirakenteen predikaatin mukaan.
aktiivi passiivi
Kuulin viisaudenhampaan jo vedetyn Jari-Pekalta.
aktiivi passiivi
Leila totesi kankaan valmistetun Intiassa.
- Jos objekti ei ole rakenteen alussa vaan kauempana, se saattaa
määräytyä kumman predikaatin mukaan hyvänsä.
aktiivi passiivi
Huomasin naapuriin tuodun viime viikolla multakuorma (multa-
kuorman).
aktiivi passiivi
Tarkkailijat kertovat maassa tehdyn vallankaappaus (vallankaap¬
pauksen).
aktiivi passiivi
Rehtori Niemelä arveli koulussa saavutettavan kaikkien aikojen
ennätys (ennätyksen).
Temporaalirakenne
Temporaalirakenne (temporaalinen lauseenvastike) vastaa aikaa ilmai¬
sevaa /.'««-lausetta. Mitään muuta lausetta se ei vastaa. Lauseen¬
jäsenenä temporaalirakenne on adverbiaali.
Vieraat saapuivat kellon lyödessä kahdeksaa.
Vrt. Vieraat saapuivat, kun kello löi kahdeksaa.

LAUSEOPPI 149
1. Ensimmäisen temporaalirakenteen predikaattina on II infinitiivin
inessiivi. Ensimmäisen temporaalirakenteen tapahtuma-aika on sama
kuin hallitsevan lauseen.
Pentti ratkaisi ongelman ollessaan hiihtämässä.
Vrt. Pentti ratkaisi ongelman, kun hän oli hiihtämässä.
2. Toisen temporaalirakenteen predikaattina on passiivin II partisiipin
partitiivi. Toisen temporaalirakenteen tapahtuma-aika on aikaisempi
kuin hallitsevan lauseen.
Pentti ratkaisi ongelman oltuaan hiihtämässä.
Vrt. Pentti ratkaisi ongelman, kun hän oli ollut hiihtämässä.
Temporaalirakenteen käytössä on syytä noudattaa edellä esitettyjä oh¬
jeita, vaikka niitä rikkovia esimerkkejä voikin kielestä poimia kosolti.
Hallitsevan lauseen ja temporaalirakenteen predikaattien aikasuhtei-
siin kannattaa kiinnittää huomiota. Urheiluselostuksiin lipsahtaa usein
hämmentävää temporaalirakenteen käyttöä. Sanotaan esimerkiksi, että
suomalainen kilpailija voitti kilpailun heitettyään pisimmälle. Jos il¬
maisu olisi oikea, pitäisi voida vastaavasti sanoa, että suomalainen
voitti kilpailun, kun hän oli heittänyt pisimmälle. Sitä ei kuitenkaan
tarkoiteta.
Suomalainen voitti kilpailun, koska hän heitti pisimmälle.
Suomalainen heitti pisimmälle ja voitti kilpailun.
Temporaalirakenne vastaa siis vain aikaa ilmaisevaa /.««-lausetta. Se ei
vastaa syytä ilmaisevaa /cas/ca-lausetta eikä ehtoa ilmaisevaa jos-lau¬
setta. Vain selvänäkijä voi sanoa: »Voittaessani lotossa ostan kesämö¬
kin.» Muiden on tyydyttävä sanomaan: »Jos voitan lotossa, ostan kesä¬
mökin.» Tarkkaan ottaen jopa aivan yleinen ilmaus »sateen sattuessa»
on säännön vastainen: sateen sattuminenhan ei ole varmaa.
Temporaalirakenne ei korvaa päälausetta. On mahdoton ajatella, että
vene upposi kaikkien mukana olevien hukkuessa tai että auton kuljetta¬
ja menetti ajokkinsa hallinnan auton suistuessa ojaan.
Vene upposi, ja [ei ’kun’] kaikki mukana olevat hukkuivat.
Kuljettaja menetti ajokkinsa hallinnan, ja [ei ’kun’] auto suistui
ojaan.
On mahdollista, että kaikki mukana olevat hukkuivat, kun vene upposi
tai että auto suistui ojaan, kun kuljettaja menetti ajokkinsa hallinnan.

150 LAUSEOPPI
Temporaali
rakenteen
subjekti
Niinpä myös seuraavat lauseet ovat mahdollisia, koska niissä lauseen¬
vastike korvaa aikaa ilmaisevan kun-lauseen.
Kaikki mukana olevat hukkuivat veneen upotessa.
Auto suistui ojaan kuljettajan menettäessä ajokkinsa hallinnan.
Temporaalirakenteen subjekti ilmaistaan joko possessiivisuffiksilla tai
genetiivillä. Eri tapausten käytöstä on säännöt, joita suomea puhu¬
vakaan ei välttämättä kielitajunsa perusteella hallitse. Ne on siis yleen¬
sä opettelemalla opittava. Oikean muodon ratkaisemiseksi muutetaan
lauseenvastike sivulauseeksi ja verrataan keskenään sivulauseen ja hal¬
litsevan lauseen subjekteja.
1. Temporaalirakenteen subjekti ilmaistaan possessiivisuffiksilla, jos
senja hallitsevan lauseen subjektipersoona on sama.
Vanhetessaan ihminen harmaantuu.
\ f
sama
persoona
Vrt. Kun ihminen vanhenee, hän harmaantuu.
/
Pitkittyessään asiat mutkistuvat.
sama
persoona
/
Vrt. Kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat.
Levättyään ihminen on vireimmillään.
persoona
Vrt. Kun ihminen on levännyt, hän on vireimmillään.
2. Temporaalirakenteen subjekti ilmaistaan genetiivillä, jos senja hal¬
litsevan lauseen subjektipersoona on eri.

LAUSEOPPI 151
Ihmisen vanhetessa hänen hiuksensa harmaantuvat
en persoona
/
Temporaali¬
rakenteen
määritteet
Vrt. Kun ihminen vanhenee, hänen hiuksensa harmaantuvat.
Asioiden pitkittyessä niihin tulee mutkia.
vireim-
Erikseen on vielä huomattava, että kun temporaalirakenteen subjektina
on persoonapronominin genetiivi, vastikkeen predikaattiin aina liittyy
possessiivisuffiksi.
Meidän hankittuamme pianon naapurit muuttivat omakoti¬
taloon.
Perhe huokaa helpotuksesta minun lopetettuani pianonsoiton.
Temporaalirakenteen määritteet - predikatiivikin - ovat samassa muo¬
dossa kuin ne olisivat vastaavassa sivulauseessa.
Suomi itsenäistyi Minnan ollessa nuori.
Vrt. Suomi itsenäistyi, kun Minna oli nuori.
en persoona
Vrt. Kun asiat pitkittyvät, niihin tulee mutkia.
Ihmisen levättyä hänen aivotoimintansa on vireimmillään.
Ilman oltua aurinkoinen koko viikon alkoi monipäiväinen sade.
Vrt. Kun ilma oli ollut aurinkoinen koko viikon, alkoi monipäi¬
väinen sade.

152 LAUSEOPPI
Finaali- ja
kvantum-
rakenteen
määritteet
Finaalirakenne
Finaalirakenne (finaalinen lauseenvastike) vastaa tarkoitusta ilmaise¬
vaa jotta- tai että-lausetta. Finaalirakenteen predikaatti on I infinitiivin
pidempi muoto, johon liittyy omistusliite.
Syömme elääksemme.
Vrt. Syömme, jotta eläisimme.
Finaalirakenteella ei voi korvata passiivilausetta. Se ei myöskään voi
määrittää passiivilausetta. Esimerkiksi seuraavia virkkeitä ei voi korva¬
ta käyttämällä finaalirakennetta, koska joko hallitsevassa lauseessa tai
sivulauseessa on passiivimuotoinen predikaatti.
Kiinan muuri on rakennettu, jotta estettäisiin vihollisten hyök¬
käykset.
Kouluun tehtiin lisäsiipi, jotta oppilaat välttyisivät vuoroluvulta.
Kunnanhallitus hyväksyi lisäbudjetin, jotta talous saataisiin tasa¬
painoon.
Kvantumrakenne
Kvantumrakenteen (kvantum-lauseenvastikkeen) predikaatti on I infi¬
nitiivin pidempi muoto samoin kuin finaalirakenteenkin. Kvantum¬
rakenne vastaa sikäli kuin -lausetta.
Ymmärtääkseni asia on niin kuin kerroit.
Vrt. Sikäli kuin ymmärrän, asia on niin kuin kerroit.
Kvantumrakenne voi määrittää myös passiivilausetta toisin kuin
finaalirakenne.
Käsittääkseni ongelmaan suhtaudutaan vakavasti.
Vrt. Sikäli kuin käsitän, ongelmaan suhtaudutaan vakavasti.
Finaali- ja kvantumrakenteen määritteet ovat samassa muodossa kuin
ne olisivat vastaavassa sivulauseessa.
Lapsi joutuu keskittämään koko tahdonvoimansa pystyäkseen
nielemään karvaan lääkkeen.

LAUSEOPPI 153
Vrt. Lapsi joutuu keskittämään koko tahdonvoimansa, jotta hän
pystyisi nielemään karvaan lääkkeen.
Ollakseen niin reipas hän tarvitsee muiden tukea.
Vrt. Jotta olisi niin reipas, hän tarvitsee muiden tukea.
Irrallinen nominatiivi ja partitiivi
Monissa kieliopeissa luetaan irrallinen nominatiivi ja partitiivi (status-
lauseenvastike) lauseenvastikkeiksi, vaikka niissä ei olekaan verbin
nominaalimuotoa. Irrallinen nominatiivi ja partitiivi vastaavat siten
että -lausetta. Painavin syy esitellä ne lienee se, että ne on kovin helppo
tunnistaa.
Irrallinen nominatiivi vastaa sivulausetta, jonka subjekti on nomina¬
tiivissa.
Tytöt tekivät työtä otsa hiessä.
Vrt. Tytöt tekivät työtä siten, että otsa oli hiessä.
Irrallinen partitiivi vastaa sivulausetta, jonka subjekti on partitiivissa.
Heikki tuli sisään kuuraa parrassa.
Vrt. Heikki tuli sisään siten, että kuuraa oli parrassa.
II infinitiivin instruktiivi
On hyvä tarkistaa, täyttyykö kolme ehtoa käytettäessä toisen infini¬
tiivin instruktiivia:
1. Toisen infinitiivin instruktiivia käytetään siten, että se vastaa suurin
piirtein siten että -lausetta.
Tyttö tuli itkien kotiin.
Vrt. Tyttö tuli kotiin siten, että hän itki.
Paitsi että ilmaus voidaan korvata siten että -lauseella, pitää kahden
muun ehdon täyttyä samanaikaisesti.
2. Toisen infinitiivin instruktiiviin ajatellun tekijän pitää olla sama
kuin lauseen subjektipersoona.
Tyttö tuli, ja sama tyttö itki.

154 LAUSEOPPI
3. Toisen infinitiivin ilmaiseman tekemisen pitää olla samanaikaista
kuin lauseen predikaatin ilmaiseman tekemisen.
Tyttö tuli samaan aikaan kuin hän itki.
Kun kaikki kolme edellä mainittua ehtoa täyttyvät samanaikaisesti,
toisen infinitiivin instruktiivia on käytetty varmasti normien mukaan.
Seuraava ilmaus osoittautuu tarkastelussa norminvastaiseksi:
'Juosten alkumatkan liian lujaa Hannele jäi lopussa muusta jou¬
kosta.’
Ensiksi kokeillaan, voiko infinitiivin tilalle sijoittaa siten että -lauseen:
’Siten että juoksi alkumatkan liian lujaa Hannele jäi muusta
joukosta.’
Ajatus on järjetön, joten jo tällä perusteella käyttö on norminvastaista.
Toiseksi kokeillaan, juoksiko sama - toisin sanoen Hannele - joka
jäi. Tällä perusteella käyttö voitaisiin hyväksyä.
Kolmanneksi kokeillaan, juoksiko Hannele liian lujaa samalla, kun
hän jäi muusta joukosta. Tämäkin koe osoittaa, että käyttö on
norminvastaista. Toisin sanoen virke on norminvastainen kahdesta
syystä. Yksikin syy riittäisi, jotta ilmausta olisi syytä välttää ja korvata
se jollakin muulla.
Koska Hannele juoksi alkumatkan liian lujaa, hän jäi lopussa
muusta joukosta.
Hannele juoksi alkumatkan liian lujaa ja jäi lopussa muusta
joukosta.
Edellä kuvatun käytön lisäksi toisen infinitiivin instruktiivia käytetään
joissakin koko lailla kiteytyneissä ilmauksissa, kuten illan tullen, men¬
nen tullen, mistä lähtien, tieten tahtoen.
SANAJÄRJESTYS
Usein sanotaan, että suomen sanajärjestys on vapaa. Onkin totta, että
samat sanat ja lauseet voidaan lauseeseen sijoitella monella eri tavalla.
Sillä tavoin suomen kielen sanajärjestys todella on vapaa. Toisaalta on
kuitenkin niin, että juuri sanajärjestystä vaihtelemalla saadaan välite¬
tyksi erilaista informaatiota. Ei ole samantekevää, millaista sanajärjes¬
tystä käytetään.

LAUSEOPPI 155
Marko on siellä.
Marko siellä on.
On Marko siellä.
On siellä Marko.
Siellä Marko on.
Siellä on Marko.
Suomen sanajärjestyksestä on vaikea antaa täsmällisiä ja ehdottomia
sääntöjä, siksi moni-ilmeisestä ongelmasta on kysymys. Sanajärjestyk¬
sellä saadaan kuitenkin tekstiin vivahteita, joiden välittäminen olisi
muuten vaikeaa tai mahdotonta - sanajärjestys vaikuttaa ilmaisun tyy¬
liin.
Valtaosassa suomen lauseita on niin sanottu suora sanajärjestys: sub¬
jekti on ennen predikaattia. Pääperiaatteena on sijoittaa tuttu asia lau¬
seen alkuun, uusi loppuun. Kun näin on, suomen kielen verrattomasti
yleisin lausetyyppi on sellainen, että lauseen alussa on subjektilauseke,
jota seuraa predikaatti, ja viimeisenä on määritelauseke. Määritelause-
ke muodostuu tavallisesti joko objektista ja sen mahdollisista määrit¬
teistä, adverbiaalista ja sen mahdollisista määritteistä tai predikatiivista
ja sen mahdollisista määritteistä.
Timo leikkaa nurmikkoa.
Anun vanha isoäiti matkusti Etelä-Espanjan aurinkoon.
Rakennustarkastaja Huttunen on hyvin tarkka.
Toiseksi yleisimmän lausetyypin alussa on määritelauseke, sen jäljessä
predikaatti ja viimeisenä subjektilauseke.
Televisiosta tulee lännenfilmi.
Kaapin päällä on arvokas perintömaljakko.
Melko yleinen on vielä sellainen lausetyyppi, jossa subjektia ei ole
lainkaan vaan jossa on predikaatti ja sitä seuraava määritelauseke.
Näyttää hyvältä.
Maisteltiin kesän ensimmäisiä mustikoita.
Sanajärjestyksen valinta voi suomen kielessä olla joko tarkoitukselli¬
sesti valittu tyylikeino tai osoitus kielen ilmaisumahdollisuuksien
vivahteikkaan hallinnan puutteesta. Varsinaisista sanajärjestysvirheistä
voitaneen puhua silloin, kun viesti sanajärjestyksen vuoksi ymmärre¬
tään väärin. Puhutussa kielessä eleet, ilmeet, äänensävyt ja painotukset
ohjaavat tulkintaa, mutta kirjoitetussa kielessä sanajärjestyksen merki¬

156 LAUSEOPPI
tys korostuu. Niinpä kirjoituksessa on sellaiset pikku sanat kuin esi¬
merkiksi kuitenkin tai myös sijoitettava - toisin kuin puheessa - juuri
sen sanan eteen, jonka kanssa ne kuuluvat yhteen.
Vertaa keskenään:
Peppi syö tänään myös jäätelöä.
Peppi syö myös tänään jäätelöä.
Peppi myös syö tänään jäätelöä.
Myös Peppi syö tänään jäätelöä.
Virheenä voidaan pitää myös sitä, että viestistä tulee sanajärjestyksen
vuoksi monitulkintainen.
Kampaajalla rapistunut ulkomuotoni koheni.
Vrt. Rapistunut ulkomuotoni koheni kampaajalla.

KIRJOITETUN
ASIASUOMEN
SÄÄNNÖT

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 159
Liikenne sujuu liikennesääntöjen mukaan. Tiellä liikkujat tietävät, mi¬
ten heidän pitää käyttäytyä, jotta kenenkään turvallisuus ei vaarantuisi.
He luottavat myös siihen, että kaikki muut tuntevat liikenteen säännöt
ja noudattavat niitä. Tärkeimmät säännöt on lailla vahvistettu, ja ne on
opeteltava, esimerkiksi ennen kuin voi saada ajokortin.
Perheessä voi kullakin jäsenellä olla ruokapöydässä oma vakiopaik-
kansa. Yleensä ei ole erityisesti sovittu, kuka missäkin istuu, vaan
paikkajako on syntynyt omia aikojaan, ja se on niin itsestään selvä,
ettei siihen kukaan kiinnitä mitään huomiota. Aina sitä ei ole edes
tiedostettu. Tällainen puolitiedostamaton sääntö on arkitilanteissa kui¬
tenkin käytännöllinen: joka kerta ei tarvitse erikseen tehdä päätöstä
siitä, missä kukin istuu.
Ihmiset luovat sääntöjä sekä tietoisesti että huomaamattaan. Yhteistä
säännöille kuitenkin on, että ne parhaimmillaan helpottavat jokapäiväi¬
sen elämän välttämättömyyksiä, luovat turvallisuutta ja auttavat jäsen¬
tämään maailman kaoottisuutta. Yhteistä on myös se, että liian tiukat
säännöt ahdistavat ja kahlitsevat ja ohjaavat hahmottamaan maailmaa
kapeasta näkökulmasta.
Parhaat säännöt ovat sellaisia, että ne voidaan sopeuttaa kulloinkin
vallitseviin oloihin: Liikennevaloja ei rakenneta syrjäteille, mutta La¬
pin eräpoluillakin vastaantulijat yleensä ohittavat toisensa oikealta.
Ruokapöydässä istumajärjestystä muutetaan, jos kotiin tulee päivällis¬
vieraita.
Kielen säännöt eivät ole lakeja, eikä niiden rikkomuksista rangaista
tuomioistuimessa. Monet niistä ovat itsestään selviä käytänteitä, mutta
monet on oman edun ja yhteisen viihtyvyyden vuoksi opettelemalla
opittava. Tällaisten sääntöjen kehittymistä seuraavat ja säätelevät
kielenhuoltajat. Suomen kielen vaaliminen nähdäänkin usein tutkijoi¬
den ja äidinkielenopettajien erityistehtäväksi. Niin suppean joukon
yksityisasiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Yhteydenpidossaan muiden
kanssa jokainen tarvitsee kieltä, ja mitä ilmaisuvoimaisempaa se on,
sitä parempi. Siksi kielemme vaaliminen on jokaisen suomen kielen
käyttäjän yhteinen yksityisasia.
Puhutun kielen säännöstö on väljempää kuin kirjoitetun, mutta
nyrkkisäännöksi sopii, että mitä muodollisemmasta puhetilanteesta on
kysymys, sitä lähemmäs se tulee asiatyylistä kirjoitettua kieltä, jonka
säännöt ovat tiukimmat. Siksi vain asiatyylisen kirjoittamisen sääntöjä
käsitellään Seuraavassa.

160 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
VÄLIMERKIT
Välimerkkien käyttö selkiyttää tekstiä ja tekee sen lukijalle helpom¬
maksi ymmärtää. Siitä syystä harkittu välimerkkien käyttö on paitsi
edullista kirjoittajalle itselleen myös huomaavaisuudenosoitus lukijaa
kohtaan.
Suomen kielen välimerkkien käyttö on lauseopillista. Vain ani harvat
luonnonlahjakkuudet, jos hekään, pystyvät edes tyydyttävään suorituk¬
seen vaistonvaraisesti pelkän korvan perusteella. Välimerkkien käytön
pohjana on aina kiijoitettavan tekstin erittely ja jäsentäminen. Sen
oppii lukemalla ja harjoittelemalla, niin että siitä vähitellen tulee auto¬
maattinen taito.
Piste
1. Piste on kaikkein tavallisin virkkeen loppuvälimerkki. Vain erityi¬
sistä syistä virkkeen loppuun merkitään muu välimerkki kuin piste.
Myös kehotuksen ja lievän käskyn tai toivotuksen loppuun merkitään
piste.
Teilläpä on hieno tietokone. Antakaa minunkin kokeilla sitä.
Toivottavasti se kestää kovaakin käyttöä.
2. Paitsi virkkeen loppuvälimerkkinä pistettä käytetään osoittamaan,
että sanaa on lyhennetty lopusta.
esim. = esimerkiksi, prof. = professori
3. Tuntien, minuuttien ja sekuntien välissä on piste. Sekuntien ja se¬
kunnin osien välissä sen sijaan on pilkku.
Voittoaika oli 3.15.02,7.
4. Arabialaisen numeron jäljessä oleva piste osoittaa, että kysymyk¬
sessä on järjestysluku.
13. kerros
Pykälännumeron jäljessä ennen pykälänmerkkiä ei kuitenkaan ole pis¬
tettä silloin, kun on kysymyksessä lain tai pöytäkirjan juokseva
numerointi asiakirjoissa.
13 §

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 161
Pistettä ei käytetä otsikoissa, allekirjoituksissa, kirjeen osoiterivin lo¬
pussa, kirjeen puhuttelussa eikä päiväyksen lopussa.
Päiväyksen merkinnän suomalainen aloittaa päivästä ja päättää vuo¬
silukuun. Seuraava tapa sopii yksityiskirjeenvaihtoon ja asiakirjojen
loppuun:
Helsingissä 17. huhtikuuta 1997
Monesti myös lyhyempi tapa on käypä.
Helsinki 17.4.1997, Helsinki 17.4.97, Hki 17.4.97
Joihinkin yhteyksiin on vakiintunut muunlaisia merkintätapoja. Esi¬
merkiksi kansainvälisen standardin mukaan päiväys voidaan kirjoittaa
kolmella eri tavalla.
1997-04-17, 1997 04 17, 19970417
Kysymysmerkki
Kysymysmerkki merkitään kysymysvirkkeen loppuun.
Paljonko kello on? Minne menet?
Retoriseksi sanotaan kysymystä, johon ei odoteta vastausta. Myös reto¬
risen kysymyksen loppuun kuuluu kysymysmerkki. Retorisen kysy¬
myksen sisältävistä virkkeistä kysymysmerkki helposti unohtuu, vaik¬
ka se niihinkin ehdottomasti kuuluu. Tekstiyhteydestä irralleen
otetuista esimerkeistä ei ole helppo nähdä, onko kysymys esitetty reto¬
risesti vai ei. Seuraavat esimerkit on poimittu ylioppilasaineista, joissa
ne kaikki ovat päättyneet virhellisesti pisteeseen.
Miksei mieskin voi halata lapsiaan, äitiään tai vaikkapa anop-
piaan?
Ottaako oikeus huomioon rikosten perimmäiset syyt antaessaan
rangaistusta?
Pystytäänkö sadevesi ottamaan talteen, vai virtaako se meriin,
ilman että ihmiset voivat käyttää sitä hyväkseen?
Virkkeen loppuvälimerkki määräytyy aina päälauseen mukaan. Epä¬
suora kysymyslause ei oikeuta kysymysmerkin käyttöön. Virkkeeseen
tulee kysymysmerkki vain, jos myös päälause on kysyvä.
On paljon pohdittu [päälause], onko kasvatuksella vaikutusta
rikollisuuteen [epäsuora kysymyslause].
Lieneekö tarpeeksi pohdittu [kysyvä päälause], mikä on kasva¬
tuksen vaikutus rikollisuuteen [epäsuora kysymyslause]?

162 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Pilkku erotta¬
massa lauseita
Huutomerkki
Huutomerkkiä on syytä käyttää vain harvoin. Runsas huutomerkkien
käyttö viestii liikapaineisesta ilmaisusta. Huutomerkkiä käytetään
virkkeen lopussa, jos virke sisältää voimakkaan käskyn, kehotuksen,
toivotuksen tai huudahduksen.
Lopettakaa heti! Apua!
Huutomerkkiä käytetään myös, vaikka voimakas huudahdus olisi kysy¬
myksen muotoinen.
Onko sinun pakko ärsyttää Mustia!
Miten kodikasta täällä on!
Joskus on tapaus tapaukselta ratkaistava, kumpi välimerkki on paikal¬
laan, kysymys- vai huutomerkki.
Mitä sinä teet?
Vrt. Mitä sinä teet!
Pilkku
Pilkkua käytetään kolmeen tarkoitukseen: sillä erotetaan toisistaan sa¬
man virkkeen lauseita, rinnasteisia lauseen osia sekä erilaisia lause¬
yhteydestä irrallaan olevia lisiä. Edellisten lisäksi pilkkua käytetään
kahteen erityistehtävään: sillä erotetaan toisistaan kokonais- ja desi¬
maaliluvut ja se merkitään markkojen ja pennien väliin. Vaikka pilkun
käyttö on moninaista, säännöt ovat selkeät ja ne voi helposti oppia.
Pääpilkkusääntö on yksinkertainen:
Saman virkkeen lauseet erotetaan toisistaan tavallisesti pilkulla.
- Sano, mikä päivä tänään on, kun kotimatkalla oli kauhea
ruuhka.
- Etkö tosiaan tiedä, että tänään on juhannusaatto, jolloin jokai¬
nen kynnellekykenevä lähtee maalle? Uotilat lähtivät Tenholaan,
ja Heikkiset suuntaavat Tampereelle, mutta Raili aikoo jäädä
tänne.
Lause voi olla myös toisen lauseen keskellä. Silloinkin noudatetaan

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 163
Pääpilkkusään-
nön poikkeukset
pääpilkkusääntöä, mutta pilkkuja tarvitaan kaksi erottamaan lauseet
toisistaan.
Vaihtoehdot, joista pitäisi valita, ovat kaikki kelvottomia. Niitä
ei, Herra paratkoon, voi hyväksyä yhtäkään. Ne kaikki perustu¬
vat virheellisiin tai, jos halutaan olla kohteliaita, epätarkkoihin
tietoihin.
Joskus toinen lause on toisen keskellä siten, että molempien konjunk¬
tiot ovat peräkkäin. Silloin konjunktioiden väliin ei merkitä pilkkua,
jos pilkku jo edeltää ensimmäistä konjunktiota.
Tiedäthän, että jos haluat menestyä, sinun on tehtävä työtä.
Vrt. Tiedäthän, että sinun on tehtävä työtä, jos haluat menestyä.
Olen huomannut, että kun juon kahvia illalla, en osaa nukkua,
mutta kun juon teetä, nukun kuin tukki.
Vrt. Olen huomannut, että en osaa nukkua, kun juon kahvia
illalla, mutta nukun kuin tukki, kun juon teetä.
Pilkku merkitään konjunktioiden väliin niissä harvoissa tapauksissa,
joissa ensimmäisen konjunktion edellä ei pilkkua ole.
Työskentelen tehokkaasti heti aamuvarhaisella ja, jos helle ei
käy yli voimieni, saatan jatkaa iltapäivään asti.
Vrt. Työskentelen tehokkaasti heti aamuvarhaisella ja saatan
jatkaa iltapäivään asti, jos helle ei käy yli voimieni.
Varsinaisesta pääpilkkusäännöstä on vain kolme poikkeusta.
1. Ensimmäinen poikkeus koskee rinnasteisia päälauseita (s. 142).
Pilkku jätetään pois, jos kaksi ehtoa täyttyy samanaikaisesti:
Rinnasteisten päälauseiden väliin ei tule pilkkua,
- jos niitä yhdistää jokin konjunktioista ja, sekä, -kä, eli, tai, vai,
sekä-että, joko-tai, mutta tai vaan sekä
- jos niillä lisäksi on jokin yhteinen lauseenjäsen.
Yhteisellä lauseenjäsenellä tarkoitetaan sanaa tai sanaryhmää, joka on
jommassakummassa lauseessa ja joka on semmoisenaan siirrettävissä
myös toiseen mutta jota siinä ei ole.
Kaikki kunnioittivat ja monet myös pelkäsivät opettajaa.
Vrt. Kaikki kunnioittivat opettajaa, ja monet myös pelkäsivät
opettajaa.

164 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Golfvirta alkaa Meksikonlahdelta ja etenee sieltä pohjoiseen ja
koilliseen yhtenä väylänä mutta haarautuu Atlantilla kahtia.
[Kolme lausetta, joilla on yhteinen subjekti.]
Golfvirran jakauduttua kahtia sen toinen haara etenee Irlan¬
nin ohi yhä pohjoisemmaksi ja eteläinen haara sivuaa muun
muassa Pyreneiden rannikkoa. [Kaksi lausetta, joilla on yhteinen
lauseenvastike.]
Golfvirran ansiosta Suomen talvet ovat melko lauhat ja Poh-
jois-Suomen vuotuinen keskilämpö on jopa 11 astetta korkeampi
kuin vastaavalla leveysasteella keskimäärin. [Kaksi lausetta,
joilla on yhteinen adverbiaali.]
Jos Golfvirtaa ei olisi, Suomen ilmasto olisi hyvin kylmä eikä
täällä voisi esimerkiksi juurikaan harjoittaa maanviljelystä.
[Kaksi päälausetta, joita yhteinen sivulause määrittää.]
Yhteiseksi lauseenjäseneksi tulkitaan myös lauseiden predikaatteihin
sisältyvä sama subjekti.
Oletko jo saanut kirjeen ystävältäsi vai vieläkö odotat sitä?
[Molempiin predikaatteihin sisältyy subjekti sinä.]
Erityisesti on huomattava, että pilkku merkitään lauserajalle, jos 1. tai
2. persoonassa oleviin verbeihin molemmissa lauseissa liittyy prono-
minisubjekti. Silloin katsotaan, että lauseissa on eri subjektit, vaikka
subjektipersoona on sama.
Minä näin sen, ja minä ihmettelin sitä suuresti.
Yhteisen lauseenjäsenen veroisena yhdistävänä tekijänä pidetään
yleensä myös passiivimuotoista predikaattia.
Tapausta pidetään onnettomana yhteensattumana eikä sen us¬
kota vaikuttavan maiden välisiin suhteisiin.
2. Toinen poikkeus koskee rinnasteisia sivulauseita. Vain yhden ehdon
pitää täyttyä, jotta pilkku jäisi pois:
Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua,
- jos niitä yhdistää jokin konjunktioista ja, sekä, -kä, eli, tai, vai,
sekä-että, joko-tai, mutta, vaan [huom. samat kuin päälauseiden yh¬
teydessä].

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 165
Pilkku muuta¬
mien konjunk-
tioilmausten yh¬
teydessä
Jos hakija on täyttänyt 17 vuotta ja hän on vähintään 170 senttiä
pitkä eikä hänellä ole pysyvää sairautta tai vammaa, hänet voi¬
daan ottaa huomioon. [Kolme rinnasteista sivulausetta.]
On syytä huolellisesti selvittää, milloin ovat kysymyksessä rinnasteiset
päälauseet, milloin rinnasteiset sivulauseet, sillä pilkun mukanaolo tai
sen puuttuminen voi ratkaisevasti vaikuttaa koko virkkeen merkityk¬
seen.
Poika huomasi tytön, joka käveli rannalla, ja alkoi laulaa on¬
nesta.
[Kun pilkku merkitään, virkkeessä on kaksi rinnasteista pää¬
lausetta: ’poika huomasi tytön’ja ’ poika alkoi laulaa’.]
Vrt. Poika huomasi tytön, joka käveli rannalla ja alkoi laulaa
onnesta.
[Kun pilkkua ei merkitä, virkkeessä on kaksi rinnasteista sivu¬
lausetta: ’tyttö käveli’ja ’tyttö alkoi laulaa’.]
Silloin kun kysymyksessä ovat rinnasteiset sivulauseet, jälkimmäinen
lause voi alkaa pelkällä rinnastuskonjunktiolla. Vaikka rinnasteisen
sivulauseen alussa ei olisikaan sivulauseen aloitussanaa, sellainen voi¬
daan ajatuksissa rinnastuskonjunktion jälkeen aina lisätä.
Kun ikä karttuu ja (kun) toveripiiri vaihtuu, suhtautuminen
perinteeseen muuttuu.
Jos otetaan huomioon todelliset olot ja (jos) toimitaan niiden
mukaan, joudutaan nykykäytäntöä muuttamaan.
3. Kolmas poikkeussääntö koskee hyvin lyhyitä lauseita: hyvin lyhyi¬
den lauseiden välistä pilkun voi jättää pois.
Toisin kuin kaksi edellistä poikkeussääntöä tämä sääntö on harkin¬
nanvarainen. Pilkun siis voi jättää pois, mutta sen merkitseminenkään
ei ole virhe.
Salamoi ja jyrisee.
Kirjoita jos muistat.
1. ^wm-konjunktiolla voidaan yhdistää joko lauseita tai lauseen osia.
Pääpilkkusäännön mukaista ja siten yksinkertaisinta on aina erottaa
kuin-lause pilkulla hallitsevasta lauseesta ja jättää pilkku pois, kun
kysymyksessä ei ole lause.

166 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Pilkku ja piste
vaihtoehtoina
Sataa, kuin kaikki taivaan ikkunat olisivat auenneet. [Pilkku
erottaa lauseita.]
Sataa kuin saavista kaataen. [Pilkkua ei ole, kun ei ole
lausettakaan.]
ATwm-lauseen edeltä saa kuitenkin, jos haluaa, jättää pilkun pois silloin,
kun edellä on sana, johon kuin viittaa, tai kun fcwm-lause on aivan lyhyt.
Olet kasvanut vielä enemmän kuin osasin arvatakaan.
Ehdin kuin ehdinkin.
2. Adverbi ja seuraava konjunktio kuuluvat usein niin läheisesti yh¬
teen, että ne voidaan suorastaan käsittää liittokonjunktioksi. Kun niin
on, lauseraja hahmotetaan jo ennen adverbia ja siihen merkitään pilk¬
ku. Liittokonjunktioina esiintyvät esimerkiksi ennen kuin, sen jälkeen
kun, sitä mukaa kuin, siitä huolimatta että, niin että. Pilkku merkitään
tällaisen adverbin ja konjunktion väliin vain, jos adverbi on erityisen
painokas. Kirjoittaja itse ratkaisee, milloin adverbi on painokas, mil¬
loin ei.
Poliisi poistui paikalta, sen jälkeen kun tilanne oli rauhoittunut.
Poliisi tuli paikalle vasta sen jälkeen, kun kaikki oli jo ohi.
Pilkulla erotetaan toisistaan saman virkkeen lauseita. Piste puolestaan
merkitään virkkeen loppuun. On siis ratkaistava, milloin lauseet kuulu¬
vat samaan virkkeeseen, milloin taas ovat kysymyksessä eri virkkeisiin
kuuluvat lauseet.
Lauseet ovat päälauseita ja sivulauseita. Päälause voi yksinäänkin
muodostaa virkkeen.
On yö. Kello kaksitoista lyö.
Sivulause määrittää aina jotain muuta saman virkkeen lausetta. Sivu¬
lause ei voi yksinään muodosta virkettä.
On valoisaa, vaikka on keskiyö.
Sivulauseen voi tunnistaa mekaanisesti aloitussanan perusteella (s.
143). Näitä aloitussanoja voisi nimittää vaikkapa saumasanoiksi, koska
ne ovat saman virkkeen lauseiden saumakohdissa. Sivulauseiden alus¬
sa saumasanoina voivat olla

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 167
- konjunktiot, esim. että, jotta, koska, 705, vaikka, km, kunnes;
- relatiivipronominit, relatiiviset adverbit tai relatiiviset adjektiivit,
esim. 70faz, mikä; joten, jolloin; jollainen;
- kysymyssanat, esim. mz&ä, millainen, -ko, -kö.
Huomaan, että ymmärrät, vaikka asia on mutkikas. [Sauma-
sanoina ovat alistuskonjunktiot.]
Tänne voi tulla jokainen, joka tahtoo. [Saumasanana on rela¬
tiivipronomini.]
Kävin hautausmaalla pitkänäperjantaina, jolloin oli pilvistä.
[Saumasanana on relatiivinen adverbi.]
Tuulikki osti mikroaaltouunin, jollainen Hillevillä jo oli. [Sau¬
masanana on relatiivinen adjektiivi.]
Huomasitko, mikä metsänreunassa liikkui? [Saumasanana on
kysymyssana.]
Sivulause alkaa aina jollakin saumasanalla - konjunktiolla, relatiivi¬
sella sanalla tai kysymyssanalla. Sivulause ei voi alkaa muuten kuin
saumasanalla.
Päälause voi alkaa ilman mitään saumasanaa. Rinnasteisten päälau¬
seiden välissä on saumasanana rinnastuskonjunktio, esim. ja, sekä, -kä,
eli, tai, vai, joko-tai, sekä-että, mutta, vaan. Muita saumasanoja ei
päälauseiden välissä käytetä.
Aurinko paistaa, ja taivas on sininen. [Virkkeessä on rinnasteiset
päälauseet: edellinen ilman saumasanaa, jälkimmäisessä sauma-
sanana rinnastuskonjunktio.]
1. Edellä olevaan tukeutuen voidaan saman virkkeen lauseista esittää
seuraava yleissääntö:
Saman virkkeen lauseet yhdistetään toisiinsa saumasanoilla. Saumasa-
noina voidaan käyttää konjunktioita, relatiivipronomineja ja muita re¬
latiivisia sanoja sekä kysymyssanoja. Jokaisessa virkkeessä on kuiten¬
kin yksi, mutta vain yksi, lause, joka ei ala saumasanalla.
2. On vain yksi kiistaton poikkeustapaus, jossa saman virkkeen lauseet
voidaan yhdistää ilman saumasanaa:
Jos rinnasteiset lauseet muodostavat luettelon, vain kahden viimeisen
välissä on rinnastuskonjunktio.

168 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Pilkku erotta¬
massa rinnas¬
teisia lauseen
osia
Huutaa yöt, huutaa päivät eikä koskaan apua saa. [Virkkeessä on
kolme rinnasteista päälausetta.]
Uskon, että joku on kuullut koulussa, lukenut kirjoista tai oppi¬
nut jo kotona edellisen arvoituksen tarkoittavan koskea.
[Virkkeessä on kolme rinnasteista sivulausetta.]
Rinnasteiset päälauseet saa kyllä yhdistää pelkällä pilkulla myös sil¬
loin, kun lauseet ovat lyhyitä ja kun ne ovat läheisesti yhteen kuuluvia
siinä määrin, että niiden rakennekin on jollakin tavoin symmetrinen.
Tällaista tapaa rinnastaa lauseita kannattaa käyttää sangen harkiten:
koska se on selvä poikkeus pääsäännöstä, se erottuu ympäröivästä
tekstistä melko voimakkaana tehokeinona, ja sellaiseksi se on hyvä
varata.
Joskus työtä tehtiin hyvinkin ahkerasti, joskus vain laiskoteltiin.
Yleissääntö sallii poikkeuksia myös sikäli, että aivan kaikissa
virkkeissä ei ole saumasanalla alkamatonta lausetta lainkaan. Pää-
lauseettomia virkkeitä ei hyväksytä, mutta hyvienkin kirjoittajien teks¬
teistä löytyy virkkeitä, jotka alkavat ja- tai mwtaz-konjunktiolla.
Muodostaessaan virkkeen, jossa saumasanalla alkamatonta lausetta ei
ole, kirjoittaja poikkeaa tietoisesti kielen säännöistä. Tällaiseen menet¬
telyyn täytyy aina olla jokin syy. On joka kerran mietittävä, mitä
säännön rikkomisella kenties voitetaan. Tavallisesti joko tekstin teho
lisääntyy tai sen selkeys paranee. Missään tekstissä poikkeuksellisten
virkkeiden esiintymistiheys ei voi kuitenkaan olla kovin suuri, ilman
että lukija alkaa epäillä kirjoittajan taitoja.
Kun kysymys on interferenssistä, puhuja ei pysty pitämään eril¬
lään kahden kielen kieliopin sääntöjä. Mutta siinä vaiheessa, kun
laina esiintyy myös yksikielisillä puhujilla, se on ylittänyt kieli-
rajan.
Samassa virkkeessä voi olla vain ajatukseltaan läheisesti yhteen kuulu¬
via lauseita. Mekaaninen saumasanojen lisäily lauseiden rajalle ei ole
riittävä tae siitä, että virke on moitteeton. Löyhästi yhteen kuuluvien
rinnastuskonjunktioilla yhdistettyjen lauseiden muodostumista ketju-
virkkeiksi on varottava.
Rinnasteiset lauseen osat erotetaan toisistaan tavallisesti pilkulla. Osi¬
en väliin ei tule pilkkua, jos niitä yhdistää jokin konjunktioista ja, sekä,
-käy eli, tai, vai, sekä-että, joko-tai (mutta tai vaan).

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 169
Luhtakerttunen, rytikerttunen ja viitakerttunen [rinnasteiset
subjektit] muistuttavat toisiaan.
Näin joko luhtakerttusen, rytikerttusen tai viitakerttusen
[rinnasteiset objektit].
Kerttuset ovat pieniä, ruskehtavia ja vaalearintaisia [rinnasteiset
predikatiivit].
Luhtakerttusen laulu koostuu särisevien jaksojen lisäksi sekä
vuolaista liverryksistä että taitavista matkinnoista [rinnasteiset
adverbiaalit].
Viitakerttusta tavataan Kaakkois-Suomesta Viroon, Siperiaan,
Luoteis-Mongoliaan sekä Koillis-Iraniin [rinnasteiset adver¬
biaalit].
Kaikki pienet, ruskehtavat ja vaalearintaiset [rinnasteiset
adjektiiviattribuutit] linnut eivät kuitenkaan ole kerttusia.
Kaikki peräkkäiset adjektiiviattribuutit eivät ole keskenään rinnastei¬
sia. Rinnasteisia ovat vain samanarvoiset attribuutit. Niiden väliin tulee
pilkku. Samanarvoiset attribuutit tuntee siitä, että ne määrittävät kum¬
pikin suoraan substantiivia. Ääneen lausuttaessa niiden välissä on pieni
tauko ja myös jälkimmäisellä on paino.
Onko tämä sinun toinen, kiltti lapsesi? [Sekä toinen että kiltti
määrittävät suoraan sanaa lapsesi, ja ilmaisuun sisältyy ajatus,
että vain juuri kyseinen lapsista on kiltti.]
Adjektiiviattribuuttien väliin ei tule pilkkua, jos ne ovat eriarvoiset.
Silloin toinen määrittää substantiivin ja toisen yhdessä muodostamaa
kokonaisuutta. Ääneen lausuttaessa attribuuttien välissä ei ole taukoa
ja edellinen on painokkaampi kuin jälkimmäinen.
Onko tämä sinun toinen kiltti lapsesi? [Toinen määrittää sana¬
liittoa kiltti lapsesi, ja ilmaisuun sisältyy ajatus, että molemmat
lapset ovat kilttejä.]
On aina harkittava, ovatko peräkkäiset adjektiiviattribuutit saman- vai
eriarvoisia, koska pilkku voi olennaisesti muuttaa ilmauksen merkityk¬
sen, kuten edeltä huomaa.
Kahden arvo- tai ammattinimen väliin tulee pilkku, jos ne ovat sa¬
massa sijassa.
Lehtori, filosofian lisensiaatti Maija Arvola

170 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Pilkku erotta'
massa lause¬
yhteydestä
irrallan ole¬
via lisiä
Jos arvo- tai ammattinimistä toinen taipuu mutta toinen on taipumaton,
pilkkua ei tule.
Parhaalle opettajallemme filosofian lisensiaatti Maija Arvolalle
Erilaiset irralliset lisät erotetaan muusta lauseyhteydestä pilkuin. Usein
pilkkuja tarvitaan kaksi, koska lisä voi olla lauseen keskellä ja se on
erotettava molemmilta puoliltaan. Irrallisia lisiä on monenlaisia:
1. Huudahdukset ja puhuttelut erotetaan muusta lauseyhteydestä
pilkuin.
Pahus, unohdin avaimet autoon! Kävisitkö, Markku, hakemassa
ne pois?
2. Pääsanansa jäljessä oleva taipuva appositioattribuutti (s. 118) erote¬
taan muusta lauseyhteydestä pilkuin. Joskus on harkinnanvaraista,
kumpi substantiiveista käsitetään attribuutiksi, kumpi pääsanaksi.
Ksanthipalla, Sokrateen puolisolla, on historiassa huono maine.
[Pääsanaksi voidaan ajatella vain Ksanthipalla.]
Sokrateen puolisolla Ksanthipalla on historiassa huono maine.
[Ksanthipalla on pääsana.]
Sokrateen puolisolla, Ksanthipalla, on historiassa huono maine.
[Ksanthipalla on määrite.]
3. Lauseen keskellä oleva lauseenvastike (s. 144) erotetaan muusta
lauseyhteydestä pilkuilla vain, jos selvyys vaatii pilkunkäyttöä tai jos
vastike erityisesti halutaan osoittaa iralliseksi lisäksi.
Laura osaa luullakseni lukea.
Vrt. Laura osaa, luullakseni, lukea.
Yleensä lauseenvastiketta ei ole syytä erottaa pilkuin muusta lauseesta.
Virkkeen alussa olevaa lauseenvastiketta ei milloinkaan eroteta muusta
lauseyhteydestä pilkulla.
Koneiden tehdessä rutiinityöt ihmisenergiaa vapautuu luovaan
ongelmanratkaisuun.
4. Erilaiset täsmennykset ja välihuomautukset erotetaan muusta lause¬
yhteydestä pilkuin.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 171
Jopa suomalaiselta niityltä voi, ihme kyllä, tiukan paikan tullen
kerätä ateriatarpeet perheelleen.
Monet rikkaruohot, kuten jauhosavikka tai nokkonen, kelpaavat
syötäväksi.
Joidenkin kasvien, esimerkiksi mansikan ja mesiangervon, leh¬
tiä voi kuivata teeksi.
Talven varaksi voi kuivata myös monia sieniä, vaikkapa
suppilovahveroita.
Kaksoispiste
Kaksoispistettä käytetään eri tarkoituksiin.
1. Kaksoispisteellä erotetaan toisistaan johtolause ja sitä seuraava suo¬
ra esitys. Johtolauseen jälkeen suora esitys alkaa aina isolla alkukirjai¬
mella.
Vänrikki komensi: »Taakse poistu!»
2. Kaksoispiste merkitään virkkeen lopussa olevan luettelon edelle.
Ennen kaksoispistettä virkkeen on kuitenkin oltava lauseopillisesti val¬
mis. Kaksoispisteellä ei voi erottaa toisistaan predikaattia ja subjektia
eikä pääsanaa ja sen määritteitä. Kaksoispisteen tilalle voi yleensä
ajatella jonkin seuraavista ilmauksista: nimittäin, kuten, muun muassa,
esimerkiksi tai tosin. Jos niitä käytetään, kaksoispisteen tilalle tulee
pilkku.
Laukussa on yöpymisvarusteet: yöpuku, hammasharja, lakanat
ja tyynyliina. [Yöpymisvarusteet on subjekti.]
Vrt. Laukussa ovat yöpuku, hammasharja, lakanat ja tyynyliina.
[Luettelon osat ovat subjekteja.]
Laukkuun pakattiin yöpymisvarusteet: yöpuku, hammasharja,
lakanat ja tyynyliina. [Yöpymisvarusteet on objekti.]
Vrt. Laukkuun pakattiin yöpuku, hammasharja, lakanat ja
tyynyliina. [Luettelon osat ovat objekteja.]
Vrt. Laukkuun pakattiin yöpymisvarusteet, nimittäin yöpuku,
hammasharja, lakanat ja tyynyliina.
Kaksoispisteen jäljessä olevan luettelon osia on tarpeen mukaan taivu¬
tettava.

172 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Opiskelin vaihto-oppilasaikanani monia aineita: englantia, Yh¬
dysvaltain historiaa, jousiammuntaa ja suullista ilmaisua.
Kaksoispistettä ei voi käyttää, jos luettelo on virkkeen keskellä. Silloin
käytetään ajatusviivoja.
Vaihto-oppilasaikaiset opiskeluaineeni - englanti, Yhdysvaltain
historia, jousiammunta ja suullinen ilmaisu - olivat mielenkiin¬
toisia.
3. Kaksoispiste edeltää virkkeen lopussa olevaa perustelua, selitystä
tai päätelmää. Virkkeen keskeltä sellainen erotetaan ajatusviivoin.
Runon säkeistä kuusi ensimmäistä ovat samaa tyyppiä: niissä
säkeenloppuisessa laskussa on pitkä tavu.
Vrt. Kuusi ensimmäistä säettä ovat samaa tyyppiä - niissä
säkeenloppuisessa laskussa on pitkä tavu - mutta kolme seuraa¬
vaa ovat erilaisia.
Kun kaksoispisteen vaikutusalue on yksi virke tai predikaatiton ilmaus,
sen jälkeen on pieni alkukirjain. Kaksoispisteen jälkeen on iso alku¬
kirjain, kun sen vaikutus ulottuu usean virkkeen yli.
Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: liikenneonnettomuudet
ovat lisääntyneet. [Kaksoispisteen jäljessä on vain yksi lause.]
Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: Liikenneonnettomuudet
ovat lisääntyneet. Uusia keinoja ongelman selvittämiseksi ja
poistamiseksi ei määrärahojen puutteen vuoksi kuitenkaan ole.
[Kaksoispisteen jäljessä on kaksi virkettä.]
4. Lyhenteisiin, numeroihin ja muihin symboleihin liitetään päätteet
kaksoispistettä käyttäen (ks. tarkemmin s. 208).
%:ssa = prosentissa, km:n = kilometrin, 57:ssä = viidessäkym-
menessäseitsemässä, §:issä = pykälissä.
5. Raamatun luvut ja jakeet tai virsikirjan virren- ja säkeennumerot
sekä eräät muut numerosaijat erotetaan toisistaan kaksoispisteellä.
Luuk. 2:1-20 [Luukkaan evankeliumin 2. luvun jakeet 1-20],
virsi 21:1-10 [virren 21 säkeistöt 1-10]

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 173
6. Esimerkiksi karttojen mittakaavoissa ja sanojen taivutusta osoitta¬
massa käytetään kaksoispistettä. Silloin kaksoispisteen molemmin
puolin on väli.
Autoilijan tiekartta 1 : 800 00
tehdä : teen : tekevät: tehköön.
Puolipiste
Puolipiste on pilkkua suurempi mutta pistettä pienempi välimerkki.
Puolipistettä käytetään kahdella tavalla:
1. Luetteloissa, joissa olisi eriarvoisia pilkkuja, vahvempien asemesta
voidaan käyttää puolipistettä.
Ahonen, Pirkko; Anttila, Matti; Falck, Hanna-Katri; Jarva,
Juhani
2. Puolipistettä käytetään myös erottamassa toisistaan virkkeen veroi¬
sia läheisesti yhteen kuuluvia ilmauksia. Tämä merkitsee sitä, että
puolipisteen molemmin puolin on oltava päälauseen sisältävä jakso.
Samalla tämä merkitsee myös sitä, että puolipiste on aina korvattavissa
pisteellä. Puolipiste rytmittää tekstiä eri tavoin kuin piste, ja sen avulla
voidaan saada esiin erilaisia merkitysvivahteita kuin pisteellä tai
pilkulla. Melko usein puolipisteen tilalle voi ajatella s///ä-konjuntion.
Pohjimmiltaan on kysymyksessä lauseiden yhdistäminen toisiin¬
sa; yhdistämistapa riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia lauseet
ovat.
Monet runomitat tarvitsevat yksitavuisia sanoja; tätä osoittaa jo
loppuheittoisten muotojen runsaus.
Harkittu puolipisteen käyttö on kehittyneen kirjoittajan tuntomerkki.
Kovin runsaasti hyvässäkään tekstissä ei voi puolipisteitä olla.
Ajatusviiva
Ajatusviiva on selvästi yhdysmerkkiä pidempi vaakasuora viiva. Jos
tekstinkäsittely laitteessa ei ole ajatusviivaa, sen tilalla käytetään yh¬
dysmerkkiä, jonka molemmin puolin on välilyönti.

174 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Samoin kuin muut välimerkit myös ajatusviiva on merkki silmää var¬
ten. Puheessa se saattaa ilmetä taukona tai painotuksen muutoksena.
Ajatusviivan kohdalla ei milloinkaan sanota viiva, eihän pisteenkään
kohdalla sanota piste.
1. Ajatusviivalla osoitetaan, että seuraa jotain odottamatonta ja yllä¬
tyksellistä. Tällainen ajatusviiva on irrallaan vieressään olevista sa¬
noista.
Oven takana oli - joulupukki!
2. Erityisesti kaunokirjallisissa teksteissä ajatusviivaa käytetään rivin
alussa osoittamassa vuorosanan alkua. Vuorosanaviiva ja vuorosana
eivät ole kiinni toisissaan, vaan niiden rajalla on väli.
- Anteeksi, isäntä, mutten oo viälä tänä vuonna saanu palk¬
kaani, sanoi laihialaisrenki.
- Saat anteeks, älä suatta ajattele sitä enää, lohdutti isäntä.
3. Keskellä virkettä oleva täsmennys, luettelo, selitys tai muu sellainen
voidaan erottaa ajatusviivoin, joiden molemmin puolin on väli. Vaihto¬
ehtoisia välimerkkejä ovat sulkeet. Pilkkujakin voidaan käyttää vaihto¬
ehtoina, jos niitä ei ole erotettavan osan sisällä. Virkkeen lopussa oleva
lisä voidaan erottaa myös kaksoispisteellä.
Periaatteessa tällaiset kiistat ovat aina - paitsi erityisen suppeis¬
sa kielellisissä tuotteissa - ratkaistavissa tilastollisin keinoin.
Vrt. Periaatteessa tällaiset kiistat ovat aina (paitsi erityisen sup¬
peissa kielellisissä tuotteissa) ratkaistavissa tilastollisin keinoin.
Vrt. Periaatteessa tällaiset kiistat ovat aina, paitsi erityisen sup¬
peissa kielellisissä tuotteissa, ratkaistavissa tilastollisin keinoin.
Luettelossa on mainittu myös paikan laatu, ellei kyseessä ole
paikkakunta - kaupunki, kauppala, kylä tms.
Vrt. Luettelossa on mainittu myös paikan laatu, ellei kyseessä
ole paikkakunta: kaupunki, kauppala, kylä tms.
Niissä tapauksissa, joissa jälkimmäistä ajatusviivaa seuraisi pilkku, se
voidaan jättää pois.
Ellei kyseessä ole paikkakunta - kaupunki, kauppala, kylä tms. -
luettelossa on mainittu myös paikan laatu.
Vrt. Ellei kyseessä ole paikkakunta (kaupunki, kauppala, kylä
tms.), luettelossa on mainittu myös paikan laatu.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 175
Ajatusviiva
luetelma¬
viivana
4. Saman kappaleen virkkeiden välissä oleva ajatusviiva vahvistaa
edellään olevaa pistettä. Tällaisen ajatusviivan molemmin puolin on
väli.
Näiden havaintojen pohjalta ei päästä ongelman ratkaisuun. Sii¬
hen onkin syytä pyrkiä toista tietä. - Ensiksi on pyrittävä elimi¬
noimaan häiritsevät tekijät.
5. Ajatusviivaa voidaan käyttää, kun esitys tahallisesti katkaistaan.
Silloinkin sen molemmin puolin on väli.
Anna olla tai - !
6. Ajatusviivalla osoitetaan, että jotain on jätetty pois. Numero ja
ajatusviiva merkitään kiinni toisiinsa. Ilman väliä merkitään myös ne
tapaukset, joissa pois on jätetty sanan osa.
Virsi 173:3- [3:nnesta säkeistöstä loppuun],
250,- mk; -,75 mk
S-nan k-pää!
Kahdella ajatusviivalla osoitetaan, että lainauksesta on jätetty sanoja
pois.
»Itse menetelmällä — on useita soveltamismahdollisuuksia.»
Edellä mainitun lisäksi ajatusviivaa käytetään kahteen erityistarkoituk¬
seen.
Ajatusviivaa käytetään luetelmaviivana (on puhuttu myös ns. ranska¬
laisesta viivasta) silloin, kun luettelon osat selvyyden vuoksi sijoite¬
taan alkamaan kukin omalta riviltään. Luetelmaviiva on irrallaan seu¬
raavasta tekstistä. Ensimmäisen luetelmaviivan edellä on se väli¬
merkki, joka siinä olisi, vaikka luetelmaviivoja ei olisikaan. Eri kohtien
välissä käytetään tapauksittain eri välimerkkejä. Kohtia ei eroteta toi¬
sistaan edes pilkuilla, jos niiden sisällä ei ole mitään välimerkkiä.
Kohtien välissä ei voi olla pienempää välimerkkiä kuin niiden sisällä.
Luettelon lopussa on piste. Luettelot voivat olla hyvin erityyppisiä.
Herkulliseen lehtimehuun tarvitaan
- puoli ämpärillistä mustan viinimarjan lehtiä
- 6 litraa vettä
- 50 grammaa sitruuna- tai viinihappoa
- 1 kilo sokeria.

176 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Ajatusviiva
rajakohta-
ilmauksissa
Lehtimehu valmistetaan seuraavasti:
- Vesi kiehautetaan ja kaadetaan lehtien päälle.
- Kuumaan vesitilkkaan liuotettu sitruuhappo lisätään jouk¬
koon.
- Lehtiä painellaan.
- Mehun annetaan seistä yön yli.
- Mehu siivilöidään.
- Mehuun sekoitetaan sokeri.
Vrt. Mehu valmistetaan siten, että
- lehtien päälle kaadetaan kiehautettu vesi, johon sitruunahappo
on liuotettu,
- lehtiä painellaan,
- mehun annetaan seistä yön yli,
- mehu siivilöidään ja
- siihen sekoitetaan sokeri.
Ajatusviiva merkitään erilaisten ääriarvojen tai rajakohtien väliin.
Rajakohtailmauksissa käytetty viiva on kiinni vierussanoissaan. Erityi¬
sesti näissä tapauksissa on vältettävä ajatusviivan lukemista viivaksi.
21.1.-4. 8. [Ilmaus voidaan lukea esimerkiksi kahdennestakym-
menennestäensimmäisestä seitsemättä neljänteen kahdeksatta,
heinäkuun kahdennestakymmenennestäensimmäisestä elokuun
neljänteen, kahdeskymmenesensimmäinen seitsemättä neljäs
kahdeksatta tai heinäkuun kahdennenkymmenennenensimmäi-
sen ja elokuun neljännen päivän välisenä aikana.]
Klo 9-14 [yhdeksästä neljääntoista].
Uudet perunat maksavat 5-9 mk litra. [Luetaan: viidestä yhdek¬
sään markkaa; viidestä yhdeksään markkaan; viisi, yhdeksän
markkaa.]
Vrt. Perunat maksavat enää vain kolme neljä markkaa litra.
[Ilman mitään välimerkkiä kaksi pientä numerojärjestyksessä
peräkkäistä lukua.]
Professori Sarvela kävi tutkimusmatkalla Taka-Intiassa useita
kertoja 1981-87. [Luetaan: tuhat yhdeksänsataakahdeksankym-
mentäyksi kahdeksankymmentäseitsemän.]
OLS-OPS 13-9
Useimpien lomat ovat kesä-elokuussa, niin että suosituin loma-
aika on heinä-elokuussa.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 177
Kaarisulkeet
Kivistö-Vaherva, Kasvatussosiologia = Kivistön-Vahervan teos
[kaksi kirjoittajaa]
Vrt. Järviö-Nieminen, Suomalaiset sanomukset = Järviö-Niemi-
sen teos [yksi kirjoittaja].
Helsingin-Turun maantie, lentovuoro Helsinki-Jyväskylä-Oulu
Vrt. Helsinki-Vantaan lentokenttä [Kyseessä eivät ole ääripäät
vaan Helsingin Vantaalla sijaitseva lentokenttä.]
Vrt. Suomen ja Ruotsin raja.
30-50-vuotiaat, äiti-lapsi-suhde, Suomi-Ruotsi-maaottelu [ky¬
symyksessä ovat yhdyssanat, joiden alkuosana on rajakohta-
ilmaus].
Sulkeet
Sulkeet eli sulkumerkit eivät muuta muun tekstin välimerkitystä.
Sulkeissa oleva teksti voi olla virkkeen sisällä tai, jos se on virke tai
sitäkin pidempi jakso, itsenäisesti virkkeiden välissä.
1. Kaarisulkeita käytetään erottamaan erilaisia lisiä, jotka eivät kiin¬
teästi liity tekstiin.
Opettajankoulutusta koskevat säädökset ovat opettajankoulutus-
laki (844/71), opettajankoulutusasetus (503/73) ja harjoittelu-
kouluasetus (502/73).
Yliopiston kuulusteluissa yksi henkilö arvostelee kullakin koe-
kerralla kaikki tietyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muun¬
lainen menettely ole perusteltua. (Perusteluna voi olla esimer¬
kiksi se, että kuulustelijan oma lapsi on tenttijöiden joukossa.)
Poikkeuksellisen ongelmallisissa kuulusteluissa voidaan vas¬
tausten arviointiin käyttää kahta tai useampaa arvostelijaa.
Marikin (!) suoriutui tentistä.
Tällaisia irrallisia lisiä ovat myös tutkielmien yms. tekstiviitteet. Sil¬
loin kun viite liittyy vain edellään olevaan virkkeeseen, se käsitetään
virkkeen sisäiseksi lisäksi ja virkkeen loppuvälimerkki on sulkeen
ulkopuolella.

178 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Viron kielen adjektiiviattribuutti on suomen tapaan kongruens¬
sissa pääsanansa kanssa kaikissa muissa sijoissa paitsi termina-
tiivissa, essiivissä, abessiivissa ja komitatiivissa (ks. Remes, Vi¬
ron kielioppi s. 65).
»Vierasperäisten sanojen painotuksella on virossa joskus fonolo¬
ginen tehtävä: se erottaa sanojen merkitykset» (Remes, mts. 33).
Silloin kun tekstiviite liittyy yhtä useampaan edellään olevaan virkkee¬
seen, se käsitetään virkkeen veroiseksi: Sulkulauseketta edeltää piste.
Viite alkaa isolla kirjaimella ja päättyy sulkeiden sisällä olevaan pistee¬
seen.
Toisin kuin suomessa virossa on vain kaksi infinitiiviä, I eli ma-
infmitiivi ja II eli da-infmiitiivi. On syytä huomata, että suomes¬
sa vastaavatunnuksiset infinitiivit eivät ole samannumeroisia
kuin virossa. Virossa verbin perusmuotona pidetään ma-infinitii-
viä - jälleen toisin kuin suomessa. (Vrt. Remes, mts. 121.)
2. Sulkeilla erotetaan sellainen kieliaines, joka voidaan vaihtoehtoi¬
sesti jättää pois.
vilva(ka)s
3. Puhelimen suuntanumero erotetaan sulkein.
(03) 769 098
4. Aakkostettujen tai numeroitujen luettelonkohtien yhteydessä voi¬
daan käyttää suljetta.
Voi on joko a) substantiivi, b) verbi tai c) interjektio.
Hakasulkeet
1. Hakasulkeita käytetään, jos sisäkkäin joutuvat kahdet sulkeet. Toi¬
sin kuin matematiikassa kaarisulkeet ovat ulompana ja hakasulkeet
sisempänä.
Tellus on Maan latinankielinen nimitys, josta on johdettu uusia
sanoja (esim. telluurio: Maan [joskus myös Kuun] kiertoliikettä
havainnollistava koje).

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 179
2. Hakasulkeita käytetään myös, kun halutaan osoittaa sanan ääntöasu.
Vanitas vanitatum [vanitas vanitätum] on latinaa ja tarkoittaa
suomeksi turhuuksien turhuus.
3. Lisäksi hakasulkeisiin voidaan panna lainauksen sisällä olevat kir¬
joittajan omat kommentit.
»Jo tällä luokalla [kolmannella] voi kokeilla kotiaineiden kirjoit¬
tamista.»
Yhdysmerkki
Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana. Kun sanoja jaetaan eri riveille,
noudatetaan tavunrajoja kuitenkin niin, että sanan yksikirjaimista tavua
ei milloinkaan jätetä yksinään riville. Esimerkiksi sanaa i-sä, ai-e tai
a-si-a ei ole syytä lainkaan jakaa kahdelle riville ja sana ka-pe-a
voidaan jakaa vain ka-pea. Yhdyssanat jaetaan eri riveille niin, että
otetaan huomioon osien rajat, esimerkiksi alue-valvoja, yht-äkkiä. Yh¬
dysmerkkiä käytetään tietyissä tapauksissa myös yhdyssanan eri osien
välissä (s. 196).
Heittomerkki
1. Heittomerkkiä käytetään osoittamassa tavunrajaa, kun se sattuu
kahden saman vokaalinmerkin väliin.
raaka : raa’an, tiuku : tiu’ut, ikä : i’istä
Jos tällainen sana joudutaan jakamaan eri riveille, heittomerkki katoaa,
vaa-an, ruo-oissa, mou-ut
Vaikka peräkkäin olisi kolme vokaalia, tavunrajaa ei tarvitse osoittaa,
jos vokaaleista kaksi vierekkäistä eivät ole samoja.
tauko : tauot, lieka : lieassa, huoahtaa

1 80 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
2. Heittomerkkiä käytetään runoudessa runomitan vuoksi lopusta
lyhennetyissä sanoissa ja muutamissa yhdyssanoissa osoittamassa
alkuosan loppuvokaalin puuttumista. Tällainen käyttö on nykyään jää¬
mässä pois: heittomerkkiä ei ole monissa yhdyssanoissa, eikä sitä
merkitä puhekielen repliikkeihin.
Se aik’ oi’ ajoist’ ankarin
jok’ainoa, jok’ikinen
Vrt. aikakauslehti, ettei, yhtäkkiä
yks, kaks, viis, kuus
3. Heittomerkkiä tarvitaan tietyissä tapauksissa vieraita sanoja, eten¬
kin nimiä, taivutettaessa (s. 211).
Vinoviiva
Vinoviiva on merkki, jonka ympärille jätetään tyhjät välit silloin, kun
se yhdistää ilmauksia, joista ainakin toiseen kuuluu enemmän kuin
yksi sana. Jos vinoviivan molemmin puolin on yksi sana, numero tai
kirjain, välejä ei jätetä. Numeroryhmä tai numeron ja kirjainten yhdis¬
telmä katsotaan yhden sanan veroiseksi. Vinoviiva on mahdollinen eri
yhteyksissä:
1. Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa.
4/5
2. Vinoviiva on eräänlaisena erotusmerkkinä mm.
- joissakin numeroilmauksissa,
- runonsäkeiden välissä, kun niitä ei ole kirjoitettu allekkain,
- kirjeiden osoitteissa yms.
Kauneus ja terveys 3/1997; puh. (09) 645 021/123; pitkä, nuo¬
rehko mies (192/27)
On tilaa taivahalla. / On äärtä yllä, alla. / Tuul’ viuhuu siivissäni
mun / ja aurinko on mun.
Hilkka Tuominen / Vuorinen [kirjekuoressa osoittamassa, kenen
luona vastaanottaja asuu]

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 1 8 1
Päivämäärän merkitseminen vinoviivan avulla on käymässä vanhanai¬
kaiseksi. Mieluummin merkitään seuraavasti: 23. 12. 1997.
3. Vinoviivalla osoitetaan jollakin mittayksiköllä ilmaistun ominai¬
suuden määrää jollakin toisella mittayksiköllä ilmaistun ominaisuuden
määrää kohden.
Auton nopeus oli 120 km/t. Tapanin bruttopalkka on 9755 mk/kk.
Lempihedelmäni maksoivat tänään 16,90 mk/kg.
4. Erityisesti erilaisissa lomakkeissa yms. vinoviivalla osoitetaan
vaihtoehtoisuutta. Vinoviivan tämäntyyppistä käyttöä ei pitäisi tarpeet¬
tomasti laajentaa normaalitekstiin. Siinä vinoviivan tilalla käytetään
ta/-konjuktiota
Silmät: siniset/harmaat/ruskeat/vihreät
Hiusten väri: vaalea/ruskea/punainen/musta/harmaa/kalju
Lainausmerkit
1. Lainausmerkkejä käytetään vuorosanojen ja muiden suorien
lainausten erottamiseen muusta tektistä.
Suoran esityksen yhteydessä lainausmerkkien ja muiden väli¬
merkkien järjestys sekä ison ja pienen alkukirjaimen valinta on yksi¬
tyiskohtaisten sääntöjen mukaista. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa,
että pilkku on lainausmerkkien ulkopuolella, piste, kysymysmerkki ja
huutomerkki yleensä niiden sisäpuolella. Eri tapaukset on helpoin ha¬
vaita esimerkeistä.
Vuorosana Johtolause
a) »Meidän Mikko on nyt sitten sotaväessä», kertoi Raija.
Vuorosana Johtolause
b) »No, kuinka hän siellä pärjää?» kysyi Tarja.
Vuorosana Johtolause
c) »Hienosti!» huudahti Raija.
Johtolause Vuorosana
d) Hetken päästä hän jatkoi: »Hän on jo ylennyt kenraaliksi.»

1 82 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Johtolause Vuorosana
e) Tarja epäili: »Ei kai sentään?»
Johtolause Vuorosana
f) Silloin Raija muisti: »Korpraalihan se olikin!»
Vuorosana Johtolause Vuorosana
g) »Raali kuin raali», myötäili Tarja, »hyviä molemmat.»
Lainausmerkit pannaan tavallisesti jokaisen kappaleen alkuun mutta
vain viimeisen loppuun, jos lainaus on usean kappaleen mittainen.
2. Lainaus voi olla myös virkkeen sisällä ja osoittaa, että jokin ilmaus
tai yksittäinen sana on muualta saatu. Silloin virkkeen loppuvälimerkki
on lainausmerkkien ulkopuolella.
Lain mukaan avustushakemus on otettava uudelleen käsiteltä¬
väksi, jos »avustukseen vaikuttavissa olosuhteissa on tapahtunut
olennainen muutos». Mikä sitten on lainlaatijan tarkoittama
»olennainen muutos»?
Tämäntyyppisestä käytöstä juontanee alkunsa se, että asiatekstissä tyy¬
liin kuulumattomia sanoja tai arkisia ilmauksia sijoitetaan lainaus¬
merkkeihin. Tällaista sananvalinnan anteeksipyytelyä pitäisi välttää.
Kielenkäyttö ei tunnu vakuuttavalta, jos asiatekstissä esimerkiksi sano¬
taan, että jotkut koululaiset »lintsaavat» tai »pinnaavat» koulusta. Vaih¬
toehtoinen ja asiatyylinen ilmaus on, että he ovat luvatta poissa koulus¬
ta. Jos kirjoittaja epäilee sanan sopivuutta käyttämäänsä tyylilajiin,
hänen on turvallisinta valita sellainen vaihtoehtoinen ilmaus, joka var¬
masti käy. Sanoja ja sanontoja riittää.
Outojakaan kielikuvia ei panna lainausmerkkeihin.
Leirillä pari epäkohtaa pisti silmään.
3. Taideteoksen, varsinkin kirjan, nimi voidaan selvyyden vuoksi pan¬
na lainausmerkkeihin.
Yrjö Kokko kertoo »Ungelon torpassa» elämästään Lapin-
mökissä uiveloiden, sotkien ja muiden vesilintujen naapurina.
4. Lainausmerkkejä käytetään yhtäläisyysmerkkeinä, kun luetteloissa
yms. samat sanat tai merkit osuvat allekkain.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 1 83
20.2. 21.2. 22.2. 23.2.
Antin hiihtokilometrit
12
21
21
48
Hannan »
»
15
»
12
Jaakon »
»
21
32
»
Kaisan »
3
5
1
»
Puolilainausmerkit
1. Puolilainausmerkkejä käytetään toisten lainausmerkkien sisällä.
Eno ihmetteli: »Mitä tuo lapsi tarkoittaa sanoessaan ’äppäkä’?»
2. Puolilainausmerkeillä osoitetaan kielitieteellisessä tekstissä sanan
tai muun ilmauksen merkitystä.
Ruotsin fröken-sanan sanakirjamerkitys on ’neiti’, mutta suo¬
menkielisen sanan täydellinen vastine se ei ole. Asiayhteyden
mukaan sillä voi olla mm. merkitys ’opettaja’.
SANOJEN KIRJOITTAMINEN YHTEEN JA
ERILLEEN
Mitä eroa on keisarin viitalla ja keisarinviitallal Ilman muuta on
selvää, että keisari voi kääriytyä edelliseen, mutta täytyy tuntea jonkin
verran biologiaa, että tietää keisarinviitan olevan eräs melko harvinai¬
nen päiväperhosemme. Keisarin viitta on sanaliitto, keisarinviitta
puolestaan yhdyssana. Keisarinviitta on kokonaan uusi käsite, ei enää
keisarin omistama viitta. Yhdyssanan erityisominaisuus onkin, että se
ilmaisee uuden ja yhdistämättömästä sanasta erillisen käsitteen. Kun
puhutaan pienistä ja nuorista koirista, käytetään erityistä käsitettä
koiranpentu. Kun taas puhutaan esimerkiksi jonkin tietyn koiran poika¬
sista, puhutaan juuri sen koiran pennuista. Tapauksittain siis tarvitaan
joskus toista, joskus toista ilmausta. Aina ei ole helppo ratkaista,
muodostuuko osista uusi käsite vai ei. Niinpä joistakin ilmauksista on
sovittu, että ne käsitetään yhdyssanoiksi ja että niiden osat kirjoitetaan
yhteen; joistakin puolestaan on sovittu, että ne ovat sanaliittoja ja että
niiden osat kirjoitetaan toisistaan erilleen.

1 84 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Suomen kielen yhdyssanat koostuvat kahdesta tai useammasta yhdys¬
osasta.
Lintu|yksilö, uuni|lintu|yksilö, kirjo|siipi|uuni|lintu|yksilö
Yleensä on niin, että edellä oleva osa täsmentää jäljessään olevaa.
Puhutaankin erikseen yhdyssanan perusosasta eli jälkiosasta (esim.
-yksilö) ja määriteosasta (esim. lintu-). Määriteosan tehtävä on saman-
tyyppinen kuin lauseenjäsenenä olevan määritteen (s. 106). Siksi moni
kirjoittaja on silloin tällöin epävarma siitä, onko jokin ilmaus yhdyssa¬
na vai erilleen kirjoitettava sanaliitto. Samatkin sanat saatetaan tapauk¬
sen mukaan kirjoittaa joko yhteen tai erilleen: isoisäni ja iso isäni ovat
kaksi eri henkilöä, ja iso veljeni voi olla pitkäksi venähtänyt pikku¬
veljeni tai isoveljeni. On olemassa pari mekaanista keinoa, joiden avul¬
la usein onnistuu ratkaisemaan, onko kysymyksessä yhdyssana vai
sanaliitto.
- Yhdyssanassa on vain yksi pääpaino, kun se lausutaan ääneen.
isoisä,
vrt. iso isä
- Yhdyssanan alkuosan jälkeen ei voi panna liitettä, mutta sanaliiton
kumpaan tahansa osaan liitteen voi panna.
isoisä |kin,
vrt. isolkin isä, iso isä|kin
Mekaanisten apukeinojen lisäksi nimenomaan ongelmallisimmissa ta¬
pauksissa auttaa myös se tieto, että yhdyssanalla on usein tyystin eri
merkitys kuin sitä vastaavalla sanaliitolla.
aaroninparta, mustasurma, paikkansapitävä
Sanojen yhteen ja erilleen kirjoittamisesta on sääntönsä, mutta ne eivät
yksiselitteisesti kata läheskään kaikkia tapauksia. Kirjoittajan onkin
valppaasti tarkkailtava omaa tekstiään ja monien sanayhtymien kohdal¬
la kerta kerralta asiayhteyden ja tässä esitettyjen periaatteiden mukaan
itse ratkaistava, kirjoittaako hän sanat yhteen vai erilleen. Koska suo¬
men sanat yleensäkin ovat pitkiä, tarpeetonta yhteen kirjoittamista on
kuitenkin vältettävä. Jos yhteen kirjoittamisesta ei tulkinnanvaraisissa
tapauksissa ole mitään etua, on viisainta kirjoittaa sanat erilleen.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 1 85
Yhdyssanat
1. Yhdyssanoja ovat aina ne tapaukset, joiden osat ovat substantiiveja
ja joiden alkuosa on nominatiivissa ja määrittää jälkiosaa. Erilleen
kirjoittamista pidetään näissä tapauksissa alkeellisena virheenä. Luul¬
tavasti englannin kielen ja mainosten malli on alkanut hämärtää
tämäntyyppistenkin sanojen kirjoitusnormistoa. Kummastakaan ei toki
ole suomen kielen kirjoittajan ohjenuoraksi.
avain|asema, jatko|mahdollisuus, maasto|auto, maa|tila|talous,
pisto |rasia, pääte | pysäkki, vuoro | kausi | rytmi
Edellä olevan sanan kanssa yhteen kirjoitetaan tämän mukaan myös
sentyyppiset sanat kulta, polo, rahjus, raukka, vainaja.
lapsikulta, poikaparka, ukkorahjus, vaimovainaja
Tähän ryhmään kuuluvat myös ne tapaukset, joissa perusosa ilmaisee,
mihin lajiin tai luokkaan alkuosa kuuluu. Näissä tapauksissa käytetään
yhdysmerkkiä.
Olli-eno, Kaarle-herttua, A-porras, VHS-järjestelmä, Singer-
ompelukone, i-tunnus, lompolo-sana.
2. Osat kirjoitetaan aina yhteen, jos jompikumpi tai kumpikaan ei
esiinny itsenäisenä sanana.
aitovieri, epäjumala, iankaikkisuus, irtonenä, keitinvesi, kuta¬
kuinkin, muurahaispesä, neliveto, punatulkku
3. Yhdyssanoja ovat ne tapaukset, jotka muuttuvat merkitykseltään
toisiksi tai järjettömiksi, jos sanat kirjoitetaan erilleen. Alkuosan
taipuminen ei estä sanayhtymää olemasta yhdyssana.
pitkäperjantai : pitkänäperjantaina, vrt. pitkä perjantai : pitkänä
perjantaina;
kissankäpälä, vrt. kissan käpälä;
koiranleuka, vrt. koiran leuka;
lukkarinrakkaus, vrt. lukkarin rakkaus;
äidinkieli, vrt. äidin kieli;
alinomaa, lohikäärme, nimenomaan, tupaantuliaiset,
ukonilma, vastikään, yhtäkkiä

1 86 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
4. Kaksitavuiset vahvistussanat kirjoitetaan yhteen pääsanansa kanssa.
apoalasti, litimärkä, pikimusta, rutikuiva, tuhkatiheään, vitival¬
koinen, ypöyksin.
Tämä sääntö ei ole poikkeukseton: ani ja tuiki kirjoitetaan erilleen
pääsanastaan.
ani harva, ani varhain; tuiki tavallinen, tuiki toisenlainen, tuiki
tärkeä.
Sanaliitot
1. Erilleen kirjoitettavia sanaliittoja ovat kielten nimet,
suomen kieli, ruotsin kieli, espanjan kieli
Äidinkieli on yhdyssana erotukseksi konkreettisesta äidin kielestä.
2. Oppiarvojen nimet ovat sanaliittoja.
humanististen tieteiden kandidaatti, filosofian maisteri, valtiotie¬
teen lisensiaatti, lääketieteen tohtori
3. Partikkelit kirjoitetaan erilleen toisistaan ja muista sanoista.
ennen kaikkea, ennen kuin, ennen muuta, niin kuin, huiskin
häiskin, kesken kaiken, nurin niskoin, sen jälkeen kun, sen täh¬
den että, täältä käsin, varta vasten
Poikkeuksellisesti käyttäytyy /?äm-partikkeli.
- Partikkeli + päin kirjoitetaan yhteen.
eteenpäin, päinvastoin, sieltäpäin, tännepäin, ylhäältäpäin
- Nomini + päin kirjoitetaan erilleen,
ikkunaan päin, lännestä päin, Halsualla päin.
4. Erilleen kirjoitetaan sellaiset yhtymät, joissa kaksi samassa sijassa
olevaa substantiivia on peräkkäin. Monet näistä ovat niin kiteytyneitä,

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 187
Genetiivialkui¬
set yhdyssanat
ja sanaliitot
että ainakin jompikumpi osa yleensä mielletään partikkeliksi ja on
ehdonvallan asia, käsitetäänkö yhtymät tämän vai edellisen kohdan
mukaisiksi.
alun perin, kättä kaulaa, mielin kielin, puuta heinää, päätä
pahkaa, suuna päänä
Joko yhdyssanan tai sanaliiton
muodostavat tapaukset
Yhteen ja erilleen kirjoittamisen kannalta ongelmallisen ryhmän muo¬
dostavat ne kahden substantiivin yhtymät, joiden alkuosa on genetiivis¬
sä. Kuten edellä on mainittu, kielten nimet kirjoitetaan erilleen (s. 186)
ja yhdyssanoja ovat ne yhtymät, joilla on kiistaton erityismerkitys (s.
185).
saksan kieli, japanin kieli;
ranskanleipä, hiidenkirnu, maantie
Muista tapauksista valtaosa kirjoitetaan erilleen, niin että alkuosa on
genetiiviattribuuttina. Ei voi antaa ehdotonta sääntöä, jonka mukaan
jotkin sanayhtymät on aina kirjoitettava yhteen tai erilleen. On kuu¬
losteltava, milloin sanat yhdessä muodostavat sellaisen kiinteän käsit-
teennimen, että yhdyssanaksi kirjoittaminen on puolustettavissa. Rat¬
kaisu helpottuu, kun muistaa, että yhdyssanan paino on vain alkuosalla,
sanaliitossa painokas on myös jälkiosa. Muutamat esimerkit valaiskoot
asiaa.
Haravan varsi katkesi.
Vrt. Haravanvarsia myytävänä.
Äsken näkemämme linnun pesä on tuon kallion kolossa.
Vrt. Äsken tuossa kallionkolossa näkemämme linnunpesä oli
hyvin kätketty.
Vasikan maksa on vaaleampi kuin naudan maksa. Sian maksa
erottuu muista, sillä se on liuskainen.
Vrt. Vasikanmaksasta voi valmistaa herkullisia pihvejä tai
paistin. Sianmaksaa käytetään lähinnä laatikkoruokiin.
Koulun matematiikan opettaja ei ollut muodollisesti pätevä
matematiikanopettaja.

1 88 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Yhteen ja erilleen kirjoittamisen lisäksi ongelmallista on myös se,
valitaanko yhdyssanan tai sanaliiton alkuosaksi nominatiivi- vai
genetiivimuoto. Vanhastaan kielessä on molempia tyyppejä. Monesti
ratkaisu on helppo. Varsinkaan kieleen kauan kuuluneet ilmaukset ei¬
vät tuota vaikeuksia. Jokainen ymmärtää, että mikä tahansa kaupunki-
talo ei ole kaupungintalo tai että miestenmetsästäjä ei ole mies-
metsästäjä vaan nainen. Vuosituloa ei kukaan sekoita vuodentuloon,
mutta tarkkana saa olla jo huomatakseen, että ruusunistutuksen tulok¬
sena voi syntyä ruusuistutus.
On olemassa muutamia periaatteita, joihin voidaan tukeutua, kun
joudutaan ratkaisemaan, valitaanko yhdyssanan alkuosaan nominatiivi
vai genetiivi. Kielessä on periaatteista kosolti poikkeuksia, mutta
uudissanoja luotaessa niissä on hyvä pitäytyä.
1. Alkuosa on genetiivissä, kun sen ja jälkiosan suhde on samantapai¬
nen kuin subjektin ja predikaatin suhde eli kun alkuosalla ilmaistaan
jälkiosan osoittaman teon suorittaja. Jälkiosa on tavallisesti verbistä
johdettu substantiivi.
hengenmeno, ihmisenalku, järjenjuoksu, kevääntulo, maailman¬
loppu, opettajainkokous
Jo edellä olevat esimerkit osoittavat, että tämän periaatteen soveltami¬
nen ei ole yksioikoista. Ihmisenalun sijasta voidaan yhtä hyvin käyttää
ihmisalkua, kun alkuosana käytetään erityistä yhdyssanamuotoa, joka
on erilainen kuin nominatiivi tai genetiivi. Opettajainkokouksen voi
korvata opettajakokouksella, kun ei ajatella osien subjektin ja
predikaatin kaltaista suhdetta. Sen sijaan opettajankokous on järjetön,
koska se sisältää ajatuksen, että yksi opettaja kokoontuu. Juuri vaikka¬
pa kokous-loppuiset yhdyssanat tarjoavat hyvän esimerkin siitä, että
yksittäistapauksissa eri tavoin ajattelemalla päädytään erilaisiin ratkai¬
suihin. Keinotekoisesti ei vakiintunutta käytäntöä ole tarpeen yhden¬
mukaistaa.
edustajakokous, luokkakokous, nuorisokokous, sukukokous;
kansankokous, piispainkokous, toverikunnankokous, väenkokous
2. Silloin kun alku- ja jälkiosan suhde on luonteeltaan samanlainen
kuin objektin ja pääsanan suhde, alkuosa on yleensä genetiivissä. Myös
näissä tapauksissa jälkiosa on johdettu verbistä. Nominatiivi- ja gene¬
tiivialkuisten sanojen rinnakkainasettelu selventänee, mistä on kysy¬
mys.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 1 89
Uuden koneen vika huomattiin tehontarkkailun ansiosta.
Vrt. Maanteille on vaadittu liikenteen tehotarkkailua.
Giljotiini toimii päänkatkaisimena.
Vrt. Koko huoneiston sähkövirta voidaan katkaista pääkatkaisi-
mesta.
Televisiotoimittajat toimittavat ohjelmia televisionkatsojien
iloksi.
Tätäkään sääntöä ei ole sovellettu kaikissa tapauksissa. On olemassa
sellaisia yhtymiä, joiden suhde voidaan ajatella objektin ja pääsanan
suhteen kaltaiseksi mutta myös muulla tavoin. Silloin jompikumpi
muoto on yksinomainen tai molemmat voivat olla käytössä. Niinpä
radiokuuntelija on mahdollinen, vaikka radionkuuntelija on tavalli¬
sempi. Tulkintatavan erilaisuudesta johtuu myös se, että rinnakkaisissa
käsitteissä saatetaan käyttää toisistaan poikkeavia muotoja.
asiakaspalvelu, yleisönpalvelu;
yritysjohtaja, työnjohtaja;
radiohuolto, autonhuolto;
kotiseuturakkaus, isänmaanrakkaus
Vakiintuneita genetiivialkuisia yhdyssanoja ei pidä muuttaa nominatii-
vialkuisiksi: olkoon käsityönopettaja entisenlaisensa, vaikka rinnalle
on tullut tekstiiliopettaja.
Genetiivialkuisen yhdyssanan alkuosa on useammin yksikössä kuin
monikossa. Monikolliset yhtymät kirjoitetaan kernaasti erikseen, mutta
niiden joukossa on myös yhdyssanoja. Köyhänapu on sama kuin
köyhäinapu, lastenhoitaja sen sijaan on usein suorittanut ammatti¬
tutkinnon, joka lapsenhoitajalta puuttuu.
Yleensä monikon genetiiviä käytetään silloin, kun toiminta kohdis¬
tuu useaan. Vain vakiintuneissa poikkeustapauksissa on yksikkö.
ajatustenvaihto, opettajainvalmistus, vankeinhoito, varainhoitaja
Vrt. kirjeenkantaja, opettajankoulutus, sairaanhoitaja
Joskus käytetään nominatiivia, vaikka monikon genetiivi olisi odotuk¬
senmukaisin,
alkoholistihuolto, raaka-ainehankinta
Vrt. lastenhuolto, uutistenhankinta

190 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Yhdysverbit
3. Yhdyssanan alkuosa on genetiivissä myös silloin, kun se on sellai¬
sessa merkitystehtävässä, jossa genetiiviä käytetään sanaliitoissakin.
päivänsankari, lastenjuhla, opettajan tutkinto, maisterinpaperit,
pöydänjalka
Myös tätä sääntöä on sovellettu väljästi. Poikkeamia on runsaasti.
Vallankaan konsonanttivartaloiset sanat (s. 37) ja sanat, joista on erityi¬
nen yhdyssanamuoto, eivät sitä aina noudata.
nuoruudenmuisto, nuoruusmuisto;
kädenselkä, kämmenselkä;
lapsenmieli, ihmismieli;
lapionvarsi, kirvesvarsi
Muunlaisiakin poikkeuksia on.
kansanjuhla, yleisöjuhla;
kaupungintalo, eduskuntatalo;
koulunpiha, kotipiha;
maansuru, hovisuru
4. Yhdyssanan tai sanaliiton alkuosana olevat erisnimet noudattavat
edellä olevia sääntöjä samalla tavoin kuin yleisnimet. Uusia säännöistä
poikkeavia nimiä ei pitäisi muodostaa.
Snellmaninkatu, Eino Leinon katu, Juseliuksen mausoleumi,
Mannerheimin patsas, Sibeliuksenpuisto, Wihurin säätiöt
Niissä tapauksissa, joissa yhdyssanan alkuosana oleva erisnimi on haa¬
listunut (s. 199) niin, että se käsitetään yleisnimeksi, käytetään tapauk¬
sittain yhtä hyvin nominatiivia kuin genetiiviä.
celsiusaste, galluptutkimus, dieselmoottori;
karjalanpiirakka, kriminkoipi, maariankämmekkä
Suomen kieleen ei vanhastaan ole kuulunut yhdysverbejä. Vaikka yh¬
dysverbit ovat yleistymässä ja niitä syntyy jatkuvasti lisää, on suomen-
mukaisempaa edelleen lyödä laimin, pitää yllä, tai sanoa irti kuin
laiminlyödä, ylläpitää tai irtisanoa, vaikka nekin ilmaukset jo ovat
hyväksyttäviä.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 191
Verbinmuodot
ja verbijoh¬
dokset yhdys¬
sanoissa ja
sanaliitoissa
Verbien teon-
ja tekijännimi-
johdokset yh¬
dyssanoissa ja
sanaliitoissa
Infinitiivit ja
partisiipit sekä
-maton- ja -mä-
tö/?-loppuiset ad¬
jektiivit yhdyssa-
sanoissa ja sana¬
liitoissa
1. Verbien teon- ja tekijännimijohdokset muodostavat yleensä yhdys¬
sanan edellään olevan määritteensä kanssa.
asianajaja, ohikulkija, pahantekijä, vallanpitäjä
aliravitsemus, kankaankudonta, kalansaanti,
loppuunmyynti, merenkäynti, tervetuloa, sotaanlähtö,
valtaannousu, unissakävely, kunnianloukkaus
Jos tällaisen sanayhtymän alkuosa on painokas tai jos siihen liittyy
oma määrite tai omistusliite, osat kirjoitetaan kuitenkin erilleen.
koulunjohtaja
Vrt. Lähderannan koulunjohtaja
sadonkorjuu
Vrt. tämänvuotisen sadon korjuu
vapaudenriisto
Vrt. vapautemme riisto
2. Erilleen edellään olevasta määritteestään kirjoitetaan, toisin kuin
muut teonnimijohdokset, -mmen-loppuiset.
junassa matkustaminen, mukana oleminen, valtaan nouseminen
1. Infinitiivit ja partisiipit kirjoitetaan erilleen edellään olevasta mää¬
ritteestä.
poissa oleva, yllä oleva, mieltä ylentävä, vasta valmistunut, en¬
nen mainittu, niin kutsuttu, toisin sanoen, tästä lähtien
2. Erilleen edellään olevasta määritteestään kirjoitetaan myös -maton-
ja -mätön-loppuiset verbistä johdetut adjektiivit.
korvin kuulumaton, syötäväksi kelpaamaton, työtä pelkäämätön
Silloin kun edellisen tyyppinen yhtymä on hyvin vakiintunut, se usein
kirjoitetaan yhteen. Vakiintuneina pidetään aina esimerkiksi niitä yhty¬
miä, jotka voidaan ajatella yhdysverbien muodoiksi. Joillakin yhtymil¬
lä on eri merkitys tai ainakin erilainen merkitysvivahde yhteen ja
erilleen kirjoitettuna. Yhdyssanan merkitys on monesti käsitteellisempi
tai kuvaannollisempi kuin sanaliiton.
Niinpä voidaan harkinnan mukaan kirjoittaa, että lumi on vas¬
tasatanutta tai vasta satanutta. Kangas voi olla pesun kestävää tai

192 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Adjektiivit yh¬
dyssanoissa ja
sanaliitoissa
Substantiivia
määrittävät
adjektiivit yh¬
dyssanoissa ja
sanaliitoissa
pesunkestävää ja läpi näkyvää tai läpinäkyvää, mutta pesunkestävä
tukkijätkä saattaa joskus turvautua läpinäkyvään valheeseen. Monesti
on siis itse kuulosteltava sanojen merkitystä ja sen mukaan ratkaistava
kirjoitusasu. Käsillä olevan ilmaisutyypin yhteen tai erilleen kirjoitta¬
misella voidaan saada aikaan erilaisia painotuksia. Perustellut sään¬
nöistä poikkeamiset ovat tavallisia.
aivopesty, alleviivattu, ristiinnaulittu
aikaansaamaton, ennenkuulumaton, mitäänsanomaton
aikaansaapa, anteeksiannettava, loppuunmyyty,
miehenmentävä, suuhunpantava, yhdentekevä,
varteenotettava, vastasyntynyt, madonsyömä
Substantiivia määrittävä adjektiivi on attribuutti, ja se kirjoitetaan eril¬
leen pääsanastaan. Yhteen kirjoittamista pidetään alkeellisena virhee¬
nä.
komea nuorukainen, viihtyisä koti, rasvaton maito, vilkas lapsi
Kielessä on kuitenkin koko joukko yhdyssanoja, joiden alkuosana on
substantiivia määrittävä adjektiivi. Yhteistä on, että yhdyssanoilla on
erityismerkitys. Niinpä toivotamme hyvää vuoden alkua, kun kirjoi¬
tamme korttiin hyvää uuttavuotta. Jos haluamme toivotuksen koskevan
koko alkanutta vuotta, korttiin pitää kirjoittaa hyvää uutta vuotta.
Tämäntyyppiset yhdyssanat ovat taivutukseltaan kahdenlaisia.
1. Suurin osa tällaisista yhdyssanoista taipuu niin, että molemmissa
osissa on taivutuspääte. Paikanimet kuuluvat tavallisesti tähän ryh¬
mään.
isojako : isossajaossa, isoveli : isonveljen, isovarvas : isonvar-
paan, omatunto : omaatuntoa, täysikuu : täydenkuun;
Isojoki : Isollajoella, Uusimaa : Uudellamaalla, Punainenmeri :
Punaiseenmereen, Vanhatalo : Vanhantalon [kun kysymyksessä
on talonnimi]
2. Osa varsinkin uudehkoista yhdyssanoista taipuu niin, että vain jälki¬
osassa on pääte. Sukunimet ja pieni osa paikannimistä kuuluvat tähän
ryhmään.
harmaasieppo : harmaasiepolla, isovanhemmat: isovanhempien,
isoveli: isoveljen, kevytmaito : kevytmaitoa, suorakulmio : suo¬
rakulmion, vapaamuurari : vapaamuurarit, vinokaitale : vino-
kaitaletta, Uusikylä : Uusikylän, Vanhatalo : Vanhatalon [kun
kysymyksessä on sukunimi], Pyhäjärvi: Pyhäjärvellä

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 193
Taipumattomat
adjektiivit yhdys¬
sanoissa ja sana¬
liitoissa
-men-loppuiset
adjektiivit yhdys¬
sanoissa ja sana¬
liitoissa
Taipumattomat adjektiivit kirjoitetaan yleensä erilleen pääsanastaan.
aika poika, ensi jouluna, eri mieltä, joka hetki, kelpo poika, koko
päivän, melko tavalla, tosi tapaus, viime vuonna
Poikkeukset ovat kahta eri tyyppiä:
1. Yhteen kirjoitetaan ne tapaukset, joilla on erityismerkitys.
aikaihminen, ensirakastaja, erivapaus, kokoparta, pikkusisko,
tosiasia
2. Yhteen kirjoitetaan taipumaton adjektiivi ja -men-loppuinen
adjektiivi
aikamoinen, ensijouluinen, erimielinen, jokahetkinen, tosiasial¬
linen
Yleensä -men-loppuiset adjektiivit muodostavat edellään olevan sanan
kanssa yhdyssanan.
1. Niinpä yhteen kirjoitetaan ne tapaukset, joiden alkuosa on
nominatiivissa.
eteläsuomalainen, hyväkuntoinen, itäkarjalainen, kolmivuoti¬
nen, päätoiminen, raskassoutuinen, runsasluminen, samannäköi¬
nen, sinivoittoinen
2. Yhteen kirjoitetaan myös yleisesti käytössä olevat genetiivialkuiset
tapaukset, joiden alkuosa on adjektiivi, pronomini tai numeraali. Jos
yhdyssanalla ei ole erityismerkitystä tai sen jompikumpi osa on pitkä
tai harvinainen, osat voidaan kirjoittaa erilleenkin.
hyväntahtoinen, kahdenvälinen, kaikenkaltainen, monenvärinen,
muunlainen, pahantuulinen, senkertainen, suurenpuoleinen, tä¬
mäntapainen;
hyväntuoksuinen, hyvän tuoksuinen,
minkätyyppinen, minkä tyyppinen,
näppärännäköinen, näppärän näköinen,
tämänkokoinen, tämän kokoinen
[ei erityismekitystä]
käsittämättömän värinen, merkillisen oloinen, omituisen
tuoksuinen, vastenmielisen näköinen, suloisen tuntuinen [aina¬
kin toinen osa pitkä tai harvinainen]

194 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Muut adjektiivit
yhdyssanojen ja
sanaliittojen jäl¬
kiosana
Poikkeuksia pääsäännöstä on kahden eri tyypin joukossa:
1. Erikseen kirjoitetaan yleensä ne tapaukset, joiden alkuosana on
genetiivimuotoinen substantiivi. Yhdyssanoja ovat vain ne, joilla on
hyvin vakiintunut tai erikoistunut merkitys.
luokkien välinen, pallon muotoinen, sääntöjen vastainen, vaivan
arvoinen, variksen näköinen;
ajankohtainen, kansainvälinen, savenkarvainen, säännön¬
mukainen, vedenalainen, venäjänkielinen [vakiintunut tai eri¬
koistunut merkitys]
2. Omalla tavallaan kirjoitetaan -tomen-loppuiset yhtymät silloin, kun
lainen tarkoittaa ’jonkin kaltaista’.
- Erisnimeen ja sanaliittoon kuuluva lainen kirjoitetaan omaksi
sanakseen.
edellä mainitun lainen, Jaakon lainen, Jaakko Ilkan lainen
- Muulloin -lainen yleensä kirjoitetaan edellään olevan sanan kanssa
yhteen. Varsinkin yleisnimien yhteydessä tai omistusliitteellisissä
ilmauksissa se usein kirjoitetaan myös erilleen. Käytännössä sallitaan
tapauksittainen harkinta.
hyvänlainen, kahdenlainen, minkälainen, tällainen;
myyränlainen, myyrän lainen;
teidänlaisenne, teidän laisenne;
vihurirokon lainen
1. Suomessa on vanhastaan jonkin verran muitakin kuin -inen-loppui-
sia substantiivin ja sitä seuraavan adjektiivin muodostamia yhdyssa¬
noja.
hallanarka, riihikuiva, sanavalmis, tuulensuojaisa, uunilämmin
Käännöslainoina kieleen pyrkii lisää tämäntyyppisiä uudissanoja. Niitä
vierastetaan. Niiden tilalle suositetaan yleensä jotakin korvaavaa ilmai¬
sua. Perisuomalainen tapa on sanoa kalaisa eikä kalarikas, niukkara¬
vinteinen eikä ravinneköyhä, vesistöjä saastuttamaton eikä vesistöys-
tävällinen, hapeton tai vähähappinen eikä happiköyhä. Hiukan mietti¬
mällä tällaiselle muodikkaalta kuulostavalle mutta kieleen huonosti
soveltuvalle yhdysadjektiiville voidaan yleensä aina keksiä suomen-
mukaisempi korvaava ilmaus. Muutamat suhteellisen uudet lainat ovat

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 195
Lukusanojen
yhteen ja eril¬
leen kirjoitta¬
minen
ylittäneet hyväksymiskynnyksen. Niinpä virkamies voi olla virkava¬
paana ja lueskella painotuoreita uutuuskirjoja.
2. Värejä merkitsevät sanayhtymät kirjoitetaan tavallisesti yhteen.
helmenharmaa, hiilenmusta, joulunpunainen, kermanvalkoinen,
lumivalkea, luonnonvärinen
Adjektiivialkuiset yhtymät voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erilleen.
Yhdysmerkkiä käytetään, jos tarkoitetaan kahden eri värin vuorottelua
ja jos on vaarana sekoittaa ilmaus yhtä värisävyä tarkoittavaan yhdys¬
sanaan.
tumman punainen, tummanpunainen, vihreän keltainen, vih-
reänkeltainen;
sinivalkoinen, mustavalkoinen [kummassakin kaksi vuorottele-
vaa väriä eikä väärinkäsityksen vaaraa];
siniharmaa [yksi värisävy], sini-harmaa [kaksi vuorottelevaa vä¬
riä]
3. Yhteen kirjoitetaan substantiivialkuiset vertailun sisältävät ilmauk¬
set. Adjektiivialkuiset kirjoitetaan yleensä erilleen, vaikka yhteen kir¬
joittaminenkin on tapauksittain mahdollista.
höyhenenkevyt, kuolonkalpea, peilityyni, teräksenkova, tulikuuma,
veitsenterävä
kylmän kalsea, tyynen rauhallinen, viileän asiallinen, tyhmän¬
rohkea
Lukusanoja joudutaan kirjoittamaan joskus kirjaimin. Silloin noudate¬
taan samaa tapaa kuin lukuja numeroin merkitessä: luvut jaetaan oike¬
alta vasemmalle kolmen ryhmiin, ja jokainen ryhmä kirjoitetaan omak¬
si sanakseen.
249 = kaksisataaneljäkymmentäyhdeksän,
3 685 = kolmetuhatta kuusisataakahdeksankymmentäviisi,
4 703 513 = neljämiljoonaa seitsemänsataakolmetuhatta viisi-
sataakolmetoista

196 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Yhdysmerkki yhdyssanoissa
1. Yhdysmerkkiä käytetään yhdysosien välissä, kun alkuosa loppuu
samaan vokaaliin (a, ey i, o, u, y, ä, ö), jolla jälkiosa alkaa. Kon¬
sonanttien välissä yhdysmerkkiä ei käytetä.
noita-akka, eläke-etu, sunnuntai-ilta, piilo-ommel, aamu-uni¬
nen, syy-yhteys, pää-äänenkannattaja, ylhäisö-öykkäri;
sävellaji, avainnippu, sisarraukka, hammassairaus, kevättähti
2. Yhdysmerkkiä käytetään ^/-aikuisissa ja epätavallisissa sanoissa
monitulkintaisuuden tai muun väärinkäsityksen välttämiseksi.
ei-toivottu, koulu-laiskuri, koululais-kuri, suomu-orakas, uloke-
ikkuna
3. Yhdysmerkki merkitään, jos alkuosana on sitaatin luonteinen vie¬
raan kielen sana. Vierasperäinen sana sinänsä ei edellytä yhdys¬
merkkiä.
barbecue-kastike, chipaya-intiaanit;
Vrt. leghomkana, marinadiohje, röntgenkuva
4. Yhdysmerkkiä käytetään, kun jompikumpi osa on erisnimi (paikan¬
nimistä s. 201 ja 202).
Toini-mummi, Liisa-Maija, loma-Suomi, Länsi-Suomi, nyky¬
suomi, Pariisin-matka, Ruotsin-laivat
5. Yhdysmerkki on yhdyssanoissa, joiden jompikumpi osa on numero,
kirjain, lyhenne, merkki, kieliaines tai rajakohtailmaus.
12-vuotias, A-porras, PDT-rokote, a-kulma, i-tunnus, kissa-
sana, 1960-1970-luvulla, 13-19-vuotiaat, länsi-itä-suunta,
Ranska-Brasilia-jalkapallo-ottelu
6. Yhdysmerkki on myös sellaisissa tapauksissa, joissa alkuosa yksilöi
jälkiosan tarkoitteen. Suuri osa näistä tapauksista kuuluu samalla jo
jompaankumpaan kahdesta edellä olevasta ryhmästä. Tämäntyyppisten
yhdyssanojen osien järjestys voidaan yleensä vaihtaa päinvastaiseksi ja
silloin kirjoittaa osat erilleen toisistaan.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 197
demokratia-käsite, käsite demokratia;
approbatur-arvosana, arvosana approbatur;
1-suora, suora 1;
Henrik-piispa, piispa Henrik
7. Yhdysmerkkiä käytetään niissä yhdyssanoissa, joiden osat ovat
sekä sisällöltään että muodoltaan rinnasteisia eli sillä tavoin samanar¬
voisia, että alkuosa ei määritä jälkiosaa.
liha-riisi-porkkanalaatikko, Helsinki-Vantaan lentoasema, Kirsti
Lulli-Veräväinen, suomalais-ruotsalainen sanakirja
Vrt. angloamerikkalainen, indoeurooppalainen, sensomotorinen
[osat ovat rinnasteiset merkitykseltään mutta eivät muodoltaan]
8. Yhdysmerkillä osoitetaan, että kahden tai useamman yhdyssanan
yhteinen osa on toistamatta. Yhdysmerkki korvaa puuttuvan osan siten,
että tyhjät välit jätetään samoihin paikkoihin kuin ne jätettäisiin, jos
kaikki osat olisi kirjoitettu näkyviin.
syntymäaika ja -paikka,
kauko- ja paikallisjunat,
keski- ja uusi aika [koska keskiaika on yhdyssana ja uusi aika
sanaliitto],
vanha ja keskiaika [koska vanha aika on sanaliitto ja keskiaika
yhdyssana]
9. Niissä tapauksissa, joissa alussa oleva määriteosa on usean sanan
mittainen, yhdysmerkin edelle jätetään sanaväli.
Lauri Markkula -vainaja, Seitsemän veljestä -romaani, tee se itse
-menetelmä [tai »tee se itse» -menetelmä tai tee-se-itse-menetel-
mä]
ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
Iso alkukirjain
Suomenkielisessä kirjoituksessa isoa alkukirjainta käytetään vain tie¬
tyissä tehtävissä.
1. Isolla kirjaimella aloitetaan virke. Kaksoispisteen jälkeisestä
alkukirjaimesta on omat sääntönsä (s. 171).

198 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Nukkuessaan ihminen kuluttaa suunnilleen yhtä paljon energiaa,
kuin häneltä kuluisi, jos hän juoksisi noin tunnin.
Julius Caesar sanoi: »Arpa on heitetty.»
Kevät tekee tuloaan: Peipposet laulavat ja leskenlehdet kukki¬
vat. Järven jääpeitekin alkaa olla petollisen hauras.
2. Ison alkukirjaimen käyttö on kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoi¬
tus kahdessa tapauksessa: kaikissa kristittyjen Jumalaa ja Jeesusta
tarkoittavissa nimityksissä sekä kirjeiden puhuttelusanoissa.
Isä, Poika ja Pyhä Henki, Jumalan Karitsa, Vapahtaja, Kristus,
Hän, Luoja, Herra;
Sinä, Te, Herra Tasavallan Presidentti
3. Isoa alkukirjainta käytetään erisnimissä. Jos erisnimi muodostuu
useammasta kuin yhdestä sanasta, isolla kirjaimella aloitetaan tavalli¬
sesti vain ensimmäinen. Paikannimien kirjoituksesta on omat ohjeensa
(s. 200).
Lappi, Musti, Peugeot, Otava, Fazer, Kaleva;
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, Uuden ajan kult¬
tuurihistoria, Pyhä raamattu
Silloin kun käytetään Pyhän raamatun lyhennettyä nimeä, myös se
voidaan tulkita erisnimeksi ja kirjoittaa isolla alkukirjaimella Raamat¬
tu.
Järjestöjen, lehtien, liikkeiden, oppilaitosten yms. nimet on rekiste¬
röity tietyllä tavalla, joka saattaa poiketa tässä esitetystä mutta jota
niistä kirjoitettaessa on noudatettava. Ellei oikea kirjoitusasu ole tie¬
dossa, sen voi yleensä tarkistaa esimerkiksi puhelinluettelosta tai sitä
voi tiedustella nimen omistajalta.
Helsingin Sanomat, Helsingin yliopisto, Matemaattisten Ainei¬
den Opettajien liitto, Suomen kirkon pappisliitto
Pieni alkukirjain
Suomen kielessä käytetään sanan alussa yleensä pientä alkukirjainta.
Yleisnimet kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella. Ongelmia ai¬
heutuu siitä, että välttämättä ei ole itsestään selvää, onko kysymykses¬
sä yleis- vai erisnimi. Suomen kielen säännöt ovat tässä kohden erilai¬

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 199
set kuin niiden vieraiden kielten, joita kouluissamme opiskellaan.
Seuraavien ryhmien sanat ovat yleisnimiä, ja ne kirjoitetaan pienellä
alkukirjaimella:
1. Kielten nimet ja erisnimistä johdetut sanat kirjoitetaan pienellä
alkukirjaimella.
suomen kieli, suomi, suomalainen, suomalaisuus, eteläsuoma¬
lainen, savolainen
2. Kuukausien, viikonpäivien, juhlien sekä historiallisten aikakausien
ja tapahtumien nimet alkavat pienellä alkukirjaimella.
tammikuu, mätäkuu, tiistai, joulu, vappu, keskiaika, renessanssi,
talvisota
Erikseen on huomattava, että esimerkiksi tapaninpäivä tarkoittaa ni¬
menomaan toista joulupäivää, Tapanin päivä taas Tapani-nimisten
miesten nimipäivää, silloin kun tällainen ero nimenomaan halutaan
tehdä. Muutamia muitakin vuotuisia merkkipäiviä voidaan pitää siinä
määrin elämänmenoomme kuuluvina ja nimipäivän tehtävästään irral¬
lisina, että ne on asiayhteyden mukaan mahdollista kirjoittaa pienellä.
Matista puhteet putoo, mariasta ehtoot katoo.
3. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan myös yleisnimiksi haalistuneet
erisnimet, joita käytetään varsinkin yhdyssanojen osina mutta myös
itsenäisesti.
jobinposti, fahrenheitaste, sarvijaakko, ranskanleipä, stroganov
Erisnimen haalistuminen tietyissä tapauksissa yleisnimeksi tai yleis¬
nimen osaksi tapahtuu vähitellen. Kielessä on koko ajan sanoja, joiden
luokitteleminen yleisnimiksi tai erisnimiksi on tulkinnanvaraista. Niin¬
pä esimerkiksi Otavan iso tietosanakirja 1960-luvulta puhuu Wankel-
moottorista, mutta nykyisin kirjoitetaan yleisesti wankel-moottori. Vii¬
me vuosikymmeninä Rudolf Steiner ja Maria Montessori ovat olleet
suomalaisessa koulumaailmassa niin paljon esillä, että voidaan jo var¬
sin hyvin puhua steinerpedagogiikasta tai montessorikouluista, mutta
mahdollisia ovat vielä myös Steiner-pedagogiikka tai Montessori-kou-
lut. Mitä tutummaksi käsite tulee, sitä kernaammin se käsitetään yleis¬
nimeksi. Viime kädessä kirjoittaja itse ratkaisee tämäntyyppisissä ta¬
pauksissa, käsittääkö hän sanan isoa vai pientä alkukirjainta vaativaksi.

200 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
PAIKANNIMIEN KIRJOITTAMINEN
Paikannimet muodostuvat yhdestä tai useammasta osasta. Yksiosaisten
nimien oikeinkirjoitus ei tuota päänvaivaa.
Töölö, Lappi, Tokio, Washington
Edellisentapaisten paikannimien lisäksi yksiosaisia saattavat olla myös
joidenkin järvien, jokien, vuorten yms. nimet. Tällaisia nimiä on sekä
koti- että ulkomaisten paikannimien joukossa. Ulkomaisista nimistä on
tapana käyttää suomessa yksiosaista nimeä silloin, kun nimi
alkukielessäkin on yksiosainen. Tällaiseen nimeen voi kuitenkin usein
lisätä paikan lajia ilmaisevan yleisnimilopun, jos erityisesti haluaa
korostaa, minkälajisesta paikasta on kysymys.
Vuoksi, Päijänne, Koli, Sokosti, Rankki, Kihti;
Balaton (Balatonjärvi), Volga, Köli, Kilimanjaro,
Havaiji (Havaijisaaret), Thames (Thamesjoki)
Suuri osa paikannimistä muodostuu useammasta kuin yhdestä osasta.
Niinpä on tiedettävä, milloin osat kirjoitetaan yhteen, milloin erilleen
ja mitkä osat kirjoitetaan isolla, mitkä pienellä alkukirjaimella.
Säännöt on pyritty saamaan selkeiksi, ja ne koskevat yhtäläisesti
suomalaisia ja ulkomaisia paikannimiä. Niiden mukaan on hyvä toi¬
mia, mutta niitä ei ole syytä noudattaa sokeasti, sillä nimistössä tulee
usein vastaan tulkinnanvaraisia tapauksia ja nykyisten sääntöjen vastai¬
siksi perinteisesti vakiintuneita nimiä.
Monilla suomalaisten pitkään tuntemilla ulkomaisilla nimillä on va¬
kiintunut suomenkielinen asu, jota aina käytetään, mutta uusia paikan¬
nimien suomalaistettuja asuja ei enää tehdä. Vaikka varsinaisia
erisnimiä ei suomenneta, nimien osana olevat paikan lajia ilmaisevat
yleisnimet tai jotkin määritteet saatetaan suomentaa. Useimmat ulko¬
maiset paikannimet käsitetään sitaattilainoiksi (s. 203): ne pyritään
kirjoittamaan ja ääntämään alkukielen mukaan.
Tukholma, Juutinrauma, Palestiina, Ruija, Alattio; Iso-Belt,
Kapkaupunki, Thaimaa;
New York, Zimbabwe, Erzgebirge
Joidenkin vieraita kirjainjärjestelmiä käyttävien kielten nimien kirjoit¬
tamisesta meikäläisittäin latinalaisin kirjaimin ei ole vielä täyttä yksi¬
mielisyyttä. Niinpä esimerkiksi Etelä-Korean pääkaupunkien nimen

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 201
näkee kirjoitettavan Söul, vaikka suomen kielen lautakunta suosittaa
kirjoitusasua Soul.
Paikannimet, joiden loppuosana on yleisnimi
Monien paikannimien loppuosana - perusosana - on yleisnimi, joka
ilmaisee paikan lajin. Tällaisia yleisnimiä on paljon. Tavallisia perus¬
osia ovat esimerkiksi joki, järvi, lahti, vaara, vuori, katu, tie.
Kemijoki, Oulujärvi, Suomenlahti, Iivaara, Tahkovuori, Rune¬
berginkatu, Mannerheimintie
Paikannimet kirjoitetaan yleensä yhdeksi sanaksi. Yhdysmerkkiä ei
tarvita, vaikka nimen alkuosana olisikin erisnimi.
Töölöntori, Katajanokanluoto, Jollaksenlahti, Pentinkulma, Sot-
kasjyrhämänpalo, Peurakaltionjänkä, Vetotaipaleensaari; Tyyni¬
meri, Punainenmeri : Punaisellamerellä, Liivinmaa, Baffinin-
saari, Gardajärvi, Ellesmerensaari
Erilleen kirjoitetaan vain muutamat paikannimiryhmät, joissa nimen
alkuosa on tavallisesti genetiivimuotoinen:
1. Silloin kun nimen alkuosa on erisnimien muodostama sanaliitto tai
yhdysmerkillinen erisnimi, jälkiosa kirjoitetaan erilleen.
Eino Leinon katu, Juhani Ahon tie, Hanna-Leenan ahde, Prinses¬
sa Astridin rannikko, Gustaf Adolfin maa, Etelä-Sandwichin
hauta
2. Silloin kun nimen perusosana - loppuosana - oleva yleisnimi on
yhdyssana, se kirjoitetaan erilleen alkuosasta riippumatta siitä, onko
alkuosa genetiivi- vai nominatiivimuotoinen.
Kevon luonnonpuisto, Läntinen moottoritie, Cumbrian järviseu¬
tu, Tyyni valtameri [vrt. Tyynimeri], Apenniinien niemimaa,
Reinin liuskevuoret
3. Silloin kun nimen perusosa - loppuosa - tarkoittaa ihmisen raken¬
tamaa paikkaa, se kirjoitetaan erilleen.
Porttipahdan tekojärvi, Saimaan kanava;
Assuanin pato, Hadrianuksen valli

202 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
4. Erilleen kirjoitetaan usein myös sellaiset tapaukset, joiden jälki¬
osana oleva yleisnimi on sillä tavoin ylimalkaisesti luonnehtiva, että
sen avulla ei muodosteta täsmällistä paikkaa ilmaisevaa erisnimeä.
Coloradon aavikko, Dneprin alanko, Brasilian ylänkö
Paikannimen loppuna oleva yleisnimi kirjoitetaan yleisten oikein¬
kirjoitussääntöjen mukaisesti aina pienellä alkukirjaimella.
Paikannimet, joiden loppuosana on erisnimi
Paikannimen loppuna oleva erisnimi kirjoitetaan yleisten oikein¬
kirjoitussääntöjen mukaisesti isolla alkukirjaimella. Samoin kuin yleis-
nimiloppuiset myös erisnimiloppuiset paikannimet kirjoitetaan yleensä
yhdyssanoiksi. Koska loppuosa on erisnimi, tämäntyyppisissä nimissä
tarvitaan yhdysmerkkiä.
Ruotsi-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Ranska, Ylä-Poikelus, Ala-
Egypti, Etu-Aasia, Taka-Intia, Uusi-Guinea
Tällaisen nimen alkuosana oleva määriteosa kirjoitetaan isolla alku¬
kirjaimella aina silloin, kun sen ansiosta rajautuu oma maantieteellinen
alueensa niin kuin edellisissä esimerkeissä. Silloin kun määriteosa
rajaa paikannimen muuten kuin maantieteellisesti, se kirjoitetaan pie¬
nellä alkukirjaimella.
loma-Suomi, nyky-Suomi, puu-Vallila, natsi-Saksa
Suomessa on kuitenkin paikannimiä, joiden kirjoitusasu on vanhastaan
vakiintunut poikkeukselliseksi. Sitä ei ole yhdenmukaisuuden saavut¬
tamiseksi muutettu.
Alahärmä, Ruotsinpyhtää, Vähäkyrö, Ylitornio
Silloin kun nimen perusosana oleva paikannimi on yhdyssana, se kir¬
joitetaan erilleen edellään olevasta mukanaan taipuvasta määritteestä.
Iso Lahnasuo : Ison Lahnasuon, Pohjoinen Rautatiekatu, Iso
Villasaari, Vanha Porvoontie, Pieni Orjajärvi, Uusi Etelä-Wales

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 203
Paikkaa tarkoittavan ilmauksen tulkitseminen
erisnimeksi tai yleisnimeksi
Monesti on hankala ratkaista, onko kysymyksessä paikannimenä käy¬
tetty erisnimi vai yleisnimeksi tulkittava ilmaus. Kielen olemukseen
kuuluu, että siinä on paikkaa merkitseviä yleisnimiä, joiden tarkoite
vähitellen täsmenee siinä määrin, että niitä aletaan pitää erisniminä.
Tällainen prosessi on käynnissä koko ajan, joten kielessä on aina
sellaisia ilmauksia, joiden luokittelu yleis- tai paikannimiksi on
tulkinnanvaraista.
Nykyään esimerkiksi Lähi-itä ja Kaukoitä tarkoittavat siinä määrin
selkeärajaista aluetta, että ne on luettava erisnimiksi toisin kuin muuta¬
ma vuosikymmen sitten. Sen sijaan arabimaailma on ainakin toistai¬
seksi sellainen käsite, että sen ulottuvuudet ovat vahvasti paikallisuu¬
den ulkopuolellakin eikä sitä voi pitää paikannimenä. Pohjoismaat
(viisi tiettyä maata) ja Pohjoiskalotti tarkoittavat nykyään niin selvästi
määrärajaista maantieteellistä aluetta, että ne ovat erisnimiä. Jos kirjoi¬
tetaan pohjoismaat, tarkoitetaan mitä tahansa pohjoisia maita. Napa-
aluetta ympäröivää vyöhykettä tarkoitettaan, kun kirjoitetaan
pohjoiskalotti.
Kielenkäyttäjän on hyvä seurata kielen kehitystä tältäkin kannalta ja
kuulostella, mitkä nimet kulloinkin ovat muutoksen alaisia, mitkä jo
tuntuvat vakiintuneilta.
LAINASANOJEN OIKEINKIRJOITUS
Suomen kieleen on aikojen kuluessa tullut ja yhä tulee muista kielistä
lainasajoja. Vanhimmat lainat - yleislainat - ovat niin hyvin sopeutu¬
neet kielemme äänne- ja muotojärjestelmään, että ne voi lainoiksi
tunnistaa vain asiantuntija. Ne kaikki käyttäytyvät kotoperäisen sanas¬
tomme tavoin. Yleislainojen joukossa on kosolti aivan jokapäiväisim-
päänkin kielenkäyttöön kuuluvia sanoja.
aivan, tytär, laiha, kulta, kattila, äiti, lusikka, muurahainen, saip¬
pua, tuoli, lamppu
Mitä uudempi lainasana on, sitä epätäydellisemmin se yleensä on kie¬
leemme sopeutunut. Käytetäänpä kielessämme silloin tällöin aivan sel¬
viä vieraan kielen sanoja - sitaattilainoja. Tavallisimpia sitaattilainoja
ovat ulkomaiset henkilön- ja paikannimet, mutta kielessä on myös
muita sitaattilainoja. Ne ovat usein tilapäisiä tai uusia kielessä käytettä¬

204 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
viä ilmauksia, mutta niiden joukossa on myös ikivanhoja, esimerkiksi
latinankielisiä sanoja ja lentäviä lauseita.
ex libris, pro gradu, nomen est omen, Voltaire, Cannes, show
Se lainasanojen ryhmä, jonka ääntäminen ja oikeinkirjoitus vaativat
eniten huomiota ja erityisten sääntöjen hallintaa, ovat erityislainat.
Erityislainat ovat suhteellisen uusia lainasanoja, jotka ovat vain osit¬
tain sopeutuneet suomalaiseen kieliympäristöön. Ne taipuvat suomen
sanojen mukaisesti, mutta niissä voi esiintyä suomelle vieraita äänteitä
ja äänneyhtymiä.
gepardi, fobia, olympialaiset, stratosfääri
Erityislainat
Erityislainat ovat muiden suomen kielen sanojen kaltaisia sikäli, että ne
kirjoitetaan ääntämyksen mukaan. Ne ohjeet, jotka Seuraavassa esite¬
tään, koskevat siis yhtäläisesti kirjoittamista ja ääntämistä.
Vaikka annetut säännöt pätevät valtaosaan erityislainoja, erilaisia
poikkeuksia on olemassa. Oudon erityislainan asu on siksi aina turval¬
lista tarkistaa. Useimmat sääntöjen poikkeukset johtuvat siitä, että
yleislainan ja erityislainan raja ei kielessämme ole mekaaninen vaan
jonkin verran häilyvä, mutta myös kiistatta erityislainoiksi tulkittavien
sanojen joukossa on säännönvastaisuuksia.
kameli, kaneli, kulttuuri, sikari, ooppera, pistooli, samppanja;
alkali, bitumi, bonus, folio, laser, natrium
Suurelle yleisölle kohdistetussa kielenkäytössä erityislainojen esiin¬
tymistiheys on pieni kahdesta syystä: Ensinnäkin erityislainat usein
kuuluvat jonkin erityisalan sanastoon, jota käyttävät lähinnä asiantunti¬
jat. Toiseksi hyvin monille sanoille on olemassa kotoinen vastine, jota
voidaan ja on järkevääkin käyttää erityisalan ulkopuolella. Kotoinen
sana on helpompi oppia ja ymmärtää, koska se mielessä ankkuroituu
ennestään tuttuihin käsitteisiin toisin kuin erityislaina.
evidenssi = ilmeisyys, varmuus; friteerata = keittää rasvassa;
relevantti = merkityksellinen, olennainen; synkronoida = saman-
aikaistaa, tahdistaa; ödeema = turvotus, pöhö

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 205
Pitkä vokaali
erityislainoissa
Lyhyt vokaali
erityislainoissa
Erityislainoissa on yleensä pitkä vokaali samassa kohdassa, jossa vas¬
taavassa ruotsinkielisessä sanassa on pitkä vokaali. Jo tämä havainto
auttaa usein pulmakohtien ratkaisemisessa. Seuraavat ohjeet ovat
täsmällisempiä. Sääntöjen poikkeukset käsitellään seuraavana olevassa
kohdassa »Lyhyt vokaali erityislainoissa».
aristokraattinen-aristokratia; fyysikko-fysiikka; goottilainen-
gotiikka; huumori-humoristinen; paneeli-paneloida; poliitik¬
ko-politiikka
1. Erityislainan ensi tavussa on yleensä pitkä vokaali, jos vastaavassa
ruotsinkielisessä sanassa on pitkä vokaali.
daalia, geeni, miinus, oomega, fuuga, kyyninen, pääri
2. Erityislainan toiseksi viimeisessä tavussa on yleensä pitkä vokaali,
jos vastaavassa ruotsinkielisen sanan tavussakin on pitkä vokaali. Suo¬
menkielisen sanan toiseksi viimeinen tavu vastaa yleensä ruotsinkieli¬
sen sanan viimeistä tavua, sillä suomenkielisen sanan loppuun on lisät¬
ty vokaali.
joviaa|li, imaa|mi, paviaa|ni, barbaa|ri, reportaasi, konklaa|-
vi, intii|mi, virtuoo|si, moduu|li, Valeriaa |na, eksee|ma, ak¬
siooma, kamii|na.
Tämäntyyppiseen sanaan voidaan lisätä suomalaisia päätteitä ja
johtimia, jotka eivät vaikuta vokaalin pituuteen, vaan vokaali säilyy
niiden edellä pitkänä.
barbaari, barbaari | nen, humaani : humaani | us, immuuni : im¬
muuni | us, steriili : steriili |ys
3. Erityislainoissa on pitkä vokaali yleensä -io-lopun edellä.
akvaario, herbaario, terraario, eroosio, illuusio, korroosio,
assosiaatio, devalvaatio, inspiraatio, sekreetio
1. Erityislainan vokaali on yleensä lyhyt, jos se ei ole ensimmäisessä
eikä toiseksi viimeisessä tavussa. Tällainen lyhyt vokaali vastaa usein
ruotsin lyhyttä vokaalia. Erityisesti on huomattava -ia- ja -ialainen-
loppuiset sanat, joiden vokaali myös on lyhyt, vaikka niitä vastaavissa
ruotsin sanoissa saattaa olla pitkäkin vokaali.

206 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
diagnosoida, debytoida, dogmatismi, kollektivismi, moralisti,
rationalisti;
afasia, Armenia, assyrialainen, babylonialainen, Jugoslavia,
Kaukasia, monogamia, profetia, Skandinavia
Huomattava on kuitenkin, että -beli, -beri- ja -deri-aineksen edellä on
poikkeuksellisesti pitkä vokaali lukuun ottamatta muutamia sanoja,
joista tavallisin lienee desibeli.
variaabeli, makaaberi, kateederi
2. Erityislainojen toiseksi viimeisen tavun vokaali on lyhyt b:n, d:n,
/:n, g:n ja rd:n edellä, vaikka vastaavissa ruotsin sanoissa olisikin pitkä
vokaali.
aladobi, kerubi; preludi, brokadi; filosofi, katastrofi;
pedagogi, kollega; bulevardi, leopardi
3. Erityislainan toiseksi viimeisen tavun vokaali on lyhyt -oli-, -omi-,
-oni, -ori- ja -ovMoppuisissa sanoissa, vaikka vastaavissa ruotsin sa¬
noissa on pitkä vokaali. Pitkä vokaali säilyy suomalaisen johtimen
edellä.
karneoli, symbolinen; ekonomi, velodromi; megafoni, skorpio¬
ni; inflatorinen, kategorisesti; alkovi
4. Erityislainoissa on lyhyt vokaali sellaisissa -/oloppuisissa sanoissa,
jotka päättyvät -orio-, -isio-, -itiö, -dio tai -gio. Muissa -/o-loppuisissa
erityislainoissa on pitkä vokaali (s. 205).
konservatorio, krematorio; provisio, televisio; ambitio, traditio;
kollegio, privilegio; basidio, studio
k, p, rjaseri- Pääsääntö on, että erityislainoissa k, p, t ja s ovat yksinäiskonso-
ty islainoissa nanttej a.
agentuuri, automaatio, automatiikka, filantropia, hierarkia,
impulsiivinen, lisensiaatti, patriotismi, Portugali, prosentuaa¬
linen
Erityislainoissa on kk, pp, tt tai ss kahdessa tapauksessa.
1. Viimeisellä tavunrajalla on yleensä -kk-, -pp-, -tt- tai -ss-, jos sitä
seuraa suomen kieleen lisätty loppuvokaali -i tai -a. Tällainen yhtymä
säilyy suomalaisen johtimen edellä.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 207
Suhu-s erityis¬
lainoissa
hierarkkinen, hierarkkisuus, matematiikka, mikroskooppi;
mikroskooppinen; automaatti, automaattinen, automaattistaa;
impulssi, lisenssi
Konsonantti ei kahdennu niissä sanoissa, joiden viimeinen vokaali on
peräisin jo lainanantajakielestä.
psyyke : psyyken : psyykeä, tempo, delta
s ei kahdennu pitkän vokaalin jäljessä.
plantaasi, majoneesi, neuroosi, matruusi, plyysi
2. -eli-, -eri ]a. -ori-lopun edellä on kk, pp tai tt.
amppeli, artikkeli, eetteri, kraatteri, kondiittori, propreettori
Suomen kielen äännejärjestelmään kuuluu vain yksi s-äänne. Eri¬
tyislainoissa saattaa kuitenkin olla suhu-s. Suomen kielen oikein¬
kirjoituksen periaatteiden mukaan yhtä äännettä vastaa yksi kirjain¬
merkki. Sen mukaan suhu-s:n merkiksi on pyritty vakiinnuttamaan s.
saahi, sakki, samaani, santung, seikki, sekki, seriffi, serpa,
sillinki, sokki, sovinismi; bolsevikki, geisa, kasmir, passa, (ar¬
vonimi), Tsehov, Tsekkoslovakia, tseremissi
Hyvin monien erityislainojen suhu-s on mukautunut tavalliseksi .siksi.
Mitä paremmin sanat kotiutuvat kieleen, sitä enemmän s väistyy s: n
tieltä. Tätä kehitystä tapahtuu kaiken aikaa. Niinpä on yhtä oikein
kirjoittaa sekki ja sekki. Kielilautakunta on suosituksissaan monesti
liike-elämän edellä. Pankeissa on shekkejä; kaupoissa myydään
shampoota, vaikka kielilautakunta suosittaa kirjoitusasua sampoo; ja
muotinäytöksissä esitellään chinchillaturkkeja, vaikka sinsilla olisi
suosituksen mukainen kirjoitusasu. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa,
että 5 on £:ää yleisempi ja että hankala homonyymi syntyy vain, jos
sakki-sanasta unohtaa hatun tai jos puhuu paasikampauksesta
paasikampauksen sijaan.
saali, sakaali, saketti, samppanja, sifoni, sifonki, sortsit; attasea,
brosyyri, fasismi, hasis, klisee; plantaasi, plyysi, reportaasi,
sabotaasi; apassi, guassi, tussi

208 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Johtimien liit¬
täminen eri¬
tyislainoihin
Vain sitaattilainoissa - lähinnä englantilaisissa - käytetään suhu-s:n
merkkinä sh:ta.
sherry, shetlandinponi, show
Ortodoksien pääsiäisherkku on nimeltään pasha. Siinä sh ei ole
suhuäänteen merkki, vaan se äännetään kirjoituksen mukaan.
Ranskalaisissa sitaattilainoissa suhu-s:n merkki on ch. Sanoihin
charmi ja charmantti ch on jäänyt, vaikka ne ovat lopustaan
suomalaistuneet.
chanson, charmeuse, chäteaubriand, chartreuse.
Erityislainoihin joudutaan usein liittämään johtimia. Pari periaatetta
auttaa ratkaisemaan, mikä vaihtoehtoisista johtimista on suosittavin:
Kysymykseen tulevista johtimista valitaan tavallisesti lyhin.
Aina kun on mahdollista, valitaan suomalainen johdin.
1. Suurin osa aiemmin -///merc-loppuisista erityislainoista on nykyään
-merc-loppuisia.
fyysinen, koominen, looginen, lyyrinen, maaginen, maaninen,
mystinen, optinen, psyykkinen, trooppinen
Erisnimissä -///merc-loppuiset muodot säilyvät, vaikka -men-loppuisia
muuten yleisesti käytetäänkin.
Teknillinen korkeakoulu, tekninen työ
Kielessä on myös joitakin siihen vakiintuneita -///merc-loppuisia eri¬
tyislaina-adjektiiveja
kristillinen, tsaarillinen, tyypillinen
Kotoiset sanat ja yleislainat voivat toki olla yhtä hyvin -inen- kuin -
///merc-loppuisia.
lasinen ikkunan - lasillinen vettä; miinusmerkkinen luku - mer¬
killinen luku; syntinen ihminen - synnillinen ihminen;
2. Erityislaina voi olla adjektiivi ilman -merc-loppuakin. Tämäntyyppi¬
set muodot näyttävät nykyään pyrkivän yleistymään.
abnormi, abstrakti, anonyymi, banaali, fataali, elegantti, ho¬
risontaali, humaani, immuuni, korrekti, naiivi, triviaali, vulgaari

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 209
Pois -nen-tavua ei saa jättää kahdessa tapauksessa: jos adjektiivi muu¬
toksen vuoksi tulisi jo käytössä olevan substantiivin kaltaiseksi tai jos
adjektiivin vieraskielisessä vastineessakin on johdin.
substantiivi: aktiivi, virtuoosi
adjektiivi: aktiivinen, virtuoosinen
ruotsiksi: fanatisk, spesifik
suomeksi: fanaattinen, spesifinen
3. Aiemmin -eem'-loppuisina esiintyneet erityislainat korvataan -uus-
tai -Ms-loppuisilla. Silloin kun vastaava adjektiivi on -nen-loppuinen,
käytetään -wws-loppua. Silloin kun vastaava adjektiivi on johtimeton,
käytetään -Ms-loppua.
kyyninen-kyynisyys, moraalinen-moraalisuus, seksuaalinen-
seksuaalisuus, traaginen-traagisuus;
anonyymi-anonyymiys, eksakti-eksaktius, reliaabeli-reliaabe-
lius, validi-validius
Kaikki -uus- ja -xys-loppuiset erityislainat taipuvat kuten esimerkiksi
suomen sanat tulevaisuus ja rehellisyys. Kaikki -us- ja -^-loppuiset
erityislainat taipuvat kuten esimerkiksi kauneus ja. äitiys.
moraalisuus : moraalisuuden : moraalisuutta,
kyynisyys : kyynisyyden : kyynisyyttä;
reliaabelius : reliaabeliuden : reliaabeliutta,
validius : validiuden : validiutta,
anonyymiys : anonyymiyden : anonyymiyttä
4. Verbit, jotka vanhastaan loppuvat -isoida ja -isoitua, lyhenevät pää¬
sääntöisesti seuraavalla tavalla:
Silloin kun verbi johdetaan adjektiivista, käytetään yleensä Astaa- ja
-istua-loppuja.
aktuaalinen-aktuaalistaa-aktuaalistua,
modemi-modernistaa-modernistua,
normaali-normaalistaa-normaalistua
Silloin kun verbi johdetaan substantiivista, käytetään yleensä -oida- ja
-oitua-loppuja.
diagnoosi-diagnosoida,
moottori-moottoroida-moottoroitua,

210 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Päätteen
liittäminen
erityislainoi¬
hin ja sitaat¬
tilainoihin
pastörointi-pastöroida-pastöroitua,
symboli-symboloida
Aivan mekaanisesti tätäkään sääntöä ei sovelleta. On joukko sanoja,
joista voidaan tehdä kummantyyppinen johdos hyvänsä.
homogeeninen-homogeenistaa ~ homogenoida,
neutraali-neutraalistaa ~ neutraloida
Toisaalta on sanoja, joista on käytössä sekä vanhan- että uudentyyppi¬
nen johdos.
automatisoida ~ automaattistaa
Sana sosiaalistaa tarkoittaa sosiaaliseksi tekemistä, sosialisoida sen
sijaan yhteiskunnallistamista tai valtiollistamista.
5. On adjektiiveja, joiden loppuna on ollut käytössä joko -aari(nen) tai
-ääri(nen). Nykyään suositetaan -aari(nen)-loppua..
autoritaarinen, humanitaarinen, primaari, sekundaari, totalitaa¬
rinen
Päätteet liitetään erityislainoihin samojen periaatteiden mukaan kuin
kotoisiin sanoihin. Koska erityislainat eivät noudata vokaalisointua,
yhdistämättömässäkin erityislainassa voi olla sekä etu- että takavo¬
kaaleja toisin kuin kotoisissa sanoissamme. Siitä syystä on tiedettävä,
milloin pääte on etu-, milloin takavokaalinen. Päätteen määräämiseksi
tarkkaillaan sanan vokaaleja.
1. Päätteen määräytymisen kannalta on kaksi tasavahvaa vokaali-
ryhmää: toisaalta takavokaalit a, o ja u, toisaalta etuvokaalit ä, ö (jay).
Erityislainan pääte määräytyy viimeisen tällaisen vokaalin mukaan.
appelsiinia, arkkitehtia, endometrioosia, hypoteesia, karamellia,
syklamaattia;
karriääriä, pompöösiä, solitääriä, stratosfääriä
2. Erityislainoissa y voi rinnastua edellä mainittuun vahvaan etu-
vokaalien ryhmään ja siis määrätä päätteen laadun. Tavallisempaa on
kuitenkin, että se rinnastuu heikompien e:n ja /:n kanssa eikä vaikuta
päätteen laatuun, jos sanassa on takavokaaleja.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 21 1
analyysi : analyysia ~ analyysiä,
homonyymi : homonyymia ~ homonyymiä,
marttyyri : marttyyria ~ marttyyriä
Pääte on tietysti etuvokaalinen, jos sanassa on vain vokaaleja ey i (ja y).
dipenteeniä, epiteeliä, fyysistä, metriä, perfektiä, sypressiä
3. Selvien yhdyssanojen pääte määräytyy jälkiosan mukaan,
kilometriä
4. Sitaattilainat pyritään ääntämään alkukielen mukaan. Suomalaiset
taivutuspäätteet liitetään sanan ääntöasuun ja päätteitä liitettäessä nou¬
datetaan etu- ja takavokaalin valinnassa samoja ohjeita kuin erityis¬
lainoissa.
Cannesin
Jersey
Poen
Richelieun
Voltairen
Cannesia
Jerseyä
Poeta
Richelieutä
Voltaireä
Cannesiin
Jerseyyn
Poehun
Richelieuhön
Voltaireen
Yleensä pääte merkitään ilman heittomerkkiä. Heittomerkki tarvitaan
välttämättä vain silloin, kun sanan lopussa kirjoitettaessa näkyy konso¬
nantti mutta äännettäessä kuuluu vokaali.
Bordeaux’n
Mysset’n
Shaw’n
Versailles’n
Bordeaux’ta
Myssefta
Shaw’ta
Versailles’ta
Bordeaux’hon [bordö]
Mysset’hen [myse]
Shaw’hon [sö]
Versailles’hin [versäi]
Heittomerkkiä voi käyttää myös silloin, kun halutaan varmistaa, että
lukija tietää, mikä sananmuodossa on nimeä, mikä päätettä
Liza Minelli’n
LYHENTEET
Monissa esityksissä käytetään erilaisia lyhenteitä. Lyhenteiden käyttö
vaatii tyylitajua sekä muutamien sääntöjen ja yksittäisten lyhenteiden
hallintaa. Lyhenteitä ei voi käyttää missä ja milloin tahansa. Ne eivät

212 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
sovi sen paremmin kaunokirjallisuuteen kuin kohteliaaseen tai juhla¬
vaan asiatyyliinkään. Niinpä esimerkiksi kirjeiden osoitteissa tai
puhutteluissa on kohteliaampaa kirjoittaa arvonimi kokonaan kuin
lyhenteenä. Usein lyhenteiden käyttö on toki paikallaan tilansäästön
vuoksi. Aina on kuitenkin harkittava sekä sitä, onko lyhenteiden käy¬
töstä etua, että sitä, mitä lyhenteitä millekin lukijakunnalle tarjotaan.
Lyhenteitä käytettäessä on aina tarkkailtava, merkitseekö lyhenne
selvää tilansäästöä: sanan on typistyttävä noin puoleen alkuperäisestä,
ennen kuin lyhentäminen ylimalkaan kannattaa. Sana voidaan lyhentää
eri tavoin.
1. Sana voidaan lyhentää lopusta katkaisemalla se konsonantin jäljestä
ennen vokaalia ja merkitsemällä loppuun piste. Tällä tavoin on muo¬
dostettu koko joukko niin sanottuja vakiolyhenteitä, mutta minkä ta¬
hansa sanan voi tilapäisesti lyhentää juuri tätä tapaa käyttäen. Tilapäis-
lyhenteet ovat aina tätä tyyppiä. Tilapäislyhenteiden merkitys selviää
asiayhteydestä.
ekon. = ekonomi
esim. = esimerkiksi, esimerkkejä
huom. = huomaa, huomautus
k. = kuoli, kuollut
n. = noin
s. = syntynyt, syntyään; sivu, sivut, sivulla, sivuilla
v. = vuonna, vuosina
Myös yhdyssanoissa ja sanaliitoissa käytetään yleensä tätä tapaa. Sana¬
liiton lyhennetyt osat erotetaan toisistaan sanavälillä. Yhdyssanan ly¬
hennettyjen osien välissä ei ole keskimmäisen pisteen jäljessä sana-
väliä. Yhdysmerkki merkitään joihinkin tapauksiin, joissa se on lyhen¬
tämättömissäkin yhdyssanoissa. Muuten yhdysmerkkiä ei käytetä.
nimim. = nimimerkki
yliop. = yliopettaja
yliopp. = ylioppilas
ev.lut. = evankelisluterilainen
dipl.ins. = diplomi-insinööri
perusk.op. = peruskoulunopettaja
toim.joht. = toimitusjohtaja
fil. kand. = filosofian kandidaatti
kauppat. lis. = kauppatieteiden lisensiaatti

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 21 3
Loppulyhenne ei yleensä voi päättyä muuten kuin konsonanttiin, jota
seuraisi vokaali. Perinteisesti on kuitenkin ollut tapana käyttää kirjain¬
lyhenteitä miesten etunimistä (K.O. Osola), naisten etunimet sen sijaan
on kirjoitettu kokonaan (Aura Annikki Kenraali). Nyttemmin tämä
käytäntö näyttää hämärtyneen. Joissakin tapauksissa loppulyhenteen
jäljestä voi poikkeuksellisesti puuttua piste.
atk = automaattinen tietojenkäsittely
au-lapsi = avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi
e Kr. = ennen Kristusta
e-pilleri = ehkäisypilleri
kk. = kirkonkylä, kihlakunta, keittokomero, konekivääri
oy. = osakeyhtiö
ry. = rekisteröity yhdistys (raittiusyhdistys)
tv = televisio
yo. = ylioppilas
viikonpäivät: ma, ti, ke, to, pe, la, su
2. Sana voidaan lyhentää sisältä jättämällä sen keskeltä kirjaimia pois.
Sisälyhenne loppuu siihen kirjaimeen, johon lyhentämätön sanakin
loppuisi, eikä lyhenteen lopussa ole pistettä. On ollut tapana osoittaa
kaksoispisteellä sanan sisältä se kohta, josta kirjaimia on jätetty pois
(H:ki). Nykyään niin ei tarvitse tehdä. Kaksoispiste varataan loppu-
lyhenteiden yhteyteen osoittamaan sanavartalon ja päätteen rajaa
(kiila = kevätlukukaudella). Keskeltä lyhennetyt sanat ovat vakio-
lyhenteitä.
Hki = Helsinki
hra = herra
klo = kello
krs = kerros
nro = numero
nti = neiti
rva = rouva
Tku = Turku
3. Vakiolyhenne voi olla tyypiltään myös sellainen, että sanaa on ly¬
hennetty sekä keskeltä että lopusta. Tällaisen lyhenteen lopussa on
piste.
ks. = katso
srk. = seurakunta
vrt. = vertaa

214 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
4. Mittayksiköiden lyhenteitä käytetään normaaliteksteissä. Kansain¬
välisen mittayksikköjärjestelmän tunnuksia - Sl-tunnuksia - käytetään
matemaattisten ja teknisten alojen ammattiteksteissä. Sl-tunnusten
käyttöä ei ole syytä laajentaa erityisalojen ulkopuolelle. Esimerkiksi
Sl-tunnus h, joka tarkoittaa tuntia (60 min), ei läheskään aina edes
vastaa lyhennettä t, jota voidaan käyttää merkitsemään myös oppituntia
(45 min). Mittayksiköiden lyhenteet ovat yleensä pisteettömiä.
kk = kuukausi, kuukautta
kpl = kappale, kappaletta
t = tunti, tuntia
tl = teelusikallinen, teelusikallista
v = vuosi, vuotta
5. Isokirjaimisia lyhenteitä muodostetaan joistakin yhdyssanoista ja
sanaliitoista. Enimmäkseen kysymyksessä ovat erisnimet. Käytössä on
sekä koti- että ulkomaisia lyhenteitä. Jos on olemassa epäily, että lukija
ei tiedä, mistä sanasta tai sanaliitosta lyhenne on tehty, on hyvien
tapojen mukaista ensimmäisellä kerralla tekstissä kirjoittaa nimi koko¬
naan ja vasta sen jälkeen käyttää lyhennettä. Arvonimien isokirjaimisia
lyhenteitä on sopivaa käyttää vain arvonimiluetteloissa ja matrikke¬
leissa.
DDR = Deutsche demokratische Republik
DI = diplomi-insinööri
FT = filosofian tohtori
EEC = European Economic Community
FT = filosofian tohtori
SUPO = suojelupoliisi
6. Jotkut lyhenteet luetaan yleensä sanojen tapaan. Osa onkin vakiin¬
tunut kirjainsanoiksi, joita kielenkäyttäjät eivät enää välttämättä lyhen¬
teiksi tunnistakaan. Kirjainsanoja ovat vaikkapa Abloy (Ab Lukko Oy),
laser (Light Amplification Stimulated Emission of Fadiation) tai Uni¬
cef (alkujaan United Nations International Children’s Emergency
Fund, nykyään United Nations Children’s Fund).
Numerot ja muut merkit kirjoituksessa
Kirjoituksessa voidaan käyttää tarpeen mukaan numeroita ja muita
symbolisia merkkejä. Numeroiden ohella tavallisimpia merkkejä ovat
% ja §. Numerot ja merkit vastaavat semmoisenaan yleensä sanan
perusmuotoa.

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 21 5
Arabialaiset numerot, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 0 vastaavat
peruslukuja. Arabialaisia numeroita käyttäen järjestysluku voidaan
osoittaa kahdella tavalla: luvun loppuun lisätään piste (4. = neljäs) tai
lukuun liitetään kaksoispisteen avulla järjestysluvun tunnus (4:s). Jäl¬
kimmäistä tapaa käytetään lähinnä vain silloin, kun järjestysluku jou¬
tuu virkkeessä viimeiseksi.
Roomalaisia numeroita käytetään nykyään sangen harvoin ja vain
tietyissä yhteyksissä.
1= 1
V = 5
X= 10
L = 50
C= 100
D = 500
M = 1000
Roomalaiset numerot ovat nykyään lähinnä järjestysluvun merkkejä.
Kun roomalaisilla numeroilla osoitetaan järjestyslukua, pistettä ei käy¬
tetä (VII luku). Hallitsijoiden järjestysnumero ilmoitetaan aina rooma¬
laisin numeroin (Kaarle XII). Vuosiluvut merkitään joskus roomalaisin
numeroin (MCMLXXXVIII). Tavallisesti käytetään arabialaisia nume¬
roita, kun luvut merkitään numeroin.
Seuraavia periaatteita noudatetaan yleensä, kun ratkaistaan, merki-
täänkö luku numeroin vai kirjaimin.
1. Kirjaimin kirjoitetaan yleensä kymmentä pienemmät kokonaislu¬
vut, ellei ole kysymys matemaattisesta tai tilastollisesta tekstistä. Yhä
tavallisempaa on noudattaa samaa tapaa myös kahtakymmentä pie¬
nempien kokonaislukujen merkinnässä. Pienten lukujen lisäksi myös
tasaluvut sata, tuhat ja miljoona kirjoitetaan numeroin, ellei erityisesti
haluta osoittaa, että kysymyksessä on täsmällinen luku. Muut luvut
merkitään numeroin.
Olen muistuttanut teitä asiasta ainakin tuhat kertaa. Joskus tun¬
tuu siltä, että poimin kolme litraa mustikoita samassa ajassa kuin
Pentti kolmetoista.
2. Pienet ja tasaluvutkin merkitään numeroin, jos ne ovat numeroin
merkittyjen lukujen lähellä tai jos halutaan osoittaa täsmällistä luku¬
määrää.
Aimo poimi puolukoita 43 litraa, Pirkko 27 litraa, Riikka 26
litraa ja Heikki 4 litraa, joten yhteinen saalis oli 100 litraa.

