Irja Valtasaari
Kielen- käytön
0PAS otavavaltasaari Kielenkäytön opas otava


IRJA VALTASAARI
Kielenkäytön
Suomen yleiskielen käyttöohjeita
HELSINGISSÄ
KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA


Sisällys
1.—2. painos Toimittaja Hannu Tiensuu
© 1981 Irja Valtasaari ja Kustannusosakeyhtiö Otava
Osittainen kopiointikielto
Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvakin (405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty lukuunottamatta Suomen valtion ja Kopiosto r.y:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.
ISBN 951-1-06149-6
Sidonta OTRllIi9D
Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1985
ALkUSANAT 8
1 AAKKOSTUS 9
2 SANAN JAKAMINEN 12
3 SANA-ASUJA JA
TAIVUTUSMUOTOJA 13
1 Konsonantit 13
2 Vokaalit 14
3 Nominien taivutusmuotoja 14
4 ASTEVAIHTELU 17
5 JOHDOSTEN OIKEINKIRJOITUS 19
6 VERTAILUASTEET 24
1 Komparatiivi 24
2 Superlatiivi 25
7 PRONOMINIT 28
1 Pronominin ja korrelaatin suhteesta 28 joka-relatiivipronominin paikka 28 Korrelaatiksi sopimattomia ilmauksia 28 Puuttuu pronomini tai sopiva korrelaatti 29 Tarjolla kaksi tai useampia korrelaatteja 29 Väärä järjestys: korrelaatti pronominin
jäljessä 29
Pronominin ja korrelaatin luku (numerus) 29
2 Lisää relatiivipronomineista ja-lauseista 30 Relatiivipronomini mikä 30 Relatiivipronominin toistaminen 31 Korrelaatin toisto tai korrelaatin korvike 31 se, joka (hän, joka) 31
jollainen 31
Relatiivilause yhteen kuuluvien sanojen välissä 32
Relatiivilauseketju 32 Tarpeeton relatiivilause 32 Outo relatiivilause 32
3 Minä, sinä, me, te; tämä, se, sitä,
sellainen 32 Persoonapronominit 32 tämä vai se? 33 Tarpeeton ja tarpeellinen se 33 se yksinomaan liitepartikkelin kantajana (sekin, nekään) 34 sitä se on; hieno sellainen 34
4 Suurempi mitä, kuin mitä (mihin),
kumpi 34
5 	Indefiniittisiä pronomineja 35 joku, jokin, jokunen 35 eräs, yksi 35 kumpikin, kumpikaan 36 mikään, kaikki, joka 36 moni, usea, muutama, harva, jokainen 37
6 	Itse 37
Indefiniittinen itse 37 Refleksiivinen itse 38
1 	Toinen toiselleen = toisilleen 38


SISÄLLYS
8 PARTIKKELIT 39
1 Konjunktiot 39 eli, tai, vai 39 joko - tai 39 vaan, vain 39 ei - eikä 40 sekä - että 41
niin - kuin (+ kin); yhtä t. niin hyvin - kuin
(+ kin) 41
kuin myös 42
kuten = niin kuin 42
kun 42
kuin 42
koska, vaikka 43
2 Liitepartikkelit 43
9 ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN 45
1 Uskontoihin liittyvät nimet 45
2 Ihmiset, eläimet ja kasvit sekä johdokset 45
3 Erisnimi yleisnimenä tai sen yhdysosana 46
4 Tavarat, kulkuneuvot, taideteokset yms.,
tyylisuunnat 47
5 Päivät, juhlat, ajanjaksot ym. 48
6 Erilaiset yhteisöt 48
7 Rakennukset, laitokset, huoneet 49
8 Paikannimet, asukkaat, kielet 49
9 Julkishallinnon elimet 50
10 YHDYSSANAT 52
1 Yhdyssanoja ja sanaliittoja 53 Substantiivin nominatiivi + substantiivi 53 Substantiivin genetiivi + substantiivi 53 Perusosana verbistä johdettu substantiivi 54 Verbin nominaalimuodot, maton-,
mätön-adjektiivit ja minen-teonnimet 54 inen-loppuiset adjektiivit 54 Väri-ilmaukset 56
Värien tapaan kirjoitettavat adjektiivi- ilmaukset 56 (-)lainen, (-)läinen; -mainen,- mäinen 56 Adjektiivi + substantiivi 56 Erisnimi yleisnimen ja adjektiivin kanssa 57 Samanarvoiset yhdysosat 57 ylä, ala, nyky ym. vain yhdyssanan osina esiintyvät sanat 57 Yhdyssanan alkuosa toisenlainen kuin itsenäinen sana 57 Partikkelit muiden sanojen yhteydessä 57 Moninumeroiset lukusanat 58 Yhdysverbit 58
2 Yhdysmerkki 58
3 Paikannimet 61
Kokonaan yhteen kirjoitettavat 61 Yhdysmerkki osien välissä 61 Erilleen kirjoitettavat 61
11 LUKUSANAT 63
1 Yleistä 63
2 Eräitä numeroiden käyttötapauksia 64 Kellonajat, suoritusajat, markat ja pennit 64 Päiväykset 65
Numerot luokitus-ja jäsennysmerkkeinä 65
3 Päätteen merkitseminen peruslukuihin 65
Ei päätettä 66
Pääte tarpeen 66
Numero ja laatu partitiivissa 66
4 Päätteen merkitseminen järjestyslukuihin 67 Piste ja s-tunnus järjestysluvuissa 67 Kaksoispistemerkintä järjestysluvuissa 68 ensimmäinen, toinen, -yhdes, -kahdes 68 Päivämäärän merkitseminen kuukauden
yhteydessä 68
5 Pitkien lukusanojen taivutus 69
6 Numeron ja pääteaineksen jakaminen 69
12 LYHENTEET 70
1 Lyhennetyypit 70 Pienkirjainlyhenteet 70 Suurkirjainlyhenteet 71 Sekalyhenteet 73 Kirjainsanat 73 Sl-järjestelmä 73 Merkit (tunnukset) 74
2 Lyhenteiden välimerkit 74 Piste 74
Ilman pistettä 75 Kaksoispiste 76 Yhdysmerkki 76 Vinoviiva 76
3 Pääteaineksen merkitseminen lyhenteisiin 76
4 Lyhenteet virkkeissä 78
5 Jakaminen riviltä toiselle 78
13 ERIKOISLAINAT 79
1 Vokaalien kirjoitustapa erikois-
lainoissa 79 Ensimmäisen tavun vokaali 79 Ensimmäisen tavun jälkeiset vokaalit 79
2 Konsonanttien kirjoitustapa erikoislainois- sa 80
Yksi k, p, t, s 80 kk, pp, tt, ss 81
Muita geminaatallisia sanoja 81 s, s, z, z, x 81
3 Erikoislainojen lyhenemistä ja
suomalaistumista 82 Adjektiiveja 82 Substantiiveja 82 Verbejä 82
4 Pääteaineksen vokaali (a~ä) 83
5 Erikoislainojen jakaminen eri riveilte 83
14 VIERAAT SANAT 84
1 Vieraan kirjaimiston sanat 85 Venäläiset, japanilaiset ym. nimet 85 Kiinalaiset nimet 86 Latinaiskirjaimistoon siirrettyjen sanojen
taivutus 87
2 Latinaiskirjaimiston kielten sanat 87 Ääntämisohjeita 87
Pääte ääntöasun mukaan 88 Sidevokaalit i ja e 88 Päätteen vokaali (a~ä) 89 Heittomerkki 89
Englannin kielen r:ään päättyvät sanat 90 Ranskan kielen nenävokaaliin päättyvät
5


SISÄLLYS
sanat 90
Illatiivi (yksikkö) 90 Monikko 91
3 Eräiden s-loppuisten nimien taivutus 92
4 Vieraiden sanojen jakaminen 92
15 PILKKU 93
1 Pilkun käyttö lauseiden rajalla 93 Pilkku lauseiden rajakohtaan 93 Poikkeukset: pilkkua ei panna lauseiden
rajalle 94 Erityistapauksia 95
2 Pilkun käyttö kuin-sanan yhteydessä 96
3 Pilkun käyttö muualla kuin lauseiden
rajalla 97 Rinnasteiset lauseenjäsenet 97 Irralliset lisät 98 Desimaalipilkku 100
16 KAKSOISPISTE 101
17 PUOLIPISTE 103
18 AJATUSVIIVA 104
1 Ajatusviiva »tyylikkäänä» välimerkkinä 104 Irralliset lisät 104
Ajatusviiva lauseiden välillä pilkkua erotta vampana välimerkkinä 105 Muuta ajatusviivan »tyylikästä» käyttöä 105
2 Ajatusviiva rajakohtailmauksissa 105 Rajapaikat 106
Eräät vakiintuneet ilmaukset 106 Ajan ja erilaisten määrien rajakohdat 107
3 Muuta ajatusviivan käyttöä 108 Ajatusviivat osoittamassa sitaatista pois
jätettyä osaa 108
Ajatusviiva suoran esityksen merkkinä 108 Ajatusviiva luetelmaviivana 108 Ajatusviiva rahailmauksissa ja miinusmerkkinä 109
19 YHDYSMERKKI 110
20 LAINAUSMERKIT 111
21 HEITTOMERKKI 113
22 SULKEET 114
1 Kaarisulkeilla erotettavat ainekset 114
2 Hakasulkeilla erotettavat ainekset 115
23 VINOVIIVA 116
24 PISTE, KYSYMYS- JA
HUUTOMERKKI 118
1 Piste 118
2 Kysymysmerkki 119
3 Huutomerkki 120
Liiallinen välimerkkien käyttö 121
25 SUORA ESITYSTAPA 122
1 Lainausmerkit 122
2 Yleensä ei lainausmerkkejä 123
3 Puolilainausmerkit 123
4 Ajatusviiva vuorosanojen edessä 123
26 EPÄSUORA ESITYSTAPA 125
27 SUBJEKTIN JA PREDIKAATIN
LUKU 127
1 Predikaatti noudattaa subjektin lukua
ja persoonaa 127 Predikaatti monikossa 127 Predikaatti yksikössä 127 Predikaatti ja eri luvussa olevat määritteet ja muut lisät 127 Kieltoverbin luku 128
2 Predikaatti ei noudata subjektin lukua 128
3 Predikaatin luku vaihtelee 128 Subjektina kardinaalilukusana 128 Subjektina monikollinen erisnimi 129 »Tärkein vitamiininlähde on t. ovat
vihannekset» 129 Subjektit kuuluvat läheisesti yhteen 129
4 Muuta subjektin ja predikaatin lukuun
liittyvää 130
28 NOMINIEN JA PARTISIIPPIEN
LUKU 131
1 Eräitä substantiiviryhmiä 131
2 Adjektiivi-ja genetiiviattribuutteihin
liittyvää 132
3 	Predikatiivi ja predikatiiviadverbiaali 133
29 OIKEA SIJAMUOTO 134
1 	Subjekti 134 Partitiivisubjekti 134 Lauseenvastikkeen subjekti 134
2 Predikatiivi 137
3 Objekti ja objektin sukuinen määrite 138 Partitiiviobjekti 138 Akkusatiiviobjekti 138
huomioon ottaen -rakenteen objekti 141 Objektin sukuinen määrite 141
4 Appositioattribuutin taipuminen 142 Titteli 142
Muu kuin titteli 143
Yhteisen määritteen vaikutus 143
Numero tai muu tunnus sanaliiton osana 143
5 Muita tapauksia 144 Ajanmääritteitä 144 Paikanmääritteitä 144 Väärää essiivin käyttöä 145 Epäaitoa instruktiivin käyttöä 145 yli, alle sata 145
Eräitä vaihtoehtoisia sijailmauksia 145
30 OMISTUSLIITE, LAUSEEN¬
VASTIKE 146
1 Yleistä 146
2 Kolmannen persoonan omistusliite
ja genetiivi 146
Pelkkä 3. persoonan omistusliite riittää 146 Pitää olla genetiivisana 147 Temporaalinen lauseenvastike 148 Referatiivinen lauseenvastike eli partisiippirakenne 150 Finaalinen lauseenvastike 150 Agenttirakenne 150
6


SISÄLLYS
31 ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN
KÄYTTÖ 152
1 Persoonamuotoja eli finiittimuotoja 152 »Futuuri» 152
Oikea aikaluokka (tempus) 152 Potentiaali 152 Konditionaali 153 Passiivimuotoja 153
2 Nominaali-eli infiniittimuotoja 154 Ensimmäinen infinitiivi 154 Toinen infinitiivi 154
Kolmas infinitiivi 156 Partisiipit 157
32 REKTIO 158
33 RINNASTUS 160
34 LISÄÄ VIRKKEIDEN
RAKENTEESTA 164
1 Erilaisia rakenneheikkouksia 164 Virkkeen alun ja lopun epäyhtenäisyys
(anakoluutti) 164 Virkkeenä sivulause tai lauseen osa 164 Useita hyvin lyhyitä virkkeitä peräkkäin 164 Ja-sana virkkeen arvoisten ilmausten välissä (ns. suollostyyli) 165 Ja-sana virkkeen alussa 165 Pilkun tilalle piste, puolipiste tai kaksoispiste 165 Virke pirstoina 165 Rikkomattomia liittoja 165 Sivulauseketju 166 Epäsuora kysymyslause 166 Muotoilun ja sananvalinnan summittaisuus 166
2 Kieltoilmauksista 166
3 Hahmotuksen harhautuminen 168
4 Vaikeaselkoisuus 168 Attribuuttikasaumia 169 Samasijaisuus 169 Virkkeiden pituus 170 Välilauseet (kiilalauseet) 170
35 SANAJÄRJESTYS 171
36 TOISTO 174
1 	Tautofonia 174
2 	Tautologia 174
37 LYHYYS, LUONTEVUUS 176
38 MUOTI-ILMAUKSET 178
39 VIERAS VAIKUTUS 185
1 Vierasmallisia sanoja 185
2 Yhdysadjektiivit 186
3 Yhdysverbit 187
4 Passiivin 2. partisiippi 187 määrätty, sidottu ym. 187 kohuttu, kiistelty ym. 189
5 Agenttirakenne 190
6 Vierasvoittoinen adverbiaalin sija 190
7 Vierasmallinen attribuutti 190
8 Muuta vierasta 193
40 SANASTO 195
1 Arki-jät murresanat 195
2 Sana paikalleen 195 Positiivisen ja negatiivisen sanan
asiayhteys 195 Lähimerkityksinen (erilähtöinen) sana syrjäyttämässä oikeaa 196 Frekventatiivi- ja momentaaniverbien sekaantuminen 196 Muiden lähiasuisten sanojen sekaantuminen 196 Tehokas toiminta - toiminnan tehokkuus 203
3 Pitemmän sanan korvaaminen
lyhemmällä 203 Kantasana tai perussana johdoksen asemesta 203 Lyhempi johdos 204
4 Epäonnistuneita johdoksia 206
5 Uutta ja uudehkoa sanastoa 206 Eräitä johdostyyppejä 207 Erilaisia substantiiveja 208 Erilaisia adjektiiveja 208 Verbejä 208
6 Vierassanoja 209 Suomennoksia 209 Suomen kieleen mukautettuja
vierassanoja 209
Lähteitä 210
Sana-ja asiahakemisto 211
7


Alkusanat
Kun kielenkäytön harjoituskirjani oli tullut markkinoille, ilmoittivat monet teoksen käyttäjät kaipaavansa tehtävien ratkaisuja tai ratkaisuohjeita. Mielestäni oli järkevämpää antaa ohjeita kuin tarjota valmiita ratkaisuja. Harjoitusten monipuolisuuden vuoksi opastusta kertyi niin runsaasti, että pienten lisien jälkeen katsoin kokoelman sisältävän yleiskielen, lähinnä kirjoitetun asiakielen, keskeiset käyttöohjeet. Kieliopillisten nimien yhteydessä olen esitellyt jonkin verran kielen rakenneseikkoja, mutta yleensä teoksen käyttö edellyttää varsinaisen kieliopin perusasioiden tuntemista.
Kirjan esimerkit ovat suurimmaksi osaksi peräisin lehdistä. Korjattavan ilmauksen ja oikaisun välissä olen käyttänyt merkkiä ». Etenkin oikeakielisyyteen liittyvät virkkeet voisi toisinaan korjata useallakin tavalla, mutta tilansäästön vuoksi en ole läheskään aina esittänyt vaihtoehtoja.
Kielenkäytön opastuksessa olen pyrkinyt noudattamaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuoltolinjaa. Fil. maist. Anneli Räikkälä on tarkastanut käsikirjoituksen ensimmäisen version. Kiitän häntä sydämellisesti monista arvokkaista vihjeistä ja huomautuksista.
Mikkelissä 5. marraskuuta 1981
Irja Valtasaari


1 	Aakkostus
Kirjainten aakkosjärjestys: a b c (c) d e f g h i j k 1 m n o p q r s (s) t u v (w) x y (li) z (z) ä ä ö (0) (ö)
Sulkeissa oleva ja sen edellinen kirjain (esim. s ja s tai ö, 0, ö) aakkostetaan yleensä luetteloissa ja hakuteoksissa yhteen. Standardi SFS 4600 suosittaa ö:n aakkostamista o:n yhteyteen.
• 	Aakkostuksen yleisperiaatteita
Aakkostus suoritetaan kirjain kirjaimelta ja sana sanalta. Sananvälit katkaisevat aakkostuksen. Täysin samannimiset henkilöt aakkostetaan ammatin, osoitteen, iän, sosiaaliturvatunnuksen yms. mukaan. Sanansisäinen yhdysmerkki (yli-insinööri, Keski- Ollila) jätetään huomiotta. Yhdysmerkkiin päättyvät sanat (tie- ja vesirakennuslaitos) aakkostetaan yleensä kuten erilliset sanat. Lyhenteet luetaan aakkostettaessa kirjain kirjaimelta, ikään kuin sanaksi, ottamatta huomioon välimerkkejä. Merkit (tunnukset) aakkostetaan lukutavan mukaan (& = et; + = plus jne.). Numerot aakkostetaan ö-kirjaimen jälkeen suuruusjärjestyksessä: 4H-yhdistys, X pitäjänjuhlat, 1900-luku. Myös numeron lukutavan mukainen aakkostaminen on mahdollinen. Vaihtoehtoiset tapaukset voi merkitä kahteen paikkaan tai viitata toiseen.
muu Saari, Seppo
muu kuin Saari, S.L.
muun muassa Saarinen, Paavo
muunlainen Saari-Nevala, Lea
muuten
Jos sukunimessä on kaksi tai useampia erillisiä sanoja ja välissä on prepositio tms., aakkosjärjestys määräytyy ensimmäisen sanan mukaan: Boije af Gennäs, Christer. Jos sanat ovat ilman väliaineksia, nimen voi aakkostaa joko ensimmäisen tai viimeisen sanan mukaan: Garcia Lorca, Federico tai Lorca, Federico Garcia.
• 	Vieraskielisten nimien etusanat ja etuliitteet
Vieraskielisten sukunimien yhteydessä olevia yleensä pienellä kirjoitettuja prepositioita yms. (af, von, van, de, du) ei oteta aakkostuksessa huomioon. Jos täysin sama nimi on prepositiollisena ja ilman prepositiota, jälkimmäinen merkitään ensin: Raija Ursin, Raija af Ursin. Aakkostukseen otetaan mukaan sukunimeen kuuluvat usein isokirjaimiset artikkelit (La, L’) ja etuliitteet Mac, Mc, M’, O’ ym. (La Fontaine, Jean de; 0’Casey, Sean). Nimen edessä olevat ainekset, jotka luetaan kuuluviksi sukunimeen, vaihtelevat eri kielissä (SFS 4600 sisältää näiden ainesten luettelon). Mc ja M’ luetaan aakkostettaessa sanaksi Mac. Epäselvissä tapauksissa voi pääsanasta viitata varsinaiseen aakkosasuun.
9


AAKKOSTUS
Sukunimettömät henkilöt aakkostetaan etunimen mukaan, samoin nimet, joissa on kotipaikkaa osoittava sana (Kaarle Suuri, Leonardo da Vinci, Tuomas Kempiläinen).
Vieraiden henkilönnimien aakkostusta:
Myös paikannimen samoin kuin yleensä liikkeen, laitoksen, tavaramerkin tms. artikkeli ja etuliite otetaan aakkostuksessa mukaan (La Plata, Los Angeles, McKeesport).
Jos artikkeli aloittaa kirjan, kirjoitelman, sävellyksen tms. nimen, se voidaan jättää aakkostuksessa huomiotta. Artikkelin muotoista lukusanaa ja pronominia ei jätetä pois.
En sak per man (Les) Miserables (Das) Schloss (La) Traviata
Kirjaston kirjat järjestetään hyllyihin omaan ryhmäänsä tekijännimen mukaan, ei yleensä toimittajien tms. mukaan. Luetteloita on myös kirjan nimen mukaisia. Yleisön käyttöön tarkoitettuun kortistoon aakkostetaan yhteen kirjan ja tekijän nimet.
• 	Yhteisönnimet
Laitokset, seurat, yhdistykset, yritykset yms. aakkostetaan virallisen, esim. rekisteröidyn, nimen mukaan. Järjestyksen määrää yleensä nimeen sisältyvä erisnimi, jos se selvästi erottuu yhteydestään. (Raittiusyhdistys Koitto ry., Oy Lasiliike Karahvi Ab).
Toiminimiä aakkostettaessa ei oteta huomioon toimialaa (asusteliike, kirjansitomo) eikä yhtiömuotoa tms. lisää (oy, osakeyhtiö, ab, ky, osuuskunta, kumpp., Co.). Yhtiömuoto siirtyy loppuun, ja se voidaan kirjoittaa pienellä alkukirjaimella kuten myös ydinsanan jälkeen tuleva toimiala (tai vastaava yleisnimike muissa yhteisönnimis- sä). Yhtiömuoto voi kyllä vaikuttaa toissijaisena sanan aakkostukseen:
Mäki, Aili Mäki Oy Mäki, Teuvo
Poikkeuksena ovat asunto-osakeyhtiöt, jotka aakkostetaan yhtiömuodon mukaan: Asun- to-osakeyhtiö Haukkakatu 15, Asunto-osakeyhtiö Haukkamäki 2.
Jos toimialan yhteydessä on henkilönimi, merkitään aakkostettaessa ensin sukunimi
Honore de Balzac Albert de la Chapelle Sten De Geer Patrice de La Tour du Pin Carson McCullers Marshall MacLuhan Eugene 0’Neill Solveig von Schoultz
Balzac, Honore de Chapelle, Albert de la De Geer, Sten La Tour du Pin, Patrice de McCullers, Carson MacLuhan, Marshall 0’Neill, Eugene Schoultz, Solveig von
10


AAKKOSTUS
(Lasi- ja Peilihiomo Esko Alanen). Harvoin etunimi määrää ensisijaisen aakkospaikan (Werner Söderström Oy). Jos yrittäjän nimi liittyy yrityksen nimeen, aakkosjärjestyksen määrää yrityksen nimi (Oy Lasi-Aitta T Jussila). Jos ydinsana on vaikeasti erotettavissa, toiminimi aakkostetaan sellaisenaan (Lasi-Marttinen).
Toiminimet, jotka sisältävät toimialan ja ydinsanan - etenkin jos ydinsana on sukunimi - aakkostetaan usein myös toimialan mukaan ja tavallisesti viitataan yleisemmin tunnettuun asuun.
Seuraavassa vasemmanpuoleiset toiminimet on aakkostettu oikealle. Osa on sijoitettu myös toiseen paikkaan (vinokirjaimet).
Lasi-ja Peilihiomo Esko Alanen Oy Lasiliike Karahvi Ab Lasinpuhaltamo L Korte Oy Lasi-Aitta T Jussila Lasi-Marttinen Lasimyynti Grön & Co.
Pasilan Lasi Ky
Alanen Esko Lasi-ja Peilihiomo Karahvi Lasiliike Oy Ab (oy ab) Korte L Lasinpuhaltamo Lasi- ja Peilihiomo Alanen Esko Lasi Pasilan Ky, ks. Pasilan Lasi Ky Lasi-Aitta Jussila T Oy Lasi-Marttinen Lasimyynti Grön & Co. Lasinpuhaltamo Korte L Pasilan Lasi Ky
Vakuutusyhtiöiden aakkostusta ydinsanan ja toissijaisten hakusanojen mukaan:
Eläkevakuutus Oy Ilmarinen Ilmarinen Eläkevakuutus Oy
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo Sampo Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vakuutusyhtiö Sampo Keskinäinen
11


2 	Sanan jakaminen
• Riviltä toiselle siirryttäessä sanasta ei eroteta rivin loppuun eikä alkuun yhtä vokaalia, vaikka kyseessä olisikin tavu. Sama pätee yhdyssanan osiin. Ei siis a-pila, koulu-a, aino-alaatuinen, lumena-jo, vaan api-la, kou-lua, ainoa-, -ajo.
• Yhdistämättömiä sanoja ei yleensä pidä jakaa riviltä toiselle vokaalien välistä. Ei siis hake-akseen, ja-osto, morsi-amen, talo-ansa, isi-ähän, vaan ha-keak-seen, jaos-to, mor-sia-men, ta-loan-sa, isiä-hän.
Poikkeuksena ovat sellaiset k:n katotapaukset, joissa on selvä tavuraja: kai-un, lii-oitella, raa-oissa.
• Yhdyssanat on jaettava mikäli mahdollista osiensa rajalta. Ainakin on vältettävä seuraavanlaisia hahmotushäiriöitä: puute-line, nykyis-kelmä, päänau-kaisu. Moniosaisia yhdyssanoja jaettaessa ei saisi syntyä merkityksen vääristymiä (varapääluottamusmies).
• Sanaa ei pidä jakaa eri sivuille.
• Heittomerkki jää pois tavuviivan edeltä: rei-itys, jok-ainoa.
• Muuta sanojen jakamiseen liittyvää:
Riviltä toiselle jakaminen yhdysmerkin kohdalta s. 60 Numeron ja pääteaineksen jakaminen s. 69
Lyhenteiden, pääteaineksen ja numero-lyhenneyhdistelmien jakaminen s. 78 Erikoislainojen jakaminen s. 83 Vieraiden sanojen jakaminen s. 92
12


3 	Sana-asuja ja taivutusmuotoja
Suomen kielessä on joukko sanoja, joiden oikeinkirjoituksessa tehdään usein virheitä. Milloin sanasta puuttuu kirjain, milloin siinä on ylimääräinen tai väärä kirjain.
Eräitä sanoja taivutettaessa käy joskus niin, että jotkin muodot alkavat noudattaa toisentyyppisten sanojen taivutuskaavaa. Muistakin syistä voi syntyä virheellisiä muotoja. Joskus sanasta voi käyttää kahdentyyppistä taivutusmuotoa.
1 	Konsonantit
Yksi konsonantti
sekunti (ei: sekuntti), mitali (vrt. metalli), viime, sydämen, sydämellinen, huomenna, saaneet, vieneet, piirustus
Kaksi konsonanttia
allekkain (= alakkain), kuulemma, sen koommin, hetimmiten, kiinni, kiinnittää, kuunnella, halunneet, tienneet, suunnilleen, täynnä, (kaikki) tyynni
Oikea konsonantti
p epään, epäsi, epääminen (kuten lepään jne.)
Seuraavissa verbeissä olisi syytä säilyttää p: häpäistä, repäistä, vapista, vapisuttaa, t kynti, souti, ylti (verbeistä kyntää, soutaa, yltää)
Ero: sika - sija (j kaikissa muodoissa)
sian, hänen sioillaan
sijan, sijoillaan (= paikoillaan), sijoittaa
Loppu-n ja ilman loppu-n:ää
n mentäneen, tehtäisiin (vrt. ei mentäne, ei tehtäisi)
ei n:ää enää, alinomaa, sitä mukaa (vrt. sen mukaan), vihoviimein, vihoviimeinen (ei yleensä: vihon-)
Kahtalainen kirjoitustapa
taannoin ~ taanoin; tuonnoin ~ tuonoin alkuaan ~ alkujaan; nykyään nykyjään
13


SANA-ASUJA JA TAIVUTUSMUOTOJA
2 Vokaalit
Yksi vokaali
monta (ei: montaa); taempi, taemma, taimpana kauan (ei: kauaa)
kolmi-, neli-, seitsensatavuotinen (kolmi-, neli-, seitsen- + sata) kolmekahdeksasosatahti (murtolukuyhdyssanoissa osa perusmuodossa)
Kaksi samaa vokaalia
minuutti (ei: minutti), tomaatti, vajaamittainen, ahtaaja (ahdata, ahtaa | n), kaksisataakertai- nen, viisisataavuotias (normaalimuotoinen lukusana + sataa)
-oo-ja -oa- (ja-johdoksissa)
Jos kantavartalo päättyy oa-vokaaliyhtymään (siivoa | n), on ja-tekijännimessä toisinaan oo, toisinaan oa.
oo siivooja, nuohooja, tuhooja (t. tuhoaja), vainooja (t. vainoaja) oa putoaja, paastoaja, bingoaja, lottoaja
Muissa muodoissa kuin ja-tekijännimissä on yleensä oa: siivoavat, nuohoaisi, tuhoamaton, vainoava.
-ua-, yä-, ea-, eä-vokaaliyhtymät pysyvät muuttumattomina: tanhuaja, karhuamakirje, lymyäjä, änkeäjä.
Oikea vokaali
asemesta (postp.), vähintään (ei: vähintäin), enintään, monesti, kolmesti (miel. kuin kolmasti), alakkain (ei: alekkain), happamen (miel. kuin happaman)
valmius, tiiviys, koetus t. koetos (ei: valmeus, tiiveys, koitos); kalkkiutua (ei: kalkkeutua)
Lisää esimerkkejä sanojen oikeinkirjoituksesta on kappaleissa Astevaihteluja Johdosten oikeinkirjoitus.
3 Nominien taivutusmuotoja
• 	Vaihtoehtoisia taivutusmuotoja
maiden t. maitten; lyhempi mon. genetiivin pääte tavallisempi
makeaa t. makeata; ea-, eä-loppuisten sanojen yks. partitiivissa joko lyhempi t. pitempi pääte
niemi y. part. nientä t. niemeä loimi » » lointa t. loimea
Huom. taimi, tainta; toimi, tointa; liemi, lientä (ei: taimea jne.)
14


SANA-ASUJA JA TAIVUTUSMUOTOJA
sipuleja t. sipuleita; samoin esim. kupoli, kaupunki, paperi, toveri, ulappa (ulappoja t. ulapoita)
kapeihin t. kapeisiin (ks. seuraavaa)
Monikon illatiivin päätteet -hin ja -siin ovat vaihtoehtoisia seuraavissa tapauksissa:
- jos yksikössä on -seen: veneeseen, veneihin t. veneisiin
- ut-, yt-loppuisissa sanoissa: tiehyt, tiehyihin t. tiehyisiin
- ea-, eä-loppuisissa sanoissa: tiheä, tiheihin t. tiheisiin.
• Yksikkö- ja monikkomuotojen sekaantumista
kori yks. korina, koria, korissa
mon. koreina, koreja, koreissa
Samoin taipuvat esim. nappi, nyöri, ryyni, riisi, siili, appelsiini, mandariini.
tiili yks. tiili, tiilenä, tiiltä, tiilessä mon. tiilet, tiilinä, tiiliä, tiilissä
Samoin taipuvat esim. hiili, hiiri, niini, riihi, teeri (näistä saa apua tiili-sanan taivutukseen).
niisi yks. niiden, niittä mon. niisien, niisiä
• Yksikön nominatiivit samanlaisia, taivutusmuodot erilaisia
Pukineen vuori, kirkon kuori ja nuolikoteloa tarkoittava viini taipuvat toisin kuin samat sanat tutummassa merkityksessään.
(takin) vuori y. part. vuoria, m. part. vuoreja
(kirkon) kuori » » kuoria,» » kuoreja
viini 'nuolikotelo’ taipuu kuten tiili (ks. edeltä)
Huom. juomaa tarkoittavan viini-sanan taivutus: y. part. viiniä (ei: viintä), m. part. viinejä.
• Lähiasuisia sanoja
nuotti y. gen. nuotin, y. part. nuottia
m. » nuottien, m. part. nuotteja
nuotta y. gen. nuotan, y. part. nuottaa
m. » nuottien t. nuottain, m. part. nuottia
15


SANA-ASUJA JA TAIVUTUSMUOTOJA
• 	Muita tapauksia
airut
on
(taivutusmalliksi sopii esim. ohut)
yks. airut, airuen, airuessa, airueen (ill.)
mon. airuet, airuiden, airuissa, airuihin t. airuisiin
Muita ut-, yt-loppuisia sanoja: lyhyt, kevyt, olut, tiehyt, kätkyt, kytkyt, neitsyt, päivyt
yks. ori, oriin (ei: orin), oritta (ei: oria), oriiseen mon. oriit, oriiden, oriita, oriisiin t. oriihin
Samoja muotoja yksikössä ja monikossa: oriina, oriissa, oriilla kaali y. part. kaalia (ei: kaalta), m. part. kaaleja
kallis yks. ja mon. kalliina, kalliissa, kalliilla (ei: kalleina jne.)
Samoin taipuvat esim. kaunis, altis, tiivis, divisioona y. part. divisioonaa, m. part. divisioonia (ei: divisiooneja)
Samoin: pataljoonia, legioonia, miljoonia, protokollia lukuisa m. gen. lukuisien t. lukuisain (ei: lukuisten)
monilukuinen m. gen. monilukuisien t. monilukuisten
niukka m. gen. niukkojen, adess. niukoilla, instr. niukoin (superl. niukin)
Samoin: tiukka, piukka sinänsä t. sinään, sillään (ei: sinällään); siltään = sellaisenaan
kapakka kapakoissa (ei: kapakissa)
• 	Suku- ja etunimien taivutus
Suku- ja etunimien taivutuksessa voi esiintyä hankaluuksia etenkin silloin, kun sana on kielessä myös yleisnimenä. Nimenhaltijan omaa käyttöä tulisi noudattaa, mutta se ei ole aina nimen käyttäjän tiedossa. Sukunimiä suositetaan taivutettaviksi yleensä samoin kuin vastaavia yleisnimiä (Lehti : Lehden, Kirves : Kirveen). Poikkeuksiakin on (Manner : Mannerin, Kunnas : Kunnaksen). Yhdyssanojen alkuosa jää taipumatta.
Etunimiä ei voi yhtä johdonmukaisesti taivuttaa vastaavan yleisnimen tapaan (Toukon, Lempin, Auliksen, Marjutin, Pilvin, Suvin t. Suven). Suku- ja etunimet, joilla ei ole yleiskielistä vastinetta, pysyvät sananvartaloltaan muuttumattomina (Rapo : Rapon, Arton, Outin t. Oudin) lukuun ottamatta sanoja, joissa on kk, pp, tt (Tantun, Heikin).
Suku- ja etunimien taivutusta ja oikeinkirjoitusta on käsitelty seikkaperäisesti mm. Kielikellon numerossa 8.
16


4 	Astevaihtelu
Astevaihtelulla tarkoitetaan sitä ilmiötä, että sanansisäisen k:n, p:n ja t:n tilalla voi saman sanan joissakin muodoissa tai sanaan liittyvissä johdoksissa olla toinen äänne ja kk:n, pp:n ja tt:n tilalla k, p, t. Lisäksi yksinäis-k voi kadota.
Seuraavissa esimerkeissä kaksoispisteen vasemmalla puolen on ns. vahva-asteinen muoto, oikealla heikkoasteinen.
k paikka : paikan, tuki: tuen, puku : puvun, rankaisen : rangaista, rohkea : rohjeta, selkenee : seljennyt, särkeä: särjetään
p helppo: helposti, tupa : tuvassa, lampaalla : lammasta
t keittää : keitimme, koti: kodin, hiiltyä : hiillos, ranta : rannikko, kerta : kerralla Astevaihteluseikkojen tunteminen on tärkeää oikeinkirjoituksen kannalta.
• k katoaa i:n jäljestä - j ei kuulu asiaan
aikoa: aion, aie liikaa: liian, liioitella kaikua: kaiuttaa, kaiutin
On sanoja, joissa j kuuluu kaikkiin muotoihin: sijoittaa, heijastus, huijata, leijailla, peijaiset, urheilijoita.
• k katoaa u:n jäljestä (k:n perässä muu vokaali kuin u) - v ei kuulu asiaan
kaukana: kauan, kauemmas aukenee: aueta liukenematon: liueta, liuos
v 	kuuluu sanaperheen kaikkiin muotoihin: sauva, neuvoa
• k katoaa eri tavuihin kuuluvien samanlaisten vokaalien välistä - on käytettävä heittomerkkiä
Heittomerkkitapauksissa on yleensä kyse kolmen vokaalin yhtymästä (kaksi vokaalia: ikä: i’issä).
liukua: ei liu’u
ruoko : ruo’on (mutta ruoisto) reikä : revittää (mutta reiän) oikenee : oi’istua (mutta oiennut) ikä : i’istä (mutta iän, iäisyys) koko: ko’oista
vaaka : vaa’an (verbi vakaan: vaata taipuu kuten taata)
Samanlaiset vokaalit samassa tavussa: koko : koon, haka : haassa, häkä : häässä, väkä : väässä, raaka: raaoilla
17


ASTEVAIHTELU
Selvyyden vuoksi: haku : ha’uista (vrt. hauki : hauista), ruko : ru’oilla (vrt. ruoka : ruoilla) Heittomerkki jää pois tavuviivan yhteydestä: raa-an.
• k katoaa uo-diftongin jäljestä - vokaalit eivät kirjoituksessa muutu
ruoka : ruoan (poikkeuksellisesti myös ruuan) vuoka : vuoan (ei vuuan eikä vuan) huokaan: huoata huokea : huoistua (t. huojistua)
• k:ta vastaa e:n edellä j tapauksissa -hke-, -lke-, -rke-
lahkeen: lahje valkea: valjeta tarkenen: tarjeta urkenen: urjeta
kerkeän : kerjetä (eri verbi kerkiän: keritä) herkeän, herkesin (t. herkenen, herkenin): herjetä, herjennyt ilkeän, ilkesin (t. ilkenen, ilkenin): iljetä, iljennyt julkean, julkesin (t. julkenen, julkenin): juljeta, juljennut
ä:n edeltä k katoaa: pelkään : pelätä, hylkäsi: hylätty
• p: v
rupean: ruveta
epäsi: evätä (taipuu kuten levätä) huopa: huovikas, huovikkaat viipeen : viive (ei: viiveen)
Viive-sanan tilalla on parempi käyttää sanoja viipymä, viivästys. Seuraavien verbien kaikissa muodoissa on yleensä p: häpäistä, repäistä, vapista, vapisuttaa.
• Rinnakkaismuotoja
nahan ~ nahkan, vihon ~ vihkon, uhan ~ uhkan pitempi ~ pidempi, kurkottaa ~ kurottaa laatikkoina laatikoina, ulappoihin ulapoihin
• Ulkomaisia paikannimiä
Atlantti: Atlantin Kalkutta: Kalkutassa Riika: Riian
Tavallisesti ei vaihtelua: Meksiko, Korsika, Jeriko
18


5 	Johdosten oikeinkirjoitus
Johdokset syntyvät kantasanasta johtimien eli johtopäätteiden avulla. Johdin liitetään sanan vartaloon. Nominien vokaalivartalo saadaan erottamalla esim. essiivin pääte -na, -nä (voima|na, voimi|na, metrei|nä), konsonanttivartalo erottamalla esim. yksikön partitiivin pääte -ta, -tä (kät | tä, hevos | ta). Verbien vokaalivartalo saadaan esim. indikatiivin preesensin yksikön ensimmäisestä persoonamuodosta (pese | n), konsonantti- vartalo esim. imperatiivin yksikön 3. persoonamuodosta (pes|köön). Kaikilla sanoilla ei ole konsonanttivartaloa. Kantasana voima
adjektiivijohdoksia: voimakas, voimallinen, voimaton verbijohdoksia: voimailla, voimistaa
Kantasanana johdos (perussana voima) voimistaa —►voimistella —►voimistelija
Eräitä johdostyyppejä
• matonen - substantiivinjohdin -nen matoinen - adjektiivinjohdin -inen
subst. kukkanen (kukkastervehdys; etenkin yhdyssanoissa johdos on usein tarpeeton: kukka- tervehdys, kukkatyttö, kukkien valssi), kaksonen (kaksosveli), iltanen (ateria)
adj. kukkainen, vaivainen (vaivaiskoivu, vaivaispäästäinen), aamuinen, iltainen, kaksoisolio, kaksoisvoitto, kolmoisvoitto
• litroittain - johdin -ttain, -ttäin liitetään monikon vartaloon (huom. monikon tunnus i)
ajoittain (ajoittainen), paikoittain (= paikoitellen) sivuittain (määrästä ja paikasta), vinoittain kiloittain, säteittäin, jaksoittain (jaksoittaisuus) tonneittain, pareittain, riveittäin
• nykäisen - aise-, äise-johdoksissa on i kaikissa muodoissa rangaista, kiljaistaan, hipaisu, liipaisin, sokaistu
• urheilija - ja-, jä-johdoksissa on j kaikissa muodoissa urheilijoilla, ompelijoita, historioitsijoihin
• utelias; tuliaiset - ei j:tä
avuliaita, kekseliäillä, työteliäämmille
laskiainen, kylkiäinen, läksiäiset, kaupantekiäiset
maistiaiset (= maistettava erä jostakin; tilaisuuden nimi maistajaiset)
19


JOHDOSTEN OIKEINKIRJOITUS
• kaivu - vrt. kaiva | n (vartalon loppuvokaali lyhyt) keruu - vrt. kerää | n (vartalon loppuvokaali pitkä)
• huoltamo, purkamo — vrt. huolla | n, pura | n (lyhyt loppuvokaali) ohjaamo, kirjaamo - vrt. ohjaa | n, kirjaa | n (pitkä loppuvokaali)
• kouluttaa, hälyttää - kanta u-, y-loppuinen (koulu, häly) orjuuttaa, nöyryyttää - kanta a-, ä-loppuinen (orja, nöyrä)
jututtaa, löylyttää, savuttaa, kuuluttaa, kuulutus (kuulu | a) hätyyttää, peruuttaa, lepuuttaa (levä | tä)
Huom. hauskuuttaa t. hauskuttaa, sivuuttaa, kituuttaa
• -lainen, -moinen; -llainen, -mmoinen
Genetiivin n säilyy, jos kanta on kaksi- tai useampitavuinen:
samanlainen, monenlainen, kaikenlainen, laihanlainen (huom. erilainen) suurenmoinen, monenmoinen, kaikenmoinen
11, 	mm, jos kanta on yksitavuinen (paitsi muunlainen):
tuollainen, tällainen (< tän lainen) semmoinen, tämmöinen
subst. katolilainen, ulkomaalainen; adj. katolinen, ulkomainen
• -Iloinen
kivulloinen, sairaalloinen, vaivalloinen, vaivalloisesti (sanat ovat alun perin genetiivialkuisia: kivun jne.)
• kuulostaa — yksi 1, vrt. kuulen
arveluttaa, arveluttava (arvelen), epäilyttävä, epäilys, hymyilyttää, palvelus, viljelys; puolustaa, puolustus, viilettää, viilokki
• miellyttää - kaksi l:ää, vrt. miellyn
päällikkö, päällystää, päällimmäinen (päällä), syyllistyä, hiillos, viillos
• reunimmainen, korkeimmillaan — kaksi m:ää; superlatiivisia sanoja
ensimmäinen, takimmainen, alimmainen, keskimmäinen, laitimmainen, reunimmainen, tuon- nimmainen
Toisenlaisia johdoksia: alamainen, etumainen, viimeinen kuumimmillaan, enimmäkseen, hetimmiten, pikimmiten, kiireimmiten
20


JOHDOSTEN OIKEINKIRJOITUS
• 	Erilaisia johdoksia
sähköistää
samastaa
kantasana sähköinen (vrt. nykyaikaistaa)
» sama (vrt. rinta, rinnastaa; myös: samaistaa)
koetus, koetos »
sarake
avoimuus
huoneisto
kalkkiutua
valmius
tiiviys
» koettaa (koittaa on eri verbi)
sarka,saran
avoin, avoimen (vertailua: paremmuus) vrt. aineisto
ei: kalkkeutua (kantasana i-vartaloinen: kalki | n) kantas. i-vartaloinen: valmii | n kantas. i-vartaloinen: tiivii | n
OITTA- JA OTTA-JOHDOKSET -oitta- esiintyy seuraavissa tapauksissa:
• Kantavartalo on a-, ä-loppuinen sana.
hiekka - hiekoittaa, viiva - viivoittaa
osa | ta - osoittaa, vieraa | n (vieras) - vieroittaa
• Kantavartalo on kolmi- tai useampitavuinen o-loppuinen sana. autioittaa, vaurioittaa
• Johdos on vanhahtava tai ylätyylinen sana. velvoittaa, aivoitus, virvoittaa, innoittaa, armoitettu
-otta- esiintyy seuraavissa tapauksissa:
• Kantavartalo on o-, ö-loppuinen sana. valo - valottaa, valvo | a - valvottaa
• Kantana sekä a-, ä- että o-, ö-loppuinen sana (o, ö voittaa).
haja, hajo|ta - hajottaa, hajotus irta | utua, irro | ta - irrottaa, irrottaminen jaka | a, jako - jaottaa, jaotella, jaottelu kiiltä | ä, kiilto - kiillottaa, kiillote pelä | tä, pelko - pelottaa, pelottava tietä | ä, tieto - tiedottaa, tiedotus, tiedote
• Kantaa ei tiedetä.
kehottaa, kurkottaa t. kurottaa, sirottaa
• Johdos on kuvaileva (deskriptiivinen) tai ääntä matkiva (onomatopoieettinen) sana. häämöttää, pilkottaa (esim. järvi), kuumottaa (esim. kuu), hohottaa, lekottaa, lekottelu
21


JOHDOSTEN OIKEINKIRJOITUS
Huom. eri kanta
heloittaa (hela) - helottaa (helo)
kuumoittaa (kuuma) - kuumottaa 'kajastaa, häämöttää’
pakoittaa (pakka) - pakottaa (pakko)
sanoittaa (sana) - sanottaa (sano | a) 'käskeä sanomaan’
Tavallisimmat oitta-ja otta-verbit
Luettelo on lähes sama kuin Suomen Akatemian kielilautakunnan 1953 julkaisema.
aidoittaa: aita aivoitus (vanh.) ajoittaa: aika aloittaa : aika | a armoittaa (vanh.) arvoitus : arva | ta arvottaa: arvo ehdottaa: ehto erottaa: ero
haarottaa ’jakaa haaroihin’: haara haarottaa ’siir(r)ottaa’ (deskr.) haavoittaa: haava hahmottaa: hahmo hajottaa : hajo | ta hangoitella: (vasta)hanka harjoittaa : harja | antua harottaa, harrottaa (deskr.) haudottaa : hauto | a haukotella (ark.) heloittaa: hela helottaa: helo helpottaa: helppo hemmotella: hempeä hiekoittaa: hiekka himottaa: himo häämöttää (deskr.) ilmoittaa: ilma ilotella: ilo inhottaa: inho innoittaa (ylät.) irrottaa : irro | ta jaksottaa: jakso jaloitella: jalka jaottaa: jako jauhottaa: jauho karkottaa : karko | ta karvoittua: karva kehottaa
kerrottaa : kerto | a kiihottaa: kiihko kiillottaa: kiilto kilvoitella, kilvoitus: kilpa kirjoittaa: kirja kirvoittaa (vanh.)
kiskotella : kisko | a kiskottaa: kisko kiusoitella: kiusa korottaa: korko kurkottaa kurottaa
kuullottaa: kuulto kuumoittaa ’hohkata’: kuuma kuumottaa 'kajastaa’,
'häämöttää’ (deskr.) lahjoittaa: lahja laiskottaa, laiskotella (ark.) leivottaa : leipo | a lihottaa : liho | a liuskoittaa: liuska luulotella: luulo neulottaa : neulo | a nikottaa (onom.) niskoitella: niska osoittaa, osoite : osa | ta pahoittaa, pahoitella: paha paikoittaa: paikka pakottaa: pakko paloitella: pala pauloittaa: paula pelottaa: pelko piilottaa: piilo pilkottaa
pingottaa: pinko(pahvi) pirskottaa (deskr.) pujottaa: pujo punoittaa: puna rahoittaa: raha rehottaa: rehe(v)ä riepottaa sakottaa: sakko
sanoittaa ’kirjoittaa sanat (sävelmään)’: sana
sanottaa ’käskeä sanomaan’: sano | a
saunottaa : sauno | a
sekoittaa: seka
seulottaa : seulo | a
sierottua
silottaa: sileä
sirottaa
tarkoittaa: tarkka tasoittaa: tasa
22


JOHDOSTEN OIKEINKIRJOITUS
tavoittaa : tava | ta teloittaa (vanh.) teroittaa: terä tiedottaa: tieto unhottaa: unho vajottaa : vajo | ta valottaa: valo valvottaa : valvo | a varoittaa, varoitella: vara varotella Varoa’: varo | a veloittaa: velka
velvoittaa: velka (vanh.) vesoittua: vesa viekoitella : viekas, viekkaa | n vieroittaa : vieras, vieraa | n vihoitella: viha
vihoittaa (1. suututtaa, 2. vihertää): viha, viha|nta
viitoittaa: viitta
vilvoittaa : vilvas, viivaa | n
vioittaa: vika
virvoittaa (vanh.)
23


6 	Vertailuasteet
Vertailuasteita ovat positiivi, komparatiivi ja superlatiivi: suuri, suurempi, suurin. Paitsi adjektiiveja myös joitain partikkeleita ja joskus substantiivejakin voidaan komparoida: mielellään, mieluummin, mieluimmin; keväällä, keväämmällä.
1 	Komparatiivi
Superlatiivin tuntomerkki on i, ja se on kaikissa muodoissa. Komparatiivin vastaava vokaali vaihtelee. Kaksitavuisten a-, ä-loppuisten sanojen komparatiivissa on e: luja - lujempi. Useampitavuisten sanojen loppu-a, -ä säilyy: avarampi, lukuisampi (vrt. runsaslukuinen - runsaslukuisempi).
Komparatiivia voidaan tukea mm. sanoilla paljon, vähän, hiukan, hieman, vielä, yhä, aina, mitä - sitä t. sen (mitä tuoreempaa, sitä t. sen maukkaampaa; sitä kiinnostavampia, mitä yksityiskohtaisempia).
Komparatiivissa olevan sanan lähellä on yleensä selvä vertailun kohde, joko sana tai lause. Usein vertailtava ilmaus on kuin-sanan jäljessä. Toisinaan kohde on partitiivissa tai se on pääteltävissä asiayhteydestä.
• Vertailun kohde kuin-sanan jäljessä Näätä on jopa ketterämpi kuin orava.
Lähtö oli vaikeampi kuin hän oli kuvitellut. (Pilkun käytöstä kuin-sanan yhteydessä s. 96.)
Rinnasteisten jäsenten tulee olla yhdenmukaisia:
Teen kofeiinimäärä on jokseenkin sama kuin kahvin (ei: kahvissa).
• Vertailun kohde partitiivissa
Hän on minua vanhempi.
Näätä on jopa ketterämpi oravaa.
On varottava saman aineksen toistumista ja siitä tai muusta syystä johtuvaa epäselvyyttä:
Tie oli aikaisempaa tasaisempaa.
Opettaja piti Hannaa musikaalisempana Minnaa (kumpi oli musikaalisempi?).
• Vertailun kohde pääteltävissä asiayhteydestä
Päivä oli kuuma. Illemmalla sää muuttui viileämmäksi.
Tilanne on käynyt vuosi vuodelta hankalammaksi.
Heikkiset aikovat muuttaa tilavampaan asuntoon (= nykyistä tilavampaan).
Nuoret eivät anna vanhempien järjestää kaikkia heidän asioitaan (vanhemmat = nuoria vanhemmat ihmiset t. nuorten omat vanhemmat).
24


VERTAILUASTEET
• Tarpeeton komparatiivi (absoluuttinen komparatiivi) ilman erityisempiä kommelluksia » ilman erityisiä kommelluksia
Menetelmää on käytetty jo pitemmän aikaa. » pitkän aikaa, melko pitkän aikaa, melko kauan
Joitakin pienempiä viivästymiä on sattunut, mutta ne eivät ole pahemmin vaikuttaneet toimintaan. » pieniä viivästymiä; eivät ole paljon t. juuri vaikuttaneet
• enemmän, vähemmän
Enemmän ja vähemmän eivät kelpaa adjektiivin ja adverbin määritteiksi, ellei kyseessä ole vertailu. Ilmaus enemmän ja vähemmän on hylättävä.
enemmän ikävä vierailu » ikävänpuoleinen vierailu
Tapaus oli vähemmän kaunista katseltavaa. » Tapaus ei ollut (juuri) kaunista katseltavaa. Kouluun pääsy tuntui enemmän ja vähemmän epävarmalta. » melko epävarmalta
• kaksi kertaa enemmän kuin
Ilmauksen kaksi kertaa enemmän kuin voi haluttaessa vaihtaa ilmaukseen kaksi kertaa niin paljon kuin.
• verrattuna — parempi käyttää kuin-ilmausta
Tämänvuotinen saavutus oli huomattavasti parempi verrattuna viimevuotiseen. » parempi kuin viimevuotinen
• kumpi kahdesta puheen ollen (ei: kuka, mikä)
Kumpi väreistä on sopivampi?
2 	Superlatiivi
Superlatiivin i:tä ei pidä sekoittaa monikon i:hin, joka on juuri ennen sijapäätettä: viisaimpia, iloisimmilla. Superlatiivia voi vahvistaa sanoilla mitä, kaikkein, kaikista: mitä kirkkain, mitä parhaat t. parhaimmat, kaikkein t. kaikista kiireisimmät (ei: kaikista kiireisemmät).
• Eräitä superlatiivimuotoja
niukka - niukempi - niukin (positiivin m. instr. niukoin) kiva - kivempi - kivin
terhakka - terhakampi - terhakin (solakin, topakin)
Rinnakkaisasuja:
kevyt, keveämpi, kevyin lyhyt, lyhyempi, lyhyin ehyt, ehyempi, ehyin
keveä, keveämpi, kevein lyhyt, lyhempi, lyhin eheä, eheämpi, ehein
ehjä, ehjempi, ehjin
25


VERTAILUASTEET
Adjektiivien kaunis, kallis, raitis, ato, f/im superlatiivin vartalossa on -ei- (kauneimman, kauneimmissa, raitteimmillaan). Positiivin monikkomuodoissa on -ii-: kauniissa tavaroissa, kauniisiin tavaroihin (ei: kauneissa, kauneisiin).
Partisiipin superlatiivi voidaan muodostaa myös eniten-sanan avulla: kysytyin t. eniten kysytty levy, nuorison eniten suosima asu. Kaksinkertainen superlatiivi: eniten kysytyimpiä levyjä.
Ero: suositummuus (kantana komparatiivi suositumpi) suosituimmuus (kantana superlatiivi suosituin)
opintolinjojen suositummuusjärjestys (vrt. paremmuusjärjestys) opintolinjan suosituimmuus (opintolinja on suosituin)
Kirjeisiin pyrkivä muoto kohteliaimmin tulisi hylätä. - Sana viimeinen ei taivu vertailuasteissa.
• 	eräs, yksi
Eräs ja sen synonyymi muuan eivät sovi superlatiivin yhteyteen.
Yksi (= yksi monien samankaltaisten joukosta) sopii vain monikon partitiivissa tai monikon elatiivissa olevan superlatiivin yhteyteen. Adjektiiviattribuuttina, siis pääsanansa kanssa samassa sijassa taipuvana, ei yksi-sanaa voi superlatiivin kanssa lainkaan käyttää. Predikatiivina esiintyvän yksi-rakenteen tilalla on parempi käyttää pelkästään monikon partitiivia. Ks. myös s. 36.
Odotettavissa on yksi pahimpia tulvakeväitä t. yksi pahimmista tulvakeväistä. Ei adjektiiviattribuuttina: yksi pahin tulvakevät
Yhdeksi rasittavimmista seikoista on todettu maassa vallitsevan ilmaston kosteus. Ei: Yhdeksi rasittavimmaksi seikaksi
Tämä on kauneimpia mallejamme (pred:vi) = Tämä on yksi kauneimmista malleistamme. Ei: yksi kaunein mallimme
Kitarataiteilijana NN näyttää yhä olevan maansa suosituimpia (pred:vi). Ei: yksi maansa suosituin
Yhdysadjektiivien komparointi
Jos yhdysadjektiivin alkuosa voi taipua vertailuasteissa, komparatiivin ja superlatiivin johdin liitetään milloin jälki- 1. perusosaan, milloin alku- 1. määriteosaan. Ehdotonta sääntöä siitä, milloin yleiskielessä olisi taivutettava alku-, milloin loppuosaa, ei ole vielä muotoutunut. Taivutus näyttäisi kuitenkin noudattavan seuraavia linjoja: Nominatiivialkuisissa yhdysadjektiiveissa taipuu yleensä jälkiosa: vaikeakulkuisempi, kevytrakenteisempi, halpa-arvoisin, suurimerkityksisin.
Genetiivialkuisissa taipuu yleensä alkuosa: kovemmantuntuinen, vaaleammansävyi- nen, synkimmän näköinen.
Genetiivialkuiset merkitykseltään erikoistuneet kokonaisuudet taipuvat yksisanaisen adjektiivin tavoin: vanhanaikaisempi, huononpäiväisin.
26


VERTAILUASTEET
Lisää esimerkkivirkkeitä (komp. ja superl.)
Kaukomatkat näyttävät tulevan aina vain suositummiksi. Keväisin niiden kysyntä on vilkkaimmillaan.
Aktiivisimmin osallistuivat kilpailuun koulunsa juuri päättäneet. He olivat myös taitavimpia. Olemme luonnollisesti tuloksista mitä kiinnostuneimpia.
Mitä kovempia ja pitempiä ovat pakkaset, sitä todennäköisemmin ilvekset tulevat asumusten lähelle.
Mitä enemmän joutuu syventymään ihmisten hätään, sen neuvottomammaksi ja hiljaisemmaksi tulee.
Kaikkein altteimpia saasteiden haitoille ovat lapset.
27


7 	Pronominit
Pronominit viittaavat yleensä johonkin sanaan tai kokonaiseen lauseeseen. Viittauksen kohdetta sanotaan pronominin korrelaatiksi eli vasteeksi. (Selvä korrelaatti on myös relatiivisilla adjektiiveilla jollainen, millainen ja adverbeilla jolloin, jonne ym.)
Pronominien käytössä esiintyy hyvin monenlaisia virheitä. Useimmissa on kysymys pronominin ja korrelaatin suhteesta. Etenkin relatiivipronominien ja -lauseiden käytössä ilmenee epävarmuutta.
1 	Pronominin ja korrelaatin suhteesta
1.1 joka-relatiivipronominin paikka
Joka-pronominin korrelaatin pitää olla välittömästi pronominin edellä. Poikkeus: välissä saa olla 1) postpositio tai 2) muita sanoja, jos korrelaatin edellä on painokas se, sellainen, semmoinen.
Koiralla on musta kaulapanta, johon on merkitty isännän osoite.
Aluksi hän ei saanut unta melun vuoksi, joka kantautui kadulta läpi vuorokauden.
Mitä liikkunee niiden ihmisten mielessä, joiden on pakko lähteä omasta maastaan?
Ei sellaisia ihmisiä olekaan, jotka jaksavat aina hymyillä.
Korrelaatin paikalla väärä sana:
Laivasta pääsi vuotamaan melkoinen määrä öljyä veteen, joka levisi laajalle alueelle. » veteen melkoinen määrä öljyä, joka
1.2 Korrelaatiksi sopimattomia ilmauksia
• Pronomini ei voi viitata adjektiiviin eikä partisiippimuotoon (vain rel.pron. mikä voi viitata superlatiiviin). Adjektiiviin viittaamaan sopii usein jollainen tai sellainen.
Talo on hirsirakenteinen. Se sopiikin hyvin museon henkeen. »jollainen sopiikin t. Sellainen sopiikin
Maa oli ennen koko Aasian eristetyin, johon vain harva muukalainen pääsi tutustumaan. » Vain harva muukalainen pääsi siihen tutustumaan.
• Pronomini ei voi viitata verbiin
Nyt on aika kerätä loputkin mustikat metsistä. Hallaöiden tultua se on jo myöhäistä. » Hallaöiden tultua poimiminen on jo myöhäistä.
• Pronomini ei voi viitata yhdyssanan alkuosaan
Lapsia uhkaavien myrkkymarjojen joukkoon on tullut kuusamanmarja, joka on nykyään suosittu pientalojen koristekasvi» Kuusama on nykyään
28


PRONOMINIT
Ruis on jo korjunvaiheessa. Tämä on parasta tehdä heti, ennen kuin sakoluku laskee. » Ruis on jo valmista. Se on parasta korjata heti, ennen kuin
• 	Pronomini ei voi viitata genetiiviattribuuttiin
Näädän talvinahka on erittäin haluttu. Se olikin ennen kokoonsa nähden arvokkain turkiseläimemme. » Näätä olikin
Onnettomuuksien syynä saattaa olla myös ajotaidon vähyys, jota ei ole ehditty kartuttaa autokoulun jälkeen. » kun kokemusta ei ole ehditty kartuttaa
1.3 Puuttuu pronomini tai sopiva korrelaatti
Hänellä oli oma talo, mutta menetti sen myöhemmin velkojen takia. » mutta hän menetti
Färsaaret kuuluvat Tanskaan, mutta heillä on laaja itsehallinto. » niillä on
Saari on jaettu kahtia, joista toinen kuuluu kirkonkylään, toinen Purolankylään. » kahteen osaan, joista
Steariinin ja parafiinin sekoitus kuumennetaan 45-asteiseksi ja kaadetaan valumuotteihin, joissa ne [?] saavat kovettua. » kaadetaan valumuotteihin kovettumaan
1.4 Tarjolla kaksi tai useampia korrelaatteja
Apuna voi usein käyttää tämä-pronominia, joka viittaa aina lähimpään korrelaattitar- jokkaaseen.
Kurssin järjestäjien olisi pitänyt ilmoittaa osanottajille ohjelmanmuutoksesta, ettei heidän olisi tarvinnut odottaa turhaan paria tuntia. » ettei näiden
Miehellä näytti olevan pojalle jotain asiaa, koska hän pysäytti pyöränsä hänen (tark. poikaa) kohdalleen. »tämän kohdalle
1.5 Väärä järjestys: korrelaatti pronominin jäljessä
Salama rakennettiin yli sata vuotta sitten Viipurin telakalla. Se ehti purjehtia neljätoista
vuotta, kunnes laiva upposi ruislastissa Saimaan pohjoispäähän. » Laiva ehti , kunnes se
upposi
1.6 Pronominin ja korrelaatin luku (numerus)
Pronominin ja korrelaatin on yleensä oltava samassa luvussa, yksikössä tai monikossa.
• Korrelaatti yksikössä
Maakuntamme metsissä lojuu myrskyn jäljiltä suuret määrät puutavaraa, joille pitäisi löytyä ostaja ennen talvea. »jolle
• Korrelaatti monikossa
Pääosa toiminnan rahoituksesta saadaan jäsenmaksuista. Se on tänä vuonna 40 markkaa. » Tänä vuonna jäsenmaksu on 40 markkaa.
Luolakarhu on niitä harvoja jääkauden eläimiä, josta on säilynyt runsaasti fossiileja, »joista
29


PRONOMINIT
• 	Jos korrelaattina on monikollinen erisnimi, pronomini on yleensä yksikössä. Jos erisnimen voi tulkita myös monikolliseksi, käy monikollinen pronominikin.
Helsingin Sanomat kirjoittaa tapahtumasta laajasti. Se pitää mielenosoitusta lainvastaisena.
Kesän huomattava tapahtuma on jälleen Savonlinnan oopperajuhlat. Niiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Ryhmäsanat Erikseen on huomattava ns. ryhmäsanat, joiden muoto on yksiköllinen, vaikka merkityssisältö on monikollinen. Esimerkkejä: nuoriso, kansa, perhe, pariskunta, joukkue, yhteisö, henkilöstö (se, tämä, joka)
Tässä jaksossa seurue pelastuu saareen, jossa he joutuvat monenlaisiin seikkailuihin. »jossa se joutuu
Näytteille on asetettu kuva-aineistoa, joiden aiheena on ihminen työnsä ääressä. » jonka aiheena on
Poikkeuksia
- Partikkelin luonteinen paikkaa ilmaiseva jossa voi aloittaa relatiivilauseen, vaikka korrelaatti olisi monikossa.
Korvasieniä löytää usein paikoilta, jossa maa on paljastunut tai muuten rikkoutunut.
- Jos korrelaattina on yksiköllinen esine- tai olioluokka, pronomini on monikossa.
Vaivoin hankittu leikkuupuimurikin jäi myymättä. Eihän niitä tarvita enää suuremmissakaan taloissa.
Ainoa ihminen kahteen viikkoon on ollut lehden kaupustelija. Näin joulun alla heitä voi käydä useampiakin.
Visentti tarkoittaa eurooppalaista biisonia. Meillä on niitä Korkeasaaressa kuusi.
Pronomini on yksikössä, jos on kysymys eläin- tai kasvilajista, ei varsinaisesti yksilöistä:
Satakieli ei ole enää kovinkaan harvinainen lintu. Se on levinnyt nopeasti lähes koko Suomeen.
- jokainen korrelaattina (5.5)
2 	Lisää relatiivipronomineista ja -lauseista
2.1 	Relatiivipronomini mikä
Relatiivipronominia mikä käytetään, kun korrelaattina on kokonainen lause, superlatii¬
vi 	tai superlatiivin pääsana tai asiaa tarkoittava pronomini (pron. voi myös jäädä pois).
• 	Korrelaattina lause
Kilpailusta tuli Suomeen kaksi hopeamitalia, mitä on pidettävä hyvänä saavutuksena.
30


PRONOMINIT
• Korrelaattina superlatiivi tai sen pääsana Lumivyöry on pahinta, mikä hiihtäjää voi Alpeilla kohdata.
Toissaöinen tulipalo on vakavin takaisku, minkä tehdas on olemassaolonsa aikana kokenut.
• Korrelaattina asiaa tarkoittava pronomini
Kaikkea, mikä oli ajettu asemalle, ei ehditty samana päivänä lastata vaunuihin.
Oli 	vielä jotakin, mistä piti muistuttaa.
Hän uurasti minkä jaksoi (= sen minkä jaksoi).
2.2 Relatiivipronominin toistaminen
Relatiivipronomini on toistettava, jos se eri lauseyhteydessä vaatii toisen sijan. Demonstratiivipronomini (tämä, tuo, se) ei korvaa relatiivipronominia.
Talossa on ullakko, jolla on ollut vain tilapäistä käyttöä, mutta voitaisiin nyt kunnostaa ja ottaa työtilaksi. » mutta joka nyt voitaisiin
He löysivät laitakaupungilta pienen hotellin, joka näytti siistiltä ja sen vuokratkin olivat kohtuulliset, »ja jonka vuokratkin
Lisää esim. s. 160
2.3 Korrelaatin toisto tai sen korvike - hylättävä kiertotie
Tarkoitus on saattaa kevääseen mennessä loppuun ainakin hotellihuoneiden korjaus, huoneiden, jotka vaurioituivat tulipalossa kuukausi sitten. » Tarkoitus on korjata kevääseen mennessä ainakin hotellihuoneet, jotka vaurioituivat
Saatu lahjoitus mahdollisti tontin oston, jolle tontille nyt on nousemassa asuntola. » Tälle tontille on nyt
Kerran hän möi rahapulassa viulunsa, teko, jota hän joutui hyvin pian katumaan. » viulunsa, mutta joutui hyvin pian katumaan sitä
Taiteilija on itse myös kutonut kuvakudokset, joka urakka on vienyt häneltä kolmisen vuotta. » Urakka on vienyt
2.4 se, joka (hän, joka)
Hän-sanaa ei käytetä relatiivipronominin korrelaattina, vaan tilalla on se. Vain jos tarkoitetaan tiettyä henkilöä esim. juhlallisessa puheessa, hän on paikallaan.
Luettelossa on vain ne, jotka ovat tänä vuonna saaneet asumistukea.
Hän, joka tämän lahjoituksen teki, on kirjoittanut nimensä yhdistyksemme historiaan.
Se-sana voi toisinaan jäädä poiskin:
Joka (= Se joka) on evankelis-luterilainen, olkoon tunnustuksessaan rehellinen, ja joka kuuluu muuhun kirkkokuntaan, älköön sitä hävetkö.
2.5 jollainen (ei: joka)
Jos tähdennetään korrelaattina olevan substantiivin laatua, on käytettävä relatiivista adjektiivia jollainen (= jonkalaatuinen).
Susi on ovela eläin, jollaista on vaikea ampua (ei: jota).
Sellainen männynköriläs, jollainen Aholankin petäjä on, kelpaisi vaikka nähtävyydeksi.
31


PRONOMINIT
2.6 Relatiivilause yhteen kuuluvien sanojen välissä
Relatiivilause ei sovi genetiivin ja siihen läheisesti kuuluvan sanan väliin. Näitä yhteen kuuluvia sanoja ovat genetiiviattribuutti ja sen pääsana, agentti ja agenttipartisiippi sekä postpositio ja sen isäntäsana.
Kuoron, joka perustettiin 1978, jäsenet ovat nuoria. » Kuoro perustettiin 1978. Sen jäsenet ovat nuoria.
Maanalaisten öljysäiliöiden, joilla ei ole betonisuojaa, aiheuttamasta saastumisesta on runsaasti näyttöä. » Maanalaisten betonisuojattomien öljysäiliöiden aiheuttamasta saastumisesta
Mökin, joka vielä viime vuonna oli metsikön keskellä, ohitse kulkee nyt vilkas liikenne. » mökin ohitse, joka (ks. 1.1)
2.7 Relatiivilauseketju
Relatiivilauseketjua tulisi välttää. Ketju syntyy, kun relatiivilauseen määritteenä on toinen relatiivilause. Toisto häiritsee etenkin jos pronominit ovat samanmuotoisia tai lähellä toisiaan.
Maasto muuttuu pian tasaisiksi peltoaukeiksi, joiden halki risteilee kanavia, joiden yli johtavat vanhat kaarisillat. » Niiden halki
2.8 Tarpeeton relatiivilause
Se mihin huomio erityisesti kiintyi, oli ihmisten välittömyys. » Huomio kiintyi erityisesti ihmisten välittömyyteen.
2.9 Outo relatiivilause
Relatiivilauseet ovat joko selittäviä tai rajoittavia. Relatiivilause ei saa sisältää yhtä tärkeää tietoa kuin hallitseva lause.
Kirkon korjauksen yhteydessä on paljastunut puuleikkauksia, jotka jätetään näkyviin. » Ne jätetään näkyviin. (Relatiivilauseesta on tullut rajoittava, vaikka kirjoittaja on tarkoittanut sen selittäväksi. Saa sen virheellisen käsityksen, että kaikkia paljastuneita leikkauksia ei jätetä näkyviin.)
Helmipöllö on maamme yleisin pöllö, jonka vain harvat ovat nähneet. » Kuitenkin vain harvat ovat sen nähneet. (Ei juuri järkeä: Helmipöllö on yleisin niistä pöllöistä, jotka vain harvat ovat nähneet.)
Purjevene yritettiin saada hinaukseen, missä ei kuitenkaan onnistuttu. » mutta siinä ei onnistuttu t. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu.
3 	Minä, sinä, me, te; tämä, se, sitä, sellainen
3.1 	Persoonapronominit
Minä, sinä, me, te ovat tarpeettomia, ellei niillä ole erityistä painoa.
32


PRONOMINIT
Minä sain sinun puheestasi sen vaikutelman, että teidän mielenne tekee hieman oikoa meidän käsityksiämme. » Sain puheestasi vaikutelman, että mielenne tekee hieman oikoa käsityk- siämme.
Se on teidän asianne, me emme halua siihen puuttua.
3.2 tämä\a\se?
• Se viittaa korrelaattiinsa vähemmän osoittelevasti kuin tämä.
Lakon vuoksi Helsingistä tuli eilen vain yksi kone, eivätkä kaikki matkustajat mahtuneet tähän. » siihen
Turun kukkuloilla oli 1700-luvulla kolmisensataa tuulimyllyä. Suurin osa näistä oli jalkamyllyjä. » niistä
Sama sääntö pätee adverbeihin täällä, tänne ym.
Tammikuussa pidetään läänimme taidetilaisuus. Täällä parhaiten menestyneet pääsevät valtakunnalliseen kilpailuun. » Siellä
• Tämä on luonteva, jos yhteys korrelaattiin on hyvin kiinteä.
Alan harrastajilla on ympäri Suomea yhdistyksiä. Näistä (t. Niistä) suurin osa on Helsingissä.
On ihmisiä, joiden tielle näyttää aina ilmaantuvan vastuksia. Näihin epäonnisiin kuuluu kertomuksemme sankari.
• Kokonaisen lauseen asemesta käytetään tämä- tai se-pronominia.
Tähtitieteen harrastus on meillä viime aikoina voimistunut. Siihen (Tähän) on lähinnä vaikuttanut suurvaltojen kiinnostus avaruusasioihin.
3.3 Tarpeeton ja tarpeellinen se
• Tarpeeton se, usein vierasmallinen
Se on hyvä, että sait työtä. » On hyvä
Ei sitä pitäisi uskoa huhupuheisiin. » Ei pitäisi
Maasto ei ole niitä helpoimpia. » ei ole helpoimpia
• Jos että-lause tai epäsuora kysymyslause on subjektina tai objektina, ei päälauseessa yleensä tarvita selittävää se-sanaa.
Tarkastajia ihmetytti (se), mihin olivat joutuneet hiihtäjien lähtönopeusmerkinnät (epäs. kysymyslause subj:na).
Valtion menojen supistus aiheuttaa (sen), ettei maanomistajilta voida lunastaa heidän lupaamiaan suojelualueita (että-lause objina).
• Adverbiaaleina että-lause ja epäsuora kysymyslause eivät yleensä voi olla, vaan edelliseen lauseeseen on tavallisesti sijoitettava adverbiaaliksi se. Tällöin se taipuu asemansa mukaisesti: siitä, siihen, sen johdosta jne.
Suurin ryhmä otti minkä sai, ja muut saivat tyytyä mitä annettiin. » siihen, mitä annettiin
Kansalaisopistojen edustajat ilmaisivat pettymyksensä, ettei opistolaiskuntien työ ole saanut riittävästi opiskelijoiden huomiota. » pettymyksensä sen johdosta, ettei
33


PRONOMINIT
Joskus se voi jäädä näistäkin tapauksista pois:
Väliin tuntui (siltä), että vastuksia oli kertynyt liikaa.
3.4 se yksinomaan liitepartikkelin kantajana (sekin, nekään)
• Yleensä tarpeeton
Lastenkirjoja julkaistaan nykyään runsaasti, mutta ne eivät ole nekään samanlaisia kuin ennen. » mutta nekään eivät ole samanlaisia
Toivomme, että nämä kaksi rauhoittamatonta haukkalajiamme saisivat nekin lainsuojan. » että nämäkin kaksi haukkalajiamme saisivat lainsuojan
• Lisäsana sekin, sekään on tarpeen, jos kin-, kään-liite tulisi kytkettäväksi relatiivipronominiin, mikä ei ole mahdollista.
Voimalan lauhdevesi käytetään hyödyksi, mikä sekin vähentää kustannuksia.
Käsiteltävänä asiana ovat lisäksi lasten leikkipaikat, joista niistäkin on kaivattu selvitystä.
3.5 sitä se on; hieno sellainen
• Sitä ei voi viitata adjektiiviin eikä partisiippimuotoon. Pronominin tilalle sopii usein sellainen, tai asia on sanottava muulla tavoin.
Kuivauskaapin alla olevien valaisimien tulisi olla suojattuja. Sitä ne valitettavasti harvoin ovat. » Sellaisia ne
Junamatka oli vaivalloinen. Sitähän se on aina helteellä. » vaivalloinen, kuten aina helteellä
• Luontevaa ei ole käyttää sitä-sanaa predikatiivina substantiivinkaan asemesta. Vähiten häiritsee, jos substantiivi on partitiivissa.
Graafista alaa pidettiin ennen taidealana. Sitähän se on osittain vieläkin. » Niinhän se on
• hieno sellainen - sellainen hylättävä
Työtovereiltaan hän sai sateensuojan, oikein hienon sellaisen. » hän sai oikein hienon sateensuojan t. sateensuojan, oikein hienon
4 	Suurempi mitä, kuin mitä (mihin), kumpi
• suurempi mitä » suurempi kuin
Saimaan pinta on nyt alempana mitä se koskaan on ollut. » alempana kuin koskaan
• kuin mitä » kuin
Tutkimukset ovat osoittaneet Atlantin pohjan aivan toisenlaiseksi kuin mitä on luultu. » kuin on luultu
• kuin mihin - oikea ilmaus
34


PRONOMINIT
Mikä-pronominin paikallissijat ovat yleensä kuin-sanan yhteydessä tarpeen. Useimmin tulee kysymykseen illatiivi mihin.
Olisi tarvittu suuremmat tilat kuin mihin oli varauduttu.
• Kahdesta puheen ollen kumpi (ei: kuka, mikä)
Kokous ratkaiskoon, mitä vaihtoehtoa ruvetaan noudattamaan. » kumpaa vaihtoehtoa
5 	Indefiniittisiä pronomineja
5.1 joku, jokin, jokunen
• Substantiivisesti käytettynä joku tarkoittaa ihmistä, jokin esinettä, asiaa tai tuntematonta kohdetta. Pitkät joku-sanan muodot joltakulta, joihinkuihin ym. korvataan tavallisesti jokin-sanalla.
Joku kuuluu tulevan.
Joiltakin (Joiltakuilta) näkyvät ohjeet unohtuneen.
Jokin siellä rapisee.
Jotakin (Jotain) tässä olisi tehtävä.
• Adjektiivinen käyttö noudattaa samaa periaatetta kuin substantiivinen. Kuitenkin on mahdollista käyttää jokin-sanaa myös ihmisestä.
Työ on parasta antaa jonkun ammattimiehen tehtäväksi.
Joillakin oppilailla on tapana myöhästellä.
Jotkin näytteet sisälsivät nikkeliä.
Jonkin ajan kuluttua hän palasi.
• Joku ja jokunen ilmaisevat määrää muulloinkin kuin ihmisestä puhuttaessa. Ne ovat silloin yksikössä.
Joku t. Jokunen (= Muutama) nainenkin oli joukossa.
Lääkäri kertoi tavanneensa tautia vain jonkun tapauksen.
• joku ja jokin asiattomassa käytössä
Hyvistä kansankielen käyttäjistä voisi mainita jonkun NN:n. » voisi mainita esimerkiksi NN:n
Soitto oli jotain taivaallista. » Soitto oli aivan taivaallista.
Alueelta saadaan vuodessa satoa jotakin 15 000 kg hehtaarilta. » noin 15 000 kg
5.2 eräs, yksi
(Ks. myös s. 26.)
• Eräs viittaa kohteeseen, joka on puhujan, mutta ei kuulijan tiedossa. Eräs-sanan tilalla on joskus muuan (harvoin muudan).
Tutustuin häneen viime kesänä eräällä matkalla.
Eräissä tapauksissa lainkohdasta on haittaa.
35


PRONOMINIT
Huom. eräs-ja jokin-sanojen ero:
Eräs lehti on äskettäin kirjoittanut asiasta (puhuja tietää lehden).
Jokin lehti on äskettäin kirjoittanut asiasta (puhuja ei tiedä lehteä).
Eräs-sanaa ei voi käyttää superlatiivin yhteydessä:
Teos on eräs kiinnostavimpia tämän syksyn uutuuksia. » Teos on (yksi) kiinnostavimpia
• Yksi tarkoittaa puheena olevasta ryhmästä yhtä yksilöä. Tässä käytössä yksi on yleensä painokas. Sen tilalle ei sovi eräs.
Yksi marjatarhurin harminaihe on (ovat) rastaat.
Tätä on esitetty yhdeksi työllisyyskysymyksen ratkaisuksi.
Superlatiivi voi yksi-sanan yhteydessä olla vain monikon partitiivissa tai monikon elatiivissa.
Luvassa lienee siis yksi vauhdikkaimpia filmisarjoja t. yksi vauhdikkaimmista filmisarjoista.
Predikatiivina on yleensä parempi käyttää yksistään monikon partitiivia kuin yksi + elatiivi -rakennetta.
Viitakerttunen on Kaakkois-Suomen lintuharvinaisuuksia. Turhan pitkää: yksi Kaakkois-Suo- men lintuharvinaisuuksista
Voimassa oleva autoverolaki lienee Länsi-Euroopan ankarimpia.
Jernberg oli aikoinaan yksi urheilutoimittajien eniten suosimista hiihtäjistä (Jernberg oli aikoinaan urheilutoimittajien eniten suosimia hiihtäjiä).
5.3 kumpikin, kumpikaan
• Pronomini kumpikin (kumpainenkin) on yleensä yksikössä. Monikkoa kummatkin käytetään vain monikkomuotoisesta (yhtä tarkoittavasta) sanasta ja kahdesta monikollisesta kokonaisuudesta. Sekä kumpikin että kummatkin voidaan myöntölauseessa korvata sanalla molemmat.
Kumpikin auto vaurioitui törmäyksessä (ei: Kummatkin autot vaurioituivat).
Kummatkin sakset sopivat keittiökäyttöön.
Kummatkin kuulokkeet olisi korjattava.
(Vrt. Kumpikin kuuloke olisi korjattava.)
• Kieltolauseessa on käytettävä sanaa kumpikaan, monikollisesta sanasta kummatkaan (molemmat ei sovi).
Eläintarhan hylkeistä muutamat hallit saattavat uida hoitajan luo kerjäämään ruokaa, mutta molemmat norpat eivät tule lähelle. » kumpikaan norppa
5.4 mikään, kaikki, joka
• mikään - tarpeeton pelkkänä vahvikkeena
Ajatus Ruotsiin muutosta ei ollut Mikolle mikään uusi. » ei ollut Mikolle uusi
36


