<3NVa
>IH1 3AOIAI3d ION 0 0
I P IJ P 1 P II I

Finm/H f o p
FOREIGflER/ 2
by
Maija-Hellikki Aaltio
M.A.

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Roc d".

g^p 24 '82

Order No.:
Acc. No.:

kl

14985

Eighth, revised edition
© 1963 Maija-Hellikki Aaltio and Kustannusosakeyhtiö Otava
ISBN 951-1-01483-8
Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset Keuruu 1976

C ontents

The purchase of this m aterial was made
possible through a special grant by the
A lberta D epartm ent of Advanced Education
and M anpow er from the A lberta Heritage
Savings T rust Fund.

To the R e a d e r ...................................................................................
Lessons
1. Mitä Suomelat ovat te k e m ä s s ä .................................................

5
7

tekemässä, tekemään, tekemästä (3rd infinitive) - Conditional perfect

2. Miettiset käyvät pesulassa...........................................................

15

Passive voice: Present tense - Passive past tense - Direct object in passive
sentences

3. Herra Hill lähtee autolla k a u p u n g ille .......................................

24

tehdäkseen in order to do (longer form of 1st infinitive) - on tehtävä one has
to do - Inflection of cardinal numbers - kumpi? which of the two?

4. Pieni eläm äk erta..........................................................................

33

The essive case - The translative case - Ordinal numbers inflected

5. Joulu S u o m e s s a ..........................................................................

45

More passive forms (perfect, pluperfect) - Verbal nouns (tekeminen) Adjectives used as nouns - Word type uusi

6. Ulkomaalaisia Helsingissä...........................................................

55

tekevä, tehnyt (present and past participle active) - tehtävä, tehty (present
and past participle passive) - Nouns ending in -us

7. James Brownin l o m a m a t k a ......................................................

69

The »without» case (abessive) - tekemällä by doing, tekemättä without doing
- Comparative and superlative of adjectives inflected

8. James Brown lukee le h te ä ...........................................................

82

More passive forms: Conditional - Comparison of adverbs - Adjectives
ending in -ton, -maton

9. Tuliaisia o sta m a ssa .....................................................................

93

tekemä done by somebody - olla tekemäisillään to be about to do something

10. Mistä suomalaiset e l ä v ä t ................................................................. 102
tehdessä while doing (2nd infinitive) - tehden doing (another form of the 2nd
infinitive) - The comitative case

11. Bob käy saunassa............................................................................... 113
tehtyä after doing, having done - The instructive case

12. Pari h ö lm ö läista rin a a ......................................................................122
Participles as substitute for että clauses - Inflected forms of local adverbs and
postpositions

13. Kirjallista keskustelua teatterista t u l t u a ........................................ 130
More imperative forms (1st person pi., 3rd person sing, and pi., passive
imperative) - Transitive and intransitive verbs

ATHABASCA UNIVERSITY LIBRARY

14. James tutustuu m u rte isiin ................................................................. 143
The potential mood - Subject in partitive - toinen toistaan (reciprocal
pronoun)

15. Suomen historiaa v u o silu k u in a ....................................................... 152
Ways of expressing future - The pronoun Use - Verbs with -ne- - More about
words in -nen

Appendices
1. Which stem to u s e ................................................................................165
2. Consonant gradation in the inflection of nouns.....................................166
3. Inflection of a few important p r o n o u n s ............................................. 166
4. Consonant gradation in the inflectionof v e rb s.....................................167
5. A few important derivative s u f f i x e s .................................................. 171
6. Key to the exercises................................................................................173
7. Alphabetical word l is t ...........................................................................182
8. I n d e x ................................................................................................... 187
Finnish s o n g s ......................................................................................... 189

Valokuvien copyright: Ulkoasiainministeriö
paitsi sivulla 105 olevan kuvan copyright: Museovirasto

T o the R eader

Book 2 of Finnish fo r Foreigners contains Fifteen chapters, which
correspond to lessons 27-40 in the original textbook; only one chapter (14)
represents an entirely new topic.
The material contained in Book 2 has undergone a thorough revision and
modernization. Errors have been corrected; factual information has been
brought up-to-date; and there are many other changes made on the basis of
ten years’ experience:
- The English translation of the dialogue (narrative), less necessary to a
student beyond the elementary stages of learning Finnish, has been left out;
- Due to this one-language approach, separate reader sections have
been abolished. Several of the earlier readers, however, have been embodied
in Book 2 as Part B of the dialogue sections;
- As in Book 1, a short section clarifying important points in each
lesson (use of words, derivation etc.) has been added;
- There are more exercises, especially drills;
- The illustrations are new.
I am indebted to Mr. Kari Tolvanen, B.A., who kindly took the time to
read the manuscript, for his comments, and to Mrs. Diana Webster, M.A.,
from England, and Mr. Robert K. Simpson, B.A., from the U.S., for
correcting my English. Above all, my thanks are due to the many students
of Finnish from lands near and far whom I have had the pleasure of
teaching at Helsinki University. Their enthusiasm and their struggle have
been my main source of inspiration in what has meant almost a rewriting of
my textbook. I hope that the result will prove helpful to the growing
community of the students of Finnish all over the world.
Kauniainen, Finland, May 1974.
Maija-Hellikki A aitio

1

M itä Suom elat ovat tekem ässä
1.
2.
3.
4.

5.
6.
7.
8.
9.
10.

11.
12.

Hra Ora. Minnako siellä on? Pentti-setä täällä. Mitäs sinä tiedät?
Minna. Mitäs minä. Minä olen ihan yksin kotona.
O. Missä kaikki muut ovat?
M. Äiti on sairaalassa mummoa katsomassa. Mummo kaatui kadulla,
jalka meni poikki ja hän joutui sairaalaan. Me käymme häntä
katsomassa joka päivä.
O. Ja isäsi on varmaan taas matkoilla.
M. Ei, isä on venenäyttelyssä.
O. Ahaa, suunnitteletteko te taas moottoriveneen ostoa?
M. Meidän tekisi kovasti mieli venettä, mutta tuskin meillä on niin
paljon rahaa.
O. Riitta ja Lauri ovat luultavasti ulkoilemassa.
M. Lauri on hiihtämässä ja Riitta luistelemassa. Minä olisin lähtenyt
lenkille, mutta olen ollut vähän sairaana. Aika tylsää, pitää pysyä
sisällä päivä tai pari.
O. Minulla olisi ollut vähän asiaa vanhemmillesi. Mihin aikaan minä
voisin soittaa uudelleen?
M. Yritä neljän jälkeen. Kaikkien pitäisi palata neljään mennessä.
*

13. O. Olipa huono onni. Kaikki sattuivat olemaan poissa kotoa paitsi
Minna. Hänkin olisi mennyt lenkille, mutta hän on vähän sairas, joutuu
olemaan sisällä pari päivää.
14. Rva O. Ja muut olivat jättäneet tyttö raukan yksin. Mihinkä he olivat
menneet?
15. Hra O. Helena oli mennyt sairaalaan äitiään katsomaan.
16. Rva O. Mikä hänellä on? Toivottavasti ei mitään vakavaa?
17. Hra O. Jalka poikki, nythän on ollut niin liukasta. Risto oli mennyt
katsomaan venenäyttelyä. Riitta oli lähtenyt luistelemaan ja Lauri
hiihtämään.
18. Rva O. Lauri on varmaan mennyt slalommäkeen. Hän on hiljattain
oppinut laskemaan ja on kuulemma mahdottoman innostunut.

8

19. Hra O. Minun täytyy saada heidät kiinni tänään. Minna pyysi minua
soittamaan uudelleen neljän jälkeen. Siihen mennessä heidän pitäisi
olla kotona.
*
20. Hra O. Terve, Lauri, sinä olet tullut hiihtämästä. Oliko hyvä keli?
21. Lauri. Ei hullumpi, ehkä vähän jäinen. Äiti ensin kielsikin minua
menemästä mäkeen, sanoi että perheessä on jo yksi jalka poikki ja se
riittää. Mutta isä oli sitä mieltä, ettei keli ollut vaarallinen. Mitä?
Minun on mahdoton kuulla sinun puhettasi tässä melussa... Riitta,
lakkaa soittamasta, minä olen puhelimessa... Isääkö sinä kysyit? Hän
on vieläkin näyttelyssä. Ei meillä ole varaa ostaa moottorivenettä,
mutta eihän se estä katselemasta. Muuten, äiti on tässä ihan vieressä,
pyydänkö hänet puhelimeen?
22. Hra O. Kuulehan, Helena. Eräs nuori amerikkalainen on tulossa
Suomeen pariksi kuukaudeksi. Hän haluaisi asua suomalaisessa
perheessä. Voisitteko te ottaa hänet asumaan teille?
23. Rva Suomela. Jaa, miksikäs ei. Kai hän voisi puhua silloin tällöin
vähän englantia lasten kanssa? Minä kysyn kuitenkin vielä Riston
mielipidettä.
24. Hra O. Kun olet jutellut Riston kanssa, viitsitkö ilmoittaa minulle
mahdollisimman pian, millaisen päätöksen olette tehneet.
25. Rva S. Totta kai, minä ilmoitan sinulle niin pian kuin mahdollista.

"poor”
mies ei ole rikas, vaan köyhä
Kerttu raukka on aina yksin
lakata
sade lakkaa
on lakannut satamasta

laskea (= liikkua alaspäin)
aurinko laskee
rahan arvo laskee
laskea mäkeä (kelkalla, suksilla)
lentokone laskeutuu
pysyä—jäädä
Ollin pitää pysyä vuoteessa; hän jää
vuoteeseen, kun muut lähtevät ulos

9

Structural notes

1. tekemässä, tekemään, tekemästä (3rd infinitive)

(a)
Missä pojat ovat?
Where are the boys?
Mitä he ovat teke/mässä?
What are they doing?
He ovat hiihtä/mässä tai petaa-/ They are skiing or playing icemassa jääkiekkoa.
hockey.
Continuous action is often expressed in Finnish just by the ordinary
tenses: hiihdän I ski; I am skiing, pelasin I played; I was playing (a game)
etc.
'
When, however, the speaker wants to stress the fact that an action is
going on just at the moment referred to, the form illustrated by the above
examples is used: he ovat hiihtämässä they are (in the process of) skiing.
The structure of this form: stem of the 3rd pers. present tense pi. +
-massa (-mässä): teke/vät - teke/mässä, pelaat vat - pelaa/massa.
It is usually combined with the verb olla but also with others:

Potilas oli istunut odotta/massa yli
tunnin.
Kävin katso/massa sairasta tätiäni.

The boy stood there watching the
game.
The patient had been sitting and
waiting for more than an hour.
I went to see my sick aunt.

(b)
Mihin pojat menivät?
Mitä he menivät teke/mään?
He menivät hiihtä/mään tai pelaa-/
maan jääkiekkoa.

Where did the boys go?
What did they go to do?
They went skiing (to ski) or playing
(to play) ice-hockey.

Poika seisoi katsele/massa peliä.

The form teke/mään (structure: teke/vät - teke/mään) is used in
combination with verbs indicating motion in one direction, e.g. tulla to
come, mennä to go, saapua to arrive, lähteä to go, leave. It also has an
extensive idiomatic usage.

10

It is combined with most verbs ending in -ua, -yä:
Jos satutte tapaa/maan hänet...
If you happen to meet her...
Onnistuin saa/maan matkaradion I managed to get a portable radio
halvalla.
cheap.
Olen väsynyt odotta/maan.
I am tired of waiting.
It is combined with oppia, opettaa, pyytää, jäädä, jättää:
Lapsi oppii koulussa luke/maan.
Pyytäkää häntä tule/maan heti.
Tytöt jäivät ui/maan.
Jätimme Merjan ulos leikki/mään.

The child learns to read at school.
Ask him to come at once.
The girls stayed behind, swimming.
We left M. out playing.

It is combined with olla + adjective to indicate how one is qualified to
do something. Examples:
Ville on hyvä (huono) laskelmaan.
Hän on nopea ja innokas (hidas ja
haluton) oppi/maan uutta.

V. is good (bad) at counting.
He is quick and eager (slow and
unwilling) to learn new things.

(c)

Mistä pojat tulivat?
Mitä he tulivat teke/mästä?
He tulivat hiihtä/mästä tai
pelaa/masta jääkiekkoa.

Where did the boys come from?
What had they been doing?
They came from skiing or playing
ice-hockey.

The form teke/mästä (structure: teke/vät - teke/mästä) indicates that
somebody stops doing or is prevented from doing something. It is combined
with verbs such as lakata (lakkaan lakkasi) to stop (doing); kieltää (kiellän
kielsi) to forbid, prohibit; estää to prevent:
Lakkaa heti vihellä/mästä!
Stop whistling at once!
Ette voi estää minua ajattele/masta You cannot prevent me from
niin kuin ajattelen.
thinking as I do.

11

2. Conditional perfect
Affirmative
nähnyt
olisin
olisit
olisi
olisimme nähneet
olisitte
olisivat

Negative
I should
you would
he/she would
we should
you would
they would

Question:
olisinko (minä) should I have
nähnyt? etc.
seen? etc.

have en
seen et
ei
have emme
seen ette
eivät

olisi
nähnyt

I should
not
you would have
he/she would seen
olisi
we should
not
nähneet you would have
they would seen

Negative question:
enkö (minä) olisi
should I not have
nähnyt? etc.
seen? etc.

Structure:
- The auxiliary olla is inflected in the conditional present: olisin, olisit, etc.;
- The main verb is in the past participle: sing, nähnyt, pi. nähneet.
Further examples:
Olisin tullut mukaan, jos olisit pyy­ I’d have come along if you had
tänyt.
asked me to.
Kallen olisi pitänyt odottaa.
Kalle should (ought to) have waited.
He eivät olisi tehneet tätä, jos he They would not have done this if
olisivat ymmärtäneet asian.
they had understood the matter.
En olisi voinut uskoa sitä.
I couldn’t have believed it.

Exercises
1. Kun Jorma Harju tuli työstä kotiin, koira haukkui (haukkua to bark) portilla. - Kun J. H.
tuli työstä kotiin, koira oli haukkumassa portilla.
Kun Jorma Harju tuli työstä kotiin, Petri luki läksyjään (homework).
Mika soitti klarinettia.
Tiina pesi tukkaansa.
Elina jutteli puhelimessa ystävänsä kanssa,
vaimo paistoi pihvejä.
mummo ompeli (ommella ompelen to sew) koneella,
kissa makasi parhaassa nojatuolissa,
perhe vietti hormaalia iltapäivää.

ATHABASCA UNIVERSITY

LIBRARY

12
2. Minä hiihdän joka päivä. Tule sinäkin Liisa...!
Me syömme kohta päivällistä. Lapset, tulkaapas...!
Pitää kai katsoa se uusi elokuva. Lähdetkö...... sitä huomenna?
Muistitko ostaä vitamiinitabletteja? Olen juuri lähdössä...... niitä.
Älä viitsi häiritä isää. Älä taas m ene...... häntä.
Kuka avasi autonäyttelyn? Itse liikenneministeri oli saapunut sitä...
Nukkuuko mummo jo? Ei, mutta hän on kyllä menossa...
Pojat luistelevat mielellään. Joka ilta he menevät...
3. Kalle ei polta enää. - Kalle on lakannut polttamasta.
Ulkona ei sada enää.
En ota enää suomen tunteja.
En anna enää neuvoja ihmisille.
Harri ei harrasta enää slalomia.
Tämä kaupunki ei kasva enää.
Tämä filmitähti ei näyttele enää.
Nämä kukat eivät kuki enää.
Miksi Liisa ei enää tervehdi minua?
4. Missä vaari on? - Hän on (levätä) huoneessaan.
Älä istu siinä (lukea) naistenlehteä, Sisko, mene (auttaa) äitiäsi!
Toiset jäivät vielä (keskustella), kun lähdin kotiin.
Lääkäri on kieltänyt Ritvaa (käyttää) liikaa suolaa.
Käytkö usein (katsoa) vanhaa setääsi?
James on oppinut (puhua) suoinea todella sujuvasti. Kukahan hänet on opettanut
(ääntää) kieltämme niin kauniisti?
. Et usko, miten olen väsynyt (katsoa) näitä tylsiä tv-ohjelmia! - No, mikä estää sinua
(sulkea) televisiota?
Jos Leila-täti sattuu (tulla) ennen minua, pyytäkää häntä (istua) ja (odottaa).
Jouduitteko (lainata) paljonkin rahaa, kun ostitte suuremman asunnon?
5. Pesitkö äuton? - Olisin pessyt, jos minulla olisi ollut aikaa.
Kävitkö hiihtämässä?
Kutsuitko naapurit kahville?
Yrititkö etsiä sitä paperia?
Tilasitko sähkömiehen?
Leikitkö lasten kanssa?
Veitkö heidät Linnanmäelle?
Tutiistuitko lehden pääkirjoitukseen?
Vastasitko Villen kirjeeseen?
6. Jos söisit vitamiineja, et sairastuisi flunssaan. - Jos olisit syönyt vitamiineja, et olisi
sairastunut flunssaan.
Jos aurinko paistaisi, lumi sulaisi.
Jos lähtisimme ajoissa, emme myöhästyisi.
Jos he asuisivat keskikaupungilla, he eivät tarvitsisi autoa.
Jos mummo ei menisi liukkaalle kadulle, hän ei kaatuisi.
Jos haluaisitte, voisitte auttaa meitä suuresti.
Jos joutuisit sairaalaan, kävisimme sinua katsomassa.
Jos oppisit nauramaan itsellesi, et välittäisi tällaisesta pikkuasiasta.
Jos James ottaisi yhteyttä, ilmoittaisimme hänelle tärkeän asian.
7. Pronominiharjoitus: minä, sinä.
Rakas Kalle!
M itä...... kuuluu? O nko........kivaa siellä Englannissa? Mikset ole kirjoittanut........kolmeen
päivään? Oletko unohtanut...... ? Ehkä et enää rakastakaan ....... ehkä et haluakaan mennä
...... kanssani naimisiin? Miksi olet niin kylm ä........kohtaan?
Rakkain terveisin
Liisa.

13
Rakas Liisa!
Ettäkö minä en välittäisi ...... ! ....... sinä olet ihanin tyttö maan päällä. Siitä asti kun
tutustuin ...... , olen ajatellut vain ....... Mutta ...... on paljon työtä täällä. Ethän ole ......
vihainen, en voi elää ilm an......
Rakkain terveisin
Kalle.
8.

Sanakertaus.
- Hei Kerttu-täti, minä täällä vain. Onko sinulla aikaa ...... (= keskustella) pari
minuuttia? Oletko kuullut, että meidän Mikolta on mennyt ja l k a ...... ? Joo, slalommäessä
juuri, hänhän on vasta ...... oppinut ...... ja on niin mahdottoman ...... Nyt hän ......
olemaan sairaalassa jonkin aikaa. En tiedä kuinka k a u a n ,...... (= ehkä, kai) noin viikon.
Hänen tekee kyllä jo kovasti ...... kotiin, mutta parempi olisi ...... sairaalassa (= jäädä
sairaalaan). Kyllä, totta kai me käymme häntä ...... joka päivä. P o ik a ........ . h än ellä......
olemaan huono onni. No hei taas, soitellaan!

Vocabulary
arvo-n-a-ja
estä/ä estän esti estänyt (tekemästä)
hiljattain (= äskettäin)
’’hullumpi” : ei h.
innostu/a-n-i-nut (tekemään)
joutu/a joudun joutu/i-nut
(johonkin, tekemään jtk)
jutel/la juttelen jutteli jutellut
(= keskustella, puhella)
jäi/nen-sen-stä-siä
kaatu/a kaadun kaatu/i-nut
keli-n-ä kelejä
kelkka kelkan kelkkaa kelkkoja
kielletty kielletyn kielletty/ä-jä
kieltä/ä kiellän kielsi kieltänyt
(tekemästä) (cf. kielto prohibition)
kiinni: saada k.
kuulemma
laka/ta lakkaan lakkasi lakannut
(tekemästä) (cf. lakko strike)

value, worth
to prevent, hinder, obstruct
recently, lately
not bad, very nice
to become interested, enthusiastic
to get into a (difficult) situation,
get involved; have to do, be
compelled to do
to talk, chat
icy
to fall, be overturned; be killed in
battle
condition of snow (for skiing), of
roads (for traffic)
sled, toboggan
forbidden, prohibited
to forbid, prohibit
to catch, get hold of
I hear, they say
to stop (doing); to cease,
discontinue

14

laske/a-n laski laskenut
laskeutu/a laskeudun laskeutu/i-nut
lenkki lenkin lenkkiä lenkkejä
liukas liukkaan liukasta liukkaita
luistel/la-en-i-lut
luultavasti (from luulla)
matkoilla
melu-n-a-ja
mennessä: maanantai/hin mennessä
mieli: tehdä mieli jotakin
mummo-n-a-ja (cf. vaari
grandfather)
poikki
poissa ( läsnä present)
puhe-en-tta-ita
pysy/ä-n-i-nyt (jossakin)
päätös päätöksen päätöstä
päätöksiä
raukka raukan raukkaa raukkoja
(= rukka, parka)
sattu/a satun sattu/i-nut (tekemään)
(sattuma chance, accident)
silloin tällöin
tuskin
tylsä-n-ä tylsiä (=£ terävä sharp)
ulkoil/la-en-i-lut
vaaralli/nen-sen-sta-sia
(from vaara danger, risk)
vakava-n-a vakavia
vara-n-a varoja (often pl.)
vene-en-ttä-itä
vrittä/ä yritän yritt/i-änyt
(yritys attempt; undertaking)

(also:) to let go; to go down, descend
to get down, come down
link, loop, round; walk, hike
slippery
to skate
probably, very likely, presumably
away from home, traveling
noise
by Monday
to feel like having or doing
something
grandmother: old woman
broken (in two)
away, absent
speech
to stay, keep (on)
decision
poor
to happen, occur, come to pass
now and then, from time to time
hardly
dull, blunt; colloq. boring, stupid
to spend time outdoors
dangerous, risky
serious, grave; firm, steady
means, resources, funds, assets
boat
to try, endeavor, attempt; to
undertake

15

2
M iettiset käyvät pesulassa
1. Rva Miettinen. Meillä on taas korillinen likaista pyykkiä, Heikki. Se
pitäisi viedä pesulaan.
2. Hra M. Lähdetään viemään se heti.
3. Rva M. Ei mennä vielä, mennään mieluummin vasta iltapäivällä.
4. Hra M. Minulle sopii milloin vain. Minä voin sitten samalla käydä
parturissa. Minä olen tukanleikkuun tarpeessa.
5. Rva M. (katsoo peiliin). Uusi kampaus tekisi minullekin hyvää, mutta
tänään minä en ehdi. Kemikaalikaupassa täytyy käydä, me tarvitsem­
me saippuaa ja shampoota. (Katsoo vielä peiliin.) Ja puuteria ja
huulipunaa ja . . .
6. Hra M. Otetaan siinä tapauksessa paljon rahaa mukaan. Miksei
kemikaalikaupoissa ole erikoistarjouksia? ’’Viiden kilon pakkaus puu­
teria puoli-ilmaiseksi. Hyvät naiset, kaunistukaa - ja säästäkää!”
7. Rva M. Miten huonosti sinä tunnetkaan naiset! Ei kukaan nainen
käyttäisi semmoista puuteria.
8. Hra M. Kuule, hammastahnaakin pitää ostaa. Kokeillaanpas sitä uutta,
jota ne mainostavat telkkarissa.
9. Rva M. Mainoksen uhri! Mutta samapa se, kokeillaan vain. Hampaista
muistankin: Kirstiltä puuttuu kunnollinen hammasharja. Tyttö pesee
hampaansa liian vanhalla ja pehmeällä harjalla.
10. Hra M. Ja syö liian paljon makeisia. Ei ihme, että joutuu juoksemaan
hammaslääkärissä enemmän kuin koko muu perhe yhteensä.
*
Rva Miettinen tuo pyykkinsä pesulaan.
11. Pesula-apulainen. Jaha, minkälaista pyykkiä rouvalla on?
12. Rva M. Minulla on kyllä tässä pesulista.
13. P. Katsotaan. Kymmenen lakanaa . . . ne pestään siis tavallisessa
viikkopesussa. Miesten paitoja, seitsemän kappaletta . . .
14. Rva M. Kai nämä paidat silitetään?
15. P. Ilman muuta.
16. Rva M. Nämä villavaatteet ovat menossa kemialliseen pesuun. Puku

16

prässätään ja housuista poistetaan tahrat. Tuo iso mehutahra on aika
pahan näköinen.
17. P. Se näyttää pahalta. No, me teemme parhaamme. Pyykki on siis
valmista viikon kuluttua. Lähetetäänkö se kotiin?
18. Rva M. Ei kiitos, me noudamme sen mieluummin itse. Me kuljemme
niin usein tästä ohi autolla.
Niin Miettisten pyykki pestiin. Paidat silitettiin. Villaiset ja muut
sellaiset vaatteet, joita ei voitu pestä tavallisessa pesussa, puhdistettiin
kemiallisesti. Puku prässättiin. Housuista poistettiin tahrat, mutta isoa
tahraa ei saatu pois aivan kokonaan. Pyykki oli puhdasta ja valmista viikon
kuluttua. Sitä ei lähetetty kotiin, vaan Miettiset noutivat pyykin pesulasta
itse.

Mutta sinä iltapäivänä, jona Miettiset veivät pyykkinsä pesulaan, tapahtui muutakin.
Hra Miettisen piti tavata vaimonsa pesulan edessä, niin he olivat sopineet. Mutta vaimoa
ei näkynyt eikä kuulunut. Vaimo istui kahvilla tuttavansa rouva Kinnarin kanssa. He olivat
tavanneet pesulan ovella ja pysähtyneet juttelemaan.
- Hei Raili! sanoi rva Kinnari. - Mennään kahville, minä tarjoan. Maksat itse? Ei tule
kysymykseenkään. Istutaan tuonne ikkunapöytään ja sinä kerrot mitä teille kuuluu. Kuule
muuten, mekin oltiin nyt lomalla etelässä. Juu, minä sanoin Ilmarille että kyllä me nyt
mennään kun Virtasetkin meni, ja niin me lähdettiin. Me lennettiin ensin Pariisin kautta
Roomaan, ja sitten me jatkettiin matkaa junalla semmoseen ihanaan pikkukaupunkiin jossa
me oltiin viikko. Kiire? Ei minulla ole kiirettä. Ja me uitiin kuule Välimeressä ja maattiin
rannalla ja otettiin aurinkoa, katso miten ruskea minä olen . . . Ja me ostettiin matkamuistoja
ja lähetettiin postikortteja tutuille . . . Ja nyt me tiedätkö suunnitellaan jo ensi vuoden
matkaa, ja minä sanoin Ilmarille . . . ja me tehdään . . . ja me aiotaan . . .
Tässä rva Miettinen poistui hiljaa kahvilasta. Hän oli myöhästynyt jo puoli tuntia. Mitä
rouva Kinnariin tulee, hän puhuu ehkä vieläkin.

kuppi (kupin) - kupillinen kahvia
lasillinen vettä, kaksi lautasellista keittoa
näkyä/nähdä—kuulua/kuulla
Taivaalla näkyy (= voidaan nähdä) lentokone. - Missä, en näe sitä.
Sen ääni kuuluu ( = voidaan kuulla) selvästi. - Kyllä minäkin äänen kuulen.
-kaan (kään)
Kuinka kaunis sinä oletkaan! (= Olet todella kaunis!)
Miten sairaalta H. näyttääkään!

17

ehtiä
Tänään en ehdi auttaa sinua (= minulla ei ole aikaa siihen).
Koetin ehtiä (= tulla ajoissa) viiden junaan, mutta en ehtinyt ( =
myöhästyin junasta).
’’semmonen”
In unstressed diphthongs, -i- is often dropped in careless every-day speech: puna(i)nen,
kirjo(i)ttaa, sano(i), myöhästy(i).

Structural notes
I. Passive voice: present tense
When a speaker of Finnish wants to indicate that something or somebody is
acted upon but not who performs the action, he uses the passive voice:
Puku pestään.

The dress is (will be) washed.

(In English it is possible to indicate the performer of the action even in the
passive sentence: The dress is washed by someone. This is impossible in
Finnish; the speaker must then resort to the active voice: Someone washes
the dress.)
The use of the passive is very widespread in Finnish and differs somewhat
from that of the English passive. The passive is used in the following ways:
(1) To indicate, as in English, what is (are) done:
Puku pestään.
Vaatteet silitetään.

The dress is washed.
The clothes are ironed.

(2) To indicate what "people do” ("one does, you do, we do, they do”; cf.
Fr. on fait, Germ, man tut, Swed. man gör):
Yöllä nukutaan, päivällä tehdään
työtä.
Suomessa juodaan paljon kahvia.

People sleep at night, work during
the day.
They drink a great deal of coffee in
Finland.

Note that, thus - with the exception of impersonal verbs like sataa, tuulee,
täytyy etc. - all Finnish verbs (not only the transitive ones, as in English)
may be used in the passive.
.2 Finnish for Foreigners 2

(3) Colloquially, to replace the 1st pers. pi.:
Me I mennään nyt kotiin.
| ( = menemme)

We’ll go home now.

(4) The passive present is also used in the sense of ’’let us do” :
Mennään kahville!
Katsotaan.
Tehdään niin!

Let’s go and have coffee!
Let’s see.
Let’s do that.

(About the literary expression for ’’let us do” see Book 2, lesson 13:1.)
How to form the passive present:
(a) Verbs that end in consonant + vowel in the basic form:
Affirmative
juoda to drink juoda/an

kuulla to hear

kuulla/an

pestä to wash

pestä/än

Negative
is/are drunk,
people drink
etc.
is/are heard,
one hears etc.
is/are washed,
you wash etc.

eijuoda

is/are not
drunk, people
do not drink
ei kuulla is/are not
heard etc.
ei pestä is/are not
washed etc.

With verbs of this type, add the ending prolonged vowel + n to the basic
form. The negative form has no ending; the negation is ei.
(b) Verbs that end in vowel + (different) vowel in the basic form:
ei katso/ta is/are not
katsoa katso/n to look katso/taan is/are looked
looked at
at, people look
etc.
etc.
eilue/ta
is/are not
is/are read
lukea lue/n to read lue/taan
read etc.
etc.
ei nuku/ta people do
nukkua nuku/n to sleep nuku/taan people sleep
not sleep
etc.
etc.
With verbs of this type, add the ending -taan (-tään) to the stem of the first
person present tense. The negative form ends in -ta (-tä) only.

19

(c) Verbs that end in a long vowel {-aa or -ää) in the basic form:
laulaa

laula/n

to sing laule/taan

is/are sung ei laule/ta is/are not
etc.
sung etc.
antaa anna/n to give anne/taan is/are given ei anneta
is/are not
etc.
given etc.
lähettää lähetä/n to send lähete/tään is/are sent ei lähete/tä is/are not
etc.
sent etc.
With verbs of this type, follow the pattern of (b), but the final -a (-ä) of the
1st person present stem changes into -e- before the passive ending is added.
The negative: as in (b).
Question:

Negative question:

Juodaan/ko Suomessa Do they
kahvia?
drink coffee
in Finland?
Silitetään/kö puku?
Will the dress
be ironed?

Ei/kö Suomessa
juoda kahvia?
Ei/kö pukua
silitetä?

Don’t they
drink coffee
in Finland?
Won’t the dress
be ironed?

2. Passive past tense
(Present)

Past tense affirmative

Past tense negative

(juodaan)

Aamulla juo Itiin People drank
teetä.
tea in the
morning.
People then
(mennään) Sitten men/tiin
työhön.
went to work,
(luetaan)

Kirja luet/tiin.

(lähetetään) Kirje
lähete/ttiin.

The book
was read.
The letter
was sent.

Negative question:

Question:
Juotiin/ko
Suomessa
kahvia?
Lähetettiin/kö
kirje?

Aamulla ei People did not
juo/tu teetä, drink tea in
the morning.
Sitten ei
People did not
men/ty
go to work
then.
työhön.
Kirjaa ei
The book was
lue/ttu.
not read.
Kirjettä ei The letter was
lähete/tty. not sent.

Did they
drink coffee
in Finland?
Was the letter
sent?

Ei/kö Suomessa
juotu kahvia?
Ei/kö kirjettä
lähetetty?

Didn’t they
drink coffee
in Finland?
Wasn’t the
letter sent?

20

If the passive present tense ending
contains no -t- (that is, the present
ends in -daan, -laan, -naan, -raan),
the past tense will end in -tiin.
When the passive present tense
contains a -t- (ends in -taan), the
past tense will end in -ttiin.
(Exception: After -s-, t cannot be
doubled: pesitään is washed,
pes/tiin was washed.)

In the negative past tense there are
two parts: the negation ei + passive
past participle.
The passive past participle ends in
-tu (-ty) when the affirmative past
tense ends in -tiin, and in -ttu (-tty)
when the affirmative past tense ends
in -ttiin.

Note that the stem preceding the element -t- or -tt-: passive present tense of
the verb minus its last syllable: juo(daan), men(nään), lue(taan),
lähetekään), is common to all passive forms.
3. Direct object in passive sentences
Hauska asia muistetaan helposti.

Kirjoitetaan heille kirje!

A pleasant thing is easily
remembered. (People easily
remember a pleasant thing.)
Let’s write them a letter!

The total object of a passive sentence is in the basic form also in the
singular (cf. Muistamme hauskan asian We remember a pleasant thing;
about the total object see Book 1, lesson 24: 1).
Note. Hänet vietiin sairaalaan. He was taken to the hospital. (See Book 1,
22: 1 about the total object forms of pers. pronouns and kuka.)

Exercises
1. Meidän pitäisi ajatella asiaa. - Ajatellaan vain, mutta ei ajatella juuri nyt.
Meidän pitäisi levätä vähän.
Meidän pitäisi kokeilla tuota autoa.
Meidän pitäisi tarjota Liisalle kahvit.
Meidän pitäisi vuokrata isompi asunto.
Meidän pitäisi suunnitella lomamatkaa.
Meidän pitäisi korjata kesämökin katto.
Meidän pitäisi lakata tupakoimasta.
Meidän pitäisi pestä nämä astiat.
Meidän pitäisi jutella näistä asioista.
Meidän pitäisi kuunnella tämä uusi levy.
2. Suomen kaupungeissa ihmiset asuvat kerrostaloissa. - Suomen kaupungeissa asutaan
kerrostaloissa.
Kylmällä ilmalla ihmiset vilustuvat helposti.
Viikonloppuisin ihmiset kutsuvat vieraita.

21
Suomessa ihmiset lukevat paljon.
Kylässä ihmiset kertovat hauskoja juttuja.
Keväällä ihmiset toivovat kaunista kesää.
Helsingissä ihmiset joutuvat usein etsimään asuntoa kauankin.
Suomessa ihmiset puhuvat melko paljon englantia.
Ihmiset sanovat, että Kalle on jättänyt Liisan.
3. Suomelat rakentavat talon puusta. - Talo rakennetaan puusta.
Paavo kirjoittaa kirjeen englanniksi.
Opettaja selittää asian kyllä.
Työläiset aloittavat työn seitsemältä.
Johtaja K. pitää puheen suomen ja ruotsin kielellä.
Ihmiset tuntevat tämän laulajan joka paikassa.
Me muistamme tuon kauhean päivän vieläkin.
Ulkomaalaiset ääntävät tämän sanan usein väärin.
Mattilat jättävät pikku Jannen kotiin.
4. Mitä eilen tehtiin? Eilen (nousta, juoda aamukahvia, mennä työhön, olla työssä, lähteä
työstä, saapua kotiin, auttaa muita perheenjäseniä (Jäsen member), keskustella, ulkoilla,
katsoa tv-ohjelmaa, nähdä vanha filmi, soittaa ystäville, lukea iltalehteä, tehdä monenlaista).
5. Eikö sunnuntaisin hiihdetä? - Viime sunnuntaina ei hiihdetty.
Eikö sunnuntaisin ulkoilla?
käydä elokuvissa?
kutsuta tuttuja kylään?
panna pyhävaatteet ylle?
katsella näyteikkunoita?
soiteta äänilevyjä?
olla hyvällä tuulella?
lasketa mäkeä?
levätä viikon työstä?
huvitella?
6. Pronominiharjoitus: me, te, he.
Tunnetteko Laaksot? Tunnemme (he) kyllä. He kirjoittavat usein (me) ja käyvät (me)
joka vuosi. Odotamme (he) käymään lähiaikoina. Me pidämme (he) kovasti. Tutustuimme
(he) jo opiskeluaikana. (Me) ja (he) on aina ollut paljon yhteistä.
Onko (te) sauna omassa talossa? Eikö? Siinä tapauksessa (te) puuttuu jotakin hyvin
ihanaa.
7. Sanakertaus.
Eilen veimme pesulaan suuren...... pyykkiä. Vein sinne pukuni, jossa oli pah o ja........ , ja
villavaatteita, jotka joutuivat ...... pesuun. Olisin sitten mennyt ...... kauppaan ostamaan
huuli...... , mutta en ........ koska kello oli jo paljon. Kaupassa oli muuten eilen useita
erikois...... . makkaraakin ihan puoli-......
Kun tulin pesulasta, Artoa ei ...... e ik ä ...... Hän oli mennyt en sin ...... , koska hän oli
pahasti tukan...... tarpeessa. Sitten hän kävi ostamassa tukanpesua varten sitä u u tta ........ .
jo t a ...... televisiossa. Samalla hän muisti, että hän eltä........ kunnollinen hammas........ Minä
odotin ja odotin. Hän tuli vasta puolen tu n n in ...... , eikä hän enää kävellyt, v a a n .......niin
kovaa kuin oli mahdollista jäisellä j a ...... kadulla.

22

Vocabulary
ehti/ä ehdin ehti ehtinyt
hammas hampaan hammasta
hampaita
hammas/lääkäri
hammas/tahna-n-a-tahnoja
harja-n-a harjoja (harjata to brush)
huuli/pun a-n-a-punia
ihme-en-ttä-itä
ilmaiseksi (ilmainen free of charge)
juos/ta juoksen juoksi juossut
kahvila-n-a kahviloita (= kahvio)
kampa/us-uksen-usta-uksia
{kammata to comb; kampa comb)
kaunistu/a-n-i-nut
kautta (postpos. with gen.)
kemialli/nen-sen-sta-sia
{kemia chemistry)
kemikaali/kauppa
kokeil/la-en-i-lut
korilli/nen-sen-sta-sia {kori basket)
kukaan kenenkään ketään keitään
ei kukaan
kuluttua (+ gen.)
kunnolli/nen-sen-sta-sia
kuulu/a-n-i-nut
lakana-n-a lakanoita
lista-n-a listoja (= luettelo)
main/os-oksen-osta-oksia
mainosta/a-n mainosti mainostanut
makei/nen-sen-sta-sia (usu. pl.)
{makea sweet, sugary)
myöhästy/ä-n-i-nyt (jostakin)
nouta/a noudan nouti noutanut
(= hakea)
näky/ä näyn näkyi näkynyt
pakka/us-uksen-usta-uksia

to have time; to be in time, not late
tooth
dentist
toothpaste
brush
lipstick
wonder, miracle
free, gratis, for nothing
to run
coffeeroom, cafeteria, cafe
hairdo
to become more beautiful
through, via
chemical
(Finnish) drugstore (which sells no
medicine; cf. apteekki)
to try (out), experiment
basketful
anybody (mainly in interrogative or
negative sentences)
nobody, no one, none
after (a period of time)
good, fair, proper
to be heard, be audible
bed sheet
list
(commercial) advertisement
to advertise (commercially)
sweets, candy
to be late (for something)
to fetch, go (come) and get
to be seen, be visible
package, packet, carton

parturi-n-a partureita
(parta beard; ajaa parta to shave)
pehmeä-n-tä pehmeitä (=£ kova)
peili-n-ä peilejä
poista/a-n poisti poistanut
poistu/a-n-i-nut
prässä/tä-än-si-nnyt
puhdista/a-n puhdisti puhdistanut
puuteri-n-a puutereita
puuttu/a puutun puuttui puuttunut
häneltä puuttuu voimia
pysähty/ä pysähdyn pysähty/i-nyt
(johonkin, tekemään jtk)
pyykki pyykin pyykkiä pyykkejä
saippua-n-(t)a saippuoita
samalla
sellai/nen-sen-sta-sia
(— semmoinen)
shampoo-n-ta
silittä/ä silitän silitti silittänyt
(silitys/rauta iron)
säästä/ä-n säästi säästänyt
tahra-n-a tahroja
tarjo/ta-an-si-nnut
tarjo/us-uksen-usta-uksia
tarve tarpeen tarvetta tarpeita
olla (jonkin) tarpeessa
telkkari-n-a telkkareita (= tv)
tukan/leikkuu-n-ta (leikata to cut)
tuttu tutun tuttua tuttuja

barber; barbershop
soft
mirror, looking-glass
to remove, take away, eliminate
to leave, go away, withdraw
to press (with iron)
to clean, cleanse, clear, purify
(face) powder
to lack, want, be missing, not have
he is lacking in strength, he has
strength
to stop, come to a stop
laundry, washing
soap
at the same time
such, like that
shampoo
to iron

uhri-n-a uhreja
valmis valmiin valmista valmiita
Väli/meri-meren-merta

to save (money)
spot, stain
to offer, serve; to tre a t... to
offer, bid
need, want, necessity
to (be in) need (of)
(colloq.) TV, telly
haircut
known, familiar; acquaintance,
friend
victim; sacrifice
ready, completed, finished
the Mediterranean

Idioms:
ilman muuta
ei tule kysymykseenkään
mitä (tähän asiaan) tulee

naturally, as a matter of course
it is out of the question
as regards (this matter)

24

3
Herra H ill lähtee autolla kaupungille

Bill Hill ottaa auton tallista toimittaakseen pari asiaa kaupungilla. Hänen
on käytävä huoltoasemalla ottamassa bensiiniä, lähetettävä sähkösanoma
ja noudettava samalla kirjattu kirje.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.

13.
14.

15.
16.

H. Tavallista bensiiniä, säiliö täyteen.
Apulainen. Meni 44,5 litraa. Tankki oli melkein tyhjä.
H. Öljy olisi myös tarkistettava.
A. Kunnossa on.
H. Entä renkaiden ilmanpaine?
A. Takarenkaissa on tarpeeksi, mutta minun on lisättävä vähän
vasempaan eturenkaaseen.
H. Tämä auto on lähipäivinä pestävä ja vahattava. Onko siihen
tilattava aika etukäteen?
A. Viisainta on, muuten voitte joutua turhaan odottamaan.
H. Sanokaapa, onko minun syytä hankkia talvirenkaat, kun viivyn
täällä vain yhden talven? Tuttavani ovat niitä kyllä kovasti suositelleet.
A. Ehdottomasti. Oletteko te muuten tottunut talviajoon?
H. E-en. Onko siinä muuta erikoista kuin että ajetaan hyvin hiljaista
vauhtia ja varovasti?
A. Ainakin se että liukkaalla kelillä ei mitään saa tehdä kovin äkkiä, ei
jarruttaa, ei kaasuttaa, ei vaihtaa, muuten auto liukuu helposti pois
tieltä tai väärälle kaistalle. Varsinkin ohituksissa on oltava tavallista
varovaisempi.
H. Jos minä kuitenkin joutuisin kolariin, onko tässä jossakin lähellä
luotettavaa korjaamoa?
A. Ette ole tainnut huomata Antin- ja Matinkadun kulmassa Paalasen
Auto Oy -nimistä liikettä? Siellä teidän vaununne kyllä korjataan ja
huolletaan niin että olette varmasti tyytyväinen.
H. Minä olen teille kovin kiitollinen neuvoistanne. Paljonko minä olen
velkaa?
A. Olkaa hyvä ja käykää maksamassa toimistossa, minä pesen sillä
aikaa tuulilasin.

25

Hiukset V a a ,1 .e .a t

Haltijan nim ikirjoitus

S u k u n im i....3
Etunimet

“

*

°

...l.auri.. la p a n i.

Ammatti .... jjj o n lu la in an
Syntymäaika

2 0 .1 2 «1.9.5.8 ( katldök.

Henkilökortti

Kotimatkalla hän etsii pysäköimispaikkaa käydäkseen postitoimistossa.
Se vie aikaa, sillä kaikki paikat ovat täynnä autoja - paitsi missä
liikennemerkki osoittaa, että pysäköiminen on kielletty. Eikä hän .halua
pysäköidä väärin ja maksaa sakkoa.
Toimistossa hän pyytää virkailijalta lomakkeen kirjoittaakseen sähkeen.
Kun sähke on valmis, hän kääntyy toisen virkailijan puoleen.
17. H. Minulle on tullut kirjattu kirje. Tässä on ilmoitus.
18. Virkailija. Onko teillä henkilöllisyystodistus?
19. H. On kansainvälinen ajokortti. Niin, ja passi. Kumpi on parempi?
20. V. Ei ole väliä, kumpikin kelpaa. Olkaa hyvä ja kuitatkaa tähän.
etu/osa =£ taka/osa; etu/pää #= taka/pää; etu/hammas =£ taka/hammas
ala/osa
ylä/osa; ala/puoli =£ ylä/puoli; ala/huuli =£ ylä/huuli
keski/osa, -kaupunki, -kaista, -tie

ylä/kerta
ala/kerta

L

26

vasen—oikea
Poika heittää palloa kädestä toiseen: oikeasta vasempaan, vasemmasta
oikeaan.
Suomessa on oikean/puoleinen liikenne, Brittein saarilla vasemman/puoleinen.
niissä?
niistä?
jossakin t. jossain jostakin t. jostain
ei missään
ei mistään

niihin?
johonkin t. jonnekin
ei mihinkään t. minnekään

Structural notes
1. ’’tehdäkseen” in order to do
Asuin puoli vuotta Englannissa
oppia/kse/ni englantia.
Liisa soitti meille kysyä/kse/en
(kysyä/kse/nsä), voimmeko tulla.
Ymmärtää/kse/nne kansaa teidän
pitäisi tuntea sen historiaa.
Emme elä syödäksemme
vaan syömme elääksemme.

I stayed in England for half a year
in order to learn English.
Liisa called us (in order) to ask
whether we could come.
In order to understand a nation you
ought to know its history.
We do not live in order to eat.
we eat in order to live.

The new verb form in the above examples expresses purpose - in English
”(in order) to” - and answers the question miksi? why? This form (the
so-called longer form of the first infinitive) has the following structure:
Basic form
of the verb
oppia
ymmärtää
etc.

Possessive suffix according
to the person referred to
kse +
kse +

ni (si, nsa = en)
mme (nne, nsä = en)

Note:
Tietää/kse/ni
hän on vielä
Luulla/kse/ni
ulkomailla.
Ymmärtää/kse/n i
Muistaa/kse/hi

As far as I know
he is still abroad.
think
understand
remember

27

2. ”on tehtävä” one has to do
minun, sinun, hänen
on tehItävä (se)
meidän, teidän, heidän

I, you, he/she have/has (got)
we, you, they
to do (it)

As with täytyy, pitää must, shall, the person who has to do something
appears in the genitive; the verb olla is always in the 3rd person sing.
The main verb appears in the passive present participle. Its basic
meaning is ’’something that is done, must be done” ; it is similar in stem to
the other passive forms and ends in -tava (-tävä) or -ttava (-Itävä) according
to the rules laid down for the passive past tense (Book 2. lesson 2: 2).
Further examples with varying tenses:
Onko meidän makse/ttava tämä
lasku?
Perheen oli näh/tävä talo itse.
Heikin olisi vie/tävä minut asemalle.

Do we have to pay this bill?
The family had to see the house for
themselves.
Heikki would have to (or H. ought
to, should) take me to the station.

Note the lack of genitive in an impersonal statement:
Auto onpes/tävä.
Tahrat olisi poiste/ttava.

The car will have to be washed.
The spots ought to be removed.

3. Inflection of cardinal numbers
Heillä on kaksi lasta.
(Heillä on yksi lapsi.)
Kadulla on viisi poikaa.
(Kadulla on yksi poika.)
Antakaa minulle kymmenen
markkaa!
(Antakaa minulle yksi markka!)