216 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
Päätteen liit¬
täminen lyhen¬
teeseen ja
merkkiin
3. Numeroin merkitään kaikki luvut matemaattisissa ja tilastollisissa
teksteissä sekä lyhenteiden yhteydessä.
2 + 3 = 5; 3 mk 25 p; 9 kg
Päätteiden liittäminen lyhenteisiin, merkkeihin ja
numeroihin
Päätteet liitetään lyhenteisiin, merkkeihin ja numeroihin samojen peri¬
aatteiden mukaan. Päätteitä joudutaan merkitsemään suhteellisen har¬
voin. Päätettä ei nimittäin merkitä
- mittayksikön lyhenteeseen tai merkkiin, jos sen edellä on perus¬
muotoinen lukusana,
8 kk, 3 rkl, 27 mk 35 p, 15 %
- mihinkään lyhenteeseen, numeroon tai merkkiin, jos sija näkyy vie¬
reisestä sanasta.
Asuimme hotellin 25. kerroksessa. Suom.-ugr. kieliä puhutaan
lähinnä Euroopan alueella.
1. Pääte liitetään sisälyhenteeseen aivan kuin lyhentämättömään sa¬
naan, koska lyhenne ja sana loppuvat samalla tavoin.
Hkiin = Helsinkiin, Hgistä = Helsingistä, nrossa = numerossa
2. Pääte liitetään loppulyhenteeseen ja merkkiin kaksoispisteen avulla.
Kaksoispisteen edeltä jää piste pois. Monikkomuodoissa merkitään
näkyviin myös monikon tunnus (yleensä /). Koska kaksoispiste merki¬
tään juuri vartalon ja päätteen tai vartalon ja tunnuksen rajalle (s. 35 ja
38-39), tämä raja on osattava tunnistaa.
seur:ssa = Seuraavassa
§:ssä = pykälässä
vskiissa = vuosikerroissa
Partitiivin pääte on -ta sentapaisissa sanoissa kuin vuosi: vuotta (v:ta).
Partitiivin päätteessä ei ole milloinkaan kahta t:tä.
Päätteiden merkinnässä osoitetaan poikkeuksellisesti ne partitiivi- ja
illatiivimuodot, joiden lopussa on pitkä vokaali. Kaksoispisteen jäi-

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 217
Päätteen
liittäminen
numeroon
keen merkitään molemmat vokaalit, vaikka vain toinen kuuluu päät¬
teeseen
§:ää = pykälää
edreen = edelliseen
Poikkeuksellisesti merkitään e kaksoispisteen jälkeen ennen vartalon
/:tä niiden sanojen monikkomuotoihin, joiden yksikkövartalo loppuu
/:hin, kuten prosentti: prosentin.
%:eissa = prosenteissa
Seuraavat esimerkit auttanevat useimmissa pulmatapauksissa.
Yksikkö
kpl: n = kappaleen
kpl: ta = kappaletta
kpl:na = kappaleena
kpl:ssa = kappaleessa
kpl:seen = kappaleeseen
mk:n = markan
mk: aa = markkaa
mk:na = markkana
mk: ssä = markassa
mk: aan = markkaan
m:n = metrin
m:ä = metriä
m:nä = metrinä
m:ssä = metrissä
m:iin = metriin
%:n = prosentin
%:a = prosenttia
%:na = prosenttina
%:ssa = prosentissa
%:iin = prosenttiin
Monikko
kpl: iden = kappaleiden
kpl: itä = kappaleita
kpl:ina = kappaleina
kpl:issa = kappaleissa
kpkisiin = kappaleisiin
kpkihin = kappaleihin
mk:jen = markkojen
mk:ja = markkoja
mk:ina = markkoina
mk:issa = markoissa
mk:ihin = markkoihin
m:en = metrien
m:jä = metrejä
m:einä = metreinä
m:eissä = metreissä
m:eihin = metreihin
%:en = prosenttien
%:ja = prosentteja
%:eina = prosentteina
%:eissa = prosenteissa
%:eihin = prosentteihin
1. Pääte liitetään numeroon kaksoispisteen välityksellä samoin kuin
lyhenteeseen ja merkkiin. Myös lukujen seitsemän, kahdeksan, yhdek¬
sän ja kymmenen genetiivin pääte merkitään tarvittaessa näkyviin,
vaikka genetiivimuoto on samannäköinen kuin nominatiivimuoto.

21 8 KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT
2:n = kahden 7:n = seitsemän (gen.)
2:ta = kahta 7:ää = seitsemää
2:na = kahtena 7:nä = seitsemänä
2:ssa = kahdessa 7:ssä = seitsemässä
2:een = kahteen 7: ään = seitsemään
2. Kaikkien lukujen pääte otetaan viimeisestä taipuvasta osasta. Luku¬
jen 11-19 pääte on ennen muuttumatonta toista-osaa.
14:n = neljäntoista
14:ää = neljäätoista
14:nä = neljänätoista
14:ssä = neljässätoista
14:ään = neljääntoista
36:n = kolmenkymmenenkuuden
36:ta = kolmeakymmentäkuutta
36:na = kolmenakymmenenäkuu-
tena
36: ssä = kolmessakymmenessä-
kuudessa
36:een = kolmeenkymmeneen-
kuuteen
3. Lukusanan partitiivi osoitetaan seuraavanlaisissa tapauksissa.
500 mk:aa = 500:aa mk [viittäsataa markkaa]
Vrt. 500 mk [viisisataa markkaa]
Rajoitus koskee jo 130:tä perhettä.
Vrt. Jo 130 perhettä on kuullut rajoituksesta.
4. Järjestyslukujen taivutusmuodot kirjoitetaan arabialaisia numeroita
käyttäen siten, että kaksoispisteen jälkeen merkitään myös järjestys¬
luvun tunnus (-nte-, -nne-, -t-, -ns-).
3:nnen = kolmannen 15:nnen = viidennentoista
3:tta = kolmatta 15:ttä = viidettätoista
3:ntena = kolmantena 15:ntenä = viidentenätoista
3:nnessa = kolmannessa 15:nnessä = viidennessätoista
3:nteen = kolmanteen 15:nteen = viidenteentoista
3:nsista = kolmansista 15:nsistä = viidensistätoista
5. Ensimmäinen- ja toinen-sanojen taivutusmuodot merkitään nume¬
roin siten, että numero vastaa osaa ensimmäi- ja toi-. Kaikki muu
merkitään kirjaimin kaksoispisteen jälkeen.
1 :sestä = ensimmäisestä 2:sesta = toisesta
1 :selle = ensimmäiselle 2:selle = toiselle

KIRJOITETUN ASIASUOMEN SÄÄNNÖT 219
6. Järjestyslukujen taivutusmuodot kirjoitetaan roomalaisia numeroita
käyttäen siten, että kaksoispisteen jälkeen merkitään vain sijapääte.
VI: n = kuudennen
Viita = kuudetta
Viina = kuudentena
Vlissa = kuudennessa
Vlieen = kuudenteen
XX in = kahdennenkymmenennen
XX itä = kahdettakymmenettä
XXinä = kahdentenakymmenentenä
XXissä = kahdennessakymmenennessä
XXieen = kahdenteenkymmenenteen

SANASTO

Sanaston käyttäjälle
Sanastoon on koottu sanoja, joiden käyttö ei aina yleiskielessä ole itses¬
tään selvää. Se pyrkii paitsi esittämään oikeita kirjoitusasuja myös täsmen¬
tämään sanojen merkitystä ja osoittamaan käytössä olevista vaihtoehdoista
ne, joita tällä haavaa pidetään yleiskieleen suositettavina.
Seuraava esimerkki näyttää, miten suositettaviksi osoitetut sanat ja niiden
mahdolliset selitykset on merkitty:
päätös 1. loppu, päätekohta 2. eri vaihtoehtojen
välillä tehty valinta, ratkaisu 3. nykyään mie¬
luummin päätelmä, johtopäätös
Edellisessä esimerkissä kahden ensimmäisen kohdan mukainen käyttö on
yleiskielistä, kolmannessa kohdassa osoitetaan, että sanaa päätös ei yleis¬
kielessä käytetä merkityksessä päätelmä, johtopäätös.
muodinmukainen myös muodin mukainen
Edellisessä esimerkissä osoitetaan, että muodinmukainen ja muodin mukai¬
nen ovat molemmat yleiskieleen käypiä vaihtoehtoisia asuja.
Sanastossa on myös sellaisia hakusanoja, jotka yleiskielessä mieluummin
korvataan muulla vaihtoehdolla. Ne ja niiden yleiskieleen suositettavat
vaihtoehdot on osoitettu seuraavasti:
KÄTKI poikki
Hakusanojen selityksissä lainausmerkeillä on erotettu ne vaihtoehdot,
joita ei suositeta, kursiivilla ne vaihtoehdot, jotka ovat yleiskielen mukai¬
sia, esim. »kanssahakija» = kilpahakija.
Sanastossa on käytetty seuraavia lyhenteitä:
atk = automaattinen tietojenkäsittely
ed. = edellä
engl. = englantia
ent. = entinen
esim. = esimerkiksi
gen. = genetiivi

holl.
= hollantia
huom.
= huomaa, huomautus
jne.
= ja niin edelleen
komparat.
= komparatiivi
ks. ed.
= katso edeltä
lat.
= latinassa
lyh.
= lyhenne
mon.
= monikko
murt.
= murteissa
part.
= partitiivi
ransk.
= ranskaa
superlat.
= superlatiivi
syn.
= synonyymi
tm.
= tai muuta
tms.
= tai muuta sellaista
urh.
= urheilussa
vrt.
= vertaa
ym.
= ynnä muuta
yms.
= ynnä muuta sellaista

SANASTO 225
A
a lyh. 1. aari(a) 2. approbatur, lat. »hyväksytään»,
arvosana 3. vuosi (Sl-järjestelmässä käytettävä
tunnus)
A lyh. 1. ampeeri(a) 2. asetus
ä lyh. ranskan kielen prepositio, esim. 13 korva¬
puustia ä 4 mk = 4 mk kappaleelta; 7 a 8 kap¬
paletta = seitsemästä kahdeksaan kappaletta; ä la
carte ruokalistan mukaan
@ ätmerkki (sähköpostiosoitteessa)
AA lyh. 1. (engl.) Alcoholics Anonymous, nimettö¬
mät alkoholistit 2. asianajaja
aakkoset = aakkosto kirjaimisto
aakkostaa panna aakkosjärjestykseen
aallonpituus
aaloe 1. eräitä varsinkin afrikkalaisia liljakasveja
2. edellisten kuiviin haihdutettu mehu
aaltopituus mieluummin aallonpituus
aamen
aamuinen esim. tämänaamuinen sanomalehti
AAP lyh. (engl.) Australian Associated Press, aust¬
ralialainen uutistoimisto
aapa : aavan 1. aukea suo vars. Pohjois-Suomessa
2. murt. aava merenselkä
Aapo: Aapon
aaria oopperan tai muun suuren sävelteoksen suu¬
rehko laulusoolo
Aarne: Aarneen (sukunimi)
Aarne: Aarnen (etunimi)
aarni 1. aarre 2. tavattoman suuri puu; yhdyssano¬
ja: aarnihonka, aarnikorpi
aarnio 1. aamihauta, aarteisto 2. tiheikkö, aarnio¬
metsä
aaroninparta Saxifraga sarmentosa, eräs riippuva
huonekasvi
Aarre: Aarren (etunimi)
aarre: aarteen (yleisnimi)
aataminaikainen
aataminomena vars. miehillä kaulassa oleva kilpi-
ruston kohouma
aataminpuku esim. olla lasti = olla aataminpu-
vussa
aatonaatto
aavameri aluevesirajan ulkopuolinen meri,
vrt. aava meri = rannaton meri
abatsi erään afrikkalaisen puun puuaine
ABC-valtiot Argentiina, Brasilia, Chile
Abessinia nyk. Etiopia
abitura naisabiturientti
abiturientti ylioppilaskokelas, arkikielessä: abi
abiturus miesabiturientti
ABS lyh. (engl.) anti-lock braking system, lukkiu¬
tumaton jarrujärjestelmä
abstrahoida muodostaa pelkistämällä yleiskäsite
abstrakti 1. käsitteellinen, abstrahoinnin tulokse¬
na syntynyt 2. vaikeatajuinen
Abu Dhabi Arabiemiirikuntien pääkaupunki
Abuja Nigerian pääkaupunki
Acapulco satamakaupunki Meksikossa
Accra Ghanan pääkaupunki
Aconcagua vuori Argentiinassa
AD lyh. (engl.) art director, visuaalisen mainonnan
suunnittelija
a.D. lyh. (lat.) anno Domini, Herran vuonna
Addis Abeba Etiopian pääkaupunki
ADT lyh. Suomen antidopingtoimikunta
Afganistan = Afganistanin islamilainen valtio
(kaksikirjaintunnus AF, kolmikirjaintunnus AFG)
afganistanilainen
AFP lyh. Agence France Presse, ranskalainen uutis¬
toimisto
Afrikka
afroaasialainen afrikkalais-aasialainen
afroamerikkalainen 1. Amerikan neekeriväestön
jäsen 2. Amerikan neekeri väestöön kuuluva t. sil¬
le ominainen
AFTA lyh. (engl.) ASEAN Free Trade Area, Kaak-
kois-Aasian valtioiden vapaakauppa-alue
agaatti = akaatti
aggressiivinen hyökkäävä, vihamielinen
aggressiivisuus vihamielisyys, hyökkäävyys
aggressio hyökkäävä, vihamielinen reaktio, tur¬
hauman vastareaktio
agitaatio yllytys, kiihotus
agitaattori yllyttäjä, kiihottaja
agitatorinen yllyttävä, kiihottava
agrol. lyh. agrologi, maatalousteknikko

226 SANASTO
agron. lyh. agronomi, yliopistossa maatalous- t.
meijerialan tutkinnon suorittanut henkilö
ahdata : ahtaan : ahtaavat : ahdatkoon : ahta-
sin : ahdannut sijoittaa lastia laivaan
ahdin : ahtimen 1. kaasunpuristin, kompressori
2. köysi, jolla purjehdittaessa järjestellään raa’an
asentoa
ahkeraliisa : ahkeraliisan : tai ahkeranliisan Im-
patiens suitani, eräs huonekasvina tai kesäkukka¬
na käytetty häpykannuslaji
Ahlainen : Ahlaisissa
ahrain : ahraimen piikikäs tuulastuksessa käytet¬
ty iskuase
ahtaa : ahdan : ahtavat : ahdoin : ahtanut
1. sulloa, tunkea 2. asettaa vilja riiheen kuivu¬
maan 3. muuttaa purjeiden asentoa ahtimien
avulla
ahtauma = ahtautuma putkimaisen elimen ahtaus
t. supistuma
ahtauttaa 1. tehdä ahtaaksi 2. antaa ahdata
ahtautua 1. tulla ahtaaksi, esim. verisuonet ahtau¬
tuvat 2. sulloutua, pakkautua, esim. koko pentue
ahtautui emon turviin
Ahti: Ahdin
Ahvenanmaa: Ahvenanmaalla
AIDS = aids lyh. acquired immunodeficiency
syndrome, immuunikato
aie : aikeen : aietta
aiemmin = aikaisemmin
aiempi = aikaisempi
aientaa siirtää aikaisemmaksi, varhentaa
Aigeianmeri Egeanmeri
aiheenmukainen
aiheenvalinta
aika ajoin
aikaansaada esim. kokouksessa aikaansaatu so¬
pimus; persoonamuodoista käytetään yleensä yh-
dysilmaisua saada aikaan, esim. saimme aikaan
hyvän sopimuksen
aikaa säästävä
aikaa vaativa
aikaa vievä (veipä)
aikainen 1. yhdyssanan jälkiosana myös genetiivin
yhteydessä: entisaikainen, lyhytaikainen, mää¬
räaikainen, pitkäaikainen, joulunaikainen, lap¬
suudenaikainen, rauhanaikainen, sodanaikainen,
vanhanaikainen, samanaikainen, turhanaikainen
2. sanaliiton loppuna, kun edellä on yhdyssana tai
sanaliitto, esim. talvisodan aikainen, Ruotsin val¬
lan aikainen
aikaisintaan
aikaistaa aientaa, varhentaa, siirtää aikaisemmaksi
aikakausjulkaisu
aikakauskirja
aikakauslehti
aika lailla
aikamies aikuinen mies vrt. aika mies = aikamoi¬
nen mies
aikanaan 1. ajallaan, oikeaan aikaan, esim. ongel¬
mat selviävät aikanaan 2. omana aikanaan, ker¬
ran, yleensä aikoinaan, esim. isoisä oli aikanaan
varsin kuuluisa
aikoinaan 1. omana aikanaan, kerran: täällä asui
aikoinaan vaurasta väkeä 2. oikeaan aikaan, mie¬
luummin: aikanaan, esim. »tule aikoinaan kotiin»
= tule aikanaan kotiin
aineenmukainen aiheenmukainen
aineenopettaja yhtä tai muutamaa ainetta eri luo¬
kille opettava opettaja
aineenvaihdunta
ainiaan ikuisesti
ainoa
ainut esiintyy yleensä vain yks. nominatiivissa ja
partitiivissa sekä yhdyssanojen osana
ainutkertainen ainoakertainen
ainutlaatuinen ainoalaatuinen
Airas : Airaksen (sukunimi)
Airisto: Airistolla
airut taivutusmuotoja mm. yks. gen. airuen, yks.
part. airutta, yks. illat, airuihin tai airuisiin;
esim. yleisö naulitsi katseensa oikeanpuoleiseen
airueen, airuen nauha oli ylösalaisin, airuilla on
olkanauhat, edes airuita ei vielä näy, airuihin
[airuisiin] ei kiinnitetty huomiota
aisti 1. kyky ottaa vastaan aistimuksia: näköaisti,
kuuloaisti, tuntoaisti, makuaisti ja hajuaisti 2.
vaistomainen tajuamis-ja arvostelukyky, ’maku’
aistikas tyylikäs, hyvää makua osoittava

SANASTO 227
aistillinen ruumiillisesti houkutteleva tai vetoava,
viettelevä
aistimus aistihavainto
aistin aistielin, esim. silmä tai korva
aito 1. attribuuttina sanaliitoissa, esim. aito helmi,
aito tunne, aito runoilija, aito itämainen matto,
aito prinsessa 2. -merc-loppuisten yhdyssanojen
ja niiden johdosten alkuosana esim. aitonaiselli-
nen, aitohämäläinen, aitosuomalainen
Aitolahti: Aitolahdella
Aitoo: Aitoossa
aivopestä käsitellä ihmistä siinä tarkoituksessa, et¬
tä hänet saataisiin luopumaan käsityksistään ja
omaksumaan kritiikittä uudet
aivopesu ks. ed.
AlV-rehu A. I. Virtasen kehittämän menetelmän
mukaan tehty säilörehu
ajankohtaistaa tehdä ajankohtaiseksi, aktuaalistaa
ajankohtaistua tulla ajankohtaiseksi, aktuaalistua
ajanmukaistaa tehdä ajanmukaiseksi
ajantasainen ajan tasalla oleva
ajantasaistaa saattaa ajantasaiseksi, saattaa ajan
tasalle
ajantasajärjestelmä ajantasakäsittelyä suorittava
atk-systeemi
ajantasakäsittely atk:ssä syöttötietoja tuottavaan
toimintaan kytketty välitön käsittely, joka tuottaa
tulostietoja niin nopeasti, että niitä voidaan käyt¬
tää ohjaamaan toiminnan kulkua edelleen
ajanvaraus
ajastaa asettaa jokin laite toimimaan tiettyyn mää¬
räaikaan
ajastin ajastuslaite
ajatollah siiamuslimien hengellinen johtaja
ajoittaa 1. määrittää jonkin esineen tai ilmiön syn¬
tymä- tai esiintymisaika 2. osuttaa jokin tapahtu¬
ma tiettyyn aikaan
Ajoneuvohallintokeskus
Akaa: Akaassa
akaatti eräs kvartsimuunnos, jota käytetään mm.
korukivenä
Akabanlahti
akasia eräs lämpimissä maissa kasvava puu tai pensas
akat. lyh. akateeminen
akateemikko akatemian jäsen
akatemia 1. korkeakoulu, esim. Sibelius-Akatemia
2. seura t. yhtymä, joka edustaa ja edistää tie¬
teiden ja taiteiden korkeimpia saavutuksia, esim.
Suomen akatemia, Suomalainen tiedeakatemia
Akava Suomen akateemisesti koulutettujen amma¬
tillinen keskusjärjestö
AKE lyh. Ajoneuvohallintokeskus
akileija eräs koristekasvina käytetty leinikkikasvi
akklimatisoida mukauttaa eliöitä ilmastoon, luon-
nuttaa
akkommodaatio sopeutuminen olosuhteisiin, mu¬
kautuminen
akkreditoida valtuuttaa, esim. Suomen Lontooseen
akkreditoitu suurlähettiläs
akku 1. sähkönvarauslaite, sähkökemianisesti toi¬
miva akkumulaattori 2. atk:ssä aritmeettis-loogi-
sen yksikön yhteydessä käytetty mikroprosesso¬
rin sisäinen rekisteri, jossa suoritetaan tietoko¬
neen laskenta, vertailu yms. toiminnot
akkulturaatio kulttuuriin sopeutuminen t. sulautu¬
minen
AKS lyh. Akateeminen Karjala-Seura
aksiomaattinen 1. itsestään selvä, selviömäinen
2. aksiomiin perustuva
aksiooma selviö, perusolettamus; mahdollinen on
myös aksiomi
AKT lyh. 1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto
2. AKT-maat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren
valtiot
aktuaalinen ajankohtainen
aktuaalistaa ajankohtaistaa
akupunktio akupunktuuri
akuutti 1. äkillinen, esim. akuutti tauti, akuutti on¬
gelma 2. vokaalin yläpuolella oleva lisämerkki'
akvamariini 1. eräs vedensinertävä jalokivi 2. si¬
nivihreä väri
AL 1. lyh. Aamulehti 2. lyh. Autoliitto 3. lyh.
avioliittolaki
aladobi pienistä liha-, kala- tai kasvispaloista val¬
mistettu hyytelö
Alahärmä: Alahärmässä
alainen 1. yhdyssanoja ovat vakiintuneet ilmaukset,
esim. ehdonalainen, hädänalainen, ihonalainen,

228 SANASTO
kiistanalainen, lainalainen, maanalainen, meren¬
alainen, naurunalainen, puutteenalainen, riidan¬
alainen, tahdonalainen, vedenalainen, veron¬
alainen 2. sanaliittoja ovat muut, esim. kunnal¬
lisveron alainen, tämän lain alainen, tulvan alai¬
nen
alankomaalainen hollantilainen (adjektiivi ja sub¬
stantiivi)
Alankomaat: Alankomaissa=Alankomaiden ku¬
ningaskunta , käytössä myös nimi Hollanti (kak-
sikirjaintunnus NL, kolmikirjaintunnus NLD)
Alankomaiden Antillit : Alankomaiden Antil-
leilla (kaksikirjaintunnus AN, kolmikirjaintunnus
ANT)
alankomaidenantillilainen
alankomainen alankomaalainen, vain adjektiivi,
esim. alankomaisia tulppaaneja
Alaska eräs Yhdysvaltain osavaltio
alaspäin
Alastaro: Alastarolla
Alatornio : Alatorniolla
Alattio kaupunki Norjan Lapissa, Alta
Alattionjoki Altaelva
Alattionvuono Altafjorden
Alaveteli: Alavetelissä
Alavieska : Alavieskassa
Alavus : Alavudella
alba messu- tai ehtoolliskaapu
albaani albanialainen ihminen
albania kieli
Albania = Albanian tasavalta (kaksikirjaintunnus
AL, kolmikirjaintunnus ALB)
albanialainen sekä substantiivi että adjektiivi
albiino ihminen tai eläin, jolta puuttuu normaali
väriaine, valkomuunnos
albumi 1. kansio, muistokirja 2. tilapäisjulkaisu,
joka sisältää tieteellisiä tai kaunokirjallisia kirjoi¬
tuksia ym.
Aldabrasaaret : Aldabrasaarilla saariryhmä In¬
tian valtameressä Intiasta luoteeseen
ale : alen : alea alennusmyynti
aleatorinen sattumanvarainen
alekkain allekkain, alakkain
alemmaksi = alemmas
alentua : alentuvat: alentukoon : alentui: alen¬
tunut 1. madaltua, laskeutua, aleta, esim. hinnat
alentuivat; sen sijaan kuulo heikkenee, tuotanto
vähenee ym. 2. saattaa itsensä alempaan asemaan,
nöyrtyä, taipua
aleta: alenee: aletkoon: aleni: alennut madaltua,
laskeutua, esim. hinnat alenivat tai alentuivat
Aleutit: Aleuttien : Aleuteilla saarijono Alaskan
edustalla
alfa-alfan idut alfalfan idut tai vielä mieluummin
sinimailasen idut
Alger : Alger’n : Alger ssa : Alger’hen Algerian
pääkaupunki
Algeria = Algerian demokraattinen tasavalta
(kaksikirjaintunnus DZ, kolmikirjaintunnus DZA)
algerialainen
alhaaltapäin
Alhambra linna Espanjassa
aliarvioida
aliarvostaa
alibi todiste muuallaolosta, muuallaolo
alijäähtynyt esim. alijäähtynyt vesi, = normaalia
jäätymislämpötilaa kylmempi vesi
alikehittynyt mieluummin esim. heikosti kehitty¬
nyt, kehitys-, esim. kehitysmaat
alik. lyh. alikersantti
alil. lyh. aliluutnantti
alimitoitettu liian pieni, liian vähäinen, esim. »ali-
moitetut tilat» = liian pienet tilat
alimmainen
alinomaa yhtenään, aina
aliohjautuva esim. aliohjautuva auto ohjautuu
kaarteessa ulkokaarteeseen
alipalkattu alipalkkainen
alk. lyh. alkuaan, alkaen
alkaa verbin ohella käytetään I infinitiiviä, esim.
alan kirjoittaa, alkoi pyryttää, on alkanut kuulua
huhuja, lapset alkoivat itkeä, ala mennä
alkali emäs
alkoholi
alkoholismi alkoholinkäytön aiheuttama sairaus¬
tila, juoppous
alkoholisoida = alkoholoida käsitellä alkoholilla,
muuttaa alkoholiksi

SANASTO 229
alkoholisti alkoholismia sairastava henkilö, juoppo
alkovi makuukomero, vuodesyvennys
alkuaan = alkujaan alku-, syntyperältään
alkuunlähtö alullepano
alkuunpanija = alullepanija
alkuunpanna tavallisesti mieluummin panna al¬
kuun, esim. suomalaisten alkuun panema yritys
alla sentyyppiset muoti-ilmaukset kuin »työn alla»
eivät ole suomen mukaisia, esim. »suunnitelma
on juuri työn alla» = suunnitelma on juuri tekeillä
tai valmisteltavana
alla mainittu
alla oleva
alla päin pahoilla mielin
allapäin, altapäin ja allepäin ilmaisevat paikal¬
lisuutta, esim. allapäin on vesi on kylmempää, al¬
tapäin viileys leviää
alle 1. paikallisuutta ilmoittamassa aina käypä,
esim. pöydän alle 2. paljoutta ilmoittaessa usein
korvattavissa paremmin muulla tavoin, esim. »al¬
le eläkeikäiset» = eläkeikäistä nuoremmat 3. jon¬
kin kohteeksi joutumisesta mieluummin muulla
tavoin, esim. »suunnittelun alle» = suunnitelta¬
vaksi, suunnitteille
allekirjoittaa huom. sanaa olisi syytä käyttää vain
kirjoittamisen yhteydessä, puheessa on omituista
sanoa itseään allekirjoittaneeksi
allekkain = alakkain = alletusten
allergia liikaherkkyys jollekin aineelle
allergikko allerginen henkilö
allergisoitua = allergistaa herkistyä
alleviivata 1. vetää viiva alle, esim. alleviivaan sa¬
nat 2. kuvaannollisesti sanaa ei suositeta käytet¬
täväksi; mieluummin korostaa, painottaa, esim.
puhuja korosti asian tärkeyttä; haluan erityisesti
painottaa tätä seikkaa
allianssi (valtio)liitto
allitteraatio alkusointu
allokaatio kohdentaminen, kohdentuminen
allokoida kohdentaa
allotrooppinen (aineesta) kahdessa tai useammas¬
sa fysikaalisesti erilaisessa muodossa esiintyvä
alluusio vihjaus, viittaus
aloite
aloiterikas aloitteikas
aloittaa huom. käytetään vain substantiivin, ei ver¬
bin yhteydessä, esim. miehet aloittivat työn; ver¬
bin yhteydessä käytetään alkaa-\erbiä, esim. mie¬
het alkoivat tehdä työtä
aloitteikas innokas tekemään aloitteita, aloiteky¬
kyinen
aloitussivu WWW-sivu, joka latautuu esiin, kun
selain käynnistetään
alpi : alven : alpea Lysimachia, esikkokasvien
heimoon kuuluvia keltakukkaisia kasveja; yhdys¬
sanoja esim. ranta-alpi: ranta-alven, terttualpi:
terttualven
Alpit: Alppien : Alpeilla
Alpo: Alpon
ALS lyh. amyotrofinen lateraaliskleroosi, tahdon¬
alaisten lihasten hermoratojen tuhoutuminen,
liikeratakovettumatauti
Alsace : Alsacen = Elsass alue Koillis-Ranskassa
Alta Alattio
Altai: Altailla vuoristo Keski-Aasiassa
altapäin
altis taivutusmuotoja esim. yks. gen. alttiin, yks.
part. altista, mon. partit. alttiita; komparat. alt¬
tiimpi; superlat. alttein
altruisti epäitsekäs ihminen
altruistinen epäitsekäs, toisen etua ajatteleva, pyy¬
teetön
alueittain alueiden mukaan; alue alueelta
alumiini
aluna kaliumin ja alumiinisulfaatin kaksoissuola
alun alkaen
alun perin
alun pitäen
alussa mainittu
alustaa 1. esitellä jokin asia keskustelua varten,
pohjustaa 2. tehdä alkuvalmistelut, panna alulle
3. formatoida (levyke) 4. vaivata taikina
alv. = ALV lyh. arvonlisävero
a.m. lyh. (lat.) ante meridiem, ennen puoltapäivää
Amadeusjärvi suolajärvi Australiassa
amalgaami elohopeaseos
amatsoni voimanainen, alun perin kreikkalaisen
taruston sotaisan naiskansan jäsen

230 SANASTO
amatsoninlilja Eucharis amazonica, eräs huone¬
kasvina käytetty lilja
amatööri harrastelija, ei-ammattilainen
Amazon = Amazonjoki Atlanttiin laskeva joki
Etelä-Amerikassa
ambitio 1. kunnianhimo 2. omanarvontunto, kun-
nianarkuus
ambivalentti kaksinainen, kaksijakoinen, kaksiar¬
voinen, esim. suhtautuminen vastuuseen on mo¬
nesti ambivalentti - sitä halutaan lisää, mutta si¬
tä pyritään myös välttämään
Ambo-Kavango Ambomaan ja Kavangon suoma¬
lainen lähetysalue
Ambomaa : Ambomaalla amboheimojen asuma-
alue Namibiassa
ameba eräs alkueläin
amen aamen
amerikansalaatti rapeasta keräsalaatista käytetty
nimitys
amerikansuomalainen
amerikansuomi amerikansuomalaisten puhuma
suomen kieli
Amerikan yhdysvallat = Yhdysvallat
Amerikka
amerikkalainen
ametisti violetti puolijalokivi, kvartsimuunnos
amfetamiini eräs lääke-ja huumausaine
amfibio 1. maalla ja vedessä elävä kasvi tai eläin;
sammakkoeläin 2. maa- ja vesikulkuneuvo; len¬
tokone, joka voi laskeutua sekä maahan että ve¬
teen
amfiteatteri ulkoilmateatteri, jonka näyttämöä ym¬
päröi portaittain kohoava katsomo
amir. lyh. amiraali
amiraali 1. korkeimman arvoluokan meriupseeri
2. eräs päiväperhoslaji
AMK lyh. ammattikorkeakoulu
Amman Jordanian pääkaupunki
ammatillinen ammattiin kuuluva, ammattia kos¬
keva; huom. usein korvattavissa mieluummin yh¬
dyssanalla, esim. ammattijärjestöt, ammattikir¬
jallisuus, ammattipätevyys
ammoniakki 1. eräs typen ja vedyn yhdiste 2.
edellisen vesiliuos
ammottaa
amnesia muistinmenetys
amnestia yleinen armahdus
ampeeri sähkövirran voimakkuuden yksikkö
amplitudi ääriväli, (värähdys)laajuus
amputoida katkaista, poistaa ruumiinosa leikkaa¬
malla
Amsterdam Alankomaiden pääkaupunki (ei halli-
tuskaupunki)
Amudarja joki Neuvostoliitossa, Siperiassa
anabolinen rakennusaineenvaihduntaan kuuluva
anaboliset steroidit mieshormonin keinotekoisesti
valmistettuja johdoksia
anakoluutti virkkeen alun ja lopun lauseopillinen
ja looginen yhteensopimattomuus
anakoluuttinen anakoluutin sisältävä
anakronismi 1. väärä ajoitus 2. aikaansa kuuluma¬
ton, vanhentunut ilmiö tai käsitys
analogia 1. yhdenmukaisuus, vastavuus 2. kielitie¬
teessä tietynlainen olemassa olevien mallien mu¬
kainen muotojen yhdenmukaistuminen
analoginen 1. vastaava, yhdenmukainen 2. kieli-
teteessä analogian tietä olemassa olevien mallien
mukaan syntynyt
analyysi: analyysin : analyysia tai analyysiä erit¬
tely, jäsentely
analyyttinen : analyyttisen : analyyttista tai ana¬
lyyttistä erittelevä
ananas : ananaksen : ananasta
anarkia hallituksettomuus, sekasorto
Anatolia Vähä-Aasia, Aasian-puoleinen osa Turkkia
anatomia 1. oppi ihmisen tai eläinten rakenteesta
2. ihmisen tai eläimen rakenne
anatominen anatomiaan kuuluva, anatomiaa kos¬
keva
ANC lyh. (engl.) African National Congress, Af¬
rikan kansalliskongressi, Etelä-Afrikan vapautus¬
liike
Andalusia eräs Espanjan maakunta
Andamaanit : Andamaaneilla Bengalinlahdessa
oleva saariryhmä
Andit: Andeilla Vuoristo Etelä-Amerikassa
Andorra = Andorran ruhtinaskunta (kaksikir-
jaintunnus AD, kolmikirjaintunnus AND)

SANASTO 231
andorralainen
Andorra la Veliä Andorran pääkaupunki
ane : aneen : anetta katolisen kirkon määräämistä
hyvitystöistä tai kiirastulen rangaistuksista myön¬
netty vapautus
aneeminen vähäverinen
anemia vähäverisyys, verenvähyys
anestesia 1. tunnottomuus, puutumus 2. puudutus,
nukutus
Angelniemi: Angelniemellä
angiina kurkkutulehdus
angina pectoris sydänkouristus, rasitusrintakipu
angloamerikkalainen englantilais-amerikkalainen
Angola = Angolan tasavalta (kaksikirjaintunnus
AO, kolmikirjaintunnus AGO)
angolalainen
ani kirjoitetaan erilleen pääsanastaan, esim. ani
harvinainen, ani harvoin, ani varhain, ani var¬
hainen
animaatio piirrosten tai muiden liikkumattomien
kohteiden tekeminen elokuvaksi
Ankara Turkin pääkaupunki
annansilmä pienikukkainen huonekasvina käytet¬
tävä begonia
annoona Annona cherimola -puun hedelmä, jos¬
kus syn. kirimoija
anodi positiivinen elektrodi
anomalia 1. poikkeavuus, säännöttömyys 2. epä¬
muodostuma
ANP lyh. (holl.) Algemeen Nederlandsch Pres-
bureau alankomaalainen uutistoimisto
ANSI lyh. (engl.) American National Standards
Institute, Yhdysvaltain kansallinen standardointi-
laitos
Antananarivo Madagaskarin pääkaupunki
Antarktis eteläiset napamaat ja niiden merialueet
(kaksikirjaintunnus AQ, kolmikirjaintunnus ATA)
antautua
anteeksiannettava
anteeksiantamaton
anteeksiantava
anteeksi saaminen
antiaine = antimateria antihiukkasista koostuva
aine
antibiootti mikrobien kasvua estävä ja niitä tuhoa¬
va lääkeaine
Antigua ja Barbuda : Antigua ja Barbudassa
(kaksikirjaintunnus AG, kolmikirjaintunnus ATG)
antiguabarbudalainen
antihiukkanen vastahiukkanen, joka tavalliseen
alkeishiukkaseen törmätessään muuttaa sen ja it¬
sensä energiaksi
antiikva yleisin pysty kirjasinlaji
Antillit : Antilleilla saaristo Atlantin ja Karibian-
meren rajalla
Antiokia historiallinen kaupunki Välimeren poh¬
jukan lähellä
antipatia vastenmielisyys
antiperspirantti hikoilunestoaine
antisemitismi: antisemitismiä juutalaisviha
antiseptinen tauteja aiheuttavia pieneliöitä tuhoava
antiteesi vastaväite, vastakohta
antoisa : antoisan : antoisaa : antoisien : antoi¬
sia
antologia runo-1. muu kirjallisuusvalikoima
Antrea : Antreassa Kamennogorsk
antropologi antropologian tutkija
antropologia ihmislajia tutkiva tiede, ihmistiede
anturi laite, joka välittää mittaussuureen säätö- tai
mittauslaitteeseen
Antwerpen kaupunki Belgiassa
AO lyh. asunto-oikeus
ao. lyh. asianomainen
AOA lyh. apulaisoikeusasiamies
ap. lyh. 1. aamupäivällä 2. alemman palkkaus¬
luokan
AP lyh. amerikkalainen uutistoimisto Associated
Press
apaattinen välinpitämätön, haluton, tylsä
apartheid (Etelä-Afrikan tasavallassa harjoitettu)
rotuerottelu
apatia välinpitämättömyys, haluttomuus, tylsyys
Apenniinit: Apenniineilla vuoristo Italiassa
aperitiivi ruokahalua kiihottava aine, tav. alkoholi¬
juoma
Apia Samoan pääkaupunki
aplodi kättentaputus, suosionosoitus
apokryfinen : apokryfisessa tai apokryfisessä 1.

232 SANASTO
Raamattuun liittyvä mutta siihen sisältymätön 2.
hämärä(peräinen), mystinen
apostolinen 1. apostoleihin liittyvä, apostoleilta
periytyvä 2. paavillinen
apostolinkyyti esim kulkea apostolinkyydillä =
kulkea jalan
apostrofi heittomerkki
appaa : apan : appaisi: appakoon : appoi: ap-
panut ahmia, syödä tai juoda ahnaasti
Appalakit: Appalakkien : Appalakeilla vuoristo
Pohjois-Amerikassa
appellatiivi yleisnimi
appelsiini: appelsiinia
apperseptio uusien ärsykkeiden hahmottuminen
varhempien kokemusten mukaan
appersipioida omaksua uutta vanhojen kokemus¬
ten mukaan
applikaatio 1. päällikeompelu 2. päällikekoriste
applikaattori asetin (lääketieteessä)
applikoida syn. applisoida 1. koristaa päällike¬
ompelulla 2. asettaa, panna (lääketieteessä)
apposen kirjoitetaan erilleen pääsanastaan, esim.
apposen auki
appr. lyh. approbatur
approbatur hyväksytään, alin hyväksytty arvosa¬
na
approbatur-arvosana
approbaturtentti
aprikoosi
a priori ennakolta
apriorinen 1. ennakolta omaksuttu, ennakko-
2. kokemukseen perustumaton
apul. lyh. apulainen, apulais-
ARA lyh. Valtion asuntorahasto
arabi arabialainen henkilö
arabia kieli
Arabia
Arabianmeri
Arabiemiirikunnat: Arabiemiirikunnissa = Yh¬
distyneet Arabiemiirikunnat (kaksikirjaintun-
nus AE, kolmikirjaintunnus ARE)
Arafura(n)meri Australian ja Uuden-Guinean vä¬
linen Tyynenmeren osa
aralia eräitä huonekasveina pidettäviä muratteja
Araljärvi suolajärvi Neuvostoliitossa
Ararat vuori Turkissa
araukaria eräitä eteläamerikkalaisia ja australia¬
laisia havupuita
arboretum erilajisten puiden ja pensaiden puisto¬
mainen kokeiluviljelmä
arbuusi vesimeloni
Ardennit: Ardenneilla vuoristo Länsi-Euroopassa
areena 1. sirkuksen näyttämö, amfiteatterin taiste¬
lu- tai kilpakenttä 2. julkisuus, näyttämö
Argentiina = Argentiinan tasavalta (kaksikirjain-
tunnus AR, kolmikirjaintunnus ARG)
argentiinalainen
ark lyh. arkki (a)
ARK lyh. Autorekisterikeskus
ark. lyh. 1. arkisin 2. arkityyliä 3. arkisto
arkaainen muinaisaikainen, vanhanaikainen
arkaluonteinen 1. ihminen, jolla on arka luonne
2. asiasta, esim. kysymyksessä on hyvin arkaluon¬
teinen asia
arkaluontoinen ihminen, jolla on arka luonto;
huom. asioista käytetään sanaa arkaluonteinen
Arkangeli kaupunki Vienanjoen suulla
arkeittain
arkeologi muinaistutkija
arkeologia muinaistiede
arkeloginen muinaistieteellinen
arkisto 1. pienellä kirjaimella kirjoitetaan arkisto-
loppuiset kokoelmien ja laitosten nimet, esim. kan¬
sanrunousarkisto, maakunta-arkisto, kansallis¬
arkisto 2. isolla kirjaimella kirjoitetaan rakennus¬
ten erisnimet ja kirjeitten puhuttelusanat, esim.
Kansallisarkisto on Helsingissä Rauhankadulla
arkkipelagi 1. saaristomeri 2. saaristo
arkkit. lyh. arkkitehti
arkkitehti: arkkitehdin : arkkitehtia
Arktis : Arktiksen = Arktiset alueet pohjoinen
napaseutu, myös sen merialueet
Armas : Armaksen tai Armaan
armenia kieli
Armenia = Armenian tasavalta (kaksikirjaintun-
nus AM, kolmikirjaintunnus ARM)
armoittaa tehdä osalliseksi armosta, esim. armoi¬
tettu puhuja

SANASTO 233
armomurha potilaan kuoleman jouduttaminen, ak¬
tiivinen eutanasia
Arnheminmaa Australian erään territorion osa
aromikas runsas- tai hy väarominen, huom. ei »aro-
mirikas»
aromilasi yläpäästään kapeampi konjakkilasi
arpeuma = arpeutuma
art. lyh. 1. artikkeli 2. artikla
arteesinen kaivo porattu, usein hyvinkin syvä
pohjavesikaivo
artenomi käsityötaidon opistoasteisen koulutuksen
suorittaneen tutkintonimike
artesaani käsityötaidon kouluasteiset opinnot suo¬
rittaneen tutkintonimike
artikkeli 1. (lehti)kirjoitus 2. substantiivin epämää¬
räisyyttä tai määräisyyttä osoittava sana tai pääte
3. kauppatavara(laji)
artikulaatio ääntämys
artikulatorinen ääntämistä koskeva
arv. lyh. arvoisa
arveluttaa: arveluttava
arvoitus
arvokas 1. arvokkuutta osoittava Juhlallinen, esim.
arvokas juhla 2. kallisarvoinen, tärkeä, esim. ar¬
vokas taideteos, arvokas asia 3. huom. edellä
mainittua käyttöä ei pidä laajentaa, esim. liha on
nykyisin kallista, autot ovat kalliita, hiustenleik¬
kuu on kallista ja lasten päivähoito maksaa pal¬
jon
arvokilpi sähkölaitteeseen kiinnitetty teknisiä tie¬
toja sisältävä kilpi
arvostaa 1. pitää arvossa, esim. arvostan Lailaa 2.
muulloin mieluummin esim. arvostella tai arvioi¬
da: minut on arvioitu keskinkertaiseksi työnteki¬
jäksi
as. lyh. 1. asukas(ta) 2. asema 3. asunto
asbesti
Asean lyh. kaakkoisaasialaisten maiden järjestö
(Association of South-East Asian Nations)
asemesta
asenteenmuutos
aseptinen tartunta-aineeton
aseriisunta aseidenriisunta tai aseistariisunta
asetoni
asfaltti
Asgabad Turkmenistanin pääkaupunki
asiaankuulumaton / asiaan kuulumaton tapauk¬
sittain yhteen tai erilleen; erilleen kirjoittaminen
on välttämätöntä, jos alkuosa asia saa oman mää¬
ritteen, esim. tähän asiaan kuulumaton
asiaankuuluva / asiaan kuuluva tapauksittain yh¬
teen tai erilleen; erilleen kirjoittaminen on välttä¬
mätöntä, jos alkuosa asia saa oman määritteen,
esim. tähän asiaan kuuluva
asiainhoitaja
asiaintila = asiantila
asianomainen
asianosainen
asiantunteva
asiantuntija
asidofiluspiimä Lactobacillus acidophilus -nimi¬
sellä maitohappobakteerilla hapatettu pehmeän-
makuinen piimä
Asikkala: Asikkalassa
Askainen : Askaisissa
askar : askaren : askarta huom. harvoin käyte¬
tään illatiivia askareen tai monikkomuotoja, esim.
askaret, askaria
askare : askareen : askaretta yleensä käytetään
askare-sanan yksikön illatiivia ja monikkomuoto¬
ja, vaikka käytettäisiinkin askar-sanan yksikkö¬
muotoja, esim. askareeseen, askareita
askel: askelen : askelta yksikön illatiivi ja monik¬
komuodot ovat harvinaisia, ne korvataan yleensä
askele-sanan vastaavilla muodoilla
askele : askeleen : askeletta käytetään lähinnä
vain yksikön illatiivia ja monikkomuotoja
Askola: Askolassa
Asia lyh. Amerikan Suomen-lainan apuraha
Asmara Eritrean pääkaupunki
asosiaalinen epäsosiaalinen, yhteiskuntaan sopeu¬
tumaton
Asovanmeri Mustanmeren lahti Krimin itäpuolella
as.oy = as.oy. lyh. asunto-osakeyhtiö
ASP lyh. asuntosäästöpalkkio(tili); yhdyssanoja
esim. ASP-laina, ASP-tili
aspartaami eräs elintarviketeollisuuden käyttämä
makeute

234 SANASTO
aspiriini eräs kuume-ja särkylääke, asetyylisalisyy¬
lihappo
assimilaatio kaltaistuminen, mukautuminen, yhtä-
läistyminen
assist. lyh. assistentti
assistentti (tieteellisen t. teknisen laitoksen) apu¬
lainen
assistentuuri assistentin toimi
assyrialainen
assyriologia muinais-Assyrian ja -Babylonian kult¬
tuurin tutkimus
Astana Kazakstanin pääkaupunki
aste aste on nykyään muotisana; nyrkkisäännöksi
sopii, että on aina pysähdyttävä miettimään sen
käytön välttämättömyyttä, kun ei ole kysymys
konkreettisesta asteesta, esim. »siementen itä-
vyysaste on n. 90 prosenttia ja puhtausaste 99
prosenttia» = siemenistä itää n. 90 prosenttia, ja
ne ovat 99-prosenttisesti puhtaita
asteeninen 1. heikko, voimaton 2. hentorakentei-
nen, hintelä
asteittain
astma kohtauksittainen hengenahdistus
astmaatikko
astmapotilas
asujaimisto jonkin seudun tai paikan asukkaat,
väestö
Asunciön Paraguayn pääkaupunki
asunnontuotanto = asuntotuotanto
asunnonvälitys
asuste yleensä vain monikossa asusteet, asuun kuu¬
luvat esineet, esim. huivi, solmio, (miesten) paita,
käsilaukku, sukat, kengät, käsineet
asvaltti = asfaltti
asymmetria epäsymmetria
asynkroninen epätahtinen
atari lyh. ammatti- ja taparikollinen
atavismi sukupolvia piilossa olleen ominaisuuden
ilmeneminen
atavistinen atavismiin perustuva
Ateena Kreikan pääkaupunki
ateismi jumalankieltäminen
ateisti jumalankieltäjä
ateistinen jumalan kieltävä
ateljee 1. taiteilijan työhuone, valokuvaamo 2.
muotisalonki
aterimet ruokailuvälineet
Athos : Athoksen : Athoksessa vuori stoniemi
Kreikassa
ATK = atk lyh. automaattinen tietojenkäsittely
Atlantti: Atlantin = Atlantin valtameri
atlas 1. kartasto 2. kannattajanikama 3. silkkisatii-
ni 4. eräs loimineulesidos
Atlasvuoret vuoristo Pohjois-Afrikassa
atleetikko jykevärakenteinen, lihaksikas ihminen
atleetti voimamies, voimailija
atleettinen rakenteeltaan lihaksikas, jykeväluus-
toinen
atmosfääri 1. ilmakehä 2. tunnelma, ilmapiiri
atolli kehäriutta
atomi pienin alkuaineen kemiallisesti jakautuma-
ton hiukkanen; »atomipommin» ja »-voimalan»
asemesta käytetään nykyään ydinpommia ja ydin¬
voimalaa
atrappi 1. esineen mainos- tai pilajäljitelmä 2.
reaktion laukaisevan ärsykkeen jäljitelmä
atrium 1. muinaisroomalaisen talon keskussali,
jonka katossa on aukkoja keskellä vesiallas 2. ba-
silikakirkon pylväspiha 3. sydämen eteinen
atsalea huonekasveina meillä viljeltyjä alppiruusuja
atsteekki Meksikossa asuneen intiaanikansan jäsen
attasea (lähetystö)avustaja, asiamies
attentaatti murha(yritys), tihutyö
attrahoida vetää puoleensa
attraktio vetovoima
attribuutti 1. substantiivin välitön määrite 2. tun¬
nus- tai vertauskuva, tunnusmerkki, esine, joka
tunnusmerkillisenä liitetään johonkin
au. lyh. 1. aliupseeri 2. avioliiton ulkopuolella
AU lyh. (engl.) astronomical unit, astronominen
yksikkö, astronomista yksikköä
audienssi puheillepääsy, vastaanotto
audiovisuaalinen kuuloon ja näköön perustuva
auditiivinen kuuloaistia koskeva, kuulo-
auditorio 1. luentosali 2. kuulijakunta
auer = autere poutien jälkeen esiintyvä ilman
sameus, aurinkousva, terhen; yks. nom. ja part.
tavallisesti auer: auerta; mon. nom. joko auteret

SANASTO 235
tai autereet; muut sijat yleensä autere-sanasta,
esim. autereen : autereessa : autereeseen
Auer: Auerin (sukunimi)
aueta avautua; taivutusmuotoja esim. aukenee tai
aukeaa: aukeni tai aukesi: auennut
AUK lyh. aliupseerikoulu
aukaisin aukaisuväline, avain, esim. tölkinaukai-
sin, huom. »avaaja» tarkoittaa henkilöä, ei väli¬
nettä
auki avoinna, avoimeksi, esim. kauppa on auki;
ratkaisu jäi vielä auki
auktori 1. aikaansaaja, alkuunpanija 2. kirjan tekijä
auktorisoida = auktoroida valtuuttaa
auktoritaarinen autoritaarinen
auktoritatiivinen arvovaltainen, määräävä
auktoriteetti 1. arvovalta 2. arvovaltainen henkilö
au-lapsi avioton lapsi
Aulis : Auliksen joskus myös Auliin
au pair -tyttö ruokaa ja asuntoa vastaan ulkomail¬
la kotiapulaisena työskentelevä tyttö
Aura: Aurassa
Aurajoki
auringonkylpy = aurinkokylpy
Aurinko vaikka aurinko yleensä kirjoitetaan pie¬
nellä, isoa alkukirjainta käytetään tähtitieteessä,
kun halutaan erottaa aurinkokuntamme keskus
muista taivaankappaleista, esim. tiedämme, että
Maa kiertää Auringon ympäri vuodessa
aurinkokeskinen heliosentrinen
aurinkokylpy = auringonkylpy
ausk. lyh. auskultantti
auskultantti opettajan- tai tuomarinviran harjoitte-
lija
auskultoida harjoitella opettajan- tai tuomarinvir-
kaa varten
Australia (kaksikirjaintunnus AU, kolmikirjaintun¬
nus AUS)
autenttinen aito, väärentämätön, luotettava
autoasentaja
autohajottamo = autopurkamo huom. purkamo-
sanassa on vain yksi a
autoistua lisääntyä, autokannasta
autokatsastus
automaatio automatisoitujen koneistojen käyttö
automaatti itsetoimiva koje
automaattinen itsestään tapahtuva tai toimiva
automaattistaa = automatisoida tehdä automaat¬
tiseksi
automatiikka 1. automaattinen käyttö 2. automaat¬
tilaitteiden toiminta
automatisoida = automaattistaa tehdä automaat¬
tiseksi
automyyjä
autonhuolto
autonomia 1. itsemääräämisoikeus 2. (sisäinen)
itsehallinto
autonominen autonomiaa nauttiva, itsenäinen;
autonominen hermosto = tahdosta riippumaton
hermosto, joka säätelee sisäelinten toimintaa
autopurkamo = autohajottamo huom. purkamo-
sanassa on vain yksi a
autoritaarinen johtajavaltainen, auktoriteettiin pe¬
rustuva
auttaa : autan : auttaisi : auttakoon : auttoi :
auttanut
auttava mukiinmenevä, tyydyttävä, välttävä
auttavainen avulias
AV lyh. audiovisuaalinen; AV-välineet, av-väli-
neet
avaaja henkilö, joka avaa; huom. laite on aukaisin
tai avain
avantgardismi taiteessa kokeileva, uusille ilmai¬
suille tietä raivaava suuntaus
avautua
avoimuus
avokado vihreä, ulkonäöltään päärynää muistutta¬
va miedonmakuinen hedelmä
avokonttori matalilla seinäkkeillä osiin jaettu avoin
konttori s ali
avoliitto = asuinliitto
avomies
avovaimo
avu : avun : avuna : avua : avut : avuja hyvä
ominaisuus, hyve
ay. lyh. 1. ammattiyhdistys 2. avoin yhtiö
ay-liike ammattiyhdistysliike
ayrshire- yhdyssanoja esim. ayrshirekarja, ayr-
shirelehmä

236 SANASTO
Azerbaidzan = Azerbaidzanin tasavalta (kaksi-
kirjaintunnus AZ, kolmikirjaintunnus AZE)
azerbaidzanilainen
Azorit: Azoreilla saariryhmä Atlantissa
B
b lyh. 1. lubenter approbatur, lat. »mielihyvin hy¬
väksytään», arvosana, ylioppilaskirjoitusten arvo¬
sana tyydyttävä 2. bitti
B.A. lyh. (engl.) Bachelor of Arts, (alempi) aka¬
teeminen oppiarvo Isossa-Britanniassa, Kanadas¬
sa ja USA:ssa
Baabel Babylon
baari 1. juomien t. virvokkeiden taijoilupaikka 2. it-
sepalveluruokala 3. pienoismyymälä, mieluummin:
myymälä, nurkkaus, soppi 4. paineen yksikkö
Babylon historiallisen Babylonian pääkaupunki
Babylonia historiallinen valtio Eufrat-ja Tigrisvir-
ran suistossa
babysitter 1. vauvanistuin 2. lapsenvahti
Baffininlahti merialue Grönlannin ja Pohjois-Ame¬
rikan välissä
Bagdad Irakin pääkaupunki
Bahama : Bahamassa tai Bahamalla = Bahaman
liittovaltio (kaksikirjaintunnus BS, kolmikirjain¬
tunnus BHS)
bahamalainen
Bahrain : Bahrainissa = Bahrainin valtio (kaksi¬
kirjaintunnus BH, kolmikirjaintunnus BHR)
bahrainilainen
Baijeri Saksan liittotasavallan osavaltio
Baikal = Baikaljärvi järvi Siperiassa
Baikalvuoret Baikalin länsipuolella oleva vuoristo
Bairiki Kiribatin pääkaupunki
bakkanaalit juomingit
bakteeri yksisoluinen yhteyttämiskyvytön pien¬
eliö
bakteriologi bakteerien tai bakteeriopin tutkija
Baku Azerbaidzanin pääkaupunki
balalaikka kolmikulmainen venäläinen näppäily-
soitin
Balaton järvi Unkarissa
Baleaarit: Baleaareilla saariryhmä Välimeressä
Balkan 1. Balkanin vuoristo 2. Balkanin niemi¬
maa
balladi tietynlainen kertomusruno tai (kansan¬
laulu
ballerina (baletti)tanssijatar
ballistiikka heitetyn tai ammutun kappaleen liiket¬
tä tutkiva tiede
ballistinen ballistiikkaan kuuluva
balsa 1. eräs trooppinen puu 2. edellisen erittäin
kevyt puuaine
balsami = palsami
Baltia Itämeren idän ja kaakon puoleiset alueet
Baltian maat Baltiassa sijaitsevat maat: Viro, Lat¬
via ja Liettua
baltt. lyh. balttilainen
baltti Baltian asukas
balttilainen adjektiivi, esim. balttilainen kirjalli¬
suus, balttilaiset kielet
Bamako Malin pääkaupunki
banaali arkipäiväinen, lattea, kulunut
banaalistaa = banalisoida tehdä banaaliksi
banaalius : banaaliuden : banaaliutta latteus,
arkipäiväisyys
Bandar Seri Begawan Brunein pääkaupunki
banderolli 1. vyöte, paperivyö, jota käytetään esim.
sikarien, makeisten, tai lankavyyhtien ympärillä
2. julistenauha
Bangkok Thaimaan pääkaupunki
Bangladesh : Bangladeshissa = Bangladeshin
kansantasavalta (kaksikirjaintunnus BD, kolmi¬
kirjaintunnus BGD)
bangladeshilainen
Bangui Keski-Afrikan tasavallan pääkaupunki
Banjul Gambian pääkaupunki
banketti virallinen juhla-ateria
baptismi eräs kristillinen suunta, joka on aikuis¬
kasteen kannalla
baptisti baptismin kannattaja
bar lyh. baari(a)
barbaari raakalainen
barbaarinen raakalaismainen, sivistymätön
Barbados : Barbadoksessa, Barbadoksella, Bar-
badosissa tai Barbadosilla (kaksikirjaintunnus

SANASTO 237
BB, kolmikirjaintunnus BRD)
barbadoslainen
barbaria = barbarismi sivistymättömyys, raa¬
kuus, raakalaisuus
Barentsinmeri Jäämeren osa Huippuvuorten ja
Novaja Zemljan välissä
baretti lipaton, ylöspäin laajeneva päähine
baritoni = barytoni 1. tenorin ja basson välinen
miesääni 2. laulaja, jolla on sellainen ääni
barrikadi katusulku
barytoni = baritoni
basaari 1. itämainen kauppakuja 2. hyväntekeväi-
syysmyyjäiset
baseball pesäpalloa muistuttava pallopeli
basilika 1. suorakaiteen muotoinen antiikin ra¬
kennustyyppi; varhaiskristillisen ajan pitkäkirkko
2. eräs huulikukkainen mausteyrtti
basilli sauvabakteeri
basisti bassoviulun tai -torven soittaja
baskeri eräänlainen lieritön ja lipaton lakki
baski 1. Pyreneitten vuoristossa asuvan kansan jä¬
sen 2. baskien kieli
Basse-Terre Guadeloupen pääkaupunki
basso 1. matalin miesääni; edellisen laulaja 2. ma-
talaääninen soitin, esim. bassokitara, kontrabasso
3. pianon, urkujen jne. matalin sävelalue
batonki = patonki
BBC lyh. Ison-Britannian yleisradio, British Broad-
casting Corporation
beatmusiikki korosteisen rytmikäs popmusiikki
beaufort bofori, tuulen voiman yksikkö
beauty box meikkilauku
bebee = bebe eräs matala, kuorrutettu leivos
becquerel ionisoivan säteilyn kokonaismäärän mit¬
tayksikkö, lyh. Bq
beesi = beige hiekankeltainen
beetasalpaaja eräitä sydän-ja verenpainelääkkeitä
Beetlehem Betlehem
begonia vinolehti, eräs koristekasvi
behaviorismi ulkoista käyttäytymistä tutkiva psy¬
kologian suunta
beige beesi, hiekankeltainen
Beirut Libanonin pääkaupunki
Belgia = Belgian kuningaskunta (kaksikirjaintun¬
nus BE, kolmikirjaintunnus BEL)
belgialainen sekä adjektiivi että substantiivi
Belgrad Jugoslavian pääkaupunki
Belize (kaksikirjaintunnus BZ, kolmikirjaintunnus
BLZ)
belizeläinen
Belmopan Belizen pääkaupunki
Benelux = Benelux-valtiot Belgian (Be), Alanko¬
maiden (Ne) ja Luxemburgin (Lux) lähinnä talou¬
dellinen yhteenliittymä
Bengali entinen maakunta Etu-Intiassa
Bengalinlahti lahti Intian valtameressä
Benin = Beninin tasavalta (kaksikirjaintunnus BJ,
kolmikirjaintunnus BEN)
beniniläinen
bensiini
beri-beri eräs b-vitamiinin puutteesta aiheutuva
tauti
Beringinsalmi salmi Tyynenmeren ja Jäämeren vä¬
lissä
Berliini Saksan pääkaupunki
berliininmakkara
Bermuda : Bermudassa tai Bermudalla (kaksi¬
kirjaintunnus BM, kolmikirjaintunnus BMU)
bermudalainen
bermudasortsit juuri polven yläpuolelle ulottuvat
sortsit
Bern sekä Sveitsin pääkaupunki että Sveitsin yksi
kantoni
Bessarabia Mustaanmereen rajautuva historialli¬
nen alue
bestseller menekkiteos
Betania kylä Jerusalemin lähellä
Betlehem
betoni
Bhutan = Bhutanin kuningaskunta (kaksikirjain¬
tunnus BT, kolmikirjaintunnus BTN)
bhutanilainen
bibliografia 1. systemaattinen julkaisuluettelo 2.
julkaisujen luettelointi
bidee pesuistuin, alapesuallas
biennaali joka toinen vuosi järjestettävä kansain¬
välinen näyttely
biisoni

238 SANASTO
bilateraalinen 1. kahdenvälinen, esim. bilateraali¬
nen kauppa 2. kaksipuolinen
biljoona miljoona miljoonaa, 1012
binaarinen 1. kaksijärjestelmään perustuva 2. kak¬
sinkertainen 3. kahdesta alkuaineesta muodos¬
tunut
binomi kaksijäseninen matemaattinen lauseke,
jonka jäseniä yhdistää jompikumpi merkeistä +
tai -
binäärinen binaarinen
biodynaaminen puhtaita luonnonaineita ravintoai¬
neina tai lannoitteina yms. käyttävä, biodynaami¬
nen viljely
biografia elämäkerta
biologi biologian tutkija
biscuit keksi
biseksuaalinen 1. kaksineuvoinen 2. kummastakin
sukupuolesta seksuaalisesti kiinnostunut
Biskajanlahti
Biskek Kirgisian pääkaupunki
Bissau Guinea-Bissaun pääkaupunki
bitti 1. binaarijärjestelmän numero (joko 1 tai 0)
2. informaation yksikkö informaatioteoriassa
bitumi
BKT lyh. bruttokansantuote
blazer = bleiseri urheilu-, klubi- tai irtotakki
blini = linni tavallisesti laskiaisena syötävä tattari-
ja vehnäjauhosta valmistettu ohukainen, joka syö¬
dään yleensä smetanan, mädin tai voisulan kanssa
boa jättiläiskäärmeitä
bodaus kehonrakennus
Bodenjärvi
bofori tuulen voiman vanha mitayksikkö
Bogota Kolumbian pääkaupunki
boheemi huolettoman epäsovinnainen (ihminen)
boikotoida painostaa katkaisemalla taloudelliset
suhteet tai syrjimällä taloudellisesti
boikotti taloudellinen syrjintä, taloudellisten suh¬
teiden katkaisu
Boknavuono vuono Lounais-Norjassa, entinen
Stavangerinvuono
Bolivia = Bolivian tasavalta (kaksikirjaintunnus
BO, kolmikirjaintunnus BOL)
bolsevikki Venäjällä 1900-luvun alussa syntyneen
kommunistis-sosialistisen aatesuunnan, bolsevis-
min, kannattaja
bonus hyvitys, lisäpalkkio
bordeaux = bordeauxviini
Bordeaux : Bordeaux’ssa : Bordeaux’hon kau¬
punki Ranskassa
Bomeo: Bomeossa
Bornholm : Bomholmissa Tanskaan kuuluva saari
borssi = borssikeitto venäläinen punajuurikeitto
Bosnia ja Hetsegovina : Bosnia ja Hetsegovinas-
sa = Bosnian ja Hertsegovinan tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus BA, kolmikirjaintunnus BIH)
bosniahertsegovinalainen
Bospori Euroopan ja Aasian välinen salmi Turkissa
botaanikko = botanisti kasvitieteilijä
botaniikka kasvitiede
Botswana (kaksikirjaintunnus BW, kolmikirjain¬
tunnus BWA)
botswanalainen
Bourgogne maakunta Ranskassa; historiassa käy¬
tetään aina ja muulloinkin mieluummin nimitystä
Burgundi
Bouvefnsaari : Bouvefnsaaressa Atlantin saari,
jossa on Norjan valaanpyyntitukikohta
Bq lyh. becquerel(iä)
br lyh. brutto
braatvursti eräs raakamakkara
brahmaani = bramaani = bramiini ylimmän kas¬
tin jäsen Intiassa
brahmalainen brahmalaisuuteen kuuluva
brahmalaisuus = brahmanismi intialaisten Veda-
kirjoihin perustuvien uskontojen yhteisnimi
Brahmaputra joki Etelä-Aasiassa
bramaani = bramiini = brahmaani
brandy ryäleviinistä tislattu viina
Brasilia = Brasilian liittotasavalta (kaksikirjain¬
tunnus BR, kolmikirjaintunnus BRA)
Brasilia Brasilian pääkaupunki
brasilialainen
Bratislava Slovakian pääkaupunki
Brazzaville : Brazzavillessa : Brazzavilleen Kon¬
gon tasavallan pääkaupunki
Bridgetown Barbadoksen pääkaupunki
brie = briejuusto = brienjuusto

SANASTO 239
briketti hienorakenteisesta aineesta puristamalla
valmistettu tiilen muotoinen puriste, esim. turve-
briketti
briljantti tietyllä tavalla hiottu jalokivi, yleensä ti¬
mantti
briljeerata loistaa esiintymisellään
briossi eräs pieni vuoassa paistettu korkeahako lei¬
vonnainen
Britannia nimellä tarkoitetaan Yhdistynyttä ku¬
ningaskuntaa eli Ison-Britannian ja Pohjois-
Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa, josta käy¬
tetään edellisten lisäksi myös nimitystä Iso-Bri-
tannia
britannialainen = isobritannialainen = britti
Brittein saaret : Brittein saarilla Iso-Britannia,
Irlanti, Hebridit sekä joukko pienempiä saaria
britti 1. Ison-Britannian asukas, englantilainen
(subst.) 2. Englannissa muinoin asuneen keltti-
heimon jäsen
brittiläinen englantilainen (adj.), Ison-Britannian
asukas
Brittiläinen kansainyhteisö = Kansainyhteisö
useiden eri puolilla maailmaa olevien valtioiden
ja muiden alueiden yhteenliittymä (British Com-
monwealth of Nations)
Brittiläinen Columbia Kanadan Tyynenmeren ran¬
nikolla oleva provinssi
brodeerata ommella koruompelua, kirjoa
brodyyri = kirjomus teollisesti (leikekirjontaa ja kor¬
ko-ompelua jäljittelemällä) tehty kirjonauha; bro-
dyyrikangas on vastaavalla tavalla tehty kangas
broileri
brokadi 1. metallilangalla kirjottu paksu silkkikan¬
gas 2. eräänlainen isokuvioinen silkkikangas
brokkoli parsakaali
bronkiitti keuhkoputkentulehdus
brontosaurus eräs hirmulisko, jymylisko
brosyyri: brosyyria tai brosyyriä esite
brt lyh. bruttorekisteritonni(a)
Brunei = Brunei Darussalamin valtio (kaksikir¬
jaintunnus BN, kolmikirjaintunnus BRN)
bruneilainen
brutaali raaka, karkea
brutaalius raakuus, karkeus
Bryssel Belgian pääkaupunki
brysselinkaali ruusukaali
B.Sc. = B.S. lyh. (engl.) Bachelor of Science, (alem¬
pi) akateeminen oppiarvo Isossa-Britanniassa ja
USA:ssa
BSE lyh. (engl.) bovine spongiform encephalitis,
hullun lehmän tauti
Budapest Unkarin pääkaupunki
buddhalainen buddhalaisuuden kannattaja, budd¬
halaisuuteen kuuluva
buddhalaisuus = buddhismi Buddhan perustama
intialainen uskonto
budjetti talousarvio
Buenos Aires : Buenos Airesissa Argentiinan pää¬
kaupunki
bufetti tarjoilutiski, -nurkkaus, kahvio, noutopöytä
Bujumbura Burundin pääkaupunki
Bukarest Romanian pääkaupunki
bulevardi puistokatu
bulgaari bulgarialainen (subst.)
bulgaria kieli
Bulgaria = Bulgarian tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus BG, kolmikirjaintunnus BGR)
bulgarialainen
bulla paavin virkakirjelmä
bulldoggi eräs koirarotu
bulvaani 1. houkutuslintu 2. kätyri, valeostaja tai
-myyjä
bumerangi heittäjälleen takaisin palaava australia¬
lainen heittoase
bungalow 1. alkuaan Intian eurooppalaisten ke¬
vytrakenteinen asuinrakennus 2. edellisen tyyliin
tehty yksikerroksinen omakotitalo
burberry eräänlainen sadetakki; arkikielessä ber¬
beri
Burkina = Burkina Faso (kaksikirjaintunnus BF,
kolmikirjaintunnus BFA)
burkinalainen
burleski hullunkurinen, irvokas
burma kieli
Burma Myanmarista käytössä oleva nimi
burmalainen = myanmarilainen
burn out = burn out -ilmiö »loppuun palaminen»,
henkinen uupumus

240 SANASTO
Burundi = Burundin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus BI, kolmikirjaintunnus BDI)
burundilainen
busmanni = busmanni, erään pienikasvuisen af¬
rikkalaisen kansan jäsen ja kieli
buuri Etelä-Afrikan hollantilaista alkuperää oleva
asukas
byrokraatti virkavaltainen henkilö
byrokratia virkavalta, virkavaltaisuus
Bysantti Itä-Rooman keisarikunta
bysanttilainen Bysanttiin kuuluva, Bysantissa val¬
linnut
Böömi Tsekin pääosa
B & B (engl.) bread and breakfast, aamiaismajoi¬
tus
c
c lyh. 1. cum laude approbatur, (lat.) kiittäen hy¬
väksytään, arvosana (ylioppilaskirjoitusten tyy¬
dyttävä arvosana), syn. cl 2. sentti- (kerrannais-
yksikköjen etuliitteenä: 10~2
C lyh. 1. Celsius: 3 °C - kolme celsiusastetta
2. coulombi(a) = sähkömäärän yksikkö 3. 100,
100., roomalainen lukumerkki 4. hiilen kemialli¬
nen merkki
© lyh. (engl.) copyright, tekijänoikeus
CAD lyh. computer aided design, tietokoneavus¬
teinen suunnittelu
Cädiz kaupunki Espanjassa
cal lyh. kalori(a)
Calais : Calais’ssa : Calais’hen satamakaupunki
Ranskassa
Calais’nsalmi Englannin kanaalin kapein kohta
Caledonia Kaledonia
calmetterokotus kalmetointi
CAM lyh. computer aided manufacturing, tieoko-
neavusteinen tuotanto
Cambridge : Cambridgessa (Cambridgessä) :
Cambridgeen 1. kaupunki Englannissa 2. kau¬
punginosa Bostonissa, Yhdysvalloissa
camembert = camembert(in)juusto eräs valkoho-
mejuusto
canape = kanapee eräs voitaikinaleivonnainen
Canberra Australian pääkaupunki
cancan eräs 1800-luvulta peräisin oleva kabaree¬
ohjelmien tanssi
Cannes: Cannesin : Cannesissa: Cannesiin kau¬
punki Ranskassa
cappuccino italialainen, joko espressokeittimellä
tai tavalliseen tapaan suodattamalla valmistettu
vahva kahvijuoma, jonka pinnalla on maito- tai
kermavaahtoa
Capri : Caprilla tai Caprissa saari Italian ranni¬
kolla
Caracas Caracasin Venezuelan pääkaupunki
Castries Saint Lucian pääkaupunki
CAT = CT = TT lyh. (engl.) computerized axial
tomography, tietokonekerroskuvaus
cayennenpippuri 1. eräs trooppinen koisokasvi 2.
edellisen kuivatuista hedelmistä valmistettu väke¬
vä mauste
CCCP lyh. Sojuz Sovetskih Sotsialistitseskih Res-
publik, venäläisten kirjainten mukainen Neuvos¬
toliiton virallisen nimen lyhenne, SSSR
CD 1. cd (engl.) compact disc, CD-levy, tiedontal¬
lennukseen käytettävä, lasersäteen avulla luetta¬
va tietolevy 2. lyh. (ransk.) corps diplomatique,
diplomaattikunta
CD-R = CD-R-levy (engl.) compact disk record-
able, CD-levy, jolle voi tallentaa kerran
CD-ROM = cd-rom (engl.) compact disk read-on-
ly-memory, CD-tietolevy, jota ei voi käyttää tie¬
don tallennukseen vaan ainoastaan lukemiseen
CD-RW = CD-RW-levy (engl.) compact disk re-
writable, CD-levy, jolle voi tallentaa useita kertoja
CEFTA lyh. (engl.) Central European Free Trade
Agreement, Keski-Euroopan vapaakauppasopi¬
mus
Celebes : Celebesissä Isoihin Sundasaariin kuulu¬
va saari
CEN lyh. (ransk.) Comite Europeen de Normalisa-
tion, Euroopan standardointikomitea
CERN = Cern lyh. (ransk.) Organisation Euro-
peenne pour la Recherche Nucleaire, Euroopan
ydintutkimusjärjestö
cesium eräs alkalimetalleihin kuuluva alkuaine

SANASTO 241
cha-cha-cha eräs latinalaisamerikkalainen tanssi
Chamonix: Chamonix’n: Chamonix’ssa: Chamo-
nix’hin talviurheilu- ja matkailukeskus Kaakkois-
Ranskassa
charmantti viehättävä, ihastuttava
charmi viehätys(voima)
charterlento tilauslento
chattailu verkkojuttelu, päätekeskustelu
cheddar = cheddar(in)juusto
Chile = Chilen tasavalta (kaksikirjaintunnus CL,
kolmikirjaintunnus CHL)
chileläinen sekä adjektiivi että substantiivi
chilensalpietari
chili väkevä paprikamauste
chinchilla sinsilla
chips sipsit, perunalastut
CIA lyh. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu (Central
Intelligence Agency)
CIMO lyh. (engl.) Centre for International Mobili-
ty, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus
city suurkaupungin keskus
civis ylioppilaskunnan jäsen
cl lyh. l.senttilitra(a) 2. cum laude approbatur (kiit¬
täen hyväksytään), arvosana, ylioppilaskirjoitus¬
ten tyydyttävä arvosana, syn. c
clearing rahalaitosten keskinäinen selvitys; yhdys¬
sana clearingtili
clou ohjelman huippukohta, vetonaula
cm lyh. senttimetri(ä)
Co. lyh. (engl.) company, yhtiö
c/o lyh. (engl.) care of kirjeiden osoitteessa: jonkun
luona
coca-cola
cocktail eri alkoholilajeista sekoitettu kylmä juo¬
ma, kimara (cocktail = kukonpyrstö)
college eräänlainen korkeakoulu Englannissa tai
Amerikassa
college-pusero collegepusero
Colombo Sri Lankan pääkaupunki
Comojärvi = Lago di Como järvi Pohjois-Italiassa
compact disc laserlevy
Conakry Guinean pääkaupunki
contra 1. Nicaraguan vastavallankumouksellinen
2. kontra, vastaan
Cookinsalmi salmi Uudenseelannin Etelä- ja Poh¬
joissaaren välissä
Cook(in)saaret: Cook(in)saarilla saariryhmä Po-
lynesiassa
Corp. lyh. (engl.) Corporation, yhtiö
Costa Rica = Costa Rican tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus CR, kolmikirjaintunnus CRI)
costaricalainen
Cotonou Beninin hallituskaupunki (perustuslailli¬
nen pääkaupunki on Porto Novo)
coulombi sähkömäärän yksikkö
couscous = kuskus eräs suurimokakkuruoka
cowboy pohjoisamerikkalainen rautsastava karja¬
paimen
CP lyh. cerebral palsy, keskushermoston vaurio,
esim. CP-lapsi
CT = CAT = TT lyh. tietokonekerroskuvaus
cum laude approbatur arvosana (kiittäen hy¬
väksytään); cum laude -arvosana, cum laude
-tentti
curie radioaktiivisuuden yksikkö, lyh. Ci
curry = karri eräs monia mausteita yhdistämällä
aikaansaatu mausteseos
CV lyh. (lat.) curriculum vitae, ansioluettelo, elä¬
mäkerta
D
d lyh. 1. vuorokausi, Sl-järjestelmässä; yleiskieles¬
sä vuorokauden lyhenne on vrk 2. desi- (kerran-
naisyksikön etuliitteenä: 10_1)
D lyh. 1. divisioona 2. 500, 500., roomalainen lu-
kumerkki 3. naiset, dames
daalia syyshehku
DAB lyh. (engl.) digital audio broadcasting, digi¬
taalinen radiolähetys
Dakar Senegalin pääkaupunki
daktyyli: daktyylia tai : daktyyliä yhden painol¬
lisen ja kahden painottoman tavun muodostama
runojalka
dalmatiankoira eräs valkoinen, musta- tai ruskea-
täpläinen koira(rotu)
Damaskos : Damaskoksen Syyrian pääkaupunki

242 SANASTO
data varsinkin atk:ssa: asian säännönmukainen esi¬
tys viestitettävässä tai käsittelykelpoisessa muo¬
dossa
datanomi opistotasoisen ammattitutkinnon suorit¬
tanut henkilö
datasiirto datan kuljettaminen signaaleina kana¬
vassa
dateerata 1. päivätä 2. ajoittaa
Davisinsalmi salmi Baffininsaaren ja Grönlannin
välissä
dB lyh. desibeli(ä)
DDR lyh. Itä-Saksa, entinen Saksan demokraattinen
tasavalta (Deutsche Demokratische Republik)
DE lyh. diplomiekonomi, käytetään vain luettelois¬
sa, muulloin: dipl.ekon.
debentuuri obligaation tapainen haltijavelkakirja
debet tilinpidon veloituspuoli
debiili heikkomielinen
debyytti ensiesiintyminen
deduktiivinen yleisestä yksityiseen johtava
de facto itse asiassa
defensiivinen puolusta(utu)va
deflaatio rahan arvon äkillinen nousu
deflatorinen deflaatiolle ominainen, deflaatiota
aiheuttava
degeneroitua rappeutua
deismi 1. käsitys, että Jumala on kaiken alkusyy
2. käsitys, että Jumala ei ole puuttunut maailman
kehitykseen kerran sen luotuaan
de jure lain mukaan, oikeudellisesti
dekaani 1. yliopiston tiedekunnan tai osaston esi¬
mies 2. hiippakunnassa yhteistä toimintaa järjes¬
tävä ja johtava virkamies 3. eräitä alkaaneja
dekadenssi rappio
dekadentti turmeltunut, rappeutunut
dekkari 1. salapoliisiromaani, -kertomus 2. sala¬
poliisi
dekki erilliseen vahvistimeen kytkettävä nauhuri
dekoodata tulkita koodi, selvätä
dekoraatio koristeet, koristaminen
delegaatio valtuuskunta, lähetystö
delegoida valtuuttaa, siirtää tehtävä jollekulle
delta 1. eräs kreikkalainen kirjain (A, 8) 2. suisto-
maa
dem. lyh. demokraattinen
demagogi kansankiihottaja
demagogia kansankiihotus
dementia 1. tylsistyminen 2. (julkinen) oikaisu
dementoida kumota, oikaista julkisesti
dementoitua tylsistyä
dementti tylsistynyt
demilitarisoida poistaa sotavoimat ja -varusteet,
riisua aseet
deminutiivinen = diminutiivinen kielessä pie¬
nuutta ilmaiseva, esim. tyttönen, Leenukka
demobilisoida palauttaa talouselämä ja sotavoimat
rauhan kannalle
demografi väestötieteilijä, väestöntutkija
demografia väestötiede, väestöntutkimus
demokraatti demokratian tai demokraattisen puo¬
lueen kannattaja
demokraattinen kansanvaltainen, demokratian mu¬
kainen
demokratia 1. kansanvalta 2. oikeus olla päättä¬
mässä yhteisistä asioista 3. kansanvaltainen val¬
tio
demoni riivaaja, paha henki
demonstraatio 1. havaintoesitys 2. mielenosoitus
demonstroida 1. havainnollistaa 2. osoittaa miel¬
tään
demoralisaatio turmelu, moraalinen rappio
demoralisoida vaikuttaa moraalia heikentävästi,
turmella siveellisesti
den. lyh. denier(iä)
denaari eräs roomalaisten hopearaha
denaturoida tehdä (nautinta)kelvottomaksi
denier eräs lankojen tai kuitujen paksuuden mitta¬
yksikkö
denimi vahva puuvillakangas, jonka loimi on tum¬
ma ja kude vaaleampi, yleensä farmarikangas
deodorantti (hien)hajunpoistoaine, (ihon) raikaste
departementti 1. osasto, ministeriö 2. hallintoalue
Ranskassa
depersonalisaatio itsensä tunteminen itselleen vie¬
raaksi tai epätodelliseksi
depressiivinen depressiolle ominainen
depressio 1. masennustila 2. taloudellinen lama
deprivaatio vajaatila

SANASTO 243
deprivoida jättää osattomaksi
desantti vakoilutarkoituksessa lähetetty laskuvar-
josotilas
desentralisoida hajauttaa
desibeli äänen voimakkuuden yksikkö
desinfektio = desinfiointi
desinfioida puhdistaa taudinaiheuttajista
deskriptiivinen kuvaileva
despootti itsevaltias, hirmuvaltias
despotia = despotismi itsevaltius, hirmuvalta
detalji yksityiskohta
deus ex machina 1. yllättävä ratkaisija antiikin
näytelmissä 2. liian helppo, yllättävä ratkaisu
devalvaatio = devalvointi
devalvoida alentaa rahan kansainvälistä arvoa
dg lyh. desigramma
Dhaka Bangladeshin pääkaupunki
DI lyh. diplomi-insinööri; käytetään vain luette¬
loissa, muulloin dipl.ins.
diaari = diaario luettelo virastoon saapuneista ja
sieltä lähteneistä asiakirjoista
diabeetikko sokeritautipotilas
diabetes sokeritauti
diadeemi otsanpa
diagnoosi 1. taudinmääritys 2. lajin-1. suvunmää-
ritys
diagnosoida määrittää tauti, tehdä diagnoosi
diagnostiikka taudinmääritysoppi
diagonaali 1. lävistäjä 2. vinotoimikkainen kangas
diagrammi jotakin ilmiötä esittävä piirroksellinen
kaavakuva, kaavio käyrä yms.
diakoni tietyn koulutuksen saanut seurakunnan
(mies)palvelija
diakonia seurakunnan laupeudentoiminta
diakonissa tietyn koulutuksen saanut seurakunnan
naispalvelija, seurakuntasisar
diakroninen historioiva, historiallinen
dialektiikka väittely- tai keskustelutaito
dialogi vuoropuhelu, keskustelu
dialyysilaite keinomunuainen
diapositiivi kuultokuva, diakuva, dia
diasproa 1. (uskonnollinen) hajaannus 2. uskon¬
nollinen vähemmistö, varsinkin Israelin ulkopuo¬
lella asuvat juutalaiset
diatoninen jonkin sävelalan seitsemän kantasävel¬
tä sisältävä
didaktiikka opetusoppi
didaktikko opetusopin tutkija tai tuntija
didaktinen opetusopillinen, opettava
dieetti ruokavalio
dieselmoottori
dieselöidä varustaa dieselmoottorilla
dieteetikko työntekijä, joka sairaaloissa tms. suun¬
nittelee ruokavalioita ja valvoo ruoanvalmistusta
differentiaalinen eroavuutta koskeva tai siihen pe¬
rustuva
differentioida 1. eriyttää, erilaistaa 2. muodostaa
derivaatta tai differentiaali
differentti erilainen, eriävä
diffuusi jäsentymätön, hajanainen
digitaalikello numeronäyttökello
digitaalinen numeroihin perustuva, numeroilla il¬
maistava
digitalis sormustinkukka tai sen lehdistä saatu sy¬
dänlääke
diileri 1. jakelija, jakelin 2. ulkomaankauppaa pan¬
kissa käyvä virkailija
dikotomia kaksijakoisuus, kahtiajako
dikotominen kaksijakoinen
diktaattori 1. henkilö, joka on ottanut tai saanut it¬
selleen rajattoman vallan 2. Roomassa tasavallan
johtoon määräajaksi nimitetty johtaja, jolla oli ra¬
jaton valta
diktatuuri 1. hallitusjärjestelmä, joka perustuu ra¬
jattoman vallan käyttöön 2. valtio, jossa on dikta¬
torinen hallinto
diletantti (pintapuolinen) harrastelija
dimensio 1. ulottuvuus 2. koko, mitta
diminutiivi = deminutiivi
dinosaurus hirmulisko
dioksidi kaksi happiatomia sisältävä oksidi
dioksiini: dioksiinia eräs ympäristömyrkky
dipata kastaa pikku purtavaa (kylmään) maustekas¬
tikkeeseen
dipl. lyh. diplomi, esim dipl.arkkit. - diplomiark¬
kitehti, dipl.ekon. = diplomiekonomi, dipl.ins.
= diplomi-insinööri, dipl.kielenkäänt. = diplomi-
kielenkääntäjä, dipl.kosm. = diplomikosmetologi,

244 SANASTO
dipl.urk. = diplomiurkuri
diplomaatti 1. valtion virallinen edustaja ulko¬
mailla 2. valtioviisas ihminen
diplomatia 1. valtioiden välisten suhteiden hoita¬
minen 2. valtioviisaus
diplomi todistus, kunniakirja
dir. cant. lyh. director cantus, kanttorille myönnet¬
tävä arvonimi
dir. mus. lyh. director musices ansioituneelle muu¬
sikolle myönnettävä arvonimi
diskata diskvalifioida, julistaa kilpailukelvottomak-
si, hylätä kilpailusta sääntöjen rikkomisen vuoksi
disketti (tietokoneen) levyke
disko diskoteekki, levytanssipaikka
diskontto ennakkokorko
diskoteekki levytanssipaikka, disko
diskreetti tahdikas, hillitty
diskriminaatio = diskriminointi 1. syrjintä 2. är¬
sykkeiden erottaminen toisistaan
diskvalifioida hylätä (urheilu)suoritus sääntöjen rik¬
komisen vuoksi, julistaa kilpailukelvottomaksi
dispanssi erivapaus
disponibiliteetti ulkomaanedustuksen virkamiehen
vapauttaminen virastaan, niin että hänellä on vel¬
vollisuus olla käytettävissä
dispositio 1. jäsennys 2. alttius, taipumus
dissonanssi riitasointu
distikon heksametrin ja pentametrin muodostama
säepari
div. lyh. divisioona
Djakarta Jakarta
Djibouti 1. Djiboutin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus DJ, kolmikirjaintunnus DJI) 2. Djiboutin pää¬
kaupunki
djiboutilainen
dkg lyh. dekagramma
DKK lyh. diplomikielenkääntäjä, lähinnä luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin
dipl. kielenkäänt.
dkl lyh. dekalitra
dkm lyh. dekametri
dl lyh. desilitra
dm lyh. desimetri
DNA lyh. deoksiribonukleiinihappo
dobermanni(npinseri) eräs koirarotu
Dodoma Tansanian pääkaupunki
dogi isoja seura- ja vartijakoiria
dogmaatikko 1. dogmatiikan tutkija 2. tiukasti
dogmeihin pitäytyvä henkilö
dogmaattinen dogmien mukainen, dogmeissa py¬
syvä
dogmatiikka uskonoppi, opinkappaleiden järjes¬
telmällinen esitys
dogmi opinkappale, uskonkappale
Doha Qatarin pääkaupunki
dokumentaarinen tositapahtumia kuvaava
dokumentaatio 1. dokumentointi 2. tietopalvelu
dokumentoida osoittaa todistein todeksi
dokumentti todiste, todistuskappale, asiakirja
Dolomiitit: Dolomiittien : Dolomiiteilla
dominanssi vallitsevuus
dominantti 1. hallitseva, vallitseva 2. valtalaji
3. hallitseva yksilö
Dominica : Dominicassa = Dominican liittoval¬
tio (kaksikirjaintunnus DM, kolmikirjaintunnus
DMA)
dominicalainen
Dominikaaninen tasavalta (kaksikirjaintunnus
DO, kolmikirjaintunnus DOM)
dominikaanilainen
dominoida hallita, vallita
Don Juan = donjuan naissankari, hurmuri
doorilainen 1. erääseen antiikin rakennustyyliin
kuuluva 2. erään muinaiskreikkalaisen heimon jä¬
sen
doorinen doorinen sävellaji
doping huumeiden yms. käyttö suorituskyvyn
parantamiseksi
DOS lyh. (engl.) disc operating system, mikrotieto¬
koneen käyttöjärjestelmä
dos. lyh. dosentti
dosentti korkeakouluun luennoimisoikeuden saa¬
nut tohtoriksi väitellyt henkilö
dosentuuri dosentintoimi
Douglas Mansaaren pääkaupunki
douglaskuusi eräs havupuu
Downin syndrooma = Downin oireyhtymä kehi¬
tyshäiriö, jossa ihmisellä on yksi liikakromosomi

SANASTO 245
DPA lyh. (saks.) Deutsche Presse-Agentur, saksa¬
lainen uutistoimisto
draama 1. näytelmä 2. voimakkaasti vaikuttava ta¬
pahtuma
drag show naisiksi pukeutuneiden miesten esittä¬
mä show
drakhma Kreikan rahayksikkö
dralon eräs tekokuitu
dramaatikko näytelmäkirjailija
dramaattinen
dramatiikka 1. draamakirjallisuus 2. jännittävyys,
vaikuttavuus, vauhdikkuus
dramatisoida 1. sovittaa näytelmäksi 2. suuren¬
nella
dramaturgi teatterin kirjallinen asiantuntija
drastinen erittäin tehokas, repäisevä
drilli 1. sulkeisharjoitus 2. muotoharjoitus esim.
kielten opiskelussa
drinkki ryyppy, alkoholipitoinen juomaseos
dromedaari yksikyttyräinen kameli
dualismi 1. kaksinaisuus 2. kaksinaisuusoppi
dualistinen dualismin mukainen
DTP lyh. (engl.) desktop publishing, julkaisujen
teko tietokoneella
DU lyh. diplomiurkuri, lähinnä luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin mieluummin dipl.urk.
dubata jälki äänittää
dubbaus jälkiäänitys
dublee kulta- tai hopeakerroksella päällystetty epä-
jalo metalli
Dublin Irlannin pääkaupunki
duchesse eräs atlassidoksinen silkkinen juhlapuku-
kangas
dukaatti = tukaatti monissa maissa entisaikaan
käytetty kultaraha
dumpata myydä polkuhintaan
duo 1. kahdelle soitinsolistille kirjoitettu sävellys
2. kahden solistin yhtye
dupletti kaksoiskappale, syn. dubletti
Dusanbe Tadzikistanin pääkaupunki
dynastia hallitsijasuku
dyyni hiekkakinos
DVD = DVD-levy lyh. (engl.) digital versaile disk,
tiedon tallennukseen käytettävä lasersäteen avul¬
la luettava levy, jonka suorituskyky on suurempi
kuin CD-levyn
DVD-soitin laite, joka toistaa DVD-levyn tallen¬
teen
Dzaoudzi Mayotten pääkaupunki
E
e lyh. euro(a)
e. = ent. lyh. entinen, entiset
eaa. lyh. ennen ajanlaskun alkua
EAN lyh. (engl.) European article number, juova-
tai viivakoodi, kansainvälinen tuotepakkausten
merkintäjärjestelmä
Ecosoc = ECOSOC lyh. (engl.) Economic and So¬
cial Council, YK:n talous-ja sosiaalineuvosto
Ecuador = Ecuadorin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus EC, kolmikirjaintunnus ECU)
ed. lyh. 1. edellinen 2. edellä 3. edustaja
edam = edamjuusto = edaminjuusto
edellyttää 1. vaatia jotakin joltakulta, esim. päätös
edellyttää yksimielisyyttä; nykyään edellyttää on
muotisana, jonka voisi usein korvata esim. juuri
vaatia-verbillä 2. pitää jotakin jonkin perusteena,
otaksua, esim. koululaisten edellytetään voivan
hankkia ainakin sukset
edellytys
edellä 1. edellä + partisiippi erikseen, esim. edellä
oleva, edellä mainittu (huom. kuitenkin edellä
mainitun lainen tai edellämainitunlainen) 2. edel¬
lä + partikkeli yhteen, esim. edelläpäin 3. edellä
+ nomini yhteen tai erilleen sen mukaan, onko
muodostuva yhtymä sananmukainen vai kuvaan¬
nollinen, esim. edellä kukija, edelläkävijä
edeltä esim. edeltäkäsin, edeltäpäin
edesauttaa edistää, auttaa
edessä esim. edessä oleva, edessäpäin
edestakaisin
edestä 1. esim .juokse henkesi edestä, edestä avoin
pusero; sen sijaan »koko rahan edestä» = koko ra¬
halla, 2. huom. yhteen edestäpäin
edesvastuu rikosoikeuden sana, yleiskielessä mie¬
luummin: vastuu

246 SANASTO
EDESVASTUUTON vastuuton
EDI lyh. (engl.) electronic data interchance, orga¬
nisaatioiden välinen sähköinen tiedonsiirto
edistyksellinen 1. edistystä merkitsevä tai edistys¬
tä tukeva 2. marxilaisessa kielenkäytössä: vasem¬
mistolainen, sosialistinen
edistää 1. toimia tai vaikuttaa jonkin tehostumi¬
seksi, esim. edistää rauhaa, edistää yksityisyrit-
teliäisyyttä, mutta ei esim. »edistää taipumuk¬
siaan» vaan kehittää taipumuksiaan 2. kellosta:
kello edistää = kello menee edelle
editio (teoksen) painos, laitos
editoida 1. muokata julkaisukuntoon, toimittaa 2.
atk:ssä mieluummin muokata
edustajaehdokas
edustajanpaikka
edusteilla mukana näytteillä, esim. edusteilla oli
hyvin erilaisten liikkeiden tuotteita
edustettuna/edustettuina mukana, kun kysymyk¬
sessä on henkilöedustaja, esim. Tapaniset olivat
edustettuina; monet etujärjestöt ovat edustettuina
edustua olla mukana, esiintyä, ilmetä, esim. saa¬
ren eläinkannassa on edustuneena useita harvi-
naisiakin lajeja; monet pienyritykset edustuivat
kyseisessä katto- organisaatiossa
EE lyh. urh. Euroopan ennätys
eebenpuu = eebenholtsi
Eeden = eeden paratiisi
EEG lyh. elektroenkefalogrammi, aivokäyrä
EELA lyh. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
eepikko kertomakirjailija
eepos laaja (varsinkin runomittainen) kertova teos
eeppinen kertova
Eesti Viron omakielinen nimi, jota käytetään myös
suomessa
eetos siveellinen elämänkatsomus, mielenlaatu
eettinen siveellinen
eeva nainen, esim. eevan puvussa = alasti
efekti vaikutus, teho
efektiivinen tehokas, vaikuttava
Efesos : Efesoksen historiallinen kaupunki Vähäs-
sä-Aasiassa
Efta = EFTA lyh. European Free Trade Associa¬
tion, Euroopan vapaakauppaliitto
Egeanmeri
egoisti: egoistilla itsekäs ihminen
egoistinen : egoistisella itsekäs
egosentrinen : egosentrisella itsekeskeinen, minä-
keskeinen
egypti kieli
Egypti = Egyptin arabitasavalta (kaksikirjaintun¬
nus EG, kolmikirjaintunnus EGY)
egyptiläinen sekä substantiivi että adjektiivi
ehd. lyh. ehdotus
ehdoin tahdoin
ehdonalainen
ehdottaa
ehdotus
EHEC lyh. enterohemorraginen Escerichia coli,
eräs koolibakteeeri
ehken, ehket, ehkei = ehkä en, ehkä et, ehkä ei
ehkäistä estää, torjua, tukahduttaa, tyrehdyttää
ehkäisyväline = ehkäisin
ehostaa 1. kaunistaa kasvojaan keinotekoisesti,
meikata 2. yleensäkin: tehdä kauniimmaksi, kun¬
nostaa
ehoste kauneudenhoitoaine
ehostus = ehostaminen
eht. lyh. ehtoollinen
ehtiä huom. esim. ehdinkin mukaan hiihtämään;
taidan tehdä töitä nyt, sillä ehdin hiihtää jo
aamulla.
ehtoo yleiskielessä ylätyylinen sana, länsimurteis¬
sa jokapäiväinen; yleiskielen ilmaus: ilta
EHTY lyh. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
ehyt huom. taivutusmuodot, esim. yks. gen. ehyen,
yks. ill. ehyeen, mon. part. ehyitä
ei huom. suomen kieltosana taipuu aivan kuten
kaikki muutkin verbit, esim. eivät pyynnöt eivät¬
kä rukoukset auttaneet; eivät ainoastaan lapset
iloitse joulusta, vaan myös aikuiset ovat hyvällä
tuulella
eideettinen aistimusvoimainen (mielikuvasta)
ei-eikä huom. seuraavantyyppisessä ilmauksessa
on oltava molemmat: ei autolla eikä polkupyöräl¬
lä päässyt vuorelle; eivät pyynnöt eivätkä rukouk¬
set auttaneet
Eiffel-torni = Eiffelin torni

SANASTO 247
eine 1. aamupala 2. ruoka, ravinto
eines : einekset kaupoissa myytävät valmiit tai
lämmitystä vaille valmiit ruoat; huom. yleensä
käytetään vain monikkomuotoja
ei-toivottu
EK eduskunta
EKG lyh. elektrokardiogrammi, sydänkäyrä
ekokatastrofi koko luontoa kohtaava katastrofi
ekologi ekologian tutkija
ekologia elollisten olentojen ja ympäristön suhteita
tutkiva tiede
ekon. lyh. ekonomi
ekonomi kauppakorkeakoulussa tietyn tutkinnon
suorittanut henkilö
ekonomia 1. talous 2. taloudellinen tila 3. taloudel¬
lisuus
ekonominen taloudellinen
ekonomisti (kansan)taloustieteilijä
ekosysteemi toiminnallinen kokonaisuus, jonka
muodostavat eliöyhteisöjä sen ympäristö
EKP lyh. Euroopan keskuspankki
eKr. lyh. ennen Kristusta
eksakti ehdottoman tarkka
eksaktius : eksaktiuden : eksaktiutta tarkkuus,
täsmällisyys
eksegeetti raamatunselitysopin tutkija, raamatun-
selittäjä
eksegeettinen raamatunselitysoppiin kuuluva
eksegetiikka raamatunselitysoppi
eksentrinen 1. epäkeskinen 2. erikoinen, epätaval¬
linen
ekshibitionismi sairaalloinen tarve paljastaa toi¬
selle sukupuolielimensä
eksistenssi olemassaolo
eksistentiaalinen olemassaoloa koskeva
eksistentialismi eräs filosofian suunta
eksklusiivinen 1. muun pois sulkeva 2. hieno
ekskursio tutustumisretki, ryhmäopintomatka
eksogeeninen : eksogeenisessa ulkosyntyinen
eksoottinen 1. vierasmainen 2. outoudessaan kieh¬
tova
eksotiikka = eksoottisuus
ekspansiivinen laajenemishaluinen, -kykyinen
ekspansio levittäytyminen, laajentuminen
eksperimentaalinen kokeellinen
ekspertti asiantuntija
eksplikoida selittää, tulkita
eksplisiittinen selvästi ilmaistu
ekstaasi hurmio
ekstaattinen hurmioitunut
ekstra 1. ylimääräinen, lisä- 2. erinomainen 3. erit¬
täin
ekstrakti uute
ekstrovertti : ekstrovertillä ulospäin suuntautu¬
nut (ihmisestä)
ekumeeninen yleiskirkollinen
ekvaattori päiväntasaaja
EL lyh. eläinlääkäri; vain luetteloissa käytettävä
lyhenne, muulloin el.lääk.
elastinen joustava, kimmoisa
eldorado = Eldorado kultamaa, onnela
elefantti = norsu
eleganssi tyylikkyys
elegantti tyylikäs
elegia 1. eleginen runo 2. distikoneista koostuva
runoelma
elegikko elegiarunoilija
eleginen 1. surumielinen 2. elegialle ominainen
3. distikoneista koostuva
elektro- sähkö-
elektrodit tyhjiön, kaasun tai nesteen ja muun vir¬
tapiirin välistä sähkövirtaa välittäviä osia
elektroni alkeishiukkanen, jossa on negatiivinen
varaus
elektroniikka 1. vapaiden elektronien tai muiden
varauksenkantajien ominaisuuksien tutkimus ja
hyväksikäyttö 2. tuotteet, jotka perustuvat edelli¬
seen
elementaarinen alkeis-, alkeellinen
eli huom. yleiskielessä sana yhdistää vain samaa
merkitseviä ilmauksia, esim. karhu eli kontio
Elias : Eliaksen tai: Eliaan
eliitti valiojoukko, parhaimmisto
ELIKKÄ eli
eliksiiri 1. alkemistien valmistama ihmeaine 2. ih¬
melääke
eliminoida poistaa
Elimäki: Elimäellä

248 SANASTO
elintarviket. lyh. elintarviketieteiden, esim. elin-
tarviket. kand. = elintarviketieteiden kandidaatti,
elintarviket. Us. = elintarviketieteiden lisensiaat¬
ti, elintarviket. maist. = elintarviketieteiden mais¬
teri, elintarviket. toht. = elintarviketieteiden toh¬
tori
elitistinen eliitille tarkoitettu
eliö elollinen olio
elje : elkeen : elkeet
ELL lyh. eläinlääketieteen lisensiaatti; vain luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin eläinlääket.
Us.
ellei = jollei = jos ei
ellipsi 1. soikio 2. ilmauksen osan pois jättäminen
merkityksen muuttumatta
elliptinen 1. soikea 2. ellipsin tietä lyhentynyt
ellottaa = ällöttää = iljettää = etoa = kuvottaa
el.lääk. = eläinl. lyh. eläinlääkäri
eloon jäänyt
elossa oleva
El Salvador = El Salvadorin tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus SV, kolmikirjaintunnus SLV)
elsalvadorilainen
Elsass : Elsassin = Alsace alue Koillis-Ranskassa
ELT lyh. eläinlääketieteen tohtori; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin eläinlääket. tri
elvytys 1. toinnuttaminen, virvoittaminen; virkis¬
ty ttäminen, vilkastuttaminen 2. atk:ssä: tietojen
eheyden tai järjestelmän toimintakyvyn palautta¬
minen
ELÄ, elkää älä, älkää
elähdyttää
eläinlääket. lis. lyh. eläinlääketieteen lisensiaatti
eläinlääket. toht. lyh. eläinlääketieteen tohtori
eläk. lyh. eläkeläinen
Eläketurvakeskus
eläköityä siirtyä eläkkeelle, jäädä eläkkeelle
eläköön-huuto
elämäkerta huom. ei »elämänkerta»
elämänlaatu elämänmuodon ja -tapojen laatu ero¬
tukseksi elintasosta
elämäntaipale = elämäntaival
EM lyh. Euroopan mestaruus, Euroopan mestari
em. lyh. edellä mainittu
e-mail, email lyh.sähköposti, mieluummin sp. tai s-
posti
emali
emaloida
emansipaatio (naisten) vapauttaminen holhouk¬
sesta, (naisten) itsenäistäminen
emeritus täysinpalvellut
EMG lyh. elektromyogrammi, lihaskäyrä
emigrantti siirtolainen
emmental = emmental(in)juusto tahkojuusto
emolevy tietokoneen piirilevy, johon kuuluvat sen
keskeiset elektroniset komponentit ja ainakin osa
keskusmuistia
emootio tunne
emotionaalinen tunneperäinen, tunteenomainen
empaattinen toisen asemaan eläytyvä
empatia eläytyminen toisen asemaan
empiiri = empire 1800-luvun alun uusklassinen
rakennus- ja sisustustyyi
empiirinen kokemusperäinen
empire = empiiri
empiria kokemus, kokemusperäinen tieto
emt. lyh. edellä mainittu teos, mt. = mainittu
teos
EMU = Emu lyh. (engl.) Economic and Monetary
Union, Euroopan unionin jäsenvaltioiden talous-
ja rahaliitto
emuloida mukauttaa; jäljitellä laitteiston toimin¬
taa siten, että jäljittelevä laitteisto tekee samat toi¬
minnot kuin jäljiteltävä
emulsio nesteen ja nestepisaroiden seos, maidos
EN lyh. Euroopan neuvosto
endiivi sikurien sukuun kuuluva salaattikasvi, jota
ei juurikaan ole Suomessa saatavilla; huom. suk¬
kulan muotoinen kellertävän valkoinen vihannes,
jota joskus nimitetään endiiviksi, on salaattisikuri
endivia endiivi
enduroajot moottoripyörien luotettavuusajot maas¬
tossa
enemmän esim. tiedän asiasta enemmän kuin si¬
nä; en tiedä asiasta enemmän/enempää kuin si¬
näkään
enentyä = enetä
Englannin kanaali = Kanaali

SANASTO 249
englannin kieli
englanninkielinen
englannintaa kääntää englanniksi
englanninvinttikoira eräs koirarotu
englanti kieli
Englanti 1. Ison-Britannian saaren etelä- ja kes¬
kiosa 2. epävirallisesti: koko Ison-Britannian ja
Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
enintään huom. ei »enintäin»
eniten
enkeli huom. mon. gen. tavallisimmin enkeleiden
mutta myös enkelien, enkelten, enkeleitten, jopa
enkelein
ennakoida 1. ottaa ennalta huomioon, esim. liiken¬
teessä on ennakoitava vaaratilanteet 2. olla en¬
teenä, enteillä, esim. lintujen lento ennakoi sadet¬
ta; tietynlainen kurkkukipu ennakoi nuhan puh¬
keamista
ennallistaa 1. hahmotella tai rakentaa ennalleen
säilyneiden tietojen tai jäännösten perusteella
2. mieluummin entistää
ennaltaehkäistä ehkäistä ennalta
ennalta ehkäisevä
ennaltaehkäisy = ennakkoehkäisy
ennen 1. yleensä erilleen seuraavasta sanasta, esim.
ennen kaikkea, ennen kuin, ennen muinoin, ennen
mainitsematon, ennen pitkää, ennen vanhaan, 2.
yhteen kuitenkin ennen + adjektiivi, esim. ennen¬
aikainen 3. yhteen myös ne tapaukset, joiden mer¬
kitys on kuvaannollinen, esim. ennenkuulumaton,
ennennäkemätön
ennättää järjestyy samoin kuin ehtiä, esim. ennä¬
tin kerrankin muiden mukaan huvittelemaan; en¬
nätin kerrankin huvitella tarpeekseni, ennen kuin
huvipuisto suljettiin
Eno: Enossa
Enonkoski: Enonkoskella
Enontekiö: Enontekiöllä
ensi 1. seuraava ensi kesä, ensi kerta, 2. ensimmäi¬
nen ensi kuulemalta, ensi lumi, 3. huom. ensi kir¬
joitetaan yleensä erilleen seuraavasta sanasta. 4.
Yhteen kirjoitetaan ensi-alkuiset adjektiivit, mm.
ensikesäinen, ensiluokkainen, sekä ne tapaukset,
joilla on erityismerkitys, esim. ensiapu, ensiesi¬
tys, ensihoito, ensi-ilta, ensisuoja, ensisynnyttäjä
ensimmäinen
ensin mainittu
Enso Svetogorsk
ent. lyh. entinen
entrecote (härän) kylkiliha, välikyljys
entsyymi elävissä soluissa muodostuva biokemial¬
listen reaktioiden katalysaattorina toimiva valku¬
aisaine, käyte
enää
EOA lyh. eduskunnan oikeusasiamies
eos. = EOS lyh. ei/en osaa sanoa
EP lyh. 1. erikoispikajuna 2. Euroopan parlamentti
epidemia tarttuvan taudin tavallista runsaampi
esiintyminen
epiduraalinen kovan aivokalvon ulkoinen
epigrammi kärkevä pikkuruno, komparuno
epiikka kertomarunous, kertomakirjallisuus
epikurolainen 1. Epikuroksen oppilas, hänen op¬
pinsa kannattaja 2. nautiskelija, nautiskeleva
epilepsia kaatumatauti
epileptikko substantiivi: kaatumatautinen, kaatu-
matautipotilas
epileptinen adjektiivi: kaatumatautinen, kaatuma-
tauti-
e-pilleri ehkäisypilleri
epilogi loppusanat, loppukohtaus, jälkinäytös
episkopaalinen piispallinen
episodi välikohtaus, sivutapahtuma
epistola 1. kirjeen muotoinen Uuden testamentin
kirja 2. leikillisesti: kirje, (nuhde-)saarna
epitafi hautakirjoitus, muistotaulu
epiteeli pintakudos, päällysketto
epiteetti 1. (usein vakinainen) määre, lisä- t. liika¬
nimi 2. johonkin olennaisesti liittyvä ominaisuus
EP-levy äänilevy, jonka soittoaika on pidempi kuin
singlelevyn mutta lyhempi kuin LP-levyn
EPO lyh. erytropoietiini, punasolujen muodostu¬
mista lisäävä hormoni
epoletti (upseerin juhlapukuun kuuluva) olkain
epookki 1. aikakausi 2. käännekohta
epuu epääminen, kielto
epä- epä-alkuiset yhdyssanat ilmaisevat yleensä
sen vastakohtaa, mitä perusosa merkitsee, merki¬

250 SANASTO
tys ei kuitenkaan ole tavallisesti yhtä vahva kuin
erillisen vastakohtaisen sanan, vrt. esim. epäsiis¬
ti-siivoton, epäonni-onnettomuus; huom. ei-sA-
kuiset sanat merkitsevät perusosan käsitteen ulko¬
puolella olevaa, vrt. esim. epäkristillinen-ei-kris-
tillinen
epäilevyys = epäileväisyys
epäillä 1. arvella, luulla 2. olla uskomatta tai luot¬
tamatta
epäröidä olla epävarma, empiä
er. lyh. eronnut
ergonomia työmenetelmien, -välineiden ja -ympä¬
ristön kehittäminen ihmisen biologisten ominai¬
suuksien mukaisiksi
ergonominen ergonomiaan kuuluva
eri 1. sana on taipumaton, ja se kirjoitetaan yeensä
erilleen sanasta, johon se liittyy, esim. eri asia,
eri järjestyksessä, eri pitkä, eri suuri; matema¬
tiikassa kuitenkin erisuuruus, erisuuruusmerkki
2. yhteen kirjoitetaan kuitenkin eri ja -inen-lop¬
puinen adjektiivi, esim. erimerkkinen, erimieli¬
nen, erityyppinen
Eriejärvi yksi Pohjois-Amerikan Isoista järvistä
erikoinen 1. epätavallinen, poikkeuksellinen, omi¬
tuinen 2. luonteenomainen, omituinen 3. huom.
merkityksessä vartavastinen käytetään yleensä
sanaa erityinen; tästä syystä monet erikois-
alkuiset yhdyssanat voisi korvata erityis-aikuisil¬
la, esim. erityismenetelmä, erityisongelma; yleen¬
sä kuitenkin esim. erikoistarjous, erikoistoimit¬
taja
erikoiseläinl. lyh. erikoiseläinlääkäri
erikoishammasl. lyh. erikoishammaslääkäri
erikois!, lyh. erikoislääkäri
erikoist. lääk. lyh. erikoistuva lääkäri
erikseen huom. yleiskielessä ei »asia erikseen»
vaan eri asia
eri lailla
erilainen
erinomainen 1. erittäin hyvä, mainio, esim. erin¬
omaisen taitava 2. negatiivista ominaisuutta ko¬
rostetaan sanalla erittäin, esim. »erinomaisen
heikko» = erittäin heikko
erinäinen yleensä vain monikossa, esim. erinäiset
= tietyt muutamat, esim. näin on käynyt erinäisiä
kertoja
eripainos aikakauskirjan yms. julkaisun yksittäi¬
nen kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna
eriskummainen = eriskummallinen
eriste eristävä aine
eristetty sanaa ei käytetä, kun kysymyksessä ei ole
eristyminen tietoisen, tahallisen toiminnan vuok¬
si, esim. »lumimyrskyn vuoksi eristetty kylä» =
lumimyrskyn vuoksi eristyksiin joutunut (eristy¬
nyt) kylä
eristyä joutua eristyksiin
eristäytyä eristää itsensä
eri suunta
erisuuntainen
eri suuri
erisuuri huom. yhteen kirjoittaminen on mahdol¬
lista vain matematiikassa
erisuuruinen
eritelmä erittelyn tulos, erittelevä luettelo
eritoten varsinkin, etenkin
Eritrea = Eritrean valtio (kaksikirjaintunnus ER,
kolmikirjaintunnus ERI)
eritrealainen
erityinen 1. vartavastinen, nimenomainen, oma¬
kohtainen, spesiaalinen, spesifinen 2. huom. ny¬
kyään pyritään tekemään ero erityisen ja eri¬
koisen eli oudon, kummallisen välillä; niinpä
erity/^-alkuiset yhdyssanat vakaavat alaa entisil¬
tä erikois-aikuisilta; nykyään mieluummin esim.
erityisala, -asema, -kysymys, -laatu, -luonne,
-määräys, -opetus, -tapaus, -tehtävä, -vaatimus
eritä : eriää : erisi: erinnyt = erota eriävä mieli¬
pide
eriyttää kehittää erilaiseksi, eri tehtäviin, differen-
tioida
erkkeri rakennuksen seinässä oleva ikkunallinen
uloke
ERM lyh. (engl.) Exchange Rate Mechanism, Eu¬
roopan unionin jäsenvaltioiden valuuttakurssiyh¬
teistyö
eroavuus = eroavaisuus tavallisemmin ero
erogeeninen erogeeniset alueet, ihmisen sukupuo¬
lisesti herkät alueet

SANASTO 251
eroosio juoksevan veden kulutustyö
eroottinen rakkauselämää, rakkautta koskeva
erota: eroan: eroavat: erotkoon: erosin: eronnut
erotiikka rakkauselämä, eroottisuus
eräajo atk:ssä: eräkäsittelyä suorittava koneajo
eräkäsittely atk: ssä: tapahtumatietojen käsittely
erinä
erämaa 1. asumaton metsäinen seutu, salomaa
2. riista- tai saalistusmaa 3. huom. sanat erämaa
ja autiomaa ovat synonyymeja vain arkikielessä,
yleiskielessä tavallisesti vain autiomaa merkitsee
aavikkoa
eräpäivä = erääntymispäivä
eräs 1. jotakin, jonka puhuja tietää, mutta jättää
kuulijalle mainitsematta, esim. tapasin juuri erään
tuttavani (tiedän hyvin, ketä tarkoitan, mutta en
mainitse nimeä); vrt. kunpa tapaisin jonkun tutta¬
vani (kenet tahansa) 2. yksi monista kuulijallekin
tutuista
erääntyä
eräät eräs-sanan yksikkömerkitysten lisäksi mo¬
nikkomuodoilla voi olla merkitys muutamat, jo¬
kuset, esim. eräitä vuosia sitten
ESA lyh. (engl.) European Space Agency, Euroo¬
pan avaruusjärjestö
esi-1. yhdysnominin alkuosana sekä vanhoissa et¬
tä uusissa sanoissa, esim. esihistoriallinen, esi-
isä, esikristillinen, esikuva, esimaku; esiaviolli¬
nen, esikoulu, esivaalit 2. yhdysverbien alkuosa¬
na uudehkoissa sanoissa kuitenkin niin, että tar¬
peettomia yhdysverbejä ja niiden muotoja pitäisi
välttää, esim. esikuivata, esikypsyttää, esikäsitel-
lä, esipestä
esiintyä usein korvattavissa taloudellisemmalla ja
suomalaisemmalla ilmauksella, esim. »lapsilla
esiintyvä taipumus saada infektiotauteja» = las¬
ten taipumus saada infektiotauteja; »suomalaisil¬
la esiintyy paljon verisuonitauteja» = esim. suo¬
malaiset sairastavat (suomalaisilla on), »sairas¬
tuvuudessa esiintyy maittain jyrkkää vaihtelua» =
esim. sairastuvuus vaihtelee maittain jyrkästi
esik. lyh. esikunta
esikoulu kuusivuotiaille tarkoitettu peruskouluun
valmistava koulu
esikouluikäinen
esim. lyh. esimerkiksi, esimerkki, esimerkkejä
esite esittelylehtinen, mainoslehtinen
eskaaderi 1. divisoonaa suurempi aluksista muo¬
dostettu laivaston joukko-osasto 2. lentojoukko¬
jen 2-3 laivueesta muodostuva joukko-osasto
eskadroona ratsuväen perusyksikkö, joka vastaa
jalkaväen komppaniaa
eskalaatio toiminnan (asteittainen) laajentaminen
tai voimistaminen
eskaloida laajentaa tai voimistaa (asteittain)
eskapismi pako todellisuudesta, todellisuuspakoi-
suus
espanja kieli
Espanja = Espanjan kuningaskunta (kaksikir¬
jaintunnus ES, kolmikirjaintunnus ESP)
espanjan kieli
espanjankielinen
espanjantauti 1918-1920 joka puolella maailmaa
raivonnut influenssaepidemia
esperantisti esperanton harrastaja
esperanto eri kulttuurikieliin pohjautuva tekemäl¬
lä tehty kansainvälinen apukieli
esplanadi kahden samansuuntaisen kadun välissä
oleva kävelypuisto
Espoo : Espoossa
espresso eräs italialainen kahvijuoma
essee lyhyehkö yleistajuinen tutkielma
esseisti esseiden kirjoittaja
esteellinen estynyt, varsinkin lakikielessä
esteetikko estetiikan tutkija tai harrastaja
esteettinen 1. kaunis, taiteellinen 2. estetiikkaan
kuuluva, taide-
estetiikka taiteellisia arvoja tutkiva tiede
estetty huom. käytetään vain silloin, kun kysymyk¬
sessä on tahallinen ja tietoinen estäminen, muulloin
estynyt, esim. olin estynyt tulemasta kokoukseen
estimoida arvioida
estradi (esitys)lava
estyä esim. jos presidentti on estynyt, hänen tehtä¬
viään hoitaa pääministeri
ET lyh. elämänkatsomustieto (koulun oppiaineena)
et. lyh. etelä-, eteläinen
ETA = Eta lyh. 1. Euroopan talousalue 2. Eesti tele-

252 SANASTO
graafiaagentuur, Viron uutistoimisto 3. (baskink.)
Euzkadi Ta Azkatasuna, baskien vapautusjärjestö
eteenpäin
etel. lyh. eteläinen
etelä-/Etelä- huom. paikannimissä iso alkukirjain,
vaikka muuten käytetään pientä, esim. Etelä-Ame¬
rikka, eteläamerikkalainen; Etelä-Eurooppa, ete¬
läeurooppalainen; Etelä-Pohjanmaa, eteläpohja¬
lainen
Etelä-Afrikka = Etelä-Afrikan tasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus ZA, kolmikirjaintunnus ZAF)
eteläafrikkalainen
Eteläinen jäämeri
Eteläiset napamaat Etelämanner ja sen edustalla
olevat saaret
Etelä-Kiinan meri
Etelä-Korea Korean tasavalta
etelämaalainen substantiivi, esim. tuliset etelä-
maalaiset
etelämainen adjektiivi, esim. etelämainen ruoka,
etelämainen vilkkaus
Etelämanner : Etelämanteren : Etelämanterella
etelänapa
Etelänristi = Etelän risti Eteläisen pallonpuolis¬
kon taivaalla näkyvä tähtikuvio
etiikka siveysoppi
etiketti 1. nimilappu, tehtaanmerkki 2. seuraelä¬
män käyttäytymissäännöt ja -muodot
Etiopia = Etiopian demokraattinen liittotasa¬
valta (kaksikirjaintunnus ET, kolmikirjaintunnus
ETH)
ETK lyh. 1. elintarviketieteiden kandidaatti, lä¬
hinnä luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin
mieluummin elintarviket. kand. 2. Eläketurvakes¬
kus
ETL lyh. elintarviketieteiden lisensiaatti, lähinnä
luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mie¬
luummin elintarviketiet. lis.
Etla = ETLA lyh. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
ETM lyh. elintarviketieteiden maisteri, lähinnä lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min elintarviket. maist.
Etna tulivuori Sisiliassa
etninen kansaa tai heimoa koskeva, kansallinen
etnografia (esineellinen) kansatiede
etnologi kansatieteillä, kansanelämän tutkija
etnologia (sekä esineellinen että henkinen) kansa¬
tiede
etnologinen kansatieteellinen
etsin valokuvauskoneen tähtäin, huom. ei ’etsijä’,
-yVz-loppuisia johdoksia käytetään ihmisistä puhut¬
taessa
ETT lyh. elintarviketieteiden tohtori, lähinnä luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min elintarviketiet. toht.
etten : ettet: ettei jne.
että kirjoitetussa kielessä että-sanaa ei ole epäsuo¬
ran kysymyslauseen alussa, esim. »meiltä tiedus¬
tellaan usein, että onko täällä tilaa» = meiltä tie¬
dustellaan usein, onko täällä tilaa
Etu-Aasia
Etu-Intia
etukäteen
etumainen
etumaksu ennakko(maksu)
etuus etu, oikeus johonkin, oikeus nauttia tai tehdä
jotakin, esim. virka-aseman suomat etuudet
ETY lyh. Euroopan talousyhteisö
etydi tekniikkaa kehittämään tarkoitettu soitinsä-
vellys
Etyj = ETYJ lyh. Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestö
Etyk = ETYK lyh. Euroopan turva- ja yhteistyö¬
kokous, Ety-kokous
etymologia sanojen alkuperän tutkimus
etyyli eräs hiilivetyradikaali
etä- yhdyssanojen alkuosana parempi kuin etäis-,
esim. etäopetus, etäopiskelu, etäpesäke, etäpääte,
etäsukukieli, etätavoite
etäkäsittely tietojenkäsittely, johon liittyy tiedon¬
siirto päätteen ja tietokoneen tai kahden tietoko¬
neen välillä
etääntyä = etäytyä
EU lyh. Euroopan unioni
euklidinen Eukleideen laatima, Eukleideen opin
mukainen
EUR valuutan tunnuksena: euro(a); euron lyhenne
on e ja merkki €

SANASTO 253
Eura : Eurassa
Euraasia: Euraasiassa
Euratom lyh. (engl.) European Atomic Energy
Community, Euroopan atomienergiayhteisö
euribor lyh. (engl.) Euro Interbank Offered Rate,
euroalueen pankkien viitekorko
euro- yhdyssanan alkuosana, esim. eurodollari =
Euroopan-luotoissa käytettävä dollari, eurokom¬
munismi = kansallisia erityispiirteitä korostava
länsieurooppalainen kommunismi, euro-ohjus =
Euroopassa käytettäväksi tarkoitettu keskipitkän
matkan ohjus
Euroopan unioni
Eurooppa
eurooppalainen
Europol Euroopan poliisivirasto
eutanasia potilaan kuoleman helpottaminen, armo¬
murha
ev. lyh eversti
Eva = EVA lyh. Elinkeinoelämän valtuuskunta
evakuoida siirtää väestö turvaan uhanalaiselta
alueelta
evaluoida arvioida
evankelinen evankeliumin mukainen, evanke¬
liumiin perustuva
evankelisluterilainen
evankelista 1. evankeliumin kirjoittaja 2. evanke¬
liumin julistaja
evankeliumi 1. ilosanoma Jeesuksesta ihmiskun¬
nan pelastajana 2. jokainen Uuden testamentin
neljästä ensimmäisestä kirjasta
evidenssi 1. todistusaineisto 2. ilmeisyys, varmuus
evidentti kiistämätön, ilmeinen
Evijärvi: Evijärvellä
ev.lut. evankelisluterilainen
ev.luutn. lyh. everstiluutnantti
evoluutio kehitys
evp. lyh. erossa vakinaisesta palveluksesta
EVR lyh. Eläinten vapautusrintama
evätä : epään : epäävät: evätköön : epäsi: evän¬
nyt huom. taipuu samoin kuin verbi levätä
exlibris kirjanomistajan merkki
ex tempore valmistautumatta, harjoittelematta, pu¬
hua ex tempore, ex tempore -puhe
EY lyh. Euroopan yhteisö(t), koostuu Euroopan ta¬
lousyhteisöstä (ETY), Euroopan hiili ja teräsyh¬
teisöstä (EHTY) sekä Euroopan atomienergiayh¬
teisöstä (Euratom)
F
faarao = farao muinainen Egyptin hallitsija
fagotti eräs puupuhallin
fahrenheitaste
fair play reilu peli
FaK lyh. farmasian kandidaatti; käytetään vain
luetteloissa, muulloin farm. kand.
fakiiri 1. (itämainen) itsensäkiduttaja 2. taikuri,
silmänkääntäjä
fakki erityisala, ammatti
fakkiutua vain arkikielessä, yleiskielessä: rajoittua
vain omalle kapealle alalleen
faksi telekopio
faksimile näköispainos
faktinen tosiasiallinen, todellinen
FaL lyh. farmasian lisensiaatti, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin farm.
lis.
Fale Tokelaun pääkaupunki
Falkland(in)saaret: Falkland(in)saarilla saariryh¬
mä Etelä-Atlantilla
falsifioida kumota, osoittaa vääräksi
FaM lyh. farmasian maisteri, vain luetteloteksteis-
sä, muuten farm. maist.
fanaatikko kiihkoilija
fanaattinen kiihkomielinen, intoileva
fanatismi fanaattisuus, kiihkomielisyys
faneeri vaneri
fanfaari juhla- tai merkkitoitotus
fantasia 1. mielikuvitus 2. mielikuvitustuote
fantastinen 1. mielikuvituksellinen 2. vain arki¬
kielessä, yleiskielessä: suurenmoinen
FAO lyh. Food and Agriculture Organization of the
United Nations, YK:n elintarvike- ja maatalous-
järjestö
faradi sähkönvaraamiskyvyn mittayksikkö

254 SANASTO
farao = faarao
fariinisokeri
farm. lyh. farmasian: farm. lis. = farmasian lisen¬
siaatti, farm. maist. = farmasian maisteri, farm.
toht. = farmasian tohtori
farmas. lyh. farmaseutti
farmasia 1. lääkkeenvalmistusoppi 2. apteekkiala
fasadi julkisivu
fasismi Italiassa I maailmansodan jälkeen syntynyt
kansallissosialistinen kumousliike
FaT lyh. farmasian tohtori, käytetään vain luettelo-
teksteissä, muuten farm. toht.
fataali(nen) kohtalokas
fatalismi kohtalousko
fatalisti kohtaloon uskoja
fauna eläimistö, eläinlajisto
FBI Federal Bureau of Investigation, Yhdysvaltain
rikostutkimuslaitos
federaatio 1. liitto 2. liittovaltio
federatiivinen liittovaltainen, liitto-
feedback palaute
feeniks-lintu taru lintu, joka vanhettuaan polttaa
itsensä siten, että tuhkasta nousee uusi nuori
feeniks-lintu, kuolemattomuuden vertauskuva
feminiini 1. naispuolista sukua oleva sana, nais¬
puolinen kieliopillinen suku 2. vain arkikielessä,
yleiskielessä: naishenkilö
feminismi nais(asia)liike
feministi feminismin kannattaja
fenkoli 1. saksankumina, eräs kuminan tapainen
mauste 2. eräs terpeenialkoholi
fennica Suomessa painettu, suomenkielinen, suo¬
malaisten kirjoittama tai Suomea koskeva kirjal¬
lisuus
fennismi suomalaisuus
fennisti suomen kielen tutkija
fennistiikka suomen kielen tutkimus
fennofiili 1700-luvun suomalaisuuden ja Suomen
tutkija
fennomaani suomenkiihkoinen, suomenmielinen
(henkilö)
fennomania suomenkiihko, suomenmielisyys
Fennoskandia Norja, Ruotsi, Suomi, Neuvosto-
Karjala ja Kuolan niemimaa
fennougristi suomalais-ugrilaisten kielten ja kan¬
sojen tutkija
fenoli
fenologi fenologian tutkija tai harrastaja
fenologia tieteenala, joka tutkii eläinten ja kasvien
elämänkierrossa vuosittain toistuvien tapahtumien
ajoittumista
fenomenaalinen 1. ilmiömäinen 2. ilmiöitä koske¬
va 3. elämyksellinen
fenomenologia ilmiöiden elämyksellisyyteen pe¬
rustuva tutkimus
fenotyyppi ilmiasu
feodaalinen läänityslaitosta koskeva, läänitys-
feodalismi 1. läänityslaitos 2. läänityslaitokselle
ominaisen tapaista valtaa suosiva järjestelmä
fertiili hedelmällinen, lisääntymiskykyinen
fertiiliys = fertiliteetti hedelmällisyys, lisääntymis-
kykyisyys
festivaali(t) (taide- tai urheilu)juhlat
feta = fetajuusto eräs tuorejuusto, joka on säilötty
suolaveteen
fetisismi 1. esineiden palvonta 2. ominaisuus, että
seksuaalivietti kohdistuu johonkin esineeseen tai
ruumiinosaan
fetissi taikakalu, taikaesine
Fidzi : Fidzissä tai Fidzillä = Fidzin tasavalta
(kaksikirjaintunnus FJ, kolmikirjaintunnus FJI)
fidziläinen
FIFA lyh. (ransk.) Federation Internationale de
Football Association, kansainvälinen jalkapallo-
liitto
fifty-fifty tasan
figuratiivinen kuvaava, esittvä
figuuri kuvio, hahmo, muoto, (ihmis)kuva
fiiberi kuitu(aine)
fiikus kumipuu
fiksaatio kiinnittyminen
fiksatiivi kiinnite
fikseerata = fiksoida kiinnittää
fiktiivinen kuvitteellinen
fiktio kuvitelma
fil. lyh. filosofian: fil. lis. = filosofian lisensiaatti,
fil. maist. = filosofian maisteri,^/, toht. = filoso¬
fian tohtori

SANASTO 255
filantrooppi ihmisystävä, hyväntekijä
filantropia ihmisystävyys, hyväntekeväisyys
filatelia postimerkkien keräily
filatelisti postimerkkien keräilijä
filee : fileen : fileetä
fileerata = fileoida huom. ei »fileroida»
filharmoninen ’musiikkia rakastava’, orkesterei¬
den nimissä
filiaali haaraosasto, sivukonttori
filigraani kulta-1. hopealangoista tehty korutyö
Filippiinit : Filippiineillä = Filippiinien tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus PH, kolmikirjaintunnus
PHL)
filmatisoida = filmintää muokata elokuvaksi
filologi kielentutkija
filologia kielentutkimus
filosofi filosofian tutkija tai harrastaja
filosofia 1. tiede, joka pyrkii muiden tieteiden avulla
luomaan yhtenäisen maailmankuvan, laajimpien
ja yleisimpien kysymysten tutkimus 2. elämänvii¬
saus
filosofinen filosofiaan kuuluva
filosofoida ajatella syvällisesti, mietiskellä
filtteri suodatin
finaali 1. sarjasävellyksen loppuosa, oopperanäy-
töksen loppukohtaus 2. loppukilpailu, loppuerä
3. loppu, loppupuoli
finalisti loppukilpailuun päässyt kilpailija
finansioida rahoittaa
Finlandia-talo
Finnmarken suomeksi Ruija
fissio ydinreaktio, jossa raskas atomiydin hajoaa
kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, niin että va¬
pautuu energiaa
fisteli avanne; yhdyssanoissa esim. kaulajisteli,
suolifisteli
FK lyh. filosofian kandidaatti; käytetään vain luet-
teloteksteissä, muuten fil. kand.
FL lyh. filosofian lisensiaatti; käytetään vain luet-
teloteksteissä, muuten fd. Us.
flaami 1. Pohjois-Belgian ja Ranskan Flanderin
germaaniseen väestöön kuuluva jäsen 2. flaamien
puhuma kieli
flaamilainen adj. flaameja koskeva, flaamien
alueelta peräisin oleva
flambeerata liekittää
Flanderi historiallinen maakunta Pohjanmeren ran¬
nalla
flegmaattinen hidasluonteinen, saamaton
floksi leimukukka
floora 1. kasvilajisto, kasvisto 2. kasvio
floriini eräiden maiden historiallisia rahoja
flunssa nuhakuumeesta ym. vilustumistaudeista
käytetty nimitys
fluorata = fluoroida fluorittaa
Flying Fish Cove Joulusaaren pääkaupunki
flyygeli 1. pianosoitin, jonka kielet ovat vaaka-
asennossa 2. siipi(rakennus)
FM 1. lyh. filosofian maisteri, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin jil.
maist. 2. frekvenssimodulointi
fobia kammo
Foinikia historiassa: Välimeren itärannikko
foksterrieri kettuterrieri
fokusoida tarkentaa
folio 1. ohut muovi-1. metallikalvo 2. kahtia taitet¬
tu arkki, kaksitaite
folklore kansanperinne, kansanrunous
folkloristi kansanperinteen, kansanrunouden tutki-
ia
folkloristiikka kansanperinteen tai kansanrunou¬
den tutkimus
fondue = fondyy kuuma juustosula, johon kaste¬
taan leipäpaloja, tai kuuma rasva, johon kastetaan
lihapaloja
foneemi pienin jakamaton kielen yksikkö, jonka
vaihtaminen toiseen aiheuttaa merkityksen muu¬
toksen, äänne (käsitteenä)
foneettinen äänteellinen, äänne-, fonetiikkaa kos¬
keva
fonetiikka äänteiden ja ääntämisen tutkimus
fonologia (funktionaalinen) äänneoppi
fonologinen fonologiaan kuuluva
fooni 1. eräs äänen voimakkuuden yksikkö 2. ään¬
ne (ääneen lausuttuna)
foorumi 1. oikeuspaikka 2. tapahtumapaikka, näyt¬
tämö
force majeure ylivoimainen este

256 SANASTO
formaalinen 1. muodollinen 2. muotoa koskeva
formaalistaa = formalisoida muodollistaa, kaava¬
maistaa
formaatti painotuotteen tai paperin tms. koko
formaldehydi: formaldehydissa tai formaldehy¬
dissä
formaliini: formaliinissa formaldehydin vesiliuos
formalisoida = formaalistaa
formatoida alustaa, saattaa käyttämätön levyke tai
kiintolevy käyttökuntoon
formula 1. kaava 2. yksipaikkainen avoin kilpa-
auto
formuloida muotoilla (sanamuoto)
Forssa: Forssassa
forte voimakkaasti (musiikissa)
Fort-de-France Martiniquen pääkaupunki
Forthinvuono vuono Skotlannissa
fortuna 1. onni 2. onnetar 3. eräs seurapeli
fosforesoida hohtaa fosforiloistetta
fosfori eräs epämetallinen alkuaine
fosforoida päällystää fosforilla, tehdä fosforipitoi¬
seksi
fossiili muinaisen eliön (tai sen osan) jäännös,
yleensä kivettymä
fotoni valo- tai säteilyhiukkanen
fotosynteesi yhdisteiden syntyminen valon vaiku¬
tuksesta, varsinkin kasvien yhteyttäminen
fraasi lauseparsi; korulause
fragmentaarinen katkonainen, katkelmallinen
fragmentti katkelma, palanen
frakki miesten juhlapuku, johon kuuluu hännys-
takki
fraktuura eräs goottilainen kirjasinlaji, jota näkee
mm. vanhoissa teksteissä
franseesi eräs monivuoroinen seuratanssi
fransiskaani harmaa veli, Franciscus Assisilaisen
perustaman kerjäläismunkiston jäsen
Frans Joosefin maa saariryhmä Jäämeressä Nova¬
ja Zemljan pohjoispuolella
fraseologia lauseparsisto; sanahelinä
fraseologinen fraseologiaan kuuluva
freelance vapaa (toimittaja, taiteilija tms.)
freesia runokki, eräs kasvi
Freetown Sierra Leonen pääkaupunki
frekvenssi 1. (esiintymis)taajuus 2. värähdysluku,
taajuus
freudilainen
frigidi sukupuolisesti kylmä
frigiditeetti = frigidiys naisen sukupuolinen kyl¬
myys
Friisein saaret : Friisein saarilla saarijono Poh¬
janmeren kaakkoisosassa
friisi 1. koristeltu vaakasuora nauhamainen pinta
seinän yläosassa 2. erään Pohjanmeren kaakkois¬
rannalla asuneen germaanisen muinaiskansan jä¬
sen; saman kansan kieli 3. eräs pitkänukkainen tai
silmupintainen villakangas
friteerata keittää rasvassa, uppopaistaa
frotee : froteeta : froteehen tai froteeseen silmuk¬
ka- tai nukkapintainen puuvilla tai pellavakangas,
jota käytetään mm. pyyheliinoihin
fruktoosi hedelmäsokeri
frustraatio turhauma
frustroida turhauttaa
frustroitua turhautua
Fryygia historiallinen maakunta Vähässä-Aasiassa
FT lyh. filosofian tohtori; vain luetteloissa käytetty
lyhenne, muulloin fil. toht.
fundamentaalinen olennainen, perus-
fundamentalismi Raamatun kirjaimelliseen tul¬
kintaan ja ilmoitukseen perustuva oppi
FUNET = Funet lyh. (engl.) Finnish University
and Research Network, Suomen korkeakoulujen
ja tutkimuslaitosten tietoverkko
funkis arkikielen muoto, yleiskielessä: funktiona¬
lismi
funktionalismi tarkoituksenmukaisuutta korostava
tyylisuunta
futurismi eräs sovinnaisuuksia karttava 1900-lu-
vun alun tyylisuunta
futurologi futurologian tutkija
futurologia tulevaisuudentutkimus
fuuga sävellys t. sävellystyyli, jossa sama aihe ker¬
tautuu eri äänissä
fuusio 1. useiden eri liikeyritysten sulautuminen
toisiinsa 2. ydinreaktio, jossa kevyet atomiytimet
yhtyvät raskaammaksi atomiytimeksi
fuusioida sulauttaa yhteen

SANASTO 257
fuusioitua sulautua toisiinsa
fysiikka 1. elottoman luonnon voimien vaikutuksia
tutkiva tiede 2. ruumiinrakenne, -kunto
fysikaalinen fysiikan alaan kuuluva
fysiologi fysiologian tutkija
fysiologia elintoimintaoppi, elintoimintoja tutkiva
tiede
fysioterapia fysikaalinen hoito
fyysikko fysiikan tutkija
fyysinen 1. aineellinen, luonnon 2. ruumiillinen
Färsaaret: Färsaarilla Islannin ja Skotlannin vä¬
lissä oleva Tanskalle kuuluva saariryhmä (kaksi¬
kirjaintunnus FO, kolmikirjaintunnus FRO)
fääri färsaarelaisten puhuma skandinaavinen kieli
föhn (etenkin Alppien pohjoisrinteillä keväisin ja
talvisin) vuorilta laaksoihin puhaltava kuiva, läm¬
min myrskytuuli
föönata muotoilla hiukset käsikuivaimella ja har¬
jalla tai kammalla
G
g lyh. gramma(a)
gaala 1. täysi, suuri juhlapuku 2. suuri juhlailta
gabardiini pukuihin ja päällysvaatteisiin käytettä¬
vä vinotoimikkainen kangas
Gabon : Gabonissa = Gabonin tasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus GA, kolmikirjaintunnus GAB)
gabonilainen
Gaborone Botswanan pääkaupunki
gaeli (usein nimenomaan Skotlannissa asuva) keltti
ja kelttien kieli
galaksi tähdistä, niiden välisestä hajanaisesta ai¬
neesta, galaksiytimestä, pallomaisista tähtijou¬
koista ja mahdollisesta pimeän aineen muodosta¬
masta kehästä koostuva järjestelmä; galaksit ovat
maailmankaikkeuden perusrakenneosasia
Galapagossaaret: Galapagossaarilla Acuadoril-
le kuuluva saaristo Tyynessämeressä
Galatalaiskirje = galatalaiskirje yksi Paavalin
kirjeistä Uudessa testamentissa
galleria 1. taidehalli, taidekokoelma 2. rakennuk¬
sen ulkosivulla oleva pylväskäytävä tai kahta ra¬
kennusta yhdistävä käytävä
Gallia gallialaisten historiallinen asuma-alue Poh-
jois-Italiassa ja Ranskassa
gallialainen 1. ks. ed. 2. ranskalainen
gallona eräs anglosaksinen vetomitta
gallup otantamenetelmään perustuva mielipidetut¬
kimus, yhd. gallupkysely, galluptutkimus, katu-
gallup
gallupoida varsinkin arkikielessä, yleiskielessä
mieluummin tutkia gallupmenetelmällä
galvaaninen galvanismiin perustuva
galvanoida päällystää metallilla sähkövirtaa käyt¬
täen
Gambia = Gambian tasavalta (kaksikirjaintunnus
GM, kolmikirjaintunnus GMB)
gambialainen
gangsteri rikollisjoukkueen jäsen; häikäilemätön
rikollinen
Gardajärvi = Lago di Garda järvi Pohjois-Ita-
liassa
gastronomi hyvän ruoan ja juoman ystävä, herkut¬
telija
gastronomia herkkujen tuntemus tai valmistus
Gatt = GATT lyh. General Agreement on Tariffs
and Trade, kansainvälinen tullitariffi- ja kauppa¬
sopimus
gaullismi Charles de Gaullen alulle panema poliit¬
tinen suunta
gay miespuolinen homoseksuaali
geeli kemiassa ja biologiassa: hyytelö
geeni solun perinnöllisiä ominiasuuksia aiheuttava
rakenneosanen, perintötekijä
geisa japanilainen tyttö, joka on koulutettu viihdyt¬
tämään miehiä
geisir = geysir tuliperäisten seutujen lähde, josta
ajoittain pulppuaa kuumaa vettä
gelee ruoanlaitossa: marja-, hedelmä-, liha- tai kas-
vismehusta valmistettu hyytelö
geminaatta kaksoiskonsonantti
gemssi vuohien sukuun kuuluva eläin, jota tava¬
taan Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa
geneettinen 1. perinnöllisyyttä koskeva 2. syntyä
koskeva, synty- 3. perinnöllisyystieteellinen
generaattori 1. mekaanista energiaa sähköksi

258 SANASTO
muuttava kone 2. muuta kuin mekaanista liike-
energiaa tuottava kone, tai kone, joka tuottaa sel¬
laista ainetta, jota voidaan käyttää energianlähtee¬
nä 3. huom. ei suositeta atk:ssa, siellä mieluum¬
min kehitin
generatiivinen tuottava
generoida synnyttää, tuottaa
genetiikka perinnöllisyystiede
genetiivi eräs sijamuoto, omanto
genever hollantilainen katajanmarjaviina, vrt. gini
Gennesaretinjärvi = Galileanmeri
genotyyppi perimä, peruasu
Genovanlahti
genre (genressä tai genressa) 1. laatu, laji 2. taiteen
tai kirjallisuuden lajityyppi
geodeetti geodesian tutkija
geodeettinen geodesiaan kuuluva
geodesia maan muodon ja koon mittausta sekä ku¬
vausta käsittelevä tiede
geofysiikka maapallon ja ilmakehän fysikaalisia
ominaisuuksia käsittelevä tiede
geofysikaalinen geofysiikkaan kuuluva
geofyysikko geofysiikan tutkija
geologi geologian tutkija
geologia maapallon syntyä, rakennetta ja kehitystä
tutkiva tiede
geologinen geologiaan kuuluva
geometria: geometriaa mittausoppi
geometrinen : geometrisessa tai geometrisessä
geometriaan kuuluva
geopoliittinen geopolitiikan mukainen, geopolitii¬
kan alaan kuuluva
geopolitiikka tiede, joka tutkii maantieteellisten
tekijöiden vaikutusta politiikkaan
Georgetown Guyanan pääkaupunki
Georgia = Georgian tasavalta käytetään myös ni¬
meä Gruusia (kaksikirjaintunnus GE, kolmikir¬
jaintunnus GEO)
georgialainen
georgiini = daalia eräs koristekasvi, syyshehku
geosentrinen : geosentrista maakeskinen
geotekniikka maanrakennusmekaniikka
geotekninen geotekniikkaan kuuluva, geotekniik¬
kaa koskeva
gepardi eräs täplikäs kissaeläin
gerbera eräs koristekasvi, sädelatva
geriatria yksi gerontologian osa, vanhustentauti-
oppi, käytössä vielä myös geriatriikka
germaani 1. Keski- ja Pohjois-Eurooppaan levin¬
neen kansanryhmän jäsen 2. varsinkin arkikieles¬
sä, yleiskielessä saksalainen
Germania historiallinen germaanien maa, Saksa
germanisti germaanisten kielten ja germaanisen
kulttuurin tutkija, saksan kielen tutkija
gerontologia ihmisen vanhenemisilmiöitä tutkiva
tiede
getto juutalaiskortteli, rotusaareke; rinnalla voi¬
daan käyttää italialaista sitaattilainaa ghetto
geysir = geisir tuliperäisillä alueilla ajoittain kuu¬
maa vettä suihkuava lähde
Ghana = Ghanan tasavalta (kaksikirjaintunnus
GH, kolmikirjaintunnus GHA)
ghanalainen
Gibraltarinsalmi
giga- mittayksiköiden etuliitteenä 109
gigolo 1. ammattitanssija 2. naisten kustannuksella
elävä nuori mies
giljotiini mestauskone
gingham eräs tavallisesti raidallinen tai ruudulli¬
nen puuvillakangas
gini englantilainen katajanmarjaviina, vrt. genever
ginsengjuuri eräs murattikasvin juuri, jota käyte¬
tään yleislääkkeenä
gipyyri silkki-, puuvilla- tai metallipäällysteisestä
punoksesta tehty pitsi, ranskaksi guipure
GL lyh. Geodeettinen laitos
gladiaattori muinaisroomalainen ammattimiekkai-
lija
gladiolus miekkalilja
glaseerata 1. kuullottaa = keittää kuultavapin-
taiseksi tai ruskistaa miedossa uuninlämmössä
välillä paistoliemellä valellen 2. päällystää soke¬
ri kuorrutteel la, kuorruttaa 3. mieluummin lasit¬
taa
Glasgow : Glasgow’n : Glasgow’ssa : Glas-
gow’hun kaupunki Skotlannissa
globaali = globaalinen 1. maailmanlaajuinen,
yleismaailmallinen 2. kokonais-

SANASTO 259
globaalistua tulla globaali(mma)ksi
glooria 1. sädekehä 2. kunnia, maine
glottaali = laryngaali kurkunpää-äänne
glukoosi rypälesokeri
glyseroli eräs alkoholi; yleiskielessä käytetään sa¬
naa glyseriini
glögi sokerilla ja eri mausteilla höystetty viini, heh¬
kuviini, yhd .jouluglögi
GM lyh. geeniteknisesti muokattu, muuntogeeninen
GME lyh. geeniteknisesti muokattu elintarvike,
muuntogeeninen elintarvike
GMO lyh. geeniteknisesti muokattu organismi,
muuntogeeninen organismi
gobeliini (yleensä seinällä pidettävä) kuvakudos
Gobi aavikkoalue Keski-Aasiassa
go-go eräs show-ohjelmien taustatanssi, yhdyssana
go-go-tyttö
Golan : Golanilla = Golanin kukkulat kukkulat
Jordanin itärannalla
Golfvirta
gondoli 1. varsinkin Venetsiassa käytettävä kapea
vene 2. ilmalaivan tai -pallon kori
gondolieeri gondolin kuljettaja
gonorrea tippuri
goodwill jonkun tai jonkin osakseen saama suosio
tai arvostus
gootti erään muinaisen germaanikansan jäsen tai
kieli
goottilainen 1. gooteille tai gootin kielelle ominai¬
nen 2. gotiikalle ominainen, gotiikan mukainen
gorgonzola = gorgonzola(n)juusto eräs sinihome-
juusto
gotiikka keskiajan lopulla Euroopassa etenkin ra¬
kennustaiteessa esiintynyt tyylisuunta, suippokaa-
rityyli
Gotlanti: Gotlannin : Gotlannissa
gouda(juusto) = goudanjuusto kova alankomaa¬
lainen juustolaji
gprs lyh. (engl.) General Packet Radio Service,
gsm-puhelimen lisäpalvelu, joka nopeuttaa da¬
taliikennettä ja mahdollistaa jatkuvan yhteyden
intemetverkkopalveluihin
graafikko 1. grafiikan harjoittaja 2. taideoppilai-
toksessa graafisia opintoja suorittanut taiteilija
graafinen 1. piirroksellinen, piiros- 2. grafiikan
alaan kuuluva
graavi = kraavi tuoresuolattu (kalasta)
gradu pro gradu
graffiti (luvatta tehty) seinäkirjoitus, seinäpiirros
grafiikka 1. taidegrafiikka: taide, jossa esim. kai¬
vertamalla tai syövyttämällä tehdystä painolaatas¬
ta tai -pinnasta otetaan erilaisin painomenetelmin
tietty määrä valmiita taideteoksia, vedoksia 2. käyt¬
tögrafiikka: erilaisten painotuotteiden kuten julis¬
teiden, postimerkkien, mainoslehtisten tai kirjojen
typografian ja kuvituksen suunnittelu 3. ne paino¬
menetelmät, joita käyttämällä tehty kuva moniste¬
taan 4. (tieto)koneen graafiset ominaisuudet
grafiitti lyijykynien lyijynä käytetty harmaa kitei¬
nen mineraali, joka on koostumukseltaan hiiltä
grafologi käsialantutkija
grafologia käsialantutkimus
grahamjauhot kuorineen jauhetuista jyvistä saa¬
dut vehnäjauhot, kokojyvävehnäjauhot
grammaattinen kieliopillinen
gramofoni mekaanisesti toimiva levysoitin
Granada 1. historiallinen kuningaskunta Espanjas¬
sa 2. kaupunki ja provinssi Andalusiassa 3. kau¬
punki Nicaraguassa
grand prix pääpalkinto (kilpailussa tai taidenäyt¬
telyssä)
graniitti punaisia tai ruskeita, pyöreähköjä kiteitä
muodostavia silikaattimineraaleja, joiden läpinä¬
kyviä muunnoksia käytetään korukivinä
GRAPE greippi
gratinoida kuorruttaa
gravidi raskaana oleva
graviditeetti raskaus
gravis vokaalin painon tai äännearvon ilmaisema
lisämerkki \ esim. ä la carte
gravitaatio painovoima
gravyyri: gravyyria tai gravyyriä kaiverrus
Graz kaupunki Itävallassa
Greenwich eräs Lontoon esikaupunki
greippi
Grenada (kaksikirjaintunnus GD, kolmikirjaintun¬
nus GRD)
grenadalainen