PRONOMINIT
• kaikki - mikään
Vrt. Kaikki lähettämänne tavarat eivät vastaa tilausta.
Mikään lähettämänne tavara ei vastaa tilausta.
Kaikki julistus, joka ei pidä yhtä suurimman käskyn kanssa, ei ole Jumalasta. » Mikään julistus, , ei ole t. Ei mikään julistus, , ole
• joka tapauksessa - missään tapauksessa
Hän on joka tapauksessa pätevin hakija (ei: kaikessa tapauksessa).
Missään tapauksessa kilpailusta ei tänä vuonna tule mitään (ei: Joka tapauksessa).
5.5 	moni, usea, muutama, harva, jokainen
• Epämääräistä lukua osoittaviin yksikkömuotoisiin sanoihin moni, usea, muutama, harva ym. ei yleensä voi viitata monikkomuotoinen pronomini. Jollei voi käyttää yksiköllistä pronominia, on parasta muuttaa korrelaatti monikkoon (monet; harvat ihmiset).
Moni on saanut todeta, ettei hänellä olekaan edellytyksiä haaveilemalleen uralle.
Harva kuulija siinä tilanteessa pysyi vakavana, eikä heitä voi siitä moittia. » Harvat kuulijat  pysyivät vakavina
Nämä vaikeudet ovat tuttuja monelle kehitysmaalle, jotka ovat pyrkineet lisäämään ulkomaankauppaansa. » monille kehitysmaille, jotka
• Jos jokainen-sanaan viittaava pronomini on samassa lauseessa tai siihen liittyvässä sivulauseessa, tämä pronomini on korrelaattinsa mukaisesti yksikössä. Jos jokainen- sanaan viittaava pronomini on erillisessä päälauseessa, tämä pronomini voi olla monikossa. Usein korrelaatiksi tässä tapauksessa sopii paremmin kaikki.
Jokainen sai merkin rintaansa, ellei hänellä ollut sitä ennestään.
Jokainen retkikunnan jäsen kärsi aliravitsemuksesta, mutta heille antoi toivoa se, että matka tutkimusasemalle lyheni joka päivä (Kaikki retkikunnan jäsenet kärsivät.).
6 	Itse
6.1 	Indefiniittinen i toi
• 	Indefiniittinen itse tähdentää substantiivisen pääsanansa yksilöä. Painottomana se on pääsanansa edellä yleensä yksikön nominatiivissa. Painollisena se on pääsanansa jäljessä ja taipuu tämän kanssa omistusliitteellisenä.
Itse suuri luonto on ollut hänen kasvattajansa.
Itse johtajaa t. Johtajaa itseään (harvoin: Itseään johtajaa) hän ei tavannut.
Itse-pronominin genetiivi korvataan usein luontevammalla oma-sanalla.
Siinä vieressä oli lasten oma kasvimaa (lasten itsensä k.).
Ajatellaanpa asiaa maanviljelijän omalta kannalta (maanviljelijän itsensä k.).
37


PRONOMINIT
• Agenttipartisiipin ohella voi käyttää vahvikkeena itse- tai oma-sanaa.
Meloskelimme itse t. omalla tekemällämme lautalla.
Tämä on heidän itse t. oma tekemänsä lautta. (Tietenkin myös: Tämä on heidän itsensä tekemä lautta.)
• Yhdyssanat, joiden määriteosana on itse ja perusosana 2. partisiipin passiivimuoto, ovat vierassävyisiä. Usein ne voi korvata oma- tai koti-alkuisella ja nen-loppuisella adjektiivilla.
itsetehty 'omatekoinen’
itsevalmistettu ’omavalmisteinen, omatekoinen, kotitekoinen’ itseleivottu 'kotitekoinen, kotona leivottu’ itsekudottu kotikutoinen’
itseoikeutettu 'ehdoton, kiistaton, asemansa perusteella’ illan itseoikeutettu tähti » kiistaton tähti osallistua kokouksiin itseoikeutetusti » asemansa perusteella itsesävelletty (kappale) ’oma’ (kappale)
Sellaiset 1. partisiipin muodot kuin itsekiiltottuva ja itseohjautuva voitaneen hyväksyä.
• Teonnimen määritteeksi sopii toisinaan paremmin oma kuin itse.
itsehallinto, itsekasvatus oma kehu, omarahoitus
6.2 	Refleksiivinen fYsi
Refleksiiviseen itse-pronominiin kuuluu yleensä omistusliite. Itse viittaa tavallisesti lähimpään subjektiin tai muuhun tekijään, esim. lauseenvastikkeen subjektipersoonaan (s. 146).
Opiskelu auttoi häntä unohtamaan itsensä (= »itse itsensä»).
Myönnä itsellesi vapaahetki ja lähde luontoon.
Vrt. Hän pelkäsi miehen ilmiantavan itsensä (itse = mies).
Hän pelkäsi miehen ilmiantavan hänet.
7 	Toinen toiselleen = toisilleen
Jos pronomini-ilmauksessa on kaksi toinen-sanaa, molemmat ovat yksikössä. Yksin ollessaan (samamerkityksisenä) pronomini on monikossa.
Meidän tulisi kantaa vastuuta toinen toisestamme t. Meidän tulisi kantaa vastuuta toisistamme (ei: toinen toisistamme).
38


8 	Partikkelit
Adverbien oikeinkirjoitusseikkoja ks. s. 13, 14, 17, 19 ja 20.
1 	Konjunktiot
Tavallisimmat rinnastuskonjunktiot: ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan, sillä
Tavallisimmat alistuskonjunktiot: että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, mikäli, kuten; ellei, jollei (= jos ei)
1.1 eli, tai, vai
^//-konjunktiota käytetään kahden samaa merkitsevän ilmauksen välissä: mäyrä eli metsäsika, kivisula eli magma
Liike myy antiikkipuhelimia asiakkaan vastuulla eli ei takaa, että kojeen saa liittää verkkoon.
Tai yhdistää vaihtoehtoja:
Jalkakäytävän kunnossapitäjä on aina vastuussa osuutensa aiheuttamasta onnettomuudesta, johtuipa se liukastumisesta tai lumen putoamisesta ihmisen tai kulkuneuvon päälle.
Vai ilmaisee vaihtoehtoa suorissa ja epäsuorissa kysymyslauseissa:
Kiisteltiin siitä, onko esikoulu koulu vai lastentarha.
Huom. ero: Tuleeko teille Helsingin Sanomat vai Uusi Suomi?
Tuleeko teille Helsingin Sanomat tai Uusi Suomi?
1.2 joko — tai (joko oikeaan paikkaan)
Näyttää siltä, että nämä lakipykälät ovat .joko menettäneet merkityksensä tai ne on täysin unohdettu. »joko ovat menettäneet
1.3 vaan (konjunktio)
vain = ainoastaan (adverbi)
• 	Vaan on aina kielteisen lauseen jäljessä. Sen avulla ilmaistaan kielteiseen lauseeseen liittyvä vaihtoehto. Lause on kielteinen, jos se sisältää ei-kieltoverbin. Muu kielteis- sisältöinen tai -vivahteinen sana (tuskin, harvoin) ei riitä kieltolauseen tunnusmerkiksi.
Älä intoile, vaan esitä mielipiteesi rauhallisesti ja asiallisesti.
39


PARTIKKELIT
Kielteissävyinen sana:
Kiireisimpänä aikana mehiläinen tuskin elää kahta viikkoa, vaan sen on pakko kuolla, koska siivet ovat kuluneet kelvottomiksi. » Sen on pakko
Siellä missä mustikat ja puolukat kasvavat, tarvitaan harvoin vesakontorjuntakeinoja, vaan luonto hoitaa asiat omalla tavallaan. » Luonto hoitaa kyllä asiat
Ehkä juuri tästä syystä Tito pidättyi nimeämästä itselleen seuraajaa, vaan ryhtyi sen sijaan luomaan maalleen kollektiivista johtoa. » Sen sijaan hän ryhtyi luomaan t. Ehkä juuri tästä syystä Tito ei nimennyt itselleen seuraajaa, vaan
Vaan-lause ei seuraavassa ilmaise selvää vastakohtaa:
Museon ohjesääntöasiat eivät ole kunnossa, vaan uutta ohjesääntöä on tehty jo pitkään. » Uutta ohjesääntöä on tehty
• Vaan-konjunktiota ei pidä käyttää vain-sanan asemesta.
Tulkaa vaan (» vain) mukaan! Kiitoksia vaan (» vain).
Kasveilla on toki suomalainenkin nimi. Kääntäjä ei vaan (» vain) ole vaivautunut sitä hakemaan.
1.4 	ei - eikä
• Sanapari tarkoittaa samaa kuin ei - ja ei. Toisinaan onkin luontevampaa käyttää tätä normaalia ilmausta. Joskus sopii tilalle ei enempää - kuin (+ kaan, kään).
Koneesta ei ole löydetty jälkeäkään eikä saatu mitään tietoa sen putoamisesta.
Rokotuksen vuoksi ei neuvoloissa ja kouluissa ole terveydenhoitajan vastaanottoa. (Tarpeetonta käyttää konjunktioparia: ei neuvoloissa eikä kouluissa.)
Ei tässä työssä eikä missään muussakaan lapsityössä voi olla ilman kutsumusta t. Tässä työssä enempää kuin missään muussakaan lapsityössä ei voi olla ilman kutsumusta.
• Ilmaukseen kuuluu kaksi ei-sanaa.
Meillä eikä talon johdolla ole tästä asiasta ollut tietoa. » Tästä asiasta ei meillä eikä talon johdolla ole ollut tietoa.
Tarkastelen näitä ajatuksia näkökulmasta, jota niiden esittäjä - eikä huomatakseni kukaan muukaan - ole vielä käsitellyt. » jota ei niiden esittäjä - eikä
• Kaksi ei-sanaa riittää.
Romaanin päähenkilö ei ole ei skeptikko eikä moralisti. » ei ole skeptikko eikä moralisti
• Kieltosanojen järjestystä ei saa vaihtaa.
Palo- eikä vahinkovakuutusta ei varastoiduilla tavaroilla ollut. » Varastoiduilla tavaroilla ei ollut palo- eikä vahinkovakuutusta.
• Tai ei vastaa eikä-sanaa (paitsi vaihtoehtotapauksissa).
Kaupungin keskustassa ei näkynyt eilen sotilaita tai, panssariajoneuvoja. » eikä panssariajoneuvoja
Vaihtoehto: Kaikki veneilijät eivät tunne kalastussääntöjä tai halua niitä noudattaa.
40


PARTIKKELIT
• Kieltosana taipuu persoonamuodoissa yksikössä ja monikossa. Imperatiivissa kä-lop- puiset kieltosanat kuuluvat äläkä, älköönkä jne.
Tietöiden yhteensattumien vuoksi raskaat kuorma-autot eivät päässeet kaupunkiin eikä kaupungista pois. » eivätkä kaupungista pois
Emme ole pyrkineet etuilemaan eikä muutenkaan hyötymään hankkeesta. » emmekä muutenkaan hyötymään hankkeesta
Pidä taitoasi sinulle suotuna lahjana eikä omana ansionasi. » äläkä omana ansionasi
1.5 sekä - että
• Ilmaus sekä — että on säilytettävä eheänä.
Opiskelijalta vaaditaan tekstin ymmärtämistä että sen omaksumista.
Opiskelijalta vaaditaan sekä tekstin ymmärtämistä ja sen omaksumista.
» sekä tekstin ymmärtämistä että sen omaksumista
• Kolmen ja useamman jäsenen luettelossa tarvitaan lisäksi ja. Merkitys ja rytmi määräävät sen paikan. Neljän ja useamman sanan ryhmässä voi olla tarpeen ajatuksenmukainen jaksotus.
Elämä kätkee itseensä sekä syntymän, elämän että kuoleman. » sekä syntymän ja elämän että kuoleman
Hollantilaisessa maalaistalossa on yleensä saman katon alla sekä perheen asunto, karjasuoja, rehutila että varasto. » sekä perheen asunto että karjasuoja, rehutila ja varasto.
Kilpailuun kelpaavat sekä puusta, metallista että kankaasta ja langasta tehdyt esineet. » sekä puusta ja metallista että kankaasta ja langasta tehdyt esineet
• Konjunktioparin osien on tultava oikeaan paikkaan.
Alueen ilmeen säilyttämiseksi olisi kunnostettava sekä tyylihistoriallisesti mielenkiintoiset rakennukset että pidettävä huoli maiseman eheydestä. » olisi sekä kunnostettava tyylihistoriallisesti. . Paras olisi ehkä yksinkertainen ja-ilmaus: olisi kunnostettava rakennuk¬
set ja pidettävä huoli
• sekä - että ei yleensä sovi kieltolauseeseen; tilalle enempää kuin
Sekä ammatti- että amatööriohjastajat eivät uskoneet hevosen mahdollisuuksiin raviradoilla. » Ammatti- enempää kuin amatööriohjastajatkaan eivät uskoneet
• Monesti on syytä hylätä koko rakenne, etenkin jos osat ovat samanarvoisia.
Kuoron ensimmäisen esiintymisen sekä paikka että aika ovat epävarmoja. » esiintymisen paikka ja aika
Rooman keisareista sekä Vespasianus että Titus ja Domitianus lyöttivät rahoja Jerusalemin valloituksen muistoksi. » Rooman keisareista Vespasianus, Titus ja Domitianus
1.6 niin — kuin (+ kin)
yhtä t. niin hyvin — kuin (+ kin)
Puseron kiinnitykseen sopivat nauharusetit kuin napitkin. » niin nauharusetit kuin napitkin t. yhtä (niin) hyvin nauharusetit kuin napitkin
On pidetty päiviä niin Sotkamossa, Kuhmossa kuin Suomussalmellakin. » niin Sotkamossa
41


PARTIKKELIT
kuin Kuhmossa ja Suomussalmellakin t. niin Sotkamossa ja Kuhmossa kuin Suomussalmellakin
Kieltolauseessa enempää kuin t. sen paremmin kuin (+ kaan, kään):
Niin piirustuksia kuin valokuviakaan ei tästä rakennuksesta ole löytynyt. » Enempää (Sen paremmin) piirustuksia kuin valokuviakaan
1.7 kuin myös — vanhentunut ilmaus
lapset kuin myös vanhemmat » sekä lapset että vanhemmat t. lapset ja vanhemmat
1.8 kuten = niin kuin (vrt. 1.10)
Sellaisen pienen maan kuten Suomen on nähtävä vaivaa omaleimaisuutensa säilyttämiseksi. » Sellaisen pienen maan kuin Suomen
Järjestön toiminta jatkuu samassa hengessä kuten tähänkin asti. » samassa hengessä kuin
Leiriläisten vaatteet olivat helppohoitoisia kuin niiden tuleekin olla. » kuten t. niin kuin niiden tuleekin olla
1.9 	kun
Sanaliittokonjunktioita:
aina kun heti kun samalla kun samassa kun silloin kun sitten kun siksi kun
sen jälkeen kun
sillä aikaa kun
sillä välin kun
siitä asti t. saakka kun
siitä alkaen t. lähtien kun
siihen aikaan kun
siihen asti t. saakka kun
1.10 	kuin
Kuin-sanaa käytetään
• komparatiivin yhteydessä (parempi kuin, kauemmas kuin, ei enempää kuin)
• jos hallitsevassa lauseessa on kuin-sanan viittauskohteena jokin seuraavista sanoista (sana voi olla myös yhdyssanan määriteosa) tai niistä johdettu adverbi tai pronomi- naalinen adjektiivi:
niin, ikään, melkein, ihan, juuri, aivan, ennen, yhtä, sama, toinen, eri, muu, se
Johdoksia: samoin, toisin, muuten, siten, sikäli, samanlainen, toisenlainen, erilainen, sellainen, tällainen
Esim. niin paljon kuin, melkein kuin, juuri kuin tilattuna (vrt. juuri kun hän avasi oven), samasta asiasta kuin, eri mieltä kuin, muuta tietoa kuin, sen verran kuin, siihen hintaan kuin, sillä tavoin kuin, samantapaisia kuin, sellaiset sanat kuin
42


PARTIKKELIT
Varsinaisen konjunktion tehtävissä ovat ainakin seuraavat sanaliitot:
ennen kuin (temp.konj.) sen mukaan kuin
niin kuin sitä mukaa kuin
sikäli kuin sitä myöten kuin
niin kauan kuin niin - kuin (+ kin)
niin usein kuin niin hyvin - kuin (+ kin)
niin pian kuin ei enempää - kuin (+ kaan, kään)
Kun- ja kuin-konjunktioiden raja ei ole aina ehdottoman selvä. Sanaliitoissa samassa t. samalla ku(i)n '}3. samaan aikaan ku(i)n tuntuisi ilmaisuyhteys ratkaisevan, kumpaa konjunktiota on käytettävä.
Työ saatiin valmiiksi samaan aikaan kun sade alkoi.
Työ saatiin valmiiksi samassa kun sade alkoi.
Taidekasvatus on aloitettava samaan aikaan kuin muukin kasvatus.
Taidekasvatus on aloitettava samalla kuin muukin kasvatus.
(Pilkun käytöstä ks. s. 95-96.)
mitä ei sovi kuin-sanan vastineeksi
Avustusta ei saatu sen suuruisena mitä oli anottu. » sen suuruisena kuin oli anottu
kuin mitä » kuin
Tutkimusten mukaan tekolannoitteita on käytetty usein enemmän kuin mitä kasvit olisivat tarvinneet. » kuin kasvit olisivat tarvinneet
1.11 	koska = sen vuoksi (t. siksi), että vaikka = siitä huolimatta, että
Kasvattajat ovat joutuneet pahaan ristiriitaan sen vuoksi, koska (» että) lapsille ja nuorille tarkoitettu kulttuurianti on melkein yksinomaan kansainvälistä massaviihdettä.
Illalla oli vielä joitakin katuja ummessa siitä huolimatta, vaikka oli tehty ylitöitä » siitä huolimatta, että t. paremmin: joitakin katuja ummessa, vaikka
2 	Liitepartikkelit
Liitepartikkelit:
-hän,-hän saihan, johan
-kä enkä jne.
-kaan, -kään rahaakaan, tietenkään
-kin isäkin, kumpikin
-ko, -kö menetkö, tänäänköhän (kaksi liitepart.)
-pa, -pä ovatpa, vieläpä
-s annas, täälläpäs (kaksi liitepart.)
43


PARTIKKELIT
• Sana ja liitepartikkeli liitetään kirjoituksessa toisiinsa sellaisinaan, lisäämättä tai muuttamatta kirjaimia. Lausuttaessa liitepartikkelin alkukonsonantti kahdentuu, jos sana päättyy aspiraatioon eli jäännöslopukkeeseen.
Liitepartikkeli aspiraatioon päättyvän sanan jäljessä: tulepa, katsohan, lähteäkin, sinnekään, taakseko
Sanan loppu-n ei muutu m:ksi pa-, pä-liitteen edellä: teenpä, harvoinpa, onpa, kunpa
Kaikissa muissa kuin liitepartikkelitapauksissa p:n edellä oleva nasaali on m: kampa, ompi. Erityisesti on huomattava, että komparatiivi-ja superlatiivimuodoissa p:n edellä on aina m: parempaa, parempina, suurimpaan, suurimpia. Yhdyssanan eri osien n ja p voivat luonnollisesti sattua vierekkäin: herneenpalko, mihinpäin.
• Ei turhia liitteitä
-kin = myös; myös hänkin » myös hän t. hänkin Muotoa myöskin olisi käytettävä säästeliäästi.
Liitettä -ko, -kö ei pidä panna ettei- ja vai-sanoihin, ei myöskään valmiisiin kysymyssanoihin: etteikö, vaiko, kumpiko, miksiköhän » ettei, vai, kumpi, miksihän.
Ei kaan-liitettä: juurikaan »juuri t. juuri ollenkaan
• -kin ja -kaan, -kään oikeaan sanaan
Keväällä metsässä on ääntä ja liikettä. Mutta kyllä talvisessa luonnossakin on elämää. » talvisessakin luonnossa
Tätä liikkumisohjetta on paljon rikottu. Muuta opastustakaan ei ole aina noudatettu. » Muutakaan opastusta
• -kaan, -kään kuuluu kieltolauseeseen
Kilpailu oli tasainen, joskin voittajista ei syntynyt erimielisyyttä, »joskaan Lisää kin-ja kaan-, kään-liitteiden käytöstä s. 167.
44


9 	Iso ja pieni alkukirjain
Suurin osa substantiiveista on pienellä alkukirjaimella kirjoitettavia yleisnimiä eli appellatiiveja. Monille substantiivin tarkoitteille voidaan antaa lisäksi erikoisnimi, tavallaan kutsumanimi, joka aletaan isolla kirjaimella. Tällaisia erisnimiä eli propreja ovat saaneet jumalat, ihmiset, paikat, kauppatavarat, kirjat, sävellykset, yhteisöt, laitokset ym. Sanaliitoissa yleensä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Nimeen sisältyvät erisnimet aletaan tietenkin isolla. Joskus isoa kirjainta käytetään kohteliaisuuden ja kunnioituksen vuoksi, joskus muistakin syistä. Erisnimien johdokset aletaan pienellä kirjaimella, elleivät ne puolestaan ole erisnimiä. Toisinaan erisnimeä käytetään sellaisenaan yleisnimenä (vappu) tai sen osana (sarvijaakko).
1 	Uskontoihin liittyvät nimet
Erisnimiä ovat kristinuskon jumaluudet ja eri kansojen jumalien erikoisnimet.
Jumala, Kristus, Lunastaja, Pyhä Henki, Allah, Buddha, Baal, Jupiter, Tor
Pienellä kirjoitettavia
jumala merkityksessä pakanajumala; jumalanpalvelus, (usein myös:) jumalanpelko, jumalaapelkäävä, jumalanpilkka
Uskontojen ja niiden kannattajien nimet: mooseksenusko, islam, brahmalaisuus, teosofia, baptistit, koptit, mormonit, hindut
Pyhimysten nimeen kuuluva pyhä kirjoitetaan mieluiten pienellä: pyhä Nikolaos, pyhä Olavi. Pronomini hän tarkoittamassa kristinuskon jumaluutta voidaan kirjoittaa pienellä tai suurella alkukirjaimella.
2 	Ihmiset, eläimet ja kasvit sekä johdokset
(Ks. myös 3. ryhmää.)
Paitsi ihmisille myös eläimille, etenkin kotieläimille, ja jalostetuille kasvilajikkeille annetaan erikoisnimiä. Latinalaisissa nimissä ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Kirjeissä Te ja Sinä aletaan isolla kirjaimella. Muutkin puhuttelut voi kirjeissä ja niihin verrattavissa asiakirjoissa kirjoittaa isolla, vaikka myös pienen alkukirjaimen käyttö on yleinen esim. julkishallinnon elimille kirjoitettaessa.
45


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
Ihmiset
Erisnimiä: Liisa, Korhonen, Iivana Julma, Timppa, Susi-Pulliainen, Homo sapiens (ihmisen tieteellinen nimi)
Iso kirjain kirjeissä yms. kohteliaisuuden tai arvostuksen vuoksi:
Pyydän Teitä (Sinua)
Arvoisa Asiakas Hyvät Puoluetoverit Lapin läänin Maaherralle Salon kaupungin Koululautakunta
Yleisnimiä: runebergilainen, steinerilainen, marxilaisuus, lestadiolaisuus, eeva, helppoheikki Eläimet ja kasvit
Erisnimiä: Moppe, ravikuningas Vieteri, Vemmelsääri, herukkalaji Punainen hollantilainen, ruusulajike Kuningatar Elisabet, Campanula rotundifolia
Yleisnimiä: tapiiri, vampyyri, ayrshire, malaijinkarhu, sembramänty, ahkeraliisa, unkarinsy- reeni
3 	Erisnimi yleisnimenä tai sen yhdysosana
Ihmisiä
eeva, matit ja maijat, maailmanmatti, matti meikäläinen, laiskajaakko, ei pekkaa pahempi, itkuiikka, tiskijukka, ovimikko, tuomas, donjuan, bruutus, ruotsinsuomalainen
Eläimiä
ayrshire t. ayrshirelehmä, hereford(karja), suomenhevonen, siaminkissa, samojedinpystykor- va, euroopanmajava, apollo(perhonen), coloradonkuoriainen
Kovin pitkiä ja hankalia yhdyssanoja ei muodosteta: Walesin springerspanieli, Länsi-Götan- maan pystykorva
Kasveja
ahkeraliisa, annansilmä, aaroninparta, siperianunikko, karpaattienkello, euroopanlehtikuusi t. Euroopan lehtikuusi
Ruokia ja juomia
stroganov, karjalanpaisti, wieninleike, balkaninmakkara, martinhanhi, viktoriankiisseli, lu- cianpiparkakut, bostonkakku, emmental t. emmentaljuusto, vichy t. vichyvesi, reininviini, bordeaux t. bordeauxviini
Paikannimiä
eeden, eldorado, canossa, mekka, onnela
46


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
Muita pienellä kirjoitettavia sanoja
vappu, mikkeli t. mikkelinpäivä, gallup t. gallupkysely, amerikanperintö, lapuanliike, aataminaikainen, jobinposti, akilleenkantapää, celsiusaste, calmetterokotus, chippendale t. chippendaletyyli, jenanlasi, raumanpitsi (myös Rauman pitsi, ks. seuraavaa), jumalanpalvelus
Erisnimi säilyy, jos nimi ei ole vakiintunut: Mikon päivä, Islannin sillit, Kalifornian luumut, Kiinan tee, Italian viinit.
4 	Tavarat, kulkuneuvot, taideteokset yms., tyylisuunnat
• Kauppanimet, kulkuneuvot
Tavaramerkeiksi rekisteröidyt kauppanimet ovat erisnimiä, samoin aluksille ja junille annetut nimet. Kauppanimistä on kehittynyt joukko yleisnimiä.
Erisnimiä: Convair, Saab, Ufox-ilmankostutin, Kultapisara, Rexona, Finnjet, Murtaja, Lokki, erikoispikajuna Savonia
Yleisnimiä: heteka, monot, migit, mersu, jeeppi, aspiriini, teryleeni
• Taideteokset yms.
Jos kirjan, lehden, kertomuksen, runon, maalauksen, veistoksen, sävellyksen yms. erisnimeen kuuluu useita sanoja, vain ensimmäinen aletaan isolla lukuun ottamatta propreja. Lehdet kirjoittavat usein nimensä kaikki tai tärkeimmät sanat isolla alkukirjaimella. Valtion komiteoiden ja toimikuntien mietinnöt kirjoitetaan pienellä, ellei ole kyse kirjan tapaisen julkaisun nimestä.
Erisnimiä: Raamattu, Uusi testamentti, Viimeinen raja, Virallinen lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Tekniikan Maailma, Ravi ja Ratsastus, Vänrikki Stoolin tärinäin runo Kuormaren- ki
Eero Järnefeltin maalaus Lehmisavu, Merenneito (Havis Amanda), Viimeiset kiusaukset, Sibeliuksen orkesterisarja Historiallisia kuvia, Schumannin Sinfoniset etydit, Kesäpäivä Kangasalla
Yleisnimiä: päivähoidon kasvatustavoitekomitean mietintö, Beethovenin sinfonia nro 5 (mutta Kohtalonsinfonia), Brahmsin tunnettu viulukonsertto, Mozartin pianosonaatti c
Sanat duuri ja molli jätetään usein sävellysten nimiä kirjoitettaessa pois. Duuria osoitetaan isolla, mollia pienellä kirjaimella: Preludi ja fuuga C (Es, a). Lausuttaessa sana on lisättävä: Es-duuri, a-molli. Huom. A-duuri-sinfonia, cis-molli-kvartetto.
• Tyylisuunnat ovat yleisnimiä.
barokki, rokokoo, biedermeier t. biedermeiertyyli, ekspressionismi, kubismi
47


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
5 	Päivät, juhlat, ajanjaksot ym.
Päiville, seminaareille, jotakin varten nimetyille ajanjaksoille, juhlille, kilpailuille ym. tilaisuuksille edeltäpäin annettu nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja muuten niin kuin nimen antajat ovat päättäneet sen kirjoitettavaksi. Historialliset ajanjaksot ja tapahtumat, joiden nimi on yleensä syntynyt jälkikäteen, aletaan pienellä kirjaimella, samoin kirkolliset ja maalliset juhla-ja merkkipäivät.
Erisnimiä: teemapäivä Työ kunniaan, Kirjastohistorian seminaari, Jyväskylän Talvi, Säästä energiaa -kurssi, Maalaislaulut talteen -keruukilpailu
Yleisnimiä: kvartäärikausi, vanha aika, rautakausi, renessanssi, valistuksen aika, ristiretket, isoviha, ensimmäinen maailmansota, talvisota
juhannus, pyhäinpäivä, tapani t. tapaninpäivä, uusivuosi, itsenäisyyspäivä, vappu, kaatuneiden muistopäivä (mutta Marian päivä, Snellmanin päivä, Kalevalan päivä)
6 	Erilaiset yhteisöt
Yhtiöiden, seurojen, järjestöjen, puolueiden ym. nimien kirjoituksessa noudatetaan rekisteröityä asua tai muuten sovittua kirjoitustapaa. Yhtiöt ym. toiminimet
Juvan Osuusmeijeri, Suomen Työväen Säästöpankki, Pohjolan Voima Oy, Oy Tampella Ab, Maalausliike Ante Ky
Yhdistykset, seurat, liitot, järjestöt
Haminan Raittiusyhdistys, Pelastakaa Lapset ry., Suomen Kielen Seura, Suomen Nuorison Liitto, Vimpelin Veto
Kuorot, yhtyeet, orkesterit ym.
Ylioppilaskunnan Laulajat, Radion kamarikuoro, Joensuun kaupunginorkesteri, Amadeus- kvartetti, tanssiteatteri Raatikko
Puolueiden rekisteröidyt nimet (kaikki osat isolla alkukirjaimella)
Suomen Kommunistinen Puolue, Kansallinen Kokoomus, Suomen Maaseudun Puolue, Perustuslaillinen Oikeistopuolue (tavallisessa tekstissä käytetään pientä kirjainta: kokoomus, keskusta)
Puolueen jäsenyyttä osoittavat sanat ovat yleisnimiä.
kansandemokraatti, keskusta(puolue)lainen, kokoomus(puolue)lainen, kommunisti, kristillinen, liberaali, maaseudunpuoluelainen, perustuslaillinen, ruotsalainen, sosiaalidemokraatti
48


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
7 	Rakennukset, laitokset, huoneet
(Ks. myös 9. ryhmää.)
Erisnimiä: Metsätalo, Ateneum, Tervahovi, Kansallisteatteri, Kansallisooppera, Kansallismuseo, Valkoinen talo, Eremitaasi, Eiffeltorni, Lakeuden risti, Valkoinen sali
Tampereen yliopisto, Oulun yliopistollinen keskussairaala, Iisalmen kauppaoppilaitos, Helsingin tuomiokirkko
Yleisnimiä: eduskuntatalo, kunnantalo, kaupunginteatteri, palokunnantalo, yliopisto, ammattikoulu, kansalaisopisto, tuomiokirkko
8 	Paikannimet, asukkaat, kielet.
(Ks. myös s.61 -62.)
• Yksinäis- ja yhdyssanoja
Englanti, Tsekki, Pirkanmaa, Leppäkylä, Tornionjoki, Puula, Baikal, Kaukasus, Kirkkopuisto, Senaatintori, Runoilijantie
Pohjoismaat eli Pohjola, Länsipohja, Pohjoiskalotti, Kalottialue (maantieteellisenä vyöhykkeenä pohjoiskalotti, kalottialue), Peräpohjola, Koillismaa, Lähi-itä, Kaukoitä
Pienellä: arabimaat, itämaat, pohjola (= pohjoiset seudut etelän vastakohtana)
Pohjantähti, Seulaset, Linnunrata; Maa, Kuu (taivaankappaleina)
• Sanaliiton jälkiosa kirjoitetaan isolla, jos se on erisnimi, mutta pienellä, jos se on yleisnimi.
Itäinen Puistotie, Latinalainen Amerikka
Hatanpään valtatie, Kanarian saaret, Kuolan niemimaa, Vanha manner, Uusi maailma
• Yhdysmerkillisen erisnimiloppuisen paikannimen alkuosa kirjoitetaan isolla, jos se on ilmansuuntaa tai siihen verrattavaa paikallisuutta tarkoittava sana (Länsi-, Ylä-, Ala-, Keski-, Sisä-, Sydän-, Taka-). Yhdyssanan ilmoittama alue on pienempi kuin sen perusosan ilmoittama, ja se voi olla tarkkarajainen tai epämääräinen.
Etelä-Korea, Pohjois-Suomi, Ala-Satakunta, Taka-Lappi, Etu-Töölö
Jos alkuosa on luonnehtiva, se aletaan tavallisesti pienellä kirjaimella. Nämä yhdysilmaukset ovat usein nuoria muodosteita, ja niitä käytetään enimmäkseen tilapäisesti. Yhdyssana ja sen perusosa voivat tarkoittaa samaakin aluetta.
järvi-Suomi, saaristo-Suomi, tunturi-Lappi, raja-Kainuu, ruuhka-Suomi, syrjä-Suomi loma-Suomi, nyky-Suomi, paketti(pelto)-Suomi, natsi-Saksa
Maantieteellisiksi paikannimiksi vakiintuneet erisnimiloppuiset yhdyssanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Vakka-Suomi, Vähä-Aasia, Iso-Belt. - Suur-alkuiset paikannimet aletaan yleensä isolla kirjaimella: Suur-Saimaa.
49


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
• 	Paikannimien johdokset, muunkinlaiset asukkaiden nimet ja kielten nimet ovat yleisnimiä.
norjalaiset, kouvo(la)laiset, oriveteläiset t. orivetiset, alatalolaiset (vrt. Alatalot), takalap- pilaiset, pohjoissuomalaiset (huom. yhdysmerkin katoaminen), itäuusmaalaiset, helsinki- läisyys
jugoslaavi, uzbekki, bantu, apassi, suomen kieli t. suomi, venäjä, bengali, afrikaans, grönlanti
9 	Julkishallinnon elimet
• Yleisnimiä ovat valtion, kunnan ja kirkon hallintoelimet, tuomioistuimet, valtion virastot, neuvottelukunnat, valtuuskunnat, toimikunnat, toimistot, komiteat.
eduskunta, valtioneuvosto, liikenneministeriö, verohallitus, lääninhallituksen kouluosasto, kunnanhallitus, kirkkovaltuusto, nuorisolautakunta, sosiaalitoimisto, ylioppilastutkintolautakunta
(hallintolaitoksia:) posti-ja telelaitos, tie-ja vesirakennuslaitos, tullilaitos, vankeinhoitolaitos
korkein oikeus, kihlakunnanoikeus, vesiylioikeus, työtuomioistuin, liikkuva poliisi, tuomiokapituli
museovirasto, metsätalouden neuvottelukunta, kirkon sopimusvaltuuskunta, valtion kuvataidetoimikunta, työttömyysturvakomitea, virkakielen komitea
• Erisnimiä ovat valtion tieteelliset ja taloudelliset laitokset, valtion oppilaitokset sekä näihin rinnastettavat laitokset (vain ensimmäinen sana isolla paitsi propreja). Nimen osana voi olla mm. arkisto, kassa, keskus, korkeakoulu, laitos, opisto, rahasto.
Tilastokeskus, Valtion painatuskeskus, Valtionarkisto, Vaasan maakunta-arkisto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto), Valtion elokuvatarkastamo
Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Kansaneläkelaitos, Helsingin yliopiston historian laitos
Kuopion korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Valtion askartelunohjaajaopisto Postipankki, Liikesivistysrahasto, Valtion viljavarasto
Huom. kirjoitustapa: Valtionrautatiet, Suomen Pankki, Suomen akatemia, Sibelius-akatemia
Yksityisten seurojen, liittojen, laitosten ja liikkeiden nimi kirjoitetaan niin kuin asianomainen sen kirjoittaa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Sanakirjasäätiö. Jos nimestä käytetään vain viimeistä sanaa, se kirjoitetaan pienellä. Tällöin koko nimi on mainittu samassa tekstiyhteydessä aikaisemmin tai laitos, toimisto ym. katsotaan niin tutuksi, ettei nimen täydellistä asua tarvita.
yliopisto (esim. Turun yliopisto) maakunta-arkisto (esim. Mikkelin maakunta-arkisto) kielitoimisto, nimitoimisto
50


ISO JA PIENI ALKUKIRJAIN
• 	Puolustusvoimat
Joukko-osastot ja sotilaslaitokset ovat erisnimiä: Autopataljoona, Pohjanmaan tykistöryk- mentti, Karjalan lennosto, Turun laivastoasema, 4. erillinen autokomppania (isoa kirjainta ei tarvita, koska alussa on numero), Reserviupseerikoulu, Merisotakoulu
Yleisnimiä ovat voimat ja esikunnat: puolustusvoimat, maa-, meri- ja ilmavoimat, pääesikunta, ilmavoimien esikunta. Myös: rajavartiolaitos
51


10 	Yhdyssanat
Yhdyssanat voidaan jakaa kahteen osaan: alkuosaan eli määriteosaan ja jälkiosaan eli perusosaan. Poikkeuksena ovat rinnasteisista osista koostuvat yhdyssanat: suomalais- amerikkalainen, katselija-kuuntelija. Myös perusosa ja määriteosa voivat olla yhdyssanoja: itsenäisyysjuhla + toimikunta, kokopäivähoito + paikka. Määrätapauksissa yhdysosien Välillä on käytettävä yhdysmerkkiä: koulu-uudistus, Etelä-Pohjanmaa.
YHDYSSANA VAI SANALIITTO?
Jos yhdyssana lausutaan oikein, on pääpaino ensimmäisen sanan ensimmäisellä tavulla (hiekkaranta). Sen sijaan sanaliitossa jokainen sana on pääpainollinen (rannan mataluus). Tämä helpottaa oikeinkirjoitusta. Tosin etenkin moniosaisissa yhdyssanoissa sivupaino pyrkii olemaan yhtä voimakas kuin pääpaino (valokuvanäyttely). Toisaalta erilleen kirjoitettava sana voi olla heikkopainoinen.
Ainakin substantiiviyhdistelmissä voi yhteen kirjoittamista kokeilla sijoittamalla sanojen väliin adjektiivin, liitepartikkelin tai omistusliitteen. Jos syntyy mahdoton sanaliitto, on kyse yhdyssanasta: henkilö uusi auto » uusi henkilöauto; opinkin halu » opinhalukin. Jos esim. adjektiivi sopii hyvin väliin, sanat kirjoitetaan erilleen: sään tarkka ennustaminen (sään ennustaminen).
Aivan tarkkoja sääntöjä yhteen ja erilleen kirjoittamisesta ei ole. Milloin kirjoitustapa on tulkinnanvarainen, olisi etusija annettava erilleen kirjoittamiselle. Pitkiä yhdyssanoja tulee välttää. Esim. seuraavat yhdyssanat ovat muodollisesti oikeita, mutta ne voidaan hyvin purkaa sanaliitoiksi, koska käy päinsä painottaa osia yhtä paljon: tavarantoimitus- ajat, par. tavaran toimitusajat; kodistavieraantumisvaihe, par. kodista vieraantumisen vaihe. Moniosainenkaan yhdyssana ei tunnu raskaalta, jos osat ovat lyhyitä: tuloveroas- teikko, maanhankintalupa.
NOMINATIIVI- VAI GENETIIVIALKUINEN?
Päänvaivaa aiheuttaa joskus pulma, onko substantiiviloppuisen yhdyssanan määriteosa nominatiivissa vai genetiivissä. Sääntöjä on vaikea laatia tapausten moninaisuuden vtioksi. Parasta on pitää malleina vanhoja yhdyssanatyyppejä. Se hillinnee liiallista genetiivin viljelyä, mutta toivottavasti estää myös kielenvastaisten nominatiivimäärittei- den muodostamisen. Usein sijan käyttö on sidoksissa merkitykseen. Vakiintunutta kirjoitustapaa ei ole yleensä syytä ruveta muuttamaan.
Nominatiivialkuisia:
junakuljetus 'junassa kuljetus’ öljylämmitys 'öljyllä lämmitys’ läänijako 'lääneihin jako’
elämäkerta
kansatiede
nimikirjoitus
pelivara
perukirja
Genetiivialkuisia:
junankuljetus
öljynlämmitys (esim. autoissa) lääninjako ’läänin jakaminen’
elämäntarina
kansantaiteet
nimenhuuto
pelinavaus
perunkirjoitus
52


YHDYSSANAT
hintakilpailu
asuntotuotanto
vuokrasopimus
verotarkastaja
asennekysymys
hinnanalennus
asunnonvaihdos
vuokrankorotus
veronlisäys
asenteenmuutos
1 	Yhdyssanoja ja sanaliittoja
Yhdysmerkin käytöstä on yhtenäinen esitys s. 58-60 ja paikannimistä s. 61-62.
1.1 Substantiivin nominatiivi + substantiivi
Jos nominatiiviasuinen substantiivi on toisen substantiivin määritteenä, sanat kirjoitetaan yhteen.
puhekieli, puoliväli, maisemakuvaus, penkkiurheilija, tiistai-ilta, ukkorukka, äijäpaha, äiti- kulta, mummovainaja .
Inarijärvi, Saara-emäntä, Agosta-pöytäpaahdin, Etelä-Eurooppa, eteläeurooppalainen, poh- joissavolaisuus (huom. yhdysmerkin katoaminen johdoksista)
1.2 Substantiivin genetiivi + substantiivi
• Jos substantiivin substantiivimäärite on genetiivissä, kirjoitustavan ratkaisee usein merkitys eli vakiintuneet tapaukset kirjoitetaan yhteen, tilapäisluonteiset erilleen. Paikannimien kirjoitustapa riippuu muistakin tekijöistä.
kaupungintalo kaupungin rakennus (talo)
kukonaskel kukon askel
Kuopion-matka Kuopion kaupunki, lääni, piiri
ruijansuomalaiset Ruijan asutus
Beringinmeri Intian valtameri
Gibraltarinsalmi Suezin kanava
Kivimiehenkatu Haagan Urheilutie
Korpi-Jaakon katu Sven Dufvan katu
• Jos alkuosalla yksinään on määrite, vakiintuneelta tuntuva yhdyssana on hajotettava: talonväki - tämän talon väki, palkanmaksu - sijaisen palkan maksu.
• Kielten ja oppiarvojen nimet kirjoitetaan eri sanoiksi: viron kieli, filosofian kandidaatti, valtiotieteen maisteri.
• Pitkän yhdyssanan osat voi joskus kirjoittaa sellaisinaan kevyemmäksi sanaliitoksi: ammatinvalinnanohjaus = ammatinvalinnan ohjaus, sopimuksentekopaikka = sopimuksen tekopaikka.
Toisinaan erilleen kirjoitus käy mahdolliseksi, jos yhdysosan nominatiivimuodon tilalla käytetään genetiiviä tai muuta sijaa: palvelujensaantimahdollisuudet - palvelujen saannin mahdollisuudet (kenties myös: mahdollisuudet saada palveluja). (Ks. myös ed. s.)
53


YHDYSSANAT
Ääntämistapa (vain yksi pääpaino) ja merkitys vaativat yhdyssanaa:
opettajankoulutuslaitos, ei: opettajan koulutuslaitos, koska ei ole kysymys opettajan laitoksesta
Valuutantasausrahasto, ei: valuutan tasausrahasto; sopimuksentekohuhut, ei: sopimuksen tekohuhut
1.3 Perusosana verbistä johdettu substantiivi
Verbeistä johdetut tekijän- ja teonnimet (paitsi yleensä minen-loppuiset) kirjoitetaan tavallisesti yhteen edeltävän sanan kanssa.
konekirjoittaja, välienselvittely, maastamuutto, sivustakatsoja, ilmaannousu, poissaolo, olemassaolotaistelu, selvänäkijä, itsesytyntä
1.4 Verbin nominaalimuodot, maton-, mätön-adjektiivit ja minen-teonnimet
Sanat kirjoitetaan yleensä erilleen edeltävästä sanasta. Sanat kirjoitetaan yhteen, jos verbi muutenkin on yhdyssana tai jos kyseessä on vakiintunut kokonaisuus, jonka merkitys saattaa olla toinen, kuvallisempi, kuin sanaliiton.
• Verbin nominaalimuodot
Erilleen: henkeä salpaava, viimeksi mainittu, niin sanottu, niin ollen, huomioon ottaen, lukuun ottamatta
Kantaverbi yhdyssana: allekirjoitettava (allekirjoittaa), vastaanotettu, loppuunmyyty, pa- hoinpideltäväksi
Vakiintunut yhdyssana, usein kuvallinen merkitys: tulenkestävä, silmäänpistävä, ohimenevä (vrt. ohi menevä), asiaankuuluva, läpitunkeva, pohjaanpalanut, varteenotettava, vastaleivottu, likipitäen, sivumennen
• maton-, mätön-loppuiset adjektiivit
Erilleen: ennen julkaisematon, huomiota herättämätön, kantaa ottamaton, ennalta arvaamaton, silmän kantamaton
Yhteen: allekirjoittamaton, ennenkuulumaton, sanoinkuvaamaton, luoksepääsemätön, vastaansanomaton
• minen-loppuiset teonnimet
Erilleen: huomion herättäminen, hukkaan joutuminen, tyhjiin raukeaminen Yhteen: alleviivaaminen, irtisanominen, läpikäyminen, yhdenmukaistaminen
Aivan tarkkaa rajaa näiden tapausten välille ei voi vetää. Joskus sanat voidaan kirjoittaa kummin tahansa, yhteen tai erilleen.
1.5 inen-loppuiset adjektiivit
Jos sanaliittoon liitetään inen-johdos, syntyy useimmiten yhdyssana.
54


YHDYSSANAT
• 	Määriteosana nominatiivissa oleva taipuva adjektiivi, pronomini tai lukusana
pitkä aika suuri merkitys moni osa viisi numeroa sata vuotta
pitkäaikainen
suurimerkityksinen
moniosainen
viisinumeroinen
satavuotinen
Samoin: lujarakenteinen, moniharrasteinen, yksiselitteinen
Puoli ja pari rinnastuvat näihin tapauksiin: puoli vuotta - puolivuotinen; pari viikkoa — pariviikkoinen.
• 	Määriteosana taipumaton ensi, eri, joka, koko, viime
ensi kesänä eri suuntiin joka aamu koko päivän viime kerralla
ensikesäinen
erisuuntainen
joka-aamuinen
kokopäiväinen
viimekertainen
Adverbi tosi (= todella, erittäin) kirjoitetaan erilleen: tosi rehellinen.
• 	Määrite genetiivissä
Vakiintuneet tapaukset kirjoitetaan yhdyssanoiksi, vakiintumattomat eri sanoiksi. Joskus raja jää epäselväksi.
Määritteenä substantiivi
Yhdyssanan kanta tms.
suomen kieli pallon muoto sanan mukaan kansain välillä vastoin lakia maan alla Aasian puolella
Yhdyssana
suomenkielinen
pallonmuotoinen
sananmukainen
kansainvälinen
lainvastainen
maanalainen
Aasian-puoleinen
Sanaliitto
lautasen muotoinen kartan mukainen järjestöjen välinen opetuksen vastainen tarkkailun alainen
Määritteenä adjektiivi, pronomini tai lukusana
vanha malli hyvä näkö paha maku
tämä päivä moni koko sama tapa
kaksi mallia kolme laatua
vanhanmallinen
hyvännäköinen
pahanmakuinen
tämänpäiväinen
monenkokoinen
samantapainen
kahdenmallinen
kolmenlaatuinen
erikoisen mallinen älykkään | näköinen pilaantuneen makuinen
minun kokoiseni hänen tapaisensa
neljän arvoinen
55


YHDYSSANAT
• Muita inen-loppuisia adjektiiveja
perinpohjainen, kaksinkertainen, keskenkasvuinen, kertakaikkinen, myötämielinen, toissapäiväinen (toissa päivänä t. toissapäivänä)
1.6 Väri-ilmaukset
Yhtä väriä kuvaavat ilmaukset ovat yleensä yhdyssanoja. Adjektiivialkuiset voi kirjoittaa erilleenkin. Eri värien sekoittamattomat yhdistelmät vaativat tavallisesti yhdysmerkin (ks. s. 59).
sysimusta, vitivalkoinen, merenvihreä, rikinkeltainen, tummansininen t. tumman sininen, hennonvihreä t. hennon vihreä, harmaanruskea (yksi väri), harmaa-ruskea (kaksi väriä), punavalkea (ei sekaantumisen vaaraa)
1.7 Värien tapaan kirjoitettavat adjektiivi-ilmaukset
Substantiivialkuiset vertailuilmaukset yleensä yhteen: jääkylmä, kivikova, peilityyni, silkin- hieno, untuvanpehmeä, kuvankaunis, langanohut
Adjektiivimääritteiset yleensä erilleen: raikkaan kylmä, kylmän kostea t. kylmänkostea, tyhmänrohkea, hilpeän iloinen (vrt. s. 55).
1.8 (-)lainen, (-)läinen; -mainen, -mäinen
• -lainen johonkin kuuluva’ (subst. tai adj.) muodostaa sanaliitonkin kanssa yhdyssanan. Moniosaisessa yhdyssanassa voi käyttää yhdysmerkkejä.
vammala(la)inen, ammattiyhdistysläinen, eteläeurooppalainen, losangelesilainen (Los Angeles), puertoricolainen (Puerto Rico), frankfurt-am-mainilainen (Frankfurt am Main)
• -lainen ’jonkun t. jonkin kaltainen’ muodostaa adjektiivin, pronominin ja lukusanan kanssa yhdyssanan. Yleisnimen kanssa se muodostaa yhdyssanan tai sanaliiton (omistusliitteellinen muoto aina erilleen). Erisnimen ja sanaliiton kanssa pääte kirjoitetaan erilleen.
pahanlainen, jonkinlainen, kolmenlainen lapsenlainen t. lapsen lainen, tuhlaajapojan lainen isänsä lainen, Paasikiven lainen edellä mainitun lainen, Antti Hyryn lainen
• -mainen, -mäinen muodostaa sanaliiton kanssa .yleensä yhdyssanan: veikkohuovis- mainen.
1.9 Adjektiivi + substantiivi
Substantiivi ja sen määritteenä oleva adjektiivi muodostavat yleensä sanaliiton, paha tapa, iso kirjain
(määritteenä taipumaton adjektiivi:) aika meteli, pikku ystävä, tosi viisaus
Adjektiivi ja substantiivi kirjoitetaan yhdyssanaksi, jos näin syntyneellä kokonaisuudella on vakiintunut merkitys.
pikkulintu, syväsatama, nuoriemäntä, uusivuosi, isoviha, Tyynimeri, kokonuotti, omakustan-
56


YHDYSSANAT
ne, tosikertomus, eripainos, ensiesitys (= ensimmäinen esitys; vrt. ensi esitys = seuraava esitys), ensiviulu (samoin jokamies)
Toisinaan adjektiivi taipuu: uudenvuoden, isoonrokkoon, pitkänäperjantaina, paksunsuolen (myös: pitkäperjantaina, paksusuolen)
1.10 Erisnimi yleisnimen ja adjektiivin kanssa
Jos erisnimi muodostaa yleisnimen tai adjektiivin kanssa vakiintuneen ilmauksen, sanat kirjoitetaan yhteen yleisnimeksi (ks. myös s. 46-47).
lappuliisa, mustamaija, islanninponi, labradorinnoutaja, karjalanpiirakka, australiansuomalainen
1.11 Samanarvoiset yhdysosat: kalastaja-maanviljelijä (s. 59)
1.12 ylä, ala, nyky ym. vain yhdyssanan osina esiintyvät sanat
Vain yhdyssanan osina esiintyvät mm. ylä, ala, keski, taka, uiko, sisä, lähi, kauko, umpi, nyky, tasa, iki.
ylätasanko, alikäytävä, Keski-Espanja, ulkovalaistus, lähiaikoina, Kaukoitä, nykytilanne, iki-ihana
1.13 Yhdyssanan alkuosa toisenlainen kuin itsenäinen sana
Jotkut sanat muuttuvat liittyessään yhdyssanan osiksi. Tämä ilmiö on merkki yhteen kirjoittamisesta.
Alkuosa nen-loppuisen sanan s-muoto: koillisosa, kansallislaulu, tilapäisluonteinen, satavuotisjuhla, Karppis-vainaja
Alkuosa monikollisen sanan yksikkömuoto: housupuku, aivovaurio, hääateria, alppimaisema, hautajaisvieraat
Alkuosasta on kadonnut loppu-i tai loppu-a, -ä: suurjännite, Pien-Toijola, täysmaito, uusvien- ti, aikakauslehti, jumalolento, yhtäkkiä, vastedes, yltyleensä, parastaikaa (paraikaa), häthätää, jok’ainoa, jok’ikinen
Alkuosa muuten muuttunut: aitovieri, jalkopää, viheralue, kolmivuotias, iankaiken, iankaikkinen, angloamerikkalainen, baltoslaavilainen
1.14 Partikkelit muiden sanojen yhteydessä
Partikkelit kirjoitetaan yleensä erilleen muista sanoista. Päin kirjoitetaan adverbin kanssa yhteen, substantiivin ja pronominin kanssa erilleen. Kaksitavuiset vahvistuspar- tikkelit paitsi ani ja tuiki kirjoitetaan yhteen pääsanansa kanssa. Monitavuiset vahvis- tuspartikkelit kirjoitetaan erilleen.
Eri sanoja: niin kuin, ennen kuin, sen jälkeen kun, sen tähden, sitä paitsi, minkä tähden, muun muassa, ennen kaikkea, kautta rantain, maan päällä, tosi hauska (= todella, erittäin hauska), melko tavalla, tavan takaa, yllin kyllin, yltä päältä
Edellisten tapaisia liittoja: jonkin verran, suurin piirtein, aika lailla, kerta kaikkiaan, paikka paikoin, alun perin, perin pohjin
päin: eteenpäin, takaapäin, tännepäin, jäljestäpäin, päinvastoin (myös suinpäin); rantaan päin, meihin päin
57


YHDYSSANAT
Vahvistuspartikkeli: täpötäynnä, selkoselällään, putipuhdas, vihoviimeinen, ypöyksin; ani harva, tuiki tarpeellinen, apposen auki, typösen tyhjä
Yhdyssanoja: nimenomaan, kutakuinkin, jompikumpi, jotenkuten, alinomaa, yksinomaan, ylimalkaan, ylipäänsä, likimain
1.15 Moninumeroiset lukusanat
Numerot ryhmitellään lopusta lukien kolmen jäsenen ryhmiin. Kukin ryhmä kirjoitetaan yhdyssanaksi: kuusikymmentäneljä (64), viisikymmentätuhatta seitsemänsataa- kaksikymmentäyksi (50 721). Miljoona, miljardi ja biljoona voidaan kirjoittaa erilleen- kin, jos mukana ei ole pienempiä lukuja: kaksitoista miljoonaa (12 000 000).
1.16 Yhdysverbit
Suomen kielessä on vanhastaan joukko yhdysverbejä: allekirjoittaa, vastaanottaa, palovakuuttaa. Nykyään tällaisten sanojen tarve on suuresti lisääntynyt. Uudempia tulokkaita ovat esim. peruskorjata, koeajaa, kauko-ohjata, lämpöeristää ja kantaesittää (ks. s. 187).
2 	Yhdysmerkki
Yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä seuraavissa tapauksissa.
• Kahden samanlaisen vokaalin välissä ja joskus muulloinkin sanojen välissä estämässä väärinhahmotusta
tulva-alue, nyky-yhteiskunta, tiistai-iltainen, pinta-ala-arvio
Muunlaiset kirjainyhtymät eivät vaadi yhdysmerkkiä: kevättakki, yleissivistys, maanantaiaamu, mannereurooppalainen
Uhkana väärinhahmotus: vierailu-ilta, leipuri-esi-isät, ei-kristillinen, ei-kenenkään-maa
• Toistamatta jätetyn yhdysosan paikalla
osake-ja vuokratalot, kaksi- tai kolmiviikkoinen, kudonta-, värjäys-ja viimeistelymenetelmät, muovimukeja ja -rasioita, televisio-ohjaajat ja -juontajat, nahkatakki-ja -lakkitarjous
Toisessa rinnakkaisilmauksessa yhdyssana, toisessa ei: talous- ym. työt, naapuri- ja vielä kaukaisemmat maat
Jos samalla on kysymys rajakohtailmauksesta (s. 105), yhdysmerkin paikalla voi olla myös ajatusviiva. Numeroilmauksissa on ajatusviiva. (Konekirjoitustekstissä ajatusviivana käytetään yhdysmerkkiä, jonka molemmin puolin on väli.)
pari-kolmekymmentä t. pari-kolmekymmentä viisi-kahdeksankertainen t. viisi-kahdeksankertainen, 5-8-kertainen
58


YHDYSSANAT
Yhdysmerkkiä ei saa käyttää, jos sen edustama sana ei ole yhdyssanan osa:
kirjallisia ja suullisia tehtäviä (kirjallisia ja tehtäviä ovat eri sanoja), mennyt ja nykyaika (mennyt aika), Suomen ja Ruotsin puolella
• Erisnimen ja muun yhdysosan välissä
Timo-poika, isä-Martti, Silvia-kuningatar, Laiska-Jaakko, Kerttu-kulta, Voima-jäänmurtaja, Hawk-koneet, Pirta-tuotteet, Lapponia-koru, Palmulehto-monumentti, Päällystakki-teos, Chaplin-elokuva, Opettaja-lehti
Varsinais-Suomi, Keski-Eurooppa, Ylä-Baijeri, Iso-Belt, Mäki-Penttilä
Yhdysmerkki katoaa johdoksista: varsinaissuomalainen, keskieurooppalainen (yhdysmerkki samojen vokaalien välissä: länsi-intialainen)
Jukola-niminen, Saljut-tyyppinen, Merikanto-aiheinen, Helsinki-keskeinen Genetiivialkuisia
Oslon-lähettiläs, Suomen-vierailu, Amerikan-kiertue, Raahen-konttori (pankin tms.), Ruot- sin-laivat, Lapin-kokemukset, Kiinan-vastainen, Euroopan-puoleinen
Eri sanoja: Vantaan kaupunki, Posion kunta, Laihian piiri
Huom. Nobelin palkinto (ei: Nobel-palkinto), Kordelinin säätiö, Puskinin museo. Kuitenkin: Sibelius-akatemia, Goethe-instituutti (saks. Goethe-Institut), Eiffeltorni
• Pienikirjaimisten yhdysosien välissä edellisen kohdan tapaan kiitos-sana, tehdä-verbi, eläköön-huuto, tietäjä-nimitys, me-henki
• Numeron, kirjaimen, lyhenteen, merkin tms. yhdysosan yhteydessä
70-vuotias (mutta 70 vuotta), 125-vuotisjuhla, 60-luku, 12-prosenttinen (hankala: 12-%:inen), p-alkuinen, yksinäis-k, As-duuri, g-molli, K-kaupat, U-laakso, kin-liite
ATK-opetus, pH-arvo, viihde-LP, Opec-maat, rak.-yhtiö t. rak.yhtiö, A4-koko, E4-tie, &-merkki
• Vierassanan yhteydessä, jos sana ei ole vakiintunut kieleen tai on pelättävissä hahmotusvaikeuksia
freelance-koulutuspäivät, boulle-työ folk-ooppera, pop-idoli, bay-öljy
Yhdysmerkkiä ei tarvita: rockmusiikki, jugendtyylinen, ultraääni, samuraihenki, charterhin- nat, calmetterokotus
• Samanarvoisten yhdysosien välissä (yleensä)
tieteellis-tekninen, suomalais-ruotsalais-englantilainen, viritin-vahvistin, sini-harmaa (siniharmaa kuvaa yhtä väriä; vrt. s. 56), puna-musta-vihreä
Juha-Pekka, Eini Liukko-Vaara, Itävalta-Unkari, Helsinki-Vantaan lentoasema
Väriyhdistelmistä voi jättää yhdysmerkin pois, jollei selvyys sitä vaadi: sinivalkoinen, mustavalkoasetelma, ruskeavalkopainanta. Ilman yhdysmerkkiä kirjoitetaan vakiintuneet ilmaukset lammaskaali ja pelaaja-
59


YHDYSSANAT
valmentaja sekä alkuosaltaan muuttuneet yhdyssanat afroaasialainen, serbo- kroaatti, eurokommunismi ym. Huom. seuraavanlaiset yhdyssanat, joiden alkuosa eli määriteosa koostuu samanarvoisista sanoista:
varpu-jäkälätyyppi (varpu-jäkälä), omena-porkkanaraaste, keskusta-vasemmistohallitus, levy- seppä-hitsaajalinja, hiili-kloori-fluoriyhdisteet, Sibelius-Kuula-ohjelma
• Sanaliiton ja muun yhdysosan välissä
Ihmisen ääni -sarja, Lassila & Tikanoja -yhtymä, apteekkari Leppä -vainaja, napit vastakkain -asetelma (ks. s. 112)
• Yhdysmerkki tavuviivana s. 12
YHDYSMERKIN PAIKKA ERÄISSÄ TAPAUKSISSA
• Yhdysmerkin toiselle puolen väli
Jos yhdysilmauksen osassa on sananvälejä, tämän osan (sanaliiton) ja yhdysmerkin väliin jätetään väli.
Hänen olivat linnut -romaani, Sojuz 26 -alus, lappu luukulle -menettely, Suur- San Francisco
Huom. yhdysmerkin paikka: Sri Lankan- ja Intian-matka, Aker H-3- ja Pentagone-lautat, SI (Systeme International d’Unites) -järjestelmä
• Yhdysmerkki ilman välejä
Jos yhdysilmauksen osassa ei ole sananvälejä, yhdysmerkki kirjoitetaan ilman välejä. Erityisesti on huomattava yhdysmerkillisten sanojen ja ajatusviivallisten rajakohtailmausten tms. (s. 105-108) liittäminen yhdysosaksi.
puna-apila, Huippuvuorten-sopimus, nikkeli-sinkkiakku (ks. edeltä), 5,5-prosenttinen
Lähi-idän-matka, Teemu-Kaluste-niminen, Sojuz-26-alus
10-15-kertainen, 20-25-vuotiaat, itä-länsi-etäisyys, Suomi-Ruotsi-maaottelu, joko-tai- asetelma
• 	Riviltä toiselle jakaminen yhdysmerkin kohdalta
Jos yhdysmerkin jommallakummalla puolella on väli, yhdysmerkki seuraa sitä sanaa, johon se liittyy ilman väliä. Jos välejä ei ole, yhdysmerkki jää rivin loppuun.
cum laude -tentti
Kelo Oy -niminen
avaimet käteen -toimitus
Suur- New York
liha-
riisitäyte
Pohjois-Korean-
lähettiläs
1000-1200-
luvuilla
Suomi-Ruotsi- maaottelu
Suomi-Unkari- seura
60


YHDYSSANAT
3 	Paikannimet
3.1 Kokonaan yhteen kirjoitettavat
Kokonaan yhteen kirjoitetaan paikannimet, joiden jälkiosa on yksijäseninen yleisnimi ja alkuosa nominatiivissa tai genetiivissä oleva substantiivi tai adjektiivi.
Oulujärvi, Götajoki, Bodenjärvi, Orkneysaaret, Tornionjokilaakso
Viktorianjärvi, Barentsinmeri, Riianlahti, Trondheiminvuono, Runeberginaukio, Sompasaa- rensalmi, Valkeakoskenkatu, Piispankylänrinne
Mustameri, Kuollutmeri, Punainenmeri (Punaisellamerellä), Keltainenjoki, Kaunispolku, Toinenlinja
Ulkomaisiin paikannimiin, varsinkaan tuttuihin, ei tarvitse liittää paikan lajia ilmaisevaa perusosaa, jos se ei paikan kotimaassa kuulu nimeen.
Atlas, Thames, Balaton (kuten Koli, Haiti = Haltitunturi, Teno, Puula), Ussuri, Bospori, Fidzi, Pyreneet
3.2 Yhdysmerkki osien välissä
• Jälkiosa erisnimi ja alkuosa taipumaton substantiivi, usein ilmansuuntaa osoittava, tai etuliite (Pohjois-, Sisä-, Väli-, Metsä-, Ala-, Ylä- ym.)
Lounais-Afrikka, Etelä-Konnevesi, Länsi-Päijänteentie, Länsi-Saksa, Itä-Saksa (kelvollisia maiden nimiä epäviralliseen käyttöön; viralliset nimet: Saksan liittotasavalta, Saksan demokraattinen tasavalta)
Saudi-Arabia, Meri-Alpit, Koivu-Maitkkaa, Metsä-Sairila, Ala-Itävalta, Etu-Aasia, Yli-Muo- nio, Ylä-Siikajärvi
Vanhastaan yhteen esim. Alatornio, Ylikiiminki, Merikarvia, Peräseinäjoki (Länsipohja, Pohjoiskalotti; järvi-Suomi, natsi-Saksa ym. ks. s. 49.)
• Jälkiosa yhdistämätön erisnimi ja alkuosa lyhyt taipuva adjektiivi
Iso-Britannia (Isossa-Britanniassa), Vähä-Aasia, Pienet-Antillit (Pienillä-Antilleilla), Julma- Ölkky, Pyhä-Häkki
• Alkuosa sanaliitto
Kuria Muria -saaret, Saint Lawrence -joki
3.3 Erilleen kirjoitettavat
• Jälkiosa yhdyssana (eris- tai yleisnimi) ja alkuosa taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivi
Pieni Roobertinkatu, Vanha Kuhmontie, Läntinen Pitkäkatu, Iso Lahnajärvi, Uusi Etelä-Wa- les, Pienet Sundasaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret, Pohjoinen jäämeri
Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Atlantin valtameri, Amerikan yhdysvallat, Jukatanin niemimaa, Ogadenin autiomaa, Savon valtatie, Hervannan valtaväylä
61


YHDYSSANAT
• Alkuosa yhdysmerkillinen erisnimi
Itä-Kiinan meri, Uuden-Siperian saaret, Itä-Friisein saaret, Ali-Keravan tie, Ison-Antin tie, Hurtti-ukon katu, Pelto-Paukkulan katu
• Alkuosa etu- ja sukunimen muodostama tms. sanaliitto tai heittomerkillinen sana
Eino Leinon tie, Vänrikki Stoolin katu, Victor Schaumanin puistikko, Karl Marxin aukio, Prinssi Edvardin saari, Kuningatar Maudin maa
Bouvet’n saari, Barrow’n niemi
• Alkuosa genetiivi ja
- jälkiosa monikollinen sana tai ryhmäsana (saaret, vuoret, saaristo, vuoristo, maat ym.)
Kanarian saaret, Tammisaaren saaristo, Pyreneiden vuoristo, Skandinavian maat, Itämeren maat, Välimeren maat
- jälkiosa ihmistyön tulosta osoittava sana (kanava, rata, pato, tekojärvi ym.)
Kielin kanava, Muurmannin rata, Bonnevillen pato, Lokan tekojärvi (kadut vanhastaan yhdyssanoiksi: Lönnrotinkatu, Mannerheimintie)
- jälkiosa sana, joka ei juuri esiinny Suomen kansanomaisessa nimistössä (aavikko, alanne, alue, allas, kanaali, keidas, laakio, matalikko, painanne, putous, rannikko, selänne, syvänne, tasanko, ylänkö ym.)
Skänen alanko, Armenian ylänkö, Gotlannin syvänne, Perun hauta, Aldanin laakio, Panaman kannas, Brennerin sola, Niagaran putous
62


11 	Lukusanat
1 	Yleistä
• Numero vai kirjoitettu lukusana?
Lyhyehköt lukusanat (yhdestä kymmeneen, sata, tuhat) merkitään tavallisessa tekstissä yleensä kirjaimin: Jäljellä on vielä viisi päivää. Herättyäni kello kävi yhdeksättä. Joka sadas arpa voittaa.
Kuitenkin merkitään lyhyetkin lukusanat tavallisessa tekstissä numeroilla seuraa- vissa tapauksissa:
- Asiayhteyteen kuuluu numeroin ilmaistavia lukusanoja: 3000:sta puuttuu 100 (ei:sata). Loppukilpailuun pääsi 28 kirjoittajasta 6.
- Tekstissä on runsaasti lukusanoja: Palkintokertoja Eskolla on 7, Ilkalla 5, Jyrkillä samoin 5 ja Jounilla 3.
- Lukusanan perässä on mittayksikön lyhenne tai tunnus: 100 mk, 2 %, 4. § (ei: sata mk, kaksi %, neljäs §). Usein myös lyhentämättömän mitan tms. yhteydessä on numero: 10 astetta, 9 litraa, 2. osa.
- Sata ja tuhat ilmaisevat täsmällistä lukumäärää: Lippuja on painettu 1000. Myös 100 metrin juoksu on huomenna. - Epätäsmällinen lukuilmaus: Vieraita lienee ollut noin sata.
- Joskus muulloinkin selvyyden vuoksi
Miljoona, miljardi ym. suuret luvut kirjoitetaan tasalukuina yleensä kirjaimin: miljoona asukasta (1 milj. asukasta), 3 miljardia (3 mrd.).
Puhekielen substantiiveja ykkönen, kakkonen jne. ei voi lainkaan merkitä numeroilla: 3-tie, 1-kanava » (puhekielessä:) kolmostie, ykköskanava; (yleiskielessä:) valtatie 3, kanava 1.
• Numeroiden ryhmitys
Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitetään lopusta lukien kolmen numeron ryhmiin, jotka erotetaan toisistaan väleillä. Pistettä käytetään, jos on vaarana täyttää tyhjä väli numeroilla: 1 322, 44 765 211, 12 500 mk t. 12.500 mk. Desimaalit ryhmitetään pilkusta lähtien: 6,554 33.
Koodin luonteisissa numerojaksoissa ja eräissä muissa tapauksissa ryhmitys voi olla toinen:
63


LUKUSANAT
- SFS 4175, Ku 1649 48-6
- vuosiluvut: 1980, v. 2000
- kotimaiset postinumerot: 08150 LOHJA 15
- puhelinnumerot (standardin 4175 mukaan): 1234, 123 45, 123 456, (90) 123 4567 (sulkeissa suuntanumero).
• Numeron erottaminen muusta tekstistä
Numero erotetaan viereisestä tekstistä välillä tai välimerkillä: 35 mk, 8 %, 5 + 3, 20-kertainen. Jotkin koodit, jotka muodostuvat kirjaimesta ja numerosta, kirjoitetaan ilman väliä: 4H-toiminta, A5L-paperi, R3T4 (= rivi 3, sarkainasema 4; konekirjoituskoodi). Myös asteen tunnus ja lämpötilaa osoittavan numeron etumerkki kirjoitetaan ilman väliä: +6°. °C kirjoitetaan eroon: -15 °C.
• Numero toisen numeron perässä ja virkkeen alussa
Numerolukuja ei pidä sijoittaa peräkkäin ainakaan ilman välimerkkiä: Tuotanto oli vuosina 1976-80 30 % kulutuksesta. » Vuosina 1976-80 tuotanto oli 30 % kulutuksesta. Välimerkki: luvut 25, 50 ja 75; 280955-1434; nro 2/79. - Virkkeen voi pakottavissa tapauksissa aloittaa numerolla: 1960-luku oli radikalismin aikaa.
2 	Eräitä numeroiden käyttötapauksia
2.1 	Kellonajat, suoritusajat, markat ja pennit
• Kellonajoissa ja suoritusajoissa aikayksikköjen välissä on piste. Sekunnin murto-osa kuten yleensä desimaalit erotetaan pilkulla. Esim. klo 8.15; tulos 2.20.03,6
Täydentävä etunolla tunti-ilmauksissa on tavallisessa tekstissä yleensä tarpeeton: 08.15 - riittää 8.15. Minuuteissa ja sekunneissa etunollat ovat paikallaan: 8.03; 1.07.02. Täysissä määrissä nollat ovat tarpeen etenkin jos samassa yhteydessä on muitakin pisteilmauksia: 8.00; 9.05. - Huom. klo l:tä pienemmät ajanilmaukset: klo 0.20; 0.05 (lisänolla yleensä turha: 00.20).
• Pennit merkitään markkojen yhteydessä kahdella numerolla: 9,50 mk; 9,05 mk (pilkku, ei pistettä). Täysiin markkoihin on turha merkitä mk-lyhenteen yhteyteen pennejä tarkoittavia nollia tai niitä vastaavaa viivaa, paitsi milloin merkintöjen yhtenäisyys tai muut seikat vaativat: 155 mk (yleensä turhaa painolastia: 155,00 mk, 155,- mk). Sama koskee nollan ja viivan merkitsemistä puuttuvien markkojen paikalle: 7 p (usein tarpeetonta: 0,07 mk; -,07 mk). Nollat tai viivat ovat tarpeen puuttuvien markkojen ja pennien paikalla, jos ei käytetä mk-ja p-lyhenteitä: 155,00; 155,-; 0,50; -,50.
64


LUKUSANAT
2.2 	Päiväykset
Alenevaa päiväystapaa Helsinki 1981-02-19 käytetään etenkin automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Tavallisessa kirjoituksessa ovat edelleen käytössä lyhyt päiväys Helsinki 19.2.1981 ja vähän pitempi Helsinki t. Helsingissä 19. helmikuuta 1981 (myös: helmikuun 19. päivänä t. pnä 1981). Näissä tapauksissa ei saa käyttää etunollia. - Viivaa vuosilukuilmauksissa ei suositeta: -81 » 811. 1981. (Ks. myös s. 68 ja 107.)
2.3 	Numerot luokitus- ja jäsennysmerkkeinä
Luokituksessa ja jäsennyksessä pääryhmät numeroidaan ykkösestä alkaen. Kukin ryhmä voidaan jakaa numerollisiin alaryhmiin. Eri kokonaisuutta osoittavien numeroiden välille pannaan piste. Kullakin ryhmällä voi olla alussa otsikko. Se kirjoitetaan samalle riville numeron kanssa tai toisinaan numeron alle seuraavalle riville. Ryhmiä voi myös porrastaa.
1
1.1
1.2
1.2.1
1.2.2
2
2.1
Pääryhmä Alaryhmä Toinen alaryhmä Toisen alaryhmän
Pääryhmä
Alaryhmä
1. alaryhmä
2.»
Porrastettuna:
1 Pääryhmä
1.1 Alaryhmä
1.2 Toinen alaryhmä
1.2.1
1.2.2
2 Toinen pääryhmä
2.1 	Alaryhmä
Kunkin ryhmän johdannon voi kirjoittaa suoraan ryhmän alkuun tai käyttää merkkinä nollaa:
0 Koko kirjoitteen johdanto 0.1 Johdannon 1. alaryhmä
0.2 » 2. »
5 Pääryhmän nimi
5.0 Pääryhmän johdanto
5.1 Alaryhmän nimi
5.1.0 Alaryhmän johdanto
5.1.1 Alaryhmän alaryhmä
5.1.2 Alaryhmän 2. alaryhmä
3 	Päätteen merkitseminen peruslukuihin
Peruslukuja eli kardinaalisia lukusanoja merkitään vain arabialaisilla numeroilla. Jos on tarpeen merkitä sijapääte, pannaan senja numeron välille kaksoispiste. Eräiden lukujen partitiiviin ja illatiiviin muodostuva pitkä vokaali merkitään kokonaan. Monikossa merkitään sijapäätteen yhteyteen monikon tunnus i. Sijapääte otetaan viimeiseksi lausutusta sanasta paitsi luvuissa 11-19, joissa taipumaton toista jätetään huomiotta: 30:llä, 400:11a, 1 l:tä, 18:aan, 20:issä.
65


LUKUSANAT
Peruslukujen taivutusmalleja
neljä
4
kuusi
6
kymmenen (nom.)
10
neljän
4:n
kuuden
6:n
kymmenen (gen.)
10:n
neljänä-
4:nä
kuutena
6:na
kymmenenä
10:nä
neljää
4:ää
kuutta
6:ta
kymmentä
10:tä
neljäksi
4:ksi
kuudeksi
6:ksi
kymmeneksi
10:ksi
neljässä
4:ssä
kuudessa
6:ssa
neljästä
4:stä
kuudesta
6:sta
tuhatta
1000:ta
neljään
4:ään
kuuteen
kuudetta
(abess.)
6:een
6:tta
mon.
tuhanneksi
1000:ksi
14:nä
6:t
14:ää
6:ien
14:ään
6:ina
3.1 Ei päätettä
Peruslukunumeron yhteyteen ei merkitä päätettä, jos numero on perusmuodossa (nominatiivissa) tai jos heti numeron jäljessä on samassa taivutusmuodossa oleva substantiivi. Moninumeroisten lukujen perusmuodossa on ensimmäiseksi lausuttava numero aina nominatiivissa.
pyrkijöitä oli 300; noin 20 jäsentä; 15 grammaa
45 minuutissa, 12 osastoon
10 	metrin pituinen (10 m:n pituinen)
75 markalla (75 mkilla)
3 	%:iin
3.2 Pääte tarpeen
Taivutusmuodossa olevaan peruslukuun merkitään pääte, jos numeron jäljessä ei ole samassa sijassa olevaa substantiivia tai jos samassa sijassa oleva sana on kaukana. Liitepartikkeli vaatii sijapäätteen esille panon.
Määrä jäi 57:ään, vaikka odotettiin 63:a.
Työttömyysprosentiksi ennustettiin 8,1 :tä (kahdeksaa pilkku yhtä).
Ilmoituksia tehtiin 14:stä ilkivallan kohteeksi joutuneesta autosta.
Hän on 11 :n Suomen mestaruuden haltija, ei 50:ssäkään vuodessa (nominatiivi: ei 50:kään vuotta)
3.3 Numero ja laatu partitiivissa
Jos numero ja laatua osoittava sana ovat kumpikin partitiivissa, numeroon merkitään pääte. Jos numeron perässä on lyhenne tai merkki, pääte (lyhenteen pääte) tulee siihen.
40:tä metriä (neljääkymmentä metriä)
219:ää oppilasta
25 kpl:ta (kahtakymmentäviittä kappaletta)
10 	%:a (kymmentä prosenttia)
66


LUKUSANAT
4 	Päätteen merkitseminen järjestyslukuihin
Järjestyslukuja eli ordinaalisia lukusanoja merkitään yleensä arabialaisilla numeroilla, harvoin roomalaisilla. Roomalainen numero on jo sinänsä järjestysluku.
Järjestysluvuissa on sananvartalon jäljessä ensin järjestysluvun tunnus (johdin) ja sitten sijapääte. Järjestysluvun tunnukset ovat s, t, nne, nte sekä monikossa nsi. Sanoissa ensimmäinen ja. toinen tunnukset ovat nen, se, s ja monikossa si. Kullakin järjestysluvulla on vain yksi sananvartalo (ilman tunnusta): yhde-, kahde-, ensimmäi-, toi-, kolma-, neljä-, viide-, kuude-, seitsemä-, kahdeksa-, yhdeksä-, kymmene-, sada-, tuhanne-. Jos tarvitaan kaksoispistettä, sen jälkeen merkitään arabialaisen numeron perään vartaloa seuraavat ainekset, mutta roomalaisen numeron perään vain sijapääte (yksikön illatiivissa kaksi vokaalia, monikkomuodoissa i). Yhdysosaa toista ei oteta huomioon.
Järjestyslukujen taivutusmalleja (pisteen käytöstä jäljempänä)
viides
5. t. 5:s
V
viidennet
5:nnet
V:t
viidennen
5:nnen
V:n
viidensien
5:nsien
V:ien
viidentenä
5:ntenä
V:nä
viidettä
5:ttä
V:tä
viidenneksi
5:nneksi
V:ksi
viidennessä
5:nnessä
V:ssä
viidennestä
5:nnestä
V:stä
viidenteen
5:nteen
V:een
viidennettä
5:nnettä
V:ttä
(abess.)
ensimmäinen
1.1. l:nen
I
ensimmäiset
l:set
I:t
ensimmäisen
l:sen
I:n
ensimmäisten
1 :sten
I:ten
ensimmäisenä
1 :senä
I:nä
ensimmäisinä
1 :sinä
I:inä
ensimmäistä
l:stä
I:tä
ensimmäisiä
1 :siä
I:iä
ensimmäisessä
1 :sessä
I:ssä
ensimmäisestä
1 :sestä
I:stä
ensimmäiseen
1 :seen
I:een
4.1 	Piste ja s-tunnus järjestysluvuissa
Jos järjestyslukua seuraa samassa sijassa oleva substantiivi, merkitään arabialaisen numeron jälkeen piste. Roomalaisen numeron perään ei tule koskaan järjestyslukua osoittavaa pistettä.
Jos yksikön nominatiivissa oleva arabialainen numero on ilman substantiivia, on selvyyden vuoksi parempi käyttää s-tunnusta kuin pistettä. Välimerkin edellä on aina käytettävä s:ää, samoin ilmauksessa joka x:s sekä liitepartikkelin yhteydessä. Päiväykset, esim. 13.3., ovat tietenkin ilman s:ää.
20. kerta, 17. vuosisadalla, 8. päivänä (pnä), 9. §:ssä (lakitekstissä ilman pistettä), 15. liittojuhlat
Ludvig XIII lisäsi kuninkaan valtaa. Rajattomaksi sen teki hänen poikansa Ludvig XIV.
II 	luokka, III osastolta, XV liittojuhlat, Kaarle X Kustaalle
67


LUKUSANAT
Hän oli 23:s eli viimeinen.
Päivä oli 18:s, ei 19:s.
Sairaustapaus on jo 34:s - tämäkin täysin varma, joka 20:s; joka 100:s asukas 12:skin painos
Kadun ja osoitteen numerot jäävät ilman pistettä: Kellokatu 10 A 18; 7 as. 2. - Pistettä ei ole kaksoispisteen edellä, jos sitä seuraa pääteaines. Muulloin piste säilyy välimerkin edellä. Virkkeen loppuun tulee vain yksi piste.
Ohjelma 20.8.: klo 10 avajaiset, klo 10.45 .
Seuraavien päivien näytännöt ovat loppuunmyytyjä: 2.12., 8.12. ja 15.12.
Huom. substantiivityypit sadannes (= yksi sadasosa), tuhannennes, kymmenennes, viidennes ym. Kymmenys = kymmenennes.
4.2 Kaksoispistemerkintä järjestysluvuissa
Kaksoispistemerkintää käytetään (s-tapausten lisäksi), jos numeron jäljessä ei ole samassa sijassa olevaa substantiivia tai jos samasijainen sana on kaukana. Liitepartikkelin yhteydessä järjestysluvun tunnus on aina esillä.
Kuka tuli 11 :nneksi?
En tarkoittanut 17:ttä, vaan 18:tta.
Kaarle V:tä, Henrik II:een Kilpailut olivat jo XXII:t (22:nnet).
13:nnen (XIII:n) koko maata käsittävän näyttelyn ei 20:nnelläkään kerralla
4.3 ensimmäinen, toinen, yhdes, kahdes
Nominatiivimerkinnät l:nen 'y& 2:nen tulevat harvoin kysymykseen: kesäkuun l:nen. Jos 1 ja 2 ovat suuremmissa luvuissa ykköslukuina, käytetään luettaessa mieluummin muotoja yhdes ja kahdes kuin ensimmäinen ja toinen. Kaksoispistemerkintä noudattaa lukutapaa: 21 :s, 42:ntena, 101 :ttä (= 21:nen, 42:sena, 101 :stä).
4.4 Päivämäärän merkitseminen kuukauden yhteydessä
Päivämäärämerkinnässä 10. maaliskuuta numero luetaan essiiviksi (kymmenentenä). Pelkkää pistettä käytetään myös aikaväli-ilmauksissa: 10.-15. maaliskuuta (kymmenennestä viidenteentoista). Muulloin on sijat pantava ilmi: 10:nnestä maaliskuuta, l:sestä kesäkuuta, 15:nteen maaliskuuta, 12:nneksi syyskuuta. Jos merkinnässä on ensin kuukausi ja sitten numero ilman päivä-sanaa, pääte on pantava esille: maaliskuun 10:ntenä, 2:sena, maaliskuun 15:nnen jälkeen, ennen maaliskuun 10:ttä, 2:sta.
68