They have two children.
(They have one child.)
There are five boys in the street.
(There is one boy in the street.)
Give me ten marks!
(Give me one mark!)

The combination cardinal number (in basic form) + part.sing. o f the
noun is used when, speaking about one of its kind, the noun would appear in
the basic form.
Ostan kaksi kirjaa.
(Ostan yhden kirjan.)

I’ll buy two books.
(I’ll buy one book.)

28

As a total object, the same combination is used even in place of the
genitive.
In other functions, however, cardinal numbers are inflected in all cases
and, when modifying a noun, agree with it like adjectives. Examples:
Ä iti tuli kauppaan kahde/n tytöin
kanssa.
Tämä koulu on viittä/sataa
oppilasta varten.
Mies teki työn yhdessä/toista
päivässä.
Tilaston mukaan vain
kolmella/ kymmenellä/kuudella
perheellä oli yli viisi lasta.

Mother came into the shop with two
girls.
This school is for five hundred
pupils.
The man did the job in eleven days.
According to the statistics, only 36
families had more than 5 children.

Note that
- the noun connected with the cardinal number appears in the singular;
- in compound numerals, each part is inflected in the same way (there is,
however, a tendency to inflect only the last component);
- -toista never changes.
Note:
Lämpötila on 5°-10°
(read: viidestä kymmeneen astetta).
Aleksis K ivi eli 1834-1872 (read: vuodesta
1834 vuoteen 1872; numbers uninflected).

The temperature is 5°-10°.
Aleksis Kivi lived from 1834 to 1872.

Kymmen, sata, tuhat, miljoona, etc. can also be used as nouns:
Torilla oli kymmeniä, ehkä satoja ihmisiä.
Tuhannet lapset ovat vailla kotia; tuhansilta
puuttuu ruokaa.

There were dozens ("tens”), maybe hundreds
of people in the square.
Thousands of children have no home; thousands have no food.

4. "kumpi?” which of the two?
Tuossa on kaksi tyylikästä nahka­
takkia.
Kumpi (takki) on kauniimpi?
Kumman ostaisin ?
Kumpaa koetan ensin?
Kumpikin näyttää sievältä. Koetan
kumpaakin.

There are two stylish leathercoats.
Which (coat) looks better?
Which (one) should I buy?
Which (one) shall I try on first?
Both look nice. I’ll try on both.

29

Hm, kumpikaan ei ole aivan minun
makuuni. En taida ottaa kumpaa­
kaan.

Hm, neither of them is quite to my
taste; I don’t think I’ll take either of
them.

Paras ottaa jompikumpi, parempia ei ole.

Better take one or the other; you won’t find
anything better.

kumpi kumman kumpaa kumpia which of the two?
kumpi/kin kumman/kin kumpaa/kin kumpia/kin each of the two, both (cf.
molemmat)
ei kumpi/kaan (kumman/kaan etc.) neither, none of the two
jompilkumpi (jomman!kumman etc.)

either of the two, one or the other

Note. A rarer synonym of kumpi is kumpainen (kumpaisen etc.);
kumpainenkin, kumpainenkaan are also used.

Exercises
1. Ajoin huoltoasemalle; otin bensiiniä. - Ajoin huoltoasemalle ottaakseni bensiiniä.
Ostin oppikirjan; aloitan kieliopinnot,
Pekka lainaa rahaa; hän hankkii asunnon.
Haluaisin tavata sinut; juttelisin eräästä asiasta.
Isä ajoi auton takapihalle; hän pesee sen.
Taksinkuljettaja lisäsi vauhtia; hän ohittaa pari hidasta autoa.
Kuuntelemme nykymusiikkia; opimme ymmärtämään sitä.
Sinä hymyilet; osoitat, ettet ole enää vihainen.
Te olette matkustanut paljon Suomessa; te tutustutte Suomen maahan ja kansaan.
2. Miksi herra Hill osti autovahaa? - Vahatakseen autonsa.
Miksi kävitte postissa? (lähettää, kirjattu kirje; noutaa, vakuutettu lähetys)
Miksi Kalle soitti sinulle? (ilmoittaa, ei saada, liput)
Miksi ihmiset elävät? (tehdä työtä, oppia uutta, rakastaa muita ihmisiä, nähdä
maailmaa,...... )
Miksi Bob ajaa tänään niin varovaisesti? (pysyä, liukas tie, oikea kaista)
Miksi ihmiset pitävät mukanaan henkilöllisyystodistusta? (todistaa, henkilöllisyys)
Miksi Maija täytti sähkösanomalomakkeen? (lähettää, onnittelusähke, isoäiti)
Miksi poliisi seisoo ruuhka-aikana risteyksessä? (ohjata, liikenne)
Miksi lappuliisa (meter-maid) pysähtyi auton luo? (panna, sakkolappu, tuulilasi)
3. Minun täytyy mennä ostoksille. - Minun on mentävä ostoksille.
Sinun pitää muistaa, että Risto on vielä kovin nuori.
Pitääkö teidän viedä autonne huoltoon?
Täytyykö jokaisella olla henkilöllisyystodistus?
Täytyykö parturiin varata aika etukäteen?
Pitääkö talvella ajaa hiljaista vauhtia?
Tarvitseeko Suomessa kaikkien hankkia talvirenkaat?
Ketä minun pitää kiittää tästä viehättävästä lahjasta?

30
Meidän piti pysäköidä aivan liian kauas asemalta.
Jamesin täytyi lukea pitkä suomenkielinen lause monta kertaa, ennen kuin ymmärsi sen.
4. Pikkulapset nukkuvat paljon. - Pikkulasten on nukuttava paljon.
Kannamme itse matkalaukut junaan.
Pyydän anteeksi teiltä.
Suomessa kaikki tottuvat talviajoon.
Te vakuutatte tietysti tämän paketin.
Nykyisin nuoret ihmiset matkustavat paljon, tutustuvat vieraisiin maihin ja oppivat
vieraita kieliä.
Viime viikolla Kalle maksoi pysäköimissakkoa.
Tänään olemme ajaneet tavallista varovaisemmin.
Nyt minä pysäköisin, mutta mihin?
5. Lähetin 3 sähkettä. - Lähetin yhden sähkeen. En lähettänyt yhtään sähkettä.
Nuoripari haluaisi 2 lasta.
Maksoin 5 laskua.
Vaihdoin 10 puntaa.
Sain 4 vapaalippua konserttiin.
Olen ajanut 2 kolaria.
Ohitimme matkalla 50 autoa.
Rva P. antoi pari hyvää neuvoa.
Olen huomannut tässä lähellä kaksi
autokorjaamoa.
6. Laiva kulkee Euroopasta Amerikkaan 5 tai 6 päivässä, suihkukone 6 tai 8 tunnissa. Kalle
O. lähti Lappiin 10 tai 11 ulkomaalaisen kanssa. Onko ruoka valmista 15 minuutin
kuluttua? Ei, mutta ehkä 25 :n. Uutinen kertoo 16 sveitsiläisestä, joita etsitään Alpeilla. Talo
rakennettiin 8 kuukaudessa. Ihmiset nousivat 5 bussiin. Yliopistossa on opiskelijoita
kaikkiaan 20 eri maasta. Koulussa oli influenssa 39 oppilaalla ja 6 opettajalla. Liike on
avoinna 9-5 (17). Elinalla on espanjan tunti tänään 18.30-19.30- vai oliko se 18.15-19.15?
Sinä muistat aina väärin, sehän on 18.45-19.45.
7. a) Tunnetko nuo kaksi laulajaa? Tunnen molemmat. - Tunnen kummankin.
Pidän molemmista.
Tutustuin molempiin vuosi sitten.
Molemmilla on paljon ihailijoita.
Olen saanut molemmilta nimikirjoituksen.
Minäkin ihailen heitä molempia.
Mielestäni molemmat laulavat hyvin.
Molempien nimi on erittäin tunnettu.
b) Tunnen noista laulajista toisen. - Kumman tunnet? Itse en tunne kumpaakaan.
...... pidät enemmän? Itse en p id ä ........
...... olet tutustunut? Itse en ole tutustunut........
...... olet saanut nimikirjoituksen? Itse en ole saanut........
...... sinä ihailet? Itse en ihaile........
...... nimi on tunnetumpi? Itse en usko, e ttä ........nimi on kovin tunnettu.
...... on enemmän ihailijoita? Itse luulen, ettei........voi olla niitä kovin monta.
8. Sanakertaus.
Olin ottam assa...... huoltoasemalla. A uton........olikin melkein........, meni 45 litraa.
’’Öljy on m yös...... ”, sanoin, ”ja myös renkaiden.......Muuten, minkä merkkisiä
talvirenkaita...... . en o le ...... talviajoon enkä haluaisi jo u tu a ........?” - ’’Hankkikaa
Prix-renkaat, niihin olette varm asti...... Voin neuvoa teille m yös........korjaamon, jos
sellaista tarvitsette.”
Koska olin lähellä postitoimistoa, aio in...... myös siellä pari asiaa. Minun oli lähetettävä
...... 60-vuotiaalle sedälleni Ruotsiin j a ........samalla kirjattu kirje. Sitä en kuitenkaan
saanut, sillä olin jä ttä n y t...... autoon. Menin sitä hakemaan ja huomasin tuulilasissa jonkin
paperin. Pysäköimis...... 1Liian myöhään huomasin liikenne....... ,jo k a ........ että
pysäköiminen oli siin ä...... Pahus, miten huono onni!

31

Vocabulary
ajo/kortti
bensiini-n-ä bensiinejä ( ’’bensa”)
ehdo/ton-ttoman-tonta-ttomia
(from ehto condition, term)
etu- (in compounds)
hankki/a hankin hankki -nut
henkilöllisyys/todistus
huolta/a huollan huolsi huoltanut
huolto/asema
jarrutta/a jarrutan jarrutti
j arruttanut (jarru brake)
jossa(k)in
kaasutta/a kaasutan kaasutti
kaasuttanut
kaista-n-a kaistoja
kansain/väli/nen-sen-stä-siä
kiitolli/nen-sen-sta^sia
( ± kiittämätön)
kirjattu kirjatun kirjattu/a-ja
{kirjata to register)
kolari-n-a kolareita
(= auto-onnettomuus, -turma)
(cf. junaonnettomuus,
lento-onnettomuus)
korjaamo-n-a-ita
kuita/ta kuittaan kuittasi kuitannut
kumpi kumman kumpaa kumpia
(= kumpainen)
kumpikin kummankin kumpaakin
kumpiakin (= kumpainenkin)
liikenne/merkki
lisä/tä-än-si-nnyt
liuku/a liu’un liukui liukunut
(cf. liukas slippery)
lomake lomakkeen lomaketta
lomakkeita
luotettava-n-a luotettavia
(luottaa to trust, rely)

driver’s license
gasoline
unconditional, absolute
front; pre-, fore; advance
to get, obtain, procure
identification card
to take care of, attend to; to service
service station
to brake, apply brakes
somewhere
to give gas, to accelerate
strip, sector, line
international
grateful, appreciative, thankful
registered
motor accident, collision

repair shop
to give a receipt, sign for something
which (of two)?
each (of the two), both
traffic sign
to add, increase, put some more
to glide, skid, slide
blank, form
reliable, trustworthy

32

nimi/nen-sen-stä-siä
ohit/us-uksen-usta-uksia
{ohittaa to pass, go by, overtake)
osake/yhtiö-n-tä-itä (abbr. oy)
osoitta/a osoitan osoitti osoittanut
paine-en-tta-ita
passi-n-a passeja
pysäköi/dä-n pysäköi-nyt
(= paikoittaa) {pysäköiminen
parking; pysäköimispaikka
parking-place)
rengas renkaan rengasta renkaita
sakko sakon sakkoa sakkoja
sanan/lasku-n-a-ja
sillä (cf. koska)
suositel/la suosittelen suositteli
suositellut (= suosittaa)
syy-n-tä syitä
sähke-en-ttä-itä (= sähkö/sanoma)
säiliö-n-tä-itä
taka- (in compounds)
tarkista/a-n tarkisti tarkistanut
{tarkka accurate, precise)
toimitta/a toimitan toimitti
toimittanut
tottu/a totun tottui tottunut
(johonkin, tekemään jtk)
turhaan {turha unnecessary, futile)
tuuli/lasi
tyhjä-n-ä tyhjiä (j= täysi)
tyytyväi/nen-sen-stä-siä {johonkin)
{=£ tyytymätön)
täysi täyden täyttä täysiä
olla täynnä (vettä, part.)
panna täyteen (vettä, part.)
vaha/ta-an-si-nnut (vaha wax)
vaihtaa (vaihde shift, gear)
vasen vasemman vasenta vasempia
vauhti vauhdin vauhtia vauhteja

by the name of, called
passing, going by, overtaking
(joint-stock) company
to show, point, indicate
pressure
passport
to park

ring, circle; tire, tyre
fine
proverb
for, because
to recommend
reason, cause
telegram
container, tank
back, rear, after
to check, test, examine
to perform, carry out, do; to edit,
compile
to get used, accustomed to
in vain, unnecessarily, uselessly
windshield, windscreen
empty, vacant, void
satisfied, content with
full, filled
be full of, filled with (water)
fill with (water)
to wax
(also:) to shift (in driving), to change
gear
left-hand, left
speed

33

velka velan velkaa velkoja
paljonko olen teille velkaa?
viipy/ä viivyn viipyi viipynyt
(jossakin)
viisas viisaan viisasta viisaita
(=£ tyhmä)
äkkiä
öljy-n-ä-jä
Idioms:
kääntyä jonkun puoleen
sillä aikaa (= sillä välin)
olla väliä
ei ole väliä = on sama

debt
how much do I owe you?
to be delayed, linger; to stay,
remain
wise, clever, smart
suddenly
oil

to turn to somebody
meanwhile, in the meantime
to make a difference
makes no difference, it’s all the
same

4
A . Pieni eläm äkerta
Ystäväni Paavo kertoo isästään.
Isäni Väinö Juhani Laine syntyi Kotkassa maaliskuun kolmantena
päivänä 1916 suuren perheen neljäntenä lapsena. Koti ei ollut varakas hänen isänsä oli tehtaan työnjohtaja - mutta siellä vallitsi lämmin ja
sydämellinen henki. Lapsia rohkaistiin yrittämään parastaan kaikessa,
mihin he ryhtyivätkin. Useat heistä olivat keskitasoa lahjakkaampia ja
pääsivät pitkälle elämänurallaan.
Isäni aloitti koulunkäyntinsä 7-vuotiaana. Hän oli älykäs poika, joka
kävi koulua mielellään ja jonka ei ollut vaikea saada hyviä arvosanoja.
Hänestä kasvoi pitkä, laiha nuorukainen, joka oli innostunut myös
urheiluun, varsinkin pallopeleihin, juoksuihin ja hyppyihin, vaikkakaan hän
ei koskaan voittanut ensimmäisiä palkintoja. Koska hän oli luonteeltaan
iloinen ja seurallinen, hän oli suosittu myös toverien keskuudessa.
Jo koulussa historia oli ollut hänen mieliaineensa. ja kun hän pääsi
3 Finnish for Foreigners 2

ylioppilaaksi v. 1935, hän ryhtyi lukemaan yleistä historiaa pääaineenaan.
Hän osallistui myös monella tavalla aikansa ylioppilaselämään. Koska
perheen tulot eivät riittäneet lasten opintomaksuihin, isäni oli kaiket kesät
työssä ansaitsemassa itselleen opiskelurahoja seuraavaksi lukuvuodeksipa
joinakin vuosina hän joutui talvellakin olemaan osapäivätyössä.
Isäni menestyi opinnoissaan hyvin, ja hänen opettajansa pitivät häntä
lupaavana tiedemiehen alkuna. Hän valmistui maisteriksi v. 1939 eli
samana vuonna, jona toinen maailmansota syttyi. Kohta sen jälkeen, kun
hän oli suorittanut tutkintonsa, hän meni naimisiin äitini kanssa. Tämä oli
silloin opiskellut Taideakatemiassa pari vuotta ja aikoi taiteilijaksi.
Sota muutti kuitenkin vanhempieni suunnitelmat. Isä joutui rintamalle
moneksi vuodeksi. Sisareni ja minä synnyimme sodan aikana, ja äidin oli
pakko jättää opintonsa kesken. Onneksi isäni palasi elävänä sodasta, ja
perhe-elämä muuttui vähitellen'normaaliksi. Kolmea vuotta myöhemmin
hänestä tuli filosofian tohtori ja perhe muutti Turkuun, jossa isä toimi
professorina koko lopun ikänsä. Hän kuoli v. 1961 vain 45-vuotiaana.
Hänen terveytensä oli sotavuosista lähtien ollut heikko, mutta jos hän olisi
säästänyt itseään, hän olisi voinut elää paljon kauemmin. Hän oli kuitenkin
ennen kaikkea tiedemies, joka halusi jatkaa työtään vielä silloinkin, kun
hänen sairautensa oli jo muuttunut todella vakavaksi. Olen ilokseni
todennut, että häntä pidetään vieläkin erikoisalansa parhaana asiantuntija­
na maassamme.

monet
useat

compar. useammat

superl. useimmat

päästä
- pois jostakin: mihin aikaan pääset tänään työstä?
Laila pääsee tänä keväänä ammattikoulusta (= ’’valmis­
tuu”)
mies pääsi vankilasta
- johonkin:
opiskelija pääsi kesäksi työhön
potilas pääsee kohta kotiin
millä bussilla pääsee asemalle?
- joksikin:
meidän Pirjo pääsi lentoemännäksi
päästä—joutua
Risto pääsi lukemaan lääketiedettä (kuten halusikin), mutta Paavo joutui
lukemaan kemiaa (vaikka olisi mieluummin lukenut muuta).

35

’’work as”
Oili on hammaslääkärinä Kuopiossa.
Sakari V. toimi useita vuosia sanomalehtimiehenä Kokkolassa,
todeta
Lääkäri totesi, että nainen oli jo kuollut (= huomasi tämän tosiasian).
Ministeri totesi (puheessaan), että inflaatio on pysähtymässä (= sanoi
tämän tosiasian).

B
Suomen koululaitoksessa tapahtuu 1970-luvulla huomattavia muutoksia.
Tämän jälkeen suomalaisen lapsen koulunkäynti tapahtuu seuraavasti:
7-vuotiaina lapset menevät ns. peruskouluun, jota käyvät yhdeksän
vuotta. Ensiksi he luonnollisesti oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja
laskemaan. Kolmannella luokalla heille aletaan opettaa ensimmäistä
vierasta kieltä, joka useimmiten on englanti, ja seitsemännellä luokalla
ruotsia; ruotsinkielisten koulujen oppilaat lukevat suomea ja englantia.
Muita oppiaineita ovat esim. matematiikka, historia, uskonto, maantieto,
biologia, fysiikka ja kemia (luonnontieteet). Peruskoulu on pakollinen ja
maksuton; myös kouluateriat ja kouluun kuljetus ovat ilmaiset.
16-vuotiaina nuoret pääsevät peruskoulusta. He voivat nyt siirtyä
työelämään tai erilaisiin ammattikouluihin tai lukioon sekä sen jälkeen
akateemisiin opintoihin yliopistoissa tai muissa korkeakouluissa. Lukiossa
oppilaat voivat valita opinto-ohjelmaansa runsaasti matematiikkaa, luon­
nontieteellisiä tai yhteiskunnallisia aineita tai vieraita kieliä. Aikaisempien
kielten lisäksi lukiossa luetaan ainakin yhtä uutta kieltä. Useimmat
valitsevat saksan, venäjän tai ranskan.

’’student”
- ennen yliopisto- tai muita itsenäisiä opintoja: oppilas, koululainen
Tapio on koululainen. Hän on tämän koulun oppilas.
Nuori pianisti on prof. F :n oppilas.
- sen jälkeen:
opiskelija (yliopiston t. korkeakoulun o., taideopiskelija, musiikin opiske­
lija, iltaopiskelija)

36

ylioppilas (= korkeakoulun opiskelija, joka ei vielä ole suorittanut
loppututkintoa, ’’undergraduate” ; henkilö, joka on käynyt koko oppikou­
lun ja suorittanut ylioppilastutkinnon, ’’päässyt ylioppilaaksi”)
”go to school”
— käydä koulua (ennen yliopisto- tai muita itsenäisiä opintoja)
- opiskella t. lukea yliopistossa
’’examination, test”
koululaisella oli eilen matematiikan koe (t. kokeet)
psykologinen koe 1. testi
koulun pääsytutkinto, akateeminen loppututkinto
ylioppilaalla on toukokuussa monta tenttiä (kuulustelua)

Structural notes
1. The essive case
Mikko on yleensä terve, mutta nyt
hän on sairaatna.
Mitä N.N. tekee?
Hän on opettaja.
Hän on hyvä opettaja.
Hän on opettaja/na Kemissä.

Mikko is generally a healthy boy,
but now he is ill.
What does N.N. do?
He is a teacher.
He is a good teacher.
He works as a teacher in Kemi.

The essive case denotes a state or condition (sairaa/na) or a capacity
0opettaja/na).
When connected with the verb olla, the essive is used instead of the basic form when the
state or capacity is (or can be thought of as) temporary, subject to change. (N.N. is a teacher
by profession, permanently; on the other hand, he can become a teacher elsewhere.)

Examples with other verbs:
Poika tuli väsynee/nä kotiin.
He elivät onnellisi/na uudessa
kodissaan.
Seiso suora/na!
Olemme pysyneet tervei/nä.
Pitäkää kahvi kuuma/na.

The boy came home feeling tired.
They lived happily in their new
home.
Stand straight!
We have been in good health.
Keep the coffee hot!

37

The essive case often corresponds to the English ”as a person, a thing” :
Lapse/na V. oli heikko.
As a child, V. was weak.
Millainen näyttelijä H. on ihmise/nä? How is H„ the actor, as a person?
Veljeni toimii lääkärinä Oulussa.
My brother works as a doctor in
Oulu.
Kaikki pitivät Ilkkaa lahjakkaa/na
Everybody regarded Ilkka as a
poika/ha.
bright boy.
The essive may replace an entire clause: lapsena = kun hän oli lapsi. Further examples:
Talo myytiin puolivalmii/na
(kun se oli puolivalmis).
Eurooppalaisi/na emme aina ymmärrä
muiden maanosien ongelmia
(koska olemme eurooppalaisia)..
Sinu/na minä en uskoisi häntä
(jos minä olisin sinä).

The house was sold half-finished.
As Europeans (being Europeans), we do
not always understand the problems of
the other continents.
If I were you, I wouldn’t believe
him.

The structure of the essive:
sing, sairas (sairaa/n) - sairaa/na
väsynyt (väsynee/n) - väsynee/nä
pi.
(sairai/ta) - sairai/na
The essive case always produces the strong grade:
lehti (lehde/n) - lehte/nä
(lehti/ä) - lehti/nä
Essive in expressions of time:
In expressions of time the essive denotes specific time during which an
action takes place. It is especially used:
- with names of annual festivals and the days of the week:
joulu/na
vappu/na
sunnuntai/na

at Christmas
on the first of May, on May Day
on Sunday

- often when a noun denoting indefinite time is defined more closely by
modifying word(s):
erää/häpäivä/hä
erää/nä kylmä/näpäivä/nä

one day
one cold day

(cf. päivä/llä in the day)

38

ensi syksy/nä
next autumn
(cf. syksyillä in autumn)
tammikuun toise/na päivä/nä on January 2nd
vuonina (= vuoteina) 1912 in the year 1912
(Remember, however, e.g. tällä, ensi, viime viikolla this, next, last week;
tässä, ensi, viime kuussa this, next, last month.)
2. The translative case
Mikko tuli taas terveetksi.
N.N. tuli (nimitettiin) arkki­
piispa/ksi 1967.
Milloin Tero valmistui insinöö­
ri/ksi?
Ilmat muuttuivat (kävivät) lämpimi/ksi.
Uutinen teki minut surullise/ksi.
Saitko jo työn valmii/ksi?
(Also;
Kuka jää lapsenvahdi/ksi,jos
menemme ulos?

Mikko got well again.
N.N. became (was appointed)
archbishop in 1967.
When did Tero graduate (get his
degree) in engineering?
The weather became warm.
The news made me sad.
Did you get your work done?
Who will stay home and babysit if
we go out?)

The translative case denotes a change in a state or condition (tervee/ksi)
or capacity (insinööri/ksi).
The structure of the translative:
sing, lämmin (lämpimä/n) - lämpimä/ksi
pi.
(lämpimi/ä) - lämpimi/ksi
When followed by a possessive suffix, the translative ending is -kse-:
Maisteri Y. tuli opettaja/kse/mme
vuosi sitten.

Miss Y. (M.A.) became our teacher
a year ago.

The translative may also indicate purpose:
Eri maissa syödään aamiaise/ksi
erilaisia ruokia.
Mitä ostatte lapsille joululahja/ksi?

People eat different things for break­
fast in different countries.
What will you buy the children as
Christmas presents?

39

With tulla and certain other verbs a parallel construction may replace the
translative, esp. when speaking about the final stage of change:
Pojas/ta tuli automekaanikko.
Olli/sta on kehittynyt hyvä puhuja.
Mitä sinu/sta tulee, kun tulet
suure/ksi?

The boy became an auto-mechanic.
Olli has developed into a good
speaker.
What will you be when you grow
up?

Examples of the idiomatic usage of translative:
Onne/ksi isä ei kuullut sitä.
Ilo/kse/ni (suru/kse/ni, hämmästyksetkseni)
hän suostui.
Hän sanoi jotakin suome/ksi.
Ensimmäise/ksi, toise/ksi, kolmanne/ksi,
viimeise/ksi; aluiksi, lopuiksi.

Fortunately father did not hear it.
To my joy (sorrow, astonishment), he
consented.
He said something in Finnish.
First, secondly, thirdly, last; to begin with,
finally.

Translative in expressions of time:
The translative denotes the point or period of time for which an action is
planned:
Tulimme Suomeen vuode/ksi.
Tilasin ajan silmälääkäriltä
kolme/ksi.
Note:
Perhe tuli (matkusti, muutti) Raumalle vuo­
deksi (kahde/ksi vuode/ksi).
Mies jä i sairaalaan viikoiksi.
But:
Perhe oli (asui, viipyi, oleskeli, pysyi)
Raumalla vuoden (kaksi vuotta).

We came to Finland for a year.
I made an appointment with my eyedoctor for 3 o’clock.
The family came (went, moved) to Rauma
for a year (for two years).
The man stayed at hospital for a week.
The family stayed in Rauma for a year (for
two years).

3. Ordinal numbers inflected
Joulukuun kuudes (päivä).
Lähdettekö kuude/nne/n päivän
jälkeen vai jo ennen kuude/tta
päivää?
Luulen, että lähden kuude/nte/na.

The sixth of December.
Will you leave after the sixth or
already before the sixth?
I think I’ll leave on the sixth.

40

Olen poissa kuude/nne/sta päivästä kuude/nte/en/toista tai kahde/nte/en/kymmenetnte/en/kuu­
det nte/en.

I’ll be away from the sixth to the
sixteenth or the twenty-sixth.

Ordinal numbers are inflected in all cases and, wheri modifying a noun,
agree with it in case and number like adjectives.
About the inflection of ordinals note the following points:
1. The ordinal marker -s appears in the basic form only;
2. It is replaced in partitive by -t-: kuude/t/ta, and in the other sing, cases
by -nte-: kuude/nte/na, alternating with -nne- (weak grade): kuude/nne/n;
in the pi. cases by -nsi-: kuude/nsi/a. The principal parts, thus, are
kuudes - kuudennen - kuudetta - kuudensia
3. In compound ordinals each part must be inflected. (There is, however, a
trend to inflect the last part only.) -toista never changes.
4. ensimmäinen and toinen are inflected like all words in -nen.

Exercises
1. Jussi on opettaja. - Missä hän on opettajana ?
Simo on pappi.
Raili on toimistoapulainen.
Tarmo on työnjohtaja.
Usko on kauppias.
Sirkka on kääntäjä.
Jorma on orkesterinjohtaja.
Eero on upseeri (officer).
Jaana on kotiapulainen.
Tiina on kotisisar.
Maire on puistotäti.
2. Oppilas palasi kouluun (terve). Mies oli syntynyt (rikas), mutta kuoli aivan (rahaton).
Pikkulintu makasi portailla (kuollut). Kuinka moni meistä elää koko elämänsä (onnellinen)?
Sami V. lähti kotoaan (tuntematon nuorukainen) ja palasi (suosittu tähti). Olemme tottuneet
näkemään Kyllikin aina yhtä (kaunis) ja (vilkas).
Kaikki haluavat elää (vapaa). Lapset juoksivat (onneton) kertomaan meille tapahtumas­
ta. Menemme saunaan (likainen) ja lähdemme sieltä (puhdas).
3. Kun olin pieni, asuin vanhempieni kanssa maalla. - Pienenä asuin vanhempieni kanssa
maalla.
Kun Kauko oli nuori opiskelija, hän osallistui innokkaasti ylioppilaselämään.
Kun lapset ovat väsyneitä, he itkevät pienestäkin syystä.
Vasta kun taiteilija R. oli vanha ja sairas, hän alkoi saada kiitosta työstään.
Koska Carlo on vilkas italialainen, hän rakastaa äänekästä seuraa.
Koska Marjatta on valoisa ja sydämellinen ihminen, hän on suosittu kaikkialla.
Koska olet luonteeltasi seurallinen, tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa.
4. Minusta kissa on mielenkiintoinen eläin. - Pidän kissaa mielenkiintoisena eläimenä.
Minusta Anu on älykäs tyttö.
Minusta N.N. on kaukonäköinen poliitikko.
Minusta tämä keli on vaarallinen.
Minusta Eija on kunnollinen työntekijä.
Minusta tuo ohjelma oli tylsä.
Minusta eilinen sää oli liian tuulinen.
Minusta päätöksesi oli tavattoman viisas.

41
5. Päivällä olen työssä, mutta en sunnuntaipäivinä.
(Aamu) menen työhön jalan, mutta en (sateiset aamut).
(Ilta) olemme sisällä, mutta emme (kauniit kesäillat).
(Yö) nukun aina kahdeksan tuntia, mutta en (uudenvuoden yö).
(Kevät) lumi sulaa huhtikuussa, (tämä kevät) jo maaliskuussa.
(Syksy) voi olla hyvin kaunista, kuten (toissasyksy).
(Talvi) hiihdimme ennen paljon, paitsi (se yksi talvi), joka oli melkein lumeton.
Vappua vietetään (toukokuun 1. päivä).
Kaikilla on vapaapäivä (vappu), samaten (joulu), (pääsiäinen Easter), (helluntai Whitsun­
tide) ja (juhannus Midsummer).
6. Lapsi on vielä pieni, mutta kasvaa kyllä . . .
Olet nuori, mutta tulet kyllä . . .
Timo on sairas, mutta tulee kyllä . . .
Liikennevalo on punainen, mutta vaihtuu kyllä . . .
Erkin opinnot ovat vielä kesken, mutta kyllä hän tulee lähivuosina . . .
Mies on vankina, mutta kohta hän pääsee . . .
Yöt ovat vielä pimeitä, mutta muuttuvat kohta . . .
Ilmat ovat vielä lämpimiä, mutta käyvät kohta . . .
Ajatuksesi ovat mahdottomia, mutta ehkä ne joskus tulevat . . .
Nämä vaatteet eivät ole kunnon kuivia, ne ovat jääneet ihan . . .
7. a) Lapset kertoivat mitä heistä tulee aikuisina:
Ritva, lentoemäntä
Pertti, avaruusmies (avaruus space; avaruus(hänen) pikkusisar, perheenäiti
mies = astronautti, kosmonautti)
(hänen) veli, jalkapalloilija
(hänen) paras ystävä, eläinlääkäri
b) Ritvasta tulee vaimoni. - Ritva tulee vaimokseni.
Pentistä tulee työtoverini.
Insinööri Rautiosta tulee esimiehenne (superior, boss).
Nti Mattilasta tulee uusi sihteerini.
Tuosta tytöstä tulee oppaamme (opas guide).
Kenestä tulee tulkkimme (tulkki interpreter)?
Kenestä tulee apulaisemme?
8. Matkustan huomenna Pohjois-Suomeen.
Kuinka kauan aikaa olette siellä? - Kuinka kauaksi aikaa menette sinne?
Olen siellä viikon.
Olen Pallaksella hiihtämässä päivän.
Asun Pallaksen hotellissa seuraavan yön.
Viivyn Rovaniemellä kaksi päivää.
Asun tutussa perheessä torstain ja perjantain.
Viivyn Oulussa vain muutamia tunteja.
Olen viikonlopun Kuusamossa.
9. a) Aarne on syntynyt 1.3. - maaliskuun ensimmäisenä.
Heli on syntynyt 5.5., Jarmo 10.8., Mika 16.2., Katriina 20.11., Teppo 25.4., Tapio
31.12., Inkeri 22.9.
b) Lähden ulkomaanmatkalle. Palaan kotimaahan toukok. 5. päiväksi (heinäk. 11.
päiväksi, elok. 14. päiväksi, lokak. 30. päiväksi, tammik. 29. päiväksi).
c) Hakemukset on lähetettävä työnantajalle ennen tammik. 5. päivää (ennen heinäk. 11„
elok. 14., toukok. 29., lokak. 30. päivää).

42

43

d) Vuosilomani on heinäk. I. päivästä 31. päivään (3.6.—3.7., 8.7.—8.8., 10.5.—10.6.,
16.6.-16.7., 25.8.-25.9.).
10. Pronominiharjoitus: tämä - nämä
Tämä nuori mies lukee biologiaa - Nämä nuoret miehet lukevat biologiaa.
Tunnen tämän nuoren miehen. Pidän tästä nuoresta miehestä. Olen seurannut tämän
nuoren miehen opiskelua. Tätä nuorta miestä pidetään hyvin lahjakkaana. Tältä nuorelta
mieheltä odotetaan paljon. Oletko sinä tutustunut tähän nuoreen mieheen? Tällä nuorella
miehellä on mahdollisuus päästä pitkälle urallaan.
11. Sanakertaus.
Ulla on ...... tyttö, joka ...... koulussa hyvin ja ...... vielä pitkälle elämässään. Hän on
miellyttävä ja iloinen...... , ja siksi hän on hyvin ....... koulutoveriensa...... Hän ei ole vielä
varma siitä, minkä elämän...... hän valitsisi, mutta hänen ...... aineensa ovat vieraat kielet.
Hänen vanhempi veljensä, joka ...... ylioppilaaksi muutama vuosi sitten, ...... lähiaikoina
lääkäriksi. Hän on koko opiskeluaikansa...... aktiivisesti ylioppilaselämään. Kesäisin hän
on ...... opiskelurahoja seuraavaksi talveksi. Hänen opettajansa pitävät häntä lupaavana
...... alkuna, ja luultavasti hän jonkin ajan k u lu ttu a...... lääketieteen professorina jossakin
maamme korkeakoulussa.

Vocabulary
A
aikana (postpos. with gen.)
aine-en-tta-ita (= oppi/aine)
ala-n-a aloja
ans ai/1a-tsen -ts i-nnut
asian/tuntija-n-a tuntijoita
eli
el ämä/kerta-kerran-kertaa-kertoj a
elävä-n-ä e läv iä/^ kuollut)
heikko heikon heikkoa heikkoja
( T voimakas, vahva)
historia-n-a
hyppy hypyn hyppyä hyppyjä
(cf. hypätä to jump)
juoksu-n-a-ja
kesken
jättää kesken
keskuudessa (postpos. with gen.)
käydä koulua (cf. koulun /käy nti)

during
(also:) subject (of study)
area, ground, field
to earn
specialist, expert
or, that is (used between synonyms
or things meaning the same)
biography, life story
living, live
weak, feeble, faint
history
jump, leap, plunge
run(ning), flow(ing), course
unfinished; in the middle of, among
to leave unfinished, incomplete
among
to go to school, attend school

käynti

käynnin käyntiä käyntejä

lahja/kas-kkaan-kasta-kkaita
(=£ lahjaton)
luku/vuosi
luonne luonteen luonnetta luon­
teita
luonteelta/ni-si-an etc.
maksu-n-a-ja
menesty/ä-n-i-nyt (cf. menestys)
mieli- (in compounds)
muuttu/a muutun muuttui
muuttunut
osallistu/a-n-i-nut (= ottaa osaa)
(johonkin)
palkinto palkinnon palkinto/a-ja
peli-n-ä pelejä
(cf. pelata to play games)
pitä/ä pidän piti pitänyt (jonakin)
pää/aine
pääs/tä pääsen pääsi päässyt

rintama-n-a rintamia
rohkais/ta-en-i-sut (cf. rohkea
brave, courageous)
ryhty/ä ryhdyn ryhty/i-nyt (johon­
kin, tekemään jtk)
saira/us-uden-utta-uksia
seuralli/nen-sen-sta-sia
suoritta/a suoritan suoritt/i-anut
suosittu suositun suosittu/a-ja
suunnitelma-n-a suunnitelmia
sydämelli/nen-sen-stä-siä
sytty/ä sytyn sytty/i-nyt
taide taiteen taidetta taiteita
taiteilija-n-a taiteilijoita
taso-n-a-ja
terve/ys-yden-ttä
tiede tieteen tiedettä tieteitä

walk, gait; motion, going, running
operation; visit, call
gifted, talented, bright
academic year, school year
character, nature
by nature
payment, charge, fee
to succeed, be successful
favorite, pet
to change, be changed, become
different
to participate, take part (in)
prize
game
to consider, regard (as)
main subject, major
to get (somewhere or away from
somewhere); to get a chance to
do; to be through (with)
(battle) front
to encourage, cheer up
to start, set about, proceed, set to
illness, sickness, disease
sociable, social
to perform, do; to pass, undergo
popular, well-liked
plan
cordial, heart-felt, warm
to catch fire, flame up; to break out
art
artist
level, plane
health
science

44

tiede/mies
tode/ta totean totesi todennut
tutkinto tutkinnon tutkinto/a-ja
työn/johtaja-n-a-johtajia
ura-n-a uria
valli/ta-tsen-tsi-nnut
valmistu/a-n-i-nut

vara/kas-kkaan-kasta-kkaita
(=£ varaton)
voitta/a voitan voitti voittanut
(=£ hävitä)
vähitellen
ylei/nen-sen-stä-siä
yli/oppil/as-an-asta-aita
päästä ylioppilaaksi (= suo­
rittaa ylioppilas/tutkinto)
äly/käs-kkään-kästä-kkäitä (äly
intelligence)

scientist, scholar
to find, note, ascertain; to state
examination
foreman, overseer, boss
career, profession
to dominate, rule, reign;
predominate, prevail
to get ready, be finished; to
graduate, receive one’s degree or
diploma
wealthy, rich, well-to-do
to win, beat; gain; overcome
by and by, gradually, by degrees
general, public, common
student, undergraduate
to pass the matriculation
examination,
graduate from secondary school
intelligent, clever, bright

B

ak ateemi/nen-sen-sta-sia
ammatti ammatin ammatt/ia-eja
ateria-n-a aterioita
huomattava-n-a huomattavia
kemia-n-a
kuljet/us-uksen-usta-uksia
lait/os-oksen-osta-oksia
lukio-n-ta-ita

luku luvun lukua lukuja
1900-luku (1900-luvulla)
1970-luku

academic
occupation, trade, profession
meal
considerable, remarkable
chemistry
transport(ation)
establishment, institution, institute;
plant, work(s); system
the 3 last classes of school prior to
university, (Am.) senior high
school
number, figure; chapter; pi. (also)
studies
the 1900’s, the 20th century
the 1970’s

45

luonnolli/nen-sen-sta-sia
(,luonto nature)
luonnon/tiede-tieteen-tiedettätieteitä
maan/tieto-tiedon-tietoa
maksu/ton-ttoman-tonta-ttomia
( — ilmainen) ( ^ maksullinen)
matemaatti/nen-sen-sta-sia
mm. = muun muassa
muut/os-oksen-osta-oksia
ns. = niin sanottu (sanotun etc.)
oppii a/s-an-sta-ita
pakolli/nen-sen-sta-sia
perusperuskoulu
runsas runsaan runsasta runsaita
runsaasti (+ part.)
sekä id. ja, sekä... että)
siirty/ä siirryn siirtyi siirtynyt
useimmat useimpia (superlative
of useat t. monet)
useimmiten
uskonto uskonnon uskonto/a-ja
yhteis/kunta-kunnan-kuntaa-kuntia
(cf. yhteiskunnallinen social)

natural
natural science
geography
free (of charge)
mathematic(al)
among other things
change, alteration
so-called
(school) pupil, someone’s pupil
obligatory, compulsory
basic, fundamental, primary
comprehensive school (grades
1-9)
plentiful, abundant
plenty (of)
and, as well
to move, be transferred
most
most often, mostly
religion
society

5
Joulu S u om essa
On tultu joulukuun puoliväliin. Päivä lyhenee vielä jonkin aikaa. On pieni
pakkanen ja niin paljon lunta, että maisema on puhtaan valkoinen - paitsi
kaupungeissa, missä lumi on kuljetettu pois kaduilta ja näkymät ovat
likaisen harmaita. Luistinradat on avattu, hiihtoladut tehty puistoihin ja
metsiin. Pikkujoulu on vietetty, oikea joulu on lähestymässä hyvää vauhtia.

Joulukatujen tuhannet valot loistavat aamu-ja iltahämäräänpä myymälöi­
den näyteikkunat vetävät illasta toiseen runsaasti katselijoita. ’’Tuon
muovisen kuorma-auton ostan lahjaksi Artolle... tuon kahvipannun Leenal­
le... Mimmi-tädille suklaarasian, jos en muuta keksi...” Kaikki haluavat
tuntea antamisen iloa. Nekin, jotka eivät hyväksy joulun kaupallistumista,
käyttävät usein paljon rahaa lahjojen ostoon. Kotien juhlavalmistelut ovat
täydessä käynnissä. On siivottu, on leivottu. Lahjoja on suunniteltuja niitä
on tehty itse - varsinkin lapset pitävät joululahjojen tekemisestä. On
postitettu joulukortteja ja toivotettu tuttaville hauskaa, iloista tai rauhallista
joulua sekä onnellista uutta vuotta.
Millä tavalla joulua vietetään suomalaisissa kodeissa?
Nykyisin tavat vaihtelevat suuresti. Useimmat viettävät joulua kotonaan,
mutta on myös sellaisia, jotka matkustavat jouluksi Lappiin tai ulkomaille.
Maaseutu ja kaupunki ovat Suomessa vielä erittäin lähellä toisiaan, ja suuri
osa kaupunkilaisistakin on yhä sitä mieltä, että ainoastaan maalaisjoulussa
on todellista joulutunnelmaa. Niinpä tuhansittain ihmisiä matkustaa jouluk­
si maalle; lähes kaikilla kaupunkilaisillahan on maalla omaisia tai
sukulaisia.
Suomessa on kaksi joulupäivää, ensimmäinen joulupäivä (25.12.) ja
toinen joulupäivä eli tapaninpäivä (26.12.). Juhla alkaa kuitenkin jo
jouluaattona. Joulukuusi on usein hankittu jo pari vuorokautta aikaisem­
min. Kaupungissa se ostetaan, maalla haetaan metsästä. Koska naiset
parhaillaan valmistavat jouluruokia eivätkä ehdi ajatella muuta, kuusen
hankkiminen on perheen miesten ja lasten tehtävä, kuusen koristaminen
lasten. Kuusi koristetaan kynttilöillä, kulta-ja hopealangoilla jne. Maalla
käydään iltapäivällä joulusaunassa. Sen jälkeen seuraa jouluateria: lipeäka­
laa, kinkkua ja riisipuuroa. Puuroon on pantu yksi manteli, joka tuo
saajalleen onnea koko seuraavaksi vuodeksi. Aterian jälkeen lauletaan
usein joululauluja - tai seurataan television jouluohjelmaa. Sitten joulupuk­
ki saapuu Lapista tuomaan lahjoja lapsille ja vanhemmille, suurille ja
pienille. Kaikkein pienimmät pelkäävät häntä hiukan, kunnes ovat avanneet
ensimmäiset lahjapakettinsa. Matille pukki tuo uudet sukset, joita hän on
kovasti toivonut, ja Maijalle luistimet. Ja kun kaikki ovat saaneet lahjansa,
lasten on mentävä nukkumaan, vaikka se on niin kovin vaikeaa.
Jouluaamuna aikaisin mennään jumalanpalvelukseen. Nykyisin joulu­
kirkkoon ajetaan autolla, ei kuten ennen hevosella läpi lumisten, juhlallisten
metsien. Joulupäivä on ennen kaikkea kodin juhla, tapaninpäivänä vierail-

Luminen metsä

Joulukirkossa

laan ja huvitellaan. Koko jouluaika on täynnä juhlia, ja kaikilla on
hauskaa. Lapset, joilla on lomaa koulusta, hiihtävät ja luistelevat kaiket
päivät, jos vain on tarpeeksi lunta.
Uusivuosi on hyvin iloinen juhla, varsinkin uudenvuoden aatto, samaten
loppiainen, jonka nimi johtuu siitä, että se lopettaa joulukauden. Loppiaisen
jälkeen joulukuusi on tapana viedä pois. Joulu on taas mennyt.

päivästä toiseen t. päivästä päivään, vuodesta vuoteen; maasta maahan,
kylästä kylään
”before”
tulen kotiin ennen iltaa (preposition). Tulen kotiin, ennen kuin aurinko
laskee (beginning a clause).

johtua
Mistä johtuu, että olet niin huonolla tuulella? Se johtuu siitä, että päätäni
särkee.
to begin, start—to stop, end
työ alkaa
=£ työ loppuu t. lakkaa
me aloitamme työn
# me lopetamme työn
me alamme tehdä työtä
=£ me lakkaamme tekemästä työtä
(Mies käynnistää 1. ’’starttaa” auton, moottorin.)

Structural notes
1. More passive forms (perfect, pluperfect)
The passive present and past were discussed in Book 2, lesson 2:1, 2. Below
are some more forms of the passive voice. (Remember that the stem remains
the same all through the passive.)
Affirmative
(Past

Työ teh/tiin.
Paketti
lähete/ttiin.

Perfect

Negative
The work was
done.
The parcel
was sent.

Työ on teh/ty. The work has
been done.
Paketti on
The parcel has
lähete/tty.
been sent.
Pluperfect Työ oli teh/ty. The work had
been done.
Paketti oli
The parcel had
lähete/tty.
been sent.
4 Finnish for Foreigners 2

Työtä ei teh/ty.
Pakettia ei
lähete/tty.

The work was not
done.
The parcel was
not sent.)

Työtä ei ole
teh/ty.
Pakettia ei ole
lähete/tty.
Työtä ei ollut
teh/ty.
Pakettia ei
ollut lähete/tty.

The work has
not been done.
The parcel
has not been sent.
The work had
not been done.
The parcel
had not been sent.

50

2. tekeminen—how to make verbal nouns
Matkusta/minen on hauskaa.
(= On hauska matkustaa.)
Onko kielten oppimi/nen helppoa?
(= Onko helppoa oppia kieliä?)
Hermostu/minen ja pelkää/minen
eivät nyt auta.

Traveling is fun.
(It is fun to travel.)
Is (the) learning (of) languages easy?
(Is it easy to learn languages?)
Getting nervous and being afraid
do not help now.

It is possible to form from every verb a verbal noun which has the same
meaning as the basic form of the verb.
Structure:

stem from 3rd person
pi. present tense

pelätä, pelkää/ vät
tehdä, teke/vät

pelkää
teke

suffix
-minen
+
+

minen
minen

This verbal noun is inflected in all cases like all other words in -nen.
Examples of different cases:
Poliisi aloitti tapauksen tut­
ki/mise/n.
Rakastan (harrastan) luke/mis/ta.
En välitä ompele/mise/sta.

The police started investigating
the case.
I love (I take an interest in) reading.
I do not care for sewing.

Note 1. How to express that you like doing something:
Pidän lukemisesta.
Luen mielelläni.

Minusta on hauska lukea.
Minusta lukeminen on hauskaa.