260 SANASTO
griljeerata paistaa valmiiksi kypsä ja leivitetty ruo¬
ka nopeasti uunissa tai pannussa
grillata paahtaa
grilli 1. säteilylämpöön perustuva paahdin, vrt. pa¬
rila 2. grilliruokaa tarjoava ravintola
grogi 1. viskistä, konjakista tms. sekä (sooda)-
vedestä (ja jäistä) valmistettu juoma 2. lasillinen
edellä mainittua juomaa
groteski 1. irvokas, luonnottomasti liioiteltu 2. ta¬
sapaksu kirjasinlaji
Gruusia virallisesti Georgia(n tasavalta)
gruusialainen
gruyere = gruyere(n)juusto
Grönlanti(kaksikirjaintunnus GL, kolmikirjaintun¬
nus GRL)
grönlantilainen
GSM lyh. (engl.) Global System for Mobile Com¬
munication, eurooppalainen matkapuhelinverk¬
ko
GTK lyh. Geologian tutkimuskeskus
Guadeloupe : Guadeloupessa kaksoissaari ja
Ranskan merentakainen departementti Länsi-In-
tian saaristossa (kaksikirjaintunnus GP, kolmikir¬
jaintunnus GLP)
guano 1. merilintujen jätöksistä pesimäpaikoille
kertynyt lannoitusaine 2. varsinkin kalanjätteistä
mutta myös muista animaalisista aineista valmis¬
tettu lannoite
guassi läpikuultamattomilla vesiväreillä tehty maa¬
laus
Guatemala 1. Guatemalan tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus GTy kolmikirjaintunnus GTM) 2. Gua¬
temalan pääkaupunki
guatemalalainen
guava Psidium guajava, hedelmäpuu ja sen hedel¬
mä
Guinea = Guinean tasavalta (kaksikirjaintunnus
GN, kolmikirjaintunnus GIN)
Guinea-Bissau = Guinea-Bissaun tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus GW, kolmikirjaintunnus GNB)
guineabissaulainen
guinealainen
guipure = gipyyri
gulassi paprikahöystö
Guyana = Guyanan tasavalta (kaksikirjaintunnus
GY, kolmikirjaintunnus GUY)
guyanalainen
gynekologi naistentautien lääkäri
gynekologia naistentautioppi
Götan kanava Ruotsin tärkein kanava
Götanmaa: Götanmaalla Etelä-Ruotsi
H
h lyh. tunti(a) = 60 min, Sl-järjestelmän tunnus, jo¬
ta käytetään vain teknisillä aloilla, muulloin tun¬
nin lyhenne on t
ha lyh. hehtaari(a)
HA lyh. hovioikeuden auskultantti; käytetään vain
luetteloissa, muulloin hovioik. ausk.
Haag Alankomaiden hallituskaupunki
haaksirikko
haaksirikkoutua
haalentua : haalennun : haalentuisi: haalentu-
koon : haalentunut = haaleta : haalenen : haa¬
lenisi : haaletkoon : haalennut
haalistua : haalistun : haalistuisi: haalistukoon
: haalistunut = haaltua : haallun : haaltuisi :
haaltukoon : haaltunut
haamilainen haamilaisia kieliä puhuvat eräät Poh¬
jois- ja Itä-Afrikan haamilaiset kansat
haamukirjoittaja julkisuuden henkilön puheiden
ja muiden tekstien todellinen, tuntemattomaksi
jäävä kirjoittaja
haamusärky särky, joka tuntuu sillä kohdalla, jos¬
ta raaja on amputoitu
Haapajärvi: Haapajärvellä
Haaparanta: Haaparannassa
Haapasaari: Haapasaaressa
Haapavesi: Haapavedellä
haaraantua = haarautua
haarautuma = haarauma
haaroa haaroittua, muodostaa haaroja
haaroittaa jakaa haaroihin
haaroittua jakautua haaroihin, haaroa
haarottaa = harottaa olla harallaan, törröttää eri
suuntiin

SANASTO 261
haarukka 1. varrellinen ja ainakin kaksihaarainen
ruokailu-1. työväline 2. haara, haarauma, hanka,
yhdyssanoja esim. etuhaarukka, ohjaushaarukka,
oksanhaarukka 3. hakuammunnassa se väli, jolle
laukaukset osuvat; vaihteluväli yleensäkin
haaskaantua = haaskautua
haaskuu = haaskaus
haastaa : haastan : haastaisi : haastakoon :
haastoi joskus myös haasti : haastanut 1. antaa
haaste, kutsua velvoittavasti kilpailemaan 2. koet¬
taa synnyttää riitaa 3. puhua, jutustella
haavauma = haavautuma
haaveri haaksirikko, vahinko, onnettomuus
haavoittaa
haavoittua
haetuttaa haettaa
hahlo 1. rengas, varsinkin ketjun jatkamiseen käy¬
tetty avorengas 2. siirrettävä kiinnitin tai sen kal¬
tainen laite 3. ampuma-aseen tähtäimen kolo, jos¬
sa jyvä tähdättäessä näkyy
hahmotella antaa jollekin hahmo, luonnostella,
kaavailla
hahmottaa 1. tajuta tai kokea jokin kokonaisuute¬
na 2. hahmotella
haiku : haikun kolmirivinen japanilainen runo-
tyyppi
haiku : haiun (varsinkin tupakan) savu
Hailuoto: Hailuodossa
haista levittää (varsinkin) epämiellyttävää hajua,
lemuta, löyhkätä; huom. haista valkosipulilta tai
valkosipulille
haistaa : haistan : haistaisi: haistakoon : haistoi
joskus myös haisti: haistanut
haite haitallinen aine (paperiteollisuudessa)
Haiti : Haitissa = Haitin tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus HT, kolmikirjaintunnus HTI)
haitilainen
haittatekijä yleensä mieluummin haitta
haittavaikutus haitallinen vaikutus
hajaantua 1. loitota toisistaan, mennä eri suuntiin,
esim. pilvet hajaantuvat 2. jakautua, muodostua
erillisiksi yksiköiksi, esim. kansanjoukko hajaan¬
tui
hajakeskitys hajauttaminen, hajautus, hajasijoitus
hajallinen hajalla(an) oleva, hajonnut, hajotettu,
rikkinäinen
hajanainen 1. epäyhtenäinen, järjestymätön, jä¬
sentymätön 2. hajallinen, siellä täällä esiintyvä,
yksittäinen
hajauma hajautumisen tulos
hajauttaa sijoittaa hajalle, desentralisoida
hajautus hajauttaminen, hajasijoitus
haje sanoman eräänlainen epäjärjestys, joka estää
arvaamasta jatkoa, entropia
hajota
hajottaa
hajottamo purkamo
haju hajuaistin välittämä aistimus jostakin esinees¬
tä tai muusta sellaisesta; huom. haju on neutraali
sana, joten haju voi olla yhtä hyvin miellyttävä
kuin epämiellyttävä; hyvä haju on tuoksu, paha
haju on lemu tai löyhkä
haketin haketuskone
hakettaa pieniä puita hakkeeksi
hakkaantua = hakkautua
hakkaus hakkaaminen, hakkuu
hakkio hakattu paikka metsässä
hakkuu yleensä hakkaaminen, esim. halonhakkuu,
kivenhakkuu, talvihakkuu, myyntihakkuu; joskus
myös hakkio, esim. hakkuuaukio
Hako: Haon (sukunimi)
hako 1. katkaistu havupuun oksa 2. itämurteissa:
suon tai veden pohjassa oleva puu
hakuohjelma tietokoneohjelma, joka etsii käyttä¬
jän määrittelemää tietoa tietystä aineistosta
halaista sanasta käytetään yleiskielessä yleensä
vain ilmausta ei halaistua sanaakaan
halata : halaan : halaisi: halatkoon : halasi: ha¬
lannut 1. syleillä 2. toivoa hartaasti (voi taipua
myös: halajan : halajaisi)
Halikko: Halikossa
haljeta : halkean : halkeaisi: haljetkoon : halke¬
si : haljennut
halkaista
Halko : Halon tai Halkon (sukunimi)
halla yhdyssanoja esim. hallanarka, hallanarkuus,
hallankestävä, hallankestävyys, hallanvaara, hal-
lanvika

262 SANASTO
hallain yleiskielessä vadelma
halleluja
hallinta hallitseminen, hallussa pitäminen, mää¬
räämisvalta esineeseen, esim. kuljettaja sai ajo¬
neuvon viime hetkellä hallintaansa; luokka oli
täysin opettajan hallinnassa; virkaan vaadi¬
taan toisen kotimaisen kielen välttävä hallinta;
suuri osa kouluista on kuntien hallinnassa, voi-
misteluesitys osoitti poikkeuksellista lihasten hal¬
lintaa
hallinto 1. varsinkin valtion tai kunnan mutta myös
muun yhteisön toimeenpanovallan käyttäminen ja
virallinen asioiden hoito 2. ne viranomaiset, joilla
valtiossa, kunnassa tms. on toimeenpanovalta
hallinton. lyh. hallintonotaari
hallinto-opin kand. hallinto-opin kandidaatti
hallintot. lyh. hallintotieteiden: hallintot. kand. =
hallintotieteiden kandidaatti, hallintot. lis. = hal¬
lintotieteiden lisensiaatti, hallintot. maist. = hal¬
lintotieteiden maisteri, hallintot. toht. = hallinto¬
tieteiden tohtori
hallita 1. käyttää ylintä valtaa valtiossa tms., esim.
kuningas hallitsee maataan 2. pitää hallussaan
tai hallinnassaan, esim. täysi-ikäinen hallitsee itse
omaisuuttaan 3. pitää tahtonsa alaisena, kurissa,
esim. kilpailija hallitsi hermonsa 4. pystyä käsit¬
telemään tai käyttämään, osata, esim. jotkut hal¬
litsevat täydellisesti useita kieliä 5. olla etualalla,
pistää silmään, esim. rakennus hallitsee maise¬
maa
hallitsija yhdyssanoja esim. hallitsijantehtävä, hal¬
litsijanvaihdos, hallitsijanvakuutus, hallitsijanvel-
vollisuus, hallitsijanvierailu
hallituksen jäsen
hallituksenvaihdos
hallitus 1. ne viranomaiset, joille maan ylin toi¬
meenpanovalta kuuluu, ministeriö, valtioneuvos¬
to; laitoksen yms. ylin toimeenpaneva elin 2.
ylimmän toimeenpanovallan alainen hallinnol¬
linen keskusvirasto, yhdyssanoja esim. Kirkko¬
hallitus, Metsähallitus, Opetushallitus, Ortodok¬
sinen kirkollishallitus; kaupunginhallitus, läänin¬
hallitus 3. huom. vain arkikielessä, yleiskielessä:
isäntäväki, mies, vaimo
hallitusmuoto 1. valtiomuoto 2. valtiosääntö,
perustuslaki
hallusinaatio aistiharha
hallusinatorinen aistiharhainen
halogeeni fluorin, kloorin, bromin, astaatin ja jodin
yhteisnimitys
halpaus halvaus
halstari; halstaroida, halstrata parila; pariloida
Haisua: Halstualla
Haiti : Haitin : Haitilla Suomen korkein tunturi,
josta selvyyden vuoksi joissakin yhteyksissä voi
käyttää myös nimitystä Haltitunturi
haltija 1. omistaja, hallussapitäjä 2. luonnossa,
asumuksessa yms. vallitseva yliluonnollinen
olento, suojelushenki; saduissa yleisemminkin:
henki, keijukainen (käytetään myös kirjoitus¬
asua haltia, jota kielilautakunta ei kuitenkaan suo¬
sita)
haltijatar naispuolinen haltija (2)
haluinen yleensä yhdyssanan loppuosana, esim.
elämänhaluinen, opinhaluinen, riidanhaluinen,
seuranhaluinen, tiedonhaluinen; naimahaluinen,
pelihaluinen; auttamishaluinen; arvostelu(n)ha-
luinen, tanssi(n)haluinen, joskus myös sanalii¬
toissa, esim. mukavuuden haluinen, valistuksen
haluinen
halukas johonkin esim. halukas työhön, halukas
palvelemaan, halukas tulemaan mukaan
halutun yleensä erilleen seuraavasta sanasta, esim.
halutun kokoinen, halutun mallinen, halutun vä¬
rinen
halvaantua = halvautua
halvaus yhdyssanoja esim. aivohalvaus, lihashal-
vaus, poikimahalvaus, lämpöhalvaus
halveksia = halveksua
halventua : halvennun : halventuisi : halventu¬
koon : halventui: halventunut = halveta : hal-
penen : halpenisi : halvetkoon : halpeni : hal¬
vennut
Hamburg Hampuri
Hamilton Bermudan pääkaupunki
Hamina: Haminassa
hammashoitaja koulutettu hammaslääkärin avus¬
taja

SANASTO 263
hammashoito = hampaanhoito = hampaiden
hoito
hammashuolto hampaiden huolto
hammaslääket. lyh. hammaslääketieteen: ham¬
mas lääket. kand., lis., toht.
hampaanhoito = hammashoito
Hampuri
-hän, -hän 1. huom. liitepartikkelin alku-h saattaa
ääntyä kahdentuneena, mutta kirjoituksessa mer¬
kitään vain yksi h, esim. tulehan, kuulehan, tän¬
nehän 2. huom. valmiissa kysymyssanassa ei en¬
nen -hän ja -Mn-liitettä voi olla kysymysliitettä
-ko tai -kö, esim. kenellehän, kukahan, minne-
hän, missähän; muussa kuin kysymyssanassa ky¬
symysliite voi olla, esim. täälläköhän, vieläkö¬
hän
hangoitella niskoitella, panna vastaan
hankaantua = hankautua
hankaloittaa tehdä hankala(mma)ksi, vaikeuttaa
Hankasalmi: Hankasalmella
hankauma = hankautuma
hanki 1. paksu lumivaippa, nietokset 2. hankiai¬
nen
hankiainen = hankikanto = hankikanne kanta¬
vaksi jäätynyt lumipeitteen pinta
hankinnainen ei-synnynnäinen, ympäristön vaiku¬
tuksesta tai yksilön omasta toiminnasta johtuva
hankinnais- yhdyssanan alkuosana, esim. hankin-
naisominaisuus, hankinnaissairaus
Hanko: Hangossa
hannunvaakuna nelilehdykkäinen koriste- ja tai-
kamerkki
Hanoi Vietnamin pääkaupunki
hansa pohjoissaksalaisten kauppiaiden keskiaikai¬
nen kauppaliitto, yhdyssanoja esim. hansakaup-
pa, hansakauppias, hansakaupunki
hanska hansikas
hanti: hantin ostjakki, ostjakkien omakielinen ni¬
mitys
HAO lyh. hallinto-oikeus
hapan : happamen : happamena : hapanta tai
happaman : happamana : hapanta
hapantua : hapannun : hapantuisi : hapantu¬
koon : hapantui : hapantunut = hapata : hap¬
panen : happanisi: hapatkoon : happani: ha¬
pannut
hapate hapatusaine
hapekas runsashappinen, paljon happea sisältävä
hapete = hapetin hapettava aine
happamoitua (vesistöistä tai maaperästä) muuttua
happamaksi
happi köyhä vähähappinen
happirikas hapekas, runsashappinen
happivapaa hapeton
happamasti = happamesti
happening improvisoitu näytelmämäinen esitys
Harare Zimbabwen pääkaupunki
harava huom. mon. partit. haravia, haravoita tai
haravoja
hardware (atk-)laitteisto
harhaanjohtaa johtaa harhaan, harhauttaa
harhaan johtava kirjoitetaan tavallisesti erilleen
harhaan vievä myös: harhaanvievä tai harhaan-
viepä
harjaantua
harjaantumiskoulu kehitysvammaisia tavallisiin
toimiin harjaannuttava koulu
harjakaiset 1. tehdyn kaupan tai vaihdon johdosta
annettu kestitys 2. harjannostajaiset
harjannostajaiset uuden rakennuksen harjahirren
tai kattotuolien paikoilleen asettamisen johdosta
pidettävä juhlatilaisuus
harjatalo harjakattoinen talo
Harjavalta: Harjavallassa
harjoitella
harjoittaa
harjoitus
harjus = harri Thymallus vulgaris, eräs lohikala
harlekiini ilveilijä, narri
harmaaleppä : harmaalepän
harmaantua = harmentua = harmeta
Harmas : Harmaksen (sukunimi)
harmoni pianoa muistuttava paineilmalla toimiva
kosketinsoitin
harmonia 1. sopusointu, sopusuhtaisuus 2. sävel¬
ten keskinäinen sopeutuvuus, sointuisuus
harmonikka käsin soitettava näppäimistöllinen
paljesoitin, hanuri, haitari

264 SANASTO
harmoninen 1. sopusointuinen, sopusuhtainen 2.
sointuva
harmonioida olla sopusoinnussa
harmonisoida 1. soinnuttaa 2. saattaa sopusoin¬
tuun
harraste harrastuksen kohde, harrastus
harrastus 1. harraste, harrastuksen kohde 2. har¬
rastaminen, jatkuva harjoittaminen 3. mielenkiin¬
to, kiinnostus
harteet hartiat, yleensä käytetään vain monikko¬
muotoja ja niistäkin ainoastaan hartei-alkuisia,
esim. harteitaan, Harteillani, harteillesi, muiden
sijojen asemesta käytetään hartia-sanan muotoja
harteikas = hartiakas = harteva
hartia (tavallisesti ihmisen) lavan seutu
hartsata = hartsittaa
harv. lyh. harvinainen, harvoin
harvaan asuttu
harventua = harveta
harvesteri kone, joka paitsi kaataa myös karsii tai
hakettaa puut
hasardi uhkapeli, sattuma, onnenkauppa
hasis : hasiksen : hasista eräs hampusta valmistet¬
tu huume
Hauho: Hauholla
hauis : hauiksen : hauista käsivarren koukistaja-
lihas
hauki: hauen : haukea
Haukipudas : Haukiputaalla
Haukivuori: Haukivuorella tai Haukivuoressa
haukotella
haukotuttaa = haukottaa
HAUS lyh. Hallinnon kehittämiskeskus
Hausjärvi: Hausjärvellä
hauskuttaa = hauskuuttaa
hautaantua = hautautua
hautausmaa = hautuumaa
Havaiji 1. Havaijilla tai Havaijissa, Havaijisaarten
suurin saari 2. Havaijissa, Yhdysvaltain osavaltio
havaijinleike
havainnoida tehdä havaintoja, huomioida, tarkata
havainnoitsija
havainnollistaa
Havanna Kuuban pääkaupunki
Havas : Havaksen (sukunimi)
haveri merionnettomuus
havunneula(nen)
Hb hemoglobiini
h.c. lyh. (lat.) honoris causa = kunnian vuoksi, kun¬
nia¬
lle 1. huom. rajoittavan relatiivilauseen edellä ei
käytetä pronominia he vaan pronominia ne sa¬
moin kuin yksikössä /zän-pronominin tilalla se-
pronominia, esim. rantalomasta nauttivat ne, jot¬
ka pitävät auringonpaisteesta 2. huom. suomen
kielessä /ze-pronomini viittaa vain monikkomuo-
toiseen sanaan; se-pronomini viittaa yksikkömuo-
toiseen ryhmää merkitsevään sanaan, esim. mie¬
histöllä oli paljon töitä, joten se ei ehtinyt pitää
matkustajille seuraa
HE lyh. hallituksen esitys
heavy : heavyä tai heavya = heavyrock eräs rock¬
musiikin tyyli
Hebridit : Hebrideillä saaristo Skotlannin luotis-
rannikolla
hedelmöidä 1. tehdä hedelmää 2. kukkia, heilimöidä
hedelmöittyä hedelmöityä
heeros (taru)sankari, puolijumala
heetti eräs Vähää-Aasiaa hallinneen kansan jäsen
ja saman kansan kieli
heettiläinen
hehku : hehkun
hehkua : hehkun : hehkuisi : hehkukoon : heh¬
kui : hehkunut
heikentyä = heiketä = heikontua = heikota
heilahdus joskus myös heilaus
heilahduttaa = heilauttaa
heilimöidä kukkia (heinäkasveista, varsinkin ru¬
kiista)
heinikko = heinikko
Heinjoki: Heinjoella
Heinola : Heinolassa
Heinävesi: Heinävedellä
heisi : heiden : heitenä : heittä Viburnum, puu-
ja pensaskasveja, yhdyssanoja, esim. heisimato,
heisipuu, koiranheisi
heksaedri: heksaedrissa kuusitahokas
heksametri : heksametrissa tai heksametrissä

SANASTO 265
kuusimitta; kuusimittasäe
helatorstai Kristuksen taivaaseen astumisen muis¬
tojuhla
helibor lyh. (engl.) Helsinki Interbank Offered
Rate, Suomen Pankin päivittäin laskema viite¬
korko
heliosentrinen : heliosentrisessa aurinkokeskinen
helium
Helka : Helkan (etunimi)
helkkää : helkän : helkkäisi: helkkäköön : helk¬
ki : helkkänyt soida heleästi, helistä, helkkyä
Hellas : Hellaan historiallinen Kreikan nimitys
Helle : Helteen (sukunimi)
helleeni 1. (substantiivi) muinainen kreikkalainen
2. (substantiivi) kreikkalainen yleensä
helleeninen (adjektiivi) (muinais)kreikkalainen
helluntai Pyhän Hengen vuodattamisen muistojuhla
hellävaroen hellävaraisesti, hellävaroin
helmenharmaa
Helmi: Helmin (etunimi)
heloittaa varustaa heloilla, esim. heloitettu arkku
helottaa loistaa helakasti, paistaa, esim. aurinko
helottaa
helpoimmin joskus myös helpoiten
helpottaa joskus myös helpontaa
helpottua joskus myös helpota : helpponee : help¬
poni : helponnut
helppo- yhdyssanoja mm. helppokäyttöinen, help-
potöinen, helppoymmärteinen = helppotajuinen
helppohintainen 1. pintapuolinen, arvoton 2. huo¬
kea
Helsinki: Helsingissä
heltyä 1. tulla araksi, kipeytyä 2. herkistyä, leppyä,
sulaa (mielestä)
helähdys joskus myös heläys
heläyttää joskus myös helähdyttää
hemmotella
hemofilia verenvuototauti
hemoglobiini verenpuna
hemorroidi peräpukama
hengellinen uskonnollinen; kirkollinen
hengenheimolainen saman katsomuksen omaava
henkilö; aatetoveri
hengähdys = henkäys
henkari = hengari olkapuu, vaatepuu, vaateripustin
henkeä salpaava = henkeäsalpaava
henkilö 1. ihminen yksilönä, yksityinen ihminen,
usein paremmin korvattavissa sanoilla henki tai
ihminen 2. ihmistä kuvaava taideluoma, esim.
romaanihenkilö 3. ihmisen yksilöllinen olemus,
esim. jonkun henkilöön kohdistuva loukkaus
henkilöidä 1. kuvata elolliseksi olennoksi, perso¬
noida 2. tunnistaa, identifioida
henkilöllisyys = henkilöys
henkilöllisyystodistus henkilötodistus
henkilöstö henkilökunta
henkilötunnus Väestörekisterikeskuksen antama
numero ja kirjaintunnus, jonka avulla ihminen
tunnistetaan
henkinen 1. epäaineellinen 2. hengenelämään kuu¬
luva, psyykkinen
henkistyä tulla henkise(mmä)ksi
henkitiede humanistinen tiede
henkivakuuttaa ottaa tai myöntää henkivakuutus
tms., esim. minut on henkivakuutettu riittävästi
= minulla on riittävä henkivakuutus, olen ottanut
riittävän henkivakuutuksen
henkselit housunkannattimet, olkaimet, viilekkeet
henkäys = hengähdys
hennoa : hennon : hennoisin : hennokoon : hen¬
noi : hennonut
henri induktanssin yksikkö
hepeneet = hepenet
heprea 1. juutalaisten käyttämä seemiläinen kieli
2. käsittämätön puhe tai asia
Heprealaiskirje = heprealaiskirje yksi Uuden tes¬
tamentin kirjeistä
heprean kieli
hepreankielinen
heraldiikka vaakunatiede, vaakunaoppi
heraldinen vaakunatieteellinen, vaakunaopillinen
herastuomari kauan nuhteettomasti toimineen lau¬
tamiehen arvonimi
herbaario kasvikokoelma, kasvisto
herjetä : herkeän : herkeäisi: herjetköön : her¬
kesi : herjennyt 1. lakata, esim. satoi herkeämät¬
tä kolme päiväät 2. ruveta, esim. mummo herkesi
muistelemaan

266 SANASTO
herketä tulla herk(emmä)ksi, herkistyä
herkiste 1. kuvan valo- tai väriherkkyyttä lisäävä
aine 2. allergiaa aiheuttava aine, allergeeni
herkistyä 1. tulla herk(emm)äksi, herketä, esim.
aistit herkistyvät, mieli herkistyy 2. tulla allergi¬
seksi jollekin
herkkä herkkä-loppuiset adjektiivit ovat usein vie-
rasvoittoisia, niin että niiden sijaan sopii jokin
muu ilmaus, esim. »hermoherkkä» on herkkä-
hermoinen, »itkuherkkä» on herkkä itkemään, »is-
kuherkkä» on herkkä iskuille, »suhdanneherkkä»
on mieluumminkin herkkä suhdanteiden vaihte¬
lulle
hermafrodiitti kaksineuvoinen tai -sukuinen eliö
hermeettinen ilmanpitävä
hermeneutiikka 1. tekstintulkintaoppi 2. eräs po¬
sitivismin vastainen filosofinen suunta
hermoheikko heikkohermoinen
hermoherkkä herkkähermoinen
heroiini eräs morfiinin sukuinen huume
heroinisti heroiinin väärinkäyttäjä
herpes : herpeksen rokahtuma
Herra 1. Jumala, Kaikkivaltias, Luoja 2. Jeesus 3.
huom. Herra kirjoitetaan yleensä isolla niissä il¬
mauksissa, joissa kysymyksessä on edellä mainit¬
tu käyttö, esim. Herran armo, Herran ehtoolli¬
nen, Herran rauha
Herran huone
Herran rukous = Isä meidän -rukous
Herran siunaus
herraus Jumalan valtius
herruus valtius, valta-asema
hertsi värähdystaajuuden yksikkö, lyhenne Hz
hervota : herpoan : herpoaisi: hervotkoon : her-
posi: hervonnut
herännäisyys Suomessakin 1600-luvun lopulta as¬
ti vaikuttanut uskonnollinen liike
heräte virike, alkusysäys
hete : hetteen upottava suonsilmäke, lähteenympä-
rys, kostea rantaniitty
heterogeeninen : heterogeenisessa sekakoostei-
nen, epäyhtenäinen
hetimmiten
heti paikalla
heuristinen oivaltamiseen johtava
hevi lyh. > hevi-osasto = hedelmä- ja vihannes-
osasto
hg lyh. hehtogramma(a)
hidaste 1. ydinreaktorissa käytettävä aine, joka hi¬
dastaa vapautuvien neutronien liikettä 2. hidasta¬
va aine tai rakenne
hidasteinen hidastettu, esim. hidasteinen sytytys,
hidasasteinen kerronta
hidastin hidastuslaite
hiekka 1. pienistä kivennäisrakeista muodostunut
maalaji 2. terminä maalaji, jonka rakeet ovat
0,2-2 mm:n kivennäishiukkasia, vrt. hiesu, hieta,
sora
hiekoittaa
hienota käytetään lähinnä vain vokaalivartaloisia
muotoja, kuten hienonee, hienonisi, hienoni
hierarkia arvojärjestys, arvoasteikko
hierarkkinen ankaraa arvojärjestystä noudattava
hieroglyfi: hieroglyfissä tai hieroglyfissa 1. mui¬
naisegyptiläinen kuvakirjoitusmerkki 2. käsittä¬
mätön koukero, harakanvarvas
hiesu irtain maalaji, joka koostuu hietaa pienem¬
mistä (0,002-0,02 mm:n) kivennäishiukkasista
hieta 1. hiekka 2. terminä hiekkaa hienompi maa¬
laji, joka koostuu 0,02-0,2 mm:n kivennäishiuk¬
kasista
hievahduttaa = hievauttaa
hifilaite määrävaatimukset täyttävä äänentallen-
nus-ja toistolaite (hifi = high fidelity)
hihastin paidanhihan ympärille asetettava joustava
lenkki, joka estää hihaa valumasta
Hiidenmaa : Hiidenmaalla Viron länsirannikolla
oleva saari
hiilidioksidi eräs hiilen ja hapen yhdiste
hiilimonoksidi häkä
hiillos
hiillostaa paistaa hiilloksella
Hiipinä tunturiryhmä Kuolan niemimaalla
hiiskahdus = hiiskaus
Hiittinen : Hiittisissä
hikkori amerikkalaisia lehtipuita; hikkoripuun puu¬
aine
hiljentyä : hiljennyn : hiljentyisin : hiljentyköön

SANASTO 267
: hiljentyi: hiljentynyt = hiljetä : hiljenen : hil¬
jenisin : hiljetköön : hiljeni: hiljennyt
hilla: hillan : hillaa mon. hillat: hillojen : hilloja
(kypsä) suomuurain
hillota : hilloan : hilloaisin : hillotkoon : hillosi:
hillonnut
Himalaja: Himalajalla
Himanka : Himangalla
himmennin laite, jolla säädetään valoaukon suu¬
ruutta
himmentyä : himmennyn : himmentyisi : him¬
mentyköön : himmentyi: himmentynyt = him¬
metä : himmenen : himmenisi: himmetköön :
himmeni: himmennyt
himoita : himoitsen : himoitsisi : himoitkoon :
himoitsi : himoinnut = himota : himoan : hi¬
moaisi : himotkoon : himosi: himonnut
hindi Intian virallinen kieli
hindu hindulaisuuden tunnustaja
hindulaisuus Intian valtauskonto, nykybrahmalai-
suus
hindustani eräs hindin murre, Intian tärkein yleis¬
kieli
hinnanmuutos
Hinnerjoki: Hinnerjoella
hinnoitella
hinnoittaa
hioa : hion : hioisi: hiokoon : hioi: hionut
hiota : hikoan : hikoaisin : hiotkoon : hikosin :
hionnut
Hiroshima kaupunki Honshussa Japanissa
hirvas : hirvaan urosporo tai -peura
Hirvas : Hirvaksen tai Hirvaan (sukunimi)
Hirvensalmi: Hirvensalmella tai Hirvensalmessa
hirvetä : hirveän : hirveäisi: hirvetköön : hirve¬
sin : hirvennyt = hirvitä : hirviän : hirviäisi :
hirvitköön : hirvisin : hirvinnyt
histamiini: histamiinia eräs valkuaisaineiden ha-
jaantumistuloksena syntyvä aine, jota esiintyy
eläin- ja kasvikudoksissa
historiikki lyhyt esitys jonkin laitoksen yms. vai¬
heista
hitas lyh. asuntojen hinta- ja laatutason sääntely
hitsaantua = hitsautua
hiukaista = hiukoa nälän, varsinkin suolaisen kai¬
puun, kalvavasta tunteesta
hiushoide hiustenhoitoaine
hiuskiinne
hiustenkuivain tukankuivain
hiutale 1. hitunen, hipale, hiude 2. ruokataloudes¬
sa: höyrytetty (nykyään yleensä myös litistetty)
suurimo
HIV lyh. AIDSin eli immuunikadon aiheuttava vi¬
rus, Hl-virus
Hki : Hgissä : Hkiin lyh. Helsinki : Helsingissä :
Helsinkiin
HKKK Helsingin kauppakorkeakoulu
hl lyh. hehtolitra(a)
hl. lyh. höyrylaiva
HLK, HLL, HLT lyh. hammaslääketieteen kandi¬
daatti, lisensiaatti, tohtori; luetteloissa käytettäviä
lyhenteitä, muulloin hammaslääket. hand., lis. ja
toht.
hlö lyh. henkilö
hm lyh. hehtometri(ä)
HM lyh. hallitusmuoto
HO lyh. hovioikeus
hobby : hobbyä lempiharrastus
hohkaa : hohkan : hohkaisi: hohkakoon : hohki
: hohkanut = hohkata : hohkaan : hohkaisi :
hohkatkoon : hohkasi : hohkannut = hohkua:
hohkun : hohkuisi: hohkukoon : hohkui: hoh-
kunut huokua, uhota
hoide hoitoaine
hoikentaa = hoikistaa
hoiketa : hoikkenen : hoikkenisi : hoiketkoon :
hoikkeni: hoikennut = hoikentua : hoikennun
: hoikentuisi : hoikentukoon : hoikentui : hoi-
kentunut = hoikistua : hoikistun : hoikistui :
hoikistuisi: hoikistukoon : hoikistui: hoikistu¬
nut
hoitua tulla kuntoon, tulla hoidetuksi
HOK lyh. 1. hallinto-opin kandidaatti, luetteloissa
käytetty lyhenne, muulloin: hallinto-opin kand.
2. Helsingin Osuuskauppa
Hokkaido : Hokkaidossa pohjoisin Japanin pää¬
saarista
hokkuspokkus 1. taikurien käyttämä taikasana

268 SANASTO
2. käsittämätön puhe, hölynpöly
holhokki = holhotti
holhooja
holhota : holhoan : holhoaisi: holhotkoon : hol¬
hosi : holhonnut
hollandaisekastike hollanninkastike, eräs hapah-
ko kastike jota käytetään varsinkin kalaruokien
kanssa,
hollannin kieli
hollanninkielinen
hollanti kieli
Hollanti : Hollannissa virallisesti Alankomaiden
kuningaskunta
hollantilainen
Hollola : Hollolassa
Hollywood elokuvateollisuuden keskuspaikka Los
Angelesissa
holografia kuvausmenetelmä, jolla saadaan aikaan
kolmiulotteiselta vaikuttava kuva
hologrammi holografialla aikaansaatu kuva
holokausti 1. polttouhri 2. (ihmisten) tuhoutumi¬
nen tulessa 3. laaja tuho
homeerinen 1. Homeroksen aikainen, Homerok¬
sen henkinen 2. sydämellinen, raikas
homeopaatti homeopatian harjoittaja
homeopatia lääkitsemisoppi, jonka mukaan tau¬
ti voidaan parantaa terveessä ruumiissa oireita
aiheuttavilla lääkkeillä
homo- (alkuosana useissa vierassanoissa) sama-,
samoin, esim. homofonia = moniääninen sävel-
lystyyli, jossa muut äänet soinnullisesti säestävät
melodiaa, homogeeninen = tasakoosteinen, tasa-
rakenteinen, tasalaatuinen, homonyymi : homo¬
nyymissa tai homonyymissä = samoin ääntyvä
mutta erimerkityksinen sana, homoseksuaalisuus
= homoseksualismi = sukupuolivietin kohdistu¬
minen omaa sukupuolta olevaan henkilöön
homohili = homoseksuaali = homoseksualisti ih¬
minen, joka tuntee vetoa omaa sukupuoltaan ole¬
vaan
Honduras : Hondurasin tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus HN, kolmikirjaintunnus HND)
Hongkong (kaksikirjaintunnus HK, kolmikirjain¬
tunnus HKG)
Honiara Salomonsaarten pääkaupunki
honka suorarunkoinen korkealle oksaton vanha
mänty; joskus myös kelo
Honkajoki: Honkajoella
Honkilahti: Honkilahdessa tai Honkilahdella
honoris causa kunnian vuoksi, kunnia-
hopeinen = hopeainen
hops. lyh. (oppilaan) henkilökohtainen opintosuun¬
nitelma
horisontaali(nen) vaakasuora, vaaka-
horistontti 1. taivaanranta; havaintopaikan luoti-
viivaa vastaan kohtisuorassa olevan tason ja tai-
vaanpallon leikkausviiva 2. (leikillisesti) näköpii¬
ri, näkökulma
horjahduttaa = horjauttaa
horju vaisuus = horjuvuus
hormonaalinen hormoneja tai hormonitoimintoja
koskeva, hormoni-
hormoni umpi-, sisäerite
horoskooppi syntymäaikaan perustuva ennuste
hortensia kivirikkokasveihin kuuluvia huone- ja
koristekasveja
hortonomi puutarhaopiston käynyt henkilö
hospitsi kristillinen hotelli tai matkustajakoti
hot dog kuuma nakkisämpylä
houkute = houkutin
housun- yhdyssanan alkuosana esim. housunkan-
nattimet, housunkaulus, housunlahje, houssun-
nappi, housunpolvi, housunpuntti, housuntaka¬
mus, housuntasku
Houtskari: Houtskarissa
hovioik. ausk. lyh. hovioikeuden auskultantti
HPE lyh. Herran pyhä ehtoollinen
hra lyh. herra
HRL lyh. henkilörekisterilaki
HS lyh. Helsingin Sanomat
hsto lyh. huoneisto
HTK, HTL, HTM, HTT lyh. hallintotieteiden
kandidaatti, lisensiaatti, maisteri, tohtori; luette¬
loissa käytettäviä lyhenteitä, muulloin: hallintot.
kand., lis., maist., toht.
HTM 1. ks. ed. 2. hyväksytty tilimies (kauppaka¬
marin hyväksymä tilimies)
htv lyh. henkilötyövuosi, henkilötyövuotta

SANASTO 269
Hudsoninlahti merenlahti Pohjois-Amerikassa
hugenotti varsinkin historiassa Ranskan protes¬
tanttien nimitys
huhmar : huhmaren : huhmarta = huhmare :
huhmareen : huhmaretta
huikaista häikäistä
huikentelevaisuus = huikentelevuus
huilata 1. (arkisessa kielenkäytössä:) levätä 2. (poh¬
joissuomalaisessa kielenkäytössä:) liukua, mennä
nopeasti, esim. tukit huilaavat virrassa
Huippuvuoret ja Jan Mayen : Huippuvuorilla
ja Jan Mayenissa = Svalbard ja Jan Mayen :
Svalbard ja Jan Mayenissa (kaksikirjaintunnus
SJ, kolmikirjaintunnus S JM)
huiskin häiskin
Huittinen: Huittisissa
hujan hajan
HuK lyh. humanististen tieteiden kandidaatti, luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin hum. kand.
hukkaan sanaliiton osana esim. hukkaan eletty, huk¬
kaan heitetty, hukkaan joutunut, hukkaan mennyt
hula(-hula) havaijilainen nuorten naisten tanssi
hulevesi sade- ja sulamisvesien yhteisnimitys
huligaani ilkivallantekijä
huliganismi ilkivalta, hulinointi
hullunmylly
hulpilo = hulpio kankaan ehjä sivureuna
humaani(nen) inhimillinen, sivistynyt, suvaitse¬
vainen
humaanistaa = humanisoida inhimillistää, tehdä
humaani(mma)ksi
humaanius = humaanisuus inhimillisyys, ihmi¬
syys
humahdus = humaus
humahduttaa = humauttaa
humanismi keski- ja uuden ajan vaihteessa esiin¬
tynyt antiikista vaikutteita saanut kulttuurivirtaus
humanisti 1. humanismin kannattaja 2. humanisti¬
sia aineita opiskeleva, tutkiva tai harrastava ihmi¬
nen
humanistinen 1. humanismin mukainen 2. lähinnä
kieliä, historiaa, ym. henkitieteitä ja taiteita kos¬
keva
humanitaarinen (myös humanitäärinen), ihmisys¬
tävällinen, hyväntekeväisyys-
humanoidi ihmistä muistuttava kuviteltu avaruus¬
olento
hum. kand. lyh. humanististen tieteiden kandidaatti
Humppila : Humppilassa
humpuuki huijaus, (suuren yleisön) petkutus,
joutavanpäiväisyys
Hunan maakunta Sisä-Kiinassa
hunnutettu jos hunnuttajana on joku muu kuin asi¬
anomainen itse, ilmaisu on paikallaan, muuten
mieluummin esim. huntupäinen
huoahtaa
huoata
huojentaa keventää, lieventää, pienentää, esim.
huojentaa taakkaa, huojentaa surua, huojentaa
kustannuksia
huojentua : huojennun : huojentuisi: huojentu¬
koon : huojentui: huojentunut
huojeta : huojenen : huojenisi : huojetkoon :
huojeni: huojennut
huojistaa tehdä huokeammaksi, halventaa hintoja
huojistua tulla huokeammaksi, halventua
huokea 1. halpa 2. (vanhentuneessa ja arkikieles¬
sä) helppo
huokoinen huom. adjektiivi, esim. huokoinen sie¬
ni, huokoinen kangas
huokonen huom. substantiivi, esim. ihohuokonen
huokua : huoun : huokuisi : huokukoon : huo¬
kui : huokunut uhota, uhkua, henkiä
huolekas 1. huolestunut, esim. seurasimme huolek¬
kaina asioiden kehittymistä 2. huolellinen, esim.
olet tehnyt huolekasta työtä
huoleti = huoletta
huolinta ammattimainen tavarankuljetuksen välit¬
täminen
huolita : huolitsen : huolitsisi: huolitkoon : huo-
litsi : huolinnut harjoittaa huolintaa, kuljettaa
ammattimaisesti tavaroita
huoltamo huoltoasema
huom. lyh. huomautus, huomaa
huomenna
huomioida 1. tehdä huomioita, havaintoja, tark¬
kailla 2. ottaa huomioon 3. mieluummin: huo¬
mata

270 SANASTO
huomion arvoinen
huomioon otettava
huomioon ottaen ilmausta käytettäessä on muis¬
tettava, että se, joka ottaa huomioon, on sama per¬
soona kuin hallitsevan lauseen subjekti; oikeaa
käyttöä on esim. lapset pukeutuivat ottaen huo¬
mioon vallitsevan sään; sen sijaan virheellinen
on lause »pukeutuminen määräytyy ottaen huo¬
mioon vallitseva sää», koska subjekti (pukeutu¬
minen) ei ota mitään huomioon; oikea ilmaus oli¬
si esim. pukeutuminen määräytyy sään mukaan
huomioon ottamatta
huomiota herättävä
huoneisto
huoneke seinäkkeillä ympäröity työskentelytila
avokonttorissa
huonekorkeus huoneen korkeus
huoneusto huoneisto
huonommuus
huonon- yhdyssanan tai sanaliiton alkuosana: huo-
nonnäköinen tai huonon näköinen, huononpuolei-
nen
huonontua : huononnun: huonontuisi: huonon¬
tukoon : huonontui: huonontunut = huonota :
huononen : huononisi: huonotkoon : huononi
: huononnut
huopikas huovikas
huovikas : huovikkaan : huovikasta
hupa : huvan : hupaa 1. nopeasti kuluva, hupe-
neva 2. tuhlaavainen, esim. hupa rahalle 3. hu¬
paisa
hupainen = hupaisa
Hurme : Hurmeen (sukunimi)
Huronjärvi järvi Kanadan ja Yhdysvaltain välissä
hurraa-huuto
hurrikaani Länsi-Atlantin kuuman vyöhykkeen
pyörremyrsky
HUS lyh. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
huuhde huuhteluneste
huullos 1. levyn reunoja taivuttamalla tehty sau-
maliitos, palle 2. jossakin rakenteessa oleva L:n
muotoinen uurros, johon toisen esineen etureuna
sopii, kynte
huumaantua = huumautua
huume 1. huumausaine 2. (aikaisemmin yleisesti
ja joskus vieläkin) huuma, huumaustila
huurre raa’alla ja sumuisella pakkasella pysty¬
suoriin pintoihin kuten puihin ja partaan yms. tii¬
vistyvä jääkidekerros, vrt. härmä ja kuura
huuru 1. usvamainen höyry, sakea usva 2. pys¬
tysuorille kylmille pinnoille tiivistyvät vesipi¬
sarat
huutaa : huudan : huutaisi : huutakoon : huusi
: huutanut
huviteollisuus huveja, viihdettä tuottava teollisuus
hv lyh. hevosvoima(a)
H.V. lyh. Hyvä Veli (kirjeissä)
HVK lyh. 1. (Euroopan unionin) hallitusten väli¬
nen konferenssi 2. Huoltovarmuuskeskus
HVT lyh. hallintovirkamiestutkinto
HY lyh. Helsingin yliopisto
hyasintti : hyasinttia liljakasveja, joita käytetään
huone- ja puutarhakasveina
hybridi ristey(ty)mä
hydrokopteri jääkiitäjä
hyeena koiraa tai sutta muistuttavia petoja, jotka
elävät Aasian ja Afrikan lämpimissä osissa
hygieeninen terveydenhoidon vaatimusten mukai¬
nen
hygienia 1. terveydenhoidon vaatima puhtaus 2.
terveydenhoito, terveysoppi
hyhmä = hyyhmä = hyyde vetinen lumi- ja jää-
sohjo
HYK lyh. Helsingin yliopiston kirjasto
HYKS lyh. Helsingin seudun yliopistollinen kes¬
kussairaala
Hyla = HYLA (rekisteröity tavaramerkki) hydro¬
lysoitu laktoosi (osoittaa, että tuote on vähälak¬
toosista)
hylkiä 1. pitää vähäarvoisena, syrjiä, vieroa 2. rea¬
goida torjuvasti
hylätä : hylkään : hylkäisi: hylätköön : hylkäsi
: hylännyt
hymiö lyhyt tunnetta, mielentilaa ym. ilmentävä
merkkijono, esim. :)
hymni juhlava (ylistys)laulu
hymyilyttää
hyperbola liioittelu

SANASTO 271
hypnoosi suggeroimalla aiheutettu unen tapainen
tila
hypnoottinen hypnoosinluonteinen, hypnoosin
aiheuttava, hypnoosin aiheuttama
hypnotisoida saattaa hypnoosiin
hypoteekki : hypoteekissa kiinteä pantti; pantti¬
oikeus, kun panttiesine jää velallisen hallintaan;
kiinnitys
hypoteesi: hypoteesia olettamus, otaksuma
hypoteettinen : hypoteettista oletettu, ajateltavis¬
sa oleva
hypotenuusa suorakulmaisen kolmion suoraa kul¬
maa vastassa oleva sivu
Hyrkäs : Hyrkäksen tai Hyrkkään (sukunimi)
hyrskytä : hyrskyää : hyrskyäisi: hyrskytköön :
hyrskysi: hyrskynnyt
Hyrynsalmi: Hyrynsalmella
hysteerikko hysteerinen ihminen
hysteerinen hysterian vallassa oleva; hysteriaan
taipuvainen, hysterialle ominainen; sairaalloisen
hermostunut tai kiihtynyt
hysteria neuroottinen tila, joka ilmenee erilaisina
asianomaisen kannalta mielekkäinä psyykkisinä
ja ruumiillisina oireina ja reaktioina
hytkäyttää = hytkähdyttää
hyvike hyvitys, korvaus, hyvite
hyvin sanaliittojen ja yhdyssanojen alkuosana,
esim. hyvin hoidettu, hyvin kasvatettu, hyvin ke¬
hittynyt, hyvin muodostunut, hyvin varustettu; hy¬
vinvointi, hyvinvoipa, hyvinvoiva
Hyvinkää : Hyvinkäällä
hyvite 1. hyvike 2. maksusuoritus liian suuren ve¬
loituksen tms. hyvitykseksi
hyvä-huuto
hyvälaatuinen laadukas, esim. hyvälaatuista tava¬
raa
hyväluonteinen luonteeltaan hyvä
hyväluontoinen sävyisä, lauhkea, hyvänahkainen
hyvänlaatuinen parannettavissa oleva, sellainen,
josta ei ole välitöntä vaaraa
hyvänmakuinen = hyvän makuinen
hyvännäköinen = hyvän näköinen
hyvänpäiväntuttu
hyväntahdonlähettiläs
hyväntapainen = hyvätapainen
hyväntuulinen
hyyde = hyyhmä = hyhmä
hyydyke hyydytysaineen avulla hyydytetty, mu¬
nanvalkuaista sisältävä vaahto
hyydyte hyydytysaine
hyytelö 1. pienistä lihapaloista tai hienoksi haka¬
tusta lihasta, kalasta tai vihanneksista valmistet¬
tuna = aladobi tai syltty 2. hyydytetystä marja-,
hedelmä-, liha- tai kasvismehusta valmistettuna =
gelee 3. biologiassa ja kemiassa geeli
hyödyke väline tai palvelus, joka tyydyttää ihmi¬
sen tarpeita, huom. sanan turhaa käyttöä on syytä
välttää
hyödyntää käyttää hyödyksi
hyödyttää tuottaa hyötyä, olla hyödyksi
hyöky : hyöyn : hyökyä myrskyaalto, tyrsky
Hz lyh. hertsi(ä)
hädin tuskin
häijynilkinen häijy, ilkeä, pahanilkinen
häikäistä
häilyä = häälyä huojua, liikahdella, väreillä
häipymä äänen hetkellinen heikkeneminen radio¬
lähetyksessä, äänitteen toistossa tms.
häiriövapaa häiriötön
häjyt Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkarit
häkä : hään : häkää
hälventyä = hälvetä : hälvenen : hälvenisi : häl¬
vetköön : hälveni: hälvennyt
hälyttää
hälytys
Hämeenkyrö: Hämeenkyrössä
Hämeenlinna: Hämeenlinnassa
hän 1. huom. rajoittavan relatiivilauseen edellä ei
käytetä pronominia hän vaan pronominia se, vaik¬
ka kysymyksessä olisi ihminen, esim. saunan pe¬
see se, joka kylpee viimeksi 2. huom. silloin har¬
voin, kun kysymyksessä on selittävä relatiivilau¬
se, hän on oikein, esim. hän, joka yleensä on
maailman pitkämielisin olento, suuttui 3. huom.
Jumalaan viitataan pronominilla Hän, esim. Hän,
jolle mikään ei ole mahdotonta
häpäistä mahdollinen joskin vanhahtava on myös
häväistä

272 SANASTO
härkä : härän : härkää 1. kuohittu sonni 2. sonni
3. eräiden muidenkin nauta- ja hirvieläinten täy¬
sikasvuinen uros
härmistyminen sublimaation vastakohta: kaasun
muuttuminen suoraan kiinteäksi aineeksi
härmä 1. huurre 2. huurteen kaltainen jonkin pin¬
nalla oleva kerros
häthätää
hätää kärsivä
hävite tuholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien
torjunta-aine
häälyä = häilyä
höyrykeittää, höyrykypsentää keittää tai kypsentää
höyryssä, höyryttää
höyrynpaine
höyrystyä = höyryyntyä
höyrytiivis höyry npitävä
höyste ruoka, jota syödään muun ohella ja joka an¬
taa sille makua
höystö ruokalaji, jossa on pieniä lihakuutioita kas¬
tikkeessa
i
i lyh. improbatur, arvosana: hylätään
I roomalainen lukumerkki 1,1.
IAAF lyh. (engl.) International Amateur Athletic
Federation, Kansainvälinen yleisurheiluliitto
IAEA lyh. (engl.) International Atomic Energy
Agency, Kansainvälinen ydinenergiajärjestö
iankaiken ikuisesti, iankaikkisesti
iankaikkinen 1. ainainen, ikuinen 2. alituinen, jat¬
kuva
iankaikkisuus ikuisuus
IB lyh. (engl.) International Baccalaureate, kan¬
sainvälinen ylioppilastutkinto
ib. lyh. ibidem (samassa paikassa, samassa teok¬
sessa)
Ibiza 1. Ibizalla tai Ibizassa, saari Mallorcasta lou¬
naaseen 2. Ibizassa, edellisen pääkaupunki
IBRD (engl.) International Bank for Reconstruc-
tion and Development, Kansainvälinen jälleenra¬
kennus-ja kehityspankki
id. lyh. idem (sama)
ideaali ihanne, ihannekuva
ideaalinen ihanteellinen, ihanne-
ideaalistaa = idealisoida ihannoida, ihanteellistaa
idealismi ihanteellisuus, aatteellisuus
idealisti 1. ihanteellinen ihminen 2. haaveksija
idearikas mieluummin esim. moni-ideainen, runsa-
sideainen, kekseliäs
idempi = itäisempi
identifioida 1. tunnistaa 2. pitää samana, samastaa
identiteetti 1. henkilöys; omin olemus 2. samuus,
yhtäpitävyys on mieluummin identtisyys
identtinen aivan samanlainen, täysin yhtäläinen
ideoida keksiä johonkin idea eli ajatus tai ideoita
ideologi ideologian kannattaja tai kehittäjä
ideologia aatejärjestelmä, aatemaailma
ideologinen aatteellinen
idiomi 1. jollekin kielelle tai murteelle ominainen
ilmaus 2. jollekulle tai jollekin yhteisölle ominai¬
nen puhetapa tai kielimuoto
idiootti 1. vaikeasti vajaamielinen 2. typerys, tylsi-
mys
idoli palvonnan kohde, ihanne
idänkauppa 1. itäryhmän maiden kanssa käytävä
kauppa 2. historiassa varsinkin Skandinaviasta
Suomeen ja Venäjälle käyty kauppa
i.e. lyh. (lat.) id est, (se on)
ien : ikenen : ientä : ikenet: ikenissä
ies : ikeen : iestä 1. orjuus, sorto, pakkovalta, taak¬
ka 2. härkäparin tai härän valjastus- tai kantolaite
iglu 1. eskimoiden lumimaja 2. rahtiliikenteessä
kuormalavan päälle asetettava muovinen suoja-
kupu
ignoroida jättää ottamatta huomioon, sivuuttaa
igumeeni ortodoksiluostarin esimies
ihanteellinen 1. paras mahdollinen, ideaalinen 2.
ihanteita omaava, ihanteisiin uskova, idealistinen
ihka muodostaa sanaliiton seuraavan sanan kanssa,
esim. ihka uusi, ihka elävä
ihmeitä tekevä
ihmisystävällinen ihmisten parasta tarkoittava; ei
siis esim. »ihmisystävällinen työpaikka» vaan
viihtyisä työpaikka
ihokas (miesten) aluspaita

SANASTO 273
ihroittua
li: Iissä
iibis lämpimien maiden haikaralintuja
iiri iiriläisten kieli
iiriläinen Irlannin keltti(läinen), irlantilainen
iiris 1. silmän värikalvo 2. kurjenmiekka
Iisalmi: Iisalmessa
iisoppi Hyssopus officinalis, eräs lääkkeeksi ja
mausteeksi käytetty yrtti
Iitti: Iitissä
Ikaalinen : Ikaalisissa
iki- kirjoitetaan yhteen seuraavan sanan kanssa,
esim. ikiaikainen, ikihonka, ikihyväksi, ikimaail¬
massa, ikioma, ikipäivänä, ikivanha
ikkuna = akkuna
ikkunointi atk:ssä: moninäyttö
ikoni 1. ortodokseilla Kristuksen, Marian tai pyhi¬
myksen tietynlainen kuva 2. kuvasymboli 3. idoli
ikonostaasi kreikkalaiskatolisen kirkon kuorin ja
muun kirkon välinen kuvaseinä
ikä : iän : ikää : iät: ikien : i’issä
ikäinen muodostaa edellään olevan sanan kanssa
yhdyssanan tai sanaliiton; yhdyssanoja esim. ala¬
ikäinen, elinikäinen, eri-ikäinen, kaikenikäinen tai
kaiken ikäinen, minkäikäinen tai minkä ikäinen,
samanikäinen, yhdenikäinen; sanaliittoja esim.
päivän ikäinen, viikon ikäinen, kuukauden ikäi¬
nen, vuoden ikäinen, minun ikäiseni, muiden ikäi¬
nen, kunnioitettavan ikäinen, Liisan ikäinen
ikään kuin
IL lyh. Ilmatieteen laitos
iljanne = iljanko = kaljama liukas jääkuori maas¬
sa, katoilla, puunrungoilla yms.
iljetä : ilkeän : ilkeäisi: iljetköön : ilkesi: iljen¬
nyt tai ilkenen : ilkenisin : iljetköön : ilkeni :
iljennyt 1. rohjeta, tohtia, kehdata kainoudeltaan
2. vain arkikielessä, yleiskielessä viitsiä
ilkialasti, ilkialaston mahdollisia ovat myös ilki
alasti ja ilki alaston
ILL lyh. Ilmailulaitos
illallinen 1. ilta-ateria; illalla syötävä juhla-ateria
on yleensä monikossa illalliset 2. edellisiltainen,
esim. illalliset kutsut
illegaalinen laiton, lainvastainen
illemmalla = illempana
illusorinen 1. näennäinen, hairahduttava 2. todelli¬
selta vaikuttava, todentuntuinen
illuusio 1. harhakuvitelma, haave, toiveunelma 2.
taideteoksen synnyttämä todellisuusvaikutelma
ilm. lyh. 1. ilmestynyt 2. ilmoitus
ilmailija
ilmaisija henkilö, joka ilmaisee
ilmaisin 1. laite, joka ilmaisee jotakin 2. ilmaise¬
miseen käytetty abstraktio, esim. kieli on ajatus¬
ten ilmaisin, teot voivat toimia tunteiden ilmai¬
simina
Ilmajoki: Ilmajoella
Ilmajärvi Laatokkaan laskeva järvi Neuvostolii¬
tossa, venäjäksi Ilmen
ILMAJÄÄHDYTETTY ilmajäähdytteinen
ilmankostutin
ilmanpitävä
ilmastollinen huom. tarpeetonta käyttöä on syytä
välttää, esim. »ilmastolliset olosuhteet» tarkoitta¬
vat usein säätä tai ilmastoa
Ilmatieteen laitos
ilmatiivis
ilmavoimat yleismerkityksessä se puolustusvoi¬
mien osa, joka huolehtii ilmapuolustuksesta ja
ilmasodankäynnistä
Ilmavoimat erisnimenä tarkoittamassa Suomen il¬
mavoimia keskushallinnon toimielimenä
ilmentyä saada näkyvä, havaittava muoto, paljas¬
tua, ilmetä, esim. viha voi ilmentyä monella ta¬
voin; asiassa on ilmentynyt aivan uusia puolia
ilmestyä tulla näkyviin, ilmaantua, näyttäytyä,
esim. kaarteen takaa ilmestyi auto, lehti ilmestyy
kerran viikossa, enkeli ilmestyi Marialle
ilmetä käydä ilmi, osoittautua, paljastua, esim. heti
kun tilaisuus ilmenee; mitään uutta ei ole ilmen¬
nyt; Kimmossa ilmeni aivan uusia ominaisuuksia
ilmi 1. kirjoitetaan erilleen seuraavasta adjektiivista
tai substantiivista, esim. ilmi elävä, ilmi kapina, il¬
mi liekeissä, ilmi riita, ilmi selvä, ilmi sota, ilmi
tappelu, ilmi tulessa 2. //m/-alkuisten yhdysver¬
bien tilalle suositetaan sanaliittoja, esim. antaa il¬
mi, käydä ilmi, panna ilmi, saada ilmi, tulla ilmi
ilmoittaa

274 SANASTO
ilmoitus
ILO lyh. (engl.) International Labour Organiza-
tion, YK:n kansainvälinen työjärjestö
ilolla esim. olen ilokseni (ilomielin, iloisena, mie¬
likseni) seurannut mieluummin kuin »olen ilolla
seurannut»
Ilomantsi: Ilomantsissa
Hotelia
ilotulite ilotulitusaine, -väline
Ilta : Iitan tai Illan (etunimi)
iltainen illalla tapahtuva, illalle ominainen
iltaisin joka ilta, aina illalla, illoin
iltanen 1. ilta-ateria 2. ilta, esim. ikävät on iltaseni,
apeat on aamuseni
imaami eräs islamilainen arvonimi
imaginaariluku imaginaariyksiköitä sisältävä lu¬
ku
imaginaarinen 1. kuviteltu, epätodellinen 2. ima¬
ginaariyksiköitä sisältävä
imaginaariyksikkö V-l
imago 1. jonkun tai jonkin itsestään antama kuva
2. täysimuotoinen hyönteinen
imaista
Imandra = Imandrajärvi järvi Kuolan niemimal-
la
Imatra : Imatralla
imbesilli vaikeahkosti vajaamielinen
imelle imellysaine
imeytin imeyttämislaite
IMF lyh. (engl.) International Monetary Fund,
Kansainvälinen valuuttarahasto
imitaatio jäljittely; jäljitelmä
imitaattori jäljittelijä, matkija
imitoida jäljitellä, matkia
immuuni vastustuskykyinen, vastaanottamaton
immuunikato AIDS-taudin rinnakkaisnimitys
immuunistaa tehdä vastustuskykyiseksi, syn.
immunisoida
immuunius vastustuskyky, väistyvä syn. immuni¬
teetti
imperaattori muinaisroomalainen (yli)päällikkö,
keisari
imperatiivi käskytapa
imperialismi alueen- ja talousvaltauksiin tähtäävä
maailmanvaltapolitiikka
imperialisti imperialismin kannattaja
imperiumi maailmanvalta
Impi: Impin (etunimi)
Impilahti: Impilahdella
implikoida olla perusteena, syn. implisoida
implisiittinen epäsuorasti ilmaistu
imponoida tehdä (voimakas) vaikutus
impotenssi (miehen) yhdyntäkyvyttömyys
impotentti yhdyntäkyvytön (miehestä)
impressionismi välittömien vaikutelmien ilmaise¬
miseen pyrkivä taidesuunta
improbatur »hylätään», hylätty arvosana
impulsiivinen hetken mielijohteesta syttyvä, hel¬
posti innostuva
impulssi (alku)sysäys, heräte, virike, yllyke; mieli¬
johde
in. lyh. (engl.) inch, tuuma
Inari 1. Inarissa, kunta Lapissa 2. Inarijärvi
inarinlappi Inarin lappalaisten puhuma lapin kieli
in casu tapauksen mukaan, tapauksittain
in corpore täysilukuisena, kokonaisuudessaan
indeksi 1. osoitin, ilmaisin, suhdeluku 2. viite¬
numero 3. sisällysluettelo, hakemisto
indeksoida 1. varustaa idenksillä 2. muuntaa in¬
deksin mukaiseksi
indifferentti 1. yhdentekevä, epämääräinen 2. ke¬
miassa: heikosti reagoiva tai reagoimaton
indigo 1. eräs syvän sininen väriaine, yhd. indigon-
sininen 2. trooppisia hernekasveja, joista indigo-
väri alun perin saatiin
indiisi = indisio aihetodiste, todistusaihe
indikaatio 1. osoitus, ilmaus 2. hoidonaihe, oire
indikaattori osoitin, ilmaisin
indikoida ilmaista, osoittaa
indisio = indiisi
individi yksilö
individuaalinen yksilöllinen
individualismi yksilöllisyysoppi
individualisti 1. individualismin kannattaja 2. ko-
rosteisen yksilöllinen ihminen
individualistinen yksilöllisyyttä kannattava tai täh¬
dentävä
indoeurooppalainen erääseen eurooppalaisaasia-

SANASTO 275
laiseen kielikuntaan kuuluva tai sille ominainen
indogermaaninen indoeurooppalainen
indoiranilainen Etu-Intian ja Iranin indoeurooppa¬
laiseen väestöön kuuluva; edelliselle ominainen
indoktrinaatio = indoktrinointi
indoktrinoida (varsinkin poliittisesti) iskostaa tai
ujuttaa mieliin jotain oppia tai katsomusta
indonesia kieli
Indonesia = Indonesian tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus /D, kolmikirjaintunnus IDN)
induktiivinen 1. yksityisistä tosiasioista yleiseen
päätelmään, väitteeseen, sääntöön tms. johtava,
nousujohteinen 2. induktioon perustuva
induktio 1. väitteen, päätelmän, säännön tms. joh¬
taminen yksityisistä tosiasioista; kokemus- tai
nousujohteinen menetelmä 2. sähkövirtojen syn¬
tyminen sähkömagneettisen kentän vaikutuksesta
infantiili lapsenomainen, lapsellinen, kehittymä¬
tön
infantiilius lapsenomaisuus, lapsellisuus, kehitty¬
mättömyys
infarkti valtimotukoksen aiheuttama paikallinen
kudoskuolio
infektio tartunta
infektoida tartuttaa
infektoitua saada tartunta
infernaalinen helvetillinen, pirullinen
infiniittinen 1. rajaton, ääretön 2. nominaalimuo-
toinen
inflaatio rahan arvon nopea aleneminen, yleisen
hintatason nopea nousu
inflatorinen inflaatiolle ominainen, inflaatiota edis¬
tävä
influenssa eräs äkillinen tarttuva virustauti
informaalinen epämuodollinen
informaatikko tietopalvelun hoitaja kirjastossa,
järjestössä tms.
informaatio 1. tiedotustoiminta 2. tiedonanto, il¬
moitus
informatiikka tietopalvelu (esim. kirjastossa)
informatorinen tietoja antava, tiedottava, valaise¬
va, syn. informatiivinen
informoida jotakuta jotstakin asiasta tiedottaa, an¬
taa tietoja, esim. työntekijöitä on informoitu tule¬
vista muutoksista
ingressi johdate, kirjan, puheen, sanomalehtiuuti¬
sen tms. johdanto
inhota : inhoan : inhoaisin : inhotkoon : inhosi:
inhonnut
inhottaa
inhottava
initiaali alkukirjain
initiaatio vihkimys uskonnollisesti tai yhteiskun¬
nallisesti uuteen asemaan
Iniö: Iniössä
injektio ruiske
injektoida ruiskuttaa (sisään)
inka : inkan Perussa eläneen muinaisen intiaani-
kansan jäsen
inkarnaatio ruumiillistuminen, henkilöityminen;
ruumiillistuma, henkilöitymä
Inkeri : Inkerissä = Inkerinmaa : Inkerinmaal¬
la
inkerikko = inkeroinen
inkeriläinen 1. Inkerin asukkaiden yhteisnimitys
2. Inkerin maaseudulla asuvien luterilaisten nimi¬
tys 3. Inkeristä peräisin oleva
inkeroinen = inkerikko Inkerin kreikkalaiskatoli¬
sista asukkaista käytetty nimitys
inkognito tuntemattomana, salanimellä
inkontinenssi virtsan- tai ulosteenpidätyskyvyttö-
myys
Inkoo: Inkoossa
inkvisiittori 1. inkvisitiotuomioistuimen jäsen 2.
kiduttaja
inkvisitio 1. harhaoppisia kerettiläisiä tutkiva ja
rankaiseva katolisen kirkon laitos 2. kidutus
innoittaa
innoitus
innostaa = innostuttaa
innovaatio uudistus, uutuus
input panos; syöttö; syötös
INRI lyh. (lat.) Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum,
Jeesus Nasaretilainen, Juutalaisten Kuningas;
Kristuksen monogrammi
ins. lyh. insinööri
inseminaatio keinohedelmöitys
insesti sukurutsa(us)

276 SANASTO
insinöörintutkinto
in spe toivossa, toivon mukaan; tuleva
inspehtori ylioppilasosakunnan valvoja
inspiraatio 1. innoitus 2. sisäänhengitys
installoida atk:ssä: asentaa, saattaa ohjelmisto tai
käyttöpaikkaan siirretty laitteisto käyttökuntoon
institutionaalinen instituution luonteinen, tapajär-
jestelmän mukainen
institutionaalistua laitostua
instituutio 1. tapajärjestelmä 2. (yhteiskunnalli¬
nen) laitos
instituutti (tieteellinen) laitos, tutkimuslaitos
instrumentaalinen 1. soittimellinen, soitin- 2. vä¬
linettä ilmaiseva
instrumentti 1. väline 2. soitin
insuliini hiilihydraattiaineenvaihduntaa säätelevä
hormoni
integraatio 1. yhdentäminen 2. yhdentyminen
integroida 1. yhdentää 2. määrittää funktion integ¬
raali 3. integroitu piiri mikropiiri
integroitua yhdentyä
intellektuaalinen älyllinen, älyperäinen
intellektuelli älymystön jäsen
intelligenssi 1. äly 2. älymystö
intelligentti älykäs
intendentti 1. tieteellisen tai taiteellisen laitoksen
johtaja tai hoitaja, esimies 2. (sotilaskielessä:)
talouspäällikkö
intensiivinen kiihkeä, hellittämätön, ponteva
intensiteetti voimakkuus; intensiivisyys, kiihkeys
intentio 1. tarkoitus, pyrkimys 2. tavoitteisuus
interferenssi 1. kahden samassa väliaineessa ete¬
nevän aaltoliikkeen kyky vahvistaa tai heikentää
toisiaan 2. eri kielten vaikutus toisiinsa monikie¬
lisen ihmisen puheessa
interferoida aiheuttaa interferenssi
interferoni solussa viruksen vaikutuksesta syntyvä
emäksinen valkuaisaine
interiööri sisusta; (rakennuksen, huoneen) sisäku¬
va, -näkymä
intermezzo välisoitto; välikohtaus
internationaali työväen kansainvälisiä yhteenliit¬
tymiä
internationalismi kansainvälisyys(aate)
internet tiettyihin teknisiin ratkaisuihin perustuva
tietoverkko, verkkojen verkko, joka koostuu pie¬
nemmistä verkoista; tunnetuin on Internet
Internet maailmanlaajuinen internettekniikkaa
käyttävä avoin tietoverkko
Intemet-osoite 1. Internet-verkkoon kytketyn tie¬
tokoneen osoite; IP-osoite 2. paremmin: WWW-
osoite
internoida eristää asumaan muista erillään, sulkea
turvasäilöön tai eristysleiriin
Interpol lyh. (engl.) International Criminal Police
Organization, Kansainvälinen rikospoliisijär-
jestö
interrailkortti junalippu, jolla voi matkustaa mää¬
räajan lähes kaikilla Euroopan rautateillä
interrailmatka interrailkorttia käyttäen tehty matka
intervalli 1. väliaika 2. sävelväli, sävelsuhde
Intia = Intian tasavalta (kaksikirjaintunnus IN,
kolmikirjaintunnus IND)
intialainen
intianpuuvilla lyhytkuituisesta intialaisesta puu¬
villasta valmistettu kangas
Intian valtameri
intiimi läheinen; (arkaluonteisen) henkilökohtainen
intiimiys = intimiteetti
intonaatio puheen sävelkulku
intranet organisaation sisäinen internettekniikalla
toteutettu tietoverkko
intrigi 1. juoni, juonittelu 2. näytelmän yms. juoni
intrigoida juonitella, vehkeillä
intuitiivinen vaistonvarainen, näkemyksellinen
intuitio sisäinen näkemys, vaistonvarainen ymmär¬
täminen
invaasio maahantunkeutuminen
invalidi
invalidisoida vammauttaa, tehdä invalidiksi, jos¬
kus myös invalidoida
invalidius vammaisuus, syn. invaliditeetti
inventaari = inventaario omaisuusluettelo
inventoida luetteloida tavaravarasto
inversio käänteisjärjestys
inverssi- käänteis-
ioni sähköisesti varautunut hiukkanen
ionisaattori laite, jolla voidaan tuottaa ioneja

SANASTO 277
ionisoida tuottaa ioneja, hajottaa ioneiksi
ionosfääri ilmakehän kerros, jossa kaasut ovat
ionisoituneina
ip. lyh. iltapäivällä
IP (engl.) Internet protocol, numeerinen tunnus, jo¬
ka yksilöi Internetiin kytketyn tietokoneen
IRA lyh. (engl.) Irish Republican Army, Irlannin
tasavaltalaisten taistelujärjestö
Irak = Irakin tasavalta (kaksikirjaintunnus IQ,
kolmikirjaintunnus IRQ)
irakilainen
Iran = Iranin islamilainen tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus IR, kolmikirjaintunnus IRN)
iranilainen
IRC lyh. (engl.) Internet relay chat, (reaaliaikainen)
verkkokeskustelu, verkkojuttelu tietoverkossa
irkata, irkkailla jutella verkossa IRC:n avulla
Irlanninmeri meri Irlannin ja Ison-Britannian vä-
lisä
irlanninsetteri eräs koirarotu
Irlanti: Irlannissa (kaksikirjaintunnus IR, kolmi¬
kirjaintunnus IRL)
irlantilainen
ironia eäsuora iva
ironinen ivallinen
ironisoida ivailla
irrationaalinen 1. järjenvastainen 2. irrationaali¬
nen on irrationaaliluku eli luku, joka ei ole koko¬
nais- eikä murtoluku mutta joka voidaan esittää
niitä käyttäen
irreaalinen epätodellinen
irrelevantti merkityksetön, epäolennainen
irrota : irtoan : irtoaisi : irrotkoon : irtosi : ir¬
ronnut
irrottaa
irrottautua
irtaantua = irtautua
irtaimisto irtain omaisuus
irtisanoa huom. yleensä käytetään ilmaisua sanoa
irti; yhdysmuotoja käytetään nominaalimuodois¬
ta, esim. irtisanottu, irtisanottaessa
irtopaino esim. »irtopainohinta» = hinta pakkaamat¬
tomana
isabellanvärinen harmaankeltainen
ISBN lyh. (engl.) International Standard Book
Number, kirjan kansainvälinen standardinumero
ISDN lyh. (engl.) integrated services digital net-
work, monipalveluverkko, jossa tieto välittyy di¬
gitaalisina signaaleina
iskias : iskiaksen lonkkahermon särky
iskukuumentaa steriloida äkkiä kuumentamalla
maito tai muu neste hetkeksi 145 asteeseen
iskunkestävä
iskunvaimennin huom. ei »iskunvaimentaja»
islam Muhammedin perustama uskonto
Islamabad Pakistanin pääkaupunki
islamilainen
islannin kieli
islanninkielinen
islanninnos
islannintaa
islanti kieli
Islanti = Islannin tasavalta (kaksikirjaintunnus
IS, kolmikirjaintunnus ISL)
islantilainen
ISMN lyh. (engl.) International Standard Music
Number, nuottijulkaisun kansainvälinen standardi-
numero
iso- 1. huom. yhdyssanan alkuosana ollessaan iso
yleensä taipuu jälkiosan kanssa samassa sijassa,
esim. isoakuovia, isojatalvikkeja, isossajaossa,
isonvihan, isollaveljellä, isoonvarpaaseen, Isos¬
ta-Britanniasta 2. huom. iso on taipumattomana
isovanhempia ja muita heidän sukupolveaan tai
vielä vanhempia tarkoittavissa sukulaisten nimis¬
sä, esim. isoisän, isotädille, isoenoa, isomummol-
la 3. huom. taipumaton iso on myös sukunimissä,
esim. Isomäen, Isotuvan
ISO lyh. (engl.) International Organization for
Standardization, Kansainvälinen standardisoimis-
järjestö
Iso-Belt: Ison-Beltin keskimmäinen Tanskan sal¬
mista
Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa 1. Brittein
saarten pääsaari 2. Ison-Britannian ja Pohjois-
Irlannin yhdistynyt kuningaskunta eli Yhdistynyt
kuningaskunta; epävirallisesti käytetään myös ni¬
mitystä Britannia

278 SANASTO
Isojoki: Isollajoella tai Isojoella
Iso Karhu pohjoisella taivaalla oleva tähdistö, jo¬
hon Otava kuuluu
Iso Karhujani järvi Kanadassa
Isokyrö: Isossakyrössä
isolaatio = isolointi eristys
Iso Orjajärvi järvi Kanadassa
Iso Suolajärvi laskujoeton suolajärvi Utahissa,
Yhdysvalloissa
Iso-Syrtti : Ison-Syrtin lahti Libyassa Välimeren
rannikolla
Isot-Antillit : Isoilla-Antilleilla saariryhmä Kari-
bianmeren ja Atlantin välissä
Isotjärvet viisi isoa järveä Pohjois-Amerikan itä¬
osassa
isotooppi isotooppinen atomi tai aine
isotooppinen ydinrakenteeltaan muista saman al¬
kuaineen atomilajeista erottuva
Isot Sundasaaret: Isoilla Sundasaarilla saariryh¬
mä Malaijien saaristossa
Iso valtameri = Tyynimeri
isoviha: isonvihan
Israel = Israelin valtio (kaksikirjaintunnus IL, kol¬
mikirjaintunnus ISR)
ISSN lyh. (engl.) International Standard Serial
Number, aikakausjulkaisun kansainvälinen stan-
dardinumero
Istanbul Turkin suurin kaupunki Bosporin molem¬
min puolin, entinen Konstantinopoli
Istria : Istrialla niemimaa Adrianmeren pohjukassa
istuallaan = istuvillaan
istunta 1. istuminen; yhdyssana jälki-istunta 2.
istuma-asento
istunto 1. eduskunnan, tuomioistuimen, edusta¬
jiston tms. kokous, neuvottelutilaisuus 2. (illan¬
istujaiset, kemut 3. huom. kouluissa käytetty ran¬
gaistusmuoto on mieluummin jälki-istunta kuin
»jälki-istunto»
istuvillaan = istuallaan
isämeidän = isämeidänrukous = Isä meidän =
Isä meidän -rukous
IT lyh. (engl.) 1. ilmatorjunta, myös it 2. (engl.) in-
formation technology, tietotekniikka
it. lyh. 1. itäinen 2. (lat.) item, samoin
italia kieli
Italia = Italian tasavalta (kaksikirjaintunnus IT,
kolmikirjaintunnus ITÄ)
italialainen
italian kieli
italiankielinen
italiannos italiaksi tehty käännös
italiansalaatti
italiantaa kääntää italiaksi
itse 1. huom. kielessä on paljon uusia itse-alkuisia
yhdyssanoja, esim. itseilmaisu, itsekantava, itse-
kiillottuva, itsekäynnistyvä, itseliimautuva, itse¬
ohjautuva, itserahoitus (= omarahoitus), itseriit¬
toinen, itsesensuuri, itsesiliävä, itsesäätöinen, it¬
setuho, itsevoiteleva 2. huom. itse tekemäni =
oma tekemäni; hänen itse valmistamansa = hä¬
nen itsensä valmistama = hänen oma valmista¬
mansa
ITSESTÄÄNSELVYYS Selviö
itsestään selvä
itä-/Itä- huom. paikannimien alkuosat isolla al¬
kukirjaimella, vaikka muuten käytetään pientä,
esim. Itä-Aasia, itäaasialainen; Itä-Karjala, itä-
karjalainen; Itä-Suomi, itäsuomalainen
itäinen huom. usein mieluummin itä-, esim. »itäi¬
nen Savo» = Itä-Savo, Savon itäosa
Itä-Intia Etu- ja Taka-Intia sekä Malaijien saaristo
Itä-Kiinan meri
itämaalainen yleensä substantiivi, esim. itämaa-
laiset ovat taitavia matontekijöitä
itämaat : itämailla = orientti lähinnä alueet Eu¬
roopasta itään; usein myös koko arabimaailma
itämainen adjektiivi, esim. itämaisia mattoja
Itä-Timor : Itä-Timorissa (kaksikirjaintunnus TP,
kolmikirjaintunnus TMP)
Itävalta = Itävallan tasavalta (kaksikirjaintunnus
AT, kolmikirjaintunnus AUT)
itävyys
itään päin
Ivalo: Ivalossa
Ivalojoki
IVO lyh. Imatran Voima Oy
iäisyys
iäkäs

SANASTO 279
iäti
iätä : ikään : ikäisi: iätköön : ikäsi: iännyt mää¬
rittää ikä, esim. uusin menetelmin fossiilit voi¬
daan iätä hyvinkin takrasti tiettyyn aikaan
J
J lyh. joule(a)
ja huom. »ja-ei» on yleensä paremmin korvatta¬
vissa konjunktiolla eikä, esim. »ulkona on kylmä,
ja sisälläkään ei tarkene», mieluummin ulkona on
kylmä, eikä sisälläkään tarkene
Jaakkima : Jaakkimassa
jaakopinpaini raju sisäinen taistelu
Jaala : Jaalassa
jaardi anglosaksinen pituusmitta, 3 jalkaa = 36
tuumaa, noin 0,914 metriä
Jaava : Jaavassa yksi Isoista Sundasaarista
Jaavanmeri
jaguaari Felis onca, eräs täplikäs kissaeläin
jakaantua = jakautua
jakamo jakeluasema, -varasto
Jakarta Indonesian pääkaupunki, entinen Batavia
jakauma = jakautuma
jaksoittain
jaksoluku taajuus, frekvenssi
jaksotella
jaksottaa
jakuutti Jakutiassa asuvan turkkilais-tatarilaisen
kansan jäsen ja kieli
jalan = jalkaisin
Jalasjärvi: Jalasjärvellä
jalkahoitaja jalkojenhoitaja, pedikyristi
jalkahoito jalkojen hoito, pedikyria
jalkopää
jaloitella
jalontaa oksastaa tai silmuttaa eli liittää halutun
(hedelmä)lajikkeen verso tai silmu toiseen yksi¬
löön, perusrunkoon
jalostaa 1. kehittää kasvi- tai eläinlajin ominai¬
suuksia erilaisia menetelmiä käyttämällä 2. muut¬
taa raaka-aine joksikin valmisteeksi 3. tehdä ja¬
lommaksi, arvokkaammaksi
Jamaika : Jamaikassa tai Jamaikalla (kaksikir¬
jaintunnus JM, kolmikirjaintunnus JAM)
jamboree suuri kansainvälinen partioleiri
James to wn Saint Helenan pääkaupunki
Janakkala: Janakkalassa
jano esim. Kaisalla on jano, Kaisan on jano
janssoninkiusaus
jaoke osa, joihin jokin kokonaisuus jakautuu
jaos 1. tykistöpatterin alayksikkö 2. viraston, yh¬
distyksen, järjestön tms. osasto
jaosto viraston, yhdistyksen, järjestön tms. osasto,
jaos
jaotella
jaotus
japani kieli
Japani (kaksikirjaintunnus JP, kolmikirjaintunnus
JPN)
japanilainen
japanin kieli
japaninkielinen
Japaninmeri merialue Korean, Japanin ja Sahali-
nin välissä
jasmiini 1. Jasminium, pensaita, joista useita viljel¬
lään lämpimissä maissa hajuvesiteollisuutta var¬
ten 2. mieluummin jasmike
jasmike Philadelphus, koristepensaita, esim. piha-
jasmike, kameliajasmike
jatk. lyh. jatkoa, jatkuu
jatkavuus vitka
jatkosota 1941-1944 Suomen ja Neuvostoliiton
välillä käyty sota
jatkossa huom. usein mieluummin toisin, esim.
myöhemmin, tuonnempana, vastedes; »Suosittelen
jatkossa muita toimenpiteitä = Suosittelen vast¬
edes muita toimenpiteitä
jatkumo yhtenäinen ääretön joukko
jatsi = jazz Yhdysvaltain afroamerikkalaisten kes¬
kuudessa kehittynyt musiikkimuoto
jauhautua joskus myös jauhaantua
jauhottaa
jazz = jatsi
Jehovan todistaja
Jemen = Jemenin tasavalta (kaksikirjaintunnus
YE, kolmikirjaintunnus YEM)

280 SANASTO
jeni Japanin rahayksikkö
jenka : jengan : jengat ruuvikierre
Jepua: Jepualla
jeremiadi valitusvirsi, ruikutus
Jerevan Armenian pääkaupunki
Jeriko Palestiinan pääkaupunki
jersey sileä joustava neulekangas
Jersey : Jerseyssä : Jerseyyn saari Englannin ka¬
naalissa
Jerusalem
jesuiitta 1. erään katolisen veljeskunnan jäsen
2. katala, tekopyhä ja häikäilemätön ihminen
jiddi = jiddin kieli juutalaissaksa; mahdollinen on
myös jiddis
jiujitsu eräs japanilainen puolustautumisjärjestel-
mä
Jk. lyh. jälkikirjoitus
jKr. lyh. jälkeen Kristuksen syntymän
jm lyh. juoksumetri(ä)
jms. lyh. ja muuta sellaista
jne. lyh. ja niin edelleen
jobinposti ikävä sanoma, onnettomuussanoma
jockey : jockeytä tai jockeyta ammattikilparatsas-
taja
Joensuu : Joensuussa
jogurtti
Johannes : Johanneksessa
johdannainen 1. (substantiivi) se mikä on jostakin
toisesta johtunut tai johdettu 2. (adjektiivi) josta¬
kin johtunut tai johdettu
johdate (lihavoitu) lehtikirjoituksen yms. johdan¬
to, ingressi
johde 1. kulkua tai suuntaa ohjaava laite 2. sähköä,
ääntä, lämpöä tms. hyvin johtava aine (eristeen
vastakohta)
johdin 1. sähkövirran johtamiseen tarkoitettu me-
tallilanka 2. tiehyt, jota pitkin jokin ohjautuu jo¬
honkin, esim. munanjohdin, siemenjohdin, virt-
sanjohdin 3. äänne tai äänneyhtymä, jolla sanasta
muodostetaan uusi sanavartalo
johdos 1. yhdiste, joka voidaan johtaa toisesta, joh¬
dannainen 2. johtamalla muodostettu sana
joht. lyh. johtaja
johtopäätös huom. epäsuomalainen ilmaus »vetää
johtopäätös» = päätellä, tehdä johtopäätös, tehdä
päätelmä
johtuen 1. huom. muodon suomen kielen mu¬
kainen käyttö on äärimmäisen harvinaista, esim.
lämpö tulee käteeni johtuen lusikan vartta pitkin
teekupista = lämpö tulee käteeni siten, että se joh¬
tuu lusikan vartta pitkin teekupista 2. huom. muu
kuin edellä kuvatun lainen johtuen- muodon käyt¬
tö on ruotsin kielen mallin mukaista ja aina kor¬
vattavissa muulla ilmauksella; »rahapulasta joh¬
tuen en voi lähteä matkalle» voidaan sanoa suo¬
malaisemmin seuraavasti: rahapulan vuoksi (täh¬
den takia, johdosta) en voi lähteä matkalle
joiata : joikaan = joikata : joikkaan = joikua :
joiun
joka 1. huom. taipumaton indefiniitiittipronomini
joka kirjoitetaan erilleen seuraavasta substantii¬
vista mutta yhteen seuraavan adjektiivin kanssa,
esim. joka päivä, jokapäiväinen; joka vuosi, joka¬
vuotinen; joka tapauksessa 2. huom. relatiivipro¬
nomini joka, viittaa pääsääntöisesti juuri edel¬
lään olevaan substantiiviin tai substantiivin tapaan
käytettyyn sanaan, esim. tuossa on tyttö, josta pu¬
huin; täällä ei ole ketään, joka voisi auttaa; tuos¬
sa on taas yksi, joka aina myöhästyy 3. huom. sil¬
loin kun yo&a-relatiivipronominin korrelaatti (se
sana, johon joka viittaa) on poikkeuksellisen pai¬
nokas, se voi olla kauempanakin kuin juuri joka-
sanan edellä, esim. sellaiset tiedot on tuhottava,
joilla voitaisiin vahingoittaa muita 4. huom. post¬
positio voi olla korrelaatin jayo&a-relatiiviprono-
minin välissä, esim. lampi on sen rakennuksen ta¬
kana, joka näkyy maantielle 5. huom. jos korre¬
laattiin liitty superlatiivi tai jos se itse on super¬
latiivi, relatiivipronomini on mikä, esim. tuo on
parasta, mitä olen kuullut pitkään aikaan; tuo on
paras uutinen, minkä olen kuullut pitkään aikaan
6. huom. relatiivipronomini joka ei viittaa adjek¬
tiiviin eikä adjektiivin tavoin käytettyyn sanaan,
esim. »hihat olivat liian pitkät, joita jouduttiin ly¬
hentämään» = hihat olivat liian pitkät, ja niitä
jouduttiin lyhentämään; »tämä on juuri sellainen,
jota toivoin» = tämä on juuri sellainen kuin toi¬
voin 7. huom.yo&a-relatiivipronominin korrelaat¬

SANASTO 281
tina on se tai ne eikä hän tai he, vaikka tarkoite¬
taan ihmistä, esim. se, joka arvaa oikein, saa pal¬
kinnon; ne, joiden sukunimi alkaa M:llä, ovat vie¬
reisessä huoneessa
joka ainoa
joka ikinen
jokamiehenoikeus
jokamies jokainen
jokapäiväinen
jokin : jonkin : jotakin : jollakin : jotkin : joil¬
lakin tai esim. jotain : jollain : jossain 1. huom.
yleensä yo/cM-pronominia käytetään ihmisestä pu¬
huttaessa, muulloin käytetään yofcm-pronominia
2. huom. silloin kun pronomini määrittää sub¬
stantiivia, voidaan nelitavuisten yo/:w-pronomi-
nin muotojen sijasta käyttää yofcm-pronominin
muotoja, esim. joihinkin lapsiin oli tarttunut vesi¬
rokko
Jokioinen : Jokioisissa tai Jokioisilla
joku : jonkun : jotakuta : jollakulla : jotkut :
joillakuilla 1. huom. yleensä joku merkitsee ih¬
mistä ja taipuu yllä osoitetulla tavalla; taivutetta¬
essa sanaa substantiivin kanssa, nelitavuiset taivu¬
tusmuodot kuitenkin voidaan korvata myös jokin-
sanan vastaavilla muodoilla 2. huom. joku-sanaa
voidaan jokin-sanan ohella käyttää merkityksessä
muutama, jokunen myös silloin, kun kysymys ei
ole ihmisistä, esim. jotkut (jotkin) parvesta jää¬
neet rastaat viipyivät pihapiirissä
jollen : jollet: jollei: jollemme : jollette : jollei¬
vät ellen jne. tai jos en jne.
jolloinkulloin
jompikumpi : jommankumman : jompaakum¬
paa : jommallakummalla
jonkinlainen
jonkinmoinen
jonkin verran
jonninjoutava
jooga ruumiin hallintaan perustuva mietiskelyme¬
netelmä
joonialainen 1. erään muinaiskreikkalaisen hei¬
mon jäsen 2. erääseen antiikin rakennustyyliin
kuuluva
Joonianmeri Kreikan, Albanian, Etelä-Italian ja
Sisilian välissä oleva Välimeren osa
jooninen eräs muinaiskreikkalainen ja kirkkosä-
vellaji
Jordania = Jordanian hasemiittinen kuningas¬
kunta (kaksikirjaintunnus JO, kolmikirjaintun¬
nus JOR)
Joroinen: Joroisissa
jos huom. alisteinen kysymyslause ei ala jos-kon¬
junktiolla, esim. »en tiedä, jos täällä on käärmei¬
tä» = en tiedä, onko täällä käärmeitä
jotakuinkin
jota paitsi
jota vastoin
jotenkuten
jotten : jottet: jottei: jottemme : jottette : jot¬
teivät jotta en jne.
joukkojenkuljetus sotajoukkojen kuljettaminen
paikasta toiseen
joukkokuljetus tavaroiden tai ihmisten kuljettami¬
nen suurina erinä; yhdyssana joukkokuljetusväli-
ne = iso julkisen liikenteen kuljetusväline kuten
juna tai linja-auto
joukkotiedotus = joukkoviestintä
joukkoviestin viestin, joka suuntautuu samanai¬
kaisesti suurelle joukolle, esim. lehdistö, radio,
televisio, usein myös kirjat, äänilevyt yms.
joukkoviestintä viestintä joukkoviestimillä, jouk¬
kotiedotus
joukoittain
joule : joulen : mon. gen. joulein, joulejen työn
ja energian yksikkö Sl-järjestelmässä; vanhastaan
on käytetty muotoja jouli: joulin
joulu
Joulusaari: Joulusaaressa tai Joulusaarella Aust¬
ralialle kuuluva saari (kaksikirjaintunnus CX, kol¬
mikirjaintunnus CXR)
journalismi (sanoma)lehtityö, (sanomalehtikir¬
joittelu
journalisti sanoma- tai aikakauslehden toimittaja,
(sanoma)lehtimies
journalistiikka lehtitoiminta, lehtityö
joustavoittaa tehdä joustava(mma)ksi
joutokäynti koneen käynti ilman kuormitusta
Joutsa: Joutsassa

282 SANASTO
Joutseno: Joutsenossa
joutuin nopeasti
joviaali leppoisan hyväntuulinen
JoY lyh. Joensuun yliopisto
JSN lyh. Julkisen sanan neuvosto
Juankoski: Juankoskella
jugend eräs 1890-1910-luvulla esiintynyt taide¬
suunta
jugendtyyli
jugoslaavi Jugoslavian asukas
Jugoslavia = Jugoslavian liittotasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus YU, kolmikirjaintunnus YUG)
jugoslavialainen yleensä vain adjektiivi
jugurtti jogurtti tai jukurtti
juhannus
juice = tuoremehu
juljeta : julkean : julkeaisi: juljetkoon : julkesi
: juljennut tai julkenen : julkenisi: juljetkoon
: julkeni: juljennut
julk. lyh. julkaissut, julkaistu; julkaisuja)
Julkisen sanan neuvosto
julkissektori julkinen sektori
julkisyhteisö julkisoikeudellinen yhteisö
jumala pienellä kirjaimella, kun tarkoitetaan juma¬
laa tai jumalia yleensä
Jumala isolla kirjaimella kunnioituksen osoituk¬
seksi, kun tarkoitetaan kristittyjen Jumalaa
jumalankieltäjä
jumalanpalvelus
jumalanpelko = Jumalan pelko
jumalansana = Jumalan sana
jumalanäiti = Jumalan äiti = Neitsyt Maria
jumalaut(a) alkujaan: Jumala, auta
jumiintua = jumiutua juuttua paikoilleen, lukkiu¬
tua
junalla, junassa 1. huom. matkustetaan junalla,
enkä esimerkiksi autolla tai lentokoneella 2. huom.
tulin viiden junassa eli aivan tietyssä junassa
junior henkilönnimen jäljessä: nuorempi (pojasta
erotukseksi isästään)
juniori nuorten luokkaan kuuluva urheilija
juohea = juoheva tasainen, tyyni, rauhallinen
juoksute 1. aine, joka juoksettaa maidon; ammat¬
tikielessä yleensä juoksete 2. aine, joka pitää juo-
tospinnat puhtaina ja suojaa niitä hapettumiselta
juopa : juovan : juopaa erottava raja; eroavuus, ero
juova : juovan : juovaa (leveähkö) viiva, raita, vii¬
ru, vana
jurakausi trias- ja liitukauden välinen mesotsooi¬
sen maailmankauden ajanjakso
jurakki = nenetsi erään samojedikansan jäsen ja
kieli
juridiikka oikeustiede, lainoppi
juridinen oikeustieteellinen, lainopillinen
juristi lakimies, oikeustieteilijä
Jurva: Jurvassa
jury valamiehistö; arvostelulautakunta, tuomaristo
jutaa : judan : ju taisi: ju ta koon : juti: jutanut
peräpohjalaisessa kielenkäytössä alkuaan siirty¬
misestä porojen perässä kotapaikasta toiseen, sit¬
temmin myös kulkemisesta yleensä
Juuka: Juuassa
Juupajoki: Juupajoella
juurakko 1. puun juuriston järein osa (sekä kanto);
kanto juurineen 2. maavarsi (esim. sipuli tai mu¬
kula)
juures 1. juurikasvin mehevä, ruoka-aineena käy¬
tettävä juuri tai mukulamainen maanalainen varsi
tai varren osa 2. juurikasvi, kasvi, jossa on edellä
mainitun lainen osa
juuria kiskoa pois juurineen, perata
juurruttaa panna juurtumaan, antaa juurtua
juurta jaksaen = juurta jaksain
Juutinrauma salmi Ruotsin ja Sjaellandin välissä,
Öresund
Juva: Juvalla
JY lyh. Jyväskylän yliopisto
Jyllanti : Jyllannissa niemimaa Pohjanmeren ja
Itämeren välissä, Tanskan pääosa
jyrkentyä = jyrketä : jyrkkenen : jyrkkenisi :
jyrketköön : jyrkkeni: jyrkennyt
jyskää : jyskää : jyskäisi : jyskäköön : jyski :
jyskänyt jyskyttää
Jyväskylä : Jyväskylässä
Jyykeä : Jyykeässä kunta Jyykeänvuonon rannalla
Norjassa, norjaksi Lyngen
Jyykeänvuono vuono Pohjois-Norjassa, Lyngen
jäidenlähtö = jäittenlähtö = jäänlähtö

SANASTO 283
jälj. lyh. jäljennös
jäljekkäin = jäljettäin = jäljetysten
jäljelle jäänyt
jäljellä
jäljellä oleva
jäljemmäksi = jäljemmäs
jäljempänä
jäljenne = jäljennös
jäljessä
jäljestäpäin
jäljetysten = jäljettäin = jäljekkäin
jälkeenjäänyt = jälkeen jäänyt
jälkeenpäin
jälki- vanhastaan kielessä ei ole yä/&/-alkuisia ver¬
bejä, ja niiden tarpeetonta käyttöä on syytä yhä¬
kin välttää, vaikka niitä jonkin verran kielessä on¬
kin, esim. jälkilämmittää, jälkiäänittää
jälki-ilmoittautuminen
jälki-istunta kouluissa käytetty rangaistus
jälki-istunto 1. jonkin juhlan tai kokouksen jäl¬
keen pidettävä tilaisuus 2. koulun rangaistus on
mieluummin jälki-istunta
jälkikäteen
jälkimmäinen kahdesta puhuttaessa se, joka tulee
edellisen jälkeen; huom. kolmesta tai useammasta
puhuttaessa viimeisenä tuleva on viimeinen
jälkiäänittää äänittää elokuva kuvauksen jälkeen;
liittää elokuvaan uusi äänitys
Jällivaara : Jällivaarassa rautamalmialue ja kun¬
ta Ruotsissa
Jämijärvi: Jämijärvellä
Jämsä: Jämsässä
Jämsänkoski: Jämsänkoskella
jänkä : jängän aava suo (varsinkin Lapissa)
jännike pylvästä tms. tukemaan jännitetty köysi tai
vaijeri
jännite 1. jännitystila 2. voimakentän kahden pis¬
teen välinen potentiaaliero, sähköjännite
jänöjussi
Jäppilä: Jäppilässä
järkeenkäypä = järkeenkäyvä
järkähdyttää = järkäyttää
Järvenpää: Järvenpäässä
järvi köyhä mieluummin vähäjärvinen tai järvetön
järvirikas runsasjärvinen, monijärvinen, järvinen
järähdyttää = järäyttää
jäte 1. käytön jälkeen yli jäänyt osa (jolle ei enää
ole tai ei nähdä käyttöä), tähde 2. mieluummin
jäännös
jätös merkki siitä, että jokin eläin on ollut paikalla:
höyhenet, karvat, ulosteet yms.
jäädyke jäätelöä muistuttava jälkiruoka, joka jää¬
dytetään pakastimessa mutta johon kermaa ei
kuumenneta niin kuin jäätelöön vaan se vaahdo¬
tetaan kylmänä, parfee (ranskaksi parfait)
jäähdy ke = jäähdy te jäähdy tysaine
jäähdytin huom. esim. auton jäähdytin ei »jääh-
dyttäjä»
-jäähdytteinen yhdyssanoja esim. ilmajäähdyttei-
nen, vesijäähdytteinen
jääk. lyh. jääkäri
Jäämeri = Pohjoinen jäämeri
jäämä elintarvikkeeseen lisätyn vieraan aineen
jäännös
jäänne jo muuten hävinneen lajin, tavan, muodos¬
tuman yms. edustaja, relikti, rudimentti
jäännös se, mitä on jäänyt jäljelle, kun jotakin on
käytetty, hävitetty tai hävinnyt
Jääski: Jääskessä Lesogorsk
jäätää : jäädän : jäätäisi: jäätäköön : jääti: jää¬
tänyt
jäävahvisteinen tavallisesti aluksesta, jonka runko
ja koneisto on vahvistettu jäissäkulkua varten
jäävi esteellinen (sukulaisuuden, asianosaisuuden
tai muun syyn vuoksi) toimimaan jossakin asias¬
sa todistajana tai viranomaisena
jää-viileäkaappi jääkaappi, jonka alaosassa on
lämpötilaltaan kellaria vastaava osasto
jäävuorisalaatti = amerikansalaatti
K
k lyh. kilo-, kerrannaisyksikön etuliitteenä, esim.
kg = kilogramma
k. lyh. 1. kuoli, kuollut 2. katu
K lyh. kelvin(iä)
ka lyh. 1. karaatti(a) 2. kuiva-ainetta

284 SANASTO
KA lyh. 1. Kansallisarkisto 2. kuluttaja-asiamies
3. keskipitkät aallot
kaakao
kaakkois-/Kaakkois- huom. paikannimissä käy¬
tetään isoa alkukirjainta, muulloin pientä, esim.
Kaakkois-Suomi kaakkoissuomalainen; Kaakkois-
Aasia, kaakkoisaasialainen
kaakkoistuuli
kaali: kaalin : kaalia : kaalit: kaaleja
kaanon 1. kanonisten eli pyhien kirjojen luettelo;
katolisen kirkon säädös; katolisen kirkon py-
himysluettelo; ortodoksisen jumalanpalveluksen
veisujakso 2. tarkkaan jäljittelyyn perustuva sä-
vellysmuoto 3. ihmisruumiin ihanteellisten mitta¬
suhteiden säännöt; myös muu tekotapaa määrää¬
vä sääntö 4. eräs suuri kirjasinkoko
kaaos 1. olevaisen järjestymätön alkutila 2. seka¬
sorto, epäjärjestys
kaapia : kaavin = kaappia : kaapin
Kaarasjoki kunta Pohjois-Norjassa, norjaksi Ka-
rasjok
kaareke pieni kaari tai mutka
Kaaresuvanto : Kaaresuvannossa 1. kyllä Enon¬
tekiöllä 2. Ruotsin pohjoisin kunta ja sen kirkon¬
kylä
Kaarina: Kaarinassa
Kaarlela: Kaarlelassa
kaarre 1. kaartuva kohta, käänne, mutka 2. poro-
aitaus
Kaarret: Kaarteen (sukunimi)
kaarroke vaatekappaleisiin kuuluva yleensä kak¬
sinkertainen hartia- tai vyötärökappale, johon ta¬
vallisesti poimutettu tai laskostettu miehusta kiin¬
nitetään, koketti
kaarros 1. kaartuva kohta, kaarre, mutka 2. kaarta¬
va liike
kaasutin polttomoottorin laite, jossa polttoaine
muuttuu kaasuksi, huom. ei »kaasuttaja»; kaasut¬
taja on se ihminen, joka kaasuttaa
kaataa : kaadan : kaataisin : kaatakoon : kaa¬
doin : kaatanut
kaavake 1. lomake 2. malli; menettelyohje, sääntö,
kaava
kaavanimistö asemakaavoitetun alueen nimistö
kaavanmuutos rakennus- tai asemakaavan muutos
Kaavi: Kaavilla
kaavila = kaulin
kaaviloida = kaulia
kaavin : kaapimen : kaavinta
kaavoittaa
kabaree 1. tanssiravintolan kevyt ohjelma 2. huo¬
neisto, jossa kabareeohjelmaa esitetään
kabinetti 1. yksityiskäyttöön varattu pieni huone,
sivuhuone; pieni kokoelmahuone 2. hallitus,
ministeristö
Kabul Afganistanin pääkaupunki
kad. lyh. kadetti
KadK. lyh. Kadettikoulu
kadoksissa = kateissa
kaftaani kauhtana
kahdeksankymmenluku kahdeksankymmentälu¬
ku, 80-luku
kahdeksankymmentä 1. huom. 80 vuotta; pe¬
rusluku ja substantiivi muodostavat sanaliiton 2.
huom. 80-vuotias; perusluku ja adjektiivi muo¬
dostavat yhdyssanan 3. ellei ole kysymys mate¬
matiikasta tai tilastoista yms. numerot 1-10 kir¬
joitetaan yleensä kirjaimin samoin kuin luvut sa¬
ta, tuhat, miljoona jne. mutta muut luvut merki¬
tään numeroin
kahdeksannes : kahdeksanneksen : kahdeksan¬
nelta kahdeksasosa
kahdeksas : kahdeksannen : kahdeksatta järjes¬
tysluku voidaan merkitä numeroin kolmella ta¬
valla: 8. (yleisin merkintätapa) tai 8:s (merkintä¬
tapaa käytetään tavallisesti vain virkkeen lopus¬
sa) tai VIII
kahden kesken
kahdenkeskinen
kahden maattava = kahdenmaattava
kahden puolen
kahdenvälinen varsinkin kaupankäynnissä: kah¬
denkeskinen, molempia sitova, bilateraalinen
kahdes 1. huom. käytetään järjestysluvuissa suu¬
remman luvun alkuosana, esim. kahdestoista,
kahdeskymmenes, kahdestuhannes 2. huom. jär¬
jestysluvuissa myös loppuosana, esim. viideskym-
meneskahdes tai jopa viisikymmentäkahdes, mut¬

SANASTO 285
ta voi taivuttaa myös esim. viideskymmenestoi-
nen 3. huom. järjestysluvut voidaan merkitä nu¬
meroin kolmella eri tavalla, esim. 20. (tavallisin
tapa), 20:s (käytetään yleensä vain pisteen edellä
eli virkkeen lopussa), XX
kahdestaan = kaksistaan = kahden (kesken)
kahdestoista : kahdennentoista : kahdettatoista
Kahlas : Kahlaksen tai Kahlaan (sukunimi)
kahlaus = kahluu
kahlita : kahlitsen : kahlitsisi: kahlitkoon : kah¬
litsi : kahlinnut
kahta puolta
kahtia jakautunut
kahtiajako
kaihi: kaihen : kaihea tai kaihin : kaihia
kaihtaa : kaihdoin : kaihtanut
kaiken 1. muodostaa yhdyssanan seuraavan ad¬
jektiivin kanssa, esim. kaikenikäinen, kaiken¬
kaltainenkaikenkirjava, kaikenkokoinen, kai¬
kenlainen, kaikenmoinen, kaikennäköinen, kai¬
kenpuolinen (= kaikinpuolinen), kaikenvärinen
2. erilleen kirjoitetaan kaiken kaikkiaan, kaiken
maailman
kaikin puolin
kaikinpuolinen
kaikista = kaikkein superlatiivin vahvistussanana,
esim. kaikista kaunein = kaikkein kaunein; huom.
ei »kaikista kauniimpi»
kaiku: kaiun
Kailas : Kailaan (sukunimi)
kaimakset toistensa kaimat
kaininmerkki häpeämerkki, syyllisyyden tai rikol¬
lisuuden merkki
kaira 1. pora 2. Pohjois-Suomen asumaton metsä-
seutu, selkonen, kiveliö
Kairo Egyptin pääkaupunki
kait kai
kaita: kaitsen : kaitsisi: kaitkoon: kaitsi: kain-
nut = kaitsea : kaitsen : kaitsisi: kaitsekoon :
kaitsi: kaitsenut
kaitselmus Jumalan johto luomakunnan vaiheissa
Kaitselmus Jumala
kaivannainen kaivettu tai louhittu mineraali, mal¬
mi tai kivi- tai maalaji
kavinkone = kaivukone = kaivuri
kaivu kaivaminen
kaivuri 1. kaivinkone 2. (ihminen, joka) kaivaa,
kaivaja
kaivuu kaivu
Kajaani: Kajaanissa
kajaus = kajahdus
kajauttaa = kajahduttaa
kajennenpippuri cayennenpippuri
kakku harvinainen ja vanhahtava mutta mahdolli¬
nen on myös kaakku
kakofonia epäsointuisuus
kakofoninen epäsointuinen
kaksi- huom. muodostaa -men-loppuisen adjek¬
tiivin kanssa yhdyssanan, esim. kaksiasteinen,
kaksikiloinen, kaksinaamainen, kaksisuuntainen,
kaksitulkintainen, kaksiääninen
kaksikymmenluku kaksikymmentäluku, 20-luku
kaksikymmentäyksi : kahdessakymmenessäyh-
dessä lukusanojen kaikki osat taipuvat tai vain
viimeinen osa taipuu, esim. kaksikymmentäyh-
dessä
kaksikymmenvuotias = 20-vuotias kaksikymmen¬
tävuotias
kaksin kerroin
kaksinkertainen
kaksistaan = kahdestaan = kahden = kaksin
Kakskerta: Kakskerrassa
kaksois- yhdyssanoja esim. kaksoisagentti, kak¬
soishäät, kaksoiskappale, kaksoiskonsonantti (=
geminaatta), kaksoisleuka, kaksoisnumero, kak¬
soisolento, kaksoispiste, kaksoissisar, kaksoisveli,
kaksoisvoitto
Kaksoisvirranmaa: Kaksoisvirranmaassa Meso¬
potamia, historiallinen nimitys Eufratin ja Tigriin
seudulle
kaksos- yhdyssanoja esim. kaksospari, kaksospo-
jat, kaksosraskaus, kaksossisarukset (myös kak-
soissisarukset), kaksossynnytys, kaksostutkimus,
kaksosveljekset (myös kaksoisveljekset)
kai. lyh. kaliiperi
Kalajoki: Kalajoella
kalansaalis = kalasaalis
Kalanti: Kalannissa

286 SANASTO
kalarikas kalaisa, kalainen
kalastajalanka = kalalanka
kalasääski = (kala)sääksi: (kala)sääksen
kaleeri eräs soudettava historiallinen sota-alus
kaleidoskooppi kaukoputkea muistuttava leikki¬
kalu, jossa eriasentoisten peilien ansiosta näkyy
liikkuvien lasipalasten muodostamia vaihtelevia
kuvioita
kalendaarinen kalenterin mukainen, kalenteri-
kalendaario kalenterin tai almanakan varsinainen
kalenteriosasto
kalevalamitta suomalaisten muinaisrunojen runo-
mitta
kalevalakoru
Kalevalan päivä
Kalevanmiekka Orionin tähdistön keskiosa, Väi¬
nämöisen viikate
kalibroida 1. määrittää kaliiperi 2. tarkistaa mitta-
asteikoita, jaotuksia yms.
kalifi islamilaisten päämiehen nimi
Kalifomianlahti Kalifornian niemimaan Tyynestä
merestä erottama lahti
Kalifornian niemimaa
kaliiperi aseen piipun tai putken sisäläpimitta,
myös kaliiberi
kalium
kaljaasi 1. eräs kaksimastoinen purjealustyyppi 2.
aikaisemmin eräänlainen kaleerityyppinen alus
Kalkas : Kalkaksen tai Kalkkaan (sukunimi)
kalkiopaperi 1. piirustusten ym. jäljentämiseen
käytetty läpikuultava paperi, kuultopaperi 2. hiili-
paperi, tartuntaväripaperi
kalkkeutua = kalkkiutua
kalkita : kalkitsen : kalkitsisi: kalkitkoon : kal¬
kitsi : kalkinnut
kallis monikon taivutusmuodoista esim. partit. kal¬
liita, iness. kalliissa (tai katteissa), illat, kalliisiin;
vertailuasteista komparatiivi kalliimpi, superlatii¬
vi kallein
kallistua 1. mennä kallelleen, vinoon 2. tulla kal¬
liimmaksi, esim. kahvi kallistui 6 markkaa kilolta
kalmo kuollut ruumis
kalmukki 1. erään lähinnä Kalmukiassa asuvan
mongolikansan jäsen 2. eräs karkea ja pitkänuk-
kainen puuvilla- tai villakangas
kalori lämpömäärän tai energian yksikkö
kalottialue pohjoiskalotti, napa-aluetta ympäröivä
vyöhyke
Kalottialue Pohjoiskalotti, Pohjoismaat
kalsium
kaltainen 1. muodostaa yleensä yhdyssanan pro¬
nominin kanssa, esim. kaikenkaltainen, senkal¬
tainen, tämänkaltainen, hänenkaltaisensa mutta
omistusliitteen vuoksi yhtä hyvin myös hänen
kaltaisensa 2. muodostaa yleensä sanaliiton sub¬
stantiivin kanssa, esim. isänsä kaltainen, kesäpäi¬
vän kaltainen, veden kaltainen
kalvaa : kalvan : kalvaisi: kalvakoon : kalvoi:
kalvanut
kalvinilainen = kalvinistinen
kalvinilaisuus = kalvinismi Calvinin perustama
reformatorinen suunta
Kalvola: Kalvolassa
Kambodza = Kambodzan kuningaskunta (kak¬
sikirjaintunnus KH, kolmikirjaintunnus KHM)
kamee kohokuvalliseksi kaiverrettu korukivi
kameli
kamelia meillä huonekasvina tunnettu itämainen
pensas
Kamerun = Kamerunin tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus CM, kolmikirjaintunnus CMR)
kamiina
kammottaa
Kampala Ugandan pääkaupunki
kampanja rynnistys, iskutoiminta, (aatteellinen)
kamppailu, tempaus
kampi: kämmen
kamr. lyh. kamreeri
Kanada (kaksikirjaintunnus CA, kolmikirjaintun¬
nus CAN)
kanapee 1. eräs voitaikinaleivos 2. eräänlainen sel-
känojallinen sohva
Kanaria = Gran Canaria
Kanarian saaret: Kanarian saarilla
kand. lyh. kandidaatti
kandeerata kuorruttaa sokeriliemessä
kandela valovoiman yksikkö Sl-järjestelmässä,
lyh. cd

SANASTO 287
kandidaatintutkinto
kandidaatti 1. ehdokas 2. kandidaatintutkinnon
suorittanut henkilö, esim. kasvatustieteiden kan¬
didaatti, lääketieteen kandidaatti, valtiotieteen
kandidaatti
kaneli
kangas kaikista tasomaisista tekstiilituotteista käy¬
tetty nimitys riippumatta siitä, millä menetelmäl¬
lä ne on saatu aikaan
Kangasala : Kangasalan : Kangasalla
Kangaslampi: Kangaslammilla
Kangasniemi : Kangasniemessä tai Kangasnie¬
mellä
kani 1. kaniini 2. panttilainaamo
Kankaanpää: Kankaanpäässä
kannabis 1. hamppu 2. hampusta saatavat huumeet
(esim. hasis ja marihuana)
kannanilmaus
Kannas = Karjalan kannas
kannel : kantelen : kannelta : illat, kanteleen
yleensä käytetään vain niitä taivutusmuotoja, jot¬
ka perustuvat konsonanttivartaloon, muuten kan-
tele-sanan muotoja
Kanneljärvi: Kanneljärvellä
kannibaali ihmissyöjä
kannibalismi ihmissyönti
Kannonkoski: Kannonkoskella
Kannus : Kannuksessa
kanoninen 1. kaanoniin kuuluva, kaanonin mukai¬
nen 2. ohjeellinen
kanootti
Kansallisarkisto
kansallismuseo huom. esim .joka maassa on yleen¬
sä kansallismuseo; Suomessa kansallismuseon
alkuna olivat yliopiston 1830-luvulta kertyneet
kokoelmat
Kansallismuseo huom. erisnimi vain tiettyä raken¬
nusta merkitsevänä, esim. Kansallismuseo edus¬
taa kansallisromantiikkaa ja sitä vastapäätä ole¬
va Kaupunginmuseo uusklassismia
kansaned. lyh. kansanedustaja
Kansaneläkelaitos
Kansanterveyslaitos
kansatiede kansojen aineellista ja henkistä kult¬
tuuriperintöä tutkiva tiede, etnologia
kansoittaa
kanssa 1. huom. kanssa ilmaisee kahden jollakin
tavoin samanarvoisen tekijän suhdetta, esim. Kai¬
sa leikkii Heinin kanssa, suoran kanssa yhden¬
suuntainen suora; 2. huom. eriarvoisten tekijöi¬
den suhdetta ei pitäisi ilmaista kanssa-sanan avul¬
la, esim. »minulla on ollut hankaluuksia tämän
työn kanssa» = minulla on ollut hankaluuksia täs¬
sä työssä tai tämän työn takia tai tästä työstä on
aiheutunut hankaluuksia
kanssa- kanssa-alkuiset yhdyssanat suositetaan
yleensä korvattavaksi muilla ilmauksilla, esim.
»kanssahakija» = kilpahakija, »kanssaihminen» =
lähimmäinen, muu ihminen, »kanssakilpailija» =
kilpakumppani, »kanssamatkustaja» = matkaseu-
ralainen, matkatoveri, muu matkustaja, »kanssa¬
pelaaja» = pelitoveri, »kanssarikollinen» = rikos-
toveri, »kanssasisar» = (kohtalo-, ikätoveri
kanssakäyminen olla kanssakäymisissä = olla te¬
kemisissä, seurustella
kantaesittää esittää ensimmäistä kertaa
Kantalahti 1. Vienanmeren lahti 2. kaupunki Kan¬
talahden pohjukassa
kantarelli keltavahvero
kantele : kanteleen : kanteletta : illat, kante¬
leeseen huom. kantele- ja kannel-sanan muotoja
käytetään limittäin
kantoni 1. Sveitsin liittotasavallan osavaltio 2.
Ranskan ja Belgian piirikunnan hallinnollinen
osa
kantri = kantrimusiikki = country = country-
musiikki yhdysvaltalainen kansanmusiikki
kantt. lyh. kanttori
kapasitanssi (sähkön)varaamiskyky, varautuvuus
kapasiteetti 1. (suoritus- tai tuotantokyky 2. tila¬
vuus, vetävyys
kapillaarisuus hiusputki-ilmiö, hiushuokoisuus,
väistyvä muoto kapillariteetti
kapiteeli 1. pylvään, pilarin tai pilasterin (koris¬
teltu) pää 2. pienaakkosen kokoinen antiikvan
suuraakkoskirjaisinlaji
Kapkaupunki Etelä-Afrikan toinen pääkaupunki
kappal. lyh. kappalainen

288 SANASTO
kappaleittain
KAPSEKKI = kapsäkki matkalaukku
kapt. lyh. kapteeni
kapt.luutn. lyh. kapteeniluutnantti
Kap Verde: Kap Verdessä = Kap Verden tasavalta
(kaksikirjaintunnus CV, kolmikirjaintunnus CPV)
Kap Verden saaret saariryhmä Afrikan länsiranni¬
kolla
karaatti 1. kultapitoisuusyksikkö 2. jalokivien pai¬
noyksikkö
karaista 1. saattaa (harjoituksen avulla) ruumiilli¬
sesti tai henkisesti lujemmaksi tai kestävämmäksi
2. huom. teräksestä mieluummin karkaista 3. sel¬
vittää kurkkuaan rykäisemällä
karakterisoida luonnehtia
karamelli: karamellia
Karasjok suomeksi Kaarasjoki
karavaani
karbidi hiilen ja metallin tai eräiden epämetallien
yhdiste
kardaani(akseli) nivelakseli
kardemumma
kardiogrammi sydänkäyrä
kardiologi sydäntautilääkäri
Kare : Kareen (sukunimi)
karelianismi varsinkin 1890-luvulla vallinnut Ka¬
levalan ja Karjalan harrastus
karhukirje = karhuamiskirje
Karhula: Karhulassa
karhulanka = karhunlanka luja paksu ompelu-
lanka
Karhumäki = Medvezjegorsk kaupunki Äänisen
pohjoispäässä
Karibianmeri
karies : karieksen : kariesta 1. hammasmätä 2.
luukuolio, luumätä
Karijoki: Karijoella
karikatyyri : karikatyyria tai karikatyyriä hen¬
kilön luonteenomaisia piirteitä korostava pilaku¬
va, pilapiirros
karikoida kuvata karikatyyrinä, kuvata liioitellun
naurettavana
Karinainen : Karinaisissa
karisma 1. armolahja 2. henkilön ominaisuus, jo¬
ka saa muut ihailemaan ja seuraamaan häntä sekä
luottamaan häneen
karismaattinen 1. armolahjoihin perustuva, juma¬
lallisen kyvyn omaava 2. ihailun ja sokean luotta¬
muksen kohteena oleva
kariutua käytetään varsinkin kuvaannollisesti,
esim. suunnitelma kariutui
Karjaa: Karjaalla
karjala = karjalan kieli
Karjala : Karjalassa huom. yhdyssanoja esim.
Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Laatokan-Karja¬
la, Vienan-Karjala, Raja-Karjala, Neuvosto-Kar¬
jala
Karjalan kannas = Kannas
karjalanpaisti
karjalanpiirakka
Karjalohja: Karjalohjalla
karkaista 1. kovettaa (teräs) kuumentamalla ja sit¬
ten äkkiä jäähdyttämällä 2. kuvaannollisessa käy¬
tössä mieluummin karaista
Karkkila: Karkkilassa
Karkku : Karkussa
karkote karkottava aine
karkottaa
Karme : Karmeen (sukunimi)
karmiini eräs tummapunainen väriaine; sen väri¬
sävy
kameoli eräs punainen jalokivi
karoteeni esim. porkkanassa esiintyvä hiilivety-
yhdiste
karotiini karoteeni
Karpaatit: Karpaattien : Karpaateilla vuoristo
Keski-Euroopassa
karri kana- ja riisiruokien mauste, curry
karrieeri = karriääri 1. virkaura 2. menestyminen
virkauralla
karrikatyyri karikatyyri
karrikoida karikoida
karsi: karren kynttilän yms. palanut vielä kiinteä¬
nä oleva sydän; johonkin pintaan kiinteästi pala¬
nut aine, karsta; huom. sanonta palaa karrelle
karsta 1. pintaan kiinteästi jäänyt palamisjäte 2.
muu pintaan kuivettunut kerros, esim. astioihin
oli pinttynyt karstaa; nuhani on oikeastaan ohi,

SANASTO 289
mutta nenässä on inhottavaa karstaa 3. mon.
karstat, kehruukuitujen muokkaukseen käytetyt
varrelliset ja piikikkäät kuperat laudankappaleet
Karstula: Karstulassa
kartoittaa
karttaa : kartan : karttaisin : karttakoon : kar¬
toin : karttanut
Karttula: Karttulassa
Karuna: Karunassa
Karunki: Karungissa
karvalaukku = karvarousku
Karvia : Karviassa tai Karvialla
kasari (varrellinen) kattila
kaseerata hylätä
kasettilevy yhden kiinteän, suojuksessa olevan
magneettilevyn taltio
Kaskinen: Kaskisissa
kasleri sian etuselkä
kasmir 1. eräs hieno kokovillainen toimikaskangas
2. eräs Intiassa puhuttu kieli
kasoittain
kastraatio = kastrointi sukupuolirauhasten pois¬
to, kuohitseminen
kastroida poistaa sukupuolirauhaset, kuohita
kasvattilapsi
kasvatust. lyh. kasvatustieteiden, esim. kasvatust.
kand. = kasvatustieteiden kandidaatti, kasvatust.
lis. (lisensiaatti), kasvatust. toht. (tohtori)
kasvatusvanhemmat
kasvikset ruoka-aineina käytettävät mehevät kasvit
ja kasvinosat, varsinkin juurekset ja vihannekset
kasvillisuus jonkin alueen kasvipeite
kasvisravinto ravinto, joka koostuu lähinnä kas¬
viksista, marjoista, hedelmistä sienistä ja vilja¬
tuotteista
kasvisto 1. tietyn alueen tai ryhmän kasvit, kasvi¬
lajisto, floora 2. kasvikokoelma
kasvusto yhtenäinen tai tasaisesti vaihteleva pai¬
kallisesti rajoitettavissa oleva kasvipeitteen osa,
esim. kuusikko, jäkälikkö
KAT lyh. kuluttaja-asiamiehen toimisto
kat. lyh. katolinen
Katajanokka : Katajanokalla kaupunginosa Hel¬
singissä
katalogi luettelo, hinnasto
katalonia kieli
katalyysi: katalyysiä tai katalyysia katalysaatto¬
rin (kiihdyttävä) vaikutus kemialliseen reaktioon
katarri limakalvon tulehdus
katarsis 1. (sielun) puhdistautuminen (tragediassa)
2. jännityksen ja ahdistuksen laukeaminen
katastrofaalinen romahdusmainen, tuhoisa
katastrofi tuhoisa tapahtuma, mullistus, romahdus
kate 1. se, millä peitetään 2. maksun mahdollista¬
va rahamäärä; raha-ja pankkisitoumusten vakuus
3. yhtä henkeä varten katetut ruokailuvälineet,
yhdyssanoja katealusta, katelautanen
katedraali tuomiokirkko
kateederi 1. opettajan- tai puhujankoroke 2. oppi¬
tuoli
kateetti suorakulmaisen kolmion suoran kulman
viereinen sivu
kategoria 1. luokka, ryhmä 2. ajattelun tai olevan
yleinen perusmuoto
kategorinen ehdoton, jyrkkä
kategorioida luokittaa
katekismus myös katkismus
katetri johtoputki
katetroida tutkia tai tyhjentää katetrin avulla
Kathmandu Nepalin pääkaupunki
katkaisin se, millä katkaistaan, huom. »katkaisija»
on ihminen
kätki poikki
katkismus = katekismus
katko = katkos
katodi negatiivinen elektrodi
katolilainen katolisen kirkon jäsen
katolinen 1. roomalaiskatoliseen kirkkoon kuulu¬
va, sille ominainen, sitä kannattava 2. katolisen
kirkon jäsenestä mieluummin katolilainen
katollinen sellainen, jossa on katto, huom. »katol¬
linen kirkko» on kirkko, jossa on katto
kats. lyh. katsastettu
kattamus = kattaus se, mitä pöytään on katettu,
esim. saimme syödä laivassa ensimmäisessä katta-
muksessa
KATTI lyh. Kansainvälisen talousoikeuden insti¬
tuutti

290 SANASTO
kauaksi = kauas
kauan
kauaskantava = kauaskantoinen huom. kuvaan¬
nollisessa merkityksessä kirjoitetaan aina yhteen,
esim. kauaskantavat seuraukset; jos merkitys on
sananmukainen, voidaan kirjoittaa myös erikseen,
esim. kauaskantava tykki tai kauas kantava tykki
kauemmaksi = kauemmas
kauemmin
kauhakuormain huom. »kuormaaja» on ihminen
Kauhava: Kauhavalla
kauhu huom. esim. ajattelin seuraavaa päivää
kauhuissani mieluummin kuin »kauhulla»
kauimmaksi = kauimmas
kaukaa viisas
Kaukasia alue Mustanmeren ja Kaspianmeren vä¬
lissä
Kaukasus : Kaukasuksen : Kaukasuksella vuo¬
risto Kaukasiassa
kauko- yhdyssanan alkuosana esim. kaukojuna,
kaukokaipuu, kaukokatseinen, kaukokäsi (= kau-
ko-ohjauksinen radioaktiivisten aineiden yms.
käsittelylaite, manipulaattori), kaukonäköinen =
kaukokatseinen, kauko-ohjata, kauko-ohjauksi-
nen, kaukotaitteinen = kaukotaittoinen = pitkä-
näköinen
Kaukoitä Aasian itäalueet
Kaukola : Kaukolassa koillisosa Sevastjanovo,
lounaisosa Stepanjanskoje
kaulakkain = kaulatuksin = kaulatusten
kaulia : kaulin = kaulita : kaulitsen
kaulin : kaulimen
Kaulinranta : Kaulinrannalla huom. ei »Kauli-
ranta»
Kaunas : Kaunasin kaupunki Liettuessa
kauneudenhoito
Kauniainen: Kauniaisissa
kaunis : kauniin : kaunista : kauniita : kaunii¬
den superlatiivi kaunein
kaup. lyh. kaupunki
kaupaksi huom. muodostaa yleensä sanaliiton,
esim. kaupaksi käymätön, kaupaksi käyvä, kau¬
paksi menevä
kaupanpäälliset = kaupantekiäiset
kauppa esim. olla kaupan, pitää kaupan
kauppa- ja teollisuusministeriö
kauppat. lyh. kauppatieteiden, esim. kauppat.
kand. (= kauppatieteiden kandidaatti), kauppat.
maist. maisteri), kauppat. Us. (lisensiaatti, kaup¬
pat. toht. (tohtori)
kaupungeittain
kaupungistua muuttua kaupungiksi tai kaupunki¬
maiseksi; muuttua kaupunkivaltaiseksi
kaupunkilaistua muuttua kaupunkilaiseksi
kausittain
Kaustinen : Kaustisen : Kaustisella
Kautokeino suomeksi Koutokeino
kautta 1. huom. silloin kun merkitys on jollakin
tavalla, jollakin keinolla, käytetään mieluummin
muuta ilmausta kuin »kautta», esim. »rahaa saa¬
tiin myyjäisten kautta», paremmin esim. myyjäis¬
ten avulla, järjestämällä myyjäisiä; »kuoli oman
käden kautta» = teki itsemurhan, »sai talon perin¬
nön kautta» = sai perintönä, »sain sattuman kaut¬
ta kuulla asiasta» = sattumalta 2. huom. ilmauk¬
set, joissa käytetään vinoviivaa, luetaan tapauk¬
sen mukaan, esim. 4/5 voidaan lukea vaikkapa
neljä viidesosaa, 645 021/123 vaikkapa 645 021,
alanumero 123
kauttaviiva vinoviiva
Kauvatsa Kauvatsalla
kavaljeeri
kavalkadi juhlallinen (ratsu)kulkue
kaveri 1. toveri, ystävä, kumppani 2. mies
kaviaari sampikalojen suolattu mäti
Kazakstan = Kazakstanin tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus KZ, kolmikirjaintunnus KAZ)
kcal lyh. kilokalori(a)
kd kristillisdemokraatti, Suomen Kristillisdemo¬
kraattien jäsen
KD Suomen Kristillisdemokraatit
ke lyh. keskiviikko(na)
kehdata 1. saada tehdyksi kainoudeltaan, rohjeta
2. itäsuomalaisissa murteissa mutta ei yleiskieles¬
sä merkityksessä viitsiä
kehikko
Kehitysaluerahasto
kehitysmaa taloudellisesti ja teknologisesti vasta

SANASTO 291
kehittymässä oleva maa
kehkeytyä huom. rinnalla käytetään myös kehjetä-
verbin persoonamuotoja, esim. kehkeää tai kehke-
nee, kehkesi tai kehkeni, kehjennyt
keho elävä ruumis, vrt. kalmo; molempien tilalla
käytetään lääketieteen ulkopuolella sanaa ruumis
kehonrakennus lihasten kasvattaminen ja kehittä¬
minen erilaisin menetelmin, bodybuilding
kehottaa
keikahdus = keikaus huom. keikaus on useammin
kuvaannollinen kuin keikahdus
Keikyä: Keikyässä
keinahduttaa = keinauttaa
keino- 1. keino on yhdyssanan alkuosana lähinnä
sellaisissa tapauksissa, joissa jälkiosa on johdettu
verbistä, esim. keinohedelmöitys (vrt. hedelmöit¬
tää), keinokastelu (vrt. kastella), keinosiemennys
(vrt. siementää), keinovalaistus (vrt. valaista) 2.
on vain muutamia keino-alkuisia yhdyssanoja,
joiden jälkiosa ei perustu verbiin, esim. keinoe¬
mo, keino horisontti ja keinomunuainen 3. muul¬
loin keino-alkua parempi on teko-, esim. tekojal¬
ka, tekojää, tekokuitu, tekonahka, tekorinta, teko-
silkki, tekoturkis, huom. myös tekohengitys, vaik¬
ka jälkiosa on johdettu verbistä
keisarileikkaus
Keitele: Keiteleellä
KEKO lyh. kehittämiskoulutus
KEL lyh. kansaneläkelaki
Kela lyh. Kansaneläkelaitos
keliaakikko keliakiapotilas
keliakia liikaherkkyys viljan gluteenille
kellaroida kypsyttää kellarissa, esim. viinejä tai
juustoja
kellastaa = kellastuttaa
kellertävä = kellervä
kellonaika mahdollinen on myös kellonmäärä
kelo pystyyn kuivunut, kuoreton, harmaapintainen
mänty; pystyyn kuivunut puu yleensä
kelpo kirjoitetaan erilleen seuraavasta sanasta,
esim. kelpo lailla, kelpo lapsi, kelpo mies, kelpo
tavalla
kelpuuttaa
Keltainenjoki: Keltaisenjoen
Keltainenmeri: Keltaisenmeren
keltti erään laajalla alueella Länsi-Euroopassa asu¬
neen kansan jäsen ja kieli
kelttiläinen keltteihin tai kelteille kuuluva
keltuainen = ruskuainen
Kemi: Kemissä
Kemijärvi: Kemijärvellä
kemikaali kemiallinen valmiste
kemikalio kemikaali; kemikaalikauppa
Kemiö: Kemiössä
Kempele: Kempeleessä
Kenia = Kenian tasavalta (kaksikirjaintunnus KE,
kolmikirjaintunnus KEN)
kenoviiva vasemmalle kallistuva vino viiva; vino¬
viiva kallistuu oikealle
kenr. lyh. kenraali, kenr.luutn. (= kenraaliluutnant¬
ti), kenr.maj. (= kenraalimajuri)
kenties
KEPA = Kepa lyh. Kehitysyhteistyön palvelu¬
keskus
keraaminen keramiikkaan kuuluva
keramiikka 1. savenvalanta, saviteollisuus 2. savi-
teollisuuden ja savenvalamistaiteen tuotteet
Kerava: Keravalla
Kerimäki: Kerimäellä
keritä : keritsen : keritsisi: keritköön : keritsi:
kerinnyt leikata (kotieläinten) karvoja
keritä : kerkiän : kerkiäisi: keritköön : kerkisi
: kerinnyt ehtiä, esim. tänään ehkä kerkiän lukea
hiukan uutta kirjaani; lopultakin isä kerkisi muil¬
ta töiltään lukemaan iltasatua lapsille
kerjetä : kerkeän : kerkeäisi: kerjetköön : ker¬
kesi : kerjennyt harvinainen, yleensä keritä :
kerkiän
kerrannainen 1. määrä, joka saadaan kertomalla
perusluku, mittayksikkö tms. jollakin luvulla, mo¬
nikerta 2. moninkertainen, esim. ruusu, jossa on
kerrannaiset kukat
kerrannaisvaikutus jonkin muutoksen tai ilmiön
laajeneva vaikutus muilla (talouselämän) aloilla
kerroin: kertoimen
kerrottu huom. esim. »kerrottu kukinto» = kerran¬
nainen kukinto
kerrotunlainen myös kerrotun lainen

292 SANASTO
kers. lyh. kersantti
kerta 1. huom. kerta-sana ei aina ole samassa si¬
jassa edellään olevan määritteensä kanssa, esim.
yhdellä kertaa, sillä kertaa, toiseksi kertaa; oi¬
kein ovat tietenkin myös yhdellä kerralla, sillä
kerralla, toiseksi kerraksi 2. huom. yleiskielessä
voidaan käyttää ilmausta neljä kertaa suurempi
kuin, mutta selkeämpi ja yksiselitteinen on ilmaus
neljä kertaa niin suuri kuin; vain arkikielessä voi
käyttää sentyyppisiä ilmauksia kuin »neljä kertaa
pienempi kuin», yleiskielessä sanotaan mieluum¬
min neljännes tai neljäsosa
kertaantua = kertautua
kertaheitolla yhdellä kerralla, yhdellä kertaa
kerta kaikkiaan
kertakaikkinen
kertotaulu
kertymä kertymisen tulos, kartunta
kerubi 1. eräs Vanhan testamentin enkeliolento 2.
suloinen pikkupoika
keruu kerääminen
keräys lähinnä järjestetyistä keruutempauksista,
esim. järjestettiin keräys tulvan uhrien auttami¬
seksi; myös keruu yleensä, esim. kaikille lapsille
ei isoäidin ehdottama käpyjen keräys maittanut
kesk. lyh. 1. keskustapuoluelainen, Suomen kes¬
kustan jäsen 2. keskiviikko(na), yleisemmin kui¬
tenkin ke
keskeinen 1. keskellä tai keskustassa sijaitseva, tär¬
keä 2. mieluummin: keskinen, esim. meidän kes-
kisemme (meidänkeskinen) asia, suvun keskinen
tapa, kahdenkeskinen salaisuus
keskeis- vain yhdyssanan alkuosana, esim. keskeis-
kysymys, keskeislyriikka, keskeisvoima (= voima,
jonka vaikutussuora kulkee aina saman pisteen
kautta)
keskemmäksi = keskemmäs
kesken jäänyt
kesken kaiken
keskenkasvuinen
keskenä(än) huom. omistusliite vaihtuu tarpeen
mukaan, esim. olimme kotona keskenämme; jää¬
kää hetkeksi keskenänne; tytöt olivat kotona kes¬
kenään
keski-, Keski- huom. paikannimien alkuosana Kes¬
ki- kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, muulloin
pienellä, vrt. esim. Keski-Eurooppa, keskieuroop¬
palainen; Keski-Pohjanmaa, keskipohjalainen;
Keski-Suomi, keskisuomalainen
Keski-Afrikan tasavalta (kaksikirjaintunnus CF,
kolmikirjaintunnus CAF)
Keski-Afrikka Keski-Afrikan tasavalta
keskiaika 1. ajanjakso, jonka yleensä katsotaan ra¬
jautuvan kansainvaellusten ja Amerikan löytämi¬
sen väliin 2. keskimääräinen aika
keskiaste termi keskiasteen koulutus tarkoittaa pe¬
ruskoulun jälkeistä koulutusta lukioissa tai am¬
mattiin valmistavissa kouluissa; keskiasteelta siir¬
rytään puolestaan korkean asteen opetukseen eli
korkeakoulutasoiseen opetukseen
Keski-itä Aasian eteläosat
keskinen 1. keskellä oleva, esim. aurinkokeskinen
maailmankäsitys, epäkeskiset tai samankeskiset
ympyrät 2. genetiivin jäljessä: joidenkin tai joi¬
denkuiden kesken vallitseva, tapahtuva tai väli¬
nen; jonkin sisäinen, esim. teidän keskisenne, tai
teidänkeskinen asia, osanottajien keskinen sopi¬
mus
keskinäinen molemminpuolinen, eri osapuolten
välillä vallitseva, keskinen; käytetään myös muu¬
ten kuin genetiivin jäljessä, esim. poikien kesken
vallitsi jatkuva keskinäinen kilpailu, puolisoiden
keskinäinen testamentti
keskisuomalainen
Keski-Suomi
keskusrikospoliisi
keskustapuolue pienellä alkukirjaimella, kun tar¬
koitetaan keskustalaista puoluetta yleensä
Kestilä: Kestilässä
kestittää : kestitän : kestittäisi : kestittäköön :
kestitti: kestittänyt = kestitä : kestitsen : kes¬
titsisi : kestitköön : kestitsi: kestinnyt
kestokulutustavara = kestohyödyke
kestävöidä tehdä kestäväksi, säilyväksi, konser¬
voida
kesäisin
Kesälahti: Kesälahdella
kesällinen menneen kesän aikainen

SANASTO 293
ketjutalo ryhmä sellaisia pientaloja, joita yhdistä¬
vät autotallit ym. säilytystilat
ketjuuntua muodostua ketjuksi, myös ketjuutua
ketoni orgaaninen yhdiste, jossa ketoryhmä on si¬
toutuneena kahteen hiilivetyradikaaliin
ketsuppi soseeksi keitetyistä tomaateista tehty
maustettu kastike
keuhkokuvaus
keuhkolaajentuma
Keuruu: Keuruulla
keventyä = kevetä : kevenen : kevenisi : kevet¬
köön : keveni: kevennyt
keveä kevyt
kevyt taivutusmuotoja mm. yks. gen. kevyen, yks.
illat, kevyeen, mon. partit. kevyitä, mon. illat, ke-
vyihin tai kevyisiin
keväällinen menneen kevään aikainen
kg lyh. kilogramma(a)
KGB lyh. Neuvostoliiton valtiollinen poliisi
kh. lyh. 1. koehenkilö 2. kertausharjoitus 3. kylpy¬
huone
KH lyh. kaupunginhallitus; kunnanhallitus
khaki 1. ruskeasävyinen sotilas- ja työpukuihin
käytettävä puuvillakangas 2. khakikankaan väri
Khartum Sudanin pääkaupunki
KHK lyh. Keskuskauppakamarin hyväksymä kie¬
lenkääntäjä
KHO lyh. korkein hallinto-oikeus
khra lyh. kirkkoherra
KHT lyh. Keskuskauppakamarin hyväksymä tilin¬
tarkastaja
kHz lyh. kilohertsi(ä)
kibbutsi kollektiivilla Israelissa
kidnapata kaapata ihminen mukaansa lunnaiden
kiristämiseksi, siepata
kidukset
KIE = KIE-maat lyh. Keski- ja Itä-Euroopan maat
KiEL lyh. evankelisluterilaisen kirkon eläkelaki
kielenopas 1. aputeos, joka sisältää kielenkäytön
ohjeita, syn. kieliopas 2. murteentaitaja, jolta tut¬
kija merkitsee muistiin kieliainesta
kielentarkistaja myös kielentarkastaja
kielentarkistiu myös kielentarkastus
kielentää pukea ajatus kielelliseen muotoon
kieli huom. kielten nimet ovat sanaliittoja, esim.
suomen kieli, ruotsin kieli, japanin kieli; poik¬
keus on äidinkieli, joka kirjoitetaan yhteen ero¬
tukseksi konkreettisesta ruumiinosasta, äidin kie¬
lestä
-kielinen esiintyy vain yhdyssanan jälkiosana,
esim. suomenkielinen, ruotsinkielinen, monikieli¬
nen, muunkielinen, viisikielinen, teräväkielinen
kieltäymys omaehtoinen pidättyvyys nautinnoista
tai jopa tarpeiden tyydyttämisestä; itsensä kieltä¬
minen
Kilpailuvirasto
kiepsahdus joskus myös kiepsaus, kiepaus tai kie¬
pahdus
kierä 1. hyvin tai liian kierteinen (lanka) 2. arki¬
kielen ilmaus, jonka tilalle sopii mieluummin vie¬
kas tai kiero
Kiestinki: Kiestingin
kietoutua
Kigali Ruandan pääkaupunki
kihlautua
Kihniö : Kihniöllä tai Kihniössä
kihota : kihoaa : kihoaisi : kihotkoon : kihosi :
kihonnut
kiihkota kiihkoilla, intoilla
kiihoke 1. yllyke, virike, syn. kiihotin 2. kiihottava
tai virkistävä aine, piriste, syn. kiihote
kiihottaa
Kiihtelysvaara : Kiihtelysvaarassa
kiihtyvyys
Kiikala : Kiikalassa
Kiikka : Kiikassa
Kiikoinen : Kiikoisissa
kiilloke = kiillote
kiillotin
kiillottaa
Kiiminki: Kiimingissä
kiina kieli
Kiina = Kiinan kansantasavalta (kaksikirjaintun¬
nus CN, kolmikirjaintunnus CHN)
kiinankielinen
kiinan kieli
Kiinanmeri
Kiinan muuri

294 SANASTO
kiinne 1. yhdyssanan loppuosana, esim. hiuskiinne
2. yhdyssanan alkuosana, esim. kiinnekirja, kiin¬
nekohta, kiinne laastari, kiinnelaina
kiinni kirjoitetaan yleensä erilleen verbin nomi¬
naalimuodosta, esim. kiinni jäänyt, kiinni kasva¬
nut, kiinni oleva, kiinni saatu, kiinni tarttunut
kiinnike se, millä kiinnitetään, kiinnipidin, side
kiinnite kiinnitysaine
kiinnoton = mielenkiinnoton
kiinteimistö kiinteistö
kiinteistö yhdyssanoja esim. kiinteistönhaltija,
kiinteistönvälittäjä
kiinteyttää tehdä kiinteä(mmä)ksi
kiinto- yhdyssanan alkuosana ilmaisee yleensä
kiinteää, liikkumatonta, esim. kiintojää, kiinto-
kaulus, kiintopiste, kiintotähti
kiint.oy = kiint.oy. = KOY kiinteistöosakeyhtiö
kiintyä 1. kiinnittyä, esim. huomioni kiintyi puna¬
tukkaiseen tyttöön 2. kiinnittyä johonkin tai jo¬
honkuhun tunnesitein, esim. olen kiintynyt näihin
ihmisiin
kiir. lyh. kiireellinen
kiireellinen pikaista toimintaa vaativa, kiireen
aiheuttava, esim. minulle annettiin juuri kiireelli¬
nen työ
kiirehtiä = kiiruhtaa, myös kiirehtää
kiireinen sellainen, jolla on kiire, esim. tontut ovat
kiireisiä ennen joulua
kuru : kuruun : kurutta kansankielessä käytetty sa¬
na, yleiskielessä kiire
kiiruhtaa = kiirehtiä
Kiiruna kaivoskaupunki Ruotsin Lapissa, ruotsik¬
si Kiruna
kiiski: kiisken
Kiiski: Kiisken tai Kiiskin (sukunimi)
kiisseli
kiitollisuus huom. »otin avun vastaan kiitollisuu¬
della» = kiitollisena tai kiitollisesti
kiitos 1. huom. »kiitos paljon» = (paljon) kiitoksia
2. huom. vastaukseksi kiitokseen sopivat useat
ilmaukset, esim. ei kestä, kiitos kiittämästä, ei
kiittämistä 3. huom. »hyväksyn kiitoksella» = hy¬
väksyn kiittäen 4. huom. »kiitos sinun selvisimme
tästäkin pulmasta» = sinun ansiostasi
kiitti kiitos
kiitää imperfektimuodot esim. joko kiidin : kiiti tai
kiisin: kiisi
kiivi : kiivin 1. etenkin Uudessa-Seelannissa vil¬
jellyn Actinidia chinensis -kasvin pitkänpyöreä
hedelmä 2. Apteryx, Uudessa-Seelannissa eläviä
lentotaidottomia yölintuja
kilahdus = kilaus
kiloittain
kilta : killan (keskiaikainen) veljes- tai ammatti¬
kunta
kiltteys joskus myös kilttiys
kilvan = kilvaten = kilpaa
kilvoitella
kilvoittelu
kimara cocktail
kimmoinen = kimmoisa
kimmota 1. palautua entiseen muotoonsa; ponnah¬
taa takaisin; taivutusmuotoja esim. kimmoaa :
kimmosi : kimmonnut 2. ponnahtaa, singota; tai¬
vutusmuotoja esim. kimpoaa : kimposi: kimmon¬
nut
kimnaasi kymnaasi
kimpi: kimmen puuastian reunalauta
kimpilevy rimalevy, levy, joka valmistetaan liimaa¬
malla kapeita rimoja rinnakkain ja päällystämäl¬
lä näin syntynyt levy molemmilta puolilta rimoja
vastaan poikkisyisellä vaneriviilulla
kimpuittain
-kin 1. huom. tarpeetonta -fcm-liitteen käyttöä sopii
välttää 2. huom. vaikka -kin-liitteen k ääntyisi pit¬
känä, kirjoituksessa merkitään vain yksi k, esim.
olekin kunnolla, tännekin, hänen poikansakin
kineettinen liikettä koskeva, liikkeeseen perustu¬
va, liike-
kinetiikka yleinen liikeoppi
Kingston Jamaikan pääkaupunki
kinnas : kintaat 1. neulottu käsine, jossa on peu¬
kalolle oma ja muille sormille yhteinen tilansa,
lapanen, tumppu, vantus, vanttu 2. vastaava nah¬
kainen käsine, rukkanen
kinner : kinteren : kinnertä = kintere : kinte¬
reen : kinterettä tavallisesti käytetään kinner-
sanasta vain yksikön nominatiivia ja partitiivia,

SANASTO 295
muissa sijoissa kintere-sanan muotoja
Kinnula: Kinnulassa
Kinshasa Kongon demokraattisen tasavallan pää¬
kaupunki
kintas : kinttaat kinnas
kinuski sokerista ja kermasta keitetty karamelli tai
leivonnaisten kuorrute
Kiova Ukrainan pääkaupunki
kipene : kipeneen = kiven : kipenen pieni muru¬
nen, nokare, siru
kipenöidä 1. kihelmöidä, kirveliä 2. tavallisesti ki¬
pinöidä
kipin kapin
kipinä myös kipuna, kypene, kyven
kipinöidä myös kipenöidä, kipunoida
kir. lyh. kirurgian, esim. lääket. ja kir. toht.
kirgiisi erään Keski-Aasiassa asuvan turkkilais-
tataarilaisen kansan jäsen ja kieli
Kirgiisiaro aroalue Keski-Aasiassa
Kirgisia = Kirgisian tasavalta, käytössä myös ni¬
mitykset Kirgistan ja Kirgisistan (kaksikirjaintun¬
nus KG, kolmikirjaintunnus KGZ)
Kiribati (kaksikirjaintunnus KI, kolmikirjaintun¬
nus KIR)
kiristyä huom. väärinkäsitysten välttämiseksi on
järkevintä puhua pakkasen kiristymisestä, kun
elohopea laskee, ja lauhtumisesta, kun elohopea
nousee
kirj. lyh. 1. kirjoittanut, kirjoittaja 2. kirjataan, kir¬
jattu
kirjailijaneläke
kirjailijanimi
kirjailijantyö
kirjailijanura
kirjainsana sanojen alkukirjaimista tms. lyhenteis¬
tä muodostuva sana, esim. Kela, Unicef
kirjautua atk:ssä aloittaa tietojärjestelmän käyttö
käyttäjätunnuksen ja salasanan tai muun käyttäjä-
tunnistuksen turvin
kirjavoida = kirjavoittaa
kirjeensuljin merkki, joka kiinnitetään kirjekuoren
läpän päälle; huom. »kirjeensulkija» on ihminen
kirjeenv. lyh. kirjeenvaihtaja
kirjelmä virallisluonteinen kirje, selonteko tai tie¬
donanto
kirjo 1. värillinen kuva, joka syntyy valon jakau¬
tuessa esimerkiksi prismassa alkeisväreihin, spekt¬
ri 2. kirjava moninaisuus
kirjoa koristaa (ompelu- tai neule)kuvioin
kirjoitelma suppeahko, vaatimaton kirjoitus
kirjoitin automaattinen kirjoituslaite
kirjoittaa
kirjoitus
kirjomus 1. kirjomisen tulos, kirjontatyö 2. bro-
dyyri
Kirkenes suomeksi Kirkkoniemi
Kirkkohallitus
Kirkkonummi: Kirkkonummella
kirnuta : kirnuan : kirnusin : kirnunnut
kimuus : kirnuuksen kerrallaan kirnuttava ker-
maerä
kirroosi (varsinkin maksan) kovettumistauti
kirsi: kirren : kirttä routa
Kirsi: Kirsin : Kirsiä (etunimi)
Kiruna Kiiruna
kirurgi kirurgiaan erikoistunut lääkäri
kirurgia lääketieteen osa, joka käyttää mekaanisia
hoitokeinoja, varsinkin leikkausta
kirveliä = kirveltää esim. savu kirvelee silmiä,
haavaa kirvelee
Kirves : Kirveen (sukunimi)
kirvesvarsi
kirvoittaa
Kirvu : Kirvussa Svobodnoje
Kisko: Kiskossa
kissamerkki ätmerkki, @
KiSV lyh. Kirkon sopimusvaltuuskunta
kitaristi kitaransoittaja
Kitee : Kiteellä
kiteymä = kiteytymä
Kitinen Kemijoen sivujoki
kitsch rihkama, kitsi
Kittilä : Kittilässä
kituset kidukset
Kiukainen : Kiukaisissa
kiulu sankomainen yksikorvainen astia, rainta
kiulukka ruusunmarja
kiuru = leivonen
Kiuruvesi: Kiuruvedellä