LUKUSANAT
5 	Pitkien lukusanojen taivutus
Lukusanojen jokainen jäsen taipuu. Pitkiä lukusanoja lausuttaessa voidaan taivuttaa vain viimeistä osaa. Jos luku päättyy nollaan tai nolliin, taivutuksessa on mukana luvun loppu nollia edeltävästä osasta lähtien.
Moninumeroisten lukusanojen kirjoittamisesta kirjaimin ks. s. 58.
6 	Numeron ja pääteaineksen jakaminen
Numerolukuja ja päätteitä ei mielellään jaeta riviltä toiselle. Pakottavissa tapauksissa voi pitkät luvut jakaa tuhansien ja miljoonien rajalta ja pääteainekset tavurajalta: 3 543-890:een; 20:n-nessä t. 20:nnes-sä; 104:n-teen. Numeron ja päätteen rajalta ei jaeta (ei: 22:-ta).
1 324:n 3 715:nnessä 560:ttä 201 600:aa 1 412 000:nnen
tuhat kolmesataakahdenkymmenenneljän kolmetuhatta seitsemänsataaviidennessätoista viisisataakuudettakymmenettä kaksisataayksituhatta kuuttasataa miljoona neljäsataakahdennentoista tuhannennen
69


12 	Lyhenteet
Lyhenteitä käytetään eniten tekniikan, teollisuuden, kaupan ym. erikoisaloilla. Tilaa säästävinä lyhenteet ovat suosittuja etenkin lomakkeissa. Tavallisessa asiatekstissä lyhenteitä on käytettävä harkiten, jottei syntyisi viestintähäiriöitä. Kaunokirjalliseen tekstiin lyhenteet eivät yleensä sovi.
1 	Lyhennetyypit
(Aakkosellisia lyhenneluetteloita on mm. Kielikellon nrossa 1 /1980.)
Lyhenteitä voi jakaa ryhmiin eri perustein. Vakio- eli sovinnaislyhenteet ovat ajan mittaan kiteytyneet tiettyyn muotoon (mk, esim., mm.). Vastakohtana voi pitää kulloistakin tarvetta varten muodostettuja tilapäislyhenteitä (opett.). Kirjainlajiltaan lyhenteet voivat olla pienkirjainlyhenteitä, suur- eli isokirjainlyhenteitä ja sekalyhentei- tä. Vielä voisi puhua kotimaisista ja kansainvälisistä lyhenteistä. Oman ryhmänsä muodostavat ns. kirjainsanat, joilla on vanhastaan tarkoitettu sanaksi luettuja lyhenteitä (Arava). Lyhenteisiin rinnastetaan usein eräitä sanoja edustavat merkit (tunnukset).
1.1 	Pienkirjainly heitteet
Pienkirjainlyhenteet voidaan jakaa katkolyhenteisiin, supistelyhenteisiin, koostelyhen- teisiin ja yksikirjainlyhenteisiin.
• 	Katkolyhenteet
Katkolyhenteet on muodostettu ja niitä muodostetaan jatkuvasti tilapäiseen käyttöön katkaisemalla sana konsonantin ja vokaalin rajalta (tässä järjestyksessä). Sovinnaislyhenteissä on runsaasti katkolyhenteitä: min, tus, alk.
Monikollisuutta ei osoiteta: esim. (ei: esimm.), seur.; s., v. (sivu, sivut jne.; vuosi, vuonna, vuodet, vuosina jne.).
Kaikki tilapäislyhenteet kuuluvat katkolyhenteisiin. Osa tilapäislyhenteitä voidaan tulkita vain lauseyhteydessään. Niinpä kirj. voi olla kirjoitus, kirjoittaa, kirjailija jne., rak. = rakennus, rakennetaan jne. Vain pitkähköjä sanoja kannattaa lyhentää. Parin kirjaimen pois jättäminen ei juuri lyhennä sanaa. Yhtä kirjainta ei saa jättää pois. Tämä koskee myös yhdyssanan alkuosaa. - Raja vakiintuneen ja tilapäisen katkolyhenteen välillä ei ole aina selvä.
Tilapäisiin yhdyssanalyhenteisiin otetaan koko määriteosa, jos se on lyhyt, ja perusosa katkaistaan konsonantin ja vokaalin rajalta, usein ensimmäisestä paikasta: toukok., paloas., autokorj., kotiapul. Yhdyssanan määriteosan lyhentämisestä ks. 2.4.
70


LYHENTEET
• Supistelyhenteet
Supistelyhenteissä on sanan alku ja loppu, tavallisesti alkukirjain ja lopputavu: hra, tri, pnä.
• Koostelyhenteet
Koostelyhenteissä on alkukirjaimen lisäksi joitakin muita kirjaimia, etupäässä konsonantteja. Sanaliitoista on otettu sanojen alkukirjaimet.
ks., vrt., mrd., kpl, krj (kirjaa), lk., kp. (kantopiiri), lvv., hl, km, ptk. (pöytäkirja), brt, tk., vt. (virkaa toimittava), va., po. (pitää olla; puheena oleva), tms., dw. (kuollutta painoa = kantavuus)
Lyhenteitä ao., em., ko. on usein turha käyttää (vr* s. 179).
• Yksikirjainlyhenteet
Yksikirjainlyhenteissä on vain sanan alkukirjain, harvoin muu kirjain, n., v., s. (sivu, sivulla), t. (tai), 1. (eli), 1, m, s (sekunti)
Pienkirjainlyhenteitä on myös seuraavien ryhmien yhteydessä.
1.2 	Suurkirjainlyhenteet
Suuria kirjaimia ei lyhenteissä pidä käyttää mielivaltaisesti. Isokirjaimisia ovat yleensä seuraavien ilmausten lyhenteet.
• 	Kotimaiset järjestöjen, seurojen, laitosten, yhtiöiden yms. nimet, valtion virastojen (ja laitosten) nimet sekä hallintoelinten nimet
SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
MTK
Maataloustuottajain Keskusliitto
SKS
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
OHS
Ounasvaaran Hiihtoseura
YL
Ylioppilaskunnan Laulajat
PMK
Puuvillatehtaiden myyntikonttori (alkuaan)
HO
Hämäläis-Osakunta; hovioikeus
JY
Jyväskylän yliopisto
KH
kaupunginhallitus, kunnanhallitus, kouluhallitus
UM
ulkoasiainministeriö
RO
raastuvanoikeus
Puolueiden lyhenteet ovat isokirjaimisia paitsi Kesk. ja Kok. (LKP, POP, RKP, SDP, SKDL, SKL, SKP, SMP). Puolueen jäsenyyttä tarkoittavia lyhenteitä: kd., kesk., kok., komm., krist., lib., maas., perustusl., ruots., sd.
71


LYHENTEET
• Vieraskieliset ilmaukset kansainväliseen tapaan OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö
ILO
YK:n kansainvälinen työjärjestö
WHO
Maailman terveysjärjestö
EBU
Euroopan radioliitto
APN
neuvostoliittolainen uutistoimisto
IBM
amerikkalainen tieto-ja konttorikoneyhtymä
VW
Volkswagen AG (saksalainen autoteollisuusyhtymä)
ISBN
kirjan kansainvälinen standardinumero
EKG
elektrokardiogrammi (sydänkäyrä)
EP
17 cm:n äänilevy
DNA
deoksiribonukleiinihappo
PS
lat. post scriptum (jälkikirjoitus)
Kansainvälisen maksuliikenteen, SWIFT-järjestelmän, valuuttatunnukset ovat isokirjaimisia: FIM, SEK, NOK, FRF, DEM. Vastaavat kotimaiset lyhenteet ovat Smk, Rkr, Nkr, Rfr (Ranskan frangi) ja DM (Länsi-Saksan markka). Kotimaiset valuuttatunnukset ovat meillä edelleen käytössä.
Joitakin tutunomaisia normaalisti isokirjaimisia tieteen ja tekniikan lyhenteitä on meillä Suomessa kirjoitettu myös pienikirjaimisina: EKG, ekg; DDT, ddt; LP, lp; PVC, pvc (pvc-muovi). Johdonmukaisuus vaatisi näissäkin isokirjaimisuutta.
Kirjaimittain lausuttavat vierasperäiset suuraakkoslyhenteet luetaan suomen kielen mukaisesti: BBC = beebeesee (Ison-Britannian yleisradio), LO = äloo (Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö), CIA = seeiiaa (USA:n tiedustelupalvelu).
• 	Suomalaiset oppiarvot
Lyhenteet DI, FK ym. on tarkoitettu matrikkeleihin ja virastojen ja laitosten sisäiseen käyttöön. Muuten niitä ei pitäisi käyttää, koska niiden lukutapaa ei yleensä tiedetä. Kirjeisiin ne eivät sovi. Virallisessakin kielessä titteli kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan kokonaan: maisteri, varatuomari, käsityönopettaja.
Vasemmalla erikoiskäyttöön tarkoitettu lyhenne, oikealla selvälukuinen yleislyhen-
ne (huom. sanojen väli sanaliitoissa):
FK
fil. kand.
VTM
valt(iot). maist.
KTL
kauppat. lis.
MMK
maat. ja metsät, kand.
DI
dipl.ins.
LL
lääket. lis.
MO
mus.op.
• 	Muita suurkirjainlyhenteitä
KO, KKO (kihlakunnanoikeus, korkein oikeus)
RL, MYEL (rikoslaki, maatalousyrittäjien eläkelaki)
PE, RVL (pääesikunta, rajavartiolaitos)
SE, EM (Suomen ennätys; Euroopan mestaruus, E:n mestari)
72


LYHENTEET
PL, PTS (postilokero, pitkän tähtäimen suunnitelma)
UT, TM (Uusi testamentti, Tekniikan Maailma)
ATK, TV (atk, tv), AV (audiovisuaalinen)
YYA-sopimus, LVI-työt (lämpö-, vesijohto-ja ilmastointityöt)
SNTL (Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto)
N (pohjoinen; typpi)
1.3 	Sekalyhenteet
Sekalyhenteissä on isoja ja pieniä kirjaimia. Näitä lyhenteitä on etenkin oppiarvojen ja urheiluseurojen sekä kansainvälisten mittayksikköjen lyhenteissä.
HuK
hum. kand.
TkT
tekn. toht. tai tri
PkO
perusk.op.
KtaO
kotital.op.
KiSV
kirkon sopimusvaltuuskunta
KuPS
Kuopion Palloseura
PoPy
Porin Pyrintö
VI.
Vaasan lääni
Tkr
Tanskan kruunu
Sfr
Sveitsin frangi
eKr.
ennen Kristusta
dB
desibeli
pH
happamuusaste
Cu
kupari
Kotimaiset valuuttatunnukset ed. s.
KIRJAINSANAT
Kirjainsanoilla tarkoitetaan lyhenteitä, jotka luetaan kirjainten muodostamaksi sanaksi. Etenkin tutut kirjainsanat kirjoitetaan alkukirjainta lukuun ottamatta usein pienillä kirjaimilla.
Etyk, Kera, Valmet, Sitra, Tuko, Esso, Kela
Efta, Nato, Opec (OPEC), Unesco, Sev, Tass, Komsomol
Arkityylisiä kirjainsanoja: Syp, Kopista, Tulliin, Tyksissä (TYKS = Turun yliopistollinen keskussairaala)
Sananloppuiset konsonantit, etenkin k, p, t, s, kahdentuvat usein taivutettaessa. Kuitenkaan ei kirjoiteta kahta konsonanttia: Etykiä, Valmetiin, Fiatia.
SI-JÄRJESTELMÄ
Kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän eli Sl-järjestelmän mittayksiköitä käytetään etenkin luonnontieteiden, tekniikan ja kaupan ammattikielessä. Monet vanhoista yleis¬
73


LYHENTEET
kielen lyhenteistä ovat myös Sl-yksiköitä (m, kg, s = sekunti), tai ne hyväksytään käytettäviksi omilla aloillaan. Sl-järjestelmään ei kuulu hevosvoima (hv) eikä kalori (cal); tilalla on watti (W) ja joule (J). Entiset kalorit ilmaistaan useimmiten kilojouleina (kJ). Lyhennettä kWh (kilowattitunti) käytetään vielä toistaiseksi. Sen Sl-vastine on MJ (megajoule).
Ns. lisäyksiköistä ei yleiskielessä käytetä aikamittoja a (vuosi), d (vuorokausi) ja h (tunti). Ne kuuluvat tieteiden alalle ja sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden on lain mukaan niitä käytettävä. Yleiskielessä, johon kuuluu myös joukkoviestimien ja julkisen hallinnon kieli sekä enimmäkseen lakikieli, ovat edelleen käytössä aikamittojen lyhenteet v, kk, vk, vrk, pv ja t. Tonnin lyhenne on vanhastaan tn (lisäyksiköissä t). Yleiskielessä vuosi ja tunti suositetaan kirjoitettaviksi kokonaan.
Rahayksiköt eivät kuulu Sl-järjestelmään. Lyhenne Mmk on luetteloiden yms. kieltä. Tavallisessa kielessä milj. mk on parempi.
MERKIT (TUNNUKSET)
• Joidenkin sanojen tilalla käytetään numeron t. numeroiden yhteydessä lyhyttä merkkiä (tunnusta).
% = 12 % (yhdyssanassa kirjoitettuna: prosenttimäärä, 12-prosenttinen)
%o = promille (samassa yhteydessä prosentit ja promillet mielellään samalla tavalla: 7 %, 1 %o; 7 o/o, 1 o/oo)
§ = pykälä: 5. § (lakitekstissä ilman pistettä)
° = aste: -10o,-10°C (huom. väli ennen °C:ta)
' = kulmaminuutti (tasokulman yksikkö)
n = kulmasekunti (tasokulman yksikkö): 45° 50' 11"
" = tuuma: 10"
0 = läpimitta: 0 20 mm
x = kertaa: 150 x 750 mm; 4x10 km:n hiihto
• Muita merkkejä
Toiminimissä käytetään joskus kirjoitettujen sanojen välissä &-merkkiä (et-merk- kiä) vastaamassa latinan et-, suomen ja-sanaa: Laakso & Harjula.
Alaviitteen merkkinä (asteriskina) käytetään tähteä. Sen tilalla voi konekirjoitustekstissä käyttää +-merkkiä. Tähden paikka on tekstin oikeassa yläkulmassa: sana*. Usein esiintyvät lähdeviitteet merkitään numerolla. Selityskohdassa merkki tai numero on tekstin vasemmassa yläkulmassa. Sulkumerkkiä ei käytetä.
2 	Lyhenteiden välimerkit
2.1 	Piste
Joukkoviestimissä ja muuallakin pyritään rajoittamaan pisteen käyttöä lyhenteiden yhteydessä. Kielilautakunnan ohjeiden mukaan (mm. Kielikello 1/1980) piste kuuluu
74


LYHENTEET
kaikkiin tilapäisiin (katko)lyhenteisiin ja suureen osaan muitakin pienkirjainlyhenteitä: vars., lut., mlk., pvm. (päivämäärä), sp. (säästöpankki), ns., p. (päivä, ei mitta). Sanaliittolyhenteissä jätetään välipisteen jälkeen tyhjä väli (fil. kand., maat. ja metsät, maist.) paitsi vakiintuneissa lyhenteissä: Ky.l. (Kymen lääni), a.D. (lat. anno Domini = Herran vuonna, jKr.), et.l., länt.p., v.vaun. (vapaasti vaunussa; kauppatermi), Ap.t. (Apostolien teot).
Nimikirjainten jälkeen on vanhastaan tapana panna piste: F.E. Sillanpää. - Virkkeen
loppuun tulee pisteellisen lyhenteen jälkeen vain yksi piste: Näitä sanoja ovat ym.
Pisteen katoamisesta lyhenteen päätteen edeltä ks. s. 77.
2.2 	Ilman pistettä
• Mitat ja rahayksiköt
cm, g, dl, min, tus, pv; r, krs (riisi, krossi); A, V, Hz (ampeeri, voltti, hertsi); mk, kr, fl, rpl, kop, doll
Epätäsmällisten mittayksiköiden lyhenteitä: rkl, tl, pak, sk (säkkiä), tlk (tölkkiä) Valuuttatunnuksista ks. s. 72.
• Suurkirjainlyhenteet ja yleensä isoon kirjaimeen päättyvät lyhenteet
SOK, LKP, NL, OAJ (Opettajien Ammattijärjestö), EEG (aivokäyrä), SK (Suomen Kuvalehti), IMK (Imatran Moottorikerho), LitM (liikuntatieteiden maisteri), KarjJP (Karjalan jääkäripataljoona)
L, M, S (suuri, keskikokoinen, pieni; vaatteiden kokoja)
N, S, E, W (pohjoinen, etelä, itä, länsi)
C, U (hiili, uraani)
• Kirjainsanat (s. 73)
• Sanan loppukirjaimeen päättyvät lyhenteet: klo, tmi, tsto, nro t. n:o, krs (kerros), Jlä, ca t. c:a (circa = noin)
• Kirjaimittain luettavat pienkirjainlyhenteet: atk, tv (ATK, TV); av, ekg (AV, EKG); au-lapsi
• Muita:
erisnimien yhteydessä Oy, oy; Ky, ky (kommandiittiyhtiö) su, ma, ti, ke, to, pe, la (lomakkeissa jms.) kemialliset merkit: Fe, Mg, Zn ym. arvosanat: a, b, cl, 1
• Erikoisalojen lyhenteet
Erikoisaloilla voidaan alan sisäisistä lyhenteistä jättää piste pois: stm, ltn, it; ks, pp (ketjusilmukka, pitkäpylväs); avs (automaattinen vahvistuksen säätö), rec (äänitys, engl. recording). Alan ulkopuolella käytetään pistettä esim. sotilasalan lyhenteissä:
75


LYHENTEET
stm., ev.luutn., sot.mest., vss. (väestönsuojelu).
Eräiden alojen sisäiset lyhenteet ovat tunkeutumassa pisteettöminä yleiseen käyttöön. Asuntoilmoituksista: h, oh, mh, kh, k, kk (huone, olo-, makuu-, kylpyhuone, keittiö, keittokomero).
2.3 Kaksoispiste
Kaksoispistettä käytettiin ennen yleisesti osoittamaan sanansisäisten kirjainten pois jättämistä. Nykyisin vain harvoissa tapauksissa tarvitaan kaksoispistettä: n:o (myös: nro), s:a s:n, v:o (sama, samoin, vaimo). Sanan alkuja loppu kirjoitetaan yleensä yhteen: Tre, kni, psta, ston, vton (Tampere, kumppani, puolesta, sitoutumaton, valkaisematon).
2.4 Yhdysmerkki
Yhdysmerkki osoittaa yhdyssanaa silloin, kun yhdyssanan alkuosa on lyhenne: harj.-kir- ja, kulj.-kust. Ellei synny epäselvyyttä, yhdysmerkin voi jättää pois ja kirjoittaa jälkiosan ilman väliä: harj.kirja, sair.hoit., dipl.ins., ye.eversti. Yhdysmerkki on tarpeen, jos alkuosa ei pääty pisteeseen: ha-ala, tv-ohjelma. Yhdysmerkki säilyy rinnasteisten osien välissä: suom.-ruots. - Yhdysmerkin käytöstä lyhenteen yhteydessä ks. lisää s. 59.
2.5 Vinoviiva
Vinoviivaa ei suomalaisissa lyhenteissä tarvita: hl. (höyrylaiva), ei: h/l. Joissakin kansainvälisissä lyhenteissä se on meilläkin käytössä: c/o (osoitteissa: jonkin luona). Alusten lyhenteet s/s ja m/s ovat vapautumassa vinoviivasta: ss., ms. Uusien alustyyp- pien lyhenteet mt. (säiliöalus, moottoritankkeri) ja ns. (ydinkäyttöinen alus) tuskin ovat ehtineet saadakaan meillä jalansijaa viivallisina.
Eri mittayksikköjen suhdetta osoitetaan vinoviivalla seuraavaan tapaan: 15 mk/kg,
10 	m/s (metriä sekunnissa).
3 	Pääteaineksen merkitseminen lyhenteisiin
• 	Merkittävät ainekset
Kirjainsanoja ja supistelyhenteitä lukuun ottamatta lyhenteen ja merkin jälkeen tulee taivutusmuodoissa kaksoispiste taivutuspäätteen edelle (pitkä vokaali kokonaan): Kauppa Oy:n, km:iin, kpl:t, %:sta. Jos lyhenteen yhteyteen kuuluva seuraava sana on samassa sijassa, päätettä ei tule: ed. sivulla, seur. henkilöille. Monikollisen lyhenteen jälkeen merkitään myös monikon tunnus i tai j: mk:ina, kg:jen. Jos nominatiivi päättyy i:hin, monikkoon merkitään lisäksi e: km:eiksi, %:eina. Pistettä ei pääteaineksen yhteydessä ole (ks. jäljempää).
Kirjaimittain luettaviin lyhenteisiin pääte tulee viimeisen kirjaimen mukaan: tv:hen, EEC:tä, GPU.hun. Jos lyhenne voidaan lukea sekä kirjaimittain että täydellisenä, pääte tulee kulloinkin tarkoitetun lukutavan mukaan: SP:hen ~ SP:iin (äspeehen, Suomen Pankkiin), Oy:hyn Oy:öön, MTK:ta MTK:a, YK:sta ~ YK:ista.
76


LYHENTEET
• Lyhenne numeron yhteydessä
Jos lyhenne tai merkki on numeron yhteydessä, ei perusmuotoilmauksiin (niissä on numeron ensiksi lausuttava osa nominatiivissa) tietenkään tarvitse merkitä päätteitä: 40 m, 35 min, 16 %, +11 °C. Muulloin pääte merkitään samassa sijassa olevan lyhenteen jälkeen (pitkä vokaali säilytetään); 10 m:n pituinen, 5 kk;n ikäinen, 2 l:n tölkit, 8 kg:sta, 35 kpl:seen, 16 %:iin, +11 °C:seen (celsiusasteeseen).
Sääntö koskee myös partitiivitapauksia (tällöin lukusanan ensimmäinenkin osa on partitiivissa: kolmeakymmentäkahta): 10 m:ä (kymmentä metriä), 200 kpl:ta (kahtasataa kappaletta), 14 mk:aa, 7 %:a (vrt. s. 66).
• Kirjainsanat ja supistelyhenteet ilman kaksoispistettä
Jos lyhenne luetaan sanaksi, pääte merkitään siihen kuten yleensä suomalaiseen sanaan, siis ilman kaksoispistettä, vaikka lyhenne koostuisi isoista kirjaimista (päätteen kirjaimet ovat pieniä). Konsonanttiin päättyvissä sanoissa on sidevokaalina i. Esim. Eftan, Etykiä, Evaa, Gattin, Unescoon (GATTin, UNESCOon).
Supistelyhenteisiin pääte liitetään suoraan sananlopun jatkoksi: Hgistä, kniin, nroista (n:oista).
• Pisteen katoaminen lyhenteestä päätteen edeltä
Lyhenteen loppupiste jää kaksoispisteen yhteydestä päätteen edeltä pois. Muulloin piste säilyy (johdin rinnastetaan päätteeseen; ks. seuraavaa kappaletta).
adj:t, subst:eja, srk:aan, lvv:ineen, Kerho ry:n
Kilpailuun osallistuu myös Kerho ry. (Virkkeen loppuun vain yksi piste.)
Kerho ry., joka .
toim.joht. vai os.pääll.?
Ensi kerraksi seur. teht.:
Saarimaa, E.A.; Setälä, E.N.;
• Johtimen liittäminen lyhenteisiin
Johdin liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla, jos lyhenne luetaan kirjaimittain, mutta ilman kaksoispistettä, jos kyseessä on ns. kirjainsana. Kirjainsanojen johdoksiin tulee i-sidevokaali, jos sana päättyy konsonanttiin. Kirjainsanojen johdokset aloitetaan pienellä kirjaimella.
VPK:lainen (ei: VPK-lainen), mlk:lainen akavalainen, komsomolilainen (Komsomol)
i 	kuuluu johtimeen: 2-%:inen (konstikas; parempi kirjoittaa: 2-prosenttinen)
77


LYHENTEET
4 	Lyhenteet virkkeissä
Samassa yhteydessä ei pidä käyttää lyhennettä ja samaa ilmausta kokonaan kirjoitettuna, ei myöskään rinnakkaislyhenteitä (n:o, nro). Kirjainlukusanan yhteydessä ei voi käyttää lyhennettä (ei: viisi km).
Tänä vuonna kokonaiskustannukset ovat n. kaksi miljoonaa mk. Vielä viisi vuotta sitten selvittiin 1 200 000 markalla. Silloin jokaisen kaupunkilaisen maksettavaksi tuli noin 30 mk.
Edellä olevassa kappaleessa noin ja markkaa on merkitty kahdella tavalla. Epäjohdonmukainen merkintä on myös kaksi miljoonaa mk (» 2 milj. mk).
§ Jakaminen riviltä toiselle
Lyhenteitä ei juuri jaeta riviltä toiselle paitsi kaksi- ja useampiosaisia, jotka jaetaan osien väliltä:
apul.- sair.- sair.vak.-
prof. vak.tsto tsto
Päätteen jakamista on hahmotussyistä vältettävä. Pakottavissa tapauksissa voidaan pääteaines jakaa tavurajalta. Tavuviivaa ei kuitenkaan merkitä koskaan kaksoispisteen jälkeen.
kg:is- cm:ä- ei: kpl:- vaan: kpl:ta
sa kään ta
Numeron jälkeistä lyhennettä tai tunnusta (merkkiä) ei pitäisi kirjoittaa rivin alkuun. Lyhentämättömänä sanan voi kyllä kirjoittaa. Lyhyttä numeroa ei kannata jättää edelliselle riville.
ei: 1 500 vaan: 1 500 10 000
mk markkaa neliömetriä
78


13 	Erikoislainat
Suomen kieleen on aikojen kuluessa lainautunut runsaasti vieraita sanoja. Vanhimpia eli yleislainoja ei enää käsitetä lainoiksi (kirkko, pankki). Uudemmat tulokkaat, jotka yleensä tajutaan selvästi vieraiksi, jaetaan kahteen ryhmään: erikoislainoihin ja sitaattilainoihin eli vieraisiin sanoihin. Sitaattilainat kirjoitetaan lainanantajakielen mukaisina (college, Loire). Erikoislainat ovat osittain kotiutuneet kieleemme ja mukautuneet sen oikeinkirjoitukseen (instituutio, dramaattinen). - Erikoislainoja ja pienellä kirjoitettavia vieraita sanoja sanotaan yhteisellä nimellä vierassanoiksi.
Erikoislainojen ääntämisestä on annettu selvä ohje: ne äännetään kuten kirjoitetaan. Jos tätä määräystä noudatettaisiin, ei ehkä tarvittaisi ollenkaan kirjoitusohjeita. Vanha, lähinnä ruotsin mukainen ääntäminen aiheuttaa kuitenkin hämminkiä, ja sen vuoksi on opittava kirjoitussäännöt. Kirjoittamisen ja ääntämisen väliset erot ovat yleensä konsonanttien ja vokaalien pituuseroja.
1 	Vokaalien kirjoitustapa erikoislainoissa
Jos äännetään lyhyt vokaali, tavallisesti myös kirjoitetaan yksi vokaali: heraldinen, mafia, fobia. Lyhytvokaalisia ovat myös esim. alkovi, desibeli, sikari. Niitä äännettäessä ei pitäisi venyttää vokaalia.
Jos äännetään (osittain vastoin ohjetta) pitkä vokaali, oikea kirjoitustapa noudattaa seuraavia sääntöjä:
1.1 Ensimmäisen tavun vokaali
Ensimmäiseen tavuun merkitään pitkä vokaali ääntämisen mukaisesti.
eepos, fuuga, graafinen, iibis, joogi, kiivi (lintu ja hedelmä), laama (eläin ja munkki), liila, maaginen, meedio, roosa, sooda, soolo
Mm. seuraaviin sanoihin kuuluu yksi vokaali, ja ne pitäisi myös ääntää lyhytvokaalisina:
apis(härkä), farao, folio, hegemonia, magia, setri, veto (myös yleinen ääntämistapa veeto hyväksytään; lat. ääntö: veto)
1.2 Ensimmäisen tavun jälkeiset vokaalit
• 	Ensimmäistä tavua kauemmaksi kirjoitetaan vieraan konsonantin (b, d, f, g) edelle yksi vokaali. Tällöin vieras konsonantti aloittaa viimeisen tavun. Sanassa voi kyllä olla suomalainen johdin.
ameba, avokado, dialogi, fasadi, filosofi, periodeittain, psykologinen, synagoga
79


ERIKOISLAIN AT
Kaksi vokaalia, jos vieras konsonantti ei aloita viimeistä tavua: kateederi, makaaberi, paraabeli, variaabeli (mutta desibeli, kuten se äännetäänkin)
• 	Ensimmäistä tavua kauemmaksi kirjoitetaan suomalaisen konsonantin edelle ääntämisen mukaisesti kaksi vokaalia (poikkeukset alempana)
graniitti, mekaanikko, monsuuni, musikaali, proviisori, trakooma, virtuoosi, obligaatio, promootio, akvaario, koheesio
Rinnakkaisasuja: limonaati t. limonadi, marmelaati t. marmeladi, komissaari t. komisario (osittain eri merkitys)
Huom. diaari, dieetti, intiimi, kamiina, kemikaali, moduuli, naiivi, paneeli, proteiini, reaalinen, sosiaali-, filee, klisee, politbyroo (part. fileetä, ei: filettä; ill. fileehen t. fileeseen; miljöö | tä, -hön t. -seen).
Yksi vokaali kirjoitetaan mm. seuraaviin sanoihin: alkali(nen), kameli, kolera, miljardi, voguli, rele. Sanat tulisi myös ääntää lyhytvokaalisina.
POIKKEUKSET
Suomalaisen konsonantin edellä on kauempana sanassa yksi vokaali seuraavissa tapauksissa:
— yksi o äänneyhtymissä oli, omi, oni, ori, ola, ora: mongoli, agronomi, ekonominen, makaroni, harmoni, krematorio, angora
- ia-loppuisissa neli- ja useampitavuisissa sanoissa ja niiden johdoksissa: Australia, Kaukasia, Kroatia, armenialainen, akasia, gloksinia, sineraria, anemia, valkyria. (Huom. skandinaavi, jugoslaavi, albaani, kroaatti ym.; aneeminen, ekumeeninen.)
- 	yksi i tio- ja sio-lopun edellä (muut vokaalit pitkiä): ambitio, inkvisitio, koalitio, provisio
Samakantaisten sanojen vokaalin pituus voi vaihdella: hygienia, hygieeninen, hygieenik- ko; eepos, epiikka, eepikko; magia, maaginen, maagikko.
2 	Konsonanttien kirjoitustapa erikoislainoissa
2.1 	Yksik, p, t, s
Sanansisäiset k, p, t, s kirjoitetaan yleensä yhdellä konsonantilla ja äännetään lyhyeksi.
monarkia, matriarkaalinen, imperatiivi, kampanja, oopiumi, agentuuri, karanteeni, raportoida, ekskursio, lisensiaatti
Kuitenkin: kanttarelli, kraatteri, samppanja
80


ERIKOISLAINAT
2.2 kk, pp, tt, ss
Kirjaimet k, p, t, s kirjoitetaan kahdentuneina, jos ne ovat juuri ennen loppuvokaalia tai suomalaista johtopäätettä.
aortta, balttilainen (huom. Baltia), temperamenttinen, transsendenssi (trans-alkuinen sana)
Yksi konsonantti: delta (kreikan aakkonen, suistomaa ym.); parlamentaarinen, monumentaalinen ym., joissa t:n ja suomalaisen inen-päätteen välissä on vierasta ainesta.
Samakantaisten sanojen konsonantin pituus voi vaihdella: dramaattinen, dramaatikko; eeppinen, eepos, eepikko; psyykkinen, psyyke (gen. psyyken).
2.3 Muita geminaatallisia sanoja
aggressiivinen, appellatiivi, karrieeri t. karriääri, korrehtuuri, assistentti, renessanssi
Yksinäis- tai kaksoiskonsonantti: ap(p)araatti, ap(p)aratuuri; ef(f)ekti, ef(f)ektiivinen; kar(r)ikoida, kar(r)ikatyyri; pel(l)eriini; sak(k)ariini (mutta sakkaroosi ym.)
Huom. assosiaatio, mutta asosiaalinen.
2.4 s, s, z, z, x
Suhu-s:ää merkitään s:llä. Pakottavissa tapauksissa voi tulla kysymykseen sh. Tavallinen s on melkoisesti vallannut alaa suhu-s:ltä. Soinnillisen suhu-s:n merkki on z (zh).
sillä merkitään
- aasi-, eesi-, iisi-loppuiset: plantaasi, reportaasi, irokeesi
- ssi-loppuiset: fetissi, apassi, borssi, tussi
- joukko muita: saali, sampoo, sortsit, sekki (myös sekki), sinsilla, sintsi, plyysi, brosyyri, attasea, tsasouna
s:llä merkitään mm.
geisa, jiddis, paasi, passa, riksa, samaani, santung, seikki, sirokko, sokki, tsekki, tseremissi, tsuktsi
Venäläisessä pääsiäisruoassa pasha lausutaan s ja h. - Sitaattilainoissa on aina käytettävä alkukielen mukaista kirjoitustapaa: show, schäfer, chanson.
z on korvattu ts:llä: hertsi, paleotsooinen, pitsa (kuitenkin zoologia, mezzosopraano)
z on erikoislainoissa harvinainen: dzonkki, maharadza
x on korvattu ks:llä: kserokopio, teleks, saksofoni, pleksilasi, feeniks
Henkilön- ja paikannimien johdoksissa x ja z säilyvät: marxilainen, texasilainen, linziläinen.
81


ERIKOISLAIN AT
3 	Erikoislainojen lyhenemistä ja suomalaistumista
3.1 Adjektiiveja
• llinen-loput ovat yleensä lyhentyneet inen-lopuiksi: eeppinen, maaginen, tekninen
• ääri(nen)-lopun tilalla on usein aari(nen): populaari, autoritaarinen
• inen-loppuisten adjektiivien tilalla voi käyttää lyhempää i-loppuista muotoa, jos sanat muissa uusissa kielissä ovat lyhytmuotoisia: normaali, neutraali, aktiivi, liberaali, vulgaari (vulgääri) (ruots. normal, neutral, aktiv, liberal, vulgär). Muulloin yleensä inen-loppu säilyy: symmetrinen, identtinen, heterogeeninen, akateeminen, dynaaminen (ruots. esim. symmetrisk, identisk). Johdoksia: normaalius, mutta symmetrisyys, identtisyys. - inen-adjektiivia käytetään myös jos vastaava lyhyt muoto esiintyy meillä substantiivina. Esim. materiaalinen, subst. materiaali.
• kult(t)urelli, kult(t)uraalinen, aktuelli sekä prosentuaalinen on syytä vaihtaa suomalaiskaikuisiksi sanoiksi kulttuurinen, aktuaali(nen) ja prosenttinen.
3.2 Substantiiveja
Lyhemmin:
neutraalisuus —►neutraalius (kanta: neutraalinen —►neutraali) liberaalisuus —►liberaalius
Suomalainen johdin vieraskielisen tilalle:
devalvaatio —►devalvointi (kanta devalvoida)
konfirmaatio —►konfirmointi
aktiviteetti —►aktiivisuus —►aktiivius
intimiteetti —►intiimiys
infantilismi —►infantiilisuus —►infantiilius
barbarismi —►barbaarius
porvarismi —►porvarius
kalvinismi —►kalvinilaisuus
buddhismi —►buddhalaisuus
3.3 Verbejä
• -oida
Suuri osa vierasverbeistä on oida-loppuisia: boikotoida, raportoida. Joukossa on muutamia kaksitavuisiakin: punktoida (punkteerata), fiksoida, frustroida. -soida-lopun rinnalla saattaa esiintyä -koida (vastaavat ruotsin verbit ovat sera-, cera-loppuisia): kritisoida, kritikoida, polemisoida, provosoida (aina k: kommunikoida Viestiä’). Eri merkitys: politisoida ’tehdä poliittiseksi’ jä politikoida 'harjoittaa politiikkaa’, -dusoida-verbit ovat pelkästään s:llisiä: dedusoida, indusoida.
82


ERIKOISLAINAT
• -isoida —►-oida
-isoida-loppuiset verbit ovat usein lyhentyneet oida-loppuisiksi: standardoida (standardisoida), systemoida, invalidoida, invalidoitua, tyrannoida, monopoloida, moottoroitua. Lyhentymättömiä: polemisoida, rationalisoida, projisioida (t. projisoida)
• -oida —*-istaa
oida-loppu puolestaan vaihdetaan mielellään suomalaiseksi -istaa-lopuksi, jos kantana on i- tai inen-loppuinen adjektiivi: aktuaalistaa, modernistaa, neutraalistaa, demokraattistaa, poliittistaa, automaattistaa. Eri merkitys: sosialisoida Valtiollistaa’ ja sosiaalistaa ’tehdä sosiaaliseksi, yhteiskuntakelpoiseksi’ (vrt. sosialismi ja esim. sosiaalihallinto).
• jodittaa, koodittaa, kloorittaa, kromittaa Vierasvoittoisempia: jodata, koodata, kloorata, kromata
4 Pääteaineksen vokaali (a ~ ä; u ~ y)
Vokaalien jako: takavokaalit a, o, u, etuvokaalit ä, ö, y, keskivokaalit e, i
- Taivutuspäätteessä on a, jos sitä lähinnä on takavokaali, mutta ä, jos lähinnä on etuvokaali. Keskivokaalit eivät vaikuta asiaan. Jos kuitenkin takavokaaleja sisältävässä sanassa on y, päätteessä on a tai ä yleensä sen mukaan, miten kukin sanan lausuu. Pelkät keskivokaalit vaativat päätteeseen ä:n.
Vain keskivokaaleja: lesitiiniä, reflekseissä Lähinnä päätettä takavokaali: nikotiinia, karusellissa Lähinnä päätettä etuvokaali: miljardöörinä, ionosfäärissä
y + keskivokaaleja: systeemistä, vinyylillä
y + takavokaaleja: synodia, syklaamilla, ksylofoneja, analyysiä t. analyysia, molekyyleissä t. molekyyleissa, krysanteemejä t. krysanteemeja
- Johtimen vokaali määräytyy yleensä samojen periaatteiden mukaan: amatöörimäi- nen, intiimiys, marttyyrimäinen t. marttyyrimainen, hyasinttimäinen t. hyasinttimai- nen. Yleensä vain takavokaalisia muotoja: marttyyrius, amatöörius.
- Selvästi yhdyssanoiksi tajuttavissa vierassanoissa jälkimmäinen osa määrää päätteen vokaalin: transitiiviverbiä.
5 Erikoislainojen jakaminen eri riveille
Aivan selvät yhdyssanat jaetaan riviltä toiselle osiensa välistä (luonnollisesti on mahdollista toisinaan jakaa myös osia): serbo | kroaatti, anti | kristus, sub | trooppinen. Aina ei sanojen välikohta ole selvä tai jakopaikka muuten vaihtelee: pro | g | ressiivinen, sub | s | tanssi. (Vierassanojen tavurajat on osoitettu mm. Nykysuomen sivistyssanakirjassa.)
83


14 	Vieraat sanat
Erikoislainojen ohella toinen suuri ryhmä vierasperäisiä sanoja ovat vieraat sanat eli sitaattilainat. Ne kirjoitetaan yleensä lainanantajakielen mukaisina: madame, diabetes, ragtime, forte, poncho, Göteborg, Tadzikistan.
Aikoinaan on jonkin verran tuttuja paikannimiä ja historiallisten henkilöiden nimiä mukautettu suomen kieleen: Tukholma, Lyypekki, Lontoo, Pietari Suuri, Kserkses, Juhana Hus. Tällaiset sanat kuuluvat jo yleislainoihin. Nykyäänkin pohjoismaisten hallitsijoiden nimistä käytetään suomalaistettuja asuja: Kaarle XVI Kustaa, Olavi. Kaukaisemmat kirjoitetaan muuttamatta: Juan Carlos. Englannin Elisabet myötäilee kirjoitusasultaan historiallista kaimaansa. Uusia paikannimiä ei enää suomalaisteta; vain ääntämistä voidaan hieman mukauttaa suomen kieleen: Salzburg [saltsburk, saks. zaltsburk], Barcelona [barselöna, esp. bar0elo'na].
Muita sitaattilainoja kuin propreja siirtyy jatkuvasti erikoislainoihin ainakin osittain kieleen mukautuneina: ketsuppi, tooraksi (thorax), liisaus (leasing), liisata.
Suurin osa sitaattilainoja on erisnimiä, joten seuraavassa keskitytään niiden käsittelyyn. Vieraiden erisnimien ja muunlaisten sanojen ääntämisohjeet, taivutus ym. ovat yleensä samat.
ULKOMAIDEN SUOMENKIELISET PAIKANNIMET
Naapurimaittemme vanhat suomenkieliset paikannimet olisi syytä säilyttää. Näitä ovat esim.
Luulaja Vesisaari (norj. Vadso)
Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) Enso (ven. Svetogorsk)
Koutokeino (norj. Kautokeino) Kiova (ven. Kiev)
Piitime (ruots. Piteä) Laatokka (järven nimenä)
Porsanki Pihkova (ven. Pskov)
Tromssa Ääninen (ven. Onega)
ERÄIDEN PAIKANNIMIEN OIKEINKIRJOITUS
Kashmir (kankaan nimi kasmir) Muurmannin rannikko
Kilimandjaro Kolumbia (valtio)
Kuola t. Kuolan niemimaa Mantova (saks. Mantua) Marseille Meksiko (valtio)
Mexico (kaupunki) Murmansk
Nizza
Padova (saks. Padua) Strasbourg, saks. Strassburg Szczecin [stsetsi'n], saks. Stettin Texas
Transilvania
Upsala
Vogeesit (Lofootit, Pyreneet)
Vanha suomalaisten käyttämä nimi on myös Viro. Virolaisten oma nimitys on Eesti.
84


VIERAAT SANAT
1 	Vieraan kirjaimiston sanat
Jos lainanantajakieli käyttää muuta kuin latinaista kirjaimistoa, sana transkriboidaan eli siirretään ääntämisen mukaisena tarkekirjoituksena latinaista kirjaimistoa käyttävään kieleen. Koska joka kielellä on omat oikeinkirjoitussääntönsä, sama nimi voi eri kielissä saada hyvinkin erilaisen asun. Tämän kirjavuuden poistamiseksi on kansainvälinen nimistönhuolto asettanut tavoitteekseen yhtenäisen käytännön. Tavoitteen toteutuminen merkitsee sitä, että kaikki latinaista kirjaimistoa käyttävät kielet kirjoittaisivat muun kirjaimiston sanat samalla tavalla. Esim. kiinan- ja hepreankielisten nimien siirtämisestä latinaiseen järjestelmään onkin jo olemassa kansainvälinen suosite.
1.1 	Venäläiset, japanilaiset ym. nimet
Venäläisten ja monien muiden kielten nimien siirtämisestä ei ole kansainvälistä suositetta, vaan kussakin kielessä noudatetaan omaa tapaa. Tästä seuraa, ettei esim. venäläisten nimien kirjoitusasuja yleensä voi siirtää sellaisinaan kielestä toiseen. Niinpä suomalaisittain kirjoitetulla Tsaikovski-nimellä on muissa kielissä mm. seuraavia vastineita: englannissa Chaykovsky t. Tchaikovsky, saksassa Tschaikowski, ranskassa Tchaykovsky, ruotsissa Tjaikovskij.
Vieraat henkilönnimet kirjoitetaan yleensä niin kuin asianomaiset itse ne kirjoittavat. Tämä koskee myös vieraan kirjaimiston maasta länteen siirtyneiden henkilöiden omaa latinaista nimiasua. Joskus voi kuitenkin vakiintua käyttöön toisenlainen nimiasu. Esim. venäläisen säveltäjän Sergei Rahmaninovin oma latinainen nimikirjoitus oli Sergei Rachmaninoff. Tätä asua noudatettiin meilläkin pitkään, mutta sittemmin vakiintui käyttöön huomattavasti keveämpi, suoraan venäjästä kieleemme siirretty Rahmaninov.
Ääntämisohjeita
Latinaiseen asuun siirretyt sanat eivät aina kaipaa ääntämisohjeita. Suomen kielelle vierailla s-äänteillä on kuitenkin omat kirjaimensa, joiden lukutapa on tunnettava. Hakuteoksissa yms. osoitetaan erikseen pitkät vokaalit ja sanan pääpaino, ainakin jos se on ensimmäistä tavua kauempana. Tässä kirjassa pitkän vokaalin merkkinä on viiva vokaalin yläpuolella ja painollista tavua osoittaa tavun vokaalin jäljessä oleva heittomerkki. (Joissakin hakuteoksissa pitkän vokaalin merkkinä on kaksoispiste, ja toisinaan heittomerkki voi olla ennen painollisen tavun vokaalia.)
s:ien ääntämistapa
z = soinnillinen s: Zagorsk, Novaja Zemlja (zemlja', hakuteoksissa usein vain -ja'), Suzuki
s = soinniton suhu-s: Taskent, Suksin, datsa, Honsu z = soinnillinen suhu-s: Breznev, Fudzi
Pakottavissa tapauksissa suhu-s:n voi merkitä kahdella kirjaimella, soinnittoman sh:lla ja soinnillisen zh:lla: Shukshin, Brezhnev, Shtshedrin (Stsedrin).
85


VIERAAT SANAT
1.2 	Kiinalaiset nimet
Kiinan kielen kansainvälinen kirjoitusjärjestelmä, ns. pinyin-transkriptio, on melko lähellä englannin kirjoitusjärjestelmää, niin kuin ovat yleensä muutkin kansainväliset kirjoitusjärjestelmät. Eräitä pinyinin kirjainten ääntämisohjeita:
b, d, g = p, t, k
p, t, k = p, t, k (voimakkaasti h-vivahteisia)
h = h (voimakas)
x = s (j-vivaht.)
sh = s
z = ts
c = ts (h-vivaht.)
j = ts (j-vivaht.)
q= ts (h-ja j-vivaht.)
zh = ts
ch = ts (h-vivaht.)
y = j
Entiseen tapaan voidaan meillä kirjoittaa tutuimmat paikannimet ja historialliset henkilönnimet, esim. (sulkeissa pinyin-asu)
Dzungaria (Junggar) Konfutse
Hongkong (Xianggang) Laotse
Huangjoki (Huang He) Lin Jutang
Jangtse(joki) (Chang Jiang) Mao Tse-tung (Mao Zedong)
Kanton (Guangzhou) Tshou En-lai (Zhou Enlai)
Peking (Beijing) Tsiang Kai-sek (Jiang Jieshi)
Sinkiang (Xinjiang)
Tiibet (Xizang)
Pinyin-järjestelmän mukaan kirjoitetaan mm. seuraavat nimet (entinen suomalainen asu suluissa):
Qinghai (ennen Tsinghai) Deng Xiaoping (Teng Hsiao-ping)
Shandong (Santung; Geng Biao (Keng Piao)
kangas edelleen santung) Hua Guofeng (Hua Kuo-feng)
Shanghai (Sanghai) Liu Shaoqi (Liu Shao-tshi)
Sichuan (Setsuan) Wu De (Wu Teh)
Tianjin (Tientsin) Zhao Ziyang (ääntö: tsao tsijaq)
Xi'an (Sian)
Yunnan (Jynnan)
Täysin hyväksyttäviä ovat mm. seuraavat paikannimet: Etelä-Kiinan meri, Itä-Kiinan meri, Taiwaninsalmi, Keltainenjoki (Huangjoki).
86


VIERAAT SANAT
1.3 	Latinaiskirjaimistoon siirrettyjen sanojen taivutus
Transkriboituihin sanoihin liitetään päätteet kuten suomen sanoihin. Päätteeseen tulee a tai ä samojen periaatteiden mukaan kuin erikoislainoissa (s. 83). Heittomerkkiä ei päätteen edellä tarvita.
Dneprillä, Dostojevskia, Bangladeshissa kiinalaisia: Guizhouhun, Ye Jianyingilla
2 	Latinaiskirjaimiston kielten sanat
2.1 	Ääntämisohjeita
Latinaista kirjaimistoa käyttävien ulkomaisten kielten sanat vaativat meillä usein ääntämisohjeen. Tämän foneettisen kirjoituksen merkit saattavat eri teoksissa jonkin verran vaihdella. Ne on tavallisesti esitetty hakuteoksen alussa.
Yleisiä ääntämisohjeiden merkkejä ovat edellä esitetyt z, s ja z sekä vokaalin pituuden merkki viiva ja painon merkki heittomerkki (s. 85).
Zaire [z-] Cimarosa [tsimarö'za]
Barnsley [bänzli] Alger [alze']
Holstein [holstain] Greenwich [grinidz]
charmeuse [sarmo'z] Djibouti [dzibuti]
Muita ääntämisohjeiden merkkejä:
0 	= soinniton hammasäänne kuten engl. sanoissa think, south: Kathryn [käGrin], Lithgow [liGgou]
3 = soinnillinen hammasäänne kuten engl. this, mother: Boothby [buöbi]
Y] = äng-äänne: Kensington [kenziqton]
o 	= e:n ja ö:n välinen äänne, kuten engl. first: Litherland [liöotand], Delaware [dela- uear], Schiller [sitar]; rinnastuu päätettä määrättäessä ö:hön
Aaltoviiva vokaalin yläpuolella tarkoittaa ääntämisohjeissa nenä-äännettä: Boulanger [buläze'], Danton [dätö']
z:n äännevastineet ts, s, 0
Useimmissa kielissä z tarkoittaa soinnillista s:ää. Pääasiallisesti vain saksassa ja italiassa z = ts: Zinzendorf [tsintsandorf], Tizian, canzonetta. Ruotsissa z luetaan tavallisesti s:ksi: Zachariassen [sakarfassen]. Espanjassa z tarkoittaa 0-äännettä: Fernandez [ferna'nde0].
87


VIERAAT SANAT
c = k, s, ts, ts, 0
C-kirjaimen lukutapa vaihtelee eri kielissä ja eri asemissa. Klassisessa latinassa c tarkoittaa aina k:ta (Marcus Tullius Cicero). Nykyisissä läntisissä kielissä c luetaan takavokaalin edellä yleensä k:ksi. Etu-ja keskivokaalin edellä c tarkoittaa italiassa ts:ää (Cellini), saksassa ts:ää, espanjassa 0-äännettä (Garcia) ja esim. ranskassa, englannissa ja ruotsissa s:ää (Lucia).
Eräiden länsimaista kirjaimistoa käyttävien slaavilaiskielten sanoissa c tarkoittaa usein ts:ää. Vastaavan suhuäänteen (ts:n) merkki voi olla c. Esim. puol. Katowice [katovi'tse], serbokr. Karlovci [kärlövtsi], tsekk. Capek [tsapek], Dubcek [dubtsek]. Myös unkarissa c tarkoittaa ts:ää: Debrecen [däbrätsän].
Viron kirjaimiston ö on takavokaali (ns. taka-e): Körv, Nömme.
2.2 	Pääte ääntöasun mukaan
Latinaista kirjaimistoa käyttävien kielten sanoihin pääte merkitään yleensä sanan ääntöasun, ei kirjoitusasun mukaan. Ääntöasua on hyvä kuvitella kotoiseksi sanaksi, jotta pääte tulee merkityksi oikein. Painon merkillä varustettu lopputavu (-vokaali) katsotaan yleensä pitkäksi.
Nassauta, Pompejiin, Aleppossa
Boccaccio [boka'tso], Jennie [dzeni] Swansea [suonzi] Malmö [malmo]
Barthou [bartu']
part. Boccaccioa [boka'tsoa]
Jennieä [dzeniä]
Swanseaa [suonzia] gen. Malmön [malmon] part. Malmötä [malmotä]
Barthouta [bartu'ta, oik. painon ansiosta bartu'ta]
Jos kirjoitusasu on suomalaistettu tai sana vanhastaan lausutaan kirjoituksen mukaisena, pääte liitetään tähän asuun: Alabamaan, Arkansasissa, Ontarioon, Virginiaa, San Franciscoa.
Sananloppuiset k, p, t, s ja toisinaan myös 1, m, n pyrkivät taivutettaessa kahdentumaan. Kirjoituksessa merkitään kuitenkin yksi konsonantti: Hans, Hansille [hanssille]; Nobel, Nobelin [nobe'llin].
2.3 	Sidevokaalit i ja e
Jos sana päättyy äännettäessä konsonanttiin, päätteen edelle tulee sidevokaali i. Ranskan ja englannin kielen sananloppuinen mykkä e toimii sidevokaalina, joten pääte liitetään suoraan sen jälkeen (ilman heittomerkkiä). Taivutusmuodoissa e luetaan i:ksi tai e:ksi.
Basel-in, Göteborg-issa, blues-ia, vir. Järv-in, vir. Raudsepp-in Klondike [klondaik], iness. Klondikessa [klondaikissa t. klondaikessa]
Colette [cole't], part. Colettea [kole'tt | ia t. -ea], ill. Coletteen [kole'tt |iin t. -een]
88


VIERAAT SANAT
2.4 Päätteen vokaali (a ^ä)
Latinaiskirjaimiston sanojen päätteeseen tulee a tai ä samojen periaatteiden mukaan kuin erikoislainoihin (s. 83). Kuitenkin voi merkitä kumman vokaalin tahansa, jos ääntöasu vaatii etuvokaalin mutta kirjoitusasu takavokaalin tai päinvastoin. Lukutapa on ääntöasun mukainen.
Kökar, Kökaria Geiger [gaigar], Geigeriltä
James [dzeimz], Jamesiä t. Jamesia (lukutapa mol. tapauksissa dzeimziä)
Bathurst [bäGast], Bathurstistä t. Bathurstista [bäöastistä]
Selvissä yhdyssanoissa jälkiosa määrää vokaalin: Hammerfestissä, Zugspitzellä, Raud- seppiä (yks.).
2.5 Heittomerkki
Jos sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin, mutta ääntöasu vokaaliin, pannaan sanan ja pääteaineksen väliin heittomerkki. Heittomerkin jälkeen merkitään se aines, joka lausutaan perusmuodon ääntöasun jatkoksi. Tästä heittomerkistä erillään on pidettävä ääntöasuun toisinaan kuuluva painon merkki.
show [sou] - show’n [soun], show’kaan [soukaan]
Utah [jutä] - Utah’ssa [jutässa]
Ploug [plau] - Ploug’ta [plauta]
Versailles [versa'i] - Versailles’ssa [versa'issa]
Maigret [megre'] - Maigret’tä [megre'tä]
Vaikka loppukonsonantti katoaa, ääntöasu voi silti päättyä konsonanttiin, joten heittomerkkiä ei tarvita:
Cannes, Cannesin [kan, kanin t. kännin]
Bouchard, Bouchardille [busä'r, busä^ille]
Limoges, Limogesissa [limö'z, limö'zissa]
Vaikka sanan loppu katoaa, heittomerkkiä ei tule, jos sana kirjoitettaessa päättyy vokaaliin:
Marseille, Marseilleta [marse'i, marse'ita]
Montesquieu, Montesquieulle [möteskjö', möteskjö'lle]
Englannin burgh-loppuisiin sanoihin ei tule missään sijassa heittomerkkiä. Taivutusmuodoissa on kirjoitettaessa i-sidevokaali: Edinburgh, Edinburghin [edinbara, edinbo- ran]. Myös muiden monitavuisten gh-loppuisten sanojen illatiivista puuttuu heittomerkki (ks. s. 91). Muuten yleensä gh-loppuisissa englannin sanoissa on heittomerkki: Leigh, Leigh’n [li, Iin], Scarborough, Scarborough’ssä [skäbro, skäbrassä], Middlesbrough’ä [midlzbrsä].
89


VIERAAT SANAT
Heittomerkkiä tarvitaan harvoin selvyyden vuoksi: Stefani, Stefani’n (vrt. Stefan, Stefanin).
Jos sanan ja päätteen välinen heittomerkki sattuu rivin loppuun, sen saa jättää pois: Versailles- ta. Painon merkkiä ei saa jättää pois: Zaporoze [zaporo'- ze]
2.6 Englannin kielen r:ään päättyvät sanat
Kirjoitusasultaan r:ään päättyviä englannin sanoja käsitellään taivutettaessa r-loppuisi- na.
Carter, Carterin [kata, kätyrin]
Balfour, Balfouriin [bälfuo, bälfuariin]
Farrar, Farrarille [färo, färarille]
Carr, Carrin [kä, karin]
2.7 Ranskan kielen nenävokaaliin päättyvät sanat
Ääntöasultaan nenävokaaliin päättyviä ranskan sanoja käsitellään taivutettaessa q- tai n-loppuisina. Heittomerkkiä ei käytetä.
Bourbon, Bourbonin [burbö', burbo'i]in t. burbö'nin]
Briand, Briandille [briä\ brio'qille t. briä'nille]
2.8 Illatiivi (yksikkö)
• 	h + vok. + n
Ääntöasun pitkän loppuvokaalin, lyhyeksi merkityn painollisen loppuvokaalin ja etupäässä i- ja u-loppuisen diftongin jäljessä on yks. illatiivissa päätteenä h + vok. + n. Päätteen vokaali on sama kuin ääntöasun viimeinen vokaali tai lähinnä vastaava suomalainen vokaali.
Malmöhön, Visbyhyn, Shanghaihin, Lindauhun Delsbohun, Sollefteähon, Kragerohön Rousseauhon [ruso'hon], Marseillehin [marse'ihin]
Gautier’hen [gotje'hen], Grew’hun [gruhun]
Versailles’hin [versa'ihin]
Englannin ee-loppuiset sanat, jotka päättyvät äännettäessä lyhyeen i:hin, äännetään yksikön illatiivissa pitkä-i:llisiksi: Toynbee, Toynbeehin [toinbi, toinblhin]. Muulloin
i 	äännetään lyhyeksi: Toynbeea [toinbia], Attleellä [ätlillä].
90


VIERAAT SANAT
• 	Pitkä vokaali
- 	Konsonanttiin päättyvän ääntöasun jäljessä on ii:
Madrasiin, Walesiin [ueilziin], Arlesiin [arliin] Jacques, Jacquesiin [zak, zakiin t. zakkiin]
- Mykkään loppu-e:hen päättyvän sanan lopussa on ee, joka lausutaan ii:ksi tai ee:ksi:
Loire, Loireen [luär, luär | iin t. -een]
Grenoble, Grenobleen [grano'bl, grano'bl | iin t. -een]
- Sanan loppuvokaali saa suoran jatkon, jos ääntöasu päättyy lyhyeen vokaaliin. Näin syntynyt pitkä vokaali lausutaan ääntöasun loppuvokaalin mukaan:
Malagaan; Heine, Heineen [haino, hainaan] Kentucky, Kentuckyyn [kenta'ki, kenta'kiin] Sidney, Sidneyyn [sidni, sidniin]
Erie, Erieen [Tri, Triin]
Carnegie, Carnegieen [käne'gi, käne'giin] Chelsea, Chelseaan [tselsi, tselsiin]
Devonshire, Devonshireen [devnsia, devnsioon]
- 	-gh-loppuisten ääntöasultaan lyhyeen vokaaliin päättyvien kaksi- tai useampitavuisten englantilaisten sanojen yks. illatiiviin merkitään ii ilman heittomerkkiä (muista sijoista ks. s. ). Se lausutaan ääntöasun loppuvokaalin mukaisesti:
Edinburghiin [-borson]; Gainsborough, Gainsboroughiin [geinzbar|3, -aan], Midd- lesbroughiin [midlzbraan]; Raleigh, Raleighiin [röli, röliin]. Vrt. Leigh’hin.
2.9 	Monikko
Vieraista henkilönnimistä joudutaan joskus käyttämään monikkoa. Monikkomuodot taipuvat suomalaisten mallien mukaan.
Dumas [dyma'] Dumas’ita, Dumas’iden
Botha [böta] Bothojen, Bothoilla
Parry [päri] Parryen t. Parryin; Parryille
[pärien t. pärein; päreille]
Shelley [seli] Shelleyen t. Shelleyin [selien t. selein]
Law [lö] Law’iden, Law’ita [loiden, loita]
91


VIERAAT SANAT
3 	Eräiden s-loppuisten nimien taivutus
Historialliset os- ja us-loppuiset nimet taipuvat ksillisinä: Kroisos, Kroisoksen; Catullus, Catulluksen
Historialliset as-, es-ja is-loppuiset nimet taipuvat yleensä pitkävokaalisina:
Feidias, Feidiaan; Alkibiades, Alkibiadeen; Salamis, Salamiin. - Poikkeuksia esim. Herodeksen, Juudaksen (t. Juudaan), Isiksen
Nykykielisiin vastaavantyyppisiin nimiin liitetään päätteet i-sidevokaalin avulla:
Juan Carlosin, Callasilla, Benaresissa, Elitisille
4 	Vieraiden sanojen jakaminen
Vieraat yhdyssanat jaetaan riviltä toiselle siirryttäessä yleensä osiensa rajalta: Söderström, Bel-grad, Yellow-stone.
Kirjainryhmää, joka tarkoittaa yhtä äännettä, ei pitäisi hajottaa. Eräitä tapauksia:
sj, skj, ch, sch = s
Näs-sjö, Ham-mar-skjöld [nesö, hammarsöld]
Beau-mar-chais, du-chesse [bomarse', dyse's]
Eschen-burg [esanburk] sts = eräs slaavilainen suhu-s: Ti-stsen-ko ch = ts: Bee-cham, Si-chuan [bltsam, sitsuan] ch = h (voimakas): Mtin-chen, Tau-cher [mynhhon, tauhhar] ch = k: Ly-si-ma-chia, Mi-chel (Angelo) th = t: Ber-tha, Lu-ther, Ro-sen-thal th = ö: So-thern, Bro-ther-ton [saöan, braöstn] th = 0: Le-thing-ton [leöiqtan] ph = f: Phi-la-del-phia, dau-phin [dofa'] sz = s: Ti-sza
Huom. ck vokaalien välissä: Bec-ker, Höc-kert, Dic-kens
92


15 	Pilkku
1 	Pilkun käyttö lauseiden rajalla
SIVULAUSEET
Virkkeen lauseet ovat päälauseita ja sivulauseita. Sivulauseita on kolmea lajia: relatiivilauseita, alistuskonjunktiolauseita ja epäsuoria kysymyslauseita.
• Relatiivilauseet alkavat relatiivipronominilla joka, mikä, relatiivisella adjektiivilla jollainen, millainen tai relatiivisella adverbilla jonne, minne, jolloin, milloin, joten.
• Alistuskonjunktiolauseet alkavat alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin. Alistuskonjunktioita ovat myös kunnes, jollei, ellei, mikäli, kuten. Alistavia liittokonjunktioita ovat esim. niin kuin, sitten kun, sen jälkeen kun (ks. s. 42-43).
• Epäsuorat eli alisteiset kysymyslauseet alkavat kysymyssanalla kuka, miksi, minne ym. tai sanalla, jossa on kysyvä liitepartikkeli -ko, -kö (meneekö, tämäkö, paljonko). Epäsuoran kysymyslauseen alkuun ei pidä panna että-sanaa.
Rinnastuskonjunktiot (ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan, ei ainoastaan - vaan myös, sillä, paitsi,) yhdistävät lauseita ja lauseenjäseniä toisiinsa. Niistä ei voi päätellä lauseen laatua.
1.1 	Pilkku lauseiden rajakohtaan
Virkkeen lauseet erotetaan yleensä toisistaan pilkulla. Poikkeuksia käsitellään kohdassa 1.2.
Olisi mielenkiintoista tietää (päälause), miksi Aleksander Dumas antaa »Kolmessa muskettisoturissa» aivan väärän kuvan Richelieustä (epäsuora kysymyslause). Myöhemmin Dumas koetti puhdistaa Richelieun mainetta (pl.), mutta ei siinä onnistunut (pl.). Vasta meidän aikamme on osoittanut (pl.), että Richelieu (alistuskonj.lauseen alku), jota Dumas nimittää veriseksi kardinaaliksi (rel.lause), oli oikeudentuntoinen ihminen ja erittäin kyvykäs valtiomies (konj.lauseen loppu).
Johtolauseen erottamisesta ks. s. 122.
Rinnasteisten päälauseiden välillä ei ole aina konjunktiota: Meni kevät, meni kesä, meni viimein koko vuosi. Tavallisesti lauseet ilmaisevat tällöin vastakohtaa ja ovat paralleelisia, so. sisällöltään vastaavat osat ovat vastaavia lauseenjäseniä:
Kannettava väsyy, kantaja ei väsy.
Luonnonsuojelijat surevat susien häviämistä, erämiehet taas pelkäävät riistan vähenemistä
93


PILKKU
susien takia.
Viime vuonna graniittia vietiin 100 000 tonnia, tänä vuonna tuo määrä ylitettiin jo lokakuussa.
Pilkkua ei lauseiden rajalla voi yleensä käyttää puolipisteen eikä kaksoispisteen asemesta, vielä vähemmän pisteen tilalla.
Pilkun tilalle sopii puolipiste (tai piste):
Pakkanen kiristyy uudelleen 20 asteen tienoille, paikoin sitä voi olla yli 30 astetta. »tienoille; paikoin
Pilkun tilalle sopii kaksoispiste (myös puolipiste tai piste):
Ounasvaaran kisoilla on monikymmenvuotiset perinteet, ensimmäiset kisat järjestettiin jo 1927. » perinteet:
Pilkun tilalle sopii piste:
Ahvenanmaa odottaa tänä vuonna lähes puoltatoista miljoonaa matkailijaa, määrä on noussut vuosittain noin kolme prosenttia. » matkailijaa. Määrä on noussut
1.2 	Poikkeukset: pilkkua ei panna lauseiden rajalle
Aivan lyhyet lauseet voi liittää toisiinsa ilman pilkkua: Tehtiin mitä voitiin. Ihmisiä tungeksi torilla ja kauppa kävi.
Valtaosa poikkeuksista koskee eräitä rinnasteisia päälauseita ja kaikkia rinnasteisia sivulauseita. Pää- ja sivulauseen rajalle tulee aina pilkku lukuun ottamatta lyhyitä lauseita ja eräitä muita tapauksia (ks. 1.3 ja 2).
• 	Rinnasteisia päälauseita koskeva poikkeussääntö
Rinnasteisia päälauseita ei eroteta toisistaan pilkulla, jos niitä yhdistää jokin konjunktioista ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan ja jos niillä samalla on ainakin yksi yhteinen lauseenjäsen. Lauseenjäsen ei ole yhteinen, jos se on toisessa lauseessa erimuotoisena tai jos sen tilalla on pronomini. Mutta- ja vaan-sanojen edelle voi tässä asemassa myös panna pilkun.
Yhteisenä jäsenenä saattaa olla myös ensimmäistä päälausetta aloittava rinnastus- konjunktio mutta, vaan, sillä sekä lauseenvastike (s. 134-136) ja sivulause.
Asiantuntijat (subj. yhteisenä) pitävät hanketta liian kalliina ja ehdottavat lykkäystä.
Leutoina talvina (adv:li) miltei koko Suomenlahti pysyy avoinna lähelle Suursaarta ja Perämerenkin eteläosassa on avovettä.
Naapurit eivät ole vastustaneet kartanon kunnostamista nuorisotiloiksi^) vaan ovat päinvastoin toivoneet sitä.
Naapurit eivät ole vastustaneet kartanon kunnostamista nuorisotiloiksi, vaan kaikki ovat jopa toivoneet sitä ja jotkut lienevät puuhanneet anomustakin.
94


PILKKU
Pohjavesi on yleensä puhdasta, sillä epäpuhtaudet kerääntyvät maaperään eivätkä bakteeritkaan viihdy syvällä maan alla.
Hallituksen luvattua ottaa asian käsiteltäväksi (lauseenvastike adv:lina) valtuuskunta palasi kotiin ja mielet valtasi toiveikas odotus.
Kun sota v. 1945 päättyi, oli maamme väestö vähentynyt 2,2 prosenttia eli noin 85 000 miestä
oli 	kaatunut tai kadonnut.
Jos peräkkäisten päälauseiden predikaatit ovat passiivimuotoja tai 1. tai 2. persoonamuotoja, joiden yhteydessä ei ole erillistä subjektisanaa, pilkkua ei panna, ellei se tauon kannalta tunnu tarpeelliselta.
Olen harjoittanut kalastusta jo yli kaksikymmentä vuotta ja tunnen ammattini varjopuolet.
Opetellaan tupakoimaan usein vain huvin vuoksi(,) ja sitten tuskaillaan lopettamisen vaikeutta.
Päälauseilla ei ole yhteistä lauseenjäsentä, joten pilkku on pantava:
Luonto oli runoilijalle läheinen asia, ja se näkyy koko hänen tuotannostaan.
Vetoomukset eivät ole johtaneet tulokseen, anomukset juuttuvat virkakoneistoonpa kuitenkin asialla olisi jo kova kiire.
Sahalaitoksen peruskoneet ovat entiset, mutta osia on täytynyt vaihtaa uusiin.
• Rinnasteisia sivulauseita koskeva poikkeussääntö.
Rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla, jos niiden välissä on jokin edellisen kohdan konjunktioista (ja, sekä jne.). Yhteisillä jäsenillä ei ole merkitystä. Konjunktio tai relatiivinen sana voi jäädä jäljempänä toistamatta.
Maatilan toimintamuotoa muutetaan usein sen vuoksi, että omaa työvoimaa on vähän tai (että) se ei voi osallistua työhön säännöllisesti.
Katua tai tietä ei saa lähteä ylittämään, ennen kuin bussi on jatkanut matkaansa ja näkyvyys on hyvä.
Asuntoja tarvitaan myös sellaisille tulokkaille, jotka siirtyvät kaupunkiin teollisuuden mukana(,) mutta eivät aina halua jäädä pysyviksi asukkaiksi.
1.3 	Erityistapauksia
• Jos on peräkkäin kaksi konjunktiota, väliin ei tule pilkkua: ja kun, mutta jos, että kun, kuin että. Pilkku pannaan vain siinä melko harvinaisessa tapauksessa, että jälkimmäinen konjunktio aloittaa irrallisen lisän.
Tarkkailijat vakuuttavat, että kun kerran on päästy neuvottelupöydän ääreen, voidaan odottaa ainakin jonkinlaista ratkaisua.
Entistä nopeampien menetelmien avulla saadaan merivedestä makeaa vettä ja, jos halutaan, myös merisuolaa.
• Jos kyseessä on liittokonjunktio (sen jälkeen kun, niin kauan kuin; ks. s. 42-43) tai muuten on peräkkäin adverbi ja konjunktio (niin että, varsinkin jos), pilkku voi jäädä lauseiden rajalta pois, koska se usein häiritsee virkkeen hahmotusta tai
95


PILKKU
rajakohta on epäselvä. Jos pilkkua käytetään, se on useimmiten sanajonon edessä. Jos adverbi katsotaan kuuluvaksi edelliseen lauseeseen, pilkun voi panna varsinaisen konjunktion eteen.
Suomalaiset eivät juuri matkusta silloin kun matkojen hinnat olisivat edullisimmat.
Kalaa saataneen hyvin niin kauan kuin vedet pysyvät sulina.
Vallitseva kuivuus lamauttaa sienihuovastot, niin että ne ovat pian vaarassa tuhoutua. Myrskyn vuoksi vesi nousi niin, että ihmisten oli pakko lähteä rantataloista.
Kokous oli ulkonaisesti vaatimaton, etenkin jos ottaa huomioon isäntämaan mahdollisuudet.
• 	Katkonaisuuden välttämiseksi jätetään pilkku toisinaan pois lyhyen relatiivilauseen edeltä.
Se joka jotain yrittää, saa tavallisesti myös jotain aikaan.
Ei ole aina pakko kuunnella mitä ihmiset sanovat.
Vientiä on yritettävä suunnata sinne missä ilmenee ostohalukkuutta.
2 	Pilkun käyttö kuin-sanan yhteydessä
On vähän tapauksia, joissa kuin-sanan edellä on käytettävä pilkkua. Vain täydellinen kuin-lause voidaan erottaa pilkulla. Lause on täydellinen, jos siinä on predikaatti ja lisäksi subjekti, mikäli predikaatti ei tule toimeen ilman erillistä subjektisanaa. Esim. passiivilause on täydellinen lause. Pilkkua ei yleensä käytetä, jos lause on lyhyt. Pilkun voi jättää pois myös jos edellä on sana, johon kuin viittaa (suurempi kuin, toinen kuin, sama kuin, eri tavalla kuin, aivan kuin). Jos kuin ja sen yhteyteen kuuluva sana tai sanapari (niin kuin = kuten; ikään kuin) aloittavat täydellisen lauseen, tavallaan irrallisen lisän, pilkku tulee sanajonon eteen. Usein pilkkua käytetään tällöin lyhyenkin lauseen edellä.
Hän menetteli siis kuin aikoinaan Saarijärven Paavo (kuin-lauseessa on vain subjekti; predikaatti menetteli jätetään mainitsematta).
Kuljetuskalustomme sopii yhtä hyvin kappaletavaran kuin paperin, selluloosan ja raskaiden koneiden kuljetuksiin (kuin-sanan jäljessä ei ole predikaattia eikä subjektia; lisäksi viittaus).
Järvikatka on yleisempi kuin aiemmin uskottiin (täydellinen lause mutta lyhyt; viittaus). Tulkinta ei ole niin yksipuolinen kuin lehden ulkomaankirjeenvaihtaja esittää.
Lehden esittämä tulkinta on yksipuolinen, niin kuin olen osoittanut.
Juoppoudesta ja muusta tapainturmeluksesta vaietaan, ikään kuin ei olisikaan kyse koko yhteiskunnan asiasta.
Iskelmämusiikin kuuntelijasta tuntuu usein, kuin sävelellä ja esiintyjän äänellä ei olisi mitään merkitystä (täydellinen, pitkähkö kuin-lause eikä viittausta; tosin pilkuttomuus voi edistää virkkeen sujuvuutta, koska ajatuksissa on »piilokohde» siltä kuin).
96


PILKKU
3 	Pilkun käyttö muualla kuin lauseiden rajalla
3.1 	Rinnasteiset lauseenjäsenet
Rinnasteisten lauseenjäsenten väliin pannaan pilkku, ellei niitä yhdistä jokin konjunktioista ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan. Mutta- ja vaan-konjunktioiden edellä voi myös käyttää pilkkua.
Kiinteät sanaparit sinne tänne, pari kolme, puuta heinää, mennen tullen, mene tiedä ym. jäävät ilman pilkkua. Adverbiparien milloin - milloin, väliin - väliin, toisaalta - toisaalta ym. välissä on pilkku. Jos rinnasteisia lauseenosia yhdistää jopa, vieläpä, saati, niiden edelle tulee pilkku, mutta ilmauksen jälkeen ei pilkkua panna.
• Adjektiiviattribuutit
Perättäiset adjektiiviattribuutit ovat rinnasteisia, jos niiden väliin sopii ja-sana. Pilkku on näissä tapauksissa myös tauon tai oikeammin pienen ääntämispolvekkeen merkki.
Lapintiiran varoitus on ohut, kimeä huuto.
Välineet on tarkoitettu vaikeiden, pitkäaikaista kuntoutusta vaativien vammojen hoitoon. Automalli on uudenaikaisen linjakas(,) mutta samalla asiallinen.
Pilkun poisjättö voi aiheuttaa tulkintavirheen: Liikenteeseen olisi saatava ajanmukaisia
turisteja houkuttelevia aluksia.
Seuraavissa esimerkeissä adjektiiviattribuutit eivät ole rinnasteisia:
Entinen epävakaa tilanne jatkuu (<entinen määrittää sanaparia epävakaa tilanne).
Risteys on ennenkin aiheuttanut lukuisia pahoja liikenneonnettomuuksia.
Pronominiattribuutit eivät yleensä ole rinnasteisia keskenään eivätkä muiden adjek- tiiviattribuuttien kanssa:
Kaikki kolme rikokseen syyllistynyttä saivat vankeustuomion.
Harri on löytänyt useita hyvälaatuisia rautamalmilohkareita kahdesta aivan erilaisesta paikasta.
• Rinnasteiset tittelit
Rinnasteisten arvo- ja ammatinnimien (titteleiden) väliin pannaan pilkku. Tällöin tittelit ovat samassa sijassa. Jos toinen titteli on taivutusmuodossa, toinen nominatiivissa, pilkkua ei panna.
osastopäällikkö, insinööri Niko Pajulaa
peruskoulun yläasteen opettajalle, innokkaalle kuorolaiselle Tarja Tantulle näytelmän ohjaajalta kirjailija NN:ltä
X-yhtymän ulkomaankirjeenvaihtajalle kauppat. kand. Mirja Salolle
97


PILKKU
• 	Muita rinnasteisia lauseenjäseniä
Lavastustaiteen näyttelyssä oli Suomesta 15 pukumallia, 60 luonnosta eli puku- ja lavastus- maalausta sekä 50 valokuvaa.
Kengän suuruus ei tarkoita yksistään pituutta(,) vaan myös leveyttä.
Baltian maista ovat taistelleet monet kansat milloin keskenään, milloin alkuväestön kanssa. Asuntovaunuja, jopa asuntovaunukyliä näkee usein erilaisten työmaiden ympärillä.
Huomaa pilkuttomuus:
Valtionapua myönnetään sekä tien rakentamiseen että sen hoitoon.
Suojeluohjelma käsittää paitsi eräitä puustoalueita myös uhanalaisia eläimiä.
Koneita on pidetty taivasalla kesät talvet.
Nämä voimisteluliikkeet tehdään kolme neljä kertaa aamuin illoin.
3.2 	Irralliset lisät
Irrallisista lisistä voidaan helposti nimetä huudahdukset, puhuttelut ja pääsanansa jäljessä oleva adjektiivi- ja appositioattribuutti (substantiiviattribuutti). Näiden lisäksi on paljon muitakin selityksiä ja huomautuksia, jotka eivät ole virkkeen rakenteen kannalta tarpeellisia. Irralliset lisät erotetaan pilkuilla muusta lauseyhteydestä (poikkeuksena usein appositiomainen luettelo).
• Huudahdukset ja puhuttelut
Huudahdukset ja puhuttelut erotetaan pilkuilla. Huudahdukseen saattaa kuulua muutakin kuin varsinainen interjektio.
Ahaa, nyt ymmärrän.
Terve pitkästä aikaa, vanha veikko!
Voi rakas tyttö, käsitit minut ihan väärin!
Kilpailu teille, hyvät lehtemme lukijat
• Appositioattribuutti (subst.attr.) pääsanansa jäljessä
Pääsanansa jäljessä oleva appositioattribuutti erotetaan pilkuilla. Luettelon erottamisesta ks. jäljempää.
Kyläkoulut, entiset maaseudun sivistyskeskukset, (pilkku molemmin puolin!) ovat pyyhkiytyneet uuden ajan tieltä lähes jäljettömiin.
Kesonsuon keskustaa ympäröivät pitkät mätäsmuodostumat, kermit, ja niiden väliset märät painanteet, kuljut.
Selittävänä lisänä voi joskus olla erisnimikin. Useimmiten kuitenkin erisnimi on pääsana ja sen edellä oleva samaa merkitsevä substantiivi appositioattribuutti.
Niin alkoi matka Euroopan katolle, Pohjoiskalotille (app.attr.). suomalaisen kirjallisuuden merkkimiehen (app.attr.) Väinö Linnan sarjan tekijät Satu Turula ja Nippe Jokinen
98


PILKKU
Joissakin rajatapauksissa voi käyttää tai olla käyttämättä pilkkua sen mukaan, kumpaa samaa merkitsevästä ilmauksesta pitää attribuuttina.
Kuvassa kurssin paras oppilas, Martti Kosonen (app.attr.), vastaanottamassa tunnustuspalkintoa t. paras oppilas (app.attr.) Martti Kosonen vastaanottamassa - -.
Tästä harrastuksesta on hyötyä myös hänen varsinaisessa ansiotyössään(,) opetuksessa. Pääsanan jälkeisen luettelon erottaminen
Kahden tai useamman rinnasteisen appositioattribuutin muodostamaa lisää ei voi läheskään aina erottaa pilkuilla, koska pilkun viereiset sanat pyrkivät hahmottumaan rinnasteisiksi. Esim. lauseessa »Polttoainetta kuluttaa ennen kaikkea epätasainen ajo, äkilliset kaasutukset ja jarrutukset» kolme lauseenlopun substantiivia hahmottuvat rinnasteisiksi subjekteiksi, vaikka ajo on muiden pääsana. Väärinkyt- kennän uhatessa erotetaan virkkeen lopussa oleva luettelo kaksoispisteellä, mutta virkkeen sisässä oleva luettelo ajatusviivoilla (ks. myös s. 102 ja 104).
Kouluissa tulisi kiinnittää huomiota varomattomaan tulen käsittelyyn: vuoteessa tupakointiin, tulentekoon humalassa ja lasten tulitikkuleikkeihin.
Monet ovat sitä mieltä, että hengenmiehet - ajattelijat, tiedemiehet ja uskonnolliset johtajat
- 	ovat ihmiskunnan vaikutusvaltaisimpia yksilöitä.
Milloin ei synny sekaannusta, pilkkua voi käyttää luettelonkin yhteydessä samaan tapaan kuin yhden appositioilmauksen ollessa kyseessä:
Periaatteessa työttömyyttä voidaan torjua kahdella tavalla, vähentämällä työvoiman tarjontaa ja luomalla uusia työpaikkoja.
• 	Muita irrallisia lisiä
Onnettomuuksia, arvaamattomia ja selvittämättömiä, tapahtui jatkuvasti (adj.attribuutteja pääsanan jäljessä).
Ilman saaste, varsinkin rikki, vaikuttaa haitallisesti puihin.
Kun kuljetaan lapsen kanssa liikenteessä, häntä pitäisi totuttaa toimimaan itsenäisesti, esimerkiksi päättämään, milloin katu ylitetään.
Lamasta huolimatta etenkin ruumiillista työtä on tarjolla, esiintyypä paikoin työvoiman puutettakin.
Pilkun poisjättäminen saattaa aiheuttaa virhetulkinnan:
Jäsenille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta 5.4. ja 12.10.
Ei ole irrallista lisää:
Olin viime kesänä kaksi kuukautta tutkimusasemalla siellä kaukana teidän saaristossanne.
Pilkkua käytetään joskus selvyyden vuoksi, vaikka ei varsinaisesti olisikaan kyse irrallisesta lisästä:
Metsäteollisuuden jalosteet tulevat aina olemaan Suomen vientivaltteja, tilapäisistä myynti- vaikeuksista huolimatta.
99