Note 2. tekeminen can be synonymous with tehtävä ’’something that is
done, must be done” (see Book 2, 3:2). for instance:
Minulla ei ole mitään

tekemistä.
tehtävää.

I have nothing to do.

Note 3. There are many other suffixes which can be used to derive names of action from
verbs. Examples:
-o (-ö)
-u (~y)
-nti
-nta (ntä)
-us (-ys)

pelko ’’pelkääminen” (ajo, huuto, meno, lepo, lähtö, olo, tulo etc.)
juoksu ’’juokseminen” (alku. itku, kasvu, kulku, kuuntelu, kylpy, kävely, nauru,
pesu etc.)
syönti ’’syöminen” (juonti, myynti, numerointi, tuonti, vienti etc.)
valinta ’’valitseminen” (harkinta, häirintä, tarjonta etc.)
kuljetus ’’kuljettaminen” (innostus, kalastus, menestys, palvelus etc.)

51

3. Adjectives used as nouns
Finnish adjectives can be, and they frequently are, used as nouns too:
Uskon, että hyvä lopulta voittaa.
Kaikki hyödyllinen ei ole kaunista.
Nuoret eivät aina ymmärrä vanhoja.
Sairas makasi vuoteessaan.
Tässä on harmaa hattuni; missä
musta on?

I believe that good will be victorious
in the end.
All that is useful is not beautiful.
Young people do not always
understand old people.
The patient was lying in her bed.
Here is my grey hat; where’s the
black one?

4. Word type ’’uusi”
Uusi vuosi.
Uude/n vuode/n tehtävät.
Alkavana uute/na vuote/na aion...
vuonina
Onnellista uut/ta vuot/ta!

The new year.
The tasks of the new year.
During the new year that is
about to begin I am going to...
Happy New Year!

A number of Finnish words ending in -si (but not all, cf. kuusi spruce
kuusen kuusta kuusia, lasi-n-a laseja etc.) are inflected like uusi and vuosi
above. Due to an old change of -ti into -si, the basic form sing, and the
plural stem show an -s-. The other forms have retained -t- which alternates
with -d- according to the general rules of consonant gradation.
Principal parts: uusi - uuden - uutta - uusia
Further examples: kausi period, season, kuusi six, käsi hand, liesi stove,
susi wolf, tosi true, täysi full, vesi water, viisi five. Similar to these, yet with
a different part.sing., are yksi (yhden yhtä yksiä) and kaksi (kahden kahta
kaksia). Note also länsi west (lännen länttä) and virsi psalm (virren virttä
virsiä).

Exercises
I. Milloin Järvisten talo myydään? - Se on m yyty aikoja sitten.
Milloin joulukortit postitetaan?
Milloin nämä ehdotukset hyväksytään?
Milloin työhuoneeni siivotaan?
Milloin tämä kirja käännetään suomeksi?
Milloin Eevan häät pidetään?
Milloin sähköparranajokone keksitään?
Milloin nämä ikävät tapahtumat
Milloin pikku Liisan liian pienet
unohdetaan?
kengät vaihdetaan?

ATHABASCA UNIVERSITY LIBRARY

2. Tänään ei saa unohtaa laskujen maksamista. - Eikö niitä ole maksettu?
Tänään ei saa unohtaa pyykin noutamista,
joulukuusen hankkimista,
sinun pyhäpukusi puhdistamista,
auton pesemistä,
lattioiden vahaamista,
vieraiden kutsumista,
mansikoiden pakastamista,
Taina-tädille kirjoittamista,
näiden paitojen silittämistä,
Pekan lahjan valitsemista.
3. Jokainen oli muistanut asian. - Asia oli muistettu, sitä ei ollut unohdettu.
Joku oli avannut oven.
Vanhemmat olivat vihanneet tätä lasta.
Mies oli ostanut tavaraa.
Äiti oli pannut kirjat hyllyyn.
4. a) Kenen tehtävä on siivota talo ? - Kenen tehtävä on talon siivoaminen ?
Naisten tehtävä on leipoa.
Miesten tehtävä on hakea kuusi.
Lasten tehtävä on koristaa se.
Helvin tehtävä on kirjoittaa joulukortit.
Minun tehtäväni on postittaa ne.
Kaikkien tehtävä on suunnitella, valmistaa ja paketoida lahjat.
Vanhempien tehtävä on maksaa laskut.
b) Matkuslatko mielelläsi? - En harrasta matkustamista, en pidä matkustamisesta
lainkaan.
Lennätkö mielelläsi?
Uitko mielelläsi?
Huvitteletko mielelläsi?
Siivoatko mielelläsi?
Leivotko mielelläsi?
Luetko mielelläsi?
5. Lepo tekisi sinulle hyvää. - Lepääminen tekisi sinulle hyvää.
Yrjö on innostunut hiihtoon. Poika aloitti luistelun jo 3-vuotiaana. Jospa voisin pitää
silityksestä, pyykin pesusta, vaatteiden korjauksesta ja ruuan valmistuksesta! Liukkaalla
tiellä ohituksen on tapahduttava varovasti. Kuivassa metsässä tulen teko on kiellettyä.
Kaupunkien kasvua olisi yritettävä hidastaa. Terveiden elämäntapojen valinnalla on suuri
merkitys ihmiselle. Varokaa liikaa syöntiä ja juontia ja varatkaa riittävästi aikaa ulkoiluun.
6. Minulla ei ole mitään tehtävää. - Minulla ei ole mitään tekemistä.
Haluaisin juotavaa.
Saisinko syötävää?
Ei tässä ole mitään pelättävää.
Onko sinulla vielä jotain sanottavaa?
Onko muilla jotain kysyttävää?
Meillä ei ole tähän mitään lisättävää.
Pekka, onko sinulla jotakin kerrottavaa äidille?
7. Vainajan (= kuolleen) ikä oli 62 v 5 kk 11 vrk. Hän kuoli siis 62 v:n 5 kk:n ja 11 vrk:n
ikäisenä.
Loppuunmyynnissä sai 5 mk:n tavaraa 2 rnkdla ja 15 mk:n tavaraa 12 mk:lla. Poika
lähti merille 5 kk:ksi/muutamiksi (kuukausi)/useiksi (vuosi).
Äiti odotti poikansa paluuta päivästä päivään (kuukausi-kuukausi, vuosi-vuosi).
Poika palasi monien (kuukausi)/useiden (vuosi) kuluttua.
Keitetyt kananmunat pannaan kuumasta (vesi) kylmään (vesi).
Ihminen tekee työtä aivoillaan (aivot brain) ja (kädet).
Orkesteri soitti (täysi) katsomolle; se on tottunut soittamaan (täysi) katsomoille.
Aioin ostaa (uusi) aurinkolasit, mutta minullahan on jo (yksi) hyvät lasit, enkä tarvitse
(kaksi) aurinkolaseja.

53
8. Pronominiharjoitus: tuo - nuo.
Tuo hauska lelu on Tomin. - Nuo hauskat lelut ovat Tomin.
Tuosta hauskasta lelusta lapset varmasti pitävät.
Tuolla hauskalla lelulla heidän tekee mieli leikkiä.
Tuota hauskaa lelua he varmaankin rakastavat.
Tuon hauskan lelun valmistaja on jyväskyläläinen tehdas.
Tuon hauskan lelun ostan huomenna.
9. Sanakertaus.
Joulukuussa yöt pitenevät ja p äivät...... jatkuvasti. Sataa lunta,....... on aivan valkoinen.
Nuori kansa on metsässä hiihtämässä uusilla...... tai luistelemassa........ Jo tk a on hiljattain
avattu. Näyteikkunat ...... puoleensa kaikkia, jotka koettavat ...... joululahjaideoita.
Pikkulapsille voi aina ostaa puisia tai ...... leluja, vaikkapa ...... -autoja tai traktoreita.
Ollaan jo niin lähellä joulua, että kortit on j o ...... (= pantu postiin), talo k in ........ ja joulu
......hankittu pihaan tai parvekkeelle odottamaan. Juhla alfyaa jo joulu........ Silloin syödään
tuhansissa kodeissa kinkkua ja riisi...... . jossa on onnen...... Sen jälkeen tulee........ tuomaan
lahjojaan. Jouluaamuna kirkossa on erikoisen juhlallinen...... , jonne ajetaan .......lumisen
talvimaiseman. Paras joulu...... vallitsee maaseudulla, ja niinpä monet kaupunkilaiset........
(= käyvät) jouluaikaan ...... (= perheensä, lähisukulaistensa) luona maalla. Jouluajan
viimeinen juhla o n ...... Jo n k a nim i.......siitä, että s e ........joulukauden.

Vocabulary
aatto aaton aattoa aattoja
ainoastaan (= vain)
hiukan (= hiukkasen, hieman)
hopea-n-a hopeita
hyväksy/ä-n-i-nyt {ei. paheksua
to disapprove)
hämärä-n-ä hämäriä
johtu/a johdun johtu/i-nut (jostakin)
mistä johtuu, että...
joulu/pukki-pukin-pukkia-pukkeja
(pukki buck, he-goat, billy-goat)
juhlalli/nen-sen-sta-sia
jumala-n-a jumalia
kaupallistu/a-n-i-nut (from kaupal­
linen commercial)
keksi/ä-n keksi-nyt
korista/a-n koristi koristanut
kuljetta/a kuljetan kuljett/i-anut
kunnes (cf. saakka, asti)
kuorma-auto (kuorma burden, load)

eve, day before a holiday
only
a little, slightly, somewhat
silver
to approve, accept
twilight, dusk; dusky, dim, dark
to be due to; to ensue, follow from
why is it that
Santa Claus, Father Christmas
solemn, festive
god
to be(come) commercialized
to think of, invent, discover
to decorate
to carry, transport
until (when beginning a clause)
truck, lorry

54

kuusi kuusen kuusta kuusia
(Joulukuusi Christmas tree)
kynttilä-n-ä kynttilöitä
lanka langan lankaa lankoja
lipeä/kala
loista/a-n loisti loistanut
lopetta/a lopetan lopett/i-anut
(=£ aloittaa)
loppiai/nen-sen-sta-sia
luistin luistimen luistinta luisti­
mia (cf. luistella to skate)
luistin/rata-radan-rataa-ratoja
lyhe/tä-nen-ni-nnyt (= lyhentyä)
lähesty/ä-n-i-nyt
läpi (postpos. or prep, with gen.)
maa/seutu-seudun-seutua-seutuja
maisema-n-a maisemia
manteli-n-a manteleita
muovi-n-a muoveja (adj. muovinen)
myymälä-n-ä myymälöitä
valintamyymälä
nykyisin
näkymä-n-ä näkymiä
näyte/ikkuna
omai/nen-sen-sta-sia (usu. pl.)
palvel/us-uksen-usta-uksia
pannu-n-a pannuja
parhaillaan
pikku/joulu-n-a-ja
postitta/a postitan postitt/i-anut
puoli/väli-n-ä-välejä
puuro-n-a-ja
rauhalli/nen-sen-sta-sia (from rauha
peace)
rasia-n-a rasioita
samaten (= samoin)
siivo/ta-an-si-nnut (siivous
cleaning, siivooja cleaningwoman, char)
tapanin/päivä

spruce, fir
candle
thread, cotton; yarn, wire
lutefish (dried codfish soaked in lye)
to shine, glisten
to end, conclude, finish, discontinue
Epiphany, Twelfth Day
skate
skating-rink, skating-ground
to get shorter
to approach, come nearer
through
countryside
view, landscape, scene, scenery
almond
plastic(s)
store, shop
supermarket, self-service store
today, at present, nowadays
view, scene, vista
show window
(nearest) relatives, family, ’’folks”
service; employment
pot; boiler
just, right now; at the moment
’’little Christmas”
to mail
middle, center; midway, halfway
porridge
peaceful, quiet, calm
box
in the same way, likewise
to clean, tidy up

St. Stephen’s Day, Boxing Day

55

tehtävä-n-ä tehtäviä
todelli/nen-sen-sta-sia
toivotta/a toivotan toivott/i-anut
tuhansittain
tunnelma-n-a tunnelmia
vaihde/lla vaihtelen vaihteli
vaihdellut
valmista/a-n valmisti valmistanut
valmistelu-n-a-ja
vetä/ä vedän veti vetänyt
( i= työntää)
vierail/la-en-i-lut (cf. vierailu)
vuoro/kausi-kauden-kautta-kausia
yhä
Idiom:
olla tapana

something to do, work; task, duty
real, actual, true, genuine
to (express a) wish
thousands of; in thousands, by the
thousand
atmosphere, mood, spirit
to vary, keep changing, alternate
to make, prepare; to make ready
preparation, preliminary work
to pull, draw
to visit, call
day (and night), 24 hours
still; still more, more and more

to be in the habit of doing
something, usually do

6
A . U lk om aalaisia H elsin gissä
Ryhmä Helsingissä asuvia ulkomaalaisia, etupäässä eri korkeakoulujen
opettajia ja opiskelijoita, istuu kahvipöydässä Pääkaupungin Ääntä edusta­
van toimittaja Hongan ympärillä. Siinä on piippua polttava amerikkalainen
professori, Irlannista kotoisin oleva musiikin opiskelija, iloisesti hymyilevä
japanilainen tekstiilitaiteilija, juuri maahan saapunut sveitsiläinen arkkiteh­
ti sekä useita muita, jotka edustavat eri maita ja kansallisuuksia.
1. Honka. Professori Bradley, haluaisitteko ystävällisesti vastata muuta­
miin lehteni lukijoita kiinnostaviin kysymyksiin?
2. Bradley. Mielelläni.
3. H. Missä oppilaitoksessa te opetatte kotimaassanne?
4. B. Olen kauan opettanut Buffalossa, joka on New Yorkin osavaltiossa
sijaitseva keskikokoinen kaupunki. Mutta olen hiljattain siirtynyt New

57

5.
6.

7.
8.
9.
10.

11.
12.
13.

14.
15.
16.
17.
18.

19.
20.

Yorkiin, olen Amerikan kirjallisuuden professorina Columbia-yliopistossa.
H. Ja mitä teillä on aikomuksena tehdä täällä Suomessa?
B. Olen vierailevana professorina Helsingin yliopistossa tämän luku­
vuoden. Minua on pyydetty pitämään luentoja mm. amerikkalaisesta
runoudesta-ja lisäksi pari seminaaria.
H. Entä mikä teidät on tuonut Suomeen, tohtori Cox?
Cox. Minä olen historian tutkija, erikoisalana pohjoismaat. Tutkin
parhaillaan Suomen ulkopolitiikkaa maailmansotien välillä.
H. Teidän on siis työskenneltävä paljon kirjastoissa.
C. Toivottavasti minulle kuitenkin jää aikaa tutustua myös elävään
elämään. Tämä on minulle tervetullut tilaisuus seurata läheltä pohjois­
maissa nykyisin tapahtuvaa kehitystä. Sitäpaitsi olen päättänyt opetel­
la hiihtämään.
H. Neiti McAdam, te opiskelette Sibelius-Akatemiassa. Miltä teistä
tuntuu aloittaa opintoja vieraassa maassa?
McAdam. Kyllä tämä alkava lukukausi tuntuu minusta aika jännittä­
vältä. Ulkomailla opiskeleminen tuo aina mukanaan omat ongelmansa.
H. Olette oikeassa. Ei ole aina helppoa sopeutua uusiin tapoihin tai
erilaiseen ilmastoon. Herra van Buren, mistä syystä te olette Suomes­
sa?
van Buren. Olen lingvisti, jatkan täällä suomen kielen opintojani.
Lomilla aion matkustaa ympäri Suomea, olen innokas filmaaja.
H. Sittenhän meillä on yhteinen vapaa-ajan harraste. Minä Tiimaan
eläimiä. Millaisia aiheita te harrastatte?
vB. Mitä tahansa: leikkiviä lapsia, kadulla kulkevia ihmisiä, tehtaasta
palaavia työmiehiä, maahan pudonneita kuolleita lehtiä, kaikkea.
H. Arkkitehti Duval, te ilmeisesti tutkitte suomalaista arkkitehtuuria?
Duval. Niin, ennen kaikkea Eliel Saarista ja Alvar Aaltoa. Olen myös
luvannut lähettää kotimaahan suomalaista kaupunkisuunnittelua käsit­
televiä artikkeleita.
H. Te, herra Robles, taidatte laskea päiviä, milloin pääsette palaamaan
kotiinne aurinkoiseen etelään.
Robles. Päinvastoin. Kun minä katselen näitä vaaleita tyttöjä, ilmasto
ei tunnu enää kylmältä, voisin kirjoittaa tulisen runon. ’’Tyttö kaunis,
sinisilmä...” Vahinko, etten osaa vielä runoilla suomeksi. Meidän
hotellissa Espanjassa käy paljon suomalaisia, haluaisin toimia heidän
oppaanaan ja tulkkinaan.

Opiskelijoita Helsingin yliopiston portailla

59

t0), Kuopio, Joensuu, Lappeenranta sekä Vaasa. Helsingin ulkopuolella
toimivissa yliopistoissa ei kuitenkaan ole kaikkia tiedekuntia, joten niissä
annettava opetus ei ole yhtä monipuolista kuin Helsingin yliopistossa.
Opiskeleminen yliopistoissa ja korkeakouluissa ei ole ilmaista, mutta
lukukausimaksut ovat erittäin pienet, ja opiskelijat voivat saada apurahoja
sekä edullisia valtion opintolainoja. Yliopistoissa on kuten kouluissakin
kaksi lukukautta, syys- ja kevätlukukausi; lukuvuosi alkaa syksyllä.
Kesäisin toimii eri puolilla maata useita kesäyliopistoja.
Kevätlukukaudella 1973 Helsingin yliopiston kirjoissa olevista opiskeli­
joista oli ulkomaalaisia kaikkiaan 255. He edustivat 53 eri maata; eniten
heitä oli Yhdysvalloista, Länsi-Saksasta, Englannista ja Japanista.

opettaja - opettajia
myyjä - myyjiä

Valkolakkiset ylioppilaat juhlivat vappua Helsingin Kaivopuistossa

21. H. Minkähän muiden alojen edustajia joukossanne vielä on? Atomifyysikko... metsänhoitaja... psykologi... kääntäjä... tietokonein­
sinööri. Olettepa te monipuolista joukkoa. Toivotan lopuksi omasta ja
lehteni puolesta onnea ja menestystä suunnitelmillenne. Kiitoksia,
hyvät naiset ja herrat! Viihtykää hyvin ja nauttikaa elämästänne!

Suomen yliopistoista suurin on Helsingin yliopisto (n. 21 000 opiskelijaa v.
1973). Se on kaksikielinen valtionyliopisto, jossa voi opiskella humanistisia
tai matemaattisia tieteitä, luonnontieteitä, valtiotieteitä, lääketiedettä, oi­
keustiedettä, maataloutta, metsätiedettä, teologiaa jne. Helsingissä on
lisäksi insinöörejä ja arkkitehteja valmistava Teknillinen korkeakoulu sekä
kaksi kauppakorkeakoulua, joissa koulutetaan ekonomeja, sihteereitä ja
kirjeenvaihtajia liike-elämän palvelukseen. Suomen muut korkeakoulukau­
pungit ovat Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu (maailman pohjoisin yliopis-

mutta:

lukija - lukijoita
taiteilija - taiteilijoita

pöydässä—pöydällä—pöydän ääressä
istua, olla pöydässä (syömässä, juomassa)
käykää pöytään! (= tulkaa syömään t. juomaan!)
pöydällä on kirjoja ja kukkia
mies istui pöydän ääressä (työskentelemässä)
ympärillä—ympäri
Tuolit ovat pöydän ympärillä.
Lehtimies matkusti maailman ympäri muutamassa päivässä.
Turisti matkusti ympäri Suomea (= joka puolella, kaikkialla).

ympyrä

minkä muotoinen ympyrä on? pyöreä

judo kiinnostaa minua
°len kiinnostunut judosta
harrastan judoa

(kiinnostus voi olla passiivista)
(kiinnostus on aktiivista)

60

matematiikka
psykologia
filosofia
kemia
tiede
taide

matemaattinen
psykologinen
filosofinen
kemiallinen
tieteellinen
taiteellinen

matemaatikko
psykologi
filosofi
kemisti
tiedemies
taiteilija

Structural notes
1. tekevä—tehnyt (present and past participle active)
(a)

(b)

Pala/va talo. A burning house.

Paia/nut talo. A burned-down house.

Putoa/va lehti. A falling leaf.
(Putoa/va/t lehde/t.)
(Monta putoa/va/a lehte/ä.)
(Paljon putoa/vi/a lehti/a.)

Pudon/nut lehti. A fallen leaf.
(Pudon/nee/t lehde/t.)
(Monta pudon/nut/ta lehte/ä.)
(Paljon pudon/nei/ta lehti/ä.)

Participles are verbal adjectives which can be formed from all verbs. Like
ordinary adjectives, they are declined in all cases and agree with the noun
which they qualify.

61

Structure:
(a) Present participle (active):
tehdä, teke/vät- teke/vä
pudota, putoa/vat - putoa/va
Principal parts: tekevä tekevän tekevää tekeviä
(b) Past participle (active): see Book 1, 19:1.
Principal parts: tehnyt tehneen tehnyttä tehneitä
Participle as substitute for relative clause:
Putoava lehti actually means the same as the longer expression lehti, joka
putoaa; pudonnut lehti = lehti, joka putosi t. on pudonnut t. oli pudonnut
(cf. the English ”a falling leaf’ with ”a leaf which falls, is falling” ; ”a fallen
leaf’ with ”a leaf that fell, has fallen, had fallen”).
It is very common in written Finnish to eliminate clauses by means of
participles. Note in the. following examples how the word-order changes
when the shorter expression is used.
(a)
Suomea puhuva ulkomaalainen.
(= Ulkomaalainen, joka puhuu suo­
mea.)
Suoraan Lontoosta saapuvat
matkustajat.
(= Matkustajat, jotka saapuvat
suoraan Lontoosta.)
Tätä koulua käyvillä lapsilla on
erinomaiset opettajat.
(= Lapsilla, jotka käyvät tätä
koulua........ )
(b)
Paljon kärsinyt ihminen.
(= Ihminen, joka on kärsinyt
paljon.)
Suoraan Lontoosta saapuneet
matkustajat.
(= Matkustajat, jotka saapuivat
t. ovat t. olivat saapuneet
suoraan Lontoosta.)

A foreigner speaking Finnish.

The passengers arriving directly
from Londpa

Children attending this school have
excellent teachers.

A person who has suffered a great
deal.
The passengers who had come
directly from London.

62

Tätä koulua käyneillä nuorilla on
ollut menestystä elämässään.
(= Nuorilla, jotka ovat käyneet
tätä koulua,...)

Young people who have attended
this school have had success in life

2 . tehtävä—tehty (present and past participle passive)

Kirjoite/tta/va kirje. A letter which
is (being) written, will be written,
must be written.

Kirjoite/ttu kirje. A letter which
was, has been, had been written,

Pes/tä/vä/t vaattee/t. The clothes to
be washed.
(.Korillinen pes/tä/vi/ä vaattei/ta.)

Pes/ty/t vaatteet. The washed
clothes.
(Korillinen pes/ty/jä vaatteilta.)

The basic meaning of the present participle passive (c) is ’’(something) to
be done, (something that) is done, will be done, must be done, can be done”.
Structure: see Book 2, 3:2 (the expression ”on tehtävä”).
Principal parts: pestävä pestävän pestävää pestäviä
The meaning of the past participle passive (d) is ’’(something) done,
(something that) was, has been, had been done”.
Structure: see Book 2, 2:2.
Principal parts: pesty pestyn pestyä pestyjä

63

Passive participle as substitute for relative clause:

(c)
Huomenna päätettävä asia.
(= Asia, joka päätetään huomenna.)
Tänään tehtävistä töistä tämä on
tärkein.
(= Töistä, jotka tehdään t. täytyy
tehdä tänään,...)

A matter to be decided tomorrow.
Of the jobs that must be done today,
this one is the most important.

(d)

Hyvin tehty leninki.
(= Leninki, joka on tehty hyvin.)
Suoraan Lontoosta tuotuja miesten
pukuja.
(= Miesten pukuja, jotka on tuotu
suoraan Lontoosta.)
Eilen monistetuissa kirjeissä oli
pari pahaa virhettä.
(= Kirjeissä, jotka monistettiin
eilen,...)

A well-made dress.
Men’s suits imported directly from
London.

In the letters mimeographed
yesterday there were a couple of bad
mistakes.

3. Nouns ending in -us
Nouns ending in -us
are derived
a) from verbs: rakentaa, rakenna/n - rakenn/us. The principal parts are
rakennus rakennuksen rakennusta rakennuksia
Note. The words in -mus (-mys) (tutki/mus, kysy/mys) and those in -os
(-ös) (rikkoa, riko/n to break - rikos crime), which are also derived from
verbs, follow the same pattern. Principal parts:
rikos rikoksen rikosta rikoksia
b) from other than verbs, mostly from adjectives; the suffix is either -us
(-ys) or -uus (-yys):
yksi, yhde/n
- yhte/ys connection
vaikea
- vaike/us difficulty
kansallinen, kansallise/n
- kansallis!uus nationality
Principal parts:
vaikeus vaikeuden vaikeutta vaikeuksia

Exercises
1. Puhuuko tuo papukaija (parrot)? - Kyllä, se on puhuva papukaija. Nämä kaikki ova
puhuvia papukaijoja.
Elääkö tuo kukka?
Kasvaako tämä kaupunki?
Tanssiiko tuo nukke?
Painaako tuo matkalaukku?
Näkeekö tuo henkilö?
Riittääkö tämä selitys?
Häiritseekö tuo kuulija?
Menestyykö tuo mies?
2. Lapsilla on hauskaa, kun he leikkivät. - Leikkivillä lapsilla on hauskaa.
Pojilla on hauskaa, kun he juoksevat
Nuorilla on hauskaa, kun he tanssivat.
Tytöillä on hauskaa, kun he hiihtävät.
Perheillä on hauskaa, kun he ulkoilevat.
Koululaisilla on hauskaa, kun he luistelevat.
Lomalaisilla on hauskaa, kun he matkustavat.
Katsojilla on hauskaa, kun he nauravat.
Rouvilla on hauskaa, kun he keskustelevat.
3. a) Asun kaupungissa, joka kasvaa. - Asun kasvavassa kaupungissa.
Syön ruokaa, joka maistuu.
Teen työtä, joka väsyttää.
Olen syntynyt maailmaan, joka muuttuu.
Haluaisin kuulla sanan, joka rohkaisee.
En pidä joulusta, joka kaupallistuu.
Aion lainata rahat, jotka puuttuvat.
Puhun äänellä, joka kuuluu.
Olen syntynyt ihmiseksi, joka ajattelee ja toimii.
b) Asun kaupungissa, joka kasvaa koko ajan. - Asun koko ajan kasvavassa kaupungissa.
Syön.ruokaa, joka maistuu ihanalta.
Teen työtä, joka väsyttää fyysisesti.
En pidä joulusta, joka kaupallistuu liikaa.
Olen syntynyt maailmaan, joka muuttuu erittäin nopeasti.
Aion lainata rahat, jotka puuttuvat auton hinnasta.
Puhun äänellä, joka kuuluu selvästi.
4. a) Myrskyssä kaatui puu. - Tuossa on se kaatunut puu, myrskyssä kaatunut puu.
Pommituksessa (pommitus bombing) paloi rakennus.
Influenssaan sairastui koululainen.
Asemalle saapui juna.
Retkellä lapsi väsyi.
Lintu kuoli öljyyn.
Mies menestyi elämässään.
Lehti putosi tuulessa.
b) Näitkö puun, joka kaatui myrskyssä? - Näin useita myrskyssä kaatuneita puita.
Näitkö rakennuksen, joka paloi pommituksessa?

65
Näitkö junan, joka oli saapunut asemalle?
Näitkö linnun, joka oli kuollut öljyyn?
Näitkö lehden, joka lensi ikkunasta sisään?
Tunnetko koululaisen, joka oli sairastunut influenssaan?
Tunnetko miehen, joka on menestynyt elämässään?
Näitkö lapsen, joka väsyi retkellä?
5. Näen putoavan lehden. - Näen pudonneen lehden.
Tapasin Helsingissä olevan diplomaatin.
Tunnen erään merille lähtevän pojan.
Maa oli märkänä sulavasta lumesta.
Kotiin jäävällä pojalla oli kurkku kipeänä.
Toiseksi tulevan kilpailijan nimi on Matti Leppä.
Lapseton perhe haluaisi adoptoida tänä vuonna syntyvän lapsen.
Maailmanpolitiikkaa seuraavalle uutinen ei ole yllätys (surprise).
6. "tekevä" - "tehtävä”.
Ilaulaa)
...... kuoro on suomalainen..........laulu on kansanlaulu.
(syödä)
Päivällistä ...... perhe on nimeltään Lehto. Päivälliseksi ...... ruoka on
karjalanpaistia.
(maksaa)
Pankissa seisoo laskuja...... rouva..........laskut ovat sähkö-ja puhelinlaskuja.
(hiihtää)
Tuolla näkyy m uutam ia...... poikia..........matkan pituus on 5 km.
(lähettää) Postissa oli paljon joulupostia...... ihmisiä.......... posti oli lähdössä ulkomaille.
(pestä)
Tuo autoaan...... mies on tuttavamme. Nämä eivät ole koneessa........vaatteita.
(koristaa) Joulukuusta...... lapset olivat sitä mieltä, e tt ä ........ kuusi oli harvinaisen suuri
ja kaunis.
(kuljettaa) Tiellä ajoi puutavaraa...... kuorma-auto. Sen kuorma oli paperitehtaaseen........
puutavaraa.
(pelata)
Urheilukentällä juoksi p allo a...... poikia.......... peli oli pesäpalloa, suomalaista
baseballia.
7. "tehtävä-tehty".
Tänään syödään parempi päivällinen kuin eilen. - Tänään syötävä päivällinen on
parempi kuin eilen syöty.
Tänään opitaan helpompi asia kuin eilen.
Tänään päätetään tärkeämpi asia kuin eilen.
Tänään hiihdetään pitempi matka kuin eilen.
Tänään ostetaan kalliimpaa ruokaa kuin eilen.
Tänään maksetaan pienempi lasku kuin eilen.
Tänään nähdään mielenkiintoisempi elokuva kuin eilen.
Tänään allekirjoitetaan suurempi sopimus kuin eilen.
8. a) Muodostamme substantiiveja.
hyvä - hyvyys, paha - ...... , vanha/kylmä/laiska/kuuma/köyhä/tyhmä
ujo - ujous, huono - ...... , heikko/helppo/hölmö
vaikea - vaikeus, korkea - ...... . nopea/tärkeä/pimeä/kostea/rohkea
ystävällinen - ystävällisyys, onnellinen - ...... , likainen/hiljainen/kiitollinen/tyytyväinen
b) Olen mitannut huoneen (pituus) ja (leveys), mutta en sen (korkeus). Mitä mieltä olet
tämän kysymyksen (tärkeys)? Suomalainen on tottunut talven (kylmyys) ja saunan
(kuumuus). Setäni oli innokas kalamies (nuoruus) (vanhuus). Eikö ole muuta (mahdollisuus)
kuin tämä? Totta kai on muitakin (mahdollisuus). Mitä (kansallisuus) nuo opiskelijat
edustavat? He edustavat useita eri (kansallisuus). Mitä pidät suomen kielen suurimpana
5 Finnish for Foreigners 2

66
(vaikeus)? Pekasta on tullut mies, hänen (laiskuus) on muuttunut (ahkeruus) ja (järkevyys).
Onko teidän (terveys) ollut hyvä, rva Ollila? On, mutta muissa perheenjäsenissä on ollut
erilaisia (sairaus).
Kuka teki parhaan (ehdotus)? Villellä ei ole (menestys) toimissaan. Jokaisessa (ohitus)
täytyy olla varovainen. Mitä pidät tästä uudesta (rakennus)? Joko olette tutustunut
liikkeemme uuteen (erikois/tarjous)? Näillä (liike/yritys) on rahavaikeuksia. Mistä saisi
esperanton (opetus)? Voi, en tiedä mitään esperanton (opetus).
9. Uusi työpaikkani on minusta kiva/(tuntua) - Uusi työpaikkani tuntuu minusta kivalta.
Helsinki on minusta moderni kaupunki/(näyttää).
Tämä ruoka on minusta erinomaista/(maistua).
Tuo kukka on minusta ihana/(tuoksua).
Tuo musiikki on minusta juhlallista/(kuulostaa).
Minusta tämä talvitakki on liiankin lämmin/(tuntua).
10. Sanakertaus.
a) - M itä ...... tuo mies edustaa?
- Hän on belgialainen, suuren sanomalehden poliittinen ...... Hän on myös ......
matkailija (= turisti), joka on matkustanut m aailm an...... ja kirjoittanut kaksi A asiaa.......
matkakirjaa. Tunnetko ne?
- En.
- ...... , ne ovat hyvin mielenkiintoisia.
b) - Mitä vapaa-ajan...... sinulla on?
- Musiikki ja kirjallisuus. Mutta urheilu ...... minua myös. Parhaillaan minä ......
hiihtämään.
- Se on varmaankin vaikeaa.
- ...... , minusta se on odottamattoman helppoa.
c) Nopeaan tietojen käsittelyyn tarvitaan ...... Minusta ...... , että jokaisen on syytä
seurata tämän a la n ...... erittäin tarkasti.

Vocabulary
A
aihe-en-tta-ita
aikom/us-uksen-usta-uksia
atomi-n-a atomeja (atomeita)
edusta/a-n edusti edustanut (+
part.)
edustaja-n-a edustajia
etu/päässä
fyysikko fyysikon fyysikkoa
fyysikkoja (fyysikoita) (cf.
fysiikka physics)
harraste/en-tta-ita

topic, theme, subject; reason, cause
intention
atom
to represent, stand for
representative
chiefly, mainly
physicist

hobby

67

ilmeisesti (from ilmeinen obvious)
innokas innokkaan innokasta
innokkaita (into eagerness, zeal)
joukko joukon joukkoa joukkoja
joukossa (+ gen.)
kansallis/uus-uuden-uutta-uuksia
kehit/ys-yksen-ystä-yksiä
keski/kokoi/nen-sen-sta-sia
kiinnosta/a-n kiinnosti kiinnostanut
(+ part.)
kirjallis/uus-uuden-uutta-uuksia
käs itel/lä käsittelen käsitteli
käsitellyt
kääntäjä-n-ä kääntäjiä
(from kääntää to translate; turn)
lisäksi
luento luennon luentoa luentoja
luku/kausi-kauden-kautta-kausia
luva/ta lupaan lupasi luvannut
(cf. lupaus promise)
menest/ys-yksen-ystä-yksiä
metsän/hoitaja-n-a-hoitajia
moni/puoli/nen-sen-sta-sia
nautti/a nautin nautti nauttinut
(jostakin)
opas oppaan opasta oppaita
opetel/la opettelen opetteli opetellut
oppi/laitos-laitoksen-laitostalaitoksia
osa/valtio-n-ta-ita
piippu piipun piippua piippuja
pohjois/maat maiden-maita

politiikka politiikan politiikkaa
(poliittinen political;poliitikko
politician)
psykologi-n-a psykologeja (psykolo­
gia psychology)

obviously, evidently
eager, enthusiastic
crowd, number, mass, multitude,
group
(also:) among, amidst
nationality
development; evolution; progress
medium-sized
to interest (somebody)
literature
to handle, treat; deal with
translator
in addition, furthermore
lecture
term, semester
to promise
success
forester, graduate in forestry
many-sided, versatile
to enjoy, take pleasure in
guide
to learn, practise, train oneself
educational institution, school
(federal) state
pipe; chimney
Nordic countries, Scandinavia
(Denmark, Sweden, Norway,
Iceland, Finland)
politics; policy

psychologist

68

runoil/la-runoil/en runoil/i-lut
runo/us-uden-utta (runo poem)
ryhmä-n-ä ryhmiä
sopeutu/a sopeudun sopeutu/i-nut
(johonkin)
suunnittelu-n-a-ja
tahansa: mikä tahansa (= m.
hyvänsä, m. vain)
terve/tullut-tulleen-tullutta-tulleita
tieto/kone-en-tta-ita
tilais/uus-uuden-uutta-uuksia
toimittaja-n-a toimittajia
tuli/nen-sen-sta-sia
tulkki tulkin tulkkia tulkkeja
(,tulkita to interpret)
tuntu/a tunnun tuntui tuntunut
ilma tuntuu kylmältä
minusta tuntuu, että . . .
tutkija-n-a tutkijoita
työ/mies-miehen-miestä-miehiä
työskennel/lä työskentelen
työskenteli työskennellyt
vahinko vahingon vahinko/a-ja
(cf. vahingoittaa to damage)
vahinko, että . . .
ympäri

to fall (down), be dropped
for, pro, in favour of; in (on) behalf
of
on the contrary, the other >yay
(around)
to write poems
poetry
group
to adapt oneself, become adjusted
planning
anything, no matter what,
whatsoever
welcome
computer
occasion, opportunity, chance
editor
fiery, ardent; hot-tempered
interpreter
to feel (like), seem
air feels cold
it seems to me th a t. . .
researcher, research scholar;
examiner, investigator
worker, laborer
to work
damage, harm; accident, misfortune
it is a pity, it’s too bad th a t. . .
(a)round

B

edulli/nen -sen-sta-sia
(etu advantage)
ekonomi-n-a ekonomeja
humanisti/nen-sen-sta-sia
humanistiset tieteet

advantageous, profitable
graduate in economics
humanistic
the liberal arts, the humanities

J

69

joten
Iaina-n-a lainoja
lääke/tiede
maa/talo/us-uden-utta
oikeus/tiede (oikeus right; justice;
court)
sihteeri-n-ä sihteereitä
tiede/kunta-kunnan-kuntaa-kuntia
valtio/tiede

so that, so, for which reason
loan
medicine, medical science
farming, agriculture
law, jurisprudence
secretary
university faculty, department
political science

7
Jam es Brow nin lom am atka
Heinäkuussa James aikoo tutustua Suomen tärkeimpiin matkailukohteisiin.
Aluksi hän ajatteli osallistua seuramatkaan, jonka olisi voinut tehdä
Osittain maitse ja osittain vesitse, sisävesilaivoilla. Lopulta hän kuitenkin
päätti mieluummin vuokrata auton ja matkustaa yksin. Hän tietää, ettei
vieraassa maassa pidä lähteä matkalle suunnittelematta asioita kunnolla.
Hän on siis käynyt hakemassa esitteitä matkatoimistoista ja laatinut
ystäviensä avulla matkasuunnitelman, joka näyttää tällaiselta:
1. Lähtöpaikka: Helsinki, per. 1550. Maan pääkaupunki. Tärkeä myös
teollisuus-, satama-ja kauppakaupunkina. Kulttuurielämän keskus.
2. Turku. Entinen pääkaupunki ja maan vanhin kaupunki. Tärkeimmät
historialliset nähtävyydet: keskiaikainen linna, jossa on erinomainen
museo, ja vanha tuomiokirkko.
3. Tampere. Teollisuuskaupunki, jota kutsutaan ’’Suomen Manchesterik­
si”. Ympäristön järvimaisemat Suomen kauneimpia. Tampereella ei
pidä jättää näkemättä kuuluisaa Pyynikin ulkoilmateatteria, jossa on
pyörivä katsomo. (Huom. Varmista tämä tilaamalla lippu etukäteen.)
4. Jyväskylä, ’’Suomen Ateena”. Tunnettu koulukaupunki, joka sijaitsee
Päijänteen, Suomen toiseksi suurimman järven, pohjoispäässä.
5. Sieltä Oulun kautta Pohjanmaan rannikkoa pitkin kohti Lappia, johon
saavutaan Torniossa, Ruotsin rajalla.

72

Näkymä Kolilta

6. Ylitetään pohjoinen napapiiri, jonka pohjoispuolella aurinko paistaa
tähän aikaan vuodesta yötä päivää.
7. Kilpisjärvi sijaitsee aivan Norjan rajan läheisyydessä. Tässä osassa
Lappia kohoaa Suomen korkein tunturi Haltio (korkeus 1324 m).
Kilpisjärvellä voisi viettää joitakin päiviä kiipeämällä Saanalle ja
muille tuntureille, retkeilemällä, kalastamalla ja valokuvaamalla.
8. Rajan yli Norjan puolelle ja pitkin Pohjoisen jäämeren rannikkoa
Hammerfestiin, maailman pohjoisimpaan kaupunkiin.
9. Norjasta takaisin Suomeen Utsjoen tietä. Täällä päin tapaa usein
lappalaisia 1. saamelaisia, joita Suomessa on pari tuhatta. Ruotsissa ja
Norjassa jonkin verran enemmän.
10. Rovaniemi, Lapin uudenaikainen pääkaupunki. Ennen kuin lähdetään
etelään, on parasta maistaa vielä kerran lohta ja poronlihaa, Lapin
herkkuja.
11. Paluumatka Itä-Suomen kautta. Suomalainen järvi- ja metsämaisema
on kauneimmillaan sekä Kuopiossa,Savon sydämessä, että Kolilla.
Pohjois-Karjalan korkeimmassa kohdassa.
12. Savonlinnaa varten on varattava ainakin kaksi päivää. Käynti pienellä

Olavinlinna

saarella sijaitsevassa Olavinlinnassa, kauneimmassa Suomen vanhoista
linnoista. Sanomattakin on selvää, että ohjelmaan kuuluu Punkaharju,
jota monet pitävät järvialueen ihanimpana paikkana.
13. Imatra. Suuri koski, joka nykyisin tuottaa sähkövoimaa. Samannimi­
nen kaupunki sen rannalla, vain lyhyen matkan päässä Neuvostoliiton
rajasta.
14. Lahti. Vilkas, nopeasti kehittyvä kaupunki, maan tunnetuimpia talviur­
heilukeskuksia. Sieltä noin puolentoista tunnin matka takaisin Helsin­
kiin.
Huomautuksia:
- Yöpyminen: teltassa leirintäalueilla.
- Varusteet: valokuvauskone, filmiä (musta-valkoista ja värifilmiä), tiekartta, luettelo leirintäalueista, kalastuskortti, sääskiöljyä, retkeilyasu,
teltta, makuupussi.
- Neuvontaa on saatavana kaupunkien matkailutoimistoista. Otettava
hyvissä ajoin selvää mm. eri paikkakuntien kulttuuritapahtumista (Jyväs­
kylän kesä, Savonlinnan oopperajuhlat).

Hra A. Minun piti lähteä matkalle. Lähtöpäivänä totesin äkkiä kauhukseni,
että vanhentunut passini oli uusimatta, mahdolliset viisumit hankkimat­
ta, ulkomaan valuutat ostamatta, tavarat pakkaamatta, sanalla sanoen,
kaikki oli tekemättä. Arvaatko millä tavalla selviydyin tilanteesta?
Hra B. En minä osaa arvata. Ehkä hyppäämällä taksiin ja ajamalla kuin
hullu virastosta toiseen?
Hra A. Ei sinne päinkään. Yksinkertaisesti heräämällä pahasta unesta.

”a family with two children”
perhe, jossa on kaksi lasta, t. 2-lapsinen perhe
talo, jossa on harmaa katto, t. harmaakattoinen talo
tieto/sanakirja (encyclopedia), jossa on 5 osaa, t. 5-osainen tietosanakirja
matkustaa maitse, meritse, lento-, rauta- tai maanteitse
lähettää paketti postitse
ilmoittaa asiasta puhelimitse, sähkeitse
Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Olli H. oli koulun hiihtokilpailus­
sa kolmanneksi paras.
kuulua
Puhu kovempaa, Liisa, äänesi kuuluu huonosti.
Mitä kuuluu?
Viides käsky kuuluu (sen sanamuoto on):
Älä tapa.

(”be heard, be audible”)

(”to read, to be”)

75

Tämä talo kuuluu Salon perheelle (= on
Salon perheen oma).
Kuuluuko Suomi Skandinaviaan? (= onko
osa sitä?)
Asia ei kuulu sinulle (= ei ole sinun asiasi).
Täti kuuluu olevan sairaana (= sanotaan,
että on).

(”to belong”)
(”to belong”)
(”to be someone’s
business”)
(”is said to be”)

Structural notes
1. The’’without” case (abessive)
Lapsi tuli kouluun lakitta, takittta
ja käsinei/ttä
(= ilman t. vailla lakkia, takkia
ja käsineitä).
Raha/tta on vaikea tulla toimeen.
Joka kuri/tta kasvaa, se kunniattta
kuolee (sananlasku).
Ole huolet tta, asiajärjestyy kyllä.
Hän suuttui minuun aivan syy/ttä.

The child came to school without
cap, coat, and gloves.

It is difficult to manage without
money.
Whoever grows up without
discipline, will die without honor
(proverb).
Do not worry, the matter can be
arranged all right.
He got angry with me without
any reason.

The idea ’’without something” is usually expressed in Finnish with ilman
or vailla + partitive. There is, however, a case called abessive synonymous
with this expression and mostly found in literary Finnish.
Structure:
sing, lakki (laki/n)- lakittta
pi.
(käsineittä) - käsinei/ttä
2. ’’tekemällä” by doing—’’tekemättä” without doing
(b)
(a)
Haluaisitteko elää Would you like to
Teke/mällä työtä By working
ansaitsee rahaa. one earns money, teke/mättä työtä? live without working?

76

77

Katsele/malla
tv:tä pysymme
ajan tasalla.

By watching
TV we keep
up-to-date.

Katsele/matta
tv:tä emme pysy
ajan tasalla.

Without watching
TV we don’t keep
up-to-date.

The new verb forms in the above examples are forms of the third infinitive
(cf. also Book 2 1:1).
tekemällä expresses by what means or method the action of the sentence
is performed and corresponds to the English ”by doing” ;
tekemättä expresses absence or lack of action and corresponds to the
English ’’without doing, not doing” (something).
Structure:
tehdä, teke/vät - teke
kuunnella, kuuntele/vat - kuuntele

+
+
+
+

mällä by doing
mättä without doing
maila by listening
matta without listening

tekemättä is often combined with the verbs olla and jättää to express the
negative infinitive:
Koeta tehdä tämä työ hyvin; koeta
olla tekemättä virheitä.
Haluaisin mieluummin olla (t.
jättää) vastaamatta kysymykseenne.

Try to do this job well; try not to
make any mistakes.
I would prefer not to answer your
question.

Note also:
Miksi tukkasi on kampaamatta ja
kasvosi pesemättä?
Filmin loppu jäi meiltä näkemättä.

Why haven’t you combed your hair
and washed your face?
We failed to see (we missed) the end
of the film.

Examples of idiomatic usage:
Epäile!mättä.
Sano/matta/kin on selvää, että . . .
En voinut olla naura/matta.

Without doubt (no doubt).
It goes without saying th a t. . .
I could not help laughing.

3. Comparative and superlative of adjectives inflected
(a)
Nuore/mpi veli. The younger
brother.

(b)
Nuor/in veli.

The youngest brother,

Huore/mma/n
veljen häät.
En tunne nuore/mpa/a veljeä,

The wedding of the
younger brother.
I don’t know the
younger brother.

Nuor/imma/n
veljen häät.
En tunne nuo­
ri in/ta veljeä.

The wedding of the
youngest brother.
I don’t know the
youngest brother.

The comparative and the superlative of an adjective are inflected in all
cases and agree with the noun they modify just like adjectives in general.
The principal parts for the two are:
Comparative:
Superlative:

nuorempi - nuoremman
nuorin
- nuorimman

- nuorempaa - nuorempia
- nuorinta
- nuorimpia

Paras, best, has entirely different principal parts: parhaan - parasta parhaita. (The parallel form parhain is inflected like other superlatives.)
Further examples of the use of comparative and superlative:
Tanssi muuttui nopeammaksi ja nopeam­
maksi (= yhä nopeammaksi).
Tampere on maan tärkeimpiä kaupunkeja.
Se oli mitä mielenkiintoisin ( = erittäin
mielenkiintoinen) esitelmä.

The dance became faster and faster.
Tampere is one of (is among) the most
important cities in the country.
It was a most interesting (= very
interesting) talk.