296 SANASTO
kiusaantua
kiusoitella
kiva mukava, hauska tms.
kiveliö Pohjois-Suomen laaja asumaton metsämaa,
saloseutu, vrt. kaira
kiven = kipene
Kivennapa: Kivennavalla Pervomaiskoje
kiveys huom. ei »kivetys»
KIVI = Kivi lyh. Kilpailuvirasto
kivulias 1. kipeä, tuskallinen 2. kivulloinen
kivullinen 1. kipeä, tuskallinen 2. kivulloinen
kivulloinen sairasteleva, raihnas, heikkovoimai-
nen, (2.) kivulias
kj lyh. kilojoule(a)
kj. lyh. kuja
kk lyh. kuukausi, kuukautta
kk. lyh. 1. kihalkunta 2. kirkonkylä 3. keittokome¬
ro 4. konekivääri
KK lyh. kasvatustieteiden kandidaatti; vain luet¬
teloissa käytetty lyhenne, muulloin kasvatustiet,
kand.
KKH lyh. kirkkohallitus
KKK lyh. Keskuskauppakamari
kko lyh. kirkko
KkO lyh. kansakoulunopettaja; luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin kansak.-op.
KKO lyh. korkein oikeus
kkp lyh. kahvikupillinen, kahvikupillista
KKTK = Kotus lyh. Kotimaisten kielten tutkimus¬
keskus
kl. lyh. kevätlukukausi
KL lyh. 1. kasvatustieteiden lisensiaatti, lähinnä
luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min kasvatust. lis. 2. Valtion kiinteistölaitos
klaani 1. heimosuku Irlannissa ja Skotlannissa 2.
yhteisestä kantaisästä polveutuva sukuyhteisö
klaffi 1. klahvi, lipaston yms. tasoksi laskettava
kansi tai pöydänjatkeeksi nostettava lisäosa (yh¬
dyssanoja klaffilipasto, klaffipöytä) 2. elokuvan¬
teossa otoksen alun ilmaiseva merkkitaulu
klamydia 1. solunsisäisenä loisena elävä bakteeri
2. edellisen aiheuttama sukupuolitauti
klarinetisti klarinetinsoittaja
klassifioida luokitella
klassikko 1. pysyvän aseman saavuttanut taideteos
2. alansa mestariksi tunnustettu taiteilija tai tutki¬
ja 3. antiikin tuntija; klassisia opintoja harjoittava
tai harjoittanut henkilö
klassinen 1. yleisesti tunnustettu, pysyväarvoinen
2. perinnäinen 3. antiikin kulttuuriin kuuluva
klassisismi antiikin loistokauden saavutuksia jäl¬
jittelevä tyylisuunta
Klaus: Klaun
klaustrofobia umpinaisen paikan kammo
klausuuli oikeustoimen ehto tai määräys
klaviatuuri koskettimisto
klematis Clematis, kärhö, metsäköynnös
klemmari (paperi)liitin
kleptomaani varastamishimoinen henkilö
kleptomania varastamisvimma
kliimaksi huipentuma
kliininen 1. käytännölliseen sairaalatyöhön kuulu¬
va 2. sairaanhoidollinen, sairaanhoito-
klimppi kokkare, möykky
klinikka 1. opetussairaala 2. opetussairaalan osasto
klinkkeri tiivispintainen hyvin kovaksi poltettu tiili
klisee 1. kulunut sanonta 2. kuvalaatta, kuvake
klo lyh. kello
kloonata tuottaa keinotekoisesti klooneja
klooni jälkeläinen, joka on perimältään kantayksi-
lön kopio
kloori eräs myrkyllinen, vihreän kellertävä kaasu¬
mainen alkuaine
kloorittaa = kloorata
klootti kirjansidontaan käytetty jäykkä kangas
klorofylli: klorofylliä tai klorofylliä lehtivihreä
klovni ilveilijä, sirkuspelle
klubi kerho
KLUUTTI klootti
km lyh. kilometri(ä)
KM lyh. kasvatustieteiden maisteri; luetteloteksteis-
sä käytetty lyhenne, muulloin kasvatust. maist.
KMN lyh. Kirkkojen maailmanneuvosto
k-m2 lyh. kerrosalaneliömetriä
k-m3 lyh. kiintokuutiometriä
kni lyh. kumppani
know-how osaaminen, taitotieto, asiantuntemus, taito
-ko/-kö huom. kysymysliitteen voi tarpeen mukaan

SANASTO 297
liittää minkä sanaluokan sanan loppuun hyvänsä;
valmiiseen kysymyssanaan sitä ei kuitenkaan ole
tarpeen liittää, esim. »mikäköhän» = mikähän,
»kenelläköhän» = kenellähän, »missäköhän» =
missähän
KO lyh. käräjäoikeus (ent. kihlakunnanoikeus)
koagulaatio saostuminen, hyytyminen, juoksettu-
minen
koaguloitua saostua, hyytyä, juoksettua
koala pussikarhu
koalitio 1. liittoutuminen 2. liitto(utuma), yhteen¬
liittymä
kobra silmälasikäärme
kodeiini eräs oopiumin johdos
Kodisjoki: Kodisjoella
koe- varsinkin tekniikan alan kieleen on tulossa
koe- alkuisia yhdysverbejä, esim. koeajaa, koe-
lentää, koekuunnella; niiden turhaa käyttöä ja
verbien määrän lisäämistä ei kuitenkaan suosi¬
teta
koeffisientti kerroin
koestaa testata, koettaa
koetella
koettaa
koettelemus
koetus esim. kaikkien kärsivällisyys oli koetuksel¬
la; työ oli suuri voimien koetus; kenkien koetus
kaupassa on tärkeää
kofeiini kahvin ja teen sisältämä virkistävä alka¬
loidi
kognitiivinen 1. tiedollinen 2. tajunnan sisältöön
liittyvä
kognitio tajunnan sisältö, ajattelu, tieto, havaitse¬
minen, havainto
kohahdus = kohaus
kohdakkain = kohdatusten
kohde huom. turhaa käyttöä on syytä välttää, esim.
»tänään otamme tarkastelun kohteeksi hiiren» =
tänään otamme tarkasteltavaksi hiiren, tai tä¬
nään tarkastelemme hiirtä; »tässä liikkeessä poh-
jelihakset joutuvat kovan rasituksen kohteeksi»
= pohjelihakset joutuvat kovalle rasitukselle, tai
pohjelihakset rasittuvat kovasti, tai liike rasittaa
kovasti pohjelihaksia
kohdentaa asettaa kohdalleen; suunnata oikeaan
suuntaan; kohdistaa oikein
kohdistaa suunnata (kohti), osoittaa
kohdistin atk:ssä: liikuteltava tuntomerkki, joka il¬
maisee paikan näyttöalueella, kursori
koheesio 1. kiinteys, yhteenkuuluvuus 2. kappa¬
leen molekyylien välinen koossa pitävä voima,
kiinnevoima
kohentua = koheta
koherenssi kiinteys, koossapysyvyys
koherentti kiinteä, koossa pysyvä
kohoama = kohouma
kohote aine, jolla jotain kohotetaan, esim. kohot-
teena happamia aineita sisältävissä leivonnaisis¬
sa käytetään yleensä ruokasoodaa
kohta taipuu usein epämukaisesti edeltävän sanan
kanssa, esim. näillä kohdin, monesta kohdin, mo¬
nessa kohden, monesta kohtaa, tällä kohtaa, sille
kohtaa, siltä kohden
-kohtaisesti -kohtaisesti-\oppuiset sanat on usein
parempi korvata muuten, esim. »oppikirjavalinnat
tehdään usein koulukohtaisesti» = oppikirjavalin¬
nat tehdään usein kouluittain tai koulut valitsevat
usein oppikirjat
kohtapuoleen = kohtapuoliin = kohtapuolin koh¬
dakkoin, pikapuoliin, piakkoin
kohtuuhinta sopuhinta, kohtuullinen hinta
kohtuus huom. esim. »lapsia voi kohtuudella vaa¬
tia siivoamaan huoneensa» = on kohtuullista vaa¬
tia, tai voidaan kohtuullisesti vaatia
Koijärvi: Koijärvellä
koillis-, Koillis- huom. paikannimissä käytetään
isoa alkukirjainta, muuten pientä, esim. Koil-
lis-Lappi, koillis lappalainen; Koillis-Suomi, koil¬
lis suomalainen
Koillisväylä Euroopan ja Aasian pohjoispuolitse
kulkeva meritie Atlantilta Tyynellemerelle
koiras: koiraan
koitos koetus
koittaa sarastaa, valjeta, esim. päivä koittaa
koittaa koettaa (yrittää)
koitus sukupuoliyhdyntä
Koivisto: Koivistolla Primorsk
Koivulahti: Koivulahdella

298 SANASTO
koje laite, (työ)väline, instrumentti
kojeistaa varustaa kojeilla, varustaa välineillä
kojootti preeriasusi
kok. lyh. 1. kokoomus(lainen), Kansallisen Kokoo¬
muksen jäsen 2. kokelas
Kok. lyh. Kansallinen Kokoomus
KOK lyh. Kansainvälinen Olympiakomitea
kokaiini eräs lääkeaineena ja huumeena käytetty
kookapensaan alkaloidi
kokainisti kokaiinia huumeena käyttävä henkilö
kokea 1. tarkastaa pyydys, noutaa saalis pyydyk¬
sestä 2. joutua elämään tai kestämään jotakin,
saada jokin elämys, perehtyä, esim. kokea mene¬
tys, kokea yllätys, kokea kovia, kokea jokin keino
hyväksi 3. huom. nykyään muodikas kokea-verbin
käyttö essiivin yhteydessä on outoa, esim. »olen
kokenut ilmapiirin painostavana» = ilmapiiri on
mielestäni ollut painostava, tai olen kokenut il¬
mapiirin painostavaksi; »hän koki kaikki vieraat
ihmiset uhkana» = hänelle kaikki vieraat ihmiset
olivat uhka, tai hän piti kaikkia vieraita ihmisiä
uhkana
Kokemäki: Kokemäellä
koketteria keimailu, keikailu, hienostelu
koketti 1. keimailija, keikailija; keimaileva, keikai¬
leva 2. kaarroke
Kokkola: Kokkolassa
koko : koon : kokoa : koossa mon. iness.
ko’oissa
kokoaja = kokooja
kokoinen 1. yhdyssanoja ovat esim. erikokoinen,
isokokoinen, jättiläiskokoinen, keskikokoinen, nor¬
maalikokoinen, taskukokoinen 2. jos ilmaukseen
liittyy omistusliite tai alkuosalla on oma määrite,
kirjoitetaan kokoinen aina siitä erilleen, esim. si¬
nun kokoisesi, vain pienen herneen kokoinen 3.
jos alkuosana on määritteetön genetiivimuotoinen
sana, voidaan kokoinen kirjoittaa harkinnan mu¬
kaan sen kanssa yhteen tai siitä erilleen, esim. so-
pivankokoinen tai sopivan kokoinen, nyrkinkokoi¬
nen tai nyrkin kokoinen
kokoomus 1. eri puolueiden tms. muodostama
liittoutuma 2. kokoomuspuolue, huom. yleensä
pienellä alkukirjaimella; Suomen kokoomuspuo¬
lueen virallinen nimi on Kansallinen Kokoomus
3. sisäinen rakenne mieluummin koostumus
kokoon 1. muodostaa yleensä sanaliiton verbin
nominaalimuodon kanssa, esim. kokoon kyhätty,
kokoon taitettava 2. yhdysverbejä ei suositeta,
esim. »kokoonhaalia» = haalia kokoon, »kokoon-
panna» = panna kokoon
kokoonpano 1. kokoaminen, yhdistäminen koko¬
naisuudeksi 2. kokoamistyön tulos, usein mie¬
luummin koostumus, kompositio
kokoonpantu = kokoon pantu 1. koostettu, esim.
eri kirjoittajien artikkeleista kokoonpantu (ko¬
koon pantu) julkaisu 2. mieluummin koostuva,
koostunut, esim. »juhlaan oli tullut monenlaisista
ihmisistä kokoonpantu yleisö» = monenlaisista
ihmisistä koostuva yleisö
kokoontaitettava = kokoon taitettava
kokoontua 1. elävistä olennoista: tulla kokoon, ke¬
rääntyä (tarkoituksellisesti) 2. elottomista esineis¬
tä ja aineista mieluummin: kerääntyä, kertyä, ka¬
saantua
kolahdus = kolaus kolahdus merkitsee yleensä
varsinkin ääntä, kolaus-sanaa käyttään useammin
kuvaannollisesti ja iskusta puhuttaessa
kolari (yhteen)törmäys, ajo-onnettomuus
Kolari: Kolarissa
kolaroida ajaa kolari, vaurioittaa kolarissa
koleerikko koleerinen ihminen
koleerinen kiivasluonteinen
kolera eräs vaarallinen ruoansulatuskanavan tartun¬
tatauti
kolibakteeri
kolibri tropiikissa eläviä pieniä värikkäitä lintuja
koliikki suolen kouristumisesta aiheutuva ankara
vatsakipu, ähky
kolkata : kolkkaan : kolkkaisi : kolkatkoon :
kolkkasi: kolkannut 1. lyödä tylpällä esineellä;
iskeä kuoliaaksi, tappaa 2. kolista, kolahdella,
myös kolkkaa
kolkkaa : ei kolka : kolkkaisi : kolkkakoon :
kolkki: kolkkanut kolahdella, kolista
kollaasi kooste, kooste 1 ma
kollega virkatoveri, virkaveli, virkasisar
kollegiaalinen 1. virastosta tai toimielimestä,

SANASTO 299
jossa useat jäsenet ottavat yhdessä osaa pää¬
töksentekoon, synon. kolleginen 2. virkatoverilli-
nen
kollektiivi 1. työyhteisö 2. kollektiivisana, ryhmä-
sana (kuten kuusikko, luusto, pentue, perhe)
kollektiivinen ryhmää koskeva, yhteinen, yhteis-
yhteisö-
kolloidi nesteeseen tai kaasuun hienojakoisena le¬
vinnyt aine
kollokvio (tieteellinen) keskustelu(tilaisuus)
kolmannes : kolmanneksen : kolmannesta kol¬
masosa
kolmaskymmenesensimmäinen = kolmaskymme-
nesyhdes taivutusmuotoina mahdollisia sekä tyyp¬
pi, jossa kaikki osat taipuvat kolmantenakymmenen-
tenäensimmäisenä, kolmantenakymmenentenäyh-
dentenä, että taivutustyyppi, jossa vain viimeinen
osa taipuu, esim. kolmekymmentäyhdentenä
kolmas maailma kehitysmaat
kolmasosa huom. kaksi kolmasosaa tai kaksi kol¬
matta osaa
kolmasti = kolmesti
kolmekymmentäyksi taipuu kaikista osistaan,
esim. kolmessakymmenessäyhdessä, mutta mah¬
dollista on myös taivuttaa vain viimeistä osaa,
esim. kolmekymmentäyhdessä
kolmetoista huom. numeroin merkittäessä pääte
otetaan viimeisestä taipuvasta osasta, esim. kol¬
meatoista = 13:a
kolmi- yhdyssanan alkuosana kolme-alun rinnalla,
esim. kolmiapila, kolmijäseninen, kolmikerroksi¬
nen, kolmiloikka, kolminumeroinen, kolmivuotias
kolmin kerroin
kolminkertainen
kolmois- yhdyssanan alkuosana, esim. kolmois¬
hermo, kolmoiskappale, kolmoisrokote, kolmois¬
voitto
kolmos- yhdyssanan alkuosana, esim. kolmosolut,
kolmospesä, kolmospojat, kolmosvaihde
kolonialismi (imperialistinen) siirtomaapolitiikka
koloratuuri kuviolaulu
koltanlappi kolttien puhuma kieli, koltan kieli,
koltta, koltansaame
koltta 1. alkujaan Petsamon ja sen ympäristön (ny¬
kyään Suomen Inarissa asuvan) ortodoksisen saa¬
melaisväestön edustaja, kolttalappalainen, koltta-
saamelainen 2. kolttien puhuma kieli
Kolumbia = Kolumbian tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus CO, kolmikirjaintunnus COL)
kolumnisti ajankohtaisista aiheista omalla palstal¬
laan sanoma- tai aikakauslehdessä kirjoittava hen¬
kilö
kolumni 1. kolumnistin kirjoittama artikkeli 2. jos¬
kus myös sarake
kom. lyh. komentaja
kombinaatio yhdistelmä
kombinaatti tuotantolaitosten yhtymä Neuvosto¬
liitossa
komedia huvinäytelmä
komeetta pyrstötähti
komendantti paikkakunnan sotilaallista järjestystä
valvova upseeri
komi syrjäänien omakielinen nimitys
komiikka 1. koominen taide, koomisuus taiteessa
2. hullunkurisuus, koomisuus
komisario eräs poliisipäällystöön kuuluvan arvo¬
nimi
komissio 1. toimikunta 2. toimeksianto, tehtävä,
omissa nimissä mutta toisen laskuun käyty kaup¬
pa, kaupinta
komitea toimi-, valiokunta
komiteanmietintö
kom.kapt. lyh. komentajakapteeni
komm. lyh. kommunisti, kommunistinen, Suomen
Kommunistisen puolueen jäsen
kommandiittiyhtiö yhtiö, jossa jotkut osakkaat vas¬
taavat henkilökohtaisesti yhtiön sitoumuksista, jot¬
kut vain yhtiöön sijoittamallaan pääomalla
kommandojoukot iskujoukot
kommentoida varustaa kommentein, selittää, teh¬
dä reunahuomautuksia
kommentti selitys, (lisä)huomautus
kommodori 1. Suomessa: everstiä vastaava meri¬
voimien upseeri 2. purjehdusseuran esimies
kommunikaatio viestintä
kommunikatiivinen viestintä-, viestinnällinen
kommunikea virallinen tiedonanto
kommunikoida viestiä

300 SANASTO
kommunistinen puolue
kommuuni yhteistaloudessa elävä ryhmä tai hal¬
linnollinen yhteisö
Komorit: Komoreilla = Komorien islamilainen
liittotasavalta (kaksikirjaintunnus KM, kolmikir¬
jaintunnus COM)
kompakti tiivis, yhtenäinen, luja
komparaatio vertailu
komparatiivi yksi vertailuasteista, voittoaste, esim.
parempi, ujompi, kauniimpi
komparatiivinen vertaileva; komparatiivimuotoi-
nen
kompassi ilmansuuntien määrityskoje
kompensaatio tasoitus, korvaus
kompensatorinen korvaava
kompensoida korvata, tasoittaa, tasata; tasapainot¬
taa, tasauttaa
kompetenssi pätevyys, kelpoisuus; viranomaisen
toimivalta; kielellinen kompetenssi = kielikyky,
kielitaju
kompetentti pätevä
kompleksi 1. yhdistelmä, ryhmä, sikermä 2.
(tunne)patouma, -tiheymä
komplementaarinen täydentävä, täydennys-
komplikaatio 1. mutkistuminen, mutkistuma, lisä-
vaikeus 2. lisätauti
komplisoida mutkistaa, sekavoittaa
komplisoitu kysymys mutkikas kysymys
komponentti osatekijä
kompositio kokoonpano; sommittelu, sommitelma
komposti sekalanta, sekalantatunkio
kompostoida tehdä kompostiksi
kompotti marjoista tai hedelmistä laimeaan soke¬
riliemeen sekoitettu tai siinä keitetty säilyke, hil-
loke
kompp. lyh. komppania
komppania 1. jalkaväen perusyksikkö 2. kauppa-
seura
kompressori (kaasun)puristin, ahdin
kompromettoida saattaa huonoon valoon, saattaa
epäilyksenalaiseksi
kompromissi sovitteluratkaisu
kondensaattori sähkönvaraaja
kondensoida tiivistää, nesteyttää, lauhduttaa
kondiittori sokerileipuri
konditionaalinen ehdollinen, ehtoa ilmaiseva
konditoria sokerileipomo; leipomo-kahvila
kondomi siitintä suojaava ehkäisin, joka estää he¬
delmöittymisen ja erilaiset tartunnat
kondori = kondorikotka
konduktanssi (sähkönjohtavuus, sähkönjohto¬
kyky
konduktööri junailija
koneellinen 1. koneella toimiva, konekäyttöinen
2. konemainen 3. koneentäysi, esim. pesin kolme
koneellista vaatteita
koneellistaa 1. varustaa koneilla, mieluummin ko¬
neistaa 2. tehdä konemaiseksi
koneellistua 1. tulla konemaiseksi 2. muuttua ko¬
neilla varustetuksi, mieluummin koneistua
koneistaa 1. varustaa koneilla tai koneella 2. työs¬
tää koneessa
konekieli tietokoneen konekäskyistä koostuva kie¬
li, jolla esitetty ohjelma voidaan suorittaa kääntä¬
mättä
konekirjoitettu koneella kirjoitettu
konekirjoittaa kirjoittaa koneella
konekirjoitus
konepestävä konepesun kestävä
konferenssi neuvottelukokous
konfetti pieni värikäs paperinpala, jollaisia heitel-
lään esimerkiksi karnevaaleissa
konfirmaatio kasteenliiton vahvistus, seurakunnan
täysivaltaiseksi jäseneksi ottaminen rippikoulun
jälkeen
konfirmoida 1. vahvistaa 2. ottaa konfirmaatiossa
seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi
konflikti (risti)riita, selkkaus
konformismi yhdenmukaisuuspyrkimys
konfrontaatio vastakkain asettuminen, vastakkain
asettaminen
konfutselainen = kungfutselainen
Konginkangas : Konginkankaalla
konglomeraatti 1. kasautuma 2. mukulakivistä is¬
kostumalla syntynyt kivilaji
Kongo 1. Kongon tasavalta, käytössä myös ni¬
met Brazzavillen Kongo ja Kongo-Brazzaville
(kaksikirjaintunnus CG, kolmikirjaintunnus COG)

SANASTO 301
2. Kongon demokraattinen tasavalta, käytössä
myös nimet Kinshasan Kongo ja Kongo-Kins-
hasa (kaksikirjaintunnus CD, kolmikirjaintunnus
COD)
kongressi 1. laaja (kansainvälinen) kokous 2. (mm.
Yhdysvaltain) kansanedustuslaitos
kongruenssi 1. taivutuksen mukautuvuus 2. yhte¬
nevyys
kongruoida mukautua taivutukseltaan
konjugaatio 1. verbien taivutus; verbien taivutus-
luokka 2 kahden yksisoluisen eliön lyhytaikai¬
nen yhtyminen, jossa tapahtuu geenien siirtymis¬
tä; vastinkromosomien pariutuminen meioosissa
konjunktio 1. sidesana 2. kahden taivaankappa¬
leen osuminen samalle meridiaanille
konjunktuuri suhdanne
konklaavi huoneisto, jossa paavin vaali toimite¬
taan; paavin valitseva kardinaalien kokous
konklusiivinen päätelmää ilmaiseva
konkluusio päätelmä, johtopäätös
konkreettinen esineellinen, aineellinen; kouraan-
tuntuva
konkreettistaa = konretisoida
Konnevesi: Konnevedellä
konsentraatio 1. keskitys, keskittäminen 2. väke¬
vyys, pitoisuus
konsertti julkinen musiikkitilaisuus
konsertto laajamuotoinen sävellys orkesterin säes-
tämälle soolosoittimelle
konservaattori 1. eläinten täyttäjä 2. (museoesi¬
neiden) entistäjä
konservatiivinen vanhoillinen
konservatiivisuus = konservatiivius vanhoillisuus
konservatismi (aatesuunta) vanhoillisuus
konservatorio (korkeakoulutasoinen) musiikkiop¬
pilaitos
konservoida tehdä säilyväksi, säilöä
konsistori eräät kirkon, opetushallinnon ja yliopis¬
ton hallintoelimet
konsoli 1. kannatin (huonekalussa tai rakennukses¬
sa) 2. ohjaus-, valvonta- tai mittaripöytä tai -alusta
konsonantti kerake
konst. lyh. konstaapeli
konstanssi pysyvyys, muuttumattomuus, vakioisuus
Konstantinopoli nykyään Istanbul
konstantti 1. pysyvä, muuttumaton, vakio 2.
vakio(suure)
konstellaatio 1. tähdistö; kiertotähtien asema 2. va¬
paasti kiertyvien molekyylien keskinäinen asento
3. (etenkin poliittinen) asetelma, tilanne
konstituentti 1. olennainen aine- tai rakenneosa,
perusaine(s) 2. kielitieteessä: muodostin
konstitutionaalinen 1. perustuslaillinen 2. raken¬
teellinen, rakenne-
konstituutio 1. perustuslaki, valtiosääntö 2. peritty
yleisrakenne; molekyylirakenne
konstruktiivinen rakenteellinen, koossa pitävä;
keinotekoinen
konstruktio rakenne, rakennelma; suunnitelma,
ajatusrakennelma; piirustus
konstruoida 1. suunnitella tai piirtää (kone tms.)
2. sepittää, luoda mielessään (kaavamaisesti)
konsulaatti konsulinvirasto
konsulentti neuvoja; tuote-esittelijä
konsuli 1. ulkomaanedustukseen kuuluva henkilö,
joka valvoo maansa kauppa- ym. etuja 2. kor¬
keimmat virkamiehet Rooman tasavallassa ja val-
lankumousajan Ranskassa 1799-1804
konsultaatio neuvottelu, neuvonkysyntä
konsultoida neuvotella, kysyä neuvoa, esim. kon¬
sultoin kysymyksestä työtoverini kanssa; konsul¬
toin kysymyksestä työtoveriani
kontaminaatio 1. sekamuodoste 2. saastutus, tar¬
tunta
konteksti lause- tai tekstiyhteys
kontemplaatio mietiskely
kontinentaalinen mannermainen, manner-
kontinuatiivinen jatkumista ilmaiseva
kontinuiteetti jatkuvuus
kontinuumi jatkumo
Kontiolahti: Kontiolahdessa tai Kontiolahdella
kontra vastakkainen, vastainen, vasta-, vastakkais-
kontra-amiraali kenraalimajuria vastaava laivas¬
ton upseeri
kontrasti vastakohta, vastakohtaisuus
kontrastoida olla vastakohtana, olla vastakohta-
suhteessa
kontrolli valvonta, silmälläpito, tarkkailu, tarkastus

302 SANASTO
kontrolloida valvoa, pitää silmällä, tarkastaa
kontti 1. iso vakiokokoinen tavarankuljetussäiliö
2. tuohisuikaleista tehty repun tapainen kantovä¬
line 3. huom. ei yleiskielessä mutta murteittain
myös ihmisen tai eläimen jalka tai sääri
konttoristua asuinhuoneistojen muuttumisesta
konttoreiksi
Kontupohja kaupunki Äänisen rannalla Neuvos¬
toliitossa, venäjäksi Kondopoga
konvehti sokeri- ja sukiaamakeinen
konventio 1. valtiosopimus 2. sovinnainen tapa,
kaava
konventionaalinen sovinnainen, tavanomainen
koodata koodittaa, muuttaa koodin avulla toiseen
muotoon
koodeksi 1. vanha käsikirjoitus 2. lakikokoelma
koodi 1. (kielen) merkkijärjestelmä; merkkijärjes¬
telmän kuuluva yksittäinen merkki 2. tietoko¬
neen säännöstö siitä, miten tietoa esitetään tiet¬
tyyn merkistöön kuuluvien merkkien avulla; koo¬
din säännöstön mukaisesti esitetty tieto
Kookossaaret: Kookossaarilla Australialle kuulu¬
va saariryhmä Intian valtameressä
koolapuu eräitä afrikkalaisia puita, joiden sieme¬
niä, koolapähkinöitä käytetään jauhettuina viinei¬
hin, virvoitusjuomiin ym.
koolla, koolle
koollekutsuja
kooma syvä tajuttomuus
koomikko koomisten osien esittäjä
koominen hilpeyttä herättävä, hullunkurinen, nau¬
rettava
koommin sen jälkeen, siitä lähtien, esim. en ole ta¬
vannut häntä sen koommin
koonnos koontamisen tulos, (varsinkin) kokoelma
(lakeja)
koontaa kodifioida, koota hajalliset säädökset yh¬
tenäiseksi laiksi tai säännöstöksi
koonti kokoaminen
kooperatiivinen osuustoiminnallinen
koordinaatio 1. toimintojen yhteensovitus 2.
rinnastussuhde
koordinaatisto akselisto, koordinaattijärjestelmä
koordinaatti luku, joka yhdessä toisten lukujen
kanssa ilmaisee geometrisen kuvion (tavallises¬
ti pisteen) aseman avaruudessa, pinnalla tai vii¬
valla
koordinoida 1. järjestää yhteen, sovittaa toiminnat
keskenään 2. rinnastaa
koossa pitävä = koossapitävä
koossapysyvyys
koossapysyvä = koossa pysyvä
koostaa panna kokoon, koota, muodostaa
kooste = koostelma yhdistelmä, kollaasi
koosteinen osista koostunut, varsinkin yhdyssa¬
noissa esim. sekakoosteinen (= koostumukseltaan
epäyhtenäinen, heterogeeninen), tasakoosteinen
(= koostumukseltaan tasainen, homogeeninen)
koostelma = kooste
koostua muodostua osista
koostuma se, mikä on koostunut tai koostuu josta¬
kin, esim. Linnunrata on tähtien koostuma
koostumus ainesosista tai jäsenistä koostuva ra¬
kenne, esim. aineen kemiallinen koostumus, yhty¬
een koostumus
koota : kokoan : kokoaisi : kootkoon : kokosi :
koonnut
kop lyh. kopeekka(a)
kopsata kopioida
kopteri helikopteri
koraali virsisävelmä, kirkkolaulu
Koraani islamilaisten pyhä kirja
korea kieli
Korea = Korean niemimaa
korealainen
Korean demokraattinen kansantasavalta käytös¬
sä myös nimi Pohjois-Korea (kaksikirjaintunnus
KP, kolmikirjaintunnus PRK)
Koreansalmi salmi Korean ja Japanin välissä
Korean tasavalta käytössä myös nimi Etelä-Ko-
rea (kaksikirjaintunnus KR, kolmikirjaintunnus
KOR)
koreittain
koreografi baletin suunnittelija ja ohjaaja
koreografia baletin suunnittelu ja ohjaus
Korfu 1. Korfulla tai Korfussa, Kreikalle kuuluva
saari 2. saaren pääkaupunki
korintti pieni kivetön rusina

SANASTO 303
Korintti kaupunki Kreikassa Korintinlahden poh¬
jukassa
korinttilainen 1. eräästä antiikin rakennustyylistä
2. Korintin asukas, Raamatussa syn. korinttolai¬
nen
korjaantua = korjautua
korjausluku oikaisuluku, korjaus vedosten luku
korjausvedos oikaisuvedos, painotekstistä kor¬
jauksia varten otettu vedos
korjautua = korjaantua
korju käytetään lähinnä paikallissijoissa, esim. ta¬
varat ovat hyvässä korjussa, tavarat pannaan kor¬
juun = tavarat ovat tallessa tai säilössä, tavarat
pannaan talteen tai säilöön
korjuu 1. varsinkin sadon korjaaminen talteen,
esim. heinänkorjuu, sadonkorjuu, viljankorjuu
2. paikallissijoissa sama kuin korju, esim. heinät
saatiin korjuuseen ennen sadetta 3. korjaus, esim.
vaatteiden korjuu
korkata 1. korkita, korkittaa, varustaa korkilla 2.
avata ennen avaamaton pullo
korkea huom. usein muu ilmaus on parempi, esim.
»korkea hinta» = kallis hinta, »korkea palkka» =
hyvä palkka
KORKEAJÄNNITE suurjännite
korkealaatuinen hyvälaatuinen, laadukas
korkean asteen opetus korkeakoulutasoinen ope¬
tus
korkeatasoinen hyvätasoinen, tasokas
korkeatehoinen (erittäin) tehokas
korkein hallinto-oikeus
korkein oikeus
korkeintaan huom. yleensä muu ilmaus on suoma¬
laisempi, esim. »korkeintaan pari tuntia» = enin¬
tään pari tuntia; »korkeintaan kilometri» = enin¬
tään kilometri; »kaura kelpasi korkeintaan rehuk¬
si» = kaura kelpasi enintään tai parhaassa tapa¬
uksessa rehuksi
korkita : korkitsen : korkitsisi : korkitkoon :
korkitsi: korkinnut sulkea korkilla
korkittaa varustaa korkilla tai korkeilla
korko huom. äännettäessä sävelkulun korkein koh¬
ta on korko; ääntämyksen vahvin kohta on paino
korkuinen 1. huom. kirjoitetaan aina erilleen pos¬
sessiivisuffiksin yhteydessä ja jos alkuosalla on
oma määrite, esim. sinun korkuisesi, suurehkon
puun korkuinen 2. huom. yleensä genetiivialkui¬
set yhtymät kirjoitetaan erilleen mutta ne voi¬
daan harkinnan mukaan kirjoittaa myös yhteen,
esim. miehen korkuinen, saman korkuinen myös
samankorkuinen, vuoren korkuinen, polven kor¬
kuinen myös polvenkorkuinen 3. huom. yhteen
kirjoitetaan muut tapaukset, esim. erikorkuinen,
määräkö rkuinen, tasakorkuinen
korollaan väittämä, joka on jonkin aiemmin todis¬
tetun väittämän välitön seuraus
Koror Palaun pääkaupunki
koroste korostava, tähdentävä, selvemmäksi teke¬
vä seikka
korosteinen korostava, tähdentävä; esim. hyötyko-
rosteinen
korostekynä kynä, jolla vedetään läpikuultava vä-
riraita halutun tekstinkohdan päälle
korpi 1. synkkä (kuusi)metsä, salo, erämaa, sydän¬
maa 2. kuusta (ja koivua) kasvava suo
Korpilahti: Korpilahdella
Korpilompolo etupäässä suomalaisten asuttama
kunta Pohjois-Ruotsissa, ruotsiksi Korpilombolo
Korpiselkä : Korpiselässä
korporaatio yhdistys, yhteisö (varsinkin ulkomai¬
sista ylioppilasjärjestöistä)
Korppoo : Korppoossa
korpr. lyh. korpraali
korrehtuuri korjausvedos; korjausluku
korrekti moitteeton, nuhteeton, virheetön
korrektius moitteettomuus, nuhteettomuus, vir¬
heettömyys
korrelaatio vastaavuus(suhde)
korrelaatti sana tai ilmaus, johon relatiiviprono¬
mini viittaa, vaste
korreloida olla vastaavuussuhteessa
korroosio syöpyminen; syöpy mä
korruptio 1. lahjonta 2. tapainturmelus
Korsika : Korsikassa Ranskaan kuuluva saari
Välimeressä
Korte : Kortteen (sukunimi)
kortisoni eräs lisämunuaisen kuorikerroksen hor¬
moni

304 SANASTO
korvia huumaava = korviahuumaava
korvia särkevä = korviasärkevä
korvia vihlova = korviavihlova
korvin kuultava = korvinkuultava
Kos 1. Kosilla tai Kosissa, Kreikalle kuuluva saari
Egeanmeressä 2. saaren pääkaupunki
kosini eräs trigonometrinen funktio
koska 1. syytä ilmaiseva konjunktio, esim. tulin si¬
sään, koska sataa 2. varsinkin arkikielessä, yleis¬
kielessä yleensä mieluummin milloin; huom. si¬
vulauseissa on viisainta käyttää milloin-sanaa
väärinkäsitysten välttämiseksi, esim. »taisit huo¬
mata, koska Heikki lähti» = taisit huomata, mil¬
loin Heikki lähti; »sain nukkua, koska tahdoin» =
sain nukkua, milloin tahdoin
koskea 1. koskettaa 2. tehdä kipeää 3. tarkoittaa
jotakin, kuulua johonkin; huom. huonoa käyttöä
esim. »tiedustelunne koskien edellä mainittua asi¬
aa» tai »tiedustelunne koskeva edellä mainittua
asiaa» = edellä mainittua asiaa koskeva tieduste¬
lunne
Koskenpää: Koskenpäällä
Koski: Koskella
kosmeettinen kosmetiikan alaan kuuluva
kosmetiikka kauneudenhoito, ehostus; kosmeetti¬
set aineet
kosmetologi kauneudenhoidon antaja
kosminen 1. maailmankaikkeutta koskeva, avaruu¬
desta peräisin oleva 2. ylimaallinen, suunnaton
kosmologia oppi maailmankaikkeuden rakenteesta
kosmonautti (neuvostoliittolainen) avaruuslentäjä
kosmopoliitti maailmankansalainen
kosmopoliittinen yleismaailmallinen
koste : kosteen tyyni paikka virrassa kiven, saaren,
niemen yms. suojassa
kostutin huom. kostuttaja on ihminen, kostutin on
laite, esim. ilmankostutin
kotiin päin
kotiseudunrakkaus
kotiseuduntutkimus
kotisivu 1. etusivu, WWW-sivu, jolta WWW-sivus-
ton käyttö on suunniteltu aloitettavaksi 2. WWW-
sivu, joka latautuu esiin, kun selain käynniste¬
tään, on mieluummin aloitussivu
kotital.op. lyh. kotitalousopettaja
kotiteoll.op. lyh. kotiteollisuusopettaja
kotletti kyljys
kotoinen 1. kodissa tai sen lähellä oleva, kotiin
kuuluva, koti-, kodin; kotimaalle tai -paikalle
ominainen, niihin kuuluva 2. kodille luonteen¬
omainen, kodin tuntua herättävä, kodikas
kotoisa kodikas, kotoinen
kotoisin
kotosalla kotona, kotitienoilla
kotoutua sopeutua uuteen kotimaahan
Kotus lyh. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
koulia : koulin : kouli: koulinut = koulita : kou-
litsen : koulitsi : koulinnut 1. harjoittaa, kehit¬
tää 2. kouluttaa, istuttaa tiheään kylvettyjä taimia
harvempaan, ennen kuin ne siirretään lopulliselle
kasvupaikalle
koulunkäymätön koulua käymätön
koulunkäynyt koulua käynyt; johonkin ammattiin
vaadittavan koulutuksen saanut
kouluttaa huom. »koulutettu sairaanhoitaja» =
koulutuksen saanut sairaanhoitaja
koulutuksellinen huom. usein korvattavissa suo¬
malaisemmalla ilmauksella, esim. »koulutuksel¬
liset vaihtoehdot» = koulutusvaihtoehdot
kouluunlähtö
kouraantuntuva = kouriintuntuva
kouristuksenomainen
Koutokeino kunta Norjan Lapissa, norjaksi Kauto-
keino
Kouvola : Kouvolassa
kovaa 1. äänestä: kovalla äänellä, äänekkäästi 2.
liikkeestä: kovaa vauhtia, nopeasti 3. kosketuk¬
sesta yms.: tuntuvasti, voimakkaasti
kovaksi keitetty 1. konkreettisesti käytettynä aina
erilleen, esim. kovaksi keitetty muna 2. kuvaan¬
nollisesti yleensä erilleen mutta myös yhteen,
esim. kovaksi keitetty tai kovaksikeitetty liikemies
kovalevy atk:ssä kiintolevy
koventua = koveta : kovenen : kovenisi : kovet¬
koon : koveni: kovennut
kovera joskus myös kovero
kovete aine, joka kovettaa
KOY = kiint.oy = kiint.oy. lyh. kiinteistöosakeyhtiö

SANASTO 305
kp lyh. kilopondi(a)
kp. lyh. kantopiiri
kpl lyh. kappale(tta)
kpm lyh. kilopondimetriä
kr lyh. kruunu(a)
kraana 1. hana 2. nostokurki
kraatteri tulivuoren purkautumisaukko; meteorii¬
tin maahan törmätessään tekemä kuoppa
kraavi = graavi (kalasta:) tuoresuolattu, kevyesti
suolattu; vastaava verbi on kraavata tai graavata
krakovanmakkara
kramppi mieluummin kouristus
krapu rapu
krapula kohmelo
Kravun kääntöpiiri
kreatiivinen luova
krediitti luotto
kredit tilinpidossa: hy vityspuoli
Kreeta : Kreetalla tai Kreetassa suurin Kreikan
saarista
kreikankielinen
kreikka = kreikan kieli
Kreikka = Kreikan tasavalta (kaksikirjaintunnus
GR, kolmikirjaintunnus GRC)
kreikkalainen
kreikkalaiskatolinen 1. ortodoksinen 2. ortodoksi
krematorio ruumiinpolttolaitos
kreppi 1. epätasainen, aaltopintainen kangas 2. rul¬
lalle kääritty täytetty ohukainen
krh. lyh. kranaatinheitin
kriisi 1. kärjistynyt tilanne, tärkeä taitekohta 2. tau¬
din käännekohta
kriitikko arvostelija
kriittinen 1. arvosteleva, harkitseva, tarkka 2. ratkai¬
seva, käänteentekevä, huolestuttava, vaarallinen
kriminaalinen rikoksia koskeva, rikos-, rikos¬
oikeudellinen; rikollinen
kriminalisoida leimata rikolliseksi; tehdä rangais¬
tavaksi, myös kriminaalistaa
kriminologia rikosoppi, rikollisuuden tutkimus
Krim : Krimillä Mustanmeren niemimaa Neuvos¬
toliitossa
krist. lyh. kristillinen
kristalli 1. kide; kiteen muotoiseksi hiottu lasikap-
pale 2. (lyijyä sisältävä) kristallilasi tai siitä val¬
mistettu esine
kristalloitua = kristallisoitua kiteytyä
Kristiina : Kristiinassa = Kristiinankaupunki :
Kristiinankaupungissa
kriteeri (ratkaiseva) tunnus(merkki), arvostelupe¬
ruste
kritiikki arvostelu, arviointi; moite, moitteet
kritikoida = kritisoida arvostella
krj lyh. kirja(a)
krnro lyh. kaupparekisterinumero
kroaatti Kroatiassa asuvan slaavilaisen kansan jä¬
sen
kroatia kieli
Kroatia = Kroatian tasavalta (kaksikirjaintunnus
HR, kolmikirjaintunnus HRV)
kroatialainen
kroisos = Kroisos upporikas ihminen
krokaani korkea monivärinen sokerileivonnainen
krokotiili: krokotiilia
kromaattinen 1. väri-, väritetty 2. puolisävelaske-
linen
kromata = kromittaa päällystää kromilla
kromosomi solun tumassa oleva osanen, jollaisis¬
sa sijaitsevat perintötekijät
kronologia ajanlasku; aikajärjestys
kronologinen aikajärjestystä noudattava
kronometri : kronometria tai kronometriä tark-
kuuskello
krookus lähinnä keväällä kukkivia matalia kurjen-
miekkakasveja, syn. sahrami
kroonikko pitkäaikaispotilas, jatkuvasti sairastava
ihminen
krooninen pitkäaikainen, pitkällinen, jatkuva
krossi 12 tusinaa
KRP lyh. keskusrikospoliisi
krs lyh. 1. kerros 2. krossi(a)
kruksata merkitä rastilla, rastia
kruksi rasti
krusifiksi: krusifiksia ristiinnaulitunkuva
Kruunupyy : Kruunupyyssä
krypta 1. katakombin huonemainen laajennus 2.
kirkon kuorin alainen hautakappeli 2. (limakal¬
von) kuopake

306 SANASTO
krysanteemi : krysanteemia eräitä päivänkakka¬
ran sukuisia koristekasveja
ks lyh. 1. keittosyvennys 2. kiinteä silmukka
ks. lyh. katso
KSV lyh. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta
ksylitoli koivusokeri
ksylofoni eräs lyömäsoitin
KT kasvatustieteiden tohtori; vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin kasvatust. toht.
KtaO lyh. kotitalousopettaja; vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin kotital.op.
KteO lyh. kotiteollisuusopettaja; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin kotiteoll.op.
KTK lyh. 1. kauppatieteiden kandidaatti; vain luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin kauppat.
kand. 2. Kuluttajatutkimuskeskus
KTL lyh. 1. kauppatieteiden lisensiaatti; vain
luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin kaup¬
pat. lis. 2. Kansanterveyslaitos
KTM lyh. 1. kauppatieteiden maisteri; vain luette¬
loissa käytetty lyhenne, muulloin kauppat. maist.
2. kauppa- ja teollisuusministeriö
KTS lyh. keskipitkän tähtäimen suunnitelma
KTT lyh. kauppatiteiden tohtori; vain luetteloissa
käytetty lyhenne, muulloin kauppat. toht.
KTV lyh. Kunta-alan ammattiliitto
KtyO lyh. käsityönopettaja; vain luetteloissa käy¬
tetty lyhenne, muulloin käs.op.
KUA lyh. kuluttaja-asiamies
Kuala Lumpur Malesian pääkaupunki
kubismi eräs geometrisia muotoja käyttänyt taide¬
suunta
kude 1. kudoksen poikkisuuntaan kulkeva lanka 2.
olla kuteilla = olla kudottavana, tekeillä
kudin tekeillä oleva neuletyö
kudos 1. kangas, jossa on loimet ja kuteet ja joka
on valmistettu esimerkiksi kangaspuilla 2. kan¬
kaan rakenne 3. eläimen tai ihmisen solukko
Kuhmalahti: Kuhmalahdella
Kuhmo : Kuhmossa
Kuhmoinen : Kuhmoisissa
kuin 1. käytetään lähinnä sellaisten yhdyskonjunk-
tioiden ja muiden ilmausten osana, joihin sisältyy
jonkinlainen vertailu, esim. ennen kuin, niin kuin,
niin kauan kuin, niin pian kuin, niin usein kuin,
niin aikaisin kuin, niin myöhään kuin, yhtä kuin,
yhtä suuri kuin, sama kuin, samanlainen kuin,
erilainen kuin, eri asia kuin, muu kuin, ei muuta
kuin, sikäli kuin, siten kuin, sitä mukaa kuin, sitä
myöten kuin, sellainen kuin (ei »sellainen kuten»)
2. huom. sellaisen aikaa ilmaisevan sivulauseen
alussa, joka ei sisällä vertailua, on aina kun, esim.
aina kun, heti kun, samalla kun
kuivaa : kuivi : kuivanut 1. kuivua, esim. vie
saappaat eteiseen kuivamaan 2. yksipersoonai-
sesti esim. suuta kuivi
kuivaaja huom. kuivaaja on ihminen, laite on kui-
vain tai kuivuri
kuivain esim. hiustenkuivain
Kuivaniemi: Kuivaniemessä tai Kuivaniemellä
kuivettua tulla kuiv(emm)aksi; näivettyä, kuihtua
kuivumalla
kuivike 1. kuivatusaine 2. kuivikkeet = pehku ym.
kosteutta imevä aine, jota käytetään pitämään kui¬
vana jotakin alustaa, esim. kotieläinten makuu¬
paikkaa
kuivuri esim. viljankuivuri
kuka 1. kuka-sanan taivutusmuotoja ei juuri käyte¬
tä; yleensä taivutusmuotoina käytetään vastaavia
/cen-pronominin muotoja, yksikössä esim. kenen
: kenenä : ketä : keneksi: kenessä : kenestä : ke¬
nellä : kenelle; monikossa ketkä (kutka): keiden:
keinä: keitä: keiksi: keissä: keistä: keillä: keil¬
le; yksikön akkusatiivimuoto on muista muodois¬
ta poikkeava kenet, monikon akkusatiivi on ketkä
(kutka), esim. huomasitko, kenet tapasit äsken
2. arkikielessä käytetään usein partitiivia no¬
minatiivin asemesta; yleiskieleen tällainen käyt¬
tö ei sovi, esim. »en tiedä, ketä veisi kirjeen
postiin» = en tiedä, kuka veisi kirjeen postiin 3.
koska kuka jo on kysymyssana, ei siihen eikä sen
taivutusmuotoihin liitetä -ko-, ^-liitettä, esim.
»kukakohan sieltä tulee» = kukahan sieltä tulee,
»kenelleköhän tämä kuuluu» = kenellehän tämä
kuuluu
kukaan käytetään vain kielteisissä yhteyksissä, tai¬
puu vastaavasti kuin kuka, esim. Onko kukaan ko¬
tona? Tämä ei kuulu kenellekään.

SANASTO 307
kukaties kenties, ehkä
kukinta kukkiminen
kukinto samassa kukkavarressa oleva yhtenäinen
kukkaryhmä
kukkainen kukikas, kukallinen
kukkanen kukka, pieni kukka
kukkas- yhdyssanan alkuosana, esim. kukkaskieli,
kukkasrahasto, kukkastervehdys, kukkastyttö
kulinaarinen keitto- tai ruoanlaittotaitoa koskeva
kulinaristi herkkusuu, hyvän ruoan ystävä tai tun¬
tija
kuljeskella = kuljeksia
kulkea : kuljen : kulkisi : kulkekoon : kulki :
kulkenut
kulkeutua
Kullaa : Kullaalla
kulminaatio 1. huippukohta, huipentuma 2. kor¬
kein tai matalin kohta taivaankappaleen näennäi¬
sessä vuorokautisessa liikkeessä
kulmittain mahdollisia joskin harvemmin käytet¬
tyjä ovat myös kulmikkain, kulmatusten, kulma-
tuksin
kulta huom. yhdyssanan jälkiosana seuraavantyyp¬
pisissä tapauksissa: lapsikulta, poikakulta, isäkul-
ta, äitikulta; erilleen kirjoittaminen on mahdollis¬
ta, jos jälkiosa on poikkeuksellisen painokas
Kultarannikko Ghana
kultivoida sivistää, hienostaa, huom. esim. »kulti¬
voitu maailmanmies» = kultivoitunut maailman¬
mies
kultti uskonnolliset menot; palvonta
kultturelli kulttuurillinen, kulttuuri-
kuluttajaneuvonta kuluttajien opastaminen osta¬
maan ja käyttämään hyödykkeitä tarkoituksenmu¬
kaisesti
Kuluttajavirasto
kummaksua yleensä: kummeksua
kummankin- huom. voidaan kirjoittaa joko seu¬
raavan sanan kanssa yhteen tai siitä erilleen, esim.
kummankinkielinen = kummankin kielinen, kum-
mankintyyppinen = kummankin tyyppinen
kummanne kumpaan suuntaan
kummata 1. kuoria (kerma maidosta), kermoa 2.
pyyhkiä kumilla
kummeksia = kummeksua kummastella
kummilahja = kumminlahja
kumminkin kuitenkin
kummoinen yleiskielessä mieluummin millainen
kumota : kumoan : kumoaisi: kumotkoon : ku¬
mosi : kumonnut
kumpi 1. huom. koska kumpi on kysymyssana, sii¬
hen ei enää liitetä -^-liitettä, esim. »kumpiko
teistä» = kumpi teistä 2. huom. &wra/?/-pronominia
käytetään, kun vaihtoehtoja on kaksi, esim. »mil¬
lä puolen tietä jalankulkijat kävelevät» = kum¬
malla puolen tietä jalankulkijat kävelevät
kumpikin huom. kun puhutaan kahdesta kappa¬
leesta, käytetään yksikkömuotoja, esim. kumpikin
sukkani on rikki = sukkaparini kumpikin sukka
on rikki; kun puhutaan kahdesta ryhmästä, joissa
kummassakin on enemmän kuin yksi jäsen, käy¬
tetään monikkoa, esim. kummatkin sukkani ovat
rikki = kahdesta sukkaparistani kumpikin on rik¬
ki; kumpikin edellisistä lauseista voidaan korvata
lauseella molemmat sukkani ovat rikki
kumpp. lyh. kumppani(t)
kumulatiivinen kasautuva, kasaava
kumuloitua kasautua
kun 1. huom. käytetään lähinnä sellaisten yhdys-
konjunktioiden ja muiden ilmausten osana, jotka
ilmaisevat aikaa, esim. aina kun, heti kun, joka
kerta kun, samalla kun, samaan aikaan kun, sen
jälkeen kun, silloin kun, sitten kun, siihen asti kun,
siitä asti kun, siitä alkaen kun, siitä lähtien kun,
sillä aikaa kun, sillä hetkellä kun, sillä kertaa
kun, sillä välin kun, sinä hetkenä kun, vasta kun
2. paitsi aikaa ilmaisevan sivulauseen alussa kun-
konjunktio voi olla myös syytä, ehtoa tai myön¬
nytystä ilmaisevan sivulauseen alussa, esim. vie
kaikki, kun kerran tarvitset; selviät kyllä, kunhan
et lannistu; rahat tuhlattiin, kun ne olisi voitu
säästääkin 3. huom. myös ajan ilmaiseminen on
mukana sellaisissa /cwn-lauseissa, jotka lähenevät
eftö-lausetta (oli ikävä, kun et edes soittanut);
muulloin kun-lause ei korvaa että- lausetta, esim.
»tarkastelemme sitä, kun adrenaliinin määrä vaih¬
telee veressä» = tarkastelemme sitä, että adrena¬
liinin määrä vaihtelee veressä tai tarkastelemme

308 SANASTO
adrenaliinin määrän vaihtelua veressä; edellises¬
tä seuraa, että /cwn-konjunktio ei yleensä viittaa
^-pronominiin
kung-fu eräs kiinalainen taistelumenetelmä, jossa
ei käytetä aseita
kungfutselainen = konfutselainen Kungfutsen op¬
pien kannattaja; niiden mukainen
kuninkaallinen esim. kuninkaallinen loisto, kunin¬
kaallinen ryhti; huom. usein on suomalaisempaa
käyttää kuninkaan- alkuista ilmausta, esim. ku¬
ninkaan linna
Kunnallinen työmarkkinalaitos
kunnas : kunnaan : kunnasta
Kunnas : Kunnaksen : Kunnasta (sukunimi)
kunnekin kuhunkin suuntaan
kunnes huom. siihen asti että = kunnes, esim. olen
täällä siihen asti, että tulet takaisin = olen täällä,
kunnes tulet takaisin; ilmausta »siihen asti kun¬
nes» ei milloinkaan tarvita
kunnia huom. »selviytyä (kaikella) kunnialla» =
selviytyä kunniakkaasti tai kunniallisesti
kunniakas 1. arvossa pidetty, kuuluisa, maineikas
2. mainetta tai kunniaa tuottava
kunnioittaa huom. kirjeissä ja hakemuksissa joko
kunnioittaen tai kunnioittavasti
kuntohoitaja ammattinimike: lääkintävoimisteli¬
jan avustaja liikuntakuntoutuksessa
kuntoilla harrastaa kuntoliikuntaa
kuntoliikunta hyvän yleiskunnon saavutamiseen
ja säilyttämiseen tähtäävä liikunta, kuntourheilu,
kuntoilu
KUNTOURHEILLA kuntoilla
kuohita : kuohitsen : kuohitsisi : kuohitkoon :
kuohitsi : kuohinnut tehdä siitoskyvyttömäksi
poistamalla sukupulirauhaset tai katkaisemalla ki¬
vesten siemennuora
Kuokkala nykyisin Repino
Kuolan niemimaa : Kuolan niemimaalla niemi-
mää Jäämeren ja Vienanmeren välissä
kuolemaan tuomittu
Kuolemajärvi: Kuolemajärvellä Pionerskoje
kuolemanvakava erittäin vakava, haudanvakava
kuolettaa 1. julistaa asiakirja yms. mitättömäksi
2. maksaa velka vähin erin 3. tukahduttaa, lan¬
nistaa, tappaa (erityisesti henkisesti) 4. tuhota ku¬
dosta paikallisesti; ei sen sijaan käytetä paikallis¬
puudutuksesta 5. pysäyttää (jalka)pallo (jalalla tai
vartalolla)
Kuollutmeri: Kuolleenmeren : Kuolleellamerellä
Kuopio : Kuopiossa
kuore Osmerus eperlanus, pienehkö lohensukui¬
nen kala; (varsinkin) suurikokoinen kuore = nors¬
si, pienikokoinen kuore = siniäinen
Kuorevesi: Kuorevedellä
kuori: kuoren : kuorta pintakerros
kuori: kuorin : kuoria kirkon arvokkain osa, jos¬
sa alttari sijaitsee
kuormaaja ihminen on kuormaaja, laite on kuor-
main
kuormain esim. kauhakuormain
kuormata täyttää kuormalla, lastata
kuormittaa panna painoksi, rasittaa (painollaan)
kuormuri 1. kuorma-auto 2. kuormain
kuorrute hyytyvä ruokien päällystysseos
kuorruttaa 1. peittää kuorrutteella, esim. kakku
kuorrutettiin kauniiksi 2. muodostaa kuori, esim.
kukkakaali kuorrutettiin nopeasti uunissa
Kuortane : Kuortaneella
kupeittain kuppi kerrallaan; kuppikaupalla
kupoli puolipallon muotoinen (katto)holvi
kuppaus
kuppauttaa
kupro 1. selluloosasta valmistettuja puolisynteetti¬
siä tekokuituja 2. kuprokuidusta valmistettu kan¬
gas
kurdi erään iranilaisen kansan jäsen ja kieli
Kuriilit: Kuriileilla saarijono K am t sat k an ja Hok-
kaidon välissä
kuriiri (pika)lähetti
Kurikka : Kurikassa
kurinalainen kurissa pidetty; ankara, tinkimätön
kurinpito
kuriositeetti erikoisuus, harvinaisuus
kurkottaa
kurkuma Curcuma longa, eräs intialainen mauste,
keltajuuri
kursiivi oikealle kalteva kirjasinlaji; sillä painettu
teksti

SANASTO 309
kursivoida latoa tai painaa kursiivilla
kursori atk:ssä: kohdistin
kursorinen nopea, pikainen; pintapuolinen
kurssin käynyt
kurssinmuutos
Kuru : Kurussa
kurva, kurvi kaarre, kaarros
kustanne kustannustuote
Kustavi: Kustavissa
kustavilainen 1. Kustaa III:n aikainen, häntä kan¬
nattanut 2. kustavilainen tyyli, rokokoota Kustaa
III:n aikana Ruotsissa ja Suomessa seurannut tyy¬
lisuunta
kutakuinkin
kuten 1. huom. käytetään vain silloin, kun tilalla
voitaisiin käyttää yhdyskonjunktiota niin kuin 2.
huom. kuten-ilmaus voidaan yleensä käsittää sel¬
laiseksi irralliseksi lisäksi, joka erotetaan muusta
lauseyhteydestä pilkuin, esim. monet ystäväni,
kuten Sirkka-Liisa, ovat huumorintajuisia
kutoa 1. valmistaa kangasta kangaspuissa tai ko¬
neella kuteista ja loimista 2. valmistaa verkkoa,
konttia tms., joka valmiina rakenteeltaan muis¬
tuttaa kangasta 3. huom. ammattikielessä neuloa
merkitsee vaatteiden valmistamista puikoilla tai
koneella; ammattikielen ulkopuolella myös yleis¬
kielessä on lupa kutoa sukkaa tai villapaitaa yms.
kuttu : kutun : kuttua täysikasvuinen naarasvuo-
hi, yhdyssana kutunjuusto = vuohenjuusto, kutun¬
maito = vuohenmaito
kutu : kudun : kutua 1. kalan, sammakon tms.
mätimunat 2. kuteminen, kutemassa oleminen;
kutuaika
kutyymi: kutyymia tai kutyymiä (liike)tapa, käy¬
tänne
kuu 1. maata lähinnä oleva ja sitä kiertävä taivaan¬
kappale; yleensä kiertotähden seuralainen; täysi¬
kuu (täysi kuu), täydenkuun (täyden kuun) aikaan;
uusikuu (uusi kuu), uudenkuun (uuden kuun) jäl¬
keen 2. kuukausi
Kuu isolla kirjaimella tähtitieteen terminä erotuk¬
seksi muista taivaankappaleista, esim. Maa ja sen
satelliitti Kuu
Kuuba = Kuuban tasavalta (kaksikirjaintunnus
CU, kolmikirjaintunnus CUB)
kuubalainen
kuudennes : kuudenneksen : kuudennetta kuu¬
desosa
kuudes : kuudennen : kuudetta
kuudeskymmenesensimmäinen ks. kolmaskym¬
menesensimmäinen
kuudesosa esim. viisi kuudesosaa tai viisi kuudetta
osaa
kuulemma
kuullottaa 1. maalata läpikuultavalla värillä, la-
seerata 2. glaseerata, keittää esim. sipulia kuulta-
vapintaiseksi tai ruskistaa kasviksia miedossa
uuninlämmössä välillä paistoliemellä valellen
kuulostaa
kuulostella
kuulosuojain = kuulonsuojain
kuulotarkastus kuulontarkastus
kuultaa : kuulsi
kuultokuva 1. läpinäkyvä kuva yleensä 2. diaposi-
tiivi, diakuva
kuulua huom. esim. »siellä kuulutaan rakennetta¬
van uutta taloa» = siellä kuuluu rakennettavan
uutta taloa; »kuuluttiin rakennetun uusi talo» =
kuului rakennetun uusi talo
kuuluisa taivutusmuotoja esim. yks. gen. kuului¬
san, yks. part. kuuluisaa, mon. nom. kuuluisat,
mon. gen. kuuluisien, mon. part. kuuluisia
kuuluttaa
kuulutus
kuuluvuus 1. kuultavuus, esim. radioaseman kuu¬
luvuus 2. kuuluminen, osallisuus, esim. kirkkoon
kuuluvuus ja kuulumattomuus, yhdyssana yhteen¬
kuuluvuus
kuumennin kuumennuslaite, huom. kuumentaja
on ihminen
kuumentua = kuumeta
kuumoittaa 1. aiheuttaa kuuman tunnetta, esim.
uuni kuumoittaa, kasvoja kuumoittaa 2. varsin¬
kin ihmisen ihosta: olla kuuma, tuntua kuumalta,
esim. kasvot kuumoittavat
kuumottaa näkyä läpi, kajastaa; hohtaa, esim. kuu
kuumottaa taivaalla; valju valo kuumotti sumun
läpi

310 SANASTO
kuuppa 1. kupu, esim. lasikupu 2. vesikauha, kousa
kuura pakkasyönä maahan ja kasvien pintaan muo¬
dostuneet jääki teet, vrt. huurre ja härmä
Kuurinmaa : Kuurinmaalla 1. yksi historiallisis¬
ta Itämeren maakunnista 2. nykyisin muuan hal¬
lintoalue Latviassa
kuumita kuumitsen : kuumitsisi: kuumitkoon
: kuurnitsi: kuurninnut seuloa, siiviliödiä, esim.
kuumita hyttysiä = menetellä turhan tarkasti ja
pikkumaisesti
Kuusamo : Kuusamossa
Kuusankoski: Kuusankoskella
kuusikymmentäyksi joko jokainen osa taipuu,
esim. kuudessakymmenessäyhdessä tai vain vii¬
meinen osa taipuu, esim. kuusikymmentäyhdessä
kuusinkertainen
Kuusisto: Kuusistossa
kuusitoista huom. numeroin merkittäessä pääte
otetaan viimeisestä taipuvasta osasta, esim. kuu¬
des satoista = 16: ssä
Kuusjoki: Kuusjoella
Kuusjärvi: Kuusjärvellä
KUV lyh. Kuluttajavirasto
kuv. lyh. 1. kuvaannollisesti, kuvallisesti 2. kuvit¬
tanut, kuvitettu
KuvA lyh. Kuvataideakatemia
kuvaannollinen vertaukselleen, symbolinen, kie¬
likuvan tai -kuvia sisältävä
Kuwait 1. Kuwaitin valtio (kaksikirjaintunnus
KW, kolmikirjaintunnus KWT) 2. Kuwaitin val¬
tion pääkaupunki
kuwaitilainen
kuvanauha videonauha, kuvanauhurin magneetti¬
nauha; elokuvan filminauha
kuvanauhuri videonauhuri
kuvannollinen kuvaannollinen
kuvataidekasvatus kuvataiteisiin perehdyttävä
koulun oppiaine
kuvernementti lääniä vastaava hallintoalue
kuvitteellinen kuviteltu, kuvitteluun perustuva,
mielikuvituksellinen
KuvO lyh. kuvaamataidonopettaja; luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin kuv.op.
kV lyh. kilovoltti(a)
kW lyh. kilowatti(a)
kv. lyh. kansainvälinen
kvalifikaatio 1. laadun määritys 2. sopivuus, sove¬
liaisuus, edellytykset
kvalifioida 1. ilmaista laatu 2. tehdä soveliaaksi
kvalitatiivinen laadullinen, laatu-
kvaliteetti laatu
kvantifioida ilmaista määrällisesti
kvantitatiivinen määrällinen, määrä-
kvantiteetti määrä
kvarkki 1. osasia, joista alkeishiukkaset koostuvat
2. (maito)rahka
kvartetti neljän solistin yhtye
kvartetto soitinkvartetin esitettäväksi tarkoitettu
sävellys
kvartäärikausi eräs geologinen maailmankausi
kvasaari eräs tähden tapainen radiosäteilyn lähde
kWh lyh. kilowattitunti(a)
kvintetti viiden solistin yhtye
kvintetto soitinkvintetin esitettäväksi tarkoitettu
sävellys
KVL lyh. 1. keskusverolautakunta 2. Kuluttaja¬
valituslautakunta 3. Kunnallisvirkamiesliitto
KVT lyh. kaupungin vuokratalo
KVTEL lyh. kunnallisten viranhaltijain eläkelaki
ky lyh. kansainvälinen yksikkö, kansainvälistä yk¬
sikköä
KY lyh. Kuopion yliopisto
ky. lyh. 1. kommandiittiyhtiö 2. kuntayhtymä
kyberneettinen kybernetiikkaan kuuluva, kyberne¬
tiikkaa koskeva
kybernetiikka säätö- ja viestintätapahtumia tutki¬
va tiede
kykkiä = kyykkiä
kykkysillään kyykkysillään
kyklooppi kreikkalaistaruston yksisilmäinen jätti¬
läinen
kyljekkäin = kyljitysten kylki kyljessä
kyljittäin 1. kylki kyljessä 2. kylki edellä
kyllä 1. huom. yleensä vahvistamassa myöntävää
vastausta, esim. »Saatko tämän varmasti valmiiksi
huomiseksi?» »Kyllä saan.» 2. huom. pelkän kyl-
/ä-sanan käyttö myöntävänä vastauksena on usein
epäsuomalaista; tavallisesti suomen kielen mu¬

SANASTO 311
kaisin tapa vastata myöntävästi on toistaa kysy¬
myssana, esim. »Leikkasitko nurmikon?» »Leik¬
kasin.» - »Joko leikkasit nurmikon?» »Jo.» - »Si¬
näkö leikkasit nurmikon?» »Minä.»
kylläste kyllästysaine
kyllästeinen kyllästetty tai kyllästynyt, lähinnä yh¬
dyssanojen alkuosana, esim. muovikyllästeinen,
painekyllästeinen
kyllästyä 1. saada tarpeekseen 2. vrt. kyllästää,
esim. kangas on kyllästynyt öljystä vedenpitä¬
väksi
kyllästää haihduttaa höyryä suljettuun tilaan, liu¬
ottaa kiinteää ainetta nesteeseen tai imeyttää nes¬
tettä jähmeään aineeseen niin paljon, ettei enempi
ole mahdollista
kylmentyä = kylmetä : kylmenen : kylmenisi :
kylmetköön : kylmeni: kylmennyt
kylmettyä vilustua, saada kylmää
kylmä huom. aina kun on mahdollista, kylmä alkui¬
set yhdysverbit suositetaan purettaviksi osiinsa
Kylmäkoski: Kylmäkoskella
kylmäpöytä koneellisesti kylmänä pidettävä myyn-
tipöytä
kylmätiski kylmäpöytä
kyltti kilpi
Kymi 1. Kymijoki 2. iness. Kymessä, entinen kunta
kymmen 1. ajan ja iän ilmauksissa, esim. vii¬
me vuosisadan ensimmäinen kymmen, viisissä
kymmenissä 2. kymmenmäärä, esim. jokunen
kymmen; ykköset, kymmenet, sadat ja tuhan¬
net
kymmenennes murtoluku: kymmenesosa (kym¬
menes), taivutusmuotoja esim. yks. gen. kymme¬
nenneksen, yks. part. kymmenennettä, yks. illat.
kymmenennekseen, mon. gen. kymmenenneksien,
mon. part. kymmenenneksiä
kymmenentuhatta : kymmenentuhannen : kym¬
mentätuhatta
kymmenes 1. järjestysluku, taivutusmuotoja esim.
yks. gen. kymmenennen; yks, partit. kymmenettä,
yks. ess. kymmenentenä, (yks. abess. kymmenen¬
nettä), mon. gen. kymmenensien 2. murtoluku:
kymmenesosa, kymmenennes; taivutusmuotoja
esim. yks. gen. kymmeneksen, yks. partit. kymme¬
nestä, yks. illat, kymmenekseen, mon. nominat.
kymmenekset, mon. gen. kymmeneksien tai kym-
menesten
kymmenesosa huom. esim. kolme kymmenesosaa
tai kolme kymmenettä osaa
kymmenestuhannes : kymmenennentuhannen-
nen : kymmenettätuhannetta
kymmenys 1. desimaali, esim. luku on ilmaistu
neljän kymmenyksen tarkkuudella 2. (entisaiko¬
jen) vero, jonka suuruus oli kymmenesosa (met¬
sästyksellä, kalastuksella, karjanhoidolla ja maan¬
viljelyksellä saadusta) tulosta
kymri Walesin keltti; Walesin kelttien kieli
kynsilaukka valkosipuli
kynsileikkuri pihtimäinen kynsienleikkausväline
-kynsinen -kyntinen, esim. pitkäkyntinen
kynte : kyntteen : kyntettä jossakin rakenteessa
oleva L:n muotoinen uurros, johon toisen esineen
reuna sopii, huullos
kyntää : kynnän : kyntäisi: kyntäköön : kynti:
kyntänyt
kynänteroitin huom. »teroittaja» on ihminen, joka
teroittaa
Kypros : Kyproksen : Kyproksella tai Kyprok¬
sessa = Kyproksen tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus CY, kolmikirjaintunnus CYP)
kypsentyä yleensä vain ruoasta: tulla kypsäksi,
kypsetä, kypsyä
kypsentää yleensä vain ruoasta: valmistaa kypsäksi
kypsetä : kypsenee : kypseni : kypsennyt ruoas¬
ta: tulla kypsäksi
kypsi käytetään vain yks. partitiivimuotoa kystä,
esim. on äiti laittanut kystä kyllä
kypsyttää tehdä kypsäksi, esim. lämmin kesä on
kypsyttänyt sadon ennätysajassa; vaikeudet kyp¬
syttävät ihmisen; suomalaishiihtäjät kypsyttivät
vastustajansa
kypsyä kehittyä kyps(emmä)ksi, esim. marjat
kypsyivät tänä vuonna tavallista aikaisemmin;
paisti kypsyy uunissa; emmentaljuusto kypsyy
hitaasti; vaikeaan päätökseen kypsyttiin vähitel¬
len
kyrillinen kirjaimisto slaavilaisissa kielissä käy¬
tetty kreikkalaispohjainen kirjaimisto

312 SANASTO
KYS lyh. Kuopion yliopistollinen sairaala
kyse kysymys; taipuu vaillinaisesti ja esiintyy lä¬
hinnä vakiintuneissa lauseparsissa, esim. olla ky¬
seessä, tulla kyseeseen, ei ole kysettäkään
kyseellinen 1. kyseinen 2. kyseenalainen
kyseenalainen 1. epäilyttävä 2. mieluummin: ky¬
seinen, kysymyksessä oleva
kyseessä oleva = kyseinen huom. usein on yksin¬
kertaisempaa ja luontevampaa käyttää pronomi¬
nia {tämä, tuo, se)
kysta (monikossa kystoja tai kystia, kystojen tai
kystien) 1. kudoksen sisään muodostunut nesteen
täyttämä rakkula tai umpiontelo 2. eräiden eliöi¬
den ympärilleen erittämä kalvo, tällaisen kalvon
suojassa oleva eliö
kytkentä 1. kytkeminen, kytkemistapa 2. mieluum¬
min: kytkös
kytkyt : kytkyen : kytkyttä : kytkyessä : kyt¬
kyeen väline, jolla nauta navetassa kiinnitetään
paikalleen
kytkös liittymäkohta, yhteys, suhde, esim. on help¬
po havaita ongelman kytkökset laajempiin yh¬
teyksiin; ongelma on kytköksissä moniin muihin
kyyditä : kyyditsen : kyyditsisi : kyyditköön :
kyyditsi: kyydinnyt
Kyyjärvi: Kyyjärvellä
kyykkiä = kykkiä
kyykkysillään
kyynel, kyynele kyynel-sanasta käytetään yleensä
yksikkömuotoja paitsi illatiivia; kyynele-sanasta
käytetään yleensä monikkomuotoja ja yksikön il¬
latiivia
kyynikko kyyninen ihminen
kyyninen pilkallinen, välinpitämätön, kylmä
kyynärpää
kyynärä useiden kansojen käyttämä pituusmitta
(kyynärpään ja keskisormen pään väli); Suomes¬
sa ja Ruotsissa 0,594 m
käden käänteessä
kädenmentävä
käden ulottuvilla
kädestä pitäen
Käkisalmi: Käkisalmessa = Priozjorsk
Kälviä : Kälviällä
käly puolison sisar, veljen vaimo tai puolison vel¬
jen vaimo
kälykset naiset, jotka ovat toistensa kälyt
kämmenmikro = kämmentietokone = käsimikro
= käsitietokone = taskumikro = taskutietokone
ohjauspuikon tai näppäimistön avulla käytettävä
pieni tietokone
kännykkä = käsipuhelin
känsä käteen tai jalkaan jatkuvasta puristuksesta
syntynyt ihon kovettuma
kärhi : kärhen : kärheä kasvin rihmamainen tar-
tuntaelin
kärme käärme
kärryt vedettävät tai työnnettävät pyörälliset kul¬
jetus- tai ajoneuvot, rattaat
kärsimyshedelmä passiohedelmä
Kärsämäki: Kärsämäellä
kärttyinen = kärttyisä = kärtyinen = kärtyisä
käryttää
käsi 1. huom. pukeutumisen yhteydessä tumput
pannaan käteen ja käsineet ovat kädessä käsien
suojana; muutoin käsineet ovat käsissä eli irral¬
laan molemmissa käsissä 2. huom. kuvaannolli¬
sesti ratkaisu on sinun käsissäsi
käsikkäin = käsi kädessä = käsitysten
käsin kirjoitettu, käsin maalattu, käsin ommeltu
käsipuhelin = kännykkä
käsit.op. lyh. käsityönopettaja
käsitteellinen 1. käsitteitä käyttävä, käsitteinä il¬
menevä, abstrakti 2. käsitteitä koskeva
käsitteellistää tehdä käsitteelliseksi, abstrahoida
käsittää 1. tajuta, ymmärtää; huom. käsittää joksi¬
kin, ei »käsittää jonakin», esim. lasten päivähoi¬
to käsitetään ongelmaksi, joka vaatii pikaista rat¬
kaisua 2. sulkea piiriinsä, koskea; huom. objekti
on akkusatiivissa eikä partitiivissa, esim. tutkimus
käsitti peruskoulun kaikki luokat; uudistus käsitti
kolme kuntaa; asunto käsitti huoneen ja keittiön
käsitysten = käsikkäin = käsi kädessä
kätkyt : kätkyen : kätkyttä : kätkyessä : kät¬
kyeen kehto
kättely atk:ssa toiminnot, joilla lähettävä ja vas¬
taanottava laite tai ohjelma varmistuvat, että ne
ovat valmiita datan välitykseen

SANASTO 313
kävelyttää
käymäseltä(än) ohimennen, pistäytymällä esim.
olin käymäseltään (käymäseItäni) anoppilassa
käynniste käynnistystä helpottava aine
käynnistin käynnistyslaite
käypä = käyvä esim. käypä hinta, käypä raha,
käypä tavara
käyttäjätunnus tietosysteemin käyttäjän sisään-
kirjauksessa antama yksilöintitunniste
käyttäytyminen (ihmisen tai eläimen) vaistomai¬
nen tai tahallinen esiintyminen ja toimiminen
vaihtelevissa tilanteissa ja olosuhteissa; elotto¬
mien esineiden tai aineiden reagointi eri olosuh¬
teissa
käyttöjärjestelmä atk:ssä ohjausohjelmien muo¬
dostama kokonaisuus
käyttöliittymä atk:ssa ohjelman tai laitteen osat,
joilla niitä voi hallita: seurata niiden toimintaa ja
saada siitä tietoa sekä ohjata niitä
käyttötuki neuvontayksikkö, joka auttaa tietotek¬
niikan ongelmissa joko tietyn organisaation hen¬
kilökuntaa tai keitä tahansa, tukikeskus
käyttövarma varmakäyttöinen
käytänne käytössä oleva tapa tai menettely
käytäntö 1. käytössä olevat menettelytavat, esim.
nykyisen käytännön mukaan korkeakouluihin pää¬
see erilaisen pohjakoulutuksen perusteella 2. to¬
dellisuus, teorian vastakohtana, esim. laki velvoit¬
taa tasa-arvoisuuteen, mutta käytännössä ollaan
siitä kaukana 3. käyttö, huom. vanhentunut paitsi
muutamissa sanonnoissa, esim. ottaa käytäntöön,
tulla käytäntöön
käytös käyttäytyminen suhteutettuna vallitsevaan
kulttuuriin
käänne 1. kaksin tai monin kerroin käännetty vaat¬
teen yms. reuna, palte 2. kohta, jossa tie, polku,
rata, joki tms. kääntyy, kaarre 3. jossakin asiassa
tapahtuva muutos, esim. taudinkulussa tapahtui
käänne; Suomen historiassa tapahtui jyrkkä kään¬
ne 4. ihmisen toimintatapa, esim. Heikki on no¬
pea käänteissään
kääntäjä atk.ssa ohjelma, joka kääntää kielestä toi¬
seen, tavallisesti ohjelmointikielestä konekieleen
kääryle pannulla tai uunissa paistettu usein täy¬
tetty lihasta, kalasta tai kaalinlehdestä yms. kier¬
retty käärö
käärö kokoon käärimisen tulos (rulla, paketti,
mytty)
Köli vuoristo Ruotsin ja Norjan rajalla
kölninvesi Kölnin mukaan nimetty alkoholipitoi¬
nen raikastus- ja puhdistusvesi, Eau de Cologne
köngäs : könkään : köngästä jyrkkä vesiputous
(varsinkin pohjoissuomalaisessa kielenkäytössä)
Königsberg Kaliningrad
köyhä huom. -köyhä-loppuisct adjektiivit ovat
yleensä epäsuomalaisia, esim. »multaköyhä» =
vähämultainen, »ravinneköyhä» = niukkaravin¬
teinen, »tapahtumaköyhä» = vähätapahtumainen,
vaihteluton, yksitoikkoinen
Köyliö : Köyliössä
Kööpenhamina
K18 lyh. kielletty alle 18-vuotiailta
L
1 lyh. 1. litra(a) 2. laudatur, kiitettävä arvosana
L lyh. 1. laki 2. large, (suuri, vaatteiden kokona)
3. roomalainen lukumerkki 50, 50.
1. lyh. lääni
la lyh. lauantai(na)
LA lyh. 1. lyhyet aallot 2. laskoarvo
laadittaa huom. mieluummin kuin »laadituttaa»
laaduittain
laadukas hyvälaatuinen
laadullinen huom. usein on suomalaisempaa käyt¬
tää laatu- alkuista yhdyssanaa tai muuta ilmai¬
sua, esim. »laadulliset ominaisuudet» = laatu¬
ominaisuudet, »laadullisesti epäyhtenäinen» =
laadultaan epäyhtenäinen
laaduntarkkailu
laajalti
laajennos laajentamisen tulos
laajennus 1. laajentaminen 2. mieluummin laa¬
jentuma, esim. valtimon tai keuhkojen laajen¬
tuma
laajentua = laajeta : laajenee : laajetkoon : laa¬
jeni : laajennut

314 SANASTO
laakea vaakasuorasta vain vähän poikkeava, tasai¬
nen, leveä, esim. laakea astia, laakea kallio, laa¬
kea rantaniitty
laama 1. eteläamerikkalainen kamelieläimiin kuu¬
luva kotieläin 2. eräs ohut villakangas 3. eräs
joustava löyhä neulekudos 4. laamalainen munk¬
ki; käytetään myös muotoa lama
laamalaisuus Sisä-Aasian buddhalaisuus; käyte¬
tään myös muotoa lamalaisuus
laardi sulatettuja puhdistettu sian ihra
laasta lakaista
laatoittaa varustaa laatoilla, esim. laatoitettu kyl¬
pyhuone
Laatokka
laatuinen 1. muodostaa yleensä yhdyssanan edel¬
tävän sanan kanssa, esim. eräänlaatuinen, hyvän¬
laatuinen, hyvälaatuinen, perustavanlaatuinen,
tasalaatuinen, vakavalaatuinen, vakio laatuinen,
yleislaatuinen 2. muodostaa sanaliiton edeltä¬
vän genetiivimuotoisen sanan kanssa, jos raken¬
ne on tilapäinen tai raskas, esim. puheena ole¬
van laatuinen, halutun laatuinen, sinun laatuisesi,
vastaavan laatuinen (tai vastaavanlaatuinen)
laatuisa sovelias, mukava, laatuunkäypä
laatuunkäypä = laatuunkäyvä
labiili horjuva, epävakaa, muuttuva
labiilius horjuvuus, epävakaisuus
laboraattori akateemisen loppututkinnon suoritta¬
nut, laboratoriotöiden johtaja
laborantti laboratorion työntekijä
laboratorio huone, osasto tai laitos, jossa tehdään
kokeellisia tutkimuksia
laboroida tehdä laboratoriotöitä
labyrintti : labyrintissa tai labyrintissä 1. sok¬
kelo; sokkelorakennus, sokkelokäytävä 2. korva-
sokkelo
ladelma = lados painamista varten valmiiksi ladot¬
tu kirjakkeiden, rivien ja täytevälikkeistön yhdis¬
telmä
lady 1. lordia vastaava englantilainen naisen arvo¬
nimi 2. hieno(käytöksinen) nainen
laestadiolainen lestadiolainen
laguuni särkän tai riutan erottama merenlahti
Lahdenpohja : Lahdenpohjassa
lahje : lahkeen : lahjetta
lahjoittaa
lahjoitus
lahjoma vain lakikielen termi; vastaava yleiskielen
sana on lahjus
lahko: lahkon
lahoa lahota : lahoaa : lahosi: lahonnut
lahosuoja-aine = lahonestoaine
lahosuojata
lahouma = lahoutuma lahonnut kohta, lahovika
Lahti: Lahdessa
lahvi klahvi, kääntölevy, kääntökansi
laidemmalla, laidemmalta, laidemmalle, laidem¬
maksi
laidoittaa varustaa laidoilla
Laihia : Laihialla
laiho kasvava tai tuleentuva vilja
lailla muodostaa sanaliiton edellisen sanan kanssa,
esim. aika lailla, eri lailla, jollakin lailla, miehen
lailla, sillä lailla, tällä lailla, sinun laillasi, yhtä
lailla
laillistaa
laimennos laimennettu neste tai seos
laimennus laimentaminen
laimentua = laimeta : laimenee : laimeni : lai¬
mennut
laiminlyödä = lyödä laimin
laiminlyöty
lainen 1. huom. substantiivialkuiset tapaukset voi¬
daan aina kirjoittaa erikseen, mutta useat niistä on
mahdollista kirjoittaa myös yhteen, varsinkin jos
ne ovat lyhyitä, esim. isänsä lainen, Pirjo Uotilan
lainen, tahmean nesteen lainen, Espoon lainen,
hevosen lainen tai hevosenlainen, ihmisen lainen
tai ihmisenlainen 2. huom. muut tapaukset kirjoi¬
tetaan yhteen - omistusliitteen sisältävät ilmauk¬
set voidaan kuitenkin kirjoittaa myös erilleen ...
esim. ehdotetunlainen, entisenlainen, eräänlai¬
nen, hyvänlainen, jonkinlainen, kahdenlainen, mi¬
nunlaiseni tai minun laiseni, sanotunlainen, tie¬
tynlainen, vääränlainen
lainmukainen
lainmuutos
lainoittaa

SANASTO 315
lainopin kand. lyh. lainopin kandidaatti
lainsäädäntö lakien säätäminen
lainsäädäntö lainsäädännän tulokset, voimassa
olevat lait, oikeusjärjestys
laistaa jättää tekemättä, lyödä laimin
Laitila: Laitilassa
laitimmainen
laittaa 1. valmistaa, tehdä jotakin uutta laittaa
ruokaa 2. panna joku menemään jonnekin, varus¬
taa matkaan laittaa lapsi asialle 3. mieluummin:
panna, asettaa (pane tavarat paikoilleen) 4. pan¬
na kuntoon yms. laittaa pöytä koreaksi 5. joskus
myös: moittia laittaen talonpoika itseään kehuu
laivankansi
laivue : laivueen : laivuetta : laivueeseen
laivurintutkinto
lajeittain
lajike jalostamalla kasvilajista syntynyt uusi vilje¬
ly muoto, alalaji, esim. omenalajike, perunalajike,
ruislajike
lajirikas monilajinen, runsaslajinen, lajikas
lajite kivennäismaasta erottuva tiettyä raekokoa
oleva osa
LaK lyh. lakitieteen kandidaatti; luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin lakit. kand.
lakea varsinkin luonnonpaikoista: tasainen, aava,
aukea, laakea (usein lisäksi myös autio)
lakeerikenkä kiiltonahkakenkä
lakeija 1. (virkapukuinen) miespalvelija 2. kuvaan¬
nollisesti: nöyristelijä
lakimuutos lainmuutos
lakimääräinen lain määräämä, lakiin perustuva,
lainmukainen, laillinen
lakisääteinen laissa säädetty, lainmukainen
lakit. lyh. lakitieteen, esim. lakit. kand. - lakitie¬
teen kandidaatti, lakit. lis. = lakitieteen lisensiaat¬
ti, lakit. toht.= lakitieteen tohtori
lakka 1. kovaksi ja yleensä kiiltäväksi kuivuvia
pintojen käsittelyyn tarkoitettuja liuoksia 2. suo¬
muurain, hilla 3. viisto (havu)katos, laavu; ra¬
kennuksesta ulkoneva (etu)katos; kyyhkyssuoja,
kyyhkyslakka
lakkapää = lakkapäinen tuuhea- ja tasalatvainen;
vaahtopäinen
lakki lieritön, usein lipallinen varsinkin miesten
päähine
lakoninen lyhytsanainen, ytimekäs, naseva
lakoontua = lakoutua
laksritsi syn. lakritsa
laksatiivi ulostusaine
Lakselv suomeksi Lemmijoki
laktoosi maitosokeri
LaL lyh. lakitieteen lisensiaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin lakit. lis.
lama, lamalaisuus laama, laamalaisuus
lamata 1. painaa maahan tai kokoon, lytistää 2. la¬
maannuttaa, lamauttaa
lamee kangas, jonka loimina tai kuteina on metalli-
lankoja
lamelli 1. ohut levy tai liuska 2. kerrostalon porras-
käytävä ja siihen liittyvät huoneistot ym.; ketju-
talon osa, joka muodostuu itsenäisen asuntoyksi¬
kön tiloista
lamellitalo pitkä kerrostalo, jossa on monta porras-
käytävää
laminaatti muovi- tai liimakyllästeinen puriste-
levytuote
laminoida 1. upottaa tuotteen perusalassaan lujit¬
tavia paperi-, kangas- ym. kerroksia 2. päällystää
suojalevyllä tai -kalvolla
lammasnahka = lampaannahka
lammaspaisti = lampaanpaisti
Lammi: Lammilla huom. yleiskielessä sanaa käy¬
tetään vain erisnimenä; yleisnimi on lampi: lam¬
men
lampetti seinään kiinnitettävä lampun- tai kynttilän-
pidike
langeta : lankean : lankeaisi : langetkoon : lan¬
kesi : langennut
langokset miehet, jotka ovat toistensa langot
lankki (kengän)kiillote, kenkävoide
lanko puolison veli, sisaren mies tai puolison sisa¬
ren mies
Lanne : Lanteen tai Lännen (sukunimi)
lannoite lannoitusaine
lannoitin lannoituskone
lannoittaa
lanoliini puhdistettu (lampaan)villarasva

316 SANASTO
lanseerata ottaa käyttöön, tuoda käyttöön, tehdä
tunnetuksi
Laos = Laosin demokraattinen kansantasavalta
(kaksikirjaintunnus LA, kolmikirjaintunnus LAO)
laosilainen = taolainen
La Paz Bolivian pääkaupunki
lapidaarinen niukkasanainen, ytimekäs (kivikir-
joitusta muistuttava)
lapin- vaihtoehtoisesti lappalais-, esim. lapinjuus-
to, lapinkoira, lapinkota, lapinkylä, lapinkävijä,
lapinpuku
Lapinjärvi: Lapinjärvellä
lapin kieli = saamen kieli
lapinkielinen = saamenkielinen
Lapinlahti: Lapinlahdella
lapintaa kääntää lapiksi
lappaa : lapan : lappaisi : lappakoon : lappoi :
lappanut
Lappajärvi: Lappajärvellä
lappalainen 1. saamelainen, lapinkielisen väestön
jäsen 2. lappalaisiin tai lappalaisille kuuluva tai
heille ominainen, lappalais-, lapin-
Lappee : Lappeella
Lappeenranta : Lappeenrannassa
lappi kieli, syn. saame
Lappi: Lapissa
lappilainen Lapin asukas
lappologi lappologian tutkija
lappologia lapin kielen ja lappalaiskulttuurin tutki¬
mus
LAPSI HALVAUS polio
lapsiraukka huom. voidaan kirjoittaa erilleenkin,
jos jälkiosa on erityisen painokas
lapsi Rl kas monilapsinen
lapsiystävällinen huom. usein muu ilmaus on suo¬
malaisempi, esim. lapsille sopiva tai lapsille suun¬
niteltu pihapiiri
lapsus lipsahdus, pikku kömmähdys
lapsuudenystävä
Lapua : Lapualla
lapuanliike kommunismin vastainen liike, joka al¬
koi Lapualla 1929
Lapväärtti: Lapväärtissä
lasagne makaronilevyistä ym. uunissa valmistettu
laatikkoruoka
laseerata 1. maalata läpikuultavalla värillä, kuul-
lottaa 2. mieluummin lasittaa
laseittain
laser huom. äännetään [laser], koska kysymykses¬
sä on lyhennesana - Light Amplification Stimula-
ted Emission of Radiation, laite jossa sähköener¬
gia muutetaan erittäin teräväksi ja voimakkaaksi
valonsäteeksi
laserlevy CD-levy
lasersäde
laskea huom. säänvaihteluista puhuttaessa lämpö¬
tila laskee tai nousee; sen sijaan väärinkäsitysten
välttämiseksi on selvintä sanoa, että pakkanen ki¬
ristyy tai lauhtuu
laskenta laskeminen
laskento laskuoppi, aritmetiikka
laskiainen
laskin (pieni elektroninen) laskemislaite; huom.
»laskija» on ihminen, joka laskee
lasko veren punasolujen laskeutumisnopeus koe¬
putkessa millimetreinä tunnissa, »senkka»
laskuri automaattinen laskemislaite
laskuvesi = pakovesi = luode vuoroveden lasku-
vaihe
lassie skotlanninpaimenkoira
lasteittain
lastenelokuva lapsille tarkoitettu elokuva
lastent.op. lyh. lastentarhanopettaja
lastoittaa
LaT lyh. lakitieteen tohtori, vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin lakit. toht.
latautua joskus myös lataantua
lateksi 1. kumimaito 2. lateksimaali, maali, jonka
sideaineena on yleensä veden kanssa emulsion
muodostava polymeeri
latenssi piilevyys
latentti piilevä
Latinalainen Amerikka espanjalaisten ja portuga¬
lilaisten asuttama Keski- ja Etelä-Amerikka sekä
Meksiko
latina = latinan kieli
latinankielinen
latinantaa kääntää latinaksi

SANASTO 317
latinoida latinalaistaa
latomus latomisen tulos, ladottu asetelma, esim.
pyöreistä kivistä tehty kaunis latomus
lattajalka = latuskajalka = lättäjalka
latvia = lätti kieli
Latvia = Latvian tasavalta (kaksikirjaintunnus
LV, kolmikirjaintunnus LVA)
latvialainen
latvian kieli
lauant. lyh. lauantai(na), myös la
lauantai
laudatur 1. »kiitetään», kiitettävä arvosana 2. laa¬
jin oppikurssi
laudatur-arvosana
laudaturtentti
laudaturtyö
laudoittaa
laueta : laukeaa : laukesi: lauennut
Laukaa: Laukaassa
laukaista huom. tilanne voidaan laukaista, mutta
ongelma ratkaistaan, sitä ei voi laukaista
laukoa laukaista toistuvasti useita kertoja; huom.
yksi maali laukaistaan; jos maaleja tehdään jat¬
kuvasti, niitä lauotaan
Lauritsala: Lauritsalassa
lause 1. kieliopin termi (täydellinen) lause tarkoit¬
taa verbin persoonamuodon ympärille rakentuvaa
ilmausta, joka voi olla joko virke tai virkkeen osa;
on olemassa myös sellaisia (vajaita) lauseita, jot¬
ka ovat itsenäisiä ajatuksenilmauksia, vaikka niis¬
tä puuttuu persoonamuotoinen verbi; täydellisiä
lauseita ovat esim. a) uin, b) jos viitsit, c) he
olisivat voineet tulla; vajaita lauseita ovat esim.
a) apua, b) hyi, c) perkele 2. yleiskielessä lause
on yleensä sama kuin virke 3. yhdyssanan osana
lause merkitsee myös virkettä pidempää jaksoa,
esim. alkulause, loppulause; epäluottamuslause,
vastalause 4. kokonaisuus, jollaisiin tietokoneoh¬
jelman suoritettava osa syntaktisesti jäsennetään
5. teoreema
lauseke 1. sanan ja sen (mahdollisten) määritteiden
muodostama kokonaisuus 2. kolmen tai useam¬
man säkeen muodostama rytminen ja melodinen
kokonaisuus 3. laskutoimitusten merkitty tulos 4.
atk:ssa merkkiyhdistelmä
lausuma se, mitä joku on lausunut
lausunto mielipiteenilmaus, kannanotto, arviointi
lautakunta huom. pieni alkukirjain, esim. kulutta¬
javalituslautakunta, tasa-arvolautakunta
Lavansaari: Lavansaaressa ostrov Mostsnyi
laveerata peittää tai varjostaa piirustus vedellä
ohennetulla väriliuoksella
laventeli Lavandula, varsinkin Välimeren maissa
kasvavia huulikukkaiskasveja
laveri laveri sänky, lavasänky
Lavia : Laviassa
laviini lumivyöry
lavuaari (kasvojen- ja käsien)pesuallas
layout painatteen asu, sen tekstin ja kuvien sijoit¬
telu ja sommittelu
leasing autojen ja muiden koneiden pitkäaikais-
vuokraus, liisaus
leegio lukematon joukko
legaalinen laillinen
legato sitoen; sitoen tapahtuva esitystapa
legenda 1. pyhimystaru; kuvaannollisesti: epäus¬
kottava kertomus 2. uskonnollissävyinen sävel-
runoelma
legendaarinen tarunomainen, tarumainen
leghomkana leghomrotuinen kana
legioona 1. 3000-6000-miehinen roomalainen jal-
kaväkiosasto 2. määrätarkoitukseen perustettu
palkkasoturi- tai vapaaehtoisjoukko-osasto, esim.
muukalaislegioona
legitiimi laillinen, lainmukainen
legitiimiys laillisuus, lainmukaisuus
legitimoida laillistaa, kelpuuttaa
lehdenjakaja
lehdenmyyjä
leht. lyh. lehtori
Lehtimäki: Lehtimäellä
lehtisikuri mieluummin salaattisikuri
leike 1. leikattu kappale, esim. sanomalehtileike
2. isohko, ohut paistettu lihaviipale, esim. härän-
leike, vasikanleike, wieninleike vrt. leikkele
leikkauttaa = leikkuuttaa
leikkele voileipäpöydässä kylmänä tarjottavia ta¬
vallisesti viipaleiksi leikattuja ruokalajeja

318 SANASTO
leimaa-antava = leimaa antava = ominainen
leimallinen 1. sellainen, jossa on leima 2. leimaa-
antava, luonteenomainen
leimukukka Phlox, avomaan koristekasveja, floksi
leinikki Ranunculus
leipäjuusto tulen hohteessa kypsytettävä juusto
leivittää päällystää korppu- tai muulla jauholla en¬
nen paistamista, paneerata
Leivonmäki: Leivonmäellä tai Leivonmäessä
leivonnainen leipomatuote
leivos määrälaatuinen lusikalla tai haarukalla syö¬
tävä pieni leivonnainen
lejeerata seostaa
lejeerinki (metalli)seos, seoste
leka : lekan moukari, väkivasara
leksikaalinen sanakirjaan tai sanastoon kuuluva
leksikko sanakirja
leksikografia sanakirjatyö
LEL lyh. lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn¬
tekijäin eläkelaki
Lemi: Lemillä
Lemmenjoki joki Inarissa
Lemmijoki 1. joki Ruijassa, norjaksi Lakselv 2.
kylä on Lakselva
Lempi: Lempin (etunimi)
Lempäälä : Lempäälässä
Lemu : Lemussa
lemuta 1. löyhkätä, haista pahalta 2. tuoksua voi¬
makkaasti, esim. kukat lemusivat hyvältä tai hy¬
välle
leniniläisyys = leninismi Leninin kehittämä mar¬
xilaisuuden muoto
leninki (yhdestä kappaleesta koostuva naisen) pu¬
ku
lentää : lennän : lentäisin : lentäköön : lensi :
lentänyt
leopardi eräs iso kissaeläin; musta leopardi on
pantteri
lepikko = lepikkö
lepouttaa pysäyttää moottori lennon aikana
Leppävirta : Leppävirralla tai Leppävirroilla
lepuuttaa antaa levätä, esim. lepuuttaa jäseniään,
lepuuttaa hermojaan
lesbo homoseksuaalinen nainen
lesbolainen naisista: homoseksuaalinen
Lesbos : Lesboksen : Lesboksessa Kreikalle kuu¬
luva saari Egeanmeressä
lesemätön jyvistä: kuorimaton, esim. lesemättömät
jauhot = kokojyväjauhot
Lesotho = Lesothon kuningaskunta (kaksikir¬
jaintunnus LS, kolmikirjaintunnus LSO)
lesotholainen
lespata sammaltaa
lestadiolainen lestadiolaisuuden kannattaja; lesta¬
diolaisuutta koskeva, siihen kuuluva
lestadiolaisuus Laestadiuksen alkuunpanema herä¬
tysliike
lesty jyvistä: kuorittu, esim. lestyt jauhot = jyvän
sisäosista jauhetut jauhot; seulotut, hienot jauhot
letka jono
lettu = lätty ohukainen
leuhka rehenteleväinen, tyhmän ylpeä
leukemia verisyöpä
leukoija Matthiola, koristekasveina viljeltyjä
ristikukkaiskasveja
leukosyytti : leukosyyttiä tai leukosyyttiä valko¬
solu
leuku : leu’un : leukua lapinpuukko
levike jotakin leventävä osa
levite leivänpäällysteeksi levitettävä notkea seos,
esimerkiksi margariini, marmeladi tai sulatejuusto
levyinen 1. kirjoitetaan yleensä erilleen edellä
olevasta genetiivimuotoisesta substantiivista ja
painokkasta adjektiivista tai pronominista, esim.
metrin levyinen, sormen levyinen; minkä levyi¬
nen, monen levyinen, saman levyinen 2. muiden
määritteidensä kanssa kirjoitetaan yhteen, esim.
erilevyinen, kaksilevyinen, tasalevyinen; huom.
myös minkälevyinen, monenlevyinen, samanle¬
vyinen
levyasema atk:ssa muistina toimivien magneettile-
vyjen käyttölaite
levyke suojakuoressa oleva magneettinen muistile-
vy, disketti
levykeasema levykkeen käyttölaite
levymuisti yhdestä tai useasta magneettilevystä
koostuva tietokoneen (massa)muisti
levyte levytetty esitys

SANASTO 319
LH lyh. lääninhallitus
liaani (trooppinen) kiipijäkasvi
Libanon = Libanonin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus LB, kolmikirjaintunnus LBN)
libanonilainen
liberaali 1. vapaamielinen ihminen, syn. liberaali¬
nen 2. liberaalisen puolueen kannattaja
liberaalistua vapaamielistyä, tulla suvaitseva(m-
ma)ksi, syn. liberalisoitua
liberaalius syn. liberaalisuus
liberalismi vapaamielisyys, suvaitsevaisuus
Liberia = Liberian tasavalta (kaksikirjaintunnus
LR, kolmikirjaintunnus LBR)
liberialainen
Libreville Gabonin pääkaupunki
Libya = Libyan kansan sosialistinen arabijama-
hiriya (kaksikirjaintunnus LY, kolmikirjaintun¬
nus LBY)
libyalainen
lie lienee, (ei) liene; huom. lie on o//a-verbin po¬
tentiaalin persoonamuoto; arkikielessäkään sitä ei
pitäisi käyttää adverbin tavoin, esim. »mitä lie on
sattunut» = mitä lienee sattunut; »hän ei lie ole
käynyt täällä» = hän ei liene käynyt täällä
Liechtenstein = Liechtensteinin ruhtinaskunta
(kaksikirjaintunnus LI, kolmikirjaintunnus LIE)
liechtensteinilainen
lieka : liean : lieassa nuora, köysi tai vitjat, joilla
eläin sidotaan syömään laitumelle
liekittää valella kuuma ruokalaji alkoholilla, joka
sytytetään liekkeihin ja poltetaan pois, flambee-
rata
lieko : lieon 1. Lycopodium, aina vihantia itiökas¬
veja 2. suossa tai vedenpohjassa oleva puu
Lieko : Lieon tai Liekon (sukunimi)
lienee o//a-verbin potentiaalin preesensin muoto,
joka taipuu aktiivin persoonamuodoissa, esim.
lienet nähnyt, ette liene käyneet, kaikki lienevät
lähteneet; huom. passiivin preesensissä vastaava
muoto on oltaneen, esim. siellä oltaneen iloisia;
passiivin potentiaalin perfekti muodostuu seuraa¬
vasti: lienee tehty, ei liene oltu
liennyttää 1. lieventää, lievittää, vähentää, helpot¬
taa 2. lieventää kansainvälistä jännitystä
liennytyspolitiikka kansainvälisen jännityksen
lieventämispolitiikka
lieri: lierin
lieriön muotoinen
liestyä punoksesta tai kudoksesta: purkautua, ris¬
paantua
Lieto: Liedossa
liettua kieli
Liettua = Liettuan tasavalta (kaksikirjaintunnus
LT, kolmikirjaintunnus LTU)
liettualainen
liettuan kieli
liettuankielinen
lieventyä = lievetä : lievenee : lievenisi : lievet¬
köön : lieveni: lievennyt
lievike lieventävä aine tai asia
Ligurianmeri Ligurian edustalla oleva Välimeren
osa
lihainen lihaisa, jossa on lihaa, esim. ruhon lihai¬
sin osa; yhdyssanoja esim. kiinteälihainen, peh-
meälihainen, punalihainen, tummalihainen, vähä-
lihainen
lihaksekas = lihaksikas
lihallinen 1. ruumiillinen, ruumiissa oleva, aineelli¬
nen 2. aistillinen, maallinen, synnillinen, irstas 3.
sukulaisuussuhteista: verisukulaisuussuhteessa ole¬
va, esim. lihalliset vanhemmat, lihallinen serkku
liha-makaronilaatikko
lihanhimo = lihan himo aistillinen himo
liha-perunasoselaatikko
lihapulla = lihapyörykkä = lihapallero,
liha-riisi-porkkanalaatikko
lihavoida painaa tai latoa lihavin kirjasimin
lihoa : lihon : lihoisi : lihokoon : lihoi : lihonut
= lihota : lihoan : lihoaisi : Uhotkoon : lihosi :
Uhonnut
liihottaa
liika huom. paitsi adjektiivina sanan taivutusmuo¬
toja käytetään myös adverbeina, esim. valvot lii¬
kaa tai liiaksi; pusero on liian väljä (huom. ei
»liika väljä»)
liika- yhdyssanan alkuosana esim. liikaherkkyys, lii-
kaherkkä, liikakansoittuminen, liikakasvu, liikara¬
sittunut, liikatarjonta, liikatuotanto, liikavarvas

320 SANASTO
liikenneministeriö
liikennöidä 1. kulkuneuvosta: olla (ammattimai¬
sessa) liikenteessä 2. liikenteen (ammattimaises¬
ta) harjoittajasta: harjoittaa liikennettä 3. ajaa kul¬
kuneuvolla liikennetiellä tai -reitillä; huom. usein
on parempi käyttää muuta ilmausta, esim. »vuosi
vuodelta yhä useammat autot liikennöivät tietä»
= yhä useammat autot ajavat tietä; »tie on vilk¬
kaasti liikennöity» = tie on vilkasliikenteinen
liikenteenjakaja ajokaistoja erottava saareke
liikunnanohjaaja urheiluopistossa tutkinnon suo¬
rittanut liikunnan ohjaaja
liikunnanopettaja liikunnan opettaja, joka on suo¬
rittanut tietyn yliopistotutkinnon
liikuntaesteinen vamman tms. vuoksi liikuntaky¬
vytön tai huonosti liikkumaan pääsevä
liikuntak. kand. lyh. liikuntakasvatuksen kandi¬
daatti
liikuntat. lyh. liikuntatieteiden, esim. liikuntat. kand.,
liikuntat. maist., liikuntat. lis., liikuntat. toht.
liikuntavammainen liikuntaesteinen, -vammainen
liikuttua huom. »tulin liikutetuksi» = liikutuin,
»olen liikutettu» olen liikuttunut
liila vaalean sinipunainen
liioin
liioitella
liipaisin
liipata teroittaa, hioa teräväksi
liirto : liirron sivuluisu
liirtää luisua sivusuuntaan
liisata vuokrata leasing-menetelmällä, vuokrata pit¬
käaikaiskäyttöä varten
liite(tiedosto) sähköpostiviestin mukana lähetettä¬
vä erillinen tiedosto
liitin 1. liitoskappale 2. pinne, puristin, »klemmari»
liittouma = liittoutuma
liittymä 1. liitos, liitoskohta, esim. luiden liittymät
2. liitto, liittouma, esim. useiden maiden yh¬
teenliittymä 3. se, mikä liittyy johonkin, esim.
puhelinliittymä
liitäntä liittäminen, liittämismahdollisuus, erityi¬
sesti sähköalalla, esim. liitäntäjohto, television
kuvanauhuriliitäntä
liitää : liiti tai liisi
liivi 1. liivin kieli 2. yleensä yksikössä: pukuun kuu¬
luva hihaton lyhyehkö vaatekappale, joka yleensä
napitetaan edestä 3. yleensä monikossa: naisten
vartaloa tukeva alusvaate; yhdyssanoja esim. rin¬
taliivit, sukkanauhaliivit, äitiysliivit
liivin kieli
liivinkielinen
Liivinmaa : Liivinmaalla
LiK lyh. liikuntakasvatuksen kandidaatti; vain lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin liikuntak.
kand.
likekkäin = lähekkäin
liki 1. lähes, esim. liki kolmimetrinen kataja, liki
vuoden vanhempi, ei likikään yhtä hyvä kuin sinä
2. lähellä, lähelle, esim. älä tule liki; talvio sui-
kertaa liki maapintaa
liki- yhdyssanan alkuosana esim. likiarvo, likilas-
kuinen, likimain, likimääräinen, likinäköinen, li¬
kipitäen, likitienoo
likviditeetti maksuvalmius
likvidoida 1. selvittää, suorittaa 2. hävittää, tuhota,
teloittaa
likööri makea maustettu väkevä alkoholijuoma
lila liila
Lilongwe Malawin pääkaupunki
Lima 1. Perun pääkaupunki 2. kaupunki Ohiossa
Yhdysvalloissa
limbo ala-arvoinen esitys, rimanalitus
limetti sitruunan kaltainen ja sen tapaan käytetty
hedelmä
Liminka: Limingassa
limittäin = limikkäin = limitysten
limnologi järvien tutkija
limnologia järvitutkimus, -tiede
limonaati : limonaatin : limonaatia syn. limo¬
nadi
Limvuono Pohjois-Jyllannin poikki kulkeva salmi
lineaarinen suoraviivainen, viivallinen, viiva-
lingvisti kielitieteilijä, kielentutkija
lingvistiikka (yleinen) kielitiede, kielentutkimus
linimentti iholle siveltävä nestemäinen lääkevalmiste
linkki kahden televisio- tai radioaseman välinen
yhteysketjun osa tai tällaista yhteyttä välittävät
laitteet

SANASTO 321
linni tattari- ja vehnäjauhoista valmistettu ohukai¬
nen, joita meillä syödään lähinnä laskiaisena voin,
smetanan tai mädin kanssa, myös blini
linnoittaa
linnoitus
linnunrata taivaan yli ulottuva valosumuna näky¬
vä nauhamainen vyöhyke, tähtitieteessä vain eris¬
nimenä Linnunrata
liota : likoaa : likosi: lionnut olla liossa
liote liotusaine
Liparinsaaret : Liparinsaarilla saariryhmä Sisi¬
lian pohjoispuolella
liperi 1. liperit, kaksi papin virkapuvun kauluk¬
seen edessä liittyvää valkoista kangassuikaletta 2.
Levisticum, isoja putkikasveja, esim. rohtoliperi
- lipstikka
Liperi: Liperissä
lipeäinen = lipeinen emäksinen, lipeäpitoinen
lipeäkala = livekala
lippi: lipin tuohesta suppiloksi kierrettyjä varrella
varustettu pieni juoma- tai ammennusastia
lippo haavi, yhdyssanoja esim. kuorelippo, kärpäs-
lippo, lohilippo, siikalippo
lis. lyh. lisensiaatti, esim. lääket. lis., tekn. lis.
lisensiaatintutkinto
lisensiaatintyö lisensiaatintutkintoa varten laadittu
opinnäytetutkielma
lisensiaatti eräs akateeminen oppiarvo
lisensoida myöntää lisenssi, myös lisensioida
lisenssi lupa
Lissabon Portugalin pääkaupunki
listata 1. koota listaksi 2. tulostaa kirjoittimella tie¬
tokoneesta tietoja niitä muuten mitenkään käsitte¬
lemättä tai niiden merkityksestä välittämättä
lisään tyvyys
LitK lyh. liikuntatieteiden kandidaatti; vain luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin liikuntat.
kand.; vastaavasti LitL, LitM, LitT = liikuntatie¬
teiden lisensiaatti, maiseri, tohtori
litografi kivenpiirtäjä
lito(grafia) kivipaino, -painanta, kivipainotaide; ki-
vipiirros, -painate
Litorinameri Itämeri eräässä kehitysvaiheessaan
litroittain
liudentaa konsonantista: ääntää niin, että kielen
selän etuosa kohoaa lähes j:n vaatimaan asentoon,
palataalistaa
liueta : liukenee : liukeni : liuennut hajota nes¬
teeseen siihen kuitenkaan kemiallisesti yhtymät¬
tä, syn. liuota
liukastaa tehdä liukkaa(mma)ksi
liukastuttaa 1. saada liukastumaan 2. liukastaa
liukoinen liukeneva, yhdyssanoja esim. rasvaliu¬
koinen, vaikealiukoinen, vesiliukoinen
liukua : liu’un : liukuisi : liukukoon : liukui :
liukunut
liukuportaat
liuota : liukoaa : liukosi: liuennut liueta
liuote liuotusaine
LIUOTIN liuote
-liuotteinen yhdyssanojen jälkiosana, esim. rasva-
liuotteinen, öljyliuotteinen
Hukuttaa 1. saattaa liukumaan 2. kuvata liuku-
objektiivilla, zoomata
livekala = lipeäkala
livree miespalvelijan virkapuku
Ljubljana Slovenian pääkaupunki
lk. lyh. luokka
LK lyh. lääketieteen kandidaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin lääket. kand.
LKH lyh. lääkintöhallitus
LKK lyh. Lapin korkeakoulu
lkm. lyh. lukumäärä
LKT lyh. lääketieteen ja kirurgian tohtori; vain lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin lääket. ja
kir. toht.
lkv. lyh. lukuvuosi
LKV lyh. laillistettu kiinteistönvälittäjä
LL lyh. lääketieteen lisensiaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin lääket. lis.
lm lyh. luumen(ia)
lm. lyh. loppuunmyyty
LO lyh. lääninoikeus
lobata : lobbaan pitää epävirallisesti yllä hyviä
suhteita päättäjiin, harrastaa käytäväpolitiikkaa
lobelia eräs koristekasvi, elvikki
loden eräs tukeva pitkänukkainen karstalankakan-
gas

322 SANASTO
Lödz kaupunki Puolassa
Lofootit: Lofoottien : Lofooteilla saaristo Norjan
luoteisrannikolla
log lyh. logaritmi
logiikka 1. tiedon muotoa tutkiva filosofian osa 2.
johdonmukainen ajattelu, johdonmukaisuus
logistiikka 1. matemaattinen logiikka 2. materiaa¬
livirtojen ohjaileminen 3. joukkojen kuljetus- ja
huoltojärjestelyt
logo (yhtä ladontakappaletta olevat) yhtiön, liik¬
keen, tuotteen tms. nimi ja tunnuskuvio
logonomi Suomen Puheopiston korkeakoululinjal-
la tutkinnon suorittanut henkilö
logopedi puhehäiriöiden korjaaja, puheopettaja
logopedia puhehäiriöoppi, puhehäiriöiden korjaus
lohenpunainen
lohensukuinen = lohen sukuinen
Lohja : Lohjalla
lohjeta : lohkeaa : lohkesi: lohjennut
lohko : lohkon huom. mahdollinen vaikka harvi¬
nainen on myös taivutus lohko : lohon
lohkoa : lohkon mahdollinen vaikka harvinainen
on taivutus lohkoa : lohon
Lohtaja : Lohtajalla
loikoa: loion
Loimaa: Loimaalla
loimi: loimen : loimea tai lointa 1. kudoksen pit¬
kittäissuuntainen lanka 2. hevosen selkään panta¬
va peite
loinpuut kankaan luomiseen käytetty lattialla pys¬
tyakselin ympäri pyörivä puukehikko, syn. luo-
mapuut
loistavan värinen
loitontua = loitota : loittonee : loittoni : loiton¬
nut
loiventua = loiveta : loivenee : loiveni : loiven-
nut
lojaali lainkuuliainen; uskollinen, luotettava, rehti
lojaalius lainkuuliaisuus; uskollisuus, luotettavuus,
rehtiys, väistyvä syn. lojaalisuus
LOK lyh. lainopin kandidaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin lainopin kand.
lokaalinen paikallinen, paikkaa ilmaiseva
Lokalahti Lokalahdella
lokalisaatio paikantaminen, paikantuminen, sijainti
lokalisoida paikantaa; paikallistaa
Lolland : Lollandissa Tanskan kolmanneksi suu¬
rin saari
lomake paperi, jossa on lyhyet täyttämisviitteet, ja
viitteiden mukaisia merkintöjä varten varatut tyh¬
jät tilat, huom. ei »kaavake»
Lome : Lomessa : Lomehen Togon pääkaupunki
lomittain = lomakkain = lomikkain = lomituksin
= lomatusten = lomitusten
long drink valmiiksi laimennettu väkijuoma-vir-
voitusjuomaseos, »lonkero»
Longyearbyen Huippuvuorten ja Jan Mayenin
pääkaupunki
Lontoo
looginen 1. logiikkaan kuuluva, logiikan mukainen
2. johdonmukainen, selkeä
Loppi: Lopella
loppiainen
loppu huom. »maito on loppu» = maito on lopus¬
sa; kärsivällisyys on lopussa; leikki on lopussa
loppuun- huom. yhdysverbien tilalle mieluummin
sanaliitto, esim. myydä loppuun, suorittaa lop¬
puun, loppuun käytetty, loppuun kulunut
loppuunmyynti
lordi eräs englantilainen arvo- ja puhuttelunimi
lordoosi notkoselkä(isyys)
lotion nestemäinen ihon puhdiste tai kosteute, kas¬
vovesi
louhikko
LOTUS lootus
loukko 1. nurkka, soppi, sopukka 2. kolkka, peruk¬
ka, syrjäseutu 3. kolo, onkalo
loukku 1. pyydys, jonka viritetty kansi pudotes¬
saan tappaa eläimen, esim. hiirenloukku, surman¬
loukku 2. pellavan, hampun ym. kehruukasvien
muokkauksessa käytettävä laite, jolla korret murs¬
kataan; kuvaannollisesti lyödä loukkua = kalista,
täristä, esim. polvet löivät loukkua
lounainen 1. lounaassa oleva, lounaaseen päin ole¬
va, lounaasta tuleva, lounais-, esim. lounaiset ran¬
ta-alueet, lounainen taivas 2. ilmansuunta: lou¬
nas 3. lounaistuuli
lounais-, Lounais huom. paikannimien alkuosas¬

SANASTO 323
sa käytetään isoa kirjainta, aina muulloin pientä,
esim. Lounais-Suomi, lounaissuomalainen; Lou¬
nais-Englanti, lounaisenglantilainen
lounas 1. etelän ja lännen keskivälissä oleva ilman¬
suunta 2. puolipäivän aikaan tai heti sen jälkeen
syötävä ateria
loveta tehdä lovia, lovistaa, lovittaa, pykälöidä,
pyältää
Loviisa: Loviisassa
LP lyh. liikkuva poliisi
LP-levy lyh. long playing -levy, iso äänilevy, jonka
nopeus on 33 1/3 kierrosta minuutissa, »älppäri»
LSD lyh. lysergihappodietyyliamidi, eräs harha-
aistimuksia aiheuttava huume
LT lyh. 1. läääketieteen tohtori, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin lääket.
toht. 2. Liikenneturva
ltd. lyh. (engl.) limited, yhtiön nimessä: rajoitettu
vastuuvelvollisuus
ltk lyh. laatikko(a)
ltk. lyh. lautakunta
LTK lyh. ent. Liiketyönantajain Keskusliitto
LTKK lyh. Lappeenrannan teknillinen korkea¬
koulu
LTO lyh. lastentarhanopettaja; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin lastent.op.
LTS lyh. lyhyen tähtäimen suunnitelma
LTT lyh. Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos
Luanda Angolan pääkaupunki
lubenter approbatur »mielihyvin hyväksytään»,
arvosana
lude : luteen 1. nivelkärsäisten lahkoon kuuluvia
litteäruumiisia hyönteisiä, joilla on imukärsä, yh¬
dyssanoja esim. marjalude, metsälude, omena-
lude 2. erityisesti asuinhuoneissa syöpäläisenä
elävä siivetön lude, josta varsinkin arkikielessä
käytetään nimitystä lutikka
luennoija = luennoitsija
luetelmaviiva ajatusviiva, silloin kun se merkitään
kirjoituksessa erottamaan luettelon osia, jotka al¬
kavat kukin omalta riviltään, huom. ei mielellään
»ranskalainen viiva»
Luganojärvi järvi Alppien etelärinteellä
Luhanka: Luhangassa
luhistaa sortaa kasaan, saada luhistumaan
luhistua sortua, romahtaa, lyyhistyä
Luiro 1. keskimmäinen Kemijoen kolmesta latva-
joesta 2. Luiro : Luirossa, kylä Pelkosenniemellä
lujaa äänestä, liikkeestä, kosketuksesta yms.: ko¬
vaa kovasti, esim. huudettiin lujaa; mennään ja
lujaa; lyö lujempaa
lujentua = lujeta : lujenee : lujetkoon : lujeni :
lujennut tulla lujemmaksi
lujike lujittava kappale (tai aine), vahvike, esim.
sukan kantapäässä oli karhunlankaa lujikkeena
lujite lujittava aine
lujitemuovi lasikuidulla tms. vahvistettu muovi
LuK lyh. luonnontieteiden kandidaatti; vain luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin luonnont.
kand.
lukea huom. tietokonealalla: siirtää tietoa tietovä¬
lineestä tai ulkoisesta muistista sisäiseen muistiin
tai keskusyksikköön
lukihäiriö luku- ja kirjoitushäiriö
lukija huom. tietokonealalla: lukemisen suorittava
laite, esim. koordinaatinlukija, kortinlukija, opti¬
nen lukija
lukiopettaja luku-ja kirjoitushäiriöisten opettaja
lukkiutua mennä lukkoon; sulkeutua lukkojen
taakse, myös lukkiintua, lukkoutua
luksi valaistusvoimakkuuden yksikkö
Luksor Luxor
luksus ylellisyys, loisto
-luku huom. 1900-luvulla; 1400- ja 1500-luvulla
tai 1400- ja 1500-luvuilla
lukuisa : lukuisan : lukuisaa : lukuisien : lukuisia
Luleä Luulaja
LUMA lyh. luonnontiede ja matematiikka
lumen valovirran yksikkö, luumen
Lumijoki: Lumijoella
luminesenssi loistevalo, -säteily
Lumivaara : Lumivaarassa
Lumme : Lumpeen (sukunimi)
lummessa = lummeessa = lumpeessa korvista: lu¬
kossa; myös: korvat ovat lumpeuksissa, menevät
lumpeen, lumpeutuvat
luode : luoteen 1. lännen ja pohjoisen keskivälissä
oleva ilmansuunta 2. laskuvesi

324 SANASTO
luoja huom. kun tarkoitetaan kristinuskon Juma¬
laa, käytetään isoa alkukirjainta Luoja
luokanopettaja peruskoulun alaluokkien (kaikkien
aineiden) opettaja
luoksepääsemätön
luomi: luomen : luomea tai luonta
luomu- yhdyssanan alkuosana: luonnonmukainen,
sellainen, jonka tuottamisessa ei käytetä kemial¬
lisia lannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita;
yhdyssanoja esim. luomuliha, luomutila, luomu¬
tuote, luomuviljely
luonnollisesti 1. luonnollisella tavalla, esim. esiintyä
luonnollisesti, kuolla luonnollisesti 2. mieluummin
tietysti, tietenkin, esim. »vanhemmat voivat luon¬
nollisesti olla lapsensa mukana» = vanhemmat voi¬
vat tietenkin olla lapsensa mukana
luonnon helma
luonnonkihara
luonnonlaki
luonnonläheinen
luonnont. kand. lyh. luonnontiteiden kandidaatti
luonnontuote luonnon itsensä tuottama aine tai
esine; luonnontuotteita ovat esim. hedelmät, mar¬
jat, vilja, öljy ja turve
LUONTA luota
luontainen 1. luonnollinen (ei tehty), luonnonmu¬
kainen, -omainen, luonnon-, esim. tuotteeseen on
käytetty luontaisen kaltaisia aromiaineita 2. syn¬
nynnäinen, alkuperäinen, peritty, aito, esim. An¬
neli on omalla alallaan luontainen kyky
luontais- yhdyssanan alkuosana, esim. luontaishoi¬
to, luontaisparantola, luontaistuote = ilman lan¬
noitteita kasvatettu luonnontuote, luontaisviljely
= viljely luonnonravinteiden varassa
luonteenominaisuus
luonteinen 1. henkilöstä, esim. arkaluonteinen,
hienoluonteinen, kiivas luonteinen, voimakasluon-
teinen 2. esineistä ja asioista: laatuinen, (huom.
genetiivialkuiset yhteen tai erilleen, muut yhteen),
esim. opintokäynnin luonteinen, kausiluonteinen,
tilapäisluonteinen, yksityisluonteinen
luonto 1. ihmistä ympäröivä maailma ilman ihmi¬
sen aikaansaannoksia; luonnonjärjestys, luonnon¬
lait 2. ihmisen, joskus myös eläimen, synnynnäi¬
nen ominaislaatu, hänen perusominaisuutensa, it¬
setunto, esim. luonnoltaan hurja; tottumus on toi¬
nen luonto; kyllä luonto tikanpojan puuhun ve¬
tää; rohkaisin luontoni; minulla ei ollut luontoa
edes vetää tikkua pois sormesta 3. esineistä tai
asioista mieluummin luonne
-luontoinen 1. ulkomaailmasta, esim. karuluontoi-
nen saaristo 2. ihmisestä, esim. hurjaluontoinen,
hyväluontoinen 3. esineistä ja asioista mieluum¬
min -luonteinen, esim. ukkosluonteinen, tilapäis¬
luonteinen, yleisluonteinen
luontois- yhdyssanan alkuosana, kun sana on kä¬
sitettävä ra/ia-alkuisen yhdyssanan vastakohdak¬
si, esim. luontoisetu, luontoissuoritus, luontois¬
talous; muulloin käytetään luontais-alkuista yh¬
dyssanaa
Luopioinen: Luopioisissa
luotaantyöntävä vastenmielinen, tympäisevä
luoteis-, Luoteis- huom. paikannimien alkuosana
kirjoitetaan isolla, vaikka muulloin käytetään
pientä alkukirjainta, esim. Luoteis-Eurooppa, luo-
teiseurooppalainen; Luoteis-Savo, luoteissavolai-
nen
Luoteisväylä meritie Atlantilta Tyynellemerelle
Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse
Luoto: Luodossa
luotta kaavain, sabloni
luottamus huom. »luottamuksella» = luottamuk¬
sellisesti tai luottavasti
lupiini Lupinus, ulkomaisia hemekasveja, joita
meillä tavataan puutarhoissa ja puutarhakarkulai-
sina
luppi = luuppi kellosepän silmän varaan asetettava
suurennuslasi
lusikoittain
Lusaka Sambian pääkaupunki
lut. lyh. luterilainen
luterilainen
luterilaisuus
Lutto yksi Kemijoen kolmesta latvajoesta
LUTU lyh. luopumistuki
Luulaja kaupunki Ruotsissa, ruotsiksi Luleä
Luulajanjoki joki Pohjois-Ruotsissa
Luumäki: Luumäellä

SANASTO 325
luuri puhelimen käteen otettava osa
luutn. lyh. luutnantti
luvanvarainen
Luvia : Luvialla
Luxemburg 1. Luxemburgin suurherrtuakunta
(kaksikirjaintunnus LU, kolmikirjaintunnus LUX)
2. Luxemburgin pääkaupunki
luxemburgilainen
Luxor matkailukaupunki Niilin rannalla Ylä-Egyp-
tissä
lv lyh. leiviskä(ä)
lv. lyh. lukuvuosi
LVI-tekniikka lämmitys-, vesijohto- ja ilmanvaih-
totekniikka
lvv. lyh. liikevaihtovero, nyk. arvonlisävero
lx lyh. luksi(a)
ly lyh. lämpöyksikkö(ä)
LY lyh. 1. Lapin yliopisto 2. LY-tunnus (ly.-tun¬
nus), liike-ja yhteisötunnus
lyh. lyh. lyhenne, lyhennettynä
lyhenne sanan tai ilmauksen merkitseminen niin,
että mukaan otetaan tietyin perustein vain osa kir¬
jaimista
lyhennesana sanaliiton jäsenten alkukirjaimista
muodostunut sana, kirjainsana, alkukirjainsana,
esim. laser = Light Amplification Stimulated
Emission of Radiation, Unesco = United Nations
Educational Scientific and Cultural Organization
lyhennys 1. lyhentäminen, esim. hame tuli muo-
dikkaammaksi helman lyhennyksellä 2. määrä, jo¬
ka jostakin lyhennetään tai lyhenee, esim. velan
lyhennys on maksettava ajallaan 3. mieluummin
lyhennelmä, esim. teoksesta on ilmestynyt lyhen¬
nelmä 4. mieluummin lyhenne
LYHKI = lyhki lyh. lyhytkirurgia
lyhytjännitteinen = lyhytjänteinen
lyhytnäköinen 1. joka ottaa arvioinneissaan huo¬
mioon vain hetkelliset edut, harkitsematon 2. mie¬
luummin likinäköinen
lyhytsulku oikosulku
lymfa imuneste
lymfosyytti : lymfosyyttiä tai lymfosyyttia imu-
solu
Lyngen = Jyykeä
lynkata kansanjoukon omavaltaisesta toiminnasta:
tappaa
Lyon kaupunki Kaakkois-Ranskassa
lyriikka laulu-, tunnelmarunous
lysoli eräs voimakashajuinen desinfiointiaineena
käytetty neste
lyydi eräs itämerensuomalaisten kielten murre-
ryhmä
Lyypekki kaupunki Saksan liittotasavallassa, sak¬
saksi Liibeck
lyyrinen lyriikan alaan kuuluva; runollinen, tunnel¬
mallinen
läh. lyh. 1. lähettäjä, lähettänyt 2. lähemmin
lähekkäin = lähetysten
lähemmäs = lähemmäksi = lähemmä huom.
»N.N. oleskeli ulkomailla lähemmäs kolme vuot¬
ta» = oleskeli ulkomailla lähes kolme vuotta
lähennellä 1. tungetella, ahdistella, esim. mies pyr¬
ki lähentelemään 2. muistuttaa jotakin, olla mää¬
rältään tai lukuarvoltaan lähellä jotakin, esim. ri¬
kollisuutta lähentelevä huolimattomuus; epäon¬
nistumisten määrä lähentelee kymmentä
lähentyä huom. ei juuri käytetä ajallisesta tai pai¬
kallisesta lähestymisestä vaan muista suhteista,
esim. mielipiteet ovat lähentyneet toisiaan
lähestyä 1. ajallisesta ja paikallisesta lähelle tu¬
lemisesta, esim. joulu lähestyy tai lähenee; auto
lähestyy; lähestyn sinua kirjeitse 2. muista suh¬
teista, esim. ongelmaa lähestyttiin eri suunnilta;
ammattiauttajan on osattava lähestyä monenlai¬
sia ihmisiä 3. yleensä lähennellä, esim. valon no¬
peutta lähesyvä tai lähentelevä liike
lähetä 1. ajallisesta ja paikallisesta lähestymises¬
tä, esim. yö lähenee; koti lähenee; lähenemme ko¬
tia 2. olla lähellä, muistuttaa jotakin, lähennellä,
esim. kirjoittamasi u:t lähenevät liiaksi n:iä 3. lu¬
kuarvon lähentymisestä sen sijaan yleensä lähen¬
nellä, esim. loukkaantuneiden lukumäärä lähen¬
teli sataa
lähiaika 1. tulevaisuudessa lähellä oleva aika, esim.
lähiaikoina tänne valmistuu uusi koulurakennus;
2. huom. menneisyydessä lähellä olevana aikana
= viime aikoina
Lähi-itä Etu-Aasian länsialueet: Turkki, Syyria,

326 SANASTO
Libanon, Israel, Jordania ja Arabian niemimaa
(joskus lisäksi Irak, Iran ja Egypti)
lähimmäinen muu ihminen
lähiverkko pienen alueen kattava tietoliikenne¬
verkko; langaton lähiverkko toteutuu esim. radio-
tai infrapuna-aaltojen avulla
lähteä : lähden : lähteköön : lähti: lähtenyt
lähtiäiset = läksiäiset
läksy huom. oppilaat yleensä lukevat, opettelevat
tai harjoittelevat läksy jään, läksyjen »tekeminen»
ei ole tarpeen
läkähdyttää
lämmike se mikä lämmittää
lämmitin huom. ihminen on lämmittäjä, laite on
lämmitin, esim. lisälämmitin, polvenlämmitin,
sähkölämmitin, vuoteenlämmitin
-lämmitteinen yhdyssanan jälkiosana esim. hii-
lilämmitteinen, jatkuvalämmitteinen, keskusläm-
mitteinen, puulämmitteinen, sähkölämmitteinen
lämpimäinen useimmiten monikossa lämpimäiset,
toiselle annettu erä vastaleivotuista leivistä tai
muista leivonnaisista, joskus myös muusta ruoas¬
ta, esim. äiti lähetti lämpimäisiä; tule lämpimäi¬
sille
Längelmäki: Längelmäellä
lännemmäksi = lännemmäs
lännenfilmi Villin lännen elokuva, western
lännenkauppa länsimaiden kanssa käytävä kauppa
länsi-, Länsi huom. isolla alkukirjaimella paikanni¬
missä, muulloin pienellä, esim. Länsi-Saksa, län-
sisaksalainen; Länsi-Suomi, länsisuomalainen
länsimaat eurooppalaisen kulttuurin alueet: (taval¬
lisesti) Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia,
Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka
Länsipohja suomenkielisen väestön asuttama alue
Tornionjoesta länteen, lähinnä nykyinen Norrbot¬
tenin lääni, historiallisesti Västerbottenin maa¬
kunta, Tornionjoki laakso
länsisaksalainen
länt. lyh. läntinen
länteen päin
länt.p. lyh. läntistä pituutta
läpi 1. yhdysverbien sijasta mieluummin sanaliitto
tai muu ilmaus, esim. »läpikulkea» = kulkea lä¬
pi, »läpikäydä» = tarkastaa, käydä (läpi), »läpi-
mennä» = mennä läpi 2. nominit ja partisiipit kir¬
joitetaan /ä/?/-sanan kanssa yleensä yhteen, esim.
läpikulku, läpikuultava, läpileikkaus, läpimärkä,
läpitunkematon
läski sianliha, silava
läsnä oleva
läsnäolija
läsnä ollut
läsnäolo
lätti 1. latvialainen; latvian kieli 2. sikoläävä, sikala
lätty = lettu ohukainen, räiskäle
lättäjalka = latuskajalka = lattajalka
lävikkö kauhan tai kattilan tapainen pohjastaan
revitetty esine, jota käytetään siivilöimiseen tai
ruoka-aineiden huuhtelemiseen
lävistin läpien puhkaisemiseen käytettävä väline
lävistäjä 1. ihminen, joka lävistää 2. monikulmion
tai -tahokkaan kahden kärkipisteen yhdysjana, ei
kuitenkaan sivu eikä sivutasossa
lävitse = läpi
lääk. lyh. lääkäri; lääkintä-; lääketiede
lääkekorvauslautakunta
Lääkelaitos
lääket. lyh. lääketieteen, esim. lääket. kand., lää¬
ke t. lis., lääket. toht.
lääket. ja kir. toht. lyh. lääketieteen ja kirurgian
tohtori
lääkinnällinen huom. usein mieluummin lääkin-
tä-, esim. »lääkinnällinen tarkoitus» = lääkintä-
tarkoitus
lääkintä lääkitseminen, lääkitys, (lääke-)hoito
lääkintöneuvos
lääkitys 1. lääkintä 2. lääkitsevä aine, lääke
lääneittäin
löydös se mikä (lähinnä tutkimuksissa) on löydet¬
ty, esim. muinaiskaivauksissa tehty löydös, mal-
milöydös, potilaan leikkauksessa tehty löydös
löyhentyä = löyhetä : löyhenee : löyhetköön :
löyheni: löyhennyt = löyhtyä
löytyä huom. turhaa käyttöä syytä välttää, esim.
»joka koossa löytyy» = joka kokoa on
löytö 1. löytäminen 2. se mikä on löydetty (yleensä
varta vasten etsimättä)

SANASTO 327
M
m lyh. 1. metri(ä) 2. milli-, esim. ml = millilitra(a)
3. magna cum laude approbatur (suurin kiitoksin
hyväksytään), arvosana
M lyh. 1. mega- (kerrannaisyksikön etuliitteenä
106) 2. medium, keskikokoinen (vaatteista) 3.
metro 4. miehet (wc:n ovessa)
M. lyh. (ransk.) monsieur, herra
m2 lyh. neliömetri(ä)
m3 lyh. kuutiometri(ä)
ma lyh. maanantai, myös maan.
M.A. lyh. engl. Master of Arts, akateeminen oppi¬
arvo Englannissa ja USA:ssa
ma. lyh. määräaikainen
Maa huom. vaikka maa yleensä kirjoitetaan pie¬
nellä, taivaankappaleen nimi kirjoitetaan isolla,
esim. Kuu kiertää Maata ja Maa puolestaan
Aurinkoa
maadoittaa = maattaa
maadoitus = maatto
maaginen taianomainen, taikavoimainen, taika-
maahockey : maahockeyta tai maahockeytä
maailma
maa-ilma 1. meri-ilman vastakohta 2. maassa ole¬
va ilma
maailmankuulu
maailmanlaajuinen huom. kuitenkin koko maa¬
ilman laajuinen, kun alkuosalla (maailman) on
oma määrite koko
maailmansota huom. ensimmäinen maailmansota,
toinen maailmansota, historiallisten tapahtumien
nimet pienellä alkukirjaimella
maailmanympäripurjehdus
maa- ja metsätalousministeriö
maakeskinen maan keskipisteeseen jossakin suh¬
teessa oleva; Maata kaiken keskipisteenä pitävä,
geosentrinen
Maalahti: Maalahdella
Maalaisliitto Keskuspuolueen ja Suomen Keskus¬
tan edeltäjä
maallikko 1. seurakunnan jäsen, ei pappi 2. ei-am-
mattimies
maallinen 1. maan päällä oleva, maiseen elämään
kuuluva, katoava 2. kirkollisen, papillisen, hen¬
gellisen vastakohta, profaani
maamies maanviljelijä, talonpoika, vrt. »maan¬
mies»
maan. lyh. maanantai, yleensä ma
maanikko maniaa poteva henkilö
maaninen maniasta johtuva, maniaan kuuluva
Maaninka : Maaningalla
maanis-depressiivinen mielisairaus, kaksisuun¬
tainen mielialahäiriö
maanjäristys
maanlaajuinen
maan mainio = maanmainio aivan erinomainen
maanmies saman maan kansalainen tai asukas
maanpäällinen
maanvieremä = maanvyörymä
maanvilj. lyh. maanviljelijä
maanviljely rinnalla vielä myös maanviljelys
maanvyörymä = maanvieremä
maanääri
Maaria : Maariassa
Maarianhamina : Maarianhaminassa
maas. lyh. Suomen Maaseudun Puolueen jäsen,
maaseudunpuoluelainen
maasturi maastoauto
maat. ja metsät lyh. maatalous- ja metsätieteiden,
esim. maat. ja metsät, kand., maat. ja metsät, lis.,
maat. ja metsät, maist., maat. ja metsät, toht.
maattaa yhdistää maahan sähköä johtavasti, maa¬
doittaa
maatto maattaminen, maadoitus
Macao = Macaon erityishallintoalue (kaksikir¬
jaintunnus MO, kolmikirjaintunnus MAC)
macaolainen (kiinalainen)
macho 1. aggressiivisesti yltiömiehekäs 2. macho-
mies
machoilla kukkoilla
Madagaskar: Madagskarissa tai Madagaskaril-
la = Madagaskarin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus MG, kolmikirjaintunnus MDG)
madagaskarilainen
Madeira : Madeirassa 1. Madeiralla tai Madei¬
rassa, Portugaliin kuuluva saari Atlantissa Afri¬
kasta luoteeseen 2. Amazonin sivujoki

328 SANASTO
Madrid Espanjan pääkaupunki
mafia 1. sisilialainen rikollisjärjestö, joka on levit¬
täytynyt myös Yhdysvaltoihin 2. jotakin alaa ky¬
seenalaisin keinoin hallitseva ryhmäkunta
Magalhäesinsalmi salmi Etelä-Amerikan mante¬
reen ja Tulimaan välinen salmi
magia taikuus, taikominen, noituus
magna cum laude approbatur suurin kiitoksin
hyväksytään, arvosana
magneetti rautaa puoleensa vetävä kappale
magneettinen sellainen, joka vetää puoleensa rau¬
taa, magnetismiin perustuva
magneetto polttomoottorien sytytyskipinän aikaan¬
saamiseen käytettävä yksinkertainen sähkögene-
raattori
magnesium eräs alkuaine
magnetismi magneettisuus
magnetofoni käymässä vanhanaikaiseksi, yleensä
nauhuri
magnetoida tehdä magneettiseksi, syn. magneti-
soida
magnolia suurikukkaisia puita ja pensaita, joista
vain jotkut pensaslajikkeet menestyvät Etelä-Suo¬
men rannikkoseutujen puutarhoissa
maha 1. yleiskielessä mieluummin ihmisen vatsa
2. anatomiassa: mahalaukku tai (eläimillä) sen osa
mahahaava
mahakatarri
mahanportti mahalaukun alapäästä suolistoon joh¬
tava rengaslihaksen sulkema aukko
maharadza intialainen hallitseva ruhtinas
mahasyöpä
mahatma intialaisten merkkimiesten kunnianimi
mahd. lyh. mahdollinen, mahdollisesti
mailma maailma
maineikas kuuluisa, kunniakas
Maine : Mainen Yhdysvaltain koillisin osavaltio
mainitunlainen
maisemoida sopeuttaa maisemaan, esim. maise¬
moida sorakuopat
maisena maissitärkkelys, yhdyssana: maisenajauhot
maiskahdus = maiskaus
maist. lyh. maisteri, esim. fil. maist., kasvatustiet,
maist., valtiot, maist.
maistaa : maistoi: maistanut 1. tunnustella suus¬
saan tai syödä tai juoda hiukan maun toteamisek¬
si, esim. maistoin hiukan keittoa 2. maistua,
maittaa, esim. Kuiske kuuluu: »Miltä ruoka mais¬
taa?»
maistajaiset maistelemistilaisuus, maistiaiset 2
maistiaiset 1. maistettavaksi tarkoitettu erä jotakin
2. maistelemistilaisuus, maistajaiset
maiti: maidin : maitia koiraskalan valkoinen sie¬
menneste
maj. lyh. majuri
majesteetti 1. kuninkaasta, kuningattaresta tai
muista vähintään heidän arvoisistaan, esim. Tei¬
dän Majesteettinne, hänen majesteettinsa keisari
on ilmoittanut 2. majesteettius, esim. kuoleman
majesteetti
majesteettinen kunnioitusta herättävä, arvokas,
mahtava, vaikuttava, juhlallinen, myös majestee-
tillinen
majesteettisuus arvokkuus, mahtavuus, juhlalli¬
suus
majesteettius 1. se, että joku on majesteetti 2. mie¬
luummin majesteettisuus
majoittaa
majoitus
majoneesi öjystä ja munankeltuaisista valmistettu
sakea maustettu kastike
makaaberi kammottava, kalmantuntuinen
makaroni
makasiini 1. varasto(huone) 2. patruunalipas 3.
joskus syn. aikakauslehti
makedonia kieli
Makedonia = entinen Jugoslavian tasavalta Ma¬
kedonia (EJTM) (kaksikirjaintunnus MK, kol¬
mikirjaintunnus MKD)\ kansalaiset ovat jugosla-
vianmakedonialaisia
make-up ehostus, meikki
makeute makeutusaine
makramee solmimalla tehty pitsimäinen kudos
makroskooppinen paljain silmin näkyvä
makrosyytti iso punasolu
maks. lyh. l.maksettu, maksanut 2. maksimi
Maksamaa: Maksamaalla
maksiimi elämänohje, mietelause

SANASTO 329
maksimaalinen suurin (mahdollinen), enimmäis-,
huippu-
maksimi 1. enimmäis-, huippumäärä, -arvo 2. kor¬
keapaine
maksimoida lisätä, suurentaa enimmäismärään tai
arvoon, enimmäistää
maksoittua 1. verestä: hyytyä 2. keuhkoista: muut¬
tua keuhkotulehduksessa maksakudosta muistut¬
tavaksi
maksuliikenne pankkien hoitama maksujen väli¬
tys ja perintä
maksuunpano huom. mieluummin kuitenkin pan¬
na maksuun kuin »maksuunpanna»
maksuun pantu
makuinen 1. huom. muodostaa yhdyssanan edel¬
lään olevan nominatiivimuotoisen määritteen ja
yleensä myös lyhyen ja yleisen genetiivimuotoi-
sen adjektiivisen sanan kanssa, esim. hienomakui-
nen, erimakuinen, puhdasmakuinen, raikasmakui-
nen; hyvänmakuinen, pahanmakuinen, samanma-
kuinen, toisenmakuinen 2. huom. muodostaa joko
yhdyssanan tai sanaliiton lyhyehkön genetiivimuo-
toisen substantiivin tai harvinaisehkon adjektiivi¬
sen sanan kanssa, esim. mansikanmakuinen, man¬
sikan makuinen; mullanmakuinen, mullan makui¬
nen; tutunmakuinen, tutun makuinen; voimakkaan¬
makuinen, voimakkaan makuinen 3. huom. muo¬
dostaa sanaliiton pitkän genetiivimuotoisen mää¬
ritteen, yhdyssanan ja sanaliiton kanssa, esim.
hätkähdyttävän makuinen, puutarhamansikan ma¬
kuinen, varastossa kypsytetyn makuinen
makulatuuri hylky-, jätepaperi
Malabo Päiväntasaajan Guinean pääkaupunki
malaiji Malakan niemimaan ja Malaijien saariston
pääväestön jäsen ja kieli
Malawi = Malavvin tasavalta (kaksikirjaintunnus
MW, kolmikirjaintunnus MWI)
malavvilainen
Male Malediivien pääkaupunki
Malediivit = Malediivien tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus MV, kolmikirjaintunnus MDV)
malediivilainen
Malesia (kaksikirjaintunnus MY, kolmikirjaintun¬
nus MYS)
malesialainen
Mali = Malin tasavalta (kaksikirjaintunnus ML,
kolmikirjaintunnus MLI)
malilainen
malka : malan : malkaa tuohi- tai olkikaton har¬
jalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää katteiden
irtoamisen
mallinen 1. huom. muodostaa yhdyssanan edellään
olevan määritteen kanssa, joka on nominatiivissa
tai erityisessä yhdyssanamuodossa, esim. eri¬
mallinen, puseromallinen, urheilumallinen; eri¬
koismallinen,, savolaismallinen, yleismallinen 2.
huom. muodostaa joko yhdyssanan tai sanaliiton
lyhyen genetiivimuotoisen määritteensä kanssa,
esim. oudonmallinen, oudon mallinen; vanhan¬
mallinen, vanhan mallinen; huom. jotkut tapa¬
ukset kuitenkin yleensä aina yhteen esim. sa¬
manmallinen, toisenmallinen, tämänmallinen 3.
huom. muodostaa sanaliiton, jos alkuosa on pit¬
kähkö sana, yhdyssana tai sanaliitto, esim. erikoi¬
sen mallinen, viipurinrinkilän mallinen, kaikille
tutun mallinen
Mallorca: Mallorcalla (Mallorcassa) suurin Bas¬
aareista
malmirikas malmikas, runsaasti malmia sisältävä,
runsasmalminen
malta kieli
Malta : Maltassa tai Maltalla = Maltan tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus M7, kolmikirjaintunnus
MLT)
maltalainen
malttaa : maltan : malttoi: malttanut
Malvinassaaret = Falklandinsaaret
mamselli vanhentunut, neiti
mamu- lyh. maahanmuuttaja-; yhdyssanan alku¬
osana, esim. mamu-oppilas, mamu-opetus
manageri ammattilaiskilpailujen tai taiteilijoi¬
den esiintymistilaisuuksien ja -sopimusten järjes¬
täjä
Managua Nicaraguan pääkaupunki
Manama Bahrainin pääkaupunki
mandaatti 1. toimeksianto 2. huoltovaltuus; huol-
toalue 3. (kansan)edustajanpaikka
mandariini 1. keisariajan Kiinan korkea virkamies

330 SANASTO
2. eräs kiinan murre 3. eräs sitruspuu ja sen he¬
delmä
maneeri kaavamaisuus; kaavamainen, pinttynyt
esitys- tai menettelytapa
maneesi ratsastushalli
mangaani eräs alkuaine
mangoldi lehtijuurikas
Manhattan : Manhattanilla saari ja sillä oleva
kaupunginosa New Yorkissa
mania kiihko, vimma
manifestaatio ilmeneminen; ilmenemä; mielipiteen¬
ilmaus
manifesti 1. julistus(kirja), ohjelmajulistus 2. aluk¬
sen lastiluettelo 3. ilmeinen, selvästi ilmenevä, il¬
mi-, syn. manifestinen
manifestoida 1. ilmentää, ilmoittaa 2. saattaa ilme¬
nemään
manifestoitua ilmetä, ilmentyä
manikyristi : manikyristiä tai manikyristia
käsienhoitaja
manikyyri : manikyyriä tai manikyyria käsien-
hoito
Manila Filippiinien pääkaupunki
manila = manilla eräästä banaanikasvista saadut
köysien ja harjojen yms. valmistukseen käyetyt
kuidut, yhdyssanoja esim. manil(l)aharja, manil¬
laköysi
manipulaatio käsittely, (ovela) keino; mielipitei¬
den muokkaus
manipuloida käsitellä; muokata mieliä haluttuun
suuntaan
Manner: Mannerin (sukunimi)
manner, mantere huom. yleensä yksikön nomi¬
natiivissa ja partitiivissa sekä monikon genetiivis¬
sä manner, mannerta, mannerten, mutta yksikön
illatiivissa ja monikossa yleensä mantere-sanan
muotoja, esim. mantereeseen, mantereita, mante¬
reella, vaikka myös manner-sanan muodot ovat
mahdollisia, esim. mantereet = manteret, mante¬
reelle = manterelle
Manner-Eurooppa
Manner-Suomi
Mansaari: Mansaaressa
mansardikatto taitekatto
mantere = manner
mantilja espanjalaisnaisten päälaelle kiinnitettävä
pitsihuivi
manttaali maatilan veroluku
manuaali 1. urkujen tai harmonin sormio 2. käsi¬
kirja
MAOL lyh. Matemaattisten Aineiden Opettajien
Liitto
Maputo Mosambikin pääkaupunki
maraton = maratonjuoksu yleisurheilukilpailu¬
jen pisin juoksu
marginaali 1. sivun tyhjä reuna, vierus 2. raha¬
määrien erotus; liikkumavara
marginaalivero sivutuloista, palkankorotuksesta
yms. maksettava korkeampi vero
mari tseremissien omakielinen kansallisuuden ja
kielen nimi
marianpäivä Marian ilmestyspäivä, myös Marian
päivä
marihuana eräs hampusta valmistettu huume
marinadi mausteliemi
marinoida liottaa mausteliemessä
marionetti 1. sätkynukke 2. kuvaannollisesti: mui¬
den johdeltavissa oleva tahdoton ihminen
Marjut : Marjuen : Marjutta : Marjuella tai
Marjutin : Marjutia : Marjutilla (etunimi)
market suurmyymälä
markkeerata osoittaa, esittää, tarkoittaa
Markkina = Skibotn kylä ja kauppapaikka Jyy-
keänvuonon itärannalla Pohjois-Norjassa
Marmarameri sisämeri Mustanmeren ja Egean-
meren välissä
marmelaati : marmelaatin = marmeladi : mar¬
meladin = marmelo
Marokko = Marokon kuningaskunta (kaksikir¬
jaintunnus MA, kolmikirjaintunnus MAR)
marokkolainen
Marseille : Marseillen : Marseilleta : Marseille-
hin satamakaupunki Ranskassa
Marshallinsaaret: Marshallinsaarilla = Marshal-
linsaarten tasavalta (kaksikirjaintunnus MH, kol¬
mikirjaintunnus MHL)
Martinique : Martiniquessa tai Martiniquella =
Martiniquen departementti (kaksikirjaintunnus

SANASTO 331
MQy kolmikirjaintunnus MTQ)
martiniquelainen on myös portugalilainen
Marttila: Marttilassa
marttyyri: marttyyria tai marttyyriä 1. uskonsa
takia surmattu kristytty 2. vakaumuksensa takia
syyttömästi kärsivä ihminen
marttyyrius = marttyyriys
marxilainen = marksilainen
marxilais-leniniläinen = marksilais-leniniläinen
marxilaisuus = marksilaisuus
Maseru Lesothon pääkaupunki
maskara ripsiväri
Masku: Maskussa
Masqat Omanin pääkaupunki
massamuisti atk:ssa hyvin suurikapasiteettinen
suorasaantimuisti
massiivi 1. suuri yhtenäinen syväkivilajikasauma
2. laaksojen erottama suurehko vuoriston osa
massiivinen jykevä, jyhkeä, raskas; täyteläinen;
laaja, runsas
masturbaatio itsetyydytys
matadori härkätaistelija, joka tappaa härän
matalajännite pienjännite
matemaatikko matematiikan tutkija tai soveltaja
matemaattinen matematiikkaan kuuluva; ehdotto¬
man täsmällinen
matematiikka suureita ja niiden suhteita tutkiva tiede
materia aine; aineelliset arvot
materiaali 1. (raaka-)aine, aines, aineisto, tarvik¬
keet 2. sotatarvikkeet
materiaalinen aineellinen
materiaalistaa aine(ell)istaa, toteuttaa, syn. mate¬
rialisoida
materialismi 1. käsitys, että kaikki olevainen on
ainetta 2. elämänkatsomus, joka pitää aineellista
hyvää henkisiä arvoja tärkeämpänä
materialistinen materialismin mukainen; aineelli-
suuteen kiintynyt
matkaaja matkalla olija, matkamies, kulussa olija
matkailija huvittelun tai virkistyksen vuoksi mat¬
kalla oleva tai matkoja tekevä ihminen; yhdyssa¬
na: tutkimusmatkailija
matkailuteollisuus mieluummin matkailuelinkei¬
no, matkailuala
matkalainen matkalla olija, matkamies, kulkija
matkamies matkalla olija, matkustaja, matkalai¬
nen, kulkija
matkustaja jossakin joukkoliikennevälineessä mat¬
kustava henkilö; kulkuneuvon kyydittävänä oleva
henkilö kuljettajan vastakohtana
matkustavainen hiukan vanhahtava: matkalla oli¬
ja, matkamies
mato huom. eläintieteessä vain pääjaksoon Vermes
kuuluvista eläimistä; yleiskielessä myös toukis¬
ta, tuhatjalkaisista yms.; murteittain myös käär¬
meistä
matoinen 1. sellainen, jossa on matoja 2. viheliäi¬
nen, kurja, esim. tämä matoinen maailma
matonen 1. pikku mato 2. kuvaannollisesti: maan
matonen = viheliäinen, kurja olento
matr. lyh. matruusi
matriarkaalinen äidinvaltainen
matriarkaatti äidinvalta
matriarkka perhettä tai sukuryhmää johtava iäkäs
äiti
matriisi 1. (puristus-, pakotus-, valu)muotti yms.
2. suorakaiteen muotoon kirjoitettu lukukaavio
matriisikirjoitin (tietokoneen) kirjoitin, joka muo¬
dostaa merkit pisteistä
matrikkeli nimikirja, nimi-, jäsenluettelo, henkilö-
tietohakemisto
matroona 1. muinaisroomalainen aviovaimo, per-
heenemäntä 2. arvokas lihavahko rouva
mattimyöhäinen myöhään tuleva, (usein) myöhäs¬
sä oleva, myös Matti Myöhäinen
maturiteetti (henkinen) kypsyys
Mauritania : Mauritaniassa = Mauritanian isla¬
milainen tasavalta (kaksikirjaintunnus MR, kol¬
mikirjaintunnus M RT)
mauritanialainen
Mauritius : Mauritiuksen : Mauritiuksessa tai
Mauritiuksella = Mauritiuksen tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus MU, kolmikirjaintunnus MUS)
mauritiuslainen
mausoleumi hautarakennus, -kappeli
maustaa : maustan : mausti tai maustoi
maya erään Meksikossa ja Keski-Amerikassa asu¬
van intiääniryhmän jäsen