PILKKU
Sodan jälkeen hän joutui Pohjois-Suomen jälleenrakennustoimikunnan puheenjohtajaksi, ensimmäisenä tehtävänään Rovaniemen rakentaminen.
Lauseenvastike irrallisena lisänä (lauseenvastikelajit s. 134-136)
Lauseenvastiketta ei yleensä eroteta pilkuilla. Jos virkkeen keskellä tai lopussa oleva lauseenvastike katsotaan irralliseksi, se voidaan erottaa pilkuilla. Virkkeen alussa lauseenvastike ei ole koskaan irrallinen.
Lauseenvastike ei ole irrallinen:
Novelli kuvaa, mitä erään nuoren miehen mielessä liikkuu hänen etsiessään itselleen paikkaa yhteiskunnasta.
Jouduttuaan miehensä kuoleman jälkeen huolehtimaan yksin lapsistaan vaimon oli pakko hankkia itselleen työpaikka.
Hän tarvitsisi melkoisesti pääomaa voidakseen ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi.
Lauseenvastiketta voi pitää irrallisena:
Hänellä oli tapana muunnella totuutta, sanoakseni asian hienosti.
Vuonna 1976, kansakoulujärjestelmän vielä vallitessa, Helsingissä oli kunnallisia kouluja 83.
3.3 	Desimaalipilkku
Kokonais- ja desimaaliluvut erotetaan toisistaan pilkulla. Myös markkojen ja pennien välille kuuluu pilkku. Pistettä ei siihen tehtävään pidä käyttää. Kaksoispiste on jäämässä pois markkojen ja pennien väliltä (ks. myös s. 64).
Desimaalipilkun voi myös lukea: 7,5 = seitsemän pilkku viisi. Pitempi lukutapa: Seitsemän kokonaista viisi kymmenesosaa.
100


16 	Kaksoispiste
Kaksoispisteellä erotetaan virkkeenosia, jotka sisältävät selityksen, perustelun, seurauksen tai päätelmän, sekä virkkeen lopussa olevia appositiomaisia täsmennyksiä (sanoja, luetteloita ja muita selityksiä). Kaksoispiste korvaa usein ilmauksen kuten, niin kuin, nimittäin, esim., mm., so., ts., siis tms., ja sen edellä on tällöin pääsanan tapainen yhteisilmaus: sana, sanaryhmä tai lause. Kaksoispistettä edeltää yleensä kokonainen lause, ja kaksoispisteen kohdalla pidetään luettaessa pieni tauko.
• 	Selitys, perustelu, seuraus, päätelmä
Selitys: Markkinoilla on kolmenlaisia ilmankostuttimia: haihduttimia, sumuttimia ja höyrystimiä.
Perustelu: Ohjelmasta ei Kaustisella ollut taaskaan puutetta: juhlille oli järjestetty yli 80 tilaisuutta.
Seuraus: Lapset ja nuoret pitävät kirkkaista väreistä: tehdas valmistaa runsaasti punaisia, sinisiä ja ruskeita huovikkaita.
Päätelmä: Ojan pohjalla lirisi kirkasta vettä: lähellä täytyi olla lähde.
Kaksoispisteen jälkeinen osa aloitetaan pienellä kirjaimella, jos se käsittää yhden virkkeen tai sitä pienemmän osan. Jos se käsittää useita virkkeitä, jokainen aletaan isolla kirjaimella.
Ei kaksoispistettä
- Jos virkkeessä on edellä olevan kaltaisissa tapauksissa selittävä sana tai liite, sen yhteyteen ei tule kaksoispistettä:
Markkinoilla on kolmenlaisia ilmankostuttimia, nimittäin haihduttimia, sumuttimia ja höyrystimiä.
Mongolirotuun kuuluvat mm. kiinalaiset, malaijit ja japanilaiset.
Ohjelmasta ei Kaustisella ollut puutetta, olihan juhlille järjestetty yli 80 tilaisuutta.
- Jos virkkeeseen ei sovi selittävä sana, ei panna enempää kaksoispistettä kuin pilkkuakaan:
Kaukaisimmat planeetat ovat Uranus, Neptunus ja Pluto.
Öljyn ja ydinvoiman vaihtoehdoiksi sopivat puu, turve, tuuli ja aurinko.
(Näissä kahdessa esimerkissä luettelon osat kuuluvat kiinteästi lauseeseen. Myöskään ei luettaessa pidetä kaksoispisteen vaatimaa taukoa.)
101


KAKSOISPISTE
• 	Appositiomaisen täsmennyksen erottamisesta
Jos kaksoispisteen vaativa appositiomainen täsmennys (sitä edeltää pääsanan tapainen substantiivi) on keskellä virkettä, ei kaksoispistettä voi käyttää, koska täsmennys pitää erottaa myös toiselta puolen eikä millään välimerkillä ole sellaista tehtävää. Virkkeen keskellä oleva appositiomainen lisä erotetaan ajatusviivoilla kahta puolta.
Jos appositiomainen lisä on virkkeen lopussa, se erotetaan kaksoispisteellä. Yhden appositiomaisen lisän voi paikasta riippumatta erottaa myös pilkuilla. Joskus selvitään ilman välimerkkiä. (Ks. lisää s. 99 ja 104.)
Leipäviljaa - ruista, vehnää ja ohraa - tulisi kasvattaa kotimaassa nykyistä enemmän. Kotimaassa tulisi kasvattaa nykyistä enemmän leipäviljaa: ruista, vehnää ja ohraa.
Karu saari tarjoaa linnuille harvinaisuutta: rauhaa (myös pilkku sopii).
Laulajaa kiinnostavat ajankohtaiset aiheet luonnon saastuminen ja ihmisen yksinäisyys.
Edellä esitettyjä kaksoispiste- ja ajatusviivailmauksia on käytettävä tekstissä niukasti, muuten esityksestä tulee hataraa ja katkonaista.
Kaksoispistettä käytetään lisäksi mm.
- suoran esityksen yhteydessä (s. 122)
- numeron ja lyhenteen yhteydessä päätteen edellä (s. 65 ja 76)
- osoittamassa suhdetta (huom. välit): mittakaava 1 : 800 000, a : b = 1 : 13
- eräissä muissa tapauksissa:
n:o, s:a, virsi 300:5,1. Piet. 3:9, RN:o 12:123 (ennen 12123)
Eeva Tikka: Hiljainen kesä (myös pilkku: Eeva Tikka, Hiljainen kesä)
Markkojen ja pennien välillä käytetään pilkkua, ei yleensä enää kaksoispistettä: 8,50 mk (s. 64 ja 100).
102


17 	Puolipiste
• Puolipistettä käytetään rinnasteisten ilmausten välillä, jotka ovat virkkeen veroisia, mutta kuuluvat yhteen hieman kiinteämmin kuin pisteellä erotettavat virkkeet, Puolipisteen tilalla voi näissä tapauksissa käyttää pistettä, sillä liiallinen puolipisteen käyttö häiritsee, niin tyylikäs välimerkki kuin se onkin. Pilkku on usein liian pieni välimerkki korvaamaan puolipistettä.
Näytteillä olevat huonekalut ovat tyypillisiä julkisten tilojen kalusteita; uutena on mukana elementtisohva.
Sää ei vaikuta jäniksiin yhtä herkästi kuin lintuihin; sairaudet saattavat kyllä harventaa lajia tuntuvasti.
• Jos jälkimmäisessä rinnasteisessa ilmauksessa on hän-, hän-liitepartikkeli, sopii välille usein pilkku, mutta monesti myös puolipiste (kaksoispiste ei sovi; vrt. s. 101).
Muurahaiskeon ydin on pesän toimintakeskus, siellähän mm. kasvatetaan jälkeläiset.
Ryijytaide on mitä suurimmassa määrin luovaa; jokainen ryijyhän on oma yksilönsä silloinkin, kun samaa mallia tehdään useita kappaleita.
• Toisinaan puolipiste ja kaksoispiste ovat vaihtoehtoisia. Jos osia pidetään rinnasteisina, puolipiste on oikea välimerkki. Jos jälkiosa katsotaan perusteluksi, välimerkkinä on kaksoispiste.
Apolloperhonen on Suomen suurin päiväperhonen; (:) sen siipien väli voi olla lähes yhdeksän senttiä.
Pelätyn myrskyn seuraukset jäivät vähäisiksi: (;) vain joitakin oksia katkeili puista.
• Puolipistettä käytetään myös luetteloissa ja pitkissä rinnastuksissa erottamaan eri ryhmiä ja siten selventämään hahmotusta.
2,5; 3,7; 4,1
a (b-c); -33 + 12 x; 15 a
Tavallisia pronominivirheitä: nuoriso, jotka; talo, mikä; laivan kapteeni, jonka kylkeen Stella ajoi
Kongressin ohjelma on monipuolinen: tehtävänä on valottaa lähetyksen raamatullista perustaa; selvittää käytännön työmahdollisuuksia, mm. sosiaalista toimintaa ja opetusta; antaa virikkeitä varsinaisen lähetystehtävän toteuttamiseen ja löytää uusia suuntaviivoja työntekijä- koulutukselle.
103


18 	Ajatusviiva
Ajatusviivaa ei pidä sekoittaa lyhyempään yhdysmerkkiin, vaikka konekirjoituksessa ajatusviiva joudutaankin korvaamaan yhdysmerkillä (välilyönti molemmin puolin!). Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanojen yhteydessä (s. 58-62), ajatusviivalla on muita tehtäviä. - Koska ajatusviiva on kaksois- ja puolipisteen tapaan helposti kuluva välimerkki, sitä on tehon säilymiseksi käytettävä tekstissä vähän. Tämä koskee lähinnä
1. 	kohdan tapauksia.
1 	Ajatusviiva »tyylikkäänä» välimerkkinä
1.1 	Irralliset lisät
Ajatusviivalla erotetaan irrallisia lisiä sulkeiden ja joskus pilkkujen ja kaksoispisteen tapaan. Jos appositiomainen täsmennys (edellä pääsanan tapainen substantiivi) on virkkeen sisällä, se on erotettava ajatusviivoilla, koska kaksoispistettä ei tässä asemassa voi käyttää (s. 102) ja pilkkujenkin käytöllä on usein esteensä (s. 99). Virkkeen-loppuis- ta appositiomaista täsmennystä ei voi erottaa ajatusviivalla, koska ajatusviivalla on virkkeen lopussa muita tehtäviä (1.3). - Muunlainen kuin appositiomainen lisä voidaan virkkeenkin lopussa erottaa ajatusviivalla.
Lisän yhteydessä olevan toisen ajatusviivan jäljessä ei ole tarpeen käyttää pilkkua, vaikka se siihen muuten kuuluisikin. Kysymys-ja huutomerkki pannaan. (Välimerkkien käytöstä muussa tehtävässä olevan ajatusviivan jäljessä ks. 1.3).
• Appositiomainen täsmennys virkkeen sisässä
Muikku - sisävesien ehkä tärkein kala - on ollut tänä keväänä hintalistassa yhdeksännellä sijalla (kaksoispistettä ei tässä voi käyttää; yhden app. täsmennyksen voi aina erottaa pilkuillakin).
Varhaisvihanneksia - salaattia, kurkkua, kaalia ja porkkanaa - joudutaan keväisin tuomaan ulkomailta (pilkkuja ei app. luettelon erottamiseen voi yleensä käyttää).
• Appositiomainen täsmennys virkkeen lopussa (ajatusviiva ei käy, kaksoispiste sopii aina, pilkku käy ellei synny tulkintavirhettä)
Toisessa ottelussa nähdään todella titaanien kamppailu: Puolan ja Neuvostoliiton voimainkoe- tos (myös pilkku käy).
Keväisin joudutaan tuomaan ulkomailta varhaisvihanneksia: salaattia, kurkkua, kaalia ja porkkanaa (pilkku aiheuttaa väärinkäsityksen).
• Muita kuin appositiomaisia lisiä
Muovi syrjäyttää yhä useammin puun - monen mielestä tarpeettoman usein (pilkkukin käy).
Tiedemies - niin kuin meistä jokainen - voi torjua sellaisen uuden tiedon, joka pakottaisi muuttamaan vakiintuneita käsityksiä (myös pilkut käyvät).
104


AJATUSVIIVA
Maa on köyhä - esim. kaikki ruoka-aineet paitsi hedelmiä tuodaan ulkomailta - mutta ihmiset ovat iloisia ja hyväntahtoisia (pilkku tarpeeton ulkomailta-sanan jäljessä).
Kirjan saduissa toistuvat kuninkaantyttäret ja kolmet kosijat - satujen ihmeellinen kolmilu- ku! - paha noita ja muut alan klassiset ainekset.
1.2 	Ajatusviiva lauseiden välillä pilkkua erottavampana välimerkkinä
Penaa harmittaa viimevuotinen kahdeksan sekunnin häviö SM-viestissä - tänä talvena häviö otetaan takaisin.
Myyjän on vaikea tehdä eroa matkamuiston ja muun pikkutarvikkeen välillä - asiakas päättää itse, mikä on matkamuisto.
Edellä olevissa virkkeissä voisi ajatusviivan paikalla olla myös puolipiste tai kaksoispiste. Lauseet voi niin ikään erottaa pisteellä eri virkkeiksi.
1.3 	Muuta ajatusviivan »tyylikästä» käyttöä
• Seuraa jotain odottamatonta:
Kouluajoista lähtien ovat parhaita elämäni hetkiä olleet - välitunnit.
• Esitys on tahallisesti katkaistu:
Varmaan hän ei
»Olisikohan -?» välähti Annin mieleen.
»Tätä se siis -», hän huokasi alistuneena.
• Esityksessä seuraa pisteen jälkeen tärkeä asia, esim. päätelmä, tai uusi jakso (pitkähkö jakso on usein parempi kirjoittaa omaksi kappaleeksi):
Oikeuskäsittelyn jälkeen alkavat valitukset. - Juttua siis vielä riittää.
2 	Ajatusviiva rajakohtailmauksissa
Rajakohtailmauksissa on kyse ajatusviivan merkitsemisestä paikkojen, aikojen ja lukumäärien äärikohtien välille. Adjektiivia välinen ja postpositiota välillä ei voi käyttää ajatusviivan kanssa, koska ajatusviiva juuri korvaa näitä sanoja. Substantiivisen väli-sanan käytössä on se hankaluus, että sen paikallissijat mielletään helposti postpositioiksi ja tajutaan koko ilmaus virheelliseksi. Jäljessä olevan väli-sanan yhteydessä on yleensäkin parasta käyttää ajatusviivan tilalla ja-sanaa.
Jos kirjainilmauksissa äärikohtien väliin tulisi sekä yhdysmerkki että ajatusviiva, käytetään yleensä yhdysmerkkiä (ajatusviivakin mahdollinen): kaksi-nelivuotiaat, Pyhä- Kalajoen tienoot. Vastaavanlaisten numeroilmausten välissä on ajatusviiva: 2-4-vuo- tiaat.
105


AJATUSVIIVA
2.1 Rajapaikat
Ääripaikkojen välillä on luontevinta käyttää genetiivi-ilmausta: Kemin-Tornion rata; Varkauden-Kuopion syväväylä. Yleisnimike voidaan panna myös jakson eteen: radalla Kemi-Tornio; reittiä Turku-Nousiainen-Köyliö-Kokemäki.
Virheellisiä merkintöjä:
Kemin-Tornion välinen rata ( » Kemin ja Tornion välinen rata)
Kemi-Tornio välillä ( » Kemin ja Tornion välillä; Kemi-Tornio-välillä ei ole oikein luonteva)
Kemi-Tornio rata ( » Kemi-Tornio-rata; parempi yksiviivaisena: Kemin-Tornion rata)
Välimatkasta on kyse myös tapauksessa itä-länsi-etäisyys (yhdyssanan alkuosa itä- länsi), tavallaan myös suunta-sanan yhteydessä: luode-kaakko-suunta.
Ei ole kyse äärikohdista:
- Ajatusviiva ei luonnu hyvin paikkojen välisten rajojen, neuvottelujen, suhteiden yms. yhteyteen, joissa ei ole kysymys välimatkojen päätepisteistä.
Ruotsin-Norjan raja; par. Ruotsin ja Norjan (välinen) raja Suomen ja Neuvostoliiton kauppasopimus Kiinan ja USA:n suhteet
Ajatusviivaa voi puoltaa suhde-sanan yhteyteen, jos se lisää selvyyttä, poliisi - yleisö-suhde, kirkko - valtio-suhde
(parempi kuitenkin: poliisin ja yleisön suhde, kirkon ja valtion suhde)
- Ajatusviiva: joko-tai-ihmiset
- Yhdysmerkki, ei ajatusviivaa
itä-länsikauppa, meno-paluulippu, liha-perunalaatikko (alkuosa koostuu rinnasteisista osista, ks. s. 59-60)
2.2 Eräät vakiintuneet ilmaukset
Ajatusviivaa käytetään kilpailujen, seurojen, yhdistysten yms. yhteydessä osoittamaan eri osapuolia, samoin kirjan tms. tekijännimien välissä.
Lentopallo-ottelu Porin Pyrintö-Salon Viesti Suomi -Tsekkoslovakia-maaottelu Suomi-Unkari-seura Tiilikainen-Virtamo: Kemia
t. Tiilikaisen-Virtamon Kemia (tässä voisi käyttää myös ja-sanaa)
Bach-Gounod: Ave Maria (Bachin-Gounod’n Ave Maria)
Jos nimiä on useita, voi taivuttaa vain viimeistä: Mattila - Mäenpää - Ruoppilan Uusi Sananiekka.
106


AJATUSVIIVA
Rinnakkaisnimissä on yhdysmerkki: Liisa-Maija, Gallen-Kallela, Elsa Enäjärvi-Haavio.
2.3 	Ajan ja erilaisten määrien rajakohdat
Ääriluvut kirjoitetaan kokonaan: 300-500 (ei: 3-500), 2 750-2 775 (ei: 2 750-75). Jälkimmäisestä vuosiluvusta voi alkuosan jättää pois: 1920-30. Yksin ollessaan vuosiluku kirjoitetaan kokonaan, samoin päiväyksissä. Jos vuosiluvun alkuosa on selviö, merkitään usein vain jälkiosa ilman viivaa: Kirja ilmestyi 1977 tai 78.
Kolmen pisteen käyttö ajatusviivan asemesta tulisi rajoittaa erikoisaloille. Yleiskielessä pisteitä tarvitaan harvoin selvyyden vuoksi. Esim. seuraavissa tapauksissa pisteil- maus on tarpeen: -7° . .. -4°; pykälät 3-210 .. . 5-212.
• Ajanilmauksia (huom. pisteet)
Korjaamoon kiinni 16.6.-15.7. Olen virkavapaana 1.-21. syyskuuta (syys-joulukuun).
Lukutapa: kuudennestatoista kuudetta viidenteentoista seitsemättä tai kuudestoista kuudetta viidestoista seitsemättä (ei: viiva viidestoista). Huomaa, että myös ääripäi- vät kuuluvat ilmoitettuun tilanteeseen.
Ilman ajatusviivaa:
1 	:sestä 21 :nteen syyskuuta 16:nnesta kesäkuuta 15:nteen heinäkuuta kesäkuun 16. päivästä heinäkuun 15. päivään kesäkuun 16:nnesta heinäkuun 15:nteen 16.6. ja 15.7. välisen ajan (väärin: 16.6.-15.7. välisen ajan)
• Lukumääriä Välimatka on 5-8 m.
Lukutapa: viidestä kahdeksaan metriä tai viisi kahdeksan metriä (ei: viisi viiva kahdeksan). Laadun illatiivi (viidestä kahdeksaan metriin) voi aiheuttaa joissakin tapauksissa virhetulkinnan.
Hinta nousi 35-40 mk.
Vrt. Hinta nousi 35 mk:sta 40 mk:aan.
Korotus on 6 - 10-kertainen.
Tuotanto laski 80-85 %:iin edellisvuotisesta (kahdeksaankymmeneen kahdeksaankymme- neenviiteen prosenttiin).
Jälkimmäinen luku voi joskus jäädä poiskin: s. 118 - (sivulta 118 alkaen). Ajatusviivamerkinnän yhteyteen ei sovi noin: Säkki painaa noin 50-60 kg. » Säkki painaa 50-60 kg t. noin 55 kg.
Vaihdella-verbin yhteydessä ei voi käyttää ajatusviivaa: Lautojen pituus vaihtelee 3,6-5,5 metriä (metriin). » vaihtelee 3,6:sta 5,5 metriin t. vaihtelee 3,6:n ja 5,5 metrin välillä t. Lautojen pituus on 3,6-5,5 metriä.
107


AJATUSVIIVA
• 	Vastapuolten tulostilanne
tulos 3-3; 4-0-tulos
Äänet olivat NN:n hyväksi 78-51.
3 	Muuta ajatusviivan käyttöä
3.1 Ajatusviivat osoittamassa sitaatista pois jätettyä osaa
Sitaatista pois jätettyjen sanojen paikalle pannaan kaksi ajatusviivaa. Virkkeen lopussa olevien ajatusviivojen jälkeen tulee piste, kysymys- tai huutomerkki.
Keskustelun jälkeen juhlatoimikunnan jäsenluku vahvistettiin neljäksi. Ohjelma-
luonnos tulee esittää seuraavassa kokouksessa, .
3.2 Ajatusviiva suoran esityksen merkkinä (s. 123-124)
3.3 Ajatusviiva luetelmaviivana
Luetelmaviivaa eli ranskalaista viivaa (ranskanviivaa) käytettäessä kukin luettelon osa aletaan omalta riviltään ja jokaisen eteen merkitään samalle pystysuoralle linjalle ajatusviiva. Koneella kirjoitettaessa teksti aletaan joko seuraavasta sarkainkohdasta (sarkainasemien väli 9 lyöntiä paperin vasemmasta reunasta lähtien) tai yhden välilyönnin päästä ajatusviivasta. Edellisessä tapauksessa kaikki tekstirivit alkavat samalta kohdalta, jälkimmäisessä tapauksessa jatkorivit voidaan aloittaa myös ajatusviivan kohdalta.
- Tässä on seuraava sarkainkohta, ja rivin jatko alkaa samasta kohdasta.
- Tässä teksti alkaa yhden välilyönnin päästä ja jatkuu edellisen rivin alkukohdasta lähtien.
- Tässä tekstin asemointi on muuten sama kuin toisessa esimerkissä, mutta jatko kirjoitetaan ajatusviivan alle.
Luetelman edellä oleva teksti voi rakenteensa perusteella päättyä kaksoispisteeseen tai jatkua luetelmana ilman välimerkkiä. Luetelman osien pitää olla keskenään yhdenmuo- toisia. Jos osat ovat kokonaisia virkkeitä, ne aletaan isolla kirjaimella ja päätetään pisteeseen. Pienemmät osat aletaan pienellä, eikä osien loppuun panna välimerkkejä, mutta koko luetelma päätetään pisteeseen.
Jos luetelmalla on otsikko tai sen tapainen ilmaus, voidaan virkettä pienemmätkin osat aloittaa isolla kirjaimella, mutta osien loppuun enempää kuin koko luetelmankaan loppuun ei panna pistettä. Otsikon perään pannaan usein kaksoispiste.
108


AJATUSVIIVA
Esimerkkejä
Yhdistyksen kokouskutsusta on käytävä ilmi seuraavat asiat: (t. on käytävä ilmi)
- yhdistyksen nimi (sääntöjen mukaisena)
- kokouskutsun päiväys
- kokouksen laatu (esim. hallituksen kokous)
- kokousaika ja -paikka; mainitaan myös viikonpäivä ja lisäopastus paikan löytämi¬
seksi
- käsiteltävät asiat, jos ei lähetetä erillistä asialistaa (esityslistaa)
- kutsun lähettäjä.
Otsikkomaisesti:
Kokouskutsun asiat (perässä voi olla kaksoispiste)
- Yhdistyksen nimi
- Kutsun päiväys
- Kokouksen laatu
- Kokousaika ja -paikka (myös viikonpäivä ja mahdollinen opastus paikan löytämiseksi)
- Käsiteltävät asiat, ellei lähetetä esityslistaa
- Kutsun lähettäjä
Epämuotoista ja siis virheellistä luettelointia:
- yhdistyksen nimi. Sen tulee olla sääntöjen mukainen
- kutsun päiväys
- kokouksen laatu selvyyden vuoksi mielellään kutsun otsikoksi
- kokouksen aika ja paikka
- Ellei lähetetä esityslistaa, kokouksen asiat mainitaan kutsukirjeessä.
- kutsujana voi olla esim. hallitus
3.4 	Ajatusviiva rahailmauksissa ja miinusmerkkinä
Rahailmauksissa ajatusviivaa käytetään nollan tilalla osoittamassa puuttuvia markkoja ja pennejä, mikäli merkintöjen yhtenäisyys vaatii viivan käyttöä (ks. s. 00).
-,50 mk tai -,50 (50 p)
6,- mk tai 6,- (6 mk)
Miinusmerkki: -12°; arvosana 9-; -c
Jos miinusmerkki kuuluu kiinteästi numeroon tai kirjaimeen, ei koneella kirjoitettaessa jätetä väliä. (Sama koskee plusmerkkiä.)
109


19 Yhdysmerkki
Yhdysmerkkiä käytetään
1. eräissä tapauksissa yhdyssanan osien välissä, s. 58-62
2. tavuviivana; ks. seuraavista kohdista:
Sanan jakaminen, s. 12
Numeron ja pääteaineksen jakaminen, s. 69 Lyhenteiden jakaminen riviltä toiselle, s. 78 Erikoislainojen jakaminen, s. 83 Vieraiden sanojen jakaminen, s. 92
110


20 Lainausmerkit
Lainausmerkkeihin pantavat ilmaukset:
• Vuorosanat ja muut sitaattilainaukset Ks. Suora esitystapa, s. 122-123.
• Kirjat, taulut ja muut taideteokset, tapahtumat yms. erisnimet
Jos nimi on tuttu tai ei muuten synny minkäänlaista epäselvyyttä, lainausmerkit voi jättää pois.
Marko Tapion Arktinen hysteria jäi keskeneräiseksi.
Laulu Timantti hangella soi puhtaana ja kauniina.
Hengitä happea -kampanja
luento aiheesta Tiedonvälitys tänään ja huomenna
Seuraavassa lainausmerkkien poisjättö aiheuttaa tulkintahäiriön:
Maippi näytteli komediassa Tohvelit yhdessä Sepon ja Tommin kanssa. » »Tohvelit»
Avaamme huomenna Sinustakin vesiurheilua -näyttelyn. Selvempi: »Sinustakin vesiurheilija» -näyttelyn
• Ainekset, jotka oikeastaan kuuluvat muuhun yhteyteen
Tyylisyistä käytetään esityksessä toisinaan sanaa tai sanaryhmää, joka ei merkitykseltään varsinaisesti kuulu siihen yhteyteen. Tällaiseen lainausmerkki-ilmaukseen sisältyy usein ironiaa tai muunlaista muka- tai niin sanottu -sävyä. Myös erityyliset sanat erotetaan lainausmerkeillä. Jos sanan yhteydessä on ns. tai vastaava ilmaus, lainausmerkit ovat tarpeettomia.
Humalaisen tielle sattuu usein »banaaninkuoria».
Nämä »elävän elämän» kuvaukset eivät vain tunnu hengittävän.
Laskimissa on yleensä myös »töpselivaihtoehto» (ei mielellään: »töpseli»-vaihtoehto).
Jyväskylän korkein rakennus on 12-metrinen »Aallon torahammas». Mutta: Kansa kutsuu Viitatornia Aallon torahampaaksi.
Arkikielen sanoja (synttärit, maihari, ranskis) eivät lainausmerkitkään kelpuuta normaalikieleen. Ne on asiatekstissä paras vaihtaa yleiskielen ilmauksiin.
Kielikuvat ja kuvailevat sanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä:
Talitiaiset tuntuvat siirtyneen asutuskeskuksiin leveämmän leivän ääreen.
Uusi piispakin on pannut eskon puumerkkinsä nykyiseen keskusteluun.
Jo tämä lorvailu riittäisi.
NN:n iskuissa oli tulta ja tulikiveä.
Toisessa erässä vastustaja oli heti alusta kipsissä.
Joukkue myi silti nahkansa kalliista.
111


LAINAUSMERKIT
• Yksityiset sanat ja sanaliitot, joihin vain sinänsä halutaan kiinnittää huomio
Elintarvikemainoksissa ja -pakkauksissa ei saa käyttää sanoja »puhdas», »aito» ja »luonnontuote».
Lainausmerkkejä ei tarvita, jos käytetään erilaisia kirjasimia, alleviivausta tms.: Työtä tekevän tilalle on tullut palkannauttija.
• Yhdyssanan määriteosana oleva sanaliitto seuraavanlaisissa tapauksissa:
»ei huolta huomisesta» -ihmiset »pukeudu niin kuin haluat» -tyyli
Lainausmerkkejä on käytettävä, jos on pelättävissä hahmotushäiriö: Maailmasta tulee kylmä paikka, jos kukaan ei välitä kenestäkään -asennoituminen saa jatkua (» »kukaan ei välitä kenestäkään» -asennoituminen). Lyhyistä sanaliitoista voi usein jättää lainausmerkit pois: ota tai jätä -menettely; kissa ja hiiri -leikki.
PUOLILAINAUSMERKIT
Puolilainausmerkkien eli yläpilkkujen käyttö ei ole täysin vakiintunut. Vanhastaan niitä on käytetty
- osoittamaan sanojen merkitystä: patio ’sisäpiha’
- erottamaan lainausmerkkien sisässä olevia lainauksia: »Ministerin vastaus ’Katso- taanhan nyt’ antaa hieman toivoa», arvelee lehti.
Ajatusviivan osoittamissa vuorosanoissa olevien lainausten merkitsemisestä ks. s. 124 Muuta lainausmerkkien käyttöä
Lainausmerkkejä käytetään myös toisto- eli yhtäläisyysmerkkeinä sekä konekirjoituksessa tuuman ja kulmasekunnin merkkeinä. Kulmaminuuttia merkitään puolilainaus- merkillä. Yhtäläisyysmerkit sijoitetaan koneella kirjoitettaessa pitkissä jaksoissa sarkai- men kohdalle (sarkainkohdat aina 9 lyönnin päässä paperin vas. reunasta). Lyhyiden ilmausten alla toistomerkkiä käytetään sanan ensimmäisen kirjaimen kohdalla. Ajatusviivoja ei käytetä.
paitsi 3. ja 4. pykälässä mainittuja » » » »
350 kpl ä 45 mk
180» --»61»
1" = 2,54 cm 36' 20"
Lainausmerkkien jälkeisen välimerkin paikka
Eräitä sitaattilainaustapauksia lukuun ottamatta lainausmerkki-ilmauksen perässä oleva pilkku, piste tai muu välimerkki on lainausmerkkien jäljessä.
112


21 Heittomerkki
Heittomerkkiä käytetään
- joskus astevaihtelutapauksissa keskellä sanaa (s. 17)
- yhdyssanoissa jok’ainoa ja jokaikinen sekä runokielessä osoittamassa pois jätettyä loppuvokaalia (Kun maass’ on hanki)
- eräissä vieraissa sanoissa nominatiiviasun ja päätteen välissä (s. 89-91)
- painon merkkinä ääntämisohjeissa (s. 85)
- puolilainausmerkkinä ja kulmaminuutin merkkinä (s. 112)
Heittomerkki jää pois tavuviivan edeltä, paitsi milloin sitä on käytetty painon merkkinä (s. 90).
113


22 	Sulkeet
Sulkeet (sulkumerkit, sulut) ovat kaari-, haka- ja aaltosulkeita. Aaltosulkeita ei yleensä normaalissa kirjoituksessa tarvita.
1 	Kaarisulkeilla erotettavat ainekset
• Lisä, joka ei liity kiinteästi tekstiin:
Aili Konttinen (toim.), Lasten kultainen Kalevala
Jos virkettä lopettava suljeilmaus on pienempi kuin virke, se sijoitetaan virkkeen sisään eli virkkeen loppumerkki tulee oikean sulkeen jälkeen. Näin menetellään myös jos kyseessä on tekstiviite (lähdeviite), joka kuuluu yhteen virkkeeseen.
Jos suljeilmaus on virke ja aletaan isolla kirjaimella, se kirjoitetaan eroon edellisestä virkkeestä. Suljeilmauksen loppumerkki pannaan sulkeiden sisään. Samoin menetellään, jos tekstiviite kuuluu kahteen tai useampaan virkkeeseen. Sekin päätetään sulkeiden sisäiseen pisteeseen. (Kielikello 1/1978.)
Makean veden kulutus on USA:ssa 6 m3 henkeä kohti vuorokaudessa (kehitysmaissa vain sadasosa tästä määrästä).
Makean veden vuorokaudessa. (Kehitysmaissa se on vain sadasosa tästä määrästä.)
Jos sulkeissa oleva tekstiviite liittyy vain yhteen virkkeeseen, se sijoitetaan virkkeen sisään (Kielikello 1/1978).
(Edellä ennen esimerkkilauseita on useaan virkkeeseen kuuluva tekstiviite.)
• Vaihtoehtoinen kieliaines: rappeu(tu)ma, Fudzi(san)
• Kysymysmerkki, kun kirjoittaja haluaa osoittaa asian epävarmuutta, sekä huutomerkki, kun kirjoittaja haluaa tähdentää jotain asiaa tai ilmaisee kummastuksensa: Seuraavalla kerralla (?) ehdotus hyväksyttiin.
• Puhelimen suuntanumero: (90) 123 4567
Kaarisuljetta voidaan käyttää myös luettelon kohtaa osoittavan numeron jäljessä:
Liikennevakuutus korvaa 1) henkilövahingot (ajoneuvon omistajan, kuljettajan, matkustajien sekä ulkopuolisten henkilöiden vahingot) ja 2) vastapuolen omaisuusvahingot.
Lähteeseen tms. viitattaessa numero merkitään ilman suljetta: Tästä on useitakin esimerkkejä4. Myös asteriski (s. 74) on ilman suljetta: esimerkkejä*.
114


SULKEET
2 	Hakasulkeilla erotettavat ainekset
• Kaarisulkeiden sisäinen suljeilmaus: Joillakin sanoilla on kaksikin muotoa (esim. lyh[y]empi).
• Ääntöasu esim. sanakirjoissa: college [kolidz]
• Kirjoittajan omat lisät lainauksen sisällä:
»Hassi ja muut vieraat kuuntelivat, vilkuilivat toisiaan ja pudistivat päätään. Samasta rakennusasiasta se puhuu tuokin [pappi], kuulikohan se meidän jutut.» (Antti Hyryn novellista Hartaushetki.)
»Tätä asiaa NN ei taida tunteakaan [!]», arvelee kirjoittaja.
115


23 	Vinoviiva
Vinoviivaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa:
• Murtoviivana: 3/4
• Merkityksessä 'jotakin kohti’ tavallisesti numeroiden ja lyhenteiden yhteydessä. Mittayksikkö merkitään vinoviivan jälkeen nominatiiviin. Luettaessa se on yleensä inessiivissä tai ablatiivissa. Latinan per-prepositiota ei pitäisi käyttää merkityksessä 'jotakin kohti’.
vuokra 935 mk/kk (lukutapa: 935 mk kuukaudessa t. kuukaudelta)
Hinta on laskettu 85 mk:aan/100 kpl (100 kappaleelta).
Vinoviivamerkinnän asemesta käytetään toisinaan etenkin yksikköhinnan yhteydessä a-merkintää. Tällöin ä:n tarkoittama mittayksikkö on aina mainittu edellä.
80 kg x-tavaraa ä 16 mk (= 80 kg x-tavaraa 16 mk/kg)
25 sk a 65 kg (= 25 sk 65 kg/sk)
Seuraavanlaisessa tilapäiskäytössä vinoviiva pikemminkin sekoittaa kuin selventää:
Paikkakuntalaisten mielestä yksi pitäjänjuhla / kesä on liian vähän. » yksi pitäjänjuhla kesässä
Tyhjän tilan jättäminen vinoviivan kummallekin puolen
Jos vinoviivan toisella puolen tai molemmin puolin on kaksi tai useampia sanoja, viivan molemmin puolin jätetään väli: parisataa tainta / ha. Jos kuitenkin mittayksikköjen suhdetta osoittavan vinoviivan kummallakin puolen on lyhenne ja ainakin toisen yhteydessä numero, välejä ei tule: 13 m/s, 150 mk:aan/kg.
Tyhjän tilan jättäminen vinoviivan yhteyteen koskee myös jäljempänä esitettyjä tapauksia. Numeroryhmä ja numero-kirjainryhmä katsotaan yleensä yhden sanan veroiseksi ilmaukseksi.
• Erotusmerkkinä
- lehden numeroilmaus: Suomen Kuvalehti nro 10/1981 (10/6.3.1981)
- malli, vuosimalli tms. vuosiluvun yhteydessä: vm/82
- puhelinvaihteen alanumero tai alaosasto: puh. 334 667/21; 105 44/levikkiosasto
- kirjeiden tms. viitteissä puhelinkeskustelun osapuolten välillä: Puh.kesk. 20.9. Aalto/Seppänen; myyntipääll. Salmela / ins. Niemi
- verenpaine 150/90
- runonsäkeiden välissä, kun säkeet eivät ole allekkain:
Ui merta ne unten, / päin utuista rantaa. / Niit’ aallot ne kantaa / kuin kuultoa lunten.
116


VINOVIIVA
• Eräissä vieraskielisten sanojen lyhenteissä: c/o (= care of), s/s (= steam ship), m/s (= motor ship); nykyisin yleensä ss. ja ms. kuten suomalaiset hl. ja ml.
• Vaihtoehtoisuuden merkkinä
Vinoviiva on käyttökelpoinen vaihtoehtoisuuden merkki erikoisaloilla. Esim. kieliopillisessa tekstissä vaihtoehtoisen sanan tai pääteaineksen merkitseminen vinoviivan avulla havainnollistaa esitystä.
»Hakijalta/hakija Virtaselta puuttui kielitodistus» (Kielikello 2/1979, s. 4).
»-o/-ö on hyvin yleinen johdin» (Ikola: Nykysuomen käsikirja, s. 76,1977).
Erikoisalojen ulkopuolella on usein turha käyttää vinoviivaa vaihtoehtoisuuden merkkinä.
Lasten valmiissa ulkovaatteissa tulisi olla turvaväri ja/tai heijastimet. » turvaväri tai heijastimet tai molemmat
Kansanedustajien joukossa oli tuolloin 24 isäntää/emäntää. » 24 isäntää tai emäntää
Monet nahanhoitoaineet estävät vesi-ja/tai rasvatahrojen imeytymisen nahkaan. Riittänee: vesi-ja rasvatahrojen
Vinoviivaa ei saa käyttää rinnasteisten yhdyssanan osien eikä muidenkaan rinnasteisten ilmausten välissä:
puuvilla/viskoosisekoitteinen » puuvilla-viskoosisekoitteinen (määriteosa puuvilla-viskoosi) hereford/ayrshire-risteytykset » herefordin ja ayrshiren risteytykset
tunnettu kolumnisti / entinen sos.dem. ministeri » tunnettu kolumnisti, entinen sos.dem. ministeri
117


24 Piste, kysymys- ja huutomerkki
1 	Piste
Pistettä käytetään seuraavissa tapauksissa.
• Virkkeen lopussa - myös käskyn, kehotuksen ja toivotuksen jäljessä, ellei se ole painokas
Koululainen, älä kiusaa pienempiäsi.
Tehkää niin kuin tahdotte.
Virkettä lyhempien ilmausten lopussa ei käytetä pistettä. Näitä ovat tavallisesti omalle rivilleen kirjoitettavat otsikot, päiväykset, osoitteen kohdat, alku-ja lopputer- vehdykset ym. Otsikon lopussa ei käytetä pistettä, vaikka se olisi virke (kysymys-ja huutomerkki pannaan).
• Eräissä lyhenteissä: ylim., vrt., tms.
Kaikki mittayksiköiden lyhenteet ovat pisteettömiä: g, tus, rkl, sk. Pistettä on vanhastaan käytetty nimikirjainten jäljessä: E.N. Setälä.
Piste katoaa lyhenteiden taivutusmuodoissa kaksoispisteen ja pääteaineksen edeltä:
msrk:ssa, pvm:nä. Muulloin se säilyy välimerkin edellä: jne., koska .
Virkkeen loppuun riittää yksi piste: ym. Kaikki nämä . (Ks. myös s. 77.)
• Arabialaisen numeron jäljessä osoittamassa järjestyslukua: 20. kerralla; 1.-15.4.
Pistettä ei ole pääteaineksen yhteydessä. Virkkeen lopussa on yksi piste. (Ks. myös s. 68.)
45:s; 45:nnessä
Kirje on päivätty 11.3., mutta perille se tuli vasta 25.3.
Kadun numero, portaan kirjain ja asunnon numero ovat ilman pistettä: Kaupinkatu 32 B 18; Pikkukatu 3 as. 1. - Pykälän numeron perässä ei lakitekstissä ole pistettä (7§).
• Erottamassa eri laatua olevia lukuja, esim. tunteja, minuutteja ja sekunteja: klo 17.05; loppuaika 1.22.13
• Rahasummissa kolmen numeron ryhmien välissä, jos pelätään väärinkäytöstä: sekki 1.200.000 mk
• Erottamassa jaotusta osoittavia numeroita (loppuun ei tule pistettä: 3.1.2). Ks. s. 65. 118


PISTE, KYSYMYS- JA HUUTOMERKKI
Desimaalipilkkuna ei pistettä pidä käyttää: 7,50 mk, ei: 7.50 mk.
KOLME PISTETTÄ
Kolmella pisteellä osoitetaan joskus ajatuksia ja tunteita, joita kirjoittaja tähdentää, mutta jotka hän tehokkuuden lisäämiseksi lähettää lukijan tajuntaan ilman sanoja: Hän
oli 	kovin muuttunut, niin etäinen .. .
Esityksen katkeamista osoitetaan myös ajatusviivalla (s. 105). Sitaatista pois jätetyn tekstin paikalle pannaan kaksi ajatusviivaa (s. 108).
Kolmen pisteen käytöstä rajakohtailmauksissa ks. s. 107.
2 	Kysymysmerkki
• Suoran kysymyksen jälkeen tulee kysymysmerkki. Myös retorinen kysymys (siihen ei odoteta vastausta) päätetään kysymysmerkkiin.
Mihin hän meni?
Eikö asiasta voisi keskustella?
Onko ihminen tullut paremmaksi?
Kysymysmerkin käyttö virkkeessä riippuu päälauseesta; epäsuora kysymyslause ei vaadi kysymysmerkkiä.
Kuka tietää, mihin hän meni?
Kukaan ei tiedä, mihin hän meni.
• Kysyvä irrallinen huomautus saa kysymysmerkin.
Hänelle tuli kova kiire - liekö arvannut asian? - mutta tilinteon hetki koittaa vielä.
Tästä pitäisi jonkun (Sinunko?) ottaa tarkempi selko.
Kysymysmerkki voi olla sulkeissa yksinkin (s. 114 ja 115).
• Epäröiden esitetyn väitteen tai huomautuksen jäljessä on kysymysmerkki, vaikkei ilmaus muodoltaan sitä vaatisi.
- Hänelle tuli kova kiire, mutta tilinteon hetki koittaa vielä.
- Sinä pidät siitä huolen?
• Huudahdussanan jäljessä oleva painokas kysymys vaatii kysymysmerkin. Jos kysymys on huudahduksen luonteinen, käytetään huutomerkkiä. Kysymyksen muotoinen toteamus on parasta päättää pisteeseen.
Hei, onko teillä kova kiire?
Ohoh, mistä sait tuon kuhmun?
Miten kaunis ilta!
Taasko tulee valituksia!
Kauanko täällä yleensä muistetaan ajasta siirtyneitä.
Mitä se enää auttaa.
119


PISTE, KYSYMYS- JA HUUTOMERKKI
3 	Huutomerkki
• Huutomerkkiä käytetään, jos ilmaus sisältää painokkaan käskyn, kehotuksen, huudahduksen tai toivotuksen. Ellei ilmaus ole painokas, käytetään pistettä. Huutomerkin käyttö on näin ollen vähäistä.
Mene ihan heti kotiin!
Olisipa siellä!
Ai, sepä yllätys!
Lähettäkää vastaukset paluupostissa.
Olkoon tämä opetukseksi.
Alkupuhuttelu jätetään yleensä ilman välimerkkiä:
Hyvät lukijat Rakas sisko
• Myös kysymyksen muotoisen huudahduksen jäljessä käytetään huutomerkkiä: Mutta kuinka kävi! Miten tästä lähdet lomalle!
• Jos irrallinen välihuomautus vaatii huutomerkin, sitä käytetään:
Hän aikoo ottaa puolen vuoden loman - vihdoinkin! - ja lähteä lepäämään ulkomaille.
Tästä voisi joku (Pekaltahan se kävisi!) kirjoittaa hyvän pakinan.
Huutomerkki voi olla yksinäänkin sulkeissa (s. 114 ja 115).
• Jos huudahdussanan jäljessä on painokas kysymys, on paikallaan kysymysmerkki: Voi, kuka lainaisi kympin?
Kuten edeltä käy ilmi, joudutaan toisinaan ratkaisemaan pisteen, kysymysmerkin ja huutomerkin välillä. Välimerkin ratkaisee asian luonne ja puheen painotus.
Mitä täällä tapahtuu?
Mitä täällä tapahtuu!
Kauanko tuota tekee?
Kauanko tuota tekee!
Kauanko tuota tekee.
120


PISTE, KYSYMYS- JA HUUTOMERKKI
LIIALLINEN VÄLIMERKKIEN KÄYTTÖ
Liian runsas välimerkkien käyttö häiritsee jo sillään, mutta lisäksi monet välimerkit katkovat pahasti tekstiä ja tekevät siten tyylistä poukkoilevan. Välimerkki-into voi myös tarpeettomasti pitkittää virkkeitä.
Seuraavissa kappaleissa on liikaa välimerkkejä
1. Vanha maalaiskauppa oli myös kylän tietotoimisto: siellä kuultiin paikkakunnan viimeiset uutiset - juorutkin, kuinkas muuten! - siellä oli ehkä kylän ainoa puhelin; suora yhteys saatiin vaikka pääkaupunkiin, ja kauppiaan lukemasta sanomalehdestä sai tietoja suuresta maailmasta - Amerikkaa myöten.
Rauhallisemmin:
Vanha maalaiskauppa oli myös kylän tietotoimisto. Siellä kuultiin paikkakunnan viimeiset uutiset - juorutkin, kuinkas muuten - siellä oli ehkä kylän ainoa puhelin, jolla pääsi suoraan vaikka pääkaupunkiin, ja kauppiaan lukemasta sanomalehdestä sai tietoja suuresta maailmasta aina Amerikkaa myöten.
2. Mahtava kaksoistuli syttyi ohjelman mukaisesti juhlistamaan isäntäkaupungin toisia kisoja - ennalta pelättyjä häiriöitä ei syntynyt juuri ollenkaan; kisavalan vannojalle vain tuli pieni muistamattomuus: hän ei heti huomannut avata mikrofonia . .!
Sujuvammin:
Mahtava kaksoistuli syttyi ohjelman mukaisesti juhlistamaan isäntämaan toisia kisoja. Ennalta pelättyjä häiriöitä ei syntynyt juuri ollenkaan. Kisavalan vannojalle vain tuli pieni muistamattomuus: hän ei heti huomannut avata mikrofonia.
121


25 Suora esitystapa
Puhujan sanat voidaan referoida eli selostaa suorana esityksenä, epäsuorana esityksenä tai muulla tavoin, esim. käyttämällä lauseenvastiketta. Jokapäiväisessä puheessa referaatilla eli selosteella tarkoitetaan jonkin esityksen pääkohtien suppeaa selostusta.
Suora esitys on puheen tai kirjoituksen, joskus ajatuksenkin, sananmukaista lainausta eli siteerausta. Sitaatti osoitetaan lainausmerkeillä. Toisinaan käytetään ajatusviivaa ja eräissä tapauksissa puolilainausmerkkejä. Joskus lainausta osoittava välimerkki jää pois.
1 	Lainausmerkit
Lainausmerkkien sisään suljetaan vain lainattu osa eli sitaatti ja siihen kuuluvat välimerkit. Johtolause, joka tavallisesti ilmoittaa sanojan ja sanomista osoittavan verbin, voi olla lainauksen edessä, keskellä tai jäljessä. Jos johtolause on lainauksen edessä, sen jäljessä on kaksoispiste. Sitaatti aletaan isolla kirjaimella. Jos johtolause on sitaattivirkkeen keskellä, se erotetaan molemmin puolin pilkuilla. Lainauksen jäljessä oleva johtolause erotetaan pilkulla. Sitaatin ja johtolauseen väliset pilkut jäävät lainausmerkkien ulkopuolelle. Loppulainausmerkin edellä ennen johtolausetta voi olla kysymys- tai huutomerkki. Pilkkua ei silloin panna sitaatin ja johtolauseen välille.
Hän sanoi: »Tässä näitä olisi.»
»Tässä näitä olisi», hän sanoi.
Hän kysyi: »Löysitkö?»
»Löysitkö?» hän kysyi.
»Tässä on», hän sanoi, »ja siinä onkin kaikki.»
»Tässä on», hän sanoi ja jatkoi: »Siinä onkin kaikki.»
Viimeisessä virkkeessä on kaksi johtolause-sitaatti-ilmausta.
Sitaattiin kuulumattomat välimerkit merkitään lausesuhteiden mukaisesti. Jos johtolause vaatii koko virkkeen loppuun kysymys- tai huutomerkin, tämä merkki on loppulainausmerkin jäljessä. Lainausmerkin edellä voi tällöin olla lainaukseen kuuluva kysymys- tai huutomerkki (piste jää pois).
Kenelle hän sanoi: »Hei, anna tänne!»?
Kenelle hän sanoi: »Tässä on»?
Lainaus voi jatkua myös uutena virkkeenä, ja yhtenäiseen lainaukseen saattaa kuulua useita virkkeitä, jopa kappaleita.
»Tässä on», hän sanoi. »Siinä onkin kaikki. Tarvittaisiinko enemmän?»
122


SUORA ESITYSTAPA
Lainausmerkit kuuluvat myös seuraavanlaiseen siteeraukseen:
Hän säikähti kuullessaan sanat »siinä onkin kaikki». (Huom. pisteen paikka.) NN sanoo tietomme maailmankaikkeudesta olevan »itse asiassa lapsen tietoa». Nyt olisi sanottava selvä »ei» kiertelyn ja kaartelun sijasta.
2 	Yleensä ei lainausmerkkejä
Ajatuksia - ainakaan kirjoittajan omia - ei panna lainausmerkkeihin, ei yleensä myöskään sananlaskuja, sanontoja, yleisiä toteamuksia tms., ellei selvyys vaadi. Kaksoispisteen jälkeinen osa aloitetaan usein pienellä kirjaimella. Jos seuraa useita virkkeitä, alkukirjain on iso.
Yhtäkkiä hänelle kirkastui: mutta sehän on totta!
Olisihan se pitänyt tietää: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Tässäkin puheenvuorossa pata kattilaa soimaa.
Sanonta »terve sielu terveessä ruumiissa» kuuluu alunperin toivomukseen, että terveessä ruumiissa olisi myös terve sielu. Raamatunlause »Henki on enemmän kuin ruumis» avaa asetelmaan lisänäkymiä.
3 	Puolilainausmerkit
Lainausmerkkien sisässä oleva lainaus erotetaan puolilainausmerkeillä.
Nainen selitti: »Kuulin kyllä jonkun sanovan: ’Sinne ei saa mennä’, mutta kukaan ei tiennyt, miksi ei saanut mennä.»
Ajatusviivailmaukseen sisältyvän lainauksen erottamisesta ks. seuraavaa kappaletta.
Välimerkkikasaumia ei pidä päästää syntymään. Kolmea peräkkäistä välimerkkiä voinee pitää enimmäismääränä.
Tuomari kysyi: »Kuka huusi: ’Älkää menkö sinne!’?»
(Huutomerkin tai kysymysmerkin voisi jättää pois.)
4 	Ajatusviiva vuorosanojen edessä
Selvä ja yksinkertainen tapa osoittaa kirjoituksessa vuorosanoja on merkitä lainauksen eteen ajatusviiva. Tavallisesti uudet vuorosanat aletaan omalta riviltään ja ajatusviiva sijoitetaan kappaleen alkukohtaan. Lainausta edeltävä johtolause jää yleensä edelliselle riville. Jos vuorosanojen keskellä on muuta kuin lainaukseen kuuluvaa, myös jatkositaa- tin eteen tulee ajatusviiva. Seuraavassa kappaleet alkavat sisennettyinä.
123


SUORA ESITYSTAPA
Vaari ojensi pojalle rahat ja sanoi:
- Kai tämä riittää.
- Siinä on liikaakin, huudahti Jari, - mutta kyllä minulle kelpaa! Kerään rahaa mailan ostoon.
Vaari aikoi sanoa: - Älä vielä mene, mutta poika oli jo livistänyt. Vaaria naurattivat pojan sanat »kyllä minulle kelpaa».
Toista asettelutapaa noudattaen kaikki rivit aletaan samalta kohdalta. - Myös lainausmerkkejä käytettäessä voi tekstin asemoida samoin kuin ajatusviivaa käyttäen. Ajatusviivailmauksen sisässä olevat lainaukset osoitetaan tavallisilla lainausmerkeillä. Vuorosanoissa voi käyttää ajatusviivaakin, ellei sen käyttö aiheuta sekaannusta.
Sirpan näkemys oli toinen: - Kyllä romaanin »päähenkilö» on luonto.
- Mieheni lohdutus »Pahemminkin olisi voinut käydä» rauhoitti suuresti.
— Maija vain hoki: - Tule pois, tule pois!
124


26 	Epäsuora esitystapa
Suoran esityksen asemesta voidaan asia selostaa vapaasti. Tällainen referaatti on harvoin sanamuodoltaan täysin suoran esityksen kaltainen. Verbinmuotoja joudutaan usein muuttamaan ja eräitä sanoja ja possessiivisuffikseja vaihtamaan toisiksi. Esityksen tulee sopia luontevasti selostustilanteeseen, mutta samalla on pidettävä huoli siitä, ettei muuteta vastaavan suoran esityksen asiaa. Johtolauseesta saa usein hyviä vihjeitä.
Epäsuora esitys ilmaistaan että-lauseena ja epäsuorana kysymyslauseena. (Muunlaisesta selostuksesta puhutaan tämän esityksen lopussa.) - Epäsuoraa kysymyslausetta ei saa alkaa että-sanalla eikä panna loppuun kysymysmerkkiä, ellei päälause ole kysyvä.
Pekka totesi: »On aika lähteä.»
Pekka totesi, että oli aika lähteä.
»Onko tavarat viety autoon?» kysyi Matti.
Matti kysyi, oliko tavarat viety autoon (ei: että oliko).
»Kuka vei pallot ja mailat?» tiukkasi Jussi.
Jussi tiukkasi, kuka oli vienyt pallot ja mailat.
Epäsuoran esityksen predikaatti
• Suoran esityksen preesens muuttuu tavallisesti imperfektiksi ja imperfekti ja perfekti pluskvamperfektiksi (ks. edellä olevia lauseita).
• Preesens pysyy preesensinä
- jos suoran ja epäsuoran esityksen välinen tilanne ei ole muuttunut:
Peruskoulun hallinto-ohjeissa sanotaan: »Oppilaan on käyttäydyttävä hyvin koulussa ja sen ulkopuolella.»
sanotaan, että oppilaan on käyttäydyttävä .
- jos preesens ilmoittaa, millainen sen tekijä ajattelee olevansa tai mitä tekevänsä tai mitä tapahtuu tulevaisuudessa:
Irma ajatteli, että hän on varovainen ja kirjoittaa ensin kirjeen. Jos kutsutaan käymään, hän menee.
(Tässä voisi käyttää myös konditionaalia: että hän olisi jne.)
• Epäsuoran esityksen predikaatti on konditionaalissa, jos suora esitys sisältää tahdonilmauksen, esim. imperatiivin muotoisen. Konditionaalia käytetään usein myös osoittamassa tulevaa tekemistä.
Mikko ehdotti: »Pojat, lähtekää vasta iltapäivällä.»
Mikko ehdotti, että pojat lähtisivät vasta iltapäivällä.
»Pojat ovat perillä ennen iltaa», arveli Marjatta.
Marjatta arveli, että pojat olisivat perillä ennen iltaa.
125


EPÄSUORA ESITYSTAPA
Muita muutettavia sanoja
Suoran esityksen pronominit minä, sinä, me, te, tämä, tuo sopivat harvoin epäsuoraan esitykseen. Samaa on sanottava sanoista täällä, tänne, tuolla, tällöin, tällainen, eilen, tänään, huomenna, ensi, viime (ensi, viime vuonna), nyt, näin. Se mitä sanaa näiden tilalla käytetään, riippuu siitä, missä suhteessa epäsuoran esityksen aika, paikka ym. ovat vastaaviin suoran esityksen ilmauksiin.
Pekka sanoi: »Mielestäni meidän on jäätävä tänne yöksi ja jatkettava matkaa huomenna.»
Pekka sanoi, että hänen mielestään heidän oli jäätävä sinne yöksi ja jatkettava matkaa seuraavana päivänä.
Jos Pekan sanat selostetaan epäsuorasti seuraavana päivänä samoilla paikoilla ja selostajana on matkakumppani, esitys kuuluisi:
Pekka sanoi, että hänen mielestään meidän oli jäätävä tänne yöksi ja jatkettava matkaa tänään.
Muuta selostusta, ei varsinaista epäsuoraa esitystä:
Pekka sanoi tarkastavansa vielä renkaiden paineen.
Kalle Koponen kuuluu menneen Ruotsiin.
(Näissä virkkeissä on referatiivinen lauseenvastike eli partisiippirakenne.)
Emäntä pyysi käymään peremmälle.
Sari aikoi ostaa uuden takin.
Iikka arveli häntä tuhlaavaiseksi.
126


27 	Subjektin ja predikaatin luku
Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi. Jos subjekti on partitiivissa, predikaatti on usein yksikössä: Useita naisiakin lähti mukaan. (Ks. s. 134.)
Nominatiivissa oleva subjekti ja predikaatti noudattavat yleensä samaa lukua eli numerusta (subjektin ja predikaatin kongruenssi). Tästä säännöstä on joitakin poikkeuksia.
1 	Predikaatti noudattaa subjektin lukua ja persoonaa
Erityisesti on huomattava seuraavat tapaukset:
1.1 Predikaatti monikossa
• Predikaatti on ennen subjektia ja monikollinen subjekti kaukana.
Laivan näytteillepanon mahdollistaa (» mahdollistavat) ministeriön täksi kevääksi myöntämät työllisyysvarat.
• Subjekteja on kaksi tai useampia, kaikki tai osa yksikössä, välissä kopulatiivikon- junktio (ja, sekä, sekä - että, -kä).
Pahiten soita hävittää (» hävittävät) turpeenottoja ojitus.
Työkykyä heikentävät myös valvominen ja perhehuolet.
1.2 Predikaatti yksikössä
• Subjektina on ryhmäsana (kansa, nuoriso ym.): Suurin osa leiriläisiä menivät (» meni) toista tietä.
• Subjektina kumpikin: Kumpikin sai palkinnon. (Ks. s. 36.)
• Subjektit yksikössä, välissä vaihtoehtoa osoittava tai, joko - tai, vai
Vain itsenäinen valtio tai itsehallintoalue voi olla PN:n jäsenenä.
Joko meren saaristo tai meri yksinään levittäytyy tässäkin näyttelyssä katsojan eteen.
• Yksiköllinen subjekti + kanssa, rinnalla, ohella tms.
Onnistunut koominen tyyli yhdessä sujuvan dialogin kanssa tekee monesta elokuvan kohdasta suorastaan herkullisen.
1.3 Predikaatti ja eri luvussa olevat määritteet ja muut lisät
Predikaatin luku ei riipu määritteistä eikä selittävistä lisistä. Samaa on sanottava predikaatin persoonasta.
127


SUBJEKTIN JA PREDIKAATIN LUKU
Suuret joukot nälkiintyneitä ihmisiä vaelsivat etelää kohti (subj. joukot).
Metsälinnusto, varsinkin riistalajit, on huomattavasti vähentynyt (subj. metsälinnusto).
Viime päivien saaliit, parikymmentä kiloa kalaa apajakerralta, eivät merkitse miehille suurta päiväpalkkaa.
Vastuunkantajina monet meistä olemme (» ovat) lapsen tasolla (subj. monet, subjin attribuutti meistä).
1.4 	Kieltoverbin luku
Kieltoverbi taipuu kaikissa persoonamuodoissa yksikössä ja monikossa.
Paljon nämä sotilaat ovat kokeneet, mutta ei (» eivät) koskaan tällaista.
Ilman vapaita lehtiä emme tietäisi totuutta, ei tästä eikä (» emme tästä emmekä) monesta muustakaan asiasta.
2 Predikaatti ei noudata subjektin lukua
»Naapurissa on uudet asukkaat.» Lause, jonka predikaatti ilmaisee olemassa olemista, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista tai olotilan muutosta tai kieltää nämä, on nimeltään eksistentiaali- eli olemassaololause. Eksistentiaalisessa lausetyypissä Naapurissa on uudet asukkaat predikaatti on yksikössä. Tällaisen lauseen subjekti sijaitsee yleensä predikaatin jäljessä ja ilmaisee jonkin uuden asiakokonaisuuden. Lauseessa on tavallisesti paikallissija- tai muu adverbiaalimäärite, joka sijaitsee yleensä ennen predikaattia.
Kummassakin maassa vallitsee samanlaiset elinolot.
Artikkelista ei ilmene onnettomuuden syyt.
Pihaan öli syntynyt salaman iskusta syvät ojat.
Sivuasemalla on myös hammaslääkärin tilat.
Luodolta näkyy selvästi kaupungin tornit.
Jäljelle jäi vain uunin muuri ja tuhkaläjä.
Tuolloin oli maassamme vaikeat katovuodet.
Millaiset seinäpaperit huoneeseen tulee?
Ei ole kyse pelkästään olemassa olosta eikä olemaan tulemisesta, joten predikaatti on monikossa:
Seurakuntien toiminnassa olivat ennen keskeisellä sijalla kinkerit.
Tärkeimmäksi asiaksi keskustelussa nousivat kaupungin viheralueet.
3 Predikaatin luku vaihtelee
3.1 	Subjektina kardinaalilukusana
Jos subjektina on kardinaalilukusana, predikaatti on yleensä yksikössä.
Viisi ihmistä sai vammoja. Kaksi pääsi ensiavun jälkeen kotiin.
128


SUBJEKTIN JA PREDIKAATIN LUKU
Jos kardinaalilukusanalla on sitä tarkoin rajoittava määrite tai muuten on kyse tunnetusta yksilöjoukosta, predikaatti tulee monikkoon.
Nuo kymmenen päivää merkitsivät tiivistä opiskelua. Kolme vanhinta jäsentä eivät asettuneet enää ehdokkaiksi.
3.2 Subjektina monikollinen erisnimi
Jos subjektina on monikollinen erisnimi, predikaatti tulee yleensä yksikköön.
»Maastamuuttajat» on ruotsalainen elokuvasarja.
Filippiinit ostaa osan riisiään muualta.
Jos erisnimi voidaan tulkita myös monikolliseksi, on mahdollista käyttää monikollista predikaattia.
Lännen Tehtaat teki t. tekivät uusia tuotantosopimuksia.
Ounasvaaran kisat ovat säilyttäneet asemansa.
Yleisnimet vaativat monikollisen predikaatin: vihkiäiset ovat, pitäjänjuhlat alkoivat, valtiopäivät päättyivät. Poikkeuksena ovat puolustusvoimat, ilma-, maa- ja merivoimat, joiden yhteydessä predikaatti voi olla yksikössäkin.
Puolustusvoimat viettää t. viettävät juhlapäiväänsä.
Ilmavoimat uusii t. uusivat kalustoaan.
3.3 »Tärkein vitamiininlähde on t. ovat vihannekset.»
Jos lauseessa on ensin yksikön nominatiivissa oleva substantiivi ja predikaatin jäljessä monikon nominatiivissa oleva substantiivi, predikaatti (tavallisesti olla-verbi) voi olla yksikössä tai monikossa.
Suurin tavararyhmä oli t. olivat paperiteollisuuden tuotteet.
Yksi osoitus yksilön ja yhteiskunnankin kieroutumisesta on t. ovat tuhopoltot.
Jos ensin on monikollinen subjekti ja sitten yksiköllinen predikatiivi, on predikaatti tietenkin monikossa:
Ulkomaanmatkat ovat monille yrityksille suorastaan elinehto.
Huonekalut olivat luonnollisesti ensimmäinen hankinta.
Huom. myös seuraavanlaiset normaalitapaukset, joissa ennen predikaattia on yksiköllinen predikatiiviadverbiaali (sijat essiivi ja translatiivi) ja jäljessä monikollinen subjekti:
Kokouksen aiheena olivat kymmenvuotisjuhlan järjestelyt.
Päätapahtumaksi muodostuivat viestinjuoksun SM-kilpailut.
3.4 Subjektit kuuluvat läheisesti yhteen
Jos subjektit muodostavat yhden kokonaisuuden, so. ilmaisevat likipitäen samaa, predikaatti on yksikössä. Usein predikaatti ilmaisee näissä tapauksissa olemassa oloa, olemaan tulemista tai olotilan muutosta. - Monesti on kuitenkin syytä pitää subjektit erillään.
Kalanpyyntiä haittaa paksu lumi ja jää.
129


SUBJEKTIN JA PREDIKAATIN LUKU
Ainainen epävarmuus ja huoli masentaa t. masentavat mielen.
Subjektit eivät juuri muodosta kiinteää kokonaisuutta:
Viljasadon määrä ja laatu vaihtelevat tänä syksynä suuresti eri alueilla. Yö-ja vuorotyö ovat rasittavia.
4 	Muuta subjektin ja predikaatin lukuun liittyvää
• Jos subjekteina on eri persoonapronomineja, ensimmäinen persoona voittaa toisen ja kolmannen ja toinen persoona kolmannen.
Minä ja sinä menemme edeltäjä te ja pojat tulette perässä.
• Jos teititellään yhtä henkilöä, liittomuodon partisiippi on yksikössä.
Joko olette lähettänyt asiakirjat edelleen?
• Passiivisen liittomuodon apuverbi on aina yksikön 3. persoonamuodossa (on, oli, lienee, olisi, olkoon), ei monikossa.
Väitetään, että maapallon luonnonvarat on käytetty (ei: ovat käytetty) jo melkein loppuun.
Harvoin partisiippia käytetään olla- ja lienee-verbien yhteydessä adjektiivisesti: Lomakkeet ovat täytetyt (predikaatti ovat).
• Tehköön ja tehkööt ovat imperatiivin aktiivimuotoja; passiivimuoto on tehtäköön (ei: tehtäkööt).
Anomukset lähetettäköön 3.5. mennessä.
Vrt. Hakijat lähettäkööt anomuksensa 3.5. mennessä.
• Potentiaali lie on yksikkömuoto; monikossa on käytettävä lienee-sanaa.
Liekö (» Lienevätkö) viime viikkojen helteet vaikuttaneet marjasatoon, koska marjoja on niukasti kaupan.
• Jos subjektina on puolet (= toinen puoli), predikaatti on yksikössä.
Puolet jäi tulematta.
Enemmän kuin puolet omenoista oli pilaantunut.
• Subjektit, joilla on yhteinen predikaatti, ovat yleensä samassa sijassa, nominatiivissa tai partitiivissa. Eksistentiaalilauseissa (s. 128) voi olla erisijaisiakin subjekteja. Jos lauseessa on yksikin partitiivisubjekti, predikaatti on yksikössä.
Kunnanjohtaja, koulutoimenjohtaja ja lääninhallituksen kouluviranomaisia neuvotteli eilen tilanteesta. »ja lääninhallituksen kouluosaston edustajat neuvottelivat (lause ei ole eksistentiaalinen)
Laura, Jaana, heidän vanhempansa ja eräitä muitakin jäi yöksi leirintäalueelle (eks.l.).
130


28 	Nominien ja partisiippien luku
Nominien ja partisiippien yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä saattaa eräissä tapauksissa ilmetä epävarmuutta: yksikön paikalle tulee monikkoja päinvastoin.
1 	Eräitä substantiiviryhmiä
• Monikolliset sanat ovat kaikissa sijoissa monikossa: housuja, tikapuille, atuloilla. Yhdyssanan alkuosana ollessaan sana on yksikössä: housupuku, pitoruoka.
• Kappaletavarasta tms. puhuttaessa käytetään monikkoa: myytävänä hyviä sukkia, paitoja, halkoja, sillejä, appelsiineja (ei: hyvää sukkaa, paitaa, halkoa). Myös: ostetaan ryynejä, jauhoja, leseitä.
• Ruumiinosat, esineet ja asiat, joita kullakin on vain yksi, ovat yleensä yksikössä.
Useimmilla oli päässään korea karnevaalihattu.
Alkoholistien maksa on usein vaurioitunut.
Reppu selässä ja keppi kädessä lähdimme kiipeämään vuorelle.
Toisinaan voi käyttää jompaakumpaa, yksikköä tai monikkoa. Selvyys tai muut näkökohdat voivat puoltaa myös yksistään monikkoa.
Useimmilla oli päässään koreat karnevaalihatut.
Jossakin vaiheessa taisi pienten matkalaisten mielessä t. mielissä käväistä koti-ikäväkin. Merkitysero:
Kaikki juoksijat paransivat tulostaan ~ tuloksiaan.
Kalastajat lähtivät apajalleen ~ apajoilleen.
• Käsiä ja jalkoja verhottaessa käytetään yksikköä: panna sukat ja kengät jalkaan, käsineet käteen.
• Kasvava vilja, heinä, villa, karva ym. on yksikössä, irrallaan oleva toisinaan yksikössä, toisinaan monikossa.
rukiin talvehtiminen; kasvava heinä, peruna; vehnän jyvä heinien loppuminen, koiran karvat, vehnän jyvät perunan talvivarastot, rukiin tuonti, lampaanvillan kysyntä
• Ominaisuudennimistä, teonnimistä ym. abstraktisanoista ei yleensä käytetä monikkoa.
Muoti määrää puvun väljyydet ja hameen pituudet. » väljyyden, pituuden Käsityötaidot elävät yhä. » Käsityötaito elää yhä.
131


NOMINIEN JA PARTISIIPPIEN LUKU
Turismin hyötyjä ja haittoja on vaikea mitata rahana. » hyötyä Sympatiani ovat hänen puolellaan. » Sympatiani on
• nen-loppuiset paikannimet taipuvat monikossa: Joroisissa, Ikaalisista, Paraisille. Poikkeuksena ovat Kaustinen ja Säyneinen, jotka taipuvat yksikössä: Kaustisen, Kaustisella, Säyneisessä.
• Komitatiivin yksikkö- ja monikkomuodot ovat samanlaisia (yksikkö on monikon näköinen): lavalla NN orkestereineen (ei: orkesterineen).
2 	Adjektiivi- ja genetiiviattribuutteihin liittyvää
• Kahden ja useamman adjektiiviattribuutin pääsana on aina yksikössä.
tällä ja viime vuosisadalla 4. ja 5. päivänä
10.-12. pykälässä (vrt. pykälissä lOja 11, 10—12)
• Kahden ja useamman genetiiviattribuutin pääsana on yksikössä, mutta myös monikko on mahdollinen, jos selvyys sitä vaatii. Sama sääntö pätee yhdyssanan yhteiseen, toistamatta jätettyyn jälkiosaan.
Kymen ja Mikkelin lääni (läänit)
Lönnrotin-ja Kirkkokadun (-katujen) kulma 1500-ja 1600-luvulla (luvuilla)
asunnon ja autotallin vuokrat (eri vuokrat)
Matin ja Pekan polkupyörät (kummallakin omansa)
Ranskan-ja Espanjan-matkat (eri matkat)
Abstraktisanoista ei yleensä käytetä monikkoa:
Työvoiman ja työvälineiden käyttö olisi voinut olla järkevämpää.
Hedelmien ja vihannesten viljelyä kehitetään jatkuvasti.
• Lukusanan edellä oleva adjektiiviattribuutti on monikossa.
Ongelman selvittäminen on lähimpien kymmenen vuoden tehtävä.
Viimeisten kolmen vuoden aikana fasaanit ovat suuresti lisääntyneet.
Romanttinen sävy hallitsee myös säveltäjän muuten eritasoisia kymmentä oopperaa.
• Sanat runsas ja vajaa ovat monikkomuotoisia vain nominatiivissa:
runsaat sata metriä, vajaat 20 minuuttia runsaasta 30 %:sta, vajaan kolmen tunnin matka (myöhästyin vajaan puoli tuntia)
132


NOMINIEN JA PARTISIIPPIEN LUKU
• 	Monikkomuotoisen mutta merkitykseltään yksiköllisen yleisnimen adjektiiviattri- buutti on monikossa. Erisnimen yhteydessä käy toisinaan yksikkökin.
juhlaansa viettävien puolustusvoimien komentaja kaksilla kangaspuilla neljänsilletoista suvipäiville
eiliset Helsingin Sanomat (mahdollinen myös: eilinen Helsingin Sanomat) voitokkailla Tasokylän Urheilijoilla (monikkoa kiertäen esim.: voitokkaalla Tasokylän Urheilijoiden joukkueella; 10-vuotiaalla Tasokylän Urheilijat -seuralla) oopperoiden suosima Figaron häät
3 	Predikatiivi ja predikatiiviadverbiaali
• Jos subjektina on kardinaalilukusana, predikatiivi on yleensä monikossa.
Vain kolme lomapäivää oli aurinkoisia.
Noin 40 % väestöstä on lukutaidottomia.
• Predikatiiviadverbiaali (sija ess. tai transl.), joka viittaa monikolliseen subjektiin tai objektiin, on monikossa; tosin yksikkökin on mahdollinen.
Virat ovat olleet toistamiseen haettavina.
Asiakirjat esitetään kouluhallituksen vahvistettaviksi.
• Yhtä tarkoittavan teitittelymuodon predikatiivi on yksikössä: Olette tervetullut.
133


29 	Oikea sijamuoto
1 	Subjekti
Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi.
1.1 Partitiivisubjekti
Partitiivisubjektia voi käyttää vain eksistentiaalilauseissa (s. 128). Verbi on siis jokseenkin aina intransitiivinen (transitiiviverbi saa objektin, intransitiiviverbi ei saa). Lause voi olla myös kieltävä tai epäilevä. Partitiivisubjekti ilmaisee toisinaan osaa kokonaisuudesta.
Tiehen oli syntynyt pahoja kuoppia. Maassa on vielä lunta.
Ei kulunut vuottakaan, kun hänen sanansa toteutuivat.
Tuskinpa ilmaantuu vapaaehtoisia.
Jos predikaattiin liittyy objekti, lause ei ole eksistentiaalinen eikä subjekti voi olla partitiivissa.
Vallilaa (obj.) reunustaa useita merkittäviä katuja. » Vallilaa reunustavat useat merkittävät kadut.
A-virus-influenssan (obj.) ehti sairastaa tuhansia ihmisiä. » ehtivät sairastaa tuhannet ihmiset
1.2 Lauseenvastikkeen subjekti
LAUSEENVASTIKKEET
Lauseenvastikkeita käytetään lauseiden asemesta. Ne eivät kelpaa lauseiksi, sillä predikaattia vastaava verbi on nominaalimuodossa. Sitä sanotaan lauseenvastikkeen predikaatiksi tai predikaattiosaksi. Subjektia vastaava sana on lauseenvastikkeen subjekti eli subjektiosa (subjektipersoona).
Nykyisin lauseenvastike-nimitystä käytetään useammista rakenteista kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Entisillä on osittain uudet nimet. Tärkeimmät lauseenvastikkeet ovat temporaalinen, referatiivinen, finaalinen, nesessiivinen, permissiivinen, kvantum- ja status-lauseenvastike.
1. 	Temporaalinen lauseenvastike (temporaalirakenne) vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lau- setta. Predikaattiosa on tyyppiä lukiessani, luettaessa, luettuani, luettua.
Saadessasi tämän kortin olen jo matkalla (Kun saat).
Poikien muutettua kaupunkiin tila myytiin naapurille (Kun pojat olivat muuttaneet).
Laskua maksettaessa on mainittava sen numero tai päiväys (Kun maksetaan).
Temporaalista lauseenvastiketta ei voi käyttää jos-ja koska-lauseiden asemesta.
134


OIKEA SIJAMUOTO
Vieraiden tullessa jo aamulla otamme heidätkin mukaamme. » Jos vieraat tulevat jo aamulla, otamme
Laki ei vastaa täysin nykyisiä oloja ollessaan peräisin viime vuosisadalta. » koska se on peräisin
2. Referatiivinen lv. (partisiippirakenne) vastaa objektina tai subjektina olevaa että- lausetta. Objektitapauksissa hallitsevana verbinä on sanomista, ajattelemista tai huomaamista osoittava transitiiviverbi, subjekti tapauksissa intransitiiviverbi näkyä, näyttää, kuulua, tuntua. Predikaattiosa on tyyppiä lukevan, luettavan, lukeneen, luetun.
Ministeri sanoi aloittavansa neuvottelut ensi viikolla (sanoi, että hän aloittaa).
Kerrotaan susi jo kaadetun. (Kerrotaan, että susi on jo kaadettu.)
Näyttää tulevan sade. (Näyttää, että tulee sade.)
Referatiivista lauseenvastiketta ei pitäisi käyttää kielteisen sivulauseen asemesta.
Päälause-sivulausevirke: Toimikunta on ilmoittanut, että kilpailussa ei ole etusija teknisillä seikoilla.
Referatiivirakenne: Toimikunta ei ole ilmoittanut kilpailussa olevan etusijaa teknisillä seikoilla.
Mahdollinen väärä tulkinta: Toimikunta ei ole ilmoittanut, että kilpailussa on etusija teknisillä seikoilla.
3. Finaalinen lv. (finaalirakenne) vastaa tarkoitusta ilmaisevaa jotta- ja että-lausetta. Predikaattiosa on tyyppiä lukeakseni. Hallitseva verbi on aktiivissa.
Moni oli tullut jonoon aamuvarhaisella varmistaakseen lipunsaannin (jotta olisi varmistanut).
4. Kvantum-lv. (kvantum-rakenne) vastaa mikäli-lausetta. Predikaattiosa on tyyppiä muistaakseni, luullakseni, tietääkseni (= mikäli muistan, sikäli kuin muistan jne.).
Nähdäkseni anomuksesta puuttui tärkeitä perusteluja.
5. Nesessiivisen lv:n subjektiosa on genetiivissä tai subjektin sijoissa ja liittyy yksipersoonaiseen verbi-ilmaukseen pitää, täytyy, tulee, kelpaa, onnistuu, tarvitsee jne. tehdä tai tyyppiin on määrä, pakko, lupa jne. tehdä; on hyvä, tarpeen jne. tehdä; on tehtävä.
Opettajan tulee opettaa.
Tässä täytyy olla virhe.
Kenenkään ei ole pakko lähteä.
Rakentajan on saatava lisää työvoimaa.
(Ilman subjektia: On saatava lisää työvoimaa.)
6. Permissiivisen lv:n subjektiosa on tavallisesti genetiivissä ja liittyy predikaattiverbiin antaa, sallia, suoda, käskeä.
Antaa hänen mennä.
Miesten käskettiin jatkaa työtään.
135


OIKEA SIJAMUOTO
7. 	Status-lv. (irrallinen nominatiivi ja partitiivi)
Huhtikuun lopulla lähdettiin matkaan päämääränä Uusi maailma.
Kulkue eteni liput liehuen.
Puhekielessä lauseenvastikkeita on niukasti. Ehkä siitä johtuu, että lauseenvastikkeiden käyttäjille sattuu tavallista useammin kömmähdyksiä. Vaikka hyvä kielenkäyttäjä hylkääkin kankeat virkerakenteet, on kuitenkin jokaisen sananviljelijän tunnettava lauseenvastikkeiden käyttö.
(1.2 Lauseenvastikkeen subjekti)
Lauseenvastikkeen subjekti on tavallisesti genetiivissä. Eräissä lauseenvastikkeissa subjektin sijan ratkaisee se, onko lauseenvastike eksistentiaalinen vai ei (s. 120). Rajanveto ei ole aina kiistaton, mutta useimmat tapaukset ovat selviä. Seuraavassa tarkastellaan referatiivisen ja nesessiivisen lauseenvastikkeen subjektia.
• 	Referatiivinen lauseenvastike eli partisiippirakenne
- Ei-eksistentiaalisen ref. lv:n subjekti on yleensä genetiivissä.
Matti ennusti oman joukkueen voittavan.
Ennustettiin oman joukkueen voittavan.
Lehti kertoi kokousta leimanneen innostuneen mielialan.
- Eksistentiaalisen ref. lv:n subjekti on objektin sijoissa (akk. ja part.). Se asettuu siis ikään kuin hallitsevan verbin objektiksi ja noudattaa muodostumisessaan objektisääntöjä (s. 138-141.).
Myyjä kertoi saaressa olevan lammen.
Kerrotaan saaressa olevan lampi.
Mainitse saaressa olevan lampi.
Olisi hyvä ilmoittaa saaressa olevan lampi.
Arvellaan olevan kyseessä aivan uuden viran perustaminen (hallitseva verbi passiivissa; ks. seuraavaa).
Jos eksistentiaalisessa ref. rakenteessa on omistajan ilmoittava adessiivi tai »kysymyksessä on» -rakenne, voi subjekti olla myös nominatiivissa vastoin objektisääntöjä:
Hän korosti kyseessä olevan yhteiskunnan rappeutumisilmiön t. rappeutumisilmiö.
Järvelä kertoi joutsenella olevan jo hyvän ruokahalun t. hyvä ruokahalu.
Sanajärjestys voi sulkea pois nominatiivin käytön:
Ainakin yhden ystävän toivoisin jokaisella olevan.
Seuraavissa virkkeissä ref. lauseenvastikkeet eivät ole eksistentiaalisia, joten lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä edellisen kohdan mukaisesti:
136