Comparing the same thing at different times or places:
Kesällä Pohjolan y ö on lyhimmillään ja
päivä pisimmillään.
Missä tämä järvi on syvimmillään?

In summer the northern night is (at its)
shortest and the day (at its) longest.
Where is this lake (at its) deepest?

Exercises
1. Kauanko voi elää ilman ruokaa ? - Kauanko voi elää ruuatta?
Monet eivät osaa nukkua ilman unilääkkeitä. Niitä ei saa apteekeista ilman reseptiä
(= lääke/määräys). On ikävä elää ilman ystäviä. Kukapa haluaisi tehdä työtä ilman
palkkaa! Yxkax-pölynimurilla (vacuum cleaner) siivoatte kotinne ilman vaivaa. Vieläkin on
sairaita, jotka jäävät hoitoa vaille.
2. Miten aiot viettää viikonloppusi? Aion levätä. - Lepäämällä.
Miten on helpointa matkustaa? Osallistu seuramatkaan (conducted tour)!
Kuinka Suomen lapset viettävät talvea? He hiihtävät, luistelevat, pelaavat jääkiekkoa,
rakentavat lumilinnoja jne.
Kuinka voi nopeasti valmistaa aterian? Avaa tölkkejä ja lämmitä ne!
Miten oppisin kirjoittamaan hyvin? Lue parhaita kirjoja.
Kuinka oppii vieraita kieliä? Kuuntele, puhu, käytä niitä mahdollisimman paljon.

78
Miten voi saada ystäviä? Ole kiinnostunut muista ihmisistä!
Millä tavalla kiität isäntääsi tai emäntääsi, kun tapaatte kutsujen jälkeen? Sanon:
"Kiitoksia viimeisestä!”
3. Menin kokoukseen; en tiennyt että se oli peruutettu. - Menin kokoukseen tietämättä että
se oli peruutettu.
Liikemies matkusti maailman ympäri; hän ei nähnyt muuta kuin lentokentät ja hotellit.
Mies koetti lähteä ravintolasta, vaikka ei ollut maksanut.
On vaikeaa päästä teatteriin, jos ei ole varannut lippuja etukäteen.
Ihminen ei pysy terveenä, jollei syö terveellistä ruokaa.
Harrastin kauan aikaa pianonsoittoa, mutta en päässyt kovinkaan pitkälle.
Marjat ja hedelmät pitäisi syödä raakana (raaka raw, uncooked), niitä ei pitäisi keittää.
Kestätkö myrskyn ilman että tulet merikipeäksi?
4. a) En ole pessyt ikkunoita. - Ikkunat ovat pesemättä.
En ole siivonnut huonettasi.
Miksi et ole maksanut tätä laskua?
Emme ole lähettäneet sitä sähkettä.
Miksi et ole uudistanut sanomalehden tilaus­
En ole ostanut huomisen ruokaa.
ta?
En ole silittänyt pukuani.
Miksi ette ole tehneet harjoituksia?
Emme ole laatineet matkasuunnitelmaa.
Miksi et ole korjannut pukuasi?
Emme ole lukeneet näitä matkaesitteitä.
Miksi et ole suorittanut tutkintoasi?
b) Haluaisitko juoda kahvia? - Mieluummin olisin juomatta.
Haluaisitko ottaa oluen?
Haluaisitko tavata Pirkon?
Haluaisitko vastata kysymykseeni?
Haluaisitko osallistua ensiapukursseihin?
Haluaisitko ajatella tätä asiaa?
Haluaisitko vaihtaa työpaikkaa?
Haluaisitko mennä niihin kutsuihin?
Haluaisitko kiivetä Mont Blancille?
c) Näitkö sen filmin? - Se jä i minulta näkemättä.
Kuulitko Trixien uusimman laulun?
Tarkistitko ilmanpaineen?
Saitko ne rahat?
Etsitkö sen vanhan valokuvan?
Haitko sitä stipendiä?
Katsoitko sen uutislähetyksen?
Valokuvasitko sen näkymän?
5. a) Perhe muuttaa pois pienestä asunnosta. - Se muuttaa pienemmästä asunnosta
suurempaan.
Perhe muuttaa pois halvasta/huonosta/rumasta/kylmästä/pimeästä/vanhasta asunnosta,
b) Ihmiset muuttavat pois pienistä asunnoista. - He muuttavat pienemmistä asunnoista
suurempiin.
Ihmiset muuttavat pois halvoista/huonoista/rumista/kylmistä/pimeistä/vanhoista asun­
noista.
6 . Näyttäkää minulle isoja laseja. - Vielä isompia, isoimpia mitä teillä on.
Antakaa minulle hyviä tomaatteja,
Näyttäkää minulle halpoja sadetakkeja,
kauniita banaaneja,
uusia matkaesitteitä,
hienoja kirjekuoria,
matalia nojatuoleja.
makeita rypäleitä,
pitkiä nauhoja,
punaisia omenia.
7. Teillä on kaksi suurta huonetta. - Nämä ovat kaksi suurinta, meillä on myös pari
pienempää.
Teillä on kaksi lämmintä huonetta,
Teillä on kaksi vanhaa sanakirjaa,
valoisaa huonetta,
kapeaa sänkyä,
nuorta tytärtä,
kovaa vuodetta,
painavaa matkalaukkua.
pitkää työpäivää.

79
8 . Tampere on tärkeämpi kuin useimmat muut Suomen kaupungit. - Tampere on Suomen
tärkeimpiä kaupunkeja.
"XYZ” on kalliimpi kuin useimmat muut kaupungin hotellit.
Tauno on pitempi kuin useimmat muut koulun pojat.
Kauko on parempi juoksija kuin useimmat muut urheiluseuran pojat.
Lehmä on hyödyllisempi kuin useimmat muut ihmisen kotieläimet.
Syöpä (cancer) on vaarallisempi kuin useimmat muut nykyajan sairaudet.
Arkkitehti Alvar Aalto on kuuluisampi kuin useimmat muut nykyhetken suomalaiset.
Olavinlinna ort mielenkiintoisempi kuin useimmat muut Suomen nähtävyydet.
’’Revolverigangsteri” on tylsempi kuin useimmat muut television sarjafilmit.
9. Järvi on tässä matalampi kuin muualla. - Järvi on tässä matalimmillaan.
Kesällä yöt ovat valoisammat kuin muulloin.
Joulukuussa päivät ovat pimeämmät kuin muulloin.
Syksyllä hedelmät ja marjat ovat halvempia kuin muulloin.
Keskitalvella vihannekset ovat kalliimpia kuin muulloin.
Kirja oli puolivälissä jännittävämpi kuin muuten.
Kesällä matkailukausi on vilkkaampi kuin muulloin.
Järvialueella suomalainen maisema on kauniimpi kuin muualla.
Matin kuume oli sunnuntaina korkeampi kuin muina päivinä.
10. Pronominiharjoitus: s e - ne.
a) Kuule, me ostimme lopultakin auton. Me lähdem me...... lomamatkalle.......... on tilaa
koko perheelle. Martta-tätikin pääsee helposti...... sisään j a ...... ulos. O lem m e...... niin
tyytyväisiä, ettemme antaisi...... pois mistään hinnasta.
b) Mäkitien uudet talot ovat nyt valmiit.......... asuu jo muutamia perheitä, ja ......
muuttaa uusia ihmisiä koko ajan. Ikävä kyllä ...... vuokrat ovat korkeahkot. Muuten
asukkaat olisivat ...... tyytyväisiä, ja asiantuntijat, jotka ovat käyneet ...... katsomassa,
pitävät...... myös.
11. Sanakertaus.
Saimme matkatoimistosta m uutam ia...... , sillä m e .......matkaohjelmaa ensi kesäloman
ajaksi. ........................ ( = on ilman muuta selvää), että ohjelm aan........ Savonlinna, samoin
Koli, Pohjois-Karjalan korkein ...... , sekä Kuopion kaupunki, joka sijaitsee Savon .......
Haluaisimme maistaa Kuopion torilla kalakukkoa ja muita Itä-Suomen ...... . ennen kuin
jatkamme matkaa Jyväskylään. Tätä kaupunkia ...... Suomen Ateenaksi ja se on ...... v.
1837. Sitten Lappiin, missä Sakari haluaisi kiivetä jollekin...... j a ........sieltä kamerallaan
Lapin näkymiä. Napapiirin aiom m e...... Rovaniemellä...........(= jos) mahdollista, teemme
pitkän jalkamatkan, mihin tarkoitukseen hankimme hyvät retkeily...... , ennen kaikkea
sopivat kengät - ja tietysti riittävästi h yvää...... öljyä.

Vocabulary
apu avun apua
asu-n-a-ja
enti/nen-sen-stä-siä
erin/omai/nen-sen-sta-sia

help, aid, assistance
outfit, dress
former, exexcellent, very good

80

esite esitteen esitettä esitteitä
harju-n-a-ja
herkku herkun herkkua herkkuja
herä/tä-än-si-nnyt (cf. herättää
to wake up somebody, call)
historiall i/nen-sen-sta-sia
huom. (= huomaa; huomautus)
huomaut/us-uksen-usta-uksia
hypä/tä hyppään hyppäsi hypännyt
jonkin verran
kalasta/a-n kalasti kalastanut
katsomo-n-a-ita (cf. näyttämö)
kauhu-n-a-ja
keski/aikai/nen-sen-sta-sia (from
keski/aika Middle Ages)
kesk/us-uksen-usta-uksia
kiive/tä kiipeän kiipesi kiivennyt
kohde kohteen kohdetta kohteita
koho/ta-an-si-nnut (= nousta)
kohta kohdan kohtaa kohtia (cf.
kohta presently, soon)
korke/us-uden-utta-uksia
kutsu/a-n-i-nut (= nimittää, sanoa)
(joksikin)
mi/ksi (t. millä nimellä) te kut­
sutte poikaanne Juhania?
häntä kutsutaan Jussi/ksi
kuulu/a-n-i-nut
laati/a laadin laati laatinut
lappalai/nen-sen-sta-sia
leirintä/alue-en-tta-ita (cf. leiri
camp)
lohi lohen lohta lohia
luettelo-n-a-ita (’’lista”)
maitse
makuu/pussi-n-a makuupusseja
matkailija-n-a matkailijoita
matkailu-n-a
mikäli

brochure, prospectus
ridge
delicacy
to wake up, be awakened
historic(al)
N.B., note
remark, note
to jump
somewhat, to some extent
to fish
auditorium, spectator stand
horror, terror
medieval
center; telephone exchange
to climb
object
to rise, go up
point, place, spot; item; passage
height
to call by a name
what do you call your son
Juhani?
he is called Jussi
to be heard; belong; be someone’s
concern
to draw up, make up
Lapp
camping area
salmon
list
by land
sleeping bag
tourist
tourism
if, as far as

81

nähtäv/yys-yyden-yyttä-yyksiä
katsella nähtävyyksiä
kierto/ajelu
paluu-n-ta (from palata)
palvelu/raha-n-a-rahoja ("juoma­
raha”)
perusta/a-n perusti perustanut
piiri-n-ä piirejä
Pohjoinen jäämeri
pohjoinen napapiiri
poro-n-a-ja
pyöri/ä-n pyöri pyörinyt
raja-n-a rajoja
retkeil/lä-en-i-lyt (from retki
excursion; hike; picnic)
saamelai/nen-sen-sta-sia
(= lappalainen)
sekä. . . että
selviyty/ä selviydyn selviyty/i-nyt
seura/matka-n-a-matkoja
sisälty/ä sisällyn sisälty/i-nyt
sydän sydämen sydäntä sydämiä
sääski sääsken sääskeä sääskiä
teltta teltan telttaa telttoja
tilanne tilanteen tilannetta tilanteita
tunturi-n-a tuntureita
tuotta/a tuotan tuotti tuottanut
uni unen unta unia
uuden/aikai/nen-sen-sta-sia ( =
nykyaikainen, moderni)
uusi/a-n uusi-nut
valo/kuva/ta-an-si-nnut (valo/kuva
photo; valokuvaaja photographer)
vanhentu/a vanhennun
vanhentu/i-nut
varmista/a-n varmisti varmistanut
varuste-en-tta-ita (usu. pl.)
viisumi-n-a viisumeita
virasto-n-a-ja
6 Finnish for Foreigners 2

sight, a thing worth seeing
to go sightseeing
sightseeing tour
return (= coming back)
service charge, tip
to ground, establish
circle, ring
the Arctic Ocean
the Arctic Circle
reindeer
to go round, revolve, rotate
border, boundary, frontier; limit
to hike, stroll, wander; make
excursions
Lapp
both . . . and
to clear oneself from, come off.
survive
conducted tour
to be included in, be part of
heart, core
mosquito, gnat
tent
situation, circumstances
Lapp mountain, fjeld, fell
to cause, effect; produce, generate
sleep; dream
modern, up-to-date
to renew
to photograph
to grow old, to get out of date
to make sure, ascertain
equipment, outfit
visa
(public) office, bureau

82

power, force, strength

voima-n-a voimia (cf. voimakas
strong)
yksin/kertai/nen-sen-sta-sia
ylittä/ä ylitän ylitti ylittänyt
yöpy/ä yövyn yöpyi yöpynyt

simple, plain
to cross; to exceed, go beyond
to stay overnight

Idioms:
ei sinne päinkään
olla saatavana
ottaa selvää (jostakin)
sanalla sanoen
sanomattakin on selvää

nothing of the sort, far from that
to be had, be available
to find out about
in one word, briefly
it goes without saying

8

A . Jam es Brow n lukee lehteä
James Brownin asunto, sunnuntaiaamu, kello on puoli kahdeksan. Herätys­
kellon soiminen on juuri herättänyt Jamesin, joka yhä näyttää väsyneeltä ja
haukottelee useita kertoja. Hän peseytyy ja ajaa partansa - ja näyttää jo
paljon reippaammalta. Vielä kupillinen vahvaa mustaa kahvia, ja James on
elämänsä kunnossa. Aamutakki yllään ja tohvelit jalassaan hän hakee
aamulehden ja avaa sen uutissivulta.
Parantaakseen suomen kielen taitoaan James nimittäin lukee säännölli­
sesti suomalaisia sanomalehtiä. Hänestä on mielenkiintoista seurata eri
puolueiden lehtiä, koska esim. oikeisto ja vasemmisto usein ajattelevat
samasta asiasta täysin eri tavalla, ja ottaa itsekin kantaa asioihin.
Tavallisimmin hän kuitenkin lukee Helsingin Sanomia, joka on puolueeton,
mutta lähellä keskustaa. Se on maan suurin päivälehti, ja siinä on eniten
ilmoituksia.
Niitä James tarvitseekin, sillä hänen on muutettava. Hän tahtoo päästä
kalustetusta huoneestaan yksiöön asumaan. Siitä johtuu tämä varhainen
nouseminen pyhäaamuna.
Paksu sunnuntainumero sisältää paljon asiaa. On maailmanpolitiikkaa:
USA:n presidentti ja Englannin pääministeri tapaavat toisensa Lontoossa
. . . YK:ssa on pidetty tärkeä puhe . . . Toivotaan, että rauha voitaisiin

83

HELSINGIN SANOMAT f f i

Suomalaisia sanomalehtiä

palauttaa Lähi-itään . . . Hallituspula jatkuu Italiassa; yritys muodostaa
uusi ministeristö on taas epäonnistunut . . . Kotimaassa on valittu uusi
eduskunta; tätä käsittelee myös pääkirjoitus. Itämeren saastumista tutkiva
konferenssi kokoontuu Helsingissä. Kirjallisuus-, taide- ja teatteripalstat
ovat pitkät, kuten aina sunnuntaisin. Talouselämän uutiset kertovat
ulkomaan valuutan uusista kursseista. Stadionilla pidetään suuret kansain­
väliset urheilukilpailut. Lippujen myynti Tanska-Suomi jalkapallo-otteluun
alkaa huomenna - Tanska kai voittaa ja Suomi häviää, kun ei ole kysymys
yleisurheilusta . . . Jäähallissa jatkuu jääkiekkosarja - kummallista, ettei
yleisö ole vielä kyllästynyt. No, sehän on tietystikin makuasia.
Sitten ilmoitukset. Onpa niitä! Tuossa mainostetaan uusinta muotia,
tuossa myydään jo viime vuoden vaatteita 50 prosentin alennuksella - ei
kiitos, Jamesin lompakossa on tällä hetkellä tuskin yhtään rahaa. (Sitä
paitsi James olisi tuskin välittänyt kaikesta tuosta tavarasta, vaikka sitä
olisi tarjottu ilmaiseksi, liiasta tavarasta on vain vaivaa. Tosin - James
ajattelee sivua myöhemmin - jos hänelle tarjottaisiin noita huippuhienoja
stereolaitteita, hän voisi ehkä muuttaa mielensä.) Palvelukseen halutaan:
kielitaitoinen sihteeri . . . osastopäällikkö . . . automekaanikko . . . sairaan­
hoitaja . . . kotiapulaisia . . . siivoojia . . . Myydään: käytetty pesukone . . .
käytettyjä autoja . . . Vuokrata halutaan . . . Tuossa st. viimeinkin on:
VUOKRALLE TARJOTAAN. Mitä, vain kaksi yksiötä, toinen Tapiolas­
sa, toinen Herttoniemessä. Pitääpä soittaa heti!

84

85

Viiden minuutin kuluttua James tiesi, että ne kaksi asuntoa oli jo
vuokrattu. Mitä me tästä opimme? Toimi nopeammin, niin saat varmem­
min asunnon. Lehden olisi voinut lukea myöhemminkin, mutta Helsingissä
ei aina onnistu kovinkaan helposti löytämään hyvää asuntoa.

Vaatteet ovat yllä. (Ne pannaan ylle.)
Hattu on päässä. (Se pannaan päähän.)
Kengät ovat jalassa. (Ne pannaan jalkaan.)
Käsineet ovat kädessä. (Ne pannaan käteen.)
Kaulaliina on kaulassa. (Se pannaan kaulaan.)

B

häät (juhlien nimet usein pl.)
Perheessä on häät, ristiäiset, hautajaiset, syntymäpäivät, kutsut.
Huomenna menemme urheilukilpailuihin, juhliin.

Suomen poliittinen elämä eroaa anglosaksisten maiden poliittisesta elämäs­
tä mm. siinä, että Suomessa on enemmän poliittisia puolueita (monipuoluejärjestelmä). Seuraavassa tärkeimmät puolueet:
Vasemmiston muodostaa kaksi puoluetta, sosialidemokraatit sekä
SKDL (Suomen kansan demokraattinen liitto), jonka johdossa ovat
kommunistit. Keskustaa edustavat keskustapuolue, liberaalinen kansanpuo­
lue ja ruotsalainen kansanpuolue, oikeistoa kokoomuspuolue. Viime aikoi­
na suurimmat puolueet ovat olleet sosialidemokraatit ja keskustapuolue.
Suomen eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisissä
vaaleissa neljäksi vuodeksi. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi. Hänellä
on verrattain paljon valtaa, vaikkakin vähemmän kuin esim. Yhdysvaltojen
valtionpäämiehellä. Presidentti nimittää pääministerin tavallisesti suurim­
masta puolueesta, ja pääministeri muodostaa sitten hallituksen yhdestä tai
useammasta puolueesta. Jos hallituksella ei ole eduskunnassa takanaan
huomattavaa enemmistöä (ts. jos oppositio on voimakas), sen elinikä jää
yleensä hyvin lyhyeksi. Suomessa hallitukset vaihtuvat melko usein, eivätkä
hallituskriisit ole kovinkaan harvinaisia.
Koska puolueilla on omat lehtensä, suurin osa maan sanomalehdistöstä
on puoluelehtiä, joilla on oma poliittinen aatteensa, ideologiansa. Puolueet­
tomia on verrattain vähän, joskin niiden joukossa on eräitä hyvin tärkeitä ja
suuria lehtiä. Helsingissä ilmestyvät mm. seuraavat päivälehdet: Helsingin
Sanomat (puolueeton), Uusi Suomi (kokoomus), Suomenmaa (keskustapuo­
lue), Hufvudstadsbladet (puolueeton, ruotsinkielinen), Demari (sos.dem.)
sekä Kansan Uutiset (SKDL).
Kuten muissakin maissa. Suomessa ilmestyy myös runsaasti kuvalehtiä.
Vanhin ja tunnetuin on konservatiivinen Suomen Kuvalehti. Viikkosanomat
on ns. uutiskuvalehti. Naistenlehtiä (esim. Kotiliesi, Me naiset) ja monenlai­
sia aikakauslehtiä julkaistaan ja luetaan paljon. Suomalaiset ovat kauan
olleet kuuluisia lukuhalustaan; YK:n tilastojen mukaan yli 99 % suomalai­
sista on lukutaitoisia.

”hänellä ei ole rahaa”
hän on ilman rahaa t. rahaa vailla
hän on rahatta
hän on rahaton

häneltä puuttuu rahaa
hänellä on rahan puute

toinen . . . toinen
Heikillä on kaksi sisarta. Toinen on naimisissa, toinen naimaton.
mutta: Heikillä on kolme sisarta. Yksi on naimisissa, toiset (muut) ovat
naimattomia.

kaataa—kaatua
Mies aikoo kaataa puun.
Erkki jatkaa työtä.
Eapset maistavat ruokaa,
ihminen unohtaa ikävät asiat.

Puu kaatuu.
Työ jatkuu.
Ruoka maistuu hyvältä.
Ikävät asiat unohtuvat.

87

86

Structural notes

More examples:
Comparative

1. More passive forms: conditional

hitaasti

slowly

Superlative

hitaa/mmin

more slowly hitai/mmin
etc.

Conditional present
Affirmative

Negative

Työ teh/täisiin. The work would
be done.
The parcel
Paketti
lähete/ttäisiin. would be sent.

Työtä ei
teh/täisi.
Pakettia ei
lähete/ttäisi.

The work would
not be done.
The parcel would
not be sent.

kauniisti beautifully
varmasti certainly
mukavasti comfortably
yleisesti generally
aikaisin early
pian
soon

kaunii/mmin
varme/mmin
mukava/mmin
yleiset mmin
aikaise/mmin
pike/mmin

most
slowly
etc.

kaunei/mmin
varmi/mmin
mukavi/mmin
yleisi/mmin
aikaisi/mmin
piki/mmin

Irregular are:
Conditional perfect
Työ olisi
teh/ty.
Paketti olisi
lähete/tty.

The work would
have been done.
The parcel
would have
been sent.

Työtä ei olisi
teh/ty.
Pakettia ei
olisi
lähete/tty.

The work would
not have been done.
The parcel would
not have been
sent.

(About the passive stem see Book 2, 2:2.)

hyvin
well
pare/mmin
paljon
much
enemmän
mielellään willingly
mieluummin
with pleasure

Many Finnish adverbs were originally nominal cases and may retain their typical endings
in the comparative and superlative as well. Examples:
kovaa
myöhään

2. Comparison of adverbs
Juna kulkee nopeasti.
(cf. Juna on nopea.
Kilpa-auto kulkee nopea/mmin.
(cf. Kilpa-auto on nopea/mpi.
Lentokone kulkee nopei/mmin.
(cf. Lentokone on nope/in.

parhaiten
eniten
mieluimmin
t. mieluiten

loud(ly); at
high speed
late

kovempaa
kovemmin
myöhempään
myöhemmin

kovimpaa
kovimmin
myöhimpään
myöhimmin

(About the comparison of local adverbs see Book 2, lesson 12:2)
A train travels fast.
A train is fast.)
A racing-car travels faster.
A racing-car is faster.)
An airplane travels fastest.
An airplane ist the fastest.)

Adverbs can. like adjectives, have different degrees of comparison.
The comparative of an adverb is similar in stem to that of the
corresponding adjective (Book 1, lesson 17:2) but ends in -mmin.
The superlative of an adverb is similar in stem to that of the
corresponding adjective (Book 1, lesson 21:1) but ends in -mmin.

3. Adjectives ending in -ton, -maton
Adjectives ending in -ton (-tön), -maton (-mätön) are negative in character,
denoting lack or absence of something.
Tässä ruuassa ei ole makua. Se ei
°le maukasta, se on mau/ton/ta.
Ristolla ei ole perhettä. Hän ei
°ie perheellinen, vaan perheettön.

This food has no taste. It is not
tasty, it is tasteless.

Adjectives ending in -ton (-ton) are derived from nouns. The principal
parts are
mauton mauttoman mautonta mauttomia
Note. Typical pairs of opposites:
maulton # maulkas (from maku)
onne/ton
onne/llinen (from onni)
tuule!ton =£ tuuli/nen (from tuuli)

Auto liikkuu, se on liikkuva esine;
kivi ei liiku, se on liikku/maton.
Tässä ovat maksetut laskut ja
tuossa maksa/mattoma/t.

A car moves, it is a mobile object;
a stone does not, it is immobile.
Here are the paid bills and there
are the unpaid ones.

Adjectives ending in -maton (-mätän) are derived from verbs. The
principal parts are
liikkumaton liikkumattoman liikkumatonta liikkumattomia
Note. Typical pairs of opposites:
liikku/maton (’’mikä ei liiku”)
saastu/maton (’’mikä ei ole saastunut”)
teke/mätön (’’mitä ei ole tehty”)
usko!maton (’’mitä ei voi uskoa”)

liikku/va (’’mikä liikkuu”)
saastu/nut
A teh/ty
usko/ttava (’’mikä voidaan uskoa”)

Exercises
1. M inka tähden myisimme talon ? - Minkä tähden talo myytäisiin ?
Minkä tähden söisimme päivällisen niin aikaisin?
Minkä tähden tekisimme retken niin kauas?
Minkä tähden toistaisimme yhä tuota samaa?
Minkä tähden antaisimme anteeksi noin pahan virheen?
Minkä tähden kääntäisimme tämän huonon kirjan?
Minkä tähden lähettäisimme ihmisiä muille planeetoille?
Minkä tähden tarvitsisimme lainkaan valtion apua?
Minkä tähden estäisimme heitä lähtemästä?
2. Älkää avatko ikkunaa. - Viisainta, että ikkunaa ei avattaisi.
Älkää sulkeko ovea.
Älkää uskoko hänen kertomustaan.
Älkää julkaisko tätä artikkelia.
Älkää ottako ehdotusta vakavasti.
Älkää jättäkö isoisää yksin.

89
Älkää ajatelko koko asiaa.
Älkää valitko Mikkoa puheenjohtajaksi.
Älkää valittako päätöksestä.
3 . Ettekö tienneet tätä? - Kunpa olisi tiedetty!
Ettekö arvanneet mitään?
Ettekö ymmärtäneet asiaa?
Ettekö muistaneet mitä piti tehdä?
Ettekö hyväksyneet ehdotusta?
Ettekö käsittäneet sopimuksen tärkeyttä?
Ettekö välittäneet neuvoista?
Ettekö ilmoittaneet hänelle asiasta?
Ettekö tehneet mitään?
4. a) Tilanne olisi parempi, jos olisitte luottaneet meihin. - Tilanne olisi parempi, jos olisi
luotettu meihin.
Tilanne olisi parempi, jos olisitte laatineet kunnon suunnitelman.
jos olisitte työskennelleet tehokkaammin,
jos olisitte käyttäneet tervettä järkeä,
jos olisitte uudistaneet organisaation,
jos olisitte keksineet nopeampia työtapoja,
jos olisitte uskoneet asiantuntijoita,
jos olisitte suorittaneet työt kunnolla,
jos olisitte olleet rohkeampia.
b) Tilanne olisi parempi, jos ette olisi tarvinneet suuria lainoja.
jos ette olisi toimineet niin tyhmästi,
jos ette olisi luvanneet liikoja,
jos ette olisi tarjonneet sellaisia hintoja,
jos ette olisi olleet niin hitaita.
5. Maija opiskelee laiskasti, K a ija ...... ja R a ija .......
Nti A. puhuu ranskaa sujuvasti, nti B......... nti C. kaikkein.......
Nousen aamulla aikaisin, äitin i...... , isäni kaikkein.......
Pirkko laulaa kauniisti, laulajatar...... . lintu kaikkein......
Pekka ymmärsi asian hyvin, L assi...... , Janne kaikkein.......
Olen asunut Turussa kauan, O ili...... . Maarit kaikkein......
Auto n:o 5 ajoi kilpailussa kovaa, n:o 9 ...... , n:o 11 kaikkein.......
Kävelen mielelläni, hiihdän...... . uin kaikkein......
6 . Kirjoitat epäselvästi, kirjoita......
Puhut hiljaa, puhu ......
Teet työsi huonosti, tee s e ......
Otat elämän liian raskaasti, ota s e ......
Ajat varomattomasti, a ja ......
Kirjoitat ikävästi, kirjoita......
Hymyilet niin surullisesta hym yile......
Ajattelet tyhmästi, ajattele......
Puhut epäkohteliaasti, p u h u......
Ostit liian vähän hedelmiä, o s ta ......
a) Asutteko rauhallisessa v a i...... ympäristössä?
Käytetäänkö talvella (lihallista v a i...... pukua?
Ovatko viime päivät olleet pilvisiä v a i...... ?

90
Pidätkö näitä ajatuksia järkevinä v a i...... ?
Ovatko nämä järvet saastuneita v a i...... ?
Onko kaktus sateisten v a i...... alueiden kasvi?
Viihtyykö lohi suolaisissa v a i...... vesissä?
Uskotteko vain näkyvään vai m yös...... maailmaan?
b) Pöydällä on paketti, jota ei ole postitettu. - Pöydällä on postittamaton paketti.
Siinä on myös pari kirjettä, joihin ei ole vastattu.
Tässä on useita laskuja, joita ei ole maksettu.
On ikävä ajaa autolla, jota ei ole pesty.
Kuka antoi lehdistölle nämä tiedot, joita ei ole tarkistettu?
En voi pukeutua pukuun, jota ei ole silitetty.
Pidätkö vieraista, joita ei ole odotettu?
Puhuinhan sinulle näistä virheistä, joita ei ole korjattu.
Ilma ei voi päästä metallitölkkeihin, joita ei ole avattu.
8 . Sijoita seuraaviin lauseisiin verbiparit paistaa - paistua, valmistaa - valmistua, kääntää kääntyä, puhdistaa - puhdistua, ääntää - ääntyä, parantaa - parantua, innostaa - innostua.
...... autoa enemmän oikealle, Kalevi! No nyt s e ........oikeaan suuntaan.
Ä iti...... kalaa pannussa. S e ........muutamassa minuutissa.
Vierasta kieltä täy ty y ...... selvästi. Miten tämä s a n a ........?
L ääkäri...... sairaita. Kaikki sairaat eivät v o i........
V esi...... pahimmastakin liasta, kun tämä laite........ sen.
Milloin uusi elektroniikan oppikirja...... ? Työryhm ä....... sitä parhaillaan.
Pikku p o jat...... juoksemaan; huippu-urheilijan menestys........heitä.
9. Pronominiharjoitus: mikä.
Eija osaa englannin kieltä. - Mitä muita kieliä hän osaa?
Olemme käyneet Puolan pääkaupungissa.
Pidän kovasti tästä näyttelijästä.
Lihaa voi valmistaa tällä tavalla.
Tälle sukulaiselle lähetettiin joululahja.
Lehtimies tutustuu tähän Afrikan maahan.
Tältä tuttavalta tuli onnittelusähke.
Olen varannut sinulle ohjelmaa täksi illaksi.
Tänä vuonna Euroopan lääkärikongressi on pidetty Suomessa.
10. Sanakertaus.
Miksi luet niin paljon ranskalaista kirjallisuutta? - ...... ranskan kielen........
Joka pyhäaamu, kun olen ...... kylpyhuoneessa j a ...... partani, is tu n ...... ja la s s a ........
mustan kahvini ääressä ja luen vähän jotain ranskalaista sanoma- t a i ...... lehteä. Sitten vasta
siirryn kotimaan lehtiin. Paksussa sunnuntai...... onkin runsaasti luettavaa. Olen erityisen
kiinnostunut urheilu...... , koska olen harrastanut juoksua ja muuta .......urheilua sekä
pelannut jä ä ...... Sarjakuvia luin nuorempana niin paljon, että olen ...... niihin. Joskus
seuraan huvikseni ilmoituksista, millaisia henkilöitä halutaan ...... ja millaisia asuntoja
tarjotaan...... Luonnollisesti seuraan myös politiikkaa ja o ta n ........päivän tapahtumiin.
Millä tavalla Suomen poliittinen järjestelm ä...... kansandemokratioista? Suomessa on
useita poliittisia....... jotka usein ajattelevat asioista....... eri tavalla. Jos hallituksella ei ole
eduskunnan...... , se helposti kaatuu.

91

Vocabulary
A

alenn/us-uksen-usta-uksia (alentaa
to lower; reduce prices)
enemmistö-n-ä-jä (=£ vähemmistö)
epä/onnistu/a-n-i-nut
hallit/us-uksen-usta-uksia (from
hallita to govern, rule)
haukotel/la haukottel/en-i
haukotellut
herättä/ä herätän herätti herättä/nyt
huippu huipun huippua huippuja
hävi/tä-än -si-nnyt
jatku/a-n-i-nut (cf.jatkaa)
jää/kiekko-kiekon-kiekkoa-kiekkoja
kalustettu kalustetun kalustettu/a
-ja
kalustamaton)
kanta kannan kantaa kantoja
kokoontu/a kokoonnun
kokoontu/i-nut
koti/apulai/nen-sen-sta-sia
kummalli/nen-sen-sta-sia (= mer­
killinen, omituinen)
kurssi-n-a kursseja
kyllästy/ä-n-i-nyt (johonkin,
tekemään jtk)
käytetty käytetyn käytetty/ä-jä
laite laitteen laitetta laitteita
lompakko lompakon lompakko/a-ja
maku maun makua makuja
muodosta/a-n muodosti
muodostanut
muoti muodin muotia muoteja
nimittäin (abbr. nim.)
oikeisto-n-a
onnistu/a-n-i-nut (tekemään jtk)
ottelu-n-a-ja
palautta/a palautan palautt/i-anut

reduction, discount
majority
to fail, not succeed
government, rule; cabinet
to yawn
to wake up, awaken, call
top, peak
to disappear, be lost; to lose, be
beaten
to go on, continue, be continued
ice-hockey
furnished
point of view, attitude, stand
to come together, gather,
assemble
maid, domestic help
strange, odd, peculiar
course; rate of exchange
to get enough, grow (sick and) tired
used, second-hand
device, apparatus, instrument
wallet
taste, flavor
to form, make up
fashion, style, mode
namely, that is to say, viz.
(political) right
to manage to, succeed in
match, battle
to bring back, return, restore

92

palsta-n-a palstoja
paranta/a parannan paransi
parantanut
parta parran partaa partoja
ajaa parta
parran/ ajo/kone
peseyty/ä peseydyn peseyty/i-nyt
prosentti prosentin prosenttia
prosentteja
pula-n-a pulia
puolue-en-tta-ita
puoluee/ton-ttoman-tonta-ttomia
pää/kirjoit/us-uksen-usta-uksia
päällikkö päällikön päällikkö/ä
päälliköitä
rauha-n-a rauhoja
reipas reippaan reipasta reippaita
saastu/a-n-i-nut
sairaan/hoitaja-n-a-hoitajia
lasten/hoitaja
siivooja-n-a siivoojia (from siivota)
sisältä/ä sisällän sisälsi si­
sältänyt (sisällys contents)
säännölli/nen-sen-stä-siä (from
sääntö, säännön rule)
taito taidon taito/a-ja
talo/us-uden-utta-uksia
tohveli-n-a tohveleita
toinen . . . toinen
tosin
täysin
vahva-n-a vahvoja (= voimakas;
heikko)
vaiva-n-a vaivoja
varhai/nen-sen-sta-sia ( = aikai­
nen;
myöhäinen)

column; parcel, lot
to cure; to improve, make better
beard
to shave
(electric) razor
to wash (oneself), have a wash
per cent; percentage
shortage; crisis, depression; trouble.
difficulty, awkward situation
(political) party; team
impartial, neutral, non-party,
non-partisan
editorial, leading article
chief, chieftain; head, leader, boss
peace, quiet
brisk, spry, alert, active
to be(come) polluted
(hospital) nurse, hospital attendant
nurse (maid)
cleaning woman, char
to contain, include
regular
skill, art, knowledge, command
household; economy
slipper
one . . . another, the one . . . the
other
(it is) true, true enough, certainly
fully, entirely, completely, perfectly
strong, firm
trouble, nuisance; inconvenience;
pain(s)
early

93

vasemmisto-n-a
viimein(kin) (= lopulta, vihdoin)
voimakas voimakkaan voimakasta
voimakkaita
Yhdistyneet kansakunnat (Yhdisty­
neitä kansakuntia, abbr. YK)
yleis/urheilu-n-a
yleisö-n-ä-jä
yrit/ys-yksen-ystä-yksiä (from
yrittää)

(political) left
at last, finally
strong, powerful
United Nations (UN)
track and field (athletics)
audience, (general) public
attempt; enterprise, undertaking

B

aate aatteen aatetta aatteita
aika/kaus/lehti-lehden-lehteä-lehtiä
ero/ta-an-si-nnut (cf. ero)
harvinai/nen-sen-sta-sia
ilmesty/ä-n-i-nyt
järjestelmä-n-ä järjestelmiä
liitto liiton liittoa liittoja
nimittä/ä nimitän nimitt/i-änyt
tilasto-n-a-ja
ts. = toisin sanoen
vaali-n-a vaaleja (often pl.)
vaihtu/a vaihdun vaihtui vaihtunut
valta vallan valtaa valtoja
verrattain (cf. verrata vertaan
to compare)

idea, notion
periodical
to part with; to resign; be divorced;
differ from
rare, uncommon
to appear
system; establishment, regime
alliance, union, league
to name, appoint, nominate
statistics
in other words, that is (to say)
election
to change, be (ex)changed
power, domination, mastery
relatively, comparatively

9
T uliaisia ostam assa
Mary Johnson on suomalaisen ystävättärensä Kaija Miettisen kanssa
ostamassa tuliaisia omaisilleen ja ystävilleen.
1. Mary. Voi, täällä on niin paljon semmoisia tavaroita, joita tekisi mieli

L

95

Kalevalakorut valmistetaan esihistoriallisten mallien mukaan

2.

3.

4.

5.
6.

ostaa, että minun on aivan mahdotonta päättää. Auta nyt, Kaija,
minua valitsemaan jotakin, joka on todella tyypillisesti suomalaista.
Kaija. Siinä tapauksessa sinun on ostettava ainakin jokin lasiesine. Tuo
sinertävä malja tuolla on minusta harvinaisen kaunis, eikö sinustakin?
Tai tuo toinen, värittömästä lasista tehty, joka on Tapio Wirkkalan
muotoilema.
M. Ne näyttävät vain kamalan painavilta - minähän lennän kotimaa­
han - ja ehkä hieman kalliilta. Tiedätkö muuten, mitä minä hankkisin,
jos ei tarvitsisi ottaa huomioon semmoista pikkuseikkaa kuin hintaa?
Jonkun suomalaisen taiteilijan maalaaman taulun.
K. Voi, taiteilijan ammatti on se, jota minä olisin kaikkein mieluimmin
halunnut harjoittaa - minä, joka en osaa edes piirtää . . . Mutta
palataan nyt maan pinnalle. Tuolla on kauniita keramiikkaesineitä,
mennäänkö katsomaan?
M. Kerta kaikkiaan ihania värejä. Ovatko nämä Arabian tehtaan
valmistamia?
K. Osa on. Minä sain tuommoisen punaruskean viime vuonna
nimipäivälahjaksi. Sitä käytetään meillä tuhkakuppina.

7. M. Se on ihan liian kaunis siihen virkaan.
8. K. Tuli juuri mieleen, että koruhan sopii aina tuliaisiksi. Joko
kalevalakoru - ne ovat enimmäkseen hopeaa tai pronssia - tai
nykyaikainen kultakoru.
9. M. Se ei taitaisi olla hullumpi ajatus.
10. K. Tietenkin myös tekstiilit ovat suosittuja lahjoja, varsinkin käsin
kudotut. Tässä on pöytäliinoja, hyvää pellavaa. Ja sinähän tunnet
ryijyt ja täkänät.
11. M. Joko minä kerroin sinulle, että vien äidille itse tekemäni ryijyn?
Minä olin jossakin nähnyt tämän ryijyn ja ihastunut siihen. Minä etsin
sitä joka paikasta, mutta sitä ei ollut liikkeissä valmiina. Silloin minä
päätin kutoa sen itse. Se on hauskaa työtä, mutta aika hidasta.
12. K. Ja kärsivällisyyttä vaativaa. Kyllä äitisi ihastuu! Omin käsin tehty
lahja on aina omaa luokkaansa.

97

13. M. Mutta mitä ihmettä minä osaan ostaa perheen miesväelle ja lapsille?
14. K. Miehille puukkoja, sehän selvä. Mahtaisiko lapsia kiinnostaa
tuollainen kansallispukuinen nukke? Ne ovat herttaisen näköisiä.
15. M. Kittyllä on jo jonkun tuttavan lahjoittama hollantilaisnukke. Hän
voisi ruveta keräämään niitä.
16. K. Kohta minä olen luetellut kaikki tavallisimmat lahjaesineet. Mitä­
hän minä nyt vielä voisin keksiä . . .
17. M. Minusta tuntuu, että tämä alkaakin jo riittää. Minä otan sen ryijyn
lisäksi äidille puoli tusinaa riisiposliinikuppeja, Joanille sormuksen,
isälle ja veljelle puukon ja veljentyttärilleni kummallekin nuken. Nyt
täytyy vain löytää jostakin myyjä. Tuhannet kiitokset avustasi, Kaija!
sinertävä (’’jonkin verran sininen”), punertava, kellertävä, vihertävä
mutta: ruskehtava, harmahtava
Nukke sopii (on sopiva) lahjaksi.
Tämä liha ei kelpaa ruuaksi.
millainen f- mimmoinen)?
tällainen - tämmöinen
tuollainen - tuommoinen
sellainen - semmoinen
rupean tekemään työtä
ryhdyn

, Sormus on kultaa.
Se on kullasta tehty.
Se on kultainen sormus.
Mistä tyttö etsi kissaansa?
Joka paikasta.
Hän löysi sen pihalta.

mutta: alan tehdä työtä

Structural notes
1. ’’tekemä” done by somebody
(a)
Kudottu pöytäliina.
Ostin kudotun pöytäliinan.
Saapuivatko kaikki kutsutut vieraat?

A woven table-cloth.
I bought a woven table-cloth.
Did all the invited guests arrive?

(b)
Äidin kuto/mapöytäliina.
Sain lahjaksi äidin kutoi ma/n
pöytäliinan.

A table-cloth woven by Mother.
I got a table-cloth woven by Mother
as a present.

7 Finnish for Foreigners 2

98

Katso näitä äidin kutoi mil a
pöytäliinoja!
Saapuivatko kaikki (teidän) kut­
su/ma/nne vieraat?

Look at these table-cloths woven by
Mother!
Did all the guests invited by you
arrive?

In (a) above, a reference was made to a woven table-cloth or invited
guests, but it was not mentioned by whom the cloth had been woven or the
guests invited. If we want to do this, we must use another verb form which is
illustrated by the examples in (b).
Note the following points about this form:
1. Structure: tehdä, teke/vät - teke/mä;
2. It resembles an adjective in that it agrees with the noun which it qualifies
in case and number. Principal parts:
tekemä tekemän tekemää tekemiä;
3. The performer of the action, called the agent (”by somebody”), appears
in the genitive (äidi/n); when the agent consists of a personal pronoun, a
possessive suffix must be added to the verb: (teidän) kutsu/ma/nne
vieraat.
Note the important contrast between the two forms described in (a) and
(b) above: with the former (kudottu) the performer of the action cannot be
indicated; with the latter (äidin kutoma) it must be indicated.
Äidin kutoma liina actually means the same as the longer expression
with a relative clause Liina, jonka äiti kutoi (on kutonut, oli kutonut).
Examine the examples below and compare them with the corresponding
expressions in Book 2, lesson 6:2d.

Nuoren tytön itselleen tekemä
leninki.
( — Leninki, jonka nuori tyttö teki
itselleen.)
Tavaratalon suoraan Lontoosta
tuomia pukuja.
(= Pukuja, jotka tavaratalo on
tuonut suoraan Lontoosta.)
Eilen monistamissamme kirjeissä
oli pari pahaa virhettä.
( = Kirjeissä, jotka monistimme
eilen,...)

A dress made by a young girl for
herself.

Suits imported directly from
London by the department store.

In the letters mimeographed by us
yesterday there were a couple of bad
mistakes.

99
2.

’’olla tekemäisillään” to be about to do something

Olin sano!maisilla!ni, että hän oli väärässä.
Vanhus on kuole!maisilla!an.
Shh, lapset ovat nukkui maisilla!an!

I was just about to say that he was wrong.
The old man is on the point of death.
Shh, the children are just about to go to
sleep!

A verb form with the structure:
stem of 3rd p.pl.pres. + maisilla (mäisillä) + possessive suffix
teke
mäisillä
ni (si etc.)
which is usually combined with the verb olla, corresponds in meaning to the English
expressions ”(to be) about to do something, (to be) on the point of doing something, very
nearly do something”.

Exercises
1. Seitsemän veljestä on kirjoittanut Aleksis Kivi. - Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven
kirjoittama.
Finlandian on säveltänyt Jean Sibelius.
Finlandia-talon on suunnitellut Alvar Aalto.
Helsingin asematalon on piirtänyt Eliel Saarinen.
Tämän maljakon on muotoillut Timo Sarpaneva.
Tuon talon on rakentanut hyvä rakennusmestari.
Tuon lahjan on valinnut äitini.
Tämän maton olen minä kutonut.
Oletko sinä ottanut tuon kuvan?
Kuka on maalannut Mona Lisan?
Kuka on lahjoittanut tuon korun?
2. Tuolla on juuri ostettu auto.
Se on Matin ostama auto.
(Se on hänen ostamansa auto.)
Tiedätkö M atin...............hinnan?
(Tiedätkö h änen...............hinnan?)
Haluaisin istua M atin...............
(Haluaisin istua hänen...............)
Haluaisin tutustua M atin ...............
(Haluaisin tutustua h änen...............)
Kokeilisin mielelläni M atin...............
(Kokeilisin mielelläni h änen...............)
Kaikki pitävät M atin...............
(Kaikki pitävät h änen...............)
Tuolla on juuri ostettuja kirjoja.
(Ne ovat h änen...............)
Ne ovat M atin...............
(Tiedätkö hänen............... hinnan?)
Tiedätkö M atin ...............hinnan?
Olen kiinnostunut M atin...............
(Olen kiinnostunut hänen.............. )
(Haluaisin tutustua hänen............. )
Haluaisin tutustua M atin...............
(Haluaisin lainata nämä hänen...............)
Haluaisin lainata nämä M atin...............
3. Tässä on suunnitelma, jonka Pekka on laatinut ensi vuodeksi. - Tässä on Pekan ensi
vuodeksi laatima suunnitelma.