332 SANASTO
Mayotte : Mayottessa = Mayotten alueellinen
yhteisö (kaksikirjaintunnus YT, kolmikirjaintun¬
nus MYT)
mayottelainen on myös portugalilainen
MB lyh. (engl.) megabyte, megatavu(a)
M.B.A. = MBA lyh. (engl.) Master of Business Ad¬
ministration, kansainvälinen liikkeenjohdon tut¬
kinto
Mbabane Swazimaan pääkaupunki
MBD lyh. minimal brain dysfunction, vähäinen
aivovaurio
MBO lyh. (engl.) management buy-out, (yrityksen
tai sen osan) myyminen toimivalle johdolle
MC maailmancup
me huom. kuulijan tai lukijan täytyy tietää, keitä
meihin kulloinkin kuuluu, eli me-sanalla täytyy
olla korrelaatti; melko vaativassakin kielenkäy¬
tössä hyväksytään omistusliitteettömyys sellaisis¬
sa tapauksissa, joissa kysymyksessä ei ole omista¬
minen vaan tiettyyn yhteisöön kuuluminen, esim.
meidän äiti, meidän perhe, meidän koulu, mei¬
dän kylä; asiallisimmissa ja virallisissa yhteyk¬
sissä omistusliitteen pois jättämistä ei suositeta,
esim. meidän maamme, meidän perheemme
ME lyh. maailmanennätys
medaljonki: medaljongin 1. pyöreä tai soikea ko¬
telo, jota pidetään riipuskoruna 2. pyöreä- tai soi-
keakehyksinen kuva
media viestin
mediaani 1. keskijana 2. jakauman suuruusjärjes¬
tyksessä keskimmäinen lukuarvo
medisiininen lääketieteellinen
meditaatio (uskonnollinen) mietiskely, pohdinta,
meditointi
meditoida mietiskellä
meduusa kellomaisia onteloeläimiä; eräiden onte-
loeläinten suvullinen vaihe
meedio spiritististen ilmiöiden välittäjä
meesjuusto vuohenmaidosta valmistettu imelä he-
rajuusto
meetvursti kylmäsavustettu kestolihamakkara
mega- kerrannaisyksikön etuliitteenä: 106, esim.
megawatti
megafoni huuto-, puhetorvi
mehikasvi kasvi, jonka varret tai lehdet ovat pak¬
suja ja meheviä ja päällyskelmu paksu, niin että
ne kestävät hyvin kuivuutta, esim. kaktukset ja
maksaruohot
mehuste aine, jolla mehustetaan
mehustin mehustuslaite; yhdyssana höyrymehustin
meikata ehostaa
meioosi sellainen solun tai tuman jakautuminen,
jossa kromosomiluku vähenee puoleen
meislata taltata
meisseli taltta
MEK lyh. 1. Matkailun edistämiskeskus 2. Meri¬
mieseläkekassa
mekaanikko koneita ja kojeita asentava, korjaava
tai valmistava henkilö
mekaaninen mekaniikkaan kuuluva; koneellinen,
konemainen
mekaanistaa koneellistaa, myös mekanisoida
mekaniikka kappaleiden tasapainoa ja liikettä tut¬
kiva fysiikan osa
mekanismi 1. koneisto 2. säännönmukainen tapah¬
tumasarja
mekanistinen mekanismin mukainen
Mekka islamilaisten pyhiinvaelluskaupunki
Saudi-Arabiassa
Meksiko = Meksikon yhdysvallat liittotasavalta
Pohjois-ja Keski-Amerikassa (kaksikirjaintunnus
MX, kolmikirjaintunnus M EX)
meksikolainen
Meksikonlahti Pohjois- ja Keski-Amerikan sekä
Kuuban välinen sivumeri
MEL lyh. merimieseläkelaki
Mela lyh. Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Melanesia : Melanesiassa saariryhmä Tyynessä-
meressä koilliseen Australiasta
melankolia raskasmielisyys, synkkämielisyys;
apeus, alakuloisuus
melankolinen raskasmielinen; apea, surumielinen
melanooma tummasolukasvain, tummasyöpä
Melbourne : Melbournessa kaupunki Australiassa
meleerata kirjavoida sekoittamalla kuituja
Melkas : Melkkaan tai Melkaksen (sukunimi)
melko lailla
mellakoija = mellakoitsija

SANASTO 333
Mellilä: Mellilässä
mellottaa vähentää raakaraudan hiili- ja piipitoi¬
suutta hapettamalla, niin että se tulee pehmeäm¬
mäksi ja sitkeämmäksi
mellotus vrt. ed.
melodia sävelmä
melodiikka sävelmäoppi; sävelmäaines, sävelmän
käsittelytapa
melodika eräs etenkin lapsille tarkoitettu puhallus-
soitin
melodinen sävelmällinen, sävelmä-; laulunomai-
nen, laulava
melodraama teennäisen mahtipontinen tai tunteelli¬
nen näytelmä, elokuva tai kaunokirjallinen teos
melodraamallinen = melodramaattinen 1. melo¬
draaman omainen 2. mahtipontinen, paisutteleva,
onton pateettinen
meloni eräs kurkkukasvi; edellisen ja eräiden mui¬
den kasvien pallomainen hedelmä
Memfis : Memfisin Egyptin vanhin pääkaupunki
menehtyä kuolla (hitaasti riutuen); nääntyä, uupua
perin pohjin
menestyksekäs = menestyksellinen
menetelmä järjestelmällinen tapa toimia jonkin
tuloksen saavuttamiseksi, metodi, esim. kasva¬
tusmenetelmä, kyselymenetelmä, opiskelumene¬
telmä, tutkimusmenetelmä, valmistusmenetelmä
menettely menetteleminen jossakin tietyssä asias¬
sa tai tilanteessa, esim. oikeudenkäyntimenettely,
sovittelumenettely, valitusmenettely
meno-paluulippu edestakainen matkalippu, edesta-
kaislippu
menstruaatio kuukautiset
mentaalihygienia mielenterveys(työ)
mentaalinen henkinen, sielullinen
mentaliteetti mielen-, hengenlaatu
mentoli eräs piparmintunhajuinen terpeenialkoholi
menu = menyy ruokalista
MEP lyh. (engl.) Member of European Parliament,
Euroopan parlamentin jäsen (arkikielessä meppi)
Merenkulkuhallitus
meri: meren : merta
meridiaani 1. pituuspiiri 2. taivaannapojen ja ha¬
vaintopaikan zeniitin kautta kulkeva isoympyrä
meriitti (virka)ansio
Merijärvi: Merijärvellä
Merikarvia: Merikarvialla
Merimasku : Merimaskussa
meritokraattinen meritokratiaan perustuva
meritokratia lahjakkuuteen, saadun koulutuksen
paremmuuteen yms. perustuva yhteiskunnallinen
valtajärjestelmä)
MerivE lyh. Merivoimien esikunta
merivoimat yleismerkityksessä on puolustusvoi¬
mien osa, joka huolehtii meripuolustuksesta ja
merisodankäynnistä
Merivoimat erisnimenä tarkoittamassa Suomen
merivoimia keskushallinnon toimielimenä
merk. lyh. merkitys; merkitty
merkantilismi 1500-1700-luvulla vallinnut talous¬
poliittinen järjestelmä
merkantti kauppakoulun käynyt henkilö
merkata 1. merkitä 2. nimikoida
merkeli kalsiumkarbonaattipitoinen savi
merkille pantava
merkintä 1. merkitseminen, esim. porojen merkintä
2. se, mikä on merkitty, esim. suoritusmerkintä
merkintö se, mikä on merkitty, merkintä
merkityksellinen 1. merkitystä omaava, merkittä¬
vä, merkitsevä, merkityksekäs, huomattava, tär¬
keä 2. kielitieteessä: merkitystä kannattava, mer¬
kitystä koskeva, merkitys-
merkon. lyh. merkonomi
merkonomi opistotasoisen tutkinnon kauppaoppi¬
laitoksessa suorittanut henkilö
merseroida käsitellä puuvillalankaa, -kangasta tai
paperia, niin että se tulee silkin tapaan kiiltäväksi
mesallianssi epäsäätyinen avioliitto
mesenaatti antelias taiteen- tai tieteensuosija
Mesopotammia = Kaksoisvirranmaa : Kaksois-
virranmaassa
Messinä satamakaupunki Sisiliassa
Messinansalmi salmi Sisilian ja mantereen välissä
Messukylä : Messukylässä
mestarinäyte 1. työnäyte, joka käsiteollisuus-
ammatin harjoittajan on annettava mestarinarvon
saavuttamiseksi 2. mestarillinen suoritus, näyte
mestaruudesta

334 SANASTO
mestarius mestarinarvo käsiteollisuusammatissa
mestaruus 1. mestarillisuus, taidokkuus 2. mesta¬
ruuskilpailuissa saavutettu voitto, siihen perustu¬
va parhaimmuus
metafora vertaukseen perustuva kielikuva
metaforinen metaforan sisältävä
metafysiikka olevaisen olemusta ja perussyitä tut¬
kiva filosofian osa
metafyysikko metafysiikan tutkija
metafyysinen metafysiikan alaan kuuluva
metallirikas metallikas, runsasmetallinen
metalloida 1. päällystää metallilla 2. tehdä jokin
ominaisuuksiltaan metallin kaltaiseksi
metamorfoosi muodonmuutos 1. eläinten muo-
donvaihdos 2. kasvien muuntuminen 3. kivilajien
muuttuminen kivimassojen liikkeen, paineen tai
lämpötilan vaikutuksesta
metanoli metyylialkoholi
metastaasi haara-, etäpesäke
meteori avaruudesta maan ilmakehään tullut kap¬
pale, joka näkyy tähdenlentona tai tulipallona
meteoriitti avaruudesta maan pinnalle pudonnut
kivi
meteorologia ilmatiede
meteorologinen ilmatieteellinen
Metla lyh. Metsäntutkimuslaitos
metodi menetelmä
metodiikka menetelmät, menetelmäoppi
metodinen metodia noudattava, menetelmällinen
metodologia tieteen metodia käsittelevä tiede, me¬
netelmäoppi
metonymia sanan korvaaminen toisella, siihen jos¬
sain olennaisessa yhteydessä olevalla, nimenvaihto
metonyyminen metonymian luonteinen, metony¬
mian sisältävä
metriikka runomittaoppi
metronomi tahtimittari
metropoliitta 1. ortodoksisessa kirkossa: patriar¬
kan ja arkkipiispan välinen arvoaste 2. katolisessa
kirkossa: arkkipiispa
Metsähallitus
metsäköyhä vähämetsäinen, niukkametsäinen
Metsämaa: Metsämaalla Zaporozskoje
metsänhoit. lyh. metsänhoitaja
Metsäpirtti: Metsäpirtissä Zaporozkoje
metyyli yksinkertaisin hiilivetyradikaali
Mexico 1. Meksikon yhdysvaltain pääkaupunki,
Ciudad de Mexico 2. osavaltio Meksikon yhdys¬
valloissa 3. huom. Pohjois- ja Keski-Amerikassa
sijaitseva liittotasavalta on Meksiko
mezzosopraano sopraanon ja alton välinen naisää¬
ni; laulaja, jolla on sellainen ääni
mg lyh. milligramma(a)
mh. lyh. makuuhuone
MH lyh. 1. metsänhoitaja; luetteloissa käytettävä
lyhenne, muuten metsänhoit. 2. Metsähallitus
mhy. lyh. metsänhoitoyhdistys
MHz lyh. megahertsi(ä)
MI lyh. maanmittausinsinööri
Miami kaupunki Yhdysvalloissa
midi- vaatteesta: puolipitkä, puolisääreen ulottuva,
esim. midihame
miedonnos varsinkin lääkkeistä: laimennos, lai¬
mennettu neste tai seos
miedonnus miedontaminen
miehenalku
miehenmittainen = miehen mittainen
Miehikkälä: Miehikkälässä
miel. lyh. mieluummin; mieluiten
mieleenpainuva mieluummin kuin »mieliinpainu-
va»; joskus myös mieleen painuva
mielellä(än) huom. possessiivisuffiksi valitaan
yleensä persoonan mukaan, esim. teemme sen
mielellämme; en mielelläni puhu koko asiasta;
lapset uivat mielellään; tekstissä ei mielellään
saisi olla painovirheitä
mielenilmaus julkinen mielipiteen ilmaus
mielikuvituksekas mielikuvitusta osoittava,
mielikuvituskykyinen
mielikuvituksellinen 1. mielikuvitukseen perustu¬
va, kuvitteellinen, kuviteltu 2. uskomaton, satu¬
mainen
mielin kielin
mielin määrin
mielipiteenilmaus
mielipiteidenvaihto
mielle mielikuva
miellyttää

SANASTO 335
mieltä järkyttävä, mieltä kiehtova, mieltä kuo¬
huttava, mieltä masentava jne.
mieltää kokea ja muodostaa mielteitä; huom. tar¬
peetonta käyttöä sopii välttää, esim. »mielsin
asian tärkeäksi» = käsitin, että asia on tärkeä;
»en pysty mieltämään koko asiaa» = en pysty ta¬
juamaan (ymmärtämään) koko asiaa
mieluimmin = mieluiten huom. käytetään vain,
kun vaihtoehtoja on kolme tai enemmän, esim.
juuri nyt nukkuisin mieluiten; ensi viikolla kävisin
luonasi mieluimmin keskiviikkona
mieluummin huom. kahdesta vaihtoehdosta, esim.
juuri nyt nukkuisin mieluummin kuin valvoisin;
ensi viikolla kävisin luonasi mieluummin keski¬
viikkona kuin torstaina
mies huom. eräissä ilmauksissa ilman ajatusta su¬
kupuolesta, esim. jokamies, esimies, kotimies,
luottamusmies, oikeusneuvosmies, uskottu mies,
muina miehinä
miete ajatus, miettimisen tulos
mietelmä mietelause tai muu yleensä jo kielelli¬
seen muotoon saatettu miete
mietintä miettiminen
mietintö komitean, valiokunnan yms. erityisestä
toimeksiannosta laatima tiettyä asiaa koskeva sel¬
vitys
Mietoinen : Mietoisissa
migreeni kohtauksittainen päänsärky
mihinpäin = mihin päin
miimikko mimiikan harjoittaja, ilmehtijä, elehtijä
miiminen eleisiin ja ilmeisiin perustuva, ele-,
ilme-
miinus 1. vähennyslaskun merkki, negatiivisten lu¬
kujen etumerkki, miinusmerkki 2. vähennys, tap¬
pio, puutos, haitta
MIKE lyh. Mittatekniikan keskus
Mikkeli: Mikkelissä
mikkelinpäivä = mikonpäivä
mikro mikroaaltouuni, mikrotietokone ym.
mikro- 1. pienois-, pien-, esim. mikrofilmi, mikro¬
piiri 2. kerrannaisyksikön etuliitteenä: miljoonas¬
osa (10-6), esim. mikroampeeri
mikrobi mikro-organismi, pieneliö
mikrofoni
Mikronesia : Mikronesiassa = Mikronesian liit¬
tovaltio (kaksikirjaintunnus FM, kolmikirjaintun¬
nus FSM)
mikronesialainen
mikroni miljoonasosa metriä, mikrometri
mikroprosessori mikrosuoritin
mikroskooppi koje, jolla voidaan tarkastella pie¬
niä esineitä vahvasti suurennettuna
mikroskopoida tarkastella tai tutkia mikroskoo¬
pilla
mikrosuoritin yhdestä monoliittipiiristä koostuva
suoritin, mikroprosessori
mikrotietokone yleensä yhdestä tai muutamasta
mikrosuorittimesta rakennettu pienitehoinen tie¬
tokone
miksata äänentallennuksessa: sekoittaa
mikseri 1. sekoittaja (televisiotarkkaamossa) 2. te-
hosekoitin, coctailinsekoitin 3. (grogissa käytet¬
tävä) virvoitusjuoma 4. miksauslaite
mikstuura nestemäinen lääkeseos
mikä 1. huom. valmiiseen kysymyssanaan ei liitetä
kysymysliitettä -kö, esim. »mikäköhän» = mikä¬
hän 2. huom. relatiivipronomini mikä viittaa koko
edellä olevaan lauseeseen (tai asiaa tarkoittavaan
se-pronominiin), esim. siuaustilaisuus on Hieta-
niemen vanhassa kappelissa, mikä näin kutsuna
ilmoitetaan; sait sen, minkä ansaitsit 3. huom.
nyrkkisäännöksi sopii, että jos mikä- sanan voi
jättää pois /:wm-konjunktion yhteydestä, on vii¬
sainta tehdä niin, esim. »koe oli helpompi, kuin
mitä pelkäsin» = koe oli helpompi kuin pelkäsin;
»posti vietiin vahingossa eri osoitteeseen, kuin
mihin oli tarkoitus» = posti vietiin vahingossa eri
osoitteeseen kuin oli tarkoitus
Milano kaupunki Italiassa
miliisi 1. sotaväki, joka rauhan vallitessa on palve¬
luksessa vain lyhyen ajan vuodesta 2. järjestysvi¬
ranomainen eräissä maissa
militaarinen = militäärinen sotilaallinen, sotilas-
militarismi sotahenkisyys; sotilasvalta
milj. lyh. miljoona(a)
miljardi 109, tuhat miljoonaa
miljoona 106 eli 1 000 000, esim. talo maksoi mil¬
joonan markkaa tai miljoona markkaa

336 SANASTO
miljoonasosa
miljoonikko = miljonääri
milli- kerrannaisyksikön etuliitteenä: 10~\ tuhan¬
nesosa, esim. millimetri
mimiikka ilme-, elekieli, ilmehdintä, elehdintä
mimmoinen yleiskielessä mieluummin millainen
mimoosa tuntokasvi
min lyh. minuutti(a)
min. 1. ministeri 2. minimi
minareetti moskeijan torni
mineraali kivennäinen
mineraalistua kivennäistyä, myös mineralisoitua
mini- yhdyssanojen alkuosana: tavanomaista ly¬
hyempi tai pienempi (varsinkin vaatteista), esim.
minihame, miniauto, minipilleri = ehkäisytabletti,
joka sisältää vain vähän keltarauhashormonia
miniatyyri: miniatyyriä tai miniatyyria pienois-
maalaus, pienoiskuva, pienoisesine, pienois-,
minimaalinen pienin mahdollinen, äärimmäisen
pieni
minimoida supistaa mahdollisimman vähiin, vä-
himmäistää
minkä 1. muodostaa yhdyssanan seuraavan adjek¬
tiivin kanssa, esim. minkäikäinen, minkälainen,
minkämaalainen, minkämakuinen, minkäniminen,
minkävärinen 2. muodostaa sanaliiton seuraavan
partikkelin kanssa, esim. minkä jälkeen, minkä
takia, minkä tähden, minkä vuoksi
Minneapolis : Minneapolisin kaupunki Min¬
nesotassa Yhdysvalloissa
minnepäin
Minnesota osavaltio Yhdysvaltain pohjoisosassa
Minsk Valko-Venäjän pääkaupunki
minuutti: minuutin
miraakkeli 1. ihme(tapahtuma) 2. keskiaikainen
pyhimysnäytelmä
mirha = mirhami = myrha eräs suitsukkeena ja
lääkkeissä käytetty hartsi
missäpäin, mistäpäin = missä päin, mistä päin
mitali
miten päin
mitoittaa
mittainen 1. genetiivialkuisista yhtymistä ovat yh¬
dyssanoja, ne joiden alkuosa on lyhyt ja taval¬
linen, esim. metrinmittainen, miehenmittainen,
minkämittainen, sormenmittainen, tämänmittai-
nen 2. genetiivialkuisista yhtymistä sanaliittoja
ovat ne, joiden alkuosa on pitkähkö tai tilapäinen,
esim. käsivarren mittainen, pikkusormen mittai¬
nen, suuren puun mittainen
mitä 1. huom. superlatiivin yhteydessä ilmaisemas¬
sa absoluuttista superlatiivia, esim. ilma oli mitä
kaunein; kaikki on mitä parhaimmin 2. huom.
komparatiivin yhteydessä m/fä-s/fä-rakenteessa,
esim. mitä kauniimpi ilma oli, sitä hauskempi oli
hiihtää; mitä paremmin asiat ovat, sitä suurem¬
paan tyytyväisyyteen on aihetta
mitätöntää myös mitätöidä
mitäänsanomaton sisällyksetön, tyhjä, ilmeetön
miuku mauku ätmerkki @
mk lyh. markka(a)
MK lyh. magneettikuvaus
MKH lyh. Merenkulkuhallitus
MKL lyh. Merenkulkulaitos
ml lyh. millilitra(a)
ml. lyh. 1. mukaan luettu(i)na 2. moottorilaiva
mlk. lyh. maalaiskunta
mm lyh. millimetri(ä)
mm. lyh. muun muassa, muiden muassa
MM lyh. maailmanmestaruus, maailmanmestari
mmHg lyh. elohopeamillimetri(ä)
Mmk lyh. miljoona(a) markkaa, myös milj. mk
MMK, MML, MMM, MMT lyh. maatalous- ja
metsätieteiden kandidaatti, lisensiaatti, maisteri,
tohtori; luetteloissa käytettäviä lyhenteitä, muul¬
loin maat. ja metsät, kand., lis., maist., toht.
MMM lyh. maa- ja metsätalousministeriö
MO lyh. 1. musiikinopettaja; vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin mus.op. 2. maaoikeus
moaree läikekangas, ranskaksi moire
mobata : mobbaan kiusata, sortaa
mobilisaatio liikekannallepano
modeemi tiedonsiirrossa käytettävä laite, joka
muuntaa merkit lähteviksi signaaleiksi ja saapu¬
vat signaalit merkeiksi
moderato musiikissa: kohtuullisesti, kohtalaisesti
modernistaa = modernisoida uudenaikaistaa, ajan¬
mukaistaa

SANASTO 337
modifikaatio 1. muodostelu, muuntelu; muodos¬
telma, muunnelma, muunnos 2. muovau(tu)ma,
mukau(tu)ma
modifioida muodostella, muovailla, muunnella
modisti naisten hattujen valmistaja tai myyjä
modulaatio 1. sävellajin vaihdos 2. modulointi 3.
eräs valkuaisaineiden syntyä säätelevä solun me¬
kanismi
moduloida 1. vaihtaa sävellajia 2. muuttaa signaa¬
lia siten, että sen tietosisältö säilyy ennalleen saa¬
tettavassa muodossa
modus tapaluokka
moduuli 1. avaruusaluksen itsenäisesti toimivaksi
yksiköksi irrotettava osa 2. eräitä suhdelukuja
3. itsenäinen osa, jollaisista voi koota erilaisia
kokonaisuuksia
Mogadishu Somalian pääkaupunki
mohair angoravilla
Mokka : Mokan kaupunki Jemenissä
moksa mordvalaisten toinen pääheimo ja sen kieli
mol lyh. mooli(a)
Moldova = Moldovan tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus A/D, kolmikirjaintunnus MDA)
moldovalainen
molekyyli : molekyyliä tai molekyylia pienin al¬
kuaineen tai yhdisteen osanen, joka voi esiintyä
vapaana
molemman- yhdyssanan alkuosana mieluummin
kummankinesim. kummankinkielinen, kumman-
kinlaatuinen, kummankintyyppinen
molemminpuolinen
Molukit: Molukkien : Molukeilla saariryhmä In¬
donesiassa, entiset Maustesaaret
molybdeeni: molybdeeniä tai molybdeenia eräs
hopeanvalkoinen metallinen alkuaine
mom. lyh. momentti
momentaaninen hetkellinen, äkillinen, äkki-; äkil-
lisyyttä tai ainutkertaisuutta ilmaiseva
Monaco 1. = Monacon ruhtinaskunta (kaksikir¬
jaintunnus MC, kolmikirjaintunnus MCO) 2. ruh¬
tinaskunnan pääkaupunki
monacolainen
monarkia hallitsijavalta, yksinvalta; monarkkinen
valtio
monarkismi monarkiaa kannattava suunta
monarkisti monarkismin kannattaja
monarkki monarkkisen valtion hallitsija
monarkkinen yksinvaltainen, hallitsijavaltainen
monasti monesti
monen- muodostaa yhdyssanan seuraavan -inen-lop¬
puisen adjektiivin kanssa, esim. monenhintainen,
monenkaltainen, monenpituinen, monenvärinen
mongoli 1. mongolidiseen rotuun kuuluva; Mon¬
golian asukas 2. Mongoliassa puhuttu kieli
Mongolia (kaksikirjaintunnus MN, kolmikirjain¬
tunnus MNG)
mongolialainen
mongolidi mongolisuurrotuun kuuluva ihminen
mongolismi Downin syndrooma, kehityshäiriö,
jossa ihmisellä on yksi liikakromosomi
mongoloidi ihminen, jolla on Downin syndrooma,
vrt. ed.
moni 1. huom. montako = kuinka monta 2. moni-
sanan partitiivi on yleensä aina monta, esim. en
viipynyt montakaan päivää; muotoa montaa käy¬
tetään vain, kun selvyys välttämättä vaatii: opetin
montaa lasta uimaan (mutta he eivät välttämättä
vielä oppineet); opetin monta lasta uimaan (niin
että lapset oppivat); Arto söi montaa kakkua (jo¬
kaisesta jäi vielä muillekin); Arto söi monta kak¬
kua (koko kakut)
moniaalla monin paikoin, monella taholla
monikansallinen useassa maassa toimiva
monilukuinen = lukuisa
monimutkainen
monin kerroin
moninkertainen
monin verroin
monitieteinen moneen tieteenalaan perustuva,
monta tieteenalaa käsittävä
monitori 1. tarkkain, tarkkailulaite
monofoninen ei-stereofoninen, yksikanavainen (ää¬
nentoisto)
monogaaminen yksiavioinen
monogamia yksiavioisuus
monografia tiettyä yhtä aihetta (perin pohjin) kä¬
sittelevä tutkimus
monogrammi nimikirjainsommitelma

338 SANASTO
monoksidi yhden happiatomin sisältävä oksidi
monoliitti yhdestä lohkareesta tehty kiviveistos tai
-pylväs
monologi yksinpuhelu
monomaani monomaniaa poteva henkilö
monomania vain yhden asian ajatteleminen tai ta¬
voittelu, yksipuolinen (toiminta)kiihko
monopoli yksinoikeus; yksinoikeus valmistami¬
seen tai myyntiin
monopoloida myös monopolisoida, tehdä mono¬
poliksi, saattaa monopolijärjestelmän alaiseksi
monoteismi yksijumalaisuus
monotoninen yksitoikkoinen
Monrovia Liberian pääkaupunki
monsuuni vuodenaikatuuli
montaasi 1. elokuvan tai nauhoitteen leikkaus
2. (valokuvauksessa:) useista kuvista tehty som¬
mitelma, kuvakooste
Montessori-koulu = montessorikoulu
Montessori-pedagogiikka = montessoripedago-
giikka
Montevideo Uruguayn pääkaupunki
Montreux : Montreux’ssä : Montreux’hön kau¬
punki Sveitsissä
montteerata asentaa
monttööri asentaja
monumentaali(nen) mahtava, suurenmoinen, mo¬
numentin luonteinen
monumentti (suuri, vaikuttava) muistomerkki,
-patsas
moottoroida varustaa moottor(e)illa tai moottori¬
käyttöisillä koneilla yms., tehdä moottorikäyttöi¬
seksi, esim. moottoritu liikenne, moottoroitu ty¬
kistö
moraali 1. yhteisössä vallitsevat eettiset käsityk¬
set ja normit, käyttäytymissäännöt, siveellisyys 2.
henkinen ryhti tai kestokyky 3. eettinen sisältö,
opetus, ohje
moraalinen moraalia koskeva; siveellinen
moralismi 1. ankaraan tai ahtaaseen moraaliin pe¬
rustuva elämänkatsomus 2. taipumus moralisoin¬
tiin
moralisoida 1. opettaa tai saarnata moraalia 2.
nuhdella, ojentaa
moratorio maksunlykkäys, maksuajan pidennys
mordva kieli
mordvalainen erään suomalais-ugrilaisen kansan
jäsen; kyseiseen kansaan tai sen kieleen kuuluva,
niille ominainen
moreeni jäätiköiden kuljettamista aineksista syn¬
tynyt lajittumaton maalaji
morfeemi kielen pienin merkityksen sisältävä yk¬
sikkö; suomen kielessä tavallisia morfeemeja ovat
sanan kanta, päätteet, tunnukset ja johtimet sekä
omistusliitteet ja liitepartikkelit
morfiini eräs oopiumin alkaloidi, jota käytetään
kipulääkkeenä
morfinisti morfiinin väärinkäyttäjä
morfologia kielen muoto-oppi
morfoosi kasvin peruselinten muodon muutos
mormoni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen
Kristuksen Kirkon, erään alkujaan pohjoisame¬
rikkalaisen kirkkokunnan, jäsen
Moroni Komorien pääkaupunki
morseaakkoset Morsen viestitysaakkoset
morsettaa viestittää morseaakkosilla
mortteli huhmar
mosaiikki pienistä kovista palasista tehty kuva- tai
kuviopinta
Mosambik = Mosambikin tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus A/Z, kolmikirjaintunnus MOZ)
mosambikilainen
Mosambikin kanaali Madagaskarin ja Afrikan
mantereen välinen salmi
moselviini Moselin seudulta peräisin oleva viini
moskeija islamilaisten temppeli
moskiitto tropiikin sääski
Moskova Venäjän pääkaupunki
Moskva Moskovan läpi virtaava Okan sivujoki
motiivi 1. vaikutin, syy, peruste 2. aihe, aihelma
motivaatio 1. vaikuttimet, syyt, perusteet 2. perus¬
telu, motivointi
motivoida 1. perusteella 2. olla motiivina, aiheena
tai perusteena, tehdä aiheelliseksi
motocross maastoradalla ajettavat moottoripyörien
nopeuskilpailut
motoriikka liikkeet, liiketoiminnot
motorinen liikettä koskeva, liike-, liikunta-

SANASTO 339
motorisoida moottoroida
Mount Everest maapallon korkein vuori Himala¬
jalla
mp. lyh. 1. mainitussa paikassa 2. moottoripyörä
mpk lyh. meripeninkulma(a)
MpKK Maanpuolustuskorkeakoulu
mrd. lyh. miljardi(a)
ms lyh. millisekunti(a)
MS lyh. multippeliskleroosi; yhdyssana MS-tauti
M.Sc. lyh. (engl.) Master of Science, (ylempi) aka¬
teeminen oppiarvo Isossa-Britanniassa ja Yhdys¬
valloissa
mt. lyh. mainittu teos, mainitussa teoksessa
MT lyh. markkinatuomioistuin
MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTL lyh. Merentutkimuslaitos
mts. lyh. mainitun teoksen sivulla (tai sivuilla)
MTT lyh. Maatalouden tutkimuskeskus
MTTL lyh. Maatalouden taloudellinen tutkimus¬
laitos
MTV lyh. 1. Mainos-TV (nykyään MTV Oy)
2. Music Television
muassa = mukana
muffini yks. gen. muffinin, mon. part. muffineja
eräänlainen vuoassa paistettu murotaikinaleivos;
huom. ei mielellään »muffins»
muhamettilainen = islamilainen
muhennos kasviksista, lihasta tai kalasta keittä¬
mällä valmistettu lämmin ruoka, jossa ainekset
ovat palasina sakeassa kastikkeessa
Muhos: Muhoksella
muhvi 1. käsipuuhka 2. kaapelin liitos- tai haaroi-
tuskotelo; jatkoksen peiteputki
muin. lyh. muinainen, muinais-
muinainen muinoin olemassa ollut, entinen, van¬
ha; joskus syn. muinoinen
muist. lyh. muistutus
muistelma yleensä mon. muistelmat: jonkun kerto¬
ma tai kirjoittama esitys omista kokemuksistaan
muistelo 1. vanhahtavasti: muistaminen, muistelu
2. vanhahtavasti: muistelma 3. vanhahtavasti:
muistuma
muistelu muisteleminen
muistelus lyhyehkö muistelma
muistio 1. muistilehtiö, -kirja 2. jostakin asiasta
käsittelyn pohjaksi laadittu lyhyt selvitys 3. kir¬
janpidon toinen peruskirja kassakirjan lisäksi
muistorikas muistoisa, ikimuistoinen
muistuma hämärä, tahaton muisto; johonkin teok¬
seen (tahattomasti) jostakin aikaisemmasta teok¬
sesta tai tapahtumasta tullut yhtäläisyys
muistuttaa huom. muistuttaa jotakuta (jollekulle)
jostakin, esim. muistuta minua (minulle) lupauk¬
sestani; joskus myös muisuttaa jollekulle jota¬
kin, esim. olen muistuttanut sinulle tätä asiaa en¬
nenkin
MuK lyh. musiikin kandidaatti, vain luetteloissa
käytetty lyhenne, muulloin mus. kand.
mukaan liitetty
mukaan luettu
mukaan lukien
mukaansatempaava
mukainen 1. yhdyssanoja ovat usein ne tapaukset,
joissa alkuosana on yksiköllinen genetiivimuotoi-
nen sana, esim. ajanmukainen, asetuksenmukai-
nen, johdonmukainen, luonnonmukainen, muo¬
dinmukainen, suunnitelmanmukainen, säännön¬
mukainen, totuudenmukainen 2. tavallisesti sa¬
naliittoja ovat raskaat ja tilapäiset yhtymät sekä
ne tapaukset, joissa alkuosana jo on sanaliitto,
esim. oppivelvollisuuslain mukainen, työjärjes¬
tyksen mukainen, oman mielesi mukainen, yhtei¬
sen suunnitelman mukainen
mukana seuraava
mukautua joskus myös mukaantua
mukautuvuus myös mukautuvaisuus
mukiinmenevä laatuunkäypä
MuL lyh. musiikin lisensiaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mus. lis.
mulkaista
mullin mallin
Multia : Multialla
multippeliskleroosi keskushermoston pesäkeko¬
vettumatauti
MuM lyh. musiikin maisteri; vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin mus. maist.
munanjohdin naaraan putkimainen elin, jota pit¬
kin munasarjassa muodostunut munasolu kulkee

340 SANASTO
kohtuun, munatiehyt, munatorvi
mungopapu Phseolus aureus, eräs papulaji, jonka
ituja käytetään ruoaksi
Munsala : Munsalassa
muodinmukainen
muodoste muodostamisen tulos
muodostelma 1. muodostelun tulos 2. varsinkin
laivastossa tai lentojoukoissa: ryhmittymismuoto,
jossa joukko toimii
muodostuma muodostumisen tulos, esim. epä¬
muodostuma, pahkamuodostuma, erilaiset maan¬
pinnan muodostumat
muodota : muotoan : muotoaa : muodotkoon :
muotosi: muodonnut antaa muoto (taiteelliselle
tuotteelle)
muokata 1. käsitellä jotakin niin, että se muuttuu
tarkoitukseen sopivaksi, esim. muokata maata,
muokata nahkaa, muokata mielialaa 2. erilaisista
tieteen tai taiteen yms. tuotteista: kehitellä, paran¬
nella, muuttaa
muokkaantua: muokkautua
Muolaa : Muolaassa Pravdino
Muonio: Muoniossa
muoto huom. tarpeetonta muoto-sanan käyttöä
on syytä välttää, esim. »yhtiö onnittelee työn¬
tekijöitään näiden merkkipäivinä palkankorotuk¬
sen muodossa» = antamalla palkankorotuksen;
»avustusten antaminen halpakorkoisten lainojen
muodossa» = halpakorkoisina lainoina; »saastu¬
minen ilmenee järvien rehevöitymisen muodos¬
sa» = rehevöitymisenä
muotoilla antaa jollekin muoto, muodota, muovail¬
la; formuloida
muotopuhdas puhdasmuotoinen
muotorikas runsasmuotoinen
muovaantua tavallisemmin muovautua
murehduttaa
murretutkimus murteesta (murteista) tehty tutki¬
mus
murska 1. hienoksi murentunut tai murennettu
aine 2. mennä murskaksi, olla murskana: mennä
rikki, säpäleiksi, olla rikki, säpäleinä
murskaantua = murskautua
murske varta vasten tehty murska
murtaa : murran : murtaisi: murtakoon : mur¬
si : murtanut
murteentutkimus murteita tutkiva kielitieteen haara
murteidenvälinen
murteittain
murtomaahiihto, -juoksu, -rata, -suksi maastohiih¬
to, -juoksu, -rata, -suksi
musaka munakoisosta ja jauhelihasta tehty kreik¬
kalainen ruokalaji
musakki taustamusiikki, jota soitetaan mm. liik¬
keissä ja työpaikoilla, muzak
Museovirasto
muskatelli: muskatellia = muskattiviini Välime¬
ren maiden makeita väkeviä viinejä
musiikillinen musiikkia koskeva, musiikkiin kuu¬
luva, musiikkina ilmenevä; huom. usein parem¬
min muuten, esim. »musiikillinen kasvatus» =
musiikkikasvatus;
musikaali musiikkinäytelmä
musikaalinen 1. musiikillisesti lahjakas, musiik¬
kia tajuava 2. sointuva, kaunissointinen 3. mie¬
luummin musiikki-, esim. »musikaalinen maku»
= musiikkimaku
musisoida esittää musiikkia
mus. kand., lis., maist. lyh. musiikin kandidaatti,
lisensiaatti, maisteri
musketti eräs vanha kiväärityyppi
muskotti mausteena käytettävä muskottikukka tai
muskottipähkinä
musliini painamalla kuvioitu ohut, pehmeä paltti-
nasidoksinen villa- tai sekoitekangas
muslimi islamilainen
mus.op. lyh. musiikinopettaja
mustalainen
mustamaalata mustata
Mustameri: Mustallamerellä
Mustasaari: Mustasaaressa
mustavalkoinen
mus. toht. lyh. musiikin tohtori
MuT lyh. musiikin tohtori; vain luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin mus. toht.
mutaatio biologiassa: perintötekijöiden muuttuma
mutageeni mutaation aiheuttaja
mutantti mutaation tuloksena syntynyt eliö

SANASTO 341
muttei mutta ei
muu(d)an : muutaman : muu(d)atta (muuta¬
maa) jokin, jonka puhuja tietää mutta jota hän ei
paljasta kuulijalle, eräs, esim. muuan (eräs) ystä¬
väni, muuan tapaus
muun- muodostaa yleensä yhdyssanan seuraavan
-inen-\oppuisen adjektiivin kanssa, esim. muun-
kaltainen, muunkielinen, muunlainen, muunmerk¬
kinen, muunvärinen
muun muassa
muunnin laite, joka muuntaa energiaa, signaaleja
tms. toiseen muotoon
muuntaa muuttaa toisenlaiseksi mutta ei kuiten¬
kaan kokonaan muuksi
muuntaja koje, jolla muunnetaan sähkövirran jän¬
nitettä tai virran voimakkuutta
muuntamo muuntaja-asema, muuntoasema
muurain hilla, lakka
Muurame: Muuramessa
Muurla: Muurlassa
Muurmannin rannikko Kuolan niemimaan poh¬
joisrannikko
Muuruvesi: Muuruvedellä
muusa runotar
muusi sose, survos
muusikko säveltaiteilija (ammatti)soittaja
muuten 1. muussa tapauksessa, muutoin, esim. pa¬
ne myssy päähäsi, muuten (muutoin) vilustut 2.
muun vuoksi, muusta syystä, muutoin, esim. en
vaatisi sitä muuten (muutoin) mutta olen kovin
huolestunut 3. muulla tavalla, esim. keitä perunat
tai valmista ne jotenkin muuten
-muutos huom. yhdyssanan jälkiosana ollessaan
vaatii yleensä alkuosan genetiiviin, esim. asen-
teenmuutos, elämänmuutos, hinnanmuutos, kaa¬
vanmuutos, lainmuutos, muodonmuutos, osoit¬
teenmuutos, rakenteenmuutos, säänmuutos
mV lyh. millivoltti(a)
MV lyh. 1. Museovirasto 2. megavoltti(a)
mW lyh. milliwatti(a)
MW lyh. megawatti(a)
mv. lyh. 1. maanviljelijä 2. maalivahti 3. mustaval¬
koinen
Myanmar = Myanmarin liitto käytössä myös ni¬
mi Burma (kaksikirjaintunnus MM, kolmikirjain¬
tunnus MMR)
myanmarilainen
MYEL lyh. maatalousyrittäjien eläkelaki
my ky : myvyn : mykyä kokkare, paakku, möykky,
esim. mykykeitossa on mykyjä
Mynämäki: Mynämäessä
myrha = mirha
myriadi ääretön määrä (alun perin 10 000), esim.
myriadeja lumihiutaleita
Myrskylä : Myrskylässä
myrskytä : myrskyää : myrskysi: myrskynnyt
mysli ryynien, pähkinärouheen, kuivattujen hedel¬
mien yms. seos, joka on tarkoitettu syötäväksi
esim. maidon kanssa
mysteeri = mysteerio 1. arvoitus, salaperäinen asia
2. keskiaikainen hengellinen näytelmä 3. salainen
jumalanpalvelus, salaperäinen uskonnollinen toi¬
mitus
mystifikaatio salaperäinen, hämärä asia; uskottelu
mystifioida tehdä salaperäiseksi, mystiseksi
mystiikka 1. salaperäisyys 2. jumaluuden välittö¬
mään yhteyteen pyrkivä uskonnollinen elämän¬
muoto
mystikko mystiikan (2) harrastaja tai kannattaja
mystinen 1. mystiikalle ominainen 2. salaperäinen,
selittämätön
mytologia myytit kokonaisuutena, jumalaistarusto;
myyttien tai jumalaistaruston tutkimus
mytologinen mytologiaan kuuluva tai liittyvä
myydä : myyn : myi (möi): myynyt
myytti 1. jumalaistaru, uskomustarina 2. tarun¬
omainen asia
myyttinen myös myytillinen
myöh. lyh. myöhempi, myöhemmin
myöden = myöten
myös huom. silloin kun painotus ei auta hahmot¬
tamaan, mihin sanaan myös viittaa, sanajärjestys¬
tä on erityisesti tarkkailtava: kirjoitetussa kieles¬
sä myös viittaa lähinnä seuraavaan sanaan tai sa¬
naliittoon, esim. myös lapset söivät rapuja; lapset
söivät myös rapuja; lapset myös söivät rapuja
myöskin kirjoitetussa kielessä joko myös tai -kin\
molempia ei tarvita yhtä aikaa

342 SANASTO
myötä huom. muotisana, jonka turhaa käyttöä on
syytä välttää
myötäpäivään
mädäntyä : mädäntyy : mädäntyköön : mädän¬
tyi : mädäntynyt = mädätä : mätänee : mädät-
köön : mätäni: mädännyt
Mäntsälä: Mäntsälässä
Mänttä: Mäntässä
mänty 1. Pinus, eräs havupuu, vrt. honka, petäjä
2. männyn puuaines
Mäntyharju : Mäntyharjussa, Mäntyharjulla
märkiä tulehtuneesta kudoksesta: muodostaa mär¬
kää
märätä mädätä
mäti : mädin : mätiä kalojen tai sammakoiden
munista, joita limamainen neste pitää koossa
mättää : mätän : mättäisi: mättäköön : mätti:
mättänyt
määritellä 1. antaa tarkka selitys siitä, mikä jol¬
lekin ilmiölle on luonteenomaista, antaa määri¬
telmä, esim. tutkielman alussa on syytä määri¬
tellä käytettävät käsitteet 2. mieluummin mää¬
rittää
määrittää 1. ottaa selville tai todeta mittaamalla,
laskemalla, päättelemällä jne., esim. määrittää
kultapitoisuus, määrittää paikan sijainti, määrit¬
tää hevosen ikä hampaista 2. rajata tai luonnehtia
erottavin tuntomerkein, esim. määrittää kantan¬
sa johonkin asiaan; kaksi pistettä määrittää suo¬
ran 3. olla määritteenä, esim. attribuutti määrit¬
tää substantiivia
määrä- yhdyssanat, joiden alkuosana on määrä-,
merkitsevät ennalta sovittua tai määrättyä, esim.
määrähetki, määräjärjestys, määräpäivä, määrä-
suuruinen, määrätyö
määräinen 1. genetiivin ohessa: jonkinlainen mää¬
rältään, esim. viidensadan markan määräinen
sekki 2. kielitieteessä: epämääräisen vastakohta,
esim. määräinen artikkeli, substantiivin mää¬
räinen muoto 3. yhdyssanan jälkiosana, esim.
epämääräinen, likimääräinen, markkamääräinen,
sivumääräinen
määrätty huom. käytetään vain silloin, kun joku
todella on jotain määrännyt, muulloin yleensä
tietty, määrä-, eräs, eräänlainen jne., esim.
»määrätyissä asioissa olen hyvin tarkka» = tie¬
tyissä (eräissä) asioissa olen hyvin tarkka; »tun¬
nen sinua kohtaan määrättyä kohtalonyhteyttä»
= tunnen sinua kohtaan tietynlaista (eräänlaista)
kohtalonyhteyttä; »näin voi menetellä määrätyis¬
sä tapauksissa» = näin voi menetellä määräta¬
pauksissa (eräissä tapauksissa, tietyissä tapauk¬
sissa)
Mon : Mönissä Tanskaan kuuluva saari
N
n 1. matematiikassa: mielivaltaisen kokonaisluvun
merkki 2. lyh. nano- (kerrannaisyksikön etuliit¬
teenä: 10-9)
n. lyh. noin
N lyh. 1. newton(ia) 2. wc:n ovessa: naiset
Naantali: Naantalissa
naapuristo = naapurusto
naapurukset toistensa naapurit, esim. Parmasuot
ja Uotilat ovat naapurukset; olemme vanhat naa¬
purukset
naaras : naaraan
Naavuono norjaksi Kvaenangen
naftaleeni, naftaliini eräs kiteinen aromaattinen
hiilivety; naftaleeni on kemian termi, naftaliini
yleiskielen ilmaus
nahka : nahkan tai nahan
naiivi lapsellinen, lapsekas
naiivius lapsellisuus, lapsekkuus
nailon
Nairobi Kenian pääkaupunki
naittaa : naitin tai naitoin
naivi naiivi
naivismi tahallaan lapsenomaisuuteen pyrkivä tai¬
desuunta
Nakkila: Nakkilassa
nalle huom. mon. gen. nallein tai nallejen
Namibia = Namibian tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus NA, kolmikirjaintunnus NAM)
namibialainen
nano- kerrannaisyksikön etuliiteenä: miljardis-

SANASTO 343
osa, 10-9, esim. nanofaradi, nanogramma, nano-
sekunti
napalm nafteenihapon ja palmitiinihapon alumii¬
nisuola tai alumiinisaippua, eräs polttotaistelu-
aine
nappula 1. pieni (lieriömäinen tai pyöreähkö) kap¬
pale, tappi 2. urheilussa alle 11-vuotias juniori 3.
yleiskielessä tavallisesti toisin, esim. »sähkönap-
pula» = sähkökatkaisin, »mikroaaltouunin nappu¬
la» = painike tai väännin sen mukaan, miten esi¬
nettä liikutellaan
naprapaatti naprapatian harjoittaja
naprapatia nivel- ja lihaskipujen yms. luonnonpa-
rannusmenetelmä, joka perustuu lähinnä hieron¬
taan ja ruokavalioon
napsahdus = napsaus
narkomaani huumausainehimon vallassa oleva
henkilö
narkomania huumeiden väärinkäyttö ja himo
narkoosi nukutus
narkootikko huumeiden väärinkäyttäjä
narkoottinen narkoosin aiheuttava, huumaava,
huumaus-, nukutus-
narsismi itsensä rakastaminen
narsistinen narsismille ominainen; narsismiin tai¬
puvainen
Narva kaupunki Virossa
Narvajoki
Nasa = NASA lyh. (engl.) National Aeronautics
and Space Administration, Yhdysvaltain ilmailu¬
ja avaruushallitus
nasaalinen nenäsointinen
nasaalistaa = nasaloida tehdä nenäsointiseksi,
ääntää nenäsointisesti
nasaalistua = nasaloitua muuttua nenäsointiseksi
Nassau Bahaman pääkaupunki
Nastola: Nastolassa
nationalismi kansallismielisyys, kansalliskiihko
Nato = NATO lyh. (engl.) North Atlantic Treaty
Organization, Pohjois-Atlantin liitto
nato : nadon aviomiehen sisar, vrt. käly
natrium eräs alkalimetalleihin kuuluva alkuaine
naturalismi jyrkästi todenmukaisuuteen pyrkivä
taidesuunta
naudikas boksinahka, kenkien päällisiin käytettä¬
vä kromilla kypsytetty vasikannahka
nauhoite nauhoitettu esitys
nauhoittaa 1. tallentaa ääni- tai kuvanauhaan 2.
varustaa nauhoilla, solmia nauhat kiinni
nauhuri laite, jolla tallennetaan ääntä tai kuvia
magneettinauhaan
naukua: nau’un
naulita : naulitsen : naulitsisi: naulitkoon : nau¬
litsi : naulinnut huom. käytetään yleensä vain
kuvaannollisesti; esim. naulita katseensa; kuiten¬
kin yhdyssana ristiinnaulita
Nauru : Naurussa tai Naurulla = Naurun tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus NR, kolmikirjaintunnus
NRU)
naurulainen
nautinta 1. nauttiminen 2. esineen tai omaisuuden
hallinta, johon liittyy sen ja sen tuoton hyväksi
käyttäminen
nautinto voimakas mielihyvä; voimakkaan mieli¬
hyvän aihe
nau’unta naukuminen
Nauvo: Nauvossa
navaho = navajo erään pohjoisamerikkalaisen in¬
tiaaniheimon jäsen
navigaatio purjehdus- tai merenkulkutaito
navigaattori lentosuunnistaja
navigoida ohjata alusta
N’Djamena Tsadin pääkaupunki
nefriitti 1. eräs vihreä korukivi 2. munuaistulehdus
negaatio kieltäminen
negatiivi kuva, jossa kuvattavan vaaleat kohdat
ovat tummia ja tummat vaaleita
negatiivinen 1. kielteinen 2. nollaa pienempi
negridinen rotu hyvin tumma ihmisrotu, »musta
rotu»
negrospirituaali Amerikan mustien hengellinen
laulu
Neiden = Näätämö
neitsyt huom. taivutus: yks. gen. neitsyen, yks.
part. neitsyttä, yks. iness. neitsyessä, yks. illat.
neitsyeen, mon. nom. neitsyet, mon. gen. neitsyi¬
den, mon. part. neitsyitä, mon. iness. neitsyissä,
mon. illat, neitsyihin

344 SANASTO
Neitsytsaaret : Neitsytsaarilla Pienten Antillien
saariryhmä Länsi-Intiassa, englanniksi Virgin Is-
lands
nekrologi muistokirjoitus
nekroosi kuolio
nektari 1. jumalten juoma 2. hedelmistä tai mar¬
joista murskaamalla tai jauhamalla valmistettu sa¬
kea juoma
neli- yhdyssanan alkuosana neljä-sanan rinnalla,
esim. neliapila, nelikerroksinen, nelikulmainen,
nelikulmio, nelikymmenluku, nelimauste, neliniiti-
nen, neliviivainen, nelivuotias, nelivuotinen, neli-
värinen
nelikko 1. eräs vetomitta, yhdyssana: silakkanelik¬
ko 2. neljän henkilön ryhmä, myös nelikko
nelin kerroin
nelinkertainen
nelin kontin = nelinkontin
nelisin = neljin neljä yhdessä
nelittäin = neljittäin aina neljä yhdessä, neljän
ryhmissä
neljäkymmentäyksi huom. voidaan taivuttaa joko
täydellisesti neljässäkymmenessäyhdessä tai si¬
ten, että vain viimeinen osa taipuu neljäkymmen-
täyhdessä
neljännes : neljänneksen neljäsosa
neljäntuulenlakki
neljäsosa huom. esim. neljäsosan tai neljännen
osan, kolme neljäsosaa tai kolme neljättä osaa
neljässadas : neljännennensadannen
neljätoista huom. numeroin merkittäessä pääte ote¬
taan viimeisestä taipuvasta osasta, esim. 14:llä =
neljällätoista
nenetsi jurakkien omakielinen nimitys
nenäkkäin = nenätysten
nenästä vedettävä
neoliittinen nuorempaan kivikauteen kuuluva
neologismi kielen uudismuodoste
Nepal = Nepalin kuningaskunta (kaksikirjaintun¬
nus NP, kolmikirjaintunnus NPL)
nepalilainen
netiketti tietoverkossa noudatettavat käyttäytymis¬
säännöt, verkkoetiketti
neule 1. puikoilla tai koneella neulomalla syn¬
tynyt vaatekappale, yhdyssanoja esim. neulepu¬
sero, puuvillaneule 2. tekeillä oleva neuletyö,
kudin 3. erilaisista rakenteista, joita neulomalla
syntyy, esim. neulo joustinneuletta, sileää neulet¬
ta ja mallineuletta ohjeen mukaan
neuloa 1. valmistaa vaatekappaleita toisiinsa pu¬
noutuvista lankasilmukoista puikoilla tai koneel¬
la, yleiskielessä synonyymi on kutoa 2. huom.
työskenteleminen silmällistä neulaa ja lankaa tai
ompelukonetta käyttäen on ompelemista
neulos 1. neulottu kangas 2. neule (3)
neurastenia heikkohermoisuus
neurologi hermolääkäri
neurologia hermotautioppi
neuroni hermosolu
neuroosi elimellisiin syihin perustumaton psyyk¬
kinen häiriötila
neurootikko neuroottinen ihminen
neuroottinen neuroosia potevaa, neurooseihin tai¬
puvainen; neuroosin luonteinen, neuroosiin kuu¬
luva
neutraali 1. puolueeton, tasapuolinen 2. ei hapan
eikä emäksinen
neutraalius puolueettomuus, neutraalisuus, neutra¬
liteetti
neutraloida myös neutralisoida ja neutralistaa
neutroni sähkötön ydinhiukkanen
neuv. lyh. neuvosto
neuvosto huom. pieni alkukirjain esim. tekijänoi¬
keusneuvosto, valtioneuvosto
neuvosto- yhdyssanan alkuosana usein = neuvos¬
toliittolainen, esim. neuvostoarmeija, neuvosto-
kirjailija, neuvostotaiteilija
Neuvostoliitto Sosialististen neuvostotasavaltojen
liitto
neuvostoliittolainen
neuvostovastainen Neuvostoliittoa vastaan tähdätty
neuvottelukunta huom. pieni alkukirjain, esim. ta-
sa-arvoasiain neuvottelukunta
Neva Laatokasta Suomenlahteen laskeva joki
New Delhi Intian pääkaupunki
newfoundlandinkoira
Newfoudlandin matalikko
New Jersey : New Jerseyssä : New Jerseyyn Yh¬

SANASTO 345
dysvaltain osavaltio
nganasan taugisamojedien omakielinen nimitys
NHL lyh. (engl.) National Hockey League, kanada-
lais-yhdysvaltalainen jääkiekkoilun ammattilais¬
liiga
Niagaran putoukset
Niamey : Niameyssa : Niameyhen Nigerin pää¬
kaupunki
Nicaragua = Nicaraguan tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus NI, kolmikirjaintunnus NIC)
Nicaraguajärvi
nicaragualainen
Nice Nizza
nid. lyh. nidottu
nieleskellä = nieleksiä
niemi: niemeä tai nientä
Niger = Nigerin tasavalta (kaksikirjaintunnus NE,
kolmikirjaintunnus NER)
Nigeria = Nigerian liittotasavalta (kaksikirjain¬
tunnus NG, kolmikirjaintunnus NGA)
nigerialainen
nigeriläinen
niin 1. huom. turhaa min-sanan käyttöä on syytä
välttää: virke on yleensä parempi ilman niin-sa¬
naa, jos sen ymmärrettävyys ei tunnu kärsivän,
vaikka sanan jättää pois, esim. kuten tiedät, [niin]
kävin eilen Riihimäellä; ennen kuin osasimme
odottaakaan, [niin] alkoi sataa; jos [niin] tahdot¬
te, voin keittää kahvit 2. huom. suomen kielessä
ei seuraavaan tapaan tehosteta adjektiivia niin-S3L-
nalla: »olen niin iloinen, kun tulit» = olen (kovin)
iloinen, kun tulit; »täällä on aina niin kodikasta»
= täällä on aina (todella, tavattoman, kovin, iha¬
nan ) kodikasta
niini: niinen : niintä
niin ikään
niinipuu metsälehmus
niin kauan kuin
niin kuin
niin kutsuttu
niin muodoin
niin pian kuin
niin päin
niin sanoakseni
niin sanottu
Nikosia Kyproksen pääkaupunki
nikotiini tupakan pääalkaloidi
nikotinisti intohimoinen tupakoija
nilellä vereslihalla
Nilsiä: Nilsiässä
nim. lyh. 1. nimittäin 2. nimitetty
nimenomaan
nimetä 1. antaa nimi 2. mainita nimeltä
nimikoida ommella (tai merkitä muuten) liinavaat¬
teisiin nimikirjaimet
nimim. lyh. nimimerkki
nimitellä kutsua pilkkanimillä, herjata
nimittää 1. kutsua jollakin nimellä 2. antaa nimi,
nimetä 3. mieluummin nimetä, mainita nimeltä 4.
määrätä virkaan, toimeen tai tehtävään
nimiö painotuotteen nimilehden teksti, josta yleen¬
sä ilmenevät tuotteen nimi, tekijä, kustantaja ja
painopaikka
nipin napin
niskoitella
nitroglyseroli eräs herkästi räjähtävä neste, syn.
nitroglyseriini
nituri nitomakone, koje, jolla paperit nidotaan yh¬
teen
niukka taivutusmuotoja esim. mon. part. niukkoja,
mon. adess, niukoilla
Nivala: Nivalassa
nivel taivutusmuotoja esim. yks. gen. nivelen, yks.
illat, niveleen, mon. gen. nivelien, mon. partit.
niveliä
nivoa nitoa, sitoa, yhdistää
nivuset reiden ja vatsan rajaseutu
Njassamaa Malawi
nk. lyh. niin kutsuttu
NKP lyh. ent. Neuvostoliiton kommunistinen puo¬
lue
NKT lyh. nettokansantuote
NL lyh. ent. Neuvostoliitto
NLP lyh. (engl.) Neuro-linguistic Programming
eräs (mm. koulutukseen ja terapiaan soveltuva)
ihmismielen toimintamallien merkitystä korosta¬
va metodi
nm lyh. nanometri(ä)

346 SANASTO
Nm lyh. Newtonmetriä
NMKY lyh. Nuorten Miesten Kristillinen Yhdys-
tys
NMT lyh. (ruots.) nordisk mobil telefon, yhteispoh¬
joismainen automaattinen matkapuhelinjärjestel¬
mä
N.N. lyh. (lat.) nomen nescio = en tiedä nimeä;
käytetään sellaisen nimen tilalla, jota ei tiedetä tai
ei haluta käyttää
NNKY lyh.. Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys
N:0 lyh. nykyään mieluummin nro
Nobelin palkinto
nobelisti Nobelin palkinnon saaja
noeta : nokean : nokesi: noennut
noin-hinta arviohinta, ohjehinta, likimääräinen hinta
noin päin
nokeutua joskus myös nokeentua
Nokia : Nokialla tai Nokiassa
nomadi paimentolainen
nominaalinen 1. nimi-, nimellinen 2. nomineille
ominainen, nomini-
nomini sijamuodoissa taipuva sana
nonfiguratiivinen sellainen, joka ei kuvaa mitään
ulkotodellisuuden oliota
non-food (valintamyymälän) muista tavaroista kuin
elintarvikkeista
non-iron itsesiliävä
nonstop tauoton
non-woven kankaasta: kutomaton, ei-kudottu, lii¬
maamalla, neulaamalla tm. valmistettu
Noormarkku : Noormarkussa
nootti 1. hallituksen kirjallinen tiedonanto toisen
valtion hallitukselle 2. alaviite, huomautus
norja kieli
Norja = Norjan kuningaskunta (kaksikirjaintun¬
nus NO, kolmikirjaintunnus NOR)
norjalainen
norjan kieli
norjankielinen
norjanlappi kieli, syn. norjansaame
Norjanmeri Norjan, Islannin ja Grönlannin väli¬
nen Atlantin osa
norjannos norjankielinen käännös
norjantaa kääntää norjaksi
norkko : norkon : norkkoa lehtipuun tai pensaan
velttolapakkoinen tähkä, urpu
Norlanti: Norlannin Ruotsin pohjoisosa
normaalistaa tehdä normaaliksi, vakiinnuttaa,
mahdollinen myös normalisoida
normatiivinen normina oleva, ohjeellinen
normi 1. sääntö, ohje, malli 2. käyttäytymissääntö
3. sovittu työtavoite
Norrland Norlanti
norsu elefantti
Norsunluurannikko = Norsunluurannikon tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus CV, kolmikirjaintunnus
CIV)
norsunluurannikkolainen
nostalgia menneen kaipuu; koti-ikävä
nostalginen kaihoisa; koti-ikävästä kärsivä
notaari virkamies, joka toimii esim. pöytäkirjan
pitäjänä ja esittelijänä
notariaatti 1. lainoja ja arvopaperien kauppaa vä¬
littävä liike 2. notariaattiosasto
noteerata 1. panna merkille, ottaa huomioon 2. to¬
deta hinta tai kurssi pörssissä
Nouakchott Mauritanian pääkaupunki
nougat nugaa
noukka nokka
noukkia poimia
Noumea Uuden-Kaledonian pääkaupunki
Nousiainen : Nousiaisissa
nousta huom. kuvaannollisesti käytettäessä on har¬
kittava, milloin kielikuva on käypä, esim. »maito
on taas noussut» = maidon hinta on taas noussut,
maito on taas kallistunut, »lehden uskottavuus
on noussut» = lehden uskottavuus on parantunut
(lisääntynyt)
noutopöytä pöytä, josta ruokailijat itse hakevat
syötävää, seisomapöytä
Novaja Zemlja : Novaja Zemljassa Neuvostoliit¬
toon kuuluva kaksoissaari Jäämeressä
novelli suppea kiinteämuotoinen suorasanainen
kertomus
novellistiikka novellitaide, novellikirjallisuus
noviisi munkki- tai nunnakokelas; aloittelija
nro lyh. numero
nrt lyh. nettorekisteritonni(a)

SANASTO 347
ns lyh. nanosekunti(a)
ns. lyh. 1. niin sanottu 2. nuorisoseura
NSA lyh. (engl.) National Security Agency, Kan¬
sallinen turvallisuuspalvelu, Yhdysvaltain puolus¬
tusvoimien tiedustelulaitos
NTB lyh. (norj.) Norsk Telegrambyrä, norjalainen
uutistoimisto
nti lyh. neiti
Nubia aro-ja aavikkoalue Koillis-Afrikassa
nugaa manteleista tai pähkinöistä ja ruskistetusta
sokerista tehty massa, nougat
Nuijamaa: Nuijamaalla
nuijasota
nukke huom. mon. gen. nukkien, nukkein tai nuk-
kejen
nukkumatti = Nukkumatti = Nukku-Matti =
unijukka
Nuku’alofa Tongan pääkaupunki
numeroittain numero kerrallaan; numeron mu¬
kaan
numismaatikko numismatiikan tutkija; rahojen ja
mitalien kerääjä
numismaattinen numismatiikkaa koskeva
numismatiikka rahojen ja mitalien tutkimus, raha-
tiede; rahojen ja mitalien keräily
Nummi : Nummella nykyään: Nummi-Pusula :
Nummi-Pusulassa
nuohooja
nuohota : nuohoan : nuohoaisi : nuohotkoon :
nuohosi: nuohonnut
nuolaista
nuor. lyh. nuorempi
nuorentua = nuoreta : nuorenee : nuoretkoon :
nuoreni: nuorennut
nuori 1. huom. seuraavat ovat yleensä yhdyssano¬
ja, mutta erilleen kirjoittaminenkin on mahdollis¬
ta: nuoriemäntä, nuoriherra, nuori-isäntä, nuori¬
mies [= nuorukainen, poika, poikamies], nuoripa¬
ri 2. huom. yleensä erilleen: nuori väki
nuotintaa = nuotita : nuotitsen : nuotitsisi: nuo-
titkoon : nuotitsi: nuotinnut merkitä nuottimer-
keillä
nupi: nupin pieni, kannastaan kärkeä kohti kape-
neva naula
nurea 1. nurja 2. nyreä
nurin kurin
nurinkurinen
nurin närin
nurin niskoin
nurin päin
Nurmes : Nurmeksessa
Nurmijärvi: Nurmijärvellä
Nurmo: Nurmossa
Nuuk Grönlannin pääkaupunki
NVL lyh. Nuoren Voiman Liitto
nyansoida tehdä vivahteikkaaksi
nyanssi vivahde, vivahdus
nyk. lyh. nykyinen, nykyään
nykyjään tavallisemmin nykyään
nykysuomi nykyinen suomen kieli
nyky-Suomi nykyinen Suomen maa
nylkeä nyljen : nylki: nylkenyt
nymfi 1. kreikkalaisen taruston luonnotar 2. vähit¬
täisen muodonvaihdoksen tietä kehittyvä hyöntei¬
sen toukka
nymfomaani nymfomaniaa poteva nainen
nymfomania naisen sukupuolivietin sairaalloinen
voimakkuus
nyrjäyttää syn. nyrjähdyttää
nyyhkiä : nyyhkin
näemmä näköjään
näet nimittäin
nähden 1. johonkin katsoen, jonkin suhteen, jo¬
honkin verrattuna, esim. on kovin viileää siihen
nähden, että on kesä; puku on laatuunsa nähden
kohtuuhintainen; isoisä on ikäänsä nähden hyvä¬
kuntoinen; olosuhteisiin nähden tyydyttävä rat¬
kaisu 2. muulloin yleensä mieluummin muualla
tavoin, esim. »osallistujamäärään nähden onnis¬
tunut juhla» = osallistujamäärältään onnistunut
juhla; »laatuunsa nähden tuotteemme on ylivoi¬
mainen» = laadultaan (laatunsa puolesta) tuot¬
teemme on ylivoimainen; »tapauksen kiireellisyy¬
teen nähden päädyttiin poikkeusmenettelyyn» =
tapauksen kiireellisyyden vuoksi (koska tapaus oli
kiireellinen,) päädyttiin poikkeusmenettelyyn
nähdä huom. ei kernaasti käytetä merkityksessä
»pitää jonakin, olla jotain mieltä», esim. »näen

348 SANASTO
leikkauksen ainoaksi mahdollisuudeksi» = pidän
leikkausta ainoana mahdollisuutena; »asiantunti¬
jat näkivät, että tilanne oli toivoton» = asiantunti¬
jat olivat sitä mieltä, että tilanne oli toivoton
näin ollen ilmaus on miltei aina tarpeeton ja vir-
heellinenkin; se voidaan tavallisesti jättää koko¬
naan pois tai korvata s/Zs-sanalla
näin päin
näkemä 1. näkemiskerta, näkeminen, esim. ensi
näkemältä, sitten viime näkemän, näkemiin 2. jos¬
kus myös näkömatka, esim. näkemän päässä
näky 1. se mitä joku näkee, esim. voitko kuvitella
kauniimpaa näkyä kuin lapsi äitinsä sylissä 2.
yliluonnollinen ilmestys, kuviteltu näköaistimus,
esim. nähdä näkyjä, Jumala ilmestyi näyssä 3.
yhdyssanoja, esim. harhanäky; uninäky
näkymä se (maisema), minkä katsoja kerralla
näkee konkreettisesti tai kuvaannollisesti, esim.
näkymä koulun juhlasalista; tulevaisuuden nä¬
kymät ovat hyvät; näillä näkymin työ valmistuu
kesäksi
näkyvyys silmällätajuttavuus, mahdollisuus tulla
nähdyksi; näkömatka esim. hyvä näkyvyys; su¬
mun vuoksi näkyvyyttä ei ollut kuin muutamia
metrejä; pyry heikensi näkyvyyttä
näköispainos vanhan painotuotteen täysin tarkka
jäljennöspaino, faksimilepainos
näkötarkastus näöntarkastus
nälkä huom. minun on nälkä tai minulla on nälkä
nälkää näkevä
näre yleiskielessä nuori kuusi; murteittain myös
kuusi yleensä
närhi: närhen
Närhi: Närhen tai Närhin (sukunimi)
Närpiö : Närpiössä
näytin näyttölaite, laite, josta tieto näkyy kuvaruu-
tutekstinä, mittarilukemana yms., esim. rivinäy-
tin, sivunäytin
näyttöpääte tietokonepääte, johon kuuluu näytin
näyttö 1. näyttäminen 2. todistus, selvitys, joka
esitetään oikeudelle 3. tiedon esittäminen näky¬
vässä mutta ei säilytettävässä muodossa mm. ku¬
varuudun, mittarin tms. avulla; näyttölaite, esim.
nestekidenäyttö, numeronäyttö
näytäntö teatterin, elokuvan, sirkuksen yms. esitys-
tilaisuus
näytös 1. oman kokonaisuutensa muodostava näy¬
telmän osa, joka erottuu muista vastaavista vä¬
liajoin 2. tilaisuus, jossa esitellään taitoja, pukuja
tms., esim. lentonäytös, muotinäytös, uimanäytös,
voimistelunäytös
Näätämö kylä Näätämöjoen suulla Norjassa, nor¬
jaksi Neiden
Näätämönjoki norjaksi Neidenelva
näöntarkastus
nöyrryttää tehdä nöyräksi, esim. vastoinkäymiset
nöyrryttivät hänet
nöyryyttää koettaa saattaa joku alentavalla ja lou-
kaavalla käytöksellä tuntemaan itsensä arvotto¬
maksi
o
oa. lyh. osa-aikainen
OAJ lyh. Opetusalan ammattijärjestö
oas (varsinkin kasvin) piikki; taivutusmuotoja esim.
yks. gen. okaan, yks. part. oasta, yks. illat, okaa-
seen, mon. nom. okaat, mon. gen. okaiden, mon.
part. okaita, mon. illat, okaisiin
OAS lyh. 1. Organisation de 1’ Armee Secrete, Alge¬
riassa toiminut Ranskan salainen armeijajärjestö
2. Organization of American States, Amerikan val¬
tioiden järjestö 3. osallistumis- ja arviointisuun-
nitelma
OAU lyh. (ransk.) Organisation d’Afrique Unie =
(engl.) Organization of African Unity, Afrikan
yhtenäisyysjärjestö
obeliski yhdestä kivestä tehty nelikulmainen pyra-
midihuippuinen patsas
obinugrilainen ostajakkien ja vogulien muodosta¬
man kansanryhmän jäsen; mainittuun kansanryh¬
mään tai sen puhumiin kieliin kuuluva; mainitulle
kansanryhmälle tai sen kielille ominainen
objektiivi optisen kojeen osa, joka saa aikaan ku¬
van muodostumisen
obligaatio tietynlainen joukkovelkakirja
obligatorinen velvoittava, sitova; pakollinen

SANASTO 349
obliikvisija kielen muut sijat kuin nominatiivi
oboe eräs puupuhallin
oboisti oboen soittaja
observaattori havaintojen tekijä, tarkkailija
observatorio luonnontieteellisiä (varsinkin tähti-
ja ilmatieteellisiä) havaintoja tekevä laitos
observoida tehdä havaintoja, huomioida, tarkkailla
odelma pääsadon korjuun jälkeen kasvanut heinä,
äpäre
odontologia hammaslääketiede
odotuksenmukainen
odotuksenvastainen = odotuksen vastainen
odysseija seikkailu- tai harharetki, -retket
OECD lyh. (engl.) Organization for Economic Co-
operation and Development, taloudellisen yhteis¬
työn ja kehityksen järjestö
OEEC lyh. (engl.) Organization for European Eco¬
nomic Co-operation, Euroopan taloudellisen yh¬
teistyön järjestö
offensiivi hyökkäys
offset eräs laakapainomenetelmä
oh. ohjehinta
OHEELLINEN oheinen
oheenliittää liittää oheen, esim. oheen liitetty
oheistaa liittää oheen
ohenne 1. ohennusaine 2. ohenneääni
-ohenteinen yhdyssanojen alkuosana, esim. vesi¬
ohenteinen
ohentua = oheta : ohenee : oheni: ohennut
ohikulkutie taajaman ohi kulkeva tie
ohimenevä tilapäinen
ohi menevä sellainen, joka menee ohi, esim. ohi
menevä raitiovaunu
ohimennen pikimmältään, satunnaisesti
ohituskaista
ohitusleikkaus leikkaus, jolla veri ohjataan tuk¬
keuman ohi
ohitustie ohikulkutie
ohivalinta suora puhelinnumeron valinta vaihteen ohi
ohjain ohjauslaite
ohjanta ohjaus, ohjailu
ohjas nuora tai hihna, jolla ohjataan
ohjastaa olla ohjaksissa, ajaa hevosta ohjaksista
ohjaten
ohjeellinen ohjeeksi annettu, ehdotettu
ohjelmallinen 1. sellainen, jossa on ohjelma, esim.
ohjelmallinen illanvietto 2. suunnitelmallinen, tar¬
koituksellinen, esim. ohjelmallinen toiminta työ¬
yhteisön kehittämiseksi 3. mieluummin ohjelma¬
ni ohjelmaa koskeva, esim. »ohjelmalliset kysy¬
mykset» = ohjelmakysymykset
ohjelmoida 1. laatia tai suunnitella ohjelma 2. pan¬
na jokin laite suorittamaan tiettyä ohjelmaa
ohjelmoitu opetus opetus yksityiskohtaisesti suun¬
nitellun, oppilaan itsenäisen etenemisen mahdol¬
listavan ohjelman mukaan
ohmi sähkövastuksen yksikkö
Ohotanmeri Tyynenmeren reunameri Aasian
itärannikolla
ohrainen huom. kävi ohraisesti = otti ohraleipä =
kävi hullusti
ohukainen = ohukas vetelästä taikinasta pannulla
paistettu isohko tai pieni ohut paistos, vrt. räiskäle
ohukaispannu pienten ohukaisten paistamiseen
tarkoitettu pannu, jossa on yleensä lokerot neljää
tai seitsemää ohukaista varten
ohut huom. taivutusmuodot, esim. yks. gen. ohuen,
yks. part. ohutta, yks. illat, ohueen, mon. gen.
ohuiden, ohuitten, mon. part. ohuita, mon. illat.
ohuihin; komparatiivi ohuempi, superlatiivi ohuin
oieta : oikenen : oikenisi: oietkoon : oikeni oien¬
nut
oik. lyh. 1. oikea, oikealla 2. oikeastaan
oikaisuluku korjausluku, korjausvedosten luku
oikea 1. väärän vastakohta 2. vasemman vastakohta
oikeanpuoleinen
oikeellinen lakikielessä: lain mukainen, oikeuden¬
mukainen
oikein päin
oikeudenmukainen
Oikeuskanslerinvirasto
oikeusministeriö
oikeust. lyh. oikeustieteen, esim. oikeust. kand.,
oikeust. lis., oikeust. toht. = oikeustieteen kandi¬
daatti, lisensiaatti, tohtori
oikeutettu, oikeutetusti huom. käytetään vain sil¬
loin, kun todella on kysymys siitä, että joku
on oikeuttanut, esim. »oikeutetut vaatimukset» =

350 SANASTO
aiheelliset (kohtuulliset, hyväksyttävät) vaatimuk¬
set, »työntekijät olivat oikeutetusti kiihtyneitä»
= työntekijät olivat syystä (aiheellisesti) kiihty¬
neitä
oikoinen suora, mutkaton, esim. maata oikoisenään
Oinas : Oinaan : tai Oinaksen (sukunimi)
OIRT (ransk.) Organisation Internationale de Ra-
diodiffusion et Television, Kansainvälinen radio-
ja televisioliitto
ojankaivu
OK lyh. 1. oikeuskansleri 2. oikeudenkäynikaari
3. (engl.) ali correct, hyvä on
ok. lyh. osuuskunta
oka : oan : okaa = oas
okapi kirahvin sukuinen, mekein hevosen kokoi¬
nen afrikkalainen kavioeläin
okkupaatio valtaus, miehitys
oksete oksetusaine
oksidi alkuaineen happiyhdiste
oksidoida hapettaa
oksidoitua hapettua
oktaani eräitä hiilivetyjä
oktaaniluku nestemäisten moottoripolttoaineiden
puristuskestävyyttä ilmaiseva luku, puristuskes-
tävyys
oktaavi 1. diatonisen asteikon kahdeksas sävel; en¬
simmäisen ja kahdeksannen sävelen väliä vastaa¬
va intervalli 2. taajuusväli, jonka ylin taajuus on
kaksi kertaa niin suuri kuin alin 3. eräs miekkai-
luasento
okulaari optisen kojeen silmänpuoleinen linssi(stö)
OKV Oikeuskanslerinvirasto
olankohautus
olan takaa
oleellinen mieluummin olennainen
olemassa oleva
olemassaolo
olemassaolo-oikeus
olemassaolotaistelu
olennainen jollekin hyvin ominainen, luonteen¬
omainen, tärkeä
olento 1. ihminen, eläin tai niitä vastaava kuviteltu
olio 2. nykyään mieluummin olemus, esim. »koko
olentoni tuntuu elpyvän» = koko olemukseni
olettamus oletus
Olhavanjoki Laatokkaan laskeva joki Neuvostolii¬
tossa, venäjäksi Volhov
oligarkia harvainvalta
oligarkki harvainvallan kannattaja; harvainvaltai¬
sen hallituksen jäsen’
oliivi öljypuun hedelmä
olkain 1. erilaisiin virkapukuihin yms. kiinnitetty
olkalappu, epoletti 2. olkapään yli kulkeva ka¬
peahko pukimen kannatin, viileke
olkapuu vaatepuu
olla 1. huom. seuraavanlaisissa tapauksissa olla-
verbin luku määräytyy mieluummin sen sanan
mukaan, jota ei voi ajatuksissaan muuttaa es¬
siiviin: huononäköisten hyvä apuväline [hyvänä
apuvälineenä] ovat silmälasit; lapset ovat elämä¬
ni rikkaus [rikkautena]; kauppiaan paras suosi¬
tus [parhaana suosituksena] ovat tyytyväiset asi¬
akkaat; erisnimen yhteydessä kuitenkin esim. Yh¬
dysvallat on/ovat suurvalta; Helsingin Toverit on/
ovat urheiluseura 2. huom. predikaattina oleva
omistamista tai olemassaoloa ilmaiseva olla-ver¬
bi on aina yksikössä, esim. minulla on omat epäi¬
lykseni asiasta; tytöillä oli mukanaan sukset ja
luistimet 3. huom. passiivin liittomuodoissa olla-
verbi on aktiivissa, esim. tavarat oli [ei: oltiin]
viety ullakolle; ongelmaa on [ei: ollaan] pohdittu
jo pitkään; vuotokohtaa ei ole [ei: olla] vieläkään
paikannettu 4. huom. molemmat tyypit ovat mah¬
dollisia, joskin jälkimmäinen on käymässä van¬
hanaikaiseksi: marjat oli poimittu = marjat oli¬
vat poimitut [ei: marjat olivat poimittu]; lauseet
on erotettu pilkulla = lauseet ovat erotetut pilkul¬
la 5. lauseenvastikkeen predikatiivi on samassa
muodossa kuin se olisi vastaavassa sivulauseessa,
esim. uskoimme ilman olevan kaunis [että ilma
on kaunis]; kerrottiin uuden lentokentän olevan
valmis [että uusi lentokenttä on valmis]; isoäidin
ollessa nuori [kun isoäiti oli nuori] autot olivat
harvinaisia; ollakseen rehellinen [jotta olisi re¬
hellinen] hänen on myönnettävä erehdyksensä
6. predikatiivi ilmaistaan subjektin sijoilla, jos
se liittyy sellaiseen yksipersoonaiseen verbi-il-
maukseen, jonka tekijä ilmaistaan genetiivillä,

SANASTO 351
esim. tuollaisen haavan pitäisi olla aivan puhdas;
hänen täytyy olla tuhattaituri; sinun on oltava
rohkea
olletikaan, olletikin etenkään, varsinkaan; etenkin,
varsinkin
olosuhteet usein turha, niin että tilalle sopii parem¬
min olot; »keliolosuhteet» = keli
olut taivutusmuotoja esim. yks. gen. oluen, yks.
part. olutta, yks. illat, olueen, mon. part. oluita
olympiadi antiikin Olympian juhlien tai nykyaikais¬
ten olympialaisten välinen neljän vuoden aika
olympiakisat = olympialaiset
Olympos : Olympoksen vuori Kreikassa
om. lyh. omistaja, omistaa
OM lyh. oikeusministeriö
oma huom. oma tekemäni = itse tekemäni; hänen
oma valmistamansa = hänen itse valmistamansa
= hänen itsensä valmistama
omaelämäkerrallinen
oma kehu = omakehu
oma kiitos
omakuva
omalaatuinen
Oman = Omanin sulttaanikunta (kaksikirjain¬
tunnus OM, kolmikirjaintunnus OMN)
omanilainen
omanlaisensa
omantunnonarka
omantunnonsuoja vapaus olla toimimatta vastoin
vakaumustaan
omanvoitonpyynti : omanvoitonpyyntö oman
edun tavoittelu, voitonhimo
omarahoitteinen itse rahoittava, itse rahoitettava
omarahoitus yrityksen toiminnan se osa, joka ka¬
tetaan oman pääoman ja liiketoiminnasta saata¬
vien tuottojen avulla
omarahoitusosuus itse rahoitettava osuus jostakin,
esim. asunnon omarahoitusosuus
omasta takaa
omata huom. paperinmakuinen sana, jolle yleensä
on olemassa sujuvampi vaihtoehto, esim. »jos
omaat kärsivällisyyttä, olet etsimämme henkilö»
= jos sinulla on kärsivällisyyttä, olet etsimämme
henkilö
omatunto : omantunnon : omaatuntoa
omega oomega
omin päin
ommel = ompele ompelemalla tehty liitos tai koris¬
tekuvio; huom. ommel-sanasta yleensä yks. part.
ommelta ja. mon. gen. ommelten; muut sijat taval¬
lisesti ompele-sanasta, esim. yks. gen. ompeleen,
yks. illat, ompeleeseen
om.p. lyh. ominaispaino
ompelus 1. ommeltavana oleva käsityö 2. ompe-
lukset = koristeompeleet
ongelmatiikka problematiikka, ongelmat, ongelmisto
onnekas 1. hyväonninen, hyväosainen, menestyk¬
sekäs, esim. onnekas onkimies, onnekas liikemat¬
ka 2. yleensä tavallisemmin onnellinen, esim. on¬
nekas (onnellinen) sattuma, onnekas (onnellinen)
tunnelma
onnellinen 1. onnesta tyytyväinen, iloinen, esim.
elivät onnellisina elämänsä loppuun asti 2. hy¬
väosainen, onnekas, esim. onnellisia ovat mur¬
heelliset, sillä he saavat lohdutuksen 3. onnistu¬
nut, oivallinen, suotuisa, esim. onnellinen kään¬
ne; syntyä onnellisten tähtien alla
onnellistaa tehdä onnelliseksi, syn. onnellistuttaa
onnenmyyrä onnen suosikki, syn. onnenpoika, on-
nenpekka
onnenonkija
onnentoivotus
onnistaa tai onnestaa
onomatopoieettinen (luonnon)ääntä jäljittelevä
oodi innoittunut lyyrinen runo
oomega eräs kreikkalainen aakkonen, Q
oopiumi eräästä unikkolajista saatava huumaus- ja
lääkeaine
ooppera
op. lyh. 1. opettaja 2. opisto 3. opus (teos) 4. osuus¬
pankki
opaali eräs piidioksidia ja vettä sisältävä mineraali,
jonka muunnoksia käytetään jalokivinä
opastaa huom. opastaa joku johonkin tai opastaa
jotakuta jossakin, esim. opastaa kulkija perille;
opastaa lasta koulutehtvissä
opaste 1. opastava kilpi yms. 2. (etenkin rautatie-)
liikenteessä annettava näkyvä tai kuuluva merkki

352 SANASTO
opastin väline, jolla opaste annetaan
Opec = OPEC lyh. (engl.) Organization of the
Petroleum Exporting Countries, öljynviejämaiden
järjestö
operaatio 1. toimi, toimenpide, toimitus 2. kirurgi¬
nen toimenpide, leikkaus
operaattori 1. operaatioiden suorittaja 2. henkilö,
joka valvoo tieto- ym. koneen toimintaa 3. eräi¬
den laskutoimitusten merkkejä
operatiivinen operaatio-, leikkaus-, esim. opera¬
tiivinen hoito = operaatiohoito, leikkaushoito
operationaalinen käsittelyä, operointia helpottava
operoida suorittaa operaatio(ita), työskennellä jo¬
tain aineksenaan käyttäen tai jollakin aineksella;
lääketieteessä: leikata
opett. lyh. opettaja
opettajainkokous = opettajakokous
opettajankokous opettajainkokous, opettajakokous
opettajankoulutus
opettajankoulutuslaitos
opettajatutkinto
Opetushallitus
opetusministeriö
OPH lyh. Opetushallitus
opinio (yleinen) mielipide
OPM lyh. opetusministeriö
opp. lyh. oppilas
opponentti vastaväittäjä; vastustaja
opponoida olla vastaväittäjänä; vastustaa, väittää
vastaan
opportunismi olevia oloja hyödyksi käyttävä
asennoituminen
oppositio 1. vastustus, vastarinta; vastustajat, vas-
tustuspuolue(et) 2. vastatusten oleminen; aspekti,
jossa kulmaetäisyys on 180, esim. Jupiter tulee
oppositioon Auringon kanssa näinä päivinä
ops. lyh. opetussuunnitelma
optiikka 1. valo-oppi 2. optisen kojeen linssi- ja
peiliyhdistelmä
optikko optisten kojeiden valmistaja ja myyjä
optimaalinen paras mahdollinen, suotuisin, ihan¬
ne-
optimi ihannetila, ihanneolot, ihannearvo, ihanne-
määrä
optimisti elämänmyönteinen, optimistinen ihminen
optimoida etsiä optimi, etsiä paras vaihtoehto
optinen valo-oppiin kuuluva
OPTL lyh. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
opus työ, teos
ora : oran 1. erilaisista piikkimäisistä työaseista
2. kasvin vahva piikki, oka, oas, yhdyssanoja
esim. orapihlaja, oratuomi
oraakkeli 1. alkujaan antiikissa jumaluuden anta¬
ma vastaus tai ennustus; paikka, jossa ennustuk¬
sia annetaan, papitar, joka ennustuksia välittää
2. kuvaannollisesti: viisas neuvonantaja
oraalinen 1. suuta lähempänä oleva, suun puolei¬
nen 2. oraalinen äänne = äänne, jota äännettässä
ilmavirta kulkee suuväylän kautta, kun nenäväy-
lä on ummessa; suomen kielen äänteistä kaikki
muut paitsi m, n ja i]
oranki : orangin Simia satyrus, eräs ihmisapina,
syn. orangutangi
oras : oraan viljan tai kylvöheinän taimisto, joskus
myös yksittäinen taimi, kylvös, kun se orastaa,
esim. oras on hyvin talvehtinut; kaura on oraalla;
oraalla oleva rakkaus
oratorio suurimuotoinen tavallisesti uskonnollinen
kuorolle solisteille ja orkesterille tai uruille sävel¬
letty teos
Oravainen : Oravaisissa
ordinaalinen järjestystä ilmaiseva, järjestys-
ordinaatta etäisyys koordinaatistoon vaaka-akse¬
lista, pystyarvo
oregano mausteena käytetty mäkimeirami
orgaani 1. elin 2. äänenkannattaja
orgaaninen 1. elollinen, eloperäinen; elimellinen
2. hiiliyhdisteisiin kuuluva tai niitä koskeva
organdi eräs läpikuultavan ohut silkki- tai muu sen
tyyppinen kangas
organisaatio organisointi, järjestely; järjestö
organisaattori organisoija, (taitava) järjestelijä
organisatorinen järjestely-, järjestävä
organismi elimistö; eliö
organisoida järjestää, järjestellä (tarkoituksenmu¬
kaisesti)
orgasmi sukupuolikiihotuksen laukeaminen tyydy¬
tykseen

SANASTO 353
orgastinen orgasmiin kuuluva, orgasmin luontei¬
nen
ori huom. taipuu yksikössä joko oriin, oritta, orii-
seen tai orin, oria oriin; monikossa joko oriiden/
oriitten, orilta, oriisiin tai orien, oreja, oreihin
orientaalinen itämainen
orientaatio orientointi, suuntaaminen; orientoitu¬
minen, suuntautuminen
orientoida suunnata, tutustuttaa, perehdyttää
orientoitua suuntautua, suunnistautua, perehtyä
orientti itämaat
originaali 1. alkuperäiskappale, alkuteos, alku¬
muoto 2. omalaatuinen, omituinen, originelli ih¬
minen
originaalinen alkuperäinen
originelli omalaatuinen, omituinen
origo koordinaatiston perus-, nollapiste
Orimattila: Orimattilassa
Oripää: Oripäässä
Orivesi: Orivedellä
Orjarannikko osa Guineanlahden rannikkoa Afri¬
kassa
ork. lyh. orkesteri
orkaani hirmumyrsky
orkestraalinen orkesterille ominainen, orkesterin-
omainen
orkidea trooppisia kämmekkäkasveja
Orkneysaaret: Orkneysaarilla saariryhmä Skot¬
lannin pohjoisrannikolla
Orko: Orkon (sukunimi)
ornamentaalinen koristeellinen, koriste-
oranamentiikka koriste-, koristelutaide; ornamen¬
tit, koristekuviot
ornamentti koristekuvio
ornitologi lintujen tutkija, lintutieteilijä
ornitologia lintutiede
ortod. lyh. ortodoksinen
ortodoksi oikeauskoinen, kreikkalaiskatolinen hen¬
kilö
ortodoksinen 1. kreikkalaiskatolinen, oikeauskoi¬
nen 2. oikeaoppinen, puhdasoppinen
ortodontia hampaanoionta; hampaanoikomisoppi
ortografia oikeinkirjoitus; oikeinkirjoitusoppi
ortopedi ortopedian erikoislääkäri
ortopedia tuki- ja liikuntaelinten vikojen ja sai¬
rauksien kirurginen hoito
OS lyh. ohjesääntö
os. lyh. 1. osoite 2. osasto
o.s. lyh. omaa sukua, vrt. s. = synty(j)ään, esim.
Leena Tammela, o.s. Markkula tai s. Markkula
osa 1. huom. otan osaa suruusi, otan osaa kilpai¬
luun 2. huom. seuraavantapaista osa-sanan käyt¬
töä on syytä karttaa: »oman koulumme osalta tie¬
dot on jo saatu» = oman koulumme [omasta kou¬
lustamme] tiedot on jo saatu; »laadun osalta tuote
on moitteeton» = laadultaan tuote on moitteeton;
»tulkintaa voidaan soveltaa vain joiden tapausten
osalta» = tulkintaa voidaan soveltaa vain joihin¬
kin tapauksiin
osaaottaa ottaa osaa
osaaottava myötätuntoinen, sääliväinen; mahdolli¬
sia, joskin harvinaisia ovat myös osaaottavainen
ja o sanottava
osaa ottava esim. yhdistyksen kokoukseen osaa ot¬
tavat jäsenet
osakemerkintä osakkeenmerkintä
osanottaja
osanotto 1. osallistuminen, esim. osanotto kilpai¬
luun on ollut vilkasta 2. myötätunto, esim. osan¬
ottoni suruusi
Oseania Polynesia, Melanesia, Mikronesia (Aust¬
ralia ja Uusi-Seelanti)
osio moniosaisen kokeen, opetusohjelman tms.
osa
osituskäyttö usean käyttäjän samanaikainen tieto¬
koneen käyttö
osk = osk. lyh. osuuskunta
oskillaatio värähtely
oskillaattori värähtelijä, värähtelyn aiheuttava koje
oskilloskooppi nopeiden ilmiöiden sähköinen tar¬
kastelu- ja mittauslaite
Oslo Norjan pääkaupunki
Oslonvuono
osmoosi nesteen tunkeutuminen toiseen nesteeseen
kalvon läpi
osoite
osoitin 1. neula yms., jonk aavulla osoitetaan, esim.
kellon osoittimet, vaa 'an osoitin 2. ilmaisin, esim.

354 SANASTO
melu on hyvä lastenkutsujen onnistuneisuuden
osoitin
os.pääll. lyh. osastopäällikkö
osso buco eräs raavaanpotkaviipaleista haudutettu
liharuoka
ostohalu
ostokeskus = ostoskeskus
otanta (tilastollisen otoksen) ottaminen
Otava 1. Ison Karhun tähdistössä oleva tähtikuvio
2. Otava : Otavassa, taajama Mikkelin maalais¬
kunnassa 3. kustannusosakeyhtiö
OTK lyh. oikeustieteen kandidaatti; vain luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin oikeust.
kand.
OTL lyh. oikeustieteen lisensiaatti; vain luettelois¬
sa käytettävä lyhenne, muulloin oikeust. lis.
oto. lyh. oman toimensa ohella
otos kerralla otettu ääni- tai kuvatallenne, valo¬
kuva
otsake = otsikko
otsoni hapen allotrooppinen muoto
otsonoida kehittää otsonia, käsitellä otsonilla
OTT lyh. oikeustieteen tohtori; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin oikeust. toht.
ottaa huom. seuraavanlaiset ilmaukset mieluum¬
min toisin: »tarkkaan ottaen» = esim. tarkasti;
»yleisesti ottaen» = esim. ylimalkaan
Ottawa Kanadan pääkaupunki
Ouagadougou Burkinan pääkaupunki
oudoksuttaa = oudostuttaa
Oulainen: Oulaisissa
Oulu : Oulussa
Oulujoki: Oulujoella
Oulujärvi
Oulunsalo: Oulunsalossa
Outi: Outin tai Oudin
Outokumpu: Outokummussa
output 1. talousalalla: tuotos 2. tietokonealalla: tu¬
lostaa; tuloste; tulostus 3. tekniikassa: lähtö
ov lyh. opintoviikko(a)
ovaali sokio; soikea
ovenpieli
ovensuu
ovh. lyh. ohjevähittäishinta
OVT lyh. organisaatioiden välinen tiedonsiirto
(ks. EDI)
ovulaatio munasolun irtoaminen munasarjasta
oy = oy. lyh. osakeyhtiö
OY lyh. Oulun yliopisto
oyj = oyj. lyh. julkinen osakeyhtiö
OYS lyh. Oulun yliopistollinen sairaala
p
p lyh. 1. penni(ä) 2. pondi(a) 3. kerrannaisyksikön
etuliitteenä: biljoonasosa, 10~12, piko-, esim. pF =
pikofaradi(a)
p. lyh. 1. päivä 2. puhelin(numero) 3. painos
4. piste(ttä) 5. polku
P lyh. 1. kerrannaisyksikön etuliite petä- (1015)
2. puhelin
pa. lyh. pinta-ala
Pa lyh. pascal(ia)
PA 1. polyamidi 2. pitkät aallot
paahtaa kypsentää tai kuumentaa säteilylämmöllä,
grillata, vrt. pariloida
paahtopaisti 1. naudan ruhon osa: reisipaistista
seuraava, murealihainen paisti 2. paahtopaistista
uunissa valmistettu sisältä punertavaksi jätetty
paisti
paahtotuore vastapaahdetun tuore
paalittaa puristaa paaleiksi, paalata
paaluttaa varustaa, tukea, merkitä paaluilla
paapuuri aluksen vasen puoli perästä keulaan
katsottaessa
paaria 1. kastiton ihminen Intiassa 2. kuvaannolli¬
sesti: oikeudeton ihminen
paarit kaksiaisainen kantolaite, joka on tavallises¬
ti tarkoitettu haavoittuneiden ja sairaiden kuljetta¬
miseen makuuasennossa; joskus myös katafalkki
eli alusta, jolla ruumis lepää
paasi: paaden laakeahko kivijärkäle
paasi hovipoika
Paatene taajama Neuvosto-Karjalassa, venäjäksi
Padany
Paatsjoki Inarijärvestä Jäämereen laskeva joki,
norjaksi Pasvikelva

SANASTO 355
Paattinen: Paattisilla
paavalinkukka saintpaulia
Paavola: Paavolassa
Padasjoki: Padasjoella
pagodi buddhalainen tomitemppeli
PAH lyh. polysyklinen aromaattinen hiilivety (or¬
gaanisen aineen epätäydellisessä palamisessa syn¬
tyviä haitallisia yhdisteitä)
pahaenteinen
pahahenki
pahan- yleensä yhteen seuraavan -me/t-loppuisen
adjektiivin kanssa, esim. pahanhajuinen, pahan¬
laatuinen, pahanmakuinen, pahannäköinen, pa¬
hanpäiväinen, pahantahtoinen, pahantapainen
(= pahatapainen), pahantuulinen
pahanteko
paheksua joskus syn. pahaksua
pahentua = paheta . pahenee : pahetkoon : pa¬
heni : pahennut
pahimmillaan ankarimmillaan, pahimmassa vai¬
heessa, esim. nuhani on nyt pahimmillaan
pahimmoiksi, pahimmoilla(an), pahimmoille(en)
1. juuri pahimmalla hetkellä, erittäin sopimatto¬
malla hetkellä, pahaksi onneksi, esim. puhelinkin
soi juuri pahimmoiksi, kun lapsi vaati kaiken huo¬
mion 2. astetta, määrää, rajaa ilmaisemassa, esim.
takki on käynyt juuri pahimmoilleen lyhyeksi
pahiten = pahimmin
pahka: pahkan
pahoinpidellä myös pidellä pahoin
pahoinvoida voida pahoin
pahoinvointi
pahoinvointinen = pahoinvoipa = pahoinvoiva
pahoitella
pahoittaa
paikallistaa paikantaa
paikallistua paikantua
paikallisvaisto suuntavaisto
paikallisverkko lähiverkko, lyhyillä etäisyyksillä,
usein yhden rakennuksen tai organisaation sisällä
käytettvä nopea tiedonsiirtoverkko
paikantaa määrittää jonkin paikka
paikantua saada paikannetuksi, olla (paikannetta¬
vissa)
paikan päällä paikalla
paikanvaraamo = paikkavaraamo
paikanvaraus = paikkavaraus
paikkansapitävä tosi, pätevä
paikka paikoin
paikkaseutu paikkakunta, seutu
paikkauttaa = paikkuuttaa
paikoitellen
paikoittaa sijoittaa ajoneuvo seisomaan (jollekin
tarkoitukseen varatulle paikalle), pysäköidä
paikoitusalue
Paimio: Paimiossa
painallus 1. painaisu, esim. napinpainallus 2. pai-
naltamisen, nopean etenemisen aiheuttama jälki,
esim. askelten painallukset, siveltimen painallus
painama 1. painaisu, painallus 2. postimerkeistä,
esim. virhepainama
painamo paikka, laitos, jossa tehdään painotöitä
painanne 1. alanne, notko; syvennys, kuoppa 2.
painamisen aiheuttama jälki, painallus, esim. he¬
vosen kavioiden painanteet, autonpyörien pai¬
nanteet
painanta 1. painaminen 2. painamisen tulos, pai¬
nokoneen tekemä jälki
painate painotuote, julkaisu
painauma = painautuma
painautua
paineenkestävä
paineistaa saattaa (halutun) paineiseksi
painekyllästeinen
painekyllästää kyllästää paineen avulla
painike 1. painettava nappula tai kahva, esim.
mikroaaltouunin painikkeet, ovenpainike 2. pa¬
lan painike, esim. otetaanpa olutta palan painik¬
keeksi
painin 1. painamislaite, esim. suolasienten päälle
pannaan esimerkiksi lautanen ja sille kiviä pai¬
nimeksi; ompelukoneen paininjalka 2. painike,
esim. ovenpainin, palanpainin
painorajoitteinen painorajoituksen alainen
painostaa 1. pakottaa, koettaa saada taipumaan 2.
ahdistaa, masentaa, huolestuttaa
painottaa 1. antaa painoa, panna painoa, esim.
työmarkkinaneuvotteluissa painotettiin korkeita

356 SANASTO
palkkoja enemmän kuin lyhyttä työaikaa; paino¬
tetussa keskiarvossa eri osat saavat laajuutensa
tai tärkeytensä mukaan erilaisen kertoimen 2. fo¬
netiikassa: antaa paino, esim. suomessa painote¬
taan sanan ensimmäistä tavua 3. varustaa (esim.
verkko) paino(i)lla
painotuore vasta painosta tullut
painovalmis valmis painettavaksi
paistaa : paistoi: paistanut
-paisti huom. yhdyssanan alkuosa on vaihtelevasti
joko nominatiivissa tai genetiivissä, esim. hir-
venpaisti, jänispaisti tai jäniksenpaisti, kanan-
paisti, lammaspaisti tai lampaanpaisti, lintupaisti,
metsopaisti, poronpaisti, porsaanpaisti, vasikan¬
paisti
paistin- huom. esim. paistinastia, paistinkastike,
paistinlasta, paistinliemi, paistinpannu, paistin-
peruna, paistinrasva, paistinuuni
paisto- huom. usein merkitys sama kuin paistin-
alkuisilla sanoilla, esim. paistoastia, paistoliemi,
paistorasva, paistouuni
paju(n)köysi syöttää paju(n)köyttä = puhua tai us¬
kotella perättömiä
pak = pkt lyh. paketti(a)
pakaasi matkatavarat
pakanuudenaika
pakastaa 1. pakkasesta tai sen kiristymisestä, esim.
viime yönä jo pakasti 2. säilöä nopeasti jäädyttä¬
mällä
pakaste pakastettu tuote; huom. ilmaus »panna pa¬
kasteeseen» on järjetön, ja se korvautuu esim.
seuraavasti: pakastaa, panna pakastimeen, panna
pakkaseen
pakastua pakkasen kiristymisestä, esim. taitaa ru¬
veta pakastumaan
Pakistan = Pakistanin islamilainen tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus PK, kolmikirjaintunnus PAK)
pakistanilainen
pakk. lyh. pakkaus(ta)
pakkasen panema = pakkasen purema
PAKKELI Silote
pakkilaatikko puinen pakkauslaatikko
pakkolunastaa lunastaa korvausta vastaan jolta¬
kulta laillisesti (j°Pa vastoin tämän tahtoa) omai¬
suutta, varsinkin maata, yleisen edun nimissä
pakollistaa tehdä pakolliseksi
pakote painostus- tai pakotuskeino
paksuntua tulla paksu(mma)ksi, myös paksuta,
paksuuntua
paksusuoli: paksunsuolen
palaa : palan : paloi: palanut huom. kynttilän pa¬
lettua hetken
palata : palaan : palasi : palanut huom. lasten
palattua koulusta
palataalinen suulaki-, kitalaki,-, laki-
palataalistua liudentua
Palau = Palaun tasavalta (kaksikirjaintunnus PW,
kolmikirjaintunnus PLW)
palaulainen
palaute 1. viestin lähettäjän saama tieto viestin
vaikutuksesta sen vastaanottajaan 2. itsesäätöisen
järjestelmän reaktio omaan tuotokseensa
palautin palautuslaite
palelee = paleltaa esim. varpaita palelee tai palel¬
taa; minua paleli tai palelsi
paleontologia muinaiseläinten ja kasvien tutkimus
Palestiina (kaksikirjaintunnus PS, kolmikirjaintun¬
nus PSE)
Palikir Mikronesian pääkaupunki
palisanteri ruusupuu
paljasjaloin = paljain jaloin
paljetti pukujen yms. koristeiksi ommeltavia pie¬
niä (pyöreitä), kiiltäviä metallilevyjä
paljo huom. käytetään vain adjektiivina, esim. ke¬
väällä perunat keitetään paljossa vedessä; Jaak¬
ko ei pelkää paljoakaan työtä
paljon huom. adverbi, jota käytetään lähinnä myön¬
teisissä yhteyksissä; kielteisissä yhteyksissä on
tavallisesti paljoa, esim. paljon porua ja vähän
villoja; paljon suurempi; paljon ennen puoltayö-
tä; muurahaisia oli paljon; en joutunut paljon¬
kaan tai paljoakaan odottamaan
palkka (säännöllisestä) työstä suoritettava (jatku¬
va) korvaus, esim. virkamiesten palkat, kuukausi¬
palkka
palkkio jostakin työsuorituksesta annettava kor¬
vaus, esim. lääkärinpalkkio, tekijänpalkkio
Pallas : Pallaksen : Pallaksella Pallastunturi

SANASTO 357
pallas : paltaan tai pallaksen eräs suuri kampela-
kala, ruijanpallas
palle : palteen = palte : paltteen 1. päärme; huul-
los; laudan särmään tai keskelle höylätty puolilieriö
2. järveä tms. reunustava jään aiheuttama maa-
tai kivivalli tai -penger 3. yleensäkin: reuna, lieve
Palma 1. Palmalla tai Palmassa, luoteisin Kana¬
rian saarista, La Palma 2. Palmassa, Baleaarien
pääkaupunki Mallorcalla, Palma de Mallorca
paloilmaisin paloilmoittimen osa, joka tunnistaa
alkavan tulipalon
paloilmoitin laitteisto, joka välittää ilmoituksen tu¬
lipalosta palolaitokselle
paloitella
paloittain pala kerrallaan
palpaatio palpointi
palpoida tutkia käsin tunnustelemalla, esim. lää¬
käri tunsi kohouman palpoimalla
palsami 1. hyväntuoksuinen kasvihartsi 2. meillä
huonekasvina (Impatiens balsamina) ja koriste¬
kasvina (Impatiens glandulifera) käytettäviä häpy-
kannuksia
palsamoida = balsamoida käsitellä ruumis mätä-
nemättömäksi
palstoittaa
palstoittain palsta kerrallaan; palstamäärin
Paltamo: Paltamossa
palte : paltteen = palle : palteen
palttaa : paltan : palttoi: palttanut varustaa palt-
teella; palttaa kangasta = päärmätä, pallistaa
palvata : palvaan : palvaisi: palvatkoon : palva¬
si : palvannut savustaa tai kypsentää hitaasti kui¬
vaamalla uuninlämmössä tai esim. saunassa lihaa
tai kalaa, esim. palvattu liha = palviliha
palvelin tietokone, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä
muiden samaan verkkoon kytkettyjen tietokonei¬
den puolesta tai niiden ohjaamana; huom. sanaa
»serveri» ei suositeta asiatekstiin
palvelu 1. palveleminen, esim. asiakaspalvelu,
maksupalvelu, matkapalvelu, sääpalvelu, tiepal¬
velu, uutispalvelu, yleisönpalvelu; palveluala,
palveluammatti, palveluelinkeino, palvelumuoto,
palvelupuhelin, palveluraha, palvelutalo 2. yleen¬
sä monikossa palvelut: yhteisöjen tai laitosten
tarjoamat palvelun muodot, esim. pankkipalvelut,
terveyspalvelut
palvelus 1. yksittäinen tois(t)en hyväksi tehty
teko, esim. teit suuren palveluksen vain olemalla
läsnä; karhunpalvelus, vastapalvelus 2. palvele¬
misesta työnantajalla tai puolustusvoimissa, esim.
olen valtion palveluksessa; asepalvelus; pal-
velukseenastumispäivä; pojat ovat olleet koko päi¬
vän ulkopalveluksessa; palveluskunta; palvelus-
puku; palvelusväki 3. huom. kirkollisiin ja uskon¬
nollisiin toimiin liittyvät yhdyssanat, esim. alttari-
palvelus, jumalanpalvelus, vainajainpalvelus
pamfletti jotakin ajankohtaista ilmiötä arvosteleva
tai vastustava kirjanen
Pamir vuoristoalue Sisä-Aasiassa
pampa eteläamerikkalainen puuton ruohotasanko,
yhd. pampa-alue, pampa-aro
Panama : Panaman tasavalta (kaksikirjaintunnus
PA, kolmikirjaintunnus PAN)
Panama : Panamassa : Panamahan = Ciudad de
Panama Panaman pääkaupunki
panamalainen
Panaman kanava
panamerikkalainen kaikkia Amerikan valtioita
koskeva
paneeli 1. sisäseinän (alaosan) laudoitus tai muu
puupäällystys 2. paneelikeskustelu; sen osanotta¬
jat 3. koneen säädintaulu
paneelikeskustelu määräaiheesta järjestetty kes¬
kustelu yleisön edessä, korokekeskustelu
paneerata päällystää leike yms. ennen paistamista
korppujauhoseoksella, leivittää
paneli paneeli
paneloida päällystää paneelilla
paniikki pakokauhu
pankkitarkastusvirasto
panoraama yleisnäkymä, -näköala korkealta pai¬
kalta; sellaista esittävä maalaus tai kuvasarja
panostaa 1. varustaa panoksella, esim. ase on pa¬
nostettu 2. keskittää runsaasti varoja, työvoimaa
yms. johonkin kohteeseen, esim. olemme panos¬
taneet laatuun
panslavismi slaavilaisten kansojen yhtenäisyyttä
ajava liike

358 SANASTO
panteismi oppi, joka käsittää Jumalan identtiseksi
maailmankaikkeuden kanssa, kaikkijumalaisuus
pantomiimi elenäytelmä
pantteri (musta) leopardi
papaija eräs trooppinen hedelmäpuu (Carica
papaya); sen päärynänmuotoinen hedelmä
Papeete Ranskan Polynesian pääkaupunki Tahitilla
paperikko kirjepaperia ja -kuoria sisältävä kotelo,
salkku yms.
papinvaali
pappeinkokous
Papua-Uusi-Guinea : Papua-Uudessa-Guine-
assa = Papua-Uuden-Guinean itsenäinen val¬
tio (kaksikirjaintunnus PG, kolmikirjaintunnus
PNG)
papuauusiguinealainen = papua-uusiguinealai-
nen
Papukaijannokka Kamputseasta Vietnamin etelä¬
osaan työntyvä ulkonema
papyrus 1. Cyperus, lämpimissä maissa kasvavia
sarakasveja 2. papyrusruo’osta tehty paperimai-
nen aine 3. papyruskäsi kirjoi tus
par. lyh. paremmin
paraabeli eräs toisen asteen käyrä matematiikassa
paraati: paraatin suurehkon sotaväenosaston tms.
juhlallinen ja julkinen tarkastus, johon kuuluu
ohimarssi ja paraatikatselmus
parabellum eräs pistooli
paradigma 1. jonkin tieteenalan kulloinkin ylei¬
sesti hyväksytty oppirakennelma ja ajattelutapa
2. muotosarja, taivutuskaava
paradoksaalinen paradoksimainen
paradoksi 1. näennäisesti järjenvastainen väite 2.
näennäisesti luonnonlakien vastainen sääntö tai
ilmiö
parafiini 1. vahamainen alkaanihiilivetyjen seos
2. tyydyttynyt hiilivety
parafraasi omin sanoin esitetty tavallisesti selven¬
tävä tekstin muunnelma
Paraguayn = Paraguayn tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus PY, kolmikirjaintunnus PRY)
paraguaylainen
parahiksi
paraikaa parhaillaan, parastaikaa
Parainen : Paraisilla
paralleeli rinnakkaismuoto, -ilmiö, -tapaus
paralleeli(nen) rinnakkainen; yhdensuuntainen
parallelismi 1. paralleelisuus 2. (runon) kerto
Paramaribo Surinamen pääkaupunki
parametri : parametria tai parametriä erilaisia
muuttujia
paranoia vainoharhaisuus, harhamielisyys
paranoidi(nen) paranoiaa muistuttava, paranoian
luonteinen; paranooinen
paranooinen paranoiaa sairastava, harhamielinen,
vainoharhainen, paranoian luonteinen
parantua = parata huom. käytetään vaihdellen
molempien muotoja, esim. parane [parata] pian;
oletko jo parantunut [parantua], haava parani
[parata) tai parantui [parantua] yllättävän nopeas¬
ti; Jumala paratkoon [parata]; parantukoon [pa¬
rantua] haava itsestään; tilanne on alkanut sel¬
västi parantua ja paranee [parata] koko ajan
paras : parhaan : parasta = parhain : parhaim¬
man : parhainta
parasiitti loinen, loiseliö
parastaikaa paraikaa, parhaillaan, parasta aikaa
paratiisi
paratyyfus pikkulavantauti
par avion lentopostitse
pareittain
parenteesi 1. lauseyhteydestä irrallaan oleva huo¬
mautus tai muu ilmaus 2. parenteesit = sulkeet
parfee = parfait jäädyke
parfyymi: parfyymiä tai parfyymia hajuste; sen
tuoksu
parhaillaan juuri nyt
parhaimmillaan parhaassa kunnossa tai vaihees¬
sa, positiivisen ominaisuutensa suurimmassa as¬
teessa
parhaimmin = parhaiten
parhaimmisto parhaiden joukko, valiojoukko, syn.
parhaisto
parhain = paras
parhaisto = parhaimmisto
parhaiten = parhaimmin myös paraiten
paria paaria
Pariisi

SANASTO 359
parikki parin toinen jäsen, pari; toinen kaksosista
parikymmentä: parinkymmenen
parila 1. metalliritilä, jolla lihaa tai kalaa kyp¬
sennetään suoraan tulen loimussa, hiilloksella tai
erityisessä parilointipannussa liedellä 2. sellai¬
nen sähkökäyttöinen kosketuslämmöllä kypsen¬
tävä laite, jossa valmistettavana oleva ruoka pu¬
ristuu kuumien levyjen väliin; vrt. grilli
pariloida kypsentää kosketuslämmön avulla pari¬
lassa, vrt. paahtaa ja grillata
parisataa: parinsadan
pariteetti 1. yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus 2.
kahden valuutan vakiosuhde
paritella varsinkin eläimistä: suorittaa sukupuoli¬
yhdyntä, olla sukupuoliyhteydessä, pariutua
parittaa saattaa mies ja nainen (tai koiras ja naa¬
ras) sukupuoliyhteyteen
parittain pareittain
pariutua 1. yhtyä toiseen sukupuoleen, paritella 2.
järjestyä par(e)iksi
parka huom. kirjoitetaan tavallisesti yhteen edelli¬
sen substantiivin kanssa; erilleen kirjoitetaan ne
tapaukset, joissa parka on poikkeuksellisesti yhtä
painokas kuin edellä oleva substantiivikin, esim.
lapsiparka, tyttöparka; lapsi parka!
Parkano: Parkanossa
parkinta parkitseminen, parkitus
parkita : parkitsen : parkitsi: parkitkoon : par¬
kitsi : parkinnut valmistaa vuota nahaksi
parkitus = parkinta
parkkeerata pysäköidä, paikoittaa
parkkipaikka pysäköintipaikka, pysäköintialue, pai¬
koitusalue
parlamentaarinen parlamenttia koskeva; parla¬
mentarismille ominainen, parlamentarismin mu¬
kainen
parlamentarismi hallitusjärjestelmä, jossa hallitus
on parlamentista riippuvainen
parlamentti kansanedustuslaitos, eduskunta
parmanjuusto = parmesaani(juusto)
parnasso 1. seppelöitävien koroke promootiossa
2. runouden ja oppineisuuden tyyssija; runoilijoi¬
den ja oppineiden parhaimmisto
Pamassos : Pamassoksen vuoristo Keski-Krei-
kassa
parodia ivamukaelma
parodinen ivallisesti mukaileva, ivaileva
parodioida mukailla ivallisesti
paroni kreiviä lähinnä alempi aatelismies
Parras: Parraksen (sukunimi)
parras: partaan
parroittua
parsakaali syn. b rokko li
partakone = parranajokone
partenogeneesi lisääntyminen hedelmöitymättö-
mistä munasoluista, neitseellinen lisääntyminen
partiaalinen osittain, osa-
partisaani sissi
partisiippi verbin adjektiivinen nominaalimuoto
partitiivi eräs sijamuoto, esim. 'taloa’on 'talo'sa¬
nan partitiivi
partituuri useita esittäjiä vaativan moniäänisen sä¬
vellyksen täydelliset nuotit
parv. lyh. parveke
parveke rakennuksen seinään liittyvä aidattu ta¬
sanne, johon on käynti rakennuksen sisältä
parvi 1. joukko, lauma, ryhmä, esim. kalaparvi,
lintuparvi, hyttysparvi 2. ulkorakennusten välika-
ton yläpuolella oleva ullakkotila, esim. aitanpar-
vi eli luhti, navetan- tai tallinparvi eli yliset 3.
huoneeseen pylväiden yms. varaan rakennettu la¬
va, esim. mallasparvi, saunanparvi eli lauteet tai
lavo, teatterin parvi eli parveke, kirkon parvi eli
lehteri
pasaasi (ainakin osaksi katollinen) kauppakuja
pascal paineen yksikkö
pasha rahkasta ym. valmistettu ortodoksinen pääsi-
äisherkku
passa osmanien valtakunnan korkeimpien upseeri¬
en ja virkamiesten arvonimi
passepartout valokuvan, piirroksen tms. pahvinen
suojakehys
passiivinen 1. toimimaton, tarmoton, välinpitämä¬
tön 2. tuontivoittoinen 3. kielitieteessä: passiivi-
muotoinen, passiivissa oleva
passintarkastus
passiviteetti passiivisuus
passivoida tehdä passiiviseksi

360 SANASTO
past. lyh. pastori
pasta 1. tahna 2. makaronituotteiden ja -ruokien
yhteisnimitys 3. salvaa kiinteämpi voide
pasteija pieni täytteellinen voitaikinapiiras
pastelli väriliitumaalaus
pastilli pieni tablettimainen imeskeltävä makeis-
tai lääkevalmiste
pastissi toisen ajan tai taiteilijan tyyliä tahallisesti
jäljittelevä teos
pastöroida kuumentaa elintarvikkeita n. 60-90 as¬
teeseen haitallisten pieneliöiden hävittämiseksi
pat. patentti
Patagonia Coloradojoen eteläpuolinen osa Etelä-
Amerikkaa
pataljoona komppaniaa suurempi ja rykmenttiä
pienempi joukkoyksikkö
pateettinen paatoksellinen, mahtipontinen
patentoida hankkia patentti, suojata patentilla
Patentti- ja rekisterihallitus
patl. lyh. pataljoona
patologia oppi tautien syistä, tautioppi
patologinen tautiopillinen; sairaalloinen
patonki pitkä ja kapea ranskanleipä
patouma = patoutuma
patriarkaalinen 1. patriarkalleen; patriarkkaa
muistuttava; patriarkkojen ajalle ominainen 2.
patriarkan virkaan kuuluva 3. isänvaltainen
patriarkaatti 1. patriarkan virka 2. patriarkkakun-
ta 3. isänvalta
patriarkka 1. Israelin kansan esi-isien kunniani¬
mi, esim. Aabraham, Iisak ja Jaakob olivat pat¬
riarkkoja 2. eräiden johtavien ortodoksipiispojen
nimitys 3. isällinen valtias, kunnianarvoinen van¬
hus
patriootti isänmaanystävä
patriotismi isänmaallisuus, isänmaanrakkaus
Pattijoki Pattijoella
paukkumaissi popcorn
pauloittaa varustaa pauloilla; sitoa pauloilla
PAV lyh. 1. päihdyttävien aineiden väärinkäyttö,
esim. PAV-huolto 2. perusaineenvaihdunta
paviljonki huvi- tai puistomaja; (tilapäinen) näyt¬
telyrakennus
PAY lyh. Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö
pc lyh. parsek(ia)
PC lyh. 1. (engl) personal computer, mikrotietoko¬
ne, pc 2. (engl.) political correctness (poliittinen
korrektius), yltiöasiallisuus
PCB lyh. polyklooribifenyyli, eräs luonnossa ri¬
kastuva ympäristömyrkky
PDA lyh. (engl.) personal digital assistant, käm-
menmikro, taskutietokone
PDT > PDT-rokotus kolmoisrokotus hinkuuyskää
(pertussis), kurkkumätää {difteria) ja jäykkäkou¬
ristusta (tetanus) vastaan
pe lyh. perjantai(na)
PE lyh. 1. Pohjoismaiden ennätys 2. Pääesikunta
pedaali (pianon tai harpun) poljin; (urkujen) jal-
kio
pedagogi opettaja, kasvattaja
pedagogia kasvatustaito
pedagogiikka kasvatustiede, -oppi
pedagoginen kasvatustieteellinen, -opillinen
pedantti turhantarkka, pikkumainen henkilö
pedanttinen turhantarkka, pikkumainen
pedata = petata 1. sijata (vuode) 2. pohjustaa asia
pedikyristi jalkojenhoitaja
pedikyyri jalkojenhoito
peesata roikkua kannoilla
pegasos runoratsu
pehko: pehkon
pehmentyä = pehmetä : pehmenen : pehmenisi:
pehmetköön : pehmeni: pehmennyt
pehmike pehmeä(mmä)ksi tekevä esine tai aine,
esim. rinkan viilekkeisiin kiinnitettiin vaahtomuo-
visuikaleet pehmikkeiksi; silityslaudan pehmik-
keenä oli villaflokkia
pehmitin pehmitysväline
pehmitä tula pehmeä(mmä)ksi, pehmetä
pehmo- uudehkojen yhdyssanojen alkuosana, esim.
pehmolelu, pehmopaperi
pehtori maataloustyönjohtaja
Peipsijärvi järvi Eestin ja Venäjän rajalla
pejoratiivinen halventava, väheksyvä
Peking Kiinan pääkaupunki (Beijing)
pekoni miedosti suolattu ja savustettu kylkisilava
pelargoni Pelargonium, kurjenpolvikasveihin kuu¬
luvia huonekasveja, pielikukka (kansanomaisesti

SANASTO 361
pelakuu), esim. istutin parvekkeelle punaisia pe-
largoneja
peljästyä huom. vain vanhassa ja ylätyylissä, muul¬
loin pelästyä
pelkiste pelkistysaine
Pelkosenniemi: Pelkosenniemellä
pelleriini lyhyt naisten hartiaviitta; ajurinkaulus
pelli pelti: pellin
Pello: Pellossa
pelmeni pieni liha-, sieni- tai kalatäytteinen keitin-
piiras
Peloponnesos: Peloponnesoksen: Peloponnesok-
sella Kreikan eteläosan muodostava niemimaa
pelotella
pelottaa
pelti: pellin
pelätin esim. linnunpelätin = linnunpelätti
pelätä
penger, penkere huom. molempien sanojen taivu¬
tusmuotoja käytetään rinnan, samoin kuin esim.
sanoja manner ja. mantere
peninkulma
penis siitin
penisilliini
penkere = penger
pensaikko syn. pensasto
pensoittua
pensseli mieluummin sivellin
pentaedri viisitahokas
pentametri viisimitta; viisimittasäe
per. lyh. perustettu
perfekti 1. täydellinen 2. eräs aikaluokka, päät-
tymä
perfektionisti täydellisyyden tavoittelija
pergamentti muokattu nahka, jota voidaan käyttää
kirjoituspohjana tai esim. rummunkalvona; per¬
gamentille kirjoitettu käsikirjoitus
pergamiini sulfiittiselluloosasta valmistettu hart¬
silla liimattu läpikuultava (voi)paperi
pergola palkiston kattama, köynnöskasvien koris¬
tama pylväskäytävä
perh. lyh. perheineen
Perho: Perhossa
Perhonjoki syn. Vetelinjoki
perifeerinen periferiaan kuuluva, ääreinen, toisar¬
voinen, ääreis-, uiko-, pinta-
periferia reuna-, äärialue, syrjäseutu
perimmältään = perimmiltään
perimä yksilön perintötekijöiden kokonaisuus,
genotyyppi
perin juurin
perinne peritty tapa tai tieto, traditio
perinnöllinen perintönä kulkeva, periytyvä, pe¬
rintötekijöiden aiheuttama, esim. perinnöllinen
aatelisarvo, perinnöllinen sairaus
perin pohjin
perinteikäs sellainen, jolla on runsaasti perinteitä
perinteinen perinteenä oleva, perinteen mukainen,
traditionaalinen, syn. perinteellinen
perintä periminen
perintö 1. perillis(t)en saama vainajan omaisuus
2. periytynyt ominaisuus; kuvaannollisesti peri¬
tyksi käsitettävä ilmiö, esim. isän perintöä ovat
siniset silmät; se henkinen perintö, jonka kotoani
sain, on aineellista arvokkaampi
periodi ajanjakso, jakso, kausi, vaihe
periodinen jaksoittainen, jaksollinen
periskooppi optinen laite, jolla voidaan itse näky¬
mättömissä pysytellen tehdä havaintoja esim. su¬
kellusveneestä tai taisteluhaudasta
perj. lyh. perjantai(na)
perkaus = perkuu
Pernaja: Pernajassa
pemisioosi(nen) = pernisiöösi pahanlaatuinen, tu¬
hoisa
Perniö: Perniössä
peroksidi oksidi, jossa on vähintään kaksi toisiin-
sakin yhtynyttä happiatomia
perpetuum mobile ikiliikkuja
perseptiivinen aistimuksellinen, havainto-
perseveraatio toiminnan toistuminen tai jatkumi¬
nen pakonomaisena
persia kieli
Persia Iranin entinen nimi
Persianlahti Arabian ja Iranin välissä oleva Intian
valtameren sivumeri
persilja-sipulisuola
personifikaatio personointi, elollistaminen; perso-

362 SANASTO
noituma, henkilöitymä
personoida henkilöidä, olennoida, elollistaa
perspektiivi 1. se ilmiö, että esine näyttää sitä pie¬
nemmältä, mitä kauempana se on 2. näkökulma,
-kanta, näköala, suhtautumistapa
perspiraatio hikoilu
Pertteli: Perttelissä
Pertunmaa: Pertunmaalla
Peru = Perun tasavalta (kaksikirjaintunnus PE,
kolmikirjaintunnus PER)
perukirja vainajan jäämistöstä tehty luettelo
perulainen
perunasose arkisessa puhekielessä yleensä »peru¬
namuusi»
perunkirjoitus perukirjan laatiminen
perushoitaja sairaalassa potilaiden perushoidosta
huolehtiva hoitaja, ent. apuhoitaja
perusk.op. lyh. peruskoulunopettaja
peruskorjata korjata perusteellisesti, esim. perus¬
korjattu talo
peruskäyttäjä atk:ssä käsiteltävien tietojen alku¬
peräinen tuottaja ja käsittelyn tulosten lopullinen
käyttäjä
perustavaa laatua oleva mieluummin toisin, esim.
perusluonteinen keksintö
peruukki tekotukka
peruuttaa
perversio sukupuolinen poikkeavuus
perverssi sukupuolisesti poikkeava
peräinen yhdyssanan loppuosana, esim. hämärä¬
peräinen, kristillisperäinen, lyhytperäinen, oma¬
peräinen, salaperäinen, saviperäinen, tunnepe¬
räinen, yhdysperäinen
peräpohjalainen
Peräseinäjoki: Peräseinäjoella
perässäpäin, perästäpäin
perässätulija = perässä tulija
perättäin = peräkkäin = perätyksin = perätys¬
ten
peräyttää 1. peräännyttää, panna perääntymään
2. peruuttaa
peräänajo
peräänantamaton
pesiytyä yleensä jostakin epämieluisasta asettumi¬
sesta: asettua pysyvästi, juurtua, esim. taajaman
liepeille pesiytynyt rikollisjoukko; ryijyyn on pe¬
siytynyt koita; vaarallisia ajatuksia on pesiytynyt
ihmisten mieleen
pesiä tehdä pesä ja asua siinä, esim. sinitiainen pe¬
sii pihassamme; monet taudit pesivät alkeellisis¬
sa oloissa elävien ihmisten keskuudessa
pessaari kohdun suun tukkeava ehkäisyväline,
emätinrengas, emätinkalvo
pesue 1. myös pesye: poikue; eläinvanhemmat
(varsikin naaras) ja poikaset 2. kuvaannollisesti:
vanhemmat ja lapset
pesunkestävä
pesye 1. myös pesue: poikue; eläinvanhemmat
(varsinkin naaras) poikasineen 2. läheisesti yh¬
teen kuuluvat tai samaa alkuperää olevat sanat tai
sananparret ym.
PET lyh. 1. polyeteenitereftalaatti, eräs muovi 2.
positroniemissiotomografia, eräs lääketieteellinen
kuvantamismenetelmä
pet. lyh. petiitti(ä)
petata 1. sijata (vuode) 2. pohjustaa asia
peti 1. vuode 2. alusta
petiitti eräs pieni kirjasinkoko
petkel = petkele kummankin taivutusmuotoja käy¬
tetään rinnan samoin kuin askel- ja askele-sano¬
jen muotoja; varrellinen teräase, jolla jotakin ha¬
kataan pieneksi, kuoritaan jne.; tylppä murskaus-
väline, survin
Petolahti: Petolahdella
petrata parantaa, korjata
petroli paloöljy
Petsamo: Petsamossa Petsenga
pettyä pettyä jossakin, esim. petyin odotuksissani;
pettyä johonkin, esim. olen pettynyt sinuun
petäjä 1. (varsinkin Itä-Suomessa) mänty; (varsin¬
kin Länsi-Suomessa) suuri mänty 2. petäjän puu¬
aines
peukalonpää
ph. lyh. puolihoito
PH lyh. pondus hydrogenii, happamuusaste
Ph.D. lyh. (engl.) Doctor of Philosophy, tohtorin
tutkintonimike Yhdysvalloissa
Philadelphia kaupunki Yhdysvalloissa

SANASTO 363
Phnom Penh Kambodzan pääkaupunki
pian aikaa ehkä, mahdollisesti
piano 1. yleiskielessä: pystykielinen piano 2. mu¬
siikissa: pianiinon eli pystykielisen pianon ja flyy¬
gelin yhteisnimitys 3. hiljaa, vienosti
pianonvirittäjä
piccolo = pikkolo
pidempi = pitempi huom. »pidemmän aikaa» =
pitkän aikaa, melko pitkään, pitkähkön aikaa, hy¬
vän aikaa
pidentyä
pidentää
pidike = pidin laite, jonka avulla pidetään jotain
kohdallaan
pidäke 1. jokin, joka pysäyttää tai pidättelee jo¬
takin, pidätin, esim. pidäkkeet estävät telaa liik¬
kumasta, kun kirjoituskonetta liikutellaan 2. este,
kahle, viivyke, esim. mies riehui vaarallisesti
kun raivo oli murtanut kaikki pidäkkeet
pidättyvyys syn. pidättyväisyys
Pieksämäki: Pieksämäellä
pieksää = piestä
Pielinen
pielus 1. tyyny 2. pieli, esim. ovenpielus
pien- substantiiviloppuisten yhdyssanojen alkuosa¬
na, esim. pienasunto, pieneliö, pienilmasto, pien-
jännite pienperhe pienryhmä; myös edellisen ta¬
paisista substantiiveista johdetut adjektiivit ovat
pien-alkuisia, esim. pienjännitteinen, muut ovat
pieni-alkuisia, esim. pieniluinen, pienimerkityksi-
nen, pienitehoinen
piena ohut tukipuu, lista, tanko, poikkipuu
pienen pieni
pienentyä = pienetä
Pienet-Antillit : Pienillä-Antilleilla saariryhmä
Karibianmeressä
Pienet Sundasaaret: Pienillä Sundasaarilla saa¬
riketju Indonesiassa
pienetä : pienenen : pienenisi: pienetköön : pie¬
neni : pienennyt = pienentyä
pieniä pienentää, pilkkoa, paloitella, murskata,
rouhia
pienjakso, pienjaksoinen pientaajuus, pientaajui-
nen; tavallisesti alle 20 000 hertsin taajuuksista
pienjännite pieni sähköjännite, tavallisesti pienem¬
pi kuin 250 volttia; huom. ei »matalajännite»
piennar, pientare molempien taivutusmuotoja käy¬
tetään rinnan samoin kuin esim. sanoja manner ja
mantere
piestä : pieksen : pieksisi : piesköön : pieksi :
piessyt = pieksää hakata, piiskata, ruoskia, suo¬
mia; huitoa
Pietarsaari: Pietarsaaressa
pieteetti harras kunnioitus
pietä : pikeän : pikeäisi: pietköön : pikesi pien¬
nyt
pigmentti väriaine
pihka: pihkan
Pihkova kaupunki Luoteis-Venäjällä, venäjäksi
Pskov
Pihtipudas : Pihtiputaalla
Piikkiö: Piikkiössä
piileskellä = piileksiä
pii-levä Diatomaceae, mikroskooppisen pieniä, yk¬
sisoluisia leviä, myös piilevä
piilipuu = salava
piilolasit
piintyä = pinttyä tarttua lujasti, juuttua, syöpyä,
iskostua
piippalakki = piippolakki hiippalakki, suippulak-
ki, esim. tontun piippalakki
Piippola: Piippolassa
piirakka 1. uunissa paistettu isohko, levymäinen,
paloiteltava, täyteinen leivonnainen, esim. mus-
tikkapiirakka 2. piiras, esim. karjalanpiirakka,
keitinpiirakka
piiras pienehkö uunissa tai keitinrasvassa kypsen¬
netty täytteinen leivonnainen, esim. karjalanpii-
ras, keitinpiiras
piireittäin piirien mukaan; piiri piiriltä
piirros
piirtoheitin opetuksessa käytettävä projektori, jo¬
ka suurentaa kuvan läpinäkyvältä kalvolta valko¬
kankaalle
piirustus
piisami eräs järvissä ja joissa elävä jyrsijä, arvokas
turkiseläin; piisamin nahka
piisoni biisoni

364 SANASTO
Piitime kaupunki Pohjois-Ruotsissa, ruotsiksi Piteä
Piitimenjoki joki Pohjois-Ruotsissa, ruotsiksi Pite
älv
pikaistuksissa(an) kiivastuneena, vimmoissa(an)
pikapuoleen = pikapuoliin
pikee eräs vakopintainen (tavallisesti puuvillainen)
kangas
pikimmältä(än) tai pikimmiltä(än)
pikimusta
pikipäin pikimmältä(än)
pikkelssi maustettuun etikkaliemeen säilötty vihan-
nesseos
pikkolo 1. hotelli- tai tarjoilijapoika 2. pikkuhuilu
pikku 1. huom. kirjoitetaan yleensä erilleen seu¬
raavasta sanasta, esim. pikku muruseni, pikku pal¬
velus, pikku serkku [pieni serkku], pikku veli [pie¬
ni veli] 2. huom. yhteen seuraavan sanan kanssa
kirjoitetaan ne tapaukset, joilla on erityismerkitys
tai jotka ovat muuten hyvin vakiintuneet, esim.
pikkuveli [nuorempi tai nuorin veli], pikkuserkku
[isän tai äidin serkun lapsi], pikkusormi, pikkutyt¬
tö, pikkuvanha
pikkuviha Suomen historian sota-aika 1742-1743
piknikki eväsretki luontoon
piko- kerrannaisyksikön etuliitteenä:
biljoonasosa, 10-12, esim. pikofaradi,
pikogramma
pilanpäin = pilanpäiten piloillaan, myös pilan
päin, pilan päiten
pilari kulmikas pystytuki
pilasteri seinän pilarimainen ulkonema
pilke 1. lastu, siru 2. pilkottu polttopuu 3. pilkah¬
dus, tuike, väike
pilkkopimeä
pilkoittaa tehdä puihin pilkkoja, merkitä pilkoilla,
rastia
pilkottaa 1. näkyä vähän, esim. puiden takaa pil¬
kotti mökki 2. panna, saada pilkkomaan, esim.
isoäiti pilkotti pojilla talven polttopuut
pilotti lentokoneen ohjaaja, lentäjä
Pilvi: Pilvin (etunimi)
pilvistyä tulla pilviseksi, vetäytyä pilveen
pimentyä = pimetä : pimenee : pimeni: pimen¬
nyt
PINyh. (engl.) personal identification number, hen¬
kilökohtainen tunnistenumero; PIN-koodi = käyt¬
täjän kooditunnus
pingottaa
pinna 1. ohut tanko, puola 2. vain arkikielessä
piste, esim. »kerätä pinnoja» = kerätä pisteitä
3. »pinna tiukalla» = hermostunut, itsehillintän-
sä äärirajoilla, vähällä suuttua ym., »pinna pa¬
laa», »pinna katkeaa» raivostuu, menettää itsehil-
lintänsä, menettää malttinsa
pinne 1. puristavista välineistä, joilla esineitä liite¬
tään yhteen; liitin, »klemmari» 2. kiipeli, tukala
tilanne
pinnoite
pinnoittaa
pinota : pinoan : pinoaisi : pinotkoon : pinosi :
pinonnut
pinseri eräs koirarotu
pinsetit atulat
pintateitse maitse tai vesitse
pinttyä = piintyä
pinyin järjestelmä, jolla kiinalainen kirjoitus muu¬
tetaan länsimaiseksi
pion. lyh. pioneeri
pioneeri 1. erikoistehtäviin koulutettu sotilas 2.
kommunistisen nuorisojärjestön jäsen useissa
maissa 3. uranuurtaja, tienraivaaja, esitaistelija
pioni 1. Paeönia, koristekasveina käytettäviä lei-
nikkikasveja 2. eräs alkeishiukkanen
piraatti merirosvo, esim. piraattiradio, piraatti-
nauha
piripintaan aivan täyteen
piriste 1. piristävä aine, seikka 2. keskushermostoa
kiihottava aine, stimulanssi
Pirkkala: Pirkkalassa
pirstaantua = pirstautua = pirstoutua
pirstoa : pirston : pirstoi: pirstonut
pirstoutua syn. pirstaantua, pirstautua
pirtti 1. tupa 2. yksihuoneinen hirsinen asuinra¬
kennus, tupa, mökki, maja
Pirttikylä : Pirttikylässä
pirtu : pirtun sprii, väkiviina
pisin pitkä-sanan superlatiivi; komparatiivi on pi¬
dempi tai pitempi

SANASTO 365
pisoaari (miesten) käymälä, joka on tarkoitettu
vain virtsaamista varten
pistaasi erään pistasialajin syötävä siemen, viher-
manteli
pisteittää tehdä pisteitä, varustaa pisteillä, esim.
tehtävät on pisteitetty vaikeuden mukaan
pisteitys pisteittäminen
pisteyttää pisteittää
pisteytys pisteitys
pistoke pistotulppa
pistooli
pistorasia seinässä oleva kytkinkappale, jonka rei¬
kiin pistokkeen kärjet sopivat
pistotulppa sähkökojeen kytkinkappale, jonka me-
tallikärjet sopivat seinässä olevaan pistorasiaan,
pistoke
pistää huom. merkitys on asiatyylisessä yleiskie¬
lessä kapeampi kuin arkipuheessa: pistää ei asia-
tyylisessä yleiskielessä merkitse panemista yleen¬
sä vaan jonkin terävän esineen työntämistä, pai¬
namista tai iskemistä johonkin, jotakin vasten tai
jonkin läpi, esim. hyttynen pisti käteen; keppi oli
pistetty maahan merkiksi; lonkassa tuntui pistä¬
vä kipu: huoneessa oli pistävä haju; pistin langan
neulansilmään; ensimmäiset krookukset pistivät
esiin lumen alta; ensimmäiseksi pistivät silmään
räikeät värit
pit. lyh. 1. pitäjä 2. pituus, pituutta
pitaali spitaali
pitempi = pidempi
pitentyä = pidentyä
pitkinpäin
pitkä : pidempi tai pitempi: pisin huom. »pitkän
(pitemmän) päälle» = ajan oloon, ajan pitkään,
ajan mittaan
pitkäjännitteinen ajallisesti kaukaiseen päämää¬
rään tähtäävä, syn. pitkäjänteinen
pitkäperjantai: pitkänäperjantaina tai pitkäper-
jantaina
pitkäsiima : pitkänsiiman : pitkääsiimaa
pitsa = pizza
pitseria = pizzeria pitsaravintola, pitsamyymälä
pituinen 1. kirjoitetaan yleensä erilleen edellä ole¬
vasta genetiivimuotoisesta sanasta, esim. hänen pi-
tuisensa, kilometrin pituinen, sen pituinen se, vuo¬
den pituinen 2. jos alkuosa ei ole genetiivissä, kysy¬
myksessä on yleensä yhdyssana, esim. eripituinen,
keskipituinen, määräpituinen, normaalipituinen
pitäjä 1. se, joka pitää 2. (maalais)kunta alueena,
ei niinkään hallintoyksikkönä
pitää huom. seuraavantyyppisten ilmausten alussa
on genetiivi: ohjelman piti tulla jo viime viikolla;
kaiken pitäisi olla nyt kunnossa; ruoan pitää olla
valmista, kun tulen
pizza = pitsa
pizzeria = pitseria pitsaravintola, pitsamyymälä
pj. lyh. puheenjohtaja
Pjongjang Korean demokraattisen kansantasaval¬
lan pääkaupunki
pjsto lyh. puheenjohtajisto
PK lyh. 1. PK-yritykset = pienet ja keskisuuret yri¬
tykset 2. PK-seutu = pääkaupunkiseutu
pk. postikonttori
PkO lyh. peruskoulunopettaja; luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin perusk.op.
pkt = pak lyh. paketti(a)
PKT lyh. pieni ja keskisuuri teollisuus
pl lyh. pullo(a)
pl. lyh. 1. palkkausluokka 2. pääluokka 3. puoli-
lihava^)
PL lyh. posti lokero
plagiaatti kirjallinen tai taiteellinen varkaus; pla¬
giointiin perustuva teos tai sen osa
plagioida esittää toisen työ tai sen osa omanaan,
varastaa
plakki hampaiden pinnalla oleva bakteeripeite,
hammaspeite
planeetta kiertotähti
planetaario tähtitaivasta ja sen liikkeitä havainnol¬
listava laite tai laitos
plankton keijusto
planssi laatalla painettu kuva; liitekuva; kuvaliite;
rakennuspiirustus
plantaasi suurviljelmä tropiikissa
plasebo muka lääkkeenä annettu tehoton aine,
näennäislääke
plasma 1. sakea orgaaninen neste, usein verineste
2. alku-, solulima, protoplasma 3. ionisoitunut

366 SANASTO
kaasu 4. eräs tiivis, läpikuultava kvartsimuunnos,
vihreä kalsedoni
plastiikka 1. kuvanveistotaide, muovailu 2. ruu¬
miinliikkeiden hallinta näyttämöllä ym., sulava-
liikkeisyys 3. muovaus, muovausleikkaus, esim.
plastiikkakirurgia
plataani jo Keski-Euroopassa yleisiä puistopuita
platoninen henkinen, epäaistillinen, intohimoton;
viileä, tyyni
playboy rattopoika
plebeiji 1. alemman kansanluokan jäsen muinai¬
sessa Roomassa 2. alhaison jäsen, sivistymätön
ihminen
pleonasmi liikasanaisuus; liikasanainen, turhaan
toistava ilmaus
pleonastinen liikasanainen, turhaan toistuva, esim.
»oltiin oltu» on pleonastinen ilmaus, koska mo¬
lemmissa sanoissa on passiivin tunnus, vaikka yk¬
si tunnus riittäisi ja oikea muoto kuuluisi oli oltu
PLM lyh. puolustusministeriö
PLO lyh. (engl.) Palestine Liberation Organiza¬
tion, Palestiinan vapautusjärjestö
plombi 1. lyijyke 2. hampaantäyte, paikka
pluraali monikko
pluralismi 1. moniarvoisuus, moniarvoisuuden tun¬
nustava käsitys 2. moneusoppi
Plymouth : Plymouthissa (Plymouthissa) 1. kau¬
punki Lounais-Englannissa 2. kaupunki Massa¬
chusettsissa Yhdysvalloissa 3. kaupunki Pennsyl¬
vaniassa Yhdysvalloissa
plyysi sametin tapainen nukkakangas tai -neulos
pm. lyh. piirin mestaruus, piirin mestari
PM lyh. 1. Pohjoismaiden mestaruus, pohjoismai¬
den mestari 2. promemoria, muistio
p.m. lyh. 1. (lat.) post meridiem, puolenpäivän jäl¬
keen 2. (ransk.) pour memoire, muistutukseksi
(käyntikortissa)
pmm lyh. palstamillimetriä
PMS lyh. (engl.) premenstrual syndrome, kuukau¬
tisia edeltävä oireyhtymä
PN lyh. Pohjoismaiden neuvosto
pneumaattinen ilman tai kaasun paineeseen pe¬
rustuva, (paine)ilma-
pnk lyh. peninkulma(a)
pnä lyh. päivänä
po. lyh. 1. puheena oleva 2. pitää olla
pocket-book = pokkari taskukirja
poeettinen runollinen
poesia runous, runotaito
poetiikka runousoppi
pohj. lyh. pohjoinen, pohjois-, pohjoiseen
Pohja: Pohjassa
pohjaan palanut
Pohjanlahti
pohjanlepakko Eptesicus nilssoni, eräs lepakko
Pohjanmeri
Pohjantähti Stella polaris, lähinnä pohjoista tai-
vaannapaa oleva Pienen Karhun tähtikuvioon kuu¬
luva tähti
Pohjaslahti: Pohjaslahdella
pohjata 1. varustaa pohjalla, tehdä perustus, pe¬
rustua, esim. kengät pohjattiin uudelleen; olen
pohjannut arvioni ennakkolaskelmiin 2. ulot¬
tua pohjaan, esim. voit vaikka kävellä tuonne
kivelle, siellä pohjaa vielä 3. pohjautua, perus¬
tua
pohje : pohkeen : pohjetta
pohj. 1. lyh. pohjoista leveyttä
pohjoinen huom. paikannimien määritteenä mie¬
luummin pohjoisesim. »pohjoinen Suomi» =
Pohjois-Suomi, »pohjoinen Selkämeri» = Selkä¬
meren pohjoisosa
pohjois-, Pohjois- huom. paikannimissä käytetään
isoa alkukirjainta, muulloin pientä, esim. Poh-
jois-Norja, pohjoisnorjalainen; Pohjois-Amerikka,
pohjoisamerikkalainen; Pohjois-Espoo, pohjois-
espoolainen
Pohjois-Irlanti Irlannin saaren Isoon-Britanniaan
kuuluva koillisosa
pohjoiskalotti pohjoisnapaa ympäröivä vyöhyke
Pohjoiskalotti Fennoskandian pohjoisin osa
Pohjois-Korea Korean demokraattinen kansanta¬
savalta
pohjoismaalainen substantiivi, esim. pohjoismaa¬
laiset ovat melko pitkiä
Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Is¬
lanti, syn. Pohjola
Pohjoismaiden neuvosto

SANASTO 367
pohjoismainen adjektiivi, esim. pohjoismainen yh¬
teistyö
pohjoisnapa
pohjola pohjoiset alueet, seudut
Pohjola 1. Pohjoismaat 2. Kalevalassa kokonaisen
heimon asuma-alue, jota hallitsee Louhi, Pohjo¬
lan emäntä
pohjukaissuoli
poiketa 1. muuttaa suuntaa, erota, haarautua, esim.
kone poikkesi suunnastaan; tie poikkeaa valta¬
tiestä oikealle 2. käväistä, käydä matkan varrel¬
la; poikkesin katsomaan isoisää 3. tehdä poik¬
keus, esim. älä turhaan poikkea suunnitelmistasi
4. erota, olla erilainen kuin jokin toinen, esim.
varsinkin keväällä koirassorsa poikkeaa värityk¬
seltään naaraasta; tilanne oli uusi ja aikaisem¬
mista poikkeava
poiketa mennä poikki, katketa, esim. »lanka poik¬
kesi» = lanka katkesi, meni poikki
poikia : poiki poikinut: ei poi’i
poikkaista katkaista
poikkitieteellinen tieteidenvälinen, monitieteinen
poikue : poikueen : poikuetta
poiminta poimiminen
poiminto jostakin poimittu tieto tms.
pointillismi täplämaalaus
pointteri eräs sileäkarvainen koirarotu
pois huom. käytetään yhteyksissä, jotka merkitse¬
vät eroamista, lähtemistä, etääntymistä, esim. me¬
ne pois, heitän pois, haihtui pois, vedin tikun pois
sormesta
poispäin
poissa toisessa paikassa, muualla; kadonnut, hävin¬
nyt, loppunut, mennyttä, esim. olin poissa töistä;
on poissa tasapainosta; poissa päiväjärjestykses¬
tä; poissa laskuista; ystäväni on iäksi poissa; het¬
kessä suru oli poissa
poissa oleva
poissaolo
poiste poistoaine, esim. tarhanpoiste
poistuma jostakin käytöstä, joltakin alalta tms.
poistuva määrä
poka kehys
pokkari 1. taskukirja 2. taskukamera
polaarinen 1. maantieteessä: navan lähellä oleva,
napa-, esim. kylmä eli polaarinen vyöhyke 2. vas¬
takohtainen, kärjistynyt, jyrkästi jakautunut
polarisaatio 1. poikittaisen värähdysliikkeen vä¬
rähtelyn tapahtuminen määräsuunnissa eikä poik¬
keavasti 2. kärjistyminen, jyrkkeneminen, etään¬
tyminen
polarisoida = polaroida 1. aiheuttaa polarisaatio
(1.) 2. kärjistää
polarisoitua = polaroitua 1. polarisaation aiheu¬
tumisesta 2. jakautua jyrkästi kahtia, etääntyä toi¬
sistaan
poleeminen kiistelevä, kiistanhaluinen, kiista-,
väittely-
polemiikki (kirjallinen) kiista, väittely
polemikoida = polemisoida harjoittaa polemiik¬
kia, kiistellä, väitellä
poliitikko politiikan harjoittaja
poliittinen politiikkaan kuuluva, politiikkaa kos¬
keva; valtioviisas
poliittistaa = politisoida
polikliininen poliklinikassa tapahtuva
poliklinikka yleensä sairaalan yhteydessä oleva
sairaiden vastaanotto- ja hoitopaikka
polio huom. »lapsihalvaus» on väistyvä nimitys
politiikka valtio- ja yhteiskuntaelämän asioihin
kohdistuva toiminta; siinä noudatetut periaatteet,
ohjelma yms.
politikoida harjoittaa tai puhua politiikkaa
politisoida = poliittistaa tehdä poliittiseksi
politologia politiikan tutkimus
poljin: polkimen
polkea: poljen
poltin valaistus- tai lämmityslaitteen osa, josta pol¬
tettava aine virtaa ulos tai jonka sisällä hehkuva
osa on, esim. taskulampun poltin, öljylampun pol¬
tin, kaasulieden poltin
polttamo polttolaitos, esim. jätepolttamo
polttimo 1. laitos, jossa poltetaan viinaa, tervaa,
tiiliä yms., esim. viinanpolttimo, hiilenpolttimo
2. pieni hehkulamppu
Polvijärvi: Polvijärvellä
polyfonia moniääninen sävellystyyli, jossa eri ää¬
net itsenäisinä säestävät toisiaan