OIKEA SIJAMUOTO
Menettelyn voidaan katsoa olevan yleisen käytännön mukainen.
Ministerin eron syynä arvellaan olleen hallituksen sisäisten erimielisyyksien.
• 	Nesessiivinen lauseenvastike (pitää, täytyy; on määrä, on hyvä tehdä; on tehtävä ym.)
- Ei-eksistentiaalisen nesess. lv:n subjekti on yleensä genetiivissä.
Urheilukentän (ei: Urheilukenttä) tulee olla valmiina kevääseen mennessä.
Monen on pakko lähteä ulkomaille työn hakuun.
Kokousten on oltava laillisia ja päätösvaltaisia.
- Eksistentiaalisen nesess. lv:n subjekti on subjektin sijoissa, ei genetiivissä.
Yleensä pitää valtakirjassa olla todistajat (ei: todistajien).
Vapauteen täytyy liittyä vastuu.
Retkeilijällä on hyvä olla mukana vesipullo.
Keskusviraston ja kenttäväen kesken on vallittava särötön luottamussuhde.
Vain ani harvoin voi eksistentiaalisessa nesess. lv:ssa tulla kysymykseen transitiivi- verbi. Se on silloin epätoiminnallinen ja muistuttaa niin ollen intransitiiviverbiä. Tällainen verbi on esim. seurata: Sellaista menoa oli pakko seurata ankea herääminen todellisuuteen.
2 	Predikatiivi
Predikatiivi liittyy tavallisesti subjektiin olla- tai lienee-, harvoin tulla-verbin välityksellä. Predikatiivin sijat ovat tällöin nominatiivi, partitiivi ja genetiivi. Harvoin predikatiivi liittyy objektiin. Sen sija on silloin akkusatiivi (s. 138).
Hän on opettaja. Kynän jälki tuli himmeää.
Päätökset lienevät olleet yksimielisiä.
Alue on näihin asti ollut kaupungin (gen. ilmaisee omistajan).
He olivat tehneet aidan (obj.) liian matalan.
Lauseenvastikkeen predikatiivi (Lauseenvastikelajit s. 134-136)
Lauseenvastikkeen predikatiivi on yleensä samassa sijassa kuin vastaavassa sivulauseessa. Useimmiten sija on nominatiivi tai partitiivi.
Olojen ollessa ahtaat (ei: ahtaiden) tyrehtyy usein luomisvoimakin.
Suomennoksen, ollakseen hyvä (ei: hyvän), on täytettävä myös oikeakielisyysvaatimukset. Linjan pitää olla suora (ei: suoran). (Vrt. On välttämätöntä, että linja on suora.)
Rajojen olisi oltava selvät (ei: selvien).
Referatiivisessa ja permissiivisessä lauseenvastikkeessa on mahdollinen myös päätteelli- nen akkusatiivi:
Lehti otaksuu puheen olleen vastustajalle katkera pala (katkeran palan).
Jaana sanoo uuden koulunsa olevan hyvin ajanmukainen (ajanmukaisen).
137


OIKEA SIJAMUOTO
Sallittakoon keskustelun tästäkin asiasta olla avoin (avoimen).
Huom. monikon akkusatiivi (monikon nominatiivin kaltainen):
Huoneitten katsottiin olevan liian pienet (t. part. pieniä, mutta ei gen. pienten, koska ei ole kyse omistajasta).
3 	Objekti ja objektin sukuinen määrite
Objektin sijat ovat akkusatiivi ja partitiivi.
3.1 Partitiiviobjekti
Partitiiviobjektin käyttö ei yleensä tuota suuria vaikeuksia. Partitiivia käytetään etupäässä silloin, kun on kysymys kokonaisuuden osasta tai jatkuvasta tekemisestä tai kun lause on kieltävä tai epäilevä.
Joka vuosi tehdään lisää teitä.
Alkoi olla yhä hankalampi pelastaa tähden mainetta.
Hän on tuskin nähnyt esitystä tai saanut siitä tietoa.
Ehkä ei ole aivan kohtuutonta lausua olettamusta, ettei keskustelua haluttukaan jatkaa.
Kieltävä merkitys on myös 3. infinitiivin abessiivilla (tekemättä) ja ton-, tön-adjektiivilla (haluton). Kielteinen vaikutus voi ulottua päälauseesta sivulauseeseen:
NN jatkaa selittelyjään nähtävästi aikomatta paljastaa hiventäkään totuudesta.
Kuningas oli voimaton torjumaan vihollisen hyökkäystä.
Tuottaja ei usko, että valmistuksessa olisi tehty virhettä.
Joskus tapaa seuraavanlaisen lipsahduksen: Vetoomuksessa vaaditaan lakkolaisten (» lakkolaisia) palaamaan töihin.
Huom. part.obj. seuraavanlaisten jatkuvaa tekemistä osoittavien verbien yhteydessä (vrt. s. 196):
Olympiakisat kiihdyttivät televisiokauppaa.
Puhe ärsytti nuoria.
Kovalla pakkasella on parasta seisottaa autoa tallissa.
Vrt. Hän seisautti auton.
3.2 Akkusatiiviobjekti
Akkusatiivimuodot esim. talo-sanasta ovat yksikössä talon, talo, monikossa talot. Genetiivin kaltainen talon on nimeltään päätteellinen, nominatiivin kaltainen talo päätteetön akkusatiivi.
Suomen kielen objektivaikeudet johtuvat lähinnä epätietoisuudesta, onko eräissä tapauksissa käytettävä päätteellistä vai päätteetöntä akkusatiivia. Normaalisti akkusatiiviobjekti on päätteellinen: Hän osti talon. Päätteetön on akkusatiiviobjekti lyhyesti sanottuna silloin, kun predikaatti on passiivissa tai imperatiivin 1. tai 2. persoonassa tai kun 1. infinitiivi on subjektina tai attribuuttina (täytyy tehdä työ; kyky tehdä työ).
138


OIKEA SIJAMUOTO
Tarkemmin akkusatiiviobjektin muodoista seuraavassa.
• 	Päätteetön akkusatiiviobjekti
- Objekti liittyy passiivissa tai imperatiivin 1. tai 2. persoonassa olevaan predikaattiin. Objekti saattaa liittyä predikaattiin suoraan tai muiden sanojen välityksellä.
Objektilla välitön yhteys predikaattiin:
Maastoon oli tehty uusi tie.
Antakaa hänelle mukaan kartta.
Objektilla välillinen yhteys predikaattiin:
Neuvotteluissa aiotaan pitää pieni tauko.
Perehtykää kojeen käyttöön lukemalla oheinen ohje.
On siis vain jatkettava yrityksiä selvittää valitusruuhka.
- Objekti liittyy infinitiivisubjektiin
Akk.obj. on päätteetön, jos se liittyy infinitiiviin, joka on lauseen subjekti. Predikaattina on näissä tapauksissa yksipersoonainen tai yksipersoonaisesti käytetty verbi. Rakennetyypit ovat seuraavanlaisia: minun pitää, täytyy, tulee, sopii, onnistuu ine. tehdä se; minun on määrä, pakko, hyvä, viisasta jne. tehdä se.
Objektilla välitön yhteys infinitiivisubjektiin:
Pitäisi myös osoittaa väite oikeaksi.
Urheilukeskukseen on määrä valmistua teräsmäki.
Objektilla välillinen yhteys infinitiivisubjektiin:
Hänen pitäisi ainakin yrittää tehdä työ yksin.
Tarkoituksena on saada oppilas tajuamaan asioiden yhteys.
- Objekti liittyy infinitiiviattribuuttiin
Akk.obj. on päätteetön, jos se liittyy infinitiiviin, joka on substantiivin attribuutti (lupa, aie, mahdollisuus, tapana jne. tehdä se). Predikaatin laatu ei vaikuta asiaan. Sääntö koskee myös kielteistä lausetta.
Hänellä oli tapana tehdä kierros kerran päivässä.
Asiantuntijat tutkivat mahdollisuutta tukkia öljyvuoto.
Monet tapahtumat antavat aiheen ottaa kysymys jälleen käsiteltäväksi.
Kaupunginhallitus ei hyväksynyt seuran esitystä saada pystyttää torille hirsimökki.
Jos lauseen predikaatti on passiivissa tai imperatiivin 1. tai 2. persoonassa, akkusatiiviobjektin päätteettömyys selittyy kahdella tapaa: Huomenna selviää, onnistutaanko suunnitelmissa ottaa laduilla kolmas peräkkäinen voitto.
139


OIKEA SIJAMUOTO
Poikkeus:
Infinitiiviattribuuttiin liittyvän säännön noudattaminen on usein vaikeaa, eikä siitä poikkeamista pidetä pahana virheenä. Erikseen on huomattava, että joissakin muodollisesti tämän säännön alaisissa tapauksissa käytetään vain päätteellistä akkusatiiviobjektia. Tällöin predikaatti ja se substantiivi, johon inf.attr. liittyy, muodostavat yhden kokonaisuuden ja tavallaan yhdessä vastaavat predikaattia (esim. antoi luvan tehdä = lupasi tehdä; olen aikeissa pyytää = aion pyytää). Näin ajatellen infinitiivi ei ole attribuutti, joten sen objekti määräytyy muiden sääntöjen mukaan.
Hän tunsi suurta halua (= halusi) hävittää kirjeen avaamattomana.
Kulttuurilautakunta pyytänee lupaa saada (= pyytänee saada) palkata näyttelysihteerin.
AKH on myöntänyt oppilaitokselle oikeuden aloittaa jakso-opetuskokeilun (= AKH on oikeuttanut oppilaitoksen aloittamaan jakso-opetuskokeilun).
Jos näissä poikkeustapauksissa predikaatti on passiivissa tai imperatiivin 1. tai 2. persoonassa, akk.obj. on luonnollisesti päätteetön: Nyt on saatu lupa aloittaa rakentaminen.
• Päätteellinen akkusatiiviobjekti
Seuraavat esimerkit eivät kuulu edellisen kohdan piiriin, vaan niissä objekti on päätteellinen, kuten se on suurimmassa osassa objektitapauksia. Infinitiivi, johon objekti kuuluu, ei ole näissä virkkeissä subjekti eikä attribuutti, eikä predikaattina ole passiivi eikä imperatiivin 1. eikä 2. persoona.
Suomen lippukomitea katsoi mietinnössään tarpeelliseksi säätää (adv:li) lain Suomen vaakunasta.
Veneen moottorin voi merkitä (obj.) pysyvästi esim. kaivertamalla siihen oman henkilötunnuksensa.
Järjestö vetoaa kunnanvaltuutettuihin pyytäen heitä peruuttamaan keskioluen myyntiluvan.
• Lauseenvastikkeen akkusatiiviobjekti
Temporaalisessa, referatiivisessa, finaalisessa ja kvantum-lauseenvastikkeessa objekti on samassa muodossa kuin sivulauseessa. Kuitenkin passiivisen referatiivisen lauseenvastikkeen objektin muoto riippuu hallitsevan lauseen predikaatista eli objektina on päätteellinen akkusatiivi paitsi jos predikaatti on passiivissa tai imperatiivin 1. tai 2. persoonassa.
Johtokunnan päätettyä ottaa juhlan ohjelmaan lyhyen näytelmän alkoi sopivan kappaleen etsiminen (temp. lv.).
Kivireen vetäjän on ponnisteltava ankarasti päästäkseen edes askeleen eteenpäin (fin. lv.). Urheilutalon tilojen pienuuden todettiin estävän kuntoliikunnan kehittämisen (akt. ref. lv.). Tiemestari kertoi lossiyhteyden saadun eilen kuntoon (pass. ref. lv.).
Jos objekti viimeisen esimerkkivirkkeen kaltaisessa tapauksessa on partisiipin jäljessä, se voi myös olla päätteetön:
140


OIKEA SIJAMUOTO
Lehti mainitsee ylitetyn jo nyt viime kesän osanottajamäärä t. -määrän.
Pastori kertoi saadun kirkon korjauksen yhteydessä paikan t. paikka vanhalle alttaritaululle.
Pass. ref. lv. - hallitsevan verbin mukaan päätteetön objekti:
Vika arveltiin saatavan korjatuksi tiistaihin mennessä.
Monimutkaisia lauseenvastikkeita on syytä välttää. Käytettäköön sivulauseita tai muita yksinkertaisempia ilmauksia, joissa objekti asettuu luontevasti kohdalleen.
3.3 huomioon ottaen -rakenteen objekti
Jos rakenne huomioon ottaen on irrallinen, lauseenvastikkeen tapainen koko lauseen adverbiaali, sen objekti on tavallisesti päätteellisessä akkusatiivissa. Jos ilmaus on predikaatin määritteenä, sen objekti noudattaa yleisiä objektisääntöjä. huomioon ottaen lauseen määritteenä:
Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä valtionavun pienuuden huomioon ottaen (= kun t. jos otetaan huomioon; siihen nähden, että).
Huomioon ottaen lain väljyyden on vain odotuksen mukaista päätyä näin erilaisiin tulkintoihin.
huomioon ottaen predikaatin määritteenä:
Järjestön olisi monipuolistettava kurssiohjelmiaan huomioon ottaen töiden nopea autonraat- tistuminen (pred. pass:ssa).
3.4 Objektin sukuinen määrite
Objektin sukuinen määrite vastaa kysymyksiin kuinka pitkän matkan, kuinka kauan, kuinka monta kertaa, kuinka monennen kerran. Muodostumisessaan se noudattaa yleensä objektisääntöjä. Päätteellinen akkusatiivi
Veden pinta on laskenut koko kesän.
Ensimmäisen kerran jouduin sellaista työtä tekemään.
Päätteetön akkusatiivi
Ajakaa vielä kilometri eteenpäin.
Tietä on korjattu lähes kuukausi.
Nahkasaappaan pitäisi kestää ainakin yksi vuosi.
Lentokone kuuluu olevan kaksi tuntia myöhässä.
Partitiivi
Kokous ei kestänyt tuntiakaan.
Tuskin häntä saa lähtemään matkalle toista kertaa.
Jotkin yleiset ilmaukset (viimeisen kerran, koko ajan, jonkin aikaa) saattavat olla päätteellisessä akkusatiivissa vastoin objektisääntöjä.
141


OIKEA SIJAMUOTO
Asiaa käsiteltiin eilen viimeisen kerran ennen kesälomaa. Pitäkää kädet rentoina koko taivutusliikkeen ajan. Kaiken aikaa täytyi olla varuillaan.
4 	Appositioattribuutin taipuminen
4.1 	Titteli
• Yksinäinen titteli on henkilönnimen edessä yleensä taipumaton: pankkivirkailija Paula Nissiselle, kaupunginarkkitehti Juha Rannan.
• -nen-loppuinen titteli taipuu tai on taipumaton.
kappalaisen t. kappalainen NN:n sairaala-apulaista t. sairaala-apulainen Lea Puroa asevelvolliselta t. asevelvollinen Janne Aliselta
• Jos arvonimi on sanaliitto, se jää taipumatta.
valtiotieteen maisteri Teuvo Heikkilällä humanististen tieteiden kandidaatti Kaija Vaaran
• Ammatinnimi tai arvonimi, jolla itsellään on määrite tai johon kuuluu omistusliite, taipuu nimen kanssa.
Pohjois-Karjalan maaherralle Esa Timoselle (ei: maaherra) vt. osastolääkäriä Lari Saviota asiamieheltään Tauno Viitalalta
Huom. kiinteät sanaliitot nuorempi ja vanhempi konstaapeli, lehtori, hallintosihteeri (vanhemmalla konstaapelilla NN:llä, nuorempaa hallintosihteeriä NN:ää)
• Jos titteli osoittaa tilapäistä asemaa, se taipuu. Tällaisia attribuutteja ovat (yhdistyksen, kokouksen, johtokunnan yms.) puheenjohtaja, sihteeri; alustaja, esitelmöijä, neuvottelija. Erisnimi esiintyy tavallisesti kokonaan.
sihteerin Eila Arolan mukaan; haastattelijalle Erik Ekmanille; voittajaa Satu Sinistä
• Jos titteli osoittaa pysyvää asemaa (puolueen puheenjohtaja, sihteeri, kaupunginvaltuutettu), se rinnastuu ammatin- ja arvonimiin eli on yksin ollessaan taipumaton mutta taipuu määritteellisenä. Tällainen titteli esiintyy usein pelkän sukunimen ohella. - Raja tilapäistä ja vakiintunutta asemaa osoittavan attribuutin välillä ei ole aina selvä.
valtuutettu Kauppilaa; puheenjohtaja Ilkka Suomisen; mäkihyppääjä Jouko Törmäselle
Määritteellisenä titteli taipuu: Metalliliiton puheenjohtajan Sulo Penttilän mielestä; kuuluisalla mäkihyppääjällä Jouko Törmäsellä.
142


OIKEA SIJAMUOTO
• Sellaiset oikeus- ja hallintoasioihin liittyvät sanat, jotka osoittavat tilapäistä asemaa (syytetty, kantaja, anoja, hakija), joko taipuvat tai ovat taipumattomia.
syytetyllä t. syytetty Kovasella asianomistajaa t. asianomistaja Ari Niemeä
• Jos erisnimiä on useita, yhteinen titteli taipuu monikossa. Jos nimiä on pitkähkö luettelo, erisnimet voivat jäädä taipumattomiksikin.
maanviljelijöillä Leppäsellä ja Koivusella maanviljelijöillä Leppänen, Koivunen, Tuomela, Pajuja Raita
4.2 Muu kuin titteli
Muun kuin henkilönnimen appositioattribuutti taipuu samoin kuin titteli, eli yksinäinen attribuutti on taipumaton, määritteellinen taipuu.
hinaaja Sakuun, palestiinalaisjärjestö PLO:hon aikakauslehti Virittäjässä
keskinäisen henkivakuutusyhtiön Auran kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa
4.3 Yhteisen määritteen vaikutus
Jos erisnimen ja sen tittelimäisen attribuutin kokonaisuudella on yhteinen määrite, titteli voi jäädä taipumattomaksi.
Puheenjohtajaksi valitulla insinööri E. Juvosella
turkulaisessa lääketehdas Leiraksessa
(t. turkulaisessa lääketehtaassa Leiraksessa)
Appositioattribuutteja voi erisnimen edessä olla useampiakin kuin yksi. Pilkun käytöstä appositioattribuuttien välissä ks. s. 97.
4.5 	Numero tai muu tunnus sanaliiton osana
Jos numero, kirjain tai numeron ja kirjaimen yhdistelmä muodostaa substantiivin kanssa appositioattribuutin ja sen pääsanan kaltaisen sanaliiton, yleisnimiyhdistelmissä taipuu yleisnimi, erisnimiyhdistelmissä numero tms. Jälkimmäisessä tapauksessa sanaliitto on kiinteä, kokonaisuutena nimen kaltainen. Tähän ryhmään rinnastuvat yhdisteiden, aineiden yms. nimitykset, joissa yleisnimenä on vierassana. Melko kiinteissä sanaliitoissa, etenkin jos numero on pieni (1-10), voidaan vaihtoehtoisesti taivuttaa numero-osaa.
• Ei kiinteä sanaliitto (osa melko kiinteitä, ks. jäljempää)
virrestä 119, vuoden 1944 jälkeen, kertoimella xy, kokoa A3 valtatielle 21, kantatietä 54, maantien 324 korjaus laiturista 2, raitiovaunulla 4
Henkilöautosta HJK 567 ei ole saatu tietoja.
Käytämme tietokonetta IBM 370/158.
lomakkeeseen nro 3, huoneistossa numero 10, huoneistossa B 15
143


OIKEA SIJAMUOTO
• Kiinteä sanaliitto
Peugeot 505:tä, Ladoga 14:ään, JP 3:n, Loviisa II:ssa Kehä III:lla, Eurooppa 78:lle, Huvilakatu 17:ssä
Lääketiede 1981 :n avajaiset, Ascorbin 500:n valmistus TV \ :ssä, Sait 2:n
dekstraani 40:tä, prostaglandiini E2:n
• Melko kiinteä sanaliitto
valtatie 3:11a, raitiovaunu 4:ssä, huoneisto 10:n asukkaat, pikajuna 71:n saapumisaika
Yleispuhekielessä voi kiinteissä ja melko kiinteissä sanaliitoissa käyttää luvuista 1-10 puhekielisiä ilmauksia ykkönen, kakkonen jne.: Kehä ykköselle, Loviisa kolmosen, MTV kakkosella, valtatie nelosella.
5 	Muita tapauksia
5.1 Ajanmääritteitä
Täsmällinen tapahtuma-aika ilmaistaan tavallisesti essiivillä: Kirje on päivätty helmikuun 10. päivänä (= kymmenentenä päivänä).
Jos ajanmääritteenä oleva lukusana yhdessä substantiivin kanssa on sanojen ennen, aikaisemmin tms. yhteydessä, voi lukusana olla joko nominatiivissa tai partitiivissa: Tämä tapahtui kaksi viikkoa t. kahta viikkoa aikaisemmin. Substantiivi yksinään tällaisessa käytössä on usein partitiivissa: minuuttia vailla viisi.
5.2 Paikanmääritteitä (sisä- ja ulkopaikallissijoja)
• Jos tilaisuus pidetään sisätiloissa, käytetään mieluummin sisä- kuin ulkopaikallissijoja.
esitelmätilaisuus yliopistossa, ammattikoulussa illalliset Seurahuoneessa, Kalastajatorpassa
Mutta: ulkoilmatilaisuus kansanopistolla
• Kulkuneuvon adessiivi osoittaa, että kulkuneuvoa käytetään välineenä, inessiivi taas, että ollaan kulkuneuvon sisässä.
Menen linja-autolla. Pääset meidän autossa.
• Ulkomaisten saarten nimet taipuvat sisäpaikallissijoissa suomalaisten saartennimien tapaan. Ulkopaikallissijojakaan ei katsota virheellisiksi. Monikolliset nimet taipuvat ulkopaikallissijoissa.
Mallorcassa, Caprissa, Madeirassa (myös adess.)
Havaijissa (Havaijilla), Kreetaan (Kreetalle)
Hebrideillä, Sundasaarilla
Rhodoksella (Rhodoksessa tarkoittaa kaupunkia)
144


OIKEA SIJAMUOTO
• Suomen pitäjännimien taivutusluettelo on mm. Kielikellon nrossa 8.
• Eräitä muita paikallissijailmauksia
kirjoittaa paperille, taululle (t. paperiin, tauluun) ottaa, puhua nauhaan, levyyn (nauhalle, levylle) esitys on nauhassa, levyssä (nauhalla, levyllä)
5.3 Väärää essiivin käyttöä
Normaalia verbin translatiivimääritettä ei pidä vaihtaa essiiviksi.
Moni kokee elämänsä virikkeettömänä. » virikkeettömäksi t. Monen mielestä hänen elämänsä on virikkeetöntä.
Luonnehtisin novellia tehdyn tuntuisena. »tehdyn tuntuiseksi
Ikävänä seikkana todettiin päätöksen kiireellisyys. » Ikäväksi seikaksi todettiin päätöksen kiireellisyys t. Ikävänä seikkana pidettiin päätöksen kiireellisyyttä.
5.4 Epäaitoa instruktiivin käyttöä
Instruktiivi on verbin määrite ja ilmaisee yleensä tekemisen keinoa tai tapaa, joskus välinettä: Esi-isät valloittivat tätä maata lapioin ja kuokin.
Asiakirjat pyydetään lähettämään kaksin kappalein. » kahtena kappaleena
Tehdas on kuljettanut tavaransa pääasiassa kuorma-autoin. » kuorma-autoilla (normaali adessiivi-ilmaus)
Lisäesimerkkejä s. 192, 193
5.5 yli, alle sata
Prepositioina käytettävät yli ja alle, jotka normaalisti vaativat genetiivin, voivat perusluvun ja mittayksikön yhteydessä esiintyä adverbeina (kuten noin): yli kello kuusi, alle sadalla markalla.
5.6 Eräitä vaihtoehtoisia sijailmauksia
tuoksuu hyvälle t. hyvältä maistuu makealle t. makealta teatterin vastapäätä t. teatteria vastapäätä aseidenriisunta t. aseistariisunta tämän edellinen, mutta: tätä edeltävä
Ks. myös Rektio, s. 158-159.
145


30 	Omistusliite, lauseenvastike
1 	Yleistä
• Omistusliite eli possessiivisuffiksi (-ni, -si, -mme, -nne, nsa nsä tai vokaali + n) liittyy useimmin substantiiviin ja verbiin. Toisinaan myös partikkeleissa, etenkin postpositioissa, on omistusliite (ainoastaan, ohitsemme). Sanan edessä oleva persoonapronominin genetiivi vaatii yleensä aina sanaan omistusliitteen (hänen talonsa; poikkeuksia jäljempänä). Sen sijaan omistusliite ei vaadi aina sanan eteen genetiiviä. Minun, sinun, meidän ja teidän jäävät pois, elleivät ole painokkaita. Kolmannen persoonan omistusliitteen ja genetiivin suhdetta käsitellään tarkemmin jäljempänä.
Tuleeko veljesi mukaan? Minun veljeni tulee.
Oikeastaan Esa myöhästyi meidän takiamme.
Tämä on mainittu hänen teoksessaan (harvoin: teoksessansa).
Heidän pelastamisekseen (ei: pelastamiseksi) on tehty kaikki voitava.
Jos sanan edellä on eri persoonapronominien genetiivejä, omistusliite tulee viimeisen mukaan tai jää pois: Se johtuu joko minun tai sinun erehdyksestäsi t. erehdyksestä.
• Pronominit meidän ja teidän eivät vaadi omistusliitettä, jos sana tarkoittaa pienehköä yhteisöä tai asuinpaikkaa eikä ole kyse omistuksesta: meidän perhe, väki; teidän koulu, kylä; meidän kauppa (mutta ei: meidän tarjous).
• Jos sanan määritteenä on sekä monikollisen persoonapronominin että kaikki-sanan genetiivi (joskus muunkin indef.pronominin gen.), sanassa on omistusliite vain silloin kun persoonapronomini on välittömästi sanan edellä.
meidän kaikkien puolesta; kaikkien meidän puolestamme teidän kaikkien velvollisuus; kaikkien teidän velvollisuutenne heidän kaikkien kuullen; kaikkien heidän kuultensa
2 	Kolmannen persoonan omistusliite ja genetiivi
Pääsääntö: 3. persoonan omistusliite riittää ilman edeltävää genetiiviä, jos omistusliite viittaa subjektiin, ajatussubjektiin (ks. jäljempää) tai nominaalimuodon tekijään. Jos omistusliite viittaa muuhun, tulee edessä olla genetiivisana. Sääntö koskee myös lauseenvastikkeita. Joitakin poikkeuksiakin on. Seuraavassa tarkastellaan eri tapauksia yksityiskohtaisesti.
2.1 	Pelkkä 3. persoonan omistusliite riittää
• 	Vain omistusliite, jos se viittaa lauseen subjektiin
146


OMISTUSLIITE, LAUSEENVASTIKE
Haastateltavat kertoilivat työstää/t
Maa pyörii aurinkoa kiertäessään myös oman akselinsa ympäri.
• Vain omistusliite, jos se viittaa ajatussubjektiin eli loogiseen subjektiin. Ajatussub- jektina voi olla yksipersoonaisen ilmauksen genetiivissä oleva tekijä (minun pitää, täytyy, tulee, kelpaa, onnistuu jne., on määrä, pakko, lupa jne., on hyvä, tarpeen jne., on tehtävä, mentävä jne.), omistajan ilmaiseva adessiivi, passiivimuodon objekti tms.
Hänen täytyy (on pakko) ajatella opintojaan.
Kaikilla on taakkana omat vikansa.
Kurssilla nuoria opetetaan omaan ammattiinsa.
Jos subjekti tai ajatussubjekti ei tarkoita elollista olentoa, voi myös käyttää demonstratiivipronominin genetiiviä:
Viimeisten tietojen mukaan suunnitelma toteutetaan alkuperäisessä muodossaan t. sen alkuperäisessä muodossa.
• Vain omistusliite, jos se viittaa nominaalimuodon tekijään. Omistusliitteellinen muoto on silloin nominaalimuodon määritteenä, tavallisesti objektina.
Ohjaaja antoi näyttelijöiden esittää menettelytavoista omia näkemyksiään (nom.muodon tekijä näyttelijöiden, so. näyttelijät esittivät).
Poikaa kehotettiin ajattelemaan tulevaisuuttaan (nom.muodon tekijä poikaa).
Jos nominaalimuodon tekijä ei ole elollinen, suffiksi voi viitata lauseen subjektiin.
Taiteilija ei anna epäonnistumisen masentaa mieltään.
Hän totesi työn vaativan kaiken aikansa.
Marxin teoriat ovat saaneet dogmin arvon huolimatta yli sadan vuoden iästään.
• Toisinaan vain omistusliite silloinkin, kun se viittaa muihin lauseenjäseniin
Hän on auttanut monta muusikkoa ura nsa alkuun.
Mies on luovuttanut anastamansa auton omistajalleen.
2.2 	Pitää olla genetiivisana
Genetiivi viittaa muuhun kuin lauseen subjektiin. Persoonapronominin yhteydessä on omistusliite.
Pekka jatkoi hänen työtään (esim. isänsä työtä). Vrt. Pekka jatkoi työtään.
OIKAISTAVIA TAPAUKSIA (liittyvät kohtiin 1 ja 2)
- 	Ei genetiivisanaa
Tässä korkeakoulussa opiskelijat saavat ehdottaa valinnaisiksi kurssikirjoiksi heidän ammattialaansa parhaiten vastaavia teoksia. » kurssikirjoiksi ammattialaansa (heidän viittaa muihin kuin opiskelijoihin)
147


OMISTUSLIITE, LAUSEENVASTIKE
- Genetiivi oltava
Ruotsin päätöksen takana oli vieraiden sulkeminen pois omilta merialueiltaan. » sen omilta merialueilta t. maan omilta meriatueilta (muuten syntyy epäilys, että on kyse vieraiden merialueista)
Kati ja ystävänsä Sanni pääsivät samaan kesäkotiin. » hänen ystävänsä (Vrt. Kati pääsi ja hänen ystävänsä Sanni pääsi .)
- Omistusliite oltava
Kenraalin työhuone on sisustettu hänen Kulosaaren kodista peräisin olevilla huonekaluilla. » hänen Kulosaaren-kodistaan
Elokuva kertoo ihmisen ajatuksista ja teoista hänen etsiessä itseään. » hänen etsiessään itseään
- Ei omistusliitettä
Suunnitelmissa on otettu uusi askel kohti toteutumistaan. » kohti toteutumista (om.liite viittaa askel-sanaan)
Sosiaalisesta järjestelmästään huolimatta Mongoliassa sallitaan uskonnonharjoitus. »järjestelmästä
Omistusliite hyväksytään substantiivina käytetyn oma-sanan yhteyteen seuraavanlaisessa rinnakkaisilmauksessa:
Puolustusministeriö on lunastanut alueen omaansa ja talousalueen kuntien laskuun.
2.3 	Temporaalinen lauseenvastike
(Lauseenvastikelajit s. 134-136) Pääsääntöä seuraten lauseenvastikkeen predikaatin eli predikaattiosan 3. persoonan omistusliite ilman edeltävää genetiivisanaa viittaa lauseen subjektiin tai ajatussubjek- tiin (2.1). Lauseenvastikkeen muiden jäsenten omistusliite ilman genetiivisanaa viittaa lauseenvastikkeen tekijään (= nominaalimuodon tekijään). Lauseenvastikkeen tekijä voi olla samakin kuin hallitsevan lauseen subjekti. Genetiivissä oleva sana viittaa yleensä muualle.
• 	Pelkkä omistusliite
Elokuva katkesi ollessaan jännittävimmillään.
Matin onnistui saada kesäpaikka vasta tingittyään melkoisesti toiveistaan (lauseenvastikkeen ja hallitsevan lauseen subjekti sama).
Kamputsealla on suuria ongelmia yrittäessään kohentaa talouttaan.
Potilas virkistyi huomattavasti tyttären kertoessa matkastaan.
Pari viikkoa vedessä liottuaan pellavat nostetaan kuivumaan (passiivilauseen objekti ajatus- subjektina).
Jos ajatussubjektina on passiivin objekti, voi toisinaan käyttää myös genetiivisanaa: Talo myytiin kohta valmistuttuaan t. sen valmistuttua.
148


OMISTUSLIITE, LAUSEENVASTIKE
• Genetiivisana
Hirvet aloittavat oraspeltojen turmelemisen kohta niiden paljastuttua lumen alta. Ei: kohta paljastuttuaan, koska silloin paljastujina olisivat hirvet
Puheenjohtajan kasvoilla oli tyytyväinen ilme (subj.) hänen toivottaessaa/i salintäyden yleisön tervetulleeksi.
Potilas virkistyi huomattavasti tyttären kysellessä hänen matkastaan (= potilaan matkasta).
• Ei genetiiviä eikä omistusliitettä
Jos aktiivin 2. infinitiivin inessiivimuoto on merkitykseltään yleistävä ja sen persoona epämääräinen, jäävät sekä genetiivi että omistusliite pois.
Tätä laulua kuunnellessa tulee hyvä olo (= Kun kuuntelee ).
Poliitikkojen esiintymistä seuratessa vakuuttuu puhujanlahjojen merkityksestä.
(Passiivisesta lauseenvastikkeesta ks. jäljempää.)
OIKAISTAVIA TAPAUKSIA (temp. lv.)
- Sama subjekti - ei tarvita pronominia
Sandelsin valloitettua Kuopion hän valitsi tukikohdakseen Toivalan (hän joku muu kuin Sandels). » Valloitettuaan Kuopion Sandels valitsi
Majavan kaataessa lehtipuita se tuottaa samalla ravintoa myös hirville ja jäniksille. » Lehtipuita kaataessaan t. Kaataessaan lehtipuita majava tuottaa
Löytötavaran omistajalla (aj.subj.) on oikeus saada tavara takaisin hänen maksettuaan kohtuullisen löytöpalkkion ja ilmoituskulut. »tavara takaisin maksettuaan
- Eri subjekti - tarvitaan pronomini (genetiivisana)
Nämä kokemukset auttoivat Katria jouduttuaan myöhemmin maalaistalon emännäksi. » hänen jouduttuaan (muuten kokemukset joutuivat emännäksi)
Kerran halkoja pilkkoessaan Timon silmäkulmaan osui kalikka. » Kerran Timon pilkkoessa halkoja hänen silmäkulmaansa (kalikka ei pilko halkoja)
- Omistusliite ei voi viitata genetiiviattribuuttiin
Aidon maton arvo nousee vanhetessaan. » maton vanhetessa t. iän lisääntyessä, iän mukana
Vallassa ollessaan hänen suhteensa Kiinaan olivat läheiset. » Vallassa ollessaan hänellä oli läheiset suhteet Kiinaan.
- Passiivista sivulausetta vastaa tavallisesti passiivinen lauseenvastike.
Asia on muistettava mainita esim. korvausta hakiessa. » haettaessa (= kun haetaan).
Siltaa tarkemmin tutkiessa paljastui joitakin murtumia. »tutkittaessa
Adverbin tapaisessa käytössä esiintyy aktiiviakin: Palatessa käytiin uimassa. Syödessä oli oltava hiljaa.
149


OMISTUSLIITE, LAUSEENVASTIKE
2.4 Referatiivinen lauseenvastike eli partisiippirakenne
Sääntö on sama kuin temporaalisessa lauseenvastikkeessa.
Muut sanoivat saaneensa puheesta toisen käsityksen.
Taiteilija myönsi maalaustenpa olevan romanttisia.
Taiteilija myönsi hänen (jonkun toisen) maalaustenpa olevan romanttisia.
Vaimo kertoi miehensä ostaneen lottovoitollaan auton.
Vaimo kertoi miehensä ostaneen hänen lottovoitollaan auton.
OIKAISTAVIA TAPAUKSIA (ref. lv.)
- Sama subjekti - ei tarvita pronominia
Professori sanoi hänen käsityksensä vieraantumisen syistä olevan toinen. » sanoi (oman) käsityksensä
Miehet vakuuttivat heidän villiminkkihavaintojensa olevan luotettavia. » vakuuttivat villi- minkkihavaintojensa
- Eri subjekti - tarvitaan pronomini (genetiivisana)
Pojat kertoivat tavanneensa monesta paikasta villiminkkien jälkiä. Miehet vakuuttivat heidän havaintojensa olevan oikeita.
2.5 Finaalinen lauseenvastike
Finaalisen lauseenvastikkeen predikaattiosan omistusliite viittaa lauseen subjektiin ja usein myös ajatussubjektiin (2.1) paitsi passiivisen verbin objektiin, sillä finaalista lauseenvastiketta ei voi liittää passiiviseen predikaattiin.
Liikkeet järjestävät alennusmyyntejä saadakseen tilaa uusille tavaroille.
Ollakseen vakuuttava anomuksen tulee sisältää painavia perusteluja.
Seuraavissa virkkeissä ei voi käyttää finaalirakennetta:
Tämän tästä järjestetään alennusmyyntejä lisätäkseen asiakasmäärää (pass.lause). » asiakasmäärän lisäämiseksi
Työntekijälle kuuluu asianmukainen palkka säilyttääkseen työnteon mielekkyyden (om.liite ei tarkoita subjektia palkka). »jotta hän säilyttäisi työnteon mielekkyyden t. jotta työnteon mielekkyys säilyisi
Kiistaton ei ole seuraavanlainenkaan finaalirakenteen käyttö:
Pitkän ajan päästä kuikka nousi pinnalle sukeltaakseen pian taas veden alle. Tavallisesti: mutta sukelsi pian taas
2.6 Agenttirakenne
• 	Persoonapronominin yhteydessä agenttipartisiipissa on omistusliite.
Hänen laatimalle suunnitelmalle annettiin tunnustus. » Hänen laatimalleen suunnitelmalle
150


OMISTUSLIITE, LAUSEENVASTIKE
• Omistusliitettä ei pidä panna pääsanaan.
Manninen loukkaantui pahoin hänen ohjaaman autonsa suistuttua tieltä. » hänen ohjaamansa auton
Pääjohtaja mainitsi uudesta tavoitteesta jo keväällä pitämässä puheessaan. » pitämässään puheessa
• Agenttipartisiipin edellä on genetiivi, jos agenttirakenteen subjekti on toinen kuin hallitsevan lauseen subjekti.
Liiton puheenjohtajan mukaan koululiikunnan asema on Suomessa huonompi kuin missään tuntemassaan maassa. » kuin missään hänen tuntemassaan maassa (hallitsevan lauseen subjekti asema, agenttirakenteen hän)
151


31 	Eräiden verbinmuotojen käyttö
1 	Persoonamuotoja eli finiittimuotoja
1.1 »Futuuri»
Varsinaista futuuria ei suomen kielessä ole, mutta tulevaa aikaa voidaan ilmaista tulla-verbin avulla tai hieman juhlallisemmalla »on tekevä» -ilmauksella. Jos tuleva tapahtuminen ilmenee muutenkin, käytetään preesensiä.
Uuden kesäpuodin sisustus tulee olemaan omaperäinen.
Kirjoitetun elämäkerran avulla on muisto tästä pitäjämme merkkihenkilöstä säilyvä myös jälkipolville. Yhtä hyvä: säilyy
Ennusteiden mukaan vihannesten kulutus tulee lähivuosina lisääntymään. » lisääntyy lähivuosina
1.2 Oikea aikaluokka (tempus)
• Imperfekti ilmaisee mennyttä tapahtumista, pluskvamperfekti puheena olevaa ajankohtaa aikaisempaa tai siihen saakka kestänyttä tekemistä.
Kun torppa purettiin, alettiin paikalle rakentaa tietä. » Kun torppa oli purettu, alettiin
• Parhaillaan jatkuva tekeminen, joka on alkanut aikaisemmin, ilmaistaan perfektillä.
Yhdistyksen puheenjohtaja on viime vuodesta lähtien Hannu Helminen » on ollut Laulaja on kiinnitettynä Metropolitaniin vuodesta 1979. » on ollut
• Joskus käytetään ns. kalevalaista preesensiä ja imperfektiä (y. 3. p.).
Preesensmuodot: istuikse, istuiksen, istuksen (heitäikse, heitäiksen, heitäksen) Imperfektimuodot: istuihe, istuihen (heittihe, heittihen)
1.3 Potentiaali
• Kaksinkertaista potentiaalia:
Kotiavustaja tullenee huomenna ja pesenee silloin akkunan. » tullee ja pessee
• Omituinen lie
Lie jossakin Pohjois-Lapissa patikoivat parhaillaan perheen opiskelijaveljekset. » Jossakin Pohjois-Lapissa patikoinevat
Harvinaista lie-muotoa käytetään joskus yksikön 3. persoonassa samoin kuin lienee-sanaa: Liekö (Lieneekö) hän sairas? Hän lie (lienee) jo matkustanut (ei: Hän on lie jo matkustanut).
152


ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN KÄYTTÖ
1.4 Konditionaali
• Varsinaisen ehtoa ilmaisevan tehtävänsä ohella konditionaalia käytetään toisinaan kohteliaisuussyistä lieventämään kysymystä, pyyntöä tai ehdotusta.
Olisiko siis mielestänne devalvointia siirrettävä tuonnemmaksi?
Pyytäisin sinua ilmoittamaan tulostasi.
Voitaisiin kai jo sopia pääkohdista.
• Etenkin puhekielessä esiintyvää konditionaalia näkisin, sanoisin, luulisin ym. on syytä välttää. Luontevampaa on sanoa: nähdäkseni, luullakseni, mielestäni, varmaan. Asian voinee usein esittää myös ilman varausta: luulen, toivon, ajattelen.
1.5 Passiivimuotoja
• Passiivimuotoja ei yleensä voi käyttää aktiivimuotojen tilalla (me mennään » me menemme). Poikkeuksena on aktiivin imperatiivin monikon 1. persoonamuoto (menkäämme), jonka tilalle hyväksytään yleiskieleenkin passiivin indikatiivin preesens (mennään).
Me tultiin jo eilen. » tulimme
Olisi mekin osattu tuo tehdä. » Olisimme mekin osanneet tuon tehdä.
Kuunnellaanpa tarkasti! (Vanhahtavaa: Kuunnelkaammepa)
Ei viitsitä aina valittaa. (Vanh.: Älkäämme viitsikö)
• Passiivin liittomuodoissa apuverbi on aktiivissa.
Tuloksia on jo saatukin. Kaksi passiivia: ollaan saatu Tuloksia ei ole vielä saatu. Kaksi pass.: ei olla saatu Tuloksia ei ollut vielä saatu. Kaksi pass.: ei oltu saatu Jos tuloksia ei olisi vielä saatu, . Kaksi pass.: ei oltaisi saatu
• Verbit näkyy, kuuluu, näyttää, tuntuu ovat passiivin partisiipin yhteydessä aktiivissa (ei siis kahta passiivia).
Keskusteluissa näkyy (t. näyttää) päästävän asiallisille linjoille. Kaksi passiivia: näytään (näytetään) päästävän
Kannanottoon ei kuulu suhtauduttavan suopeasti. Kaksi passiivia: ei kuuluta suhtauduttavan
• Passiivimuodon apuverbi on aina yksikön 3. persoonamuodossa.
Ladut (obj.) on nyt merkitty selvästi. Ei: ovat merkitty
Vrt. Ladut (subj.) ovat merkityt t. merkittyjä. Tässä lauseessa ovat yksinään on predikaatti ja merkityt (merkittyjä) predikatiivi.
• Passiivin potentiaalin, konditionaalin ja imperatiivin myönteiset preesensmuodot ovat n-loppuisia: tuotaneen, tuotaisiin, tuotakoon (virheellisiä: tuotanee, tuotaisi, tuotakoot).
153


ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN KÄYTTÖ
2 	Nominaali- eli infiniittimuotoja
2.1 	Ensimmäinen infinitiivi
1. 	infinitiivin lyhyempi muoto (tehdä) voi olla subjektina varsinaisen yksipersoonaisen verbin, yksipersoonaisesti käytetyn olla-verbin ja tuntemusta osoittavan verbin yhteydessä (pitää mennä; on hauska, ilo kuulla; pelotti lähteä). Muulloin infinitiivisubjektia ei pitäisi käyttää.
Antaa sormus jollekin on vanhastaan merkinnyt antajan elämän ja omaisuuden luovuttamista toisen käsiin. » Sormuksen antaminen jollekin
• Infinitiivisubjektia ei pidä sijoittaa lauseen alkuun.
Auttaa nuorimmat yhdistykset toiminnan alkuun on piirijärjestömme ensimmäisiä tehtäviä. » Piirijärjestömme ensimmäisiä tehtäviä on auttaa
• 1. infinitiivi ei sovi kaikkien transitiiviverbien objektiksi.
Kaupunki suunnittelee rakentaa uuden koulun. » suunnittelee uuden koulun rakentamista. Taiteilija on aina rakastanut kuvata vanhoja ihmisiä. » vanhojen ihmisten kuvaamista
• Infinitiivillä ei ole suomessa perfektiä.
Onnettomuus saattaa olla tapahtunut jo toissapäivänä. » Onnettomuus on saattanut tapahtua
• 1. infinitiivin pitempää muotoa (lukeakseen) käytetään yleensä määrittämässä toista verbiä (jotta-lauseen asemesta). Muussa tapauksessa saattaa syntyä epäselvyyksiäkin.
Eräs kalastusalus otti ajelehtivan lentokoneen hinaukseen rikkoakseen sen vähän myöhemmin kannelle noston yhteydessä (otti rikkoakseen!).
2.2 	Toinen infinitiivi
• 	Inessiivi (temporaalisen lauseenvastikkeen predikaatti)
Temporaalista lauseenvastiketta käytetään normaalisti aikaa ilmaisevan kun-lau- seen asemesta. Temporaalisia lauseenvastikkeita on verbinmuodon mukaan kahta lajia.
Ensimmäinen temporaalirakenne, jossa käytetään 2. infinitiivin inessiiviä (lukiessa, luettaessa), ilmaisee hallitsevan verbin kanssa samanaikaista tekemistä ja vastaa kysymykseen milloin: Lumivyöryn yllättäessä miehet olivat lähellä metsästysmajaa.
Toinen temporaalirakenne, jossa käytetään passiivin 2. partisiipin partitiivia (luettua), ilmaisee aiempaa tapahtumista kuin pääverbi ja vastaa kysymykseen minkä jälkeen: Perheen muutettua Helsinkiin alkoivat vaikeudet.
Seuraavissa esimerkeissä ei voi käyttää 2. infinitiivin inessiiviä kunkin virkkeen johdannossa mainitusta syystä:
154


ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN KÄYTTÖ
- Ei ole kyse samanaikaisesta tekemisestä pääverbin kanssa:
Kievarinpito lopetettiin talossa jo vuosikymmeniä sitten valtatien siirtyessä nykyiselle paikalleen. » valtatien siirryttyä
- Temp. lv. ei vastaa kun-lausetta eikä tekeminen ole samanaikaista pääverbin kanssa:
Vene kaatui ja kaikki joutuivat veden varaan yhden seurueen jäsenen hukkuessa. » Yksi seurueen jäsen hukkui.
- Lv. ei vastaa kun-lausetta eikä voida kysyä milloin (kun taas -lauseen tilalla ei voi käyttää temp. lv:ta):
Soklin apatiitissa on fosforia 21 % Siilinjärven malmin fosforipitoisuuden jäädessä alle 5 %:n. » Soklin apatiitissa on fosforia 21 %, Siilinjärven malmissa alle 5 %.
- Temp. lv:ta ei yleensä voi käyttää jos-lauseen tilalla:
Sijoitettaessa kasvihuoneen harja muuhun kuin itä-länsi-suuntaan vaarannetaan kasvien riittävä valonsaanti. » Jos kasvihuoneen harja sijoitetaan
Jokunen kiteytynyt jos-lausetta vastaava rakenne on täysin käypä: Sateen sattuessa tilaisuus pidetään sisällä. - Mikäli jos tarkoittaa samaa kuin silloin kun, temp. lv. on hyväksyttävä: Kirjasto voi tarvitessaan käyttää viereistä salia tarkoituksiinsa.
- Temp. lv:ta ei yleensä voi käyttää koska-, sillä-ja vaikka-lauseiden asemesta:
Veistoksen paikaksi valittiin koulun ulkopiha sisäpihan ollessa tarkoitukseen liian ahdas. » valittiin koulun ulkopiha, koska sisäpiha on
• 	Instruktiivi
2. 	infinitiivin instruktiivi (juosten, laulaen) ilmaisee yleensä pääverbin tekemisen tapaa, viittaa tavallisesti subjektiin ja vastaa »siten että» -lausetta. Molempien verbien tekeminen on samanaikaista.
Niemelä uskoo, että hän saa tilallaan riittävän toimeentulon maata viljellen ja karjaa hoitaen.
Järkytyksestä selvittyään mies selosti tapahtunutta hitaasti, välillä pysähdellen, muistiaan pinnistäen.
Seuraavissa esimerkeissä ei 2. inf. instruktiivia yleensä voi käyttää:
- Tekeminen ei ole samanaikaista eikä ole kyse tekemisen tavasta:
Meret varastoivat kesällä lämpöä luovuttaen sitä talvella. »ja luovuttavat sitä Naapuri heräsi räjähdykseen kiiruhtaen hälyttämään palokunnan. »ja kiiruhti
Virat julistetaan uudelleen haettaviksi päättyen hakuaika 20.2. » uudelleen haettaviksi. Hakuaika päättyy
- 2. inf. instruktiivia ei liitetä olla-verbiin eikä muoto ollen ilmaise tekemisen tapaa:
155


ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN KÄYTTÖ
Liikevaihto oli viime vuonna 610 milj. mk nousten edellisvuodesta 13 %. »ja nousi
Tbilisi muistuttaa vanhoja Etelä-Euroopan kaupunkeja ollen nykyisin noin miljoonan asukkaan suuruinen. » Etelä-Euroopan kaupunkeja. Asukkaita on nykyisin noin miljoona.
- Kartettavia 2. inf. instruktiiveja: johtuen, koskien, käsittäen, ajatellen, riippuen
Runsaasta lumesta johtuen tulvavettä on tavallista enemmän. » Runsaan lumen vuoksi
Kokouksessa jätettiin valtuustoaloite koskien rekka-autojen pysäköintipaikan rakentamista kirkonkylään. » valtuustoaloite rekka-autojen pysäköintipaikan rakentamisesta t. valtuustoaloite, joka koskee rakentamista
Koloveden alue sijaitsee Pohjois-Savossa käsittäen osia kolmesta kunnasta. » Pohjois-Savos- sa, ja siihen kuuluu osia
Etenkin pieniä oppilaita ajatellen pitkät koulumatkat ovat rasittavia. » Etenkin pienille oppilaille
Joka vuosi jaamme myös avustuksia varoista riippuen. » varojen mukaan
Hyväksyttäviä ovat eräät kiteytyneet ilmaukset irrallisesti käytettyinä: huomioon ottaen, lukien (mukaan lukien, jostakin lukien), jostakin päättäen, johonkin katsoen.
2.3 	Kolmas infinitiivi
• 	Adessiivi
3. 	inf. adessiivi (lukemalla) ilmaisee tavallisesti pää verbin tekemisen keinoa, toisinaan myös tapaa. Molemmilla verbeillä on sama tekijä.
Routa aiheuttaa talvehtiville kasveille tuhoa katkomalla niiden juuria ja nostamalla niitä ylös kasvupaikoiltaan.
Lasten velvollisuudentuntoa voidaan kehittää teettämällä heillä pieniä talousaskareita.
Suomen lippua näkee häpäistävän antamalla kaikenkarvaisten pyykkien liehua kilpaa sen kanssa (= Näkee, että Suomen lippua häpäistään antamalla ).
OIKAISTAVAA
- Eri tekijät:
Koneita automatisoimalla moni menettää työpaikkansa. » esim. Koneita automatisoimalla riistetään monelta työpaikka.
- Adessiivimuoto ei ilmaise pääverbin tekemisen keinoa:
Nuori taiteilija on ehtinyt jo pitkälle mm. toimimalla eri orkestereiden solistina. » on ehtinyt jo pitkälle. Hän on mm. toiminut
Eräässä tapauksessa 3. inf. adessiivi tuntuu luontevalta, vaikka sen tekijä on toinen kuin pääverbin. Tällöin pääverbi on intransitiivinen ja subjekti epätoiminnallinen. Subjekti voidaan kuitenkin helposti muuttaa objektiksi ja käyttää siihen sopivaa verbiä, jonka tekijä tarkoittaa samaa kuin pääverbin tekijä.
156


ERÄIDEN VERBINMUOTOJEN KÄYTTÖ
Mökki muuttui maalaamalla oikein sieväksi. Vrt. Mökin sai t. Mökki saatiin maalaamalla oikein sieväksi (saada-ja maalata-verbeille voi ajatella saman tekijän).
Käyttämällä hyväksi nykyaikaisen uunin mahdollisuuksia säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Vrt. Käyttämällä hyväksi säästetään paljon aikaa ja vaivaa.
Olo 	paranee kuntoilemalla.
• Abessiivi
3. 	inf. abessiivia ei voi käyttää seuraa vaan tapaan:
Puuttumatta pienten lehtien kuljetusmaksuihin puolueet sahaavat omaa oksaansa. » Puolueet sahaavat , kun eivät puutu
2.4 	Partisiipit
• Lauseenvastikkeella on parasta korvata koko verbinmuoto, ei vain apuverbiä.
Minkki näyttää olevan paremmin sopeutunut pohjoisiin oloihin kuin vesikko (= Näyttää, että minkki on sopeutunut). » Minkki näyttää sopeutuneen
• Aikasuhteista ja loogisuudesta on pidettävä huoli.
Partiolaisten käytössä oleva hirsirakennus paloi. » käytössä ollut
Vain yhdessä kojussa oli myytävänä tänä vuonna huonosti pyydykseen käyneitä rapuja. » Vain myytävänä rapuja. Tänä vuonna rapu on käynyt huonosti pyydyksiin.
Taksinkuljettajaa, joka otti kyytiinsä surmansa saaneen nuorukaisen, pyydetään ottamaan yhteys rikospoliisiin. » joka otti kyytiinsä sittemmin surmansa saaneen nuorukaisen (esimerkissä surmansa saaminen ajoittuu kyytiin ottamisen edelle)
• Tyyppi sain tehtyä hyväksytään tyypin sain tehdyksi rinnalle: Tuli tehdyksi t. tehtyä tyhmyys.
• Vieraiden mallien mukaiset määrätty, oikeutettu ym. s. 187-189
• Agentin yhteydessä on käytettävä agenttipartisiippia.
Neuvostoliiton Keski-Eurooppaan tehdyssä sahatavaratarjouksessa erityisesti kuusitavaran hinnat ovat halvat. » Neuvostoliiton Keski-Eurooppaan tekemässä
157


32 	Rektio
Rektio (sanojen järjestyminen) tarkoittaa sitä ilmiötä, että sanat valitsevat itselleen vain tietynmuotoisia määritteitä. Saman sanan määritteeksi kelpaa harvoin toinen muoto, esim. toinen sija. Rektiovirheen syynä saattaa olla sama- tai lähimerkityksisen sanan tai samaan sanaperheeseen kuuluvan eri sanaluokan sanan määriterakenteen tunkeutuminen toisella tavalla järjestyvän sanan piiriin.
Vaikutusvaltaisena rektiovirheiden mallina on vieras kieli, nykyisin ruotsin lisäksi usein englanti. Kaikissa kielissä sanat eivät kuitenkaan järjesty samalla tavoin, esim. eivät saa määritteikseen samoja sijamuotoja. Urheilukielikin on syypää joidenkin rektiovirheiden yleisyyteen. Pahinta on, että väärät kytkökset leviävät muodinomaisesti. Etenkin epävarmat kielenkäyttäjät tarttuvat halukkaasti muoti-ilmauksiin, mutta rek- tiovirheet näyttävät olevan suuri vaara myös taitavammille sananviljelijöille.
• Substantiiveihin liittyviä rektiovirheitä
Veden happipitoisuudella on suuri merkitys rapujen esiintymiseen. » merkitys esiinty¬
miselle (vrt. vaikutus johonkin)
Suomen kaltaisen sivistysvaltion on tunnettava vastuu alkuperäisen luonnon säilyttämiseen. » vastuu säilyttämisestä
Artikkeli on historiallinen katsaus suomalaisesta parlamentarismista. » katsaus suomalaiseen parlamentarismiin (vrt. esitys jostakin)
On ilmennyt kärsimättömyyttä elvytyksen viipymisestä. » kärsimättömyyttä elvytyksen viipymisen johdosta
Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi tarve aikuiskoulutukseen on erittäin suuri. » aikuiskoulutuksen tarve
Hän sanoi oppineensa kunnioituksen työntekoon kotonaan. » työnteon kunnioituksen t. kunnioittamaan työntekoa (vrt. halu, into, suhtautuminen johonkin)
Kiinnostus valokuvauksesta on nuorison parissa suuri. » Kiinnostus valokuvaukseen t. paremmin: Nuoriso on hyvin kiinnostunut valokuvauksesta.
Leirintämaksuissa on tapahtunut 10-15 %:n nousu viime kesään. » Leirintämaksut ovat nousseet viime kesästä 10-15 %.
Lasten ja vanhempien luottamuksellinen suhde on ehdoton edellytys kasvatuksen onnistumiseksi. » edellytys kasvatuksen onnistumiselle t. paremmin: kasvatuksen onnistumisen ehdoton edellytys
• Verbeihin liittyviä rektiovirheitä
On aika alkaa tekemään veroilmoitusta. » On aika alkaa tehdä t. On aika ryhtyä tekemään
Tsaikovskin kuuluisuus perustuu paljon hänen omailmeisyydelleen. » perustuu paljon hänen omailmeisyyteensä
Valtuutettu Ahonen ehdotti kaupunkia jatkamaan neuvotteluja maanomistajien kanssa. » ehdotti, että kaupunki jatkaisi neuvotteluja (vrt. kehottaa jotakin)
Sivistysjaosto on harkinnut puoltaa opetusryhmien pienentämistä. » on harkinnut opetusryhmien pienentämisen puoltamista (vrt. aikoa puoltaa jotakin)
158


REKTIO
Sosiaalitoimistot eivät ole ehkä tarpeeksi informoineet avustusmahdollisuuksia. » eivät ole ehkä tarpeeksi informoineet avustusmahdollisuuksista (informoida jostakin)
Pääjohtajan lausunnoista on useissa lehdissä kommentoitu aika kirpeästikin. » lausuntoja  kommentoitu (kommentoida jotakin; vrt. esittää kommentti jostakin)
Eräiden verbien translatiivimääritteen paikalle on pyrkimässä essiivimäärite. Näitä verbejä ovat mm. kokea, katsoa, todeta, luonnehtia, kuvata. Joidenkin verbien tilalle sopii paremmin pitää-verbi: kokea, katsoa, todeta joku t. jokin joksikin = pitää jotakin jonakin.
Filmi kuvaa vanhimman pojan hyvin kriittisenä. » hyvin kriittiseksi
Suomen Latu koetaan koko maassa tärkeänä kuntoliikunnan edistäjänä. » tärkeäksi
kuntoliikunnan edistäjäksi t. par. Suomen Latua pidetään tärkeänä kuntoliikunnan
edistäjänä.
Lomamökkien verotuksen epäkohtana Heikkilä totesi myös sen, että verottaja laskee omistajankin käyttävän mökkejä. » verotuksen epäkohtana Heikkilä piti myös sitä, että
Nähdä-verbin yhteyteen essiivi sopii luontevasti:
Pahana kalastuksen rajoituksena nähtiin välineiden kalleus. Yhtä hyvin: pidettiin välineiden kalleutta
• Adjektiiveihin liittyviä rektiovirheitä
Kunnassa ollaan tyytyväisiä ratkaisusta. »tyytyväisiä ratkaisuun
Koeaseman johtaja oli varsin toiveikas ensi syksyn sadosta. » toiveikas ensi syksyn satoon nähden
• Saman sanan merkitys-ja vivahde-eroja
osuus johonkin: Jalankulkijoillakin on osuutta onnettomuuksiin.
osuus jostakin: Tuhlaajapoika sai oman osuutensa perinnöstä.
osuus jossakin: Mainoskuluilla on osuutta tavaran hinnan määräytymisessä.
ilmetä jostakin (= käydä ilmi jostakin): Yhdistys on varsin vireä, kuten toimintakertomuksestakin ilmenee.
ilmetä jossakin (= saada ilmauksensa jossakin): Hänen kekseliäisyytensä ilmenee erityisesti omien työvälineiden kehittelyssä.
• Yhdyssanan määrite liittyy loppuosaan; alkuosa yksinään ei saa määritettä.
Juopuneet laivamatkustajat häiritsevät muita ja ovat itse putoamisv&aTSiSsa. veteen. »ja ovat itse vaarassa pudota veteen (yhteen kuuluvia: putoaminen veteen; mahdoton: vaarassa veteen)
Kalakauppiaat ovat anoneet myyntivaunujen säilyttämislup&a. torilla. » Ovat anoneet lupaa säilyttää myyntivaunuja torilla (ei: lupaa torilla)
Jos lentäjä näkee ilmasta jotakin epätavallista, esim. metsäpaloon viittaavaa savua, hänellä on ilmoitusvelvollisuus lennonjohdolle. » hän on velvollinen ilmoittamaan siitä lennonjohdolle
• Attribuutin ja pääsanan välissä ei voi olla postpositiota eikä substantiivia.
Retken jälkeen Ruissaloon kokoonnuttiin iltatilaisuuteen. » Ruissalon-retken jälkeen
Edes osan näistä varoista käyttäminen terveydenhuoltoon säästäisi yhteiskunnalta huomattavia summia. » Jos edes osa näistä varoista käytettäisiin terveydenhuoltoon, säästyisi yhteiskunnalta huomattavia summia.
159


33 	Rinnastus
Samassa asemassa olevia (samanarvoisia) virkkeen jäseniä sanotaan rinnasteisiksi. Tavallisesti niiden välissä on rinnastuskonjunktio tai pilkku (s. 93).
Rinnastamisessa on huolehdittava siitä, että konjunktiot ja pilkut tulevat oikeaan paikkaan ja että rinnasteiset jäsenet ovat keskenään symmetrisiä, tasamukaisia. Voidaan rinnastaa esim. samanarvoisia subjekteja, predikaatteja ja objekteja sekä päälauseita, sivulauseita ja lauseenvastikkeita. Mutta esim. objektia ja adverbiaalia ei yleensä käy rinnastaminen, ei myöskään päälausetta ja sivulausetta eikä lauseenvastiketta ja sivulausetta. Eri sanaluokista rinnastuvat toistensa kanssa substantiivit, pronominit ja toisinaan numeraalit, mutta esim. substantiivit ja adjektiivit eivät ole yhdenvertaisia. - Rinnasteisten osien on oltava myös asiasisällöltään samanarvoisia. Esim. konkreetti ja abstrakti substantiivi harvoin sopivat käytettäviksi rinnan.
Samankaltaista symmetrisyyttä vaativat eräissä tapauksissa kuin-, kuten-, esimerkiksi-, nimittäin- yms. rakenteet sekä kaksoispisteen jälkeiset selitykset.
• Rinnasteisessa jäsenessä rinnastus
Hän arvasi, että mies oli jäänyt työttömäksi, oli nälkäinen ja rahaton. » että mies oli jäänyt työttömäksi ja oli nälkäinen ja rahaton
Edellä olevassa virkkeessä on kaksi rinnasteista ilmausta: oli jäänyt työttömäksi ja
oli 	nälkäinen jairahaton. Jälkimmäinen sisältää itsessään rinnastuksen. Ei siis ole kyse kolmesta rinnasteisesta jäsenestä, joista kahden ensimmäisen väliin kuuluisi pilkku.
Lievissä sienimyrkytystapauksissa haetaan puhelimitse apua myrkytyskeskuksesta, lääkäriltä tai käydään terveyskeskuksessa tai sairaalan poliklinikalla. » myrkytyskeskuksesta tai lääkäriltä tai käydään
Edellä olevassa virkkeessä on kaksi vaihtoehtoista rinnastusta, jotka nekin sisältävät vaihtoehdon.
• Rinnasteisten jäsenten ryhmitys konjunktioparien sekä — että ja niin — kuin yhteydessä s. 41-42. Konjunktioparin (sekä - että, joko - tai) ensimmäisen osan paikka s. 41 ja 39.
• Jos relatiivipronomini on rinnakkaisilmauksessa eri sijassa, se on toistettava. Demonstratiivipronomini (tämä, tuo, se) ei sovi toistettavan relatiivipronominin paikalle.
Otsikon asiat on luokiteltu kymmeniin ryhmiin, joiden selostus on kyllä asiallinen, mutta olisi voitu hyvin yhdistellä. » mutta joita olisi hyvin voitu yhdistellä
Markkinoilla on tehdasvalmisteisia vilja- ja rehusiiloja, joiden kokoaminen on helppoa ja ne (dem.pron.) voidaan vaivattomasti niveltää tilan muihin rakennuksiin, »ja jotka voidaan jne. t. jotka on helppo koota ja niveltää
160


RINNASTUS
• Kieliopillinen ja ajatussubjekti (s. 147) eivät korvaa toisiaan, vaan toisen tilalla on käytettävä pronominia.
Jokaisella kansalla (aj.subj.) pitäisi olla oikeus vaalia erikoislaatuaan, vaikka ei olisikaan valtiollisesti itsenäinen. » vaikka se ei olisikaan
Koneen (aj.subj.) piti t. oli määrä saapua illalla, mutta pääsi lentoesteiden vuoksi tulemaan vasta seuraavana päivänä. » mutta lentoesteiden vuoksi se pääsi tulemaan
Jalkinemestari Ville Nenonen (kieliop. subj.) teki muita paremmat saappaat ja asetettiin ensimmäiselle palkintosijalle. »ja hänet asetettiin
Viimeisessä virkkeessä on sama sana subjektina ja passiivilauseen objektina (ajatus- subjektina). Verbi (teki) on tässä transitiivinen. Jos kieliopillisen subjektin predikaatti on intransitiivinen, erilaisten subjektien käyttäminen yhteisenä vaikuttaa luontevammalta (Silta on valmis ja otetaan pian käyttöön). Parempi on kuitenkin pitää aina kieliopillinen subjekti ja objekti erillään.
Teos on kirjailijan viimeinen ja julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen, »ja se julkaistiin Laki laadittiin 1930-luvulla ja on säilynyt lähes sellaisenaan tähän asti. »ja se on säilynyt
• Yhteisen predikaatin tai sen osan (apuverbin, kieltoverbin) on sovittava kaikkiin subjekteihin.
Nahka pystyy imemään kosteutta jopa 35 % painostaan, tekoaineet vain 10-15 %. » painostaan; tekoaineet imevät vain 10-15% (pystyy ei kelpaa tekoaineet-sanan predikaatiksi)
Erämaalintujen levinneisyysalueet ovat siellä pilkkoutuneet saarekkeiksi tai linnusto joutunut vetäytymään muualle. » tai linnusto on joutunut (linnusto vaatii yksiköllisen apuverbin)
• Itsenäinen predikaatti ei voi olla samalla apuverbi.
Teoksen ajankuva on tarkka ja ilmeisesti vaatinut perusteellista historian tutkimusta. »ja se on ilmeisesti vaatinut
• Yksipersoonaista ja passiivista predikaattia ei voi rinnastaa.
Hallituksen tulisi ottaa nämä toivomukset huomioon ja ryhdyttävä asian vaatimiin toimiin. » ja ryhtyä
Näiden palvelutalojen tehtävänä on luoda vaikeavammaisille mahdollisimman suotuisat asumismahdollisuudet ja samalla turvattava heille tarpeellinen apu. »ja samalla turvata
• Yhteisten määritteiden tulee sopia jokaiseen pääsanaan.
Tauti häiritsee ja ajoittain jopa estää työnteon. » Tauti häiritsee työntekoa ja ajoittain jopa estää sen (häiritä vaatii toisenlaisen objektin kuin estää).
Suurin osa koululaisista ei halua tai kykene ottamaan poliittista kantaa. » ei halua ottaa poliittista kantaa tai ei kykene siihen
Mateen pyynnissä pitää olla vahva siima ja koukut. » kestävä siima ja vahvat koukut t. Mateen pyynnissä pitää siiman ja koukkujen olla vahvoja.
Lapintiiran siivet ovat pitkät ja kapeat, samoin kaksihaarainen pyrstö. » Lapintiiran siivet ja kaksihaarainen pyrstö ovat pitkät ja kapeat (monikolliset predikatiivit ja monikollinen predikaatti eivät sovi yksikölliseen pyrstö-sanaan).
161


RINNASTUS
• Jokaisen pre- ja postposition tulee sopia yhteisen substantiivin yhteyteen.
Kaupunki hankki siirtolapuutarha-alueita ennen ja jälkeenkin toisen maailmansodan. » ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeenkin
• Päälausetta ja sivulausetta ei voi rinnastaa.
Puheopetuksen tavoitteita on sanonnan selkeys ja että puhuja voi esiintyä jännittämättä. » sanonnan selkeys ja puhujan vapautuneisuus
• Lauseenvastiketta ei voi rinnastaa pää- eikä sivulauseeseen.
Hän ilmoitti tiedon oikeaksi ja olevansa pahoillaan tapahtuneesta, »ja sanoi olevansa
Ulkoministeri korosti olevansa poliittisesti riippumaton ja että ulkopolitiikan tulisi niin ikään olla puolueetonta. » Ulkoministeri korosti, että hän on poliittisesti riippumaton ja että
Purjehduskauden lähestyessä ja kun säät paremmin sallivat, otetaan korjaustöihin lisää miehiä. » Purjehduskauden lähestyessä ja sään paremmin salliessa (t. kun-lauseet)
• Sivulauseiden tulee olla symmetrisiä (= samaa lajia).
Keskusteltiin siitä, miten kokousasioita tulisi valmistella ja että jokaisen pitäisi olla selvillä kokoustekniikasta. » valmistella, ja tähdennettiin kokoustekniikan tuntemusta
• Sivulausetta ei voi rinnastaa yksityiseen sanaan.
Lehdissä on esitelty tarkkaan, millaisia kalliomaalaukset ovat ja niitä paikkoja, joissa maalaukset ovat säilyneet. » ja millaisilla paikoilla ne ovat säilyneet
• Luetelman osien on oltava symmetrisiä.
Tulipaloja voit estää pitämällä tulitikut poissa leikki-ikäisten ulottuvilta, noudattamalla öljykamiinan ja nestekaasulaitteiden käyttöohjeita, kun huolehdit sähköjohtojen ja -laitteiden kunnosta, äläkä koskaan sulata jäätyneitä putkia sulatuslampulla.
» käyttöohjeita, huolehtimalla kunnosta ja sulattamalla jäätyneet putket turvallisesti,
ilman sulatuslamppua
• Rinnasteisten sanojen tulee olla sanaluokaltaan symmetrisiä.
Elokuva oli pitkäveteinen, epäjohdonmukainen ja ennakkomainontaan luottaneelle muutenkin pettymys. » Elokuva oli pitkäveteinen ja epäjohdonmukainen eikä muutenkaan vastannut ennakkomainontaa (subst. pettymys ei rinnastu adjektiiveihin).
Hänen mielestään kaikissa valtion hankkeissa olisi pyrittävä säästämään ja menojen lykkäämiseen. » olisi pyrittävä säästämiseen ja menojen lykkäämiseen t. säästämään varoja ja lykkäämään menoja {säästämään on verbi, lykkäämiseen substantiivi; tosin molemmat ovat illatiivissa)
• Sanojen on sovittava asiasisällöltään rinnastettaviksi.
Nuoret toivovat pääsyä oppilaitoksiin ja työpaikkaa. » Nuoret toivovat pääsyä oppilaitoksiin ja työpaikan saantia t. Nuoret toivovat pääsevänsä oppilaitoksiin ja saavansa työpaikan {pääsyä ja työpaikkaa ovat kovin eriluonteisia substantiiveja).
Veneiden hyteissä on lämpöeristys ja kaksi makuusijaa. » Veneiden hytit ovat lämpöeristei- siä. Niissä on kaksi makuusijaa.
162


RINNASTUS
Riittävä varovaisuus, oikea nopeus ja turvallisuusvaatimukset täyttävä ajoneuvo ovat hyviä liikenneonnettomuuksien torjuntakeinoja. » oikea nopeus ja ajoneuvon turvallisuusvaatimusten noudattaminen
• 	kuin-rakenteet ja kuten-, esimerkiksi- ym. irralliset lisät
- Useissa tapauksissa kuin-rakenteesta puuttuu predikaatti. Subjekti on kuitenkin subjektin sijassa, nominatiivissa tai partitiivissa. Toisinaan kuin-rakenteen substantiivi (usein subjektin asemaan pyrkivä) on muu lauseenjäsen kuin subjekti. Tällöin se on samanmuotoinen edellä olevan vertausparikkinsa kanssa. Monesti kuin-rakenteen substantiivi asettuu yhtä hyvin vaillinaisen lauseen subjektiksi kuin rinnasteisen jäsenen tapaiseksi sanaksi.
Viime kesänä Leila maalasi mökkinsä siniseksi ja valkeaksi kuin Suomen lippu (on). Ei: Suomen lipun (lippua ei maalata)
Sana 'häirikkö’ on levinnyt merkitsemään muitakin häiritsijöitä kuin juopuneita (häiritsijöitä ja juopuneita ovat yhdenmuotoisia objekteja).
Sellaisella pienellä maalla kuin Suomi (on) t. Suomella ei ole mahdollisuuksia rakentaa kovin monen alan tietokonekeskuksia.
Meren öljymiesten tapaturmavaara on viisikymmentä kertaa suurempi kuin tehdastyöläisillä. »tehdastyöläisten
- Kuten-, esimerkiksi-, nimittäin- ym. irralliset ilmaukset ovat yleensä samastettavissa rinnasteisiin ilmauksiin.
Romanttisuus vaatii keveät kankaat, kuten pikee, musliini ja ohut satiini. » kuten pikeen, musliinin ja ohuen satiinin.
Olisi hyvä suosia helposti hävitettäviä tavaransuojuksia, esimerkiksi paperipakkaukset, ja karttaa hankalampia jätteitä, kuten PVC-muovi ja sumutepakkaukset. » paperipakkauksia  PVC-muovia ja sumutepakkauksia
Muovisuksilla, vanhalta nimeltään lasikuitusukset, on monia hyviä ominaisuuksia puusuksiin verrattuna. »lasikuitusuksilla
Tuulet ovat Venus-planeetan pinnalla varsin merkityksettömiä, vain vajaa metri sekunnissa. » merkityksettömiä. Niiden nopeus on vain vajaa metri sekunnissa.
- Appositiomainen täsmennys irrallisena lisänä (ks. s. 102)
Koululaisten stressioireet ilmenevät useimmiten käytöshäiriöinä: sopeutumattomuus, haluttomuus, koulupinnaus ja aggressiivisuus. » sopeutumattomuutena jne.
Kokkosen säveltämä messu jakaantuu vanhaan tapaan viiteen osaan - Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei - ja muutenkin teos noudattaa suurten mestareiden henkeä.
» viiteen osaan. Nämä ovat Kyrie . Muutenkin teos t. Kokkosen säveltämässä messussa
on viisi osaa: Kyrie . Muutenkin
163


34 	Lisää virkkeiden rakenteesta
Virkerakenteissa saattaa olla monenlaisia heikkouksia. Harjaantumaton kirjoittaja voi panna pisteiden väliin ilmauksia, jotka eivät ole virkkeitä, ja toisaalta kuormittaa valmista kokonaisuutta asioilla, jotka vaativat oman virkkeensä. Toisinaan virkettä rasittaa liika pituus, toisinaan peräkkäiset virkkeet ovat niin lyhyitä, että sujuvuus kärsii. Virkkeen pituuteen liittyy usein mutkikkuus ja vaikeaselkoisuus. Heikkouksia ovat myös rakenneosien väärä niveltyminen toisiinsa, kuten esim. kappaleissa Rektio ja Rinnastus on esitetty, alistus- ja viittaussuhteiden vinoutuminen sekä erilaiset muut hahmotusta häiritsevät ja suoranaisiin väärinkäsityksiin johtavat tekijät. Kaiken kaikkiaan virkkeen rakentaminen selkeäksi ja joustavaksi kysyy ankaraa kurinalaisuutta.
1 	Erilaisia rakenneheikkouksia
1.1 Virkkeen alun ja lopun epäyhtenäisyys (anakoluutti)
Jos virkkeen alku- ja loppupuoli eivät nivelly toisiinsa, syynä on usein väliin kuuluvan jakson puuttuminen.
Jos vertaa A:n kaupungin mainospaikkavuokria muiden kaupunkien vastaaviin vuokriin, on A:ssa suuremmat vuokrat.
» vastaaviin vuokriin, voi todeta, että A:ssa on suuremmat vuokrat t. paremmin ilman turhaa painolastia (koko virke): A:ssa on suuremmat mainospaikkavuokrat kuin muissa kaupungeissa.
Tarkasteltaessa oppikirjojen kuvitusta niissä on paljon sellaisia kuvia, joiden opetusarvo on vähäinen. » Oppikirjoissa on paljon sellaisia kuvia, joiden opetusarvo on vähäinen.
1.2 Virkkeenä sivulause tai lauseen osa
Kotimaisen pussilakanan hinnasta jää maahan 85 %. Suunnilleen yhtä paljon pyyheliinasta ja pöytäliinasta. Joten kotimaisten tekstiilien ostaja suosii suomalaista. Antaa tavallaan lahjan omalle maalleen.
Edellä olevassa kappaleessa vain ensimmäinen kokonaisuus on virke. Korjaus esim.
Kotimaisen pussilakanan, pyyheliinan ja pöytäliinan hinnasta jää maahan noin 85 %. Kotimaisten tekstiilien ostaja siis suosii suomalaista, antaa tavallaan lahjan omalle maalleen.
1.3 Useita hyvin lyhyitä virkkeitä peräkkäin
Puista kilpavenettä olisi kehiteltävä. Siinä ei saisi olla tuntuvia liitoksia. Laudat pitäisi yhdistää liimaamalla. Nauloista olisi päästävä.
Sujuvammin:
Puista kilpavenettä olisi kehiteltävä. Siinä ei saisi olla tuntuvia liitoksia, vaan laudat pitäisi yhdistää liimaamalla; nauloista olisi päästävä.
164


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
1.4 Ja-sana virkkeen arvoisten ilmausten välissä (ns. suollostyyli)
Sinirinnan laulu on hyvin monivivahteista ja sisältää helmeileviä sävelkulkuja, siriseviä ääniä ja vienoja vihellyksiä ja lintu voi jopa matkia puron lirinää. » Sinirinnan laulu on hyvin monivivahteista. Se sisältää vihellyksiä. Lintu voi jopa
1.5 Ja-sana virkkeen alussa (sopii harvoin)
Synteettisen kumin tuotantokustannukset ovat nousseet voimakkaasti öljyn kallistumisen vuoksi. Ja tästä on hyötynyt luonnonkumi: sen hinnat kipuavat jatkuvasti ylöspäin. » Tästä on hyötynyt
1.6 Pilkun tilalle piste, puolipiste tai kaksoispiste
Näillä musiikkijuhlilla esitetään kamarimusiikkia, muutakin musiikkia on tosin tarjolla, nuorisolle on jälleen järjestetty oma tilaisuutensa. » esitetään kamarimusiikkia, mutta muutakin musiikkia on tarjolla. Nuorisolle
Ihminen ei viihdy yksin eikä täysin edes oman perheen parissa, jokaisella on tarve luoda yhteyksiä myös kodin ulkopuolelle. » oman perheen parissa; jokaisella (myös piste sopii)
Muurahaispesän tärkein osa on helppo erottaa muusta keosta, sen muodostavat karkeat tikut ja risut. » keosta: sen (myös piste sopii)
Lisää esimerkkejä s. 94 ja 103
1.7 Virke pirstoina
Lauseiden sisään kiilautuneet lyhyet sivulauseet ja muut lisät saattavat pilkkoa virkkeen hajanaiseksi.
Hän tähdensi, ettei se seikka, kuka omistaa yrityksen, ratkaise sen menestymistä, vaan se, miten tarmokkaasti sitä hoidetaan, sekä se, noudatetaanko järkeviä talousperiaatteita, jo koettuja, ja antaako verottaja elinmahdollisuuksia.
Sujuvammin:
Hän tähdensi, ettei yrityksen menestymistä ratkaise se, kuka sen omistaa, vaan miten tarmokkaasti sitä hoidetaan, noudatetaanko järkeviä, koettuja talousperiaatteita ja antaako verottaja elinmahdollisuuksia.
»Häntä»:
Suomi voitti ampumahiihdon joukkuekilpailun, jossa lasketaan neljän parhaan yhteisaika, 44 sekunnilla. » Suomi voitti ampumahiihdon joukkuekilpailun 44 sekunnilla. Tässä kilpailussa lasketaan
1.8 Rikkomattomia liittoja
Genetiiviattribuutin ja sen pääsanan, agentin ja agenttipartisiipin sekä postposition ja siihen kuuluvan sanan väliin ei pidä sijoittaa sivulausetta eikä yleensä muutakaan ainesta.
Aune Ruhasen, joka viettää pian 80-vuotispäiväänsä, kuulo on hieman heikentynyt. » Pian 80-vuotispäiväänsä viettävän Aune Ruhasen kuulo on hieman heikentynyt.
Viraston erilaisista todistuksista, vaikka niitä jouduttaisiin antamaan runsaastikin, saamat maksut peittävät vain vähäisen osan menoista. » Viraston erilaisista todistuksista saamat
165