100
Huoneisto, jonka perhe osti viime viikolla, on huonossa kunnossa.
Korkea vieras söi lounaan, jonka presidentti tarjosi linnassa.
En välitä myöhäisohjelmasta, jota tv lähettää iltauutisten jälkeen.
Onko sinulla aikaa hakea liput, jotka Ulla tilasi huomiseksi?
Haluaisin nähdä tekstiilejä, joita taiteilija X on valmistanut viime aikoina.
Näyttelyssä tutustuttiin pukuihin, joita lappalaiset käyttävät juhlassa ja arkena.
Vierailla, jotka Saloset olivat kutsuneet lauantaisaunaan, oli hauskaa.
Omenista, joita lapset söivät eilen, muutamat olivat pahoja.
4. Pelätty asia on nyt tapahtunut, (minä) - Pelkäämäni asia on nyt tapahtunut.
Kauan odotettu uutinen saapui tänään, (me)
Lainatut rahat on maksettava takaisin, (sinä)
Ette voi saada pyydettyä apua. (te)
He eivät halunneetkaan sunnuntai-illaksi varattuja lippuja, (he)
Anneli asuu Lampisilta vuokratussa huoneessa, (hän)
Suunniteltujen töiden onnistuminen on epävarmaa, (te)
Ministeri sai kiitosta ulkomailla pidetyistä puheista, (hän)
5. Kun soitin sinulle, nukuitkojo? - En, mutta oli nukkumaisillani.
Onko asuntonne valmistunut?
Teitkö taas tyhmyyksiä?
Unohditko taas verojen maksamisen?
Ottivatko Jokiset avioeron?
Ovatko jäät jo lähteneet Kotijärvestä?
Joko vauva on oppinut kävelemään?
Joko Ollilan vanha isäntä on kuollut?
6. Pronominiharjoitus: jokin.
a) Mitä on suomeksi
- to wait for something
- to like something
- to get used to something
- to taste like something
- to write with something
- to regard as something
- to become something
- to be worth (arvoinen + gen.) something
b) Oletko nähnyt kaikki Chaplin-filmU? - Olen joitakin, mutta en kaikkia.
Pidätkö näistä tauluista?
Tiedätkö noiden ihmisten nimet?
Oletko ennen kulkenut näillä kaduilla?
Oletko tutustunut naapureihisi?
Oletko käynyt Helsingin museoissa?
Oletko antanut vettä näille kukille?
7. Sanakertaus.
Mitä ...... osaisin ostaa Suomesta ...... (= lahjaksi, kun palaan matkalta) ystävilleni?
Jotain, mikä edustaisi suom alaista...... (= design) parhaimmillaan? Anne pitäisi varmaan
kalevala...... Susanille voisi ajatella lasia, joko väritöntä, ...... (hieman sinistä) tai ......
(hieman vihreää). Ryijy tietenkin olisi k e rta...... ihana, mutta hauskinta o lisi...... sellainen
itse, ja se taas on h id a s ta ja ...... vaativaa työtä. Billille sopii kaunis keramiikasta teh ty .........
hän kun on kova tupakkamies. Pikku Bess saa nuken, koska hän on ruvennut...... niitä.

101

Vocabulary
enimmäkseen
harjoitta/a harjoitan harjoitt/i
-anut
herttai/nen-sen-sta-sia
hieman (= hiukan,pikkuisen)
huomio-n-ta-ita
ottaa huomioon
ihastu/a-n-i-nut (jhk)
kamala-n-a kamalia (cf. kauhea,
hirveä)
keramiikka keramiikan keramiikkaa
kerä/tä-än-si-nnyt
koru-n-a-ja
kuto/a kudon kutoi kutonut
kärsivällis/yys-yyden-yyttä (from
kärsivällinen patient)
käsin
lahjoitta/a lahjoitan lahjoitt/i-anut
luetel/la luettelen luetteli luetellut
maala/ta-an-si-nnut (cf. maalaus
painting)
mahta/a mahdan mahtoi mahtanut
hän ei mahda olla kotona
rakastan Pekkaa, en mahda sille
mitään
malja-n-a maljoja
muotoil/la-en-i-llut (muotoilu
design, muotoilija designer)
nimi/päivä-n-ä-päiviä
nyky/aikai/nen-sen-sta-sia
pellava-n-a pellavia
piirtä/ä piirrän piirsi piirtänyt
( —piirustaa)
pronssi-n-a
puukko puukon puukkoa puukkoja

mostly, generally
to practise, exercise; to pursue,
be engaged in
nice, sweet, pleasant
a little, slightly
attention, heed, notice; note,
observation
to pay attention,
to take into account
to be delighted; to be captivated,
fall in love with
dreadful, terrible, horrible
ceramics
to collect, gather
(a piece of) jewelry
to weave; to knit
patience
by hand
to give, present, donate, contribute
to enumerate, give a list of
to paint
to be likely to; can, may
he is not likely to be at home
I love Pekka, I can’t help it
bowl, cup; toast, health
to design
’’name day”
modern, present-day
flax, linen
to draw, design
bronze
puukko knife

pöytä/liin a-n-a-1 iinoj a
ruve/ta rupean rupesi ruvennut
0tekemään jtk) (cf. ryhtyä, alkaa)
ryijy-n-ä-jä
seikka seikan seikkaa seikkoja
sinertävä-n-ä sinertäviä
taulu-n-a-ja
tietenkin (= tietysti; totta kai)
tuhka/kuppi-kupin-kuppia-kuppeja
tuliai/nen-sen-sta-sia (often pl.)
tusina-n-a tusinoita
täkänä-n-ä täkänöitä
sorm/us-uksen-usta-uksia (from
sormi finger)
veljen/tytär, sisaren/tytär
veljen-, sisaren/poika
virka viran virkaa virkoja (cf.
virkailija; virka/mies civil
servant)
väki väen väkeä väkiä
ystävä/tär-ttären-tärtä-ttäriä
(cf. tyttö/ystävä)
Idioms:
kerta kaikkiaan
minun on mahdotonta tehdä niin
mitä ihmettä

table-cloth
to start, begin, set about
ryijy rug
circumstance; thing, affair, fact
bluish
painting, picture
of course, naturally, certainly
ash-tray
home-coming present
dozen
täkänä wall hanging
ring
niece
nephew
(public) office, job, position

folk(s), people, crowd
woman friend, lady friend

once for all, definitely, positively
it is impossible for me to do so
what on earth

10
A . M istä su om alaiset elävät
Bob Adams, Pentti Oran tuttava, oli saapunut Suomeen ja asui, kuten
sovittu. Suomelalla. Hän oli viettänyt pari viikkoa tutustuen Helsinkiin,
kävellen keskikaupungilla, käyden museoissa ja niin edelleen. Eräänä iltana
Pentti Ora soitti hänelle.

103

- Sinä sanoit viimeksi meillä käydessäsi, että haluaisit vierailla suoma­
laisessa maalaistalossa. Huomenna pääsisit mukaan, tuli matka sukulaistaloon ja autoon mahtuu. - Ettäkö voit lähteä? Mainiota, me tulemme
hakemaan sinua puolenpäivän jälkeen.
Heidän ajaessaan pohjoiseen päin Bob sanoi:
- Vieläkö maatalous on Suomen pääelinkeino?
- Ei enää. Tällä vuosisadalla, varsinkin toisesta maailmansodasta
lähtien, Suomi on jatkuvasti teollistunut. Meillä, kuten muissakin kehitty­
neissä maissa, teollisuus, kauppa ja erilaiset palvelut ovat tärkeimmät
elinkeinot. Kaikesta päättäen niiden merkitys tulevaisuudessa yhä kasvaa.
Helsinki ympäristöineen oli jäänyt taakse. Katsellessaan ympärilleen
Bob näki tien molemmin puolin metsää. Sitten tuli kylä taloineen ja
peltoineen ja sitten taas metsää.
- Suomessa on paljon metsää.
- Ja vettä. Suomea ei turhaan kutsuta tuhansien järvien maaksi, meillä
on ainakin 60 000 järveä. Suomen koko pinta-alasta on noin kymmenesosa
vettä, järviä ja jokia. Maapinta-alasta on metsää 71%, enemmän kuin
missään muussa Euroopan maassa.
- Ketkä omistavat metsän, valtio vai yksityiset?
- Valtiokin on suuri metsänomistaja, mutta suurin osa metsistä kuuluu
yksityisille maanviljelijöille. Metsätalous on tärkeä osa maatalouttamme. Näetkö tuon tehtaanpiipun tuolla järven toisella puolella? Siellä on
paperitehdas. Yhtiöt ostavat näistä metsistä raaka-aineekseen puuta: män­
tyä. kuusta ja koivua. Suomi on maailman huomattavimpia paperintuottajia. Puusta valmistetaan myös huonekaluja, tulitikkuja ja monenlaisia muita
tuotteita sekä kotimaan kulutusta että vientiä varten.
- Metsä on Suomen vihreä kulta, jokainenhan sen tietää.
- Aivan. Ennen luultiin, että se oli ainoa rikkautemme. Suomeltahan
puuttuu luonnonvaroja: meillä ei ole öljyä eikä hiiltä eikä riittävästi
sähkövoimaakaan. Viime aikoina on kuitenkin löydetty yhä enemmän
metalleja, varsinkin kuparia. Pääosan raaka-aineestaan maan metalliteolli­
suus joutuu kuitenkin tuomaan ulkomailta. Suomi ostaa siis terästä, öljyä,
autoja - ja tnyy paperikoneita, televisioita ja laivoja, vain pari esimerkkiä
mainitakseni. Eniten me käymme kauppaa Iso-Britannian, Länsi-Saksan,
Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa, mutta Suomella on kauppasuhteita myös
USA:han, Japaniin, kehitysmaihin, lyhyesti sanoen joka puolelle maailmaa.
- Ovatko Suomen maatilat yleensä suuria vai pieniä?
- Yleensä ne ovat pientiloja. Suurtiloja on maassamme hyvin vähän.
- Mitä maanviljelijät viljelevät pelloissaan?
- Viljaa: ruista, kauraa, ohraa, vehnää - tärkein viljalaji on ruis - ja

Paperi-ja selluloosatehtaiden kautta Suomen puu kulkee maailmanmarkkinoille
Puuta kuljetetaan tehtaisiin sekä maanteitse että vesitse

105

Maalaistalo Pohjanmaalta

aika paljon perunaa. Karjanhoitoon erikoistuneet tilat tuottavat maitoa tai
lihaa, ja niillä pidetään lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja . . .
- Ja hevosia.
- Enemmänkin näitä nykyajan hevosia, traktoreita.
Keskustellessa aika kului nopeasti. Kohta käännyttiin sivutielle ja sitten
Aholan talon pihaan. Aholan isäntä perheineen tuli vieraitaan vastaan.

B
V. 1970 Suomen asukasluku oli 4 750 000 henkeä. Koska maan pinta-ala
on 337 032 km2, asukkaita on siis ainoastaan 15,4 neliökilometriä kohti.
Tämä merkitsee, että tilaa riittää kaikille ja laaja maaseutu vihreine
metsineen ja tuhansine järvineen on lähellä suurimpienkin kaupunkien
asukkaita.

106

1970-luvun Suomi on kehittynyt teollisuusmaa, joka kuuluu maailman
viidentoista rikkaimman valtion joukkoon. Työolot, koulutus, sairaanhoito,
sosiaaliturva jne. ovat kansainvälisesti katsoen korkealla tasolla. Nykyai­
kaisella hyvinvointivaltiollakin on kuitenkin pulmansa, mm. korkeat elin­
kustannukset ja verot. Lisäksi maan eri osat ovat erilaisessa asemassa:
teollisuuden keskittyessä Etelä-Suomeen Pohjois-Suomi on jäänyt kehitys­
alueeksi, jossa ei ole tarpeeksi työpaikkoja ja josta työttömät muuttavat
Etelä-Suomen kaupunkeihin tai ulkomaille, ennen muuta Ruotsiin. Monet
nykysuomalaisten ongelmat johtuvatkin siitä, että kaupungistuminen on.
ollut liian nopeaa. Maalaiselämään tottuneet ihmiset viihtyvät huonosti
kerrostaloasunnoissa uusissa persoonattomissa lähiöissä, ja monia teolli­
suuskaupunkeja vaivaa paha asuntopula. Teollisuuden kasvu on myös
tuonut mukanaan kasvavan saasteongelman, joka tosin Suomessa ei ole
ehtinyt yhtä pitkälle kuin Euroopan vanhoissa teollisuusmaissa.
tällä vuosisadalla = 20. vuosisadalla = 1900-luvulla
tällä vuosikymmenellä = 1970-luvulla
käydä kauppaa - käydä koulua - käydä sotaa
olo
minulla on hyvä olo/paha olo (= minulla t. minun on hyvä/paha olla)
ulkonaolo tekisi sinulle hyvää
olot ovat muuttuneet paljon viime vuosina; asunto-olot, sairaala- ja
kouluolot paranevat koko ajan.
desimaaliluku
5,7 % (luetaan tav.) viisi pilkku seitsemän prosenttia
murtolukuja
V, lue (yksi) kolmas/osa (kolmannes)
3/ 4 kolme neljäs/osaa (neljännestä)
2/ 5 kaksi viides/osaa (viidennestä)
2‘/ 2 kaksi ja puoli
52/ 3 viisi ja kaksi kolmasosaa
metalleja
kulta, hopea, platina, kupari, pronssi, rauta, teräs, tina, lyijy, sinkki

107

Structural notes
1. ’’tehdessä” while doing
Aja/essa ei saa olla liian väsynyt.
(— Kun ajaa, ei saa olla ...)
Rva Sipin kutoiessa hra Sipi kuunteli radiota.
(— Kun rva S. kutoi, hra S ....)
Värikuvia on paras ottaa auringon
paista/essa.
(= V. on paras ottaa, kun aurinko
paistaa.)
Lasten opiskeli/essa perheen menot
ovat suuret.
(= Kun lapset opiskelevat,...)

When driving, one must not be too
tired.
While Mrs. Sipi was knitting, Mr.
Sipi was listening to the radio.
It is best to take color photographs
when the sun is shining.

While the children are studying,
family expenses are high.

Affirmative clauses beginning with kun (= sillä aikaa kun) ’’when,
while” may be eliminated in written Finnish as shown in the above
examples. Note the following points:
1. The predicate of the kun clause appears in the new sentence in a form
(’’second infinitive”) made by dropping the final vowel of the basic form
of the verb and adding -essa (-essä); ajaa to drive - aja/essa while
driving, tehdä to do - tehd/essä while doing;
When the basic form of the verb ends in -ea (-eä), the -e- changes into -i-:
lukea to read - luki/essa while reading;
2. The subject of the kun clause appears in the genitive: rouva Sipi/n,
las/ten. (The first example has no genitive because it is an impersonal
statement.)
Minun kuto/essa/ni Matti kuunteli
radiota.
Luetteko lehteä syöd/essä/nne
aamiaista ?
Heidän tuli/essa/an kotiin talo
oli tyhjä.

While I was knitting, Matti listen­
ed to the radio.
Do you read the paper while having
breakfast?
When they came home, the house
was empty.

If the subject of the kun clause is a personal pronoun, a possessive suffix
must also be added.

108
Peseydy/ttä/essä tarvitaan vettäja saippuaa.
(= Kun peseydytään,. . . )
Huonossa valossa työskennel/tä/essä silmät
väsyvät.
(= Kun työskennellään . ..)

When people wash, they need water and
soap.
When working in bad light, one's eyes
get tired.

The structure of the corresponding form in the passive (which is less frequently used than
the active): passive stem of the verb + -essa (essä).

It should be noted that the two actions involved here, that of the kun
clause and that of the main sentence, are simultaneous. (Cf. Book 2, lesson
11: 1. )

2. tehden—another form of second infinitive
Vietin päivän hiihtä/enja levät/en.
Pojat tulivat juost/en.
Elä elämäsi hymyili/en!

I spent the day skiing and resting.
The boys came running.
Keep smiling! (Go through life
smiling!)

To describe in what manner the action of the predicate verb is performed,
written Finnish uses a form (of the second infinitive) made by dropping the
final -a (-ä) of the basic form of the verb and adding -en: maata to lie (down)
- maat/en lying (down), tehdä to do - tehd/en doing.
If the basic form of the verb ends in -ea ( eä), the -e- changes into -i-:
lukea to read - luki/en reading.3

3. The comitative case
Herra Eero Kauhanen perhei/ne/en.
Pääkaupunki ympäristöi/ne/en on
kaunis.
Me ystävi/ne/mme, te ystävi/ne/nne,
kaikki ovat tervetulleita.

Mr. Eero Kauhanen and family.
The capital and its surroundings
are beautiful.
We with our friends, you with yours,
everybody is welcome.

The comitative, a case mainly limited to written Finnish, expresses
belonging to the same entity or being accompanied by something or
someone.
The comitative only has the plural form; this is used even when referring
to one person or thing.

109

Structure:
stem of
part.pl.

ending

ystävä, ystävi/ä ystävi + ne +
kirja, kirjojia
kirjoi + ne +

poss.suff.
ni (si, mme etc.) with my friend(s) etc.
en
with his, her, their
book(s)

The possessive suffix must always be there, except with adjectives:
hyvi/ne ystävi/ne/nne
suuri/neperhei/ne/en

with your good friends
with his large family

Exercises
1. Kun aurinko paistaa, on hauska olla ulkona. - Auringon paistaessa on hauska olla
ulkona.
Kun syksy tulee, muuttolinnut lentävät etelään.
Ne muuttavat takaisin pohjoiseen, kun kevät saapuu.
Mitä on tehtävä, kun bensiini loppuu?
ICun lapset sairastuvat, äidin on jäätävä pois työstä.
Mistä saa apua, kun perheenisä jää työttömäksi?
Nuoret tapasivat ensi kerran, kun ruusut kukkivat.
Kaikki nousivat seisomaan, kun rehtori tuli huoneeseen.
Kun kaupungit kasvavat, ongelmatkin kasvavat.
2. Kun soitin Oralle, kukaan ei vastannut. - Soittaessani Oralle. . .
Mitä teit, kun huomasit tuon virheen?
Lapsi tulee äidin luo, kun se tarvitsee apua.
Kun haluamme lainaa, menemmepankkiin.
Mitä ostatte tuliaisiksi, kun käytte ulkomailla?
Tyttö itki koko ajan, kun hän kertoi tapauksesta.
Ihminen ei voi ottaa rikkauksiaan mukaansa, kun hän kuolee.
Kun lähdin tuolle matkalle, tiesin etten palaisi.
Kun hakee stipendejä, tarvitsee todistuksia ja suosituksia.
3. Mitä on hyvä muistaa autolla matkustaessaan? - Mitä on hyvä muistaa autolla
matkustettaessa?
Mitä on hyvä muistaa katua ylittäessään?
lomaa suunnitellessaan?
ruokaa valmistaessaan?
työhön ryhtyessään?
metsässä liikkuessaan?
veneellä kulkiessaan?
vaatteita valitessaan?
kodin koneita ostaessaan?
hampaita pestessään?

4.

Harkitse (harkita to consider, think over,), kun ostat! - Osta harkiten!
Istu, kun teet tätä työtä.
Hymyile, kun tervehdit vieraitasi.
Kävele, kun käyt ostoksilla.
Nauti, kun syöt tätä herkkua.
Juokse, kun teet sunnuntailenkkisi.
Jarruta, kun lähestyt risteystä.
Lepää, kun vietät lomaa.
Varo, kun käsittelet lasia.
5. Tuolla on eräs luokkatoverini ja hänen perheensä. - Tuolla on eräs luokkatoverini
perheineen.
Kuopio ja sen ympäristö on kauneinta järvi-Suomea.
Nuoret ja heidän ystävänsä menivät tanssimaan.
Lapissa asuvat lappalaiset ja heidän poronsa.
Näin asemalla Jamesin ja hänen suuret matkalaukkunsa.
Presidentin ympärillä näkyi filmaajia ja heidän kameroitaan.
Meitä kiinnostavat Alppimaat ja niiden korkeat vuoret.
Oli hauska nähdä tämä maalaistalo ja sen ystävälliset asukkaat.
Konferenssin aiheena ovat kehitysmaat ja niiden monet ongelmat.
Pian lähdemme maalle, me ja meidän lapset.
Lähdettekö te ja teidän lapset myös?
6. Pronominiharjoitus: kuka?
Eräs ystäväsi soitti. K u k a ? - Liisa. Jotkut muutkin soittivat. - Ketkä?
Odotan vierasta.
.......
L iis a a -ja eräitä muitakin.
......
Kirjoitan eräälle
henkilölle.
......
L iisa lle -ja eräille muillekin.
......
Puhuimme eräästä
henkilöstä.
......
L iisa sta -ja eräistä muistakin..............
Se on erään henkilön
mielipide.
......
L iisa n -ja eräiden muidenkin...............
Kuulin asian eräältä
henkilöltä.
......
L iisa lta -ja eräiltä muiltakin................
Luotin tähän henkilöön.........
Liisaan - ja eräisiin muihinkin.............
Eräällä henkilöllä
on kanan aivot (brain)...........
Liisalla - ja eräillä muillakin................
Tapasin erään henkilön.........

Vocabulary
A

ainoa-n-ta ainoita
elin/keino-n-a-ja
erikoistu/ a-n-i-nut (jhk)

only (adj.)
source of living or livelihood.
industry
to specialize in

Ill
hiili hiilen hiiltä hiiliä
hoito hoidon hoitoa hoitoja (from
hoitaa to take care, tend etc.)
karja-n-a karjoja
kaura-n-a kauroja
kehitty/ä kehityn kehitty/i-nyt
kehitys/maa-n-ta-maita
kohti: henkeä kohti
koivu-n-a-ja
kulu/a-n-i-nut
kulut/us-uksen-usta (from kuluttaa
to consume)
kupari-n-a
kymmenes/osa-n-a-osia
laji-n-a lajeja
maan/viljelijä-n-ä-viljelijöitä
maan/viljely-n-ä
maa/tila-n-a-tiloja
mahtu/a mahdun mahtui mahtunut
(jhk)
mainio-n-ta-ita
metalli-n-a metalleja
metsä/talo/us-uden-utta
mänty männyn mäntyä mäntyjä
nyky/aika-ajan-aikaa
ohra-n-a ohria
omista/a-n omisti omistanut
pelto pellon peltoa peltoja
(pinta-)ala-n-a-aloja (pinta surface)
raaka-aine-en-tta-ita (raaka
raa’an raw, not ripe)
rikka/us-uden-utta-uksia
ruis rukiin ruista rukiita
sivu-n-a-ja
teollistu/a-n-i-nut
teräs teräksen terästä
tila-n-a tiloja (= maa/tila)
tulevais/uus-uuden-uutta
tuote tuotteen tuotetta tuotteita

coal
tending, care; treatment; cure
cattle
oats
to develop, advance, progress
developing country
(also:) per (per person)
birch
to pass (of time); to wear off; to be
consumed
consumption
copper
one tenth
kind, sort, variety, species
farmer
farming, agriculture
farm
to have room for; to go in, fit
fine, splendid, excellent
metal
forestry
pine
present time, our time, modern times
barley
to own, possess, have
field, cultivated ground
area
raw material
wealth, riches
rye
page; side
to be(come) industrialized
steel
farm
future
product, produce

112

tuottaja-n-a tuottajia
vehnä-n-ä vehniä
vienti viennin vientiä (j= tuonti)
vilja-n-a viljoja
viljel/lä-en-i-lyt
yhtiö-n-tä-itä
vksityi/nen-sen-stä-siä

producer
wheat
export(ation)
grain, corn
to grow, cultivate
company, corporation
private; private person

Idioms:
kaikesta päättäen
käydä kauppaa
lyhyesti sanoen
molemmin puolin
1.970-luku
tulla vastaan

judging from everything, evidently
to carry on trade, to trade
briefly, in brief, in short
on both sides; mutually
the 1970’s
to (come and) meet somebody

B

hyvin/vointi-voinnin-vointia
kaupungistu/a-n-i-nut
keskitty/ä keskityn keskitty/i-nyt
koulut/us-uksen-usta-uksia (from
kouluttaa to train, educate)
kustann/us-uksen-usta-uksia (often
pi.)
lähiö-n-tä-itä (= asuma/lähiö)
neliö-n-tä-itä (kolmio triangle)
olo-n-a-ja

sairaan/hoito-hoidon-hoitoa
turva-n-a
työtön-ttömän-töntä-ttömiä
vero-n-a-ja

well-being, welfare; prosperity
to be(come) urbanized
to (be) concentrate(d)
schooling, training, education
cost, expense; publishing (of books)
neighborhood center, suburb
square
existence, being; stay; state,
condition; pi. conditions,
circumstances
care of the sick, medical care
security, safety, shelter
unemployed
tax

113

11
A . B ob k äy sau nassa
Bobin kirje Risto Vuoriselle New Yorkiin.
Helsinki 10.7.1973
Hyvä ystävä!
Tavatessamme New Yorkissa ennen Suomeen lähtöäni lupasin kirjoittaa
Sinulle ja kertoa matkavaikutelmistani.
Oltuani nyt täällä vähän kolmatta viikkoa voin hyvin tunnustaa, että
kotikaupunkisi on monessa suhteessa ollut miellyttävä yllätys. Pidän
Helsingin modernista arkkitehtuurista. Asun mukavassa perheessä ja olen
tutustunut moniin suomalaisiin, jotka ovat auttaneet minut kaikin tavoin.
Esim. eilen minulla oli tilaisuus käydä oikeassa suomalaisessa maalaissaunassa.
Ajettuamme pari tuntia Helsingistä Tampereelle johtavaa tietä saavuim­
me Aholaan, joka oli pieni, mutta hyvin hoidettu talo kauniin järven
rannalla. Syötyämme päivällistä ja katseltuamme taloa isäntä tuli kutsu­
maan meitä saunaan.
- Miehet kylpevät ensin. Uskaltaako tämä amerikkalainen vieraammekin lähteä saunaan? hän kysyi hymyillen.
- Totta kai!
Pukuhuoneessa olivat valmiina saippuat, pyyheliinat ja vihdat. Riisut­
tuamme vaatteet astuimme sisään saunaan. Vasemmalla oli kiuas, tuo
merkillinen tulikuuma kivikasa, ja takaseinällä lauteet. Istuuduimme siis
lauteille. Hengittäminen oli aluksi vaikeaa, mutta kuumuuteen tottui
vähitellen. Mittari osoitti lähes sataa astetta - uskomatonta, ellen olisi
nähnyt sitä omin silmin. Isännän heitettyä löylyä kukin otti vihdan.
Minäkin, muiden esimerkkiä seuraten, tartuin molemmin käsin vihtaan ja
löin itseni tulipunaiseksi. Sen jälkeen hyppäsimme järveen ja uimme.
Uituamme palasimme saunaan peseytymään ja lopuksi jälleen järveen.
- No, mitä nyt sanotte saunasta? isäntä kysyi.
- Suurenmoinen elämys, sanoin. Ja olin todella kuin uusi ihminen.
Haluaisin väittää, että suomalaiset saavat juuri saunasta sen kuuluisan
sisunsa.
Istuimme vielä hetken maisemaa katsellen. Järvi oli tyyni. Yksinäinen
mies istui veneessään lähellä saaren rantaa ja onki. Luonnossa vallitsi
8 Finnish for Foreigners 2

Sauna rakennetaan usein järven rannalle

rauha. Niin minussakin. Olo tuntui kevyeltä ja rentoutuneelta, kaikenlainen
jännitys ja stressi oli kadonnut.
Kiitoksia vielä kerran hyvistä neuvoistasi! Niistä on usein ollut minulle
apua ja hyötyä. Kirjoitan Sinulle pian lisää. Ja odotan puolestani
jännittyneenä, mitä kerrottavaa Sinulla on matkastasi. Toivottavasti viihdyt
siellä yhtä hyvin kuin minä täällä.
Parhain terveisin
ystäväsi Bob

B
Saunojen lukumäärä Suomessa on tällä hetkellä (1973) suunnilleen
900 000. Maaseudulla useimmilla perheillä on oma sauna, kaupungeissa
käydään kerrostalojen saunoissa tai yleisissä saunoissa, joita on esim.
uimahalleissa.

115

Tavallisimmin saunassa käydään kerran viikossa. Maalla yleinen kylpyilta on lauantai. Lisäksi kuuluu asiaan, että saunassa käydään vuoden
suurten juhlien aattona. Useimmiten miehet kylpevät ensin, saunan ollessa
kuumimmillaan, ja naiset sitten. Lasten pieninä ollessa koko perhe kylpee
yhdessä. Yleensä kylpeminen kestää tunnin, toista.
Ei ole lainkaan harvinaista, että saunan lämpö ylittää sadan Celsius­
asteen rajan. Kuinka on mahdollista kestää tällaista kuumuutta? Tämä
johtuu siitä, että hyvän saunan löyly on aluksi sangen kuivaa. Löylyn
heittäminen kiukaalle lisää kosteutta ja nopeuttaa hikoilemista, joka
puhdistaa ihon. Vihdan käyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta sen
tarkoituksena on edistää verenkiertoa. Vihdat tehdään kesällä koivun
oksista, ne kuivataan lehtineen ja niitä pidetään ennen käyttöä vähän aikaa
kuumassa vedessä, jotta ne pehmenisivät.
Useimpien Euroopan kansojen unohtaessa vanhan höyrykylpytradition
sauna säilyi Suomessa, ja sillä on täällä yhä tärkeä asema ihmisten
elämässä. Aikaisemmin saunaa pidettiin puolittain pyhänä paikkana, jossa
ei esim. sopinut puhua liian kovaäänisesti. Vuosisatojen ajan suomalaiset

Sisäkuva saunasta

116

lapset syntyivät saunassa, sinne vietiin sairaat, ja alkaessaan rakentaa uutta
taloa suomalainen rakensi ensimmäiseksi saunan, jossa asuttiin, kunnes
uusi asuinrakennus valmistui. Nykyisin sauna rentouttavan vaikutuksensa
vuoksi kuuluu usein esim. liike- tai poliittisten neuvottelujen ohjelmaan.
Suomalaiset perheet kutsuvat myös vieraansa mielellään saunaan, varsinkin
kesällä, jolloin on tilaisuus uimiseen kylvyn jälkeen.
Viime vuosikymmeninä suomalainen sauna on alkanut löytää tietään
muihinkin maihin, kuten Ruotsiin, Saksaan, Sveitsiin, Yhdysvaltoihin ja
Kanadaan. Sana sauna on lainattu moniin suuriin maailmankieliin, mm.
englantiin.

miksi?
minkä tähden?
minkä vuoksi?
mitä varten?

siksi
sen tähden
sen vuoksi
sitä varten

Kuinka kauan olet ollut täällä? - Vuoden. En vielä vuotta(kaan).
Kuinka usein olet käynyt Lapissa? - Kerran. En kertaakaan.
Kuinka pitkästi kävelit? - Kilometrin. En ihan kilometriä(kään).
Milloin se tapahtui? V. 1939, jolloin Suomi joutui sotaan.
Minne Ahoset muuttivat? Turkuun, jonne mekin muutamme.
Millainen uusi opettaja on? Juuri sellainen, jollainen opettajan pitääkin
olla.
Kokous kesti (vähän) toista tuntia (= vähän yli tunnin).
Olin Tampereella kolmatta viikkoa (= vähän yli kaksi viikkoa).
pestä—peseytyä
Äiti pesee vauvan. Muut lapset peseytyvät itse.
Lentokone laskeutuu klo 14.00.
Esko on sanoutunut irti työpaikastaan.
Kuka sulki oven? Ei kukaan, se sulkeutui itsestään.

A

117

Structural notes
1. ’’tehtyä” after doing, having done
Syöty/ä lähdettiin.
(— Kun oli syöty, lähdettiin.)
Isän tultu/a kotiin perhe meni ui­
maan.
(= Kun isä oli tullut kotiin, perhe
meni uimaan.)
Lasten selitetty/ä asian vanhemmat
ymmärsivät, mitä oli tapahtunut.
(= Kun lapset olivat selittäneet
asian...)

Having had their meal, people left.
After father had come home, the
family went swimming.

After the children had explained the
matter, the parents understood what
had happened.

Clauses beginning with kun (= sen jälkeen kun) ’’after” may be eliminated
in written Finnish as shown in the above examples.
This time we are dealing with two successive actions (cf. Book 2, lesson
10:1); the (sen jälkeen) kun clause must be affirmative.
How to eliminate the clause:
1. The predicate of the kun clause appears in the new sentence in the part,
sing, of the passive past participle: tehty/ä, selitetty/ä;
2. The subject of the kun clause appears in the genitive. If the subject is a
personal pronoun, a possessive suffix must also be added:
(Minun) tultu/a/ni kotiin menimme
uimaan.

After I had come home we went
swimming.

2. The instructive case
Näin tapauksen omi/n silmi/n.
Oletko tehnyt tämän käsi/n?
Liisa matkusti Pariisiin suuri/n
odotuksin.

I saw the incident with my own eyes,
Did you make this by hand?
Liisa went to Paris with great ex­
pectations.

The instructive case - mainly limited to written Finnish, except for a few
idiomatic expressions - indicates in what way or by what means an action
is performed.
The instructive singular, identical in form with gen. sing., is practically
extinct, surviving only in some idioms, e.g.jala/n on foot (from jalka foot).

118

Ordinarily, the plural form is used even when referring to one person or
thing, e.g. Seisoinpaljai/n päi/n I stood with my head bared.
The structure of instructive pi.:
stem of part.pl.
(with eventual con­
sonant changes)
silmä, silmi/ä
jalkajalkoj/a

silmi
j'aloi

ending

n
+

n

with (one’s) eyes
with feet

Note. No poss.suffix with the instructive: omiin korviin with (my. your,
etc.) ears.
Examples of idiomatic usage:
Omi/n päi/n.
Molemmi/n puoli/n.
Aamui/n, illoi/n, päiviin, öi/n.

By oneself, on one’s own responsibility.
On both sides.
In the morning(s), evening(s), day(s),
night(s).

A large number of old instructives survive in Finnish as adverbs: hyvin, oikein, kovin,
paremmin, nopeimmin, näin (from nämä, näitä), noin (cf. nuo, noita), niin (cf. ne, niitä), etc.

Exercises
1. Kun aurinko on laskenut, tulee pimeä. - Auringon laskettua tulee pimeä.
Kun miehet olivat kylpeneet, tuli naisten vuoro.
Äiti tekee aamusiivouksen, kun lapset ovat lähteneet kouluun.
Lapset pesevät astiat, kun perhe on syönyt päivällisen.
Kun bensiini oli loppunut, istuimme neuvottomina autossa.
Perheen elämäntapa muuttuu, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi.
Kun presidentti oli astunut saliin, alettiin soittaa Porilaisten marssia.
Kun sota oli loppunut, palattiin vähitellen normaalioloihin.
2. Mitä pitää tehdä, kun on saanut kirjeen? - Mitä pitää tehdä saatuaan kirjeen?
Mitä pitää tehdä, kun on kutsunut vieraita?3
tehnyt virheen?
luvannut jotakin?
antanut sanansa?
lainannut rahaa?
vilustunut?
myöhästynyt aterialta?
herännyt liian myöhään?
3. Sairastuessaan Marlta-täti oli ulkomailla. - Sairastuttuaan hän palasi kotimaahan.
Ostaessani tämän auton olin ulkomailla.
Naimisiin mennessämme asuimme ulkomailla.

119
Erikoistuessaan tämä lääkäri opiskeli ulkomailla.
Kilpailun voittaessaan pianisti oli ulkomailla.
Työskennellessäni vuoden tulkkina asuin ulkomailla.
Tätä tutkimustyötä tehdessänne te asuitte ulkomailla.
Juostessaan maailmanennätyksen (ennätys record) urheilija oli ulkomailla.
Maalatessaan nämä taulut taiteilija asui ulkomailla.
4. a) Oletko tehnyt tuon ryijyn omilla käsilläsi?- Oletko tehnyt tuon ryijyn omin käsin?
Kuulin jutun omilla korvillani.
Hän näki tapauksen omilla silmillään.
Tämän työn voi tehdä eri tavoilla.
Saman asian voi sanoa monella tavalla.
Olemme auttaneet sinua kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Auttakaa meitä teoilla eikä sanoilla!
Ohjaa (ohjata to steer, lead) autoa molemmilla käsilläsi!
Lapset koristivat joulukuusen kynttilöillä ja lipuilla.
b) Nuori mies matkusti Pariisiin. Hänellä oli suuret odotukset. - Nuori mies matkusti
Pariisiin suurin odotuksin.
Lapsi koetti nostaa tuolia. Hän käytti siihen kaikki voimansa.
Lopetan kirjeeni. Lisään vielä sydämelliset terveiseni.
Opiskelija suoritti tutkintonsa. Hän sai ’’erinomaiset tiedot”.
Hän hakee nyt stipendiä. Hänellä on hyvät toiveet.
Irja tekee raskasta työtä, mutta hänellä on iloinen mieli.
Tyttö seurasi rakastettunsa poistumista. Hänellä oli surullinen katse.
Tuttavat onnittelivat 70-vuotiasta. He lähettivät kukkia ja sähkeitä.
Kuuntelin ystäväni sanoja. Tunteeni olivat sekavat (sekava mixed, confused).
5. Kielikurssini kestää kaksi kuukautta. - Minun kurssini kestää vain yhden kuukauden.
Kävelen aamuisin pari kilometriä.
Viivyn Tampereella kolme vuorokautta.
Olin ylityössä puolitoista tuntia.
Lomailin viime kesänä neljä viikkoa.
Käyn lenkillä kaksi kertaa joka pyhä.
Poika kasvoi viisi senttiä vuoden aikana.
Olen lihonut tänä kesänä neljä kiloa.
6. Pojat heittävät palloa urheilukentällä. Kun isä tulee kotiin, hän heittäytyy nojatuoliin.
Älä istu sillä kovalla tuolilla,...... mieluummin tänne sohvaan!
Kuka on avannut tuon oven? Ei kukaan, s e ...... taas itsestään.
Eiköhän ole aika panna lapset nukkumaan? Eiköhän kaikkien jo pitäisi...... levolle?
Sanoiko työnantaja sinut irti paikastasi? Ei, m in ä...... irti itse.
Lapsi vetää kelkkaa. Sotajoukot...... entisille rajoille.
Älkää jättäkö Tuijaa aina yksin! - Hän itse a in a ...... yksin.
Tuuli ajaa lehtiä pitkin tietä. L ehdet...... tuulen mukana kaikkialle.
7. Pronominiharjoitus:joku.
”to belong to somebody” on suomeksi kuulua jollekin henkilölle t. jollekulle.
”to care for somebody”
välittää........ henkilöstä t..........
”to think of somebody”
ajatella....... henkilöä t..........
”to get acquainted with somebody”
tutustua.......henkilöön t...........
”to get a present from somebody”
saada la h ja ...... henkilöltä t.......
”to know some people”
tuntea.......henkilöitä t..........

Vocabulary
A

astu/a-n-i-nut
eläm/ys-yksen-ystä-yksiä
ellen ellet ellei etc. ( = jollen, jos
en etc.)
heittä/ä heitän heitti heittänyt
heittää löylyä
hengittä/ä hengitän hengitt/i-änyt
(cf. hengitys breath)
hoita/a hoidan hoiti hoitanut (jtk)
hyöty hyödyn hyötyä
johta/a johdan johti johtanut
jännit/ys-yksen-ystä-yksiä
kasa-n-a kasoja
kiuas kiukaan kiuasta kiukaita
kukin kunkin kutakin (cf. kumpikin;
jokainen)
lauteet lauteita
luonto luonnon luontoa luontoja
lyö/dä-n löi lyönyt
löyly-n-ä-jä
merkilli/nen-sen-stä-siä
onki/a ongin onki -nut (onki
hook and line)
pyyhe/liina-n-a liinoja (= pyyhe)
rentoutu/a rentoudun rentoutu/inut (from rento limp, slack, re­
laxed)
riisu/a-n-i-nut
sisu-n-a
suuren/moi/nen-sen-sta-sia
(pronounce: suuremmoinen)
tarttu/a tartun tarttui tarttunut (jhk)

to step, tread, go
experience, event in one’s life
if not, unless
to throw, cast, pour
to pour water on a sauna stove, to
create sauna heat
to breathe
to take care of, look after; tend.
nurse; have charge of, conduct
use, benefit, advantage
to lead, direct, conduct, head.
manage; to derive (e.g. a word)
tension, strain; suspense, excitement
heap, pile, lot
sauna stove
each (of more than two),
every (body)
sauna platform, sauna benches
nature; scenery
to beat, hit, strike
sauna heat, sauna steam
strange, odd, peculiar
to angle, fish with hook and line
towel
to relax, be(come) relaxed

to undress
stamina, ’’guts”
grand, great, splendid, magnificent
to grasp, seize

121

tunnusta/a-n tunnusti tunnustanut
tyyni tyynen tyyntä tyyniä
Tyynimeri
uskalta/a uskallan uskalsi uskalta­
nut (= tohtia)
uskoma/ton-ttom an -tont a-ttomi a
vaikutelma-n-a vaikutelmia
vihta vihdan vihtaa vihtoja
väittä/ä väitän väitti väittänyt
(cf. väite statement, claim)
yksinäi/nen-sen-stä-siä
Idiom:
(vähän) toista tuntia (päivää,
viikkoa jne.)

to confess, adthit
calm, quiet, tranquil
the Pacific Ocean
to dare, have the courage to
unbelievable, incredible
impression
sauna whisk made of birch-twigs
to claim, state, maintain
solitary, lonely

a little more than one hour (day,
week etc.)

B

edistä/ä-n edisti edistänyt
hikoil/la-en-i-lut (cf. hiki sweat)
höyry-n-ä-jä
iho-n-a-ja
jolloin
jotta
kova/ääni/nen-sen-stä-siä
luku/määrä-n-ä-määriä (= luku,
määrä)
neuvottelu-n-a-ja (from neuvotella)
nopeutta/a nopeutan nopeutt/i-anut
oksa-n-a oksia
pehme/tä pehmenen pehmeni
pehmennyt
rentoutta/a rentoutan
rentoutt/i-anut
sangen (= hyvin, kovin, oikein)
suunnilleen (= noin)
säily/ä-n-i-nyt

to promote, advance, improve
to sweat, perspire
steam, vapor
skin, complexion
at which time, when
in order that
loud; loudspeaker
number, numerical strength
negotiation, talks, consultation
to make faster, accelerate, speed up
branch, bough, twig
to soften, become softer
to (make) relax
very
approximately, about, some
to keep, be preserved, be retained,
survive

122

vaikut/us-uksen-usta-uksia (from
vaikuttaa to influence)
veren/kierto-kierron-kiertoa (veri
blood; kierto circulation, rotation)
vuoksi (postpos. with gen.) (= täh­
den)
välttämä/tön-ttömän-töntä-ttömiä

effect, influence
blood circulation
because of, due to
necessary, indispensable

12
Pari hölm öläistarin aa
Olipa kerran Hölmölä-niminen kylä, jossa asuivat hölmöläiset. Heidän
suuresta tyhmyydestään on olemassa paljon tarinoita. Sinäkin olet ehkä
kuullut niitä kerrottavan.
Kerran hölmöläiset päättivät rakentaa talon. He työskentelivät ahkerasti,
sillä heillä oli tarmoa enemmän kuin järkeä, ja saivat talon pian valmiiksi.
Se oli vain aivan pimeä, sillä he olivat unohtaneet tehdä seiniin ikkunat.
Joku keksi silloin hyvän keinon: valoa voitaisiin tuoda sisään säkillä.
Toinen huomautti tähän, että samalla säkillä voitaisiin ulos mennessä
kuljettaa pois pimeyttä, sehän nopeuttaisi työtä puolella.
Tuumasta toimeen. Kokonaisen viikon kylän väki varhaisesta aamusta
myöhään iltaan kantoi valoa sisään ja pimeyttä ulos. Mutta ihme ja
kumma, tupa ei siitä huolimatta muuttunut yhtään valoisammaksi. Tätä
ihmetellessään hölmöläiset huomasivat viisaan Matin kulkevan ohi. He
muistivat Matin ennenkin auttaneen heitä ja kysyivät häneltä neuvoa. Matti
oli tälläkin kertaa valmis auttamaan. Hän otti kirveen ja hakkasi seinään
aukon. Havaitessaan, miten valoisaksi tupa tuli, hölmöläiset ihastuivat niin
suuresti, että hakkasivat pois koko seinän, sitten toisen - mutta heidän
kolmatta hakatessaan koko talo hajosi.
Kerran taas tuli erääseen Hölmölän taloon mies, joka pyysi asuntoa yöksi.
Isäntä sanoi, että mies voisi yöpyä riihessä, mutta arveli siellä olevan niin
paljon hiiriä, että nukkuja tuskin saisi yörauhaa. Miehellä sattui kuitenkin

123

olemaan mukana kissa, ja tämä tappoi hiiriä, kunnes niitä vähän ajan
päästä makasi lattialla kuolleena koko joukko.
Aamulla isäntä tiedusteli innokkaasti, mikä tämä ihmeellinen harmaa
eläin oli ja olisiko se myytävänä. Mies, hämmästyneenä siitä, ettei kylässä
kissaa tunnettu, sanoi että se oli hiirikoira ja maksoi oman painonsa
hopeaa. No, isäntä naapureineen maksoi pyydetyn hinnan, ja mies läksi
tiehensä nopeasti, ennen kuin ostajat ehtisivät katua kauppaansa.
Vasta silloin hölmöläiset muistivat, etteivät olleet kysyneet, millaista
ruokaa hiirikoiralle piti antaa. Lähetettiin siis kiireesti Pekka miehen
jälkeen. Kun mies näki Pekan lähestyvän, hän pelkäsi hölmöläisten
tahtovan kissan hintaa takaisin ja lähti juoksemaan pakoon. Mitä enemmän
Pekka koetti saada häntä kiinni, sitä kovempaa hän juoksi. Vihdoin Pekan
täytyi huutaa kaukaa: ’’Mitä hiirikoira syö?” - ’’Hiiriä se tahtoo”, mies
vastasi. Mutta Pekka kuuli hänen sanovan: ’’Miehiä se tahtoo”, ja palasi
ilmoittamaan toisillekin, mihin kauheaan vaaraan he olivat joutuneet.
Liian myöhään hölmöläiset huomasivat tehneensä huonon kaupan.
Aikansa keskusteltuaan he lopulta päättivät, ettei auttanut muu kuin tappaa
koko kallis hiirikoira, joka sillä tavoin uhkasi kylän miesväkeä. Kissa ei
kuitenkaan osoittanut minkäänlaista halua tulla tapettavaksi, vaan hyppäsi
katolle eikä tullut alas, vaikka kuinka kutsuttiin. Vihdoin hölmöläisten
täytyi polttaa koko talo. Kissa hyppäsi kuitenkin viime hetkessä seuraavan
talon katolle. Sekin poltettiin, ja niin edelleen, kunnes koko kylä oli poltettu.
Silloin hölmöläisten oli muutettava pois Hölmölästä. Ja kuten olet
huomannut, heitä ja heidän sukulaisiaan asuu nykyisin kaikkialla meidänkin kylässämme.

Kelloni on korjattavana; vein sen eilen korjattavaksi.
Tämä taulu on myytävänä; taiteilija on tuonut sen myytäväksi.
Onko tämä asunto vuokrattavana?
se + että (’’the fact that . . . ”)
En pidä siitä, että epäilet sanojani.
Voiko luottaa siihen, että hän pitää
sanansa?
Tuntuu siltä, että kesä on tulossa.

se + mikä (’’that which, what”)
En pidä siitä, mitä minulle kerroit.
Voiko luottaa siihen, mitä hän meil
le lupasi?
Ajattelen sitä, mistä eilen keskuste­
limme.

124

Structural notes
1. Participles as a substitute for että clauses
(a )

Uskon hänen ole/va/n oikeassa.
(= Uskon, että hän on oikeassa.)
Pekka toivoi Liisan voi/va/n lähteä
mukaan.
(= P. toivoi, että L. voisi lähteä
mukaan.)
Rva Sipi kertoi lasten pitä/vä/n
koulustaan.
(= Rva S. kertoi, että lapset pitä­
vät koulustaan.)

I believe that he is right.
Pekka hoped that Liisa could come
along.

Mrs. Sipi told us that the children
like their school.

(In these examples, the two actions involved are either simultaneous or the
action in the että clause happens later than that in the main sentence.)
(b)
Uskon hänen ol/lee/n oikeassa.
(= Uskon, että hän oli oikeassa.)
Rva Sipi kertoi lasten pitä/nee/n
juhlasta.
(= Rva S. kertoi, että lapset olivat
pitäneet juhlasta.)

I believe that he was right.
Mrs. Sipi told us that the children
had liked the party.

(The action of the että clause is earlier than that of the main sentence.)
It is often possible - and very typical of written Finnish - to eliminate an
että clause and use a construction with a participle instead.
The new construction is possible with affirmative clauses which follow a
verb denoting saying, thinking, or noticing something. Examples of such
verbs: ajatella, haluta, huomata, ilmoittaa, kertoa, kirjoittaa, käsittää,
luulla, nähdä, pelätä, sanoa, tajuta, tietää, todeta, toivoa, tuntea, uskoa,
vastata, ymmärtää.
The structure of the participial construction:
1. The subject of the että clause appears in the genitive: häne/n, las/ten.
2. The predicate of the että clause appears in the gen. sing, of the participle
- present participle (Book 2, 6:1) in (a), past participle in (b): oleva/n ollee/n.