368 SANASTO
polyfoninen polyfoniaan perustuva
polygaaminen moniavioinen
polygamia moniavioisuus
polymeeri: polymeeriä tai polymeeriä molekyy¬
li, joka on syntynyt, kun samanlaiset molekyylit
ovat liittyneet kemiallisin sidoksin suuremmiksi
polymeria ilmiö, jossa aineen rakenteeltaan sa¬
mankaltaiset molekyylit ovat erisuuruisia
Polynesia saaristo Tyynenmeren lounaisosassa
polynomi usean suureen summan muodossa oleva
algebrallinen lauseke
polyseeminen monimerkityksinen
polystyreeni : polystyreenia tai polystyreeniä
eräitä hauraita, kirkkaita muoveja
polyteismi : polyteismiä tai polyteismiä moniju¬
malaisuus
polyyppi: polyyppia tai polyyppiä 1. merissä elä¬
viä onteloeläimiä; alustaansa kiinnittynyt onte-
loeläin 2. yleensä varrellinen limakalvon kasvain
pomada hajuvoide, huulirasva
Pomarkku: Pomarkussa
Pommeri entinen Preussin maakunta, nykyään ja¬
ettuna Puolan ja Itä-Saksan kesken
poncho pääaukollinen lyhyt viitta
ponne : ponteen (kaasun) paine
ponnekaasu paineen aiheuttava kaasu
Pöntiset suot entinen suoalue Roomasta kaakkoon
pönttöni kannattimena käytetty kelluke, lautta tai
alus
popcorn paukkumaissi
popidoli popkulttuurin idoli
popkulttuuri nuorisokulttuuri, johon kuuluvat mm.
popmusiikki ja poptaide
POPS peruskoulun opetussuunnitelma
populaari suosittu, kansanomainen, rinnalla myös
populääri
populaaristaa = popularisoida yleistajuistaa,
kansantajuistaa
populaatio 1. väestö 2. määräalueella elävät sa¬
man lajin (kasvi- tai eläin)yksilöt 3. perusjoukko
populariteetti = populaarius kansan- tai yleisön-
suosio
populismi kansansuosion tavoittelu
Pori: Porissa
porkka 1. pitkähkö kiekkopäinen sauva, jolla pols¬
kuttamalla pelotellaan kaloja pyydykseen, tarvoin
2. suksisauva
Pornainen : Pornaisissa
porno = pornografia tuotteet, joiden päätarkoituk¬
sena on saada käyttäjänsä kiihottumaan sukupuo¬
lisesti, esim. pornolehdet, -elokuvat ja -videot
pornografinen vrt. ed.
Porsanginvuono vuono Norjassa
porsliini posliini
portaali 1. rakennustaiteellisesti korostettu raken¬
nuksen pääovi tai porttikäytävä 2. atk:ssä palve-
luportti, verkkopalvelu, joka omien toimintojensa
lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin
portaittain porras kerrallaan, portaina, asteittain
Port-au-Prince Haitin pääkaupunki
portieeri eteisvahtimestari, ovenvartija
Port Louis : Port Louis’ssa : Port Louis’hin
Mauritiuksen pääkaupunki
Port Moresby : Port Moresbyssä : Port Mores-
byhyn Papua-Uuden-Guinean pääkaupunki
Port of Spain Trinidad ja Tobagon pääkaupunki
Porto Novo Beninin (perustuslaillinen) pääkau¬
punki, hallituskaupunki on Cotonou
port salut = port salut -juusto eräs puolipehmeä
juustolaji
port salut -tyyppinen
Port Stanley : Port Stanleyssa : Port Stanleyyn
Falklandinsaarten pääkaupunki
portugali kieli
Portugali = Portugalin tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus PT, kolmikirjaintunnus PRT)
portugalilainen
Port Vila Vanuatun pääkaupunki
Porvoo: Porvoossa
pos. lyh. positiivinen
p.os. lyh. paikallisosasto
Posio: Posiolla
positio asema, asento
positivismi käsitys, että tiedon on nojattava yksin¬
omaan todettuihin tosiasioihin
posliini
possessiivinen omistusta ilmaiseva, omistus-
poste restante noutoposti

SANASTO 369
poste restante -kirje postista haettavaksi lähetetty
kirje
posteri juliste
posteriesitelmä aulaan tai näyttelyhalliin julisteis¬
ta ja muusta kuva- ja tekstimateriaalista koottuun
näyttelyyn liittyvä esitelmä
post festum juhlan jälkeen; kuvaannollisesti: liian
myöhään
postivapaasti (posti)maksutta
postiljooni postinkantaja
postpositio nominin jäljessä oleva ja siihen lähei¬
sesti liittyvä partikkeli, jälkisana
postulaatti olettamus, oletus, edellytys, vaatimus
postuloida olettaa, väittää
postuumi isän kuoltua syntynyt; tekijän kuoltua
julkaistu
potea : poden : potisi: potekoon : poti: potenut
potensoida lisätä, tehostaa
potentiaali 1. suorituskyky; voimavarat 2. eräs voi-
makenttää kuvaava suure 3. eräs tapaluokka, mah-
totapa
potentiaalinen mahdollinen
potentiometri eräs jännitteensäädin, tavallisim-
massa muodossaan liukukoskettimella varustettu
hiili- tai lankavastus
potta yöastia, keija
pp. lyh. (lat.) per procuram, valtuutettuna
PR lyh. (engl.) public relations, suhdetoiminta
praasniekka ortodoksien kirkko- eli kihupyhä
pragmaattinen 1. asioihin perehtynyt, kokenut,
asiantunteva, kokemukseen ja käytäntöön perus¬
tuva 2. historiankirjoituksesta: syy-yhteyttä nou¬
dattava
pragmatiikka 1. kielitieteen tutkimussuunta, joka
tarkastelee kielenkäyttötilanteissa vaikuttavia taus¬
tatekijöitä, kuten puhujan aikomuksia, oletuksia
ja uskomuksia sekä kuulijan tietoja maailmasta
2. perehtyneisyys, asiantuntemus
Praha Tsekin pääkaupunki
Praia Kap Verden pääkaupunki
praktiikka käytäntö; harjaannus, kokemus; käy¬
tännön ammattitoiminta
praktikoida = praktisoida harjoittaa praktiikkaa;
olla harjoittelijana
praktikumi käytännön harjoituskurssi
praktinen käytännöllinen
predestinaatio ennaltamääräys, armovalinta
predestinoida määrätä ennakolta
predikaatti verbin persoonamuoto lauseenjäsene¬
nä, maine
predikatiivi eräs lauseenjäsen, predikaatintäyte
preeria heinäaro tai -aavikko Pohjois-Amerikassa
preesens eräs aikaluokka, kestämä
preferenssi 1. etuoikeus, etuus, ensisijaisuus 2. eräs
korttipeli
prefiksi etuliite
preformaatio ennaltamuodostus; esimuodostuma
prejudikaatti ennakkotapaus, ennakkopäätös
prelaatti 1. korkea katolisen kirkon virkamies
2. mahtava, vallanhimoinen pappi
preliminääri valmistava koe, keskustelu, tutkinto
yms.
preludi alkusoitto
premissi edellytys, peruste
premiääri ensiesitys, ensi-ilta
preparaatti preparoitu valmiste
preparaattori preparaattien valmistaja; valmista¬
via töitä suorittava tieteellisen laitoksen toimen¬
haltija; museoesineiden kunnostaja
preparoida käsitellä, valmistaa (tutkimusta tai säi¬
lytystä varten)
prepositio nominin edellä oleva ja siihen läheisesti
liittyvä partikkeli, etusana
presbyteerinen kirkon hallintojärjestelmästä, jos¬
sa maallikoilla on suuri vaikutusvalta
presidentti 1. tasavallan määräajaksi valittu pää¬
mies 2. kollegisen tuomioistuimen tai hallintovi¬
raston esimies; suuren kongressin tms. puheen¬
johtaja
presisoida täsmentää
pressu suojapeite
prestiisi arvovalta, vaikutusvalta
Pretoria Etelä-Afrikan tasavallan hallituskaupunki
preventiivinen ehkäisevä
PRH lyh. Patentti- ja rekisterihallitus
priima ensiluokkainen
priimas 1. arkkipiispan kunnianimi 2. mustalaisor-
kesterin johtava ensiviulun soittaja

370 SANASTO
priimi 1. asteikon ensimmäinen sävel; intervalli
sävelestä siihen itseensä 2. eräs miekkailuasento
priimus paras, ensimmäinen
prik. lyh. prikaati
prikaati : prikaatin rykmenttiä lähinnä suurempi
sotatoimiryhmä
primaari(nen) ensisijainen, alkuperäinen, ensim¬
mäinen, rinnalla myös primääri(nen)
primitiivinen alkukantainen, alkeellinen; yksin¬
kertainen
Primorsk kaupunki Karjalan kannaksella suomek¬
si Koivisto
primus inter pares paras vertaistensa joukossa
primus motor alkuunpanija, liikkeelle paneva voi¬
ma
prinsiippi periaate
printata tulostaa, kirjoittaa
printteri kirjoitin, tulostin
printti (kirjoittimen kirjoittama) teksti, tuloste
prioriteetti etuoikeus, etuus etusija; aiemmuus
privilegi(o) eri-, etuoikeus
probleemi = probleema ongelma, pulmakysymys
problemaattinen ongelmallinen, pulmallinen,
arvoituksellinen
problematiikka ongelmat, pulmat; ongelmallisuus,
pulmallisuus, arvoituksellisuus
produktiivinen tuottelias, tuottava; hedelmällinen
produktiivisuus tuotteliaisuus, tuottavuus, myös
produktiviteetti
produsoida tuottaa
prof. lyh. professori
profaani epäpyhä, maallinen
profanoida häpäistä, alentaa, maallistaa
profeetta 1. Jumalan tahdon julistaja 2. uuden aat¬
teen julistaja, ennustaja, esitaistelija
professori 1. alan ylin opettaja korkeakoulussa
2. ansioituneelle tiedemiehelle, taiteilijalle tms.
myönnettävä arvonimi
professuuri professorinvirka
profetia jumalallinen ilmoitus; ennustus
profetoida ennustaa
profiili 1. (kasvojen) sivukuva, esineen tai ihmisen
ääriviivat 2. poikkileikkaus, leikkaus 3. luonne,
ilme, esim. tuoteprofiili, yritysprofiili
profiloitua saada tai hankkia profiili
profylaksi(a) ehkäisy, ennakkotorjunta
profylaktinen ehkäisevä, suojaava
prognoosi enteellinen, ennustava
pro gradu yliopistossa kandidaatin tutkintoon vaa¬
dittava tutkielma ja kirjoituskoe, pro gradu -työ,
pro gradu -tutkielma, pro gradu -kirjoitus
progressiivinen 1. etenevä, ylenevä, asteittain kas¬
vava 2. uutta luova, kokeileva
progressio 1. eteneminen, asteittainen kasvaminen
2. matematiikassa: sarja
projekti hanke, suunnitelma
projektio 1. kuvion kuvaaminen suoralle tai pin¬
nalle sädekimpulla; siinä käytetty menetelmä; si¬
ten syntynyt kuvio 2. omien piirteiden tahaton si¬
joittaminen toisiin; yksilön psyykkisten voimien,
viettien yms. ilmeneminen hänen ulkoisiin seik¬
koihin kohdistamassaan tulkinnassa
projektori kuvanheitin, elokuvakone
projisioida = projisoida 1. suorittaa projektio, piir¬
tää projektio 2. näyttää kuva tai kuvia projekto¬
rilla
prok. lyh. prokuristi
proletaari työväenluokan jäsen, työläinen, köyhä-
listöläinen
proletariaatti työväenluokka, köyhälistö
prologi esinäytös; alkajaissanat, alkajaisruno
promemoria muistio
promenadi huvikävely; julkinen kävelypaikka
promiskuiteetti sukupuolten välinen vapaa yhteis¬
elämä
promootio maisterin- tai tohtorinvihkiäiset; uima-
koulun päättäjäiset
promoottori 1. vihkijä promootiossa 2. ammatti-
laisurheilukilpailujen järjestäjä
promovendi promootiossa vihittävä
promovoida vihkiä maisteriksi tai tohtoriksi
pronominaali pronominista adjektiivijohtimella
muodostettu sana
pronomini asemosana
pronssata = pronssittaa päällystää pronssilla, peit¬
tää pronssivärillä, tehdä pronssin väriseksi
propaganda mielipiteen muokkaukseen tähtäävä
opin tai ajatusten levittäminen

SANASTO 371
propagoida tehdä propagandaa, tehdä tunnetuksi,
levittää
propata tulpittaa
pro patria isänmaan puolesta
proportio (mitta)suhde
proportionaalinen suhteellinen
proppu sulake, varokkeen osa, jossa ohut hopealan-
ka sulaa ja katkaisee virran, jos sen voimakkuus
kasvaa määräarvoa suuremmaksi
pros. lyh. prosentti
PR-osasto suhdetoimintaosasto
proseduuri menettely(tapa)
proseminaari yliopisto-opinnoissa: ennen var¬
sinaista seminaaria suoritettava harjoituskurssi,
esiseminaari
proseminaariesitelmä proseminaarissa pidettävä
esitelmä
prosentti 1. sadasosa 2. prosenttiluku
prosenttinen = prosentuaalinen prosentteina las¬
kettu, prosentteina ilmaistu
prosenttiyksikkö absoluuttisen prosenttimäärän
yksikkö, esim. edellisissä vaaleissa puolue sai 27
prosenttia annetuista äänistä, seuraavissa vain
24, joten pudotus oli kolmen prosenttiyksikön suu¬
ruinen
prosessi 1. oikeudenkäynti 2. tapahtumasarja, kehi¬
tyskulku
prosessiteollisuus kemian- ym. teollisuus, jossa ja¬
lostettava raaka-aine etenee käsittelyvaiheesta toi¬
seen
prosessori 1. tietojenkäsittelylaite tai sen kääntäjä-
yksikkö, mieluummin suoritin 2. eräs metsätalo-
usalan monitoimikone
prostata eturauhanen
prostituoida asettaa prostituution käyttöön
prostituoitu prostituution harjoittaja, ilotyttö
prostituutio tulojen hankkiminen sukupuolisuhtei¬
den avulla
proteesi tekojäsen, tekohampaat
proteiini valkuaisaine, valkuainen
protektoraatti 1. suojelualue 2. valtioiden välinen
suojelusuhde
protestanttisuus protestanttinen oppi tai usko, jo¬
ka on syntynyt uskonpuhdistuksen vaikutuksesta
protesti 1. vastalause 2. viranomaiselle tehty il¬
moitus, että jokin vekseliin tai sekkiin perustuva
velvollisuus on jäänyt täyttämättä; sellaisesta an¬
nettu todistus
protestoida esittää vastalause, tehdä protesti
protetiikka proteesioppi
protokolla diplomatiassa noudatetut säännöt ja
muodot
protoni positiivissähköinen ydinhiukkanen
protoplasma alkulima
prototyyppi alkumuoto, perusmuoto, perusmalli
prov. lyh. proviisori
proviisori apteekin hoitamiseen oikeuttavan yli¬
opistotutkinnon suorittanut henkilö
provisio (prosentti)hyvitys, (asiamies-, toimitus-,
välitys)palkkio
provokaatio yllytys, kiihotus
provokatorinen kiihottava, yllyttävä, provosoiva
provosoida kiihottaa, yllyttää
ps lyh. pussia
PS lyh. (lat.) post scriptum, jälkikirjoitus
pseudo- yhdyssanan alkuosana: vale-, näennäis-
pseudonyymi : pseudonyymia tai pseudonyymiä
salanimi
PsK lyh. psykologian kandidaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin psykol. kand.
PsL lyh. psykologian lisensiaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin psykol. lis.
PsM lyh. psykologian maisteri; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin psykol. maist.
psoriaasi = psoriasis hilsetystauti
psoriaatikko psoriaasipotilas
PsT lyh. psykologian tohtori; vain luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin psykol. toht.
psta lyh. puolesta
psto lyh. patteristo
psyk. lyh. psykologia, psykologinen
psykedeelinen epätodellisia aistivaikutelmia aihe¬
uttava, tehoisa
psykiatria mielitautioppi
psykoanalyysi: psykoanalyysia tai psykoanalyy¬
siä Sigmund Freudin perustama psykologinen op¬
pirakennelma ja hoitomenetelmä
psykoanalyytikko psykoanalyysin harjoittaja

372 SANASTO
psykofarmaka psyykenlääke
psykofyysinen sielullis-ruumiillinen
psykol. kand., lis., maist., toht. lyh. psykologian
kandidaatti, lisensiaatti, maisteri, tohtori
psykologi psykologian tutkija; ihmistuntija
psykologia (ihmisten) käyttäytymistä koskeva tie¬
de; ihmistuntemus
psykologinen psykologiaan kuuluva; ihmistunte¬
musta osoittava
psykologioida = psykologisoida soveltaa psykolo¬
giaa, eritellä psykologisesti
psykoosi mielitauti, mielisairaus
psykoottinen mielisairas, mielitauti-
psykopaatti luonnevikainen henkilö
psykopatia luonnevikaisuus
psykoprofylaksi psyykkisiin tekijöihin perustuva
(varsinkin synnytyskivun) ehkäisy
psykosomaattinen psykofyysinen, sielullisruumiil-
linen
psyyke : psyyken : psyykeä sielu, mielenlaatu
psyykenlääke psyykeen vaikuttava lääkeaine
psyykkinen sielullinen, henkinen
PT lyh. Palvelutyönantajat
PTO lyh. puutarhaopettaja; luetteloissa käytettävä
lyhenne, muulloin puutarhaop.
ptri lyh. patteri
PTS lyh. pitkän tähtäimen suunnitelma
puberteetti murrosikä
publiikki julkinen tutkintotodistusten antotilaisuus
korkeakoulussa
publikaani 1. valtion tulojen ja verojen vuokraaja
muinaisessa Roomassa 2. leikillisesti: tullimies
Pudasjärvi: Pudasjärvellä
pudistaa 1. irrottaa pölyä, roskaa ym.s ravistamal¬
la, esim. pudistaa mattoja 2. ravistaa, esim. pu¬
distaa päätään
Puerto Rico 1. Isojen-Antillien pienin saari, Yh¬
dysvaltain itsehallintoalue (kaksikirjaintunnus PR,
kolmikirjaintunnus PRI) 2. lomakeskus Kanarian
saarilla
puertoricolainen
puettu huom. silloin kun ihminen on itse pukenut
itsensä, hän on pukeutunut tai pukeissa; jos sen
sijaan sanotaan, että ihminen on puettu, ajatel¬
laan, että joku muu on hänet pukenut; niinpä ai¬
van pieni lapsi tai nukke esimerkiksi voi olla so¬
masti puettu
puh. lyh. puhelin
puhalluselvytys tekohengitys puhaltamalla ilmaa
elvytettävän keuhkoihin
puhallus-paineluelvytys tekohengitys, jossa pu¬
hallus ja rintakehän painelu vuorottelevat
puhdiste puhdistusaine
puhdistin puhdistuslaite, esim. ilmanpuhdistin, pii-
punpuhdistin, vedenpuhdistin
puheena oleva
puheenparsi lauseyhteyteen mukautuva sananpar¬
si, esim. muutamat poikkeukset pistivät silmään;
Jaakko oli heti kuin tulta ja tappuraa
puhjeta : puhkeaa : puhkeaisi : puhjetkoon :
puhkesi: puhjennut
puh.joht. = pj. lyh. puheenjohtaja
puhkua : puhkun
puhtaaksikirjoite puhtaaksi kirjoitettu teksti
puhtaaksikirjoittaa kirjoittaa puhtaaksi
puhtaaksikirjoitus puhtaaksi kirjoittaminen
puhujalava = puhujanlava
puhutella 1. kohdistaa sanansa jollekulle, kääntyä
jonkun puoleen sanomalla hänelle jotain, esim.
saanko puhutella 2. käyttää jostakusta hänelle pu¬
huessaan jotakin arvonimeä, esim. naisasiakkai¬
ta on ollut tapana puhutella rouvaksi 3. mieluum¬
min: vaikuttaa, tehota, esim. »kirja ei puhutellut
minua» = kirja ei vaikuttanut minuun, ei tehnyt
minuun mitään vaikutusta
puistaa pudistaa
puistattaa saattaa ruumis tai sen osa värisemään
hetkeksi
puite huom. sanan turhaa muotikäyttöä on syytä
välttää, esim. »tämän kurssin puitteissa» = tällä
kurssilla, tämän kurssin aikana; »virka-ajan puit¬
teissa» = virka-aikana, virka-ajan kuluessa; »näi¬
den toimintamahdollisuuksien puitteissa» = näil¬
lä toimintamahdollisuuksilla; »on toimittava tä¬
män sopimuksen puitteissa» = on toimittava tä¬
män sopimuksen mukaisesti
pujoliivi hihaton ja kaulukseton pään yli pujotetta¬
va neulepusero, slipoveri

SANASTO 373
pujoparta 1. teräväksi suippeneva leukaparta 2.
mies jolla on pujoparta
pukineet vaatekappaleet; asusteet
pulloittain pullo kerrallaan; pullomäärin
pullote pullotettu juoma
pullottaa 1. panna pulloon tai pulloihin 2. olla pul¬
lollaan
pulloveri pujopaita, kaulukseton miesten neule-
paita
Pulmanki kylä Tenojoen varrella Norjassa, norjak¬
si Polmak
Pultava kaupunki Itä-Ukrainassa
pultittaa kiinnittää tai varustaa pulteilla, syn. pul-
tata
pulveri jauhe
pumpata pumputa
pumppaus pumppuaminen
pumputa : pumppuan : pumppuaisi : pumput-
koon : pumppusi: pumpunnut
Punainenmeri: Punaisellamerellä
Punkaharju: Punkaharjulla
Punkalaidun: Punkalaitumella
punktio onton neulan pistäminen ruumiinonteloon
tms. nesteen ottamiseksi
punktoida myös punkteerata tehdä punktio
punninta punnitseminen; harkitseminen
punnita : punnitsen : punnitsisi : punnitkoon :
punnitsi: punninnut
punoittaa olla punainen, hohtaa punaisena, puner¬
taa
puntti 1. nippu, kimppu, käärö, pakka, paketti 2.
paino, punnus 3. lahje
punttisali painonnostosali, voimailusali
puol. lyh. puoliso
puola kieli
puola (mon. partit.) puolia 1. putkimainen esine,
jonka ympärille kierretään lankaa, filmiä jne.,
esim. ompelukoneen puola; kaksi puolaa lankaa;
valokuvauskoneessa filmi siirtyy puolalta toiselle
2. polttomoottorin sytytysjärjestelmän induktio-
kela 3. pinna eli pyörän napaa ja kehää yhdistävä
tanko, esim. polkupyörän puola 4. piena eli tik¬
kaiden yms. poikkipuu tai tuolin, häkin yms. pys¬
ty välipuu
puola (mon. partit.) puoloja puolukka
Puola = Puolan tasavalta (kaksikirjaintunnus PL,
kolmikirjaintunnus POL)
puolalainen
Puolanka: Puolangalla
puolan kieli
puolankielinen
puolantaa kääntää puolaksi
puoleensavetävä
puoleinen huom. kirjoitetaan useimmiten yhteen
edellään olevan genetiivimuotoisen sanan kanssa;
vain tilapäiset ja raskaat yhtymät kirjoitetaan eril¬
leen, esim. ikkunanpuoleinen, järvenpuoleinen,
kadunpuoleinen, kadun puoleinen, oikeanpuolei¬
nen, Ruotsin-puoleinen, Ruotsin puoleinen; Nor¬
maalikoulun Ratakadun puoleinen sisäänkäynti;
äidinpuoleinen; ankaranpuoleinen, suurenpuolei¬
nen, runsaanpuoleinen
puoleksi = puoliksi
puoli huom. prinssi sai prinsessan ja puoli (puolen,
puolet) valtakuntaa; hän mietti ongelmaa puoli
(puolen, puolet) ikäänsä; Simo oli puoli päätä
(puolta päätään) pitempi kuin muut; sain kirjan
puolella hintaa (puolella hinnalla); tule puoli
kolmeen mennessä; kello on vähän vaille puoli
kuusi; tulin vasta puolilta (puolelta) öin; sa¬
malla puolen aitaa; kohta puoleen (puoliin) =
kohtapuoleen, (kohtapuoliin); siitä puoleen (puo¬
liin)
puoli- lukusanojen alkuosana kirjoitetaan yleensä
yhteen, esim. puolikymmentä : puoltakymmentä,
puolikolmatta : puolessakolmatta, puolitoista :
puolellatoista
puolikielinen varsinkin siirtolaislapsista, jotka
osaavat huonosti sekä asuinmaansa kieltä että
äidinkieltään
puolipäivä huom. taipuminen, esim. puolipäivän
aikaan = puolenpäivän aikaan = puolen päivän
aikaan
puolivuosittain
puoliväli huom. taipuminen, esim. kesäkuun puoli¬
välissä = kesäkuun puolessavälissä
puoliyö huom. taipuminen, esim. puoliyön aikaan
= puolenyön aikaan = puolen yön aikaan

374 SANASTO
puolustaa
puolustuslaitos
puolustusministeriö
Puolustusvoimain komentaja
puolustusvoimat yleismerkityksessä minkä tahan¬
sa maan puolustuksesta huolehtivat asevoimat ja
laitokset
Puolustusvoimat erisnimenä tarkoittamassa Suo¬
men puolustusvoimia keskushallinnon toimieli¬
menä
Puolustusvoimien pääesikunta
pupilli 1. silmäterä 2. himmentimen aukko
puree pyree
puriste puristamisen tulos, esim. kivihiilipuriste,
merileväpuriste; puristemehu
puristin puristuslaite, esim. ahdin, kompressori
ym.
puritaani 1. ankaran siveellinen tai puhdasoppinen
ihminen 2. Englannissa 1500-ja 1600-luvulla val¬
linneen kalvinistisen uskonsuunnan kannattaja
purjo(sipuli) = purjolaukka
purkaa : puran : purkaisi: purkakoon : purki:
purkanut
purkaamo purkamo, autojen ym. purkamislaitos,
hajottamo, romuttamo
purkautua = purkaantua huom. neule purkautuu,
kerä purkautuu, paine purkautuu, ukkonen pur¬
kautuu, tulivuori purkautuu, viha purkautuu
Purmo : Purmossa
purpuri eräs monivuoroinen kansantanssi, rinnalla
myös purppuri
purseri talouspuolen esimies matkustaja-aluksessa
ja lentokoneessa
pursim. lyh. pursimies
purskua : purskuu : purskuisi : purskukoon :
purskui : purskunut = purskuta : purskuaa
: purskuaisi : purskutkoon : purskusi : purs-
kunnut
purso putkimainen säilytyspakkaus, jonka sisällä
oleva aine saadaan ulos puristamalla
pursotin yksinkertaisen ruiskun tapainen laite, jol¬
la pursotetaan taikinaa, kermavaahtoa, voita yms.
pursua : pursuu : pursuisi: pursukoon : pursui
: pursunut = pursuta : pursuaa : pursuaisi :
pursutkoon : pursusi: pursunnut
pusikko pensaikko
puska pensas
putinki vanukas
putipuhdas
putkilo 1. siemenkasvien ja eräiden sanikkaisten
johtojänteen putkimainen solukko 2. mieluum¬
min: putki, purso, tuubi
puudeli villakoira
puudute puudutusaine
puujaloste puunjalostustuote
puunata vahata
puunilainen roomalaisten foinikialaisista ja kart¬
hagolaisista käyttämä nimitys
puurtaa : puursi: puurtanut 1. uurastaa, ahertaa
2. edetä tai kulkea vaivalloisesti ponnistellen
puusepäntehdas
puutarhaop. lyh. puutarhaopettaja
puute 1. niukkuus, pula, esim. ajan puute, hoidon
puute, rahan puute, työn puute 2. ahdinko, hätä,
kurjuus, esim. elää puutteessa, kärsiä puutetta,
kuolla puutteeseen 3. vajavuus, heikkous, epä¬
kohta, vika, puutos, esim. monet puutteeni, tä¬
män suunnitelman pahimmat puutteet, vitamiini¬
en puute
puutos vajavuus, heikkous, epäkohta, vika, puute
puutteellisuus epätäydellisyys, riittämättömyys,
niukkuus, esim. ravinnon puutteellisuus, tietojen
puuttellisuus
puuvalmis valmiista kalusteista ym.: puupinnal¬
taan käsittelemätön
puvustaa suunnitella ja valmistaa näyttämöpukuja
puzzle palapeli
pv lyh. päivä(ä)
pv. lyh. pienviljelijä
PVC lyh. polyvinyylikloridi
pvm. lyh. päivämäärä
PvTK lyh. Puolustusvoimien tutkimuskeskus
Pyhtää : Pyhtäässä tai Pyhtäällä
pyhäinpäivä pyhimysten ja marttyyrien muistoksi
vietetty kirkollinen juhlapäivä, meillä nykyään
marraskuun ensimmäinen lauantai, (aiemmin)
pyhäinmiestenpäivä
Pyhä istuin = Vatikaani = Vatikaanivaltio

SANASTO 375
Pyhäjoki: Pyhäjoella
Pyhäjärvi: Pyhäjärvellä
pyhäkkö = pyhättö pyhä rakennus, temppeli, kirk¬
ko
Pyhä maa Israelin (ja Palestiinan) nimitys
Pyhämaa: Pyhässämaassa
Pyhäntä: Pyhännällä
pyhäpäivä sunnuntai tai muu kirkollinen juhlapäi¬
vä, jolloin ei tehdä työtä
Pyhäranta : Pyhärannassa tai Pyhässärannassa
Pyhäselkä: Pyhäselässä
pyhättö = pyhäkkö
pyjama yöpuku, johon kuuluu housut
pyknikko pyöreäkasvoinen, lyhytkaulainen ja li¬
havuuteen taipuva ihminen
pykinen rakennetyypiltään pyknikon kaltainen
pykälöidä 1. tehdä johonkin pykäliä, loveta, rin¬
nalla myös pyältää 2. jakaa pykäliin, merkitä jo¬
honkin pykälät
Pylkönmäki: Pylkönmäellä
pylväikkö = pylväistö = pylvästö
pyramidi 1. huipuksi kapeneva pohjaltaan neliö¬
mäinen kivirakennelma 2. särmäkartio
pyree : pyreen : pyreetä sose(keitto)
Pyreneet: Pyreneillä vuoristo Pyreneiden niemi¬
maan ja muun Euroopan rajalla
Pyreneiden niemimaa
pyrkyryys pyrkyrinä oleminen, rinnalla myös pyr-
kyriys
pyromaani tuhopolttaja
pyromania sairaalloinen tarve sytyttää tulipalo,
tuhopolttovimma
pyryttää sataa tiheästi lunta
pyrytä pyryttää, tupruta
pys. lyh. pysäkki
pystyvyys
pysyvyys
pysähdys varsinkin puhutussa kielessä myös pysäys
pysäköidä paikoittaa
pysäköinninvalvoja pysäköinnin kunnallinen val¬
voja
pysäyttää seisauttaa
pyton jättiläiskäärmeitä
pyyhe
pyyheliina
pyyhin huom. esim. tuulilasin pyyhkimet
pyyhkiä : pyyhin : pyyhki: pyyhkinyt
pyykinpesu
pyykki 1. rajan pääte- tai taitekohtaan kivistä tai
paaluista rakennettu merkki, esim. rajapyykki, ki-
vipyykki 2. vaatteiden peseminen, esim. pitäisi ru¬
veta pyykille; myös kuvaannollista käyttöä, esim.
tämä pyykki pestään raastuvassa 3. pestävät tai
juuri pestyt vaatteet, esim. pyykki ripustettiin kui¬
vumaan
pyältää tehdä pykäliä, loveta, pykälöidä
pyörykkä pyöreä kuvio tai muodostuma, etenkin
ruoaksi valmistetuista pienistä pallosista, esim.
lihapyörykkä, kalapyörykkä, sienipyörykkä
pähkinä-omena-sellerisalaatti
päihde päihdyttävä aine; alkoholin, huumeiden
ym. yhteisnimitys
päihdehuolto päihteiden väärinkäyttäjien huolto,
PAV-huolto
päikkäin päät vastakkain, pääkkäin, päittäin (1.)
päin 1. päin + nomini kirjoitetaan yleensä erilleen,
esim. etelässä päin, kotiin päin, mereltä päin,
missä päin, nurin päin, näin päin, parempaan
päin, pitkin päin 2. päin + partikkeli kirjoitetaan
yhteen, esim. allapäin, eteenpäin poispäin, sisäl¬
täpäin, taaksepäin, täälläpäin, ylhäältäpäin
päinvastoin
päistikkaa 1. pää edellä 2. päätä pahkaa, suin päin
päittäin 1. päät vastakkain, päikkäin, pääkkäin, ta¬
san 2. pää edellä, pää näkyvissä, esim. laudat pi¬
ti ojentaa päittäin; talo rakennettiin tien viereen
päittäin
päivisin (aina) päivällä, päiväsaikaan
päivittäin joka päivä
päivittää saattaa rekisterin ym. tiedot ajan tasalle
päivällinen 1. iltapäiväateria 2. päivälliset = vie¬
rasateria, joka syödää n. klo 17-20 iltapäivällä
3. kuluneeseen päivään liittyvä, esim. päivällinen
sade
päivämäärä huom. nimitetty virkaan tänä päivä¬
määränä [ei »tällä päivämäärällä»]
päiväntasaaja
Päiväntasaajan Guinea = Päiväntasaajan Gui¬

376 SANASTO
nean tasavalta (kaksikirjaintunnus GQ, kolmi¬
kirjaintunnus GNQ)
päiväntasaajanguinealainen
päivät pääksytysten = päivät pääksytyksin päi¬
västä toiseen, päivät päästään
päkiä = päkiäinen 1. varpaiden takana oleva jalka¬
pohjan paksuntuma 2. peukalon alapuolella oleva
kämmenen paksu lihasryhmä
Pälkäne : Pälkäneellä
pälyä = pälyillä
päläs : pälkään (pälään tai päläksen): pälästä ja¬
lan sija suksessa; huom. kuvailmaus: päästä päl¬
kähästä
pärjätä selviytyä, suoriutua, tulla toimeen
pärskytä : pärskyää : pärskysi : pärskynnyt
= pärskyä : pärskyy : pärskyi : pärskynyt =
pärskää : pärskää : pärski : pärskänyt esim.
pärskyävät, pärskyvät tai pärskävät aallot
päryyttää = pärisyttää = päristää = pärryttää
pätevöidä tehdä päteväksi
pätevöityä tulla pätevä(mmä)ksi, lisätä pätevyyt¬
tään
päteä : päti : pätenyt pitää paikkansa, olla voi¬
massa, sopia, esim. entiset säännöt eivät enää pä¬
de; pätevä keino
päähänpiintymä = päähänpinttymä
pääkkäin päät vastakkain, päikkäin, päittäin (1.)
pääksytysten = pääksytyksin päät vastakkain;
päivät pääksytysten = päivästä toiseen, päivät
päästään
pääli- päällys-, ylä-, uiko- ym., esim. »päälipuoli»
= päällyspuoli, yläpuoli, ulkopuoli, »päälivaat-
teet» = päällysvaatteet, »päälirakenne» = päällys¬
rakenne
pääll. lyh. päällikkö
päälle huom. epäsuomalaista käyttöä on syytä vält¬
tää, esim. »pukea päälleen» = pukeutua, pukea yl¬
leen; »paikan päälle» = paikalle; »kirja maksoi
vähän päälle sata markkaa» = vähän yli sata
markkaa; »hän punnitsi gramman päälle sen, min¬
kä pyysin» = grammalleen; »kolmosvaihde me¬
nee huonosti päälle» = kytkeytyy huonosti; »pa¬
nen uunin päälle» = lämpiämään; »pane käsijarru
päälle» = kytke käsijarru
päällekkäin = päälletysten
päällepäin
päälle päätteeksi
päällikkö
päällimmäinen
päällinen 1. vuoria tai pehmustetta ym. peittävä
kangas tai nahka, esim. tyynynpäällinen, kengän
päällinen, huonekalujen päälliset 2. kaupanteki-
jäiset 3. päällä oleva, esim. maanpäällinen, jää¬
vuoren veden päällinen osa
päällisin puolin pintapuolisesti, myös päällispuo-
lin
päällitse yli, ylitse
päällys 1. jotakin peittävä, suojaava: suojus, kää¬
re, pakkaus; päällyste, päällinen, esim. taara
on päällyksen paino; tyynynpäällys; päällystakki
2. päällä, ylhäällä oleva osa tai pinta, päällystä,
esim. kaapin päällys on täynnä pölyä, päällys-
lakana
päällyste se millä jokin on päällystetty, esim. tien
päällysteenä on asfaltti; kylpyhuoneen päällyste-
materiaalina on kauttaaltaan käytetty keramiikka-
laattoja
päällä huom. epäsuomalaista käyttöä on syytä vält¬
tää, esim. »paikan päällä» = paikalla; »televisio
on päällä» = auki; »pane uuni päälle» lämpiä¬
mään; »valot ovat päällä» = valot palavat; »pesu¬
kone on päällä» = käynnissä
päälläpäin
päälys päällys
päältä huom. epäsuomalaista käyttöä on syytä vält¬
tää samoin kuin päällä- ja päälle-sanojen yhtey¬
dessä
päältäpäin
päänsärky = pää(n)kipu
päänvaiva pohtiminen, tuumailu
päärmepisto päärmäämiseen, päärmeen ompele-
miseen käytettävä pisto
pääsiäinen
Pääsiäissaari : Pääsiäissaaressa kalliosaari Tyy-
nessämeressä
pääskynen = pääsky
päästä vedettävä
päästö 1. päästäminen 2. luontoon pääsevistä hai¬

SANASTO 377
tallisista aineista, esim teollisuuden rikkipäästöt
päätelmä päättelyn tulos
pääte 1. loppukohta, -osa, -piste, pää, esim. pääte¬
asema, sijapääte, persoonapääte, päätekappale,
työpäivän pääte 2. laite, jonka avulla käyttäjä, voi
olla yhteydessä tietokoneeseen
päättyä loppua, tulla päätekohtaan
päättötutkinto jonkin oppikurssin tms. päättävä
tutkinto, loppututkinto, päästötutkinto, esim. yli¬
oppilastutkinto on lukion päättötutkinto
päätyä tulla tai joutua johonkin, esim. päädyttiin
kaikkia tyydyttävään tulokseen; Hannu päättyi
opettajaksi
päätä huimaava
päätä pahkaa
päätöksentekijä julkisen vallan käyttäjä, esim. po-
li ittiset päätöksentekijät
päätös 1. loppu, päätekohta 2. eri vaihtoehtojen vä¬
lillä tehty valinta, ratkaisu
pölly 1. savu 2. tukkapölly 3. murteittain myös pöly
pöllytä tupruta, pölytä (kovasti), esim. hiekka pöl-
lysi maantiellä
pölyte (varsinkin hyönteisten torjuntaan käytetty)
pölymäinen myrkky
pölytiivis pölynpitävä
pölyttää 1. saada aikaan pölyä 2. poistaa pöly jos¬
takin 3. kuljettaa kasvien siitepöly heteistä emien
luoteille
pölyyttää pölyttää; pöllyttää
pönkkä : pönkän tuettavaan (vinosti) puskeva tu-
kipuu, -kanki ym.
pöpperöinen päästään pyörällä tai sekaisin (var¬
sinkin unen jäljiltä)
pörssi noteerattu pörssissä noteerattu
pötky = pötkö pitkulainen tasapaksu muodostelma
tai muu esine, esim. lakritsipötky, dynamiittipöt-
ky, pötky makkaraa
pöyheä kuohkea, möyheä, ilmava, pöyhöllään ole¬
va, esim. hiukset ovat pöyheän näköisesti; pöyheä
tyyny
pöyhin pöyhimislaite, esim. haravapöyhin
pöyhkeä koppava, ylepä, ylimielinen
pöytye pöytäkunta, pöytäseurue
Pöytyä : Pöytyällä
pöytäkirjan pitäjä = pöytäkirjuri
pöytäkirjantarkastaja = pöytäkirjan tarkastaja
Q
Qatar = Qatarin valtio (kaksikirjaintunnus QA,
kolmikirjaintunnus QAT)
qatarilainen
quiche (esim. kinkku- tai juustotäytteinen) paistos,
piirakka
Quito Ecuadorin pääkaupunki
R
r lyh. 1. riisi(ä) 2. radius, säde
r. lyh. 1. ruotsalainen, Ruotsalaisen kansanpuolu¬
een jäsen, myös ruots. 2. ryhmä
R lyh. röntgen(iä)
® lyh. (engl.) registrated trade mark, rekisteröity
tavaramerkki
Raade: Raateen (sukunimi)
Raahe: Raahessa
raaistaa tehdä raa’aksi tai raaemmaksi
raaka taivutusmuotoja esim. yks. gen. raa’an, yks.
iness. raajassa, mon. nom. raa’at, mon. iness.
raaoissa; komparatiivi raaempi, superlatiivi
raain
raakkua : raakun = raakua : raaun esim. varik¬
set raakkuvat, varikset raakuvat
Raamattu Pyhä raamattu
raamattupiiri
raamatunhistoria
raamatunkäännös
raamatunsuomennos
raamatunvastainen = Raamatun vastainen
raamit puitteet
raapia: raavin
raapitua = raappiintua
raappia raapia
raaskia myös raatsia, raskia, yleiskielessä kuiten¬
kin tavallisesti hennoa
raastaa : raastoi: raastanut

378 SANASTO
raastupa 1. raastuvanoikeus 2. huoneisto, jossa
raastuvanoikeus pitää istuntojaan
raataa : raadan : raatoi: raatanut
raatsia yleiskielessä tavallisesti hennoa
rabarberi raparperi
Rabat Marokon pääkaupunki
rabbi juutalaisten lainoppineiden ja opettajien ar¬
vonimi, mestari
rabbiini juutalaisen seurakunnan uskonnonopet¬
taja
raclette rakletti
rad. lyh. radiaani(a)
radiaani eräs kulman yksikkö
radikaali 1. radikalismin kannattaja, yltiöpää 2.
jyrkkä, äärimmäisyyshenkinen; perinpohjainen,
perusteellinen, radikaalinen, esim. radikaalit mie¬
lipiteet, radikaali leikkaus 3. atomiryhmä, joka re¬
aktiossa muuttumattomana voi siirtyä yhdisteestä
toiseen 4. juuri lauseke
radikaalistua jyrkentyä, tulla radikaali(mma)ksi,
myös: radikalisoitua
radikalismi olojen jyrkkään muuttamiseen pyrki¬
vä suunta, äärimmäisyyskanta, -suunta
radiologia ionisoivaa säteilyä hyväksi käyttävä lää¬
ketieteen haara
radionkuuntelija huom. myös radiokuuntelija-sa¬
naa voidaan käyttää, ja erityisen sopiva se on esi¬
merkiksi, kun ajatellaan toisaalta jossakin tilai¬
suudessa läsnä olevia kuuntelijoita ja toisaalta nii¬
tä kuuntelijoita, jotka seuraavat esitystä radiosta
radium eräs radioaktiivinen metallinen alkuaine
radon eräs jalokaasuihin kuuluva alkuaine
radza intialainen tai malaijilainen ruhtinas
raffinoida puhdistaa, jalostaa
raffinoitunut (liian) hienostunut, (hienon) hieno,
tarkoin harkittu
raha huom. maksoin Norjan rahalla; hinnat ilmoi¬
tetaan sekä koti- että ulkomaan rahana
Raha-automaattiyhdistys
rahake rahan sijasta määrätarkoituksiin käytetty
rahamainen metallikappale, poletti
rahanahne
rahanpesu, rikollisin keinoin hankitun rahan kier¬
rättäminen, jotta tieto sen alkuperästä häviäisi tai
jäisi hämäräksi; myös erilleen kirjoittaminen on
mahdollista: rahan pesu
rahanreikä rahareikä
rahje : rahkeen : rahjetta kiinnityshihnoissa,
esim. valjaissa olevat silmukkamaiset nahkahih-
nat, joilla aisat ja länget yhdistetään toisiinsa; ku¬
vaannollisesti esim. rohkeissa on varaa = on kes¬
tokykyä - taloudellista tai henkistä
rahka : rahkan 1. maitorahka: pehmeä ja tasa-
aineinen tuote, joka on valmistettu maitohap¬
pobakteerien avulla rasvattomasta maidosta sa¬
maan tapaan kuin piimät, yhdyssanoja esim. rah-
kapiirakka, rahkatäyte 2. hedelmistä tai mar¬
joista ja rahkasta valmistettu jälkiruoka, esim.
(hedelmä)rahka, (marja)rahka
rahoittaa
rahvas : rahvaan : rahvasta entisaikojen tavalli¬
nen kansa sivistyneistön vastakohtana
raide 1. ajoneuvoilla kuljettaessa tiehen muodos¬
tunut ura tai jälki, esim. tienraiteeseen oli muo¬
dostunut lätäkkö 2. (rauta- tai raitiotien) kiskojo-
nopari, esim. juna saapuu neljännelle raiteelle 3.
kisko(t) jonkin liikkuvan laitteen kuljettamiseksi
4. kuvaannollisesti esim. olla poissa raiteiltaan =
olla henkisesti tasapainottomassa tilassa, kehitys
on luisunut väärille raiteille
raidoitus
raihnainen = raihnas : raihnaan : raihnasta
raikastaa tehdä raikkaa(mma)ksi
raikaste raikastusaine, esim. ilmanraikaste, ihon-
raikaste
Raippaluoto : Raippaluodossa
Raisio: Raisiossa
raiskaantua = raiskautua vahingoittua, tuhoutua,
varsinkin kasvillisuudesta, esim. kukkaistutukset
raiskautuivat juhannusjuhlien aikana
Raita : Raidan erisnimi
raitio- yhdyssanan alkuosana esim. raitiotie,
raitioftie)liikenne, raitioftie)linja, raitio(tie)py-
säkki, raitiovaunu, raitio(vaunu)liikenne, raitio-
(vaunu)linja, raitio(vaunu)pysäkki
raitis : raittiimpi: raittein taivutusmuotoja esim.
mon. part. raittiita, mon. gen. raittiiden
raivautua

SANASTO 379
raivota : raivoan : raivoaisi: raivotkoon : raivo¬
si : raivonnut
rajakkain = rajatusten
rajata 1. erottaa (rajalla tai rajoilla), esim. pihapii¬
ri on rajattu selvästi aidalla; valokuvasuurennok-
seen rajattiin vain kasvot; karttaan alue on rajat¬
tu lyijykynäviivalla 2. määrittää rajat, esim. rajata
vastuualue 3. olla rajana, esim. tuuheat syreenit
rajaavat pihasta rauhallisen nurkkauksen
rajavartiolaitos yleisnimenä, kun tarkoitetaan hal¬
linnonalaa yleensä
Rajavartiolaitos erisnimenä, kun tarkoitetaan kes¬
kushallinnon toimielintä
raje silmänrajausväri
rajoitettu huom. käytetään vain, jos kysymyksessä
on tietoinen rajoittaminen, esim. »käsityskykyni
on rajoitettu» = käsityskykyni on rajallinen, käsi¬
tyskyvylläni on rajansa; »varasto on juuri nyt hy¬
vin rajoitettu» = varasto on juuri nyt hyvin niuk¬
ka, vähäinen, pieni
rajoittaa 1. rajata olla jonkin rajana, esim. meri
rajoittaa Australiaa joka puolelta 2. asettaa rajat
jollekin; supistaa, kaventaa, esim. lapset rajoitta¬
vat joskus vanhempiensa liikkumavapautta; pu¬
heenvuorojen määrää rajoitettiin; seudun karu
luonto rajoittaa väestön elinkeinojen valintaa
rajoitus
rak. lyh. rakennettu, rakentanut
rakastaa huom. ei voi saada objektikseen perus¬
muotoista verbiä, esim. »rakastan tehdä puutarha-
töitä» = rakastan puutarhatöiden tekemistä, teen
mielelläni puutarhatöitä
rakenteellinen rakennetta koskeva, rakenteeseen
kuuluva
rakletti raclette, raklettijuusto
raklettigrilli grilli jossa sulatetaan annospannuis-
sa (rakletti)juustoa tai lämmitetään muuta pikku
purtavaa
rak.mest. lyh. rakennusmestari
rakuuna 1. ratsuväen sotilas 2. Artemisia dracun-
culus, rakuunayrtti, marunan sukuinen monivuo¬
tinen mausteyrtti
ralli 1. pitkä, raskas maantiereitillä ajettava auto-
kilpailu 2. rallatus 3. lattiaritilä
rallicross vakioautojen nopeuskilpailu erityisellä
mutkikkaalla ja kapealla radalla
RAM lyh. (engl.) random access memory, (atk:ssa)
käyttömuisti, työmuisti
ramppi : rampin 1. näyttämön etureuna, parras
2. esim. rakennukseen nouseva ajotie tai luiska
3. kahden eri tasossa olevan liikenneväylän yh¬
dystie 4. laite, jolla kiskoilta suistunut pyörä nos¬
tetaan takaisin raiteille
rangaista : rankaisen : rangaissut myös rankais¬
ta : rankaisen : rankaissut
rangaistus : rangaistuksen esim. rangaistusaika,
rangaistuslaitos, rangaistusvanki
ranka : rangan : rangat: rankoja = ranko : ran¬
gon : rangot : rankoja 1. kaadettu ja karsittu
puunrunko 2. eliön osa, joka tukee ja kannattaa
muita 3. aluksen rungon tukirakenteista
rankaisu : rankaisun esim. rankaisukeino, ran-
kaisutapa, rankaisuvalta
ranki: rangin arvo(aste)
ranko = ranka
rannempana muita taivutusmuotoja esim. rannem-
maksi (rannemmas) : rannempaa : rannemmalla
: rannemmalta : rannemmalle
rannimpana muita taivutusmuotoja esim. rannim-
maksi (rannimmas): rannimpaa
ranska kieli
Ranska = Ranskan tasavalta (kaksikirjaintunnus
FR, kolmikirjaintunnus FRA)
ranskalainen
ranskalainen viiva luetelmaviiva
ranskan kieli
ranskankielinen
ranskanleipä
ranskanpastilli
ranskanperunat rasvassa suikaleina keitetyt peru¬
nat
ranskantaa kääntää ranskaksi
Rantasalmi: Rantasalmella
Ranua: Ranualla
rap kevyt musiikki, jossa musiikin päälle puhutaan
sen rytmissä
raparperi
raportoida tiedottaa, antaa tiedoksi, tehdä selkoa

380 SANASTO
raportti tiedotus, tiedote, selonteko, tilannekatsaus
rappeu(tu)ma rappeutunut (elimistön) kohta
rappu askelma, porras
rapsodia kansansävelmiin pohjautuva vapaamuo¬
toinen soitinsävellys
rapu huom. kuitenkin Kravunkääntöpiiri, maakrapu
rasismi rotusyrjintä, rotukiihko
rasisti rotukiihkoilija, rotusyrjinnän harjoittaja
rasite 1. kiinteistöä rasittava toisen kiinteistön oi¬
keus 2. seikka, joka rasittaa tai heikentää jonkun
tai jonkin mahdollisuuksia tai toimintaa, esim. ri¬
kollinen menneisyys rasitteena; raskaat taloudel¬
liset rasitteet
rasitus 1. rasittuminen; ponnistus, vaiva, vastus,
taakka, esim. henkinen rasitus, liikarasitus, lihas-
rasitus 2. toistuva tai jatkuva taloudellinen yms.
suoritusvelvollisuus tai sellaiseen perustuva suo¬
ritus, esim. asevelvollisuusrasitus, verorasitus
3. ulkoisen voiman vaikutus kiinteään kappalee¬
seen, esim. korkkilattia kestää hyvin jatkuvaakin
rasitusta
raskia myös raaskia, raatsia, tavallisesti yleiskie¬
lessä kuitenkin hennoa
rasta rastafariliikkeen kannattaja
rastafari jamaikalainen uskonnollinen liike, joka
pitää mustaa rotua muita ylempänä
rastatukka ohuiksi palmikoiksi kierretty tukka, jo¬
ta ei leikata eikä kammata
rasti 1. esim. puun kylkeen veistetty merkki, pilkka
2. suunnistusasema 3. lomakkeen ruutuun yms.
merkitty vinoristi tai virheen merkiksi piirretty
kulmamerkki eli pukki
rastia merkitä tai varustaa rasteilla
rasvaantua = rasvautua tulla rasvaiseksi, tahriu-
tua rasvaan
rasvoittua tulla rasvaiseksi tai rasvapitoiseksi,
esim. hiukset rasvoittuvat, maksa on rasvoittunut
Rata lyh. Rahoitustarkastus
ratautua varsinkin kuvaannollisesti: vakiintua,
juuttua samalle radalle, urautua
ratifioida hyväksyä valtiosopimus lopullisesti
rationaalinen järkevä
rationaalistaa järkeistää, rinnalla myös rationali¬
soida
rationalismi järkeisoppi; suunta, joka tähdentää
järjen merkitystä tiedonhankinnassa
ratsia yllätys-, ylläkkötarkastus
ratti ohjauspyörä
ratti suppilo
raudan- huom. yhdyssanan alkuosana useissa yh¬
dysadjektiiveissa, esim. raudanharmaa, raudan-
karvainen, raudankova, raudanluja, raudanmus-
ta, raudanraskas
raudoittaa
raudoitus
raueta : raukeaa : raukeaisi : rauetkoon : rau¬
kesi : rauennut 1. sortua, kukistua, hajota, esim.
muuri raukesi maahan 2. tulla mitättömäksi, jää¬
dä sikseen, menettää tehonsa, esim. syyte rauke¬
si; haaveeni raukeavat yksi toisensa jälkeen 3.
uupua, väsähtää, hervota, esim. voimani raukea¬
vat tai raukenevat
raueta : raukenee : raukenisi: rauetkoon : rau-
keni : rauennut 1. vaimeta, laantua, sammua,
esim. tuuli raukeni; viimeinen raukeneva katse
2. uupua, väsähtää, hervota, esim. voimat rauke¬
nevat tai raukeavat
rauhaa rakastava
rauhoite rauhoituslääke
rauhoittaa
rauhoitus
raukka huom. muodostaa yleensä yhdyssanan
edellään olevan substantiivin kanssa, esim. ihmis-
raukka, lapsiraukka, Jussi-raukka, painokkaissa
huudahduksissa kirjoitetaan kuitenkin erilleen,
esim. Liisa raukka!
Rauma: Raumalla
Rautalampi: Rautalammilla
rautarikas runsasrautainen, erittäin rautapitoinen
Rautavaara: Rautavaaralla
Rautjärvi: Rautjärvellä
Rautu : Raudussa
ravinne epäorgaaninen yhdiste, lähinnä ravinto-
suola, jota kasvi voi käyttää elintoimintoihinsa
ravinteikas ravinnepitoinen, runsasravinteinen
ravinto aineet, joita elävä olio (voi) käyttää hyväk¬
seen elääkseen, kasvaakseen ja lisääntyäkseen,
vrt. ruoka

SANASTO 381
ravintoaine epäorgaanisista ja orgaanisista yh¬
disteistä, joita ravinto sisältää; tärkeimmät ryh¬
mät ovat valkuaisaineet, hiilihydraatit, rasvat,
vitamiinit, kivennäisaineet ja vesi
ravita : ravitsen : ravitsisin : ravitkoon : ravitsi
: ravinnut
ravitsemus elävän olion ravinnonotto ja hyödyn¬
täminen, johon ihmisellä kuuluvat ruoan valinta,
ruoansulatus, eritys sekä ravintoaineiden imeyty¬
minen ja hyväksikäyttö
ravitsevuus
RAY lyh. Raha-automaattiyhdistys
reaaliaikainen ajantasainen
reaaliaikajärjestelmä ajantasajärjestelmä
reaaliaikakäsittely ajantasakäsittely
reaalinen 1. todellinen, tosiasiallinen 2. aineelli¬
nen, esineellinen
reaalistaa toteuttaa, todellistaa, myös realisoida
reaalistua toteutua, tulla todelliseksi, myös reali¬
soitua
reagoida 1. vastaus ärsykkeeseen 2. kemiallinen
tapahtuma, jossa eri aineet vaikuttavat toisiinsa
siten, että syntyy uusi(a) aine(ita) 3. vastavoima;
ydinfysikaalinen muutos
reaktori laite, jossa saadaan aikaan kemiallinen
reaktio; ydinenergiaa tuottava laite
realisaatio 1. toteutus, toteutuminen 2. rahaksi
muuttaminen, alennus- tai loppuunmyynti
realisoida 1. muuttaa rahaksi 2. reaalistaa
realisoitua reaalistua
realiteetti tosiasia; todellisuus
redi reti
redundanssi liikanaisuus, ylimäärä; toiste
redundantti liikanainen, ylimääräinen, epäolen¬
nainen
reema uuden informaation sisältävä lauseen osa
reesus eräs makakiapinalaji, jota käytetään mm.
lääketieteellisiin kokeisiin
referaatti teoksen, asiakirjan, kokouksen tms. kul¬
kua selostava esitys, tiivistelmä, selostus
referoida selostaa
reformaatio 1. uudistaminen, reformointi 2. uskon¬
puhdistus
reformatorinen 1. uudistukselleen 2. uskonpuh¬
distusta koskeva
reformistinen uudistusmielinen, uudistukselleen
reformoida uudistaa, esim. reformoitu kirkko =
kalvinilaisuus
regatta purjehdus- tai soutukilpailu
regeneraatio 1. kudoksen uudistuminen, uudentu-
minen 2. tekniikassa: elvytys
regeneroida 1. kasvattaa uudelleen, uudistaa,
uudentaa 2. tehdä aine uudelleen käyttökelpoi¬
seksi, elvyttää
regressiivinen palautuva, taantuva, takautuva
regressio 1. palautuminen, taantuminen, takautu¬
minen 2. rannan siirtyminen merelle päin 3. taan¬
tuma
rehabilitoida 1. palauttaa oikeusasema tai arvo
2. kuntouttaa
rehabilitointi rehabilitoiminen
rehkiä: rehkin
rehottaa
reht. lyh. rehtori
reitittää varustaa reisillä, lävistää
reikä taivutusmuotoja esim. reiän, reiässä, rei’issä
reininviini
reinkarnaatio uudelleenruumiillistuma, jälleensyn¬
tyminen
Reisjärvi: Reisjärvellä
reititin laite tai ohjelmisto, joka ohjaa tietoliiken¬
nettä sopivalle reitille kohti määränpäätä
rek. lyh. rekisteri, rekisteröity
rekisteri 1. luettelo, hakemisto; tietokonealalla tie¬
dosto tai sitä suppeampi muistialue 2. ääniala;
(urkujen) äänikerta 3. kielenkäytön alue, tyylilaji
reklamaatio korvausvaatimus, muistutus, valitus;
takaisin vaatiminen
reklamoida vaatia korvausta, valittaa, vaatia takai¬
sin
rek.nro lyh. rekisterinumero
rekonstruoida ennallistaa, rakentaa tai muotoilla
ennalleen
rek.tn lyh. rekisteritonni(a)
rekviemi sielumessu, rinnalla myös requiem
rekvisiitta näyttämövarusteet, -tarpeisto
relaatio suhde
relaksantti lihaksia rentouttava lääkeaine

382 SANASTO
relatiivinen 1. suhteellinen 2. takaohtainen, esim.
relatiiviset pronominit eli relatiivipronominit
relativismi katsomus, että ehdottoman varmoja to¬
tuuksia tai ehdottomia arvoja ei ole
relevanssi asiaankuuluvuus, asiaanvaikuttavuus,
merkityksellisyys
relevantti asiaan vaikuttava, merkityksellinen
reliaabeli 1. luotettava 2. testistä: pysyvä
reliaabelius : reliaabeliuden : reliaabeliutena :
reliaabeliutta 1. luotettavuus 2. (testi)pysyvyys,
rinnalla vielä väistyvä reliabiliteetti
reliefi korkokuva, kohokuva
reliikki pyhäinjäännös
relikti jäänne, säilymä
relish relissi, hampurilaisten ym. lisäkkeenä käy¬
tettävä etikka-vihannessäilyke
REM lyh. (engl.) rapid eye movement, vilkeuni,
unen vaihe, jossa silmät liikkuvat nopeasti
remburssi pankin toisessa (yleensä ulkomaalaises¬
sa) pankissa asiakkaansa toimeksiannosta ulko¬
maisen myyjän hyväksi avaama luotto
remontti korjaus, kunnostus
renessanssi 1. Italiassa syntynyt, keski- ja uuden
ajan vaihteessa Euroopassa valtaan päässyt kult¬
tuuri- ja taidevirtaus, joka pyrki elvyttämään an¬
tiikin uudelleen eloon 2. uudistuminen, elpymi¬
nen, uudestaan syntyminen
Renko: Rengossa
rentoute rentoutusaine, relaksantti
repertoaari ohjelmisto
Repino taajama Kannaksella, entinen Kuokkala
repliikki vuorosana; lyhyt puheenvuoro, vastaus
replikoida esittää vuorosanoja; vastata
Repola taajama Suomen rajalla Venäjän Karjalas¬
sa, venäjäksi Reboly
reportaasi sanomalehti-, radio- tai televisioselos-
tus
reproduktio jäljennös; jäljentäminen, uudelleen
tuottaminen
republikaani tasavaltalainen; republikaanisen puo¬
lueen jäsen
repäistä : repäisen : repäissyt
requiem sielumessu, rekviemi
res. lyh. reservi-, reservin, reservissä
reseda ruohokasveja, joista joitakin viljellään hy¬
vän tuoksunsa vuoksi
resepti 1. lääkemääräys 2. mieluummin valmistus
sekoitusohje
reservaatio 1. varaus, varauma; vastalause enem¬
mistön päätöstä vastaan 2. paaville eräissä asiois¬
sa pidätetty ratkaisuoikeus 3. luonnonsuojelualue,
rauhoitusalue, reservaatti
reservaatti luonnonsuojelualue; (heimon) rauhoi¬
tusalue
Reserviupseerikoulu
resessiivinen biologiassa: peittyvä, väistyvä
resignaatio alistuminen, alistuneisuus
resignoitua alistua
resiina kevyt ratakiskoilla kulkeva vaunu
resistanssi ohminen vastus, pätövastus
resistenssi vastustuskyky, taudintuhonkestävyys
resitatiivi puhelaulu
resitoida esittää puhelauluna tai puhelaulunomai-
sesti
resonanssi 1. kappaleen tai sähköisen piirin myötä-
värähtely sen ominaisvärähtelyn vahvistuttua ul¬
koisen värähtelyn tähden 2. fonetiikassa: kaje
resonoida 1. värähdellä mukana 2. kajehtia, kajen-
taa
resori joustin
resp. lyh. (lat.) respective, vastaavasti
respiitti = respiittiaika pätevöitymisaika; lykkäys-
tai armonaika
respiraattori hengityslaite
respondentti väitöskirjan puolustaja, väittelijä
restauroida entistää
resursoida antaa toimintamahdollisuuksia tai voi¬
mavaroja, usein mieluummin rahoittaa
resurssit voimavarat, mahdollisuudet, keinot
reti: redin satamaselkä
retiisi Raphanus sativus, radicula, yleisesti viljelty
retikka, jolla on pallomainen kirpeähkö juuri
retikka Raphanus, osittain viljelytjä, osittain rik¬
karuohoina esiintyviä ristikukkaisia, esim. pelto-
retikka, ruokaretikka
retoriikka puhetaito; korupuheisuus
retorinen puhetaidolleen; korusanainen, korkea¬
lentoinen

SANASTO 383
retorinen kysymys kysymys, johon ei odoteta vas¬
tausta
retoromaani eräs Pohjois-Italiassa ja Sveitsissä
puhuttu romaaninen kieli
retrospektiivinen takautuva, jo menneestä yleis¬
katsauksen antava
retrovirus virus, joka sulauttaa oman perintöai¬
neksensa isäntäsolun perimään
retusoida valokuvauksessa: parannella, korjailla
reuma useimmiten yhdyssanan osana: jälkiosana
eräiden reumasairauksien nimissä, esim. lasten-
reuma, nivelreuma, selkärankareuma; alkuosana
esim. reumakerrasto, reumapotilas, reumasai¬
raus, reumatauti
reumaatikko reumapotilas, reumasairas
reumatismi lihaksissa, luissa tai nivelissä tuntuva
kipu tai kolotus ym.
reumatologi reumalääkäri
reumatologia reumaoppi
Reunion : Reunionissa = Reunionin departe¬
mentti (kaksikirjaintunnus RE, kolmikirjaintun¬
nus REU)
reunionilainen (reunionilaiset ovat myös ranska¬
laisia)
revalvaatio = revalvointi rahan arvon nostaminen
suhteessa muiden maiden rahaan
revalvoida nostaa oman maan rahan arvoa suhtees¬
sa muiden maiden rahaan
revanssi hyvitys, kosto
reviiri elin- tai pesimäpiiri
reviisori tarkastaja; tilintarkastaja
revisio 1. tarkastus, tarkistus; tilintarkastus 2. muu¬
toksenhaku, nosto
revisionismi Marxin oppien arvosteluun perustuva
sosialistinen suunta; pyrkimys muuttaa poliittisen
opin pääperiaatteita
revolutionäärinen vallankumouksellinen, rinnalla
myös revolutionäärinen
revoluutio vallankumous
Revonlahti: Revonlahdella
revyy kevyt, viihteellinen musiikki-, puhe- ja tans¬
siesitys
reväistä yleiskielessä yleensä mieluummin repäistä
Reykjavik Islannin pääkaupunki
rhesus reesus
Rhodesia Zimbabwe
Rh-tekijä reesustekijä, eräs veriryhmätekijä
Riad Saudi-Arabian pääkaupunki
riemuita : riemuitsen : riemuinnut
rientää : riensin : rientänyt
riihi: riihen : riihtä
Riihimäki: Riihimäellä tai Riihimäessä
Riika : Riian : Riiassa Latvian pääkaupunki
riimisuolattu lihasta: kevyesti suolattu, tuoresuo-
lattu, esim. riimisuolattua härkää, tai riimihär-
kää
riippua 1. huom. II infinitiivi »riippuen» korva¬
taan yleensä mieluummin jollain muulla ilmauk¬
sella, esim. »retkelle pukeudutaan säästä riippuen
eri tavalla» = retkelle pukeudutaan sään mukaan
eri tavalla; »asuntojen hinnat vaihtelevat riippu¬
en kaupunginosasta» = asuntojen hinnat vaihtele¬
vat kaupunginosittain 2. huom. ilmaus »olla riip¬
puvainen» voidaan usein korvata pelkällä verbillä
riippua, esim. »matkaan käytettävä aika on riip¬
puvainen nopeudesta» = matkaan käytetty aika
riippuu nopeudesta
riiseittäin riisi kerrallaan; riisimäärin
riisi: riiden : riittä riisitauti
riisi : riisin : riisiä 1. eräs viljakasvi 2. paperin
kappalemitta: 20 kirjaa = 500 arkkia
Riistavesi: Riistavedellä
riisua poistaa jonkun tai jonkin yltä vaatteet, korut,
varusteet ym., esim. äiti riisui ja pesi lapset en¬
nen nukkumaanmenoa; äiti riisui lapsilta suoja-
puvut; sisseiltä riisuttiin aseet
riisuutua riisua itsensä, myös riisuuntua
riitaantua joskus myös riitautua
riittoisa hyvä riittämään
-rikas huom. yhdysadjektiivien loppuosana »rikas»
on suomen kielelle vieras, ja se pitäisi aina korva¬
ta muulla ilmauksella, esim. »kalarikas» = kalai¬
sa, »lajirikas» = runsaslajinen, monilajinen, »si-
sältörikas» = runsassisältöinen, »vaiherikas» =
monivaiheinen, vaiheikas
rikastaa 1. käsitellä malmia tai muuta metalliseos¬
ta erottamalla siitä arvottomia aineita; puhdistaa,
pelkistää, raffinoida 2. kartuttaa, monipuolistaa,

384 SANASTO
rikastuttaa (ei kuitenkaan varallisuudesta), esim.
murteet ovat rikastaneet yleiskieltämme
rikastuttaa 1. tehdä joku tai jokin (varallisuudel¬
taan) rikkaa(mma)ksi 2. kartuttaa, monipuolistaa,
rikastaa
rikki huom. muodostaa sanaliiton infinitiivien ja
partisiippien kanssa, esim. rikki menevä, rikki re¬
vitty
rikkinäinen joskus myös rikkonainen
rikkoutua särkyä, mennä rikki, tai rikkoontua
riksa vedettävät tai polkupyörään yhdistetyt yhden
ihmisen kuljetusrattaat (Kiinassa ja Japanissa)
rimpi : rimmen suonsilmäke, hete; silmäkkeinen
hyllyvä suo, rimpisuo
rimpsu lähinnä puvun tai pöytäliinan riippuva ko-
ristelisä tai hapsu, ripsu, myös rimsu
rinkilä = rinkeli
rinnakkain = rinnan = rinnatuksin = rinnatusten
Rinne: Rinteen (sukunimi)
ripillelasku = ripillepääsy Herran ehtoolliselle pää¬
sy (konfirmaation yhteydessä ensimmäistä kertaa)
ripilläkäynti Herran ehtoollisella käynti
riskaabeli uhkarohkea, vaarallinen, uhanalainen,
riskinen
riskeerata vaarantaa, panna alttiiksi, uskaltaa
riski 1. tappionuhka, -vaara 2. mieluummin: voi¬
makas, terve, riuska, roteva; vireä virkku
riskialtis riskinen, vaaralle altis, sellainen, johon
liittyy riski
rispaantua = rispautua liestyä, purkautua
ristetä kulkea jonkin poikki, leikata, kulkea ristiin
jonkin kanssa, esim. risteävät tiet
risteytyä kahdesta perusalultaan erilaisesta eliöstä:
saada yhteinen jälkeläinen, esim. metso ja teeri
voivat joskus risteytyä
Ristiina : Ristiinassa
ristiinnaulita
Ristiinnaulittu Kristuksesta
ristiin rastiin
Ristijärvi: Ristijärvellä
ristikkomerkki atk:ssä: #
ristikuulustella toimittaa ristikuulustelu
ristiäiset kastetilaisuus ja siihen liittyvä juhla
risuaita oksimattomista puista tehty aita; risuista
veteen kalojen kutupaikaksi rakennettu aita
rituaali varsinkin uskonnollisen toimituksen va¬
kiintunut suoritustapa
Riukiusaaret : Riukiusaarilla Japaniin kuuluva
saariryhmä
riuku : riu’un solakka, karsittu, kuorittu tai kuori-
maton puu, salko
riveittäin rivi kerrallaan; rivimäärin
rivetä : riveän : rivesi : rivennyt tilkitä, tiivistää
(rakennuksen seinäsaumoja)
Riviera : Rivieralla Ranskaan ja Italiaan kuuluva
Välimeren rannikkokaistale
rivittäin riveittäin
rkl lyh. ruokalusikallinen, ruokalusikallista
rkm. lyh. rakennusmestari
RKP lyh. Ruotsalainen Kansanpuolue
Rkr lyh. Ruotsin kruunu(a)
RKT lyh. ratkaisukeskeinen lyhytterapia
RKTL lyh. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
rl lyh. rulla(a)
RL rikoslaki
RNA lyh. ribonukleiinihappo
RN:o lyh. rekisterinumero (jakoasetuksessa)
rock (and roll) rokki
rohdos luonnontuotteista, joita käytetään lääkkei¬
den valmistukseen
rohjeta : rohkenen : rohkenisi : rohjetkoon :
rohkeni: rohjennut
rohto lääke
roihuta : roihuaa : roihutkoon : roihusi : roi¬
hunnut
rojalti teoksen tekijälle tai patentin omistajalle tu¬
loista maksettava määräprosentti
rokokoo barokkia seurannut tyylisuunta, jolle ovat
ominaisia kaarevat ja sirot muodot
rokote rokotusaine
roll-on pallopullo, kieppo
ROM lyh. (engl.) read-only-memory, (atk:ssa) lu-
kumuisti, ohjelmamuisti
romaani laaja suorasanainen kertomataiteen tuote
romadur(juusto) eräs pehmeä juustolaji
romani 1. mustalaisten itsestään käyttämä nimitys
2. romanien kieli
romania kieli

SANASTO 385
Romania (kaksikirjaintunnus RO, kolmikirjaintun¬
nus ROM)
romanian kieli
romaniankielinen
romanssi 1. lyhyehkö romanttissävyinen lyyris-
eeppinen runo 2. pienimuotoinen romanttissä¬
vyinen sävellys 3. rakkaustarina, rakkausseik-
kailu
romantiikka 1. lähinnä tunteeseen ja mielikuvi¬
tukseen vetoava taidesuunta ja elämänkäsitys 2.
romanttisuus
romanttinen romantiikan mukainen, tunnelmalli¬
nen, runollisen viehättävä; romantiikkaan taipu¬
vainen
Rooma
roomalaiskatolinen sekä subst. että adj.; substan¬
tiivina käytetään myös asua roomalaiskatolilainen
room.kat. roomalaiskatolinen
roosa (vaalean) ruusunpunainen
ropponen rove
ro-ro-alus pyörillä liikkuvia tavarayksiköitä las-
taava alus
Roseau Dominican pääkaupunki
roseepippuri = rosepippuri ruusupippuri
roseeviini = roseviini vaaleanpunainen kevyt viini
rosmariini Rosmarinus officinalis, eräs yrtti¬
mausteena käytettävä Välimeren maissa kasvava
huulikukkaisvarpu
rosolli sillisalaatti
rotaatio pyörintä, kiertoliike
rotari rotaryjärjestön jäsen
rotaryjärjestö eräs kansainvälinen palvelujärjestö
rottweiler eräs sileäkarvainen palveluskoirarotu
rotupuhdas puhdasrotuinen
rouquefort(in juusto) eräs sinihomejuusto
routaantua mennä routaan, myös routautua, rou-
tiintua, routiutua
routia mennä routaan, routaantua; olla roudassa; sii¬
tä vaikutuksesta, jonka routaantumisen aiheuttama
maakerrosten liikkuminen saa aikaan, esim. tiet
routivat, niin että niihin syntyi vaarallisia kuoppia
rouva huom. kun puhutaan jonkun toisen aviopuo¬
lisosta käytetään sanaa rouva; kun mies puhuu
omasta puolisostaan, hän käyttää sanaa vaimo
rov. lyh. rovasti
Rovaniemi: Rovaniemellä tai Rovaniemessä
rove : ropeen tuohesta (tai pahvista) tehty nelikul¬
mainen ja tasapohjainen marja- tai mämmiastia,
tuohinen, tuokkonen, ropponen
royalty rojalti
rp. lyh. rekisteröity puolue
rpl lyh. rupla(a)
rs lyh. rasia(a)
rsi = r lyh. riisi(ä)
R.S.V.P. lyh. repondez (reponse) s’il vous plait, ol¬
kaa hyvä ja vastatkaa
rt= rek.tn. lyh. rekisteritonni(a)
rtg. lyh. röntgen
Ruanda = Ruandan tasavalta (kaksikirjaintunnus
RW, kolmikirjaintunnus RWA)
ruandalainen
rubiini korundin punainen muunnos
rudimentaarinen 1. jäänteenä säilynyt, jäänne- 2.
surkastunut, ehkäistynyt
rudimentti 1. jäänne, säilymä 2. surkastuma, eh¬
käistyinä
rugby eräs raju jalkapallopeli
Ruhrin alue
Ruija norjaksi Finnmarken
ruijanlappi Ruijassa puhuttu lapin kieli
ruis : rukiin : ruista
ruiskuta : ruiskuaa : ruiskotkoon : ruiskusi :
ruiskunnut
RUK lyh. Reserviupseerikoulu
Rukajärvi järvi ja kylä Neuvosto-Karjalassa, ve¬
näjäksi Rugozero
rukka huom. muodostaa yleensä yhdyssanan edel¬
lä olevan substantiivin kanssa, esim. ihmisrukka,
tyttörukka, ukkorukka; painokkaissa huudahduk¬
sissa osat kirjoitetaan kuitenkin erilleen, esim.
Maija rukka!
rukkanen nahkainen kinnas
ruksi rasti
ruladi (liha)kääryle
rullakko pyörällinen tavaralava tai -lavakko, rulla-
lava
rumeta : rumenee : rumenisi : rumetkoon : ru¬
meni : rumennut = rumentua

386 SANASTO
runebergintorttu
rungoittain rungot yksitellen, yksin rungoin
runnata tehdä jotakin vastarinnasta tai vastuksista
välittämättä väkisin, runnoa
Runne : Runteen tai Runnen (sukunimi)
runnoa 1. ruhjoa, runnella 2. runnata
runoilija- esim. runoilijahahmo, runoilijakuva, ru-
noilijaluonne, runoilijaolemus, runoilijapersoo-
nallisuus, runoilijasielu
runoilijan- esim. runoilijanalku, runoilijankehi-
tys, runoilijankutsumus, runoili]anlahja, runoili-
janmaine, runoilijannäkemys, runoilijantoiminta,
runoilijantyö, runoilijanura
runonlaulaja
runous 1. runomuotoinen kirjallisuus, usein eri¬
tyisesti lyriikka 2. joskus myös koko sanataiteen
yleisnimityksenä
ruoanlaitto ruuanlaitto
ruoanvalmistus ruuanvalmistus
ruode : ruoteen 1. vesikaton katteen aluslaudoista
ja -rimoista 2. yleensä tukipuu, rima, ruoto, esim.
sateenvarjon ruoteet, merran ruoteet 3. ponttilau-
dan syrjän ulkoneva osa, koiraspontti
ruoikko ruokoryhmä, ruokoa kasvava paikka, jos¬
kus myös ruoisto, ruo ’osto
ruoka : ruoan : ruoissa mahdollisia ovat myös
kirjoitusasut ruuan, ruuissa, se mitä ihminen tai
eläin syö tyydyttääkseen nälkänsä sekä osittain
myös sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa
ruoka-aine tuote tai valmiste, jota käytetään ravin¬
noksi sellaisenaan tai josta valmistetaan ruokaa
ruokatarpeet ruokatarvikkeet
Ruokolahti: Ruokolahdella
ruoko : ruo’on 1. Phragmites, vedessä kasvavia
isoja heinäkasveja 2. eräiden kasvien kovasta ni-
velikkäästä varresta tai kasvista, jolla on tällainen
varsi, esim. bamburuoko, sokeriruoko
ruo’osto = ruoikko
ruosteenpoiste ruosteenpoistoaine
ruostevapaa ruosteeton, ruostumaton
ruoti tukiranka, joka pitää kasvin lehden muodos¬
saan ja kiinnittää sen varteen
ruoto 1. kalan luuston yksittäinen osa; myös luusto
tai selkäranka kokonaan 2. edellistä muistuttavis¬
ta tukirangoista tai niiden osista, esim. sateenvar¬
jon ruodot, höyhenen ruoto 3. teräaseen pään tai
varren sisään pistävä terän tyviosa, esim. puukon
ruoto, viilan ruoto
ruots. lyh. 1. ruotsalainen 2. ruotsiksi, ruotsissa
3. Ruotsalaisen Kansanpuolueen jäsen
ruotsalainen
ruotsalaistaa tehdä ruotsalaise(mma)ksi
ruotsi kieli
Ruotsi = Ruotsin kuningaskunta (kaksikirjain¬
tunnus SE, kolmikirjaintunnus SWE)
ruotsin kieli
ruotsinkielinen
ruotsinnos ruotsinkielinen käännös
Ruotsinpyhää : Ruotsinpyhtäässä tai Ruotsin¬
pyhtäällä
ruotsinruotsalainen = Ruotsin ruotsalainen
ruotsinsuomalainen = Ruotsin suomalainen
ruotsintaa kääntää ruotsiksi
ruovikko ruoikko, ruoisto
rusetti ruusuke, nauharuusuke, solmuke
ruskaa : ruskaa : ruskaisi : ruskakoon : ruski:
ruskanut rusahdella, rutsita
Ruskeala : Ruskealassa
ruskehtava ruskeaan vivahtava
ruskettaa tehdä (yleensä valon tai kuivuuden vai¬
kutuksesta) ruskeaksi, päivettää
ruskeuttaa tehdä ruskeaksi (yleensä muuten kuin
valon tai kuivuuden vaikutuksesta), esim. muna
ruskeuttaa hopean; jauhot ruskeutetaan (ruskis¬
tetaan) paistinpannussa
ruskistaa paistaa ruoka tai ruoka-aine ruskeapin-
taiseksi
Rusko: Ruskolla
ruskottaa 1. hohtaa auringon ruskon punaamana
2. muusta punerruksesta, esim. männynrungot
ruskottavat, posket ruskottavat
rusottaa ruskottaa, punertaa kauniin vaaleanpunai¬
sena, esim. pienen lapsen rusottavat kasvot
russakka Pyhollodromia germanica, eräs pieniko¬
koinen ihmisasunnoissa elävä torakka
rustiikka harkkokivien käyttö muurin pinnassa; si¬
ten tehty muurin rakenne, harkotus; yhd. rustiik-
katiili = harkkotiili

SANASTO 387
ruti- esim. rutikuiva, rutiköyhä, rutivanha
rutiini tottumus, harjaantuneisuus, taito; tavan¬
omainen työjärjestys tai käytäntö, tavanomaisuus
rutinoitua harjaantua, tottua, esim. rutinoitunut
kirjoittaja, rutinoitunut opettaja
ruuhi: ruuhen : ruuhta 1. (alkuaan yhdestä puus¬
ta koverrettu) kölitön tylppäkeulainen ja -peräi-
nen kevyt vesikulkuneuvo 2. kotieläinten syöttö-
kaukalo 3. kouru, kuuma, ränni
Ruukki: Ruukissa
ruumis 1. ihmisen tai eläimen koko elimistö elävä¬
nä, keho 2. elimistö kuolleena, kalmo
ruuna kuohittu ori, valakka
ruustinna rovastin rouva
ruusupippuri rosepippurin suomenkielinen nimi¬
tys
ruutikuiva rutikuiva
ruuvimeisseli ruuvitaltta
ruveta esim. rupea lukemaan läksyjäsi; ketään ei
ruvennut kuulumaan; rupesi satamaan; ruvettiin
taloksi; pojat rupesivat puuhaan; Sari aikoo ru¬
veta isona lääkäriksi
rva lyh. rouva
RVL lyh. Rajavartiolaitos
RVLE lyh. Rajavartolaitoksen esikunta
ry. = ry lyh. rekisteröity yhdistys
ryhmittyä kokoontua ryhmäksi tai ryhmiksi, ja¬
kaantua ryhmiksi, esim. koko perhe ryhmittyi
valokuvaan; vieraat ryhmittyivät pikku pöytien
ääreen
ryhmittäytyä kokoontua tai jakaantua (varta vas¬
ten) ryhmiksi, esim. partiolaiset ryhmittäytyivät
torille lippukunnittain
ryhmitys 1. ryhmittäminen, ryhmittyminen, ryh¬
mittely 2. ryhmittymisen tulos on mieluummin
ryhmittymä
ryhtyä ruveta tahallisesti, esim. ryhdyin työhön;
ryhdyin siivoamaan; ryhdy valokuvaajaksi
rykm. lyh. rykmentti
rymytä : rymyän : rymyäisi : rymytköön : ry¬
mysi : rymynnyt
Rymättylä: Rymättylässä
rypeä : ryven : rypi: rypenyt
ryskää : ryskää : ryski: ryskänyt
rysty(nen)
Ryti: Rydin (sukunimi)
rytmiikka rytmioppi; rytmisuhteet, rytmisyys
rytmi(lli)nen
ryväs : rypään : ryvästä 1. rykelmä, kasa, sekava
tiheä joukko 2. läheisesti toisiinsa liittyvien muut¬
tujien joukko, klusteri
ryyni 1. jyvän syötävä osa kokonaisena tai rikottu¬
na, syn. suurimo 2. myös muista ryynejä muistut¬
tavista jyväsistä 3. höyrytetty (usein myös litistet¬
ty) ryyni on yleiskielessä hiutale, esim. kaurahiu¬
tale
ryöpätä kiehauttaa nopeasti, esim. pavut ryöpä¬
tään ja jäähdytetään ennen pakastamista
räiskäle paistinpannussa paistettu suuri ohukainen
Räisälä: Räisälässä
räjähde räjähtämään tarkoitettu kappale, esim. kra¬
naatti, miina tai pommi
räjähdysherkkä herkästi räjähtävä
räjähdysmäinen huom. muoti-ilmaus, jonka tilal¬
le sopii usein paremmin jokin muu, esim. »räjäh¬
dysmäinen väestönkasvu» = raju, valtava, huikea
väestönkasvu
räjäyte räjähdysaine, esim. dynamiitti
räjäytin se, millä räjähde räjäytetään
ränstyä ränsistyä, rapistua, rappeutua
räpyttää 1. avata ja sulkea silmiään toistuvasti ja
nopeasti 2. liikutella siipiä nopeasti edestakaisin
räpäyttää 1. avata ja sulkea silmänsä nopeasti
kerran, esim. silmäänsä räpäyttämättä mies mak-
soi pyydetyn summan 2. liikutella siipiä nopeasti
edestakaisin ylös ja alas
räväyttää 1. avata silmänsä äkkiä ammolleen 2.
räpäyttää 3. yllättävästä äkillisestä tapahtumises¬
ta esim. poika kertoa räväytti uutisen; Aarne os¬
taa räväytti veneen
rääkkyä raakkua, esim. on kesä, kun tiirat jo rääk-
kyvät
rääkyä parkua
rääpiäiset = rääppiäiset jälkijuhlat, joissa syö¬
dään ja juodaan varsinaisista juhlista jääneitä täh¬
teitä
röntgen 1. röntgen- ja gammasäteilyn yksikkö 2.
vain arkikielessä, yleiskielessä mieluummin rönt¬

388 SANASTO
gensäteet, röntgenkuvaus, röntgenhoito, röntgen-
koje
röntgenologia röntgensäteilyä käsittelevä radio¬
logian osa
s
s lyh. sekunti(a); mahdollinen on myös lyhenne
sek.
s. lyh. 1. syntynyt, syntyään 2. sivu, sivut, sivulla,
sivuilla 3. substantiivi
S lyh. 1. siemens(iä) 2. small, pieni koko
s lyh. sillinki(ä)
SÄ lyh. 1. Suomen Akatemia 2. Suomen armeija
s:a lyh. sama
saada huom. yleiskieleen suositetaan seuraavaa il¬
maisutyyppiä: sain kirjat luetuksi; marjat saatiin
peratuksi; mahdollinen joskaan ei yhtä suositet¬
tava on tyyppi sain kirjat luettua; marjat saatiin
perattua
saahi Persian (Iranin) hallitsija
saali hartiahuivi
-saalis huom. on sekä genetiivi- että nominatii-
vialkuisten yhdyssanojen loppuosana, esim. ka¬
lansaalis; lahna(n)saalis; rapusaalis, ravunsaa-
lis; silakkasaalis, silakansaalis; kokonaissaalis;
pistesaalis; päiväsaalis; sotasaalis; vuosisaalis
saame lapin kieli
saamentaa kääntää saameksi
saapikas lyhytvartinen (varsinkin naisten) saapas
Saarenmaa : Saarenmaalla Viroon kuuluva saari
Riianlahden suulla
Saari: Saarella
Saarijärvi: Saarijärvellä
SAARIRIKAS monisaarinen, saarekas, saarinen
saama(s)tuoli
saarni: saarnen : saarnea : mon. part. saarnia
Saarni: Saarnen tai Saarnin (sukunimi)
Saarto: Saarron (sukunimi)
saastevapaa saasteeton
saastutettu huom. vain, jos on kysymyksessä jon¬
kun tarkoituksellisesti saastuttama paikka, muul¬
loin mieluummin saastunut
saati(kka) jostakin puhumattakaan; sitä suurem¬
malla syyllä, esim. tätä eivät ole ymmärtäneet tie-
demiehetkään saati sitten pahaiset lapset; tämän
ymmärtävät pahaiset lapsetkin saati (sitten) tie¬
demiehet
saattaa : saatan : saattoi: saattanut
saattohoito kuolevan potilaan hoito, terminaalihoito
sabatti sapatti
sabloni luotta, kaavain, malline
sabotaasi (varsinkin poliittinen tai sotilaallinen)
vahingonteko, tihutyö
sabotoida tehdä tai harjoittaa sabotaasia
sabotoija sabotaasintekijä, joskus myös sabotööri
sacr. min. kand. lyh. (lat.) sacri ministerii kandi¬
daatti, teologisen erotutkinnon suorittanut henki¬
lö, jolla ei ole pappisvihkimystä
sadannes : sadanneksen : sadannesta sadasosa
sadas : sadannen : sadatta peruslukua sata vas¬
taava järjestysluku, esim. sadantena päivänä ta¬
pauksen jälkeen
sadasosa = sadas osa = sadannes : sadanneksen
huom. kirjoitusasun mukaan taivutus on erilai¬
nen, esim. seitsemän sadasosaa, seitsemän sadat¬
ta osaa, seitsemän sadannesta
sadetin vettä suihkuttava kastelulaite
sadettaa kastella maata sadettimella
sadismi (sukupuolinen) poikkeavuus, jossa nautin¬
non tuo toiselle aiheutettu kärsimys; sairaalloinen
halu aiheuttaa toisille kärsimystä
sadoittain satamäärin; sata kerrallaan
saeta: sakenee: saetkoon: sakeni: saennut tulla
sakea(mma)ksi, sakeutua, saota
SAFA lyh. Suomen Arkkitehtiliitto -Finlands Arki-
tektförbund
safiiri sininen tai väritön korundi
saframi nykyään yleisemmin sahrami
Sahalahti: Sahalahdella tai Sahalahdessa
Sahalin : Sahalinissa Venäjälle kuuluva saari Ja¬
panin pohjoispuolella
Sahara
sahaus = sahuu
sahauttaa = sahuuttaa
sahrami 1. krookus 2. maustesahramin kuivatut luo¬
tit, joita käytetään mausteena (ja kangasvärinä)

SANASTO 389
sahviaani yleensä vuohen nahasta valmistettu vär¬
jätty korunahka
Saimaan kanava
saimaannorppa
Saint-Denis : Saint-Denis’ssä : Saint-Denis’hin
Reunionin pääkaupunki
Saint Helena : Saint Helenalla tai Saint Hele¬
nassa (kaksikirjaintunnus SH, kolmikirjaintunnus
SHN)
sainthelenalainen (sainthelenalaiset ihmiset ovat
myös brittejä)
Saint Kitts ja Nevis : Saint Kitts ja Nevisissä =
Saint Christopherin ja Nevisin federaatio (kak¬
sikirjaintunnus KN, kolmikirjaintunnus KNA)
saintkittsnevisläinen
Saint Lucia : Saint Luciassa tai Saint Lucialla
(kaksikirjaintunnus LC, kolmikirjaintunnus LCA)
saintlucialainen
Saint-Pierre Saint-Pierre ja Miquelonin pääkau¬
punki
Saint-Pierre ja Miquelon : Saint-Pierre ja Mi-
quelonissa = Saint-Pierre ja Miquelonin alu¬
eellinen yhteisö (kaksikirjaintunnus PM, kolmi¬
kirjaintunnus SPM)
Saint Vincent ja Grenadiinit : Saint Vincent ja
Grenadiineilla (kaksikirjaintunnus VC, kolmikir¬
jaintunnus VCT)
sairaalloinen 1. sairaudesta johtuva, tautiperäinen
2. sairastelevainen, kuvulloinen
sairaskertomus sairauskertomus
sairasloma sairausloma
sair.hoit. lyh. sairaanhoitaja
saivar = saivare täin muna
SAK lyh. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
sakaali Canis aureus, eräs raatoja syövä koiransu-
kuinen petoeläin
Sakariini eräs makeute, rinnalla myös sakkariini
sakaristo = sakasti kirkkorakennuksessa oleva
huone, jossa papit oleskelevat ja jossa säilytetään
jumalanpalveluksessa tarvittavia varusteita
saketti miesten päiväjuhlapuku, jossa on pitkä
musta takki sekä musta- ja harmaajuovaiset hou¬
sut
sakeuttaa tehdä sakea(mma)ksi, suurustaa
sakkaridi hiilihydraatti
sakkariini tavallisemmin Sakariini
sakkaroosi ruoko-, juurikassokeri
sakki joukko, joukkio, ryhmä
sakki eräs lautapeli, myös shakki
Sakkola : Sakkolassa venäjäksi Gromovo
sakraali(nen) uskonnollinen, uskonto-, jumalan¬
palvelus-, esim. sakraaliset menot = sakraalit me¬
not = sakraalimenot
sakramentaalinen = sakramentilleen sakrament¬
teihin kuuluva, sakramentteja koskeva
sakramentti eräät kirkon pyhät toimitukset (esim.
protestanteilla kaste ja ehtoollinen, katolisilla li¬
säksi viisi muuta)
saksa kieli
Saksa = Saksan liittotasavalta (kaksikirjaintun¬
nus DE, kolmikirjaintunnus DEU)
saksalainen subst. ja adj.
saksan kieli
saksankielinen
saksannos saksankielinen käännös
saksantaa kääntää saksaksi
sakset: saksien : saksia : saksilla
saksit alkuaan Pohjanmeren eteläpuolella asunut
germaaninen heimo, myöhemmin Saksin alueella
asuvat saksalaiset
saksofoni eräs metallipuhallin
saksofonisti saksofonin soittaja
salaattisikuri kellahtavan vaalea sukkulan muotoi¬
nen vihannes; huom. »endiivi» ei ole sama vihan¬
nes
salaman- yhdyssanan alkuosana esim. salaman¬
isku, salamanleimaus, salamanvälähdys
salami valkosipulilla maustettu kestomakkara
Salamis : Salamiin : Salamiissa 1. saari Attikan
rannikolla 2. rauniokaupunki Kyproksessa
salasana merkkijono, joka avaa käyttöoikeuden
haltijalle pääsyn tietojärjestelmään (tai tietoon)
saldo jäännös (kirjanpidossa)
salisyylihappo eräs orgaaninen happo, jota käyte¬
tään mm. lääkkeisiin
Salla: Sallassa
sallivuus suvaitsevaisuus, väljyys
Salmi: Salmissa

390 SANASTO
Saloinen: Satoisissa
salomon(in)tuomio viisas, oikeamielinen tuomio
tai ratkaisu
Salomonsaaret : Salomonsaarilla (kaksikirjain¬
tunnus SB, kolmikirjaintunnus SLB)
salomonsaarelainen
Salo: Salossa
salpautua = salpaantua lukkiutua, sulkeutua, tel-
keytyä; patoutua, tukkeutua, esim. hengitys sal-
pautuu; suutuin ja salpauduin huoneeseeni
Sait lyh. (engl.) Strategic Arms Limitation Talks,
strategisten aseiden rajoittamisneuvottelut
salvaa : salvan : salvaisin : salvakoon : salvoi :
salvanut: salvettu 1. hirsirakennuksen nurkkalii¬
tosten veistämisestä ja hirsien liittämisestä toisiin¬
sa; rakentamisesta tällä tavoin, salvoa 2. kuohita
salvain = salvoin seinähirsien salvamalla tehty
nurkkaliitos
salvata : salpaan : salpasi: salvannut lukita, sul¬
kea, teljetä
salvoa hirsirakennuksen nurkkaliitosten veistämi¬
sestä ja hirsien liittämisestä toisiinsa; rakentami¬
sesta tällä tavoin, salvaa
salvoin salvain
salvos salvottu, varsinkin rakenteilla oleva hirsi¬
rakennus
salvu salvaminen, esim. salvumies = (hirsiraken¬
nuksella työskentelevä) kirviesmies, salvupässi =
salvettu pässi, oinas
sama 1. huom. -men-loppuisen yhdyssanan alku¬
osana nominatiivissa esim. seuraavissa tapauksis¬
sa: samakantainen, samakulmainen, samalähtöi-
nen, samamerkityksinen, samamunainen, samara-
kenteinen, samasanainen, samasyntyinen, sarna-
vaiheinen 2. huom. -men-loppuisen yhdyssanan
alkuosana genetiivissä esim. seuraavissa tapauk-
sisaa: samanaikainen, samanarvoinen, samankal¬
tainen, samanmerkkinen, samanmuotoinen, sa¬
manniminen, samanrakenteinen, samanrotuinen,
samantapainen
samaani = samaani varsinkin arktisten kansojen
noita, tietäjä
samaanne = samanne samaan suuntaan, samanne-
päin
samaistaa samastaa
samalla kun
samanismi = samanismi samaanin toimintaan pe¬
rustuva uskonto
samanne = samaanne samaan suuntaan, samanne-
päin
saman tien
saman verran
Samara nykyään Kuibysev
samastaa pitää samana, tajuta samaksi
samastua samastaa itsensä
Sambesi Zambesi
Sambia = Sambian tasavalta käytössä on myös
nimi Zambia (kaksikirjaintunnus ZM, kolmikir¬
jaintunnus ZMB)
sambo intiaanin ja neekerin jälkeläinen, rinnalla
myös zambo
sameta : samenee : sametkoon : sameni: samen¬
nut = samentua
sammal, sammale taivutusmuotoja käytetään li¬
mittäin, esim. yks. gen. sammalen, yks. part. sam¬
malta, yks. illat, sammaleeseen, mon. nom. sam¬
malet, mon. gen. sammalien, sammalten, samma¬
leiden, sammaleitten, mon. part. sammalia (sam¬
maleita), mon. illat, sammaliin (sammelihin, sam¬
maleisiin)
Sammatti: Sammatissa
sammute sammutusaine, myös sammuke
sammutin sammutuslaite, esim. käsisammutin,
vaahtosammutin
Samoa : Samoassa = Samoan itsenäinen valtio
(kaksikirjaintunnus WS, kolmikirjaintunnus WSM)
samoalainen
samoin kuin
samoin päin
samojedi 1. Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa asu¬
vien kansojen jäsen 2. samojedikieli, samojedien
puhuma uralilainen kieli
Samos : Samoksen : Samoksella tai Samoksessa
Kreikalle kuuluva saari Egeanmeressä
sampi: sammen Acipenser sturio, kala, jonka mä¬
tiä nimitetään kaviaariksi
sampioni 1. mestariurheilija 2. kennelalalla: valio
sampo : sammon kansanrunojen ihme-esine

SANASTO 391
Sampo : Sammon (etunimi)
sampoo hiustenpesuaine
samppanja Champagnen alueella Ranskassa val¬
mistettu kuohuviini
samuus identtisyys
Sanaa : Sanaassa : Sanaahan Jemenin pääkau¬
punki
sanamuoto ilmauksen kielellinen muoto
sananjalka yleiskielen nimitys, kasvitieteessä sa-
najalka
sananlasku kiinteämuotoinen itsenäisen ajatusko-
konaisuuden sisältämä sananparsi, esim. Ei lau¬
lut lopu laulamalla eikä työ tekemällä; Sanasta
miestä, sarvesta härkää
sananmuoto sanan taivutusmuoto
sananparsi kansan keskuudessa yleisesti toistettu,
muodoltaan vakiintunut, usein kuvallinen sanon¬
ta, sananlaskujen ja puheenparsien yhteisnimitys
sananvalinta
sanasanainen sanasta sanaan tehty; sananmukai¬
nen, tarkka, kirjaimellinen, esim. sanasanainen
lainaus
sanatarkka sanasanainen, sananmukainen, kirjai¬
mellinen, tarkka
sanatorio parantola
sandaali jalkine, jossa on vain antura ja kiinnitys-
hihnat; vrt. sannikas
sane pienin erillinen merkitystä sisältävä osa pu¬
heessa tai kirjoituksessa eli sanan perus- tai taivu¬
tusmuoto, esim. puhun sinusta sinulle (lauseessa
on kolme sanetta mutta vain kaksi sanaa puhua ja
sinä)
saneerata korjata (perusteellisesti), parantaa,
terve(hd)yttää, uusia, kunnostaa
saneeraus (perus)korjaus, kunnostus, tervehdyt¬
täminen
sanelin sanelukone
saniteetti- yhdyssanojen alkuosana: terveydenhoi¬
to- terveydenhuolto-, lääkintä-, esim. saniteettiti¬
lat = peseytymis- ja WC-tilat
San Jose : San Josessa : San Josehen Costa Rican
pääkaupunki
San Juan Puerto Ricon pääkaupunki
sankkeri veneerinen haavauma tai ajos
sanktio pakote, lain tai normin voimassa pysymis¬
tä tehostava keino
San Marino 1. San Marinon tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus SM, kolmikirjaintunnus SMR) 2. San
Marinon tasavallan pääkaupunki
sanmarinolainen
sannikas sandaali tai kevyt kesäkenkä, jossa on
rei’itetty päällinen
sanoin kuvaamaton
sanoittaa
sanotunlainen tällainen, kyseisenlainen, mainitun¬
lainen
San Salvador El Salvadorin pääkaupunki
Sansibar Zanzibar
sanskrit Intian klassisen kirjallisuuden kieli
santa hiekka
Santiago de Chile, Chilen pääkaupunki
Santo Domingo Dominikaanisen tasavallan pää¬
kaupunki
santung paksuudeltaan epätasaisesta langasta ku¬
dottu silkki-, puuvilla- tai tekokuitukangas
saostaa 1. saattaa kiinteä(t) aine(et) erottumaan
nesteestä tai liuoksesta, sakkauttaa 2. huom. ruo¬
anlaitossa sen sijaan sakeuttaa, suurustaa
saoste saostusaine
saostin saostuslaite
saota : sakoaa : sakoaisi: saotkoon : sakosi: sa-
onnut tulla sakea(mma)ksi, saeta, sakeutua
Sao Tome : Sao Tomessa : Sao Tomehen Sao To¬
me ja Principen pääkaupunki
Sao Tome ja Principe: Sao Tome ja Principessä
= Sao Tome ja Principen demokraattinen tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus ST, kolmikirjaintunnus
STP)
säotomeprincipeläinen
sapatti juutalaisten lepopäivä
saraikko = sarakko = sarasto saraa kasvava paik¬
ka, saraheinikko
Sarajas : Sarajaksen (sukunimi)
Sarajevo Bosnian ja Herzegovinan pääkaupunki
Sardinia : Sardiniassa Italiaan kuuluva saari Väli-
meressä
sardoninen kouristuksenomainen, katkeran ivalli¬
nen (naurusta tai hymystä)

392 SANASTO
sareke sarake
sargassolevä eräs lämpimien merien marjalevä
Sargassomeri merialue Pohjois-Atlantissa
sarkastinen purevan ivallinen
sarkofagi näkyviin jätetty useimmiten kivinen ruu¬
misarkku
sarkooma tukikudossyöpä
Sarvas : Sarvaksen tai Sarvaan (sukunimi)
SAS lyh. Scandinavian Airlines System, Tanskan,
Norjan ja Ruotsin yhteinen lentoyhtiö
saslikki ruokalaji: (lihapala)varras
sata huom. yhteen kirjoitetaan kolmesataa, neljä¬
sataa, toistasataa, satavuotias, kaksisataavuotias
satakunta noin sata
satatuhatta
satelliitti 1. kuu, seuralainen 2. tekokuu 3. seuraa¬
javaltio
satiiri pilkkaruno, -romaani, -näytelmä, -elokuva;
pilkka, iva
satiirikko satiirien tekijä
satraappi 1. maaherra muinaisessa Persiassa 2.
omavaltainen käskijä tai virkamies
satsata panostaa
Satu : Sadun (etunimi)
Saudi-Arabia = Saudi-Arabian kuningaskunta
(kaksikirjaintunnus SÄ, kolmikirjaintunnus SAU)
saudiarabialainen
saunottaa 1. kylvettää, käyttää saunassa 2. kurit¬
taa, antaa selkäsauna
sauro vuohikas
Sauvo: Sauvossa
saveta : savean : savesi: savennut sivellä tai pääl¬
lystää savella, tahria saveen
Savitaipale : Savitaipaleella
savoijinkaali eräs kaalilajike
Savonlinna : Savonlinnassa
Savonranta: Savonrannalla
Savukoski: Savukoskella
savuta : savuaa : savusi: savunnut
savutiivis savunpitävä
scherzando musiikissa: hilpeästi
scherzo musiikissa: nopeahko, hilpeänsävyinen soi
tinsävellys tai sonaatin väliosa
science fiction tieteiskirjallisuus
science fiction -romaani tieteisromaani
sd. lyh. sosiaalidemokraatti, Suomen Sosialidemo¬
kraattisen Puolueen jäsen
SDP lyh. Suomen Sosialidemokraattinen puolue
SE lyh. Suomen ennätys
SEA lyh. Suomen elokuva-arkisto
sedatiivi rauhoituslääke, rauhoite
seepia 1. mustekala 2. mustekalan nesteestä saatu
tai vastaava synteettinen väriaine
seesam taikasana, -keino
seesami lämpimissä maissa viljeltäviä öljykasveja
seetri setri
segmentti 1. kaaren ja janan rajaama tasokuvio;
käyrän pinnan ja tason rajaama kappale 2. biolo¬
giassa: toisiaan seuraavien samanlaisten osien ni¬
mitys, jaoke
SEI seiti
seideli iso olutkolpakko
seikki arabialainen heimopäällikkö, heimon van¬
hin, heimon johtaja; eräs itämainen arvonimi
seimi: seimen : seimeä 1. eläinten ruokintakauka-
lo 2. pikkulasten päivähoitola, lastenseimi
Seinäjoki: Seinäjoella
seinäke varsinkin avokonttoreissa käytettävä sei-
nämäinen näkösuoja
seinäkkäin = seinätysten = seinätyksin seinät
vastakkain
seinävieri = seinänvieri = seinänvierus
seisaalla = seisoalla
seisa(hd)us
seisattaa seisauttaa
seiska seitsemäinen
Seiskari: Seiskarissa venäjäksi ostrov Seskar
seismografi maanjäristyspiirturi
seismologia maanjäristysoppi
seisoallaan = seisaallaan seisoma-asennossa
seisomapöytä pöytä, josta ruokailijat itse hakevat
syötävää, noutopöytä
seisottaa pitää seisomassa
seisova pöytä seisomapöytä, noutopöytä
seisovilla(an) seisaallaan, seisoallaan
seistä vaillinaisesti taipuva verbi, vain konsonant¬
tivartaloisia muotoja, esim. olen seissyt, seistään,
ei seistä, ei seisty, älkää seiskö

SANASTO 393
seiti Gadus virens, turskan sukuinen kala
seitsemisenkymmentä
seitsemisensataa
seitsemänkymmentä huom. pitkiä lukusanoja voi
taivuttaa myös niin, että vain viimeinen osa
taipuu, esim. seitsemänkymmentäkahdeksalla =
seitsemälläkymmenelläkahdeksalla
seitsemänsataa huom. yhteen kirjoitetaan myös
esim. seitsemänsataakaksikymmentäneljä
seitsemäntuhatta = seitsemän tuhatta
seitsemäskymmenesensimmäinen = seitsemäs-
kymmenesyhdes = seitsemänkymmentäyhdes
seitsen- yhdyssanan alkuosana, esim. seitsen¬
henkinen, seitsennumeroinen, seitsentoistias,
seitsentoistavuotias
seitsikko 1. seitsemäinen 2. seitsemän ryhmä
sekaantuma = sekau(tu)ma sekaantumisen tulos
sekainen
sekaisin
sekakoosteinen koostumukseltaan epätasainen,
heterogeeninen
sekau(tu)ma = sekaantuma
sekki = sekki määrämuotoinen maksumääräys
sekoitin sekoituslaite, esim. tehosekoitin
sekoittaa
-sekoitteinen yhdyssanojen alkuosana, esim. villa-
sekoitteinen kangas
seksi sukupuolisuus, sukupuoliasiat; sukupuolinen
vetovoima
seksologia seksin, seksuaalisuuden tutkimus,
sukupuolioppi
sekstetto kuuden soitinsolistin esitettävä sävellys
seksti diatonisen asteikon kuudes sävel; ensimmäi¬
sen ja kuudennen sävelen väliä vastaava intervalli
seksuaalisuus sukupuolisuus, sukupuolielämä, su¬
kupuoliasiat, syn. seksualiteetti
sektio 1. osasto, jaos 2. (varsinkin keisari)leikkaus
sektori 1. kahden samasta pisteestä lähtevän janan
ja niitä yhdistävän kaaren erottama tason osa, kar¬
tion vaipan ja käyrän pinnan rajoittama kappale
2. osuus, osa-alue, muotikäyttöä on hyvä välttää,
esim. »yritys on menestynyt näillä sektoreilla»
= yritys on menestynyt näillä lohkoilla (aloilla,
alueilla)
sekulaari(nen) 1. vuosisatainen, vuosisatojen ku¬
luessa vähitellen ilmenevä 2. maallinen, maallis¬
tunut, maailmallinen
sekulaaristaa maallistaa, siirtää maalliseen omis¬
tukseen, myös sekularisoida
sekulaaristua maallistua, myös sekularisoitua
sekularismi maailmallisuus, maallistuminen (kris¬
tillisyyden vastakohtana)
sekundaari(nen) toissijainen, toisasteinen, toisar¬
voinen
sekundaattori sekuntikello
sekunti: sekunnin : sekuntia
sekä huom. ei yhdistä toisiinsa päälauseita, joilla
on yhteinen jäsen; ya-konjunktion kanssa erilai¬
sissa luetteloissa käytettäessä yhdistää suurempia
ja taas läheisemmin yhteen kuuluvia osia, esim.
itkuvirressä sekä kalevalamittaisessa runossa ja
sananlaskussa alkusointu on tärkeä tekijä
sekä-että esim. silmään pistävät sekä vahvan ja
heikon alkusoinnun yleisyys että loppusoinnun
harvinaisuus; sekä hiilihydraatit, rasvat että val¬
kuaisaineet ovat välttämättömiä
selain ohjelmisto, jolla käyttäjän laitteisto esittää
WWW-sivuja
selailu atk:ssä: selaimen käyttäminenWWW-si-
vujen etsimiseen ja lukemiseen; päämäärätön
WWW-sivujen selailu on surffausta
seleeni eräs rikkiryhmään kuuluva alkuaine
selektiivinen valikoiva, (tarkoin) erottava
selektiivisyys valintatarkkuus, valikoivuus, erotte-
levuus, rinnalla myös väistyvä selektiviteetti
selibaatti naimattomuus, pidättyminen sukupuoli¬
elämästä
selittäin 1. seläkkäin 2. selin
selitä : selkiää : selkiäisi: selitköön : selkisi: se-
linnyt seljetä, esim. asia selkisi
seljetä : selkenee, selkeää : selkenisi, selkeäisi
: seljetköön : selkeni, selkesi : seljennyt tulla
selkeä(mmä)ksi, kirkastua, seestyä, esim. sää sel¬
kenee; asia selkeni
SELJÄ- selä-, esim. selällään, selänne, selättää
selkokirja (alun perin luku- ja kirjoitushäiriöisille
tarkoitettu) kieleltään ja painoasultaan helppolu¬
kuinen kirja

394 SANASTO
selkoselällään
sellainen
sellisti sellonsoittaja
sellofaani ohut, läpinäkyvä (viskoosi- tai selluloo-
sa)kelmu
sellu paperiteollisuudessa: kemiallisesti valmistet¬
tu massa
selluliitti 1. lisääntynyt ja sidekudostunut ihonalais-
kudos 2. sidekudostulehdus; kartiolisäkkeen tu¬
lehdus
selluloidi eräs läpinäkyvä kova kestomuovi
selluloosa 1. eräs useimpien kasvien solunseinien
pääaineksena oleva suurimolekyylinen hiilihyd¬
raatti 2. sellu
selostaa kertoa jonkin tapahtumasarjan esityksen,
teoksen yms. pääpiirteet johdonmukaisessa jär¬
jestyksessä; huom. ei muunlaisessa merkitykses¬
sä, esim. »selostaa avautuvaa maisemaa» = kuva¬
ta maisemaa; »selostaa suunnitelmiaan» = esit¬
tää, esitellä suunnitelmiaan; »selostaa koneen
toimintaperiaatetta» = selittää, esitellä koneen
toimintaperiaatetta
selviö itsestään selvä, päivänselvä asia
selvätä tulkita koodi, dekoodata
seläkkäin = selätysten = selikkäin = selittäin se¬
lät vastakkain
selättää saada vastustajan hartiat koskemaan mat¬
toon
semafori siipiopastin
semantiikka merkitysoppi
sembra eräitä mäntyjä
sementoida 1. päällystää tai lujittaa sementillä
2. pelkistää metalli liuoksesta epäialommalla me¬
tallilla
semifinaali välierä
seminaari 1. opettajien tai (ortodoksisten) pap¬
pien valmistuslaitos 2. harjoitussarja yliopistossa
3. sarja esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia
seminologi keinosiementäjä
semiootikko semiotiikan tutkija
semiotiikka merkkijärjestelmien tutkimus, merk-
kioppi
semmoinen = sellainen
senaatti 1. muinaisen Rooman ylin hallituselin 2.
Suomen ylin hallitusvirasto ja tuomioistuin Venä¬
jän vallan aikana ja itsenäisyyden alussa 3. eräi¬
den maiden kaksikamarisen kansanedustuslaitok¬
sen ylähuone
senaattori senaatin jäsen
Senegal = Senegalin tasavalta (kaksikirjaintunnus
SN, kolmikirjaintunnus SEN)
senegalilainen
seniili vanhuudenheikko, vanhusmainen
senior henkilönnimen jäljessä: vanhempi (isä ero¬
tukseksi pojastaan)
seniori järjestön tms. ikäjäsen tai vanhempi jäsen
sen jälkeen kun
SENKKA lasko
senkki (ruokahuoneen kalustoon kuuluva jalallinen)
astiakaappi
sen mukaan
sen sijaan
sensitiivinen herkkä(tuntoinen)
sensomotorinen aisti- ja liiketoimintojen kokonai¬
suuteen kuuluva
sensori 1. muinaisen Rooman virkamies, jonka
tehtävänä olivat verotus ja henkikirjoitus 2. sen¬
suurin virkamies; tarkastaja 3. valvoja, vartija
sensorinen aistimukselleen, aistimellinen, aisti¬
mus-, aisti-
sensuaalinen aistien välittämä aisti-; aistillinen
sen takia
sentimentaalinen tunteileva, (liika)tunteellinen,
haaveellinen
sentralisoida keskittää
sentrifugi keskipakoisuuteen perustuva erotuslaite,
linko
sentti 1. mieluummin senttimetri 2. euron sadas¬
osa, Yhdysvaltain, Kanadan, Alankomaiden ym.
vaihtoraha
sen tähden
sen verran
sen vuoksi
seoste lejeerinki
seota : sekoan : sekoaisi : seotkoon : sekosi :
seonnut
separatismi 1. eristäytymisharrastus, -pyrkimys
2. lahkolaisuus, eriusko(la)isuus

SANASTO 395
sepeltukos = sepelvaltimotukos sepelvaltimon tu¬
kos, »sydänveritulppa»
seppele : seppeleen : seppelettä runokielessä ja
kiteytyneissä ilmauksissa myös seppel: seppelen,
esim. seppeltenlasku
septetti seitsemän soittajan tai laulajan yhtye
septetto septetin esitettäväksi tarkoitettu sävellys
septimi diatonisen asteikon seitsemäs sävel; en¬
simmäisen ja seitsemännen sävelen väliä vastaava
intervalli
serafi Vanhan testamentin enkeliolentoja
serbi serbialainen (substantiivi)
serbiä serbien kieli
serbokroatia serbien ja kroaattien yhteinen kieli
seremonia juhlameno, juhlallisuus
serenadi 1. (öinen) soitto- tai laulutervehdys 2.
yleissävyltään serenadimainen sarjamuotoinen
orkesterisävellys
seriffi eräs hallintoviranomainen Englannissa; mää¬
räajaksi valittu järjestysviranomainen Yhdysval¬
loissa
serifi Muhammedin miespuolisen jälkeläisen arvo¬
nimi
sermi = särmi kaihdin, varjostin, seinäke
serobakteriologia seerumi- ja bakteerioppi
serologia seerumioppi
serpa erään Nepalin väestöryhmän jäsen
serpentiini 1. kiemurteleva vuoristotie 2. heitet¬
täessä auki kiertyvä paperinauharulla 3. vesipitoi¬
nen magnesiumsilikaattimineraali
serri = sherry
servietti lautasliina
servotekniikka automaattisia säätölaitteita ja jär¬
jestelmiä koskeva tekniikan haara
sesam seesam
sesuura säkeensisäinen tauko, tahtilepo
setlementti kristillinent työkeskus
setri mäntyihin kuuluvia euraasialaisia havupuita
setsuuri hapanimelä (leipä), varikoinen
setti yhdistelmä
setukainen Viron Setumaan kreikkalaiskatolinen
asukas
Seulaset = Plejadit
seur. lyh. seuraava(t)
seuraamus 1. lakikielessä: haitallinen seuraus jos¬
takin menettelystä 2. mieluummin seuraus, esim.
»pitkällisten sateiden seuraamukset» = sateiden
seuraukset
seuraanto oikeuden, velvollisuuden tai koko oikeus¬
suhteen siirtyminen henkilöltä toiselle, suksessio
seuraavanlainen
seurakuntamestari suntion nimitys eräissä seura¬
kunnissa
seuranta tapahtumien, kehityksen yms. seuraami¬
nen, syn. seuruu, esim. seurantakokous, seuranta¬
tutkimus
Seurasaaret: Seurasaarilla Ranskan Polynesiaan
kuuluva saaristo
seuruu seuranta
SEV lyh. Sovet Ekonomitseskoi Vzaimopomostsi,
Keskinäisen taloudellisen avunannon neuvosto
seviotti eräs varsinkin miesten pukuihin käytetty
toimikkainen kampalankakangas
Seychellit = Seychellien tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus SC, kolmikirjaintunnus SYC)
seychelliläinen
sfinksi yleensä makaavana kiviveistoksena kuvattu
naisenpäinen ja leijonanruumiinen taruolento
Sfr lyh. Sveitsin frangi(a)
SFS lyh. Suomen Standardisoimisliitto - Finlands
Standardiseringsförbund
sfääri taivaanpallo
sh. lyh. 1. suositushinta 2. (engl.) shilling, sillin-
ki(ä)
SH lyh. 1. sosiaalihuoltaja 2. sairaanhoitaja
shakki sakki
shekki sekki, sekki
sherry eräs väkevä viini, myös serri
shetlandinponi
Shetlandinsaaret: Shetlandinsaarilla Skotlantiin
kuuluva saariryhmä Atlantissa
SHH lyh. Svenska handelshögskolan
SHO lyh. sairaanhoidonopettaja; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin sairaanh.op.
shokki sokki, sokki
shortsit = sortsit
show : show’n : show’ta : show’hun musiikkia si¬
sältävä viihde-esitys

396 SANASTO
S.H.T. lyh. (lat.) salvo honoris titulo, Arvoisa kan¬
salainen
SI lyh. Systeme International d’Unites, kansain¬
välinen mittayksikköjärjestelmä
SibA Sibelius-Aketemia
sibylla naisennustaja, -tietäjä
sid. lyh. sidottu(na)
sidottu huom. mieluummin muuten, jos ei kysy¬
myksessä ole jonkun tietoinen sitominen, esim.
»olin kaksi viikkoa sidottuna vuoteeseen» = olin
kaksi viikkoa vuoteenomana; »molempien osa¬
puolten edut olivat sidottuja toisiinsa» = edut oli¬
vat sidoksissa toisiinsa
sielläolo
sielläpäin
sieltä käsin
sieltäpäin
sieluttaa ajatella sielulliseksi, syn. sielullistaa
siemens sähkönjohtavuuden yksikkö
sierettyä rohtua
Sierra Leone = Sierra Leonen tasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus SL, kolmikirjaintunnus SLE)
sierraleonelainen
Sievi: Sievissä
sifoni 1. paineella toimiva hiilihappoisten juomien
tarjoilupullo 2. lappo
sifonki hyvin ohut harvahko silkki- tai tekokuitu-
kangas
sigarillo pikkusikari
signaali 1. (viestintä)merkki 2. psykologiassa: toi-
mintamerkki 3. radioalalla: lähete
signeerata varustaa nimimerkillä, -kirjoituksella
signumi luokitus- tai paikkamerkki
sihdata 1. siivilöidä 2. vain arkikielessä, yleiskie¬
lessä tähdätä
siht. lyh. sihteeri
sihti 1. siivilä, tiheä seula 2. vain arkikielessä,
yleiskielessä tähtäys, tähtäin
siialainen siialaisuuden tunnustaja
siialaisuus mm. Iranissa vallalla oleva islamilai¬
suuden suunta
siideri omenaviini tai päärynäviini
siihenastinen
siihen asti kunnes kunnes, siihen asti että
Siikainen : Siikaisissa
Siikajoki: Siikajoella
sulata siivilöidä
siika : siian : siikaa
Siilinjärvi: Siilinjärvellä
siili: siilin : siiliä monikossa siilit: siilien : siilejä
siimes : siimeksen : siimestä varjoisa paikka, var¬
jo, katve
Siinai : Siinailla Suezin ja Akabanlahden välinen
niemimaa Etu-Aasiassa
siintää : siinsi: siintänyt 1. näkyä (kaukaa) siner¬
tävänä 2. silmän näkökyvyn yltävyydestä, esim.
niin kauas kuin silmä siintää
Siipyy : Siipyyssä
siirre siirrettävä tai siirretty elin tms., siirrännäi¬
nen
siirros siirtyminen, siirtymä esim. maanjäristys-
siirros, pitkittäissiirros, poikittaissiirros
siirrännäinen = siirre
siirto siirtäminen
siirtogeeninen (eläimistä) joille on alkiovaiheessa
siirretty jonkin toisen lajin geeniainesta
siirtymä siirtyminen; siirtymismatka, siirtymiskoh-
ta, siirtymisvaihe
siirtää : siirrän : siirsi: siirtänyt
siistata paperiteollisuudessa: poistaa painoväri tai
muu epäpuhtaus keräyspaperista uusiomassaa
valmistettaessa
siisteys
siistiytyä
siistiä: siistin: siisti: siistinyt tehdä siisti(mmä)ksi,
puhdistaa, siivota
Siitoin : Siitosen : Siitosta tai Siitoimen: Siitoin-
ta sukunimi
siitä : sikiää : sikiäisi: siitköön : sikisi: siintynyt
1. etupäässä vain vanhassa tekstissä: saada alkun¬
sa yhdynnässä 2. syntyä (suuria määriä), lisään¬
tyä (tavallisesti vain eläimistä) esim. hyvin sikiä¬
vä rotu; myös kuvaannollista käyttöä, esim. pai¬
kalle sikisi uteliasta väkeä
siitä lähtien = siitä lähin
siitä puolen = siitä puolin = siitä puoliin siitä läh¬
tien, siitämisin
siivooja

SANASTO 397
Siivu viipale
siivuttaa viipaloida
siivota : siivoan : siivosi: siivonnut
sija : sijan : sijaa
sijaita
sijata laittaa vuode (nukkuma)kuntoon
sijoittaa
sijoitus
sikari
sika : sian : sikaa
sikin sokin
sikiäin : sikiäimen : sikiäintä kukan emin alin
osa, jossa siemenaiheet ovat
siksakata ommella siksakkiommelta
siksakkiompelu polvekeompelu
sikstiiniläinen madonna, sikstiiniläinen kappeli
Sikstuksen madonna, Sikstuksen kappeli
sikäli kuin
silava 1. sian nahan ja lihaksiston välinen kiinteä
rasvakerros 2. rasvainen sianliha
siletä : silenee : siletköön : sileni: silennyt tulla
sileäksi, silitä
silhuetti siluetti
silikoni eräitä piiyhdisteitä
silinteri miesten korkea lieriömäinen silkkihattu
silityskuiva silitykseen sopivan kuiva
silitä : siliää : silitköön : silisi: silinnyt tulla sile¬
äksi, siletä
sillaikaa = sillä aikaa
silleen 1. sellaisekseen, sikseen, esim. jätä kaikki
silleen ja tule tänne 2. vain arkikielessä »sillä ta¬
valla», esim. »asia on nyt silleen, että en ehdi tul¬
la» = asia on nyt sillä tavalla (niin), että en ehdi
tulla
sillinki Itävallan rahayksikkö; entinen Englannin
vaihtoraha
silloin kun
silloin tällöin
sillä lailla
sillä tapaa = sillä tavoin
sillä välin
silmiinpistävä = silmäänpistävä
silmikko suojus, visiiri
silmikkäin = silmäkkäin = silmätysten
silmikoida 1. muodostaa silmu(ja); lisääntyä su¬
vuttomasti muodostamalla silmumaisia ulokkei¬
ta, jotka kehittyvät uusiksi yksilöiksi 2. jalostaa
puu tai pensas siirtämällä jalostussilmu kasviyk-
silöstä toiseen
silmineula silmäneula
silminnähtävä
silminnäkymätön = silmin näkymätön
silmiä hivelevä = silmää hivelevä
silmukoida tehdä silmukka tai silmukoita; kiinnit¬
tää silmukka tai silmukoita; korjata neuletyöstä
silmäpako
silmutus = silmikointi kasvien lisäysmenetelmä,
jossa jaloversosta otettu silmu asetetaan perus¬
rungon kuoren alle, mihin se kiinnittyy
silmäistä vilkaista, silmätä, katsahtaa
silmäkkäin = silmätysten = silmikkäin
silmällä pitäen
silmälläpitää pitää silmällä
silmänalus = silmänalusta
silmänkantamaton
silmänpalvelija sellainen, joka on siivosti, kunnol¬
la ja ahkera vain, kun joku ylempi näkee
silmänrajaus luomien reunan ehostus
silmänraje silmänrajausväri
silmänvalkuainen
silmätyksin = silmätysten = silmäkkäin
silmätä vilkaista, katsahtaa pikaisesti, silmäistä
silmää hivelevä
silmäänpistävä selvä, ilmeinen, sellainen, johon
huomio kiintyy
silote (maalattaessa) silotukseen käytettävä tankea
voidemainen massa
silottaa tehdä sileä(mmä)ksi, tasoittaa
siluetti (paperista leikattu) varjo-, ääriviivakuva;
ääriviivat, -piirteet
Simo: Simossa
Simpele : Simpeleellä
simulaattori simulointilaite
simuloida 1. teeskennellä 2. tekeytyä sairaaksi, tees¬
kennellä taudinoireita 3. jäljitellä (mallin avulla)
simultaani 1. samanaikainen, simultaaninen 2. si-
multaaniottelu, simultaanipeli
simultaani(ottelu) sakkiottelu, jossa yksi pelaaja

398 SANASTO
ottelee samanaikaisesti useaa vastustajaa vastaan
simultaanitulkkaus puheen tulkitseminen kuulok¬
keiden välityksellä, samanaikaistulkkaus
sineraria eräs huonekasvina kasvatettava villakko
sinervä = sinertävä
sinfonia laajamuotoinen, tavallisesti neliosainen
orkesterisävellys
sinfonikko sinfonisen musiikin säveltäjä
sinfoninen sinfonian luonteinen, sinfonialle omi¬
nainen
Singapore 1. Singaporen tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus SG, kolmikirjaintunnus SGP) 2. Singapo¬
ren pääkaupunki
singaporelainen
singlata leikata (naisen) tukka niskasta lyhyeksi
tietyllä tavalla
single 1. äänilevy, jonka molemmilla puolilla on
vain yksi lyhyt esitys 2. vain arkikielessä, yleis¬
kielessä naimaton, yksineläjä
singota : sinkoan : sinkosi : singonnut 1. heittää
jotakin nopeasti ja voimakkaasti, lennättää, sin-
kauttaa 2. sinkoutua
sini: sinen : sineä sininen väri
Sini: Sinin (etunimi)
sini: sinin : siniä eräs trigonometrian funktio
sinipunainen 1. sinisen punainen, sinipunerta-
va, violetti 2. sinisen ja punaisen kirjava, myös
sini-punainen
sinivalkoinen
sinkauttaa = singahduttaa
sinkittää = sinkitä päällystää metalliesine sinkillä,
galvanoida
Sinko : Singon (sukunimi)
sinnemmäksi = sinnemmäs = sinnemmä
sinnepäin
sinooperi punainen elohopeamalmimineraali; siitä
saatu punainen väriaine, myös sinooberi
sinotiibetiläiset kielet eräs itäaasialainen kieliryh¬
mä
sinsilla arvokasturkkisia eteläamerikkalaisia jyrsi¬
jöitä, niiden nahka; myös chinchilla
sinto Japanin kansallisuskonto
sintsi vahattu tai muovilla kyllästetty tiheä painettu
puuvillakangas
sinutella puhutella jotakuta sinuksi
sinä huom. päästä sinäksi tai sinuksi jonkun kans¬
sa;
sinällään sillään, sinänsä, esim. »sinällään tapah¬
tumalla ei ole suurtakaan merkitystä» = asialla ei
sinänsä ole suurtakaan merkitystä
sinänsä sellaisenaan, siltään, pelkkänä, puhtaana,
itse asiassa tms., esim. uutinen oli jo sinänsä
mielenkiintoinen; elävät kukat juhlistavat jo sinän¬
sä huoneen, niin että muita koristeita ei enää tar¬
vita
sionismi juutalaisten kansanliike
sioux erään pohjoisamerikkalaisen intiaaniheimon
jäsen ja sen kieli
Siperia
siperianheme Caragana arborescens, myös sipe-
rianhemepensas, siperianhernepuu
siperianpystykorva eräs pystykorvarotu, husky
Sippola : Sippolassa
sireeni 1. voimakasääninen merkinantolaite 2. sy¬
reeni
sirokko Välimeren maissa puhaltava lämmin etelä-
tai kaakkoistuuli
sisal erään agaavelajin lehdistä saadut kuidut
sisarukset samojen vanhempien lapset keskenään
(sekä tytöt että pojat)
siselöidä viimeistellä metalliesineen pinta
sisemmäksi = sisemmäs = sisemmä
Sisilia : Sisiliassa Välimeren suurin saari
sisimmäinen = sisin
siskokset samojen vanhempien tyttäret keskenään
sisterssiläinen erään katolisen munkiston jäsen
sisuste 1. se, millä jokin on sisustettu 2. sisusteet:
sisustusesineet, varsinkin kiinteät kalusteet
sisustus 1. sisustaminen 2. sisustamisen tulos
kokonaisuutena
sisäasiainministeri
sisäasiainministeriö
sisäeritysrauhanen = umpirauhanen
sisäistää tehdä, omaksua sisäise(mmä)ksi
sisäkkäin = sisätysten
sisälle huom. »päästä asiaan sisälle» = perehtyä
asiaan
sisällyksekäs = sisällökäs

SANASTO 399
sisällysrikas = sisältörikas sisällyksekäs, sisällö-
käs
sisälläolo
sisältäpäin
sisällökäs = sisällyksekäs
sisältö = sisällys
sisältörikas sisällyksekäs, sisällökäs
sisäministeri huom. käypä yleiskielessä, virallisis¬
sa yhteyksissä sisäasiainministeri
Sisä-Suomi
sisätysten = sisäkkin mahdollinen on myös sisät-
täin
sisään huom. vierasvoittoista käyttöä on syytä
karttaa, esim. »päästä sisään asiaan» = perehtyä
asiaan, »oppilaita otetaan sisään» = oppilaita ote¬
taan kouluun/opiskelemaan/kurssille, »pysäköin¬
tipaikalle ajetaan sisään» = pysäköintipaikalle
ajetaan, »sisäänajotie» = tulotie, »sisäänkirjoi-
tus» = kirjoittautuminen
sisäänlämpiävä = sisään lämpiävä
sisäänpäin
sit. lyh. sitoutumaton (poliittisesti)
sitaatti lainaus toisen esityksestä
sitaista
siteerata lainata toisen esitystä
Sitra lyh. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
sitten kun
sitä mukaa kuin
sitä paitsi
sitä varten
sitä vastoin
siunautua = siunaantua
Siuntio: Siuntiossa
siveellinen eettinen, jalo, moraalinen; nuhteeton,
säädyllinen (varsinkin sukupuolisesti)
siveetön sukupuolisesti epäsiveellinen, paheellinen
sivellin: siveltimen
sivellä : sivelen : sivelköön : siveli: sivellyt
-sivelteinen = -sivelyinen, esim. helpposivelyinen
maali, helposti siveltävä maali
siviili 1. lähinnä arkikielessä, yleiskielessä yleensä
siviilihenkilö 2. alkuosana hyvin monissa yhdys¬
sanoissa, esim. siviiliammatti, siviiliavioliitto, si-
viilipuku, siviilivihkiminen, siviiliväestö
sivilisaatio sivistys, kulttuuri
sivilisoitua sivistyä
sivuimmainen = sivuimpana oleva
sivuittain 1. sivu sivulta, sivu kerrallaan; sivukau¬
palla 2. sivu edellä, sivuasennossa, sivuttain
sivukkain sivu sivua vasten, vierekkäin, rinnak¬
kain
sivumennen
sivummainen sivuimmainen
sivummaksi = sivummas = sivumma
sivustakatsoja
sivustavedettävä esim. sivustavedettävä sohva
sivustokartta WWW-sivuston yhteydessä oleva
kuvaus sen rakenteesta, eräänlainen kirjan sisäl¬
lysluettelon vastine
sivuttaa jakaa sivuiksi
sivuttain sivu edellä, sivuasennossa, sivuittain
sivuuttaa ohittaa, syrjäyttää, huom. yleiskielessä
sanalla on laajempi merkitys kuin liikennetermis-
tössä: liikenteessä sivuutetaan vain vastaantulija,
samaan suuntaan menijä ohitetaan; yleiskielessä
sanan merkitys ulottuu myös liikkumisen ulko¬
puolelle, esim. pätevintä hakijaa on vaikea si¬
vuuttaa, pahin on jo sivuutettu
Sjaelland : Sjaellandissa Tanskan suurin saari
SK lyh. 1. Suomen Kuvalehti 2. Satakunnan Kansa
skaala asteikko
skalpeerata nylkeä päänahka viholliselta
skandaali häväistysjuttu, pahennusta aiheuttava ta¬
pahtuma
skandal(is)oida saattaa häpeään tuottavan huomi¬
on kohteeksi, häpäistä
skandinaavi Skandinavian asukas
skandinaavinen Skandinaviasta lähtöisin oleva,
Skandinaviaan kuuluva
Skandinavia 1. Ruotsi ja Norja 2. Ruotsi, Norja,
Tanska (ja Islanti) 3. Pohjoismaat
skandinavismi pyrkimys lähentää Skandinavian
maita toisiinsa sekä sivistyksellisesti että poliitti¬
sesti
skannata lukea, tutkia, käydä läpi skannerilla, tut¬
kata
skanneri 1. optinen lukija, kuvanlukija, laite, joka
muuntaa liikkumattoman kuvan tai tekstin yms.