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
maksut peittävät vain vähäisen osan menoista, vaikka todistuksia jouduttaisiin antamaan runsaastikin.
Elokuva on yleispätevä kertomus ikuisesta kamppailusta niiden, joilla on, ja niiden, joilla ei ole, välillä. » niiden välillä, joilla on ja joilla ei ole (ks. s. 28)
Toivottavasti minkään ahtaan ryhmittymän - tarkoitan ennen kaikkea poliittisia puolueita - etujen ajaminen ei pääse kirkkovaltuustojen ohjelmiin. » Toivottavasti minkään poliittisen enempää kuin muunkaan ahtaan ryhmittymän etujen ajaminen
1.9 Sivulauseketju
Syntyy tankkaava vaikutelma, jos samanlaisia sivulauseita sijoitetaan peräkkäin aina edellisen alistukseen. Relatiivilauseiden ketju ei juuri häiritse, paitsi milloin pronominit ovat samanmuotoisia tai lähellä toisiaan.
Rakennusleikkikentän suosio on niin suuri, että järjestäjät toivovat, että lapset tulisivat rakennuspuuhiin vuorotellen. » toivovat lasten tulevan
Veistämöistä käyttävät eniten puuta pienveistämöt, jotka valmistavat loistoveneitä asiakkaille, jotka yksinkertaisesti pitävät puualuksista. » pienveistämöt. Ne valmistavat
Relatiivilauseiden rakenneheikkouksista lisää s. 31-32
1.10 Epäsuora kysymyslause - ei että-sanaa
Olisi mielenkiintoista tietää, että onko tätä kuoriaista tavattu ennen Suomessa. » tietää, onko tätä kuoriaista
1.11 Muotoilun ja sananvalinnan summittaisuus
Virkkeen taitamaton muotoiluja summittainen sananvalinta saattavat vääristää merkitystä.
Bussiemäntä tarjoili jääkaapistaan virvoitusjuomia suuta kuivaaville matkalaisille. » janoisille matkalaisille
Katselmuksessa kiinnitetään huomiota niihin epäkohtiin, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia. » huomiota seikkoihin, jotka
Linja-autot ovat nykyisin mukavia ja nopeita, samoin useimmat tiet (teitä ei voi sanoa mukaviksi eikä nopeiksikaan).
2 	Kieltoilmauksista
• Kieltoverbi taipuu kaikissa persoonamuodoissa yksikössä ja monikossa (s. 41,128).
• Kieltosana eräiden pronominien yhteydessä (s. 36, 37).
• Kieltoilmaukset ja eräät konjunktiot
Joihinkin konjunktioliittymiin kuuluu kieltosana (ei - eikä, ei ainoastaan - vaan myöskin; ei enempää - kuin + -kaan, -kään). Konjunktioliittymiä joko — tai, sekä —
166


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
että, niin - kuin + -kin, yhtä t. niin hyvin - kuin ei voi käyttää kieltoilmauksissa. (Ks. s. 40-42). Vaan esiintyy ainoastaan kieltoilmauksen jäljessä (s. 39-40). Jopa ja vieläpä eivät sovi kieltoilmauksiin:
Etelä-Amerikan valtiot ovat ryhtyneet supistamaan jyrkästi menojaan. Jopa öljystä rikas Venezuela ei tee poikkeusta. » Ei edes öljystä rikas Venezuela
• Liitepartikkeli -kin esiintyy useimmiten myönteisessä, -kaan, -kään kielteisessä yhteydessä.
Aina ei kunnilla ollut kiinnostusta hyväkuntoistenkaan koulutalojen käyttöön.
Siihen ei kellään ole huomauttamista, varsinkaan kun muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä.
Huom. -kin:
Lika pinttyy lasin pintaan varsinkin jos lasia ei ole pesty riittävän kuumalla vedellä.
-kaan, -kään myöntävässä lauseessa:
Kuula lävisti vasemman hihan aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoa kädelle.
Harvoin ainakaan nuoret tätä ymmärtävät.
Olisiko siitäkään apua?
• etteikö
Liite -kö ei sovi että-konjunktioon. Hylättävä kieltoilmaus etteikö tunkeutuu toisinaan myönteiseenkin että-lauseeseen.
On turha väittää, etteikö palolaitoksessa olisi myös puutteita. » ettei palolaitoksessa ole myös puutteita
Kielteisen epäillä-verbin yhteyteen tuntuu usein sopivan sekä myöntävä että kieltävä että-lause. Jos »en epäile» -ilmauksen katsotaan merkitsevän samaa kuin »olen varma», ei epäselvyyttä synny:
En epäile (= Olen varma), että hän tulee.
Ei kukaan epäile, etteikö myymälävarkaus ole rikos. » että myymälävarkaus on rikos
• Sana tuskin ei sovi kieltoilmauksen yhteyteen.
Elokuvassa hulluus muuttuu sankaruudeksi, mitä tuskin kirjailija ja ohjaaja eivät ole tarkoittaneet. » mitä tuskin kirjailija ja ohjaaja ovat tarkoittaneet
• ei edes
Jos lauseeseen liittyy irrallisena lisänä »ei edes» -ilmaus, myös varsinaiseen lauseeseen kuuluu kieltosana.
Ketään valkoista, ei edes lehtimiehiä, päästetty kaupunkiin. » Ei ketään valkoista, ei edes lehtimiehiä,
167


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
Luontevampaa on käyttää kieltolauseessa yksinään edes-sanaa tai korvata se liitepartikkelilla -kaan, -kään.
Ketään valkoista, edes lehtimiehiä, ei päästetty kaupunkiin t. Ei ketään valkoista, lehtimie- hiäkään, päästetty kaupunkiin.
Ulkopuoliset tapahtumat, edes kaikkein merkittävimmät (kaikkein merkittävimmätkään), eivät näille suurille vanhuksille olleet muuta kuin kulunutta kertausta.
• Kieltolauseen objekti on yleensä partitiivissa (ks. s. 138). Muodoltaan kieltävän mutta sisällöltään myöntävän lauseen objekti on nominatiivissa.
Viimeisessä ottelussa kotijoukkueella ei ollut vaikeuksia saada voittoon tarvittavia lisäpisteitä.
Eikö liene ollut tarkoituksena mustata vastustajan maine?
• Referatiivisen lauseenvastikkeen kieltomuoto aiheuttaa tavallisesti väärinkäsityksen, koska lv:n kieltosana liittyy pääverbiin. Sen vuoksi on parasta käyttää sivulausetta. Lause »Saara ei sanonut jatkavansa opintojaan» on kaksitulkintainen. Sanoiko Saara, että hän ei jatka opintojaan, vai eikö hän jostakin syystä sanonut, että hän jatkaa opintojaan?
3 	Hahmotuksen harhautuminen
Tekstin sisältö voi harhautua pahasti, jos lukija normaalin kielitajunsa mukaisesti sitoo sanan tai sanat toiseen yhteyteen kuin kirjoittaja on tarkoittanut.
Sudanissa saa 72 % väestöstä toimeentulonsa maataloudesta, teollisuudesta ja käsiteollisuudesta vain 6 %. » maataloudesta ja vain 6 % teollisuudesta ja käsiteollisuudesta
Liitukauden lopulla jättiläisliskot, primitiiviset imettäväiset ja miljoonat hyönteiset täyttivät maan ja myös meret olivat täynnä elämää. » Myös meret
Kilpailijat ryhtyivät huuhtomaan kultaa viidellä kielellä esitetyn avauksen jälkeen. » Avauksen jälkeen, joka esitettiin viidellä kielellä, ryhtyivät kilpailijat huuhtomaan kultaa t. Viidellä kielellä esitetyn avauksen jälkeen ryhtyivät kilpailijat huuhtomaan kultaa.
1960-luvun kuohunnan edellytykset loivat kaksi merkittävää ilmiötä: suurten ikäluokkien varttuminen nuoruusikään ja poikkeuksellinen aatepoliittinen tilanne maailmassa ja erityisesti Suomessa.
Lukija tajuaa edellytykset subjektiksi, vaikka se on tarkoitettu objektiksi. » 1960-luvun kuohunnalle loivat edellytykset kaksi
4 	Vaikeaselkoisuus
Tekstin lukemista ja tulkintaa vaikeuttavat suuresti
- 	raskaat attribuuttiröykkiöt, etenkin määritteiset partisiippiattribuutit
168


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
- peräkkäisten tai muuten lähekkäisten sanojen samasijaisuus, etenkin jos sanat eivät jäsenny tutulla tavalla
- virkkeiden pituus
- välilauseet, etenkin jos ne ovat pitkiä ja niitä on useita samassa virkkeessä.
4.1 	Attribuuttikasaumia
Kirkonkylän läpi kulkevan Etelä-Suomeen jalostettavaksi vietävän puutavaran määrä on ollut vuosittain noin kolme miljoonaa kuutiometriä.
Virkkeessä on kolme partisiippia määritteineen (keskimmäinen määrittää kolmatta). Koko alkupuoli on määrä-sanan taakkana.
Kevennettynä: Kirkonkylän läpi on kulkenut vuosittain noin kolme miljoonaa kuutiometriä puutavaraa Etelä-Suomeen jalostettavaksi.
Käynti ruusunpunaisen ja ruskean eri sävyinä hohtavaan kalliokanjoniin louhitussa Petran autokaupungissa keskellä erämaan hiljaisuutta oli unohtumaton elämys.
Edellä olevassa virkkeessä on kaksi partisiippia määritteineen ja lisäksi partisiipit ovat päällekkäisiä. Käynti-sanan määritemassa jatkuu predikaattiin saakka.
Keveämmin: Käynti keskellä erämaan hiljaisuutta sijaitsevassa Petran kaupungissa oli unohtumaton elämys. Kaupunki on louhittu kalliokanjoniin, joka hohtaa ruusunpunaisen ja ruskean eri sävyjä.
4.2 	Samasijaisuus
Samalla kiinnitetään huomiota aiheettomien poissaolojen kasvuun ja niiden yhteyksiä sairausajan palkkamääräysten muutoksi/n ja pitkiin viikonloppui/z/n.
Rinnasteiset substantiivit kasvuun ja yhteyksiin eivät häiritse toisiaan, mutta viimeksi mainittu illatiivi ei suvaitse enää seurakseen illatiivimääritteitä muutoksiin ja viikonloppuihin.
Parempi: poissaolojen kasvuun ja niihin yhteyksiin, joita poissaoloilla on sairausajan palkka- määräysten muutoksiin ja pitkiin viikonloppuihin
Paikallisyhdistyksillä on oikeus lähettää piirikokouksiin yksi äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa kymmeniä piirikokous/a edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän tilaston osoittamaa maksuvelvollista jäsentä kohti.
Edellisessä virkkeessä samasijaisuus aiheuttaa hahmotushäiriön: kielitajunnassa muotoutuu sanaliitto jokaista alkavaa kymmentä piirikokousta. Yhteen kuuluvia sanoja ovat kuitenkin jokaista alkavaa kymmentä maksuvelvollista jäsentä kohti.
Korjaus esim.: Paikallisyhdistyksillä on oikeus lähettää piirikokouksiin yksi äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa kymmentä maksuvelvollista jäsentä kohti, laskettuna edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän tilaston mukaan.
169


LISÄÄ VIRKKEIDEN RAKENTEESTA
4.3 Virkkeiden pituus
Mahdollisesti vielä tehokkaammin kuin yleisluonteista ammattisivistystä lisäämällä ja perus- ammatteja kehittämällä voitaisiin nuoren luontaiseen kehitykseen sekä yhteiskunnan työvoimatarpeeseen vastata muuttamalla nykyisen keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelmaa joustavammaksi lisäämällä valinnaisuutta ja oppikurssien yhdistelymahdollisuuksia, kenties myös mahdollisuuksia kokeilla ammattityötä yhteiskunnan työelämässä.
Kevennettynä (mm. on muodostettu useampia virkkeitä ja muutettu sanajärjestystä):
Nuoren luontainen kehitys ja yhteiskunnan työvoimatarve vaatisivat lisäämään yleisluonteista ammattisivistystä ja kehittämään perusammatteja. Mahdollisesti vielä tehokkaampaa olisi nykyisen keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelman muuttaminen joustavammaksi lisäämällä valinnaisuutta ja oppikurssien yhdistelymahdollisuuksia. Kenties voitaisiin myös entistä enemmän kokeilla tulevaa ammattityötä yhteiskunnan työelämässä.
4.4 Välilauseet (kiilalauseet)
Kiinteistönhoitajalle voi tehdä ilmoituksen viasta kuin viasta, kun taas huoltomies, joka tuntee ehkä vain yhden alan ja hallitsee vain siihen kuuluvat korjaukset, pyytää, jos vika on muualla kuin hänen alallaan, ilmoittamaan huoltoyhtiöön.
»Kun taas» -lauseen hahmotusta haittaa ensin väliin tunkeutuva joka-lause ja sitten jos-lause.
Kiinteämmin esim.: Kiinteistönhoitajalle voi tehdä ilmoituksen viasta kuin viasta, kun taas huoltomies, joka hallitsee ehkä vain yhden alan, pyytää ilmoittamaan huoltoyhtiöön, jos vika ei kuulu hänen alaansa.
Asemakaava- tai rakennuskaava-alueella on kunnan siitä alkaen, kun se on tullut velvolliseksi rakentamaan kadun tai tien, jolle yksityisen tien tai sen osan liikenne on tarkoitettu siirrettäväksi, tai ryhtynyt sellaista katua tai tietä rakentamaan, otettava tällaisen kadun, tien tai sen osan tienpito hoidettavakseen.
Edellisessä virkkeessä alku ja loppu muodostavat päälauseen. Välissä on kaksi rinnasteista kun-lausetta sekä edelliseen kun-lauseeseen alistussuhteessa oleva relatiivilause (tai kaksipredikaattinen kun-lause, jonka sisässä on relatiivilause). Lakitekstiä.
170


35 	Sanajärjestys
Sanajärjestyksestä ei suomen kielessä ole juuri täsmällisiä sääntöjä. Sanajärjestyksen tulee olla ennen kaikkea luonteva. Väärinkäsityksiä ei saisi syntyä. Painotus, rytmi ja tyyliseikat määräävät osaltaan sanojen järjestystä. Subjektin ja predikaatin keskinäisessä järjestyksessä näyttää eräissä tapauksissa olevan säännönmukaisuutta. Jotkin partikkelit vaativat lauseessa määräpaikkansa.
• Luontevuus
Nykyisin kiinnitetään enemmän kuin ennen huomiota henkisten alojen ammattitauteihin. » Nykyään kiinnitetään henkisten alojen ammattitauteihin enemmän huomiota kuin ennen.
Vartiovene saavuttuaan onnettomuuspaikalle pelasti ensin veden varaan joutuneet. » Saavuttuaan onnettomuuspaikalle vartiovene pelasti ensin t. Vartiovene pelasti onnettomuuspaikalle saavuttuaan ensin .
Edellytykset näyttävät hyviltä maiden lähentymiselle. » Edellytykset maiden lähentymiselle näyttävät hyviltä.
Neuvottelukeskuksen antamista palveluista ulkokuntalaisille vaaditaan korvausta. » Neuvottelukeskuksen ulkokuntalaisille antamista palveluista vaaditaan korvausta.
• Painotus
Muusikko voi säilyttää ammattitaitonsa vain jatkuvasti harjoittelemalla.
Painokkaammin: Vain jatkuvasti harjoittelemalla voi muusikko säilyttää ammattitaitonsa.
• Tyyli ja rytmi
Morsian toivoi vanhanajan juhlallisia, romanttisia, kodikkaan tunnelmallisia häitä.
Vähän eri vivahde: Morsian toivoi vanhanajan häitä, juhlallisia, romanttisia, kodikkaan tunnelmallisia.
Rytmin vaatima sanojen järjestys luettelossa: lyhin ilmaus alussa, pisin lopussa Keraaminen laatta on kaunis, kestävä ja helppohoitoinen.
• Virhekytkentä, so. sanan tai sanojen kytkeytyminen väärään yhteyteen
Katselin eilen talojen räystäiltä jalkakäytäville tipahtamaisillaan olevia lumia. » Katselin eilen, miten talojen räystäiltä oli juuri tipahtamaisillaan lumia jalkakäytäville.
Tämän merijärveIäisen pojan yhteiskunnalliset riennot tempasivat mukaansa jo nuorena. » Tämän merijärveläisen pojan tempasivat yhteiskunnalliset riennot mukaansa jo nuorena.
Museovirasto osoittaa hoitamatta jääneistä haudoista historiallisesti arvokkaat. Nämä haudat lunastavat sitten seurakunnat hoitoonsa.
Normaalin kielitajun mukaisesti haudat asettuu subjektiksi ja seurakunnat objektiksi. » Seurakunnat lunastavat sitten nämä haudat hoitoonsa.
Lisäesimerkkejä s. 168
171


SANAJÄRJESTYS
• 	Subjektin ja predikaatin järjestys
Normaalipainotteisessa lauseessa on yleensä suora sanajärjestys, so. subjekti on ennen predikaattia. Subjektilla tarkoitetaan myös ajatussubjektia (s. 147). Eräitä melko yleisiä säännönmukaisuuksia:
- Jos lause alkaa verbin määritteellä ja subjekti ilmoittaa uuden asian tai on muuten painollinen, sanajärjestys on tavallisesti käänteinen. Jos subjekti on ollut ennen puheena tai on painoton, sanajärjestys on yleensä suora.
Subjekti uusi tai muuten painokas:
Tällä hetkellä aurinkoenergia on tutkimuksemme kohteena. » Tällä hetkellä tutkimuksemme kohteena on aurinkoenergia.
Todennäköisesti lainrikkomusta ei ole kuitenkaan tapahtunut. » Todennäköisesti ei kuitenkaan ole tapahtunut lainrikkomusta.
Hänen vaihdettuaan paikkaa uudet ongelmat tulivat vastaan. » Hänen vaihdettuaan paikkaa tulivat vastaan uudet ongelmat.
Subjekti tuttu:
Amerikan-kiertue päättyi sunnuntaina. Tiistaina palaavat matkalaiset Suomeen. Luontevammin: Tiistaina matkalaiset palaavat Suomeen.
Varauksetonta suosiota eivät nämä matkustajavaunut ole kuitenkaan saaneet.
Paremmin: Varauksetonta suosiota nämä matkustajavaunut eivät kuitenkaan ole saaneet.
Elettyään pitkään luonnon parissa alkavat monet ihmiset tuntea olevansa yhtä sen kanssa. Paremmin: Elettyään pitkään luonnon parissa monet ihmiset alkavat tuntea olevansa yhtä sen kanssa (lauseenvastikkeen poss.suff. osoittaa hallitsevan lauseen subjektin tutuksi).
- Jälkilauseessa, so. sivulauseen jälkeisessä päälauseessa, on yleensä suora sanajärjestys, etenkin jos subjekti on hyvin painoton, esim. lyhyt pronomini. Painokas subjekti pyrkii predikaatin jälkeen.
Jos auto menee epäkuntoon, on se saatava kiireesti pois ajoradalta. » se on saatava (ajatussubjekti se on hyvin painoton)
Kun lauantait tulivat vapaiksi, ajankäytön pulmia ilmaantui yllättävän monille. » ilmaantui yllättävän monille ajankäytön pulmia (subj. pulmia melko painokas)
- Suoran esityksen jälkeisessä johtolauseessa, jälkijohtolauseessa, on yleensä käänteinen sanajärjestys. Jos subjekti on hyvin painoton, sanajärjestys on tavallisesti suora.
»Mikä olisi edullinen säästämistapa?» kyseli eräs vanhuudenvaraa suunnitteleva asiakas. »Ei edullisia taida ollakaan», hän jatkoi.
- Ja-, mutta- ja vaan-konjunktioiden jäljessä on sellainen sanajärjestys kuin lauseessa olisi ilman näitä konjunktioita. Yleensä se on suora.
Nämä näkökohdat on tarkoitettu toteutettaviksi, ja ovat ne myös hallituksen tiedossa, »ja ne ovat myös
172


SANAJÄRJESTYS
• 	Eräiden partikkelien paikka
Täsmällistä paikkaa lauseessa vaativat mm. seuraavat partikkelit: myös, vain, jopa, vieläpä, etenkin, sekä - että, joko - tai, enempää - kuin, -kin, -kaan, -kään, -pa, -pä, -hän, -hän.
Musiikinopetuksen oikeaa ajoitusta pidettiin myös tärkeänä. » Tärkeänä pidettiin myös musiikinopetuksen oikeaa ajoitusta.
Nainen saa joskus samasta työstäkin pienemmän palkan kuin mies. » samastakin työstä
Monet tehtaat kamppailevat laman kourissa. Taantumilta eivät ole välttyneet valtion yrityksetkään. » valtionkaan yritykset
Näyttää siltä, että asiaa koskevat lakipykälät ovat joko menettäneet merkityksensä tai ne on täysin unohdettu. » lakipykälät joko ovat menettäneet merkityksensä tai
173


36 	Toisto
Toistolla tarkoitetaan tässä tautofoniaa ja tautologiaa. Tautofonia merkitsee yleisesti samojen, samakantaisten ja muuten sama-asuisten sanojen sekä samanlaisten ei-rinnas- teisten pääteainesten lähekkäistä, häiritsevää toistamista. Tautologia on asian toistamista. Sitä esiintyy enimmäkseen samassa virkkeessä. Tällöin voidaan asian kertaamiseen käyttää kokonaista lausetta, toista sanaa, sanaliittoa tai liitepartikkelia. Erillään kiusaavasta toistosta on pidettävä asian ja sanojen toistaminen tyylisyistä. Silloin halutaan erityisesti tähdentää jotakin asiaa. Esim. Olen aina ajatellut näin ja olen myöskin aina pyrkinyt toimimaan näin.
1 Tautofonia
Kappalehinta, on 35 mk/kpl.
Lähiaikoina kaupungin rakennuskelpoinen maa on käytetty loppuun, vaikka maan hankkimiseksi käytettäisiinkin kaikki käytettävissä olevat keinot (käyttää-verbin muotoja).
Tämä työttömien ryhmä työllistetään etupäässä työllisyysvaroin (samakantaisia sanoja). Pastisen tupa oli tupaten täynnä väkeä (sama-asuisia sanoja).
Filmi kuvaa erään hollantilaiseen tapahtumia, kylän, joka on joutunut poliittisten ristiriitojen pyörteisiin (korrelaatti toistettu; ks. s. ).
Parin viikon takaisen myrskyn kaataman metsän omistajat etsivät parhaillaan puille ostajia (ei-rinnasteisia genetiivejä).
Asia oli kurssin ohjelmaa suunnitteleva//a ryhmällä esi//<5f tällä viikolla pidetyillä neuvottelupäivinä (ei-rinnasteisia adessiiveja).
Ruokamyrkytykset ovat meillä melko harvinaisia, joskaan läheskään kaikki tapaukset eivät tule tilastoihin (samoja liitteitä).
2 Tautologia
• Samamerkityksisiä lauseita
Kangaspuut eivät ole aikojen kuluessa paljonkaan muuttuneet, vaan niiden rakenne on pysynyt lähes samana.
Ensin sain pitkään selvitellä itselleni uuden työpaikan monimutkaista organisaatiota, johon perehtyminen vei oman aikansa.
• Samamerkityksisiä sanoja
Asian kielteisiä puolia ei ole syytä liioitella eikä paisutella.
Kampanjaa tullaan ensi keväänä laajentamaan (futuuri tarpeeton, koska tuleva tapahtuminen ilmenee muutenkin).
Tarja ei ole juuri näytellyt sitten ylioppilasteatterikauden jälkeen.
174


TOISTO
Todennäköisesti työt jatkunevat edelleen maanantaina (lisäksi todennäköisesti ja potentiaali jatkunevat).
Vaikka taiteilija kuvaa mielellään soita, hän ei silti halua maalaustensa julistavan soidensuojelua.
Hanke ei kiinnosta siksikään, koska paikkakunnalla ei ole koulutettua väkeä. » siksikään (senkään vuoksi), että
• Samamerkityksisenä ilmauksena liitepartikkeli
Vireillä on melkoinen joukko myös muitafc/Vi hankkeita. » myös muita t. muitakin
Hänen elämäntapansa vauhdikkuus ilmenee jo siitUkin, että häntä on vaikea tavoittaa edes puhelimella/caa/z.
Kunnanvaakunaa pidetään onnistuneena, sillä kertoo hän se pitäjän keskeisestä historiasta.
Mielestäni miehen ja naisen tasa-arvo ei voi täysin toteutua, koska tihän heidän biologinen käyttäytymisperustansa ole sama.
Näytelmä on aina ajankohtainen: käsitteleehän se luvatonta metsästystä (kaksoispiste ilmaisee tässä samaa kuin hän-liite). » ajankohtainen: se käsittelee t. ajankohtainen, käsitteleehän se
• eniten ja superlatiivi (ks. s. 26)
Yhä vielä NN on kotimaassaan eniten ihailluin laulaja » eniten ihailtu t. ihailluin
• Rajakohtailmaus ja noin, välinen ym.
Lisäystä on noin 6-8 %. » Lisäystä on 6-8 % t. noin 7 %.
Tie on suljettuna huhtikuun 10.-15 päivän välisen ajan. » 10. ja 15. päivän välisen ajan t. suljettuna 10.4.-15.4.
• Valikoimaa osoittavan ilmauksen toistaminen
Jos jokin ilmaus (mm., esim., kuten) osoittaa, ettei ole kysymys koko joukosta, ei siihen yhteyteen sovi enää toinen samansisältöinen ilmaus (ym., jne., tms.).
Yleisimmät ilmaa saastuttavat aineet ovat erilaiset aerosolit, rikkiyhdisteet, typpioksidit jne. » rikkiyhdisteet ja typpioksidit.
Erämaavaelluksen varalle annetaan runsaasti ohjeita. Esimerkiksi maastoon ei saisi lähteä yksin, mukaan pitäisi varata ainakin kartta, kompassi, tulentekovälineet ym., muonaa tulisi olla riittävästi, vaatetuksen olisi oltava näkyvä jne. » ainakin kartta, kompassi ja tulentekovälineet, ja vaatetuksen olisi oltava näkyvä.
175


37 	Lyhyys, luontevuus
Esityksen tulee olla tiivistä, ei liikasanaista eikä löyhää. Sen on oltava myös selkeää ja luontevaa, ei hapuilevaa eikä kiemuraista. Ehdoton lyhyys ei ole aina tarkoituksenmukaista, mutta hyvin usein voi saman asian sanoa lyhyellä ilmauksella nasevammin kuin pitkällä. Sanonnan mutkikkuus on tajuttava kielen heikkoudeksi. Turhat ja tyhjät sanat on kokonaan hylättävä.
• Lyhempiä vaihtoehtoja sanojen ja sanaliittojen tilalle
Eräitä esimerkkejä:
lukumäärä - luku t. määrä toimenpide - toimi äärimmäisyystapaus - ääritapaus
riippuvaisuus - riippuvuus vähäisyys - vähyys takautuma - takauma pölytysaine - pölyte
luonnontilassa oleva - luonnontilainen perustavaa laatua oleva - perusluonteinen suomalaista valmistetta oleva - suomalaisvalmisteinen
tehdä samanaikaiseksi - samanaikaistaa tulla sujuvaksi - sujuvoitua
luottavaisesti - luottavasti kiireisesti - kiireesti, heti lukuun ottamatta — usein: paitsi
• Turhia sanoja (kursivoidut):
Kääntösilta tarvitsee käyttöhenkilökuntaa, mutta kiintosilta puolestaan ei sitä tarvitse.
Merenpinnan muutoksiin vaikuttaa mm. jäätiköihin sitoutuneen veden sulaminen ja valuminen meriin. » vaikuttaa mm. jäätiköiden sulamisvesi
Musiikkijuhlat järjestettiin satojen eri ihmisten suorittaman talkootyön voimin. » Musiikkijuhlat järjestettiin satojen ihmisten talkootyönä.
Asetettaessa kotimaiset energialähteet tärkeysjärjestykseen vesi on meillä edelleen merkittävin energialähde. » Vesi on edelleen tärkein kotimainen energialähteemme.
Sanoisin että tämä on tavoite. » Tämä on tavoite.
• Tarpeeton sivulause
Aina ei suinkaan käy niin, että vapaa-ajan lisääntyessä myös tyytyväisyys lisääntyy. » Aina ei vapaa-ajan lisääntyminen suinkaan lisää tyytyväisyyttä.
Hyvä latu ei yksin takaa, että kilpailut onnistuvat. » Hyvä latu ei yksin takaa kilpailujen onnistumista.
Monet mikro-organismit ovat sellaisia, että ihmiset ovat niistä riippuvaisia. » esim.: Monet mikro-organismit ovat ihmisille välttämättömiä.
176


LYHYYS, LUONTEVUUS
Äänioikeuden tarkistaminen on toimenpide, joka jokaisen olisi tehtävä. » Jokaisen olisi tarkistettava äänioikeutensa.
• Partisiippivaltaisuus
Partisiipin samoin kuin sen adverbijohdoksen tilalla olisi käytettävä saman verbin persoonamuotoa seuraavanlaisissa tapauksissa:
Asiapaperi on lain vaatimukset täyttävä. » Asiapaperi täyttää lain vaatimukset.
Syksyn sateet voivat vaikuttaa vesitilanteeseen parantavasti. » Syksyn sateet voivat parantaa vesitilannetta.
Muunlaista partisiippivaltaisuutta
Työllisyyttä lisäisi myös käyttämättä olevien luonnonvarojen hyödyntäminen. » käyttämättömien luonnonvarojen
Kalanviljelylaitoksen perustaminen elvyttäisi niin ammatti- kuin virkistystarkoituksessakin tapahtuvaa kalastusta. » elvyttäisi niin ammatti- kuin virkistyskalastustakin
Lumimyrskyn yllättämiksi tulleet hiihtäjät kaivautuvat usein hankeen. » Lumimyrskyn yllättämät hiihtäjät
• Substantiivivaltaisuus
Melko yleistä on luontevan verbin tai adjektiivin korvaaminen samakantaisella substantiivilla ja siihen liittyvällä värittömällä verbillä (muodostaa, osoittaa, suorittaa, tapahtua, on havaittavissa ym.). Muunkinlaista substantiivitautia esiintyy.
Päreen kiskonta on suoritettava tuoreesta puusta. » Päre on kiskottava tuoreesta puusta.
Jo ennen puutosoireiden ilmestymistä tapahtuu lehmän tuotantokyvyn heikkeneminen ja terveydentilan huononeminen. » Jo ennen puutosoireiden ilmestymistä lehmän tuotantokyky heikkenee ja terveys huononee.
Onnettomuuksien kokonaismäärissä on viime vuosina ollut havaittavissa selvää vähentymistä. » Onnettomuudet ovat viime vuosina selvästi vähentyneet.
Kunnanhallitus velvoitti eri hallintokunnat suuntaamaan hankinnat kotimaisiin tuotteisiin, milloin siihen vain on mahdollisuutta. » Kunnanhallitus velvoitti hallintokunnat hankkimaan mikäli mahdollista kotimaisia tuotteita.
Valtiovallan ja kuntien olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin opiskelijoiden asuntotilanteen korjaamiseksi. » olisi ryhdyttävä paikaisesti korjaamaan opiskelijoiden asuntotilannetta
Koulutusta koskevassa suunnittelu- ja tutkimustyössä kasvatustieteen lisääntyvä tarve muodostaa entistä tärkeämmän tekijän. Tarkoitettaneen sanoa: Koulutuksen suunnittelu- ja tutkimustyössä tarvitaan entistä enemmän kasvatustieteen apua.
Monien edellä olevien esimerkkivirkkeiden liikasanaisuuteen, epätäsmällisyyteen ja mutkikkuuteen on syynä vierasmallinen tai muuten muodinomainen ilmaus. Tämäntyyppisistä esitystä pitkittävistä ja vesittävistä sanoista voisi mainita ainakin seuraavat: kohdalla, muodossa, esiintyä, suorittaa, tapahtua, kokea, toteuttaa, kohdistua, on havaittavissa, nähtävissä, aste, ilmiö, kohde, taso, etäisyydellä, laajuudessa, läheisyydessä, keskuudessa (ks. kappaleita Muoti-ilmaukset ja Vieras vaikutus).
177


38 	Muoti-ilmaukset
Muoti-ilmauksella tarkoitetaan milloin mitäkin muodikkaana pidettyä sanaa tai muuta ilmausta, joka juuttuu kieleen ja alkaa kiusata lukijaa ja kuulijaa. Useat muotisanat ovat kielen normaalia sanastoa. Ne ovat vain pesiytyneet uuteen yhteyteen ja alkavat paljon käytettyinä latistua. Erityisen alttiita näivettymiselle ovat kielikuvat (olla lapsenkengissä, näytellä osaa, ummistaa silmänsä joltakin, purra, yhteinen kakku). Tavallisesti on kuitenkin kysymys ilmauksen joutumisesta väärään yhteyteen (raju helle, voimakas heikkous, opetus pyörii).
Muoti-ilmausten viljelyyn ja levittämiseen syyllistyy melkoisessa määrin virastokieli. Virkasuomi pohjautuu lakikieleen, jonka sanaston ja rakenteen uudistuminen näyttää hitaalta. Sellaiset muodinomaisesti levinneet sanat kuin vastaava, -kohtainen (kuntakohtainen), pääsääntöinen, -toiminta (leikkitoiminta) ja taso ovat tyypillistä paperi- kieltä.
Suuri osa muotisanoja on lähtöisin tieteiden alalta. Etenkin yhteiskuntatieteiden - sosiologian, psykologian, valtio-opin, kansantaloustieteen ym. - sanastoa kulkeutuu yleiskieleen. Tavalliselle lukija- ja kuulijakunnalle tarkoitetuissa esityksissä käytellään varomattomasti erikoissanoja, joiden merkitys on selvä vain alan asiantuntijoille. Uusi, erikoinen sana viehättää lukijaa ja kuulijaa, ja niin hän ryhtyy käyttämään sitä melkein minkälaisessa yhteydessä tahansa. Sanan merkitys jää kuitenkin usein hämäräksi, voipa se muuttua täysin nurinkuriseksikin. Muoti-ilmaukseksi tultuaan sana saa tavallisesti yhä uusia tulkintavivahteita ja menettää epämääräisyytensä vuoksi pian koko ilmaisu- tehtävänsä.
Hyviä esimerkkejä muotisanoiksi tulleista tieteellisen kielen oppisanoista ovat malli (ratkaisumalli, hallintomalli), lähestymistapa, palaute, valmius ja kokonaisvaltainen. Tilastoja kuvaavien pylväiden ja käyrien vaiheilta ovat lähteneet leviämään verbit aleta, laskea, madaltua, kohota, kasvaa ja nousta, substantiivit aleneminen, lasku, nousu jne. sekä adjektiivit korkea, alhainen ja matala.
Muoti-ilmauksissa on paljon käännöslainoja, jotka eivät aina edes sovellu suomen kieleen. Myös vierassanoista saattaa tulla muotisanoja.
Osa muotisanoja karisee kielestä itsestään. Osa uhkaa kuitenkin jäädä kielen omaisuudeksi, ja uusia on aina tulossa. Muotisanat leviävät ennen kaikkea joukkoviestimien välityksellä. On valitettavaa, jos kirjoittajat ja puhujat antavat väärän kuvan hienosta, arvokkaasta kielestä. Muotisanat nimittäin köyhdyttävät kieltä, tekevät sen ikäväksi, puhumattakaan siitä, että ne usein venyttävät ja hämärtävät ilmaisua tai jäävät peräti vaille merkitystä.
178


MUOTI-ILMAUKSET
TAVALLISIA MUOTISANOJA
Sanat ovat yleensä kelpo ilmauksia omalla alueellaan.
aikaväli
ajatellen
aleta
ao., em., ko., mainittu, kyseinen
aste
avainasema
esiintyä
etäisyydellä
etäisyydelle
(on) havaittavissa,
nähtävissä,
todettavissa
henkilö
henkilökohtaisesti
ikärakenne
ilmiö
jatkossa
johtuen
juurikaan
kappale
kartoittaa
kasvaa
Tapahtumasta on kulunut jo pitkä aikaväli. » aika
Nimenomaan iltaraveja ajatellen olisi saatava tehokkaammat valaisimet. » iltaraveja varten, iltaravien vuoksi
Alkoholia nauttineen harkintakyky on alentunut. » heikentynyt
Usein turhia tai korvattavissa pronomineilla tämä, nämä
Läpikulkuliikenteen käyttämillä kaduilla on havaittavissa onnetto- muusasteen vaikeutuminen. » Läpikulkukaduilla tapahtuu onnettomuuksia enemmän kuin ennen.
Lastenkasvatuksessa kodit ovat avainasemassa. » kodeilla on tärkeä merkitys
Lihatuotteiden kohdalla eräistä lajikkeista esiintyy puutetta. » Eräistä lihatuotteista on puutetta.
Paineaalto ulottui useiden kilometrien etäisyydelle. » useiden kilometrien päähän
(ks. aste)
Tilaisuudessa oli yli 300 henkilöä. » henkeä
Kysypä joltakin henkilöltä hänen elämänsä tarkoitusta. » joltakin ihmiseltä
mies-, naishenkilö » mies, nainen
Turha sana: En tunne asiaa henkilökohtaisesti.
Tilalle itse: Henkilökohtaisesti menettelisin toisin.
usein »ikä
Maanviljelijöiden ikärakenne on varsin korkea. » Maanviljelijät ovat varsin iäkkäitä.
Vanhana järjestyksenvalvojana koen huolestuttavana ilmiönä hyvien tapojen höltymisen. » pidän hyvien tapojen höltymistä huolestuttavana
Yleisötilaisuuksia järjestetään jatkossakin. »järjestetään vastakin
Alkukesän kylmyydestä johtuen mansikoiden kypsyminen viivästyy. » Alkukesän kylmyyden vuoksi t. Alkukesän kylmyys hidastaa mansikoiden kypsymistä.
»juuri (ollenkaan)
Nykyään orkesterissa on soittajia 90 kappaletta. » on soittajia 901. on 90 soittajaa
Tarkoituksena on kartoittaa koko maakunnan matkailutilanne. » Tarkoituksena on selvittää
Ammattisairaudet ovat kasvaneet teollisen kehityksen mukana. » lisääntyneet
179


MUOTI-ILMAUKSET
katsoisin, näkisin, sanoisin, toteaisin
kattaa
keskuudessa
kohdalla
kohde
kohdent | aa, -ua kohdist | aa, -ua
kohota
-kohtainen
-kohtaisesti
kokea
kokonaisvaltainen
korkea
korkealaatuinen
korkeatehoinen
(olla) kuvassa, kuvioissa (tulla) kuvaan
(listan) kärjessä kärjen tuntumassa kärkisijoilla
käynnistyä
laajamittainen
laajuudessa
lukema
luokka
(sitä luokkaa) suuruusluokka
läheisyydessä
läheisyyteen
Puhekielen ilmauksia, yleensä tarpeettomia
Yleisliimat kattavat nykyisin hyvin monia materiaaleja. » Nykyisin yleisliimat sopivat hyvin moniin materiaaleihin.
Hallituspuolueiden keskuudessa ollaan asiasta yhtä mieltä. » Hallituspuolueet ovat asiasta yhtä mieltä.
Erittäin suuri oli kustannusten nousu henkilöstökulujen kohdalla. » Erittäin suuri oli henkilöstökulujen nousu t. Erittäin paljon nousivat henkilöstökulut. (Ks. myös esiintyä}* tiedostaa.)
Joukkoliikenne on ollut kaupungissa vuosikausia poliittisten kiistojen kohteena.» aiheena
Pilkkiminen saattaa kohdentua (kohdistua) myös lohiin ja siikoihin t. Myös lohia ja siikoja on mahdollisuus pilkkiä. » Myös lohia ja siikoja voi pilkkiä.
Näen tällä hetkellä maailmassa selvää henkisyyden arvostuksen kohoamista. »lisääntymistä
aluekohtaisesti - usein yhtä kuin alueittain
Asuntojen puute koetaan kotimaahan paluun suurimmaksi esteeksi. Par.: Asuntojen puutetta pidetään suurimpana esteenä.
Maailmankaupan kasvu kokee (osoittaa) selvää hidastumista. » Maailmankaupan kasvu hidastuu selvästi.
kokonaisvaltainen suunnitelma » kokonaissuunnitelma
Äänestysvilkkaus oli korkea. » Äänestys oli erittäin vilkasta. (Ks. myös ikärakenne.)
Maamme maitojalosteet ovat korkealaatuisia. » ensiluokkaisia, valio- laatuisia
Tiedonvälityskeskuksessa on joukko korkeatehoisia radiolähettimiä. » suuritehoisia
Salmen leveyden vuoksi lossi on pudonnut pois kuvioista. » Salmen leveyden vuoksi lossin hankkimisesta on luovuttu.
Toivomuslistan kärjessä on lisärakennus. » Eniten toivotaan lisärakennusta.
neuvottelut käynnistyvät» alkavat »laaja
Tarkkailun toivotaan jatkuvan nykyisessä laajuudessaan. » nykyisen laajuisena
Sateiden määrä on pysynyt normaalilukemissa. » normaalina
Järviliikenteen matkustajamäärien nousu parin vuoden takaiseen määrään verrattuna on kymmenien prosenttien luokkaa. » matkustajamäärät ovat parissa vuodessa lisääntyneet kymmeniä prosentteja
Museon välittömään läheisyyteen tulee taidekeskus. » Aivan museon lähelle t. Museon viereen
180


MUOTI-ILMAUKSET
madalt | aa, -ua
(on) mahdollisuus -malli
(ratkaisumalli,
hallintomalli)
matala
matalapalkkainen merkeissä mittakaavassa mittava, -sti
muodossa
muodostaa
muodostua
myötä
noin-hinnat
nousta
näytellä osaa
OK
olosuhteet
Hänen mielestään esitettyihin tuloksiin ei päästä madaltamalla kansan ostovoimaa. » heikentämällä t. vähentämällä
ks. kohdentaa
Auttajien ajatusmallit osoittautuivat itse paikalla virheellisiksi, ja niin koko kehitysapuhanke epäonnistui. » Auttajien suunnitelmat t. menettelytavat osoittautuivat
Paikallishallinnon tietämys energiataloudellisista vaihtoehdoista ja ratkaisumalleista on monesti ollut riittämätöntä. - Tarkoitettaneen paikallishallinnon tietämystä energiahuollon järjestämismahdollisuuksista.
Olisi tärkeää pohtia, miten saavutettaisiin nykyistä matalampi inflaatiovauhti. » nykyistä pienempi
Molemmat ammatit ovat matalapalkkaisia. » pieni-1. vähäpalkkaisia Näyttely alkoi sateen merkeissä. » Näyttelyn alkaessa satoi.
» mitassa, määrässä
Yhteiskunnan pitäisi entistä mittavammin mahdollistaa yksinäisten vanhusten kotihoito. » Yhteiskunnan pitäisi entistä enemmän huolehtia yksinäisten vanhusten kotihoidosta.
Seuraltamme pyydetään ohjelma-apua lausunnan ja näytelmien muodossa. » Seuraltamme pyydetään ohjelmien avuksi lausuntaa ja näytelmiä.
Koneiden huollolle ei tahdo jäädä aikaa, ja se kostautuu nopeasti pienten vikojen muodossa. » pieninä vikoina (ei ole kyse vikojen muodosta)
Kesäyliopistossamme opiskelevista muodostavat tänä vuonna suurimman osan opettajat. » Kesäyliopistossamme opiskelevista on tänä vuonna suurin osa opettajia.
ks. parissa
Miehet eivät ole kuitenkaan lopettaneet kalastusta saaliiden pienentymisen myötä. » saaliiden pienentyessä
Epäluottamus on lisääntynyt käytännön kokemusten myötä. » Käytännön kokemukset ovat lisänneet epäluottamusta.
»likiarvohinnat
Tämän alan koulujen pääsyvaatimukset ovat hiljattain nousseet. » kiristyneet
Talkooapu näytteli juhlien järjestämisessä ratkaisevaa osaa. » Tal- kooapu oli juhlien järjestämisessä ratkaisevan tärkeä.
Sen mukaan kaikki onkin OK. » hyvin, kunnossa
» olot; ilmasto-ja sääolosuhteet usein = sää
Toisessa tehtaassa työskentelyolosuhteet olivat aivan erilaiset. » työs- kentelyolot
Sekä ilmasto- että maaperäolosuhteet vaihtelevat suuresti eri maissa. » Sekä ilmasto että maaperä vaihtelevat
181


MUOTI-ILMAUKSET
omata
ominaisuudessa
osalta
osoittaa
pallo
panos
parissa
perinteinen
perus-
pisteessä
pisteeseen
pitkä tähtäin pitkä tähtäys
pitäytyä pitää sisällään
-poliittinen
-politiikka
prosessi
puida
puitteissa
puolesta
purra
pyöriä
pyörittää
pääsääntöinen
pääsääntöisesti
rokottaa
Väitetään, että naiset ovat paremman ihmistuntemuksen omaavia kuin miehet. » Väitetään, että naiset ovat parempia ihmistuntijoita kuin miehet.
johtajan ominaisuudessa »johtajana
Englanti pyrkii öljyn osalta omavaraisuuteen. » öljyn omavaraisuuteen
ks. kokea
Pallo on nyt TVL:41a. » Asia on nyt TVL:n ratkaistavana.
Mikä on sinun panoksesi kodin viihtyisyyden luomisessa? » osuutesi  luomisessa t. Mitä sinä teet kodin viihtyisyyden hyväksi?
Polkupyöräily on muodostunut varsinkin nuorten parissa (piirissä) muotimatkailumuodoksi. » Polkupyöräilystä on tullut varsinkin nuorten suosima matkailutapa.
Perinteiseen tapaan juhlien tarjoilupuolesta vastasi oman kylän naisväki. » Vanhaan t. Entiseen tapaan juhlien tarjoilusta vastasi oman kylän naisväki. Ks. myös s. 200.
Nuorena tunsin olevani toisten joukossa orpo, oikein perusorpo. » toisten joukossa täysin orpo.
On tultu pisteeseen, jossa ei ole enää valinnanvaraa. » On tultu tilanteeseen, jossa
pitkän tähtäimen t. tähtäyksen suunnitelma » pitkän ajan t. aikavälin suunnitelma, pitkäaikaissuunnitelma
USA pitäytyy tiukasti sopimuksessaan. » USA pysyttelee tiukasti sopimuksessaan.
Korjaussuunnitelma pitää sisällään mm. sosiaalitilojen rakentamisen. » Korjaussuunnitelma sisältää mm. rakentamisen t. Korjaussuunnitelmaan kuuluu mm. rakentaminen.
Huomiota kiinnitettiin erityisesti nuorten koulutus-, työhönsijoitus- ja asuntopoliittisiin kysymyksiin. Par.: nuorten koulutukseen, työhönsijoi- tukseen ja asuntoasioihin
päätöksentekoprosessi - Käyttö on oikea, jos tulos koostuu sarjasta tapahtumia. Kertapäätös on päätös.
Asiaa puitiin myöhään yöhön. » Asiasta neuvoteltiin t. Asiaa käsiteltiin
Lyhyen kurssin puitteissa ei voida syventyä kaikkiin alan asioihin. » Lyhyellä kurssilla
Saimaanhylje on ulkomuotonsa puolesta melkein merinorpan näköinen. » Saimaanhylje on melkein merinorpan näköinen.
Kelirikko puree saaristoa. » Kelirikko koettelee saaristoa.
Öljykenttä saatiin pyörimään. »toimintaan
Koulumatkat ovat pääsääntöisesti pidentyneet. » ovat yleensä pidentyneet
Bensiinin kallistuminen rokottaa autoilijoita. » verottaa, koettelee
182


MUOTI-ILMAUKSET
rooli
saada aikaiseksi sanella
sektori
seurauksena
sinällään
suhteen
suorittaa
taholla
taholta
tapahtua
-tapahtuma
taso
-tehtävä
tekijä
teknologia
tiedostaa
(olla) tietoinen tiimoilla, tiimoilta
toimenpide
toimesta
-toiminta
TVL:n rooliin kuuluu vesiteiden rakentaminen. » TVL:n tehtäviin » saada aikaan
tilanteen sanelemat toimet » tilanteen vaatimat, tilanteen mukaiset toimet
elintarvikesektori» elintarvikeala
Ben Hur joutuu vähäpätöisen tapauksen seurauksena lähtemään maanpakoon. » Ben Hur joutuu vähäpätöisen tapauksen vuoksi t. vähäpätöisestä syystä lähtemään maanpakoon. (Ben Hur ei ole seuraus; ks. s. 192)
» sillään, sinänsä
Valikoima näytti mallistonsa suhteen monipuoliselta. » Valikoima näytti mallistoltaan monipuoliselta.
Maantien ja rautatien rakentaminen alueelle suoritettiin samanaikaisesti. » Alueelle rakennettiin yhtäaikaa maantie ja rautatie.
Kerrostalojen pihakilpailuun on tullut runsaasti ilmoituksia yleisön taholta. » Yleisö on ilmoittanut runsaasti osallistujia kerrostalojen pihakilpailuun.
Huuhkajakannassa on tapahtunut tällä vuosisadalla lähes romahdusmainen väheneminen. » Huuhkajat ovat vähentyneet tällä vuosisadalla lähes romahdusmaisesti.
kilpailutapahtuma » kilpailu; luovutustapahtuma » luovutus
Meriyhteyksien avaamisella on maalle merkitystä myös taloudellisella tasolla. » maalle myös taloudellista merkitystä
kirjelmän laatimistehtävä » kirjelmän laatiminen
Stereojärjestelmä on musiikin nautittavuutta lisäävä tekijä. » Stereo- järjestelmä lisää musiikin nautittavuutta.
haittatekijä » haitta
usein »tekniikka
Kunta on tiedostanut vaikean tilanteen nuorison työllisyyden kohdalla. » Kunta tietää nuorison vaikean työllisyystilanteen.
»tietää
Ehdotuksen käsittelyn tiimoilta ei ole saatu lisätietoja. » Ehdotuksen käsittelystä
»toimi
Pääministeri sanoi valtion ryhtyvän kiireellisiin toimenpiteisiin ehdotusten toteuttamiseksi. » Pääministeri sanoi valtion ryhtyvän kiireesti toteuttamaan ehdotuksia.
Suurin osa hirvipeileistä pystytettiin paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimesta. » Suurimman osan hirvipeileistä pystyttivät paikalliset riistanhoitoyhdistykset.
Monet suomalaiskeksinnöt ovat johtaneet teolliseen tuotantotoimintaan. » ovat johtaneet teollisuustuotantoon t. Monia suomalaiskeksin- töjä on ruvettu valmistamaan teollisesti.
183


MUOTI-ILMAUKSET
toteuttaa Uuden kirjaston kalustaminen toteutetaan kokonaan vakiotuotteilla. »
Uusi kirjasto kalustetaan kokonaan vakiotuotteilla t. Kaikki uuden kirjaston kalusteet ovat vakiotuotteita.
tuloksena Neuvottelun tuloksena huoltamo siirtyi tiistaina uudelle omistajalle. »
Neuvottelun mukaisesti huoltamo siirtyi (huoltamo ei ole tulos; ks. s. 192)
-työ Sammutustyössä oli mukana useita palokuntia. » Sammutuksessa
tähtäin, tähtäys ks. pitkä tähtäin, tähtäys
tällä hetkellä Tällä hetkellä saarelaiset saavat 80 % toimeentulostaan matkailusta. »
tänä päivänä Nykyään saarelaiset saavat
tänään
Tänä päivänä Tsaikovskin viulukonsertto kuuluu kaikkien viulistien vaativimpaan ohjelmistoon. » Nykyään t. Tätä nykyä
Tänään merten suurin rikkaus ovat öljy ja kaasu. » Nykyään merten suurin rikkaus
vaaravyöhyke Huuhkaja ei ole vielä meillä sukupuuttoon kuolemisen vaaravyöhyk¬
keessä. » Huuhkajalla ei ole meillä vielä sukupuuttoon kuolemisen vaaraa t. Huuhkaja ei ole meillä vielä kuolemassa sukupuuttoon.
vaihe Usein urheilijan valmentaminen alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
»jo hyvin varhain
valmius Uskoisin, että laajoilla kansankerroksilla olisi valmiuksia lähteä sisäi¬
sen uudistumisen tielle. » Uskon, että monet olisivat valmiita lähtemään t. haluaisivat lähteä
valtava valtavan pieni » erittäin pieni
vastaava Muut saumat ommellaan vastaavalla tavalla. » samalla tavalla
verrattuna Aurinkoenergia on osoittautunut öljyyn verrattuna huomattavasti hal¬
vemmaksi. » Aurinkoenergia on osoittautunut huomattavasti halvemmaksi kuin öljy.
viitekehys Valtaosa kansastamme on valinnut elämänkatsomuksensa viitekehyk¬
seksi kristinuskon.» elämänkatsomuksensa taustaksi
voimakas Tänä talvena lumen tulo on ollut voimakkaampaa kuin viime talvena.
» Tänä talvena lunta on tullut runsaammin (ei ole varsinaisesti kyse voimasta)
välitön Kuntaan tarvitaan välittömästi lisää kolme kotiavustajaa. » tarvitaan
välittömästi heti lisää (ks. myös läheisyydessä)
yksilö Sorsia on ammuttu tänä syksynä yli 40 000 yksilöä. » yli 40 000
yksilöidä Soittajien tyyliä on vaikea yksilöidä. » eritellä
Muodikkaita vierassanoja (muutamien edellä olevien lisäksi):
aktivoida, aspekti, dialogi, dynaaminen, ideoida, kontakti, koordinoida, maksimoida, minimoida, motivaatio, obligatorinen, optimaalinen, passivoitua, populaatio, profiili, projekti, saneeraus, satsata, solidaarinen, traditionaalinen, trendi
184


39 	Vieras vaikutus
Suomen kieleen uhkaa jatkuvasti pesiytyä vierasvoittoisia sanoja, muotoja ja rakenteita, jotka eivät luonnu kieleemme tai syrjäyttävät paremman, kotoisen ilmauksen. Suuri osa muukalaisuuksia leviää muodinomaisesti.
1 	Vierasmallisia sanoja
• 	Edellä muoti-ilmausten yhteydessä käsitellyistä sanoista ovat vierassävyisiä mm. seuraavat:
ao., asianomainen
kyseinen
pääsääntöisesti
em., edellä mainittu
laajamittainen
seurauksena
etäisyydellä
laajuudessa
suhteen
henkilö
luokka
-tapahtuma
jatkossa
läheisyydessä
tietoinen
johtuen
mainittu
toimesta
kattaa
-malli
tuloksena
keskuudessa
mittakaavassa
tänä päivänä
ko., kyseessä oleva
omata
tänään
kohdalla
ominaisuudessa
välitön
kohdentaa
pitäytyä
välittömästi
kokea
pitää sisällään
yksilöidä
• 	Muita vierasmallisia sanoja
alla, alle harkinnan alla » harkittavana
ottaa korjauksen alle » ottaa korjattavaksi
asia erikseen » (aivan) eri asia
edestä tuhannen markan edestä »tuhannella markalla
etukäteen »ennalta
jakaa palkinto » antaa palkinto
(yhdelle)
kahtiajako kahtiajako sairaiden ja terveiden välillä »jako terveisiin ja sairaisiin
kanssa- kanssaihmiset» toiset, muut ihmiset
kanssamatkustaja » matkakumppani, seuralainen
olla kanssakäymisissä » olla tekemisissä, yhteydessä; seurustella
kautta lahjoitusten kautta saadut varat» lahjoitetut varat, lahjoitusvarat
kauttakulku »läpikulku
keino- työn tuloksia: keinosade »tekosade; keinoruohokenttä »tekoruohokenttä;
tekonivel, tekoturkis, tekomokka
hyväksyttäviä toiminnan nimiä (perusosa verbistä johdettu substantiivi): keinokastelu, keinokuivaus, keinosiemennys, keinovalaistus; myös: keinoemo, keinomunuainen
185


VIERAS VAIKUTUS
korkea aika On korkea aika saada lakiluonnos valmiiksi. » On jo aika t. On todella aika
korkeintaan Kello jätättää korkeintaan minuutin vuorokaudessa. » enintään minuutin
kuollut paino » kantavuus
(laivoista)
-Uinen ilmastolliset muutokset » ilmaston muutokset, sään muutokset; ammatilli¬
nen koulutus » ammattikoulutus; taloudellinen jaosto »talousjaosto
lähiaikoina vain tulevasta ajasta (kuitenkin lähimenneisyys)
löytyä »olla
Museosta löytyy myös filateelinen osasto. » Museossa on
on olemassa usein » on
päälle pitemmän päälle » ajan oloon
panna levy päälle » panna levy kuumenemaan
panna valot päälle » sytyttää valot
panna (kytkeä) virta, jarru päälle » kytkeä virta, jarru
päällä paikan päällä » paikalla, itse paikalla
sisäjärvi »järvi-
sisällä viikon sisällä » viikon aikana
sisään- sisäänajaa (esim. auto) »totuttaa
sisäänajo »totutusajo sisäänajotie »tulotie sisäänpääsykoe » pääsykoe
tapaa tehdä Hän tapasi myöhästyä. » Hänellä oli tapana myöhästyä.
-teollisuus huviteollisuus » viihdeala
matkailuteollisuus » matkailuelinkeino, matkailuala
vetää »tehdä johtopäätös,
johtopäätös päätellä
viimemainittu » viimeksi mainittu
yli- ylikansallinen » kansainvälinen, monikansallinen
ylimenokausi» siirtymäkausi
2 	Yhdysadjektiivit
Vieraspohjaisia yhdysadjektiiveja (lajirikas, malmiköyhä, suhdanneherkkä) ei yleensä ole kelpuutettu normaalikieleen. Niitä käytetään kuitenkin paljon joko sen vuoksi, ettei haluta tai viitsitä hakea sanalle omaperäistä ilmausta, tai sen vuoksi, ettei suomen kielessä ole kaikille lyhyttä vivahteikasta vastinetta.
Toistaiseksi lienee tyydyttävä ohjeeseen, että tällaisten adjektiivien käytössä on oltava pidättyvä ja ilmaistava asia kotoisella vastineella, jos on tarjolla lyhyt hyvqilmaus. Hyväksyttäviä rikas-loppuisia yhdysadjektiiveja ovat ainakin ahtaasti terminomaiset (kalsiumkarbonaattirikas). Valmis-loppuiset valmiutta osoittavat sanat, ainakin tutut, lienee hyväksyttävä (sanavalmis, lähtövalmis), -llinen-loppuiset (kukkaroystävällinen ym.) yleensä hylätään. Monet vapaa-loppuiset sanat ovat usein korvattavissa ton-joh- doksella (ruosteeton); virkavapaa hyväksytään.
186


VIERAS VAIKUTUS
Muutamia kotoisia vastineita:
ravinneköyhä Vähäravinteinen’ vivahderikas Vivahteikas’ tyylipuhdas ’puhdastyylinen’ hermoherkkä ’herkkähermoinen’ palvelualtis ’avulias’ riskialtis 'riskinen’
nimivahva 'nimekäs, maineikas, kuuluisa’ häiriövapaa ’häiriötön’ käyttövarma ’varmakäyttöinen’ puuvarma (sähkölinjasta) ’puuvaaraton’ tuontiriippuvainen 'tuonnista riippuva(inen)’ uudistusystävällinen 'uudistuksia suosiva’ ympäristöystävällinen 'ympäristöä vahingoittamaan’ merkkiuskollinen 'merkille uskollinen’
3 	Yhdysverbit
Kieleemme on tarjolla runsaasti vierasvoittoisia yhdysverbejä, ns. takaperoisjohdoksia (koeajaa*— koeajo; lämpöeristää, ilmajäähdyttää). Niitä on yritetty välttää tavallisesti hajottamalla yhdysosa sanaliitoksi. Se ei kuitenkaan aina käy päinsä, tai tuloksena on mutkikas rakenne. Yhdysverbien etuna onkin lyhyys ja selvyys. Yleensä hyväksytään termimäiset, esim. tekniikan kielen, yhdysverbit. Näiden lisäksi ovat yleistymässä mm. seuraavat verbit: aivopestä, ensiesittää, kantaesittää, peruskorjata, jatkokouluttaa. Milloin vierassävyisen yhdysverbin voi korvata tutulla lyhyellä ilmauksella, tälle olisi annettava etusija: hajauttaa (hajasijoittaa), kuntoilla (kuntourheilla).
Termimäisiä yhdysverbejä:
esijäähdyttää, esikäsitellä, hienosäätää, höyrykuivata, iskukuumentaa, koekuunnella, kuva- nauhoittaa, kylmäsavustaa, lahosuojata, painekyllästää, ruostesuojata, äänieristää
Partisiippimuodot ovat usein tutumpia kuin persoonamuodot:
asuntolainoitettu, juurihoidettu, saunapalvattu, talviasuttava, olympiavalmennettavat, itse- kiillottuva, itseohjautuva
Etenkin partisiippien tilalle voi tarjoutua kotoisempi muoto:
kauko-ohjauksinen, kestopäällysteinen, lämpöeristeinen, painorajoitteinen, turkisvuorinen (turkisvuorattu), vesakkomyrkkyinen
4 	Passiivin 2. partisiippi
4.1 	määrätty, sidottu y m.
Suomen kielen passiivimuodoilla on tekijänä epämääräinen persoona, elollinen olento. Lause »Hän oli pakotettu kääntymään fakaisin» tarkoittaa sitä, että joku ihminen
187


VIERAS VAIKUTUS
pakotti tai jotkut ihmiset pakottivat hänet kääntymään takaisin. Tällaista vieraan mallin mukaista passiivin 2. partisiipin käyttöä tapaa kielestä vielä jonkin verran. määrätty Muoto on paikallaan, jos on kyse jonkun tai joidenkin määräyksestä: määrättynä aikana, tehtävään määrätyt henkilöt. Muulloin määrätyn asemesta on käytettävä sanoja tietty (jos asia tiedetään), eräs, määräinen (artikkelista), määrä-ym.
Huippuälykkyys näyttää yleensä rajoittuvan vain jollekin määrätylle alueelle. » vain jollekin alueelle (mikään persoona ei ole tätä aluetta määrännyt)
Joulukatu antaa määrätynlaista väriä kaupunkiin. » tietynlaista
Eläimet voivat varastoida määrättyjä vitamiineja ruumiiseensa. » joitakin (t. eräitä, jos kertoja tietää asian, mutta lukija tai kuulija ei tiedä)
Kaikki tapahtuu määrätyssä järjestyksessä. » määräjärjestyksessä edustettuna
Sana sopii, jos on kyse henkilöedustuksesta: Kaikkien hallintokuntien tulee olla toimikunnassa edustettuina. Muulloin sopii edusteilla tai asia sanotaan toisin.
Näyttelyssä oli edustettuna myös ortodoksinen kirkkotaide. » edusteilla
Runsaimmin ovat kaupungissamme edustettuina palveluelinkeinot. » Eniten kaupungissamme harjoitetaan palveluelinkeinoja.
oikeutettu » aiheellinen, hyväksyttävä ym.; jollakin on oikeus
Arkkipiispan sana kehitysalueista oli oikeutettu kiitos syrjäseudun uurtajille. » aiheellinen
etuoikeutettu » etusijainen etuajo-oikeutettu tie » etusijainen tie äänioikeutettu » äänivaltainen
vaalioikeutettu » vaalikelpoinen, ehdokkaaksi kelpaava itseoikeutettu, ks. s. 38
varustettu Varustaa-verbiä käytetään yleensä vain jos on todella kyse varustautumisesta: konetuliaseilla varustettu yksikkö (varustajana esim. armeija). Muuten käytetään muotoa varustautunut: lyömäaseilla varustautuneet nuijamiehet. - Varustaa-verbiä ei pitäisi käyttää ainakaan jollei ole kysymys ihmistyöstä:
Mies on vielä nuori, mutta jo kymmenen vuoden kokemuksella varustettu. » mutta hänellä on jo kymmenen vuoden kokemus
alistettu » alisteinen: mustien alisteinen asema aseistettu » aseellinen, aseistautunut
aseistetut vartijat» aseelliset vartijat konepistooleilla aseistetut terroristit» aseistautuneet
188


VIERAS VAIKUTUS
eristetty » eristyksissä
Kylä joutui olemaan lumen takia eristettynä useita päiviä. » eristyksissä
kerrottu (hedelmä, lehti) » kerrannainen, kerrannais-
kokoonpantu » koostuva, koostunut, muodostunut ym.
Pienistä näyttämöesityksistä kokoonpantu ohjelma sopi hyvin tilaisuuteen. » koostunut
perusteltu » aiheellinen
On perusteltua väittää näin. » aiheellista
rajoitettu » rajallinen, pieni, vähäinen ym.
Yhdistyksemme varat ovat rajoitetut. » rajalliset, melko vähäiset
sidottu » sidoksissa, sitoutunut ym.
Olemme kaikki sidottuja menneisyyteen. » sidoksissa
tyydytetty (happo, yhdiste) »tyydyttynyt
Huom. tyydyttymätön: monityydyttymättömät rasvahapot
uskallettu » uskalias, liian rohkea, uhkarohkea
Pidän näytelmän esittämistä meillä hieman uskallettuna. » hieman liian rohkeana
ylikansoitettu »liikaväkinen
ylimitoitettu » liian suuri, liiallinen, ylimittainen ym.
Ylimitoitettu ojitus tuhoaa marjasoita. » liiallinen
alimitoitettu » liian pieni, riittämätön, alimittainen, vajaamittainen ym.
Toimistotilat ovat osoittautuneet heti alkuun alimitoitetuiksi. » liian pieniksi
itsetehty, itseleivottu ym., ks. s. 38
4.2 	kohuttu, kiistelty ym.
Passiivin 2. partisiipin muotoja käytetään attribuuttina ja predikatiivina vain jos verbi on transitiivinen eli saa objektin: tehdä työ - tehty työ; luvata palkkio - luvattu palkkio. Samaa ohjetta noudattaa agenttipartisiippi: jonkin tekemä työ, lupaama palkkio. Kuitenkin hyväksytään seuraavat vakiintuneet intransitiiviverbien partisiippi- muodot: huhuttu, kerrottu, kiistelty, kohuttu, puhuttu, viitattu, luotettu, uskottu; kertoma, viittaama. Nämä verbit eivät ole tyypillisiä intransitiiviverbejä (elatiivi- ja illatiivimääritteissä on annos objektimaisuutta: kiistellä jostakin, viitata johonkin). Osa verbeistä voi saada määritteekseen myös objektin: huhuta, kertoa, puhua jotakin t. jostakin; uskoa jotakin t. johonkin. Sitä paitsi passiivin partisiippimuotoa olisi hankala
189


VIERAS VAIKUTUS
kiertää. Useimmiten jouduttaisiin käyttämään relatiivilausetta: huhuttu vierailu - vierailu, josta huhutaan.
Alukset ovat vihdoinkin poistuneet kiistellyltä vesialueelta.
Kuopion torilla alkaa saksa olla yhtä puhuttu kuin savo.
Ministerin viittaama päätös tehtäneen lähipäivinä.
Ei tunnu luontevalta:
Mehut ovat ankarasti kilpailtu tuoteryhmä.
Spektroliitin väreistä pidetyin on ehkä sininen.
5 	Agenttirakenne
• Eräissä tapauksissa agenttirakenteen käyttö predikatiivina ja predikatiiviadverbiaa- lina pitkittää ja mutkistaa esitystä.
Taidokas risti on maalaissepän käsityönään tekemä. » maalaissepän käsityötä Iltaisin paikka on humalaisten kansoittama. » on täynnä humalaisia
Viime talvena joutui satoja tuhansia puuntaimia myyrien tuhoamiksi. » Viime talvena myyrät tuhosivat satoja tuhansia puuntaimia.
Lähellä agenttia on seuraavanlainen vierasmallinen rakenne:
Hän joutui keväällä muiden lähetystyöntekijöiden kanssa karkotetuksi maasta. » Keväällä hänet muiden lähetystyöntekijöiden kanssa karkotettiin maasta.
• Agenttipartisiippi ilmaisee hallitsevaan verbiin nähden päättynyttä tekemistä. Seuraavanlaiseen tapaukseen sopiikin paremmin 1. partisiipin passiivimuoto.
Eilen pelastettiin kymmeniä myrskytuulen riepottelemiksi joutuneita pienveneitä. » riepoteltaviksi t. armoille joutuneita
6 	Vierasvoittoinen adverbiaalin sija
Adverbiaalin sijoina voi tavata vierassävyisiä paikallissijoja ja vierassävyistä essiiviä ja instruktiivia. Epäluonteva inessiivi (adessiivi)
- 	Mm. seuraavat verbit vaativat yleensä erosijaa, eivät olosijaa: alkaa, etsiä, ilmetä, löytää, saada, tavata (jostakin t. joltakin), on löydettävissä ym.
Leirialueelle on löytynyt jo paikkakin Honkamäen maastossa. » maastosta Asia ilmenee selvästi oheisessa piirroksessa. » oheisesta piirroksesta
Sotavarustuksiin kuuluivat ennen mm. linnoitukset, joissa etsittiin turvaa vihollisen hyökätessä. »joista
190


VIERAS VAIKUTUS
Pieniä muistoseppeleitä on saatavana sekä kukkakaupoissa että toreilla. » sekä kukkakaupoista että toreilta
- Tulosijaa vaatii mm. verbi poiketa.
Reitin kulkee kahdessa tunnissa, jos ei poikkea sienimetsässä. » sienimetsään.
- Muita:
ilmaista määrää prosenteissa, markoissa » prosentteina, markkoina tilata suurissa erissä » suurina erinä
on myytävänä kaikissa väreissä, numeroissa » kaikkia värejä, numeroita
joku on tilaisuudessa tekemään »jollakin on tilaisuus tehdä, joku voi tehdä
Näissä tavaroissa hinnat on pystytty säilyttämään jokseenkin ennallaan. » Näiden tavaroiden hinnat
Elatiivi
on suuresta merkityksestä » on suurimerkityksinen, merkityksellinen Adessiivi
- Määrien ilmaisemiseen ei pitäisi käyttää adessiivia, vaan objektin sijoja (objektin sukuista määritettä) seuraavanlaisissa tapauksissa:
Hinta nousee 10 markalla (2 %:lla). » 10 markkaa (2 %)
Hän myöhästyi tunnilla. » tunnin
Tietä on levennettävä puolella metrillä. » puoli metriä
- Tavan ilmaisemiseen adessiivia käytetään normaalikielessä vain harvoin: Siitä selvisi vähällä vaivalla. Hän taisi läpäistä kokeen hyvällä onnellaan. - Vakiintuneita, hyväksyttäviä ilmauksia ovat lisäksi esim. jonkun avulla, luvalla, suostumuksella; sillä ehdolla.
Hylättävää tavan adessiivia:
sanoa varmuudella » varmasti seurata mielenkiinnolla » kiinnostuneena todennäköisyydellä »todennäköisesti asiantuntemuksella » asiantuntevasti
Latasin aseeni hartaudella. » hartaasti
- ajalla, seurauksella, tarkoituksella, varauksella, lisäyksellä
Rokotus tapahtuu kahden viikon ajalla. » Rokotus tapahtuu kahden viikon aikana t. Rokotusaika on kaksi viikkoa.
Myllyn osti viimein Pekka Jussila tarkoituksella kunnostaa sen nähtävyydeksi. » kunnos- taakseen sen nähtävyydeksi
- Genetiivi parempi:
Havupuilla siemenvarastoja riittää vielä :ioin neljäksi vuodeksi, koivulla pariksi vuodeksi. » Havupuiden siemenvarastoja , koivun
191


VIERAS VAIKUTUS
Allatiivi
Tälle vuodelle ei tehdä enää uusia hankintasopimuksia. » Täksi vuodeksi Onnea uudeksi vuodeksi!
Essiivi: seurauksena, tuloksena, vastalauseena ym. Seurauksena, tuloksena ym. essiivimuodot ovat predikatiiviadverbiaaleina moitteettomia. Tällöin ne määrittävät verbin välityksellä subjektia tai objektia ja tarkoittavat samaa kuin nämä lauseenjäsenet. seurauksena ja tuloksena predikatiiviadverbiaaleina:
Viihteen runsaan tarjonnan yhtenä seurauksena on nuorison vieraantuminen taiteista (subj. vieraantuminen = seuraus).
Keksinnöt syntyvät usein vapaaehtoisen tutkimisen ja kokeilun tuloksena (subj. keksinnöt = tulos).
Ei ole kyse predikatiiviadverbiaaleista:
Vedenpinnan alenemisen seurauksena kutupaikat turmeltuvat (kutupaikat eivät ole seuraus). » Vedenpinnan alentuessa kutupaikat turmeltuvat t. Vedenpinnan aleneminen aiheuttaa kutupaikkojen turmeltumisen t. Veden pinnan alenemisesta seuraa kutupaikkojen turmeltuminen.
Ripeän toiminnan tuloksena molemmat pojat saatiin hengissä veneeseen (pojat eivät ole tulos). » Ripeän toiminnan ansiosta
Instruktiivi (ks. s. 145)
Neuvottelupäivät pääsivät eilen alkamaan muutetuin ohjelmin. Korj. esim.: Neuvottelupäivät pääsivät eilen alkamaan. Ohjelmaa jouduttiin jonkin verran muuttamaan. (Asia ei parane vierasmallisen adessiivi-ilmauksen »muutetulla ohjelmalla» vaihtamisesta instruktiiviin.)
Tyrnipensaan oksien katkominen ja muu vioittaminen on ministeriön määräyksin kielletty. » ministeriön määräyksellä (adessiivi-ilmaus on täysin hyväksyttävä)
7 	Vierasmallinen attribuutti
Vierasmallisissa attribuuteissa on essiivi-, paikallissija-, komitatiivi-, instruktiivi-, prepositio- ja postpositioattribuutteja. Paikallissija-, pre- ja postpositioattribuutti luontuu usein kieleen, jos pääsana on verbistä johdettu teonnimi. Toisinaan tällainen attribuutti on muulloinkin kielemme mukainen. Komitatiivia ja instruktiivia ei pitäisi käyttää attribuutteina. Hyväksyttäviä, teonnimen määritteenä olevia attribuutteja:
Jo juhlakulkueen tulo kentälle oli nähtävyys.
Kasvatus aikuisuuteen alkaa itse asiassa hyvin varhain.
Kulkeminen pellon poikki kiellettiin.
192


VIERAS VAIKUTUS
Hylättävää attribuutin käyttöä:
Epäsuomalainen essiiviattribuutti
Juhani Aho vietti Huopanassa useimmat kesänsä vuodesta 1906 kuolemaansa vuonna 1921 saakka. » vuoteen 1921 eli kuolemaansa saakka
Sisäpaikallissija-attribuutti
Tilaisuudessa esitettiin kutsu valtakunnalliseen syysjuhlaan Helsingissä. » Helsingissä pidettävään syysjuhlaan t. syysjuhlaan, joka pidetään Helsingissä
Valmistettaviin erikoisvaunuihin kuuluvat myös ilmastoidut työmaavaunut kehitysmaihin. » kuuluvat myös kehitysmaihin vietävät ilmastoidut työmaavaunut
Ulkopaikallissija-attribuutti
Valokuvanäyttelyä täydensivät asiatiedot bulgarian kielellä. » bulgariankieliset asiatiedot
Popliinitakkeja irrotettavalla hupulla (tavaraluettelosta)
Lyhyesti: Popliinitakkeja, joissa irtohuppu t. Popliinitakkeja, irtohuppu
Maalaukset tarjoavat kiinnostavan näkökulman kotimaiseen taiteeseen viime vuosikymmeniltä. » näkökulman viime vuosikymmenien kotimaiseen taiteeseen
Tämä valtio on tunnetusti suurostaja suomalaisille tuotteille. » suomalaisten tuotteiden suurostaja
Talousarvio vuodelle 1982 » Vuoden 1982 talousarvio
Komitatiivi- ja instruktiiviattribuutti
Ikkunasta avautuu näköala pieneen italialaistyyliseen puutarhaan palmuineen. » puutarhaan, jossa kasvaa palmuja
Kirja on tyypillinen historiallinen romaani tekijän painotuksin ja värityksin. » romaani, jossa on tekijän painotuksia ja värityksiä
Postpositiorakenne
Oli juuri päästy niveltymisvaiheesta aluesairaalan ja terveyskeskuksen välillä. » Oli juuri päästy aluesairaalan ja terveyskeskuksen niveltymisvaiheesta.
Adverbirakenne
Käsiini osui leike eräästä lehdestä 50 vuotta sitten. » leike eräästä 50 vuoden takaisesta lehdestä
8 	Muuta vierasta
• 	Attribuutin ja sen pääsanan väliin ei pidä sijoittaa substantiivia eikä postpositiota.
Neuvottelujen pyrkimyksenä on aseiden viennin rajoittaminen kolmanteen maailmaan. » Neuvottelujen pyrkimyksenä on rajoittaa aseiden vientiä kolmanteen maailmaan.
Lisäesimerkkejä s. 159
193


VIERAS VAIKUTUS
• Yhdyssanan alkuosaan ei voi liittää määritettä (s. 159).
• mitä tulee
Mitä itse sävellykseen tulee, kiintyi huomio eräisiin kansanlaulunomaisiin melodioihin. » Itse sävellyksessä kiintyi huomio
• Jos-lause epäsuoran kysymyslauseen tilalla
Sokealle ei merkitse mitään, jos huoneen seinäpaperit ovat mustat tai valkeat. » ovatko huoneen seinäpaperit mustat vai valkeat
• mihin toivoisitte, että
Mihin suuntaan toivoisitte, että yhteistyötä kehitettäisiin?
» Mihin suuntaan toivoisitte yhteistyötä kehitettävän?
194


40 	Sanasto
Suomen kielen sanavarat uusiutuvat jatkuvasti. Eri alojen nopea kehitys lisää sanojen tarvetta. Mutta myös kielen vanhat sanat ovat mukana muutoksissa. Niitä jää pois käytöstä, niiden muoto saattaa muuttua, syntyy erilaisia merkitysvivahteita jne. Kielenkäyttäjän on seurattava valppaana mutta samalla kriittisenä sanaston muutoksia, että hänen esityksensä pysyisi osuvana ja luontevana.
1 	Arki-ja murresanat
Normaaliin asiatekstiin päässyt arkinen puhekielen sana tai outoudellaan häiritsevä murresana merkitsee tyylirikkoa. Puhekielen ilmauksia:
jytä, julkkis, keikka, älppäri, järkätä, panna hanttiin, mennä uusiksi, olla vahvoilla, pyyhkiä hyvin, pistämätön (Oljet ovat pistämättömän arvokkaita, kun niitä vain osataan hyödyntää.)
2 	Sana paikalleen
2.1 Positiivisen ja negatiivisen sanan asiayhteys
Positiivinen sana ei sovi negatiivisen asian yhteyteen eikä päinvastoin.
Tehokkaan kalastuksen ansiosta silli on vähentynyt kaikilla pyyntialueilla. » Tehokkaan kalastuksen johdosta t. vuoksi
Salama on kenties tärkein metsäpalojen aiheuttaja. » kenties huomattavin Metsähallituksen työmaalta saa työtä alle 30 metsuria. » lähes 30 metsuria
Samantapaista rikettä on seuraavissa virkkeissä:
Tien kunto vaikeuttaa uusien työpaikkojen luomista. » Tien huono kunto
Kuusen istutus siirtyy työvoiman vuoksi kesäkuun puolelle. »työvoiman puutteen vuoksi
Talonomistaja sai huomautuksen pihan siisteydestä. » epäsiisteydestä
2.2 Lähimerkityksinen (erilähtöinen) sana syrjäyttämässä oikeaa
Maiden suhteet ovat viime aikoina lähentyneet. » lujittuneet Kolarissa säästyttiin ilman henkilövahinkoja. » Kolarista selvittiin
Orkesterin epäedullisen sijainnin vuoksi kuuluvuus tahtoi hetkittäin kadota tyystin. » ääni tahtoi
Tämä nuori maa katsoo myönteisesti tulevaisuuteen. » toiveikkaana
195


SANASTO
Väärän sanan valinnasta on kyse seuraavissakin esimerkeissä:
Hallitus peruutti Lex Hakuliseksi ristityn lakiesityksen. » nimetyn (ristiä = tehdä ristinmerkki, siunata)
Laki saanee lopullisen siunauksen tänään. Asiallisemmin: hyväksymisen t. Laki hyväksyttäneen lopullisesti tänään.
2.3 	Frekventatiivi- ja momentaaniverbien sekaantuminen
frekventatiiviverbi = jatkuvaa tekemistä osoittava verbi momentaaniverbi = hetkellistä, kertakaikkista tekemistä osoittava verbi
Frekv.v.
Mom.v.
halkoa
halkaista
kieriä
kierähtää
laukoa
laukaista
ratkoa
ratkaista
seisoa
seisahtua (pysähtyä)
tippua
tipahtaa
olla vaiti
vaieta
pitää kätkössä
kätkeä
Yhdysvaltain presidentti laukoi ankaran varoituksen kansalleen. » laukaisi
Hiljainen lapsi häpeää suunsa avaamista koulutunneilla ja sen vuoksi tavallisesti vaikenee. Par.: ja on sen vuoksi tavallisesti vaiti
2.4 	Muiden lähiasuisten sanojen sekaantuminen
Erityisen alttiita sekaantumiselle ovat johto-opillisesti sukua olevat sanat. Joskus voidaan sekoittaa myös toisilleen vieraat lähiasuiset sanat (virkkaa, virkan - virkata, virkkaan).
ennakoida - ennustaa - enteillä
ennakoida ’olla jonkin enteenä, arvioida ennalta jotakin tulevaa’
Maankuoren kohoamisen ja pohjaveden nousun on havaittu ennakoivan suurta maanjäristystä. - Näin suurta hinnannousua ei osattu ennakoida. - Kysynnän kasvun voi usein ennakoida.
ennustaa 'arvella jotakin tapahtuvaksi’ (myös taikojen tekijä, selvänäkijä tms. ennustaa) Järjestäjät ennustavat, että tilaisuuteen tulee noin tuhat henkeä. enteillä ’olla enteenä, merkitä, tietää jotakin’
Painostava helle enteili ukonilmaa. - Pääskysten lähtö enteilee kesän loppumista.
huomioida — ottaa huomioon — huomata
huomioida ’tehdä huomioita’ (vrt. huomioitsija, huomioija) ottaa huomioon: Ravintolavaunussa aikaansa viettävien olisi otettava huomioon muutkin matkustajat.
196