125

If the subject of the että clause is identical with that of the main sentence,
a possessive suffix must be used instead of the genitive; cf. the two examples
below:
He thinks (that) I am lying.
I (have) lied.
I think (that) I am telling the truth.
I (have) told the truth.

valehtelevan.
valehdelleen,
Minä luulen puhuvani totta,
puhuneeni totta.
Hän luulee minun

If the predicate of the että clause is in the passive, passive participles (see
Book 2, lesson 6:2) must be used. (Note that there is, then, np subject
involved.) Examples:
Usein kuulee sanottavan niin.
(= usein kuulee, että sanotaan)
Olen kuullut sanotun, että. . .
(= olen kuullut, että oli sanottu)

One often hears people say so.
I have heard that it was said; th a t..'.

A simpler form of the participial construction is used with the verbs
näkyä, näyttää, tuntua to seem to, kuulua to be said, supposed to:
Kaupunki näkyy (näyttää, tuntuu)
nukku/va/n.
Olot leirissä kuuluvat ole/va/n
kauheat.

The town seems to be asleep.
The conditions in the camp are said
to be terrible.

2. Inflected forms of local adverbs and postpositions
Many local adverbs and postpositions have three different forms, often
resembling the local cases and answering the questions:
mistä? where from? mihin? where to?

missä? where
täällä
tuolla
siellä
alla
päällä
alapuolella
keskellä

here
(over) there
there
under
on top of
below
in the middle of

täältä
tuolta
sieltä
alta
päältä
alapuolelta
keskeltä

tänne
tuonne
sinne
alle
päälle
alapuolelle
keskelle

126

lähellä
sisällä
välillä
alhaalla
ylhäällä
tässä
tuossa
edessä
vieressä
siinä
kotona
kaukana
ulkona
luona
takana

near
inside
between
down
up
(right) here
(right) there
in front of
beside
there(in), in there
at home
far away
out-of-doors
at, near, by
behind

läheltä
sisältä
väliltä
alhaalta
ylhäältä
tästä
tuosta
edestä
vierestä
siitä
kotoa
kaukaa
ulkoa
luota
takaa

lähelle
sisälle
välille
alas
ylös
tähän
tuohon
eteen
viereen
siihen
kotiin
kauas
ulos
luo(kse)
taa(kse)'

Note. The longer form of the adverbs marked with an asterisk must be used in connection
with poss.suffixes: Menemme Liisan luo(kse), but: Menemme hänen luokseen.
A few local adverbs have a comparative form:

compar.

missä?

mistä?

minne?

täällä (tässä)
lännempänä nearer here

täältä (tästä)
tännempää

tänne (tähän)
tännemmäksi, tännemmäs

Similarly compared are tuolla (tuossa) (tuonnempana - tuonnempaa - tuonnemmaksi)
and siellä (siinä) (sinnempänä - sinnempää - sinnemmäksi).
Some local adverbs have both comparative and superlative: alhaalla, compar. alempana
(alempaa - alemmaksi), superl. alimpana (alimpaa - alimmaksi). Similarly compared are
ylhäällä, sisällä, lähellä, kaukana (kauempana), ulkona (ulompana).

Exercises
I.

Luulin, että kaikki olivat tyytyväisiä. - Luulin kaikkien olevan tyytyväisiä.
Näimme, että juna seisoi jo asemalla.
Pelkäsin, että lapset sairastuvat.
Haluatteko, että vanhemmat suuttuvat teihin?
Pekka uskoo, että muut kyllä ymmärtävät häntä.
Kaikki toivovat, että inflaatio pysähtyisi.
Uutisissa sanottiin, että hallitus luultavasti eroaa.
Lontoosta ilmoitetaan, että kuningasperhe matkustaa Skotlantiin.
Olen kuullut, että sairaanhoitajat vaativat 20 %:n palkankorotusta.
Väitetään, että vastakohdat täydentävät (täydentää to complete) toisiaan.

127

2.

Luulin, että kaikki olivat olleet tyytyväisiä. - Luulin kaikkien olleen tyytyväisiä.
Näimme, että juna oli jo tullut asemalle.
Pekka uskoo, että muut kyllä ymmärsivät häntä.
Kaikki toivovat, että inflaatio on nyt pysähtynyt.
Uutisissa sanottiin, että hallitus on eronnut.
Pelkään, että ystäväni on tehnyt erittäin pahan virheen.
Olen kuullut, että sairaanhoitajat ovat saaneet 20 %:n palkankorotuksen.
Huomasin, että Pallo-Pojat on taas voittanut ottelunsa.
Lontoosta ilmoitetaan, että kuningasperhe on matkustanut Skotlantiin.
3. a) Kaikki tietävät, että olen oikeassa. - Kaikki tietävät minun olevan oikeassa.
Tiedän,
Tiedän olevani oikeassa.
Kaikki pelkäävät, että sinä epäonnistut. (Sinä pelkäät . ..)
Kaikki sanovat, että hän tekee parhaansa. (Hän sanoo . ..)
Kaikki toivovat, että me löydämme hyvän asunnon. (Me toivomme . ..)
Kaikki arvelevat, että te voitatte kilpailun. (Te arvelette . ..)
Kaikki uskovat, että he (Liisa ja Kalle) rakastavat toisiaan. (He uskovat . ..)
(b) Kukaan ei usko minun olleen oikeassa - mutta itse uskon olleeni.
Kukaan ei pelkää sinun epäonnistuneen.
Kukaan ei arvele teidän voittaneen.
Kukaan ei tiedä hänen sairastuneen vakavasti.
Kukaan ei huomaa heidän muuttuneen.
4. Olen kuullut ihmisten sanovan niin. - Olen kuullut sanottavan niin.
Olen kuullut ihmisten kertovan sellaista.
ajattelevan niin.
tekevän sillä tavoin,
väittävän, että . . .
olevan sitä mieltä, että . . .
ehdottavan, että . . .
mainitsevan, että .. .
pelkäävän, että . . .
5. Poista eKä-lauseet:
Eilen tunsin, että olin hyvin väsynyt. Ajattelin, että pieni kävely tekisi hyvää, ja lähdin
ulos. Huomasin, että siellä oli alkanut sataa. Totesin, että sade oli jatkunut jo jonkin aikaa.
Näin nimittäin, että kaduille oli tullut runsaasti vettä ja että ihmiset kulkivat kaikkialla
sateenvarjo pään päällä. Tunsin, että ilma oli käynyt paljon kylmemmäksi. Huomasin, että
palelin jo hiukkasen. Pelkäsin, että vilustuisin, ja ymmärsin, että oli viisainta palata kotiin.
Kotona tajusin, että tämäkin pieni kävely oli auttanut: tunsin, että väsymykseni oli hävinnyt
ja työtarmo palannut entiselleen.
6. a) Olen kotona. - Tulin juuri kotiin, lähden kohta kotoa.
Olen tässä.
Olen talon edessä.
Olen autotallin takana.
Olen ulkona.
Olen puun alla.
Olen ruusupensaan luona.
Olen täällä ylhäällä.
b) Perhe sisustaa (= kalustaa) olohuonetta.
Voisiko sohva olla tässä? - Pankaa se tännemmäksi, se on parempi lännempänä.

128
Voisiko nojatuoli olla tuossa?
Voisiko ryijy olla siinä?
Voisiko lamppu olla näin alhaalla?
Voisiko taulu olla näin ylhäällä?
Voisiko sohvapöytä olla näin lähellä?
Voisiko pikku pöytä,olla näin kaukana?
7. PronominiharjoUus: kukaan.
a) Vain Pekka ymmärtää minua - ei kukaan muu.
Kerron asian vain hänelle.
Pyydän apua vain häneltä.
Luotan vain häneen.
Ihailen vain häntä.
Pidän vain hänestä.
Seuraan vain hänen neuvojaan.
b ) ' Vain sinä ja Pekka ymmärrätte minua - eivät ketkään muut.
Seuraan vain teidän kahden neuvoja.
Luotan vain teihin kahteen.
Ihailen vain teitä kahta.
Kerron asian vain teille kahdelle.
8. En pidä siitä, että jätät tavarasi mihin sattuu.
Olemme kyllästyneet...... . että pesukone on aina epäkunnossa.
Paljon riippuu...... . miten onnistut tutkinnossasi.
Ajattelen usein...... , mistä kirjoitit minulle.
Kaikki johtuu
että Matti on suuri hölmö.
En voi tottua
että kaikki lapset ovat lähteneet kotoa.
Minusta n äy ttää...... .että narsissit alkavat pian kukkia.
Perhe ihastui...... , että järvi oli niin lähellä uutta asuntoa.
Oletteko tutustuneet etukäteen...... . mitä kokouksessa käsitellään?
Liisa ei välitä vähääkään...... . mitä muut ihmiset ajattelevat.
Mies oli hämm ästynyt...... , ettei Hölmölässä tunnettu kissaa.

Vocabulary
arvel/la-en-i-lut
aukko aukon aukkoa aukkoja
hajo/ta-an-si-nnut
haka/ta hakkaan hakkasi hakannut
halu-n-a-ja
havai/ta:tsen-tsi-nnut
huolimatta (jstk)
huomautta/a huomautan huomautt/i
-anut (cf. huomautus)
hämmästy/ä-n-i-nyt (jstk)

to think, suppose, believe
opening, hole
to be scattered, be broken (up)
to hew, cut, chop
desire, willingness
to observe, see, realize
in spite of, despite
to remark, point out
to be(come) surprised, astonished

129

ihmeelli/nen-sen-stä-siä
järki järjen järkeä
kaikkialla (cf. kaikkia/lta, -Ile)
katu/a kadun katui katunut
keino-n-a-ja
kirves kirveen kirvestä kirveitä
kokonai/nen-sen-sta-sia
läksi = lähti (lähteä)
pako paon pakoa pakoja (cf. pako­
lainen fugitive, refugee)
päästä (+ gen.) (= kuluttua)
riihi riihen riihtä riihiä
säkki säkin säkkiä säkkejä
tarina-n-a tarinoita (cf. satu
fairy-tale)
tappa/a tapan tappoi tappanut
toimi toimen tointa toimia
tupa tuvan tupaa tupia
tuuma-n-a tuumia (cf. tuumia to
think, reflect)
tyhmä-n-ä tyhmiä
uha/ta uhkaan uhkasi uhannut
vaara-n-a vaaroja
vihdoin (= viimein, lopulta)
Idioms:
lähteä tiehensä
mitä (pikemmin). . . sitä (parempi!
olla myytävänä
olla olemassa (cf. olemassaolo
existence)
saada valmiiksi
sillä tavoin (= sillä tavalla)
tällä kertaa (= tällä kerralla)

9 Finnish for Foreigners 2

wonderful, miraculous; lovely
reason, sense
everywhere, all over (the place)
to repent, regret
means, way
axe
whole, entire
went
flight, escape
after, within (a time)
(drying and threshing) barn
bag, sack
tale, story
to kill
occupation, job, work
hut, cottage; (farmhouse)
living-room
thought, idea, intention: inch
stupid, foolish, dull
to threaten, menace
danger, risk
finally, at last

to go one’s way, to go away
the (sooner). . . the (better)
to be for sale
to exist, be in existence
to get ready, complete, finish
that way. in that manner
this time

130

13
A . K irjallista keskustelua teatterista tultua
Mary Johnson, Kaija Miettinen ja James Brown ovat käyneet katsomassa
Kaupunginteatterissa esitettyä Seitsemää veljestä. Nyt he vaihtavat mie­
lipiteitä näkemänsä johdosta.
1. Kaija. Olisi hauska kuulla teidän vaikutelmianne, mutta nyt on jo aika
myöhä.
2. James. Olkoon, huomennahan on sunnuntai. Eikä hyvän teatterin
jälkeen heti nukuta, siitä saa niin paljon ajattelemisen aihetta.
3. K. Sinä siis antaisit esityksestä hyvän arvostelun?
4. J. No, minähän en ole mikään teatteriarvostelija, mutta minä kyllä
nautin illasta sydämeni pohjasta. Mutta sanokoon Marykin mielipi­
teensä.
5. Mary. Minusta esitys sinänsä oli erinomainen. Mutta olisin varmasti
ymmärtänyt paremmin, jos olisin lukenut teoksen etukäteen. Edes
käännöksenä.

Aleksis Kivi (1834-1872)

J.L. Runeberg (1804-1877)

131

Eino Leino (1878-1926)

6. J. Pystyitkö ymmärtämään juonen?
7. M. Suurin piirtein. Nämä Jukolan talon seitsemän poikaa kosivat
kaikki samaa kaunista tyttöä. Venlaa . . .
8. K. Ja saivat rukkaset.
9. M. Sitten he päättivät opetella lukemaan. Ensimmäinen, epäonnistunut
yritys päättyi kuitenkin siihen, että veljekset pakenivat koko sivistynyt­
tä yhteiskuntaa suuriin metsiin.
10. J. Lopulta he kuitenkin oppivat lukemisen jalon taidon ja palasivat
muiden ihmisten joukkoon.
11. K. Ja heistä tuli hyviä ja hyödyllisiä kansalaisia.
12. J. Juhani oli minusta mainio. Hänessä oli temperamenttia.
13. M. Minusta nuorin veli oli vielä parempi. Hän, joka opetti ne muut
lukemaan.
14. J. Niin, Eerohan on veljeksistä kaikkein älykkäin. Mutta kun luin
Seitsemää veljestä romaanina, muistan pitäneeni erikoisesti Aaposta.

15.

16.
17.
18.
19.
20.

21.
22.

Hän pysyi aina samana rauhaa rakastavana ja asioita viisaasti
harkitsevana miehenä. Myös harvapuheinen, luonnossa viihtyvä Lauri
on minusta hyvä suomalaistyyppi.
K. He edustavat kukin omalla tavallaan suomalaisen luonteen eri
puolia. Myös uskonnollinen, mutta luonteeltaan heikko ja viinaan
sortuva Simeoni.
M. Juhani, Eero, Aapo, Lauri, Simeoni. . . Kaksi puuttuu vielä.
J. Tuomas ja Timo. Ainoalaatuinen veljessarja! Minä ihailen tavatto­
masti Kiven huumoria.
K. Ja kuitenkin Aleksis Kivi oli paljon kärsinyt, köyhä ja sairas mies.
J. Toivottavasti saan joskus tilaisuuden nähdä Kiven Nummisuutarit.
Se on kuulemma aivan nerokas kansankomedia.
K. Ja todella näkemisen arvoinen. Nummisuutarien Eskon tuntee
jokainen suomalainen. Meissä kaikissa on annos Eskon tyhmyyttä ja
itsepäisyyttä.
M. Kiven kieli on vain niin erilaista kuin puhekieli, melkein yhtä
vaikeata ymmärtää kuin kansalliseepoksenne Kalevala.
K. Olet oikeassa, kyllä sinun olisi löydettävä aluksi jotakin helpompaa
luettavaa.

1

Ui I

M 1
23. M. Sopisiko kansallisrunoilijanne Runeberg, ’’Maammelaulun” tekijä?
24. J. Mary kulta, J.L. Runeberg kirjoitti ruotsiksi. Minä suosittaisin F.E.
Sillanpäätä, ainoaa Nobelin palkinnon saanutta suomalaista kirjailijaa.
Lue esimerkiksi Nuorena nukkunut tai Miehen tie. Tai jos runous
kiinnostaa sinua enemmän kuin romaanit, lue Eino Leinoa.
25. K. Epäilemättä Sillanpään tyyli on hienoa ja Leino ehkäpä suurin
kaikista suomen kielellä kirjoittaneista runoilijoista. Mutta lukekoon
Mary nyt aluksi nykyaikaista proosaa. Esimerkiksi Sinuhe, egyptiläi­
sen tekijä Mika Waltari ja Väinö Linna ovat kansainvälisestikin
tunnettuja kirjailijoita.
26. J. N,o niin, myönnettäköön, että Linnan Tuntematon sotilas kannattaa
kyllä lukea.
27. K. Samoin vähän myöhemmin ilmestynyt romaanitrilogia Täällä
Pohjantähden alla. Kumpikin Linnan teos aiheutti aikoinaan vilkasta
kannanottoa puolesta ja vastaan.
28. M. Te vasta osaatte puhua vakuuttavasti! Jos ei olisi lähes puoliyö,
juoksisin suoraa päätä kirjakauppaan.
29. J. Eläköön, me saimme Maryn innostumaan! Odotetaan nyt sentään
maanantaiaamuun.

I

134
Elias Lönnrot (1802-1884)

Kalevala on innoittanut monia suomalaisia kirjailijoita, säveltäjiä ja taiteilijoita. Kuvassa
Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti.

135

30. K. Minä pelkään vain, että kaikkia näitä kirjoja ei ole saatavissa
kirjakaupoissa. Silloin on kysyttävä kirjastoista.
31. J. Minähän voin varmuuden vuoksi lähteä Maryn mukaan. Minä
tunnen tämän kaupungin kirjastot kuin viisi sormeani.
Kalle ja Ville ovat veljeksiä; Kalle, Villejä Maija ovat sisaruksia.
Nuo nuoret ovat serkuksia (ystävyksiä, toveruksia, kaveruksia).
Kirjoita asia muistiin varmuuden vuoksi.
Miksi soitat kitaraa? Huvin vuoksi.
Miksi menet taas uuteen työpaikkaan? Vaihtelun vuoksi.
Minkä muotoinen pöytä on? Se on muodoltaan nelikulmainen.
Minkä värinen Liisan tukka on? Se on väriltään ruskea.
Minkä niminen vauva on? Se on nimeltään Mika.
Minkä luonteinen tämä ongelma on? Se on luonteeltaan poliittinen.
Apua on saatavissa (= on mahdollista saada, voi saada), jos sitä tarvitaan.
Nyt on odotettavissa kaunis kesä.

B
Kalevalan julkaisija Elias Lönnrot on julkaissut myös Kanteletar-nimisen
kokoelman Suomen kansan lyyristä runoutta. Esitettäköön tässä siitä kaksi
näytettä. Niistä edellinen, lemmenlaulu, edustaa uudempaa runoutta ja on
laulettuna tunnetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kansanlauluja. Jäl­
kimmäinen, kehtolaulu, on paljon vanhempi; siinä on käytetty ns. kalevalamittaa.
TUOLI? ON MUN KULTANI
Tuoli’ on mun kultani, ain’ yhä tuolla,
kuninkaan kultaisen kartanon puolla.
Voi minun lintuni, voi minun kultani,
kun et tule jo!
On siellä tyttöjä, on komioita,
kultani silmät ei katsele noita.
Voi minun lintuni, voi minun kultani,
kun et tule jo!

Kukat ovat kaunihit, kaunis kevätaamu,
kauniimmat kultani silmät ja haamu.
Voi minun lintuni, voi minun kultani,
kun et tule jo!
Linnut ne laulavat sodalla suulla,
soriampi kultani ääni on kuulla.
Voi minun lintuni, voi minun kultani,
kun et tule jo!
Tule, tule, kultani, tule kotipuoleen,
taikka jo menehdynkin ikävään ja huoleen.
Voi minun lintuni, voi minun kultani,
kun et tule jo!
puolla puolella: kartanon puolella kartanossa; kontioita komeita; kaunihit kauniit; haamu
(tässä:) hahmo; soria (= sorea) kaunis; kotipuoli kotiseutu

TUUTI LASTA TUONELAHAN
Tuuti, tuuti tummaistani
tummaisessa tuutusessa,
tummaisella tuutijalla,
tummaisen tuvan sisässä!
Tuuti lasta Tuonelahan,
lasta lautojen sylihin,
alla nurmen nukkumahan,
maan alla makoamahan,
Tuonen lasten laulatella,
Manan neitojen pidellä!
Tuonen tuutunen parempi.
Manan kätkyt kaunoisampi.
tupa suuri Tuonelassa,
Manalla majat avarat.
tuuti tuuti (sanotaan, kun koetetaan nukuttaa kehdossa makaavaa lasta); tummainen tumma;
tuutu(nen) kehto; tuutija se joka tuutii lasta kehdossa; Tuonela kuolleiden olinpaikka;
lautojen sylihin (puiseen) ruumisarkkuun: makoamahan makaamaan; Tuoni kuolema; Mana
Tuoni. Tuonela; ’’Tuonen lasten laulateltavaksi. Manan neitojen pideltäväksi ( = hoidetta­
vaksi)” ; kätkyt kehto; kaunoisa kaunis

137

Structural notes
1. More imperative forms
(a) 1st pers.pl.
Rukoil/kaamme!
Äl/käämme unohta/ko tämän suurmiehen sanoja!

Let us pray!
Let us not forget the words of this
great man!

The passive form tehdään is normally used in modern Finnish for ’’let us
do”. The first person pi. of the imperative is only used in literary Finnish,
esp. in a rhetorical style.
Structure:
teh/dä (valita)

(välit/kaamme)
teh/käämme
äl/käämme teh/kö (äl/käämme välit/ko)

(b) 3rd pers.sing. and pl.
Sing.
Elä/köön vapaus!
Herra siunat/koon teitä.
Jokainen teh/köön velvollisuutensa.
Pekka haluaa mennä ulos. - Meni­
kään, mutta äl/köön men/kö yksin
rantaan.
Pl.
Kaikki teh/kööt parhaansa.
Lapset men/kööt ulos, mutta äl/kööt
men/kö yksin rantaan.

Long live liberty!
God bless you.
Let everybody do his duty.
P. wants to go out. - Let him, but
he should not go to the shore alone.

All should do their best.
Let the children go out, but they
should not go to the shore alone.

The third person imperative expresses wish or concession more often
than order.
Structure:
teh/dä (väli/ta) teh/köön (välit/koon)
teh/kööt (valit/koot)
Note:
Vie (viekää, viekäämme) heille tämä viesti.
mutta:
Joku vieköön heille tämän viestin.

äl/köön teh/kö
äl/kööt teh/kö
Take (let us take) them this message,
Let somebody take them this message.

The total object (sing.), which is in the basic form in imperative sentences, is in the
genitive if the imperative is in the 3rd person.
(c) Passive imperative
Muisteitta/koon nämä päivät, äl/köön niitä
unohde/tta/ko!

Let these days be remembered, let them not
be forgotten!

2. Transitive and intransitive verbs
(a) Olemme muuttaneet suunnitel­
man.
(b) Suunnitelma on muuttunut.

We have changed the plan (= made
it different).
The plan has changed (= become
different).

(a) Saanko maistaa tätä ruokaa?
(b) Ruoka maistuu hyvältä.

May I taste this food?
The food tastes good.

(a) Oppilas toistaa sanan.
(b) Sana toistuu tekstissä.

The pupil repeats the word.
The word repeats itself (is repeated)
in the text.

(a) Myrsky keskeyttipuistokonsertin.
(b) Puistokonsertti keskeytyi.

A storm interrupted the park
concert.
The park concert was interrupted.

(a) Perhe kohottaa elintasoaan.

The family is raising its standard of
living.
The standard of living is rising.

(b) Elintaso kohoaa.

In the sentences marked (a), the action of the verb directly affects
something other than the subject; that is, the verb has a direct object and is
a transitive verb.
In the sentences marked (b) the action of the verb merely involves the
subject itself; the verbs are intransitive, they cannot have a direct object.
Among the most common intransitive verbs are olla, istua, seisoa, maata,
nukkua, mennä, tulla, liikkua, kulkea, juosta and others that denote being
(in a place, in a state) or motion.
In Finnish, unlike in English, one and the same verb can seldom be used
both transitively and intransitively. Even when both are derived from the
same root, two clearly separate verbs are used.

139

Among the Finnish derivative verbs, typical transitives are, for instance,
the many causative verbs ending in -ttaa (-ttää) (basic meaning ”to cause to
do, to make do something”).
Typical intransitive verbs are, for instance, the numerous reflexive verbs
ending in -ua (-yä), -utua (-ytyä).
Note: Finnish intr. verbs often correspond to passive verb forms in English. Note the
difference between the passive and the intr. verb in Finnish:
Puistokonsertti keskeytyi. (Nousi myrsky.)
The concert in the park was interrupted.
(There arose a storm.)
X:n pitkä puhe keskeytettiin.
X’s long speech was interrupted.
(Puheenjohtaja keskeytti sen.)
(The chairman interrupted it.)
With the Finnish passive, it is always understood that (although it is not indicated by
whom) the action is performed by a person or persons (’’one does, people do”). Where this is
not the case, intr. verbs are used.

Exercises
1. a) Harkitse asiaa vielä. - Harkitkaamme sitä yhdessä.
Esitä ongelma asiantuntijoille.
Työskentele tämän asian hyväksi.
Rohkaise poikaa eteenpäin urallaan.
Rupea harrastamaan terveitä elämäntapoja.
Hoida sinä raha-asiat.
Nauti elämästä, rakkaani.
Pakene, ennen kuin on liian myöhäistä.
b) Ä lä ajattele vain vanhoja ajatuksia. - Älkäämme ajatelko vain vanhoja ajatuksia.
Älä lue vain vanhoja kirjoja.
Älä käytä vain vanhoja sanoja.
Älä opi vain vanhoja viisauksia.
Älä kysy vain vanhoja kysymyksiä.
Älä anna vain vanhoja vastauksia.
Älä seuraa vain'vanhoja esimerkkejä.
2. a) Isän lompakko on kadonnut. Kaikki etsimään!
Risto etsii olohuoneesta. - Risto etsiköön olohuoneesta.
Kati juoksee pihalle.
Ilpo käy autotallissa.
Äiti soittaa löytötavaratoimistoon.
Joku ottaa yhteyttä poliisiin.
Joku tiedustelee talonmieheltä.
Jokainen käyttää järkeään.
Jokainen tekee parhaansa.
b) Mitähän lapset nyt tekisivät? - Tehkööt mitä haluavat.
Missähän he leikkisivät?

140
Mihinkähän he menisivät?
Mistähän nuoret keskustelisivat?
Mitähän he harrastaisivat?
Mitähän ihmiset ajattelevat meistä?
Mitenkähän ihmiset arvostelevat meitä?
Minähän iltana Laineet tulevat kylään?
3. On syytä esittää asiasta pari esimerkkiä. - Esitettäköön asiasta pari esimerkkiä.
On syytä mainita, että X on maan parhaita shakinpelaajia.
On hyvä muistaa, mitä Paasikivi on sanonut.
Pitäisi ajatella asian toistakin puolta.
On sanottava suoraan, että tulos on huono.
Täytyy tunnustaa, että kilpailun taso on korkea.
Ei ole syytä luvata mahdottomia.
Ei pidä estää nuorisoa kokeilemasta uutta.
Ei sovi unohtaa, että asian päättävät poliitikot.
4. a) Käytä tähän harjoitukseen verbit herättää, herätä, jättää, jäädä, kuljettaa, kulkea,
palata, palauttaa, pudota, pudottaa, päästä, päästää, synnyttää, syntyä.
Kukkaroni o n ...... , äiti. - Mitä, oletko sin ä.......kukkarosi?
M ies...... kuorma-autoa 8 tuntia päivässä. Kuorma-auto........80 km tunnissa.
Pidimme parhaana...... lapset kotiin. He eivät millään haluaisi........kotiin.
M in ä...... aina turhan aikaisin. - Mikä sin u t........?
L apsi......tähän maailmaan avuttomana. Suomessa ä id it...... lapsensa sairaalassa.
A io n ...... tämän kirjeen lähettäjälle. Milloin tyttärenne........matkaltaan?
V anki...... vapaaksi huomenna. On tullut m ääräys........hänet vapaaksi.
b) Näkeekö joku jo laivan ? - Joko laiva näkyy ?
Löysivätkö lapset jo kissan?
Kuuletteko jo musiikkia?
Tunnetteko jo kipua (kipu pain)?
Muutitko jo mieltäsi?
Valmistitko jo ruuan?
Kaatoiko oppositio jo hallituksen?
Siirsikö Pekka tuolin jo liian kauas?
5. Pronominiharjoitus: mikään.
Ystävällinen täti tapaa pihalla pikku pojan.
No, pikku ystäväni, mikä sinun nimesi on ? - Ei mikään.
Missä sinä asut?
Mistä sinä erikoisesti pidät?
Mitä sinun isäsi tekee?
Mihin sinä olet menossa?
Miksi sinä aiot kun tulet suureksi?
Minä päivinä sinä olet koulussa?
Millä raitiovaunulla sinä menet kouluun?
Minkä koulun oppilas sinä olet?
Mille luokalle sinä pääset ensi keväänä?
Miltä koulunkäynti sinusta tuntuu?
Mitkä noista leluista ovat sinun?
6 . Voiko tohtoria tavata n y t? - Kyllä, tohtori on nyt tavattavissa.
Voiko tämän teoksen lainata? E i,. . .

141
Voiko tässä asiassa tehdä mitään? E i,. . .
Voiko nyt odottaa lämmintä säätä? K yllä,.. .
Voiko tätä lehteä tilata puoleksi vuodeksi? K yllä,. . .
Voiko sellaista arvostelua ymmärtää? E i,. . .
Voiko kielen kaikki sanat kääntää? E i,. . .
Voiko näitä äänilevyjä saada kaupoista? K yllä,. . .

Vocabulary
A

aiheutta/a aiheutan aiheutt/i-anut
ainoa/laatui/nen-sen-sta-sia (= ai­
nutlaatuinen
ann/os-oksen-osta-oksia
arvoi/nen-sen-sta-sia (+ gen.)
(arvo value, worth)
arvostel/1 a-en-i-lut
arvostelu-n-a-ja
edes (ei edes not even)
eep/os-oksen-osta-oksia
ep äil/1 ä-en-i-lyt
esittä/ä esitän esitti esittänyt
harki/ta-tsen-tsi-nnut
harva/puhei/nen-sen-sta-sia
(=£ puhelias)
huumori-n-a
hyödylli/nen-sen-stä-siä
itse/päi/nen-sen-stä-siä
jalo-n-a-ja
johdosta (postpos. with gen.)
juoni juonen juonta juonia
kannatta/a kannatan kannatt/i-anut
kansalai/nen-sen-sta-sia
kirjailija-n-a kirjailijoita
kirjallinen-sen-sta-sia (cf. suul­
linen oral)

to cause, effect, give rise to
unique
portion, helping
worth (something)
to criticize, review
criticism, review
even, at least
epic
to doubt
to present, perform; to propose,
suggest
to consider, think over
taciturn, silent
humor
useful
stubborn, self-willed
noble
due to, owing to. because of
plot, scheme
to support; to pay, be worthwhile
citizen
writer, author
written; literary

142

komedia-n-a komedioita
kosi/a-n kosi kosinut
kärsi/ä-n kärsi kärsinyt
käänn/ös-öksen-östä-öksiä
myöntä/ä myönnän myönsi
myöntänyt ( # kieltää)
nerokas nerokkaan nerokasta nerok­
kaita (cf. nero genius)
nummi nummen nummea nummia
pae/ta pakenen pakeni paennut
piirre piirteen piirrettä piirteitä
suurin piirtein
pohja-n-a pohjia
proosa-n-a
pysty/ä-n-i-nyt (jhk, tekemään jtk)
(= voida, kyetä)
päätty/ä päätyn päättyi päättynyt
rukka/nen-sen-sta-sia
saada rukkaset
runoilija-n-a runoilijoita
sentään (= kuitenkin)
sivisty/nyt-neen-nyttä-neitä
(cf. sivistys culture, education;
civilization)
sormi sormen sormea sormia
sortu/a sorrun sortui sortunut
sotilas sotilaan sotilasta sotilaita
suutari-n-a suutareita
tekijä-n-ä tekijöitä
tempera/ mentti-mentin-menttia
teos teoksen teosta teoksia
tyyli-n-ä tyylejä
uskonnolli/nen-sen-sta-sia
vakuutta/a vakuutan vakuutt/i-anut
veljes veljeksen veljestä veljeksiä
viina-n-a viinoja
yhteis/kunta-kunnan-kuntaa-kuntia

comedy
to propose (marriage)
to suffer, endure
turning, turn; translation
to say yes, admit; to grant
ingenious, brilliant
heath
to flee, escape
trait, feature
in the main, roughly
bottom; north
prose
to be able, be capable, can
to end, come to an end. expire
leather mitten
be refused (when proposing), be
turned down
poet
yet, still, however
cultivated, educated; civilized

finger
to fall, tumble down; succumb, go
under
soldier
shoemaker
doer, maker; author; factor
temperament
work, piece of work, product
style
religious
to insure; to assure; to confirm; to
convince
one of brothers
spirits, (hard) liquor, alcohol
society, social system

143

Idioms:
olla saatavissa
saada joku tekemään jtk
sinänsä (from se)
suoraa päätä
varmuuden vuoksi

to be had, to be available
to make someone do something
as such, in itself, as it is
straight, directly
to make sure, for safety’s sake

B

avara-n-a avaria (avaruus space)
edelli/nen-sen-stä-siä
huoli huolen huolta huolia
jälkimmäi/nen-sen-stä-siä
kartano-n-a-ita
kehto kehdon kehtoa kehtoja
kokoelma-n-a kokoelmia
lauta laudan lautaa lautoja
lyyri/nen-sen-stä-siä (cf. lyriikka
lyric poetry)
maja-n-a majoja
menehty/ä menehdyn menehty/i-nyt
mitta mitan mittaa mittoja
neito neidon neitoa neitoja
nurmi nurmen nurmea nurmia
näyte näytteen näytettä näytteitä
syli-n-ä sylejä

spacious, wide
former
care, concern; trouble, worry
latter
mansion, manor, estate
cradle
collection
board
lyric(al)
hut, cottage, house, dwelling
to perish, die
measure, measurement; meter
maiden
grass, lawn
specimen, sample
lap, arms

14
Jam es tutustuu m urteisiin
Hannu (helsinkiläinen), Sirpa (savolainen), Heini (hämäläinen), James.
Sirpa.
Heini.

Katsokaa, James! Häntä ei olekaan näkynyt pitkään aikaan.
Huudetaan hänet meidän pöytään. Hei, James!

144

Hannu.
James.
Hannu.
James.
Hannu.
Sirpa.
James.

Heini.
Hannu.

Sirpa.
Hannu.

Heini.
Sirpa.
Hannu.
Heini.
Sirpa.
Hannu.
Heini.
Sirpa.
James.
Hannu.
Heini.
Sirpa.
Hannu.

Hei. Jaska, tänne päin! Liity joukkoon!
Terve, mitäs te täällä teette? Mää ihmettelen kauhiast.
Kas vain, sinä luet Väinö Linnaa.
Mistä sinä sen arvasit?
No kun sinä puhut ihan kuin Hietanen Tuntemattomassa sotilaas­
sa.
Väitätkö sinä ymmärtäväsi Linnan sotilaiden puhetta? Nehän
käyttävät kukin oman kotiseutunsa murretta.
Suomelan Lauri, teini-ikäinen koulupoika, on ollut minulle hyvä­
nä tulkkina. Mutta kuulkaa, yhtä minä olen ihmetellyt: ovatko
nämä murteet todella vieläkin käytännössä siinä määrin kuin
ennen? Minä olen matkustellut ympäri Suomea enkä ole vielä
kuullut kenenkään todellisuudessa sanovan että ”mää ihmettelen
kauhiast”.
Sinä olet ilmeisesti ollut tekemisissä pääasiassa kaupunkilaisten
kanssa.
Ja ota huomioon: ulkomaalaiselle puhutaan tietenkin yleiskieltä.
Mutta menepä sopivan tilaisuuden tullen Turun tai Kuopion
torille, missä ihmiset puhuvat toistensa kanssa aivan vapaasti ja
estottomasti, ja pidä korvasi auki.
Kyllä murteet ovat olemassa, eri asia sitten on kuinka kauan.
Tänä joukkotiedotusvälineiden ja yhtenäiskulttuurin aikakautena.
Kaipa niiden käyttö vähenee jatkuvasti. Mutta annetaanko Jaskal­
le pari näytettä näistä murre-eroista? Miten te tytöt sanoisitte
oman kotipaikkakuntanne murteella vaikkapa lauseen minä jään,
jos saan?
Hämeessä sanottaisiin mää jään jos saan.
Savossa minä jiän jos suan.
Päivää, minulla on nälkä.
Päivää, mulla on nälkä.
Päevee, minulla on näläkä.
Mihinkä te menette marjoja ja sieniä poimimaan?
Mettään.
Mehtään tietysti.
Parasta kiertää Savo kaukaa!
No, joskus vuorostaan länsimurteet eroavat enemmän yleiskieles­
tä. Sanopas sinä Heini hämäläisittäin kahden tunnin työ.
Kahren tunnin tyä.
Savoksi kahen tunnin työ.
Eroja on sanastonkin puolella. Millä saunassa kylvetään, tytöt?

145

Heini.
Sirpa.
Heini.
James.

Hannu.
Sirpa.
Heini.
James.
Hannu.
Sirpa.
Heini.

Hannu.
Sirpa.

Hannu.

Sirpa.

Länsi-Suomessa vihdalla.
Ja idässä vastalla. Ja sitten ihaillaan kaunista kesäiltaa.
Tarkoitat suviehtoota.
Saanko minäkin pyytää puheenvuoroa? Minulla on kaksi kysymystä.Ensiksi: tämä yleiskieli - mihin murteeseen se lähinnä
perustuu?
Siinä on aineksia kaikista.
Aikoinaan kirjakieli kyllä syntyi Turun ja sen lähimurteiden
pohjalle.
Mutta myöhemmin itämurteet tulivat vahvasti mukaan kuvaan.
Ja toiseksi: onko mahdollista sanoa, missä päin maata puhutaan
kaikkein kauneinta suomea?
Tuota moni ulkomaalainen kysyy, mutta se on oikeastaan aika
epätieteellinen kysymys. Eiköhän se liene makuasia.
Minä olen kuullut kehuttavan Jyväskylän-Keuruun seutuja.
Ei missään tapauksessa Helsingissä, täällä ruotsin kielen vaikutus
on niin voimakas. Helsinkiläisnuorison slangi, stadin1 kieli, on
puoleksi ruotsia, puoleksi suomea.
"Juu, kummä tulin skolesta himaan, niin siäl oli jo kaikki: faija ja
mutsi ja broidi ja systeri.”12
Sori vaan, mutta eipäs unohdeta englannin vaikutusta. Tiedätkö
Jaska mitä nimitystä monet suomalaiset tätä nykyä käyttävät
englannin kielestä? ’’Kolmas kotimainen kieli.”
No se nyt on liioittelua, se on vain huuli. Mutta hei, nyt show
alkaa. Siinä esiintyy se uusi kotimainen tähti, se Frankie-niminen
poppari? Se seisoo jo tuolla mikki4 kädessä.
Ja meikki3 naamassa. Ja laulaa ’’Love is love”. Okei, Hannu,
kuunnellaan vaan . . .

Huomio! Ovatko kaikki valmiina?
Lapsi tekee koko ajan huomioita ympäristöstään (= huomioi ympäris­
töään).
Täytyy ottaa huomioon kaikki asianhaarat.
Älä kiinnitä huomiota sivuseikkoihin!

1. Helsingin (stadi kaupunki, ruots. stad) 2. Niin, kun minä tulin koulusta kotiin, niin siellä
olivat jo kaikki: isä ja äiti ja veli ja sisar. 3. pop-star 4. mike (mikrofoni) 5. make-up (=
ehostus)
10 Finnish for Foreigners 2

146

’’youth”
Lauri on vasta nuorukainen (= nuori mies t. poika).
Nuoriso (= nuoret) on kansakunnan toivo.
Nuoruus (= vähäinen ikä) ja hulluus, vanhuus ja viisaus (sananlasku).
matkustaa—matkustella
Liikemies matkusti Ja­
paniin.
Tänään ajan kaupun­
kiin.

Turisti matkusteli mo­ ’’matkustaa, ajaa jatku
vasti t. toistuvasti (jos
nessa maassa.
kus: huvikseen)”
Pyhäisin ajelemme
usein kaupungin ympä­
ristössä.

moni—monet
Moni (ihminen) ajattelee näin = Monet (ihmiset) ajattelevat näin.
Monella asialla on kaksi puolta = Monilla asioilla on kaksi puolta.
Samoin: Muutama päivä (= muutamia päiviä) sitten.
Harva ymmärtää (= harvat ymmärtävät) asian todellisen merkityksen.
millä tavoin? = millä tavalla?
tällä tavoin, sillä tavoin, monella tavoin
tällä kertaa (= tällä kerralla), sillä kertaa
missä määrin? siinä määrin, jossain määrin

Structural notes
1. The potential mood
Ymmärtä/ne/tte, mitä tarkoitan.
Joku ajateli le/e, että liioittelen.
Mitähän hän vastan/ne/e?
Serkkusi eivät odotta/ne tällaista
vastausta.

You probably understand what I
mean.
Somebody may think that I am
exaggerating.
I wonder what he will answer?
Your cousins are not likely to
expect an answer like this.

The potential mood presents the action of the verb as possible, likely, or
uncertain. Its use is limited to literary Finnish.

147

The potential marker is -ne- which may be modified through assimilation
(cf. the changes in the participle suffix -nut, -nyt: teh/nyt, but ajatel/lut,
sur/rut,juos/sut). The most practical way of forming the potential present is
to drop the final -ut (-yt) of the past participle (active) and to add e +
personal ending, e.g. tehnyt - tehnein, tehne/t, tehne/e, tehne/mme,
tehne/tte, tehne/vät; neg. en, et, ei, emme, ette, eivät tehne; ajatellut ajatellein, surrut - surre/t, juossut - juosse/e etc.
The verb olla has an irregular potential form lie/ne/n, lie/ne/t, lie/ne/e
etc., for instance,
Mies lienee vielä elossa.

The man may still be alive.

Note the short form lie for lienee.
The structure of the potential perfect: auxiliary lienee + past participle
(active):
Hän lienee odottanut erilaista
vastausta.
Hän ei liene odottanut tätä
vastausta.

He may have expected a different
answer.
He may not have expected this
answer.

The corresponding passive forms:
Present
Otaksuinaineen (luulilaineen), että . . .
Ei otaksu/tta/ne (luuliia/ne), e ttä . . .

It may be presumed th a t. . .
It may not be presumed th a t. . .

Perfect
Lienee otaksuittu (luulitu), e ttä . . .
Ei liene otaksu!ttu (luulitu), että . . .

It may have been presumed th a t. . .
It may not have been presumed that

In speech - and often also in written Finnish - various other expressions
are preferred to the potential mood; examples:
Bensiini kallistunee =

Ajatuksesi lienee liian
optimistinen =
Tietäneekö tyttö, mitä tekee? =

B. luultavasti (mahdollisesti, toden­
näköisesti, varmaankin, ehkä, kai,
kaiketi) kallistuu.
On mahdollista (luultavaa, todennä­
köistä), että b. kallistuu.
Ajatuksesi saattaa (voi, taitaa)
olla. . .
Mahtaako tyttö tietää, mitä tekee?
Tietääköhän tyttö, mitä tekee?

148

2. Subject in partitive
1. (a) Huoneessa on (istuu, seisoo,
makaa) lapsia.
(b) Lapset ovat 6-10 -vuotiaita.
2. (a) Kaduilla kulki (juoksi, käveli,
liikkui, marssi) ihmisiä.
(b) Ihmiset kulkivat satamaa
kohti.

There are children (sitting, standing,
lying) in the room.
The children are 6-10 years old.
There were people going (running,
walking, moving, marching) on the
streets..
The people were going towards the
harbor.

Huoneessa oli monta lasta.

There were many children in the
room.
Kadulla käveli muutamia (useita) There were some (several) people
walking on the street.
ihmisiä.
When the subject of a sentence, the noun is most often in the basic form,
and the subject and predicate agree in number (as in lb, 2b above).
When, however, the subject is more indefinite - particularly when
speaking about it for the first time (cf. situations with ’’there is, there are” in
English) - the subject may appear in the partitive. In such sentences the
verb always stays in the singular (as in la, 2a above).
The subject can be in the partitive only if the verb denotes either motion
or being somewhere and is intransitive (see Book 2, 13:2).
Note. How to say ’’Finns are ..
Suomalaiset ovat ujoja.
Kissat rakastavat mukavuutta.

Finns are shy.
Cats love comfort.

When the subject stands for an entire category of people or things, Finnish uses the basic
form pi., not the partitive.
How to say ’’some (few, several, many, most) Finns are ..
Jotkut t. muutamat (harvat) suomalaiset
ovat vilkkaita.
Useat (monet, useimmat) eläimet pelkäävät
ihmistä.

Some (few) Finns are lively.
Several (many, most) animals are afraid of
man.

3. toinen toistaan (reciprocal pronoun)
Sinä tunnet minut ja minä sinut;
me tunnemme (toinen) toisemme.

You know me and I know you;
we know each other.

149

Me pidämme toisistamme,
toinen toisestamme.
Kirjoitatteko te toisillenne?
toinen toisellenne?
Miksi kansat vihaavat toisiaan ?
toinen
toistaan ?

We are fond of each other.

The reciprocal pronoun in Finnish
different ways:
(1) the pi. form of toinen in the case
required + poss.suff.
(2) toinen (indecl.) + the sing,
form of toinen in the case
required + poss. suff.

is toinen which can be used in two

Do you write to each other?
Why do nations hate one another?

toisi/sta/mme
toisi/lle/nne
toinen toise/sta/mme
toinen toise/lle/nne

Exercises
1. Käytä seuraavassa potentiaalia.
Voi olla, että sumu häiritsee lentoliikennettä.
Tyttö taitaa muuttaa mielensä kuultuaan tämän.
Astasta saattaa nousta suuri melu.
Ette varmaankaan tosissanne harkitse eroa.
Mahtaako hän tietää, miten suuresti häntä rakastan?
Enemmistön mielipide todennäköisesti voittaa tälläkin kertaa.
Ihmiset luultavasti pelkäävät verojen taas nousevan.
Tapaus on varmaankin makupala skandaalilehdistölle,
2. Valmistuuko Harri pian ? - Hän lienee jo valmistunut.
Eroavatko Jokiset?
Tunnustaako murhaaja?
Hoidetaanko asia nyt heti?
Liittyykö Matti tähän uuteen seuraan?
Tehdäänkö sopimus pian?
Muodostetaanko uusi hallitus tällä viikolla?
Valitaanko uusi johtaja kohta?
Suorittavatko Jussi ja Lassi pian tutkintonsa?
3. Näinkö te ymmärrätte asian ? - Näin se nykyisin ymmärrettäneen.
Näinkö tuomari (judge, justice) tulkitsee tämän lainkohdan?
Näinkö opettajanne opettaa tämän asian?
Näinkö professorinne selittää tämän ilmiön (phenomenon)?
Näinkö te käsitätte suomen kielen alkuperän?
Näinkö tri X hoitaa sydänpotilaita?
Näinkö käännätte tämän termin?
Näinkö te kirjoitatte tämän sanan?
4. a) Katso, tuolla on poikia. He juoksevat. - Katso, tuolla juoksee poikia.