400 SANASTO
sähköiseen muotoon 2. eräs värierottelulaite 3.
eräs (radio)vastaanotinlaite
SKDL lyh. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
skeema kaava, kaavio
Skelleftejoki joki Pohjois-Ruotsissa
skemaattinen kaavamainen
skenaario elokuvan käsikirjoitus
skenaristi elokuvan käsikirjoituksen tekijä
sketsi hupailu, pila
Skibotn = Markkina kylä ja kauppapaikka Pohjois-
Norjassa
skilla sinililja
skisma 1. hajaannus, erimielisyys 2. katolisen kir¬
kon hajaannus 1378-1417, Suuri skisma, jonka
aikana länsimainen kirkko oli jakaantunut aluksi
kahden, lopulta kolmen paavin alaisuuteen
skitsofreenikko jakomielitautipoti las
skitsofrenia jakomielisyys, jakomielitauti
skleroosi lääketieteessä: kovettuminen, esim. arte¬
rioskleroosi = verisuonten kalkkiutuminen, mul¬
tippeliskleroosi = keskushermoston pesäkekovettu¬
matauti
skleroottinen kovettunut, kovettumis-, skleroosille
ominainen, skleroosia poteva
SKL Suomen kuntaliitto
skolastiikka antiikin filosofiaan ja katolisen kirkon
opinkappaleisiin perustuva keskiajan tiede
skolastikko skolastiikan edustaja
skolioosi kieroselkäisyys
skonssi teeleipä
Skoone = Skäne
skootteri pienipyöräinen kevyt moottoripyörä
Skopje Makedonian pääkaupunki
skorpioni varsinkin lämpimien maiden myrkylli¬
siä hämähäkkieläimiä
skotlanninpaimenkoira collie
Skotlanti: Skotlannin Ison-Britannian saaren poh¬
joisosa ja sitä ympäröivät saaret
skotlantilainen 1. skottilainen 2. Skotlannin syn¬
typeräinen asukas, skotti
skotti 1. Skotlannin syntyperäinen asukas 2. Skot¬
lannin kelttiväestön kieli
skottilainen skoteille kuuluva, skotteihin kuuluva;
skotinkielinen
SKP lyh. Suomen Kommunistinen Puolue
SKS lyh. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
skyyttalainen 1. skyytti 2. skyyteille ominainen,
heimoon kuuluva
skyytti erään Etelä-Venäjällä asuneen paimento¬
laisheimon, skyyttien, jäsen
sl. lyh. syyslukukausi
slaavi Itä-Euroopan indoeurooppalaisen pääväes-
tön jäsen
slaavilainen 1. slaavi 2. slaaveihin kuuluva, slaa¬
veille ominainen
slalom pujottelu(hiihto)
slangi yleiskielestä poikkeava, jonkin ikä-, ammat¬
ti- tai yhteiskuntaryhmän puhekieli
slavisti slavistiikan tutkija
slavistiikka slaavilaisten kielten ja kulttuurien tut¬
kija
slipover(i) = pujoliivi
SLL lyh. Suomen luontoliitto
Slovakia = Slovakian tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus SK, kolmikirjaintunnus SVK)
slovakialainen Slovakian asukkaan nimitys; Slova¬
kiasta peräisin oleva
slovakki 1. slovakit Slovakiassa asuva länsislaavi-
lainen kansa 2. slovakin kieli
sloveeni 1. sloveenit Sloveniassa asuva eteläslaavi¬
lainen kansa 2. slooveenin kieli
Slovenia = Slovenian tasavalta (kaksikirjaintun¬
nus SI, kolmikirjaintunnus SVN)
slovenialainen
SLS lyh. Svenska Litteratursällskapet i Finland
slummi suurkaupungin huonolaatuinen asuntoalue
SLU lyh. Suomen Liikunta ja Urheilu ry
slummiutua muuttua slummiksi
SM lyh. 1. Suomen mestaruus 2. Suomen mestari
3. sisäasiainministeriö 4. sadomasokismi
smaragdi vihreä berylli
smetana vuolukerma
smirgeli 1. jauhettuna hiontaan käytettävä epä¬
puhdas korundi 2. smirgelistä tehty hiomalaik¬
ka
Smk lyh. Suomen markka(a)
smog savusumu
smokki miesten iltapuku, jonka takissa on silkki-

SANASTO 401
kanteet ja housuissa sivunauhat, syn. smoking
Smoolanti = Smäland
SMP lyh. Suomen Maaseudun Puolue
SMS lyh. (engl.) short message service, (matkapu¬
helimen) tekstiviesti
snapsi ruokaryyppy, (viina)ryyppy
snobi keikari
snorkkeli 1. sukellusveneen ilmamasto 2. sukelta¬
jan ilmanottoputki
snro lyh. sarjanumero
SNS lyh. Suomi-Neuvostoliitto-Seura
snt lyh. sentti(ä)
SNTL lyh. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto
so. lyh. se on
soaista nykyään yleensä sokaista
Soanlahti: Soanlahdella tai Soanlahdessa
Sodankylä: Sodankylässä
sodomia eläimeen sekaantuminen
soeta : sokenen : sokenisi : soetkoon . sokeni :
soennut tulla sokea(mma)ksi (joko tilapäisesti tai
pysyvästi)
Sofia Bulgarian pääkaupunki
sofisti 1. vaeltava opettaja muinaisessa Kreikassa
2. viisastelija, saivartelija
sofistikoitunut oppinut, kehittynyt; näennäinen vii¬
sas, rikkiviisas; taidokas, mutkikas
softa soft ware
Sognevuono vuono Länsi-Norjassa
sohjo = sohju 1. tiellä oleva lumen tai jäänpirsta-
leiden ja veden seos, loska 2. laajemminkin: mos¬
ka, möyhy, murska
soikko melko matalalaitainen soikeapohjainen pe¬
su- tms. astia, esim. pesusoikko, vesisoikko
Soini: Soinissa
sointi 1. äänen ominaissävy, joka riippuu osasä-
velten keskinäisistä voima- ja korkeussuhteista,
äänen väri 2. soiminen
sointu 1. kahden tai useamman sävelen yhdessä
soimisesta syntyvä kokonaisvaikutus 2. eri värien
yhdessä muodostama kokonaisvaikutus; ääntei¬
den muodostama yhteisvaikutus, esim. alkusoin-
tu, loppusointu 3. mieluummin: sointi soiminen,
sointiväri
sointupuhdas puhdassointuinen
soitin musiikki-instrumentti, esim. piano, viulu,
trumpetti
sokaista : sokaisen : sokaisisi : sokaiskoon : so¬
kaisi : sokaissut tehdä sokea(mma)ksi, yleensä
tilapäisesti
sokaistua menettää (tilapäisesti) näkönsä
sokeerata = sokeerata tyrmisyttää, hämmentää
sokeuttaa tehdä sokea(mma)ksi, yleensä pysyvästi
sokeutua tulla sokea(mma)ksi, yleensä pysyvästi
sokki = sokki 1. eri syistä johtuva verenkierron
vaikea häiriö ja sen aiheuttama usein hengenvaa¬
rallinen tila 2. yllättävän tapahtuman aiheuttama
järkytys
solaario auringonottohuone, solariumi
solidaarisuus yhteisvastuu, yhteenkuuluvuus, väis¬
tyvä syn. solidariteetti
solidi vankka, luotettava, luja, vakaa; vakavarai¬
nen
solmia : solmin : solmikoon : solmi : solminut
tehdä solmu tai solmuja, panna solmuun
somaattinen ruumiillinen
somali 1. somalit eräs lähinnä Somaliassa asuva
haamilainen kansa 2. somalin kieli
Somalia = Somalian demokraattinen tasavalta
(kaksikirjaintunnus SO, kolmikirjaintunnus SOM)
somalialainen 1. Somalian asukas 2. somaliasta
peräisin oleva
Somemiemi: Somemiemellä
Somero: Somerolla
Somerto: Somerron (sukunimi)
somnambulismi unissakävely
sompa : somman suksisauvan alapään rengas, jo¬
ka estää sauvaa uppoamasta lumeen
sonaatti yhdelle tai kahdelle soittimelle sävelletty
määrärakenteinen kolmi- tai neliosainen teos
sondeerata 1. tutkia sondilla 2. mieluummin: tun¬
nustella, tutkiskella (mielialoja, mahdollisuuksia,
maaperää)
sondi koetuslaite, koetin
sonetti eräs 14-säkeinen, nelisäkeistöinen runomuoto
Sonkajärvi: Sonkajärvellä
sonorinen soinnikas, kirkas, heleä
sonorisuus ominaiskuuluvuus, väistyvä syn. sono-
riteetti

402 SANASTO
sooda hiilihapon natriumsuola
soolo yksin esitettävä osa yhteisesityksessä
soopeli kiiltonäätä
soosi kastike
sopimuksenmukainen = sopimuksen mukainen
sopimuksenvastainen
sopivaisuus 1. säädyllisyys, hyvät tavat 2. mie¬
luummin: sopivuus
sopivuus soveltuvuus
soppa keitto
soppi : sopen : soppea 1. nurkka(us), loukko 2.
kolmen tai useamman sellaisen tason osittain ra¬
joittama avaruuden osa, joilla on yhteinen piste
sopraano korkea naisen tai lapsen ääni; korkeaää-
ninen naislaulaja
sora maalaji, jonka rakeet ovat 2-20 mmm kiven-
näishiukkasia; myös tällaiseksi murskattu kivi¬
aines
sorastaa päällystää sorakerroksella, panna soraa
johonkin, sorittaa
sorbetti 1. mehujäätelö: sokeroitu mehu, johon on
lisätty vaahdotettua munanvalkuaista ja joka on
pakastettu välillä vatkaten 2. jäinen viinijuoma
sorbitoli eräs makeutteena käytettävä alkoholi
sordiino soittimen vaimennin, himmennin
sorea sopusuhtainen, kaunis, siro, sievä soma
sorittaa sorastaa
sorja solakka, sirorakenteinen, kaunis
soroptimisti erään kansainvälisen naisjärjestön jäsen
sortaa : sorran : sorti (sorsi): sortanut
Sortavala: Sortavalassa
sortsit lyhytlahkeiset kesähousut, shortsit
sos. lyh. 1. sosialisti(nen) 2. sosiaali-, sosiaalinen
SOS lyh. (engl.) save our souls (pelastakaa sielum¬
me), kansainvälinen hätämerkki
sos.dem. lyh. sosiaalidemokraatti(nen), Suomen
Sosialidemokraattisen puolueen jäsen
sose 1. tasainen, kokkareeton massa, joka saadaan
kasviksista, marjoista tai hedelmistä jauhamalla,
survomalla tai pusertamalla 2. sokeroitu tai so¬
keroimaton, keitetty tai pastöroitu marja- tai
hedelmäsäilyke
sosetin sosepuristin
sosiaalidemokraatti
sosiaalidemokratia
sosiaali- ja terveysministeriö
sosiaalilainsäädäntö
sosiaalinen yhteiskuntaelämää koskeva, yhteiskun¬
nallinen, yhteisö-, yhteiskunta-; yhteiskunnan vä¬
häväkisten elinolojen parantamista tarkoittava;
yhteiskuntaan sopeutuva, yhteiskuntakelpoinen
sosiaalistaa tehdä yhteiskuntakelpoiseksi, sopeut¬
taa tai liittää sosiaaliseen ympäristöön, tehdä
sosiaaliseksi
sosialismi aatesuunta, joka pyrkii tuotantovälinei¬
den yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajär¬
jestyksen toteuttamiseen; mainitun aatesuunnan
mukainen järjestelmä
sosialisoida valtiollistaa, yhteiskunnallistaa, kan¬
sallistaa
sosioekonominen sosiaalis-taloudellinen
sosiologi sosiologian tutkija
sosiologia sosiaalista käyttäytymistä ja sosiaalisia
ilmiöitä tutkiva tiede
sosionomi erään korkeakoulututkinnon suoritta¬
neen arvonimi
sot. lyh. sotilas, sotilasalalla, sotilaallinen
sotat. toht. lyh. sotatieteiden tohtori
Sotkamo: Sotkamossa
sotu lyh. sosiaaliturva
Soul Korean tasavallan pääkaupunki
soutaa : soudin : souti joskus myös sousin : sousi
sovellus 1. soveltaminen 2. soveltamisen tulos tai
kohde
sovelluttaa soveltaa
soveltuvuus sopivuus
sovhoosi valtiontila Neuvostoliitossa, neuvostotila
sovinismi 1. kansalliskiihko, yltiöisänmaallisuus
2. (miesten) alistava suhtautuminen naisiin
sovinisti 1. kansalliskiihkoilija 2. naisiin alistavasti
suhtautuva mies
sovite 1. kappale, jonka avulla laite voidaan liittää
toiseen laitteeseen, sovitin, adapteri 2. kahden ko¬
neenosan välinen tiukkuus tai väljyys
sovitelma sovittelun tulos, sovitus
sovjetologia Neuvostoliiton tutkimus tai tuntemus
sp. lyh. 1. säästöpankki 2. sulamispiste 3. sähkö¬
posti

SANASTO 403
SP lyh. Suomen Pankki
spagetti ohut pitkä makaroni
spanieli riippuvakorvaisia koirarotuja
Sparta 1. muinaisen Kreikan kaupunkivaltio 2. pik¬
kukaupunki Kreikassa entisen Spartan paikalla
spartalainen
spasmi kouristus
spastikko aivovaurioinen, jolla on vauriostaan joh¬
tuvia lihaskouristuksia
spatiaalinen tilaa tai välimatkaa koskeva; avaruu¬
dellinen
spektaakkeli komea mutta pintapuolinen näytelmä
tai elokuva; komea juhla tai muu tilaisuus
spektraali- yhdyssanojen alkuosana mieluummin
spektri-, esim. spektrianalyysi, spektrikö]e, spekt¬
riviiva
spektri 1. kirjo 2. kuva, piirros, kaava tai taulukko,
joka esittää suureen mahdollisia arvoja ja niiden
suhteellista runsautta
spektrometri : spektrometrissa spektrin määri¬
tyslaite
spekulaatio 1. mietiskely, järkeily 2. keinottelu,
laskelmointi
spekuloida 1. mietiskellä, järkeillä 2. keinotella,
laskelmoida
sperma siemenneste
spesiaalinen erityinen, erikoinen
spesiaalistaa erikoistaa, syn. spesialisoida
spesiaalistua erikoistua, syn. spesialisoitua
spesialisti erityistuntija, asiantuntija
spesialiteetti erityisala; erikoisuus
spesies substantiivin ilmaiseman tarkoitteen mää¬
räisyys tai epämääräisyys
spesifi spesifinen, erityinen, ominainen
spesifioida eritellä
spiraali kierukka
spirea pensasangervo
spiritismi usko, että vainajien henkiin voidaan olla
yhteydessä erityisten meedioiden välityksellä
spiritualismi 1. käsitys, että todellisuus on luon¬
teeltaan henkeä 2. käsitys, että yhteys Jumalaan on
tärkeämpi kuin kirkkolaitos, Raamattu ja sakra¬
mentit
spitaali
spondee 1. kahden pitkän tavun muodostama runo-
jalka 2. kahden samanpituisen sävelen muodosta¬
ma iskuala
sponsori takaaja, tukija, kustantaja
spontaani itsestään syntyvä, omaehtoinen, vaisto¬
mainen, oma-aloitteinen
sporadinen erillinen, satunnainen, hajanainen, ha-
ja-
sportteli (virkaan liittyvä) sivutulo, -saatava
s-posti = sp. lyh. sähköposti
SPR lyh. Suomen Punainen Risti
spray sumute, suihkute
sprii väkiviina
sprinkleri sprinklerilaitteiston suutin
sprinklerilaitteisto etenkin rakennuksissa käytet¬
tävä automaattinen palonsammutuslaitteisto, joka
suihkuttaa vettä tai muuta sammutusainetta suut-
timistaan
sprintteri pikajuoksija; pikamatkojen luistelija
spurtti kiri
squash tenniksen tapainen kaksinpeli, jota pela¬
taan neliseinäisellä kentällä
Squaw Valley : Squavv Valleyssa : Squavv
Valleyyn talviurheilukeskus Kaliforniassa
sr. lyh. senior, vanhempi (yleensä isästä erotuksek¬
si samannimisestä pojasta)
Sri Lanka : Sri Lankan : Sri Lankassa = Sri
Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta
(kaksikirjaintunnus LK, kolmikirjaintunnus LKA)
srilankalainen
srk. lyh. seurakunta
smro säätiön rekisterinumero
SSHK Svenska social- och kommunalhögskolan
SSSR lyh. Sojuz sovetskih sotsialistitseskih res-
publik, Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto
ST lyh. sotatieteiden tohtori, luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin mieluummin sotat. toht.
st. lyh. (lat.) sanctus, pyhä
staattinen 1. tasapainoinen, tasapaino-; muuttuma¬
ton, kestävä, pysyvä 2. ajasta riippumaton, sta¬
tiikkaan kuuluva, statiikan lakien mukainen
stabiili vakaa, varma, kiinteä, pysyvä
stabiilius vakavuus, pysyvyys, tasapaino, syn.
stabiliteetti

404 SANASTO
stabiloida vakauttaa, vakavoida, syn. stabilisoida
staccato katkoen; katkoen tapahtuva esitystapa
stafylokokki ryhmiä muodostava pallobakteeri,
rypälekokki
stagflaatio inflaation ja laman esiintyminen
samanaikaisesti
stagnaatio 1. pysähdys, seisahdus, keskeytys 2.
pysähdystila, (talous-)lama
Stakes lyh. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
kehittämiskeskus
stalinismi J.V. Stalinin kehittämä kommunismin
suunta
standaari pienikokoinen (ratsuväen) lippu; poikki -
tankoon kiinnitetty lippu, kulkuelippu
standardi 1. normi, normaali-, vakiotyyppi 2. nor¬
matiivinen asiakirja, joka on laadittuja vahvistet¬
tu määrämenettelyllä ja jossa on sääntöjä, mää¬
räyksiä, ohjeita ym. erilaisista suureista, yksiköis¬
tä, tuotteiden ominaisuuksista, valmistusmenetel¬
mistä jne.
standardoida vakioida, syn. standardisoida
standardoitua vakioitua, yhdenmukaistua, syn.
standardisoitua
standartti eräs puutavaran tilavuusmitta
stannioli tinapaperi, lehtitina
stanssata meistää
stanssi meisti, työkalu, jolla levystä, pahvista, pa¬
perista, nahasta tms. leikataan määrämuotoisia
kappaleita tai jolla niihin leikataan reikiä
Start lyh. (engl.) Strategic Arms Reduction Treaty,
strategisten aseiden vähentämisneuvottelut
startata 1. käynnistyä, lähteä liikkeelle 2. käynnistää
startti 1. liikkeellelähtö 2. käynnistys
statiikka tasapaino-oppi
statiivi jalusta
statisti sivuosan esittäjä; tapahtumassa mukana ol¬
lut mutta sen kulkuun vaikuttamaton henkilö
statistiikka tilastotiede, tilasto
statistinen tilastollinen
status tila, asema
status quo nykytila, vallitseva tila
Stavangerinvuono nykyään mieluummin Bokna-
vuono
std lyh. standartti(a)
steariini eräiden pääasiassa jähmeiden rasvahap¬
pojen seos
stellaarinen tähtiä koskeva, tähti-
stereo stereofonia, stereofoninen
stereofonia stereofoninen äänentoisto
stereofoninen äänentoistosta: kaksikanavainen
stereoskooppinen kolmiulotteinen, syvyysvaiku-
telman aiheuttava
stereot sanaa käytetään arkikielessä stereofonisis¬
ta äänentoistolaitteista
stereotypia kaavamaisuus, jäykkämuotoisuus; kaa¬
vamainen tai vahvasti yksinkertaistettu yleistys
tai yleinen käsitys jostakin asiasta 2. sairaalloinen
samojen toimintojen toistaminen 3. painokehilön
valmistaminen valamalla jäljennös alkuperäis-
kehilöstä tehdystä matriisista
stereotyyppinen kaavamainen, vakiomallinen, kaa¬
voittunut, kangistunut
steriili 1. hedelmätön, lisääntymiskyvytön, maho,
marto; kuvaannollisesti: hengetön, kuiva 2. bak-
teeriton, täysin puhdas
steriiliys hedelmättömyys; bakteerittomuus, täy¬
dellinen puhtaus, väistyvä syn. steriliteetti
steriloida tehdä steriiliksi (ei kuitenkaan kuvaan¬
nollista käyttöä), syn. sterilisoida
steroidi mm. lääkeaineina käytettäviä ja hormonei¬
na esiintyviä yhdisteitä
stetoskooppi (lääkärin) kuuntelutorvi, kuulotorvi,
kuuntelulaite
St. George’s : St. Georgesissa : St. Georgesiin
Grenadan pääkaupunki
stigma 1. Kristuksen haavoja muistuttava merkki
ihossa; poltto- tai häpeämerkki 2. niveljalkaisten
hengityselinten huokosaukko; silmätäplä 3. luotti
stiletti 1. ohut kolmisärmäinen tikari 2. (lääkärin)
pistoveitsi
stilisoida 1. viimeistellä kielellisesti ja tyylillisesti
2. tyylitellä
stilistiikka tyylioppi
stimulaatio kiihotus, virkistys, piristys; ärsytys
stimulanssi kiihoke, virkiste, piriste, syn. stimu¬
lantti
stimuloida kiihottaa, ärsyttää, virkistää, piristää
stimulus kiihoke, kannustin; ärsyke

SANASTO 405
stipendi apuraha
stipendiaatti apurahaa saava henkilö
St. John’s : St. Johneissa : St. John’siin Antigua
ja Barbudan pääkaupunki
STL lyh. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden liitto
stm. lyh. sotamies
STM lyh. sosiaali-ja terveysministeriö
stoalainen 1. muinaiskreikkalaisen Zenonin op¬
pilas tai hänen koulukuntansa kannattaja; Zeno¬
nin oppien mukainen 2. tyynesti kohtaloonsa alis¬
tuva
ston lyh. sitoutumaton (poliittisesti)
stoola naisten pitkänomainen (turkis)hartiavaippa
stoori kertomus
Strasbourg kaupunki Koillis-Ranskassa, saksaksi
Strassburg
strategia 1. sodanjohtotaito 2. (laskelmointiin pe¬
rustuva) toimintasuunnitelma
stratosfääri ilmakehän keskikerros
streptokokki jonoja muodostava pallobakteeri, ket-
jukokki
stressata aiheuttaa stressiä, ahdistaa
stressautua = stressaantua ahdistua, rasittua,
stressiytyä
stressi rasitus, paine
strip-tease riisuutumisohjelma
stroganov = stroganovinpihvi suolakurkunpala-
silla höystetty palapihvi
Stromboli 1. Strombolilla tai Stromolissa, saari Si¬
silian pohjoispuolella 2. saaressa oleva tulivuori
strukturaalinen rakennetta koskeva, rakenteelli¬
nen, rakenne-
strukturalismi 1. rakenteiden merkitystä tähdentä¬
vä katsomus 2. kielen ilmiöitä kielen kokonaisjär¬
jestelmän rakenneosina tutkiva kielitieteen haara
3. yleisen ilmiön tutkiminen niiden suhteiden pe¬
rusteella, joita sillä on kyseisen yhteisön muihin
ilmiöihin
struktuuri rakenne
strutsi eräs kookas, lentoky vytön afrikkalainen lin¬
tu, kamelikurki
struuma kilpirauhasen suurentuma
STS lyh. Suomen Teknillinen Seura
STT lyh. Suomen Tietotoimisto
STTK lyh. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (en¬
tinen Suomen teknisten Toimihenkilöjärjestöjen
Keskusliitto)
stuertti 1. lentoemäntää vastaava liikennelentoko¬
neen miehistön miespuolinen jäsen 2. rahtialuk¬
sen talousesimies
STUK lyh. Säteilyturvakeskus
stukko laastimainen kalkki-kipsiseos, syn. stukki
stuntman (vaarallisten elokuvakohtausten) sijais¬
näyttelijä
su lyh. sunnuntai(na), syn. sunn.
suahili erään itäafrikkalaisen kansan jäsen; sen
kieli
subarktinen arktisten alueiden ja pohjoisen lauh¬
kean vyöhykkeen välinen
subjekti 1. toimiva, tajuava, ajatteleva olento 2.
lauseenjäsen, joka ilmaisee predikaatin tekijän,
alus
subjektiivinen 1. omakohtainen, yksilöllinen; puo¬
lueellinen, epäasiallinen 2. subjektille kuuluva,
subjektista johtuva tai riippuva
sublimaatio 1. vietin ylevöityminen, ylevöi(ttä)-
minen 2. jähmeän aineen muuttuminen suoraan
kaasuksi
sublimoida 1. ylevöidä 2. muuttaa jähmeä aine
suoraan kaasuksi
subsidiariteetti periaate, että hallinnolliset päätök¬
set tehdään niin alhaisessa hallintoportaassa kuin
suinkin, läheisyysperiaate
substanssi 1. aine, aines 2. filosofiassa: pysyvä, it¬
senäinen olio 3. substanssiarvo
substanssiarvo varojen ja velkojen erotus
substituioida 1. korvata 2. sijoittaa
substituutio 1. korvaaminen, korvautuminen 2. si¬
joitus
substituutti sijainen; korvike
subtrooppinen kuuman ja lauhkean vyöhykkeen
välinen
subventio tukipalkkio
subventoida tukea (tukipalkkioilla)
Sudan = Sudanin tasavalta (kaksikirjaintunnus
SD, kolmikirjaintunnus S DN)
sudanilainen
sueta : sukeaa : sukesi: suennut = sukeutua

406 SANASTO
Suezin kanava Välimeren ja Punaisenmeren yh¬
distävä kanava
Suezinlahti Suezin kanavan suulahti Punaises-
sameressä
suffragetti naisasianainen (aikoinaan varsinkin
Englannin naisten valtiollisen äänioikeuden kiih-
keimistä naispuolisista esitaistelijoista käytetty
nimitys)
suflee kohokas
suggeroida saada aikaan suggestio, vaikuttaa voimak¬
kaasti toisen ajatteluun, tunteisiin tai toimintaan
suggestiivinen suggeroiva, suggestioon perustuva
suggestio mielipiteen tms. harkinnaton omaksumi¬
nen toisen vaikutuksesta
suhdanne yhteen sattuvien asianhaarojen luoma ti¬
lanne
suhdanteet taloudellinen ja poliittinen tilanne
suhdanneherkkä herkkä suhdanteille
suhdaton epäsuhtainen, suhteeton, kohtuuton, luon¬
noton
suht. lyh. suhteellisen
suhtauttaa = suhteuttaa
suhtautua 1. asennoitua 2. olla jossakin suhteessa
johonkin, esim. viisi suhtautuu kymmeneen sa¬
moin kuin kymmenen kahteenkymmeneen
suhteen huom. turhaa epäsuomalaista käyttöä,
esim. »kunnostustyön suhteen olimme yksimie¬
lisiä» = kunnostustyöstä olimme yksimielisiä,
»ikänsä suhteen hän on sopiva» = iältään hän
on sopiva, »miehet olivat tyytyväisiä palkkansa
suhteen» = miehet olivat tyytyväisiä palkkaansa,
»sään suhteen loma oli onnistunut» = sään puo¬
lesta loma oli onnistunut, »lastenlasten suhteen
isoäiti on hyvin salliva» = isoäiti suhtautuu las¬
tenlapsiin hyvin sallivasti
suhteutua olla jossakin suhteessa johonkin
suihke 1. suhina, viuhina, kuiske 2. ohut suihku
suihkuta : suihkuaa : suihkutkoon : suihkusi :
suihkunnut
suihkute suihkuttamalla levitettävä neste, sumute
suikaloida leikata suikaleiksi
suin päin
suipeta : suippenee : suippeni : suipennut syn.
suipentua, suipistua
Suistamo: Suistamolla
suitsea : suitsee . suitsi : suitsenut yleensä vain
joissakin sanonnoissa, esim. suitseva kekäle, suit¬
sevat rauniot; tulivuori suitsee tuhkaa ja laavaa
suitsuta : suitsuaa : suitsuaisi: suitsukoon : suit¬
susi : suitsunnut 1. savuta, palaa savuten 2. syös¬
tä, suitsuttaa
suitsuttaa 1. syöstä (savua tai tulta) 2. polttaa suit¬
suketta; kuvaannollisesti: kehua, ylistää
suka : suan : sukaa 1. hevosen harjan puhdistami¬
seen käytettävä väline 2. kasvien tai eläinten su¬
kanen, paksuhko, kankea karvamainen muodos¬
tuma
sukeltajantauti sukeltajilla esiintyvä häiriö, joka
johtuu liian nopeasta paineen pienenemisestä su¬
kelluksista noustessa
sukeutua kehittyä, kehkeytyä, syntyä, joskus syn.
sueta
sukia : suin : suki : sukinut : suittu 1. harjata,
kammata 2. laajentunutta ja kuvallista käyttöä,
esim. sui sanasi
sukkapuikko
sukkessio suksessio
Sukol lyh. Suomen kielten opettajien liitto
sukorasia suojakosketinpistorasia
sukotulppa suojakosketinpistotulppa
suksessiivinen peräkkäinen, vähittäinen, jatkuva
suksessio seuraanto
suksi: suksen : suksea
sukuelin sukupuolielin
sukukypsä, -kypsyys sukupuolikypsä, sukupuoli-
kypsyys
sukusolu = sukupuolisolu
sukuvietti sukupuolivietti
SUL lyh. Suomen Urheiluliitto
sulaa : sulaa : suli : sulanut huom. lumi ei sula;
lumen sulettua
sulaantua sulautua
sulake virtapiirin osana toimiva metallilanka, joka
virran ylittäessä tietyn arvon sulaa ja katkaisee
virtapiirin
Sulasol lyh. Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto
sulate 1. sulattava aine 2. sulaan tilaan saatettu
aine

SANASTO 407
sulatto laitos, jossa metallia sulatetaan malmista,
syn. sulattamo, sulattimo
sulauttaa saada sulautumaan yhteen
sulau(tu)ma sulautumisen tulos
sulfaatti rikkihapon suola tai esteri
sulfidi rikkivedyn suola tai esteri
sulfiitti rikkihapokkeen suola
sulje : sulkeen : suljetta : sulkeet sulkumerkki
suljettu huom. epäsuomalainen kyttö korvataan
suomalaisemmalla, esim. »liike on suljettu» =
liike on kiinni; »kaikki järkevät vaihtoehdot
ovat pois suljettuja» = mitään järkeviä mah¬
dollisuuksia ei ole; »17 miestä on suljettuna
pohjaan jääneeseen sukellusveneeseen» = 17
miestä on loukussa pohjaan jääneessä sukellus¬
veneessä; »suljettu tila» = umpinainen tila, um-
pitila, umpio; »suljettu äänestys» = (umpilippu-
äänestys
suljin sulkemisväline tai -laite, esim. pussinsuljin
Sulkava: Sulkavalla
sulkeinen avoimen vastakohta, umpinainen, esim.
eläinten kieli on sulkeinen järjestelmä, jonka
merkkien määrä on rajallinen
sulkeu(tu)ma
sulttaani islamilaisten maiden hallitsijan arvonimi
SULU Zulu
Sulva : Sulvalla tai Sulvassa
Sumatra : Sumatrassa Isoihin Sundasaariin kuu¬
luva saari
sumentua = sumeta
sumeri Sumerissa asuneen kansan jäsen; saman
kansan kieli
sumeta: sumenee: sumeni: sumennut = sumen¬
tua
Sumiainen: Sumiaisissa
summaarinen 1. tiivis, kokoava 2.
summatiivinen summan luonteinen
sumute sumuttamalla levitettävä neste
sumutin laite, jolla sumutetta levitetään, sumutus-
laite
Sundasaaret : Sundasaarilla saariryhmä Malai-
jien saaristossa, ks. Pienet Sundasaaret ja Isot
Sundasaaret
Sundasalmi salmi Jaavan ja Sumatran välissä
sunn. lyh. sunnuntai(na), myös su
suodatin suodatusväline tai -laite
Suodenniemi: Suodenniemellä
suodin suodatin
suojain suojaava laite, esim. kuulonsuojain
suojainen = suojaisa
suojelu suojeleminen, yhdyssanoissa esim. suoje¬
lualue, suojelupoliisi; vesistönsuojelu, väestön¬
suojelu, ympäristönsuojelu
suojelus suojelu, turva, varjelus, yhdyssanoissa
esim. suojelusenkeli, suojelus henki, suojeluskun¬
ta, suojeluspyhimys
Suojärvi: Suojärvellä
suola : suolaan : suolaa, mon. suolat: suolojen :
suoloja
Suolahti: Suolahdessa
suolautua = suolaantua
suoltaa : suollan : suolsi: suoltanut
suomalainen 1. Suomeen kuuluva, Suomesta
lähtöisin oleva, Suomen asukas 2. suomenkie¬
linen
suomenhevonen
suomen kieli
suomenkielinen
Suomenlahti
Suomenlinna
Suomenniemi: Suomenniemellä
suomennos suomenkielinen käännös
suomennus suomentaminen
suomenpystykorva
suomensukuinen
suomettua halventavasti länsivalloista: joutua Suo¬
men tapaan Neuvostoliiton vaikutuspiiriin
suomi kieli
Suomi = Suomen tasavalta (kaksikirjaintunnus
F/, kolmikirjaintunnus FIN)
Suomiystävä Suomen ystävä
Suomusjärvi: Suomusjärvellä
Suomussalmi: Suomussalmella
suomu : suomun : suomua = suomus : suomuk¬
sen : suomusta
suomuurain muurain, lakka, hilla
Suonenjoki: Suonenjoella
Suoniemi: Suoniemellä

408 SANASTO
suoraa päätä
suora kulma 90-asteinen kulma
suorakulma : suorankulman : suoraakulmaa
kulmien mittaus-ja piirtämisväline, jossa on suo¬
ra kulma, suorakulmain
suorakulmainen
suorentua = suoreta = suoristua = suortua
suorite suoritettu erä, suoritus
suoritin numeerista tietoa muistiin tallennetun oh¬
jelman ohjaamana automaattisesti käsittelevä lai¬
te, prosessori
suorittaa huom. sanan turhaa käyttöä on syytä
välttää, esim. »suorittaa työnsä» = tehdä työnsä;
»suoritimme hiukan juhlavalmisteluja» teimme
juhlavalmisteluja, valmistelimme juhlaa; »suo¬
malainen kilpailija suoritti hienon hypyn» = suo¬
malainen kilpailija hyppäsi hienosti; »suoritam¬
me parkettien hionnan kohtuuhinnoin» = hiomme
parketit kohtuuhinnoin
suoriutua saada jokin tehtävä tehdyksi, selviytyä,
tulla toimeen, esim. suoriuduin urakasta yllät¬
tävän helposti; matkaan suoriuduttiin ennätys¬
ajassa
suortua suoristua
suosittaa = suositella
suosituimmuus suosituimpana olo
suotuinen = suotuisa
SuPer lyh. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
supermarket suuri valintamyymälä
supervalta johtava suurvalta
supisuomalainen
suplementti täydennys, täydennysosa
SUPO = Supo lyh. suojelupoliisi
supranormaali yliluonnollinen
surffata 1. purjelautailla 2. selailla päämäärättö¬
mästi WWW-sivuja
Suriname = Surinamen tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus SR, kolmikirjaintunnus SUR)
surinamelainen
surkas(tut)taa näivettää, kuihduttaa
surma huom. saada surmansa = kuolla tapatur¬
maisesti, sodassa tai toisen murhaamana
surman- yhdyssanan alkuosana, esim. surmanajo,
surmanisku, surmanlaukaus, surmanloukku, sur¬
manluoti, surmansilmukka, surmansuu
surmatyö
surrealismi sielunelämän alitajuisia tapahtumia
tulkitsemaan pyrkivä kirjallisuus- ja taidesuunta
surrogaatti korvike
suru huom. »olen surulla seurannut toimiasi» =
olen surullisena seurannut toimiasi; »olen surulla
todennut, että et ole edistynyt» = olen surukseni
todennut, että et ole edistynyt
suruliputtaa liputtaa puolitangossa
survin : survimen : survinta survontaväline, pet¬
kel, juntta tms.
suude : suuteen = suute : suutteen puukiila, joka
lyödään esim. vasaran tai kirveen silmään kiristä¬
mään vartta tiukalle
suudita : suuditsen : suuditsi: suudinnut = suu-
tia : suudin : suuti: suutinut kiristää tai kiinnit¬
tää suuteella tai suuteilla
suullinen puhallussoittimen suuosa, suutin, suu-
kappale
suukostella = suukotella antaa suukkoja, suudella
useita kertoja
SUULAKE suutin
suunnin suuntimislaite
suuntaa antava
suuntain laitteennimissä, esim. tasasuuntain = lai¬
te, jolla vaihtovirtaa muunnetaan tasavirraksi
suuntainen 1. muodostaa yleensä yhdyssanan ad¬
jektiivin, numeraalin ja pronominin kanssa, esim.
oikeansuuntainen, kaksisuuntainen, erisuuntai¬
nen, monensuuntainen, sensuuntainen 2. muodos¬
taa yleensä sanaliiton substantiivin kanssa, esim.
laiturin suuntainen, tien suuntainen, ulkoseinän
suuntainen
suuntia määrittää jonkin kohteen sijainti ottamalla
siitä suuntia tunnettuihin kiinteihin pisteisiin, pei¬
lata
suureellinen suurellinen, komeileva, mahtaileva,
mahtava, uhkea
suurenlainen
suurenmoinen
suurennos suurentamisen tulos
suurennus suurentaminen
suurenpuoleinen

SANASTO 409
suurentua = suureta : suurenee : suureni : suu¬
rennut
suurimerkityksinen
suurimo kokonainen tai rikottu jyvä, jota ei kuiten¬
kaan ole litistetty, syn. ryyni
suurjännite sähkövoiman siirrossa käytetty pien-
jännitettä suurempi sähkövirran jännite
suuroktaaninen sellainen, jonka oktaaniluku on
suuri
suurpiirteinen
Suursaari: Suursaaressa venäj. ostrov Gogland
suurtaajuinen joskus myös suuritaajuinen
suuruinen 1. huom. muodostaa yhdyssanan pro¬
nominin tai nominatiivimuotoisen alkuosan kans¬
sa, esim. erisuuruinen, monensuuruinen, mää-
räsuuruinen, normaalisuuruinen, samansuurui¬
nen, tämänsuuruinen 2. muodostaa yleensä sana¬
liiton genetiivialkuisen substantiivin tai adjektii¬
vin kanssa, esim. entisen suuruinen, huomattavan
suuruinen, nyrkin suuruinen, peukalonpään suu¬
ruinen
suurus 1. keittoihin, kastikkeisiin ym. sakeuttami-
seksi sekoitetuista jauhoista, munankeltuaisesta
ym., myös suuruste 2. arkikielessä ruoasta yleen¬
sä tai maalaistalon aamiaisesta
suurustaa tehdä keitto, kastike ym. sakeammaksi,
sakeuttaa
suuruusluokka huom. turhaa muotikäyttöä, esim.
»molempien yritysten kasvu on samaa suuruus¬
luokkaa» = molemmat yritykset ovat kasvaneet
suunnilleen yhtä paljon; »tämän suuruusluokan
kysymyksiä ei voi ratkaista yhtäkkiä» = niin suu¬
ria (laajoja) kysymyksiä ei voi ratkaista yhtäkkiä
suusta suuhun -menetelmä puhalluselvytys
suute: suutteen suude
suutia : suudin : suutikoon : suuti : suutinut :
suudittu = suuttia kiristää suutteella tai suutteil-
la, suudita
Suva Fidzin pääkaupunki
suvaita : suvaitsen : suvaitkoon : suvaitsi : su¬
vainnut
suvereeni(nen) täysivaltainen, itsenäinen, riippu¬
maton; täydellinen, ehdoton
suvereenius täysivaltaisuus, itsenäisyys, riippumat¬
tomuus; ylin valta, väistyvä syn. suvereniteetti
suvi : suven 1. ylätyylissä ja länsisuomalaisissa
murteissa: kesä 2. pohjois- ja itäsuomalaisissa
murteissa: suoja(sää)
Suvi: Suvin (etunimi)
Sv lyh. sievert(iä)
sv. lyh. samana vuonna
s.v. lyh. (lat.) sub voce, sanan kohdalla (hakuteos-
viittaus)
Svalbard ja Jan Mayen : Svalbard ja Jan Maye-
nissa = Huippuvuoret ja Jan Mayen : Huippu¬
vuorilla ja Jan Mayenissa
Swapo lyh. (engl.) South West African People’s
Organization, Namibian vapautusjärjestö
Svvazimaa : Swazimaassa = Swazimaan kunin¬
gaskunta (kaksikirjaintunnus SZ, kolmikirjain¬
tunnus SWZ)
svvazimaalainen
Sveanmaa : Sveanmaalla keskimmäinen Ruotsin
kolmesta historiallisesta pääosasta
Sveitsi = Sveitsin valaliitto (kaksikirjaintunnus
CH, kolmikirjaintunnus CHE)
sveitsiläinen
svetisismi ruotsalaisuus
svetisistinen ruotsin kielelle ominainen, ruotsin
mallin mukainen
svh. lyh. suositettu vähittäishinta
sviitti hotellihuoneisto
SVL lyh. sairausvakuutuslaki
SVR lyh. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunta
SVUL lyh. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto
syaani hiilestä ja typestä koostunut radikaali;
arkikielessä usein myös syaanivedystä tai syani¬
dista
syanidi syaanivetyhapon suola
syankalium kaliumsyanidi
Sydney : Sydneyn : Sydneyyn 1. Uuden Etelä-
Walesin pääkaupunki Australiassa 2. Kaupunki
Nova Scotiassa Kanadassa
sydämellinen
sydämen- yhdyssanan alkuosana, esim. sydämen-
ahdistus, sydämenasia, sydämenhieronta (=
paineluelvytys), sydämensiirto, sydämensivistys,
sydämentahdistin

410 SANASTO
sydän : sydämen huom. yhdyssanan alkuosa¬
na, esim. sydänfilmi, sydäninfrakti, sydän-keuh-
kokoje, sydänkuolema, sydänkäyrä, sydänpo¬
tilas
sydäntä hellyttävä, lämmittävä, riipaiseva, sär¬
kevä, vihlova
syfilis kuppa(tauti)
syhyttää, syhytä, syhyä syyhyttää, syyhytä, syyhyä
SYKE lyh. Suomen ympäristökeskus
syklaami alppiorvokki
sykloni 1. pyörremyrsky, matalapaine 2. pyörre-
suppilo, -erotin
syksyinen syksyn aikainen, syksyn aikaan kuulu¬
va, syksylle ominainen
syksyllinen menneen syksyn aikainen, edellissyk-
syinen
sykähdys 1. sydämen yms. lyönti 2. ailahdus
sykäys 1. pulssi, impulssi 2. sydämen sykähdys
sylfidi keijukainen
syli : sylen : syltä 1. pituusyksikkö (vanha syli:
kolme kyynärää eli 178 cm; uusi syli: 2 m) 2. hal-
komittana: metrinen syli = 4 m3
syli : sylin : syliä syleilevien käsivarsien ja varta¬
lon etuosan väliin jäävä tila
sylikkäin = sylityksin = sylitysten
sylittäin 1. sylimäärin, sylikaupalla (vrt. syli :
sylen) 2. sylikkäin
sylki eritteen nimi
sylky sylkeminen, sylki
SYLTÄ : SYLLÄN : syltää syli : sylen
symbaali = kymbaali 1. eräitä lyömäsoittimia
2. urkujen korkein mikstuuriäänikerta
symbioosi kahden eliölajin kiinteä elinsuhde, josta
molemmat hyötyvät
symboli merkki, tunnusmerkki, tunnuskuva
symboliikka symbolit, symbolien käyttö, vertaus¬
kuvallisuus
symbolinen vertauskuvallinen
symboloida olla jonkin symbolina, syn. symboli¬
soida
symmetria tasasuhtaisuus, tasamukaisuus
symmetrinen tasasuhtainen, tasamukainen
sympaattinen 1. myötätuntoa herättävä, miellyttä¬
vä; myötämielinen, suopea 2. sympaattinen her¬
mosto = autonomisen hermoston keskialueen kä¬
sittävä pääosa
sympatisoida tuntea sympatiaa, tulla hyvin toi¬
meen jonkun kanssa
symposiumi tieteellinen keskustelutilaisuus tai ko¬
kous
symptomaattinen oireellinen, oireenmukainen
symptomi oire
synagoga juutalaisten rukous- ja kokoushuone
syndikaatti 1. myyntirengastuma, -yhtymä 2. työ¬
väenyhdistys Ranskassa 3. (etenkin yhdysvalta¬
laisista) rikollisjärjestöistä
syndrooma oireyhtymä, oireisto
synekdokee puhekuvio, jossa kokonainen ilmais¬
taan osallaan tai yleinen yksityisellä
synergia yhteisvaikutus (jossa kokonaisuus on
enemmän kuin osiensa summa)
synesteettinen synestesian luonteinen, synestesial-
le ominainen
synestesia kahden eri aistipiireihin kuuluvan aisti¬
muksen syntyminen samasta ärskykkeestä
synkata 1. sopia yhteen, tahdistua, synkronoitua
2. synkronoida, tahdistaa
synkentyä = synketä : synkkenee : synketköön :
synkkeni: synkennyt
synkistää = synkentää huom. ei mielellään »syn-
kistyttää»
synkooppi iskualan iskuttomasta osasta alkava ja
seuraavaan iskualaan jatkuva sävel
synkopee sisäheitto
synkronia kielen ilmiöiden samanaikainen esiinty¬
minen; synkroninen kielentutkimus
synkroninen 1. samanaikainen, yhtäaikainen; ta¬
satahtinen, samatahtinen 2. samanaikaisia kielen
aineksia ja ilmiöitä tarkasteleva
synkronoida samanaikaistaa, tahdistaa
synodi kirkolliskokous
synonyymi : synonyymia tai synonyymiä sama-
merkityksinen sana
synonyyminen : synonyymista tai synonyymistä
samamerkityksinen
synt. = s. lyh. syntynyt, syntyään
syntaksi lauseoppi
syntaktinen lauseopillinen

SANASTO 411
synteesi 1. yhdistäminen, yhdistävä menetelmä tai
esitys 2. yhdisteen valmistaminen alkuaineista tai
yksinkertaisemmista yhdisteistä
synteettinen 1. synteesiin perustuva, kokoava
2. keinotekoinen, teko- 3. kieliopillisia suhteita
etupäässä taivutumuodoilla ilmaiseva
syntetisaattori laite, jolla keinotekoisesti tuotetaan
erilaisia ääniä
syntyjään = syntyään syntyisin, omaa sukua
syntyneisyys 1. syntyminen tilastoilmiönä 2. syn¬
tyneiden suhteellinen runsaus, heidän lukumää¬
ränsä tavallisesti vuosittain tuhatta henkeä kohti
ilmaistuna
syntyvyys 1. syntyminen yleisilmiönä 2. syntyvien
tai syntyneiden suhteellinen runsaus, heidän lu¬
kumääränsä tavallisesti vuodessa tuhatta henkeä
kohti ilmaistuna
sypressi euraasialaisia havupuita, varsinkin eräs
Välimeren maissa kasvava laji
Syrakusa 1. antiikin ajan kaupunkivaltio Sisiliassa
2. historiallisen Syrakusan paikalla oleva satama¬
kaupunki
syreeni öljypuukasvien heimon pensaita, syn. si¬
reeni
syrjäkarein syrjäsilmällä, karsaasti
syrjästäkatsoja
syrjästäpäin
syrjääni erään Koillis-Venäjällä asuvan suomalais¬
ugrilaisen kansan jäsen; saman kansan kieli
Sysmä: Sysmässä
systeemi järjestelmä
systemaatikko järjestelmällisesti toimiva henkilö;
järjestelmän laatija
systemaattinen järjestelmällinen
systematiikka luokitus, ryhmittely; järjestelmäoppi
systemoida järjestelmällistää, tehdä systemaatti¬
seksi, myös systematisoida
sytytin sytyslaite, huom »sytyttäjä» on ihminen,
joka sytyttää
syventyä 1. keskittyä, paneutua 2. tulla syvemmäk¬
si, syvetä
syvetä : syvenee : syvetköön : syveni: syvennyt
tulla syvemmäksi
sy vällekäypä = sy vällekäy vä
syvänmeren kala
syvänmeren sukeltaja
syvänmeren tutkimus
syväys : syväyksen : syväystä aluksen vesiviivan ja
syvimmällä olevan pisteen kohtisuora välimatka
syy jollekin syy johonkin, esim. »kuivuus on syynä
sille, että sadosta uhkaa tulla keskimääräistä niu¬
kempi» = kuivuus on syynä siihen, että
syystä että koska, sen tähden että
syyhyttää
syyhytä : syyhyää : syyhysi: syyhynnyt = syyhyä
: syyhyy : syyhyi: syyhynyt
Syyria = Syyrian arabitasavalta (kaksikirjaintun¬
nus SY, kolmikirjaintunnus SYR)
syyrialainen
syys yleensä käytetään vain nominatiivia ja par¬
titiivia syystä; yhdyssanojen alkuosana yleinen,
esim. syysaamu, syyskuu, syyskylmä, syysluku¬
kausi, syysmyöhä, syystalvi, syysyö
syytää : syydän : syyti: syytänyt
syöstä : syöksen : syöksisi : syösköön : syöksi
: syössyt 1. suistaa, sysätä 2. syöksyä, rynnätä,
paiskautua
syöte tietokoneeseen syötettävä tieto
syövyte syövytysaine
sädetin sädetyslaite
sädettää hoitaa radioaktiivisilla säteillä, säteilyt-
tää
säe runon rivi
säen : säkenen : säentä, mon. säkenet: säkenien
: säkeniä kipinä, rinnalla myös säkene tai sen
taivutusmuotoja
sähköinen henkilökortti henkilökorttina toimiva
tunnistekortti, jonka avulla sen käyttäjän voi yksi¬
löidä
sähköinen tunnistekortti tunnistekortti, jonka
mikropiiriin tallennettuja tietoja voi käyttää kor¬
tin haltijan valtuuksien tarkistamiseen
sähköposti tietoverkon palvelu, joka mahdollistaa
viestien lähettämisen vastaanottajien käyttäjäkoh¬
taisiin tiedostoihin; suositettavat lyhenteet ovat
s-posti, tai sp. mieluummin kuin »e-mail» tai
»email»
sähköpostiosoite tunnus, jonka mukaan sähköpos¬

412 SANASTO
ti viesti ohjautuu tietoverkossa oikealle vastaanot¬
tajalle
Sähkötarkastuskeskus
säie : säikeen : säiettä
säikähdyttää = säikäyttää
säile säilöntäaine
säiliöidä panna säiliöön tai säiliöihin
säilyssä = säilössä
säilyte = säile
säilöte säile
säilöä: säilön: säilöisi: säilököön: säilöi: säilönyt
säkeistö runon kahden tai useamman säkeen muo¬
dostama kokonaisuus; jos runosta on tehty laulu,
sen sävelmä toistuu säkeistöittäin
säkeittäin 1. säkki kerrallaan; säkkikaupalla, säk-
kimäärin 2. säe kerrallaan
säkene tavallisemmin säen
Säkkijärvi: Säkkijärvellä venäjäksi Kondratjevo
Säkylä: Säkylässä
säkä : sään : säkää 1. eräiden nisäkkäiden selän kor¬
kein kohta 2. vain arkikielessä, yleiskielessä onni
särkeä : särjen huom. päätä särkee, hammasta
särkee, huom. ei »pää särkee, hammas särkee»
Särkisalo: Särkisalossa
särmi varjostin, kaihdin, seinäke
särki: särjen
särvin : särpimen : särvintä perunan tai leivän li¬
sänä nautittava ruoka tai juoma
Säräisniemi: Säräisniemellä
säteilin säteilevä laite, esim. lämpösäteilin
Säteilyturvakeskus
säteittäin keskuksesta säteiden tavoin eri suuntiin
säteittäinen
sävel taivutusmuotoja yks. gen. sävelen, yks. part.
säveltä, yks. ill. säveleen, mon. nom. sävelet,
mon. gen. sävelten, sävelien, mon. part. säveliä,
mon. ill. säveliin
sävyte sävyttävä aine, varsinkin sampoo
Säyneinen : Säyneisessä
säyne : säyneen = säynäs : säynään = säynävä
eräs särkikala
Säynätsalo: Säynätsalossa
säädin säätölaite
sääksi: sääksen kalasääksi, kalasääski
Sääksmäki: Sääksmäellä tai Sääksmäessä
säännellä 1. ohjata, rajoittaa säännöillä tai säännök¬
sillä, esim. totutut tavat sääntelevät käyttäytymistä
2. säännöstellä, pitää määrärajoissa, esim. veden
määrää pyritään sääntelemän padon avulla
sääntömuutos sääntöjenmuutos
sääolosuhteet sää
sääski hyttynen
säästiö pienehkö, tavallisesti yksityismaasta rajattu
luonnonsuojelualue
sääteinen esim. lakisääteinen
säätää : säädän : sääti: säätänyt
-säätöinen esim. aikasäätöinen, omasäätöinen,
termostaattisäätöinen
Söul Soul
T
t lyh. 1. tunti(a), huom. yleiskielen lyhenne; SI-
järjestelmän tunnusta h ei ole syytä yleiskielessä
käyttää 2. tonni(a), Sl-järjestelmän tunnus; yleis¬
kielen lyhenne on tn 3. tie 4. tavu
t. lyh. toivottaa
T lyh. 1. tesla(a) 2. terä- (kerrannaisyksikön etuliit¬
teenä: 1012)
T/A tutkimusalus
taaem- taem-, esim. taemmaksi, taempana, taempi
taaim- taim-, esim. taimmainen, taimmaksi, taimpa-
na
taajeta : taajenee : taajetkoon : taajeni: taajen-
nut = taajentua tulla taajemmaksi, tihetä
taaksepäin
Taalainmaa maakunta Keski-Ruotsissa
taalalainen
taalari eri maissa (Suomessa ja Ruotsissa 1500-
1700-luvulla) käytännössä ollut rahayksikkö
taaleri varsinkin ei-pohjoismaisista rahoista: taalari
taannoin jokin aika sitten, äskettäin, hiljan; aikai¬
semmin, ennen
taantua 1. liikkua, kulkea, mennä tai vetäytyä taak¬
sepäin, peräytyä 2. palata kehityksessä aikaisem¬
malle tasolle, vastakohta sanalle kehittyä
taara tavaran päällyksen paino, brutto-ja nettopai¬
non erotus

SANASTO 413
taasen nykyään yleensä taas
taata : takaan : taatkoon : takasi : taannut :
taattu
taattu huom. vain silloin, kun jonkun nimenomai¬
sesti takaamasta on kysymys, esim. »tämän uu-
tuusartikkelin menekki on taattu» = menekki on
varma
tabasko muun muassa chilistä ja cayennenpippu-
rista valmistettu pippurikastike
tabletti 1. pieni tavallisesti keikkomainen kiinteä lää¬
kevalmiste 2. lautasen, kahvikupin tms. alusliina
tabu (uskonnollinen) kielto tai kiellon kohde
tabulaattori sarkain
tabula rasa »tyhjäksi pyyhitty taulu», sielu, johon
kokemus ei vielä ole jättänyt jälkiään
taco ohut, taitettu ja täytetty suolaisena pikkuläm-
pimänä syötävä maissileipä
tadikko puutarha- tai navettatöihin ym. käytettävä
haarukkamainen monipiikkinen työväline, jossa
on kädensijallinen varsi, syn. talikko
Tadzikistan = Tadzikistanin tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus 77, kolmikirjaintunnus TJK)
tadzikistanilainen
tae : takeen : taetta 1. takaus, takuu; monikossa:
varmuus, esim. ei ole mitään takeita siitä, että
yritys onnistuu 2. omin takein = omin päin 3. taos,
taottu kappale
TAE lyh. tavanomaisten aseiden vähentäminen
TaEL lyh. eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoi¬
den ja toimittajien eläkelaki
taemmaksi = taemmas = taemma
taempana
taempi
taeta: takenen : takeni yleensä käytetään vain vo¬
kaalivartaloisia muotoja, esim. suoraan eteneväs¬
sä ja takenevassa polvessa
tafti palttinasidoksinen silkki- tai tekosilkkikangas
tag(i) graffiteissa käytettävä nimikirjoitus tai puu¬
merkki, myös tägi
tahdistaa saattaa toisen kanssa samaan tahtiin (var¬
sinkin koneista)
tahdistin tahdistuslaite, esim. sydämentahdistin
tahdittaa musiikissa ja runoudessa: jakaa tahteihin
tahdonalainen = tahdon alainen
tahdonilmaus
Tahiti: Tahitilla tai Tahitissa Seurasaarten suurin
saari
tahko : tahkon 1. pyöritettävä hiomakiekko 2.
tahkon muotoinen emmentaljuusto 3. monitahok-
kaan rajapintoina olevista monikulmioista tai ja¬
lokiven hiomapinnoista, fasetti
taho huom. turhaa käyttöä vältettävä, esim. »aloi¬
te on tullut vanhempien taholta» = (jotkut) van¬
hemmat ovat tehneet aloitteen; »ministeriön ta¬
holta on tullut tieto päätöksestä» = ministeriöstä
on tullut tieto päätöksestä; »veronmaksajien ta¬
holla päätös on aiheuttanut pettymystä» = veron¬
maksajat ovat olleet pettyneitä päätökseen; »en
olisi odottanut tuollaista iskua heidän taholtaan»
= en olisi odottanut heiltä tuollaista iskua
tahranpoiste = tahranpoistoaine
tahtoa huom. muotisanonta »tahtoo sanoa» kor¬
vautuu mieluummin muulla ilmauksella, esim.
siis, toisin sanoen
tai huom. kysymyslauseissa käytetään ^/-konjunk¬
tiota silloin, kun kysymyksessä eivät ole ainoat
mahdolliset vaihtoehdot, esim. mietin, mahtoiko
lapsella olla kylmä tai nälkä vai vaivasiko häntä
kenties jokin muu, kun hän itki; kun kysymykses¬
sä ovat ainoat mahdolliset vaihtoehdot, käytetään
konjunktiota vai, esim. en ollut varma, oliko lap¬
sella kylmä vai nälkä, kun hän itki
taidokas 1. taitoa osoittava, taitavasti tehty 2. mie¬
luummin taitava, esim. »taidokas seppä» = taita¬
va seppä
taidollinen taitoa koskeva, huom. -Uinen-loppui¬
nen adjektiivi korvautuu usein suomalaisemmalla
ilmauksella, esim. »tiedolliset ja taidolliset tavoit¬
teet = tieto- ja taitotavoitteet
taifuuni pyörremyrsky Kaakkois-Aasiassa
taiga Siperian metsävyöhyke; pohjoiset havumet¬
sät
TaiK lyh. Taideteollinen korkeakoulu
taika: taian
taikko tadikko
taikoa : taion : taikoi: taikonut
taimen : taimenen : taimenta täplikäs lohensu¬
kuinen kala

414 SANASTO
taimettaa istuttaa alueelle taimia
taimi: taimen : tainta tai taimea oras, verso, ve¬
sa, istukas
Taimi: Taimin : Taimia (etunimi)
taimikko samalla paikalla kasvavat taimet, taimisto
taimisto 1. samalla paikalla kasvavat taimet, tai¬
mikko 2. mieluummin taimitarha
taimitarha paikka tai laitos, jossa taimia kasvate¬
taan myyntiin tai muualle istutettavaksi
taimmainen = takimmainen
tainnoksissa = tainnuksissa
tainnuttaa 1. saatttaa tainnuksiin 2. lamaannuttaa,
tyynnyttää, typerryttää
taipale = taival
Taipalsaari: Taipalsaarella
Taipei Taiwanin pääkaupunki
tait. lyh. taiteen, esim. tait. kand. = taiteen kan¬
didaatti (luetteloissa käytettävä lyhenne on TaK)
tait. maist. = taiteen maisteri (luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne on TaM) tait. toht. = taiteen tohtori
(luetteloissa käytettävä lyhenne on TaT)
taitaa : taidan : taitaisi: taitakoon : taisi: tain¬
nut tai taitanut
taiteilija- yhdyssanan alkuosana esim. taiteilijaelä-
mä, taiteilijahenki, taiteilijalaatu, taiteilijaluon-
ne, taiteilijanimi, taiteilijaolemus
taiteilijan- yhdyssanan alkuosana esim. taiteilijan-
alku, taiteilijaneläke, taiteilijanmaine, taiteilijan-
taival, taiteilijanura, taiteilijanveri
taiten taitavasti
taitoluistelu
taitotieto taito, osaaminen, tekninen asiantuntemus
ja tietämys, »know-how»
taittaa : taittoi: taittanut
taivaansininen
Taivalkoski: Taivalkoskella
taival : taipale yksikön nominatiivissa ja partitii¬
vissa (sekä monikon genetiivissä) yleensä taival:
taivalta : taivalten, muut taivutusmuodot tavalli¬
sesti fa//?a/e-sanasta, esim. yks. genet. taipaleen,
yks. illat, taipaleeseen
Taiwan : Taiwanissa = Kiinan maakunta Tai¬
wan : Kiinan maakunnassa Taiwanissa (kaksi¬
kirjaintunnus 7W, kolmikirjaintunnus TWN)
taiwanilainen
taivasalla ulkosalla, ulkona
Taivassalo : Taivassalossa
TaK lyh. taiteen kandidaatti, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin tait. kand.
takaa-ajaja
takaa-ajo
takaapäin
Taka-Intia
takaisinpäin
takaisintulo
takana oleva
takanapäin
takanta takaa
takaperin 1. takaosa, perä, selkä edellä, kohti me¬
nosuuntaa 2. vastakkaiseen suuntaan, taaksepäin
takaus sitoumus vastata siitä, että joku toinen suo¬
rittaa velvoituksensa, yleensä velkansa
takau(tu)ma paluu taaksepäin ajassa
takia tähden, vuoksi
takiainen Arctium, isoja ja tanakoita, leveälehti-
siä, kaksivuotisia mykerökukkaisia kasveja
takimmainen
taksi 1. tilattava henkilöauto 2. yleiskielessä mie¬
luummin mäyräkoira
taksoittaa 1. arvioida jonkin hinnaksi 2. yhtymistä
ja yhdyskunnista: määrätä jäsenten maksettavaksi
tiettyjen perusteiden mukaan
taksonomia ryhmittely, luokittelu, systematiikka
taksonominen taksonomiaan kuuluva, ryhmittele¬
vä, luokitteleva, systemaattinen
taktiikka 1. taistelutaito 2. menestykseen tähtäävä
toimintasuunnitelma
taktikko taktiikan käyttäjä, taktikoija
taktikoida käyttää taitavasti taktiikkaa; juonitella,
keinotella
taktinen 1. taktiikkaan kuuluva; taktiikaltaan taita¬
va 2. biologiassa: ärskykkeen aiheuttama, ärsyk¬
keen mukaan suuntautuva
takuu 1. jonkin työn tekijän tai tavaran valmista¬
jan ym. antama sitoutumus siitä, että tuote tietty¬
nä aikana täyttää tietyt laatu-, kestävyys- tai muut
vaatimukset, esim. keittimellä on vuoden takuu 2.
takaaminen, esim. mennä takuuseen jonkun puo-

SANASTO 415
Iestä 3. takaus, esim. sain lainaa takuita vastaan
talari taalari
talas : talaan : talasta veneen, nuotan tai verkko¬
jen suojaksi rakennettu katos tai suoja
Talas : Talaan tai Talaksen (sukunimi)
tal.hoit. lyh. taloudenhoitaja
talikko = tadikko
talismaani onnea tuottava taikaesine
TALK lyh. tarkastuslautakunta
talkkunajauhot = talkkunat
talkoot käytetään yleensä vain monikossa, esim.
olimme talkoissa
tallautua = tallaantua
tallelokero (pankin) talletuslokero
tallenne tallennuksen tulos, esim. äänite, tietoko¬
neen levylle tallennettu tieto, valokuva, muistiin¬
pano
tallennin laite, jonka avulla tietoa tallennetaan
tallentaa panna tai ottaa talteen (erityisesti jotain,
jota ei voi käsin koskettaa), esim. nauhoittaa, elo¬
kuvata, valokuvata, siirtää tietokoneen muistiin
tallete talletettu esine, depositio
talletus talletettu omaisuus, varsinkin pankkiin tal¬
letettu raha
Tallinna Viron pääkaupunki
taloittain talojen mukaan, talo talolta, talo kerral¬
laan
talollisenpoika
talollisentytär
talonki : talongin : talonkia osakekirjan kanta-
lippu
talonpoikaisto talonpojisto, talonpoikaissääty, ta¬
lonpojat
taloudellinen 1. taloutta koskeva, talouteen kuulu¬
va, talous- 2. edullinen, kannattava; taloudelliseen
hyötyyn pyrkivä, tarkka, esim. on taloudellista
käyttää saunan jälkilämpö esimerkiksi vaattei¬
den kuivattamiseen; taloudellinen perheenemän-
tä keksii sen kyllä itsekin
taloust. lyh. taloustieteiden, esim. taloust. maist.,
taloust. toht.
taltio viraston yms. arkistossa säilytettäväksi tar¬
koitettu asiakirjan alkuperäiskappale
talvellinen menneen tai viime talven aikainen
talvinen talvelle ominainen, talvisin tapahtuva tai
tapahtunut; viimetalvinen = talvellinen
talvisota 1. Suomen ja Neuvostoliiton talvella
1939-1940 käymä sota, huom. ei isoa alkukir¬
jainta 2. yleensä talvella käyty tai käytävä sota
TaM lyh. taiteen maisteri, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin tait.
maist.
tamburiini 1. kädessä pidettävä helistinreunainen
rumpu 2. eräs vanha provencelainen tanssi
Tammela: Tammelassa
Tammisaari: Tammisaaressa
tampata piiskata (mattoja), tomuttaa
Tampere: Tampereella
tamponi 1. harso- tai vanutukko 2. vanusta tehty
emättimeen pantava kuukautissuoja
tandem(pyörä) polkupyörä Jossa on kaksi satulaa
ja kahdet polkimet toinen toisensa takana
Tane lyh. tasa-arvoasiain neuvottelukunta
tangeerata sivuta
tangetti 1. soittimen kosketin, kirjoituskoneen ym.
näppäin 2. sivuaja 3. eräs trigonometrinen funk¬
tio
tanhuta : tanhuan : tanhutkoon : tanhusi: tan¬
hunnut
tanka : tankan eräs viisirivinen japanilainen runo-
muoto
tankata 1. puhua tai lukea takellellen, änkyttäen
2. täyttää tankki
tankkeri säiliöalus, tankkilaiva
tankki 1. säiliö 2. nykyään mieluummin: panssari¬
vaunu
Tanner : Tannerin (sukunimi)
tanner = tantere yleensä yksikön nominatiivi ja
partitiivi sekä monikon genetiivi tanner: tanner¬
ta : tannerten, muut taivutusmuodot tantere-sa¬
nasta, esim. yks. genet. tantereen, yks. illat, tan¬
tereeseen
Tansania = Tansanian yhdistynyt tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus 7Z, kolmikirjaintunnus TZA)
tansanialainen
tanska kieli
Tanska = Tanskan kuningaskunta (kaksikirjain¬
tunnus DK, kolmikirjaintunnus DNK)

416 SANASTO
tanskalainen
tanskandogi eräs koirarotu
tanskan kieli
tanskankielinen
tanskannos tanskankielinen käännös
Tanskansalmi salmi Islannin ja Grönlannin välissä
tanskantaa kääntää tanskaksi
tanssiaiset
tanssijatar
tanssit, lyh. tanssitaiteen, esim. tanssit, kand., tans¬
sit. lis., tanssit, maist., tanssit, toht. (tanssitaiteen
kandidaatti, lisensiaatti, maisteri, tohtori)
tantere = tanner 1. kovaksi tallattu tai kovapintai¬
nen avoin ja melko tasainen maa-ala, kenttä, pi¬
hamaa; maanpinta, maankamara 2. yhdyssanoissa
esim. leikkitanner, -tantere; sotatanner, -tantere;
tappotantere, -tanner
tantieemi osapalkka, palkkio
TAO lyh. tietokoneavusteinen opetus, tietokone¬
avusteinen oppiminen
taolainen Laotsen perustama luonnonfilosofisen
kiinalaisen uskonnon eli taolaisuuden tunnustaja;
taolaisuudelle ominainen, sen mukainen
taolaisuus joskus syn. taoismi
taonnainen 1. takomalla tehty, taottu 2. takomalla
tehty tuote, takomatuote, taos
taos takomatuote, taoennainen
tapa huom. tällä tavalla = tällä tapaa = tällä ta¬
voin
tapahtua huom. jos lauseen subjektina on teke¬
mistä ilmaiseva substantiivi, tapahtua-verbi kor¬
vataan seuraavaan tapaan: »käsienpesu tapahtuu
vesihanan alla» = kädet pestään vesihanan alla;
»ylioppilastodistusten jako tapahtuu juhlasalissa»
= ylioppilastodistukset jaetaan juhlasalissa; »lu¬
mien sulamista tapahtuu kaiken aikaa» = lumet
sulavat kaiken aikaa
tapahtumaköyhä tapahtumaton, vähätapahtumai-
nen, pitkästyttävä
tapahtumarikas runsastapahtumainen, tapauksekas,
vaihteleva
tapainen 1. muodostaa yleensä yhdyssanan edel¬
lään olevan genetiivimuotoisen pronominin ja
muutaman adjektiivin kanssa, esim. samanta¬
painen, sentapainen, tämäntapainen; hyvänta¬
painen, pahantapainen 2. muut genetiivialkui¬
set yhtymät voidaan yleensä kirjoittaa sanalii¬
toiksi, vaikka yhteen kirjoittaminenkin on tilan¬
teen mukaan tapauksittain mahdollista, esim. en¬
tisen tapainen, hymyn tapainen, pakinan tapai¬
nen, pianon tapainen, unen tapainen, vastaavan
tapainen
tapainturmelus
tapaninpäivä toinen joulupäivä; Tapanin nimipäi¬
vä on Tapanin päivä
tapetti
tapisoida tapetoida
TAPRI lyh. (engl.)Tampere Peace Research Insti¬
tute, Tampereen rauhantutkimuslaitos
tapsi 1. peruke, perustin 2. puhelinkaapeli tai puhe-
linjohdin
tareta tarjeta
tariffi vahvistettu hinta-, maksuluettelo
tariffoida määrätä tariffi
tarina 1. perinteentutkimuksessa: totena kerrottu
johonkin henkilöön, paikkaan tai uskomukseen
liittyvä kertomus 2. kuvaus jonkun tai jonkin elä¬
mästä, kohtaloista, vaiheista 3. tarinointi, juttelu,
puhelu, keskustelu
tarjeta : tarkenen : tarkenisi : tarjetkoon : tar-
keni: tarjennut
tarjoilija
tarjota : tarjoan : tarjoaisin : tarjotkoon : tarjo¬
si : tarjonnut
tark. lyh. 1. tarkastaja 2. tarkastanut, tarkastettu
tarkastaa 1. ottaa selvää jostakin, tutkia, tutkis¬
tella, esim. tarkasta posti 2. tutkia vian löytämi¬
seksi tai kelpoisuuden toteamiseksi, esim. Ainon
väitöskirja tarkastetaan ensi lauantaina 3. mie¬
luummin tarkistaa, esim. tarkista tietosanakirjas¬
ta, olenko oikeassa
tarkastella 1. tarkkailla, katsella tutkien, esim.
Annikki tarkasteli postimerkkejään 2. käsitellä
(asiaa), pohtia, esim. ongelmaa on tarkasteltava
monesta näkökulmasta
tarkata 1. pitä silmällä, katsoa tai kuunnella tar¬
kasti, seurata 2. joskus myös herkistää, teroittaa,
esim. tarkkaa kuuloasi, jotta erottaisit rapinan

SANASTO 417
tarkentaa tehdä tarkemmaksi, täsmentää
tarketa : tarkkenee : tarkkeni: tarkennut = tar¬
kentua tulla tarkemmaksi, terävöityä, täsmentyä
tarkistaa tarkastaa ja samalla korjata mahdolliset
virheet, varmistua siitä, että jokin on asianmukai¬
sessa kunnossa, esim. tarkistaa pöytäkirja, tar¬
kistaa kellonsa käynti, tarkistaa kantansa
tarkka-ampuja
tarkkaavaisuus = tarkkaavuus
tarkkailla havainnoida, seurata, huomioida, tehdä
havaintoja; valvoa, pitää silmällä
tarkoite se esine, asia ym., jota sana kulloinkin tar¬
koittaa
tarkoittaa 1. aikoa, ajatella, suunnitella, esim. tar¬
koitin vain hyvää; Heikki tarkoitti sinua; nämä
eväät on tarkoitettu teille 2. merkitä, ilmaista jo¬
tain käsitettä, esim. päänpudistus tarkoittaa kiel¬
toa 3. tarkoittaa totta = olla tosissaan, esim. Pek¬
ka tarkoitti täyttä totta uhkauksellaan
tarkoituksenmukainen asianmukainen, tarkoituk¬
seen sopiva
tarkoitus
tarpeisto tarvikkeet
tartarikastike silputulla sipulilla tai pikkelsillä
höystetty majoneesikastike
tartaripihvi raastetusta tai jauhetusta lihasta tehty
höystetty pihvi, raakapihvi
Tartto yliopistokaupunki Virossa
tarttuvuus
tartuntatauti
taru 1. jumalia, yliluonnollisia olentoja tai tapah¬
tumia käsittelevä sadunomainen ja uskomukselli-
nen kertomus; myytti 2. tarina
Tarvasjoki: Tarvasjoella
tarve 1. se tila, että tarvitsee jotakin, esim. levon
tarve, hellyyden tarve, avun tarve, tilan tarve
2. se, mihin jotakin tarvitaan, esim. raha tuli hy¬
vään tarpeeseen 3. (monikko) tarpeet = tarvik¬
keet, tarveaineet, esim. ruokatarpeet, rakennus¬
tarpeet 4. ulostamisesta ja virtsaamisesta, esim.
tehdä tarpeensa 5. vakiintuneissa yhteyksissä, ku¬
ten tarpeen tullen, tarpeen mukaan, tarpeen vaa¬
tiessa
tarvike jonkin valmistamiseen tai aikaansaamiseen
tarvittavista aineksista, esim. ampumatarvikkeet,
elintarvikkeet, ompelutarvikkeet, rakennustarvik¬
keet, välttämättömyystarvikkeet
tarvikkeisto tarvikkeet, tarpeisto
tarvis : tarvista tarve, huom. käytetään lähinnä ar¬
kikielessä ja vain yksikön nominatiivissa ja parti¬
tiivissa, esim. rahan tarvis
tarvita : tarvitsen : tarvitsisi : tarvitkoon : tar¬
vitsi : tarvinnut huom. seuraavanlainen käyttö ei
ole yleiskielen mukaista: »sinä et tarvitse tehdä
mitään» = sinun ei tarvitse tehdä mitään; »Tuo¬
mo tarvitsee saada uudet saappaat» = Tuomo tar¬
vitsee uudet saappaat =Tuomon tarvitsisi saada
uudet saappaat = Tuomon pitäisi saada uudet
saappaat; »en tarvinnut kuin vähän laulaa, ja
mielialani koheni» = minun ei tarvinnut kuin vä¬
hän laulaa, ja mielialani koheni
tasakkain tasan tasoissa
tasakoosteinen koostumukseltaan tasainen tai yh¬
tenäinen, homogeeninen
tasanko laaja suhteellisen tasainen maapallon pin¬
nan alue
tasanne pienehkö luonnon tai ihmisen muovaama
tasainen ja vaakasuora alue, esim. vuoren huipul¬
la oli tasanne; porrastasanteet olivat maalattua
betonia
tasapainoilla (koettaa) pysytellä tasapainossa
tasapainottaa saattaa (parempaan) tasapainoon
tasapäistää tehdä tasapäiseksi
tasaraha
tasassa 1. tasalla, tasossa, esim. aurinko on puun-
latvojen tasassa 2. tasakkain, esim. vienti ja tuon¬
ti ovat tasassa
tasasuhtainen
tasatusten = tasakkain
tasautua = tasaantua
tasavalta huom. pienellä alkukirjaimella, esim.
Suomen tasavalta, Argentiinan tasavalta
tasavertainen = tasaveroinen
tasetti sarjanarsissi
tasinko : tasingon : tasinkoa omaisuudenjaossa
toisen osapuolen toiselle antama korvaus, jotta
jako olisi oikeudenmukainen
Taskent Uzbekistanin pääkaupunki

418 SANASTO
Tasku lyh. Taloudellinen suunnittelukeskus
Tasmania : Tasmaniassa 1. saari Australian kaak-
koisrannikolla 2. lähinnä saaren käsittävä Austra¬
lian osavaltio
taso 1. tasainen suora pinta 2. tietyllä korkeudella
olevaksi vaakatasoksi ajateltavissa oleva, esim. lii¬
kehuoneistot oli rakennettu kahteen tasoon; kier¬
toilmauunissa leivonnaisia voi poistaa samanai¬
kaisesti vaikka neljällä tasolla 3. korkeus, laatu,
porras, aste, esim. ammattitaso, huipputaso, sä-
veltaso, älykkyystaso; huom. muotikäyttöä: »ko¬
titietokoneiden hintataso on romahtanut» = ko¬
titietokoneiden hinnat ovat romahtaneet; »nyky¬
ään entistä useammista asioista voidaan päättää
jo koulujen tasolla» = nykyään jo koulut voivat
päättää entistä useammista asioista 4. genetiivin
jäljessä merkityksessä jonkin korkeudella, jonkin
tasalla, jonkin tasassa, esim. amme oli upotettu
lattian tasoon; liian nuorena kouluun pyrkivän on
oltava kehitykseltään ainakin kahdeksanvuotiaan
tasolla
tasoite varsinkin maalattavan pinnan tasoitukseen
käytettävä aine
tasoittaa
tasokas laadukas, korkeatasoinen
Tass lyh. (ven.) Telegrafnoje Agentstvo Sovetskogo
Sojuza, Neuvostoliiton uutistoimisto, nyk. Itar-
Tass
TaT lyh. taiteen tohtori, lähinnä luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin tait. toht.
tataari eräiden Aasiassa ja Etelä-Venäjällä asuvien
turkkilaistataarilaisia kieliä puhuvien kansojen jä¬
sen; tataarien kieli
tataarilainen tataareihin tai tataareille kuuluva
Tataria tataarien autonominen sosialistinen
neuvostotasavalta
tatar : tattaren : tatarta Polygonum, tatarkasvei-
hin kuuluvia ruohoja
tattari Fagopyrum sagittatum, tatarkasveihin kuu¬
luva viljelyskasvi
tauko : tauon : taukoa
tauota : taukoaa : taukosi: tauonnut
tauottaa 1. sijoittaa johonkin taukoja tai tauot
2. saada taukoamaan
taus : tauksen : tausta = tausta : taustan : taus¬
taa
taustaa : taustan : tausti: taustanut varustaa jo¬
kin taustalla, muodostaa tausta, olla taustana jol¬
lekin
tautofonia saman sana-aineksen lähekkäinen tois¬
tuminen, toisto
tautofoninen tautofoniaa sisältävä
tautologia saman asian tarpeeton toistaminen, toisto
tautologinen tautologiaa sisältävä
tav. lyh. tavallisesti, tavallinen
tavan takaa
tavata : tapaan : tapasi: tavannut 1. kohdata, ta¬
voittaa 2. yleensä vain arkikielessä, yleiskielessä
mieluummin olla tapana
tavata : tavaan : tavasi : tavannut lukea tavuit¬
tain
taverna pieni italialainen ravintola
tavoite päämäärä, tarkoitus
tavoiteasettelu tavoitteet, tavoite, tavoitteenasettelu
tavoittaa 1. saada kiinni, saavuttaa, löytää 2. ny¬
kyään mieluummin tavoitella
tavoitteellinen = tavoitteinen tavoitteeseen pyrki¬
vä tai tähtäävä, määrätietoinen
tavoitteellisuus = tavoitteisuus
tavoitteisto tavoitteet
tavuittain tavu kerrallaan, tavu tavulta
tavuttaa jakaa tavuihin
tavutus tavuttaminen, tavujako
TaY lyh. Tampereen yliopisto
TaYS lyh. Tampereen yliopistollinen sairaala
tax-free veroton; varsinkin verottomasta myynnistä
tax-free-myymälä
taxi taksi
tb. lyh. tuberkuloosi
Tbilisi Georgian pääkaupunki
te 1. huom. yhtä henkilöä teititeltäessä verbin liit¬
tomuodoissa pääverbi on yksikössä, esim. kuulin,
että olette käynyt Espanjassa; meille kerrottiin,
että ette ole saanut sanomalehteänne viikkoon;
olette varmaan kuullut uutisen 2. kun kirjoite¬
taan henkilö(i)lle, jo(i)ta teititellään, Te kirjoite¬
taan kohteliaisuuden vuoksi aina isolla kirjaimel¬
la; isoa kirjainta käytetään kirjeissä yleensä myös

SANASTO 419
silloin, kun puhutellaan useita sinuteltavia henki¬
löitä 3. puhutussa kielessä on tapana jättää omis¬
tusliite pois, kun genetiivillä ei osoiteta selkeää
omistamista; kirjakielessä omistusliitettä yhä käy¬
tetään, esim. »teidän koulu» = teidän koulunne,
»teidän perhe» = teidän perheenne
teak tiikki
TeaK lyh. Teatterikorkeakoulu
teatraalinen (yleensä kielteissävyisesti) teatteri¬
mainen, teeskentelevä, teennäinen, suurieleinen
teatt. lyh.tsim. teatt. kand. = teatteritaiteen kandi¬
daatti, teatt. Us. = teatteritaiteen lisensiaatti, te¬
att. maist. = teatteritaiteen maisteri, teatt. toht. =
teatteritaiteen tohtori
teddykarhu pörhökarvainen leikkikarhu
tedeum katolisen juhlamessun päätösosa
teelmä = teelmys 1. keskentekoinen esine tai teos
2. tekemisen tulos (usein väheksyväsävyinen), te¬
kele
teema 1. aihe, johtoajatus, (musiikissa) valta-aihe
2. taivutettavan sanan merkkimuodot 3. lauseen
se osa, joka ei sisällä uutta informaatiota
teeri: teeren
Teerijärvi: Teerijärvellä
teesi väittämä, väite
teetättää teettää
teflon mm. astioiden sisäpinnoitteena käytettävä
kestomuovi
Tegucigalpa Hondurasin pääkaupunki
tehdas huom. olla työssä tehtaassa
tehdä 1. huom. tehdä-verbiä ei voi käyttää tahaton¬
ta tapahtumista ilmaisevan verbin sijasta, esim.
»monet yllättyivät, mutta Pekka ei tehnyt niin»
= monet hämmästyivät mutta ei Pekka; »en olisi
uskonut, että Matti myöhästyy, mutta niin hän
vain teki» = en olisi uskonut että Matti myöhäs¬
tyy, mutta niin vain kävi 2. huom. te/zdä-verbillä
ei suomessa ole merkitystä olla yhteensä, esim.
»kaksi plus kaksi tekee neljä» = kaksi plus kaksi
on neljä; 3. huom. verbiä käytetään partitiivimuo-
toisen objektin kanssa eräissä kiteytyneissä ilma¬
uksissa, esim. tehdä hallaa, tehdä oikeutta, tehdä
puhdasta, tehdä selvää (jälkeä), tehdä terää, teh¬
dä tietä, tehdä velkaa
Teheran Iranin pääkaupunki
tehokas 1. tepsivä, sellainen, jossa on tehoa, tehoi-
sa 2. tehollinen
tehollinen sellainen, joka voidaan suoraan käyttää
hyödyksi, hyödyllinen
teho-osasto erikoislaittein varustettu sairaalan osas¬
to, jossa hoidetaan kriittisessä tilassa olevia poti¬
laita
tehostaa 1. lisätä jonkin tai jonkun tehoa tai vaiku¬
tusta 2. mieluummin tähdentää, korostaa
tehoste tehostuskeino
tehota : tehoa : tehosi: tehonnut
tehote puheilmaisun tehostuskeino
tehottaa tehostaa ilmaisua
tehtäväalue, tehtäväkenttä työala, tehtävät
Tehy terveyden ja sosiaalihuoltoalan ammattijär¬
jestö
teipata 1. kiinnittää teipillä 2. sitoa tiukasti
teippi tarraliimanauha
Teisko Teiskossa
teismi oppi, jonka mukaan Jumala on maailman¬
kaikkeutta ylläpitävä voima
TeK lyh. teatteritaiteen kandidaatti, lähinnä luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin
teatt. kand.
tekele 1. halventavasti: aikaansaannos, teelmä, val¬
miste 2. tekeillä oleva esine, valmiste tai teos
Tekes lyh. Teknologian kehittämiskeskus
tekijä
tekijänpalkkio
tekn. lyh. 1. teknikko 2. tekniikan, esim. tekn. lis.,
tekn. toht.
tekniikkaa 1. taitoja keinot jonkin päämäärän saa¬
vuttamiseksi tai tehtävän suorittamiseksi 2. elot¬
toman luonnon ja sen lakien hyväksikäyttö ihmi¬
sen tarkoituksiin 3. teknisistä laitteista, rakenteis¬
ta yms.
teknikko opistoasteen tutkinnon suorittanut henki¬
lö, esim. sähköteknikko
teknillinen tekninen; huom. kuitenkin eräiden oppi¬
laitosten nimissä, esim. Teknillinen korkeakoulu,
Helsingin teknillinen oppilaitos
tekninen tekniikkaa koskeva, tekniikan alaan kuu¬
luva

420 SANASTO
teknistieteellinen teknisiä tieteitä koskeva
teknistyä muuttua teknise(mmä)ksi
teknokemiallinen teollisuus kosmeettisia, väri-,
liima-, puhdistus- yms. aineita tuottava kemian
teollisuus
teknokraatti teknokratian kannattaja tai edustaja
teknokratia oppi tekniikan ja teknikkojen johto¬
asemasta yhteiskunnassa
teknologia oppi raaka-aineiden jalostusmenetel¬
mistä; oppi tekniikan menetelmistä ja hyväksi¬
käytöstä
teknologinen teknologiaan kuuluva
teko- (yhdyssanojen alkuosana) keinotekoinen,
esim. tekoitku, tekojalka, tekojää, tekokuitu, teko-
nahka, tekoturkis, tekovalo, tekoäly
tekstiili kudottu, neulottu tai virkattu tuote
tekstiiliopettaja tekstiilityön opettaja
TeL lyh. teatteritaiteen lisensiaatti, lähinnä luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin teatt. lis.
TEL lyh. työntekijäin eläkelaki
Tel Aviv
tele- yhdyssanojen alkuosana 1. kauko-, etä- 2. tie¬
toliikenteeseen tai teletekniikkaan kuuluva tai pe¬
rustuva
telealue
teleasentaja lähettimiin, tutkiin ym. teleteknisiin
laitteisiin erikoistunut asentaja
Telehallintokeskus
teleinsinööri teletekniikan insinöri
teleksi kaukokirjoitin
teleobjektiivi kauko-objektiivi
teleologia tarkoitusperäisyysoppi
teleologinen teleologian mukainen
telepaattinen telepatian luonteinen, telepatiaan
kuuluva
telepatia ajatuksensiirto
teleskooppi kaukoputki
televisio
televisiotoimittaja
teli 1. nopeasti pyörivä akseli, jonka vapaaseen
päähän teränkiinnike sovitetaan 2. ajoneuvon run¬
koon pystytapilla nivelletty alusvaunu 3. jäälaut¬
ta, jäälohkare, joskus myös muu levymäinen loh¬
kare
teljetä : telkeän : telkeäisi : teljetköön : telkesi
: teljennyt 1. sulkea ovi yms. salvalla eli teljellä
2. panna telkien taakse, esim. mies teljettiin van¬
kilaan
teljo veneen istuinpenkki, tuhto
telki: teljen : telkeä oven tms. salpaamiseen käy¬
tetty pönkkä, salpa tai teljin; lukonkieli, -salpa,
säppi
telluurio koje, jolla havainnollistetaan Maan (tai
Kuun) kiertoliikettä
teloittaa panna kuolemantuomio täytäntöön
TeM lyh. teatteritaiteen maisteri, lähinnä luettelois¬
sa käytettävä lyhenne, muulloin teatt. maist.
temaattinen teemaa tai teemoja koskeva; kehitte¬
levä
tematiikka musiikissa: teemasto, teema-aines, ai¬
heisto, aiheiden käsittely
Temmes : Temmeksellä
tempera 1. veteen sekoitettu peiteväri, jossa sideai¬
neena on munanvalkuaista, kaseiinia tms. 2. tem-
peraväreillä tehty maalaus, temperamaalaus
temperamentikas = temperamenttinen kiihkeä-
luonteinen, tulinen, vilkasluonteinen
temperamentti luonteenlaatu, -sävy; luonteen tu-
lisuus, temperamenttisuus
temperamenttinen = temperamentikas
temperoida saattaa alkoholijuoma nautittavaksi so¬
pivaan lämpötilaan
tempo 1. musiikissa: aikamitta 2. nopeus, vauhti
temporaalinen aikaa ilmaiseva
tempus aikaluokka
tenava huom. mon. partitiivi tenavia
tendenssi pyrkimys, tarkoitus, tarkoitusperäisyys;
kehityssuunta, taipumus
Teneriffa : Teneriffalla tai Teneriffassa suurin
Kanarian saarista
Tenhola: Tenholassa
tenhota : tenhoan : tenhosi: tenhonnut 1. lumo¬
ta, hurmata, saattaa tenhon valtaa 2. taikoa, noi¬
tua
Teno(joki)
tenori korkea miehen ääni; korkeaääninen mies¬
laulaja; tenoreille tarkoitettu kuoron ääni
tensidi pesuaineen likaa irrottava aine

SANASTO 421
tentaattori tutkija, kuulustelija
tenttiä 1. pitää tentti, kuulustella 2. suorittaa tentti
TEO lyh. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
teol. lyh. teologian, esim. teol. kand., teol. Us., teol.
maist., teol. toht.
teollinen teollisuuden alaan kuuluva, teollisuuden,
teollisuus-
Teollistamisrahasto
teologi jumaluusoppinut
teologia jumaluusoppi
teologinen jumaluusopillinen
teoreema väittämä
teoreetikko teorian tuntija, teorian harrastaja
teoreettinen teoriaa koskeva, teoriaan perustuva,
tietopuolinen; pelkkiin teorioihin perustuva, epä¬
käytännöllinen, tosiasioita vastaamaton
teoretisoida teorioida
teoria yhtenäinen tietojen järjestelmä; tieteellinen
selitys; teoreettisten pohdiskelujen tulos
teorioida rakennella teorioita, perustaa (pelkkiin)
teorioihin
teosofi teosofian kanttaja tai harrastaja
teosofia eräs uskonnollis-mystinen oppisuunta, jo¬
ka on saanut vaikutteita mm. idän uskonnoista
teosofinen teosofiaa kannattava, teosofian mukai¬
nen
Teosto lyh. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto
terä- kerrannaisyksiköin etuliitteenä: 1012, esim.
teragramma, terametri, terawatti
terapeutti parantaja, hoitaja, hoitohenkilö
terapeuttinen hoidollinen, hoito-
terapia (taudin)hoito
Terijoki = Zelenogorsk
termiini määräaika, -päivä
termiitti 1. lämpimissä maissa yhteiskunnittain
eläviä hyönteisiä 2. metallioksidin ja alumiinijau-
heen seos, joka palaessaan kehittää suuren kuu¬
muuden
terminaali pääteasema; lentotoimisto; autolautta-
satama
terminaalihoito kuolevan potilaan hoito, saatto¬
hoito
terminen lämpöä koskeva, lämpö-
terminologia termistö
terminologinen termistöä koskeva, termi-
termistyä muuttua termiksi
termodynamiikka luonnonilmiöihin liittyviä ener-
gianmuutoksia käsittelevä fysiikan ja fysikaalisen
kemian osa
termostaatti lämmönsäädin
teroittaa
terraario lasiseinäinen pienten maaeläinten elätys-
laatikko
territorio suoraan keskushallinnon alainen liitto¬
valtion alue
terrori sorto-, pakko-, hirmuvalta, (poliittinen) vä¬
kivalta
terrorismi terrorin harjoittaminen, hirmuvalta
terrorisoida harjoittaa terroria, saattaa terrorin
kohteeksi
tertiäärikausi kenotsooisen maailmankauden van¬
hempi kausi
tertsetti kolmen laulajan yhtye
tertsetto kolmen laulajan esitettävä sävellys tai sen
osa
tervehtyä tulla tervee(mmä)ksi
tervetullut
tervetuloa
terveydenh. lyh. esim. terveydenh. kand. = tervey¬
denhuollon kandidaatti, terveydenh. Us. = ter¬
veydenhuollon lisensiaatti, terveydenh. maist. =
terveydenhuollon maisteri, terveydenh. toht. =
terveydenhuollon tohtori
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
terveystiet, lyh. esim. terveystiet, maist. = terveys¬
tieteiden maisteri
Tervo: Tervossa
Tervola : Tervolassa
terävöittää varsinkin kuvaannollisesti: tehdä
terävä(mmä)ksi
TES lyh. työehtosopimus
tesla eräs magneettivuon tiheyden yksikkö
Tessalonikalaiskirje = tessalonikalaiskirje Paa¬
valin kaksi kirjettä Uudessa testamentissa
testamentti huom. Vanha testamentti, Uusi testa¬
mentti
testi kelpoisuus-, soveltuvuus-, tms. koe tai koe¬
sarja

422 SANASTO
TeT lyh. teatteritaiteen tohtori, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin teatt.
toht.
tetanus jäykkäkouristus
tetraedri nelitahokas
Teuva : Teuvalla
Teva lyh. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto
tevateollisuus tekstiili- ja vaatetusalan teollisuus
th. lyh. 1. täysihoito 2. tienhaara
TH lyh. Tullihallitus
thai Thaimaan pääkieli
Thaimaa : Thaimaassa : Thaimaahan = Thai¬
maan kuningaskunta (kaksikirjaintunnus TH,
kolmikirjaintunnus THA)
thaimaalainen
Thimphu Bhutanin pääkaupunki
THK lyh. 1. terveydenhuollon kandidaatti, lähin¬
nä luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mie¬
luummin terveydenh. kand. 2. Telehallintokeskus
THL lyh. terveydenhuollon lisensiaatti, lähinnä lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min terveydenh. Us.
THRILLERI trilleri
THT lyh. terveydenhuollon tohtori, lähinnä luette¬
loissa käytetttävä lyhenne, muulloin mieluummin
terveydenh. toht.
ti lyh. tiistai(na), syn. tiist.
tiaara 1. paavin kruunu 2. eräänlainen diadeemi
tiainen Paridae, varpuslintuja
tiedoksianto 1. tiedoksi antaminen 2. tiedotus, tie¬
donanto
tiedonanto (varsinkin virallinen) tiedotus tai tie¬
dote
tiedonvälitys viestintä
tiedostaa tajuta tietoisesti, tulla tietoiseksi, olla tie¬
toinen, olla selvillä
tiedosto atk:ssä: yhdeksi kokonaisuudeksi käsitet¬
tävä joukko tietueita
tiedote tiedonanto, tiedotus
tiedottaa antaa tiedoksi, ilmoittaa
tiedotus 1. tiedonanto, ilmoitus, tiedote 2. tie¬
dottaminen, esim. joukkotidotus, poliisitiedotus,
säätiedotus; tiedotussihteeri, tiedotusväline =
(joukko )viestin
tiehyt taivutusmuotoja, esim. yks. gen. tiehyen,
yks. part. tiehyttä, yks. illat, tiehyeen, mon. nom.
tiehyet, mon. gen. tiehyiden, tiehyitten, mon. part.
tiehyitä, mon. illat, tiehyihin, tiehyisiin
TIEL lyh. Tielaitos
tielaitos yleisnimi, kun tarkoitetaan hallinnonalaa
yleensä
Tielaitos erisnimi, kun tarkoitetaan keskushallin¬
non toimielintä
tienata ansaita
tienesti ansio, ansiotyö, ansiotulo
tieteellis-tekninen tieteellinen ja tekninen
tieteidenvälinen kahden tai useamman tieteenalan
välinen
tieteiskirjallisuus science fiction -kirjallisuus, sel¬
lainen mielikuvituskirjallisuus, jonka tuotteet pe¬
rustuvat johonkin olemassa olevaan tai kuvi¬
teltuun keksintöön ja kuvaavat ihmisiä uusissa
oloissa
tietenkin = tietysti
tietoinen 1. jostakin perillä oleva 2. tahallinen
tietoisuus tajunta, selvillä oleminen, perillä oleminen
tietojenkäsittely tietojen käsittely varsinkin tieto¬
koneilla
tietokanta kokoelma tiettyä kohdetta kuvaavia tie¬
toja, joita yksi tai useampi tietosysteemi käyttää
ja päivittää
tietoliikenne postin, puhelimen, radion, television
tietokoneen ja muun tiedonsiirtoverkon välityk¬
sellä tapahtuva viestintä
tietorikas tietäväinen, laajatietoinen
tietotaito taitotieto, osaaminen
tietotekniikka tietojenkäsittely-, tiedonsiirto- ja
tietokonetekniikka
tietous tiedot, tietämys
tietoverkko tietokoneiden ja niiden välisten tie¬
donsiirtoyhteyksien avulla tarjottavien palvelujen
yhdistelmä
tietue yhtä henkilöä, tapahtumaa ym. koskevat tie¬
dot samassa yhteydessä esitettyinä
tieturi tietokone
tietymätön sellainen, josta ei ole tietoa
tietynlainen
tietysti = tietenkin

SANASTO 423
tietämys tiedot, tietous, tieto
tietämä esim. tällä tietämättä, viiden tietämissä
tietää : tiedän : tiesin : tiennyt tai tietänyt
Tigris : Tigriin Eufratiin yhtyvä joki Etu-Aasiassa
tihentymä tihentynyt kohta
tihentyä = tihetä : tihenee : tiheni: tihennyt
tihkua : tihkuu : tihkui: tihkunut: ei tihku
tihuttaa = tihuuttaa
tiibet kieli
Tiibet autonominen alue Etelä-Kiinassa
tiibetiläinen
tiikki eräs trooppisten maiden viljelty puu; sen ja
eräiden muiden puiden puuaine
tiili: tiilen : tiiltä : tiilet: tiilien tai tiilten : tiiliä
tiilikivi = tiiliskivi
tiima tunti; muotikäyttö tarpeetonta, esim. »ko¬
kouksen pitäisi alkaa näillä tiimoin» = näihin
aikoihin; »asian tiimoilta keskusteltiin» = asiasta
keskusteltiin, asiaa sivuttiin keskustelussa
tiimi työryhmä, joukkue
tiist. lyh. tiistai(na), syn. ti
tiiviste tiivistysaine tai -kappale
tiivistelmä kokoava katsaus (usein teoksen alussa
tai lopussa)
tiiveys tiiviys
tiivis : tiiviin : tiivistä muita taivutusmuotoja: mon.
partit. tiiviitä, superlatiivi tiivein
tiiviö tiiviskantinen muovikulho tms.
tikapuut yleensä kiinteät tai tukea vasten seisovat
tikkaat
TIKE lyh. Maa- ja metsätalousministeriön tieto¬
palvelukeskus
tikkaat sekä vapaasti että tukea vasten seisovista
kahden pitkittäisen puun ja niitä yhdistävien pie¬
nojen muodostamista portaista
til. lyh. tilaus; tilattu
tilaa vievä
tilaisuus huom. tarpeetonta käyttöä, esim. »hääti-
laisuus» usein mieluummin häät, »juhlatilaisuus»
usein mieluummin juhlat; »päättäjäistilaisuus»
usein mieluummin päättäjäiset
tilap. lyh. tilapäinen
Tilastokeskus
tilhi: tilhen : tilheä
tilintarkastaja
tilkintä tilkitseminen
tilkitys tilkintä
tilkitä : tilkitsen : tilkitsisi: tilkitköön : tilkitsi:
tilkinnyt tiivistää saumoja tai rakoja
tilli: tillin : tilliä
tilsit(juusto) = tilsitinjuusto
tinkiä 1. neuvotella kaupan hintaa halvemmaksi,
koettaa saada hinnanalennusta, esim. sain tingi¬
tyksi joulukuusen hinnasta viisi markkaa 2. lie¬
ventää vaatimuksiaan tai kantaansa, suostua huo¬
nompiin ehtoihin, esim. näistä ehdoista en enää
voi tinkiä hiukkaakaan; en tingi periaatteistani 3.
tiukata, tivata, tingata, esim. lapset tinkivät lupaa
päästä elokuviin
tinktuura spriipitoinen rohdosuutos tai uutteiden
spriipitoinen liuos
tinneri eräs maalien ohenne
tintamareski ilveilyteatteri, jossa vain esiintyjien
kasvot näkyvät pyöreistä pahviseinän yms. au¬
koista
tipahtaa pudota, esim. poskelleni tipahti vesipisara
tipauttaa pudottaa (yhden kerran)
tippua 1. putoilla (pisaroina), esim. poskelleni tip¬
pui vesipisaroita 2. valuttaa vettä yms. tippoina
esim. räystäät tippuvat; otsa tippuu hikeä; vettä
tippuvat sukat oli ripustettu ammeen yläpuolelle
tiptop moitteeton, mallikelpoinen; moitteettomasti,
mallikelpoisesti
tiputtaa pudottaa tippoina
TIR lyh. (ransk.) Transport International par la
Route, kansainvälinen maantiekuljetus
Tirana Albanian pääkaupunki
Tiroli Alppien alue, joka on osaksi Itävallan osa¬
valtio, osaksi kuuluu Italiaan (Etelä-Tiroli)
tiskata pestä astioita
titaani 1. Uranoksen ja Gaian jälkeläinen kreik¬
kalaisessa tarustossa 2. hengen jättiläinen 3. eräs
kova ja hauras metallinen alkuaine
titteli arvo- tai virkanimi
tituloida puhutella jotakuta arvonimeä käyttäen
tiu munien kappalemitta: 20 kpl; huom. kaikkia si¬
joja ei käytetä
tiuttain tiukaupalla, tiu kerrallaan

424 SANASTO
tiukata 1. vaatia itsepintaisesti, tivata 2. joskus
myös tiukentaa
tiukentaa kiristää, saattaa tiukemmalle
tiukentua = tiuketa : tiukkenee : tiukkeni : tiu¬
kennut tulla tiukemmaksi, kiristyä
TIUKILLA tiukoilla
tiukka : tiukan : tiukkaa mon. tiukat: tiukkojen
: tiukkoja
Tiukka : Tiukassa
tiuku : tiu’un : tiukua pieni kielellinen metallikello
tiuskaista : tiuskaisen : tiuskaisi : tiuskaissut =
tiuskahtaa
tj. lyh. 1. toimitusjohtaja 2. toiminnanjohtaja 3.
työnjohtaja
tjs. lyh. tai jotain sellaista
tk. lyh. 1. terveyskeskus 2. tämän kuun, tätä kuuta
TK lyh. 1. teologian kandidaatti, lähinnä luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin
teol. kand. 2. Tilastokeskus
TKK lyh. Teknillinen korkeakoulu
TKKK lyh. Turun kauppakorkeakoulu
TkL lyh. tekniikan lisensiaatti; vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin tekn. Us.
tkm. lyh. tykkimies
TkT lyh. tekniikan tohtori; vain luetteloissa käytet¬
tävä lyhenne, muulloin tekn. toht.
TKT lyh. taiteen keskustoimikunta
Tku lyh. Turku
tl lyh. teelusikallinen, teelusikallista
TL lyh. 1. teologian lisensiaatti, lähinnä luette¬
loissa käytetttävä lyhenne, muulloin mieluummin
teol. lis. 2. Teknisten Liitto 3. tullilaitos
TLAB lyh. Tullilaboratorio
tlk lyh. tölkki(ä)
tlk. lyh. tämän lehden konttori(in)
tm. lyh. tai muu (ta)
TM 1. lyh. teologian maisteri, lähinnä luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin teol.
maist. 2. lyh. työministeriö
tmi lyh. toiminimi
TMK lyh. tuomiokunta
tms. lyh. tai muu sellainen, tai muuta sellaista
tn lyh. tonni(a), yleiskielen lyhenne; Sl-järjestel-
mässä t
TN lyh. työneuvosto
to lyh. torstai(na), syn. torst.
toaletti WC, käymälä; miestenhuone, naistenhuo¬
ne
toccata juhlallisen loistelias preludimainen urku-
tai pianosävellys
todenmukainen = totuudenmukainen
todennäköinen hyvin luultava
todenperäinen toteen perustuva, tosi
todentaa osoittaa tai todeta todeksi tai oikeaksi
toden teolla
todentua osoittautua oikeaksi tai todeksi
toden tullen
todeta : totean : toteaisi: todetkoon : totesi: to¬
dennut 1. havaita, huomata, saada selville 2. esit¬
tää toteamuksenaan
todistaj anlausun to
todistajanpalkkio
todistajantehtävä
todistajanvala
todistuskappale nykyään yleensä mieluummin to¬
diste
toffee sitkeähkö kerma- tai voikaramelli
tofu soijajuusto
toga = tooga
Togo = Togon tasavalta (kaksikirjaintunnus 7G,
kolmikirjaintunnus TGO)
togolainen
Tohmajärvi: Tohmajärvellä
Toholampi: Toholammilla
toht. lyh. tohtori, syn. tri
tohtorinarvo
tohtorinvihkiäiset juhlallinen tilaisuus tai sarja
juhlatilaisuuksia, joissa yliopisto tai muu korkea¬
koulu antaa tohtorinarvon, tohtori promootio
Toijala : Toijalassa
toim. lyh. 1. toimittanut; toimittaja 2. toimitus
toimeenpanna panna toimeen, järjestää
toimeenpano
toimeentuleva
toimeentulo tulla toimeen
toimeentulo
toimenhaltija henkilö, jolla on (valtion) toimi
toimi : toimen : tointa tai toimea huom. ilmaus

SANASTO 425
jonkun toimesta korvautuu seuraavaan tapaan, kun
työn tosiasiaollinen tekijä on tiedossa, esim. »pi¬
ha-alue siivottiin asukkaiden toimesta» = asukkaat
siivosivat piha-alueen; »isännöitsijän kavallukset
paljastettiin tilintarkastajien toimesta» = tilintar¬
kastajat paljastivat isännöitsijän kavallukset
toimihenkilö 1. muuta kuin ruumiillista työtä teke¬
vä 2. (yhdistyksen tms.) johtohenkilö, toiminnas¬
ta vastaava henkilö, toimitsija
toimikunta useajäseninen tilapäiseen määrätehtä¬
vään asetettu elin
toiminta huom. turhaa käyttöä, esim. »leikkitoi¬
mintaan on osoitettu lisää aikaa» = leikkeihin on
osoitettu lisää aikaa; »valistustoiminta on alkanut
kantaa hedelmää» = valistus on alkanut kantaa
hedelmää; »vapaa-ajanviettotoimintaa on suunni¬
teltava» = vapaa-ajanviettoa on suunniteltava
toimintavarma varma, varmatoimintainen
toiminto toiminnan yksittäinen vaihe
toimite toimitettu julkaisu (varsinkin julkaisusar¬
jan osa)
toimitsija 1. urheilukilpailujen, näyttelyiden yms.
toimihenkilö 2. eräistä järjestöjen tms. toimihen¬
kilöistä
toim.apul. lyh. toimistoapulainen
toimivuus toimintakykyisyys
toim. joht. lyh. 1. toimitusjohtaja 2. toiminnanjoh¬
taja
toim.siht. lyh. 1. toimitussihteeri 2. toimistosihteeri
toinen huom. resiprookkipronominina joko toinen
toistaan tai toisiaan, ei »toinen toisiaan»
tointua tulla tajuihinsa, selvitä hämmennyksis¬
tä, lamaannuksesta ym; toipua, parantua sairau¬
desta
toipua parantua, tervehtyä, virkistyä
tois- yhdyssanan alkuosana, esim. toiskielinen,
toispaikkakuntalainen, toispuolinen, toissijainen,
toisuskoinen
toisaanne = toisaalle
toisen- muodostaa yhdyssanan seuraavan -inen-
loppuisen adjektiivin kanssa, esim. toisenkaltai-
nen, toisenlainen, toisennäköinen, toisensuuntai-
nen, toisenvärinen
toiseus joukkoonkuulumattomuus, vähäarvoisuus
toisinajatteleva virallista linjaa kritikoiva henkilö,
toisinajattelija
toisin päin
toisin sanoen
toissa 1. sanaliiton osana esim. toissa aamuna,
toissa iltana, toissa kerralla, toissa kesänä, tois¬
sa päivänä, toissa viikolla, toissa vuonna 2. yh¬
dyssanan alkuosana -men-loppuisten adjektiivien
yhteydessä, esim. toissaperjantainen, toissatalvi¬
nen, toissaöinen
toistakymmentä
toistasataa
toistatuhatta
toiste 1. sanonnan liikanaisuus, ylimäärä, redundans¬
si 2. toisella kertaa, toisen kerran, myöhemmin
Toivakka : Toivakassa
toive 1. toiveikas ajatus, haave 2. toiveet: toivo,
esim. nyt on jo toiveita kirjan valmistumisesta
toiveikas luottavaisesti tulevaisuuteen suhtautuva,
hyvää tulevaisuudelta odottava, optimistinen,
esim. olemme edelleen toiveikkaita, vaikka vas¬
toinkäymisiä onkin sattunut
toiviomatka pyhiinvaellusmatka
toivo 1. sen odottaminen, että jokin tapahtuu
onnellisesti; toiveikas mieliala; toiveikas luot¬
tamus, esim. toivo paremmasta tulevaisuudes¬
ta; panen toivoni Herraan 2. se (henkilö), jo¬
hon toivo perustuu, esim. nuoriso on isänmaan
toivo
toivoa 1. odottaa hartaasti 2. huom. ei »toivottaa»,
esim. »hyvää joulua, toivoo Raili» = hyvää jou¬
lua, toivottaa Raili
toivomus se mitä toivotaan
toivorikas toiveikas
toivottaa sanoa jollekulle toivovansa tälle jotakin,
esim. toivotan teille hyvää joulua; toivotamme
onnea
toivotus se, mitä toivotetaan, esim. hyvän joulun
toivotukset, onnentoivotus
tokaiji eräitä unkarilaisia valkoviinejä
Tokelau : Tokelaussa (kaksikirjaintunnus TK, kol¬
mikirjaintunnus TKL)
tokelaulainen huom. asukasta voi sanoa myös
uusiseelantilaiseksi

426 SANASTO
Tokio Japanin pääkaupunki
toksiini eliössä muodostunut myrkyllinen aine;
bakteeri myrkky
toleranssi 1. suvaitsevaisuus; sievätyys 2. teknii¬
kassa: sallittu poikkeama
tolerantti suvaitsevainen; sietokykyinen
tolppa pylväs, esim. sähkötolppa
tomaatti
tomahawk intiaanien sotakirves
tomografia kerroskuvaus
tomografinen kerroskuvaus-
tomutiivis tomunpitävä
tomuttaa pölyttää
tomuttua pölyttyä, pölyyntyä
tonaalinen sävelellinen, sävel-; sellainen, jossa
melodia- ja sointusuhteiden lähtökohtana on jo¬
kin määräsävel
tonaalisuus väistyvä syn. tonaliteetti
Tonava Mustaanmereen laskeva joki Keski-Euroo-
passa
Tonga : Tongassa = Tongan kuningaskunta (kak¬
sikirjaintunnus TO, kolmikirjaintunnus TON)
tongalainen
tongit pihdit
tonic water = tonikki
tonkka pystö
tonneittain tonni kerrallaan, tonnimäärin
tonni tuhat kiloa
tonsuuri papin tai munkin paljaaksi ajeltu päälaki
tooga toga, roomalaisten laskostettava päällysvaip¬
pa
toora Mooseksen kirjat; Mooseksen laki
tooraksi rintakehä
topaasi jalokivenä käytetty fluoripitoinen alumii-
nisilikaatti
topata pehmustaa, täyttää
TopK lyh. Topografikunta
topless rinnat paljaaksi jättävä asu, yläosaton
topografi topografian harjoittaja tai tutkija
topografia paikan pinnanmuotojen yksityiskoh¬
tainen kuvaus, maantieteellinen kenttämittaus;
pinnanmuodostus
topografikartta erikoiskarttta, johon on merkitty
korkeussuhteet, vesistöt kulkureitteineen, viljel¬
tyjen alueiden ääriviivat, metsät, tiet, polut, ra¬
kennukset jne.
topografinen topografiaan kuuluva
toppa- yhdyssanan alkuosana, esim. toppahaalari,
toppakangas, toppapusero
toppi puseron tai aluspaidan tapaan käytettäviä
kauluksettomia ja hihattomia ylävartalon puki-
mia
toreadori ratsastava härkätaisteilija
Torino kaupunki Italiassa
torjunta-aine kasvinsuojeluaine
tornado pyörremyrsky Pohjois-Amerikassa
Tornio: Torniossa
Torniojoki
Tomiojärvi
torpedo vedessä kulkeva ohjus
torpedoida 1. tuhota tai vaurioittaa torpedolla 2.
tehdä tyhjäksi, kaduttaa
torppa 1. varsinkin maanviljelystä varten vuokrak¬
si annettu maa-alue, jolla oli tai jolle sai rakentaa
tarpeelliset rakennukset 2. torpan rakennukset
Torrensjärvi laskujoeton suolajärvi Australiassa
Törshvn Färsaarten pääkaupunki
torst. lyh. torstai, syn. to
tosiaikajärjestelmä ajantasajärjestelmä
tosiAiKAKÄSiTTELY ajantasakäsittely
tosio tosiseikka, tosiasia
tosioleva = tosiolevainen 1. todella olemassa ole¬
va, kaiken olevaisen perustana oleva 2. ihmisen
(käsitys-) ja havaintokyvyn ulkopuolella oleva
metafyysinen todellisuus
tosipohja = todellisuuspohja
tosite tilinpitomerkinnän todisteena oleva asiakirja
tosittaa osoittaa tositteilla oikeaksi
toskaleivos matala pyöreä leivos, jossa on manteli-
kinuskikuorrute, toscaleivos
totaalinen täydellinen, kokonais-
totalisaattori ratsastus- ja ravikilpailuissa käytetty
vedonlyöntimuoto, toto
totalitaarinen totalitarismin mukaan hallittu valtio
totalitarismi valtiojärjestelmä, jossa valtiovalta
ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille
toteemi luonnonkansan tabuna pitämä eläin-, kas¬
vi- tai luonnonilmiö, johon yksilön tai ryhmän

SANASTO 427
uskotaan olevan maagisessa yhteydessä; sellaisen
kuva
totemismi usko toteemeihin ja niiden palvonta
toteu(tu)ma toteutumisen tulos
toti: totin: totia kuumasta vedestä, sokerista ja alko¬
holista (konjakista tai rommista) sekoitettu juoma
toto totalisaattori
totta kai
totta puhuen
totta tosiaan
totta totisesti
totta vie(köön)
Tottijärvi: Tottijärveltä
totunnainen sellainen, johon on totuttu, vanhan ta¬
van mukainen, tavanomainen
totutusajo uuden (auton) moottorin kuntoon hiou¬
tumista edistävä varovainen ja moottoria rasitta¬
maton ajo
totuudellinen 1. ihmisestä: totuudessa pysyvä, to¬
tuutta noudattava, vilpitön, rehellinen 2. kuvauk¬
sesta, kertomuksesta yms.: totuuden kanssa yhtä
pitävä, totuutta vastaava, totuudenmukainen
totuudenmukainen = todenmukainen
touhuta : touhuan : touhusi: touhunnut
Touko: Toukon (etunimi)
touko : touon 1. touonteko, kylvötyöt ja muut nii¬
hin liittyvät työt 2. (kasvava kevät)vilja
tp. lyh. tilapäinen
T-paita lyh. lyh. lyhythihainen kaulukseton tri-
koopaita
TPK lyh. tasavallan presidentin kanslia
traagikko 1. tragediankirjoittaja 2. traagisten osien
esittäjä
traaginen tragiikkaa sisältävä, tragedialle ominai¬
nen, järkyttävän surullinen, järkyttävä
Traakia historiallinen maakunta Balkanin niemi¬
maalla
traditio perinne, perimätieto, perinnäistapa
traditionaalinen perinte(ell)inen, perinnäinen
tragedia murhenäytelmä
tragedienne traagisia osia esittävä näyttelijätär
tragiikka traagisuus, järkyttävyys; traaginen taide
tragikomedia näytelmä, jossa on traagisia ja koo¬
misia piirteitä
tragikoominen surkuhupaisa, surullisen huvittava
traileri 1. (veneenkuljetus)perävaunu 2. mieluum¬
min (tulossa olevan elokuvan) esittelyfilmi
trakooma virusperäinen tarttuva silmän sidekal¬
von tulehdus, silmäpasko
traktori
tralli ritilä, ralli
transferenssi tunteensiirto
transformaatio muuntaminen; muunnos; muuntu¬
minen
transformoida muuntaa
transistori puolijohdekomponentti, joka pystyy
vahvistamaan ja synnyttämään sähkövärähtelyjä
transistoroida varustaa transistoreilla
transithalli lentoaseman, sataman tms. kauttakul-
kuhalli
transito kauttakulku, kauttakuljetus
transkendenttinen transsendenttinen
transkriboida 1. merkitä tarkekirjoituksella 2. ta¬
vallisesti translitteroida 3. musiikissa: sovittaa
transkriptio 1. tarkekirjoitus 2. tavallisesti trans¬
litteraatio 3. musiikissa: sovitus
translitteraatio siirtokirjoitus, toisinkirjoitus
translitteroida siirtää teksti merkki merkiltä toi¬
seen kirjoitusjärjestelmään, kirjoittaa siirtokirjoi-
tuksella
transplantaatio kudoksen-, elimensiirto
transponoida siirtää toiseen sävellajiin
transsendenssi 1. jumaluuden olemassaolo maail¬
masta riippumattomana 2. ylimaallisuus, -aistilli¬
suus
transsendenttinen mietiskely menetelmä, jossa
tavoitellaan tavuyhdistelmiä tai sanoja toistamal¬
la eli mantran avulla tiettyä tietoisuuden tilaa
transsi meedion unimainen tila; unimainen uskon¬
nollinen hurmostila
Transvaal Etelä-Efrikan tasavallan provinssi
transvestiitti ihminen jolla on (ajoittain) suku¬
puolinen halu esiintyä vastakkaiseen sukupuoleen
kuuluvana, varsinkin pukeutuneena toisen suku¬
puolen tavoin
trapetsi 1. kiikkurekki 2. puolisuunnikas
trassata asettaa sekki tai vekseli maksettavaksi
trasseli varsinkin koneiden puhdistukseen käytetty

428 SANASTO
puuvillankehruussa jäänyt haaskiolanka
tratta asete
trauma vamma, vaurio
traumaattinen trauman luonteinen, trauman aiheut¬
tama
traumatologia vammaoppi
Tre lyh. Tampere
treema vokaalinmerkin yläpuolella olevat kaksi
pistettä, jotka osoittavat erikseen ääntymistä
treenata 1. harjoitella 2. valmentaa
treenit (urheilu)harjoitukset
tremolando samaa säveltä tai intervallia nopeasti
kerraten
tremolo saman sävelen tai intervallin nopea ker¬
taaminen
trendi kehityksen pääsuunta, kehityssuunta
tri lyh. tohtori, syn. toht.
trial moottoripyörien taitoajo maastossa
triangeli 1. kolmio 2. musiikissa: kolmiorauta
3. kolmikko (trangelidraamassa)
triangelidraama kolmen henkilön rakkausristirii-
ta tai sellaista käsittelevä näytelmä
trias mesotsooisen maailmankauden vanhin kausi;
sen muodostumat
triftongi kolme samaan tavuun kuuluvaa vokaalia,
kolmoisääntiö, esimerkiksi sanassa miau
trigonometria kolmion sivujen ja kulmien suhteita
sekä niitä esittäviä funktioita käsittelevä matema¬
tiikan haara
trikiini eräs täysimuotoisena useiden nisäkkäiden
ohutsuolessa, toukkana lihaksissa loisiva sukku¬
lamato
trikki 1. hämäystemppu 2. hämäävä tehokeino
trikolori Ranskan lippu tai kokardi
trikomoonas siimaeliöitä, joista jotkut aiheuttavat
tulehduksia
trikoo neulekangas
triljoona miljoona biljoonaa = 1018
trilleri jännitysromaani, -näytelmä, -elokuva
trilli musiikissa: pää- ja sivusävelen nopea vuorot¬
telu
trilobiitti paleotsooisen kauden äyriäiseläimiä
trilogia kolmen taideteoksen sarja
Trinidad ja Tobago : Trinidad ja Tobagossa =
Trinidadin ja Tobagon tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus 7T, kolmikirjaintunnus TTO)
trinidadtobagolainen
trio 1. kolmen soitinsolistin yhtye; sellaisen esitet¬
tävä sävellys 2. kolmikko
Tripoli Libyan pääkaupunki
Tripolis: Tripoliin tai Tripoliksen kaupunki Krei¬
kassa
trippi pieni matka, käväisy
triptyykki kolmiosainen (alttaritaulu, siipialttari
triumfi 1. riemuvoitto 2. muinaisroomalaisen so¬
tapäällikön voittojuhla, riemusaatto, riemukul-
kue
triumviraatti kolmen (muinaisroomalaisen) mie¬
hen liitto
triviaali arkipäiväinen, kulunut, lattea, sovinnai¬
nen, mitätön
troikka 1. venäläinen kolmivaljakko 2. kolmijäse¬
ninen johtajisto
trokee 1. pitkän painollisen ja lyhyen painottoman
tavun muodostama runojalka 2. pitkän ja lyhyen
sävelen sisältävä kolmijakoinen iskuala
trombi 1. veritukko 2. pyörrepatsas
Tromssa kaupunki Norjan Lapissa
Trondheim satamakaupunki Keski-Norjassa
trooppinen 1. tropiikkiin kuuluva, tropiikille omi¬
nainen 2. tähtitieteessä: tasauspisteisiin liittyvä 3.
hormonista: umpirauhasen toimintaa säätelevä 4.
kasvitieteessä: ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta
tapahtuva
tropiikki kuuma (ilmasto)vyöhyke, kuumat maat
troposfääri ilmakehän alin kerros
trotyyli : trotyylia tai trotyyliä räjähdysaineena
käytetty trinitrotolueeni
trubaduuri 1.110-1300-luvun provencelainen lau-
lurunoilija 2. rakkausrunoilija, lemmenrunoilija,
lemmenlaulaja
truismi itsestään selvä tai yleisesti tunnettu totuus,
selviö
trukki pieni moottorikäyttöinen lähikuljetusvaunu
trulli pääsiäisnoita
trumpetisti trumpetinsoittaja
trumpetti eräs vaskipuhallin
trusti pienehkön ryhmän valvonnassa oleva yhtiöi¬

SANASTO 429
den yhteenliittymä, joka tähtää monopoliaseman
luomiseen tai säilyttämiseen
tryffeli 1. multasieni 2. multasienen näköinen
suklaamakeinen
Trälleborg Trelleborg
ts. lyh. 1. toisin sanoen 2. työsopimussuhteinen
TS lyh. Turun Sanomat
tsaari entisen Venäjän, Serbian ja Bulgarian hallit¬
sijan arvonimi
Tsad = Tsadin tasavalta (kaksikirjaintunnus TD,
kolmikirjaintunnus TCD)
tsadilainen
tsarismi tsaarivalta
tsasouna ortodoksinen kyläkappeli tai rukoushuone
Tsekki = Tsekin tasavalta (kaksikirjaintunnus CZ,
kolmikirjaintunnus CZE)
tsekkiläinen = tsekinmaalainen
tseremissi erään suomalais-ugrilaisen kansan jä¬
sen; sen kieli, syn. mari
Tsemobyl neuvostoliittolainen kaupunki, jossa ta¬
pahtui tuhoisa ydinvoimalaonnettomuus v. 1986
tsetseeni erään kaukasialaisen kansan jäsen; sen
kieli
tsetsekärpänen pistokärpäsiä, joista eräät levittä¬
vät afrikkalaista unitautia
tsinuski = kinuski
TSK lyh. Tekniikan Sanastokeskus
TSL lyh. 1. Työväen Sivistysliitto 2. tietosuojalau¬
takunta
tsto lyh. toimisto
tsuktsi erään Koillis-Siperiassa asuvan kansan jä¬
sen; sen kieli
tsuudi venäläisten suomensukuisista kansoista
käyttämä nimitys
tsuvassi Volgan keskijuoksulla asuvan turkinsukui¬
sen kansan jäsen; sen kieli
tsygootti hedelmöitynyt munasolu tai siitä kehitty¬
vä alkio, siinnös
TT lyh. 1. teologian tohtori, lähinnä luetteloissa käy¬
tettävä lyhenne, muulloin mieluummin teol. toht.
2. Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto 3. Tai¬
deteollinen korkeakoulu 4. työtuomioistuin 5. tie¬
tokonetomografia, tietokonekuvaus 6. Tidningar-
nas Telegrambyrä, ruotsalainen uutistoimisto
TtK lyh. terveystieteiden kandidaatti, lähinnä lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min terveystiet, kand.
TTK lyh. 1. taloustieteiden kandidaatti; vain lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin: taloust.
kand. 2. Työturvallisuuskeskus
TTKK lyh. Tampereen teknillinen korkeakoulu
TtL lyh. terveystieteiden lisesnsiaatti, lähinnä lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min terveystiet. Us.
TTL lyh. 1. taloustieteiden lisensiaatti, vain luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin taloust. Us. 2.
Työterveyslaitos
TtM lyh. terveystieteiden maisteri, lähinnä luette¬
loissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin
terveystiet, maist.
TTM lyh. taloustieteiden maisteri, vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin taloust. maist.
TTS lyh. toiminta- ja taloussuunnitelma
TtT lyh. terveystieteiden tohtori, lähinnä luettelois¬
sa käytettävä lyhenne, muulloin terveystiet, toht.
TTT lyh. taloustieteiden tohtori, vain luetteloissa
käytettävä lyhenne, muulloin taloust. toht.
T\iamotussaaret: Tuamotussaarilla Polynesiaan
kuuluva saaristo Tyynessämeressä
tuberkuliini eräs tuberkuloosin toteamiseen käy¬
tetty tuberkuloosibakteerista saatu valmiste
tuberkuloosi tuberkuloosibakteerin aiheuttama sai¬
raus
tuberkuloottinen tuberkuloosia sairastava, tuber¬
kuloosille ominainen, tuberkuloosin aiheuttama
tuhannes : tuhanneksen : tuhannesta = tuhan¬
nesosa huom.: tuhannesosa : kolme tuhannes¬
osaa = tuhannes osa : kolme tuhannetta osaa
tuhannes : tuhannennen : tuhannetta lukua tuhat
vastaava järjestysluku
tuhantinen tuhat tai tuhansia käsittävä, esim. tuhan-
tinen ihmisjoukko, monituhantinen ihmisjoukko
tuhat: tuhannen, tuhatta huom. tuhat yhdeksän-
sataakahdeksankymmentäseitsemän
tuhat- yhdyssanan alkuosana, esim. tuhatjalkai¬
nen, tuhatkertainen, tuhatlukuinen, tuhatpäinen,
tuhatvuotinen; tuhatkauno, tuhatkunta, tuhatluku,
tuhatmäärä

430 SANASTO
tuhat tulimmaista
tuhka : tuhkan joskus myös tuhka : tuhan
tuhkata polttaa vainaja tuhkaksi
tuhkatiheässä : tuhkatiheään
tuhlaajapoika
tuhlaantua = tuhlautua
tuhoaja = tuhooja
tuhoutua
tuhraantua = tuhrautua
tuhto veneen istuin, teljo
tuija Thuija, kartiomaisia litteäoksaisia meillä var¬
sinkin hautausmailla kasvatettuja havupuita
tuikata : tuikkaan : tuikkaisi: tuikatkoon : tulk¬
kasi : tuikannut pistää äkkiä; sujauttaa
tuiki huom. kirjoitetaan erilleen seuraavasta sanas¬
ta, esim. tuiki tuntematon, tuiki tärkeä
tuikkaa : tuikkaa : tuikkaisi: tuikkakoon : tuik¬
ki : tuikkanut = tuikkia : tuikkii : tuikkisi :
tuikkikoon : tuikki: tuikkinut esim. tähdet tuik-
kavat = tähdet tuikkivat; mistään ei tuika valoa =
mistään ei tuiki valoa
tuima 1. ankara, kova, voimakas, esim. tuima tuu¬
li 2. vihainen, tiukka, tyly, esim. tuima ilme 3.
murteittain (ei yleiskielessä) myös vähäsuolainen;
laimea, mieto 4. muutamissa ilmauksissa, esim.
aamutuimaan = heti aamulla; alkutuimaan = heti
aluksi
tuisku 1. lumisade, jonka aikana vallitsee niin voi¬
makas tuuli, että lunta tupruaa ilmaan myös maas¬
ta 2. voimakas tuuli, joka ryöpyttää lunta maasta
ilmaan
tuiskuta 1. tuiskuttaa, esim. yöllä oli tuiskunnut
tien umpeen 2. syöksyä tuiskuna, tupruta, esim.
lunta tuiskusi sisään avoimesta ovesta
tuiskuttaa tupruttaa tuiskuna; sataa tuiskuna lunta,
esim. lumisade tuiskutti hetkessä tien umpeen; ul¬
kona tuiskuttaa = on tuisku
tuivertaa etenkin tuulesta : raastaa, riepottaa, vis¬
koa
tukahduksissa = tukahtuneena
tukahduttaa pakahduttaa, läkähdyttää; saada sam¬
mumaan hapen puutteeseen; salvata hengitys; ty¬
rehdyttää, sammuttaa, esim. huoneessa oli tukah¬
duttava ilma; tuli tukahdutettiin vaahtosammutti¬
mella; levottomuudet saatiin tukahdutetuksi; niin
tukahduttavissa oloissa ei mitään luovaa työtä
voinut ajatellakaan
tukahtua pakahtua, läkähtyä; sammua hapenpuut¬
teeseen; tyrehtyä, sammua
tukaloitua tulla tukala(mma)ksi
tukankuivain hiustenkuivain
tuke : tukkeen : tuketta se, millä jotakin tukitaan
tukehduttaa tappaa estämällä hengitys
tukehtua kuolla hengityksen estymisen vuoksi
TUKES lyh. Turvatekniikan keskus
tuketa : tukkean : tukkeaisi: tuketkoon : tukke-
si: tukennut = tukkia
tukeutua nojautua, nojata
Tukholma
tukkeuksissa = tukossa = tukkeessa
tukkeutua joskus myös tukkeentua, tukkiintua, tuk-
koutua 1. mennä tukkoon, esim. tämä uusi aine
avaa vaivttomasti tukkeutuneet viemärit 2. jäädä
tukoksi, esim. hajulukkoon on tukkeutunut hiuk¬
sia ja muuta roskaa
tukkia 1. panna tukkoon, tukkeuttaa, esim. hiuk¬
set ovat tukkineet viemärin 2. vain arkikielessä,
yleiskielessä tunkea, sulloa
tukko 1. epämääräinen pienehkö kasauma esim.
karvoja, heiniä ym., tukku, tuppo, tuppu 2. se,
millä tukitaan, tuke
tukku 1. kimppu, pinkka, nippu, epämääräinen pie¬
nehkö kasauma, esim. tukku papereita 2. isohko
paljous, esim. tänään meillä on melkoinen tukku
asioita ratkaistavanamme 3. varsinkin liike-elä¬
mässä tukkukaupasta vähittäiskaupan vastakohta¬
na, esim. myymme vain tukussa
tukos tukkeu(tu)ma
tukuittain 1. tukkuina, esim. hiuksia lähtee ihan
tukuittain 2. suurin määrin, suurina erinä, tukku¬
kaupalla
TUL lyh. Suomen Työväen Urheiluliitto
TULE lyh. tuki- ja liikuntaelimistö; TULE-sairaus
= tuki- ja liikuntaelimistön sairaus
tuleentua varsinkin viljakasveista ja siemenistä:
kypsyä, valmistua, joutua
tulenkäyttö
tulenliekki

SANASTO 431
tulenpalava esim. aurinko oli kuin tulenpalava
hehkuva pallo; Olli oli tulenpalavan kiukkuinen
tulenteko
tuleva huom. usein yksinkertaisemmin ensi, esim.
»tulevana kesänä» = ensi kesänä»
tuliaiset 1. tuomiset 2. tulojuhla
Tulimaa : Tulimaassa saaristo Etelä-Afrikan ete¬
läkärjessä; saariston suurin saari
tulimmainen tavaton, valtava, esim. osasi olla tu-
limmainen kiire; tuhat tulimmaista
tulkata toimia tulkkina; (etenkin) kääntää kieltä
puheen aikana
tulkinnanvarainen monitulkintainen, moniselittei¬
nen
tulkita 1. tehdä ymmärrettäväksi, ottaa selville,
ymmärtää 2. esittää, ilmaista, ilmentää 3. tulkata
tulla 1. huom. suomessa ei yleensä ole syytä ko¬
rostaa sitä, että tulevaisuudessa tapahtuu jotain,
esim. »tulen kaipaamaan sinua, kun olet poissa»
= kaipaan sinua, kun olet poissa; »tulet vielä
näkemään, että olin oikeassa» = näet vielä, että
olin oikeassa; »jotain hauskaa tulee tapahtumaan
aivan lähipäivinä» = jotain hauskaa tapahtuu
aivan lähipäivinä 2. huom. »mitä johonkin tu¬
lee» korvautuu mieluummin muulla ilmauksella,
esim. »mitä rikkaruohoihin tulee, ne on jo kit¬
ketty» = rikkaruohot (taas/puolestaan) on jo kit¬
ketty; »mitä Eevaan tulee, hänelle kuuluu pelk¬
kää hyvää» = Eevalle taas kuuluu pelkkää hy¬
vää; »mitä tulee kokeilemiini yrtteihin, pidän eri¬
tyisesti liperistä = kokeilemistani yrteistä pidän
erityisesti liperistä 3. huom. seuraavanlainen käyt¬
tö on harvinaista mutta täysin kielen mukaista:
puuro tuli sakeaa; pusero tuli liian pieni; asiat tu¬
livat hyvään järjestykseen; lapsi on tullut isäänsä
4. huom. seuraavantyyppisistä ilmauksista edel¬
lisiä suositetaan kirjakieleen, mutta myös jäl¬
kimmäiset hyväksytään: työ tuli tehdyksi = työ tu¬
li tehtyä; tuli käydyksi Lapissa = tuli käytyä La¬
pissa
T\illihallitus
tullivapaa tulliton
tullivapaasti tullitta, tullittomasti
tuloa tuottava
tuloksekas = tuloksellinen
tulosrikas tuloksekas
tulostaa siirtää tietojenkäsittelyn tulos näyttölait¬
teeseen, kirjoittimella paperiin tms.
tuloste tulostettu tieto
tulostin tulostuslaite
tulostus tulostaminen
tulouttaa merkitä tuotto lopullisena tulona määrä-
tilille tms.
tulpata : tulppaan : tulppasin : tulpannut sulkea
tulpalla
tulpita : tulpitsen : tulpitsin : tulpinnut = tulpit-
taa : tulpitan : tulpitti : tulpittanut 1. tulpata,
sulkea tulpalla 2. vahvistaa naulan tai ruuvin koh¬
ta tulpalla, »propata»
tumman- muodostaa yleensä yhdyssanan seuraa¬
van adjektiivin kanssa, esim. tummanharmaa,
tummanpuhuva, tummanpunainen, tummanvih¬
reä
tummentua = tummua = tummeta : tummenee :
tummetkoon : tummeni: tummennut
tundra etupäässä suo- ja varpukasvillisuuden peit¬
tämä puuton napa-alue
tungeksia liikkua tungoksessa toisiaan tyrkkien
tungetella käyttäytyä epähienosti, tyrkyttäytyä
tungetteleva(inen) = tunkeileva epähieno, esim.
anteeksi, että joudun olemaan näin tungetteleva
ja soittamaan teille kotiin
tungettelev(ais)uus
tunguusi erään itäsiperialaisen kansanryhmän jä¬
sen; sen kieli
tunika 1. muinaisten roomalaisten paitamainen ko-
ti- tai aluspuku 2. katolisten pappien päällysvaip¬
pa 3. pitkä, hameen tai housujen päällä pidettävä
pusero
T\inis : Tunisin : Tunisissa : Tunisiin Tunisian
pääkaupunki
T\inisia = Tunisian tasavalta (kaksikirjaintunnus
77V, kolmikirjaintunnus TUN)
tunisialainen
tunkeilla käyttäytyä epähienosti, tungetella
tunkeutua työntäytyä (väkisin) johonkin ahtaaseen
paikkaan tai ahtaan paikan läpi
tunkkaantua tulla tunkkaiseksi

432 SANASTO
tunkki väkivipu, väkiruuvi
tunneittain joka tunti, kerran tunnissa, tuntien mu¬
kaan
tunneköyhä tunteeton, tunteiden ilmaisuun kyvy¬
tön
tunnelmallinen sellainen, joka herättää tai luo
miellyttävän (rauhallisen) tunnelman
tunnettuus tunnettuna olo, tuttuus
tunnistaa tuntea samaksi tai joksikin
tunniste 1. rinnassa pidettävä pieni laatta, tms.,
josta käy ilmi henkilön nimi 2. tietojoukon tai tie¬
don tunnistamiseen, nimeämiseen tai osoittami¬
seen käytettävä symboli 3. asiakirjan alkusivun
ylälaitaan sijoitetut perustiedot (asiakirjan nimi,
päiväys, laatija ym.)
tunnistin tunnistuslaite
tunnittain tunneittain
tunnollinen = tunnontarkka
tunnusmerkillinen luonteenomainen, tyypillinen,
leimaa antava
tuntea huom. joskus on selvyyden vuoksi parempi
käyttää verbiä tunnistaa, esim. tunsin Irmelin hen-
genheimolaisekseni, kun kysymyksessä oli jatku¬
va tunnetila, mutta tunnistin Irmelin hengenhei-
molaisekseni, kun jolloinkin huomasin, että välil¬
lämme vallitsi poikkeuksellinen yhteisymmärrys
tunteellinen = tunteikas
tunteenilmaus
tuntemus 1. tunne, vaikutelma, tuntu, esim. eri¬
lainen musiikki aiheuttaa minussa erilaisia tun¬
temuksia 2. perehtyneisyys, kokemukset, joltakin
määräalalta hankitut tiedot ja kokemukset, esim.
Annilla on hyvä kotiseudun tuntemus
tunto 1. tuntoaisti, tuntoaistin aistimiskyky; tajun¬
ta, esim. yksi ihmisen viidestä aistista on tunto;
tunto alkaa palata puutuneisiin jäseniin; vaari oli
loppuun saakka täydessä tunnossaan 2. elämys,
tietoisuus, tunne, esim. ihminen ilmaisee tunto-
jaan paitsi sanoin myös teoin; yhdyssanoja esim.
myötätunto, omanarvontunto, velvollisuudentun¬
to, voimantunto 3. omatunto, esim. kerro kaikki,
mitä sinulla on tunnollasi
tuntu 1. jostakin kosketuksen välityksellä satava
vaikutelma, esim. tässä muovijäljitelmässä on
aidon nahan tuntu 2. vaikutelma, esim. kun tulit,
on joulun tuntu, vaikka on kesä
tuntua 1. huom. nyt tuntuu hyvältä mieluummin
kuin »nyt tuntuu hyvälle; olo tuntuu raukealta;
perunat tuntuvat kypsiltä 2. huom. »talossa tun¬
nutaan nukuttavan» = talossa tuntuu nukuttavan;
»Uotilassa tunnutaan olevan kotona» = Uotilassa
tuntuu oltavan kotona
tuntuinen 1. voi muodostaa yhdyssanan edellään
olevan lyhyen tutun sanan kanssa, esim. kovan-
tuntuinen, kylmäntuntuinen, lämpimäntuntuinen,
maantuntuinen, samantuntuinen, toisentuntuinen
2. muodostaa yleensä sanaliiton edellisen sanan
kanssa, esim. herrasmiehen tuntuinen, luotetta¬
van tuntuinen, miellyttävän tuntuinen
tunturi 1. varsinkin Fennoskandiassa sijaitseva
vuori, jonka laki on puurajan yläpuolella 2. lähek¬
käisten tunturien mudostama ylänköalue, tunturi¬
alue
tuohus : tuohuksen : tuohusta 1. tuohi- tai päre-
soihtu 2. ortodoksisessa kirkossa käytettävä vaha-
kynttilä
tuoksu miellyttävä haju; huom. sana tuoksu ei mer¬
kitse pahaa hajua
tuoksua : tuoksuu : tuoksui : tuoksunut huom.
tuoksuu hyvälle tai hyvältä
tuoksuinen 1. muodostaa aina yhdyssanan edellään
olevan perusmuotoisen määritteen kanssa, esim.
sulotuoksuinen, voimakastuoksuinen 2. muodos¬
taa usein yhdyssanan edellään olevan genetiivi¬
muotoisen lyhyen sanan kanssa, mutta voidaan
kirjoittaa siitä myös erilleen, esim. hyväntuoksui¬
nen, hyvän tuoksuinen; ruusuntuoksuinen, ruusun
tuoksuinen; tervantuoksuinen, tervan tuoksuinen
3. muodostaa aina sanaliiton edellään olevan ge¬
netiivimuotoisen yhdyssanan ja sanaliiton kans¬
sa, esim. saunavihdan tuoksuinen, sahatun puun
tuoksuinen
tuollainen = tuommoinen
tuolla lailla
tuolla puolen
tuollapäin
tuolla tavoin
tuolta käsin

SANASTO 433
tuoltapäin
tuom. lyh. tuomari
tuomaanristi kahdesta ristikkäisestä puulistasta
muodostuva ristin muotoinen joulukoriste, jonka
sakarat on vuoltu sisäkkäin kiertyviksi lastuiksi
tuomarinvala
tuomas : tuomaan tai tuomaksen epäuskoinen ih¬
minen, epäilijä
T\iomas : Tuomaan tai Tuomaksen (etunimi)
tuomi: tuomen : tuomea tai tuonta
tuomita : tuomitsen : tuomitsi: tuominnut
tuommoinen = tuollainen
tuon huom. kirjoitetaan yleensä yhteen seuraavan
-merc-loppuisen adjektiivin kanssa, vaikka eril¬
leen kirjoittaminenkin on mahdollista, esim. tuon-
ikäinen (tuon ikäinen), tuoniltainen (tuon iltai¬
nen), tuonkokoinen (tuon kokoinen), tuonmal-
linen (tuon mallinen), tuonpuoleinen, tuontapai-
nen (tuon tapainen), tuonvertainen (tuon vertai¬
nen)
tuonela vainajien olinpaikka, voidaan tilanteen mu¬
kaan (esimerkiksi aina Kalevalassa) käsittää myös
erisnimeksi: Tuonela
tuonnemmaksi = tuonnemmas
tuonnempana
tuonnepäin
tuonnimmainen = tuonnimpana oleva useista:
kauimpana oleva
tuonnoin = tuonnoittain äskettäin, hiljaittain, taan¬
noin
tuonti huom. yhdyssanojen loppuosana esim. ener-
giantuonti, hiilentuonti, kahvintuonti, viljantuon-
ti, pääomantuonti
tuon tuostakin
tuoresuolattu = tuoresuolainen kevyesti suolattu;
tuoresuolattu kala on kraavia, kun taas tuoresuo¬
lattu liha on riimisuolattua
tuoreuttaa tehdä tuoree(mma)ksi
tuotannollinen huom. usein suomalaisemmin vain
tuotanto-, esim. »tuotannollinen laitos» = tuotan¬
tolaitos, »tuotannolliset suunnitelmat» = tuotan¬
tosuunnitelmat
tuota pikaa
tuottamus oikeudenloukkaukseksen aiheuttaminen
tekijäin sitä tarkoittamatta ja arvaamatta; sellai¬
sesta johtuva syyllisyys
tuottavuus tuoto(kse)n suhde tuotantopääomaan
tai työvoimaan, kannattavuus
tuottelias ihmisestä: runsaasti tuottava, esim. tuot¬
telias kirjailija
tuottoisa muusta kuin ihmisestä: runsaasti tuotta¬
va, esim. tuottoisa viinimarjalajike, tuottoisa työ
tupa 1. maalaistalon yhteinen kookas oleskelu- ja
työhuone, pirtti; maalaistalon suurin kamari, vie¬
rashuone, sali, miehistön asuinhuone kasarmissa
2. yksihuoneinen asumus, mökki 3. varsinkin yh¬
dyssanojen jälkiosana erilaisista huoneista tai eril¬
lisistä rakennuksista, esim. kalastajatupa, karja-
tupa, käräjätupa, leikkitupa, myllytupa, pesutupa,
vierastupa, viinitupa
tupaantuliaiset
tupakoija = tupakoitsija
tupakoimaton
tupas : tuppaan tiivis ryhmä kasvavaa heinää,
sammalta yms.
tupee (miesten) hiuslisäke
tupeerata pöyhöttää tukka kamman avulla
tupla- kaksinkertainen
tuplata tehdä jotain toiseen kertaan; kaksinkertais¬
taa
tupo lyh. tulopolitiikka; tuponeuvottelut = tulopo¬
liittiset neuvottelut
tuppilo 1. tuppimainen suojus, pidike ym., esim.
vyö ommellaan ensin tuppiloksi, joka käännetään
ja silitetään; mehupullot suljetaan kumi- tai muo-
vituppiloilla 2. yhdestä emilehdestä syntynyt yk-
silokeroinen kuivaseinäinen hedelmä, joka aukeaa
emilehden laitojen liitesaumaa pitkin
tuppo 1. haavan peitteenä pidettävä sidos 2. epä¬
määräinen pieni kasauma heiniä, karvoja jne.,
tukko
turbaani pitkästä kangassuikaleesta kääritty itä¬
mainen miesten päähine; sitä muistuttava naisten
päähine
turbiini = turpiini voimakone, jota pyörittää sen
juoksupyörään kohdistuva virtaus
turboahdin pakokaasujen käyttämästä turbiinista
käyttövoimansa saava polttomoottorin ahdin

434 SANASTO
turbulenssi pyörteisyys, pyörteily
turismi matkailu
turisti matkailija
turjanlappi Kuolan koillisosassa asuvien lappa¬
laisten kieli
turkin kieli
turkinkielinen
turkinpippuri paprika, espanjanpippuri
turkki 1. kieli 2. eläimen (tuuhkea, pehmeä) kar¬
vapeite 3. turkiksista valmistettu päällystakki
T\irkki = Turkin tasavalta (kaksikirjaintunnus 77?,
kolmikirjaintunnus TUR)
turkkilainen
Turkmenistan (kaksikirjaintunnus TM, kolmikir¬
jaintunnus TKM)
turkmenistanilainen
turkologi turkologian tutkija
turkologia turkkilaisten kielten ja kulttuurien tut¬
kimus
turkoosi 1. korukivenä käytetty sinivihreä läpinä¬
kymätön kuparialumiinifosfaatti 2. sinivihreä vä¬
ri, turkoosinsininen
T\irku : Turussa
turmelu turmeleminen, tärveleminen
turmelus turmeltuneisuus, (henkinen) rappio
turmio tuho, perikato, häviö
turnajaiset keskiaikaisten ritarien kamppailujuh-
lat, joissa he koettivat pudottaa toisensa peitsillä
ratsailta
turnaus 1. (monta ottelua käsittävä) kilpailu 2.
tumajaisottelu
tumee kiertue
turpiini = turbiini
Thrtola : Turtolassa
turvakokous varsinkin Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökokous, Etyk
turvata 1. antaa turvaa jotakin vastaan, suojata,
suojella 2. turvautua, esim. turvaamme Herran
armoon
turvota : turpoaa : turposi: turvonnut
tus lyh. tusin(a)
tuskaantua = tuskastua
tuskainen 1. ruumiillista tuskaa ilmaiseva, tuskis¬
saan oleva, esim. sairaan olo oli tuskainen; katse
oli tuskainen 2. sielullista tuskaa ilmaiseva, ahdis¬
tunut, esim. tuskaisen epävarmuuden viikot ovat
takanapäin
tuskallinen 1. ruumiillista tuskaa aiheuttava tai si¬
sältävä, kivulias, esim. tuskallinen leikkaus, tus¬
kallinen kuolema 2. sielullista tuskaa aiheuttava,
ahdistava, esim. tuskallinen ero, tuskallisen yksi¬
toikkoinen työ
tuskastua = tuskaantua
tuskin huom. käytetään vain muodoltaan myöntei¬
sissä yhteyksissä, ei milloinkaan ei-sanan kanssa,
esim. tuskin ehdimme ajoissa; tuskin kukaan voi
välttyä nuhakuumeelta; saimme tuskin litraakaan
marjoja; nykyinen eduskunta ehtii tuskin käsitel¬
lä lakia; olimme tuskin ehtineet sisään, kun alkoi
sataa
tussi kirjoitus- ja piirustusnesteenä käytetty hieno¬
jakoisen aineen (yleensä noen) vesiliuos
tutkanpaljastin
tutkielma 1. määräaiheesta laadittu suppeahko kir¬
jallinen tutkimus 2. aiheeseen syventyen ja sitä
tutkien tehty kuvataiteen teos
tutkija 1. tutkimuksen tekijä, tieteellisen tutkimus¬
työn harjoittaja 2. varsinkin valtion laitoksissa
tieteellisesti koulutettujen toimi- tai virkanimik¬
keenä
tutkija- yhdyssanan alkuosana, esim. tutkijakoulu¬
tus, tutkijaluonne, tutkijapersoonallisuus, tutkija-
polvi
tutkijan- yhdyssanan alkuosana, esim. tutkijan¬
koulutus, tutkijankammio, tutkijanmaine, tutkijan-
mieli, tutkijantoiminta, tutkijanura, tutkijanvirka
tutkinta (varsinkin oikeudellinen) tutkiminen,
esim. poliisitutkinnassa ilmeni seuraavaa
tutkinto kuulustelu(je)n, koke(id)en yms. muodos¬
sa tapahtuva oppiarvon tai määräpätevyyden saa¬
vuttamiseksi vaadittava kokonaissuoritus tai suo-
ritustilaisuus (joskus myös sellaisen osasuoritus,
tentti), esim. lukion päättötutkinto, korkeakoulu¬
tutkinto, lääketieteen lisensiaatin tutkinto, meri-
kapteenintutkinto, virkatutkinto
tutkiskella joskus vielä myös tutkistella
tutkittaa huom. »tutkituttaa» on yleensä tarpeeton
tutor opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija

SANASTO 435
tuttava 1. huom. arkikielessä sekä substantiivi et¬
tä adjektiivi, yleiskielessä vain substantiivi, esim.
»tapasin erään tuttavan tytön» = tapasin erään tu¬
tun tytön 2. huom. esim. tuo tyttö on tuttavani,
mutta »olemme tuttavat» = olemme tuttavukset
tutti 1. musiikissa: koko orkesterin yhteissoitto; ur¬
kujen kaikkien äänikertojen käyttö täydellä voi¬
malla 2. pullon suulle kiinnitettävä imuke tai sitä
vastaava lapsen viihdytysimuke
tutunkauppa = tuttavankauppa
tutunnäköinen = tutun näköinen
tutunomainen = tutuntuntuinen
tutustaa = tutustuttaa
tuuba eräs matalaääninen vaskipuhallin
tuuheta : tuuhenee : tuuhetkoon : tuuheni: tuu-
hennut = tuuhentua
tuuleentua 1. tavallisesti tuulettua 2. tavallisesti
tuleentua
tuuletin tuuletuslaite, ei »tuulettaja»
T\iuli: Tuulen (sukunimi)
I\iuli: Tuulin (etunimi)
T\iuloma joki Kuolan niemimaalla
Thulos: Tuuloksessa
tuumori kasvain
Tuupovaara: Tuupovaarassa
T\iusniemi: Tuusniemellä
T\iusula: Tuusulassa
Thvalu (kaksikirjaintunnus TU, kolmikirjaintunnus
TUV)
tuvalulainen
TV = tv lyh. televisio
tv. lyh. tänä vuonna
TW lyh. terawattia
tweed eräs karstavillalankainen toimikkainen kan¬
gas
TVK lyh. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen
Keskusliitto
TVO lyh. Teollisuuden Voima Oy
ty lyh. tariffiyksikkö(ä)
TY lyh. Turun yliopisto
tyhjentyä = tyhjetä : tyhjenee : tyhjenisi : tyh¬
jetköön : tyhjeni: tyhjennyt
tyhjiö tila, jossa ei ole ilmaa tai jossa paine on huo¬
mattavasti pienempi kuin ilmakehä
tyhjäkäynti joutokäynti
tyhmentyä = tyhmetä : tyhmenen : tyhmetköön
: tyhmeni: tyhmennyt
tyhmänrohkea
tyk. lyh. tykistö
tykkänään kerrassaan tyystin
TYKS lyh. Turun yliopistollinen keskussairaala
TYKY = tyky lyh. työkyvyn ylläpito
tykätä 1. pitää jostakin tai jostakusta, esim. »Juha¬
na tykkää jäätelöstä; Juhana tykkää Kaisasta» =
Juhana pitää jäätelöstä; Juhana pitää Kaisasta 2.
olla jotain mieltä, esim. »Juhana taisi tykätä pa¬
haa, kun ette ottaneet häntä mukaan» = Juhana
taisi pahastua, kun ette ottaneet häntä mukaan 3.
haluta, esim. »Juhana saa tehdä, mitä tykkää» =
Juhana saa tehdä, mitä tahtoo
tykö luo; vastaavasti myös: tykönä ja tyköä
tykötarpeet varusteet, tarvikkeet, ainekset
tylsentyä tylsyä, tylsetä
tylsetä tylsyä, tylsentyä
tylsistyä 1. rappeutua henkisesti, dementoitua 2. tulla
henkisesti välinpitämättömäksi tai apaattiseksi 3. tul¬
la (konkreettisesti) tyls(emmä)ksi, tylsyä
tylstyä tylsyä
tylsyä 1. tulla konkreettisesti tyls(emm)äksi 2. ta¬
vallisesti ja mieluummin: tylsistyä eli rappeutua
henkisesti
tympeytyä 1. tulla tympeä(mmä)ksi, luotaantyön¬
täväksi, etovaksi 2. tympääntyä, kyllästyä
tympeä 1. tympäisevä, tunkkainen, etova, luotaan¬
työntävä 2. tympääntynyt, kyllästynyt
tynnyreittäin tynnyri kerrallaan, tynnyrikaupalla
typekäs runsastyppinen
typografia kirjapainotaito; painoasu
typografinen kirjapainollinen; painoasua koskeva
typologia 1. tyyppioppi; tyyppijärjestelmä 2. tul¬
kintatapa, jonka mukaan Vanhan testamentin hen¬
kilöillä ja tapahtumilla on suorat vastineet Uudes¬
sa testamentissa
typologinen typologiaan perustuva
typpi köyhä niukka-, vähätyppinen
typpirikas typekäs
typpivapaa typetön
typötyhjä = typösen tyhjä

436 SANASTO
tyranni 1. yksinvaltias; hirmuvaltias 2. amerikka¬
laisia varpuslintuja
tyrannia tyrannius, sortovalta, hirmuvalta
tyrann(is)oida kohdella tyrannin tavoin häikäile¬
mättömästi ja julmasti, sortaa
Tyrnävä : Tymävällä
Tyroli Tiroli
tyrskytä : tyrskyää : tyrskysi: tyrskynnyt
I^rväntö: Tyrvännössä
Tärvää : Tyrväässä tai Tyrväällä
Tytärsaari: Tytärsaaressa venäjäksi ostrov Bolsoi
Tjuters
tyven : tyvenen : tyventä tyyni
tyvetä : tyvenee : tyveni : tyvennyt tyyntyä, ty-
ventyä
tyvetä : tyveän : tyvesi: tyvennyt katkaista tukki¬
puun tyvipäästä viallinen osa pois
tyydytys huom. esim. »olemme tyydytyksellä
havainneet» = olemme mielihyvin/tyytyväisinä/
iloiten/iloksemme havainneet; »voimme tyydy¬
tyksellä todeta» = voimme tyytyväisinä/tyydytyk-
seksemme todeta
tyyfus lavantauti
tyylinen 1. huom. yhdyssanoja ovat kaikki ne ta¬
paukset, joiden alkuosa on perusmuodossa tai
erityisessä yhdyssanamuodossa, esim. rokokoo-
tyylinen, pariisilaistyylinen, arkityylinen, huono-
tyylinen 2. huom. yhdyssanoja ovat tavallisesti
ne yhtymät, joiden alkuosa on lyhyt ja määrit-
teetön genetiivimuotoinen sana, esim. kaikentyy-
linen, minkätyylinen, monentyylinen, sentyylinen
3. huom. sanaliittoja ovat yleensä muut genetii¬
vialkuiset yhtymät, myös ne, joiden alkuosana
on persoonapronomini, niin että ilmaukseen liit¬
tyy possessiivisuffiksi, esim. sinun tyylisesi, An-
na-Kaarinan tyylinen
tyylipuhdas puhdastyylinen
T^yni: Tyynin (etunimi)
Tyynimeri: Tyynellämerellä = Tyyni valtameri:
Tyynellä valtamerellä
tyynni tarkkaan, perin pohjin, tyystin, esim. kaikki
tyynni
tyypeittäin tyyppien mukaan
tyypeittäinen tyyppien mukainen
tyypillinen luonteenomainen
tyypittää = tyypitellä järjestää tyyppien mukaan,
tyyppeihin; luokitella tyypeiksi
tyyppinen 1. huom. yhteen kirjoitetaan ne yhty¬
mät, joiden alkuosana on perusmuodossa tai eri¬
tyisessä yhdyssanamuodossa oleva sana, esim. hä-
mäläistyyppinen, vakiotyyppinen 2. huom. yhteen
kirjoitetaan yleensä ne genetiivialkuiset yhtymät,
joiden alkuosa on lyhyt määritteetön ja posses-
siivisuffiksiton sana, esim. minkätyyppinen, sa¬
mantyyppinen, uudentyyppinen 3. huom. erilleen
kirjoitetaan yleensä muut genetiivialkuiset yhty¬
mät, esim. hänen tyyppisensä, sopivan tyyppinen,
maalaustelan tyyppinen
tyyrpuuri laivan (perästä katsoen) oikea puoli
Työeläkekassa
työkalu (varsinkin käsityötä tehtäessä) käsivoimal¬
la käytettävä työväline
työllistää sijoittaa työhön, antaa työtilaisuuksia
työläinen työnantajalle ansiotyökseen ruumiillista
työtä, varsinkin tehdastyötä, tekevä
työläs vaivalloinen
työlästyä tuskastua, kyllästyä, tympeytyä
työmies (mies)henkilö, joka tekee työnantajalle
ruumiillista työtä
työministeriö
työnantaja ansiotyön teettäjä
työnopettaja ammattikouluissa: ammattiin kuulu¬
van käytännöllisen työn opettaja
työnsaanti = työn saanti
työnseisaus työssä sattunut seisaus, esim. lakko,
työsulku
työ(n)sulku työnantajan toimeenpanema töiden lo¬
pettaminen, jonka tarkoituksena on saada työn¬
tekijät taipumaan työnantajan tarjoamiin työ¬
ehtoihin
työntekijä 1. se, joka tekee työtä 2. työnantajalle
palkkatyötä tekevä henkilö
työntyä huom. sekä tahallisesta että tahattomasta
tekemisestä tai tapahtumasta, esim. mies työntyi
jonon ohi ensimmäiseksi, lumen alta työntyivät
esiin ensimmäiset krookusten lehdet
työntäyteinen työtä täynnä oleva, työteliäs
työntäytyä huom. tahallisesta itsensä työntämises¬

SANASTO 437
tä, esim. mies työntäytyi jonon ohi ensimmäiseksi
työssä käymätön
työssä käyvä
työstää 1. muokata tekeillä olevaa työkappaletta
joko käsin, jollakin työkalulla tai työstökoneella
2. muokata, esim. valtava materiaali on työstetty
taidokkaasti viihde romaaniksi
työsulku = työnsulku
Työsuojelurahasto
työteliäs 1. ahkera, uuras, toimelias, esim. Aarre
on työteliäs mies 2. työntäyteinen, tämä on ollut
työteliäas kevät
Työterveyslaitos
työtuomioistuin
Työturvallisuuskeskus
työtä pelkäämätön
työtä säästävä
työtä tekevä
työväki 1. jonkin tai jonkun palveluksessa olevat
työntekijät 2. työläiset yhteiskuntaluokkana
työväline työkalu tai muu työssä käytettävä väline
Täbriz = Tabriz
tähde käytön jälkeen yli jäänyt osa, jolle vielä on
tai voi olla käyttöä, esim. ruoantähteet, vrt. jäte
tähden vuoksi, takia, johdosta; sen tähden
tähkä : tähkän joskus myös tähkä : tähän
tähtäin, tähtäys huom. »pitkällä tähtäimellä» tai
»pitkällä tähtäyksellä» korvautuu suomalaisem¬
min esim. seuraavasti: »edut tulevat ilmi, kun asi¬
aa tarkastelee pitkällä tähtäimellä (tähtäyksellä)»
= edut tulevat ilmi ajanoloon (ajan mittaan, ajan
pitkään) = edut tulevat ilmi, kun asiaa tarkastelee
kaukonäköisesti
tähän asti
tähänastinen
täky : täyn : täkyä koukkukalastuksessa käytetty
syötti
tällainen = tämmöinen
tälleen 1. tällaisekseen, esim. työ saa jäädä nyt täl-
leen 2. vain arkikielessä, yleiskielessä tällä lailla,
näin, esim. »olen ajatellut tälleen» = olen ajatel¬
lut näin
tällä haavaa
tällainen tällainen
tällä lailla
tällä puolen
tällä välin
tämmöinen = tällainen
tämän huom. muodostaa yleensä yhdyssanan seu¬
raavan -men-loppuisen adjektiivin kanssa, mutta
erilleen kirjoittaminenkin saattaa harkinnan mu¬
kaan joissakin yhteyksissä olla mahdollista, esim.
tämänaamuinen, tämänhetkinen, tämänikäinen,
tämänkaltainen, tämänluonteinen, tämännäköi-
nen, tämänsuuntainen, tämäntyyppinen
tämän tästä
tämän vuoksi
tännemmäksi = tännemmäs
tännepäin
tännimmäinen tämänpuoleisin, tännimpänä oleva
tänäinen tämänpäiväinen
tänä päivänä huom. merkitsee vain kulumassa ole¬
vaa päivää, esim. »tänä päivänä ihmiset matkus¬
televat paljon» = nykyään (nykyisin) ihmiset mat¬
kustelevat paljon
tänään 1. tänä päivänä 2. nykyisin, nykyään; huom.
tämäntyypinen käyttö on kuitenkin hyvin vali¬
koivaa, esim. keksintö, joka tehdään tänään, on
huomenna kaikkien ulottuvilla
täpärä
täpötäysi täpösen täysi
Tärendö : Tärendössä (ruots.) = Täräntö : Tä-
rännössä kunta Norrbottenin läänissä Ruotsissa
tärveltyä turmeltua, pilaantua, tulla käyttökelvot¬
tomaksi
tärvääntyä = tärväytyä haaskautua, hukkaantua
tärytin tärytykseen käytettävä laite tai kone
täryttää varsinkin tekniikassa: tärisyttää, täristää,
esim. hiekka tärytettiin tiiviiksi sokkelin sisään
täryyttää täristää, tärisyttää, esim. räjähdys täryyt-
ti ikkunaruutuja
Täräntö = Tärendö (ruots.)
täsmentää tarkentaa, tehdä täsmällisemmäksi
tästedes
tästä lähin = tästä lähtien
tästä puoleen = tästä puoliin = tästä puolin
täti: tädin
täynnä

438 SANASTO
täys- huom. on olemassa joukko sanoja, joiden al¬
kuosana on täys-, esim. täysistunto, täysjyvälei-
pä, täyskorjaus, täyskäännös, täys maito, täysosu¬
ma,, täystyöllisyys, täystuho, täysvakuutus
täysi- 1. täysi-alkuisia ovat mm. täysiaikainen,
täysihoito, täysi-ikäinen, täysikasvuinen, täysiko¬
koinen, täysimääräinen, täysitehoinen, täysival¬
tainen 2. muun muassa seuraavat voivat vaihdel¬
la: täys(i)järkinen, täys(i)päiväinen, täys(i)serkku,
täys(i)sisar
täysikuu : täydenkuun : täyttäkuuta tai täysi¬
kuun : täysikuuta
täysin kehittynyt
täysinoppinut myös täysin oppinut
täysinpalvellut myös täysin palvellut
täyteen ahdettu
täyteen rakennettu
täyteinen 1. genetiivin tai possessiivisuffiksin yh¬
teydessä: jonkin täyttävä; jotain täynnä oleva,
esim. reiän täyteinen tulppa, sylintäyteinen; on-
nentäyteinen, tuskantäyteinen 2. massaltaan um¬
pinainen, onton vastakohta, esim. kasvin täytei¬
nen varsi, lintujen ontot ja nisäkkäiden täyteiset
luut
täyteläinen 1. muodoltaan pyöreähkö, pulleahkok-
si kehittynyt, esim. täyteläisiä tähkäpäitä, täyte¬
läisiä persikoita 2. määrältään tai sisällykseltään
runsas, täyden tuntuinen; monipuolisuuden vai¬
kutelman antava, esim. syreenin täyteläiset kuk¬
katertut, täyteläiset henkilökuvat, täyteläiset värit
3. maultaan pehmeä, aromikas, esim. täyteläinen
viski, täyteläinen suklaakonvehti
-täytteinen esim. hillotäytteinen, untuvatäytteinen,
suklaatäytteinen
täytyä 1. huom. subjektia vastaava sana on yleen¬
sä genetiivissä, esim. sinun täytyy osata lopettaa
ajoissa; oven täytyy olla kiinni; tilien täytyy täs¬
mätä 2. huom. vain seuraavantyyppisissä lauseis¬
sa, jotka ilmaisevat olemista, olemaan tulemista
tai olemasta lakkaamista ja joissa subjektia vas¬
taava sana tavallisesti on lauseen lopussa, se on
nominatiivissa tai partitiivissa: vaatteissa täytyy
olla nimilappu (vrt. nimilapun täytyy olla vaat¬
teissa); pian täytyy tapahtua jokin muutos (vrt.
jonkin muutoksen täytyy tapahtua); mukana täy¬
tyy olla myös varavaatteita
täälläolo
täälläpäin
täältä katsoen
täältä käsin
täältäpäin
töin tuskin
tölkittää pakata tölkkeihin
töniä mieluummin tyrkkiä, sysiä
töppönen 1. pehmeä, tavallisesti huovasta, kankaas¬
ta tai neulomalla tehty suhteellisen lyhytvartinen
tai varreton (sisä)jalkine 2. leikillisesti: jalka
Töysä: Töysässä
töytäistä
Töölö : Töölön : Töölöä : Töölössä : Töölöön
kaupunginosa Helsingissä
T & K tekniikka ja kehitys
U
u lyh. atomimassayksikkö
ubikinoni eräs soluhengityksessä toimiva yhdiste
udar = utare
udmurtti votjakki
ufo lyh. (engl.) Unidentified Flying Object, tunnis¬
tamaton lentävä esine
Uganda = Ugandan tasavalta (kaksikirjaintunnus
UG, kolmikirjaintunnus UGA)
ugandalainen
ugrilaiset kansat unkarilaiset, hantit ja mansit
ugristi ugrilaisten kielten tai kansojen tutkija
uhanalainen uhatussa asemassa oleva, vaarassa
oleva
uhattu huom. käytetään vain silloin, kun joku to¬
della tahallisesti uhkaa, muulloin mieluummin toi¬
sin, esim. »tulva-alueella monet asuinrakennukset
ovat uhattuina» = ovat vaarassa; »asemani tuntuu
uhatulta» = asemani tuntuu uhanalaiselta
uhka : uhkan tai uhan huom. järjestyy genetiivin
kanssa, esim. »uhka saastumisesta» = saastumi¬
sen uhka samoin kuin perinteisesti esim. sateen
uhka, tappion uhka