SANASTO
huomata: Autonkuljettaja ei huomannut junan tuloa. höyrystää 'muuttaa höyryksi’ höyryttää 'käsitellä höyryllä’ julkaista - julkistaa
julkaista 'saattaa julkisuuteen, varsinkin painettuna’: julkaista kirja, lehti, artikkeli, levy
julkistaa ’tehdä julkiseksi’
Työryhmä julkistaa mietintönsä ensi viikolla. - Kunniamitalin saaja julkistettiin.
juuria ’kiskoa juurineen maasta’
juurittua, juurruttaa ’panna juurtumaan, antaa juurtua’
jäljitellä ’mukailla, matkia’
jäljittää ’seurata jälkien mukaan’
Törmäyspaikalta metsään hävinnyttä hirveä jäljitettiin.
jäänne — jäännös — jäte — jätös — jäämä — jäämistö
jäänne ’säilymä, relikti’
Jättiläisvaraanit ovat ainoita liitukauden jäänteitä. - Säilynyt tukkiränni on viimeisiä uittovälineiden jäänteitä näillä seuduin.
jäännös 'jostakin jäljelle jäänyt erä, tähde; osa jostakin hävinneestä’
Myydään halvalla jäännöseriä. - Itä-Afrikasta löydetyt leukaluun kappaleet ovat vanhimpia ihmisen jäännöksiä. - Kyseessä lienevät vanhan tähtitornin jäännökset.
jäte 'käytöstä jäljelle jäänyt hylkyerä’
jätös 'eläinten jälkeensä jättämät syömisjätteet, ulosteet yms.
jäämä 'jäännös, ylijäämä': myrkkyjäämät (esim. vesakkojen hävityksessä), verojen jäämä
jäämistö 'vainajan jälkeensä jättämä omaisuus, kuolinpesä'
kansalaiskansalaisuus kansallinen (kansallis-), kansallisuus
kansalaisuus (kantasana substantiivi kansalainen) 'kuuluvuus johonkin valtioon': saada Suomen kansalaisuus; kansalaisvelvollisuus 'kansalaisen velvollisuus maataan kohtaan'
197


SANASTO
kansallinen 'jollekin kansalle ominainen; omaan kansaan perustuva t. kohdistuma’: kansallinen itsetunto, kansallishyve, kansallishäpeä, kansalliseepos Kalevala, kansalliskirjailija Aleksis Kivi, kansallislaulu Maamme, kiinalaisten kansallisjuoma tee
kansallisuus ’mm. kuuluvuus johonkin kansaan’: kansallisuudeltaan suomalainen
kasvillisuus ’jonkin alueen kasvit, kasvipeite’
kasvullisuus ’hyväkasvuisuus, tuottavuus, hedelmällisyys’
kaupungistua - kaupunkilaistua
Paikka kaupungistuu eli muuttuu kaupungin kaltaiseksi, ihmiset kaupunkilaistuvat.
keskeinen — keskinen — keskinäinen
keskeinen 'huomattava, tärkeä’: keskeiset kysymykset
keskinen 'keskellä oleva; joidenkin välinen’: keskinen Tonava, Itämeren maiden keskinen yhteistyö
keskinäinen 'joidenkin kesken vallitseva; molemminpuolinen': keskinäinen sopimus, keskinäinen luottamus
kuolevuus — kuolleisuus — kuolevaisuus
kuolevuus 'tappavuus’: Syöpäpotilaiden kuolevuus on suuri (so. suuri osa syöpäpotilaista kuolee).
kuolleisuus 'kuolemantapausten suhteellinen runsaus väestössä t. sen osassa tiettynä ajanjaksona': Sydäntautikuolleisuus väheni viime vuonna koko maassa.
kuolevaisuus 'se ominaisuus, että kaikki kuolemme, katoavaisuus': Älä unohda kuolevaisuuttasi.
luonteinen - luontoinen - luontainen
luonteinen, kantasana luonne: lujaluonteinen, poliittisluonteinen, kausiluonteinen, yleisluonteinen, kokeiluluonteinen, asumalähiön luonteinen
luontoinen, kantasana luonto: karuluontoinen (luonnonpaikoista), ilo-, hurjaluontoinen (ihmisistä); luontois | etu, -suoritus, -talous (raha-alkuisten yhdyssanojen vastakohdat ovat aina luontois-alkuisia)
luontainen 'luonnollinen; synnynnäinen': luontainen vesiväylä; luontaiset edellytykset; luontais | parantola, -tuote, -viljely
Majavalla ei ole ainakaan meillä luontaisia vihollisia. - Tuholaisia torjutaan nykyisin myös luontaisesti.
198


SANASTO
mielekäs - mieleinen - mieluisa - miellyttävä
mielekäs ’jossa on mieltä, järkeä; järjellinen, järkevä’ (vastakohta mieletön)
Ei ole mielekästä kasata itselleen töitä enemmän kuin jaksaa tehdä. - Annalla on runsaasti harrastuksia, mielekkäämpiäkin kuin tanssi ja melumusiikin kuuntelu.
mieleinen 'jonkin mielen mukainen, jotakin miellyttävä; mieluinen, mieluisa’: mieleinen ammatti, lasten mieleistä puuhaa, mieleisellään tavalla
mieluisa: mieluisa lahja, tehtävä, velvollisuus
miellyttävä: miellyttävä matkakumppani, käytös
määritellä - määrittää — määrätä
määritellä 'esittää määritelmä’: Määrittele suorakaide.
määrittää ’ottaa selville mittaamalla, päättelemällä; olla jonkin kieliopillisen ilmauksen määritteenä’
Lääkäri määrittää taudin. - Iänmääritys osoitti löydökset tuhansia vuosia vanhoiksi.
määrätä ’antaa määräys, käskeä’
Sota-aikana siviili-ihmisiäkin määrätään erilaisiin tehtäviin.
Perimmältään geenit määräävät, millainen ihmisestä tulee.
nimetä - nimittää
nimetä 'mainita nimeltä; esittää t. valita johonkin tehtävään’
Kunnanhallitus nimesi juhlatoimikunnan puheenjohtajaksi NN:n. - On vaikea suoralta kädeltä nimetä onnettomuuden aiheuttajaa.
nimittää 'kutsua jollakin nimellä; asettaa, määrätä virallisesti johonkin tehtävään’
Tällaista ihmistä nimittäisin makeilijaksi. - Oy Huolintakeskus Ab:n Tampereen-konttorin johtajaksi on nimitetty NN.
näytäntö - näytös - näyttö
näytäntö 'teatterin tms. esitystilaisuus’: Torstain näytäntö on peruutettu sairauden vuoksi.
näytös 'näytelmän osa (kolmas näytös); tilaisuus, jossa esitetään taitoja tai esim. pukuja (voimistelunäytös, muotinäytös)’
näyttö 'todistus, selvitys jostakin’
Kuulusteltavan syyllisyydestä on saatu lisää näyttöä. - Ei ole mitään näyttöä siitä, että tilanne olisi muuttunut.
199


SANASTO
paikoittaa - paikantaa - paikallistaa
paikoittaa ’pysäköidä’: Paikoitustiloja on jo kauan ollut pakko rakentaa maan alle.
paikantaa ’määrittää jonkin paikka’: Laivan vuotokohtaa ei ole vielä paikannettu.
paikallistaa ’tehdä paikalliseksi, rajoittaa johonkin paikkaan’: Espanjan metsäpalo on nyt paikallistettu.
palvelu — palvelus
palvelu 1. jatkuva palveleminen: puhelinpalvelu, yleisönpalvelu, epäjumalien palvelu
2. palvelemisala: sosiaaliset palvelut, matkailupalvelu, pelastuspalvelu, uutispalvelu
3. joskus palveluelin: SPR:n veripalvelu, salainen palvelu
palvelu-alkuisia yhdyssanoja: palveluammatit, palvelutalo, palveluvarustus (= yhdyskunnassa käytettävissä olevat palvelu- ja apuelinkeinot, hallinnolliset virastot, kuljetusyhteydet ja pankit)
palvelus 1. yksityinen palveleva teko: pyytää joltakin palvelusta; ilmaispalvelukset, terveydenhoitopalvelukset, kirjastopalvelukset, kodinhoitopalvelukset
2. palveleminen jossakin toimessa: olla kunnan palveluksessa, ihmisen palveluksessa (koira, atomivoima)
3. asevelvollisuuden suorittaminen: astua palvelukseen; vartiopalvelus
palvelus-alkuisia yhdyssanoja: palveluskoira, palvelussopimus, palvelussuhde (työnantajan ja työntekijän palvelussuhde)
perinne - perinteinen - perinteellinen - perinnäinen
perinne 'peritty tapa t. tieto, arvostettu traditio, yleensä vanhempi kuin yhden sukupolven ikäinen’: vuosisataiset perinteet, pitää arvossa, vaalia perinteitä, esitelmä vanhasta leikkiperinteestä; perinnetutkimus
Tällaiset tulkinnat ovat lehdellä jo perinne (» ovat lehdellä tavallisia). - Kesäjuhlista on tarkoitus tehdä perinne (» on tarkoitus tehdä jokavuotiset).
perinteinen = perinteellinen: perinteiset (perinteelliset) pääsiäistavat, perinteiset (juh- la)ruoat
perinteinen rahtilaiva » tavallinen rahtilaiva
perinteiset Aasian maat » vanhat Aasian maat (ks. myös s. 182)
perinnäinen, yleensä = perinteinen, perinteellinen
päättyä — päätyä
päättyä ’loppua, lakata’: Talousarvio päättyy 3 540 120 markkaan.
päätyä ’tulla, mennä, joutua johonkin’
200


SANASTO
Silläkin kävelymatkallaan hän päätyi meren rantaan. - Rautatiehallitus on päätynyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
rajata, rajautua - rajoittaa, rajoittua
rajata 'rajoittaa kuva-ala; vetää yleensä rajat’
Uusia kansallis-ja luonnonpuistoalueita ryhdytään rajaamaan kartalla ja luonnossa.
rajautua ’olla rajakkain, ulottua johonkin’: Tontti rajautuu maantiehen.
rajoittaa 'supistaa (jhkn määrään), estää nousemasta jonkin rajan yli’
On esitetty henkilöautojen käytön rajoittamista. - Kilpasävellysten esitysaika on rajoitettu viiteen minuuttiin. - Olen katsonut parhaaksi rajoittaa askartelualani pelkästään puutöihin.
rajoittua 'supistua johonkin’: Pienen lapsen maailma rajoittuu kotipiiriin.
sama(i)staa, sama(i)stua — samanlaistaa, samanlaistua
samastaa ’pitää samana, tajuta samaksi, identifioida’: Ankaruutta ja normaalia kuria ei pidä samastaa.
samastua ’tulla samaksi’: Pitkän avioliiton aikana mies ja vaimo saattavat lähes samastua.
samanlaistaa ’tehdä samanlaiseksi’: kasvatettavien samanlaistaminen samanlaistua ’tulla samanlaiseksi’: tavat samanlaistuvat
tallettaa (tali e te) - tallentaa (tallenne) - taltioida (taltio)
tallettaa ’panna t. antaa säilytettäväksi, panna talteen’: tallettaa rahaa pankkiin, tallettaa tavaroita kotona aittaan, kaappiin; entispolvien tallettama tieto
tallentaa ’panna t. ottaa talteen esim. puhetta t. musiikkia kirjoittamalla t. nauhoittamalla’: tallentaa tapahtumia kuvanauhaan, esineitä kotiseutumuseoon
taltioida 'tallettaa arkistoon taltiona eli kantakappaleena’
Kameli taltioi (» tallettaa) ravintoa kyttyräänsä. - Paikalle osunut televisioryhmä taltioi (» talletti) koko tapahtuman.
tarkastaa - tarkistaa - tarkentaa
tarkastaa ’ottaa selvää jostakin, tutkia’: tarkastaa passi; tarkastaa, että kaikki on kunnossa; tullitarkastus
tarkistaa 1. 'tarkastamalla varmistua siitä, että jokin on asianmukaisessa kunnossa, oikea, paikkansapitävä': Hän halusi tarkistaa tiedon. - Pitää vielä tarkistaa, paljonko astioihin mahtuu.
2. 	'tehdä asian vaatimat korjaukset, oikaista, muuttaa': tarkistaa pöytäkir¬
ja, kellon käynti
201


SANASTO
tarkentaa ’tehdä tarkemmaksi, täsmentää’: tarkentaa sääntöä, tarkentaa sanojaan, tarkentaa kameran etäisyys
uudis-, - uutis-
uudis- ’uusi, vastatehty, tekeillä oleva’: uudisasukas, uudisviljelmä, uudissana uutis- ’lehti- tai muuta uutista koskeva’: uutislähetys, uutistoimitus, uutispalvelu uudistua — uusiutua
uudistua ’tulla uudeksi, uudentua’: kudokset uudistuvat; uudistuvat luonnonvarat uusiutua ’toistua’: tauti uusiutui vaata - vaaita
vaata (taipuu kuten taata: vakaan, vaattiin, vaattu) 'tarkastaa ja varustaa leimalla mittaus-ja punnitusvälineet’; johdoksia: vakaus, vakaaminen, vakaaja
vaaita (vaaitsen, vaaittiin, vaaittu) '(maanmittauksessa) mitata korkeussuhteita kaukoputken ja pystysuoran mittatangon avulla’; johdoksia: vaaitus, vaaitseminen, vaaitsija
vakaa — vakaisuus — vakava — vakavuus
vakaa: vakaat olot, vakaa asema; valtiotalouden tila on vakaa
vakaisuus: rahan vakaisuus, poliittisen tilanteen vakaisuus, sillan vakaisuus vakava: luonteeltaan vakava, vakava näytelmä, vakava (= vaarallinen) tilanne vakavuus: tilanteen vakavuus viihtyisyys — viihtyvyys
viihtyisyys (sanasta viihtyisä): jonkin alueen t. paikan viihtyisyys viihtyvyys (sanasta viihtyvä): ihmisen viihtyvyys viljely — viljelys
viljely 'viljeleminen’: maanviljely, rukiin viljely, kalojen viljely, suomen kielen kirjallinen viljely
viljelys Viljelty maakappale kasveineen, viljelmä’: tilan viljelykset, hedelmäviljelys, sokerijuurikasviljelykset
yksittäinen - yksityinen
yksittäinen (kantasana yksittäin ’yksi kerrallaan’) 'erillään muista samanlaisista oleva t. tapahtuva’
202


SANASTO
Yksittäisiä töyhtöhyyppiä liikuskeli oraspelloilla. - Eräitä yksittäistapauksia on vielä tarkennettava.
yksityinen Vain määrähenkilöä t. -henkilöitä koskeva (vastakohta yleinen, julkinen)’, usein ’kukin, eri, erillinen’
Tietojen saanti näiltä kaukaisilta luonnonalueilta on yksityisten asianharrastajien varassa.
2.5 tehokas toiminta - toiminnan tehokkuus
Ominaisuutta voidaan ilmaista adjektiiviattribuutilla seuraavaan tapaan:
Yritysten tehokas toiminta riippuu suuresti nopeasta tiedonkulusta.
Huoneiston lämpötilan nousuun oli syynä kehno ilmastointi.
Johdonmukaisempaa olisi käyttää pääsanana ominaisuutta ilmaisevaa substantiivia: toiminnan tehokkuus, tiedonkulun nopeus, ilmastoinnin kehnous.
Nurinkurisia ilmauksia:
Etenkin vanhoilla radoilla ohjastajat kärsivät olemattomista peseytymistiloista. » kärsivät peseytymistilojen puutteesta
Syynä lentokoneen korkeuden menetykseen oli huonosti sulkeutunut ovi. » oli se, ettei ovi ollut sulkeutunut kunnolla
3 	Pitemmän sanan korvaaminen lyhemmällä
Pitkiä ja hankalia johdoksia pyritään mikäli mahdollista korvaamaan lyhemmillä johdoksilla tai kantasanalla. Osa kevyemmistä johdoksista on eriytynyt omaan tehtäväänsä.
3.1 	Kantasana tai perussana johdoksen asemesta
haitallisuus —►haitta (vuorotyön haitallisuudet - vuorotyön haitat)
huolestuneisuus -♦huoli (ilmetä huolestuneisuutta jostakin - ilmetä huolta jostakin)
työkykyisyys —►työkyky (huolehtia työkykyisyyden säilymisestä - huolehtia työkyvyn säilymisestä)
riitaisuus —►riita (välttää riitaisuuksia - välttää riitoja)
huonokuntoisuus -♦huono kunto (rakennusten huonokuntoisuus - rakennusten huono kunto)
hyvätapaisuus —►hyvät tavat (opettaa hyvätapaisuutta - opettaa hyviä tapoja) turvallisuusmies —►turvamies
203


SANASTO
3.2 	Lyhempi johdos
• Verbejä ja niiden substantiivijohdoksia
- keventyä —►kevetä, lieventyä —►lievetä, suurentua —►suureta Huom. merkitysero:
alentuu - alenee (suhtautua alentuvasti), hiljentyy - hiljenee (hiljentyä rukoukseen), kaventuu - kapenee (elinolot kaventuvat), pahentuu - pahenee (pahentua joskus = pahastua)
- lamaantua —►lamautua, repeentyä —►repeytyä —►revetä, jakaantua -►jakautua Substantiivijohdoksia:
jakaantuma —►jakautuma —►jakauma (kantasana jakauta ), risteytymä —►risteymä, tukkeutuma —►tukkeuma; hajauma, takauma, vinouma
hajaannuttaminen —►hajauttaminen —►hajautus vakaannuttaminen —►vakauttaminen —►vakautus
- heilahduttaa —►heilauttaa, tervehdyttää —►terveyttää
heilahdus -►heilaus, paukahdus —►paukaus, vilahdus —►vilaus (sanoissa voi nähdä merkitysvi- vahteitakin)
- hidastuttaa —►hidastaa, kauhistuttaa —►kauhistaa, onnellistuttaa —►onnellistaa, sovelluttaa —►soveltaa, voimistuttaa —►voimistaa, huolestuttaa —►huolettaa
Verbipareilla on merkityseroa, jos on kysymys teon teettämisestä toisella (vrt. tehdä
- teettää): laillistaa - laillistuttaa (= antaa jonkun laillistaa).
Kaksinkertaista teettämistä:
haetuttaa » haettaa, luetuttaa » luettaa, leivotuttaa » leivottaa, tutkituttaa » tutkittaa, teetättää (teetätyttää!)»teettää
Tuskin merkityseroa:
asettautua - asettua, pidättäytyä - pidättyä, kurottautua - kurottua, piilottautua - piiloutua, irrottautua - irrottua
Tavallisesti merkitysero:
erottua - erottautua, valmistua - valmistautua, virkistyä - virkistäytyä
• Muita substantiivijohdoksia
pauhina —►pauhu, mölinä —►möly (merkityseroa: hyminä - hymy, porina - poru)
epääminen —►epuu, kerjääminen —►kerjuu, seuraaminen —►seuranta —►seuruu (mur- resävyä: aituu, haaskuu, narruu, tervuu)
204


SANASTO
kaivaminen —►kaivu (kantasana lyhytvokaalinen kaiva \ n; vrt. kaipuu, jossa kantasanana pitkävokaalinen kaipaa \ n), purkaminen —»purku, valaminen —►valu olettamus —►oletus, sovellutus —►sovellus vähäisyys —►vähyys, pettyneisyys —►pettymys, perehtyneisyys —►perehtymys
• -va - -vuus (-vä - -vyys): kuuluva - kuuluvuus
-vainen - -vaisuus (-väinen - -väisyys): varovainen - varovaisuus Toisinaan samakantaisella lyhemmällä ja pitemmällä muodolla on merkityseroa. Jollei sitä ole, on kätevämpi käyttää lyhyttä muotoa. Merkitysero:
totteleva - tottelevuus: ohjauslaitteiden tottelevuus tottelevainen - tottelevaisuus: lasten tottelevaisuus
vaativuus: tehtävän vaativuus vaativaisuus: esimiehen vaativaisuus
vajavuus ’vaillinaisuus, puutteellisuus’: välineistön vajavuus; ruumiillinen, henkinen vajavuus vajavaisuus ’vaillinaisuus abstraktisti käytettynä’: ihmisten monenlainen vajavaisuus; tässä vajavaisuuksien maailmassa
sopivuus ’se että joku t. jokin sopii johonkin tarkoitukseen, soveltuvuus’: sopivuus johonkin ammattiin; puvun sopivuus
sopivaisuus 'säädyllisyys, hyvät tavat’: sopivaisuuden vaatimukset
säästävyys: jonkin työtavan säästävyys voi tarkoittaa esim. ajan tai työvoiman säästämistä säästäväisyys: kyse on tavallisesti rahan t. tavaran niukasta, säästeliäästä käyttämisestä
Ei merkityseroa:
(horjuvaisuus —►) horjuvuus, mukautuvuus, myöntyvyys, näkyvyys, soveltuvuus, suvaitsevuus, uhrautuvuus
Pitempi tyyppi yleistynyt: auttavaisuus, huomaavaisuus, luulevaisuus
• Adverbeja
alemmaksi -►alemmas (—►alemma) ylemmäksi —►ylemmäs (—►ylemmä) taemmaksi —►taemmas (—►taemma) lähimpänä -►lähinnä uloimpana —►uloinna aikaisemmin —►aiemmin ennakolta —►ennalta
Vierassanojen lyhenemisestä ks. s. 82-83.
205


SANASTO
4 	Epäonnistuneita johdoksia
aterimet (ei ole ateria-sanan johdos), suositeltavaa johdosta ei ole entisöidä » entistää huulioluku » huuliltaluku itsesytytys »itsesytyntä johtopäätös, par. päätelmä kalkkeutua » kalkkiutua kattaus » kattamus ohjanta » ohjailu ongelmatiikka (suom. sanassa vieras johdin) » ongelmat, ongelmavyyhti otsake, par. otsikko purkaamo » purkamo suodin, par. suodatin suulake » suutin
säilöte » säilöntäaine, säile
5 	Uutta ja uudehkoa sanastoa
5.1 	Eräitä johdostyyppejä
• e-johdoksia ja niiden johdoksia
harraste, herkiste 'allergiaa aiheuttava aine, allergeeni’, kirjoite, kuorrute, kustanne (omakustanne), käytänne 'käytössä oleva tapa, menettely’, laimenne, makeute, muodoste, pullote, saate 'saatekirje’, siirre (lääk.), sulje (kaarisulje), suunnite (hakkuusuunnite)
helppopuhdisteinen, samarakenteinen, yksi-, kaksi-, moniymmärteinen
järjesteillä, muodosteilla, perusteilla, suunnitteilla, uudisteilla
• in-johdoksia (välineen nimiä)
annostin, estin (ylitäytön estin), harvennin (maat.), murskain, otin, paalain, perkain, pesin, pöyhin (haravapöyhin), sadetin, sanelin, saumain, säteilin (lämpösäteilin), valitsin (kanavan- valitsin)
• sto-/stö-, isto-/istö-johdoksia
lähteistö («— lähdeaineisto), osoitteisto («— osoiteluettelo), oireisto, sananlaskusto Usein monikko voi olla luontevampi: lähteet, osoitteet, oireet, sananlaskut
• us-/ys-johdoksia (tekemistä osoittavia) os-/ös-johdoksia (teon tulosta osoittavia)
vahvennus - vahvennos uudennus - uudennos jäljennys - jäljennös selvennys - selvennös
206


SANASTO
• m o-, mö-johdoksia
Kantaverbin vartalo päättyy pitkään vokaaliin tai oa-vokaaliyhtymään: kuivaamo (kuivaa | n), kehräämö, verhoomo (verhoa | n)
Kantaverbi päättyy lyhyeen vokaaliin: purkamo (pura | n), jakamo (jaka | a, jaka | vat), keitti- mö t. keittämö, pesemö (ei: pesimö)
• io-, iö-johdoksia
selviö 'ilmiselvyys’, säästiö 'pienehkö luonnonsuojelualue’, taltio 'asiakirjan arkistoitava alkuperäiskappale’, tiiviö ’tiiviskantinen muovikulho tms.’, tosio 'tosiasia’
5.2 	Erilaisia substantiiveja
(Sulkeissa useimmiten ilmaus, jonka vastineesta edellä on kyse)
elämänlaatu ~ elämisen laatu ensinajo-oikeus (par. kuin etuajo-oikeus)
etäopetus (par. k. etäisopetus) ’opetus kirjekurssin, radion t. television välityksellä’ harrastekirjoittaja (par. k. harrastaja-1. harrastelijakirjoittaja) joutokäynti (tyhjäkäynti)
kerroslomake 'lomake, jossa on jäljennösliuskoja päällekkäin’ kertahyödyke 'kertakäyttöinen hyödyke’ kestohyödyke ’pitkäaikaishyödyke, esim. auto’ koostumus (kokoonpano) korjaus vedos (oikovedos)
kutistekalvopakkaus 'pakkaus, jossa läpinäkyvä muovikalvo on kutistettu tavaran päälle’
lasko (senkka) 'veren laskeutumisarvo’ luetelmaviiva (ranskalainen viiva)
läpipainopakkaus Varsinkin lääkepakkaus, josta tabletit saa sormella painamalla’
ostokeskus (ostoskeskus)
paineluelvytys 'ulkoinen sydämenhieronta'
painepakkaus 'pakkaus, jossa paine on normaalia suurempi tai pienempi' panssarivaunu (hyökkäysvaunu) perustamiskokous (perustava kokous) puhalluselvytys (suusta suuhun -menetelmä)
puhallus-paineluelvytys 'tekohengitys, jossa puhallus ja painelu vuorottelevat' puheenymmärtämiskoe (kuullun ymmärtämiskoe) ryhmäkirje, yleiskirje (kiertokirje)
sairaus | kertomus, -vakuutus (sairas | kertomus, -vakuutus) sinkilä 'niturin metallihaka'
sukkulaliikenne (heiluriliikenne, pendeliliikenne) 'tiheä edestakaisliikenne tav. asuin-ja työpaikan välillä'
säteittäistiet 'suoraan taajaman keskustaan vievät tiet, tulo-ja menotiet' taisteluhauta (ampumahauta) taustapeili (peruutuspeili, takapeili) tekstinymmärtämiskoe (luetun ymmärtämiskoe)
207


SANASTO
tiivistelmä (yhteenveto) täysmaito (kokomaito) vakiovitsi (seisova vitsi)
viivästys, viivästymä, viipymä (par. k. viive, viipeen) vitka, vitkaisuus (vars. fys.) ’hitaus, inertia’ ympärivuotisravintola (kauttavuotisravintola)
5.3 Erilaisia adjektiiveja
(Sulkeissa yleensä korvattava sana)
erilähtöinen ’eri alkuperää oleva’: erilähtöiset kulttuuripiirteet etusijainen (etuoikeutettu): etusijainen tie (etuajo-oikeutettu tie) hinnakas (selvempi kuin kallis) ’kallishintainen, hintava’ kiintoisa = mielenkiintoinen
monikansallinen ’useassa maassa toimiva’: monikansallinen yritys monitieteinen (poikkitieteellinen) 'tieteidenvälinen’ perusluonteinen (perustavaa laatua oleva) riskinen (riskialtis) Viskeille altis’ samasanainen (sanatarkka) 'sanatarkasti sama’ tyytyisä (kasvista)
5.4 Verbejä
etusijaistaa ’asettaa etusijalle’ hoitua ’tulla kuntoon, hoidetuksi’ joustavoittaa ’tehdä joustavaksi’ kestävöidä ’tehdä kestäväksi, säilyväksi’ kuullottaa ’keittää sipulit tm. kuultaviksi’ mitätöntää, myös mitätöidä museoida 'tallentaa museoon’
myöhentää ’siirtää myöhemmäksi’ (vastakohta varhentaa)
nöyrryttää 'tehdä nöyräksi’
perennoida ’kasvaa monivuotisena’
pisteittää ’muuntaa pistearvoksi’: kokeen pisteittäminen
selvätä 'tulkita koodi’
sädettää 'antaa sädehoitoa'
taimettaa: taimettaa alue hakkuun jälkeen
tasapäistää (kuv.) 'tehdä tasapäiseksi'
todistua 'tulla todistetuksi'
varhentaa 'siirtää aikaisemmaksi, aientaa': palkankorotuksen varhentaminen
208


SANASTO
6 	Vierassanoja
6.1 Suomennoksia
aerosoli - sumute, suihkute
aktuaalistua - ajankohtaistua (tulla ajankohtaiseksi)
blazer - irtotakki, urheilu-, klubitakki (bleiseri)
deodorantti - raikaste
design - muotoilu, suunnittelu
expres - pikalähetys
fläppitaulu - lehtiötaulu
freelance - vapaa toimittaja, näyttelijä tms.
heterogeeninen - sekakoosteinen (koostumukseltaan epätasainen)
homogeeninen - tasakoosteinen (koostumukseltaan tasainen)
ingressi - johdate (tavallisesti lehtikirjoituksen johdanto)
instantkahvi - pikakahvi, kahvitiiviste
integroitua - yhdentyä (sulautua t. liittyä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi) klemmari - liitin, pinne
know how - tekninen asiantuntemus, tekninen tietämys, tekninen osaavuus; taitotieto kombinaatti - tehdasyhtymä, teollisuusyhtymä konservoida - kestävöidä, ruok. säilöä (tehdä säilyväksi) litografia - kivipainate, kivipiirros
maksimoida - enimmäistää (lisätä, laajentaa tms. maksimiin)
minimoida - vähimmäistää (supistaa minimiin)
pedikyristi - jalkahoitaja
poste restante - noutoposti
roll-on-pullo - pallopullo
satsata - panostaa, sijoittaa
simultaanitulkkaus - samanaikaistulkkaus
spray - sumute, suihkute,
stretch-nailon - joustonailon
trendi - kehityssuunta, taipumus; pyrkimys, tarkoitus, tavoite vakuumipakkaus - tyhjiöpakkaus
Vierassanojen pääteaineksen korvaamisesta suomalaisella ks. s. 82-83.
6.2 Suomen kieleen mukautettuja vierassanoja
beesi, (beige), beibi (baby), bleiseri (blazer), borssi(keitto), fondyy, fööniharja, greippi, ketsuppi, kontti (Container), pitsa, skonssi (scone), trenssi (trenchcoat), viineri
209


Lähteitä
Arajuuri, Yrjö - Haapala, Eero - Rautaoja, Maija: Kirje ja teleks viestinnässä.
Hietalahden kirja 1978 Duden, Aussprachewörterbuch. Bibliographisches Institut, Mannheim, 1962 Haapala, Eero - Saksi, Ritva: Käytännön kielioppi. 6., uudistettu painos. Kirjayhtymä 1979
Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4., korjattu ja lisätty painos. Otava 1979
Ikola, Osmo: Lauseenvastikeoppia (Tietolipas 76). SKS 1974 Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. Uudistettu laitos. Weilin + Göös 1977 Itkonen, Terho: Näillä näkymin. SKS 1975 Itkonen, Terho: Retkiä nykysuomeen (Tietolipas 83). SKS 1979 Kielikello (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston tiedotuslehti) 1968-80
Kielikorva (Kielitoimiston radio-ohjelmasarja) 1970-80
Koivusalo, Esko - Huovinen-Nyberg, Liisa: Selkeä virkakieli. 2. painos. Valtion koulutuskeskus 1980 Kolmas kielivartio (Tietolipas 37). SKS 1965
Mattila, Pekka - Mäenpää, Anna-Liisa - Ruoppila, Veikko: Uusi sananiekka. Kirja- yhtymä 1976
Nykysuomen sanakirja 1-6. SKS ja WSOY 1951-61
Nykysuomen sivistyssanakirja. SKS ja WSOY 1973
Penttilä, Aarni: Suomen kielioppi. WSOY 1957
Pulkkinen, Paavo: Asiasuomen opas. 8., tarkistettu painos. Otava 1977
Raekallio-Teppo, Vuokko: Välimerkit. Weilin + Göös 1973
Saarimaa, E.A.: Kielenopas. 8. painos. WSOY 1971
Sadeniemi, Matti: Kielenkäytön kysymyksiä (Tietolipas 18). 3. painos. SKS 1970
Toinen kielivartio (Tietolipas 33). SKS 1963
Uudissanasto 80. SKS ja WSOY 1979
Vesikansa, Jouko: Johdokset. WSOY 1978
Vesikansa, Jouko: Lyhenteet. WSOY 1979
Vesikansa, Jouko: Miljoona sanaa. WSOY 1978
Vesikansa, Jouko: Täsmennyssanasto. WSOY 1976
Virittäjä (Kotikielen Seuran aikakauslehti) 1955-80
Vornanen, Rauni: Sano se suomeksi. Otava 1973
Ylioppilasaineita 1973-80. SKS ja Äidinkielen opettajain liitto
210


Sana-ja asiahakemisto
Aakkostuksessa on noudatettu pääosin Suomen standardoimisliiton ohjeita (SFS 4600). Virheelliset tai muuten yleiskieleen sopimattomat ilmaukset on sijoitettu lainausmerkkeihin. Sulkeissa ilman lainausmerkkejä oleva rinnakkaisilmaus ei yleensä ole yhtä suositeltava kuin hakusana. Tämä ei koske hakusanan lyhenteitä eikä toista kieliopillista nimeä.
A
a 74, 75, ä 116, A 75
-a/-ä, -ta/-tä (vaihtoehtoiset partitiivin päätteet) 14 aakkoset, aakkosjärjestys 9 aakkoslyhenteet, ks. yksikirjainlyhenteet aakkostus 9-11
aamu: maanantaia. 58; aamuinen: joka-a. 55 -aari(nen), -ääri(nen) vierassanoissa 82 aaroninparta 46 aataminaikainen 47 ab 10
ablatiiviattribuutti (vierasmallinen) 193 absoluuttinen komparatiivi 25 abstraktisanat 131-132, 160 a.D.75
adessiivi (vierasmallinen) 191, adessiiviattribuutti (vierasm.) 193 adjektiiviattribuutti 97, 132 adjektiivit 54-56, 208 A-duuri-sinfonia 47 adverbiaali (vierasmallinen) 190-192 adverbien oikeinkirjoitusta 13, 14,17, 19, 20 adverbirakenne (vierasmallinen) 193 aerosoli 209 af 9
afrikaans 50, afroaasialainen 60 agenttirakenne (agentti ja agenttipartisiippi) 150-151, 157, 165, 190 agentuuri 80 aggressiivinen 81 agronomi 80
-ahdus, -aus: paukahdus, paukaus ym. 204 -ahduttaa, -auttaa: heilahduttaa, heilauttaa
ym. 204 ahkeraliisa 46 ahtaaja 14 aidoittaa 22
aie 17, aiemmin, aikaisemmin 205: kaksi t. kahta viikkoa a. 144; aientaa 208 aiheinen: Merikanto-a. 59
aika lailla 57, a. meteli 56, aika | kauslehti 57, -luokka 1. tempus 152, »-väli» 179 aikaisemmin, ks. aiemmin aikana (»ajalla») 191 aikoa 17 aina kun 42 airut (taivutus) 16 -aise-, -äise-: nykäisen ym. 19 aitovieri 57 aivan kuin 42
aivo|itus 21, 22, -käyrä (EEG) 75, -pestä 187, -vaurio 57 »ajalla» 191
ajan merkitseminen 64,68,107 ajan oloon (»pitemmän päälle») 186 ajanjaksojen nimet 48 ajankohtaistua (aktuaalistua) 209 »ajatellen» 156,179 ajatussubjekti 1. looginen subjekti 147 ajatusviiva 104-109, 123-124, (vaihtoehtoisena yhdysmerkin kanssa) 58,105 ajoitta | a 22, -in, -inen 19 akasia 80
akateeminen 82, akatemia: Sibelius-a., Suomen A. 50
Akava, akavalainen 77
akilleenkantapää 47
akkusatiivi 138,-objekti 138-141
aktiivi, -suus, -us (aktiviteetti) 82, aktivoida 184
aktuaali | nen (»aktuelli») 82, -staa, -stua 83, 209
akvaario 80
ala- 57, Ala- 49,61, Alabama 88, Ala-Itävalta 61
alainen: maana., tarkkailun a. 55
alakkain (»alekkain») 14
alamainen 20
alanko: Skänen a. 62
Ala-Satakunta 49, alatalolaiset, Alatalot 50, Ala- tornio 61, alaviite 74 albaani 80 alemma, -ksi, -s 205
211


HAKEMISTO
»alen | eminen» 178, -evä päiväys 65, -tua, -tuvas- ti 204 Aleppo 88
aleta 204, »aleta» 178,179 Alger 87 »alhainen» 178
ali | käytävä 57, -mittainen (»-mitoitettu») 189, -mmainen 20 alinomaa 13, 58
alisteinen (»alistettu») 188, a. kysymyslause, ks.
epäsuora k. alistuskonjunktiot 93 alkaa tehdä (a. »tekemään») 158 alkali, -nen 80 Alkibiades 92 alkovi 79
alku | aan, -jaan 13, -inen: p-alkuinen 59 alla: maan a. 55; »alla» 185
allatiivi (vierasmallinen) 192, allatiiviattribuutti (vierasm.) 193 »alle» 185, alle sadalla markalla 145, alle | kirjoittaa, -kirjoittamaton 54, -kkain 13, -viivaami- nen 54 allergeeni 206 aloittaa 22 Alpit: Meri-A. 61
altis (taivutus) 16, 26: »palvelua.», »riskiä.» 187
alun perin 57
amatööri | mäinen, -us 83
ambitio 80
ameba 79
Amerikan yhdysvallat 61, Amerikan-kiertue 59, amerikanperintö 47 ammatinnimet, ks. arvo-ja ammatinnimet ammatinvalinnan ohjaus, -ohjaus 53, ammatti | koulu 49, -koulutus (»ammatillinen» k.) 186, -yhdistysläinen 56 ampeeri (A) 75 »ampumahauta» 207 anakoluutti 164 analyysi 83 ane | eminen, -mia 80 angloamerikkalainen 57 angora 80 ani harva 58 annansilmä 46 anno Domini (a.D.) 75 annostin 206 antikristus 83 ao. 71, »ao.» 179,185 aortta 81
ap(p)araatti, ap(p)aratuuri 81 apassi 50, 81 apis(härkä) 79 APN72
apollo(perhonen) 46
Apostolien teot (Ap.t.) 75 appellatiivit 1. yleisnimet 45 appelsiini (taivutus) 15 apposen auki 58
appositioattribuutti (subst.attr.) 98-99,142-144
appositiomainen täsmennys 102, 104, 163
Ap.t. 75
apul.prof. 78
apuverbi 130,153,161
arabialaiset numerot 65-69, arabimaat 49
Arava 70
Arkansas 88
arkikielen ilmauksia 111,195 arkisto: maakunta-a., Valtiona. 50 Arles 91
armenialainen 80, Armenian ylänkö 62 armoit | ettu 21, -taa 22 artikkeli aakkostuksessa 9 arveluttaa, arveluttava 20 arvo-ja ammatinnimet (tittelit) 72-73, 97, 142—
143, 	arvo | inen: neljän a. 55; -itus, -ttaa 22 Ascorbin 500, s. 144
ase lellinen, -istautunut (»-istettu») 188, -idenrii- sunta,-istariisunta 145 asemesta 14
asen | nekysymys, -teenmuutos 53 asetelma: joko-tai-a. 60, mustavalkoa. 59, napit vastakkain -a. 60 asett | autua, -ua 204 »asia erikseen» 185, asiaankuuluva 54 »asianomainen» (»ao.») 179, 185, -tuntevasti
(»asiantuntemuksella») 191 askartelunohjaajaopisto: Valtion a. 50 asosiaalinen 81 aspekti 184
aspiraatio 1. jäännöslopuke 44 aspiriini 47 assistentti 81 assosiaatio 81
aste: -10° 74; celsiusa. 47: +11 °C 77; »aste»
177, 	179 asteriski 74 astevaihtelu 17-18 asukkaiden nimet 49, 50
asunnonvaihdos 53, asunto | lainoitettu 187, -tuotanto 53 Ateneum 49 »aterimet» 206
atk, ATK 73, 75, ATK-opetus 59 Atlantin valtameri 61, Atlantti 18 Atlas 61 attasea 81 Attlee 90
attribuutti: adjektiivia., appositioa., genetiiviä., infinitiiviä., ks. näitä; vierasmallinen a. 192— 193; attribuuttikasaumat 169
212


HAKEMISTO
audiovisuaalinen 73, (av, AV) 75 aueta 17
aukio: Karl Marxin a. 62, Runebergina. 61 au-lapsi 75
-aus, -ahdus: paukaus, paukahdus ym. 204 Australia 80, australiansuomalainen 57 autiomaa: Ogadenin a. 61
automaattinen vahvistuksen säätö (avs) 75, auto| maattistaa 83, -ritaarinen 82 -auttaa, -ahduttaa: heilauttaa, heilahduttaa
ym. 204 auttavaisuus 205 av, AV 73,75
avaimet käteen -toimitus 60, »avainasema» 179 a voi | n, -muus 21 avokado 79 avs 75
avulias 19, (»palvelualtis») 187, avulla: jnkn a. 191 ayrshire(lehmä) 46
B
b 75
Baijeri: Ylä-B. 59 Baikal 49 Balaton 61 Balfour 90 balkaninmakkara 46 Baltia 81
baltoslaavilainen 57, balttilainen 81 Balzac, Honore de 10 Bangladesh 87 bantu 50 baptisti 45
barbaarius (barbarismi) 82
Barcelona 84
Barentsinmeri 61
Barnsley 87
barokki 47
Barrow’n niemi 62
Barthou 88
Basel 88
Bathurst 89
bay-öljy 59
BBC 72
Beaumarchais 92 Beecham 92 beesi (beige) 209 beibi (baby) 209 Beijing, Peking 86 Benares 92
bengali 50 Beringinmeri 53 biedermeier( tyyli) 47 biljoona 58 bingoaja 14 bleiseri (blazer) 209 blues 88 Boccaccio 88 Bodenjärvi 61 boikotoida 82 bordeaux(viini) 46 borssi(keitto) 81, 209 Bospori 61 bostonkakku 46 Botha 91 Bouchard 89 Boulanger 87 boulle-työ 59 Bourbon 90 Bouvet’n saari 62 brahmalaisuus 45 Brennerin sola 62 Breznev (Brezhnev) 85 Briand 90
Brittiläiset Neitsytsaaret 61 brosyyri 81 brt 71 bruutus 46
Buddha 45, buddhalaisuus (buddhismi) 82
C,C
c 86, 88, c 88 (äänteiden merkkejä)
C 75, °C 64,77 ca, c:a (circa) 75 cal 74 Callas 92
calmetterokotus 47, 59 Campanula rotundifolia 46 Cannes 89 canossa 46 canzonetta 87
213


HAKEMISTO
Capek 88 Capri 144 Carnegie 91 Carr 90 Carter 90 Catullus 92 Cellini 88
celsiusaste 47: +11 °C 77 ch (äänteen merkki) 86,92 Chang Jiang, Jangtse(joki) 86 chanson 81
Chapelle, Albert de la 10 Chaplin-elokuva 59 charmeuse 87 charterhinnat 59
Chelsea 91
chippendale(tyyli) 47 CIA 72
Cicero, Marcus Tullius 88 Cimarosa 87 circa (ca, c:a) 75 cis-molli-kvartetto 47 ck (äänteen merkki) 92 cl, cm 75
c/o 76,117, Co. 10 Colette 88 college 115
coloradonkuoriainen 46 Cu 73
cum laude -tentti 60
D
d 74
Devonshire 91
Danton 87
DI 72
datsa 85
diaari 80
dauphin 92
diabetes 84
dB 73
dialogi 79,184
DDT (ddt) 72
dieetti 80
de 9, De Geer, Sten 10
dipl.ins., dipl.-ins. (DI) 72, 76
Debrecen 88
divisioona (taivutus) 16
dedusoida 82
Djibouti 87
dekstraani 40, s. 144
dl 75
Delaware 87
DM72
delta 81
DNA 72
DEM 72
Dnepr 87
demokraattistaa 83
doll 75
demonstratiivipronomini 31,160
donjuan 46
-den, -tten (mon. genetiivin päätteitä) 14
dramaat | ikko, -tinen 81
Deng Xiaoping (ennen Teng Hsiao-ping) 86
Dubcek 88
deodorantti 209
duchesse 92
deoksiribonukleiinihappo (DNA) 72
Dumas 91
desibeli (dB) 73, 80
duuri (C, Es): Es-d. 47
design 209
dw. 71
desimaalien ryhmitys 63, desimaali | luvut, »pilk¬
dynaaminen 82,184
ku 100
dzonkki 81
deskriptiiviset verbit 21, 22 devalv | aatio, -oida, -ointi 82
Dzungaria (Junggar) 86
E
e: mykkä e 88, 91, taka-e (Ö) 88; -e: harraste ym. illatiivi 15 206; E 75 EBU 72
ea-, eä-loppuisten sanojen yks. partitiivi 14, mon. ed. 76, edellinen: tämän e. 145
214


HAKEMISTO
»edellä mainittu» (»em.») 179, 185, edellä mainitun lainen 56 edeltävä: tätä e. 145 edes, ei edes 167-168 »edestä» 185 Edinburgh 89,91
edus | kunta 50, -kuntatalo 49, -teillä (»-tettu- na») 188 EEC 76 eeden 46 EEG 75
eep | ikko 80, 81, -os 79, 80, 81, -pinen 81, 82 Eesti 84 eeva 46
ef(f)ekti, ef(f)ektiivinen 81 Efta 73, 77 ehdolla: sillä e. 191 eheä, ehjä, ehyt 25
ei ainoastaan - vaan myös(kin) 93,166 ei edes 167-168 ei - eikä 40-41
ei enempää - kuin (+ -kaan, -kään) 40,41,42,43 Eiffeltorni 59
ei-kenenkään-maa, ei-kristillinen 58 EKG (ekg) 72,75 ekonominen 80 eKr. 73
eksistentiaali-1. olemassaololauseet 128 eks | kursio 80, -pressionismi 47 ekumeeninen 80 elatiivi (vierasmallinen) 191 eldorado 46
elektrokardiogrammi (EKG) 72 eli 39
Elisabet (Engl. kuningatar) 84 Elitis 92 ellei 93
elokuvatarkastamo: Valtion e. 50 eläinten ja kasvien nimet 46 eläköön-huuto 59
elämisen laatu 207, elämä | kerta 52, -nlaatu 207, -ntarina 52 em. 71, »em.» 179,185, EM 72 emmental(juusto) 46
enemmän: kaksi kertaa e. kuin; »e. ikävä», »e. ja vähemmän» 25 enimmä | istää (maksimoida) 209, -kseen 20 enintään (»korkeintaan») 14, 186, eniten kysytty (»e. kysytyin»), e. suosima 26 enna|koida 196, -koita, -lta 205, (»etukäteen»)
185, 	-lta arvaamaton 54 ennen julkaisematon 54, e. kaikkea 57, e. kuin 42, 43, 57, -kuulumaton 54 ennustaa 196
ensi esitys 57, e. kesänä 55, -esittää 187, -esitys 57, -kesäinen 55, -viulu 57
ensimmäinen 67,68 ensinajo-oikeus (etuajo-oikeus) 207 Enso (ven. Svetogorsk) 84 enteillä 196
entistää (»entisöidä») 206 enää 13 EP 72 epiikka 80
epuu 204, epääminen, epään 13 (ks. myös evätä), epäillä: en epäile = olen varma 167; epäily | s, -ttävä 20
epäsuora esitystapa 125-126, epäsuora 1. alisteinen kysymyslause 93, 119, 125, (vierasmallinen) 194 Eremitaasi 49
eri asia (»asia erikseen») 185, e. mieltä kuin 42, e.
suuntiin 55 Erie 91
erikoislainat 79-83 (ks. myös vierassanat) eri | lainen 20, -lähtöinen 208, -painos 57 erisnimet 1. proprit 45
eri | styksissä (»eristettynä») 189, -suuntainen 55 erott | aa 22, -autua, -ua 204 eräs 26, 35-36 »esiintyä» 177, 179
esijäähdyttää 187, esikunta: pääe., ilmavoimien e.
51; esikäsitellä 187 esim. (»esimm.») 70
essiivi 68, 129, 145, 159, (vierasmallinen) 192, essiiviattribuutti (vierasm.) 193 Esso 73
estin: ylitäytön e. 206 et, ks. et-merkki eteenpäin 57
etelä (S) 75, Etelä-Eurooppa, eteläeurooppalainen 53, 56, E.-Kiinan meri 86, E.-Konnevesi 61, E.-Korea 49, E.-Pohjanmaa 52, E.-Suomen Sanomat 47 et.l. 75
et-merkki, &-merkki 9, 74 »etteikö» 167
että 93, 135: kuin e., niin e. 95, sen vuoksi (siksi) e., siitä huolimatta e. 43; että kun 95 etu-ja sukunimien taivutus 16 Etu-Aasia 61
etuajo-oikeus, ensinajo-oikeus 207, »etuajo-oikeu- tettu» 188
etu | käteen 185, -mainen 20, -merkki 64, 109, -nolla 64-65, -sijainen (»etuoikeutettu»): e. tie (»etuajo-oikeutettu» tie) 188; -sijaistaa 208, Etu-Töölö 49, etuvokaalit 83, 89 Etyk 73, 77
»etäisyydelle», »-Itä» 177,179,185 etäisyys: itä-länsi-e. 60, 106; etäopetus (etäisope- tus) 207 eurokommunismi 60
215


HAKEMISTO
Euroopan lehtikuusi 46, E: n mestaruus (EM), E:n radioliitto (EBU) 72, euroopan | lehtikuusi, -majava 46, E:n-puoleinen 59 Eurooppa: Etelä-E. 53; Eurooppa 78 (tie) 144 eurooppalainen: eteläe. 53, 56, mannere. 58
farao 79
Farrar 90
fasadi 79
Fe 75
feeniks 81
Feidias 92
Fernandez 87
fetissi 81
Fiat 73
Fidzi 61
fiksoida 82
fil. kand. (FK) 72,75
filee (taivutus) 80
filosofi 79, filosofian kandidaatti 53
FIM 72
finaalinen lauseenvastike 135,150 finiittimuodot 1. persoonamuodot 152-153 FK 72 fl 75
g 75
Gainsborough 91
gallup(kysely) 47
Garcia 88; G. Lorca, Federico 9
Gatt, GATT 77
Gautier 90
Geiger 89
geisa 81
genetiivi: mon. gen:n päätteet -den, -tten 14; -attribuutti 29, 149,165 Geng Biao (ennen Keng Piao) 86 Gibraltarinsalmi 53 gloksinia 80
Eva 77
ev.luutn., ev luutn 76 evätä, epään 18 expres
F
»fläppitaulu» 209 fobia 79 folio 79
folk-ooppera 59 fondyy 209
foneettinen kirjoitustapa 87 frangi: Ranskan f. (Rfr, FRF) 72, Sveitsin f. (Sfr) 73
Frankfurt am Main, frankfurt-am-mainilainen 56 freelance 209; freelance-koulutuspäivät 59 frekventatiiviverbit (sekaantuminen momentaani- verbeihin) 198 FRF 72 frustroida 82 Fudzi 85, Fudzi(san) 114 »futuuri» 152 fuuga 47, 79 fööniharja 209
G
Goethe-Institut, Goethe-instituutti 59
Gotlannin syvänne 62
GPU 76
graafinen 79
graniitti 80
Greenwich 87
greippi 209
Grenoble 91
Grew 90
grönlanti 50
Guangzhou, Kanton 86
Guizhou 87
Götajoki 61, Göteborg 84, 88
216


HAKEMISTO
H
h 74, h. (h) 76 ha-ala 76
haaro | ittaa, -ttaa 22
haavoittaa 22
haettaa (»haetuttaa») 204
hahmottaa 22, hahmotushäiriö, virhekytkentä 97, 99, 104, 111, 112 (välimerkitykseen liittyvä),
168, 	169, 171 haitta (haitallisuus) 203
haja | annuttaminen, -u(tu)ma 204, -uttaa (hajasijoittaa) 187, -uttaminen, -utus 204 hajot|taa, -us 21, 22 haka 17, -sulkeet 115 haku 18
halk |aista; -oa 196
hallintoelinten nimet 50, hallitus: kaupunginh. (KH) 71, keskusta-vasemmistoh. 60, kouluh. (KH) 71, kunnanh. (KH) 50, 71, lääninh., veroh.50 Halti(tunturi) 61
Hammarskjöld 92, Hammerfest 89 -hän, -hän (liitepartikkeli) 43,101,175 hangoitella 22
hapan 14, happamuusaste (pH) 73 harj.kirja, harj.-kirja 76, harjoittaa 22 harmaanruskea; harmaa-ruskea 56 harmoni 80
harraste 206, -kirjoittaja (harrastajak., harrastelijat) 207 harv | a 37, -ennin 206 hauki 18 haukotella 22
(on) hauska ym. tehdä 135,154 hausk | uttaa, -uuttaa 20 hauta: Perun h. 62 Hawaiji 144
»(on) havaittavissa» 177, 179 Havis Amanda 47 Havvk-koneet 59 Hebridit 144 hegemonia 79 heijastus 17
heikkoasteinen muoto 17
heila |hdus, -hduttaa, -us, -uttaa 204, »heilurilii- kenne» 207 Heine 91 heittihe(n) 152 heittomerkki 113 heitä | ikse(n), -ksen 152 helo | ittaa; -ttaa 22
helpottaa 22, helppo | heikki 46, -puhdisteinen 206 Helsinki-keskeinen 59, helsinkiläisyys 50, Helsin- ki-Vantaan lentoasema 59
hemmotella 22
henkeä salpaava 54
»henkilö» 179,185, »-kohtaisesti» 179
hennon vihreä, hennonvihreä 56
heraldinen 79
hereford(karja) 46
herjetä 18
herkiste 206, herkkä: »suhdanneh.» 186; herkkä- hermoinen (»hermoh.») 187 Herodes 92 hertsi (Hz) 81 heteka 47
heterogeeninen 82,209 heti kun 42, hetimmiten 20 hevosvoima (hv) 74 hidast | aa, -uttaa 204 hiekoittaa 22 hienosäätää 187
hiili (C) 75, (taivutus) 15, hiili-kloori-fluoriyhdis- teet 60, hiillos 20 hiiri (taivutus) 15 hilje | ntyä, -tä 204 hilpeän iloinen 56
-hin, -siin (vaihtoehtoiset mon. illatiivin päätteet) 15 hindu 45
hinna|kas 208, -nalennus, hinta | kilpailu 53, -va 208 hipaisi ta, -u 19
historiallisten s-loppuisten nimien taivutus 92
historioitsija 19
Hki, Hgistä 77
hl 71, hl. 76
HO 71
hohottaa 21
hoitua 208
Holstein 87
homogeeninen 209
Homo sapiens 46
Hongkong (Xianggang) 86
Honsu 85
horjuvuus 205
hovioikeus (HO) 71
hra 71
Hua Guofeng (ennen Hua Kuo-feng) 86 Huangjoki (Huang He) 86 huhuttu (attribuutti ja predikatiivi) 189-190 huijata 17
Huippuvuorten-sopimus 60 HuK, hum. kand. 73 huoata 18 huo(j)istua 18
huole | stuttaa, -ttaa 204, huoli (huolestunei-
217


HAKEMISTO
suus) 203 huoma | avaisuus 205, -ta 196 huomenna 13
huomio: ottaa h:oon 156, 196 huomioi | da, -ja, -tsija 196
huomion herättäminen 54, huomioon ottaen 54, 141, 156, huomiota herättämätön 54 huoneisto 21 huovikas 18 hurjaluontoinen 198 huudahdukset 98 huuliltaluku (»huulioluku») 206 huutomerkki 108,120 »huviteollisuus» 186 hv 74
hyasintti | mainen, -mäinen 83 hygi | eenikko, -eeninen, -enia 80
hylätty 18 hymyilyttää 20
(on) hyvä ym. tehdä 135, 137, 154 hyvännäköinen 55 »hyökkäysvaunu» 207 Hz 75
häiriötön (»häiriövapaa») 187 häkä 17 hälyttää 20
Hämäläis-Osakunta (HO) 71 hän, Hän 45, hän, joka 31 »häntä» virkkeessä 165 häpäistä 18
häthätää 57, hätyyttää 20 hääateria 57 häämöttää 21, 22
höyry | kuivata 187, -laiva (hl.) 76, -stää, -ttää 197
-iäinen, -iäinen: laskiainen ym. 19 iankaik | en, -kinen 57 -ias, -iäs: utelias, tuliaiset ym. 19 IBM 72
ide | ntifioida 201, -oida 184, identti | nen, -syys 82 ihan kuin 42
ihmisten nimet ja niiden johdokset 45-46 iibis 79
Iivana Julma 46 Ikaalinen 132 iki-ihana 57
ikä 17, »-rakenne» 179, ikään kuin 42 iljetä 18
illatiivi 15, illatiiviattribuutti (vierasmallinen) 193 ilmaannousu 54
ilmaisun mutkikkuus 168-170, 176-177 ilmajäähdyttää 187 »ilmastollinen» 186
Ilmatieteen laitos 50, ilmavoimat 51, 129 ilmetä jsskn, jstkn 159, ilmiselvyys, selviö 207, »ilmiö» 177, 179, ilmoittaa 22 ILO 72 ilotella 22
ilta: tiistai-i. 53, vierailu-i. 58; ilta|inen 19: tiis- tai-i. 58; -nen 19 -immainen, -immäinen: reunimmainen ym. 20 -immillaan: kuumimmillaan ym.; -immiten: pikimmiten ym. 20 imperatiivi 41,130,153 imperfekti 152 -in: annostin ym. 206 Inarijärvi 53
indefiniittiset pronominit 35-38
I
indusoida 82
-inen: matoinen ym. 19, pitkäaikainen, suomenkielinen ym. 54-56, kouvola(la)inen ym., ori- vet(elä)inen ym. 50, 56; -inen vierassanoissa 82 inertia 208
inessiivi (vierasmallinen) 190-191, inessiiviattri- buutti (vierasm.) 193 infantiilius (infanti | ilisuus, -lismi) 82 infiniitti-1. nominaalimuodot 54,134,154-157 infinitiivi | attribuutti 139-140, -subjekti 139,154 infinitiivit: 1. inf. 135, 154, 2. inf. 134, 154-156,
3. 	inf. 138,156-157 informoida jstkn (i. »jtkn») 159 ingressi 209 inhottaa 22 inkvisitio 80 innoittaa 21, 22 instantkahvi 209 instituut | io 79, -ti: Goethe-i. 59 instruktiivi 25, 145, (vierasmallinen) 192, instruk- tiiviattribuutti (vierasm.) 193 integroitua 209 Intian valtameri 53 intiimi 80, -ys (intimiteetti) 82 intransitiiviverbi 134 invalidoi | da, -tua 83 -io, -iö: selviö ym. 207 ionosfääri 83 irokeesi 81
irrallinen nominatiivi ja partitiivi, status-lauseen- vastike 136 irralliset lisät 98-100,102,104-105,163 irrott | aa 21, 22, -aminen 21, -autua, -ua 204
218


HAKEMISTO
irtisanominen 54, irtotakki (blazer, bleiseri) 209 ISBN 72 Isis 92
iskukuumentaa 187 islam 45
Islannin sillit 47, islanninponi 57 -ismi 82
iso ja pieni alkukirjain 45-51,122 Iso Lahnajärvi 61, Iso-Belt 49, 59, Iso-Britannia 61
isoida-loppuiset vieras verbit 83
isokirjainlyhenteet, ks. suurkirjainlyhenteet
iso | rokko 57, -viha 48, 56
istaa-loppuiset vieras verbit 83
-isto, -istö: lähteistö ym. 206
istu | ihe(n), -ikse(n), -ksen 152
it., it 75
j (ääntämistapa kiinal. sanoissa) 86, J 74
ja 93, (liiallista käyttöä) 165
-ja, -jä: urheilija ym. 19
ja kun 95
Jacques 91
»jakaa» (palkinto) 185, jaka|mo 207, -antua, -an- tuma, -uta, -utua, -u(tu)ma 204 jakso | ittain, -ittaisuus 19, -ttaa 22 jalkahoitaja (pedikyristi) 209, jalkopää 57, jaloitella 22 James 89
Jangtse(joki) (Chang Jiang) 86 jaot | elia 21, -taa 21,22, -telu 21 japanilaiset nimet 85, 87 jatkokouluttaa 187, »jatkossa» 179,185 jeeppi 47 jenanlasi 47 Jennie 88 Jeriko 18
Jiang Jieshi, Tsiang Kai-sek 86 jiddis 81 jKr. 75 Jlä 75
jobinposti 47 jodittaa (jodata) 83
johd|ate (ingressi) 209, -in 19, 67, -okset 19-23, 206-207
johtolause 122, 172: jälkij. 172; »johtopäätös» 206: tehdä j. (»vetää» j.) 186 »johtuen» 156,179,185
joka (rel.pron.) 28-32, (indef.pron.) 37, j. aamu 55, j. tapauksessa (»kaikessa» t.) 37, j. x:s 67, -aamuinen 55, jokainen 37, jok’ainoa 113, joka-
Italian viinit 47 itkuiikka 46
itse (indef.pron.) 37-38, (refl.pron.) 38, i. paikalla (»paikan päällä») 186, itse t. oma tekemänsä, itse | hallinto, -kasvatus 38, -kiillottuva 187, »-kudottu», »-leivottu» 38, -ohjautuva 187, »-oikeutettu», »-oikeutetusti» 38, -sytyntä (»-sytytys») 206, »-sävelletty», »-tehty», »-valmistettu» 38
itsenäisyys | juhlatoimikunta 52, -päivä 48 itä (E) 75, Itä-Friisein saaret 62, Itä-Kiinan meri 62, 86, itä-länsi-etäisyys 60, 106, itä-länsi- kauppa 106, itämaat 49, Itämeren maat 62, Itä-Saksa 61, itäuusmaalainen 50, Itävalta-Un- kari 59 iäisyys 17
J
mies 57, jok’ikinen 113 joki: Götaj. 61, Jangtse(j.) 86, Keltainenj. (Huangj.) 61, 86, Saint Lawrence -j. 61, Tor- nionj. 49
jokin 35, jonkin aikaa 141, j. verran 57, jonkinlainen 56
joko - tai 39, joko-tai-asetelma 60, joko-tai-ih- miset 106 joku, jokunen 35
joll | ainen 28, 31,93, -ei 93, -öin 28,93
jompikumpi 58
jonkin, ks. jokin
jonne 28,93
joogi 79
jopa 97,167
Joroinen 132
jos 93,155,194, mutta j., varsinkin j. 95 jossa (partikkelin luonteinen) 30 joten 93, -kuten 58 jotta 93,135
joukko-osastojen nimet 51 joule (J): kiloj. (kJ), megaj. (MJ) 74 joustavoittaa 208, joustonailon (stretch-nai- lon) 209 joutokäynti (»tyhjäkäynti») 207 JP 3, s. 144 Juan Carlos 84,92 jugendtyylinen 59 jugoslaavi 80 Juhana Hus 80 juhannus 48
juhlien ja merkkipäivien nimet 48 Jukatanin niemimaa 61
219


HAKEMISTO
jul | jeta 18, -kaista, -kistaa 197 julkishallinnon elinten nimet 50 Julma-Ölkky 61
Jumala, (pakana)jumala, jumala | apelkäävä, -npalvelus, -npelko, -npilkka 45, jumalolento 57 juna | kuljetus; -nkuljetus 52 Junggar, Dzungaria 86 Jupiter 45 jututtaa 20 Juudas 92
juuri (ollenkaan) (»juurikaan») 179, juuri kuin, j. kun 42
juur | ia, -ittaa, -ruttaa 197, juurihoidettu 187 JY 71, Jyväskylän Talvi 48, J. yliopisto 71 jäljenn|ys, -ös 206, jäljestäpäin 57, jälji | teliä, -ttää 197
jälki | johtolause 172, -kirjoitus 72, -lause 172 järjesteillä 206, järjestysluvut 1. ordinaaliset lukusanat 67-68 järjestöjen nimet 48 Järv 88
järvi: Bodenj. 61, Inarij. 53, Iso Lahnaj. 61, Lokan tekoj. 62, Ouluj., Viktorianj., Ylä-Siikaj. 61; järvi-Suomi 49 jäsennys (luokitus) numeroita käyttäen 65 jät | e, -ös 197
jää | mistö, -mä: myrkkyjäämät, verojen j. 197 jäänmurtaja: Voima-j. 59 jäänn|e,-ös 197 jäännöslopuke 1. aspiraatio 44
k. (k) 76
kaali (taivutus) 16
-kaan, -kään (liitepartikkeli) 43,44, 167,173 Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) 84 kaarisulkeet 114 Kaarle Suuri 10 kaatuneiden muistopäivä 48 kahdenmallinen 55, kahdes 68 »kahtiajako» 185
kahvitiiviste, pikakahvi (instantkahvi) 209 kaiken | lainen, -moinen 20, kaikkein, kaikista 25, kaikki 37: meidän kaikkien puolesta t. kaikkien meidän puolestamme 146; kaikki tyynni 13 kai | kua, -utin, -uttaa 17 kaivaminen, kaivu 20, 205 kakkonen 63,144: MTV k. 144 kaksi kertaa enemmän t. niin paljon kuin 25 kaksi- tai kolmiviikkoinen 58, kaksinkertainen 56, kaksiymmärteinen 206 kaksois | olio 19, -piste 94, 101-102, 165, -voit- to 19
kakso|nen, -sveli 19 kalastaja-maanviljelijä 57
kalevalainen preesens ja imperfekti 152, Kalevalan päivä 48 Kalifornian luumut 47 kalkkiutua (»kalkkeutua») 21 Kalkutta 18
kallis (taivutus) 16, 26, kallishintainen 208
kalori (cal) 74
kalottialue; Kalottialue 49
kalvinilaisuus (kalvinismi) 82
kameli 80
kamiina 80
K
kampanja 80 Kanarian saaret 49,62
kanava: Kielin k. 62, Suezin k. 53, ykköskanava 63; kanavanvalitsin 206 kandidaatti: filosofian k. (fil. kand., FK) 53,72 kannas: Panaman k. 62 kansainvälinen 55, (»ylikansallinen») 186 kansalainen 197, kansalais | opisto 49, -uus: Suomen k.; -velvollisuus 197 kansallinen 197-198, Kansallinen Kokoomus 48, kansallis | eepos, -hyve, -häpeä, -juoma, -kirjailija, -laulu 198, Kansallis | museo, -ooppera, -teatteri 49, kansallisuus 198 kansandemokraatti (kd.) 48, Kansaneläkelaitos (Kela) 50, kansa | ntaiteet, -tiede 52 »kanssa | ihmiset», »-käyminen», »-matkustaja» 185 kantaa ottamaton 54 kanta | esittää 187, -sana 19, -tie 54, s. 143 kantavuus (»kuollut paino») (dw.) 71,186 Kanton (Guangshou) 86 kantopiiri (kp.) 71 kanttarelli 80 kapakka (taivutus) 16 kapea (taivutus) 15
»kappale» 179, kappaletavaran luku 1. numerus 131 karanteeni 80
kardinaaliset lukusanat 1. perusluvut 65-66, 128-129,133 Karesuando (suom. Kaaresuvanto) 84 karhuamakirje 14 kar(r)ik | atyyri, -oida 81 karjalan | paisti 46, -piirakka 57 KarjJP 75
220


HAKEMISTO
karkottaa 22 Karl Marxin aukio 62 Karlovci 88 karpaattienkello 46 karri | eeri, -ääri 81 »kartoittaa» 179 karuselli 83 karvoittua 22 kasmir; Kashmir 84
»kasvaa» 178, 179, kasvava laiho, villa ym.
(luku) 131 kasvien nimet 46 kasvillisuus, kasvullisuus 198 kateederi 80 Kathryn 87 katkolyhenteet 70 katoli | lainen; -nen 20 Katowice 88 katselija-kuuntelija 52 »katsoisin», »näkisin» ym. 180 »kattaa» 180,185, kattamus (»kattaus») 206 katu: Hurtti-ukon k. 62, Kivimiehenk., Korpi-Jaakon k. 53, Läntinen Pitkäk. 61, Lönnrotink., Pelto-Paukkulan k. 62, Pieni-Roobertink. 61, Sven Dufvan k. 53, Valkeakoskenk. 61, Vänrikki Stoolin k. 62 katuosoite 118 kauan (»kauaa») 14,17 kauhist | aa, -uttaa 204 Kaukasia 80, Kaukasus 49 kauko- 57, Kaukoitä 49, 57, kauko-ohja | ta 58, -uksinen (»kauko-ohjattu») 187 kaunis (taivutus) 16, 26 kaupantekiäiset 19
kauppa: itä-länsik. 106; kauppaoppilaitos: Iisalmen k. 49; kauppasopimus: Suomen ja Neuvostoliiton k. 106; kauppat. lis. (KTL) 72, kauppatavaroiden nimet 47 kaupungin | hallitus (KH) 71, -orkesteri: Joensuun k. 48; -talo 53, -teatteri 49 kaupungistua 198
kaupunki (m. part.) 15: Vantaan k. 59; kaupunkilaistua 198 Kaustinen 132
Kautokeino (suom. Koutokeino) 84 »kautta» 185, k. rantain 57, »-kulku» 185, »-viiva», ks. vinoviiva, »-vuotisravintola» 208 kave | ntua, -ta 204 kd. 71 ke 75
kehityssuunta ym. (trendi) 209 kehottaa 21, 22 Kehä III, Kehä ykkönen 144 keino | emo, -kastelu, -kuivaus, -munuainen, »-ruo- hokenttä», »-sade», -siemennys, -valaistus 185 keitt | imö, -ämö 207
kekseliäs 19 Kela 73
kellonaikojen merkitseminen 64 keltainen: rikink. 56; Keltainenjoki (Huangj.) 61,86 kemikaali 80 Kensington 87 Kentucky 91 Kera 73
keritä, kerjetä 18
kerroin xy 143, kerros (krs) 75, kerroslomake 207, kerrottu (attribuutti ja predikatiivi) 189, »kerrottu» (hedelmä tm.) 189 kerta 141-142: viime kerralla 55; k. kaikkiaan 57, -kaikkinen 56 kertaa (x) 74: kaksi k. enemmän t. niin paljon kuin 25, kolme neljä k. 98 kertahyödyke 207
kertainen: kaksink. 56, kaksisataak. 14, viimek. 55, viisi-kahdeksank., viisi-kahdeksank., 5-8-k. 58 kertakaikkinen 56
kesk., Kesk. 71, keskusta, keskusta(puolue)lai- nen 48
keskeinen 198: Helsinki-k. 59 keskenkasvuinen 56
keski- 57, Keski- 49, K.-Eurooppa, keskieurooppalainen 59
keski | mmäinen 20, -nen, -näinen 198: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo 11; keskivokaalit 83 keskus: Kotimaisten kielten tutkimusk., Tilastok., Valtion painatusk. 50; keskussairaala 49: Turun yliopistollinen k. (TYKS) 73 keskusta, keskusta(puolue)lainen 48, keskusta-vasemmistohallitus 60 »keskuudessa» 177,180, 185 kesto | hyödyke 207, -päällysteinen (»-päällystetty») 187, kestävöidä (konservoida) 208, 209 kesäinen: ensik. 55; kesät talvet 98 ketsuppi 84, 209
keve|ntyä, -tä 204, keveä (taivutus) 25, kevyt (taivutus) 16, 25 kg 76, 77
kh. (kh) 76, KH71 kielikuvat 111, 178 Kielin kanava 62
kielitoimisto 50: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen k. 50 kielteissävyinen sana 40 kielten nimet 50, 53 kieltoilmaukset 166-168 kier|iä, -ähtää 196 »kiertokirje» 207 Kiev (suom. Kiova) 84 kihlakunnanoikeus (KO) 50, 72 kiihottaa 22
221


HAKRMISTO
kiilalauseet 1. välilauseet 165,170 kiillot | e, -taa 21, 22
kiinalaiset nimet 84, 86-87, Kiinan tee 47, Kii- nan-vastainen 59 kiinn| i, -ittää 13, -ostuneena (»mielenkiinnolla») 191, -ostus jhkn (k. »jstkn») 158 kiinteä yhteys (attribuutin ja pääsanan ym.) 32, 159,165-166,193 kiintoisa, mielenkiintoinen 208 kiire | esti, -isesti 176, -immiten 20 kiistelty (attribuutti ja predikatiivi) 189-190 kiivi 79
Kilimanjaro 84 kiljaista 19
kiloittain 19, kilo | joule (kJ), -wattitunti (kWh) 74 »kilpailtu» 190, kilpailu: Maalaislaulut talteen -keruuk. 48; »kilpailutapahtuma» 183 kilvoit | elia, -us 22 -kin (liitepartikkeli) 43,44,167,173 Kiova (ven. Kiev) 84 kirjaa (krj) 71 kirjainsanat 73, 77 kirjoit | e 206, -taa 22
kirkko-valtio-suhde 106, kirkkovaltuusto 50, kirkon ja valtion suhde 106, kirkon sopimusvaltuuskunta (KiSV) 50,73 kirvoittaa 22 kiskot | taa, -elia 22 KiSV 73 kituuttaa 20 kiusoitella 22 kiva 25
kivi | kova 56, -painate, -piirros (litografia) 209 kivulloinen 20 kJ 74
kk 74, kk. (kk) 76 K-kauppa 59 KKO 72 »klemmari» 209 klisee 80 klo 75
Klondike 88 kloorittaa (kloorata) 83 km 71, 76 kni 76, 77 know how 209
ko. 71, »ko.» 179,185, KO 72
-ko, -kö (liitepartikkeli) 43,44, 93,167
koalitio 80
koe | ajaa, -kuunnella 187 koet | taa 21, -os, -us 14, 21, »koitos» 14 »kohdalla» 177, 180, 185, »kohde» 177, 180, »-ntaa» 180, 185, »-ntua», »kohdistiaa» 180, »-ua» 177, 180 koheesio 80 »kohota» 178, 180
»-kohtainen» 178, 180: »kuntak.» 178; »-kohtaisesti»: »aluek.» 180 »kohteliaimmin» 26
kohuttu (attribuutti ja predikatiivi) 189 -koida, -soida vierasverbeissä 82 Koillismaa 49, koillisosa 57 »koitos» 14, koittaa 21 Koivu-Mankkaa 61 kok., Kok. 71
»kokea» 177, 180, 185, kokea joksikin (k. »jonakin») 145, 159 koko 17: A4-k. 59; koko A3, s. 143, k. päivän 55 kokoinen: minun kokoiseni, monenk. 55 »kokomaito» 208, »kokonaisvaltainen» 178, 180, kokonuotti 56 kokoomus, Kokoomus: Kansallinen K.; kokoo- mus(puolue)lainen 48 »kokoon | pano» 207, »-pantu» 189 koko | päivähoitopaikka 52, -päiväinen 55 kolera 80 Koli 61
kolme pistettä 107,119
kolmej kahdeksasosatahti 14, -nlaatuinen 55, -nlainen 56, kolmesti (kolmasti) 14 kolmi | satavuotinen 14, -vuotias 57 kolmo | isvoitto 19, -nen: Loviisa k. 144, -stie 63 Kolumbia 84 kombinaatti 209 komis | ario, -saari 80
komitatiivi 132, komitatiiviattribuutti (vierasmallinen) 193
komitea: työttömyysturvak., virkakielen k. 50 komm. 71
kommandiittiyhtiö (ky, Ky) 75 kommentoida jtkn (k. »jstkn»), kommentti 159 kommuni | koida 82, -sti 48 komparatiivi 24-25,42,44 komppania: 4. erillinen autok. 51 Komsomol 73, komsomolilainen 77 konditionaali 125, 153 konfirm | aatio, -ointi 82 Konfutse 86
kongruenssi: subjektin ja predikaatin k. 127-130 konjunktiolauseet: alistusk. 93; konjunktiot 39-43,93 konkreetti 160 konsertto: viuluk. 47 konservoida 209
konsonanttien oikeinkirjoitusta 13, konsonantti- vartalo 19 kontakti 184 kontti (Container) 209 konttori: Raahen-k. 59 koodi 63,64, -ttaa (koodata) 83 koordinoida 184
koostelyhenteet 71, koostu | a (»olla kokoonpantu»)
222


HAKEMISTO
189, -mus (»kokoonpano») 207 kop 75 koptit 45
kopulatiivikonjunktiot 127 Kordelinin säätiö 59 kori (taivutus) 15 korjausvedos (»oikovedos») 207 »korkea» 178, 180, »k. aika» 186, »-laatuinen», »-tehoinen» 180 korkeakoulu: Kuopion k., Teknillinen k. 50 korkeimmillaan 20, korkein oikeus (KKO) 50, 72, »korkeintaan» 186 korottaa 22 korrehtuuri 81 korrelaatti 1. vaste 28 Korsika 18 koska 43,93,134 »koskien» 156
kotikutoinen (»itsekudottu») 38, koti|tal.op.
(KtaO) 73, -tekoinen (»itsetehty») 38 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 50 koulu: ammattik. 49, Merisotak., Reserviupseerik. 51; koulu | hallitus (KH) 71, -osasto: lääninhallituksen k. 50; koulu | ttaa 20, -uudistus 53 Koutokeino (norj. Kautokeino) 84 kouvola(la)inen 50 kp. 71, kpl 71,77 kr 75: Nkr, Rkr 72, Tkr73 kraatteri 80 Krager0 90 Kreeta 144 krematorio 80
krist. 71, kristillinen (puoluelainen) 48 kriti | koida, -soida 82 krj 71
kroaatti, Kroatia 80 Kroisos 92
kromittaa (kromata) 83
krossi (krs) 75
krs (kerros, krossi) 75
kruunu: Tanskan k. (Tkr) 73
krysanteemi 83
ks 75, ks. 71, 75
Kserkses 84
kserokopio 81
ksylofoni 83
KtaO 73, KTL 72
kubismi 47
kuin 24-25, 39, 42, 96, 163 (»mitä») 34, 43: aivan k. 42, ei enempää - k. (+ -kaan, -kään) 40, 41, 42, 43, ennen k. 43, eri k., erilainen k., ihan k., ikään k., juuri k., melkein k., muu k., muuten k. 42, niin hyvin - k. (+ -kin) 41, 43, niin kauan k., niin k. 43, niin - k. (+ -kin) 41, 43, niin paljon k. 42, niin pian k., niin usein k. 43, sama k. 42, samaan aikaan k., samalla k. 43, saman¬
lainen k., samantapainen k. 42, samassa k. 43, samoin k., sellainen k. 42, sen mukaan k. 43, sen paremmin - k. (+ -kaan, -kään), sen verran k. 42, sikäli k. 42, 43, sillä tavoin k., siten k. 42, sitä mukaa k., sitä myöten k. 43, toinen k., toisenlainen k., toisin k., tällainen k. 42, yhtä hyvin - k. (+ -kin) 41, yhtä k. 42; k. mihin (ym. paikallissijat) 34-35, »k. mitä» 34, 43, »k. myös» 42 kuka 25, 93
kukka |inen, -nen, -(s)tervehdys, -tyttö, kukkien valssi 19 kukon askel, kukonaskel 53 kulkuneuvojen paikallissijat (matkustus) 144 kulma | minuutti: 50'; -sekunti: 11", s. 74,112 kulta: Kerttu-k. 59, äitik. 53 kulttuurinen (kult[t]uraalinen, kult[t]urelli) 82 kumpi (»kuka», »mikä») 25, 35, (»kumpiko») 44, kumpi | kaan 36, -kin 36, 127 kumpp. 10, kumppani (kni) 76 kun 39, 42: aina k., heti k., juuri k. 42, samaan aikaan k. 43, samalla k., samassa k. 42, 43, sen jälkeen k., siihen aikaan k., siihen asti t. saakka k., siitä alkaen t. lähtien k., siitä asti t. saakka k., siksi k. 42, silloin k. 42, 155, sillä aikaa k., sillä välin k., sitten k. 42; kun taas 155 Kuningatar Maudin maa 62 kunnan | hallitus (KH) 50, 71, -talo 49 kunnes 93 kunpa 44
kunta: Posion k. 59
kuntoilla (»kuntourheilla») 187
Kuola, Kuolan niemimaa 84
kuolev | aisuus, -uus, kuolleisuus: sydäntautik. 198
»kuollut paino» (dw.) 71,186, Kuollutmeri 61
Kuopion Palloseura (KuPS) 73
kuori: kirkon k. (taivutus) 15
kuoro: Radion kamarikuoro 48
kuorrute 206
kupari (Cu) 73
kupoli (m. part) 15
KuPS 73
Kuria Muria -saaret 61
kurkottaa, kurott | aa 21, 22, -autua, -ua 204
kurssi: Säästä energiaa -kurssi 48
kustanne: omak. 206
kutakuinkin 58
kuten 42,93, 163
kutistekalvopakkaus 207
Kuu 49
kuulemma 13
kuullottaa 22, 208
»kuullun ymmärtämiskoe» 207
kuulostaa, kuulu | ttaa, -tus 20, -va, -vuus 205
kuum | immillaan 20, -oittaa, -ottaa 22
kuvailevat verbit 21,111
223


HAKEMISTO
kuva | nauhoittaa 187, -nkaunis 56, »(olla) kuvassa, kuvioissa» 180, kuvata joksikin (k. »jonakin») 159, kuvataidetoimikunta: valtion k. 50 kvantum-lauseenvastike 135 kvartetti: Amadeus-k. 48; kvartetto: cis-mol- li-k. 47 kvartäärikausi 48 kWh 74
ky, Ky 10, 75, Ky.l. 75 kylkiäinen 19
kylmä: raikkaan k.; kylmän kostea, -kostea 56 kylmäsavustaa 187 Kymen lääni (Ky.l.) 75 kymmenennes, kymmenys 68 kyntää, kynti 13
»kyseinen», »kysymyksessä oleva» (»ko.») 179,
185, kysymys: retorinen k. 119; kysymyslause: epäsuora 1. alisteinen k. 93, 125, (vierasmalli- nen) 194, suora k. 119; kysymys | merkki 108, 119, -sana 93
kytkeä jarru, virta (»panna jarru, virta päälle»)
186, kytkyt (taivutus) 16 -kä: enkä jne. 39,40-41,43
(olla) »kärjen tuntumassa», »kärjessä», »kärkisijoilla» 180 »käsittäen» 156 kätkeä, pitää kätkössä 196 kätkyt (taivutus) 16 »käynnistyä» 180 käytänne 206 Körv 88
köyhä: »malmik.» 186, »ravinnek.» 187
171, 75,1. 71, L 75, L’ 9
la 10, 75, La 9, La Fontaine, Jean de 9; La Plata;
La Tour du Pin, Patrice de; La Traviata 10 »laajamittainen» 180,185 »laajuudessa» 177,180,185 laakio: Aldanin 1. 62 laakso: Tornionjokil. 61 laama (eläin ja munkki) 79 laatikko (taivutus) 18 Laatokka 84 laatuinen: kolmenl. 55 labradorinnoutaja 57 Ladoga 14 (alus) 144 lahje 18 lahjoittaa 22 lahosuojata 187 lahti: Riiani. 61 laihanlainen 20 lailla: aika 1. 57 laillist | aa, -uttaa 204 laimenne 206 lainaus 1. siteeraus 122
lainausmerkit 111-112, 122-123: puolil.
112,123
(-)lainen (jnkn kaltainen): pahani., lapsen 1., lapseni., edellä mainitun 1. ym. 20, 56 -lainen, -Iäinen (jhkn kuuluva): eteläeurooppal., ammattiyhdistysl. ym. 50, 56 lainvastainen 55
laiskajaakko 46, Laiska-Jaakko 59, laiskot | elia, -taa 22
-laisuus, -Iäisyys: buddhal. (buddhismi) 82, helsin- kil. 50, kalvinil. (kalvinismi) 82, lestadiol., mar- xil. 46, pohjoissavol. 53
L
laitimmainen 20
laitos 49, 50: Helsingin yliopiston historian 1., Ilmatieteen 1., Kansaneläke!., Merentutkimusl. 50, opettajankoulutusl. 54, posti- ja telel. 50, rajavartiol. 51, tie- ja vesirakennusl., tullit., vankeinhoitol. 50 laivastoasema: Turun 1. 51 »lajirikas» 186 Lakeuden risti 49
laki: maatalousyrittäjien eläkel. (MYEL), rikosl.
(RL) 72 lama | antua, -utua 204 lammaskaali 59 langanohut 56 Laot se 86
Lapin-kokemukset 59
Lappi: Taka-L., tunturi-L. 49; lappilaiset: takai. 50
lappu luukulle -menettely 60 lappuliisa 57
»(olla) lapsenkengissä» 178 lapuanliike 47
»laskea» 178, laskiainen 19, -o (»senkka») 207, »-u» 178 Lassila & Tikanoja -yhtymä 60 latinainen järjestelmä, 1. kirjaimisto 85, 87-88, latinaiskirjaimiston kielten sanat 87-92, Latinalainen Amerikka 49, latinalaiset nimet (kasvien ja eläinten) 45, 46 lauk | aista,-oa 196
lauseenvastikkeet 134-136, lv:t irrallisena lisänä 100
lautakunta: nuorisol., ylioppilastutkintol. 50 Law 91
224