150
Tuolla on tyttöjä. He kävelevät.
Tuolla on kaloja. Ne uivat.
Tuolla on lintuja. Ne lentävät.
Tuolla on sotilaita. He marssivat.
Tuolla on uusia autoja. Ne seisovat.
Tuolla on auringonottajia. He makaavat.
Tuolla on ihmisiä. He hiihtävät.
Tuolla on muutamia tovereitani. He istuvat.
b) Katso, tuolla on tyttöjä. He juttelemat. - Tuolla on juttelemia tyttöjä (t. Tuolla on
tyttöjä, jotka juttelemat t. Tuolla on tyttöjä juttelemassa).
Tuolla on sotilaita. He laulavat.
Tuolla on autoja. Ne odottavat ostajia.
Tuolla on auringonottajia. He ruskettuvat.
Tuolla on poikia. He pelaavat palloa.
Tuolla on ihmisiä. He nauravat.
Tuolla on opiskelijoita. He kuuntelevat luentoa.
Tuolla on tovereitani. He keskustelevat.
5. On paljon (joitakin) ihmisiä, jotka harrastavat postimerkkejä. - Monet (muutamat)
ihmiset harrastavat postimerkkejä.
On paljon eläimiä, jotka pelkäävät ihmistä.
On paljon lapsia, jotka eivät pidä koulunkäynnistä.
On joitakin lintuja, jotka eivät lennä.
On paljon viljalajeja, jotka eivät menesty Suomessa.
On paljon vanhoja tapoja, jotka ovat nykyisin unohtumassa.
On paljon ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseään.
On joitakin asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin toiset.
6 . Pronominiharjoitus: toisiaan, toinen toistaan.
T yttöjä poika rakastivat...... (........)
He tapasivat...... (.......) joka päivä.
He soittivat...... (........ ) monta kertaa päivässä.
He eivät välittäneet mistään muusta k u in ...... (........)
Te kaksi olette liian riippuvaisia...... (........)
Te olette liian paljon tekemisissä...... (........) kanssa.
Te ette varmaankaan tule toimeen ilm an...... (........)
Pekka ja minä tutustuimme...... (........) vuosi sitten.
Me kerromme kaiken...... (........)
7. Käytä seuraaviin lausepareihin verbit kalastaa, kalastella, kirjoittaa, kirjoitella, kysellä,
kysyä, laulaa, laulella, piirrellä, piirtää, rakennella, rakentaa, selitellä, selittää, toistaa,
toistella sopivassa muodossa.
Rakennusmestari...... talon. Pikkupojat........leikkitaloja.
Koulun juhlassa la p se t...... ennen rehtorin (headmaster, principal) puhetta. L a p si........
leikkiessään koko ajan.
Viisivuotias...... paljon. Mitä hän nyt ju u ri........?
Raijalleko sin ä ...... kirjettä? Niin, m e ........toisillemme usein.
Saaristolaiset...... paljon. Kesämökillä m e........huviksemme.
Arkkitehti...... taloja. Puhelimeen puhuessaan m onet........ympyröitä paperiin.
Ole hyvä j a ...... vielä kerran mitä sanoit! Kuinka kauan minun p itä ä ........samaa?
Sinun ei tarvitse jatkuvasti...... asiaa, jo s ........ sen kerran tarpeeksi selvästi.

151

Vocabulary
aika/kausi-kauden-kautta kausia
aikoina/an (-«/, -si etc.)
aines aineksen ainesta aineksia
(often pi.)
ero-n-a-ja
esiinty/ä esiinnyn esiinty/i-nyt
esto/ton-ttoman-tonta-ttomia
(=£estynyt; cf. esto inhibition)
huuli huulen huulta huulia
ihmetel/lä ihmettelen ihmetteli
ihmetellyt (jtk)
joukko/tiedotus/välineet-välineitä
(väline-en-ttä-itä means, medium,
tool, instrument)
kehu/a-n-i-nut
kiertä/ä kierrän kiersi kiertänyt
kirja/kieli-kielen-kieltä-k ieliä
käytäntö käytännön käytäntö/ä-jä
liioitel/la liioittel/en-i liioitellut
liitty/ä liityn liitty/i-nyt (jhk)
lähinnä
matkustel/la-en-i-lut
murre murteen murretta murteita
naama-n-a naamoja (colloq.)
(= kasvot)
nimit/ys-yksen-ystä-yksiä
nuoriso-n-a
oikeastaan
perustu/a-n-i-nut (jhkjllek)
poimi/a-n poimi poiminut
sanasto-n-a-ja
seutu seudun seutua seutuja
sieni sienen sientä sieniä

period; age, era, epoch
in one’s time, once in the past
material, stuff; matter, substance;
element, ingredient
separation, divorce; difference,
distinction
to appear, perform; to occur, be
found
uninhibited
lip; (colloq.) light, witty remark
to wonder, marvel, be surprised, be
puzzled at
mass media

to praise, compliment
to go (a)round, go about; to turn,
wind, rotate
written language, literary language
practise, use, usage
to exaggerate
to join (something), become a
member
nearest; primarily, in the First place
to travel about, keep traveling
dialect
face
name, term; nomination,
appointment
youth, young people
really, actually, as a matter of fact
to be based upon, rest on
to pick, gather
vocabulary, glossary
region, parts, area, neighborhood
mushroom; fungus; sponge

152

teini-ikäi/nen-sen-stä-siä
todellis/uus-uuden-uutta-uuksia
vuorosta/an ( ni, -si etc.)
yhtenäi/nen-sen-stä-siä
yleis/kieli-kielen-kieltä-kieliä

teen-ager
reality
in one/s (my, your etc.) turn
uniform, homogeneous; coherent
standard language

Idioms:
olla tekemisissä ijnk kanssa)
pyytää puheenvuoroa
siinä määrin
tätä nykyä (= nykyään)

to deal, have to do with, to be
associated with
to ask permission to speak, ask for
the floor
to the extent, to such a degree
at present, for the time being

15
Suom en historiaa vuosilukuina
N. 100jKr.

V.

V.
V.

V.
V.
V.

alkoi suomalaisten muutto Suomenlahden eteläpuolelta
nykyiseen Suomeen. Tämä muutto tapahtui vähitellen,
vuosisatojen kuluessa, eri heimoina (’’suomalaiset”, hämä­
läiset ja karjalaiset), joista myöhemmin muodostui Suomen
kansa.
1155-1293 ruotsalaiset valloittivat Suomen ja toivat tänne kristinus­
kon (roomalaiskatolisen kirkon), Ruotsin lain ja pohjois­
maisen, suhteellisen demokraattisen yhteiskuntajärjestyk­
sen.
1527
Ruotsi-Suomi omaksui protestanttisen opin luterilaisessa
muodossa.
1543
Turun piispa Mikael Agricola, ’’Suomen kirjakielen isä”,
julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ABC-kirjan eli
aapisen.
1640
perustettiin Turun akatemia (yliopisto).
1642
ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen Raamattu.
1809
Ruotsi menetti Napoleonin ajan sodissa koko Suomen
Venäjälle. Maa sai sisäisen itsehallinnon (autonomian);

153

V.

1812

V. 1835

V. 1899

V. 1906 _

vanha Ruotsin laki jäi voimaan. Myöhemmin Suomi sai
myös oman raha-ja postilaitoksen.
pääkaupungiksi tuli Turun sijasta Helsinki, jonne viisitois­
ta vuotta myöhemmin, Turun suuren palon jälkeen, siirret­
tiin myös yliopisto.
Elias Lönnrot julkaisi keräämänsä vanhat kansanrunot
Kalevala-nimisenä eepoksena. Kalevalalla tuli seuraavien
vuosikymmenien aikana olemaan valtava vaikutus suo­
menkielisen kirjallisuuden ja suomalaisen kansallistunnon
kehitykseen.
venäläiset julkaisivat ns. helmikuun manifestin, joka käy­
tännöllisesti katsoen hävitti Suomen erikoisaseman. Tilan­
ne paheni pahenemistaan; venäläistämispolitiikka näytti
uhkaavan kansakunnan olemassaoloa.
Suomi sai uuden, demokraattisemman perustuslain. Mai­
nittakoon, että tällöin Suomen naiset - ensimmäisinä
Euroopassa - saivat äänioikeuden. Poliittinen tilanne Suo­
messa parani Venäjän jouduttua Japanin sodan, suurlakon

C.G. Mannerheim (1867-1951)

V. 1917

V. 1939,

V. 1941

ja kiihkeän vallankumouksellisen toiminnan johdosta heik­
kouden tilaan.
ensimmäinen maailmansota ja vallankumous tekivät lopun
Venäjän keisarikunnasta. Suomi julistautui itsenäiseksi
valtioksi 6.12. Pian sen jälkeen syttyi ’’punaisten” ja
’’valkoisten” välinen kansalaissota, joka seuraavana kevää­
nä päättyi jälkimmäisten voittoon.
Seuraavat kaksi vuosikymmentä olivat monessa suhteessa
nopean edistyksen aikaa. Suomessakin tuntui kuitenkin
maailman suuri pulakausi 1930-luvun alussa. Myös luok­
ka- ja kieliristiriidat jakoivat yhä kansaa eri leireihin.
toisen maailmansodan alussa, Neuvostoliitto vaati Suomel­
ta eräitä raja-alueita varmistaakseen Leningradin turvalli­
suuden. Kun neuvottelut eivät johtaneet tulokseen, Neuvos­
toliitto hyökkäsi Suomeen. Tässä ns. talvisodassa Suomi
menetti voittajalle suurimman osan Karjalaa, mm. maan
toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.
Suomi, joka Neuvostoliiton pelosta oli lähestynyt Saksaa,
yhtyi Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja valloitti

J

155
Alvar Aalto (s. 1898) on nykyhetken
kuuluisimpia suomalaisia

V. 1944

V. 1948

V. 1951

aluksi takaisin menettämänsä alueet. Myöhemmin Suomel­
le julisti sodan myös Iso-Britannia, mutta ei Yhdysvallat,
tämä ns. jatkosota päättyi Suomen tappioon. Rauhan ehdot
olivat kovat. Neuvostoliitolle jouduttiin luovuttamaan lisää
alueita ja maksamaan suuri sotakorvaus. Lähes puoli
miljoonaa karjalaista - 11 % koko Suomen asukasluvusta
- siirtyi menetetyiltä alueilta muuhun Suomeen. Lisäksi
saksalaiset, jotka jouduttiin asevoimin ajamaan PohjoisSuomesta, hävittivät lähtiessään suuren osan Lappia. Ti­
lanne näytti lähes toivottomalta.
Maa selviytyi kuitenkin vaikeuksistaan. Karjalaisille han­
kittiin uudet elinmahdollisuudet. Teollisuuden tuotanto
alkoi nopeasti nousta. Pommitetut kaupungit ja hävitetty
Lappi jälleenrakennettiin.
solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-,
yhteistyö- ja avunantosopimus (”yya-sopimus”), joka on
siitä lähtien ollut Suomen idän-politiikan perustana,
kuoli marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, sotien ylipääl­
likkö ja tasavallan presidentti 1944-46.

Kaksi presidenttiä: J.K. Paasikivi (1870-1956) ja Urho Kekkonen (s. 1900)

V. 1952
V. 1955
V. 1956
V. 1957

saatiin sotakorvaus maksetuksi. Samana vuonna pidettiin
Helsingissä olympiakisat.
Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi.
kuoli presidentti J.K. Paasikivi, sodanjälkeisen ulkopoliitti­
sen linjan luoja.
kuoli säveltäjä Jean Sibelius.

V. 1972

V. 1973

Urho Kekkonen valittiin neljännen kerran tasavallan presi­
dentiksi. Kekkosen aikana Suomen sodanjälkeinen ulkopo­
liittinen passiivisuus on vaihtunut aktiiviseksi puolueetto­
muuspolitiikaksi, johon Suomella idän ja lännen välisellä
paikallaan on hyvät mahdollisuudet. Tähän liittyen Suomi
on toiminut tärkeiden kansainvälisten poliittisten konfe­
renssien isäntämaana.
Suomi teki vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa ja
solmi samoihin aikoihin kauppasuhteet SEV:iin (COME­
CON :iin). 1970-luvulla on sisäpolitiikassa kiinnitetty eri­
tyistä huomiota sosiaalisiin uudistuksiin (peruskoulu, kan­
santerveystyö jne.).

saimme työn tehdyksi (= teimme työn kokonaan, loppuun asti)
velka saatiin maksetuksi, vilja korjatuksi
talo tuli rakennetuksi (= rakennettiin valmiiksi) puolessa vuodessa
’’anything, anybody”
a) kysymys-ja kieltolauseissa:
Ystäväni on pulassa. -Oletko tehnyt mitään auttaaksesi häntä?
- En ole tehnyt mitään.
- Oletko puhunut asiasta kenellekään?
- En kenellekään.
b) = kaikki (mahdollinen), jokainen (mahdollinen):
Ystäväni on pulassa. Teen mitä tahansa (hyvänsä, vain) auttaakseni
häntä.
vaikka mitä
Pyydän apua keneltä tahansa.

Structural notes
1. Ways of expressing future
Teen parhaani.
Tulen teke/mään parhaani.
Olen teke/väparhaani.

I shall do my best.

In addition to the use of the ordinary present tense, it is possible in
written Finnish to express the future by means of the verb tulla with the 3rd

158

inf. form ending in -maan (-mään), or the verb olla with the present
participle (active). Particularly the latter expression is limited to the
rhetorical or formal context.
These expressions can also be used when referring to future things in the
past tense:
Tämä lapsi oli näkevä ja kokeva
This child was to see and experience
(tuli näkemään ja kokemaan) paljon, a great deal.
Note: The expression with olla is generally only used in the sing.

2. The pronoun ”itse”
The pronoun itse (itsen itseä; sing, forms are used for pi. also) is used in
Finnish in two different ways.
(a)
Ostin itse/lle/ni kaulaliinan.
Tunne itse/si!
Marja puhuu aina vain itse/stä/än.

I bought myself a scarf.
Know thyself!
M. always speaks only about
herself.

When used reflexively, itse is inflected as required by the verb and
followed by the possessive suffix.
Note.
Ovi avautui itsestään.
Vanhus puhui itsekseen.

(b)
Itse kenraali I oli samaa mieltä.
Kenraali itse |
Itse pääministerillä
on
Pääministerillä itse/llä/än
ollut vaikeuksia opposition kanssa.

The door opened by itself.
The old man spoke to himself.

The general himself was of the same
opinion.
The Prime Minister himself has had
trouble with the Opposition.

itse may also be used to emphasize a noun. (Cf. Vieläpä or jopa kenraali
. . . Even the general ...)
When itse precedes this noun, it is not inflected.
When itse comes after the noun, it is inflected and followed by the
possessive suffix, except in the nominative (see the First example in b).

159

3. Verbs with -neVangin onnistui paeta.
Pakenetko todellisuutta unelmien
maailmaan?
Paetkaa,pato murtuu!

The prisoner managed to escape.
Do you flee reality into a dream
world?
Run, the dam is breaking!

A number of Finnish verbs, which end in -ta in their basic form, have the
element -ne- in their present tense. In all other respects, these verbs resemble
the ordinary -ta verbs (haluta, tavata, etc.).
Principal parts: paeta - pakenen - pakeni - paennut
Most of the -ne- verbs are derived from adjectives and express the same
thing as tulla (joksikin) + comparative:
Ilma kylme/ne/e, päivä lyhe/ne/e
The weather is getting colder, the
(= tulee kylmemmäksi, lyhemmäksi). day is becoming shorter.
Note:
Lääkäri parantaa sairaan ( = tekee paremmaksi, terveeksi); transitive verb.
Principal parts: parantaa parannan paransi parantanut
Sairas parantuu t. paranee ( = tulee paremmaksi, terveeksi); intransitive verb.
Principal parts: Iparantua parannun parantui parantunut
\(parata)paranen parani (parannut)
The forms in parentheses are rarely used; the corresponding forms of synonymous verbs
like parantua are used instead.

4. More about words in -nen
a) Nouns
The suffix -nen can be used to form diminutives:
kukka/nen a little flower,poika/nen a little boy, lad; (of animals:) young,
offspring;pala/nen (a little) piece.
Diminutives may also be used as terms of endearment: tyttöseni my dear
girl, kultaseni my darling, Leenaseni my dear Leena.
b) Adjectives
When used to form adjectives, the suffix is preceded by -i- (-inen). Its basic
meaning is ’’having (the characteristics of) something, being made of
something, being provided with something”. Below are typical examples of
this very common type of adjective:
- iloinen lapsi, kalainen järvi Jäinen tie, punainen (puna red color) ruusu;

160

- villainen puku, kultainen sormus, koivuinen pöytä;
- vaalea/tukkainen tyttö, sini/silmäinen suomalainen, silmälasi/päinen
mies, neli/jaikainen eläin, ruotsin/kielinen kirja, moni/merkityksinen
sana, vasemmisto/enemmistöinen eduskunta.
Note that the adjectives ending in -inen may also denote
- time: viime/kesäinen lomamatka, tämän/hetkinen tilanne, kaksi/päiväi­
nen kokous;
- place: keittiön viereinen huone, maan/alainen rautatie (= metro),
Helsingin ja Turun välinen liikenne.

Exercises
1.

a) "tulla tekemään".
Te pyydätte siis meiltä lainaa.
Harkitsemme pyyntöänne seuraavassa kokouksessa.
Tutustumme taloudelliseen asemaanne.
Luultavasti myönnämme teille tämän lainan.
Olen itse läsnä (present) kokouksessa.
Puhun puolestanne.
Teen kyllä kaiken voitavani.
En varmasti muuta mieltäni,
b) "olla tekevä".
Uskon, että tämä kaikki tapahtuu kerran.
Ihmiskunnan vanha unelma toteutuu.
Tulee aika, jolloin sodat loppuvat.
Rakkaus voittaa vihan.
Ihminen on onnellisempi kuin nyt.
2. itse.
a) Haluaisin ostaa itselleni nauhurin. (Pekka haluaisi o sta a ...... nauhurin.)
K atselin...... peilistä. (Pekka........)
L uotan......
Tunnen...... hyvin.
N äen ...... virheitäkin.
K ysyin...... , mitä todella halusin.
En ole kiinnostunut v a in ......
En tee tä tä ...... tähden.
b) Juhlassa oli itse sisäministeri. Aivan, sisäministeri itse.
Tapasin eilen...... Alvar Aallon.
Katselin silmästä silm ään...... presidenttiä.
Tutustuimme tän ää n...... arkkipiispaan (arkki- arch-).
Sain tämän tehtävän...... pääjohtajalta.
Nuorimies kirjoitti...... Miss Suomelle.
Urheilureportteri oli tehnyt haastattelun...... Paavo Nurmesta.

161
3. Muoti lyhentää hameita. - Hameet lyhenevät; ne ovat lyhentyneet.
Ompelija pidentää pukua.
Valokuvaaja suurentaa kuvan.
Työläiset leventävät siltaa.
Koetamme pienentää menoja.
Suuri perhe enentää äidin työtä.
Sade viilentää ilmaa.
Vuodet vanhentavat ihmistä.
4. Lentokone nousi ja nousi. - Lentokone nousi nousemistaan.
Puu kasvoi ja kasvoi.
Rouva H. ei osannut lopettaa; hän puhui ja puhui.
Tanssijat harjoittelivat jatkuvasti.
Tilanne paheni jatkuvasti.
Kesällä yö lyhenee jatkuvasti.
Merelle lähtevä laiva pienenee koko ajan.
5. Lähdetkö kanssani huviajelulle?
Minun täytyy kirjoittaa ensin tämä kirje. - Entä kun olet saanut kirjeen kirjoitetuksi?
Sitten minun täytyy postittaa se.
Sitten minun täytyy lukea eräs artikkeli.
Sitten minun täytyy syödä päivällinen.
Sitten minun täytyy pestä pyykkiä.
Sitten minun täytyy siivota autotalli.
Sitten minun täytyy vahata auto.
6 . Pojalla on pitkä tukka - hän on pitkätukkainen.
Miehellä on pitkä nenä ja kalju (bald) pää.
Sihteerillä täytyy olla nopea älyjä hyvä muisti.
Niemisen Ristolla on hyvä pää.
Tv-kuuluttajalla täytyy olla miellyttävä ääni.
Nuoret haluavat vaihtelua.
Pekka käyttää vasenta kättään.
Tämä kokous pidetään joka viikko.
Toissa päivänä saapunut uutinen yllätti meidät kaikki.
Talon takana oleva alue sopii kyllä puutarhaksi.
Ruotsin ja Suomen välillä sijaitseva meri on nimeltään Pohjanlahti.
7. Sanoinko syöväni tätä? Sanoit syöväsi mitä tahansa, mutta et syö mitään.
Sanoinko lähteväni sinne?
Sanoinko viihtyväni täällä?
Sanoinko pitäväni hänestä?
Sanoinko saavani lainan häneltä?
Sanoinko luottavani häneen?
Sanoinko olevani kiinnostunut tästä?
Sanoinko tekeväni sen nyt?
Sanoinko pystyväni tähän?
Sanoinko voittavani hänet?

11 Finnish for Foreigners 2

162

Vocabulary
aapi/nen-sen-sta-sia
ase-en-tta-ita
avun/anto-annon antoa
ehto ehdon ehtoa ehtoja
hallinto hallinnon hallintoa
heimo-n-a-ja
hyökä/tä hyökkään hyökkäsi
hyökännyt
hävittä/ä hävitän hävitt/i-änyt
itsenäi/nen-sen-stä-siä
itsenäisyys
jaka/a jaan jakoi jakanut
julista/a-n julisti julistanut
julistautu/a julistau/dun-tui-tunut
jälleen (= taas)
järjest/ys-yksen-ystä-yksiä
jäsen-en-tä-iä
kansalais/sota-sodan-sotaa-sotia
keisari n a keisareita
keisari/kunta-kunnan-kuntaa
-kuntia
kiihkeä-n-(t)ä kiihkeitä
kiinnittä/ä kiinnitän kiinnitt/i-änyt
kiinnittää huomiota (jhk)
korva/us-uksen-usta-uksia (from
korvata)
kristin/usko-n-a
Kristus Kristuksen Kristusta
eKr. (= ennen Kristusta)
jKr. (= jälkeen Kristuksen)
kuluessa (+ gen.) (cf. kuluttua)
käytännölli/nen-sen-stä-siä
laki lain lakia lakeja
lakko lakon lakkoa lakkoja
leiri-n-ä leirejä
linja-n-a linjoja
luoja-n-a luojia (from luoda to
create)

ABC book, speller, primer
weapon, arms
assistance, aid
condition, team
government, administration
tribe, clan, family
to attack, invade, fall upon
to destroy, devastate, ruin
independent
independence
to divide, share; distribute
to declare, proclaim, announce
to declare, proclaim oneself
again, anew; re­
order
limb; member
civil war
emperor
empire
hot, ardent, zealous, intense
to fasten, fix, attach
to pay attention to, take notice of
compensation, reparation,
indemnity
Christianity, Christian faith
Christ
B.C.
A.D.
in the course of, during
practical
law
strike
camp
line; route
creator

163

luovutta/a luovutan luovutt/i-anut
menettä/ä menetän menett/i-änyt
muodostu/a-n-i-nut (jstk)
nykyi/nen-sen-stä-siä
olympia/kisat-kisoja
omaksu/a-n-i-nut
pahe/ta pahenen paheni pahennut
palo-n-a-ja (= tuli/palo)
perusta-n-a perustoja
perustus/laki
piispa-n-a piispoja
pommitta/a pommitan
pommitt/i-anut
pommi-n-a pommeja
puolueettom/uus-uuden-uutta
raamattu raamatun raamattu/a-ja
risti/riita-riidan-riitaa-riitoja
riita riidan riitaa riitoja
sijasta (+ gen.)
sisäi/nen-sen-stä-siä ( # ulkoinen)
sodan/jälkei/nen-sen-stä-siä
solmi/a-n solmi solminut
(cf. solmio)
suhteelli/nen-sen-sta-sia
säveltäjä-n-ä säveltäjiä
(cf. säveltää)
tappio-n-ta-ita ( # voitto)
tasa/valta-vallan-valtaa-valtoja
toiminta toiminnan toimintaa
toimintoja
tällöin (cf. silloin)
uudist/us-uksen-usta-uksia
(cf. uudistaa)
vaikutta/a vaikutan vaikutt/i-anut
(jhk)
vallan/kumous-uksen-usta-uksia
valloitta/a valloitan valloitt/i-anut
valtava-n-a valtavia
venäläistä/ä-n venäläist/i-änyt
voitto voiton voittoa voittoja

to give up, surrender, cede
to lose
to be made up of, composed of
present, existing
Olympic Games
to adopt, accept, make one’s own
to grow worse, deteriorate
fire, conflagration
ground(s), foundation, basis
constitution
bishop
to bomb
bomb
neutrality
Bible
conflict, controversy; contradiction
quarrel, argument, dispute
instead of
inner, internal, interior
postwar
to tie (a knot); to make, conclude
relative; proportional, proportionate
composer
defeat, loss
republic
activity, action
at this point, then
renewal; reform
to influence, have effect on
revolution
to conquer
huge, immense, enormous
to Russianize
victory; gain, profit

vuosi/luku-luvun-lukua-lukuja
väli/nen-sen-stä-siä
yhteis/työ-n-tä
yhty/ä yhdyn yhtyi yhtynyt (jhk)
yli/päällikkö-päällikön-päällikkö/ä
-jä
ääni/oikeus-oikeuden-oikeutta
(iäänestää to vote)
Idiom:
paheni pahenemistaan (= paheni
jatkuvasti; paheni ja paheni)

year, date
(existing) between, inter­
cooperation
to be united, join
commander-in-chief
right to vote, franchise

grew worse and worse

165

APPENDICES
1. W hich stem to use

I. Nouns, adjectives, pronouns, numerals
Genitive sing, stem

All cases in the sing, except the basic form and
partitive
Basic form pi.
Comparative and superlative of adjectives

Partitive pi. stem

All cases in the pi. except the basic form

Partitive sing, stem

Parallel form for gen. pi. (lasten)

II. Verbs
1st p. present stem

Present tense negative
Past tense affirmative (1st, 2nd p.)
Informal imperative (2nd p. sing.) affirmative
and negative
Passive forms if the basic form of the verb ends in
vowel + vowel

3rd p. sing,
present stem

Past tense affirmative (3rd p.)
Conditional present

3rd p.pl.
present stem

Third infinitive
Verbal noun in -minen
Present participle active

Basic form stem

Formal imperative (2nd p. pi.) affirmative and
negative
1st p. pi. and 3rd p. imperative
Passive forms if the basic form of the verb ends in
cons. + vowel
Longer form of first infinitive
Second infinitive
Past participle active
Potential present

166

2. C onson an t gradation in the inflection o f nouns
The forms with strong grade in italics.

Nominative
Genitive
Partitive
Essive
Translative
Inessive
Elative
Illative
Adessive
Ablative
Allative
Abessive
Comitative
Instructive

Type I
(nouns ending in a short
vowel other than -e)

Type II
(nouns ending in -e or
a consonant)

Sing.

PI.

Sing.

PI.

pöytä (table)
pöydän
pöytää
pöytänä
pöydäksi
pöydässä
pöydästä
pöytään
pöydällä
pöydältä
pöydälle
pöydättä

pöydät
pöytien
pöytiä
pöytinä
pöydiksi
pöydissä
pöydistä
pöytiin
pöydillä
pöydiltä
pöydille
pöydittä
pöytineen
pöydin

tehdas (factory)
tehtaan
tehdasta
tehtaana
tehtaaksi
tehtaassa
tehtaasta
tehtaaseen
tehtaalla
tehtaalta
tehtaalle
tehtaatta

tehtaat
tehtaiden
tehtaita
tehtaina
tehtaiksi
tehtaissa
tehtaista
tehtaisiin
tehtailla
tehtailta
tehtaille
tehtaitta
tehtaineen
tehtain

(pöydän)

(tehtaan)

3. Inflection o f a few im portant pronouns
jotkin
mikään mitkään kukaan
ketkään
jokin
(kutkaan)
(abbr. jk)
any(thing)
anybody
some(thing)
kenenkään keidenkään
jonkin (jnk) joidenkin minkään
Gen.
kenetkään
Acc.
joita(k)in mitään
ketään
keitään
Part.
jota(k)in
(jtk)
joina(k)in minään
kenään
keinään
jona(k)in
Ess.
(jnak)
joiksikin miksikään
keneksikään keiksikään
Transl. joksikin
(jksk)

Nom.

167

Iness.

jossa(k)in
(jssk)
Elat.
josta(k)in
(jstk)
Illat.
johonkin
(jhk)
Adess. jolla(k)in
(jllak)
jolta(k)in
Abl.
(jltk)
Ailat. jollekin
(jllek)
In

joissa(k)in missään
joista(k)in mistään
joihinkin mihinkään
joilla(k)in millään
joilta(k)in miltään
joillekin

millekään

kenessäkään
kessään
kenestäkään
kestään
keneenkään
kehenkään
kenelläkään
kellään
keneltäkään
keltään
kenellekään
kellekään

keissään
keistään
keihinkään
keihään
keihään
keillekään

j o - and -k u are inflected: j o n / k u n ,
etc. In dictionaries, glossaries etc. the
different forms are abbreviated like those ofj o k a .
jo k u

someone, somebody both

jo ta /k u ta , jo id e n /k u id e n , jo ita /k u ita

4.

C onson an t gradation in the inflection o f verbs

Type I: ottaa to take (representing verbs in -a , -d a ) .
Type II: mitata to measure (representing verbs in - ta ,
The s t r o n g g r a d e is in italics.
(Only the forms of o t t a a are translated below.)
Affirmative

-la ).

Negative

Active Indicative
P resen t

Sing. 1.
2.
3.
PI. 1.
2.
3.

otan ( m i t t a a n )
otat ( m i t t a a t )

you take

o tta a (m itta a )

he takes

otamme ( m i t t a a m m e )
otatte ( m i t t a a t t e )

wetake
you take

o tta v a t (m itta a v a t)

they take

I take

en
ota ( m i t t a a )
et
ei
emme
ette
eivät

I do not take
you do not take
he does not take
we do not take
you do not take
they do not take

P ast

Sing. 1. otin ( m i t t a s i n )
2. otit ( m i t t a s i t )
3. o t t i ( m i t t a s i )

I took
you took
he took

en
et
ei

o tta n u t

(mitannut)

I did not take
you did not take
he did not take

168

PI.

1. otimme (mittasimme)
2. otitte (mittasitte)
3. ottivat (mittasivat)

we did not take
we took emme Ottaneet
(m ita n n e e t) you did not take
you took ette
they did not take
they took e iv ä t

Perfect
Sing. 1. olen ottanut
i have taken
2. olet (mitannut) you have taken
3. on
he has taken
PI
1. olemme
we have taken
2. olette ottaneet you have
(mitanneet) taken
3. ovat
they have taken

en ole ottanut
I have not taken
et ole (mitannut) you have not taken
ei ole
he has not taken
emme ole
we have not taken
ette ole
you have not taken
ottaneet
(mitanneet)
eivät ole
they have not taken

Pluperfect
Sing. 1. olin ottanut
I had taken
2. olit (mitannut) you had taken
he had taken
3. oli
we had taken
PI.
1. olimme ottaneet
2. olitte (mitanneet) you had taken
3. olivat
they had taken

en ollut Ottanut
I had not taken
et ollut (mitannut) you had not taken
ei ollut
he had not taken
emme olleet Ottaneet
we had not taken
ette olleet (mitanneet) you had not taken
they had not taken
eivät olleet

Conditional
Present
S ing. 1. ottaisin (mittaisin) I should take
en
Ottaisi
2 . ottaisit (mittaisit) you would take et
(mittaisi)
3. ottaisi (mittaisi)
he would take ei
PI.
1. ottaisimme (mittaisimme) We emme
should take
(mittaisitte)
you
would take

2.

ottaisitte

3.

ottaisivat (mittaisivat)

they

I should not take
you would not take
he would not take
we should not take

ette

you would not take

eivät

they would not take

would take

Perfect
Sing. 1. olisin
I should have taken en olisi
I should not have taken
2. olisit ottanut you would have
et olisi Ottanut
you would not have
(mitannut)
taken
(mitannut) taken
he would have taken ei o lisi
3. olisi
he would not have taken

169
PI.

1.

2.

o lisim m e
o lisitte

we should have
taken
Ottaneet you would have
(m ita n n e e t)
taken

3. o lisiv a t

they would have
taken

em m e o lisi
e tte o lisi

we should not
have taken

ottaneet

you would not
(m ita n n e e t) have taken

e iv ä t o lisi

they would not
have taken

ä lä o ta

do not take!

Imperative
S ing. 2 . o ta (mittaa) take!

(mittaa)
PI.

3. ottakoon (m ita tk o o n ) let him take! ä lk ö ö n
1 . ottakaamme (m ita tk a a m m e )
let ä lk ä ä m m e
us take!
2.

ottakaa (m ita tk a a )

take!

3. ottakoot (m ita tk o o t) let them take!

ottako
(m ita tk o )

let him not take!
let us not take!

ä lk ä ä

do not take!

ä lk ö ö t

let them not take!

Potential
Present
Sing.

PI.

1.

ottanen (mitannen) I may take

en

2.

ottanet (mitannet) you may take

et

ottane (mitanne) I may not take
you may not take

3. ottanee (mitannee) he may take
1. ottanemme (mitannemme) we may take
2 . ottanette (mitannette) you may take

ei
emme

he may not take
we may not take

ette

3. ottanevat (mitannevat) they may take

eivät

you may not take
they may not take

Perfect
Sing.

1. lienen ottanut
(mitannut)
2.

lienet

I may have taken

en liene ottanut
(mitannut)
you may have taken et liene

I may not have
taken
you may not
have taken,
he may not

3. lienee

he may have taken

ei liene

1.

lienemme ottaneet

we may have taken

emme liene ottaneet we may not
(mitan­ have taken

2.

lienette

have taken
Pl.

(m itanneet)

you may have taken ette liene

neet)

you may not
have taken

3. lienevät

they may have taken eivät liene

they may not
have taken

170

Passive Indicative
P resen t

is taken

ei oteta (mitata)

was taken

ei o te ttu (m ita ttu ) was not taken

otetaan (mitataan)

is not taken

P ast

otettiin (mitattiin)
P e rfe c t

on Otettu (m itattu) has been taken

ei ole otettu (mitattu)

has not been taken

ei ollut otettu (mitattu)

had not been taken

ei otettaisi (mitattaisi)

would not be taken

P lu p e r fe c t

o li Otettu (m itattu) had been taken

Conditional
P resen t

otettaisiin
täisiin)

(mitat-

would be taken

P e rfe c t

olisi otettu
tu)

(m ita t- would have been
taken

Imperative
otettakoon (mitattakoon)

let it be taken!

ei olisi

Otettu

(mi-

tattu )

älköön otettako
(mitattako)

would not have been
taken

let it not be taken!

Potential
Present
otettaneen (mitattaneen) may be taken

ei otettane (mitattane) may not be taken

Perfect
lienee otettu (mitattu) may have been taken

ei liene otettu (mitattu) may not have been taken

Infinitives and participles
Active

Passive

I in f in itiv e

Basic form
Longer form

o tta a

(mitata) to take
(mitatakseen)

o tta a k s e e n

in order to take

I I in f in itiv e
o tta e s s a

otettaessa (mitattaessa)

o tta e n

(mitatessa) when taking
(mitaten) taking

when being taken

I I I in fin itiv e
O tta m a ( m i t t a a m a ) taken by someone
o t t a m a s s a ( m i t t a a m a s s a ) (in the process of)

taking

171

ottamasta (mittaamasta) from taking
ottamaan (mittaamaan) taking, to take
ottamalla (mittaamalla) by taking
ottamatta (mittaamatta) without taking
ottamaisillaan (mittaamaisillaan) about
to take

Verbal noun in -minen
ottaminen (mittaaminen) (the act of) taking
Participles
Present
ottava (mittaava) taking
otettava (mitattava)
to be taken

Past

ottanut (mitannut)

(one who has) taken

otettu (mitattu)
taken

5. A few im portant derivative suffixes
1. To form nouns from other words:

ja (-jä)
-la (-lä)

-lainen
(-Iäinen)
-ma (-mä)
-mo (-mö)
-mus
(-mys)
-nen

tool for an action: avata (avaan) to open - avain key, puhella (puhelen) to taik,
chat - puhelin telephone
Principal parts: avain avaimen avaintajxvaimia
performer of an action: laulaa to sing - laulaja singer, näytellä (näyttelen) to
act, play - näyttelijä actor
a) place belonging to a person (a popular suffix for forming names of farms and
houses as well as family names): Matti Matthew - Mattila (orig.) Matthew’s
place;
b) place for an action: pesu washing-p esu la laundry, kauppa trade, commerce
- kauppala market town
native or resident of a place: Helsinki - helsinkiläinen, England - englantilainen
action or result of an action: kuolla (kuolen) to die - kuolema death, sanoa to
say - sanoma message
place for an action: näyttää to show - näyttämö stage, kammata (kampaan) to
comb - kampaamo hairdresser’s
action or result of an action: hakea to apply - hakemus application, kysyä to
ask - kysym ys question
Principal parts: kysy/mys-myksen-mystä-myksiä
a) diminutive suffix: kukka flower - kukkanen little flower, tyttö girl - tyttönen
little girl
b) family name suffix (orig. ”of someone’s family”): Heino (man’s name) Heinonen (family name)

172
-sto (-stö)
-tar (tär)

-us (-ys)

-uus (-yys)

collective suffix: kirja book - kirjasto library,puu (puita) tree - puisto park
feminine suffix: näyttelijä actor - näyttelijätär actress, Englanti (Englannin)
England - englannitar Englishwoman
Principal parts: näyttelijä!tär-ttären-tärtä-ttäriä
a) from verbs
action or result of an action: valittaa to complain - valitus complaint, ilmoittaa
to announce, advertise - ilmoitus announcement, advertisement
Principal parts: ilmoit/us-uksen-usta-uksia
b) from other than verbs (usu. adjectives)
quality: viisas (viisaan) wise - viisaus wisdom, terve healthy - terveys health
Principal parts: viisa/us-uden-utta-uksia (cf. to a) above!)
quality: hyvä good - hyvyys goodness, suuri great, large - suuruus greatness;
size
Principal parts: hyv/yys-yyden-yyttä-yyksiä

2. To form adjectives from other words:
-hko (-hkö) modifying suffix: vanha old - vanhahko elderly, pyöreä round - pyöreähkö
roundish
-inen
iVojoy - iloinen joyful, glad, viha anger, hatred - vihainen angry;
made of something: villa wool - villainen woolen, metalli metal - metallinen of
metal;
furnished with something: silmä eye - sinisilmäinen blue-eyed, jalka foot, leg nelijalkainen four-legged
-Uinen
lapsi (lapsen) child - lapsellinen childish, hyöty (hyödyn) use, benefit hyödyllinen useful, isä father - isällinen fatherly
negative suffix, from verbs: tietää to know - tietämätön ignorant, kutsua to
-maton
(-mätän)
invite - kutsumaton uninvited, odottaa to wait, expect - odottamaton
unexpected
Principal parts: kutsu/maton-mattoman-matonta-mattomia
-ton (-tön) negative suffix, from nouns: lapsi child - lapseton childless, onni (onnen)
happiness - onneton unhappy, sydän (sydämen) heart - sydämetön heartless
Principal parts: onne!ton-ttoman-tonta-ttomia

3. To form verbs from other words:
-ella(-ellä) continuous, frequent, or repeated action: matkustaa to travel - matkustella to
travel about, puhua to speak - puhella to talk, converse, chat, katsoa to look,
have a look, glimpse - katsella to look, watch
-ntaa
suuri (suuren) large - suurentaa to enlarge, huono bad, poor - huonontaa to
(-ntää)
make worse, worsen, impair
Principal parts: suurentaa suurennan suurensi suurentanut
-ttaa f-ttää) factitive or causative suffix: rakentaa to build - rakennuttaa to have built, tehdä
(teen) to do, make - teettää to cause to be done, to have made, nauraa to laugh naurattaa to make laugh

173
-ua (-yä)
-utua
(-ytyä)

6.

reflexive or intransitive suffixes: kääntää to turn (something) - kääntyä to turn,
be turned, nähdä (näkee) to see - näkyä to be seen, huonontaa to make worse huonontua to become worse; ajaa to drive - ajautua to drift, panna (panen) to
put, place - paneutua to lay oneself down, pukea to dress (someone) - pukeutua
to dress (oneself)

K ey to the exercises

Lesson 1. 1) oli lukemassa - oli soittamassa - oli pesemässä - oli juttelemassa - oli
paistamassa - oli ompelemassa - oli makaamassa - oli viettämässä
2 ) hiihtämään - syömään - katsomaan - ostamaan - häiritsemään - avaamaan nukkumaan - luistelemaan
3) on lakannut satamasta - olen lakannut ottamasta - olen lakannut antamasta - on
lakannut harrastamasta - on lakannut kasvamasta - on lakannut näyttelemästä - ovat
lakanneet kukkimasta - on lakannut tervehtimästä
4) lepäämässä - lukemassa - auttamaan - keskustelemaan - käyttämästä - katsomassa
- puhumaan - ääntämään - katsomaan - sulkemasta - tulemaan - istumaan - odottamaan
- lainaamaan
5) olisin käynyt - olisin kutsunut - olisin yrittänyt - olisin tilannut - olisin leikkinyt olisin vienyt - olisin tutustunut - olisin vastannut
6 ) Jos aurinko olisi paistanut, lumi olisi sulanut. Jos olisimme lähteneet ajoissa, emme
olisi myöhästyneet. Jos he olisivat asuneet keskikaupungilla, he eivät olisi tarvinneet autoa.
Jos mummo ei olisi mennyt liukkaalle kadulle, hän ei olisi kaatunut. Jos olisitte halunneet
(halunnut), olisitte voineet (voinut) auttaa meitä suuresti. Jos olisit joutunut sairaalaan,
olisimme käyneet sinua katsomassa. Jos olisit oppinut nauramaan itsellesi, et olisi välittänyt
tällaisesta pikkuasiasta. Jos James olisi ottanut yhteyttä, olisimme ilmoittaneet hänelle
tärkeän asian.
7) sinulle - sinulla - minulle - minut - minua - minun - minua; sinusta - minusta sinuun - sinua - minulla - minulle - sinua
8 ) jutella - poikki - hiljattain - laskemaan - innostunut - joutuu - luultavasti - mieli pysyä - katsomassa - raukka - sattui
Lesson 2. 1) levätään/ei levätä - tarjotaan - suunnitellaan - lakataan - jutellaan kokeillaan - vuokrataan - korjataan - pestään - kuunnellaan
2 ) vilustutaan - kutsutaan - luetaan - kerrotaan - toivotaan - joudutaan - puhutaan sanotaan
3) kirje kirjoitetaan - asia selitetään - työ aloitetaan - puhe pidetään - tämä laulaja
tunnetaan - tuo kauhea päivä muistetaan - tämä sana äännetään - pikku Janne jätetään
4) noustiin - juotiin - mentiin - oltiin - lähdettiin - saavuttiin - autettiin - keskusteltiin
- ulkoiltiin - katsottiin - nähtiin - soitettiin - luettiin - tehtiin
5 ) viime sunnuntaina ei ulkoiltu - ei käyty elokuvissa - ei kutsuttu - ei pantu
pyhävaatteita ylle - ei katseltu - ei soitettu - ei oltu - ei laskettu - ei levätty - ei huviteltu
6 ) heidät - meille - meillä - heitä - heistä - heihin - meillä - heillä; teillä - teiltä
7 ) korillisen - tahroja - kemialliseen - kemikaali - punaa - ehtinyt - tarjouksia ilmaiseksi; näkynyt - kuulunut - parturiin - leikkuun - shampoota - mainostetaan puuttuu - harja - kuluttua - juoksi - liukkaalla

174
Lesson 3. 1) aloittaakseni - hankkiakseen - jutellakseni - pestäkseen - ohittaakseen oppiaksemme - osoittaaksesi - tutustuaksemme
2 ) lähettääkseen kirjatun kirjeen; noutaakseen vakuutetun lähetyksen - ilmoittaakseen,
että hän ei saanut lippuja - tehdäkseen työtä, oppiakseen uutta, rakastaakseen muita ihmisiä,
nähdäkseen maailmaa - pysyäkseen liukkaalla tiellä oikealla kaistalla - todistaakseen
henkilöllisyytensä - lähettääkseen onnittelusähkeen isoäidille(en) - ohjatakseen liikennettä pannakseen sakkolapun tuulilasiin
3) sinun on muistettava - onko teidän vietävä - onko jokaisella oltava - onko parturiin
varattava - onko talvella ajettava - onko kaikkien hankittava - minun on kiitettävä meidän oli pysäköitävä - J:n oli luettava
4) meidän on itse kannettava - minun on pyydettävä - kaikkien on totuttava - teidän on
tietysti vakuutettava tämä paketti - nuorten ihmisten on matkustettava paljon, tutustuttava
vieraisiin maihin, opittava - Kallen oli maksettava - meidän on ollut ajettava - minun olisi
pysäköitävä
5) haluaisi yhden lapsen/ei haluaisi yhtään lasta - maksoin yhden laskun/en maksanut
yhtään laskua - vaihdoin yhden punnan/en vaihtanut yhtään puntaa - sain yhden
vapaalipun/en saanut yhtään vapaalippua - olen ajanut yhden kolarin/en ole ajanut yhtään
kolaria - ohitimme yhden auton/emme ohittaneet yhtään autoa - olen huomannut yhden
autokorjaamon/en ole huomannut yhtään autokorjaamoa - antoi yhden hyvän neuvon/ei
antanut yhtään hyvää neuvoa
6 ) viidessä - kuudessa - kahdeksassa - kymmenen - yhdentoista - viidentoista kahdenkymmenenviiden - kuudestatoista - kahdeksassa - viiteen - kahdestakymmenestä kolmellakymmenelläyhdeksällä - kuudella - yhdeksästä viiteen (seitsemääntoista) - puoli
seitsemästä puoli kahdeksaan (kahdeksastatoista kolmestakymmenestä yhdeksääntoista
kolmeenkymmeneen) - viisitoista yli kuudesta viisitoista yli seitsemään (kahdeksastatoista
viidestätoista yhdeksääntoista viiteentoista) - viittätoista vaille seitsemästä viittätoista vaille
kahdeksaan (kahdeksastatoista neljästäkymmenestäviidestä yhdeksääntoista neljäänkymmeneenviiteen)
7. a) pidän kummastakin - tutustuin kumpaankin - kummallakin on - olen saanut
kummaltakin - kumpaakin - kumpikin laulaa - kummankin nimi
7. b) kummasta/kummastakaan - kumpaan/kumpaankaan - kummalta/kummaltakaan
- kumpaa/kumpaakaan - kumman/kummankaan - kummalla/kummallakaan
8)
bensiiniä - säiliö (tankki) - tyhjä - tarkistettava - ilmanpaine - suositelette tottunut - kolariin - tyytyväinen - luotettavan - toimittaa - sähke (sähkösanoma) noudettava - henkilöllisyystodistuksen© - sakko - merkin - osoitti - kielletty
Lesson 4. 1) pappina - toimistoapulaisena - työnjohtajana - kauppiaana - kääntäjänä orkesterinjohtajana - upseerina - kotiapulaisena - kotisisarena - puistotätinä
2 ) terveenä - rikkaana - rahattomana - kuolleena - onnellisena - tuntemattomana
nuorukaisena - suosittuna tähtenä - kauniina ja vilkkaana; vapaina - onnettomina likaisina - puhtaina
3) nuorena opiskelijana - väsyneinä - vanhana ja sairaana - vilkkaana italialaisena valoisana ja sydämellisenä ihmisenä - luonteeltasi seurallisena
4) pidän Anua älykkäänä tyttönä - N.N:ää kaukonäköisenä poliitikkona - tätä keliä
vaarallisena - Eijaa kunnollisena työntekijänä - tuota ohjelmaa tylsänä - eilistä säätä liian
tuulisena - päätöstäsi tavattoman viisaana
5) päivällä/sunnuntaipäivinä - aamulla/sateisina aamuina - illalla/kauniina kesäiltoina
- yöllä/uudenvuoden yönä - keväällä/tänä keväänä - syksyllä/toissasyksynä - talvella/sinä