SANASTO 439
uhkua : uhkun : en uhku : uhkui : uhkunut 1.
huokua, uhota, lämpöä uhkuva takka, taistelutah¬
toa uhkuva olemus 2. tihkua, kihota, hersyä, vuo¬
taa, esim. jäälle on uhkunut vettä
uhota 1. huokua, uhkua, uhota, esim. äidistä uhoa¬
va lämpö ja rakkaus 2. puhua innoissaan tai suu¬
rennelleen, eim. Kari uhosi kyllä voittavansa kil¬
pailun
uhrautua
uhrautuva(inen)
uhrautuv(ais)uus
UHT lyh. (engl.) ultra high temperature, erittäin kor¬
kea lämpötila; UHT-käsittely = iskukuumennus
UKG lyh. ultraääni- eli kaikukardiografia
UKK lyh. Urho Kaleva Kekkonen
ukkosenjohdatin
ukkosilma = ukonilma
ukkosmyrsky
ukraina kieli
Ukraina (kaksikirjaintunnus UA, kolmikirjaintun¬
nus UKR)
ukrainalainen
uksi: uksen : uksea tai usta ovi
U-käännös
ULA = ula lyh. ultralyhyet aallot
ulaani ratsumies, jonka pääaseena on peitsi
Ulaanbaatar Mongolian pääkaupunki
ulettua ulottua, ylettyä
ulkoapäin
ulkoasiainministeri virallinen termi, tavallisesti
kuitenkin ulkoministeri
ulkoasiainministeriö tavallisesti ulkoministeriö
ulkoeurooppalainen Euroopan ulkopuolinen, ei-
eurooppalainen
ulkoinen sisäisen vastakohtana, esim. ulkoinen kor¬
vakäytävä, ulkoiset seikat, ulkoinen vamma, tau¬
din ulkoinen syy; yhdyssanoja esim. kielenulkoi¬
nen, kohdunulkoinen, musiikinulkoinen, solun-
ulkoinen
ulkokohtainen 1. omakohtaisen vastakohta, omis¬
ta havainnoista ja tuntemuksista riippumaton, ob¬
jektiivinen 2. eläytymätön, pintapuolinen, esim.
ukokohtaisen takastelun perusteella ei voi sanoa
oikeastaan mitään
ulkokultainen tekopyhä, tekohurskas
ulkolainen 1. adjektiivi: ulkomainen, esim. ulko¬
maiset omenat tulevat kauppoihin ensi viikolla;
Suomessa käy kesäisin paljon ulkomaisia turiste¬
ja 2. substantiivi: ulkomaalainen, esim. Suomessa
käy kesäisin paljon ulkomaalaisia
ulkomaalainen substantiivi: vierasmaalainen, esim.
monet suomalaiset tuntuvat kritiikittä ihailevan
kaikkia ulkomaalaisia
ulkomaan- huom. yhdyssanan alkuosana, esim. ul¬
komaanedustus, ulkomaanmatka, ulkomaanpoli-
tiikka, ulkomaanuutinen, ulkomaanvaluutta = ul¬
komaan valuutta
ulkomainen adjektiivi: vierasmainen, esim. ulko¬
maiset kengät ovat monesti halvempia kuin koti¬
maiset
ulkoministeri huom. vaikka sana on käypä yleis¬
kielessäkin, virallinen termi on ulkoasiainminis¬
teri
ulkoministeriö huom. vaikka sana on käypä yleis¬
kielessäkin, virallinen termi on ulkoasiainminis¬
teriö
ulkonainen yleensä korvattavissa tavallisemmalla
sanalla ulkoinen; nykyään vain sangen harvoin
ensisijainen, esim. kärsiä ulkonaista puutetta, ta¬
voitella ulkonaista valtaa ja rikkautta, ulkonai¬
sesti harmoninen perhe-elämä
ulkoparlamentaarinen eduskunnan sivuuttava
Ullava : Ullavassa tai Ullavalla
uloimmainen uloin, se joka on uloimpana
ulommaksi = ulommas
ulontaa loitontaa, etäännyttää, saattaa ulkonemaan
ulos huom. turhaa käyttöä, esim. »auto ajoi ulos
tieltä» = auto suistui tieltä; »otin rahat ulos pan¬
kista» = nostin rahat pankista; »Suomi vie ulos
puuteollisuustuotteita ja tuo sisään energiaa» =
Suomi vie puuteollisuustuotteita ja tuo energiaa;
»uusi numero on juuri tullut ulos» = uusi numero
on juuri ilmestynyt
uloskirjoittaa kotiuttaa, poistaa kortistosta, pois¬
taa kirjoista
uloskäynti
ulosliputtaa 1. kauppalaivasta mieluummin: siir¬
tää mukavuuslipun alle 2. moottoriajoneuvosta

440 SANASTO
mieluummin: siirtää ulkomaan rekisteriin (vero¬
jen tms. maksujen välttämiseksi)
uloslämpiävä
ulosmitata erottaa jonkun omaisuudesta tietty osa
tuomion tai päätöksen täytäntöön panemiseksi
ulosottaa pidättää (tavallisesti ulosmittamalla) jol¬
takulta omaisuutta jonkin yksityisoikeudellisen
vaatimuksen toteuttamiseen tai turvaamiseen
ulosotto 1. riita-asiassa annettujen tuomioiden pak¬
kotäytäntöönpano 2. verojen tms. julkisoikeudel¬
listen saatavien pakkoperintä
ulospääsy usein mieluummin pelkkä pääsy
ulostulo huom. usein mieluummin toisin, esim.
»äänen ulostulo» = äänentoisto
ulota : ulkonee : ulkoilisi : ulotkoon : ulkoni :
ulonnut 1. pistää jostakin esiin, työntyä esiin tai
näkyviin, törröttää, esim. pitkät, ulkonevat kulma-
hampaat ovat vampyyrien tuntomerkki 2. siirtyä
ulommaksi, loitota, esim. vene ulkoni rannasta
ulottaa saada ulottumaan, esim. ulotimme retken
sähkölinjalle saakka
-ulotteinen yhdyssanan loppuosa, esim. kaksiulot¬
teinen, kolmiulotteinen, laajaulotteinen, moni¬
ulotteinen
ulottuvuus
Ulpu : Ulpun (etunimi)
ultimaatumi uhkavaatimus
ultimus 1. luokan viimeinen oppilas 2. maisterin-
ja tohtorinvihkiäisissä se, jolla on toinen kunnia-
sija
ultralyhyet aallot radioaallot, joiden taajuus on
30-300 megahertsiä
ultramariini eräs kirkkaan sininen väriaine
ultraviolettisäteet näkyvän valon säteilyä lyhyt-
aaltoisempi säteily
Ulvila : Ulvilassa
UM lyh. ulkoasiainministeriö
umbra eräs ruskea maalivärijauhe
Umeä Uumaja
ummessa silmin
UMO lyh. Uuden Musiikin Orkesteri
umpeen kasvanut
umpeutua mennä umpeen
umpieritys sisäeritys
umpilippu salaisessa äänestyksessä käytettävä tai¬
tettu tai muuten suljettu lippu
umpirauhanen hormoneja erittävä rauhanen
umpisuolentulehdus umpilisäkkeen tulehdus
umpisuoli 1. paksusuolen umpinainen alkuosa, jo¬
hon ohutsuoli avautuu 2. vain arkikielessä, yleis¬
kielessä umpilisäke eli umpisuolen matomainen
lisäke
umpu : ummun : umpua = umppu : umpun :
umppua nuppu; (puhkeamaisillaan oleva) silmu
UMTS = umts lyh. (engl.) Universal Mobile Tele-
communication System, kansainvälinen matkavies¬
tinverkko, joka pystyy välittämään multimediapal¬
veluja
UNCED lyh. (engl.) United Nations Conference
on Environment and Development, YK:n ympä¬
ristö- ja kehityskonferenssi
UNCTAD lyh. (engl.) United Nations Conference
of Trade and Development, YK:n kauppa- ja
kehityskonferenssi
UNDP lyh. (engl.) United Nations Development
Programme, YK:n kehitysohjelma
undulaatti laulupapukaija
uneksia 1. nähdä unta 2. haaveilla
unenhorre = unenhorros
unenpöpperöinen unenpöpperössä oleva, uninen,
vasta unesta herännyt ja vielä päästään pyörällä
UNEP lyh. (engl.) United Nations Environment
Programme, YK:n ympäristöohjelma
Unesco = UNESCO lyh. (engl.) United Nations
Educational Scientific and Cultural Organization,
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
UNFPA lyh. (engl.) United Nations Fund for Popu-
lation Activities, YK:n väestöohjelmarahasto
UNHCR lyh. (engl.) United Nations High Commis-
sioner for Refugees, YK:n pakolaisasiain pääval¬
tuutettu
Unicef = UNICEF lyh. (engl.) United Nations
Children’s Fund, YK:n lastenavun rahasto
UNIDO lyh. (engl.) United Nations Industrial De¬
velopment Organization, YK:n teollistamisjärjestö
UNIFIL lyh. (engl.) United Nations Interim Force
in Lebanon, YK:n väliaikainen rauhanturvajouk¬
ko Libanonissa

SANASTO 441
uniformismi yhdenmukaisuuspyrkimys
uniikki ainoa lajiaan, ainoalaatuinen
unijukka = Uni-Jukka nukkumatti, Nukku-matti,
Nukku-Matti
unikeonpäivä
unioni (valtio)liitto, yhtymä
unissakävijä = unissakävelijä
unissakäynti = unissakävely
unissapuhuja
unissa puhuminen
UNITAR lyh. (engl.) United Nations Institute for
Training and Research, YK:n koulutus- ja tutki¬
muslaitos
universaali 1. adjektiivi: yleinen, yleismaailmalli¬
nen, yleispätevä, myös universaalinen 2. substan¬
tiivi: yleiskäsite; kaikissa kielissä esiintyvä ilmiö
universaalistaa yleistää
universaalistua muuttua yleismaailmalliseksi,
yleistyä
universumi maailmankaikkeus
univormu virkapuku
unkari kieli
Unkari = Unkarin tasavalta (kaksikirjaintunnus
HU, kolmikirjaintunnus HUN)
unkarilainen
unkarin kieli
unkarinkielinen
unkarinnos unkarinkielinen käännös
unkarintaa kääntää unkariksi
unssi eräs painomitta, joka eri maissa ja eri käyt¬
töyhteyksissä on eri suuri (n. 28-31 g)
UNU lyh. (engl.) The United Nations University,
Yhdistyneiden kansakuntien yliopisto
U-palkki läpileikkaukseltaan U:n muotoinen palkki
UPI lyh. United Press International, yhdysvaltalai¬
nen uutistoimisto
Uplanti: Uplannin maakunta Keski-Ruotsissa
upokas korkean lämpötilan kestävä astia, jossa su¬
latetaan metallia, lasia yms.
upota : uppoan : uppoaisi: upotkoon : upposi:
uponnut
upote 1. esineen pintaan upotettu koriste 2. upot-
teinen lause tai muu rakenne 3. väylän tukkimi¬
seksi upotettu alus tms.
upotteinen lauseen osana olevasta toisesta lausees¬
ta, lauseenvastikkeesta tai muusta rakenteesta
upotus 1. upottaminen 2. esineen pintaan upotettu
koriste, upote 3. upotteinen lause tai muu raken¬
ne, upote
upouusi
Uppland (ruots.) = Uplanti
uppoama aluksen syrjäyttämä(n) vesimäärä(n pai¬
no)
uppo-outo
upporikas
Upsala ruotsiksi Uppsala
UPU lyh. (engl.) Universal Postal Union, Maail¬
man postiliitto
uraani eräs radioaktiivinen metallinen alkuaine
uraauurtava
uralilainen suomalais-ugrilaisten ja samojedilais¬
ten yhteinen nimitys, esim. uralilaiset kielet =
suomalais-ugrilaiset ja samojedikielet
uralistiikka uralilaisten kielten ja kansojen tutki¬
mus
urautua 1. kulua urille 2. kuvaannollisesti: juuttua
vanhoihin raiteisiinsa, kaavoihinsa, tapoihinsa
urbaani(nen) (suur)kaupunkilainen, kaupunkilais¬
tunut, hienostunut
urbaanistua kaupunkilaistua, kaupungistua, myös
urbanisoitua
urbaanius kaupunkilaisuus, hienostuneisuus
urheilullinen huom. usein paremmin vain urhei¬
luesim. »urheilulliset suoritukseni ovat parantu¬
neet» = urheilusuoritukseni ovat parantuneet
urhoollinen joskus myös urhokas
urinaali 1. miesten käymälän virtsaamisallas 2.
virtsalasi, -pullo
Urjala: Urjalassa
urjeta : urkenee : urjetkoon : urkeni: urjennut
saada alkunsa, lähteä, erota
urk. lyh. urkuri
URL lyh. (engl.) uniform resource locator, Inter¬
netissä olevan tiedoston tai hakemiston sekä sen
käyttöön tarvittavan yhteyskäytännön yksilöivä
tunnus
urologi virtsaelintautien erikoislääkäri
urologia virtsaelintautioppi

442 SANASTO
uros : uroksen : urosta : urokset : uroksien
(uroiden, uroitten, urosten) : uroksia koiras,
esim. uroskarhu
uros : uroon : urosta : uroot: uroiden (uroitten,
urosten): uroita mies, sankari, urho
Urpo : Urpon (etunimi)
urpu : urvun : urpua lehtipuun nupulla oleva tai
puhjennut kukinto, myös urpa
Uruguay = Uruguayn itäinen tasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus UY, kolmikirjaintunnus URY)
uruguaylainen
USA lyh. United States of Amerika, Amerikan yh¬
dysvallat
useimmiten useimmissa tapauksissa, yleensä
uskallettu rohkea, uhkarohkea, esim. »uskallettu
kirjoitus» = (uhka)rohkea kirjoitus
Uskela: Uskelassa
usko 1. varma luulo 2. luottamus jonkin olemassa¬
oloon tai toteutumiseen; usko Jumalaan 3. esim.
kaikki on järjestetty uuteen uskoon = kaikki on
järjestetty uudelleen, uudella tavalla
uskomus uskoon, luuloon perustuva käsitys josta¬
kin (yliluonnollisesta)
uskoton 1. uskollisen vastakohta, esim. monet ovat
uskottomia puolisolleen; huomasin olleeni usko¬
ton niille periaatteille, joita olin puolustanut 2.
uskovaisen vastakohta, esim. uskottomana en tun¬
tenut Jumalan rakkautta; tähän temppeliin eivät
saa uskottomat astua
UT lyh. Uusi testamentti
Utajärvi: Utajärvellä
utare : utareen : utaretta : utareeseen naaras-
(koti)eläimen, varsinkin lehmän, nisä(t), esim.
utareet täytyy lypsää kokonaan tyhjiksi; lehmät
saavat helposti utaretulehduksen
utelias
utilitarismi hyötymoraali
utilitaristinen hyötymoraalia kannattava, sen mu¬
kainen
utooppinen = utopistinen utopialle ominainen, haa¬
veellinen, haaveenomainen, mielikuvituksellinen
utopia haavekuvitelma, haave(kuva), haaveellinen
suunnitelma
Utsjoki: Utsjoella
uudelleen- yhdyssanan alkuosana verbi pohjaisten
teonnimeä ilmaisevien sanojen kanssa, esim.
uudelleenarviointi, uudelleenjärjestely, uudelleen¬
koulutus, uudelleenryhmittely
uudelleen = uudestaan
uudenaikainen
uudenmallinen = uuden mallinen
uudennos uudentamisen tulos, uusi, entisestä poik¬
keava tuote tai muodoste
uudennus uudentaminen, uudentuminen
uudentaa uudistaa, kehittää, uudenaikaistaa, saada
aikaan uusi entisestä poikkeava tuote tai muodoste
uudentyyppinen
uuden uutukainen
uudenvuoden- yhdyssanan alkuosana esim. uu¬
denvuodenaatto, uudenvuodenlupaus, uudenvuo¬
denpäivä, uudenvuodenpuhe, uudenvuodentina
uudestaan = uudelleen
uudestisyntyminen 1. uuden kristillisen elämän
alku ihmisessä 2. kuvaannollisesti: perinpohjai¬
nen uusiutuminen
uudestisyntynyt
uudis- yhdyssanan alkuosana, esim. uudisasukas,
uudisasutus, uudis hankinta, uudispelto, uudis¬
raivaaja, uudisraivaus, uudisrakennus, uudistila,
uudisviljely, uudisviljelys
uudistaa 1. muuttaa uudenlaiseksi tai uuden veroi¬
seksi, esim. olemme uudistaneet alakertaa; op¬
pikirjasta on tehty kokonaan uudistettu laitos 2.
saattaa uudelleen voimaan, toistaa, tehdä uudel¬
leen, uusia, esim. pyydämme teitä uudistamaan
tilauksenne tämän kuun aikana 3. mieluummin
uusia = vaihtaa uuteen, korvata uudella, esim.
»Kirsti uudisti kerralla koko vaatevarastonsa» =
Kirsi uusi kerralla koko vaatevarastonsa; »ala¬
kerran lattiat uudistettiin» = alakerran lattiat uu¬
sittiin
uudistua muuttua uudenlaiseksi, uudenveroiseksi
uudistus 1. uudistaminen, esim. koulunuudistuk¬
sesta mielipiteet käyvät ristiin 2. uudistamisen tu¬
los, esim. täällä on tapahtunut paljon uudistuksia
uudistus- yhdyssanan alkuosana, esim. uudistus¬
ehdotus, uudistushakkuu = hakkuu, jossa metsästä
kaadetaan muut paitsi sen uudistamisen kannalta

SANASTO 443
tarpeelliset puut, uudistus haluinen, uudistusmieli¬
nen, uudistussuunnitelma, uudistusvaatimus
uuhi : uuhen : uuhta täysikasvuinen (naaras-)-
lammas
Uukuniemi: Uukuniemellä
Uumaja rannikkokaupunki Pohjois-Ruotsissa, ruot¬
siksi Umeä
Uumajanjoki Pohjanlahteen laskeva joki Ruotsis¬
sa, ruotsiksi Ume älv
uumoilla aavistella, ounastella, vaistota
uunituore vastapaistettu
uupua 1. väsyä, esim. Ari oli uupunut raskaasta
työstä 2. vars. puhek. puuttua, esim. urakasta
uupuu vain vähän
Uurainen : Uuraisilla
Uuras : Uuraassa venäjäksi Vysotsk
uurna maljamainen tai ruukkumainen varsinkin
koriste-esineenä käytettävä astia; yhdyssanoja:
tuhkauurna, vaaliuurna
uurre (vakomainen) ura, esim. kasvojen uurteet
uurros uurtamisen tuloksena syntynyt ura, esim.
jää ja irtokivet ovat saaneet aikaan kallioperäs¬
sämme näkyviä uurroksia
uurto 1. uurtaminen 2. uurre, uurros
uus- esim. uusasiallinen, uusgotiikka, uushopea,
uusjako, uusklassinen, uuskolonialismi, uuslu¬
kutaidottomuus, uusmaalainen, uusromantiikka,
uustuotanto, uusvienti
uusi- esim. uusikuu, uusimuotoinen, uusiseelanti¬
lainen, uusitestamentillinen,
uusia 1. tehdä uudelleen, toistaa, esim. näytelmä-
esitys uusitaan lauantaina 2. vaihtaa uuteen, kor¬
vata uudella; tehdä uudenlaiseksi, uudistaa, esim.
Hanna uusi vanhan parketin, opetussuunnitelma
uusittiin 3. saattaa uudelleen voimaan, uudistaa,
esim. sopimus uusittiin 4. uusiutua, toistua, esim.
vesirokko voi joskus poikkeuksellisesti uusia
Uusikaarlepyy: Uudessakaarlepyyssä
Uusi-Kaledonia : Uudessa-Kaledoniassa (kaksi¬
kirjaintunnus NCy kolmikirjaintunnus NCL)
uusikaledonialainen myös: ranskalainen
Uusikaupunki: Uudessakaupungissa
Uusikirkko : Uudellakirkolla venäjäksi Poljany
uusikuu : uudenkuun = uusi kuu : uuden kuun
kuu silloin, kun sen pimeä puoli on maata kohden
Uusimaa: Uudellamaalla
uusinta uusiminen, uusintaesitys, esim. kilpailu oli
tasaväkinen, ja häviäjä haastoi voittajan heti uu¬
sintaan
uusinto uusimisen tulos, uudennos, uusittu laitos,
esim. kappaletta ei enää kannata esittää uusinta¬
na, vaan se on suunniteltava kokonaan uudelleen
ja esitettävä sitten uusintona
Uusi-Seelanti : Uudessa-Seelannissa (kaksikir¬
jaintunnus NZy kolmikirjaintunnus NZL)
uusiseelantilainen
Uusi testamentti
uusiutua
uusivuosi uudenvuodenpäivä
uusi vuosi alkava tai juuri alkanut vuosi
uusjako 1. isojakoa korjaava tilusten jako 2.
uudelleen jakaminen tai jakautuminen, esim. po¬
liittinen uusjako
uusmaalainen
uute uuttamalla saatu valmiste, ekstrakti
uutis- yhdyssanan alkuosana, esim. uutislehti,
uutisleipä, uutispuuro, uutisvilja
uutisoida uutistaa = ilmoittaa, tiedottaa, lähettää
uutisia
uuttaa : uutan : uuttakoon : uutti : uuttanut
erottaa aineseoksen liukoiset osat liukenematto¬
mista liuotteen avulla
uutto uuttaminen
uutuudenkankea
uutuudenviehätys
UV lyh. ultravioletti (säteily)
UVI Ulkomaalaisvirasto
Uzbekistan = Uzbekistanin tasavalta (kaksikir¬
jaintunnus t/Z, kolmikirjaintunnus UZB)
V
v lyh. vuosi, vuotta
V lyh. 1. voltti(a) 2. roomalainen lukumerkki: viisi,
viides
W lyh. watti(a)
v. lyh. vuonna, vuosina

444 SANASTO
va. lyh. väliaikainen
VA lyh. volttiampeeri(a)
vaade vaatimus
vaahdota : vaahtoaa : vaahtoaisi: vaahdotkoon
: vaahtosi: vaahdonnut
vaaita : vaaitsen : vaaitsisi : vaaitkoon : vaaitsi
: vaainnut mitata korkeussuhteita käyttämällä
vesivaa’an ja kaukoputken yhdistelmää sekä pys¬
tysuoraa mittatankoa
vaaitus vaaitseminen
vaaka : vaa’an : vaakaa : vaajassa : vaaoissa
vaakita, vaakitus vaaita, vaaitus
Vaala: Vaalassa
vaalean- yhdyssanan alkuosana, esim. vaaleanpu¬
nainen, vaaleansininen
vaalentua = vaaleta : vaalenee : vaaleni: vaalen¬
nut
vaalikelpoinen sellainen, joka voidaan asettaa vaa¬
leissa ehdokkaaksi
vaalioikeutettu äänivaltainen
vaan 1. käytetään yleiskielessä vain konjunktiona,
jonka avulla edellisen lauseen kieltämä asia vielä
täsmentyy, esim. en naura vaan itken; ei tyttö vaan
poika; älä käänny oikealle vaan vasemmalle; nyt
ei sada vaan paistaa; nyt ei sada vettä vaan rän¬
tää 2. huom. yleiskielessä vaan ei korvaa mutta-
konjunktiota, esim. »Pekka kyllä uskoi vaan ei to¬
tellut» = Pekka kyllä uskoi mutta ei totellut; »on
tämä takki vähän väljä, vaan mitäpä siitä» = on tä¬
mä takki vähän väljä, mutta mitäpä siitä 3. huom.
adverbina käytetään sanaa vain, esim. »Sari vaan
itkee itkemistään» = Sari vain itkee itkemistään;
»tule vaan, jos ehdit» = tule vain, jos ehdit
vaapukka vadelma
vaara 1. metsän peittämä korkea vuori 2. vaaralli¬
nen tilanne, uhka
vääräin vadelma
vaari huom. käytetään eräissä sanonnoissa ob¬
jektin tapaan objektin sijoissa tai taipumattoma¬
na, esim. ottaa vaari (vaarin, vaaria) jostakin =
ottaa opikseen, huomioon, noudattaa, kuulla,
totella; pitää vaari (vaarin, vaaria) jostakin =
pitää huolta jostakin, valvoa, että jotain tapahtuu
tarkoitetulla tavalla
vaarinottaa ottaa vaari(n)
Vaasa: Vaasassa
vaasi huom. vain taidehistorian terminä, muulloin
yleiskielessä maljakko
vaata : vakaan : vakasi : vaannut tarkastaa mit¬
taus- tai punnistusväline ja varustaa se leimalla
vaatelias = vaativa
vaatturi miesten pukimia valmistava käsityöläi¬
nen, räätäli
WADA lyh. (engl.) World Anti-Doping Agency,
dopingin käyttöä valvova kansainvälinen elin
vadelma
Vads0 Vesisaari
Vaduz Lichtensteinin pääkaupunki
vagina emätin
vahdata pitää silmällä, vahtia, vaania, valvoa
vahingonlaukaus
VAHO lyh. vankeinhoito-osasto
vahti 1. yleiskielessä mieluummin vartija; huom.
kuitenkin muutamat yhdyssanat, kuten lakkovah-
ti, maalivahti, talonvahti, yövahti 2. vartio, var¬
tiointi, vahdinta, esim. Juha määrättiin vahtiin
3. laivan miehistön palvelusvuoro(ssa oleva osa),
esim. pian on kolmannen vahdin aika
vahtia yleiskielessä tavallisesti mieluummin varti¬
oida, pitää silmällä
Vahto: Vahdolla
vahvalti paksulti, runsaasti
vahvenne filmin negatiivin tai kuvavedoksen vah-
ventamiseen käytettävä liuos
vahvennos vahvennettu tai vahventunut kohta
vahvennus vahventaminen, vahventuminen
vahventua = vahveta : vahvenen : vahveni: vah¬
vennut
Vahviala: Vahvialassa
vahvike = vahviste se, millä jotain vahvistetaan tai
jokin vahvistuu, lujike
vahvistin vahvistuslaite tai väline
vahvoilla olla »vahvoilla» = vahvassa asemassa
vahvuinen huom. muodostaa yleensä sanaliiton
edellään olevan genetiivimuotoisen sanan kans¬
sa, esim. sentin vahvuinen, kämmenen vahvuinen,
sopivan vahvuinen
vai yhdistää sellaisia rinnasteisia lauseita tai lau¬

SANASTO 445
seen osia, joiden ilmaisemat vaihtoehdot ovat ai¬
noat mahdolliset: Menetkö nukkumaan vai val-
votko vielä? Ompeletko puseroa, housuja vai ha¬
metta? Onko polkupyöräsi sininen tai vihreä vai
eikö sinulla ehkä ole pyörää lainkaan?
Vaiaku Tuvalun pääkaupunki
vaientua = vaieta : vaikenen : vaietkoon : vaike¬
ni : vaiennut
vaihdanta vaihto, varsinkin jatkuva vaihtaminen;
talousyksiköiden kesken tapahtuva hyödykkeiden
vaihtaminen
vaihdella huom. esim. määrä on vaihdellut 100:sta
1000:een = määrä on ollut vaihdellen 100-1000
vaihdin vaihtolaite, -väline
vaihdos (kerralla tapahtuva) vaihto, vaihtuminen,
vaihtaminen
vaihdunta (jatkuva) vaihtuminen
vaiherikas vaiheikas, monivaiheinen
Vaiht. lyh. Vaihtoehtoväki (puolueen nimi)
vaihtaja ihminen, joka vaihtaa, laite on vaihdin
vaihtelevan muodostaa yleensä sanaliiton seuraa¬
van -inen- loppuisen adjektiivin kanssa, esim.
vaihtelevan kokoinen, vaihtelevan muotoinen,
vaihtelevan värinen
vaihtelevuus = vaihtelevaisuus
vaijeri teräs- tai yleensä metalliköysi
vaikea 1. paljon työtä, vaivaa, järkeä, taitoa tms.
vaativa, visainen, hankala, raskas, pulmallinen,
epämukava, esim. vaikea läksy, vaikea pääsy,
vaikea hengitys, vaikea vastustaja, vaikea luon¬
ne, vaikea asiakas, vaikea maasto 2. ankara, pa¬
ha, kova, vaarallinen; huom. tässä merkityksessä
usein mieluummin toisin, esim. »vaikea tappio»
= raskas menetys; »vaikea anemia» = paha ane¬
mia; »vaikea onnettomuus» = tuhoisa onnetto¬
muus; »vaikea ristiriita» = jyrkkä ristiriita; »vai¬
kea myrsky» = kova myrsky
vaikeanpuoleinen
vaikeaselitteinen sellainen, jota on vaikea selittää
vaikeaselkoinen sellainen, josta on vaikea saada
selkoa, vaikeatajuinen
vaikka ei
vaikute henkiseen toimintaan tai kehitykseen vai¬
kuttava virike, esim. lapsi alkaa saada vaikuttei¬
ta kodin ulkouolelta jo hyvin varhain; kirjailijan
teoksissa on selviä antiikin vaikutteita
vaikutelma välitön subjektiivinen vaikutus, jonka
jokin mielessä aiheuttaa; sellaiseen perustuva tun¬
ne, esim. sain tytöstä miellyttävän vaikutelman;
vaurauden vaikutelma oli itse asiassa saatu ai¬
kaan halvoin keinoin
vaikutin toiminnan tai teon sielullinen syy, perus¬
te, motiivi, esim. teon vaikuttimena oli puhdas
kateus
vaikuttaa 1. tehota niin, että aiheuttaa jossakin
jonkin muutoksen, esim. lääke alkoi vaikuttaa he¬
ti; molemmissa lääkkeissä on sama vaikuttava ai¬
ne; rauhallinen puhe ei vaikuttanut millään ta¬
voin; kappaleeseen vaikuttaa kaksi erisuuntaista
voimaa; tapahtuma vaikutti kaikkien mielialaan
2. aiheuttaa vaikutelma, tuntua joltakin, esim. il¬
ma vaikuttaa kolealta; sairas vaikuttaa uupuneel¬
ta; talo vaikuttaa asumattomalta 3. vanhahtavas¬
ti tai leikillisesti: harjoittaa jotakin toimintaa, toi¬
mia, olla toiminnassa, esim. Erkki vaikuttaa pap¬
pina Järvenpäässä
-vaikutteinen 1. jostakin vaikutteita tai vaikutusta
saanut, esim. ruotsalaisvaikutteinen, renessanssi-
vaikutteinen 2. vaikutukseltaan sellainen kuin al¬
kuosa ilmaisee, esim. laajavaikutteinen, nopea¬
vaikutteinen, suoravaikutteinen, syvävaikutteinen
vaikutus 1. vaikuttava voima tai osuus, vaikutusky-
ky, esim. aaltojen kuluttava vaikutus näkyy ranta-
kivissä; opettajalla voi olla hyvinkin suuri vaiku¬
tus oppilaisiinsa; progressiivisen verotuksen vai¬
kutus mitätöi viimekertaisen palkankorotukseni 2.
seuraus, tulos, teho; tila, joka on syntynyt vaikut¬
tamisen vuoksi, esim. tehostetun opetuksen vai¬
kutukset näkyvät vasta aikojen kuluttua; puhe teki
kuulijoihin vaikutuksen
vailla, vaille olla jotain vailla; jäädä jotain vaille;
kello on viisi minuuttia vailla/vaille kolme = kello
on viittä minuuttia vailla/vaille kolme
vaillinainen
vaillinki vajaus jonkun hoitoon uskotuissa rahava¬
roissa
vaimennin vaimennuslaite, esim. iskunvaimennin,
äänenvaimennin

446 SANASTO
vaimentua = vaimeta : vaimenee : vaimetkoon :
vaimeni: vaimennut
vaimo huom. toisen puolisoa nimitetään tavalli¬
sesti rouvaksi, erittäin kunnioittavasti puolisoksi;
omaa puolisoaan mies sen sijaan nimittää muille
puhuessaan vaimoksi
vainaa vainaja
vainaja esim. isävainaja, Lauri-vainaja
vainoaja = vainooja
vainolainen ylätyylinen: vieraan heimon tai kan¬
san jäsenistä tuhoa tuottavina vihollisina
vainota ahdistaa, koettaa saattaa tuhoon
vainu 1. haju, jonka perusteella eläin vainuaa jo¬
takin, esim. Musti sai vainun riistasta; myös ku¬
vaannollisesti, esim. Annalla on vainu, missä kau¬
passa ovat parhaat tarjouket 2. eräiden nisäkkäi¬
den herkkä hajuaisti, esim. Mustilla on tarkka
vainu; myös kuvaannollisesti, esim. Annan vainu
sanoo, missä ovat parhaat tarjoukset
vainuta (koettaa) löytää tai havaita vainunsa avulla
vaippa 1. hartioilta riippuva vartalon ympäri kie¬
dottava yhdestä kangaskappaleesta muodostuva
pukine, esim. muinaissuomalaisen naisen pukuun
kuuluu hartioilta selkäpuolelle riippuva vaippa;
monet kansat käyttävät erilaisia vaippoja vaate¬
tuksenaan: intialaisilla on sarinsa, roomalaisilla
oli togansa; 2. alkujaan vauvan kapaloihin kuulu¬
va neliömäinen vaate, kapalovaippa, flanellivaip-
pa, sideharsovaippa; nykyään tavallisesti kerta¬
käyttöinen hyvin kosteutta imevä, pitkänomainen,
ohut tyyny 3. jotain peittävästä tai ympäröivästä
kerroksesta, suojuksesta tai muodostumasta, esim.
mustekalan vaippa; kynttilän liekin osat ovat sy¬
dän, vaippa ja huntu; höyrykattilan vaippa; kone¬
kiväärin vaippa; kartion vaippa
vaistomainen vaistonvarainen, tahaton, vaiston kal¬
tainen
vaistota : vaistoan : vaistosi: vaistonnut
vaitelias = vaitonainen vähäpuheinen, hiljainen,
puhumaton
vaitiolo
vaivaantua 1. kiusaantua, tuskastua, joutua hämil¬
leen 2. rasittua 3. joskus myös nähdä vaivaa, viit¬
siä, vaivautua
vaivautua 1. tehdä jotain vaivaa tai rasitusta aihe¬
uttavaa, nähdä vaivaa, esim. älä vaivaudu tähteni,
Uuno ei viitsi vaivautua edes jääkaapille 2. jos¬
kus myös kiusaantua, vaivaantua
vajaa 1. vaillinainen, esim. vajaa kuorma, vajaa
tölkki maitoa, vajaat sata metriä, vajaan metrin
matka 2. olla jotakin vajaa, esim. kello on kym¬
mentä vajaa (kymmentä vailla/vaille) yksi; mekko
on enää silittämistä vajaa 3. arkikielessä: »tyh¬
mä», esim. »taidat olla vähän vajaa, kun noin tuh¬
laat = taidat olla vähän tyhmä, kun noin tuhlaat
vajaa- yhdyssanojen alkuosana, esim. vajaakuntoi¬
nen, vajaakäyttö, vajaalukuinen, vajaamielinen,
vajaaravitsemus, vajaatoiminta, vajaatyöllisyys,
vajaavaltainen
vajanainen (tavallisesti konkreettisesti) vaillinai¬
nen, vajaa, epätäydellinen, keskentekoinen, puut¬
teellinen, esim. kalustus oli vielä vajanainen;
onnettomuudesta saatiin aluksi vain vajanaisia
tietoja
vajavainen puutteellinen, epätäydellinen, vajava,
vajanainen, esim. olen vain vajavainen ihminen;
kaikki tietoni ovat vajavaisia
vajavaisuus = vajavuus puutteellisuus, vaillinai-
suus
vaje 1. lähetyksestä puuttuva tavaramäärä 2. va¬
jaus, esim. kauppataseen vaje
vajentaa tehdä vajaa(mma)ksi
vajentua = vajeta : vajenee : vajetkoon : vajeni
: vajennut vähetä, tyhjetä, huveta, painua (ko¬
koon), esim. korvapuustivuori vajeni uhkaavasti;
marjat olivat vajenneet astiassa seistessään
vajota : vajoan : vajosi: vajonnut
vak. lyh. vakinainen
vakaaja henkilö, joka vakaa, kruunaaja; huom. lai¬
te, joka vakaa, on vakain
vakaannuttaa 1. tehdä vakaammaksi, vakauttaa
2. yleensä mieluummin vakiinnuttaa eli saada va¬
kiintumaan tai tasaannuttaa
vakain : vakaimen : vaikanta laite, jolla kulku¬
neuvo pidetään määräsuunnassa tai asennossa
vakanssi 1. täyttämätön virka tai toimi; viran tai
toimen avoinnaolo 2. mieluummin virka, toimi,
esim. »Timo-Pekka on osastosihteerin vakanssil¬

SANASTO 447
la» = Timo-Pekka on osastosihteerin toimessa
vakaumus : vakaumuksen yksilön vahva ja vakaa
käsitys jostakin olennaisesta peruskysymyksestä,
esim. uskonnollinen vakaumus
vakaus : vakauden vakaana oleminen, vakavuus,
stabiliteetti, esim. olojen vakautta pidetään sel¬
viönä
vakaus : vakauksen vakaaminen (vrt. verbiin vaata)
vakauttaa tehdä vakaa(mma)ksi, saattaa vakaantu¬
maan, vakaannuttaa, esim. euron vakauttamiseksi
on tehty kaikki mahdollinen
vakauttamisohjelma = vakautusohjelma
vakauttamissopimus = vakautussopimus
vakava 1. totinen, tosissaan oleva, syvällinen, esim.
vakava ilme, vakava kristitty, vakava ongelma 2.
mieluummin vakaa, esim. »vakava asento» = va¬
kaa asento, »vakava käynti» = vakaa käynti, »va¬
kava hintataso» = vakaa hintataso, »vakava toi¬
meentulo» = vakaa toimeentulo 3. vaarallinen,
kriittinen, paha, ankara, huolesuttava, jotka usein
sopivat asiayhteyteen paremminkin kuin vakava,
esim. vakava sairaus, vakava tilanne, vakava lai¬
minlyönti, vakava erimielisyys
vakavarainen
vakiintua 1. tulla pysyväksi, vakinaiselle kannal¬
le, esim. tältä osin kielenkäyttö on vakiintunutta
2. vakaantua, tasaantua, esim. hinnat ovat va¬
kiintuneet, jokapäiväinen elämämme alkaa olla
uomiinsa vakiintunutta
vakio 1. muuttumaton, pysyvä, vakioinen, esim.
maidonkulutus on pysynyt vakiona 2. suure, jolla
on tutkimuksen kuluessa kiinteä, muuttumaton
arvo, vakiosuure
vakio- yhdyssanan alkuosana merkityksessä stan¬
dardi-, vakinainen, esim. vakioauto, vakiohinta,
vakiolämpö, vakionopeus, vakiosuure, vakiotans¬
si, vakiovaruste, vakioveikkaus
vakioida yhdenmukaistaa, tehdä vakioksi, standar¬
doida
vakioinen kiinteä, muuttumaton, vakio
vakituinen = vakinainen
vakoilija = vakooja
vakuumi tyhjiö
vakuus tae, varmistus, esim. osakekirjat ovat lai¬
nan vakuutena; puheenjohtaja kirjoittaa pöytä¬
kirjaan vakuudeksi nimensä; työ tuntui huolel¬
lisesti tehdyltä, mutta varmemmaksi vakuudeksi
tarkistin sen perusteellisesti
vakuuttautua hankkia (aktiivisella toiminnalla)
varmuus jostakin, varmistautua jostakin, vakuut¬
tauduin asiasta käymällä tarkistamassa sen
vakuuttua tulla varmaksi jostakin, päästä varmuu¬
teen jostakin, esim. vakuutuin asiasta heti; olen
aivan vakuuttunut siitä, että ehdit ajoissa
vakuutusoikeus
valaa : valan : valoi: valanut
valaehtoinen vakuutuksesta, todistuksesta tms.,
jonka antaja on valmis valallaan vahvistamaan
valaisin valaisemiseen käytetty laite kokonaisuu¬
tena, esim. kohdevalaisin, lattiavalaisin, loisteva-
laisin, pöytävalaisin, seinävalaisin, yleisvalaisin
valaistus valonlähteen tai -lähteiden aikaansaama
valoisuus, valo, esim. heikko valaistus; ulkona on
jännittävä valaistus; kaupungin katuvalaistus on
riittävä
valaisu valaiseminen, esim. kesämökin valaisu ei
enää ole ongelma, kun saatiin sähkö ja voitiin
asentaa sähkövalot
valakka kuohittu ori, ruuna
valallinen valalla vahvistettu, valaan perustuva
Valamo : Valamossa venäjäksi Valaam
valannainen valamalla tehty esine
valannos valannainen, valos
valanta valaminen, valu
valantehnyt = valan tehnyt esim. valantehnyt
kielenkääntäjä
valas: valaan
vale- yhdyssanojen alkuosana, esim. valehyökkäys,
valekuollut, valekuristustauti, valeovi, valepuku;
yksin käytetään mieluummin sanaa valhe
valelma valettu tai valautunut esine, varsinkin jon¬
kin jäljennös, valos
valeriaana virmajuuren juurakosta valmistettu rau¬
hoittava tinktuura
valhe
valheenpaljastin
validi luotettava, pätevä, voimassa oleva
validius : validiuden : validiutta luotettavuus, pä¬

448 SANASTO
tevyys, voimassaolo, väistyvä rinnakkaismuoto
validiteetti
valikoida valita useasta vaihtoehdosta; kun vaihto¬
ehtoja on kaksi, käytetään sanaa valita
valinnainen eri vaihtoehdoista valittavissa oleva,
vaihtoehtoinen
valinnanvapaus = valinnan vapaus
valinnanvara = valinnan vara
-valintainen vain yhdyssanoissa, esim. omavalin¬
tainen, vapaavalintainen
valita : valitsen . valitkoon : valitsi: valinnut
valitsija ihminen, joka valitsee
valitsin valintalaite, esim. kanavanvalitsin
valiutua tulla valituksi, valikoitua
valjakko ajo- tai työneuvon eteen valjastetut juh¬
dat (ja niiden ajo- tai työneuvot)
valjeta : vaikenee : vaikeni: valjennut
valkaista
valkata valikoida
valkea 1. valkoinen 2. tuli, esim. kulovalkea, noki-
valkea
Valkeakoski: Valkeakoskella
Valkeala: Valkealassa
Valkjärvi: Valkjärvellä venäjäksi Mitsurinskoje
valkovenäjä kieli
Valko-Venäjä = Valko-Venäjän tasavalta (kaksi¬
kirjaintunnus BY, kolmikirjaintunnus BLR)
valkovenäläinen
valkuaisköyhä niukasti valkuaisainetta sisältävä,
niukkavalkuaisinen
valkuaisrikas runsaasti valkuaisainetta sisältävä,
runsasvalkuaisinen
valkyria muinaisskandinaavien taistelun hengetär
vallankaappaus väkivaltainen hallitusmuodon
muutos, jolla hallitusvallan haltija laajentaa val¬
tuuksiaan
vallankumous 1. voimassa olevan valtiojärjestyk¬
sen väkivaltainen tai muuten oikeusjärjestyksen
vastainen muuttaminen tai kumoaminen 2. ku¬
vaannollisesti: äkillinen, käänteentekevä muutos,
esim. teollisuuden vallankumous
vallanpitäjä
vallantavoittelija
vallassa oleva
vallassaolija
vallata 1. valloittaa (jokin pienehkö alue, esim. tu¬
kikohta yms.) 2. ottaa haltuunsa, varata käyttöön¬
sä, esim. malmilöydös vallattiin paaluttamalla se;
katsomon parhaat paikat oli jo vallattu 3. saada
valtoihinsa, esim. koti-ikävä valtasi mielen; rai¬
von valtaama mies
Valletta : Vallettassa : Vallettaan Maltan pääkau¬
punki
vallinta vallitseminen
vallita : vallitsen : vallitkoon : vallitsi : vallin¬
nut
valloittaa 1. ottaa asevoimin haltuunsa (myös isoja
alueita) 2. hurmata, ihastuttaa
valloittava ihastusta herättävä, hurmaava, lumoava
valloni Etelä-Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa asu¬
van romaanistuneen kelttikansan jäsen
valmis : valmiin : valmista muita taivutusmuoto¬
ja, esim. yks. iness. valmiissa, mon. iness. val¬
miissa, mon. partit. valmiita, komparatiivi val¬
miimpi, superlatiivi vaimein
-valmis yhdyssanan loppuosana perisuomalainen
vain sellaisissa sanoissa kuin puolivalmis, täysi-
valmis; muut sen sijaan ovat uudehkoja ja epä-
suomalaisesti muodostettuja, joten niitä ei ole
syytä suosia, vaikka hyväksyttyjä ovat esim. häly-
tysvalmis, iskuvalmis, lähtövalmis, painovalmis,
sanavalmis, toimintavalmis, uhrivalmis; harvi¬
naisten muodostelmien tilalle mieluummin muu
ilmaus, esim. »hyökkäysvalmis» = valmis hyök¬
käykseen »vastaanottovalmis» = valmis vastaan¬
ottamaan
-valmistaja huom. yhdyssanan alkuosa on genetii¬
vissä, kun se ilmaisee, mitä valmistetaan, esim.
paperinvalmistaja, ruoanvalmistaja, sellunvalmis-
taja
valmistamo valmistuslaitos tai osasto, esim. vaattei¬
den valmistamo, elokuvien valmistamo; yhdyssano¬
ja, esim. vaatevalmistamo, elokuvavalmistamo
valmiste varsinkin teollisen toiminnan avulla
aikaansaatu tuote
valmisteilla valmistettavana, valmisteltavana, te¬
keillä
valmius huom. muotikäyttö korvautuu usein toisin,

SANASTO 449
esim. »ammatilliset valmiudet» = ammattitaito
valoa läpäisemätön
valoa taittava
valoa vaativa
valoinen = valoisa
valok. lyh. valokuvannut
valokiila = valokeila
valokki suomuurain
valonarka
valonheitin
valonherkkä = valoherkkä
valo-ohjattu = valo-ohjauksinen
valos valamisen tulos, valannos
valostua muuttua valoisammaksi
valottaa 1. antaa valon vaikuttaa, esim. valottaa
filmiä 2. kuvaannollisesti: valaista, esim. tutkimus
valottaa ongelmasta aivan uusia puolia
valt. lyh. valtuutettu, valtuusto
valta huom. olla jonkun/jonkin vallasa tai joutua
jonkun/jonkin valtaan mieluummin kuin »vallan
alla» tai »vallan alle», esim. Suomi oli pitkään
Ruotsin vallassa, ennen kuin se joutui Venäjän
valtaan
valtaannousu
-valtainen yhdyssanan loppuosana, esim. kuusival¬
tainen, maatalousvaltainen, naisvaltainen, oma¬
valtainen, täysivaltainen, vajaavaltainen
valtainen = valtaisa
valtaistuimellenousu = valtaistuimelle nousu
valtakunnanoikeus (Suomessa) erikoistuomio¬
istuin, joka käsittelee valtioneuvoston jäsentä,
korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-
oikeuden presidenttiä, jäsentä tai oikeuskansleria
vastaan nostettuja virkasyytteitä
valtakunnansovittelija presidentin nimittämä työ¬
riitojen sovittelija
valtakunta 1. valtiollisesti itsenäinen alue; itsenäi¬
nen valtio, maa 2. avartunutta ja kuvaannollista
käyttöä, esim. Jumalan valtakunta; ahventen val¬
takunta; emännän valtakunta
valtias
valtiatar
Valtimo: Valtimolla
valtio 1. poliittinen, alueellinen yksikkö: valtakun¬
ta, maa, esim. Suomen valtio, itsenäinen valtio 2.
ihmisten muodostama yhdyskunta oikeudelliena,
halinnollisena ja taloudellisena yksikkönä, esim.
valtio ja kunnat, valtion virkamiehet, valtion lai¬
tokset 3. huom. pieni alkukirjain neuvostojen, lau¬
takuntien toimikuntien yms. kaksi- tai useampi¬
osaisissa nimissä, esim. valtion kuvataidetoimi¬
kunta 4. huom. iso alkukirjain mm. kaksi- tai use¬
ampiosaisissa taloudellisten laitosten nimissä ja
nimissä, joiden loppuna on keskus, laitos, opisto,
kuten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Val¬
tion kiinteistölaitos
valtioenemmistöinen = valtionenemmistöinen
esim. valtio(n)enemmistöinen osakeyhtiö = osa¬
keyhtiö, jossa valtiolla on osake-enemmistö
valtioidenvälinen = valtioiden välinen
valtiojohtoinen = valtionjohtoinen
Valtiokonttori
valtiollistaa ottaa valtion haltuun, yhteiskunnallis¬
taa, sosialisoida
valtioneuvosto
valtionkirkko
valtionmetsä = valtion metsä
Valtiontakuukeskus
valtiontalous
valtionvelka = valtion velka
valtiosääntö
valtiot, lyh. valtiotieteen, esim. valtiot, kand., val¬
tiot. lis., valtiot, toht.
valtiotalous valtiontalous
valtiovarainministeri
valtiovarainministeriö
valtoin valloillaan, irrallaan oleva, esim. koski pau¬
hasi valtoimenaan, koirat eivät saisi tuolla tavoin
juoksennella valtoimena kaupunkialueella
Valto : Valton (etunimi)
valtuuskunta tilapäistehtävänään valtuutettu edus¬
tajisto, delegaatio
valu 1. valaminen, valanta 2. valutuotteista, -tava¬
rasta
valuutta jonkin maan raha
valuuttasäännöstely = valuutansäännöstely
valveutua havahtua henkisestä tai aatteellisesta
passiivisuudesta tai tietämättömyydestä ja välin¬

450 SANASTO
pitämättömyydestä, esim. valveutunut äänestäjä-
kunta kävi vaaliuurnilla
valvonta huom. »tulva on tältä keväältä saatu täy¬
sin valvontaan» = tulva on tältä keväältä saatu
täysin hallintaan
valvotuttaa valvottaa
valvuri valvontalaite
valööri värin voimakkuusarvo, väriarvo, valoisuus-
aste
vamma (varsinkin ulkoisesta syystä aiheutunut)
ruumiillinen viottuma, esim. aivovamma, jalka¬
vamma, palovamma, ruhjevamma; myös sielun-
vamma
vammainen (varsinkin pysyvästi) vammautunut
(henkilö), esim. aivovammainen, liikuntavammai¬
nen, kehitysvammainen, kuulovammainen, moni¬
vammainen
Vammala : Vammalassa
vammautua saada (pysyvä) vamma, tulla vammai¬
seksi, tilapäisen vamman saaminen on mieluum¬
minkin loukkaantumista
vamppi viettelijätär
Vampula : Vampulassa
vampyyri 1. eteläamerikkalaisia lepakoita 2. my¬
tologinen vainajaolento, jolla on pitkät kulma-
hampaat ja joka imee öisin verta ihmisistä
vanadiini eräs kova metallinen alkuaine
Vanaja: Vanajassa
vandaali 1. erään muinaisen germaanikansan jä¬
sen 2. kuvaannollisesti: hävitys vimmainen raaka¬
lainen
vandalismi raaka hävitysvimma, kulttuurituottei¬
den hävittäminen
vandalisoida harjoittaa vandalismia
vaneri ristikkäin liimatuista puuviiluista tehty levy
vangita : vangitsen : vangitkoon : vangitsi: van¬
ginnut
vangituttaa antaa vangita
vanh. lyh. 1. vanhempi 2. vanhahtava, vanhentu¬
nut
vanha aika esim. vanhan ja keskiajan taitteessa
vanhaemäntä
vanhahtava vanhalta tuntuva, vanhan vaikutuksen
tekevä
vanhaistäntä
Vanha-Kastilia: Vanhan-Kastilian Kastilian poh¬
joiset provinssit
Vanhakaupunki: Vanhassakaupungissa Helsin¬
gin kaupunginosa
Vanha maailma Euroopan, Aasian ja Afrikan
yhteisnimitys
vanhastava vanhanaikaissävyinen, vanhanaikaista
sävyä tavoitteleva
Vanha Suomi 1721 ja 1743 Uudenkaupungin ja Tu¬
run rauhoissa Venäjään liitetty Kaakkois-Suomi
Vanha testamentti
vanhemmiten vanhempana, vanhemmalla iällä
vanhemmuus 1. vanhempi ikä 2. vanhempana ole¬
minen eli isyys tai äitiys
vanhentua = vanheta : vanhenen : vanhetkoon :
vanheni: vanhennut
vanht lyh. vanhemmat
vanhustentalo kunnan vanhuksille rakentama
vuokratalo
vanilja 1. eräs trooppisten seutujen kämmekkäkas-
vi 2. edellisen kuivatut kotahedelmät; niistä saatu
tai vastaava keinotekoinen mauste ja hajuste
vanilliini eräs aromaattinen aldehydi, jota on mm.
vaniljan hedelmissä
vanitas vanitatum turhuuksien turhuus
vankeinhoito
vankentua = vankistua = vanketa : vankkenen :
vanketkoon : vankkeni: vankennut
vankkumaton järkkymätön, vakaa, luja, ehdoton
VankO lyh. vankilaoikeus
vanna kylpyamme
Vannas : Vannaksen (sukunimi)
vannas : vantaan : vannasta 1. auran terän kiila¬
mainen kärkiosa 2. kylvökoneen osa, joka tekee
vaon siemeniä varten 3. aluksen kölin ylöspäin
kääntyvä jatko keulassa ja perässä
Vantaa 1. Vantaa : Vantaalla, kaupunki 2. Van¬
taanjoki
vanttu : vantun = vantus : vanttuun lähinnä arki¬
kielessä, yleiskielessä mieluummin lapanen
Vanuatu: Vanuatussa=Vanuatun tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus VUy kolmikirjaintunnus VUT)
vanuatulainen

SANASTO 451
WAP lyh. (engl.) Wireless Application Protocol,
langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö;
tiedonvälitystekniikka, joka mahdollistaa pääsyn
esim. Internetiin langattomien viestinten kautta
-vapaa huom. sopii sangen harvoin yhdyssanan
loppuosaksi, lähinnä vain sanoissa hoitovapaa,
opintovapaa = (palkallinen) virkavapaus opinto¬
ja varten ja virkavapaa = virasta vapaa; muulloin
mieluummin toisin, esim. »bakteerivapaa» = bak-
teeriton, »tullivapaa» = tulliton, »verovapaa» =
veroton, »tullivapaasti» = tullitta, »verovapaasti»
= verottomasti, verotta
vapaarahoitteinen varsinkin asunnoista: ei valtion
rahoittama
vapaavalintainen vapaasti valittavissa oleva
vapahtaja se, joka vapahtaa, esim. kuolema tuli
vapahtajana
Vapahtaja Kristus
vapauden aika säätyvallan aika 1700-luvulla,
Ruotsi-Suomen historian aika, jolloin kuninkaan
valta oli mitättömän pieni ja säätyjen suuri
vapautua
vapista huom. tyylisyistä myös muodot vavista :
vaviskoon : vavissut ym. ovat mahdollisia
vapisuttaa huom. tyylisyistä joskus myös vavisut¬
taa ym.
vappu
vapunpäivä huom. jos tarkoitetaan Vappu-nimisen
tytön nimipäivää, kirjoitetaan Vapun päivä
var. lyh. (lat.) varietas, muunnos
VAr lyh. vari(a)
varaamo 1. varaustoimisto 2. paikka, jossa akkuja
varataan, akkuvaraamo
varaksi = varalle esim. on vähän säästettynä pa¬
han päivän varaksi/varalle
varalta esim. ota sadetakki mukaan siltä varalta,
että tulee sade; ota sadetakki varalta mukaan
varan. lyh. varanotaari
Varangin niemimaa niemimaa Norjan Lapissa,
Varangerhalv0ya
Varanginvuono vuono Norjan Lapissa, Varanger-
fjorden
varanto reservi, esim. valuuttavaranto, kultava-
ranto
varat. lyh. varatuomari
varatie varauloskäytävä
varattu huom. usein mieluummin toisin, esim.
»olen varattu» = en ehdi, en jouda, olen kiinni;
»positiivisesti varattu hiukkanen» = positiivisva-
rauksinen (positiivisesti varautunut) hiukkanen
varauma (yleensä vain) kansainväliseen sopimuk¬
seen tehty varaus
varaus 1. varaaminen, esim. paikkojen varauksesta
on syytä huolehtia hyvissä ajoin 2. ehto, rajoitus,
esim. saadut tulokset pätevät seuraavin varauksin
3. johonkin varautunut energia, esim. kondensaat¬
torin varaus, pariston varaus, ydinhiukkasen va¬
raus 4. seinähirren alapintaan veistetty pitkittäis-
uurre, joka sopii alemman hirren kuperaan ylä¬
pintaan 5. tulevien menojen tai menetysten katta¬
miseksi ennalta tehty kuluksi kirjaaminen
varaventtiili varaventtiili
varempi, varemmin varhempi, varhemmin
varhaisintaan aikaisintaan, varhintaan
varhentaa 1. muuttaa aikaisemmaksi, aientaa
2. päivätä todellista varhemmaksi
väri 1. sähkötekniikassa: loistehon yksikkö 2. mie¬
luummin kuuma
variaabeli muuttuva suure, muuttuja
variaatio muuntelu; muunnelma, muunnos
varianssi 1. vaihtelevuus, muuttuvuus 2. hajonnan
neliö
variantti muunnelma, muunnos, toisinto
varietee näyttämö, jolla esitetään kevyttä laulu-,
tanssi- ym. ohjelmaa
varioida muunnella, vaihdella
varjagi viikinkiaikana Itä-Euroopassa liikkuneita
skandinaaveja
varjelu varjeleminen, suojelu, suojeleminen
varjelus hengellisessä kielenkäytössä: varjelu, suo¬
jelu, esim. olemme kaikki Jumalan varjeluksessa
Varkaus : Varkaudessa
-varma yhdyssanan loppuosana lähinnä vain epä¬
varma, vuorenvarma; muulloin mieluummin toi¬
sin, esim. »käyntivarma» = varmakäyntinen, »pa-
lovarma» = palonkestävä, »tyylivarma» = varma-
tyylinen
varmaan myönteisissä yhteyksissä = varmaankin,

452 SANASTO
kielteisissä yhteyksissä = varmaankaan
varmenne kolmannen osapuolen vahvistus siitä,
että sähköisessä viestinnässä käytettävä tunniste
kuuluu tietylle henkilölle tai organisaatiolle ja
että se on voimassa
varmentaa 1. vahvistaa nimikirjoituksellaan 2.
osoittaa oikeaksi, vahvistaa, esim. tulokset on var¬
mennettu uusilla kokeilla 3. tehdä varmemmaksi,
varmistaa, esim. uusi säädin varmentaa veden
lämpötilan pysymisen vakiona
varmistaa 1. tehdä varmemmaksi, vahvistaa, esim.
joukkue varmisti voittonsa jo ensimmäisellä puo¬
liajalla 2. suojata, esim. lisäjoukkoja on tulossa
selustan varmistamiseksi
varmuudella esim. »asia on voitu varmuudella tode¬
ta» = asia on voitu varmasti (luotettavasti) todeta
varmuuden välttämiseksi huom. leikillinen sanonta,
jota asiatyylissä vastaa ilmaus varmuuden vuoksi
varoaika varsinkin kasvinsuojeluaineen käytön jäl¬
keinen aika, jolloin satoa ei saa korjata
varoiksi varalta, varmuuden vuoksi, varalle, varaksi
varoittaa
varoitus
varoke sulakkeen sisältävä suojalaitekokonaisuus
varokeino vahinkojen ehkäisemiseksi käytetty keino
varolaite vahinkojen estämiseksi käytetty laite
varotoimenpide varotoimi, turvatoimi
varottava 1. sellainen, jota pitää varoa 2. huom.
sellainen, joka varoittaa on varoittava
varovaisuustoimenpide varotoimi
varovasti = varovaisesti
varoventtiili erilaisten painesäiliöiden varolaite,
joka laskee mahdollisen liikapaineen pois
varovuus = varovaisuus
Varras : Varraksen (sukunimi)
varras : vartaan : varrasta huom. yleiskielessä
sanaa ei käytetä (sukka)puikon synonyymina
varrentaa = varttaa yhteinen ilmaus oksastami-
selle ja silmuttamiselle
vars. lyh. 1. varsinainen 2. varsinkin
varsinainen 1. olennaisesti johonkin kuuluva, pää¬
asiallinen, todellinen, suoranainen, esim. varsi¬
naisen kokouksen jälkeen oli aikaa vapaalle kes¬
kustelulle; tämä on vain pieni kukkatervehdys,
varsinainen lahja tulee myöhemmin; alkuoireilu
on miltei huomaamatonta ja eroaa olennaisesti
varsinaisesta taudista 2. huom. seuraavanlaista
arkikielessä yleistä käyttöä ei suositeta yleiskie¬
leen: »olet sinä varsinainen sankari» = olet sinä
melkomoinen (aikamoinen, koko) sankari; »oli
varsinaiset juhlat» = oli kaikkien aikojen (aika¬
moiset) juhlat
varsinaissuomalainen
Varsinais-Suomi
Varsova Puolan pääkaupunki
vartalonmyötäinen
varta vasten
vartavastinen
varteen otettava = varteenotettava
vartija
-vartinen yhdyssanan loppuosana, esim. jäykkä-
vartinen, kolmivartinen, lyhytvartinen, ohutvarti-
nen, puuvartinen, radanvartinen
vartio 1. pienehkö vartioimaan asetettu ryhmä, par¬
tiolippukunnan pienin osasto 2. vartioimassa ole¬
misesta, esim. Mikko oli vartiossa presidentinlin¬
nan edessä
vartiosto (isohko) vartiojoukko, vartiomiehistö,
vartiojoukot
varttaa 1. kiinnittää varteen 2. varrentaa
varus 1. heraldiikassa: heraldisen eläimen huomio¬
ta herättäväksi kuvatut osat, esim. kynnet, kieli tai
hampaat 2. vanhahtavasti: »varukset» = varusteet
varustettu huom. käytetään vain silloin, kun joku
on todella varustanut jotakin, esim. »kissa on va¬
rustettu pitkillä kynsillä» = kissalla on pitkät kyn¬
net
vas. lyh. 1. vasen, vasemmalla 2. vasemmistoliitto¬
lainen
Vas. lyh. Vasemmistoliitto
vasa 1. poron tai muun hirvieläimen vasikka 2. lat¬
tian tai välipohjan vaakasuora kannatinpalkki
vasalli 1. läänityksen haltija suhteessa lääninher-
raansa 2. toiseen riippuvuussuhteessa oleva hen¬
kilö tai valtio
vasemmanpuoleinen
vasen : vasemman : vasenta
Washington 1. Yhdysvaltain luoteisin osavaltio

SANASTO 453
2. Yhdysvaltain pääkaupunki
vasiten varta vasten
vasoittaa varustaa vasoilla eli kannattamilla
vasottaa poi’ittaa poroja
vast. 1. vastaava, vastaavasti 2. vastaus, vastaukset
vasta huom. muodostaa yleensä yhdyssanan seu¬
raavan partisiipin kanssa, mutta voidaan tavalli¬
sesti kirjoittaa siitä myös erilleen, esim. vastalei¬
vottu leipä; vastamaalattu penkki; penkki on vas¬
ta maalattu
vastaanottaa mieluummin ottaa vastaan
vastaanottavuus = vastaanottavaisuus
vastaan sanomaton sellainen, joka ei sano vastaan
vastaansanomaton kiistaton
vastaavankokoinen myös vastaavan kokoinen
vastaavanlaatuinen myös vastaavan laatuinen
vastaavanlainen
vastaavanmuotoinen myös vastaavan muotoinen
vastaavantyyppinen myös vastaavan tyyppinen
vastainen 1. huom. yhdyssanoja ovat ne yhtymät,
joiden alkuosa on nominatiivissa tai erityisessä yh-
dyssanamuodossa sekä genetiivialkuisista yleen¬
sä attribuutittomat tapaukset, esim. ruotsalais¬
vastainen, juutalaisvasainen, neuvostovastainen;
järjenvastainen, lainvastainen, luonnonvastainen,
sääntöjenvastainen, totuudenvastainen, torstain-
vastainen, uudenvuodenvastainen, myös päinvas¬
tainen 2. huom. erilleen kirjoitetaan ne tapauk¬
set, joissa ilmaukseen liittyy possessiivisuffiksi
tai määrite; genetiivialkuisista tapauksista eril¬
leen voidaan kirjoittaa ne, joiden alkuosa on poik¬
keuksellinen tai pitkä, esim. hyvien tapojen vas¬
tainen, uusien sääntöjen vastainen, järkeni vas¬
tainen, torstain vastainen = torstainvastainen 3.
yöstä : edeltävä, esim. perjantain vastainen yö =
perjantaita edeltävä yö
vastakkain = vastatusten = vastatuksin
vastaleivottu = vasta leivottu, esim. vastaleivottu
/ vasta leivottu leipä, vasaleivottu / vasta leivottu
ylioppilas
vasta mainittu
vastanainut
vastapäivään
vastasyntynyt
vastata huom. turhaa muotikäyttöä, esim. »tanssi¬
musiikista vastasi paikallinen yhtye» = tanssimu¬
siikista huolehti paikallinen yhtye; »yleisurheilijat
vastasivat kisojen parhaista suomalaistuloksista»
= yleisurheilijat saavuttivat parhaat suomalais-
tulokset
vastatuksin = vastatusten = vastakkain
vaste 1. vastakappale 2. lääkkeen tm. havaittava
vaikutus 3. ärsykkeen aiheuttama toiminto äänen¬
toistolaitteessa tms. 4. se sana tai ilmaus, johon
pronomini viittaa, korrelaatti
vastedes
vasten 1. asennosta tai sijainnista: nojallaan tai
vastaan, esim. lapio on nojallaan aitaa vasten 2.
asennosta: niin, että jokin jää taustaksi, esim. ku¬
vaa voi katsella valoa vasten 3. suunnasta: kul¬
ku- tai vaikutussuuntaa vastaan; kohden, esim.
retkikunta ponnisteli myskytuulta vasten; aurinko
paistoi vasten kasvoja 4. vastaan, esim. suora si¬
vu seinää vasten; lähdimme matkaan yötä vasten
5. huom. yleiskielessä sanalla ei ole merkitystä
»varten», esim. »tein sen sitä vasten, että jatko su¬
juisi helpommin» = tein sen sitä varten, että jatko
sujuisi helpommin
vastentahtoisesti vastahakoisesti
vastike 1. jokin, millä korvataan jokin alkuperäi¬
nen tai parempi; korvike, esim. äidinmaidonvas-
tike 2. korvaus tai hyvitys jostakin edusta tai oi¬
keudesta, esim. yhtiökokouksessa määrättiin se¬
kä asuinhuoneistojen että liikehuoneistojen uudet
vastikkeet; tuntuu siltä, että en saanut vastiketta
rahoilleni
vastoin huom. päinvastoin, sitä vastoin
Vatikaani = Vatikaanivaltio = Pyhä istuin (kak¬
sikirjaintunnus VA, kolmikirjaintunnus VAT)
vatikaanilainen
vatja vatjalaisten kieli
vatkain vatkausväline; huom. »vatkaaja» on ihmi¬
nen, joka vatkaa
vatkautua joskus myös vatkaantua
vatkuli haudutettu pataruoka, jossa on ruskistettu¬
ja (naudan)lihaviipaleita maustetussa, ruskeassa
kastikkeessa, kalopsi
VATT lyh. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

454 SANASTO
vatti marskimaita reunustava Pohjanmeren rannik¬
kovyöhyke
watti tehon yksikkö
vattu = vadelma
vatupassi vesivaaka
vauhkoutua = vauhkoontua
vaunu(n)lasti
vaununosasto
vaurastaa = vaurastuttaa
vauva imeväisikäinen lapsi, pienokainen
vavista = vapista
vavistus tavallisemmin vapina, puistatus
vavisuttaa = vapisuttaa
Wb lyh. weber(iä)
WC lyh. (engl.) water closet (vesiklosetti)
WCC lyh. (engl.) World Council of Churches,
Kirkkojen maailmanneuvosto
Weber volttisekunti, magneettivuon yksikkö
vedeltyä = vetelöityä
vedenpitävä 1. vettä läpäisemätön, myös veden pi¬
tävä 2. ehdottoman varma, esim. vedenpitävät to¬
disteet
vedin : vetimen : vedintä : vetimet : vetimien :
vetimiä 1. vetolaite tai -väline 2. lehmän, vuohen
yms. nänni 3. »vetimet» huom. vain arkikielessä,
yleiskielessä tamineet, varusteet
vedota : vetoan : vedotkoon : vetosi: vedonnut
vedätyttää vedättää
vegaani kasvissyöjä, joka ei nauti lainkaan eläin¬
kunnasta peräisin olevaa ravintoa
vegetaari kasvissyöjä, myös vegetariaani tai vege¬
taristi
vegetaarinen kasveista valmistettu, kasvikunnasta
saatu, kasvis-; vegetarismin mukainen
vegetarismi oppi pelkän kasvisravinnon käyttämi¬
sestä
vegetaristi vegetaari, vegetariaani
vegetatiivinen 1. kasvuun ja ravitsemukseen liitty¬
vä 2. (mm. pahan aivovaurion vuoksi) ilman tie¬
toisuutta elävä ja toimiva 3. biologiassa: levossa
oleva 4. biologiassa: vegetatiivinen lisääntyminen
= kasvullinen lisääntyminen 4. biologiassa: »ve¬
getatiivinen hermosto» on mieluummin autono¬
minen hermosto
VEHJE : VEHKEEN : vehjettä kapine, väline, laite
vehka : vehkan Calla, eräitä suokasveja, tavalli¬
sesti nimenomaan suovehka = Calla palustris
Vehkalahti: Vehkalahdella
Vehmaa: Vehmaalla
Vehmas : Vehmaksen tai Vehmaan (sukunimi)
Vehmersalmi: Vehmersalmella
Veiksel Itämereen laskeva joki Puolassa
veisata laulaa (erityisesti) virttä
veisaus yleensä veisuu
veisauttaa = veisuuttaa
veisu 1. kansanlaulu tms. laulettava runo 2. joskus
myös veisuu 3. korkea veisu = ylistyslaulu, esim.
Salomon korkea veisu, äidinrakkauden korkea
veisu
veitsi: veitsen : veistä
veivata vääntää, pyörittää (kammesta)
veivi kampi
vekki laskos
VEKOTIN laite, koje
VEL lyh. valtion eläkelaki
veli: veljen : veljeä huom. »olemme veljet keske¬
nämme» = olemme veljekset
Veli: Velin tai Veljen (etunimi)
velisurmaaja veljensurmaaja
veljestö = veljeskunta
velkaantua = velkautua
Velkua : Velkuassa tai Velkualla
VELL lyh. Valtion eläinlääketieteeellinen laitos
wellerismi sanomus, sanoi-sananparsi
Wellington Uuden-Seelannin pääkaupunki
velodromi pyöräilystadion
veloittaa merkitä jonkun velaksi; laskuttaa
veltostaa = veltostuttaa
veluuri nukattu neulos tai kangas; pehmeä, lyhyt-
ja tiheänukkainen kangas
velvoite 1. lakikielessä: velvollisuus täyttää jokin
suoritus 2. velvoitus
velvoittaa käskeä, määrätä tai kehottaa sitovasti,
esim. oppilaat velvoitettiin olemaan tunneilla;
aateluus velvoittaa
velvoitus ihmiseen kohdistuva vaatimus tai hänen
oma tietoisuutensa siitä, että hän on vastuussa
jonkin velvollisuuden täyttämisestä

SANASTO 455
veneerinen sukupuoli-, sukupuolitauti-
venerologi sukupuolitautien erikoislääkäri
Venetsia kaupunki Pohjois-Italiassa
veneveistämö
Venezuela = Venezuelan bolivariaaninen tasa¬
valta (kaksikirjaintunnus V£, kolmikirjaintunnus
VEN)
venezuelalainen
ventilaatio tuuletus, ilmanvaihto
ventilaattori tuuletin
venttiili 1. putkijohdon, polttomoottorin tms. sul¬
ku- tai säätölaite 2. ilmanvaihto- tai tuuletussulku
3. läppä, jolla säädetään ilman pääsyä soittimen
osiin
Venus maata lähinnä oleva planeetta
venyvyys joskus vielä myös venyväisyys
venähdyttää = venäyttää
venäjä kieli
Venäjä = Venäjän federaatio (kaksikirjaintunnus
RU, kolmikirjaintunnus RUS)
venäjän kieli
venäjänkielinen
venäjännös venäjänkielinen käännös
venäjäntää kääntää venäjäksi
venäjänvinttikoira eräs koirarotu
venäjänvoittoinen
venäläinen
venäläistää tehdä venäläiseksi, venäjänkieliseksi
venäyttää = venähdyttää
VEO lyh. vesioikeus
vepsä kieli
vepsäläinen erään itämerensuomalaisen heimon
jäsen; heimolle ominainen, siihen kuuluva
veranta = kuisti = vilpola
verbaalinen 1. sanallinen; kielellinen 2. verbille
ominainen, verbin luonteinen
verbaalistaa antaa sanallinen ilmaus, ilmaista sa¬
noilla, sanallistaa, myös verbalisoida
vereentyä tulla veriseksi
verekäs ruumiin kudoksista: (tarpeellisen määrän)
verta sisältävä
verenpunainen = veripunainen
verentulo
verenveto
verenvuodatus
veres : vereksen : verestä tuore, esim. verekset jä¬
nikset jäljet; saimme tietoja aivan verekseltään
verestyä 1. tulla tuoreemmaksi 2. tulla verille
verestää 1. elvyttää, tehdä tuoreemmaksi, esim.
koeta vähän verestää muistiasi; verestämme van¬
hoja taitojamme 2. punoittaa, olla verillä, esim.
silmät verestäen noustiin aamiaispöytään; haava
verestää
veretä tahria vereen
verevä 1. kudoksista: verekäs 2. ihosta, kasvoista
ihmisestä: kudosten verekkyyden vuoksi terveen
väriseltä, raikkaalta, ja elinvoimaiselta vaikuttava
vereytyä = vereentyä tahriintua vereen
verhooja
verhoomo
veri: veren : verta
verifikaatti tosite, kuitti
verifioida 1. todentaa 2. tosittaa
veripunainen = verenpunainen
veristää 1. tehdä veriseksi, esim. Sun päätäs veris-
tääpi nyt kruunu piikkinen 2. olla verellä, veres¬
tää, esim. silmät veristävät
verkko 1. langasta (köydestä) solmittu harva ku¬
dos; myös muuten aikaansaaduista rei’ikkäistä
valmisteista 2. hahmoltaan, osiensa sijainnin puo¬
lesta verkkoa muistuttava järjestelmä, esim. jake¬
luverkko, katuverkko, sähköverkko
verkkojuttelu = päätekeskustelu kahden tai
useamman käyttäjän tosiaikainen viestintä tieto¬
verkossa; sanaa »chattailu» ei suositeta asiateks¬
tiin
verkkokauppa sähköinen kaupankäynti, tavaroi¬
den ja palvelujen kauppa tietoverkon välityksellä
verkkolaite muuntaja, joka muuntaa sähköverkon
jännitteen jollekin sähkölaitteelle sopivaksi,
vermiselli lankamakaroni
Vermlanti: Vermlannin maakunta Keski-Ruotsissa,
ruotsiksi Värmland
Verohallitus
verollepano
verollinen 1. veronalainen, esim. verolliset ja ve¬
rottomat tulot 2. verovelvollinen, veronmaksaja
veronhuojennus = verohuojennus

456 SANASTO
veronkavallus
verotuksellinen huom. sanaa tuskin tarvitaan,
yleensä sen tilalle sopii verotuksen, vero-, esim.
»verotukselliset epäkohdat» = verotuksen epäkoh¬
dat, »verotuksellinen uudistus» = verouudistus,
verotuksen uudistus
verotusvuosi vuosi, jona veroja maksetaan (edelli¬
sen vuoden tuloista)
verovapaa veroton
verovuosi vuosi, jonka tuloista ja varallisuudesta
veroja maksetaan
verrattain verraten, melko, suhteellisen, aika
verrattuna huom, yleensä mutkikkaat, joskus vir-
heellisetkin ilmaukset voidaan korvata yksinker¬
taisemmilla, esim. »nykyään tyttöjä on lukiossa
enemmän verrattuna poikiin» = nykyään tyttöjä
on lukiossa enemmän kuin poikia; »tänä vuonna
yleisarvosanan laudatur sai 15 prosenttia kou¬
lumme ylioppilaskokelaista verrattuna viime vuo¬
teen, jolloin yleisarvosanan laudatur sai 12 pro¬
senttia kokelaista» [ilmaus on kokonaan virheelli¬
nen, koska arvosanan saaneiden prosentit pysyvät
samoina riippumatta siitä, verrataanko niitä toi¬
siinsa vai ei] = tänä vuonna yleisarvosanan lau¬
datur sai 15 prosenttia koulumme ylioppilaskoke¬
laista, viime vuonna 12 prosenttia
verrokki vertailuryhmän jäsen
verrytellä
verryttelypuku
verryttää norjistaa, vetreyttää
versaali suuraakkonen, iso kirjain
Versailles : Versailles’ssa : Versailles’hin kaupun¬
ki lounaaseen Pariisista Ranskassa
versio toisinto
versota versoa : versoo : versokoon : versoi : ver¬
sonut
verta huom. erilleen kirjoitetaan sellaiset yhtymät,
joiden merkitys on sananmukainen, esim. verta
imevä, verta muodostava, verta tihkuva, verta
vuotava
verta : verran : vertaa 1. kiteytyneissä yhteyksis¬
sä, joissa on kysymys vertaisuudesta, esim. vetää
vertoja, vertaansa vailla 2. määrästä toiseen ver¬
rattuna, esim. kahta vertaa, suurempi, monin ver¬
roin enemmän, ei pennin vertaa, jonkin verran
vertahyytävä = verta hyytävä
vertailukohde, vertailukohta = vertauskohde,
vertauskohta
vertikaali(nen) pystysuora, pysty
vertyä notkistua, norjistua, vetreytyä; virkistyä, el¬
pyä, esim. jäsenet alkavat vertyä, kun vähän lii¬
kun; Ilkka alkaa vähitellen vertyä tautinsa jäl¬
keen
VES lyh. virkaehtosopimus
vesakko = vesaikko lehtipuun versoja, taimia tai
nuoria lehtipuita kasvava alue
Vesanto: Vesannolla
vesata poistaa vesat, myös vesoa
vesiensuojelu
vesiiri korkeimpien virkamiesten arvonimi islami¬
laisissa maissa, myös visiiri
Vesilahti: Vesilahdella tai Vesilahdessa
vesillelasku
vesilläliikkuja
vesinen vesistöinen
vesirikas runsasvetinen; runsasvesistöinen
vesioikeus
Vesisaari : Vesisaaressa Kaupunki Norjan Lapis¬
sa, norjaksi Vads0
vesitiivis vedenpitävä
vesittyä 1. haalistua, latistua, kuivua kokoon, esim.
hieno suunnitelma vesittyi kokonaan 2. joskus
vielä myös tulla vetiseksi
vesiylioikeus
vesoa 1. kasvaa vesaa tai vesoja 2. poistaa vesat,
vesata
vesoittua ruveta kasvamaan vesoja, vesakkoa
vessa WC, käymälä
vesuri = kassara puiden karsinnassa, lehdeksien
teossa ja havujen hakkuussa käytetty lyömä- tai
viiltoase
Vesuvius : Vesuviuksen tulivuori Etelä-Italiassa
VET lyh. Valtion elokuvatarkastamo
Vetelinjoki = Perhonjoki
Veteli: Vetelissä
vetelöidä = vetelöittää
veteraani vanha sotilas tai sodassa ollut vanha
mies; vanha ja kokenut alansa edustaja

SANASTO 457
vetinen vesiperäinen, vesipitoinen, runsaasti vettä
sisältävä, märkä, esim. vetinen rantaniitty, vetisiä
perunoita, vetiset silmät, vetinen tie; yhdyssanoja
esim. kylmävetinen, matalavetinen, puhdasveti¬
nen, raikasvetinen, runsasvetinen, seisovavetinen,
vähävetinen
vetistyä kastua, kostua, tulla vetiseksi, esim. tältä
kohden maa aina sateella vetistyy enemmän kuin
muualta
veto : veton yksityisen tai yhteisön oikeus estää
päätöksen syntyminen tai voimaanastuminen, syn.
veto-oikeus
vetoaja tavallisemmin vetooja
vettyä imeytyä kosteaksi, märäksi, vetiseksi; kostua,
esim. jäät olivat tuoneet rantaan muutaman vetty¬
neen uppotukin; silmät vettyivät liikutuksesta
vettähylkivä = vettä hylkivä
vettä läpäisemätön
vettäläpäisevä = vettä läpäisevä
vetysuperoksidi vetyperoksidi
vetäytyä joskus myös vetääntyä
vetää huom. vierasvoittoista käyttöä, esim. »vetää
johtopäätös» = päätellä, tehdä päätelmä; »vetää eh¬
dotus takaisin» = peruuttaa ehdotus; »sairaus on
vetänyt Auran heikoksi» = sairaus on heikentänyt
Auran; »vedän heidät tästä tilille» = asetan heidät
tästä vastuuseen; »talossa on sisään vedetyt par¬
vekkeet» = talossa on sisennetyt parvekkeet
WEU lyh. (engl.) Western European Union, Länsi-
Euroopan unioni
vh. lyh. vaatehuone
Wh lyh. vvattitunti(a)
VH lyh. Verohallitus
VHF lyh. (engl.) very high frequency, taajuusalue
30 - 300 Mhz
whisky viski
VHKK lyh. Vankeinhoidon koulutuskeskus
VHL lyh. vankeinhoitolaitos
WHO lyh. (engl.) World Health Organization,
Maailman terveysjärjestö
VHT lyh. vankeinhoitotutkinto
Viangchan Laosin pääkaupunki
vibraatio värähtely, värinä, värähdys
vibrafoni eräs ksylofonin tapainen metallikielinen,
resonanssiputkin varustettu lyömäsoitin
vibrato 1. sävelen korkeustasoa tai voimakkuutta
nopeasti vaihdellen 2. äänen lievä, nopea värisyt¬
täminen
vichy = vichy vesi = vissy
Vichy : Vichyssä kaupunki Ranskassa
Victoria Seychellien pääkaupunki
Victoriajärvi Afrikan suurin järvi
Victorian putoukset putoukset Zambesin keski-
juoksulla Afrikassa
video videonauha; videonauhoite, videoelokuva
videot videonauhuri, kuvanauhuri
videoteekki: videoteekissa videokirjasto
WIDER lyh. (engl.) United Nations University /
World Institute for Development Economic Re¬
search, Yhdistyneiden kansakuntien yliopiston
alainen taloudellisen kehitystutkimuksen insti¬
tuutti
viekoitella
vielä
Wien Itävallan pääkaupunki
Vienanmeri Jäämeren lahti Kuolan niemimaan
eteläpuolella
wienerleipä
wienervalssi nopeatempoinen, siro valssi
wieninleike sitruunaviipaleella ja anjoviksella ko¬
ristettu iso vasikanlihaleike
vieraanvara = vierasvara
vieraanvarainen
vieraanvoittoinen = vierasvoittoinen
vierassana : vierassanan vierasperäinen sana,
sivistyssana
vierekkäin = vieretysten
Vieremä: Vieremällä
vieri vieressä
vieroa karttaa, hylkiä
vieroittaa saattaa joku vieraantumaan tai luopu¬
maan jostakin
vieräyttää = vierähdyttää
viestinnällinen huom. usein mieluummin vain
viestintä-, esim. »viestinnällinen ongelma» =
viestintäongelma
viestin : viestimen : viestintä viestintäväline
viestintä viestiminen, kommunikaatio

458 SANASTO
viestittää toimittaa viesti lähettäjältä vastaanotta¬
jalle
viestivyys viestintäkyky
viestiä välittää viesti, viestejä; ilmaista viestinään
VIETERI jousi
Vietnam=Vietnamin sosialistinen tasavalta (kak¬
sikirjaintunnus VW, kolmikirjaintunnus VNM)
vietnamilainen
viettymys vietinomainen halu, harrastus tai kiinty¬
mys; viehtymys, taipumus
Wight = Wightsaari saari Englannin kanaalissa
vigilia aattoyön jumalanpalvelus
vigvami = wigwam intiaanimaja
vihamielinen 1. vihaa tunteva tai ilmaiseva 2.
yhdyssanan jälkiosana: johonkin vihamielisesti
suhtautuva, jotakin syrjivä, esim. kulttuuriviha-
mielinen
Vihanti: Vihannissa
vihdoin viimein
viheriöidä kasveista ja kasvillisuudesta: olla vih¬
reänä, vihannoida, tulla vihreäksi
vihervä = vihertävä
vihkimys (varsinkin uskonnollinen) vihkiminen,
esim. pappisvihkimys
vihkimä- = vihki(mis)- esim. vihkimäkaava, vih-
kikaava, vihkimiskaava
vihkiä : vihin : vihki: vihkinyt
vihkiäiset
vihko : vihkon t. vihon
vihkoittain vihko kerrallaan, vihkoina; monta vih-
kollista
vihoitella 1. olla vihoissaan, pitää vihaa 2. haavan
ärtymisestä ja kipeytymisestä
vihoittaa suututtaa
vihoviimein = vihonviimein = vihdoin viimein
vihoviimeinen = vihonviimeinen
Vihr. lyh. Vihreä liitto
vihta = vasta
Viiala : Viialassa
viidakko 1. tiheä trooppinen sademetsä 2. nuoria,
parimetrisiä lehtipuita tai pensaita kasvava tiheä
metsikkö, viita
viidennes : viidenneksen : viidennestä = viidesosa
viides : viidennen : viidettä
viidesosa huom. taivutus, esim. kolme viidesosaa
= kolme viidettä osaa = kolme viidennestä
viidessadas : viidennensadannen : viidettäsadat-
ta
viihde ajanviete, viihdyke
viihdyke 1. se, mikä viihdyttää, hälventää ikä¬
vän, rauhoittaa, esim. isommalla lapsella oli viih¬
dykkeenään palapeli, pienemmällä vain tuttinsa
2. viihde
viihtyisyys kodikkuus, miellyttävyys, viehättä¬
vyys
viihtyvyys se, että joku viihtyy, viihtyminen, viih-
tymys
viikata laskostaa, taitella
viikoittain joka viikko, viikko viikolta, kerran vii¬
kossa
viikonloppu
viikonpäivä
viikonvaihde
viikottain viikoittain
viileke kantimina käytetyistä kapeahkoista kangas-
tai muista kaistaleista, esim. housun viilekkeet =
housunkannattimet
viilentyä = viiletä : viilenee : viiletköön : viileni
: viilennyt
viileskellä = viileksiä = viillellä
viilettää pyyhältää, huristaa
viilokki = viillokki lampaan-, vasikan- tai kanan¬
lihasta keittämällä valmistettu ruoka, jonka kasti¬
ke on suurustettu keitinliemestä
viime 1. menneisyydessä lähinnä oleva, lähinnä tai
juuri nykyistä edeltävä, tuorein, uusin, esim. kä¬
vin siellä viime viikolla; lehden viime numerossa
puhuttiin tärkeästä asiasta; tutkimuksen viime tu¬
lokset; en ole ajatellut koko asiaa sitten viime ta¬
paamisemme; olen ajatellut sinua paljon viime
päivinä 2. viimeinen (vain joissakin vakiintuneis¬
sa yhteyksissä), esim. tunsin viime hetkeni tul¬
leen; noin ei tehdä ennen kuin viime hädässä; vii¬
me kädessä yhtiön johtaja pystyy päättämään asi¬
an; taas on kaikki jätetty viime tinkaan 3. huom.
kirjoitetaan erilleen seuraavasta substantiivista
mutta yhdeen seuraavan -inen- loppuisen adjektii¬
vin kansa, esim. viime aikoina, viimeaikainen; vii¬

SANASTO 459
me kesänä, viimekesäinen; viime kerta, viimeke-
rainen; viime sunnuntai, viime sunnuntainen; vii¬
me viikolla, viimeviikkoinen; viime vuosi, viime¬
vuotinen; viime yö, viimeöinen
viimeinen 1. kaikkien muiden jäljessä oleva, sel¬
lainen, jonka jälkeen ei enää tule tai ole muuta
samanlaista 2. huom. koska viimeisen jälkeen ei
enää tule mitään, sanasta ei ole tarpeen käyttää
superlatiivia, esim. »viimeisimpänä tuli maaliin
Kalle» = viimeisenä tuli maaliin Kalle 3. huom.
virheellistä käyttöä, esim. »tutkimuksen viimeiset
tulokset» = tutkimuksen viime (tuoreimmat) tulok¬
set; »viimeisten/viimeisimpien tietojen mukaan»
= viime (tuorempien) tietojen mukaan; »viimeis¬
ten kymmenen vuoden aikana» = kymmenen vii¬
me vuoden aikana
viimeiste nahan, tekstiilin tms. viimeistelyaine
viimeistään huom. tarpeetonta toistoa, esim. »vii¬
meistään kolmeen mennessä» = kolmeen mennes¬
sä = viimeistään kolmelta
viimeksi 1. viimeiseksi, lopuksi, esim. se parhai¬
ten nauraa, joka viimeksi nauraa 2. viime kerral¬
la, kyseiseen ajankohtaan mennessä lähinnä edel¬
lisenä aikana tai edellisellä kerralla, esim. kävim¬
me Oulussa viimeksi pääsiäisenä
viimeksi kulunut
viimeksi mainittu
viime kädessä
viimemainittu viimeksi mainittu
viinaanmenevä
viineri = vvienerleipä
viini: viinen : viintä : (mon. part.) viiniä nuoliko¬
telo
viini : viinin : viiniä : (mon. part.) viinejä rypä¬
leistä (tai muista hedelmistä tai marjoista) valmis¬
tettu mieto alkoholijuoma
Viipuri: Viipurissa venäjäksi Vyborg
viipurinrinkilä = viipurinrinkeli
viipymä aika, joka kuluu, ennen kuin jokin muut¬
tujan muutos vaikuttaa toiseen muuttujaan, tai
jonka verran kestää tapahtumasta (siitä johtuvaan)
toiseen tapahtumaan, esim. luottotiedot voidaan
nykyään saada lähes ilman minkäänlaista viipy-
mää
Viirre : Viirteen : Viirrettä (sukunimi)
viisari osoitin
viisikymmenluku
viisikymmentä: viidenkymmenen
viisikymmentäyksi: viidenkymmenenyhden hy¬
väksyttävä on myös taivutus viisikymmentäyhden
viisikymmenvuotias = viisikymmentävuotias =
50-vuotias
viisinkertainen syn. viidenkertainen
viistoittain = viistottain viistossa, viistoon, vinoit¬
tain
viistota : viistoan : viistosi: viistonnut tehdä viis¬
toksi, viistää
viistää 1. laahata, ottaa jatkuvasti alustaa vasten,
esim. pääskyset lensivät niin matalalla, että sii¬
vet viistivät vettä; hameenhelma viistää maata
2. viistota
viisumi maahantulo- ja maassaoleskelulupa
Viitasaari: Viitasaarella
viite 1. viittaus, vihje, esim. mitään viitteitä ei ole
siitä, että täällä olisi käyty 2. viittausmerkintä kir¬
jeen alussa tai painetun tekstin sisällä, sivun ala¬
reunassa tai lopussa, esim. viitteiden merkinnässä
käytetään vakiintunutta tapaa
viitekehys sosiaalinen tausta, asema ym. seikat, jot¬
ka vaikuttavat ihmisen asenteisiin, (viite)tausta
viitisenkymmentä
viitoittaa
viitonen 1. viiden numero 2. monikossa viitoset =
viisi samasta raskaudesta syntynyttä poikasta tai
lasta
viittauksellinen viittauksenomainen, viitteellinen
viitteistö (kirjoituksen) viitteet, viiteluettelo
viittoma viittomakielen merkki
viivain = viivoitin
viive : viiveen tai viive : viipeen viipymä, viiväs¬
tymä
viivoitin = viivain
viivoittaa
viivyttää = viivästyttää
viivytys 1. viivyttäminen, esim. tämän tehtävän
hoitamisessa ei minkäänlainen viivytys tule kysy¬
mykseen 2. viivästys, viivykki, ajanhukka, esim.
matkalla sattui pieni viivytys

460 SANASTO
viivästys = viivästymä viivästyminen
vika- huom. yhdyssanan alkuosana yleensä arkinen,
esim. »vikapaikka» = väärä paikka, »vikasoitto»
= harhasoitto, »vikasuunta» = väärä suunta
vikailmoitus ilmoitus viasta
vikariaatti (viran)sijaisuus
vikarioida toimia tai olla viransijaisena
vikautua = vikaantua vioittua
viklo Tringa, solakoita, keskikokoisia, pitkäkaulai¬
sia kahlaajia
viktoriaaninen kuningatar Viktorian aikainen, Vik¬
torian ajalle ominainen; ankaran sovinnainen
vikuuttaa vioittaa, vahingoittaa, turmella
vilahdus = vilaus
vilahduttaa = vilauttaa
Viljandi: Viljandissa kaupunki Virossa
viljely viljeleminen
viljelykasvi
viljelykelpoinen
viljelymenetelmä
viljelys 1. viljelty maa-ala; viljelmä, istutus, esim.
isäntä kiersi tarkastamassa viljelyksiään; laajat
hedelmäviljelykset; Keski-Euroopassa on laajoja
viiniviljelyksiä 2. nykyään vain harvoin viljely
viljelys- huom. yhdyssanan alkuosana vain silloin,
kun on kysymys viljelmistä, esim. viljely s laidun
luonnonlaitumen vastakohtana, viljelystie = vilje¬
lyksillä niiden viljelyä varten pidetty yksityinen
tie
vilkaisu syn. vilkaus
vilkastaa = vilkastuttaa
vilkkaa : vilkkaa : ei vilka : vilkkoi : vilkkanut
vilkkua
Willemstad Alankomaiden Antillien pääkaupunki
viileys joskus myös villiys
villiintyä = villiytyä
Vilna Liettuan pääkaupunki
vilpoinen = vilpoisa
vilpola kuistikko, veranta
viltti huopa
vilunpuistatus
vilunväre
vilustaa = vilustuttaa
vilvoitella
Vimpeli: Vimpelissä
Windhoek Namibian pääkaupunki
vinjetti (kirjan tai sen luvun) alku- tai loppukoriste
vinkkeli 1. suora kulma, kulma, mutka 2. suoran
kulman mittaus-ja piirtämisväline, suorakulma
vinkki 1. eräs lasten piiloleikki, jossa löytymätön
leikkijä voi pelastaa löydetyt näyttäytymällä näil¬
le eli antamalla vinkin 2. vain arkikielessä, yleis¬
kielessä vihje
Winnipegjärvi järvi Manitobassa, Kanadassa
vinoittain = vinottain
vinosuuntaus = vinou(tu)ma
vinosuuntautunut vinoutunut
vinoviiva : vinoviivan oikealle kallistuva vino vii¬
va; vasemmalle kallistuva vino viiva on kenoviiva
vinssi vintturi
vinyyli eräs yhden arvoinen tyydyttymätön hiili-
vetyradikaali
vioittaa
vioittua
vioittuma vioittunut kohta
vioitus vioittaminen
viola 1. orvokki 2. alttoviulu
violetti sinipunainen
violisti = viulisti viulunsoittaja, viulutaiteilija
VIP lyh. (engl.) very important person, hyvin tär¬
keä henkilö
WIPO lyh. (engl.) World Intellectual Property Or¬
ganization, Maailman henkisen omaisuuden jär¬
jestö
virall. lyh. virallinen, virallisesti
virallisluonteinen
viranhaltija (valtion) virkamies, jolla on virka
vireillepano
viriili mieskuntoinen, miehekäs
virikeköyhä virikkeetön, vähävirikkeinen
viritin radiolähetysten vastaanottoon tarkoitettu
laite, joka ei sisällä vahvistinta
viritin-vahvistin
viritä : viriää : virisi: virinnyt alkaa, syntyä, he¬
rätä, esim. tuli viriää takassa; tuuli viriää : uusia
ajatuksia viriää
virk. lyh. virkailija
virka 1. valtion työpaikka, johon haltija nimitetään

SANASTO 461
avoimella kirjeellä tai valtakirjalla 2. myös muu
valtion tai muun julkisyhteisön toimi, esim. val¬
tion, kuntien ja seurakuntien virat 3. myös esi¬
neistä tai asioista, esim. tällä lapiolla ei enää ole
paljon virkaa
virkaanastujaiset
virkaan astuminen
virkaa tekevä virkaa toimittava, virkaa hoitava
virkailija epävirallisesti julkisyhteisön alemmista
virkamiehistä ja yksityisen palveluksessa olevista
toimihenkilöistä, esim. matkatoimiston virkaili¬
jat olivat kovin kohteliaita; tullivirkailijaa ei edes
näkynyt
virkamies julkisyhteisöön palvelussuuhteessa ole¬
va, viran- tai toimenhaltija
virkata : virkkaan : virkkasi: virkannut valmis¬
taa (virkkuukoukulla) kudelmaa toisiinsa punou¬
tuvista silmukoista
virkavapaa 1. virkavapautta pitävä, virasta vapaa
2. vain arkikielessä, yleiskielessä virkavapaus
virkavapaus virkamiehelle määräajaksi myönnet¬
ty vapautus viran tai toimen hoitamisesta
virke kirjoitetun kielen yksikkö, joka koostuu yh¬
destä tai useammasta lauseesta, alkaa isolla alku¬
kirjaimella ja päättyy isoon välimerkkiin (pistee¬
seen, kysymysmerkkiin, huutomerkkiin tai joskus
kaksoispisteeseen)
virkiste virkistävä aine, stimulanssi, virkistysaine
virkkaa : virkan : virkkoi: virkkanut sanoa, lau¬
sahtaa
virkkaus 1. virkkaaminen, virkkuu 2. virkattu ku¬
delma, virkattavana oleva työ, virkkuutyö
viro kieli
Viro = Viron tasavalta, käytetään myös vironkie¬
listä nimeä Eesti (kaksikirjaintunnus EE, kolmi¬
kirjaintunnus EST)
Virolahti: Virolahdella tai Virolahdessa
virolainen
virologi virologian tutkija
virologia virusten tutkimus, virusoppi
virologinen virusopillinen
viron kieli
vironkielinen
vironnos vironkielinen käännös
virontaa kääntää viroksi
virota : virkoan : virkosi: vironnut
Virpi: Virpin (etunimi)
virpi: virven : virpeä ohut hento puun tai pensaan
oksa, virpa, varpu
virpovitsa virpomiseen käytetty pajunoksa, jossa
on pajunkissoja
Virrat: Virtain : Virroilla
Virtasalmi: Virtasalmella
virtolainen Virtain asukas
virtuaali- yhdyssanojen alkuosana yleiskielessä
Seuraavassa merkityksessä: näennäis-, todellisuut¬
ta vastaava, vaikutelmaltaan todellinen; käyte¬
tään, kun tieto- ja viestintätekniikan avulla saa¬
daan jostakin ilmiöstä sellaisia havaintoja ja ais¬
timuksia, että voidaan toimia vuorovaikutteisesti
(lähes) samoin kuin todellisella tapahtumapaikal¬
la oltaessa; yhdyssanoja mm. virtuaalikoulu, vir¬
tuaalitodellisuus, virtuaaliyhteisö(t), virtuaaliyli¬
opisto, virtuaaliympäristöt
virtuoosi taituri
virtuoosinen taiturillinen
virtuoosisuus taituruus, taiturillisuus, väistyvä syn.
virtuositeetti
virua 1. lojua, maata (hervottomana, toimettoma¬
na), esim. laatikon pohjalla virui likaisia sukkia;
isoisä virui tautivuoteellaan 2. metallikappalees-
ta: venyä jännityksen alaisena (yleensä korkeassa
lämpötilassa) 3. huom. vain murteittain, yleiskie¬
lessä venyä
virus vain elävässä solussa lisääntyvä, bakteereja
pienempi taudinaiheuttaja
viruttaa 1. huuhtoa, huuhdella 2. venyttää
virveli heitto-onki
virvelöidä kalastaa heitto-ongella
virvoittaa yrittää saada virkoamaan; virkistää, el¬
vyttää
virvoitusjuoma
virvoke virkistävistä nautintoaineista, varsinkin
virvoitusjuomista
visainen 1. sellainen, jossa on visaa tai joka on vi¬
sasta 2. pulmallinen, vaikea
viseerata tarkastaa asiakirja ja tehdä siihen tarkas-
tusmerkintä, varsinkin tarkastaa ulkomaanpassi ja

462 SANASTO
varustaa se viisumilla
visentti eurooppalainen biisoni
visiiri 1. korkeimpien virkamiesten, varsinkin mi¬
nisterien arvonimi islamilaisissa maissa, syn. ve¬
siin 2. kypärän silmikko
visiitti vierailu
visio 1. tulevaisuudenkuvitelma, tulevaisuudenhah-
motelma jostain asiasta tai ilmiöstä 2. näky, har¬
hanäky
viskautua = viskaantua
viski eräs viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma
viskoosi 1. selluloosakuitujen valmistamiseen käy¬
tetty kehruuliuos; myös viskoosikuidusta tai vis-
koosikuitukudoksesta 2. sakea, sitkeä, hidas, syn.
viskoosinen
viskoosi(su)us sisäinen kitka, sitkaisuus, väistyvä
syn. viskositeetti
vispata = vispilöidä vatkata
vispikerma kuohukerma
vispilä 1. ohuista kuorituista varvuista tehty pieni
vatkausväline, varpuvispilä 2. huom. muusta ma¬
teriaalista tehty vatkausväline on yleiskielessä
mieluummin vatkain
vissiin varmasti, varmaan
visuaalinen näköaistia koskeva, näkyvä, näkö-
visuaalistaa tehdä näkyväksi, havainnollistaa näh¬
täväksi, syn. visualisoida
visusti tarkasti, huolellisesti
vitaali(nen) elinvoimainen
vitaalisuus elinvoimaisuus, syn. vitaalius, vitali¬
teetti
vitamiini ravinnosta saatavia elämän ja terveyden
säilyttämiseksi välttämättömiä orgaanisia aineita
vitamiiniköyhä vähävitamiininen
vitamiinirikas vitamiinikas, runsasvitamiininen
vitaminoida tehdä vitamiinipitoiseksi
vitivalkoinen
vitka = vitkaisuus 1. fysiikassa: hitaus, jatkuvuus,
inertia 2. pyrkimys vastustaa muutoksia
vitriini lasikko
vitsa 1. irtonainen, ohut ja taipuisa, yleensä lehde¬
tön ja haaraton (lehti)puun tai pensaan oksa 2. si¬
teeksi käytetty taipuisaksi väännetty ohut oksa,
syn. vitsas
Vittanki : Vittangin kirkonkylä Ruotsin Lapissa,
ruotsiksi Vittangi
viulisti = violisti
vivahde = vivahdus
vivahdusrikas vivahteikas, monivivahteinen
vivisektio tieteellinen kokeilu elävillä eläimillä
vivuta : vipuan : vivutkoon : vipusi: vivunnut
VJ lyh. valtiopäiväjärjestys
vk lyh. viikko(a)
vk. lyh. viime kuun, viime kuuta
VK lyh. 1. Valtiokonttori 2. virsikirja
Vltava = Moldau
vm. lyh. 1. viimeksi mainittu 2. vuosimallia
VM lyh. valtiovarainministeriö
vmo lyh. vaimo
VN lyh. 1. valtioneuvosto 2. varanotaari; vain luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin: varanot.
VNK lyh. valtioneuvoston kanslia
VNp lyh. valtioneuvoston päätös
VO lyh. voimistelunopettaja; luetteloissa käytettä¬
vä lyhenne, muulloin voim.op.
VOC lyh. (engl.) volatile organic compound, or¬
gaaninen yhdiste, josta sen haihtuessa syntyy
päästöjä
vodka votka
Vogeesit: Vogeeseilla vuoristo Koillis-Ranskassa
voguli erään suomalais-ugrilaisen kansan jäsen;
vogulien kieli
vohla vuohen poikanen, syn. kili
voilee eräs ohut, kevyt puuvillakangas
voilokki 1. paksu huopamainen villakangas; puoli-
paksu vanutettu huopa, satulahuopa 2. ravihevo¬
sen valjaisiin kiinnitetty kilpailunumero
voimaan tullut
voimaantulo
voimala = voimalaitos
voimanosto maastanoston, penkkipunnerruksen ja
jalkakyykyn käsittävä painonnostolaji
voimanponnistus = voimainponnistus
voimansiirto
voimassa oleva
voimassaolo
voim.op. lyh. voimistelunopettaja
voitokas = voittoisa menestyksekäs

SANASTO 463
voitollinen 1. voittoisa; voitonriemuinen 2.
(liike)voittoa tuottava
vokaali ääntiö, äänne, joka voi yksinäänkin muo¬
dostaa tavun
vokaalinmerkki
vokaalistua = vokaaliutua
vokki(pannu) = wok(pannu) hauduttamiseen ja
paistamiseen sopiva alkuaan kiinalaisen ruoan
valmistuksessa käytettävä kotoista paistinpannua
huomattavasti syvempi maljamainen pannu
volframi eräs metallinen alkuaine
volgalaiset kielet mordva ja tseremissi
Volgograd kaupunki Volgan rannalla, entinen Sta-
lingrad
Volhov Olhavanjoki
voltti 1. sähköjännitteen yksikkö 2. pyörähdys il¬
massa vartalon poikittaisakselin ympäri 3. hevo¬
sen kulkema ympyrä ratsastuksessa
volyymi : volyymia tai volyymiä 1. laajuus, mää¬
rä, paljous 2. kirja, (useita osia käsittävään sar¬
jaan kuuluva) nidos
vormu 1. vuoka, muotti 2. univormu
votka (venäläinen) viljasta tai perunasta valmistet¬
tu paloviina, vodka
Vp. lyh. vastausta pyydetään
vpj. lyh. varapuheenjohtaja
VPK lyh. vapaaehtoinen palokunta
VR 1. aikanaan lyhenne nimestä Valtionrautatiet 2.
nykyään koko VR-konsernin nimi
vrk lyh. vuorokausi, vuorokautta
VRK lyh. Väestörekisterikeskus
vrt. lyh. vertaa
vs. lyh. 1. viransijainen; virkasuhteinen 2. (lat.)
versus, vastaan
Ws lyh. vvattisekuntia
vsk. lyh. vuosikerta
V.S.O.P. lyh. (engl.) very special old pale, erittäin
hieno vanha vaalea (konjakista)
vss. lyh. väestönsuojelu
VST lyh. valtakunnansovittelijat toimisto
vt lyh. viikkotuntia
vt. lyh. virkaa toimittava
VT 1. Vanha testamentti 2. varatuomari, huom. vain
luetteloissa käytettävä lyhenne; muulloin: varat.
3. virtuaalitodellisuus
VTK, VTL, VTM lyh. valtiotieteen kandidaatti, li¬
sensiaatti, maisteri; huom. vain luetteloissa käy¬
tettäviä lyhenteitä, muulloin valtiot, kand., val¬
tiot. maist., valtiot. Us.
VTML lyh. Valtion työmarkkinalaitos
WTO lyh. (engl.) World Trade Organization, Maa¬
ilman kauppajärjestö
VTT lyh. 1. valtiotieteen tohtori; huom. vain luet¬
teloissa käytettävä lyhenne, muulloin valtiot, toht.
2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
VTV lyh. Valtiontalouden tarkastusvirasto
vulgaari rahvaanomainen, karkea, syn. vulgääri
vulkaani tulivuori
vulkaaninen tulivuorta tai tulivuoria koskeva, tu¬
livuoresta tai -vuorista peräisin oleva; tuliperäi-
nen
vulkanoida lisätä kautsuun rikkiä kumin valmista¬
miseksi, rikittää; korjata autorenkaita tm. käyttä¬
mällä puoliksi rikitettyjä kumipaikkoja
vuohi: vuohen : vuohta
vuohikas : vuohikkaan : vuohikasta kromiparki-
tuksella kypsennetty vuohen nahka, sauro
Vuokatti 1. Vuokatilla vaarajono 2. Vuokatissa taa¬
jama
vuoka : vuoan 1. uunissa kypsentämiseen käytetty
astia 2. vuoassa kypsennetty ruoka, esim. maka-
ronivuoka, maksavuoka
Vuoksela: Vuokselassa
Vuoksenranta : Vuoksenrannassa
vuoksi tähden, takia
vuoksi: vuoksen : vuoksea nousuvesi
Vuolijoki: Vuoljoella
vuona karitsa
Vuorea : Vuoreassa kaupunki Norjan Lapissa Va-
rangin niemimaalla, norjaksi Vard0
vuori: vuoren : vuorta maan pinnasta esiin pistä¬
vä korkea kalliopräinen kohouma
vuori : vuorin : vuoria mon. vuorit : vuorien :
vuoreja sisuste, vuoraus, esim. tämän takin vuo¬
riin on tullut tahra
vuoroin = vuorotellen = vuoroittain = vuoron
perään
vuosi huom. iästä esim. Jaakko on 16 vuotta van¬

464 SANASTO
ha, 16 vuoden ikäinen, 16-vuotias, ei kuitenkaan
»Jaakko on 16 vuotta»
vuosisadan alku
vuosisadan loppu
vuosisadan vaihde = vuosisadan vaihde
vuosittainen = vuotuinen
vuotaa : vuoti tai vuosi: vuotanut
-vuotias yhdyssanan loppuosana, esim. nelivuotias,
satavuotias, nelisatavuotias, kaksisata(a)vuotias,
50-vuotias
-vuotinen 1. tietyn määrän vuosia kestävä, esim.
kaksivuotinen koulutus, kolmikymmenvuotinen so¬
ta, monivuotiset kasvit, ympärivuotinen kiusa 2.
tiettynä vuonna tapahtunut tai tapahtuva, esim.
viimevuotista satoa, ensivuotinen hanke, saman-
vuotinen tuote, edellisvuotinen tai edellisen vuoti¬
nen poikanen
vuotuinen vuoden kuluessa tai kunakin vuonna ta¬
pahtuva, esim. vuotuiset merkkipäivät, vuotuinen
sademäärä
vv. lyh. virasta vapaa
WWF lyh. (engl.) World Wide Fund for Nature,
Maailman Luonnon Säätiö
VVR lyh. Valtion vakuusrahasto
WWW = www lyh. (engl.) World Wide Web, Inter-
net-verkossa toimiva tietopalvelujärjestelmä
WWW-osoite WWW-sivun tai sen osan avaava
osoite
WWW-sivu = verkkosivu Internetin WWW-pal-
velun käyttäjälle yhdellä kertaa avautuva koko¬
naisuus
WWW-sivusto yhtenäisen kokonaisuuden muo¬
dostava joukko WWW-sivuja
WWW-sähköposti WWW-sivun välityksellä il¬
man sähköpostiohjelmaa käytettävä sähköposti¬
palvelu
VY lyh. Vaasan yliopisto
VYÖ lyh. vesiylioikeus
Vysotsk kaupunki Viipurin edustalla, entinen Uuras
vyyhdetä : vyyhteän : vyyhteäisi : vyyhdet-
köön : vyyhtesi: vyyhdennyt = vyyhtiä : vyyh¬
din : vyyhti : vyyhtinyt kietoa tai kelata vyyh-
delle
vyyhti: vyyhden : vyhteä tai vyyhdin : vyyhtiä ke¬
hälle rengasmaisesti kiepitetty lanka tai köysi yms.
vyötärö 1. ihmisen kylkiluiden ja lonkan välinen
vartalonosa, syn. uuma, vyötäiset, vyötärys 2.
vaatekappaleen vyötäröosa, joskus syn. vyötärys,
vyötäiset
väestö määräalueen asukkaat tai osa heistä; popu¬
laatio, esim. maalaisväestö, pääväestö, työväestö
väestöennuste
väestökato
väestöllinen huom. yleensä mieluummin vain
väestö(n)-, esim. »väestöllinen kasvu» = väestön¬
kasvu, »väestölliset tappiot» = väestötappiot
väestö(n)laskenta
väestö(n)suoja
väestönsuojelu
V äestörekisterikeskus
väheksyä = väheksyä = väheksiä
vähentyä = vähetä : vähenee : vähetköön : vähe¬
ni :vähennyt
vähimmin = vähiten
vähimmäistää minimoida, supistaa mahdollisim¬
man vähiin
vähintään ainakin
vähittäin 1. pienin erin 2. vähitellen
vähittäinen vähitellen tapahtuva
Vähä-Aasia : Vähässä-Aasiassa Aasian läntisin
niemimaa Välimeren ja Mustanmeren välissä
Vähä-Belt salmi Jyllannin ja Fynin saaren välissä
vähäisen hiukan vähän
Vähäkyrö: Vähässäkyrössä
vähä(n)läntä lyhyehkö, lyhyenpuoleinen (ihmi¬
sestä)
vähän : vähemmän : vähiten huom. esim. vähän
aikaisemmin = vähää aikaisemmin; vähän ennen
pääsiäistä = vähää ennen pääsiäistä
vähän väliä
Vähä-Syrtti: Vähän-Syrtin lahti Tunisiassa Väli¬
meren rannikolla
Väinäjoki Riianlahteen laskeva joki, latviaksi Dau-
gava, saksaksi Diina
Väinänlinna kaupunki Väinäjoen varrella Latvias¬
sa, latviaksi Daugavpils, venäjäksi myös Svinsk,
saksaksi Diinaburg
väinönputki Angelica archangelica, eräs kookas,

SANASTO 465
vitamiinipitoinen putkikasvi
väit. lyh. (tohtoriksi) väitellyt
väite 1. varmana esitetty käsitys tai toteamus, esim.
kukaan ei enää uskoisi väitettä, että maa on litteä
kuin pannukakku 2. huomautus, jolla asianosai¬
nen kiistää oikeudenkäynnin edellytykset tai kan¬
teen asiallisuuden
väittämä se, mitä joku väittää, väite, teesi, esim.
oman väittämänsä mukaan mies oli valmis lääkäri
väitös väitöskirjan tarkastustilaisuus, tohtorinväitös
väkevöidä = väkevöittää
väkirikas runsasväkinen, -väestöinen, taajaväkinen,
väekäs
väkisellä = väkisten väkisin
väkä : vään väkänen, kärjestä takaviistoon ulkone¬
va teräväkärkinen piikki
Väli-Amerikka Keski-Amerikka ja Länsi-Intia
väliinputoaja joidenkin ryhmien väliin muita hei¬
kompaan asemaan jäävä
väliintulo = väliin tuleminen
välillä oleva
Välimeren maat
Välimeri
välimuisti atk:ssa: erityisen nopea muisti käsiteltä¬
vänä olevan tiedon tilapäistä tallentamista varten;
huom. ei »kätkömuisti»
välineaine kouluaine, josta on apua eri aloilla,
esim. äidinkieli, matematiikka, kielet
välistä = väliin joskus, toisinaan
Väli-Suomi Etelä- ja Pohjois-Suomen välissä ole¬
vasta alueesta
välittömästi huom. ei aikaa ilmaisemassa, esim.
»tule välittömästi syönnin jälkeen » = tule heti
syönnin jälkeen; »välittömästi ennen juhlaa» =
juuri ennen juhlaa
väljentyä = väljetä : väljenee : väljetköön : väl¬
jeni : väljennyt
välttää 1. karttaa, kaihtaa, väistää, esim. heti kun
emännän silmä vältti, pojat tulivat takaisin mar¬
japensaisiin; vältä ylittämästä katua muualta kuin
suojatien kohdalta; yritin viimeiseen saakka vält¬
tää avointa riitaa; vältä katsomasta suoraan au¬
rinkoon 2. kelvata, riittää, esim. tämä siisteys
välttää minulle; näin kuumalla peitteeksi välttää
pelkkä lakanakin
välähdys = väläys
vänr. lyh. vänrikki
Väre : Väreen sukunimi
värinen 1. muodostaa yhdyssanan edellään olevan
genetiivimuotoisen pronominin ja lyhyen, tutun
substantiivin tai adjektiivin kanssa, esim. jon-
kinvärinen, minkävärinen, monenvärinen, senvä-
rinen; hiekanvärinen, ihonvärinen, luonnonvä-
rinen; kirkkaanvärinen, likaisenvärinen, ruman-
värinen 2. muodostaa sanaliiton edellään olevan
pitkän tai harvinaisen genetiivimuotoisen sanan
tai sanaliiton kanssa, esim. lehmuksenkukan väri¬
nen, kypsän mansikan värinen, vaaleamman väri¬
nen
-väritteinen yhdyssanan jälkiosana, esim. arvovä-
ritteinen, paikallisväritteinen, poliittisväritteinen
väriäpäästävä = väriä päästävä pesussa vaale¬
neva
värjäytyä = värjääntyä
Värmland Vermlanti
Värtsilä : Värtsilässä
värähdysluku taajuus, värähdystaajuus
värähdyttää = väräyttää joskus myös värähyttää
väännin se, mistä väännetään, kampi, nappula
yms., esim. onnistuin irrottamaan pöytälampun,
kun käytin ruuvitalttaa vääntimenä
vääp. lyh. vääpeli
väärennys väärentäminen
väärennös väärennyksen tulos
väärentää tehdä jokin petostarkoituksessa sellai¬
seksi, että se vaikuttaa aidolta
väärinkäyttää käyttää väärin
väärinkäyttö väärin käyttäminen
väärinkäytös rikkomus, joka tehdään käyttämällä
väärin virka-asemaa, oikeutta, vastuuta tms.
väärin päin
väärintulkinta
väärintulkita tulkita väärin
vääristää 1. käyristää, tehdä väär(emm)äksi 2. teh¬
dä epätarkaksi tai virheelliseksi, aiheuttaa virheel¬
listä tulkintaa, esim. liian pieni aineisto vääristää
tutkimustuloksia; kupera peili vääristää kuvan
Vöyri: Vöyrillä

466 SANASTO
X
X roomalainen lukumerkki kymmenen, kymmenes
x-akseli abskissa-akseli
X-kromosomi sukupuolikromosomi, joita useiden
lajien naarasyksilöillä on kaksi, koirasyksilöillä
yksi kussakin solussa
XL lyh. (engl.) extra large, erittäin suuri, vaatteiden
kokona
XS lyh. (engl.) extra small, erittäin pieni, vaateiden
kokona
Y
y-akseli ordinaatta-akseli
yardi jaardi = 0,91 metriä = 3 jalkaa
Yamoussoukro Norsunluurannikon pääkaupunki
Yangon Myanmarin pääkaupunki
Yaounde Kamerunin pääkaupunki
Yaren Naurun pääkaupunki
ydinperhe vanhempien ja lasten muodostama perhe
ydinvalta = ydinasevalta
ye. lyh. yleisesikunta, esim. ye.ups. = yleisesikun¬
taupseeri
yhd. lyh. yhdistys
yhdeksisenkymmeritä, -sataa, -tuhatta, -miljoo¬
naa
yhdeksänkymmentäyksi huom. taivutus: yhdek-
sääkymmentäyhtä tai kevyemmin yhdeksänkym-
mentäyhtä
yhdeksännes : yhdeksänneksen : yhdeksännettä
= yhdeksäsosa
yhdeksäntoistasataaluku tuhatyhdeksänsataaluku
yhdeksäs : yhdeksännen : yhdeksättä
yhdeksäskymmenesensimmäinen = yhdeksäs-
kymmenesyhdes = yhdeksänkymmentäyhdes
yhdeksäsosa huom. taivutus, esim. yhdeksäsosa :
kolme yhdeksäsosaa = yhdeksäs osa : kolme yh¬
deksättä osaa
yhdenaikainen = yhtaikainen = yhtäaikainen
yhdensuuntainen
yhdensuuntaistaa tehdä yhdensuuntaiseksi
yhdentyä varsinkin markkinoista ja yrityksistä:
liittyä yhteen, sulautua yhdeksi kokonaisuudeksi,
integroitua
yhdenveroinen = yhdenvertainen
yhdesneljättä tavallisemmin kolmaskymmenesen¬
simmäinen, kolmaskymmenesyhdes
yhdistelmä yhdistämisen, yhdistelyn, yhteen so¬
vittamisen tulos, kombinaatio, esim. väriyhdistel¬
mä oli outo mutta miellyttävä; peruspalasista voi¬
daan koota lukematon määrä erilaisia yhdistel¬
miä
yhdistelmäpuku varsinkin miesten puku, jonka
takki ja housut ovat eri kangasta
Yhdistyneet arabiemiirikunnat tavallisesti lyhy¬
emmin: Arabiemiirikunnat
Yhdistynyt kuningaskunta : Yhdistyneessä ku¬
ningaskunnassa = Ison Britannian ja Poh-
jois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, rin-
nakkaisnimenä myös Iso Britannia ja Pohjois-
Irlanti : Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlan-
nissa, käytetään myös nimiä Britannia ja Iso-Bri-
tannia (kaksikirjaintunnus GB, kolmikirjaintun¬
nus GBR)
yhdyntä sukupuoliyhdyntä
yhdyskunta 1. suppeahkolla alueella eri syistä
(esim. sukulaisuuden, ammatin, uskonnon vuok¬
si) asuvien ihmisten joukko, esim. heimon muo¬
dostama yhdyskunta, tehdasyhdyskunta, taiteili-
jayhdyskunta 2. joidenkin tarkoitusperien toteut¬
tamiseksi muodostunut henkilöyhtymä, jolle val¬
tio tunnustaa määräoikeudet; yhdyskuntia ovat
esimerkiksi kunnat ja erilaiset rekisteröidyt yhdis¬
tykset ja yhteisöt 3. eläinten muodostamista yhtei¬
söistä esim. muurahaisyhdyskunta, paviaaniyh-
dyskunta
yhdysupseeri yhteysupseeri
Yhdysvallat: Yhdysvaltain tai Yhdysvaltojen =
Amerikan yhdysvallat (kaksikirjaintunnus US,
kolmikirjaintunnus USA)
yhdysvaltalainen
yht. lyh. 1. yhteensä 2. yhteinen; yhteisesti
yhtaikaa = yhtä aikaa
yhtaikainen = yhtäaikainen samanaikainen
yhteenajo
yhteen kuulumaton

SANASTO 467
yhteenkuuluvuus vielä joskus myös yhteenkuulu¬
vaisuus
yhteenlaskettava = yhteen laskettava esim. kun
summasta vähennetään toinen yhteenlaskettavis¬
ta, saadaan tulokseksi toinen yhteenlaskettava
yhteenlasku
yhteen menoon
yhteen sovittamaton
yhteenveto tiivistelmä
yhteiskunta 1. jokin ihmisyhteisö järjestäytynee¬
nä kokonaisuutena 2. eläinyhdyskunta, jonka jä¬
senet ovat erikoistuneet eri tehtäviin, esim. muu-
rahaisyhte is kunta, mehiläisyhteiskunta
yhteiskuntat, lyh. yhteiskuntatieteiden, esim. yh¬
teiskuntat. kand., yhteiskuntat, lis., yhteiskuntat,
toht.
yhteisverottaa verottaa yhteisesti
yhteisverotus puolisoiden yhteenlaskettujen tulo¬
jen tai yhteisen omaisuuden verotus
yhteisymmärrys
yhteisö erilaisista ihmisten (joskus eläintenkin) yh¬
teenliittymistä, esim. ihmisyhteisö, kansainyhtei¬
sö, kouluyhteisö, työyhteisö
yhtenevä(inen)
yhteysupseeri alaiseen, vertaiseen tai ylempään
johtoportaaseen yhteyttä ylläpitämään lähetetty
upseeri
yhteyttää kasveista: muuttaa (epäorgaaniset) ra¬
vinteet (orgaanisiksi) solujen aineosiksi
yhtä aikaa = yhtaikaa
yhtäjaksoinen
yhtä kaikki
yhtäkkiä
yhtä kuin
yhtä lailla
yhtäläinen
yhtäläisyysmerkki = yhtäsuuruusmerkki
yhtä mittaa
yhtäpitävä
yhtä päätä
yhtäsuuri huom. kirjoitetaan yhteen vain matema¬
tiikassa, esim. 2 + 3 on yhtäsuuri kuin 9-4
yhtä suuri huom. kirjoitetaan erilleen aina muissa
yhteyksissä kuin matematiikassa
yhtäsuuruus
yhtäälle = yhtäänne
yhtäälläpäin, yhtäällepäin, yhtäältäpäin
YK lyh. Yhdistyneet kansakunnat
Y-kromosomi sukupuolikromosomi, joita useiden
lajien koirasyksilöillä on soluissaan yksi mutta
naarailla ei yhtään
ykseys 1. yhtenä oleminen, ainutkertaisuus, ident¬
tisyys 2. yhteenliittymä, esim. näkyvän ja näky¬
mättömän maailman ykseys
yksilö ihminen, eläin (tai kasvi) itsenäisenä koko¬
naisuutena
yksilöidä esittää tai käsitellä muista erottuvana,
erottaa muista, eritellä, esim. vuosikorjausta var¬
ten jokainen puute on selkeästi yksilöitävä; poi¬
kueesta pystyttiin ensimmäiseksi yksilöimään toi¬
saalta ne, jotka olivat muita vahvempia, ja toi¬
saalta ne, jotka eivät pystyneet lainkaan pitämään
puoliaan
yksilöllinen yksilölle ominainen, yksilöt huomi¬
oon ottava; omaleimainen, persoonallinen, esim.
jokaisen yksilölliset tarpeet otetaan huomioon;
yksilöllinen pukeutuminen
yksilöllistää tehdä yksilölliseksi, esim. opetus on
pyritty yksilöllistämään mahdollisimman pitkälle
yksilönkehitys yksilön kehitys munasolusta täysi¬
kasvuiseksi
yksilönumero henkilötunnuksessa syntymäaikaa
seuraava numerotunnus
yksinhuoltaja perheestään yksin huolehtiva henki¬
lö (naimaton, eronnut, leski)
yksin kerroin
yksinkertainen
yksinkertaistaa tehdä yksinkertaise(mma)ksi
yksinomaan
yksioikoinen 1. mutkaton, suoraviivainen, vivah¬
teeton, esim. tapasi nähdä asia on kovin yk¬
sioikoinen ja varsinaiset ongelmat sivuun jättä¬
vä 2. jäijenjuoksultaan yksinkertainen, tyhmä, esim.
harvoin tapaa niin yksioikoista ihmistä kuin sinä
yksisarvinen 1. hevosta muistuttava tarueläin, jolla
on yksi sarvi 2. joskus myös yksisarvisesta sarvi¬
kuonosta
yksiselitteinen sellainen, jonka voi selittää vain yh-

468 SANASTO
della tavalla, yksiymmärteinen, yksitulkintainen
yksisuuntaistaa tehdä tai muuttaa yksisuuntaiseksi
yksittäinen 1. yksittäin, yksitellen, harvakseltaan
esiintyvä, hajanainen, harva, haja-, esim. meidän¬
kin kuntamme alueella on nähty muutama yksit¬
täinen susi; jokakeväisen vesirokkoepidemian si¬
jasta tänä vuonna on ollut vain joitakin yksit¬
täisiä tautitapauksia 2. eri, erillinen, kukin, yksi¬
tyinen (2)
yksittäis- yhdyssanan alkuosana, esim. yksittäisasu-
mus, yksittäiskuva, yksittäislaukaus
yksitulkintainen
yksityinen 1. yleisen, julkisen, yhteisen vastakoh¬
ta, esim. yksityiset asiani, yksityinen juhla, yksi¬
tyinen koulu 2. jokin, joka kuuluu yksilönä, jä¬
senenä tai osana johonkin kokonaisuuteen, ku¬
kin, eri, erillinen, esim. yksityinen ihminen, johto¬
kunnan yksityiset jäsenet, erotin puheensorinasta
vain joitakin yksityisiä sanoja
yksityis- yhdyssanan alkuosana, esim. yksityisasia,
yksityiselämä, yksityishenkilö, yksityiskohta, yk¬
sityisluonteinen, yksityistapaus, yksityistilaisuus,
yksityisvastaanotto
yksiymmärteinen = yksiselitteinen
YKY lyh. Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys
YL lyh. Ylioppilaskunnan Laulajat
yl. lyh. 1. yleensä 2. yleinen, yleisesti
YLE = Yle lyh. Yleisradio Oy
yleiskieli 1. murretaustasta riippumatta kaikille sa¬
man kieliyhteisön jäsenille yhteinen puhutun ja
kirjoitetun kielen muoto, joka seuraa yleisesti
noudatettuja oikeakielisyysnormeja 2. monikieli¬
sellä alueella puhuttava yhteinen kieli
yleisluonteinen
Yleisradio
yleisönpalvelu
yleisöpaljous
ylellinen
ylemmyys
ylemmäksi = ylemmäs = ylemmä
ylenantaa = antaa ylen oksentaa
ylenkatsoa halveksia, väheksyä
ylen määrin
ylensyöminen = ylensyönti
ylettyä ulottua, ylettää, yltää, esim .jalat eivät ylety
pohjaan; hame ylettyy nilkkoihin asti; kun nousen
varpailleni, yletyn kattoon; tapahtuman vaikutuk¬
set ylettyivät sekä maantieteellisesti että histo¬
riallisesti yllättävän kauas
ylettää esim. jalat eivät yletä pohjaan; yletin poi¬
mimaan omenan puusta
yletä : ylenen : yletköön : yleni: ylennyt kohota,
nousta, esim. keskeltä laakeaa maisemaa yleni
vuori; Simo on ylennyt toimitusjohtajaksi
ylhäältäpäin
yli huom. merkityksessä määrältään tai suuruudel¬
taan normaalin tai täyden määrän ylittävä, usein
mieluummin liika-, lisä-, esim. »ylipaino» = lii¬
kapaino, »ylirasittunut» = liikarasittunut, »ylitar¬
jonta» = liikatarjonta
yliarvioida arvioida liian suureksi, liian merkityk¬
selliseksi, liian arvokkaaksi
yliedustettu esim. »yhdistys oli yliedustettuna hal¬
lituksessa» = yhdistyksen edustus hallituksessa oli
liian suuri = yhdistyksellä oli liikaedustus halli¬
tuksessa
Ylihärmä : Ylihärmässä
Yli-Ii: Yli-Iissä
ylikansoitettu esim. liikaväestöinen (maa), täysi
(telttailualue)
ylik. lyh. ylikersantti
Ylikiiminki: Ylikiimingissä
ylil. lyh. yliluutnantti
ylim. lyh. ylimääräinen
Ylimarkku : Ylimarkussa
ylimatr. lyh. ylimatruusi
ylimenokausi siirtymäkausi
ylimmäinen
yliohjautuva autosta, joka kaarteessa pyrkii ohjau¬
tumaan sisäkaarteeseen
yliop. lyh. yliopettaja
yliopisto huom. esim. opiskella yliopistossa; olla
töissä yliopistossa; esitelmätilaisuus pidetään
yliopistossa; Helsingin yliopisto, Joensuun yli¬
opisto, Oulun yliopisto
yliopistollinen huom. usein mieluummin yliopis¬
to-, esim. »yliopistollinen opetus» = yliopisto-
opetus

SANASTO 469
yliopp. lyh. ylioppilas
ylioppilastutkintolautakunta
ylip. lyh. ylipursimies
ylipuhua taivutella, suostutella
ylipäällikkö
ylipäänsä = ylipäätään = ylimalkaan
ylirasittunut mieluummin liikarasittunut
Ylistaro: Ylistarossa
Ylitornio: Ylitorniolla
ylityöllistetty esim. »olen aivan ylityöllistetty» =
minulla on aivan liikaa työtä
ylityöllisyys tilanne, jolloin työtilaisuuksia on
enemmän kuin työvoimaa
yliv. lyh. ly li vääpeli, myös ylivääp.
Ylivieska : Ylivieskassa
ylivuotinen jostakin vuosittain uudistuvasta: vä¬
hintään vuoden ikäinen, yli vuoden ollut,
esim. kellarissa on vielä ylivuotista mansikka¬
hilloa
yliö sanomalehden sivun yläosassa monipalstaise¬
na julkaistu kirjoitus
yllin kyllin
yllä mainittu
yllä oleva
ylläpito 1. elatus, täysihoito 2. toiminnassa pitämi¬
nen pysyttäminen, esim. koulun ylläpito, sairaa¬
lalaitoksen ylläpito
ylläpitää = pitää yllä 1. huolehtia jonkun elatuk¬
sesta 2. pitää toiminnassa, voimassa
yllätysrikas yllätyksekäs, yllätyksiä sisältävä
yltyleensä kauttaaltaan
yltympäri = yltympäriinsä
yltäkyllin = yltä kyllin = yllin kyllin
yltä päältä
yltää : yllän : ylsi: yltänyt
Yläjärvi läntisin Pohjois-Amerikan Isoistajärvistä,
englanniksi Lake Superior
Ylämaa: Ylämaalla
Yläne: Yläneellä
ylänkö ylävä maa, laajahko ylävä alue
ylänne ympäristöstään kohoava maastonkohta, kuk¬
kula, harjanne
ylävä maastosta: ympäristöään ylempi
Ylöjärvi: Ylöjärvellä
ylös huom. tarpeetonta käyttöä, esim. »kirjoitan
osoitteen ylös» = kirjoitan osoitteen muistiin;
»nouse ylös» = nouse; »kaikki työntekijät sa¬
nottiin ylös» = kaikki työntekijät sanottiin
irti
ylösotettu esim. »WC on ylösotettu» = WC on va¬
rattu; »johtaja on ylösotettu» = johtaja ei jouda =
johtaja on varattu = johtaja on kiinni
ylöspito ylläpito, täysihoito, elatus
ylöspäin
YM lyh. ympäristöministeriö
ym. lyh. ynnä muuta
YMCA lyh. (engl.) Young Men’s Christian Society,
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY)
ymmärrys 1. ymmärtämis-, käsitys-, arvosteluky¬
ky, järki, esim. täyttä ymmärrystä vailla; ymmär¬
rys hoi, äly, älä jätä 2. jälkiosana yhdyssanassa
yhteisymmärrys
ymmärtämys (myötämielinen) ymmärtäminen, esim.
lapset kaipaavat ymmärtämystä vanhemmiltaan
ympyröidä merkitä ympyrä, jonkin ympärille, ren¬
gastaa
ympärilläolija
ympäristöministeriö
ympäristönsuojelu
ympäristösuunnittelu
ympärys 1. se, mikä ympäröi jotakin, jonkin tai
jonkun ympärillä oleva ala 2. ympärysmitta
ympärystä se, mikä ympäröi jotakin, ympärys
ympätä 1. mieluummin jalontaa eli varttaa tai sil-
muttaa 2. mieluummin siirtää, siirrostaa, esim.
liuokseen siirretään kiteytettävän aineen valmiita
kiteitä
yms. lyh. ynnä muuta sellaista
yo. = yliopp. lyh. ylioppilas
YOGA jooga
yo.merk. lyh. ylioppilasmerkonomi
yorkshirenterrieri eräs koirarotu
yorkshiresika eräs sikarotu
yp. lyh. ylempi palkkausluokka, ylemmän palk¬
kausluokan
Ypäjä : Ypäjällä
ypöyksin
yritteliäisyys

470 SANASTO
yritteliäs
yrittäjyys taloudellisesta yritystoiminnasta
yrittäjähenki
yrittäjäeläke
yrittäjänpalkka
yrnro lyh. yhdistysrekisterinumero
yst. lyh. ystävällisesti, ystävällinen
-ystävällinen huom. loppuosana yhdyssanoissa,
joissa sen merkitys on johonkin ystävällisesti
suhtautuva’, muissa yhteyksissä mieluummin toi¬
sin, esim. ihmisystävällinen (ihmisiin ystävälli¬
sesti suhtautuva), »lapsiystävällinen» = lapsille
sopiva, »ympäristöystävällinen» = ympäristöä
saastuttamaton
ystävänpalvelus ystävänä tehty palvelus
ystäväpalvelu vapaaehtoinen seurakuntatyö, jossa
kukin käy auttamassa tai tervehtimässä yksinäistä
vanhusta tm.
ystävätär 1. naisen naispuolinen ystävä 2. rakasta¬
jatar
YT lyh. yhteistoiminta
YTJ lyh. yritystietojärjestelmä
YTK lyh. yhteiskuntatieteiden kandidaatti, lähinnä
luetteloissa käytettävä lyhennne, muulloin mie¬
luummin yhteiskuntat, kand.
YTL lyh. 1. ylioppilastutkintolautakunta 2. yh¬
teiskuntatieteiden lisensiaatti, lähinnä luettelois¬
sa käytettävä lyhenne, muulloin mieluummin yh¬
teiskuntat. lis.
YTM lyh. yhteiskuntatieteiden maisteri, lähinnä
luetteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mie¬
luummin yhteiskuntat, maist.
YTT lyh. yhteiskuntatieteiden tohtori, lähinnä lu¬
etteloissa käytettävä lyhenne, muulloin mieluum¬
min yhteiskuntat, toht.
YTV lyh. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus¬
kunta
yucca jukka, liljoille läheistä sukua oleva, agaave-
kasveihin kuuluva huonekasvi
yv. lyh. yhtiövastike
YVA lyh. ympäristövaikutusten arviointi
YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välinen
ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimus
yöllinen 1. viime- tai edellisöinen, esim. isoäiti
kertoi juuri yöllistä painajaistaan 2. öinen, esim.
joku yöllinen kulkija souti järvellä
yötä päivää
Z
Zagreb Kroatian pääkaupunki
Zaire = Kongon demokraattinen tasavalta
zen = zenbuddhalaisuus buddhalaisuuden
muoto, jota esiintyy etenkin Koreassa ja Japa¬
nissa
Zimbabwe =Zimbabwen tasavalta (kaksikirjain¬
tunnus ZW, kolmikirjaintunnus ZWE)
zimbabwelainen
zirkoni = sirkoni zirkoniumsilikaattimineraali
zirkonium = sirkonium eräs metallinen alkuaine
zloty Puolan rahayksikkö
zoologia eläintiede
zoomata kuvata liukuobjektiivilla, liu’uttaa
zoom-objektiivi liukuobjektiivi
zulu erään bantuneekeriheimon jäsen; heimon kieli
o
A
Ä lyh. ängström(iä)
ÄA lyh. Äbo Akademi
ängström pituusyksikkö: 0,1 nanometriä
Ä
äes : äkeen : äestä erilaisia maataloudessa käytet¬
täviä maanmuokkausvälineitä
Ähtäri: Ähtärissä
Ähtävä : Ähtävällä
ÄI lyh. älykkyysikä
äidinmaidonvastike
Äikäs : Äikäksen tai Äikkään (sukunimi)
älkää : älköön : älkööt
älykäs hyvä-älyinen, terävä-älyinen
älyllinen 1. sellainen, jolla on äly, esim. Marsissa
uskottiin olevan älyllisiä olentoja 2. älyä koske¬

SANASTO 471
va, älyyn perustuva, esim. aikuiset leikkivät usein
älyllisiä leikkejä; älyllinen sivistys
älä
ämpäri sanko
ÄO lyh. älykkyysosamäärä
ÄOL lyh. Äidinkielen opettajain liitto
äpäre niiton jälkeen kasvanut uusi heinä, odelma
äpärä halventavasti: avioton lapsi
ärsyke 1. se, mikä ärsyttää elimen tai elimistön
reagoimaan 2. kiihoke, virike, vaikutin, esim. ys¬
täväni hyvä menestys toimi ärsykkeenä ja sai mi¬
nutkin yrittämään
ärsytys ärsyttäminen, ärsyttyminen, esim. jokin
tuntematon ärsyke on näköjään saanut aikaan
ihoärsytystä
äsken huom. kirjoitetaan yleensä erilleen seuraa¬
vasta partisiipista, esim. äsken mainittu, äsken sa¬
tanut, äsken syntynyt
ätmerkki sähköpostiosoitteessa käytettävä kirjoi¬
tusmerkki @
Äyräpää : Äyräpäässä
äyräs : äyrään (melko) jyrkkä ranta, rantatörmä
Äänekoski: Äänekoskella
ääneneriste = äänieriste
ääneneristys = äänieristys
äänenvahvistin huom. laite ei ole »vahvistaja»
Ääninen Äänisjärvi
äänite äänittämällä tallennettu puhe, musiikkiesi¬
tys yms.
äänittää 1. tallentaa ääni ääninauhaan, levyyn tms.
2. varustaa elokuva äänellä
äänne puheen pienin (merkitystä vailla oleva) raken¬
neosa; äänteet ovat joko vokaaleja tai konsonantteja
äännös puheen aineksena oleva (äänne tai) ääntei¬
den yhtymä
ääntiö vokaali, äänne, jota äännettäessä ääniväylä
on avoin, suomessa a, e, i, o, u, y, ä, ö
ääntämys ääntäminen, ääntämistapa
ääntää : äännän : äänsi: ääntänyt
ääriaines äärimmäisyysaines
äärimmäinen kauimpana oleva, laitimmainen
Ääri: Äären (sukunimi)
Ö
ödeema turvotus, vesipöhö
Öresund = Juutinrauma
öylätti ehtoollisleipä
Öölanti : Öölannissa saari Etelä-Ruotsin ranni¬
kolla Itämeressä

SANASTO 473
Hakemisto
Abessiivi
63
Ihmisten ja eläinten kieli
11
Ablatiivi
63
Illatiivi
61
Adessiivi
62
Imperatiivi
82
Adjektiiviattribuutti
116
Imperfekti
79
Adjektiivit
66
Indikatiivi
80
Adjektiivit yhdyssanoissa ja sanaliitoissa
192
-inen-loppuiset adjektiivit yhdyssanoissa
Adverbi
96
ja sanaliitoissa
193
Adverbiaali
134
Inessiivi
60
Agentti
123
Infinitiiviattribuutti
123
Agenttipartisiippi
93
Infinitiivisubjekti
114
Aikaluokat
78
Infinitiivit
84
Ajatusviiva
173
Infinitiivit ja partisiipit yhdyssanoissa ja
Ajatusviiva luetelmaviivana
175
sanaliitoissa
191
Ajatusviiva rajakohtailmauksissa
176
Instruktiivi
64
Akkusatiivi
55
Interjektiot
98
Akkusatiiviobjekti
131
Irrallinen nominatiivi ja partitiivi
153
Allatiivi
63
Iso alkukirjain
197
Appositioattribuutti
118
Assimilaatio
37
Johtimien liittäminen erityislainoihin
208
Astevaihtelu
44
Attribuutti
116
Kaarisulkeet
177
Kaksoispiste
171
Datiiviadverbiaali
138
Kielioppi
23
Diftongit ja vokaaliyhtymät
30
Kirjoitetun asiasuomen säännöt
157
Komitatiivi
64
Elatiivi
61
Konditionaali
81
Erityislainat
204
Konjunktiot
97
Essiivi
57
Konsonanttiyhtymät
32
k, p, t ja s erityislainoissa
206
Finaali- ja kvantumrakenteen määritteet
152
Kvantumrakenne
152
Finaalirakenne
152
Kysymysmerkki
161
Finiittimuodot
77
Lainasanojen oikeinkirjoitus
203
Genetiivi
53
Lainausmerkit
181
Genetiivialkuiset yhdyssanat ja sanaliitot
187
Lause 104 ja 139
Genetiiviattribuutti
121
Lauseenjäsenet kaaviona
140-141
Lauseen jäsentäminen
105
Hakasulkeet
178
Lauseen lisäjäsenet
106
Heittomerkki
179
Lauseenmäärite
138
Huutomerkki
162
Lauseen pääjäsenet
105

474 SANASTO
Lauseen lisäjäsenet
106
- illatiivin päätteen valintaan
62
Lauseenmäärite
138
- konjunktioiden käyttöön
98
Lauseen pääjäsenet
105
- paikallissijojen käyttöön
58
Lauseenvastike objektina
134
- partitiivin käyttöön
56
Lauseenvastikkeet
144
- predikatiiviin
125
Lauseke
104
- pronominin ja korrelaatin valintaan
71
Lause objektina
134
- sanojen johtamiseen
101
Lauseoppi
104
Oikeinkirjoituksen ja ääntämisen erot
32
Lausesubjekti
114
Omistusliitteet
74
Liitepartikkelit
98
-otta- ja -oitta-\trbit
101
Lukusanat
68
Lukusanojen yhteen ja erikseen
Paikallissija-attribuutit
122
kirjoittaminen
195
Paikallissijat
58
Lyhenteet
211
Paikannimet
200
Lyhyt vokaali erityislainoissa
205
Painoja intonaatio
34
Partikkelien alaluokat
96
-maton- ja mätön-loppui set adjektiivit
Partikkelit
95
yhdyssanoissa ja sanaliitoissa
191
Partisiipit
92
Morfeemien järjestys verbin finiitti-
Partisiipirakenne
145
muodoissa
83
Partisiippirakenteen määritteet
147
Morfeemien järjestys verbin nominaali¬
Partisiippirakenteen subjekti
146
muodoissa
94
Partitiivi
56
Murtoluvut
69
Partitiiviattribuutti
121
Määritteet
106
Partitiiviobjekti
130
Perfekti
79
-nen ja -men-loppuiset johdokset
102
Persoonamuodot
77
Nominaalimuodot
83
Pieni alkukirjain
198
Nominatiivi
53
Pilkku
162
Nominien alaluokat
65
Pilkku erottamassa lauseita
162
Nominien monikon /-tunnus
51
Pilkku erottamassa lauseyhteydestä
Nominien taipuminen
50
irrallaan olevia lisiä
170
Nominien taipumisesta esimerkki
75
Pilkku erottamassa rinnasteisia lauseen osia
168
Nomini objektina
128
Pilkku konjunktioilmausten yhteydessä
165
Nomini subjektina
110
Pilkku ja piste vaihtoehtoina
166
Nominit
50
Piste
160
Numeraalisubjektin ja predikaatin
Pitkä vokaali erityislainoissa
205
kongruenssi
112
Pluskvamperfekti
80
Numeraalit
68
Possessiivisuffiksit
74
Numerot ja muut merkit kirjoituksessa
214
Postpositiot ja prepositiot
96
Potentiaali
81
Objekti
127
Predikaatti
108
Objektinsijainen määrän adverbiaali
134
Predikatiivi
124
Oikeakielisyysseikkoja, jotka liittyvät
Predikatiiviadverbiaali
138
- adjektiiviattribuutin käyttöön
118
Predikatiivin muoto
124

SANASTO 475
Predikatiivin pääsanat
124
Taipumattomat adjektiivit yhdyssanoissa ja
Preesens
79
sanaliitoissa
193
Pronominien merkitys
73
Tapaluokat
80
Pronominit
70
Tavut
28
Puolilainausmerkit
183
Teitittelymuoto
80
Puolipiste
173
Temporaalirakenne
148
Pääluokat
76
Temporaalirakenteen määritteet
151
Päätteen liittäminen erityislainoihin ja
Temporaalirakenteen subjekti
150
sitaattilainoihin
210
Toisen indinitiivin instruktiivi
153
Päätteen liittäminen lyhenteeseen ja
Translatiivi
58
merkkiin
216
-ttain- ja -Mäm-loppui set adverbit
103
Päätteen liittäminen numeroon
217
Päätteetön akkusatiiviobjekti
132
Uralilainen kieliperhe
17
Uralilaisia kieliä puhuvien kansojen
Sanajärjestys
154
asuma-alueet
18
Sanaliitot
186
Sanaluokkajako
' 47
Vartalon loppuvokaalin vaihtelu i-päätteen
Sananmuoto-oppi
XX
ja -tunnuksen edellä
42
Sanasto
225
Verbien taipuminen
88-91
Sanaston antama kuva menneisyydestä
20
Verbien teon- ja tekijännimijohdokset
Sanojen johtaminen
99
yhdyssanoissa ja sanaliitoissa
191
Sanojen kirjoittaminen yhteen ja erilleen
183
Verbinmuodot ja verbijohdokset yhdys¬
Sanojen taipuminen
35
sanoissa ja sanaliitoissa
191
Sijamuodot
52
Verbit
76
Sivulauseattribuutti
123
Vertailuasteet
66
Sivulausetyypit
143
Vinoviiva
180
Subjekti
109
Virke
104
Subjektin ja predikaatin inkongruenssi
112
Välimerkit
160
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
111
Subjektittomat lauseet
115
Yhdysmerkki
179
Substantiivia määrittävät adjektiivit
Yhdysmerkki yhdyssanoissa
196
yhdyssanoissa ja sanaliitoissa
192
Yhdyssanan tai sanaliiton muodostavat
Subjektiiviattribuutti
118
tapaukset
187
Substantiivit
65
Yhdyssanat
185
Suhu-s erityislainoissa
207
Yhdysverbit
190
Sulkeet
177
Suomen murrealueet
19
Äänne-ja muoto-oppi
27
Suomi maailman kielten joukossa
13
Äänneyhtymät
30
Äänteenmuutokset ja äännevaihtelut
40
Taipumattomat adjektiivit
68
Äänteet
27

Hyvää
suomea
Ongelmia oikeinkirjoituksessa? Suomen kielen lehtorin
Pirkko Leinon kiqa on tarkoitettu jokaiselle suomen käyt¬
täjälle. Kirjan muodostavat kielioppi-, kielenhuolto- ja
sanasto-osa. Kielioppi on kirjoitettu nimenomaan tätä
teosta varten suomen kielen peruskieliopiksi. Kielen¬
huolto-osa selvittää periaatteita, joiden varassa voi itse
ratkoa lukuisia kielenkäytön ongelmia. Kirjan laajin ja nyt
uudistettu osa on aakkosellinen sanasto, johon on lisätty
ajan myötä yleistyneitä nykysuomen sanoja. Se koostuu
oikeinkirjoituksen kannalta ongelmallisista sanoista mah¬
dollisine selityksineen sekä lyhenteistä ja keskeisestä
paikannimistöstä.
OTAVA
www.otava.fi
88.232
Kansi: Riitta Silvennoinen
ISBN 951-1-17667-6