HAKEMISTO
legioona (taivutus) 16 lehtiötaulu (»fläppitaulu») 209 Leigh,89 leijailla 17 »leikkitoiminta» 178 leipuri-esi-isät 58 leivottaa (»leivotuttaa») 204 lekott | aa, -elu 21 lennosto: Karjalan 1. 51 lentoasema: Helsinki-Vantaan 1. 59 Leonardo da Vinci 10 lepuuttaa 20 lesitiini 83 lestadiolaisuus 46
levyllä, levyssä ym. (esityksestä) 145
levyseppä-hitsaajalinja 60
lib. 71, liberaali 48, 82, -us (-suus) 82
lie, lienee 130,152
liemi (y. part.) 14
lieve | ntyä, -tä 204
liha-perunalaatikko 106, liha-riisitäyte 60 liian 17, liika | sanaisuus (ilmauksen) 176-177, -väkinen (»ylikansoitettu») 189 liikenneministeriö 50 Liikesivistysrahasto 50 liikkuva poliisi 50 liila 79 liioitella 17 liipaisin 19 liisa | ta, -us 84 liitepartikkelit 43-44 liitin, pinne (»klemmari») 209 liittokonjunktiot 42,43 liki | main 58, -pitäen 54 Limoges 89 limonaati, limonadi 80 Lin Jutang 86 Lindau 90
linja: levyseppä-hitsaajal. 60, Toinenl. 61 Linnunrata 49 linziläinen 81 lisensiaatti 80
lisä | nolla 64-65, -yksiköt (Sl-järjestelmän) 74 LitM 75 litografia 209 litroittain 19
Liu Shaoqi (ennen Liu Shao-tshi) 86 liu | eta, -kenematon, -kua, -os 17 liuskoittaa 22 lk., LKP 71 LL 72
-llainen, -nlainen: tällainen, monenlainen ym. 20 »-Uinen»: »eepillinen» ym. 82, »ilmastollinen» ym., »kukkaroystävällinen» ym. 186 -Iloinen: kivull., sairaall., vaivall.; -Iloisesti:
vaivall. 20
LO 72 Lofootit 84 loimi (y. part.) 14 Loire 91
Lokan tekojärvi 62
loma-Suomi 49
looginen 1. ajatussubjekti 147
loppuunmyyty 54
Lorca, Federico Garcia 9
Los Angeles 10, 56, losangelesilainen 56
lottoaja 14
Lounais-Af rikka 61
Loviisa II, Loviisa kolmonen 144
LP (lp) 72: viihde-LP 59
ltn., ltn 75
Lucia 88, lucianpiparkakut 46 luetelma, ks. luettelointi; luetelmaviiva (ranskalainen viiva, ranskanviiva) 108-109, 207 luettaa (»luetuttaa») 204 luettelointi 99, 103, 108-109,162 »luetun ymmärtämiskoe» 207 luja | luonteinen 198, -rakenteinen 55 »lukema» 180
lukien: jstkn 1., mukaani. 156 luku: 60-1. 59; 1000- 1200-luvuilla 60; luku (= numerus): nominien ja partisiippien 1. 131 — 133, pronominin ja korrelaatin 1. 29-30, subjektin ja predikaatin 1. 127-130 -lukuinen (taivutus): monil. 16, runsasl. 24; lukuisa (taivutus) 16, 24 lukusanat 63-69
lukutapa: desimaalilukujen 1. 100, päiväyksen 1.
144, 	rajakohtailmausten 1. 107, vieraiden lyhenteiden kirjaimittainen 1.71, vieraiden sanojen päätteen 1. eräissä tapauksissa 88, 89, 91, vinoviivailmauksen ('jotakin kohti’) 1. 116 lukuun ottamatta 54,176 Lunastaja 45
luode-kaakko-suunta 106 luokitus (jäsennys) numeroita käyttäen 65 »luokka» 180, 185: »sitä haa», »suuruusl.» 180 luoksepääsemätön 54 luonnontilainen (luonnontilassa oleva) 176 luontai | nen, -sparantola, -stuote, -sviljely 198 luonteinen: asumalähiön 1., kausil., kokeiluni., lu- jal. 198, perusl. 176, poliittisl. 198, tilapäisl. 57 luontevuus: ilmaisun 1. 171,176-177 luontoinen: hurjal., ilol., karul.; luontois | etu, -suoritus, -talous 198 luottava(ise)sti 176 »luovutustapahtuma» 183 (on) lupa, määrä, pakko ym. tehdä 135,154 lut. 75, Luther 92 Luulaja 84 luulevaisuus 205 luvalla: jnkn 1. 191
225


HAKEMISTO
LVI-työt 73
lvv. 71, 77
lyhenteet 70-78
lyhyt (taivutus) 16, 25
lyhyys: ilmaisun 1. 82,176-177, 203-205
lymyäjä 14
Lyypekki 84
lähdeviite 74,114
»läheisyydessä» 177,180, 185
»lähestymistapa» 178
lähettiläs: Oslon-1. 59, Pohjois-Korean-1. 60 lähi-, lähi | aikoina 57, »-aikoina» 186, -asuiset ja -merkityksiset sanat 195-203,204-205 Lähi-idän-matka 60, Lähi-itä 49 lähi | menneisyys 186, -mpänä, -nnä 205 läksiäiset 19
lämpö-, vesijohto-ja ilmastointityöt (LVI-työt) 73 lämpö | eristeinen (»-eristetty»), -eristää 187, -tilan merkitseminen 64 länsi (W) 75, Länsi- 49, L.-Götanmaan pystykorva 46, länsi-intialainen 59, Länsipohja 49, L.-Päi- jänteentie, L.-Saksa 61, L.-Saksan markka (DM, DEM) 72 länt.p. 75
läpi | kulku (»kauttakulku») 185, -käyminen 54, -mitta (0) 74, -painopakkaus 207, -tunkeva 54 lääket lis (\ L^ 72
lääni: Kymen 1. (Ky.l.) 75, Vaasan 1. (VI.) 73;
lääni | jako 52, -nhallitus 50, -njako 52 löylyttää 20 »löytyä» 186, 190
M
m 71, 74, M 75 ma 75 Maa 49
maagi | kko 80, -nen 79, 82 Maailman terveysjärjestö (WHO) 72, maailmani matti 46, -sota: ensimmäinen m. 48 maakunta-arkisto: Mikkelin m. 50 maan alla 55, m. päällä 57, maan | alainen 55, -hankintalupa 52, -tie 324, s. 143 maanantaiaamu 58
maaottelu: Suomi-Ruotsi-maao. 60, Suomi- Tsekkoslovakia-maao. 106 maas. 71, maaseudunpuoluelainen 48 maastamuutto 54
maat: arabim., itäm. 49, Itämeren m. 62, Opec-m. 59, Pohjoism. 49, Skandinavian m., Välimeren m. 62
maat. ja metsät, kand. (MMK) 72, maat. ja metsät, maist. 75, Maataloustuottajain keskusliitto (MTK) 71, maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL) 72 maavoimat 51,129
Mac, Mc, M’ 9: McCullers, Carson; McKeesport;
MacLuhan, Marshall 10 »madalt|aa», »-ua» 178,181 madame 84 Madeira 144 Madras 91 mafia 79 magia 79 maharadza 81
»(on) mahdollisuus» 177,181 Maigret 89
-mainen, -mäinen: alam. 20, amatööriin. 83, etum.
20, hyasinttiin., marttyyriin. 83, ulkom. 20, veikkohuovism. 56 »mainittu» 179,185
maistajaiset; maistiaiset 19, maistua jllkn t. jltkn 145
maisteri: liikuntatieteiden m. (LitM) 75, valtiotieteen m. (VTM) 53, 72 makaaberi 80 makaroni 80
make | a (taivutus) 14, -ute 206 maksimoida 184/209 makuinen: pahanm., pilaantuneen m. 55 Malaga 91 malaijinkarhu 46
»malli» 178, 181, 185: »hallintom.», »ratkaisuin.» 178, 181; mallinen: erikoisen m., kahdenm., vanhanm. 55 Mallorca 144 »malmiköyhä» 186 Malmö 88,90 mandariini (taivutus) 15 mannereurooppalainen 58 Mantova (saks. Mantua) 84 Mao Tse-tung (Mao Zedong) 86 Marian päivä 48
markkojen ja pennien merkitseminen 64,102,109 marmelaati, marmeladi 80 Marseille 84, 89,90 martinhanhi 46
marttyyri | mainen, -mäinen, -us 83 marxilai | nen 81, -suus 46 »matala» 178, 181, »-palkkainen» 181 materiaali, -nen 82 matit ja maijat 46
226


HAKEMISTO
matka: Kuopion-m. 53, Lähi-idän-m., Sri Lankan- ja Intian-m. 60 matkailu | ala, -elinkeino (»-teollisuus») 186 mato | inen, -nen 19
-maton, -mätön: allekirjoittamaton, ennen julkaisematon ym. 54 matriarkaalinen 80 matti meikäläinen 46 me 32-33, me-henki 59 meedio 79
meidän perhe, väki, kauppa, »m. tarjous» 146 meijeri: Juvan Osuusm. 48 mekaanikko 80 mekka 46
Meksiko (valtio) 18, 84 melkein kuin 42, melko tavalla 57 mene tiedä, mennen tullen 97, meno-paluulippu 106
Merentutkimuslaitos 50, merenvihreä 56 meri: Atlantin valtam., Barentsinm. 61, Berin- ginm. 53, Etelä-Kiinan m. 66, Intian valtam. 53, Itä-Kiinan m. 62, 66, Kuollutm., Mustam., Pohjoinen jääm., Punainenm. 61, Tyynim. 56; Meri-Alpit, Merikarvia 61, Merisotakoulu 51, merivoimat 51,129 »merkeissä» 181, merkit (tunnukset) 70, 74 merkityksellinen, suurimerkityksinen (»suuresta merkityksestä») 191 (olla) merkitystä jllkn (m. »jhkn») 158 merkkipäivien nimet 48, »merkkiuskollinen» 187 mersu 47
Metsä-Sairila 61, Metsätalo 49, metsätalouden neuvottelukunta 50 Mexico (kaup.) 84 mezzosopraano 81 Mg 75 mh. (mh) 76 Middlesbrough 89,91 miele | inen,-käs 199
»mielen | kiinnolla» 191, -kiintoinen, kiintoisa 208 miel |etön, -lyttävä 199, -lyttää 20, -uisa 199 mietinnöt: valtion komiteoiden ja toimikuntien m. 47 migit 47
»mihin toivoisitte, että» 194 miinusmerkki 109 mikkeli, -npäivä, Mikon päivä 47 miksihän (»miksiköhän») 44 mikä 25, 30-31, -li 93, 135, mikään, »mikään» 36-37 miljard | i 58,63, -ööri 83 milj. mk 74, miljoona 16 (taivutus), 58,63 miljöö (taivutus) 80 millainen 28,93
milloin 93, milloin - milloin 97,98 min 75
-minen: alleviivaaminen, huomion herättäminen ym. 54 minimoida 184,209
ministeriö: liikennem. 50, ulkoasiainm. (UM) 71 minkä tähden 57 minne 93
minuutti (»minutti») 14: kulmam. (') 74,112 minä 32, 33 mitali 13
mittakaava 102, »mittakaavassa» 181, 185, »mittava», »-sti» 181 mitä 25, »mitä»: »kuin m.» 34, 43, »suurempi m.» 34; mitä - sitä t. sen 24, 27, »mitä tulee jhkn»194 mitätöidä, mitätöntää 208 MJ 74 mk 75, 76
ml. 117, mlk. 75, mlk:lainen 77 mm. 70
-mm-: reunimmainen ym. 20 Mmk 74, MMK 72
-mmoinen/-mmöinen; -nmoinen: semmoinen, tämmöinen, kaikenm., monenm., suurenm. 20 -mo, -mö: purkamo ym. 207; MO 72 modernistaa 83 moduuli 80 molekyyli 83 molemmat 36 molli (a): a-m. 47
momentaaniverbit (sekaantuminen frekventatiivi- verbeihin) 196 monarkia 80
monen | kokoinen 55, -lainen, -moinen 20, monesti 14 mongoli 80
moni 37, -harrasteinen 55, -kansallinen (»ylikansallinen») 186, 208 monikolliset sanat 30, 129, 131, 133, monikon tunnus i,j 19,65,67,76 moni | lukuinen 16, -osainen 55 moni | sanaisuus (ilmaisun) 176-177, -tieteinen (»poikkitieteellinen») 208, -tyydyttymätön 189, -ymmärteinen 206 monopoloida 83, monot 47 monsuuni 80 monta (»montaa») 14 Montesquieu 89 monumentaalinen 81 mooseksenusko 45
moottoritankkeri, säiliöalus (mt.) 76, moottoroitua 83 mormonit 45 motivaatio 184
-mp-, -np-: parempaa, suurimpia ym. 24-27, 44, ompi ym., onpa ym. 44 mrd. 71
227


HAKEMISTO
ms., m/s 76, 117
mt. 76, MTK 71,76, MTV kakkonen 144
muka-1. niin sanottu -sävy 111
mukaa: sitä m. kuin 43; mukaan: sen m. kuin 43;
m. lukien 156 mukainen: kartan m., sananm. 55 mukautuvuus 205
»muodos|sa» 177, 181, »-taa» 181, -te, -teillä 206, »-tua» 181 muoti-ilmaukset 178-184 muotoilu, suunnittelu (design) 209 muotoinen: lautasen m., pallonm. 55 Murmansk 84 murresanat 195 murskain 206 murtoviiva 116
museo: Kansallisin. 49, Puskinin m. 59; museo | idä 208, -virasto 50 musikaali 80 mus.op. (MO) 72
musta: sysim. 56; mustamaija 57, Mustameri 61,
mustavalkoasetelma 59 mutkikkuus (ilmaisun) 168-170,176-177 mutta 93,94, 97 muu kuin 42 muuan (muudan) 26, 35 muukalaisuus, ks. vieras vaikutus muun muassa 57, muunlainen 20 Muurmannin rannikko 84, M ai rata 62 muut | ama 37, -en kuin 42 MYEL 72 Munchen 92 myöhentää 208 myöntyvyys 205
myös 44, 173, myös + -kin 44,175, myöskin 44 myöten: sitä m. kuin 43; »myötä» 181, -mielinen 56
määrit |ellä 199, -eosa (yhdyssanan) 52, -tää 199 (on) määrä, pakko, lupa ym. tehdä 135, 137, 154 määrä-, määrä |inen (»määrätty»), »-tynlainen» 188, -tä 199
N
n: loppu-n 13; n pa-, pä-liitteen edellä 44, n. 71, N 73,75 nahka 18 naiivi 80
napit vastakkain -asetelma 60, nappi (taivutus) 15
nasaali 44
Nassau 88
Nato 73
natsi-Saksa 49
nauhalle, nauhaan ym. (esityksestä) 145 negatiivinen sana positiivisen asian yhteydessä ja päinvastoin 195 neitsyt (taivutus) 16
nelisatavuotinen 14; 4H-toiminta 64, 4H-yhdis- tys 9
-nen: matonen ym. 19; nen-loppuiset paikannimet
132, 	nen-loppuiset tittelit 142 nenä | vokaali, -äänne 87,90 nesessiivinen lauseenvastike 135,137 neutraali 82, -staa 83, -us (-suus) 82 neuvottelukunta: metsätalouden n. 50 New York: Suur- New York 60 Niagaran putous 62
niemi (y. part.) 14: Barrow’n n. 62; niemimaa: Jukatanin n. 61, Kuolan n. 84 niin 96, n. että 95, n. hyvin - kuin (+ -kin) 41, 43, n. kauan kuin, n. kuin 43, 96, n. - kuin (+ -kin)
41, 	43, n. ollen 54, n. paljon kuin 42, n. pian kuin, n. usein kuin 43
niin sanottu 54, niin sanottu -sävy 111
niini (taivutus) 15
niisi (taivutus) 15
nikkeli-sinkkiakku 60
nikotiini 83
nikottaa 22
nimen | huuto 52, -omaan 58 nimet: japanilaiset n. 85, kiinalaiset n. 85, 86, suku-ja etun. 16, venäläiset n. 85 nim |etä, -ittää 199, -itys: tietäjä-n. 59 nimi | kirjaimet 118, -kirjoitus 52, -nen: Jukola-n. 59, Kelo Oy -n., Teemu-Kaluste-n. 60; -toimisto
50, 	»-vahva» 187 niskoitella 22 niukka (taivutus) 16, 25 Nizza 84 Nkr 72 NL 75
-nlainen, -llainen: moneni., tällainen ym. 20 -nmoinen, -mmoinen, ks. -mmoinen n:o, nro 75, 77,78
Nobel 88, Nobelin palkinto (»Nobel-palkinto») 59 »noin-hinnat» 181 NOK 72
nolla: etun., lisän., täydentävä n. 64-65 nominaali-1. infiniittimuodot 54,134,154-157 nominatiivi 134,137
nominien ja partisiippien luku 131-133, nominien taivutusmuotoja 14-16
228


HAKEMISTO
normaali, -us 82
»nousta» 178, 181, nousu (rektio) 158, »nousu» 178
noutoposti (poste restante) 209 Novaja Zemlja 85 -np-, -mp-, ks. -mp-, -np- nro, n:o 75, 77, 78 ns. 75,76
-ntu-/-nty-, -utu-/-yty-, -ta/-tä: repeentyä, repeytyä, revetä ym. 204 numeraalit, numerot 63-69,143-144 numerus, ks. luku nuoho | oja,-aisi 14
nuorempi hallintosihteeri, n. konstaapeli, n. lehtori 142 nuoriemäntä 56 nuoriso 30, -lautakunta 50 nuotta (taivutus), nuotti (taivutus) 15
O
O’: 0’Casey, Sean 9; 0’Neill, Eugene 10 -oa-, -oo-: putoaja, nuohooja ym. 14 OAJ 75
objekti 138-142, 161, objektin sukuinen määrite 141-142 obliga | atio 80, -torinen 184 OECD 72
Ogadenin autiomaa 61 oh. (oh) 76
ohi menevä, ohimenevä 54 ohjailu (»ohjanta») 206 OHS71
ohut (taivutus) 16
-oida vierasverbeissä 82-83
oieta, oi’istua 17
oikea aikaluokka (tempus) 152, oikea sijamuoto 134-145
oikeus: ensinajo-o. (etuajo-o.) 207, hovio. (HO) 71, kihlakunnano. (KO), korkein o. (KKO) 50, 72, raastuvano. (RO) 71, vesiylio. 50 »oikeutettu» 188: »etuajo-o.», »etuo.» 188, »itseo.» 38, »vaa- lio.», »äänio.» 188 »oikovedos» 207 oire | et, -isto 206
-oitta, -otta-: aidoittaa, erottaa ym. 21-23 »OK» 181
»(on) olemassa» 186
olemassaolo- 1. eksistentiaalilauseet 128, olemassaolotaistelu 54 olet | tamus, -us 205 »olosuhteet» 181 olut (taivutus) 16 olympiavalmennettavat 187
nurinkurisia ilmauksia: tehokas toiminta - toiminnan tehokkuus 203 nyky- 57, nykyaika: mennyt ja nykyä. 59; nyky | aikaistaa 21, -Suomi 49, -tilanne 57, -yhteiskunta 58, -(j)ään 13 nykäistä 19 nyöri (taivutus) 15 nähdä jonakin 159 »(on) nähtävissä» 177,179 »näkisin» 153, 180, näky |vyys 205, -ä, näyttää 135 näköinen: hyvänn., älykkään n. 55 Nässjö 92
»näytellä osaa» 178, 181
näyt | tää 135, -tö, -äntö, -ös: muotin., voimistelun. 199 NÖmme 88
nöyrryttää 208, nöyryyttää 20
oma 37-38, 148: o. kappale (»itsesävelletty» k.),
o. 	kehu (»itsekehu»), oma t. itse tekemänsä 38, oma | kustanne 56, -rahoitus, -tekoinen, -valmisteinen (»itse | tehty», »-valmistettu») 38 omata 182,185 omena-porkkanaraaste 60
ominaisuudennimet 131, ominaisuudennimi pääsanaksi: toiminnan tehokkuus (tehokas toiminta) ym. 203 »ominaisuudessa» 182,185 omistusliitteet 1. possessiivisuffiksit 37, 38,*
146-151 ompi 44
on hyvä, tarpeen ym. tehdä; on lupa, määrä, pakko ym. tehdä 135, 137, 154; on tehtävä ym. 135,137 Onega (suom. Ääninen) 84 »ongelmatiikka» 206 onnela 46, onnellist | aa, -uttaa 204 onomatopoieettiset verbit 21, 22 Ontario 88
-oo-, -oa-: nuohooja, putoaja ym. 14 oopiumi 80
ooppera: Kansalliso. 49
op.: kotital.op. (KtaO) 73, mus.op. (MO) 72, perusk.op. (PkO) 73 Opec, OPEC 73, Opec-maat 59 Opettaja-lehti 59, opettajankoulutuslaitos 54 Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) 75 opinhalu 52
opisto: kansalaiso. 49, Valtion askartelunohjaa- jao. 50
oppi | arvot 53, 72, 73,142, -laitokset (valtion) 50
229


HAKEMISTO
optimaalinen 184
ordinaaliset lukusanat 1. järjestysluvut 67-68 ori (taivutus) 16 oriveteläiset, ori vetiset 50 orjuuttaa 20
orkesteri: Joensuun kaupungino. 48 Orkneysaaret 61
-osa-: kolmekahdeksasosatahti 14
-osaa: viisi kymmeneso. 100; -osainen: monio. 55
osakeyhtiö: asunto-o. 10
»osalta» 182
osasto: lääninhallituksen kouluo. 50 -os/-ös, -us/-ys: koet|os, -us 14, 21, vahvenn|os, -us ym. 206
osoit|e 21, -taa 21, 22, »-taa» 182, osoitteen mer¬
kitseminen (katu ja numero) 118, osoitte|et, -isto 206 ostokeskus (ostoskeskus) 207 osuus jhkn, jsskn, jstkn 159, osuus | kunta 10, -meijeri: Juvan 0.48 otin 206
otsikko (otsake) 206, välimerkit o:n lopussa 118 -otta-, -oitta-: erottaa, aidoittaa ym. 21-23 ottaa huomioon 196 ottelu: lentopallo-o. 106, maao. 60 Oulujärvi 61
Ounasvaaran Hiihtoseura (OHS) 71 ovimikko 46 oy, Oy 10,75,76
p 64, p. 75
-pa, -pä (liitepartikkeli) 43
paalain 206
paasi 81
paastoaja 14
Padova (saks. Padua) 84
paha: äijäp. 53; paha|nlainen 56, -nmakuinen 55, -stua, pahe|ntua, -ta 204, pahoi | npidellä 54, -telia, -ttaa 22 paikallissijat 144-145, (vierasmallinen käyttö) 190-192, 193 paikallistaa 200 »paikan päällä» 186
paikan | määritteitä (oikea sijamuoto) 144-145, -nimet 46, 49, 61-62: nen-loppuiset p. (taivutus) 132, ulkomaiden suomenkieliset p. 84; paikannimien johdoksia 50, paikantaa 200 paikka paikoin 57, paikoit | ellen, -tain 19, -taa 22, 200
painatuskeskus: Valtion p. 50 painekyllästää 187 paine | luelvytys, -pakkaus 207 paino: pääp. 52, 54, sivup. 52; p:n merkitseminen ääntämisohjeissa 85, 90, painorajoitteinen (»-rajoitettu») 187 paitsi 93,98
pak. 75, paketti(pelto)-Suomi 49 pako | ittaa, -ttaa 22, »-tettu» 187-188 paksusuoli 57 »palaute» 178 paleotsooinen 81 palkan maksu, palkanmaksu 53 »pallo» 182, -nmuotoinen 55, -pullo (roll-on-pul- lo) 209 paloitella 22
P
palo | kunnantalo 49, -vakuuttaa 58 palvelu 200: pelastusp., puhelinp., verip. ym. 200; »palvelu | altis» 187, -ammatit, -talo, -varustus 200
palvelus 20, 200: ilmaisp:t, kirjastopa, vartiop.
ym.; palvelus | koira, -sopimus, -suhde 200 Panaman kannas 62 paneeli 80
pankki: Postip., Suomen P. (SP) 50, 76, säästöp. (sp.) 75
»panos» 182, panostaa (»satsata») 209 panssarivaunu (»hyökkäysvaunu») 207 paperi (m. part.) 15: A5L-paperi 64; paperikie- li 178 paraabeli 80 paraikaa, parastaikaa 57 Parainen 132
paralleeliset vastakohtaa ilmaisevat päälauseet 93 paras: mitä parhaat t. parhaimmat 25 parastaikaa 57 pareittain 19
pari kolme 97, p. viikkoa 55, pari-kolmekymmen- tä, pari-kolmek. 58, »parissa» 182, pariviikkoi- nen 55 parlamentaarinen 81 Parry 91
partikkelit 39-44, 57-58, 173: vahvistusp. 57, 58; p:ien oikeinkirjoitusta 13,14,17,19, 20 partisiippi 131-133, 157, (pass. 2. p.) 187-190: agenttip., ks. agenttirakenne; partisiippi | kasaumat 169, -rakenne, ks. referatiivinen lauseenvastike; partisiippivaltaisuus 177 partitiivi 14-15,137,-objekti 138,-subjekti 134 pasha 81 passa 81
230


HAKEMISTO
passiivi 130,153, (2. partis.) 187-190 passivoitua 184
pataljoona (taivutus) 16: Autop. 51, Karjalan jääkärip. (KarjJP) 75 pato: Bonnevillen p. 62 pauka | hdus, -us 204 pauloittaa 22 pe 75, PE 72 pedikyristi 209 peijaiset 17 peilityyni 56 Peking (Beijing) 86 (ei) pekkaa pahempi 46 pelaajavalmentaja 59 Pelastakaa Lapset ry. 48 pel(l)eriini 81 peli | navaus, -vara 52 pel | ottaa 21,22, -ätä 18 »pendeliliikenne» 207 per 116
perehtymys (perehtyneisyys) 205 perennoida 208 perfekti 152
perin pohjin 57, perinpohjainen 56 perinne: leikkip.; perin | netutkimus, -näinen, -teellinen, -teinen 200, »perinteinen» 182 periodeittain 79 perkain 206
permissiivinen lauseenvastike 135,137-138 persoonamuodot 1. finiittimuodot 152-153, persoonapronominit 32-33,130,146 peru | kirja, -nkirjoitus 52 Perun hauta 62 »perus-»: »perusorpo» 182 perusk.op. (PkO) 73, perus | korjata 58,187, -luonteinen (»perustavaa laatua oleva») 176, -luvut
1. 	kardinaaliset lukusanat 65-66, 128-129,
133, 	-muoto (nominatiivi) 66, -osa (yhdyssanan) 52,-sana 19 perustamiskokous (»perustava kokous») 207, »perustavaa laatua oleva» 176 perust |eilla 206, »-eltu» 189, -ua jhkn (p. »jollekin») 158
perustuslaillinen (perustusl.) 48, 71, Perustuslaillinen Oikeistopuolue (POP) 48 peruuttaa 20, »peruutuspeili» 207 Peräpohjola 49, Peräseinäjoki 61 pesemö (»pesimö») 207, pesin 206 pettymys (pettyneisyys) 205 ph (= 0 92, pH 73, pH-arvo 59 Philadelphia 92 pidempi, pitempi 18 »pidetty» 190 pidätt | yä, -äytyä 204 Pienet Sundasaaret, Pienet-Antillit 61 pienkirjainlyhenteet 70-71
Pien-Toijola 57
Pietari Suuri 84
Pihkova(ven. Pskov) 84
piilo | ttaa 22, -ttautua, -utua 204
piiri: Laihian p. 59; »piirissä» 182
piirustus 13
Piitime (ruots. Piteä) 84
pikakahvi, kahvitiiviste (instantkahvi); pikalähe- tys (expres) 209 pikimmiten 20 pikku ystävä, pikkulintu 56 pilkku 93-100 pilkottaa 21, 22 pingottaa 22
pinne, liitin (»klemmari») 209 pinta-ala-arvio 58 pinyin, pinyin-transkriptio 86 Pirkanmaa 49 pirskottaa 22
piste 118-119, 165, kolme pistettä 107,119 »pist | eeseen», »-eessä» 182, -eittää 208 »pitemmän päälle» 186, pitempi, pidempi 18 Piteä (suom. Piitime) 84
pitkä aika 55, »p. tähtäin», »p. tähtäys» 182, pitkäaikainen 55, pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) 73, pitkäperjantai 57 pitsa 81
pitäjännimien taivutus (lähde) 145
»pitäytyä» 182,185
pitää (yksipers. verbi) 135,137, 154
pitää jonakin 145,159, »p. sisällään» 182,185
piukka (taivutus) 16
PkO 73
PL 73
plantaasi 81 pleksilasi 81 Ploug 89
pluskvamperfekti 152
plusmerkki 74,109
plyysi 81
PMK71
pnä 71
po. 71
pohjaanpalanut 54
Pohjantähti 49, pohjoinen (N) 75, Pohjoinen jää- meri 61
Pohjois- 61, pohjoiskalotti, Pohjoiskalotti 49, P.-Korean-lähettiläs 60, Pohjoismaat 49, poh- jois | savolaisuus 53, -suomalainen 50, P.-Suomi 49
pohjola, Pohjola 49, Pohjolan Voima Oy 48 »poikkitieteellinen» 208 poissaolo 54 polemisoida 82
poliisi: liikkuva p. 50; poliisin ja yleisön suhde (poliisi-yleisö-suhde) 106
231


H AKI* M ISTO
poliittinen: »koulutusp.» ym. 182; poliittis | luonteinen 198, -taa 83 politbyroo 80
»politi | ikka» 182, -koida, -soida 82
polku: Kaunispolku 61
Pompeji 88
poncho 84
POP 71
pop-idoli 59
populaa | ri 82, -tio 184
Porin Pyrintö (PoPy) 73
Porsanki 84
porvarius (porvarismi) 82 positiivi 24
positiivinen sana negatiivisen asian yhteydessä ja päinvastoin 195 possessiivisuffiksi 1. omistusliite 146-151 post scriptum (PS) 72 poste restante 209
posti-ja telelaitos 50, posti | lokero (PL) 73, -nume- ro 64, Postipankki 50 postpositio 162, 165, -attribuutti, -rakenne (vierasmallinen) 192, 193 potentiaali 130,152,153 PP 75
predikaatti 127-130,161,-osa 134 predikatiivi 129, 133, 137-138,-adverbiaali 129, 133,192 preesens 152 preludi 47
prepositio 162,-attribuutti 192 Prinssi Edvardin saari 62
pro | fiili 184, -gressiivinen 83, -jekti 184, -jis(i)oi- da 83, -mille (%o) 74, -mootio 80 pronominaalinen adjektiivi 42 pronominit 28-38 proprit 1. erisnimet 45
prosentti 74, -nen (prosentuaalinen) 82: 12-pro- senttinen 59,74; 5,5-prosenttinen 60 »prosessi» 182
proteiini 80, -tokolla (taivutus) 16, -viisori, -visio 80, -vosoida 82 PS 72
Pskov (suom. Pihkova) 84 psta 76
psykologinen 79, psyyke, psyykkinen 81 ptk. 71, PTS 73
Puerto Rico, puertoricolainen 56 puhalluselvytys (»suusta suuhun -menetelmä»), puhallus-paineluelvytys 207 puhdas: putip. 58, »tyylip.» 187 puheenymmärtämiskoe (»kuullun y.») 207 puhekielisiä ilmauksia 144, 180, 195 puhelinnumero 64, 116
puhuttelu 45, 46,98, puhuttu (attribuutti ja predikatiivi) 189-190
»puida» 182
puistikko: Victor Schaumanin p. 62 »puitteissa» 182 pullote 206 Punainenmeri 61
puna-musta-vihreä 59, punavalkea 56 punktoida (punkteerata) 82 punoittaa 22
puoleinen: Aasian-p. 55, ikävänp. (»enemmän ikävä») 25
puolella: Aasian p. 55, Suomen ja Ruotsin p. 59 puolesta (psta) 76, »puolesta» 182 puolet (predikaatin luku) 130 puoli vuotta 55, puolilainausmerkit 1. yläpilkut 112, 123, puolipiste 103, 165, -vuotinen 55, -väli 53 puolueet, puoluelaiset 48, 71 puolust | aa, -us 20, puolustusvoimat 51, 129 purkamo (»purkaamo») 206, 207, purku, purkaminen 205 »purra» 182 putipuhdas 58
putoaja 14, putous: Niagaran p. 62 Puula 61 puuta heinää 97
puuvaaraton (»puuvarma») (sähkölinja) 187 pv 74, 75, PVC (pvc-muovi) 72, pvm. 75 Pyhä Henki, pyhä Nikolaos, p. Olavi 45, Pyhä- Häkki 61, pyhäinpäivä 48 pykälä (§) 74
Pyreneet 61, 84, Pyreneiden vuoristo 62 pystykorva: Länsi-Götanmaan p., samojedinp. 46 »pyöri | ä», »-ttää» 182
päin 57: eteenp., jäljestäp., meihin p., rantaan p., suinp., takaap., tännep.; päinvastoin 57 päivyt (taivutus) 16
päivä (p.) 75, (pv) 74: itsenäisyyspä kaatuneiden muistop., Kalevalan p., Marian p. 48; mikke- linp., mikkeli; Mikon p. 47, pyhäinp., Snellmanin p.; tapaninp., tapani 48 päiväinen: kokop, 55, toissap. 56, tämänp. 55 päivämäärä (pvm.) 75, päivämäärän merkitseminen, päiväys 65,68: aleneva päiväys 65 pääesikunta 51, (PE) 72 päälauseet 93, 162
»päälle»: »panna jarru, levy, valot, virta p.», »pitemmän p.» 186 pääll | ikkö, -immäinen, -ystää 20 päällä: maan p. 57, »paikan p.» 186 pää | paino 52, 54, -sana 32,132 pääsykoe (»sisäänpääsykoe») 186 »pääsääntöi | nen» 182, »-sesti» 182, 185 pääteaines lukusanoissa 65-68, p. lyhenteissä 76-77, p. vieraissa sanoissa 87, 88-90, p:n häiritsevä toistaminen 169, 174, p:n jakaminen riviltä toiselle 69, 78, p:n vokaali (a ~ ä,
232


HAKEMISTO
u ~ y) 83, 89 pölyte, pölytysaine 176
päät | ellä (»vetää johtopäätös») 186, -elmä (johto- pöyhin: haravap. 206
päätös) 206, tyä, -yä 200-201 pöytäkirja (ptk.) 71
Q
q (ääntämistapa kiinal. sanoissa) 86 Qinghai (ennen Tsinghai) 86
r 75, R 64 raaka 17 Raamattu 47 raastuvanoikeus (RO) 71 Radion kamarikuoro 48 ragtime 84
raha | ilmaukset (markat ja pennit) 64, 102, 109, -sto: Liikesivistysr. 50, Valuutantasausr. 54 Rahmaninov 85 rahoittaa 22
raikaste (deodorantti) 209, raikkaan kylmä 56 raitis (taivutus), raitteimmillaan 26 raja: Ruotsin ja Norjan (välinen) r. 106; raja-Kai- nuu 49
rajakohtailmaukset 58,60,105-108 raja |llinen ym. (»rajoitettu») 189, -ta, -utua 201, -vartiolaitos (RVL) 51,72 rajoitt | aa,-ua 201
rakenneheikkouksia (virkkeiden) 164-170
rakennusten nimet 49
rak.yhtiö, rak.-yhtiö 59
Raleigh 91
rangaista 17, 19
ranskalainen viiva, ks. luetelmaviiva Ranskan frangi (Rfr, FRF) 72 raportoida 80 rappeu(tu)ma 114
rata: Kemin-Tornion r. ym. 106, Muurmannin r. 62 rationalisoida 83 ratk | aista; -oa 196 Raudsepp 88, 89 raumanpitsi (Rauman pitsi) 47 rauta | kausi 48, -tiet: Valtionr. 50 »ravinneköyhä» 187 reaalinen 80
referaatti 1. seloste 122, referatiivinen lauseenvastike 1. partisiippirakenne 135, 136, 137-138, 150
R
referoida 1. selostaa 122
refleksi 83, refleksiivipronomini itse 38
rehottaa 22
revittää, reikä 17
reininviini 46
rekisterinumero (RN:o) 102 rektio 158-159, 190-191 relatiivipronominit (ja -lauseet) 28-32, 93, 160, relatiiviset adjektiivit jollainen, millainen, relatiiviset adverbit jolloin, jonne ym. 28,93 rele 80 relikti 197 renessanssi 48, 81
repeytyä (repeentyä), revetä 204, repäistä 18
reportaasi 81
Reserviupseerikoulu 51
retorinen kysymys 119
reunimmainen 20
revetä, ks. repeytyä
Rfr 72
Rhodos 144
riepottaa 22
Riianlahti 61, Riika 18
riihi (taivutus) 15
»riippuen» 156, riippuv | ainen: »tuontir.» 187; -uus (-aisuus) 176 riisi (taivutus) 15, (r) 75 riita (riitaisuus) 203
rikas: kalsiumkarbonaattir., »lajir.» 186, »vivah- der.» 187
rikkomattomia liittoja, ks. kiinteä yhteys rikoslaki (RL) 72 riksa 81
rinnasteiset lauseenjäsenet 97-98, 160-163,
r. lauseet 94-95, 160-163, r. yhdysosat 59-60,117
rinnastus (symmetria) 160-163, rinnastuskonjunktiot 39-42,93 riskinen (»riskialtis») 187
233


HAKEMISTO
ristey(ty)mä 204 ristiretket 48
riveittäin 19, riviltä toiselle jakaminen 12 rkl 75, RKP 71, Rkr 72 RL 72 RN:o 102 RO 71
rockmusiikki 59 rohjeta 17 rokokoo 47 »rokottaa» 182 roll-on-pullo 209 »rooli» 182
roomalaiset numerot 67-68 roosa 79 Rousseau 90 rpl 75
Ruija, ruijansuomalainen 53 rukka: ukkor. 53 ruko 18
s,
s 71, s. 70, s, s (sh) (äänteiden merkkejä) 81, 85, 87
-s: järjestysluvun johdin (tunnus) 67-68, liitepartikkeli 43 S 75 s:a 76
saada aikaan (s. »aikaiseksi») 183, saada tehdyksi, s. tehtyä 157 saali 81
saaret: Brittiläiset Neitsyts. 61, Itä-Friisein s. 62, Kanarian s. 49, 62, Kuria Muria -s., Orkneys., Pienet Sundas. 61, Uuden-Siperian s. 62, Yhdysvaltain Neitsyts. 61 saari: Bouvet’n s., Prinssi Edvardin s. 62; saaristo: Tammisaaren s. 62; saaristo-Suomi 49, saarten nimet (taivutus) 144 saate 206 saati 97 sadannes 68 sadetin 206
Saint Lawrence -joki 61 sairaalloinen 20
sairaus | kertomus, -vakuutus (»sairas-») 207 sair.hoit., sair.-hoit. 76, sair.vak.tsto 78 SAK 71
sak(k)ariini, sakkaroosi 81 Saksa: Itä-S., Länsi-S. 61, natsi-S. 49; Saksan demokraattinen tasavalta, S:n liittotasavalta 61 saksofoni 81
runebergilainen 46, Runeberginaukio 61 runsas (adjektiiviattribuutin luku) 132, »lukuinen 24
ruoka 18, ruokien ja juomien nimet 46 ruoko, ruoisto 17
ruoste | eton (»ruostevapaa») 186, -suojata 187 ruots. 71, ruotsalainen (puoluelainen) 48, Ruotsinlaivat 59, ruotsinsuomalainen 46 ruskea: harmaanr., harmaa-r. 56; ruskeavalkopai- nanta 59 ruuhka-Suomi 49 ruveta 18 RVL72 ry. 77
ryhmitys (numeroiden) 63-64 ryhmäkirje, yleiskirje (»kiertokirje») 207, ryhmä- sanat 30,127 rykmentti: Pohjanmaan tykistör. 51 ryyni (taivutus) 15
S
Salamis 92 Saljut-tyyppinen 59
salmi: Gibraltarins. 53, Sompasaarens. 61, Taiwa- nins. 86 Sait 2, s. 144 Salzburg 84
sama (s:a) 76, s. kuin 42, samaan aikaan kuin (kun) 43 samaani 81 samalla kuin (kun) 43
samanaikais | taa 176, -tulkkaus (simultaanit.) 209 samanarvoiset ilmaukset, ks. rinnastus samanlainen 20, s. kuin 42, saman | laistaa, -laistua 201, -tapainen 55 sama | rakenteinen 206, -sanainen 208, -sijaisuus
169, 	174 samassa kuin (kun) 43 sama | staa, -stua (-istaa, -istua) 21, 201 samoin (s:n) 76, s. kuin 42 samojedinpystykorva 46 sampoo 81 samppanja 80 samuraihenki 59
San Francisco 88: Suur- San F. 60 sana: kiitos-s. 59; sana-asuja ja taivutusmuotoja 13-16, sanajärjestys 39, 41, 44, 171-173, Sanakirjasäätiö 50, sanaliitto 52, 53 sanan jakaminen riviltä toiselle 12 sanan jlaskusto, -laskut 206, -mukainen 55, -valin-
234


HAKEMISTO
ta 195-209,-vartalo 19 sanasto 195-209 »sana | tarkka» 208, -valmis 186 saneeraus 184 sanelin 206, »sanella» 183 sanoinkuvaamaton 54 »sano | isin» 153,180, -ittaa, -ttaa 22 sanojen järjestyminen (rektio) 158-159 santung 81, 86
sarake 21, sarkain 112, -asema, -kohta (T) 64,108 sarvijaakko 45 sata vuotta 55
-sataakertainen: kaksis.; -sat aa vuotias: viisis.; »satavuotinen: kolmi-, neli-, seitsens. 14; sata vuoti |nen 55, -sjuhla 57 »satsata» 184, 209 Saudi-Arabia 61 saumain 206
saunapalvattu 187, saunottaa 22 savuttaa 20 Scarborough 89 sch (äänteen merkki) 92 Schiller 87
Schoultz, Solveig von 10 schäfer 81 sd., SDP 71
se 28, 31, 33-34, SE 72, se, joka; ne, jotka 31 seikki 81
seis|ahtua 198, -auttaa 138, -oa 196, -ottaa 138, »-ova vitsi» 208 seitsensatavuotinen 14 SEK 72
seka | koosteinen (heterogeeninen) 209, -lyhenteet 73-74 sekki, sekki 81 sekoittaa 22 »sektori» 183
sekunti (»sekuntti») 13, (s) 71: kulmas. (") 74,112
sekä 93, sekä - että 41,93
-selitteinen: yksis. 55
seljetä 17
selkoselällään 58
sellainen 28: »hieno s.» 34; sellainen kuin 42, sellaisenaan 16 selostaa 1. referoida, seloste 1. referaatti 122 selvenn|ys, -ös 206, selviö 207, selvä | näkijä 54, -tä 208 sembramänty 46 seminaari: Kirjastohistorian s. 48 semmoinen 20, 28
sen jälkeen kun 42, 57, s. koommin 13, s. mukaan kuin 43, s. paremmin - kuin (+ -kaan, -kään)
42, 	s. tähden 57, s. verran kuin 42 Senaatintori 49 »senkka» 207 serbokroaatti 60
setri 79 Seulaset 49
seura: Ounasvaaran Hiihtoseura (OHS) 71, Suomalaisen Kirjallisuuden S. (SKS) 50, 71, Suomen Kielen S. 48, Suomi-Unkari-s. 106 seuraaminen, seuranta 204, »seurauksella» 191, »seurauksena» 183,185,192, seuruu 204 Sev 73
Sfr 73, SFS 9,64 sh, ks. s
Shandong (ennen Santung) 86
Shanghai (ennen Sanghai) 86,90
Shelley 91
show 81, 89
SI, 	ks. Sl-järjestelmä
siaminkissa 46
Sibelius-akatemia 50, 59, Sibelius-Kuula-ohjel- ma 60
Sichuan (ennen Setsuan) 86,92 sidevokaali e 88, 89, sidevokaali i 77, 89 Sidney 91
sidoksissa, sitoutunut (»sidottu») 189 sierottua 22 siihen aikaan kun 42 siili (taivutus) 15
-siin, -hin (vaihtoehtoiset mon. illatiivin päätteet) 15
siirre 206, siirtymäkausi (»ylimenokausi») 186 siitä alkaen t. lähtien kun; s. asti t. saakka kun 42 siivoan, siivooja 14
sijamuoto: oikea s. 134-145; sijoillaan, -ttaa
13, 	17
Sl-järjestelmä 73-74, SI (Systeme International d’Unites) -järjestelmä 60, Sl-yksiköt 73-74 sika 13 sikari 79 siksi kun 42 sikäli kuin 42,43 silkinhieno 56 silloin kun 42
sillä 93, 94, sillä aikaa kun, s. tavoin kuin, s. välin kun 42
sillään, »sinällään», sinänsä, sinään 16,183 silmän kantamaton, silmäänpistävä 54 silottaa 22 siltään 16
Silvia-kuningatar 59 simultaanitulkkaus 209 sineraria 80
sinfonia: A-duuri-s., Kohtalons.; Sinfoniset etydit 47
siniharmaa, sini-harmaa, sinivalkoinen 59, sininen: tummans., tumman s. 56 Sinkiang (Xinjiang) 86 sinkilä 207 sinne tänne 97
235


HAKEMISTO
sinsilla 81 sintsi 81
sinä 32-33, Sinä 45, 46; sinänsä, sinään, ks.
sillään siperianunikko 46 sipuli (m. part.) 15 sirokko 81 sirottaa 21, 22
sisä- 57, Sisä- 49, 61, sisä- ja ulkopaikallissijat 144-145, (vierasmallista käyttöä) 190-192, »sisäjärvi» 186 »sisällä»: »viikon s.» 186 »sisään | ajaa», »-ajo», »-ajotie», »-pääsykoe» 186 sitaatti 122, sitaattilainat 1. vieraat sanat 79, 84-92, siteeraus 1. lainaus 122 sitoutumaton (ston) 76 Sitra 73 sitten kun 42
sitä mukaa 13, s. mukaa kuin, s. myöten kuin 43, s. paitsi 57, »sitä se on» 34 sivu, sivut (s.) 70, sivuittain 19 sivu | lauseet 93, 162, 176-177, -lauseketju
32, 166
sivu | mennen 54, -paino 52, -stakatsoja 54, -ut- taa 20 Si-yksiköt 73-74 sj (äänteen merkki) 92 sk, SK 75
skandinaavi 80, Skandinavian maat 62 SKDL 71
skj (äänteen merkki) 92 SKL 71
skonssi (scone) 209 SKP, SKS 71 Skänen alanko 62 Smk 72, SMP 71 s:n 76 SNTL 73
-soida, -koida vierasverbeissä 82
Sojuz 26 -alus 60
SOK 75
sokaista 19
sokki 81
sola: Brennerin s. 62 solakka, solakin 25 solidaarinen 184 Sollefteä 90 Sompasaarensalmi 61 sonaatti: pianos. 47 sooda 79 soolo 79
sopimuksen tekopaikka, sopimuksenteko | huhut, -paikka 53 sopimus: Huippuvuorten-s. 60 sopiv | aisuus, -uus 205 sortsit 81
sosiaali- 80, sosiaali | demokraatti 48, -hallinto, -staa 83, -toimisto 50 sosialis | mi, -oida 83
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (SNTL) 73 sota: ensimmäinen maailmans., talvis. 48 sotilaslaitosten nimet 51 sot.mest., sot mest 76 soutaa, souti 13
sovellu | s, -tus 205, -ttaa, sovelt|aa 204, -uvuus 205 sovinnais-1. vakiolyhenteet 70 sp. 75, SP 76 spray 209
Sri Lankan-ja Intian-matka 60 srk. 77 ss., s/s 117
standard | i (SFS) 9, 64, -oida (-isoida) 83 status-lauseenvastike, irrallinen nominatiivi ja partitiivi 136 Stefan, Stefani 90 steinerilainen 46 Stettin, puol. Szczecin 84 stm., stm 75
-sto/-stö, -isto/-istö: sananlaskusto, lähteistö
ym. 206 ston 76
Strasbourg, saks. Strassburg 84 stretch-nailon 209 stroganov 46
sts (äänteen merkki) 92, Stsedrin (Shtshedrin) 85, Tistsenko 92 su 75
subjekti: ajatuss. 1. looginen s. 147, 161, infinitii- vis. 139, 154, lauseenvastikkeen s. (subjektiosa, subjektipersoona) 134, 136-137, partitiivis. 127, 134; s:n luku 127-130 substanssi 83
substantiiviattribuutti, ks. appositioattribuutti;
substantiivi | tauti, -vakaisuus 117 subtrooppinen 83 Suezin kanava 53 »suhdanneherkkä» 186
suhde: Kiinan ja USA:n s:t 106, kirkon ja valtion s. (kirkko-valtio-s.) 106, palveluss. 200, poliisin ja yleisön s. (poliisi-yleisö-s.) 106 »suhteen» 183,185
suihkute, sumute (aerosoli, spray) 209 suinpäin 57 suju voitua 176
sukkulaliikenne (»heiluril.», »pendelil.») 207 Suksin (Shukshin) 85 suku-ja etunimien taivutus 16 sulje, sulkeet, sulkumerkit, sulut: kaari-, haka- ja aaltos. 114-115 sumute, ks. suihkute
236


HAKEMISTO
Sundasaaret 144: Pienet S. 61 suodatin (suodin) 206 suollostyyli 165
suomalainen: australians. 57, pohjoiss. 50, ruijans. 53, ruotsins. 46, varsinaiss. 59; suomalais-ame- rikkalainen 52 suomalaisempi asu (eräiden vierassanojen) 82-83,84,88, 209 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) 50,71 suomalais-ruotsalais-englantilainen 59, suomalaisvalmisteinen (»suomalaista valmistetta oleva») 176
Suomen Akatemia 50, S. Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) 71, S. Kielen Seura 48, suomen kieli 50, 55, S. Kommunistinen Puolue 48, S. Kuvalehti 75, S. Maaseudun Puolue, S. Nuorison Liitto 48, S. Pankki (SP) 50, 76, S. Työväen Säästöpankki 48, suomenhevonen 46, suomenkielinen 55, Suomen-vierailu 59 suomi 50, Suomi: järvi-S., loma-S., nyky-S., pakettipelto)^., Pohjois-S., ruuhka-S., saaristo-S., syrjä-S., Vakka-S. 49, Varsinais-S. 59 Suomi-Ruotsi-maaottelu 60, Suomi-Tsekko- slovakia-maaottelu 106, Suomi-Unkari-seu- ra 106 suom.-ruots. 76
suora esitystapa 122-124, s. kysymyslause 119 »suorittaa» 117, 183, suoritusaikojen merkitseminen 64
suositu | immuus, -mmuus 26
suostumuksella: jnkn s. 191
superlatiivi 25-27, 36,44, superlatiiviset sanat 20
supistelyhenteet 71, 77
»suulake» 206
suunni | lleen 13, -te: hakkuus.; -tteilla 206 suunta: luode-kaakko-s. 106; suuntanumero (puhelimen) 64 suurenmoinen 20, suure | ntua, -ta 204 suurimerkityksinen, merkityksellinen (»suuresta merkityksestä») 191 suurin piirtein 57
suur | jännite 57, -kirjainlyhenteet 71 - 73 Suur- New York 60, Suur-Saimaa 49, Suur- San
174, t. 71, T 64
-ta/-tä, -a/-ä (vaihtoehtoiset partitiivin päätteet) 14 taan(n)oin 13 Tadzikistan 84
taemma 14, 205, -ksi, -s 205, taempi, taimpana 14 »taho|lla», »-lta» 183
Francisco 60 »suuruusluokka» 180 »suusta suuhun» -menetelmä 207 suutin (»suulake») 206 suvaitsevuus 205 Suzuki 85 Swansea 88 Sveitsin frangi (Sfr) 73 Svetogorsk (suom. Enso) 84 SWIFT-järjestelmä 72
sydämellinen, sydän 13, Sydän- 49, sydänkäyrä (EKG) 72 syklaami 83
symmetria, ks. rinnastus; symmetri | nen (tasamu- kainen), -syys 160 synagoga 79 synodi 83 syrjä-Suomi 49 sysimusta 56 syste | emi, -moida 83
sytyttää (ajoneuvon) valot (»panna valot päälle») 186 syvänne: Gotlannin s. 62
syvä | satama 56, -väylä: Varkauden-Kuopion s. 106 syyllistyä 20 sz (äänteen merkki) 92 Szczecin, saks. Stettin 84 sädettää 208 sähköistää 21
säile, säilöntäaine (»säilöte») 206 säiliöalus, moottori tankkeri (mt.) 76 säkkiä (sk) 75 särkeä 17
säteilin: lämpös. 206; säteittäi |n 19, -stiet 207 sävellysten nimet 47 Säyneinen 132 »sääolosuhteet» 181 säästiö 207, säästäv | yys, -äisyys 205 säästöpankki (sp.) 75: Suomen Työväen Säästöpankki 48 säätiö: Kordelinin s. 59, Sanakirjas. 50
T
tahti: kolmekahdeksasosat. 14 tai 39,40
taideteosten nimet 47 taimettaa 208, taimi (y. part.) 14 taimpana 14
taisteluhauta (»ampumahauta») 207 taitotieto, tekninen asiantuntemus
237


HAKEMISTO
(know how) 209 Taiwaninsalmi 86 taivutusmuotoja (nominien) 14-16 taka- 57, Taka- 49 takaapäin 57
taka-e (ö) 88, Taka-Lappi 49, taka | lappilainen 50, »-peili» 207, -peroisjohdokset 187, -u(tu)ma 204, -vokaalit 83, 89 takimmainen 20 talle | nne, -ntaa, -te, -ttaa 201 talo: eduskuntat., kunnant., Metsät., palokunnant.
49; talon väki, -väki 53 talousjaosto (»taloudellinen» j.) 186 talti | o 201, 207 -oida 201 talvi | asuttava 187, -sota 48 Tammisaaren saaristo 62 Tampella: Oy T. Ab 48 tanhuaja 14
Tanskan kruunu (Tkr) 73 »tapaa tehdä» 186
»tapahtuia» 177, 183, »-ma» 183, 185: »kilpailut.», »luovutust.» 183 tapahtumien nimet 48 tapainen: hänen tapaisensa, samant. 55 tapani, -npäivä 48 tapiiri 46 tarjeta 18 tarkastaa 201
tark | ekirjoitus 85, -entaa, -istaa 201-202 tarkoit | taa 22, »-uksella» 191 tasa- 57: tasa | koosteinen (homogeeninen) 209, -päistää 208 Taskent 85
»taso» 177,183, tasoittaa 22 Tass 73
taustapeili (»peruutusp.», »takap.») 207 tauto|fonia 174,-logia 174-175 tavan takaa 57; tavoittaa 23 tavu | jako,-viiva 12
te 32-33, Te 45-46, teitittely 45-46,130,133 teatteri: Kansallist., kaupungint. 49, tanssiteatteri Raatikko 48 teeri (taivutus) 15
-teetti (vierassanoissa): aktiviteetti 82 teettää (»teetättää», »teetätyttää») 204 tehdasyhtymä, teollisuusyhtymä (kombinaatti) 209
(sain) tehdyksi t. tehtyä 157 »-tehtävä»: »laatimist.» 183 teidän koulu, kylä 146 teitittely 45-46, 130, 133 »tekijä» 183, tekijän-ja teonnimet 54 Tekniikan Maailma (TM) 47, 73 Teknillinen korkeakoulu 50 tekninen asiantuntemus, t. tietämys, taitotieto (know how) 209
teknologia 183
tekn. toht., tekn. tri (TkT) 73
teko | mokka, -nivel ym. (»keino-») 185
tekstinymmärtämiskoe (»luetun y.») 207
teleks 81
teloittaa 23
temperamenttinen 81
temporaalinen lauseenvastike (temporaalirakenne) 134-135, 148-149,154-155 tempus 1. aikaluokka 152 Teno 61
»-teollisuus»: »huvit.», »matkailut.» 186 teonnimet 54,131 terhakka, terhakin 25 teroittaa 23
terve | hdyttää, -yttää 204 teryleeni 47
Texas 84, texasilainen 81 th (äänteen merkki) 92 Thames 61 ti 75
Tianjin (ennen Tientsin) 86 tie: Ali-Keravantie, Eino Leinon tie 62, E4-tie 59, Haagan Urheilutie 53, Hatanpään valtatie 49, Ison-Antin tie 62, Itäinen Puistotie 49, kolmostie 63, Länsi-Päijänteentie 61, Mannerheimintie 62, Runoilijantie 49, Savon valtatie 61, tuloja menotiet, säteittäistiet 207, tulotie 186, Vanha Kuhmontie 61 tiedo|staa 183, -te 21, -ttaa 21, 23, -tus 21 tiehyt (taivutus) 15,16 tie-ja vesirakennuslaitos 50 tieteellis-tekninen 59
tieteidenvälinen, monitieteinen (»poikkitieteellinen») 208 »(olla) tietoinen» 183,185 tietty (»määrätty») 188 tiheä (taivutus) 15 Tiibet (Xizang) 86 tiili (taivutus) 15 »tiimoi 111a», »-lta» 183 tiistai-ilta 53, -inen 58
tiivi | s (taivutus) 16, 26, -stelmä (»yhteenveto») 208, -ys (»tiiveys») 14, 21, (lyhyys) 176-177, -ö 207 tilaisuuksien nimet 48
tilaisuus tehdä (»tilaisuudessa tekemään») 191
tilapäis | luonteinen 57, -lyhenteet 70
Tilastokeskus 50
tipahtaa; tippua 196
tiskijukka 46
Tistsenko 92
Tisza 92
titteli 72-73,97, 142-143 tiukka (taivutus) 16 Tizian 87
238


HAKEMISTO
tk. 71, Tkx 72, TkT 73 tl; tlk 75
TM 73, tmi 75, tms. 71 tn 74
to 75
todennäköisesti (»todennäköisyydellä») 191 todeta jkskn (todeta »jonakin») 145, 159, »(on) todettavissa» 179 todistua 208 »toimenpide» 176,183 »toimesta» 183,185
toimi (y. part.) 14, (»toimenpide») 176, 183, toimii ala 10, 11, -kunta 50: Valtion kuvataidet. 50, itsenäisyysjuhlat, 52; -nimet 10-11,48 »-toiminta»: »leikkit.» 178, »tuotantot.» 183 toimisto: kielitoimisto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielit., nimit., sosiaalit. 50 toinen (lukusana) 67, 68, t. kuin 42, t. toiselleen = toisilleen 38, Toinenlinja 61 toisaalta - toisaalta 97 toisenlainen kuin 42
toisilleen = toinen toiselleen 38; toisin kuin 42 toissa päivänä, toissa | päiväinen, -päivänä 56 toisto 169, 174-175, toisto- 1. yhtäläisyysmerkit 112
toiveikas jhkn nähden (toiveikas »jstkn») 159 tomaatti 14
tonneittain 19, tonni (t, tn) 74 tooraksi 84 topakka, topakin 25 Tor 45
Tornionjoki 49, Tornionjokilaakso 61 tosi hauska 57, t. viisaus 56, tosi | asia 207, -kertomus 57, -o 207 »toteuttaa» 177,184 tottelev | aisuus, -uus 205
totuttaa (esim. auto) (»sisäänajaa»), totutusajo (»sisäänajo») 186 toveri (m. part.) 15 Toynbee 90 traditionaalinen 184 trakooma 80 Transilvania 84
trans | itiiviverbi 134, -kriboida 85, -kriptio 86, -latiivi 129,145,159,-sendenssi 81 Tre 76
trendi 184, 209 trenssi (trenchcoat) 209 tri 71
Tromssa 84 Trondheiminvuono 61 ts, ts 86, 87, 88 Tsaikovski 85 tsasouna 81 tsekki 81, Tsekki 49 tseremissi 81
Tshou En-lai (Zhou Enlai) 86 Tsiang Kai-sek (Jiang Jieshi) 86 tsto 75 tsuktsi 81
-ttain, -ttäin: litroittain ym. 19
-tten, -den (mon. genetiivin päätteitä) 14
tuhannennes 68
tuhoa | ja, -maton, tuhooja 14
tuiki tarpeellinen 58
tukkeu(tu)ma 204
Tuko 73
tulee (»futuuri») 152, (yksipersoonainen verbi) 135, 137 tulenkestävä 54 tuliaiset 19
tulkinta | häiriö, -virhe, ks. hahmotushäiriö tulkkaus: samanaikaist. (simultaanit.) 209 tullilaitos 50
tulo- ja menotiet, säteittäistiet 207, tulotie (»sisäänajotie») 186 »tuloksena» 184, 185, 192, tulostilanteen merkitseminen urheilussa 108 tumman sininen, tummans. 56 tunnus: järjestysluvun t:t (johtimet) 67, monikon t. i, j 65,67, 76; tunnukset (merkit) 70,74 tunti (h, t) 74
tunturi: Haitit., Haiti 61; tunturi-Lappi 49 tuo 31
tuoksua jllkn, jltkn 145 tuollainen 20
tuomas 46, Tuomas Kempiläinen 10 tuomioistuin: työt. 50; tuomio | kapituli 50, -kirk- ko: Helsingin t. 49 tuonnimmainen 20, tuon(n)oin 13 »tuontiriippu vainen» 187 »tuotantotoiminta» 183 turkisvuorinen (»-vuorattu») 187 turva | mies, -llisuusmies 203 tus 75
tuskin 39-40,167 tussi 81
tutkimuskeskus: Kotimaisten kielten t. 50 tutkittaa (»tutkituttaa») 204 tuuma (mitta), tuuman merkki (*) 74,112 tv, TV 75: TV 1, s. 144; tv-ohjelma76 tyhjiin raukeaminen 54, tyhjiöpakkaus (vakuumi- pakkaus) 209, »tyhjäkäynti» 207 tyhmänrohkea 56 TYKS 73 typösen tyhjä 58 tyrannoida 83
tyydyttymätön: monit. 189; tyydyttynyt (»tyydytetty») 189
tyyli 174, 195, -nen: jugendt. 59; »-puhdas» 187, -suuntien nimet 47 Tyynimeri 56
239


HAKEMISTO
(kaikki) tyynni 13 tämmöinen 20
tyyppi: varpu-jäkälät. 60; -nen: Saljut-t. 59 tämä 29, 31, 33, -npäiväinen 55
tyytyi isä (kasvista) 208, -väinen jhkn tänne 33, tännepäin 57
(»jstkn») 159 »tänä päivänä», »tänään» 184,185
»-työ»: »sammutustyö» 184 täynnä 13: täpöt. 58
työ | kyky (työkykyisyys) 203, -teliäs 19, -ttömyys- täysmaito (»kokomaito») 208
turvakomitea, -tuomioistuin 50 täytyy 135, 137
»tähtäin»: »pitkä t.»; »tähtäys»: »pitkä t.» 184 täällä 33
tällainen 20, t. kuin 42 tölkkiä (tlk) 75
»tällä hetkellä» 184
U 75, -u, -y: kaivu ym. 20, 204 uhka 18
uhrautuvuus 205 U-laakso 59
ulappa (taivutus) 15, 18
uiko- 57, uiko | asiainministeriö (UM) 71, -maalainen, -mainen 20, -valaistus 57 ulkomaisten saarten nimet (taivutus) 144 ulkopaikallissijojen käyttöä 144-145, (vierasmal- lista) 191-192 uloi | mpana, -nna 205 ultraääni 59 UM 71
-u(tu)ma, -y(ty)mä: takau(tu)ma ym. 204 »ummistaa silmänsä jltkn» 178 umpi- 57
Unesco (UNESCO) 73, 77 unhottaa 23 unkarinsyreeni 46 untuvanpehmeä 56 Upsala 84 uraani (U) 75
urheilija 19, urheilutulosten merkitseminen 64, 108 urjeta 18
-(i)us, -(i)ys: valmius, tiiviys (»valmeus», »tiiveys» 14,21
-us/-ys, -os/-ös: koet | us, -os 14, 21, vahvenn|us,
U
-os ym. 206 -us, -ys vierassanoissa: neutraalius ym. 82 usea 37
uskalias ym. (»uskallettu») 189 »-uskollinen»: »merkkiu.» 187 uskontoihin liittyvät nimet 45 Ussuri 61 UT 73
-ut, -yt: airut ym. 15,16 Utah 89 utelias 19
-uttaa, -yttää: kouluttaa ym. 20 -utu-/-yty-, -ntu-/-nty-, -ta/-tä: repeytyä, repeen- tyä, revetä ym. 204 -uu, -yy: keruu ym. 20, 204 uudenn | os, -us 206 Uuden-Siperian saaret 62
uudisasukas, -sana 202, -teillä 206, -tua, -viljelmä 202
Uusi Etelä-Wales 61, U. maailma 49, U. testamentti (UT) 47,73 uus | iutua 202, -ivuosi 48, 56, 57, -maalainen: itäu. i 50; -vienti 57
uutis | lähetys, -palvelu-, toimitus 202 uuttaja uudehkoa sanastoa 206-208 -uuttaa, -yyttää: orjuuttaa ym. 20 uzbekki 50
V, W
v 74, v. 70, V 75, W 74,75 vaait | a, -seminen, -sija, -us 202
v.vaun. 75 vaaka 17
va. 71 vaalikelpoinen (»vaalioikeutettu») 188
-va, -vainen; -vasti, -vaisesti; -vuus, -vaisuus (sekä vaan 39,40,94,97
ä:lliset ja y:lliset muodot): totteleva, -inen ym. »vaaravyöhyke» 184
176,205 Vaasan lääni (VI.) 73
240


HAKEMISTO
vaata, vakaan 202; ks. myös vakaaja vaativ | aisuus, -uus 205 Vadso (suom. Vesisaari) 84 »-vahva»: »nimivahva» 187; vahva-asteinen muoto 17
vahvenn | os, -us 206 vahvistuspartikkelit 57, 58 vai 39, »vaiko» 44 vaieta; olla vaiti 196
vaihdella-verbi rajamääräilmauksissa 107 »vaihe» 184
vaikeaselkoisuus 168-170
vaikka 39,43,155
»vaiko» 44
vaikutus jhkn 158
vailla: minuuttia vailla viisi 144
vaimo (v:o) 76
vain 40
vainaja: apteekkari Leppä -v. 60, Karppis-v. 57, mummov. 53 vainoa |ja, -va, vainooja 14 -vaisuus/-väisyys, -vuus/-vyys, ks. -va (olla) vaiti; vaieta 196
vaiva | inen, -iskoivu, -ispäästäinen 19, -Iloinen, -Iloisesti 20
vajaa (adjektiiviattribuuttina) 132, vajaamittai- nen 14 vajav | aisuus, -uus 205 vajottaa 23 vaka | a, -isuus 202 vaka I aja, -aminen, -us 202 vaka | annuttaminen, -uttaminen, -utus 204 vakav | a, -uus 202
vakio-1. sovinnaislyhenteet 70, vakiovitsi (»seisova v.») 208 Vakka-Suomi 49 vakuumipakkaus 209 vakuutusyhtiö: Keskinäinen V. Sampo 11 Wales 91, W:n springerspanieli 46 valistuksen aika 48 valitsin: kanavanv. 206 valjeta 18
valkaisematon (vton) 76
valkea: punav.; valkoinen: vitiv. 56; Valkoinen sali, V. talo 49 valkyria 80 Valmet 73
valmis: lähtöv., sanav. 186; valmist | autua, -ua 204, valmius (»valmeus») 14, 21, »valmius»
178, 	184 valottaa 21, 23
valtameri: Atlantin v. 61, Intian v. 53 valtatie: Hatanpään v. 49, Savon v. 61; valtatie 3, v. nelonen 144 »valtava» 184
valtaväylä: Hervannan v. 61
Valtion askartelunohjaajaopisto, V. elokuvatarkastamo, v. kuvataidetoimikunta, V. painatuskeskus, V. viljavarasto, Valtionarkisto, Valtionrautatiet 50
valtio | neuvosto 50, -päivät 129, -tieteen maisteri 53, valt(iot). maist. (VTM) 72 valtuuskunta: kirkon sopimusv. (KiSV) 50, 73 valtuusto: kirkkov. 50 valu, valaminen 205
Valuutantasausrahasto 54, valuuttatunnukset 72
valvottaa 21, 23
vammala(la)inen 56
vampyyri 46
van 9
vanha aika 48, Vanha manner 49 vanhanmallinen 55
vanhemmat 24, vanhempi hallintosihteeri, v. konstaapeli, v. lehtori 142 vankeinhoitolaitos 50
vapaa: »häiriöv.» 187, virkav. 186; v. toimittaja, näyttelijä tms. (freelance) 209 vapis | ta, -uttaa 18 vappu 48 varhentaa 208 variaabeli 80
varma: »puuv.»; varma | käyttöinen (»käyttöv.»)
187, 	-sti (»varmuudella») 191 varo | itella, -ittaa, -telia 23 varovai | nen, -suus 205 varpu-jäkälätyyppi 60 varsinaissuomalainen, Varsinais-Suomi 59 vartalo: konsonanttiv., vokaaliv. 19 varteenotettava 54 vartiopalvelus 200 varustautunut (»varustettu») 188 vastaan | ottaa, -sanomaton 54 »vastaava» 184
vastainen: Kiinan-v. 59, lainv., opetuksen v. 55 vastakohtaa ilmaisevat paralleeliset päälauseet 93 vasta | leivottu 54, -päätä: teatteria v., teatterin v. 145 vaste 1. korrelaatti 28 vastedes 57 watti 74
veloittaa 23, velvoittaa 21,23
vene (m. illat.) 15
venäjä 50, venäläiset nimet 85, 87
verbinmuotoja 152-157
vero | hallitus 50, -nlisäys, -tarkastaja 53
»verrattuna» 25,184
Versailles 89,90
vertailuasteet 24-27
vesakkomyrkkyinen (»vesakkomyrkytetty») 187 Vesisaari (norj. Vadso) 84 vesiylioikeus 50 vesoittua 23
241


HAKEMISTO
-veteläiset, -vetiset: ori | veteläiset, -vetiset 50
veto (lat.) 79
»vetää johtopäätös» 186
WHO 72
vichy(vesi) 46
viekoitella 23
vieläpä 97, 167
wieninleike 46
vieraat sanat 1. sitaattilainat 79, 84-92, vieras vaikutus (muukalaisuus) 33, 185-194, vierassanat 59, 79,184, 209 vieroittaa 21, 23 viheralue 57 vihko 18
vihoi | telia, -ttaa 23 vihoviimei | n 13, 58, -nen 13 vihreä: hennon v., hennonv., merenv. 56 viihdeala (»huviteollisuus») 186, viihde-LP 59 viihty | isyys, -isä, -vyys, -vä 202 viikko: pari v:oa 55; v:n aikana (»v:n sisällä») 186, -viikkoinen: kaksi- tai kolmiv. 58, pariv. 55 viilettää, viillos, viilokki 20 viime 13, v. kerralla 55, viimeinen 20, 26, viime | kertainen 55, -ksi mainittu (»viimemainittu») 54,186 viineri 209
viini (taivutus) 15: Italian v:t 47 viipymä, viivästy | s, -mä (viive) 18, 208 viitattu (attribuutti ja predikatiivi) 189-190 viite (esim. kirjeissä) 116: alav. 74, lähdev. 74, 114; »viitekehys» 184 viitoittaa 23, viittaama 189 viive 18, 208 viivoittaa 21
viivästy | mä, -s, viipymä (viive) 18, 208 Viktorianjärvi 61, viktoriankiisseli 46 vila | hdus, -us 204 viljavarasto: Valtion v. 50 viljely: luontaisv. 198, maanv., rukiin v. ym. 202 viljelys 20: hedelmäv., sokerijuurikasv:t, tilan v:t 202 vilvoittaa 23
vino | ittain 19, -u(tu)ma 204, -viiva 76,116 -117
vinyyli 83
vioittaa 23
Virallinen lehti 47
virastojen nimet 50, 71
Virginia 88
virhekytkentä, ks. hahmotushäiriö viritin-vahvistin 59 virkaa toimittava (vt.) 71 virkakielen komitea 50, virkavapaa 186 virkata 196
virke: virkkeiden rakenteesta 164-170 virkist | yä, -äytyä 204 virkkaa 196
Viro, virolaiset 84, viron kielen Ö 88, viron kieli 53
virtuoosi 80
virvoittaa 21, 23
Visby 90
vitivalkoinen 56
vitka, -isuus 208
vivahteikas (»vivahderikas») 187
vk 74
VI. 73
v:o 76
Vogeesit 84
voguli 80
»voimakas» 184, voimat: ilmav., maav., meriv., puolustusv. 51, 129 voimist | aa, -uttaa 204
vokaali | sointu (pääteaineksen vokaali) 83, 89, -t: etu-, keski- ja takav. 83; -en oikeinkirjoitusta
14, 	-vartalo 19 Volkswagen AG (VW) 72 voltti (V) 75 von 9
VPK:lainen 77 vrk 74, vrt. 71 vss., vss 76
vt. 71, VTM 72, vton 76 Wu De (ennen Wu Teh) 86 vulgaari (vulgääri) 82 vuoka 18
vuokra | sopimus, -nkorotus 53
vuonna, vuosina (v.) 70
vuono: Trondheiminv. 61
vuori (taivutus) 15, vuoristo: Pyreneiden v. 62
vuoro | kausi (d, vrk) 74, -sanat 122-124
vuosi, vuotta (a, v) 74
vuosiluvun merkitseminen 107
vuosina, vuonna (v.) 70
-vuotias: kaksi-neliv:t, kaksi-neliv:t, 2-4-v:t 105, kolmiv. 57; 70-v. 59, viisisataav. 14 -vuotinen: kolmi-, neli-, seitsensatav. 14, puoliv., satav. 55; -vuotisjuhla: 125-v. 59, satav. 57 -vuus, -vyys: kuuluvuus ym. 205 VW 72 v.vaun. 75
väestönsuojelu (vss., vss) 76 vähemmän: »enemmän ja v.»; »v. kaunista» 25 vähimmäistää (minimoida) 209 vähintään (»vähintäin») 14 väh | yys, -äisyys 205
Vähä-Aasia 49, 61, vähäravinteinen (»ravinneköy- hä») 187 väkä 17
Väli- 61, välienselvittely 54, väliin - väliin 97 välilauseet 1. kiilalauseet 165,170 välillä 105
välimatkojen merkitseminen 106 Välimeren maat 62
242


HAKEMISTO
välimerkit (liiallista käyttöä) 121, välimerkkika- väri-ilmaukset 56, 59
sauma 123 väärin | käsitys, -tulkinta, väärä kytkös, ks. hahmo-
välinen 105: järjestöjen v., kansainv. 55; »väli- tushäiriö
11 ön», »-tömästi» 184,185
X
x (= ks) 81, (ääntämistapa kiinal. sanoissa) 86, (= Xianggang, Hongkong 86
kertaa) 74 Xinjiang, Sinkiang 86
Xi’an (ennen Sian) 86 Xizang, Tiibet 86
Y
y (ääntämistapa kiinal. sanoissa) 86 ydinkäyttöinen alus (ns.) 76, ydinsana 10 ye.eversti, ye.-eversti 76 Ye Jianying 87 Yellowstone 92
yhden | mukaistaminen 54, -tyä (integroitua) 209 yhdes 68
yhdisteet: hiili-kloori-fluoriy. 60 yhdistys: Haminan Raittiusy. 48,4H-y. 9, Pelastakaa Lapset ry. 48 yhdys | adjektiivit 26 (komparointi), 186-187, -merkki 58-62, 76, 110, (vaihtoehtoisena ajatusviivan kanssa) 58,105, -sanat 52-62 yhdysvallat: Amerikan y.; Yhdysvaltain Neitsytsaaret 61 yhdysverbit 187 »yhteenveto» 208 yhteisöjen nimet 48, 50,71 yhtiöiden nimet 10,48, yhtiömuoto 10 yhtymä: Lassila & Tikanoja -y. 60; tehdasy., teolli- suusy. (kombinaatti) 209 yhtä hyvin - kuin (+ -kin) 41, yhtä kuin 42, yhtäkkiä 57 yhtäläisyys-1. toistomerkit 112 YK 76
ykkönen 63,144: Kehä y. 144; ykköskanava 63 yksi (m. partitiivin ja m. elatiivin yhteydessä) 26, 35-36 yksikirjainlyhenteet 71
yksikköjä monikko, ks. luku; yksikkö-ja monikkomuotojen sekaantuminen: kori, tiili ym. 15 yksikköhinnan, -painon ym. merkitseminen 116 »yksilö» 184, »-idä» 184,185 yksinomaan 58 yksinäis-k 59
yksipersoonaiset ja yksipersoonaisesti käytetyt verbit 135,137,154 yksi | selitteinen 55, -ttäin, -ttäinen, -tyinen 202, -ymmärteinen 206 YL 71
yleiskieli 74, yleiskirje, ryhmäkirje (»kiertokirje») 207, yleis| lainat 79, 84, -nimet 1. appellatiivit 45 ylemmä, -ksi, -s 205 yli kello kuusi 145
»yli | kansallinen» 186, »-kansoitettu» 189 Ylikiiminki 61
yli | malkaan 58, »-menokausi» 186, -mittainen ym.
(»-mitoitettu») 189 Yli-Muonio 61
yliopisto: Jyväskylän y. (JY) 71 Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) 48, 71, ylioppilastutkintolautakunta 50 ylipäänsä 58 yllin kyllin 57 yltyleensä, yltä päältä 57 yltää, ylti 13
ylä- 57, Ylä- 49,61, Ylä-Baijeri 59 ylänkö: Armenian y. 62 yläpilkut 1. puolilainausmerkit 112,123 Ylä-Siikajärvi 61, ylätasanko 57 -ymmärteinen: kaksi-, moni-, yksiy. 206 ymmärtämiskoe: pyheeny. (»kuullun y.»), teks- tiny. (»luetun y.») 207 ympärivuotisravintola (»kauttavuotisr.») 208 ypöyksin 58
ystävällinen: »kukkaroy.» 186, »uudistusy.», »ym- päristöy.» 187 Yunnan (ennen Jynnan) 86 YYA-sopimus 73
243


HAKEMISTO
z, z(zh) (ääntämistapa) 81, 85-87
Zachariassen 87
Zagorsk 85
Zaire 87
Zaporoze 90
Zhao Ziyang 86
Z,Z
Zhou Enlai, Tshou En-lai 86 Zinzendorf 87 Zn 75 zoologia 81 Zugspitze 89
äijäpaha 53
älä(kä), älköön(kä) ym. 41 änkeäjä 14 äänieristää 187 Ääninen (ven. Onega) 84 äänivaltainen (»äänioikeutettu») 188
ääntämisohjeita (erikoislainojen) 79-81, (vieraiden sanojen) 85-88 -ääri(nen), -aari(nen) vierassanoissa 82 äärikohtailmaukset, ks. rajakohtailmaukset ääritapaus (äärimmäisyystapaus) 176
• •
O, 0,0
09
ö (viron kielen takavokaali) 9, 88 öljy | lämmitys, -nlämmitys 52
244


Kielenkäytön opas on asiasuomen käytön ohjekirja. Se sopii kurssi- ja käsikirjaksi eri alojen opiskelijoille ja kenelle tahansa, joka haluaa tarkistaa kielenkäyttöään. Kirja soveltuu myös korkeakoulutason opintoihin, jolloin sitä voidaan käyttää kurssikirjana mm. opettajankoulutuslaitoksissa, toimittajakoulutuksessa ja sihteerikoututuksessa. Teos on perusteellinen oikeinkirjoituksen, välimerkkien käytön, erilaisten merkintäseikko- jen ja oikeakielisyyden opas. Asiat on ryhmitelty selkeästi, ja esitystä valaisevat kauttaaltaan runsaat esimerkit. Laaja sana- ja asiahakemisto helpottaa kirjan käyttöä.
Oppaaseen liittyy saman tekijän laatima erillinen harjoituskirja Kielenkäytön harjoituksia.
Otava K 882
Tilno A424 ISBN 951-1-06149-6
TUOTESELOSTE Kirjan pääasiallinen käyttöalue:
koulu- koulumuoto vuosi tai ala
10
11
12
13
14
lukio
kauppa
■■
■■
kansanopistot ja -korkeakoulut
kansalais-, työväen- ja vapaaopistot
keskiasteen
kouluvuosi
1
2
3
4
5
Kirjaa voidaan soveltuvin osin käyttää myös muissa koulumuodoissa tai muilla aloilla, jatko- ja täydennyskoulutuksessa seka itseopiskelussa.
merkkien selitys | | (Otavan kirjat) m | |
tama muu tulossa kirja valmis kirja
Lehtori Irja Valtasaari Lisämateriaali
Kielenkäytön oppaaseen liittyy tekijän laatima kielenkäytön harjoituskirja.
Yhteydet
OTAVA, KOULUOSASTO
Uudenmaankatu 10. 00120 Helsinki 12 Puh 90-647022
Kannen suunnittelu: Mirja Ekman