175
yhtenä talvena - ensimmäisenä päivänä - vappuna - jouluna - pääsiäisenä - helluntaina juhannuksena
6)
suureksi - vanhaksi - terveeksi - vihreäksi - valmiiksi - vapaaksi - valoisiksi kylmiksi - mahdollisiksi - märiksi (kosteiksi)
7. a) Ritvasta tulee lentoemäntä - hänen pikku sisarestaan - hänen veljestään - Pertistä
- hänen parhaasta ystävästään
b)
Pentti tulee työtoverikseni - insinööri Rautio tulee esimieheksenne - nti M. tulee
sihteerikseni - tuo tyttö tulee oppaaksemme - kuka tulee tulkiksemme - kuka tulee
apulaiseksemme
8 ) Menen sinne viikoksi. Menen Pallakselle hiihtämään päiväksi. Menen P:n hotelliin
seuraavaksi yöksi. Menen Rovaniemelle kahdeksi päiväksi. Menen tuttuun perheeseen
torstaiksi ja perjantaiksi. Menen Ouluun vain muutamiksi tunneiksi. Menen viikonlopuksi
Kuusamoon.
9.
a) toukokuun viidentenä - elokuun kymmenentenä - helmikuun kuudentenatoista marraskuun kahdentenakymmenentenä - huhtikuun kahdentenakymmenentenäviidentenä joulukuun kolmantenakymmenentenäyhdentenä - syyskuun kahdentenakymmenentenäkahdentena
b) viidenneksi - yhdenneksitoista - neljänneksitoista - kolmanneksikymmenenneksi kahdenneksikymmenenneksiyhdeksänneksi
c) viidettä - yhdettätoista - neljättätoista - kahdettakymmenettäyhdeksättä - kolmattakymmenettä
d) ensimmäisestä kolmanteenkymmenenteenyhdenteen - kesäkuun kolmannesta heinä­
kuun kolmanteen - heinäkuun kahdeksannesta elokuun kahdeksanteen - toukokuun
kymmenennestä kesäkuun kymmenenteen - kesäkuun kuudennestatoista heinäkuun kuuden­
teentoista - elokuun kahdennestäkymmenennestäviidennestä syyskuun kahdenteenkymmenenteenviidenteen
10 ) nämä nuoret miehet - näistä nuorista miehistä - näiden nuorten miesten - näitä
nuoria miehiä - näiltä nuorilta miehiltä - näihin nuoriin miehiin - näillä nuorilla miehillä
11 ) älykäs - menestyy - pääsee - luonteeltaan - suosittu - keskuudessa - uran - mieli pääsi - valmistuu - osallistunut - ansainnut - tiedemiehen - toimii
Lesson 5. 1) ne on postitettu - ne on hyväksytty - se on siivottu - se on käännetty - ne on
pidetty - se on keksitty - ne on unohdettu - ne on vaihdettu
2 ) eikö sitä ole noudettu - eikö sitä ole hankittu - eikö sitä ole puhdistettu - eikö sitä ole
pesty - eikö niitä ole vahattu - eikö heitä ole kutsuttu - eikö niitä ole pakastettu - eikö
hänelle ole kirjoitettu - eikö niitä ole silitetty - eikö sitä ole valittu
3) Ovi oli avattu, sitä ei ollut suljettu. Tavaraa oli ostettu, sitä ei ollut myyty. Tätä lasta
oli vihattu, häntä ei ollut rakastettu. Kirjat oli pantu hyllyyn, niitä ei ollut otettu hyllystä.
4. a) leipominen - kuusen hakeminen - sen koristaminen - joulukorttien kirjoittaminen
- niiden postittaminen - lahjojen suunnitteleminen, valmistaminen ja paketoiminen laskujen maksaminen
b) en harrasta lentämistä, en pidä lentämisestä - uimista, uimisesta - huvittelemista,
huvittelemisesta - siivoamista, siivoamisesta - leipomista, leipomisesta - lukemista,
lukemisesta
5) hiihtämiseen - luistelemisen - silittämisestä - pesemisestä - korjaamisesta valmistamisesta - ohittamisen - tekeminen - kasvamista - valitsemisella - syömistä juomista - ulkoilemiseen
6 ) juomista - syömistä - pelkäämistä - sanomista - kysymistä - lisäämistä - kertomista

176
7) vuotta, kuukautta, vuorokautta - kuudenkymmenenkahden vuoden, viiden kuukau­
den, yhdentoista vuorokauden —viiden markan —kahdella markalla —viidentoista markan kahdellatoista markalla - viideksi kuukaudeksi - muutamiksi kuukausiksi - useiksi vuosiksi
- kuukaudesta kuukauteen - vuodesta vuoteen - kuukausien - vuosien - vedestä - veteen käsillään - täydelle - täysille - uudet - yhdet - kaksia
8 ) noista hauskoista leluista - noilla hauskoilla leluilla - noita hauskoja leluja - noiden
hauskojen lelujen - nuo hauskat lelut (noita hauskoja leluja)
9) lyhenevät - maisema (maa) - laduilla - luistinradoilla - vetävät - keksiä - muovisia kuorma - postitettu - siivottu - kuusi - aattona - puuroa - manteli - joulupukki jumalanpalvelus - läpi - tunnelma - vierailevat - omaistensa - loppiainen - johtuu lopettaa
Lesson 6. 1) elävä k./eläviä kukkia - kasvava k./kasvavia kaupunkeja - tanssiva
n./tanssivia nukkeja - painava m./painavia matkalaukkuja - näkevä h./näkeviä henkilöitä riittävä s./riittäviä selityksiä - häiritsevä k./häiritseviä kuulijoita - menestyvä m./menestyviä miehiä
2)
juoksevilla pojilla - tanssivilla nuorilla - hiihtävillä tytöillä - ulkoilevilla perheillä luistelevilla koululaisilla - matkustavilla lomalaisilla - nauravilla katsojilla - keskustelevilla
rouvilla
3. a) maistuvaa ruokaa - väsyttävää työtä - muuttuvaan maailmaan - rohkaisevan
sanan - kaupallistuvasta joulusta - puuttuvat rahat - kuuluvalla äänellä - ajattelevaksi ja
toimivaksi ihmiseksi
b) ihanalta maistuvaa ruokaa - fyysisesti väsyttävää työtä - liikaa kaupallistuvasta
joulusta - erittäin nopeasti muuttuvaan maailmaan - auton hinnasta puuttuvat rahat selvästi kuuluvalla äänellä
4. a) palanut rakennus, pommituksessa p.r. - sairastunut koululainen, influenssaan s.k. saapunut juna, asemalle s.j. - väsynyt lapsi, retkellä v.l. - kuollut lintu, öljyyn k.l. menestynyt mies, elämässään m.m. - pudonnut lehti, tuulessa p.l.
b) pommituksessa palaneita rakennuksia - asemalle saapuneita junia - öljyyn kuolleita
lintuja - ikkunasta sisään lentäneitä lehtiä - influenssaan sairastuneita koululaisia elämässään menestyneitä miehiä - retkellä väsyneitä lapsia
5) olleen - lähteneen - sulaneesta - jääneellä - tulleen - syntyneen - seuranneelle
6 ) laulava, laulettava - syövä, syötävä - maksava, maksettavat - hiihtäviä, hiihdettävän
- lähettäviä, lähetettävä - pesevä, pestäviä - koristavat, koristettava - kuljettava,
kuljetettavaa - pelaavia, pelattava
7) opittava, opittu - päätettävä, päätetty - hiihdettävä, hiihdetty - ostettava, ostettu maksettava, maksettu - nähtävä, nähty - allekirjoitettava, allekirjoitettu
8.
a) pahuus - vanhuus - kylmyys - laiskuus - kuumuus - köyhyys - tyhmyys;
huonous - heikkous - helppous - hölmöys; korkeus - nopeus - tärkeys - pimeys - kosteus
- rohkeus; onnellisuus - likaisuus - hiljaisuus - kiitollisuus - tyytyväisyys
b) pituuden - leveyden - korkeutta - tärkeydestä - kylmyyteen - kuumuuteen nuoruudesta - vanhuuteen - mahdollisuutta - mahdollisuuksia - kansallisuutta - kansalli­
suuksia - vaikeutena - laiskuutensa - ahkeruudeksi - järkevyydeksi - terveytenne sairauksia; ehdotuksen - menestystä - ohituksessa - rakennuksesta - erikoistarjoukseen liikeyrityksillä - opetusta - opetuksesta
9)
Helsinki näyttää minusta modernilta kaupungilta. Tämä ruoka maistuu minusta
erinomaiselta. Tuo kukka tuoksuu minusta ihanalta. Tuo musiikki kuulostaa minusta
juhlalliselta. Minusta tämä talvitakki tuntuu liiankin lämpimältä

Lesson 7. 1) unilääkkeittä - reseptittä (lääkemääräyksettä) - ystävittä - palkatta - vaivatta
- hoidotta
2 ) osallistumalla - hiihtämällä - luistelemalla - pelaamalla - rakentamalla - avaamalla
- lämmittämällä - lukemalla - kuuntelemalla - puhumalla - käyttämällä - olemalla sanomalla
3) näkemättä - maksamatta - varaamatta - syömättä - pääsemättä - keittämättä tulematta
4. a) Huoneesi on siivoamatta. Se sähke on lähettämättä. Huomisen ruoka on ostamatta.
Pukuni on silittämättä. Matkasuunnitelma on laatimatta. Matkaesitteet ovat lukematta.
Miksi tämä lasku on maksamatta? Miksi sanomalehden tilaus on uudistamatta? Miksi
harjoitukset ovat tekemättä? Miksi pukusi on korjaamatta? Miksi tutkintosi on suorittamat­
ta?
b) Mieluummin olisin ottamatta - vastaamatta - ajattelematta - menemättä - tapaamat­
ta - osallistumatta - vaihtamatta - kiipeämättä
c) Se jäi minulta kuulematta. Ne jäivät minulta saamatta. Se jäi minulta hakematta. Se
jäi minulta valokuvaamatta. Se jäi minulta tarkistamatta. Se jäi minulta etsimättä. Se jäi
minulta katsomatta.
5. a) halvemmasta kalliimpaan - huonommasta parempaan - rumemmasta kauniim­
paan - kylmemmästä lämpimämpään - pimeämmästä valoisampaan - vanhemmasta
uudempaan
b) halvemmista kalliimpiin - huonommista parempiin - rumemmista kauniimpiin kylmemmistä lämpimämpiin - pimeämmistä valoisampiin - vanhemmista uudempiin
6 ) parempia/parhaita - kauniimpia/kauneimpia - hienompia/hienoimpia - makeampia/
makeimpia - pitempiä/pisimpiä - punaisempia/punaisimpia - halvempia/halvimpia uudempia/uusimpia - matalampia/matalimpia
7. lämpimintä/kylmempää - valoisinta/pimeämpää - nuorinta/vanhempaa - painavinta/
kevyempää - vanhinta/uudempaa - kapeinta/leveämpää - kovinta/pehmeämpää - pisintä/
lyhyempää
8 ) on kaupungin kalleimpia hotelleja - koulun pisimpiä poikia - urheiluseuran parhaita
juoksijoita - ihmisen hyödyllisimpiä kotieläimiä - nykyajan vaarallisimpia sairauksia nykyhetken kuuluisimpia suomalaisia - Suomen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä television tylsimpiä sarjafilmejä
9) valoisimmillaan - pimeimmillään - halvimmillaan - kalleimmillaan - jännittävimmillään - vilkkaimmillaan - kauneimmillaan - korkeimmillaan
10 . a) sillä - siinä - siihen - siitä - siihen - sitä
b) niissä - niihin - niiden - niihin - niitä - niistä
11 ) esitteitä - laadimme - sanomattakin on selvää - kuuluu - kohta - sydämessä herkkuja - kutsutaan (sanotaan, nimitetään) - perustettu - tunturille - valokuvata - ylittää
- mikäli - varusteet - sääski
Lesson 8. 1) päivällinen syötäisiin - retki tehtäisiin - tuota samaa toistettaisiin - paha virhe
annettaisiin - tämä huono kirja käännettäisiin - ihmisiä lähetettäisiin - valtion apua
tarvittaisiin - heitä estettäisiin

12 Finnish for Foreigners 2

178
2 ) ei suljettaisi - ei uskottaisi - ei julkaistaisi - ei otettaisi - ei jätettäisi - ei ajateltaisi ei valittaisi - ei valitettaisi
3 ) kunpa olisi arvattu - ymmärretty - muistettu - hyväksytty - käsitetty - välitetty ilmoitettu - tehty
4. a) jos olisi laadittu kunnon suunnitelma - työskennelty - käytetty - uudistettu
organisaatio - keksitty - uskottu - suoritettu - oltu
b) jos ei olisi tarvittu suuria lainoja - toimittu - luvattu - tarjottu - oltu
5 ) laiskemmin/laiskimmin - sujuvammin/sujuvimmin - aikaisemmin/aikaisimmin kauniimmin/kauneimmin - paremmin/parhaiten - kauemmin/kauimmin - kovempaa/kovimpaa - mieluummin/mieluimmin
>
6 ) selvemmin - kovemmin (kovempaa) - paremmin - kevyemmin - varovaisemmin hauskemmin - iloisemmin - järkevämmin (viisaammin) - kohteliaammin - enemmän
7 . a) rauhattomassa - hihatonta - pilvettömiä - järjettöminä - saastumattomia sateettomien - suolattomissa - näkymättömään
b) pari vastaamatonta kirjettä - useita maksamattomia laskuja - pesemättömällä autolla
- tarkistamattomat tiedot - silittämättömään pukuun - odottamattomista vieraista - näistä
korjaamattomista virheistä - avaamattomiin metallitölkkeihin
8 ) käännä/kääntyy - paistaa/paistuu - ääntää/ääntyy - parantaa/parantua - puhdistuu/
puhdistaa - valmistuu/valmistaa -innostuvat/innostaa
9) Missä muissa pääkaupungeissa olette käyneet? Mistä muista näyttelijöistä pidät(te)?
Millä muilla tavoilla lihaa voi valmistaa? Mille muille sukulaisille lähetettiin joululahja?
Mihin muihin Afrikan maihin lehtimies tutustui? Miltä muilta tuttavilta tuli onnittelusähke?
Miksi muiksi illoiksi olet varannut minulle ohjelmaa? Minä muina vuosina Euroopan
lääkärikongressi on pidetty Suomessa?
10 ) parantaakseni - taitoani - peseytynyt - ajanut - tohvelit - vahvan - aikakauslehteä
- numerossa - palstoista (uutisista) - yleisurheilu - kiekkoa - kyllästynyt - palvelukseen vuokralle - kantaa; eroaa - puolueita - täysin - enemmistöä

Lesson 9. 1) Finlandia on J. Sibeliuksen säveltämä. F-talo on A. Aallon suunnittelema.
Hrgin asematalo on E. Saarisen piirtämä. Tämä maljakko on T. Sarpanevan muotoilema.
Tuo talo on hyvän rakennusmestarin rakentama. Tuo lahja on äitini valitsema. Tämä matto
on minun kutomani. Onko tuo kuva sinun ottamasi? Kenen maalaama on Mona Lisa?
Kenen lahjoittama tuo koru on?
2 ) ostaman auton/ostamansa auton - ostamassa autossa/ostamassaan autossa - osta­
maan autoon/ostamaansa autoon - ostamaa autoa/ostamaansa autoa - ostamasta autosta/
ostamastaan autosta; ostamia kirjoja/ostamiaan kirjoja - ostamien kirjojen/ostamiensa
kirjojen - ostamista kirjoista/ostamistaan kirjoista - ostamiin kirjoihin/ostamiinsa kirjoihin
- ostamat kirjat/ostamansa kirjat
3) perheen viime viikolla ostama huoneisto - preidentin linnassa tarjoaman lounaan tv:n iltauutisten jälkeen lähettämästä myöhäisohjelmasta - Ullan huomiseksi tilaamat liput
- taiteilija X:n viime aikoina valmistamia tekstiilejä - lappalaisten juhlassa ja arkena
käyttämiin pukuihin - Salosten lauantaisaunaan kutsumilla vierailla - lasten eilen syömistä
omenista
4) kauan odottamamme - lainaamasi rahat - pyytämäänne apua - sunnuntai-illaksi
varaamiaan lippuja - Lampisilta vuokraamassaan huoneessa - suunnittelemienne töiden ulkomailla pitämistään puheista
5 ) se on valmistumaisillaan - olin tekemäisilläni - olin unohtamaisillani - he olivat
ottamaisillaan - ne ovat lähtemäisillään - seon oppimaisillaan - hän on kuolemaisillaan

179
6.
a) odottaa jotakin - pitää jostakin - tottua johonkin - maistua joltakin - kirjoittaa
jollakin - pitää jonakin - tulla joksikin - olla jonkin arvoinen
b) Pidän joistakin, mutta en kaikista. Tiedän joidenkin, mutta en kaikkien. Olen joillakin,
mutta en kaikilla. Olen joihinkin, mutta en kaikkiin. Olen joissakin, mutta en kaikissa. Olen
joillekin, mutta en kaikille.
7)
ihmettä - tuliaisiksi - muotoilua - korusta - sinertävää - vihertävää - kaikkiaan kutoa - kärsivällisyyttä - tuhkakuppi - keräämään

Lesson 10. 1) syksyn tullessa - kevään saapuessa - bensiinin loppuessa - lasten
sairastuessa - perheenisän jäädessä työttömäksi - ruusujen kukkiessa - rehtorin tullessa kaupunkien kasvaessa
2 ) huomatessasi - tarvitessaan - halutessamme - käydessänne - kertoessaan kuollessaan - lähtiessäni - hakiessaan
3) ylitettäessä - suunniteltaessa - valmistettaessa - ryhdyttäessä - liikuttaessa kuljettaessa - valittaessa - ostettaessa - pestäessä
4) Tee tätä työtä istuen. Tervehdi vieraitasi hymyillen. Käy ostoksilla kävellen. Syö tätä
herkkua nauttien. Tee sunnuntaiienkkisi juosten. Lähesty risteystä jarruttaen. Vietä lomaa
leväten. Käsittele lasia varoen.
5) K. ympäristöineen - nuoret ystävineen - lappalaiset poroineen - J:n suurine
matkalaukkuineen - filmaajia kameroineen - Alppimaat korkeine vuorineen - maalaistalo
ystävällisine asukkaineen - kehitysmaat monine ongelmineen - me lapsinemme - te
lapsinenne
6 ) ketä/keitä - ke(ne)lle/keille - ke:ne)stä/keistä - kenen/keiden - ke(ne)ltä/keiltä keneen (kehenj/keihin - ke(ne)liä/kei!lä - kenet
Lesson 11. 1) miesten kylvettyä - lasten lähdettyä - perheen syötyä - bensiinin loputtua lasten kasvettua - presidentin astuttua - sodan loputtua
2 ) kutsuttuaan vieraita - tehtyään virheen - luvattuaan jotakin - annettuaan sanansa lainattuaan rahaa - vilustuttuaan - myöhästyttyään aterialta - herättyään liian myöhään
3) ostettuani tämän auton palasin - naimisiin mentyämme palasimme - erikoistuttuaan
hän palasi - kilpailun voitettuaan hän palasi - työskenneltyäni vuoden - tämän
tutkimustyön tehtyänne - juostuaan maailmanennätyksen - maalattuaan nämä taulut
4. a) omin korvin - omin silmin - eri tavoin - monin tavoin - kaikin mahdollisin tavoin
- teoin - sanoin - molemmin käsin - kynttilöin - lipuin
b) koetti n o staa.......... kaikin voimin - lopetan............sydämellisin terveisin - suoritti
.......... ’’erinomaisin tiedoin” - h a k e e ............ hyvin toivein - te k e e ............iloisin mielin seurasi.......... surullisin katsein - onnittelivat............ kukin ja sähkein - kuuntelin............
sekavin tuntein
5) Minä kävelen vain yhden kilometrin. Minä viivyn vain yhden vuorokauden. Minä olin
vain yhden tunnin. Minä lomailin yhden viikon. Minä käyn vain yhden kerran. Minun
poikani kasvoi vain yhden sentin. Minä olen lihonut vain yhden kilon.
6 ) istuudu - avautui - paneutua - sanouduin - vetäytyvät -jättäy ty y - ajautuvat
7) jostakin/jostakusta - jotakin/jotakuta - johonkin/johonkuhun - joltakin/joltakulta joitakin/joitakuita
Lesson 12. 1) näimme junan seisovan - pelkäsin lasten sairastuvan - haluatteko vanhem­
pien suuttuvan - uskoo muiden kyllä ymmärtävän - toivovat inflaation pysähtyvän sanottiin hallituksen luultavasti eroavan - ilmoitetaan kuningasperheen matkustavan - olen

kuullut sairaanhoitajien vaativan - väitetään vastakohtien täydentävän
2 ) näimme junan tulleen - uskoo muiden kyllä ymmärtäneen - toivovat inflaation nyt
pysähtyneen - sanottiin hallituksen eronneen - pelkään ystäväni tehneen - olen kuullut
sairaanhoitajien saaneen - huomasin Pallo-Poikien taas voittaneen - ilmoitetaan kuningasperheen matkustaneen
3. a) pelkäävät sinun epäonnistuvan/pelkäät epäonnistuvasi - sanovat hänen tekevän/
sanoo tekevänsä - toivovat meidän löytävän/toivomme löytävämme - arvelevat teidän
voittavan/arvelette voittavanne - uskovat heidän rakastavan/uskovat rakastavansa
b) itse pelkäät epäonnistuneesi - itse arvelette voittaneenne - hän itse tietää sairastuneen­
sa - he itse huomaavat muuttuneensa
4) olen kuullut kerrottavan - ajateltavan - tehtävän - väitettävän - oltavan ehdotettavan - mainittavan - pelättävän
5) Tunsin olevani... Ajattelin pienen kävelyn tekevän . . . Huomasin siellä alkaneen
sataa. Totesin sateen jatkuneen . . . Näin . . . kaduille tulleen . . . ja ihmisten kulkevan . . .
Tunsin ilman käyneen . . . Huomasin palelevani jo . . . Pelkäsin vilustuvani ja ymmärsin
olevan. . . Kotona tajusin tämänkin pienen kävelyn auttaneen: tunsin väsymykseni hävin­
neen ja työtarmoni palanneen...
6 . a) tähän - tästä - eteen - edestä - taa(kse) - takaa - ulos - ulkoa - alle - alta luo(kse) - luota - ylös - ylhäältä
b) tuonnemmaksi - tuonnempana - sinnemmäksi - sinnempänä - alemmaksi alempana - ylemmäksi - ylempänä - lähemmäksi - lähempänä - kauemmaksi - kauempana
7. a) en ke(ne)llekään muulle - en keneltäkään (keltään) muulta - en keneenkään
(kehenkään) muuhun - en ketään muuta - en kenestäkään (kestään) muusta - en kenenkään
muun
b) en keidenkään muiden - en keihinkään muihin - en keitään muita - en keillekään
muille
8 ) siihen - siitä - sitä -siitä - siihen - siltä - siihen - siihen - siitä - siitä
Lesson 13. 1. a) esittäkäämme - työskennelkäämme - rohkaiskaamme - ruvetkaamme hoitakaamme - nauttikaamme - paetkaamme
b) älkäämme lukeko - käyttäkö - oppiko - kysykö - antako - seuratko
2 . a) juoskoon - käyköön - soittakoon - ottakoon - tiedustelkoon - käyttäköön tehköön
b) leikkikööt missä haluavat - menkööt mihin h. - keskustelkoot mistä h. - harrastakoot
mitä h. - ajatelkoot mitä h. - arvostelkoot miten h. - tulkoot minä iltana h.
3) mainittakoon - muistettakoon - ajateltakoon - sanottakoon - tunnustettakoon älköön luvattako - älköön estettäkö - älköön unohdettako
4. a) pudonnut - pudottanut - kuljettaa - kulkee - jättää - jäädä - herään - herättää syntyy - synnyttävät - palauttaa - palaa - pääsee - päästää
b) Joko kissa löytyi? Joko musiikkia kuuluu? Joko kipua tuntuu? Joko mielesi muuttui?
Joko ruoka valmistui? Joko hallitus kaatui? Joko tuoli siirtyi liian kauas?
5 ) en missään - en mistään - ei mitään - en mihinkään - en miksikään - en minään - en
millään - en minkään - en millekään - ei miltään - eivät mitkään
6 ) tämä teos ei ole lainattavissa - tässä asiassa ei ole mitään tehtävissä - lämmintä säätä
on nyt odotettavissa - tämä lehti on tilattavissa - sellainen arvostelu ei ole ymmärrettävissä
- kaikki sanat eivät ole käännettävissä - näitä äänilevyjä on saatavissa
Lesson 14. 1) Sumu häirinnee - tyttö muuttanee mielensä - asiasta noussee - ette
tosissanne harkinne - tietäneekö hän - voittanee - pelännevät - lienee

181
2 ) he lienevät jo eronneet - hän lienee tunnustanut - se lienee hoidettu - hän lienee
liittynyt - se lienee tehty - se lienee muodostettu - hänet lienee valittu - he lienevät
suorittaneet
3) näin se nykyisin tulkittaneen - opetettaneen - selitettäneen - käsitettäneen - näin
heitä nykyisin hoidettaneen - näin se käännettäneen - kirjoitettaneen
4. a) Tuolla kävelee tyttöjä - ui kaloja - lentää lintuja - marssii sotilaita - seisoo uusia
autoja - makaa auringonottajia - hiihtää ihmisiä - istuu muutamia tovereitani
b) Tuolla on laulavia sotilaita (sotilaita, jotka laulavat t. sotilaita laulamassa) - ostajia
odottavia autoja - auringonottajia ruskettumassa - poikia pelaamassa palloa - nauravia
ihmisiä - opiskelijoita, jotka kuuntelevat luentoa - tovereitani keskustelemassa
5) monet eläimet pelkäävät - monet lapset eivät pidä - muutamat linnut eivät lennä monet viljalajit eivät menesty - monet vanhat tavat ovat - monet ihmiset ajattelevat muutamat asiat ovat
6 ) toisiaan (toinen toistaan) - toisensa (toinen toisensa) - toisilleen (toinen toiselleen) toisistaan (toinen toisestaan) - toisistanne (toinen toisestanne) - toistenne (toinen toisenne) toisianne (toinen toistanne) - toisiimme (toinen toiseemme) - toisillemme (toinen toisellemme)
7) rakentaa - rakentelevat - lauloivat - lauleli - kyselee - kysyi - kirjoitat kirjoittelemme - kalastavat - kalastelemme - piirtää - piirtelevät - toista - toistella selitellä - selität

Lesson 15. 1. a) tulette pyytämään - tulemme harkitsemaan - tulemme tutustumaan tulemme myöntämään - tulen olemaan - tulen puhumaan - tulen tekemään - en tule
muuttamaan
b) kaikki on tapahtuva - unelma on toteutuva - on tuleva aika - rakkaus on voittava ihminen on oleva
2 . a) itseäni/itseään - itseeni/itseensä - itseni/itsensä - itsessäni/itsessään - itseltäni/itseltään - itsestäni/itsestään - itseni/itsensä
b) itse A.A.:n/A.A.:n itsensä - itse presidenttiä/presidenttiä itseään - itse arkkipiispaan/
arkkipiispaan itseensä - itse pääjohtajalta/pääjohtajalta itseltään - itse Miss S:lle/Miss Sille
itselleen - itse Paavo Nurmesta/P.Nista itsestään
3) puku pitenee, se on pidentynyt - kuva suurenee, se on suurentunut - silta levenee, se
on leventynyt - menot pienenevät, ne ovat pienentyneet - äidin työ enenee, se on enentynyt ilma viilenee, se on viilentynyt - ihminen vanhenee, hän on vanhentunut
4) kasvoi kasvamistaan - puhui puhumistaan - harjoittelivat harjoittelemistaan - paheni
pahenemistaan - lyhenee lyhenemistään - pienenee pienenemistään
5) entä kun olet saanut sen postitetuksi - artikkelin luetuksi - päivällisen syödyksi pyykin pestyksi - autotallin siivotuksi - autoa vahatuksi
6 ) Hän on pitkänenäinen ja kaljupäinen. Hänen täytyy olla nopeaälyinen ja hyvämuistinen. Niemisen Risto on hyväpäinen. Hänen täytyy olla miellyttävä-ääninen. He ovat
vaihtelunhaluisia. Hän on vasenkätinen. Se on jokaviikkoinen. Toissapäiväinen uutinen
yllätti meidät. Talontakainen alue sopii. . . Ruotsin ja Suomen välinen meri on . . .
7) sanoit lähteväsi minne tahansa, mutta et lähde minnekään - viihtyväsi missä tahansa,
mutta et viihdy missään - pitäväsi kenestä tahansa, mutta et pidä kestään - saavasi lainan
keneltä tahansa, mutta et saa lainaa keltään - luottavasi kehen tahansa, mutta et luota
kehenkään - olevasi kiinnostunut mistä tahansa, mutta et ole kiinnostunut mistään tekeväsi sen milloin tahansa, mutta et tee sitä milloinkaan - pystyväsi mihin tahansa, mutta
et pysty mihinkään - voittavasi kenet tahansa, mutta et voita ketään

182

7. A lphabetical word list

aapinen IS
aate 8
aatto 5
aihe 6
aiheuttaa 13
aikakausi 14
aikakauslehti 8
aikana 4
aikoinaan 14
aikomus 6
aine 4
aines 14
ainoa 10
ainoalaatuinen 13
ainoastaan 5
ajokortti 3
akateeminen 4
ala 4
alennus 8
ammatti 4
annos 13
ansaita 4
apu 7
arvella 12
arvo 1
arvoinen 13
arvostella 13
arvostelu 13
ase IS
asiantuntija 4
astua 11
asu 7
ateria 4
atomi 6
aukko 12
avara 13
avunanto IS
bensiini 3
edellinen 13
edes 13
edistää 11
edullinen 6

edustaa 6
edustaja 6
eepos 13
ehdoton 3
ehtiä 2
ehto 15
ekonomi 6
eli 4
elinkeino 10
ellen 11
elämys 11
elämäkerta 4
elävä 4
enemmistö 8
enimmäkseen 9
entinen 7
epäillä 13
epäonnistua 8
erikoistua 10
erinomainen 7
ero 14
erota 8
esiintyä 14
esite 7
esittää 13
estoton 14
estää 1
etu- 3
etupäässä 6
fyysikko 6
hajota 12
hakata 12
hallinto 15
hallitus 8
halu 12
hammas 2
hammaslääkäri 2
hammastahna 2
hankkia 3
harja 2
harjoittaa 9
halju 7

harkita 13
harraste 6
harvapuheinen 13
harvinainen 8
haukotella 8
havaita 12
heikko 4
heimo IS
heittää 11
hengittää 11
henkilöllisyystodistus 3
herkku 7
herttainen 9
herättää 8
herätä 7
hieman 9
hiili 10
hikoilla 11
hiljattain 1
historia 4
historiallinen 7
hiukan S
hoitaa 11
hoito 10
hopea S
huippu 8
hullumpi 1
humanistinen 6
huoli 13
huolimatta 12
huoltaa 3
huoltoasema 3
huom. 7
huomattava 4
huomauttaa 12
huomautus 7
huomio 9
huuli 14
huulipuna 2
huumori 13
hyppy 4
hypätä 7
hyvinvointi 10

hyväksyä 5
hyödyllinen 13
hyökätä IS
hyöty 11
hämmästyä 12
hämärä S
hävittää IS
hävitä 8
höyry 11
ihastua 9
ihme 2
ihmeellinen 12
ihmetellä 14
iho 11
ilmaiseksi 2
ilman muuta 2
ilmeisesti 6
ilmestyä 8
innokas 6
innostunut 1
itsenäinen 15
itsepäinen 13
jakaa IS
jalo 13
jarruttaa 3
jatkua 8
johdosta 13
johtaa 11
johtua S
jolloin 11
jonkin verran 7
jossa(k)in 3
joten 6
jotta 11
joukko 6
joukkotiedotusvälineet 14
joulupukki S
joutua 1
juhlallinen S
julistaa IS
julistautua IS

183
jumala S
juoksu 4
juoni 13
juosta 2
jutella 1
jäinen 1
jälkimmäinen 13
jälleen 15
jännitys 11
jäijestelmä 8
järjestys 15
järki 12
jäsen 15
jääkiekko 8
kaasuttaa 3
kaatua 1
kahvila 2
kaikkialla 12
kaista 3
kalastaa 7
kalustettu 8
kamala 9
kampaus 2
kannattaa 13
kansainvälinen 3
kansalainen 13
kansalaissota 15
kansallisuus 6
kaija 10
kartano 13
kaunistua 2
kanta 8
kasa 11
katsomo7
katua 12
kauhu 7
kaupallistua 5
kaupungistua 10
kaura 10
kautta 2
kehittyä 10
kehitys 6
kehitysmaa 10
kehto 13
kehua 14
keino 12
keisari 15

keksiä 5
keli 1
kelkka 1
kemia 4
kemiallinen 2
kemikaalikauppa 2
keramiikka 9
kerätä 9
kesken 4
keskiaikainen 7
keskikokoinen 6
keskittyä 10
keskus 7
keskuudessa 4
kielletty 1
kieltää 1
kiertää 14
kiihkeä 15
kiinnittää 15
kiinnostaa 6
kiitollinen 3
kiivetä 7
kirjailija 13
kirjakieli 14
kujallinen 13
kirjallisuus 6
kirjattu 3
kirves 12
kiuas 11
kohde 7
kohota 7
kohta 7
kohti 10
koivu 10
kokeilla 2
kokoelma 13
kokonainen 12
kokoontua 8
kolari 3
komedia 13
kori 2
koristaa 5
korjaamo 3
korkeus 7
koru 9
korvaus 15
kosia 13
kotiapulainen 8

koulutus 10
kovaääninen 11
kristinusko 15
Kristus 15
kuitata 3
kukaan 2
kukin 11
kuljettaa 5
kuljetus 4
kulua 10
kuluessa 15
kuluttua 2
kulutus 10
kummallinen 8
kumpi 3
kumpikin 3
kunnes 5
kunnollinen 2
kuorma-auto 5
kupari 10
kurssi 8
kustannus 10
kutoa 9
kutsua 7
kuulemma 1
kuulua 7; 2
kuusi 5
kyllästyä 8
kymmenesosa 10
kynttilä 5
kärsivällisyys 9
kärsiä 13
käsin 9
käsitellä 6
käydä koulua 4
käynti 4
käytetty 8
käytännöllinen 15
käytäntö 14
käännös 13
kääntäjä 6
kääntää 6
laatia 7
lahjakas 4
lahjoittaa 9
laina 6
laite 8

laitos 4
laji 10
lakana 2
lakata 1
laki 15
lakko 15
lanka 5
lappalainen 7
laskea 1
laskeutua 1
lauta 13
lauteet 11
leiri 15
leirintäalue 7
leikki 1
liikennemerkki 3
liioitella 14
liitto 8
liittyä 14
lipja 15
lipeäkala 5
lista 2
lisäksi 6
lisätä 3
liukas 1
liukua 3
lohi 7
loistaa 5
lomake 3
lompakko 8
lopettaa 5
loppiainen 5
luento 6
luetella 9
luettelo 7
luistella 1
luistin 5
luistinrata 5
lukio 4
luku 4
lukukausi 6
lukumäärä 11
lukuvuosi 4
luoja 15
luonne 4
luonnollinen 4
luonnontiede 4
luonto 11

184
luotettava 3
luovuttaa 15
luultavasti 1
luvata 6
lyhetä 5
lyyrinen 13
lyödä 11
lähestyä 5
lähinnä 14
lähiö 10
läksi 12
läpi 5
lääketiede 6
löyly 11
maalata 9
maantieto 4
maanviljelyä 10
maaseutu 5
maatalous 6
maatila 10
mahtaa 9
mahtua 10
mainio 10
mainos 2
mainostaa 2
maisema 5
maitse 7
maja 13
makeinen 2
maksu 4
maksuton 4
maku 8
makuupussi 7
malja 9
manteli 5
matemaattinen 4
matkailla 7
matkailu 7
matkustella 14
melu 1
menehtyä 13
menestys 6
menestyä 4
menettää 15
mennessä 1
merkillinen 11
metalli 10

metsänhoitaja 6
metsätalous 10
mieli 1
mieli- 4
mikäli 7
mitta 13
mm. 4
monipuolinen 6
mummo 1
muodostaa 8
muodostua 15
muoti 8
muotoilla 9
muovi 5
murre 14
muutos 4
muuttua 4
myymälä 5
myöhästyä 1
myöntää 13
mänty 10
naama 14
nauttia 6
neito 13
neliö 10
nerokas 13
neuvotella 11
-niminen 3
nimipäivä 9
nimittäin 8
nimittää 8
nimitys 14
nopeuttaa 11
noutaa 2
ns. 4
nummi 13
nuoriso 14
nurmi 13
nykyaika 10
nykyaikainen 9
nykyinen 15
nykyisin 5
nähtävyys 7
näkymä 5
näkyä 2
näyte 13
näyteikkuna 5

ohitus 3
ohra 10
oikeastaan 14
oikeisto 8
oikeustiede 6
oksa. 11
olo 10
olympiakisat 15
omainen 5
omaksua 15
omistaa 10
onkia 11
onnistua 8
opas 6
opetella 6
oppilaitos 6
oppilas 4
osakeyhtiö 3
osallistua 4
osavaltio 6
osoittaa 3
ottelu 8
paeta 13
paheta 15
paine 3
pakkaus 2
pako 12
pakollinen 4
palauttaa 8
palkinto 4
palo 15
palsta 8
paluu 7
palveluraha 7
palvelus 5
pannu 5
parantaa 8
parhaillaan 5
parta 8
parturi 2
passi 3
pehmetä 11
pehmeä 2
peili 2
peli 4
pellava 9
pelto 10

perus-4
peruskoulu 4
perusta 15
perustaa 7
perustua 14
perustuslaki 15
peseytyä 8
piippu 6
piiri 7
piirre 13
piirtää 9
piispa 15
pikkujoulu 5
pinta-ala 10
pitää 4
pohja 13
Pohjoinen jäämeri 7
pohjoinen napapiiri
7
pohjoismaat 6
poikki 1
poimia 14
poissa 1
poistaa 2
poistua 2
politiikka 6
pommittaa 15
poro 7
postittaa 5
pronssi 9
proosa 13
prosentti 8
prässätä 2
psykologi 6
pudota 6
puhdistaa 2
puhe 1
pula 8
puolesta 6
puoliväli 5
puolue 8
puolueeton 8
puolueettomuus 15
puukko 9
puuro 5
puuteri 2
puuttua 2
pystyä 13

185
pysyä 1
pysähtyä 2
pysäköidä 3
pyyheliina 11
pyykki 2
pyöriä 7
päinvastoin 6
pääaine 4
pääkiijoitus 8
päällikkö 8
päästä 4; 12
päättyä 13
päätös 1
pöytäliina 9
raaka-aine 10
raamattu 15
raja 7
rasia 5
rauha 8
rauhallinen 5
raukka 1
reipas 8
rengas 3
rentouttaa 11
rentoutua 11
retkeillä 7
riihi 12
riisua 11
rikkaus 10
rintama 4
ristiriita 15
rohkaista 4
ruis 10
rukkanen 13
runoilija 13
runoilla 6
runous 6
runsas 4
ruveta 9
ryhmä 6
ryhtyä 4
ryijy 9
saamelainen 7
saastua 8
saippua 2
sairaanhoitaja 8

sairaanhoito 10
sairaus 4
sakko 3
sanella 2
samaten 5
sananlasku 3
sanasto 14
sangen 11
sattua 1
seikka 9
sekä 4
sekä . . . että 7
sellainen 2
selviytyä 7
sentään 13
seurallinen 4
seuramatka 7
seutu 14
shampoo 2
sieni 14
sihteeri 6
siirtyä 4
siivooja 8
siivota 5
sijasta 15
silittää 2
silloin tällöin 1
sillä 3
sinertävä 9
sisu 11
sisäinen 15
sisältyä 7
sisältää 8
sivistynyt 13
sivu 10
sodanjälkeinen 15
solmia 15
sopeutua 6
sormi 13
sormus 9
sortua 13
sotilas 13
suhteellinen 15
suorittaa 4
suositella 3
suosittu 4
suunnilleen 11
suunnitelma 4

suunnittelu 6
suurenmoinen 11
suutari 13
sydämellinen 4
sydän 7
syli 13
syttyä 4
syy 3
sähke 3
sähkösanoma 3
säiliö 3
säilyä 11
säkki 11
säveltäjä 15
säännöllinen 8
sääski 7
säästää 2
tahansa 6
tahra 2
taide 4
taiteilija 4
taito 8
taka- 3
talous 8
tapaninpäivä 5
tappaa 12
tappio 15
tarina 12
tarjota 2
tarjous 2
tarkistaa 3
tarttua 11
tarve 2
tasavalta 15
taso 4
taulu 9
tehtävä 5
teini-ikäinen 14
tekijä 13
telkkari 2
teltta 7
temperamentti 13
teollistua 10
teos 13
tervetullut 6
terveys 4
teräs 7

tiede 4
tiedekunta 6
tiedemies 4
tietenkin 9
tietokone 6
tila 10
tilaisuus 6
tilanne 7
tilasto 8
todellinen 5
todellisuus 14
todeta 4
tohveli 8
toimi 12
toiminta 15
toimittaa 3
toimittaja 6
toinen__ toinen 8
toivottaa 5
tosin 8
tottua 3
ts. 8
tuhansittain 5
tuhkakuppi 9
tukanleikkuu 2
tulevaisuus 10
tuliainen 9
tulinen 6
tulkki 6
tunnelma 5
tunnustaa 11
tuntua 6
tunturi 7
tuote 10
tuottaa 7
tuottaja 10
tupa 12
turhaan 3
turva 10
tusina 9
tuskin 1
tutkija 6
tutkinto 4
tuttu 2
tuulilasi 3
tuuma 12
tylyä 3
tyhmä 12

186
tylsä 1
tyyli 13
tyyni 11
tyytyväinen 3
työmies 6
työnjohtaja 4
työskennellä 6
työtön 10
täkänä 9
tällöin 15
täysi 3
täysin 8
uhata 12
uhri 2
ulkoilla 1
uni 7
ura 4
useimmat 4
useimmiten 4
uskaltaa 11
uskomaton 11
uskonnollinen 13
uskonto 4
uudenaikainen 7
uudistus 15
uusia 7
vaali 8
vaara 12
vaarallinen 1
vahata 3
vahinko 6

vahva 8
vaihdella 5
vaihtaa 3
vaihtua 8
vaikutelma 11
vaikuttaa 15
vaikutus 11
vaiva 8
vakava 1
vakuuttaa 13
vallankumous 15
vallita 4
valloittaa 15
valmis 2
valmistaa 5
valmistelu 5
valmistua 4
valokuvata 7
valta 8
valtava 15
valtiotiede 6
valuutta 7
vanhentua 7
vara 1
varakas 4
varhainen 8
varmistaa 7
varuste 7
vasemmisto 8
vasen 3
vauhti 3
vehnä 10
veljentytär 9

veljes 13
velka 3
vene 1
venäläistää 15
verenkierto 11
vero 10
verrattain 8
vetää 5
vienti 10
vierailla 5
vihdoin 12
vihta 11
viimeinen 8
viina 13
viipyä 3
viisas 3
viisumi 7
vilja 10
vihellä 10
virasto 7
virka 9
voima 7
voimakas 8
voittaa 4
voitto 15
vuoksi 11
vuorokausi 5
vuorostaan 14
vuosiluku 15
vuosisata 10
vähitellen 4
väittää 11
väki 9

Välimeri 2
välinen 15
välttämätön 11
yhteiskunta 4
yhteistyö 15
yhtenäinen 14
yhtiö 10
yhtyä 15
yhä 5
YK 8
yksinkertainen 7
yksinäinen 11
yksityinen 10
yleinen 4
yleiskieli 14
yleisurheilu 8
yleisö 8
ylioppilas 4
ylipäällikkö 15
ylittää 7
ympäri 6
yrittää 1
yritys 8
ystävätär 9
yöpyä 7
äkkiä 3
älykäs 4
äänioikeus 15
ö(iy 3

Idioms:
ei sinne päinkään 7
kaikesta päättäen 10
kerta kaikkiaan 9
käydä kauppaa 10
kääntyä jnk puoleen 3
lyhyesti sanoen 10
lähteä tiehensä 12
mitä ihmettä 9
mitä . . . sitä 12
molemmin puolin 10
olla myytävänä 12

olla olemassa 12
olla saatavana 7
olla saatavissa 13
olla tapana 5
olla tekemisissä 14
ottaa selvää 7
pahenee pahenemis­
taan 15
pyytää puheenvuo­
roa 14
saada kiinni 1

saada (joku) teke­
mään 13
saada valmiiksi 12
sanalla sanoen 7
sanomattakin on sel­
vää 7
siinä määrin 14
sillä aikaa 3
sillä tavoin 12
sinänsä 13
suoraa päätä 13

1970-luku 10
tulla: mitä siihen tu­
lee 2
tulla vastaan 10
tällä kertaa 12
tätä nykyä 14
varmuuden vuoksi
13
(vähän) toista tuntia
11
väli: olla väliä 3

187

8 . Index
(The second number refers to pages in Book 1 or 2)

Abessive 2:75
Ablative 1:82, 1:221
Accusative of pers. pronouns and kuka
1:195
Adessive 1:36, 1:221; in »to have» 1:76
Adjective: agrees with noun 1:107; used as
noun 2:51; comparative 1:145, inflected
2:76; superlative 1:187, inflected 2:76
Adverb: derived from adj. 1:125; compari­
son 2:86, 2:126; inflected forms 2:125
Allative 1:58, 1:221
Alphabet 1:16
Article, lack of 1:16
Auxiliary verbs 1:124
Basic form: noun 1:16, verb 1:124 (see also
Nominative, Infinitive)
Cardinal numbers: list 1:34; principal parts
1:66; inflection 2:27
Comitative 2:108
Comparative: of adj. 1:145, inflected 2:76;
of adv. 2:86, 2:126
Complement of the verb olla 1:203
Conditional: present act. 1:212; perfect act.
2:11; present and perfect pass. 2:86
Consonant gradation 1:98; in inflection of
nouns (chart) 2:166; in inflection of verbs
(chart) 2:167
Consonants: pronunciation 1:11
Derivation: a few important suffixes 2:171;
see also Word types
Direct object see Object
Elative 1:89, 1:222
Essive 2:36
»from* case see Ablative
Future tense: lack of 1:89; ways of ex­
pressing it 2:157
Genitive 1:29, 1:222; uses: object 1:107;
with postpositions 1:156; with täytyy
1:196; as an agent 2:97; replacing subject
in clause substitutes 2:107, 2:117; re­
placing subject and predicate in clause
substitutes 2:124

»have» in Finnish 1:76
»if» clauses 1:213
Illative 1:69, 1:99, 1:157, 1:222
Imperative: 2nd pers.sing. 1:135; 2nd pers.
pi. 1:144; 1st pers.pl. 2:137; 3rd pers.
sing, and pi. 2:137; pass. 2:138; effect on
object 1:211
Impersonal use of 3rd pers.sing. of verb
1:174
»in» case see Inessive
Inessive 1:41, 1:222
Infinitive 1:124; longer form of 1st inf. 2:26;
2nd inf. 2:107, 108; 3rd inf. 2:9, 2:75;
tekemäisillään 2:99; tekemään in expres­
sions of future 2:157
Instructive 2:117
»into» case see Illative
Intransitive verbs 2:138
itse 2:158
joka relat.pron. 1:166; indef.pron. 1:167
-ko, (-kö) 1:23
kumpi 2:28
»let us do»: colloquial 2:18, literary 2:137
»like» in Finnish 1:97
Local cases see Ablative, Adessive, Allative,
Elative, Illative, Inessive
-minen (verbal noun) 2:50
Nominative 1:16, 1:42; uses: object 1:210;
complement of olla 1:203
Numerals see Cardinal numbers, Ordinals
Object 1:107, 1:210; in passive sentences
2:20; obj.forms of pers.pron. and kuka
1:195
»on» case see Adessive
»onto» case see Allative
Ordinals: list 1:69; inflection 2:39
Orthography 1:13
»out of» case see Elative
Participles: present part.act. 2:60, in expres­
sions of future 2:157; present part.pass.
2:62, in on tehtävä 2:27; present partici­
ples in substitutes for relative clauses 2:61,

188
2:63, for että clauses 2:124; past part.act.
1:166. 2:60; past part.pass. 2:19, 2:62, in
substitutes for kun clauses 2:117; past
participles in substitutes for relative
clauses 2:61. 2:63, for että clauses 2:124
Partitive 1:49, 1:58, 1:223; uses: 1:50, 51,
58, 76, 157; subject 2:148; object 1:107;
with comparative 1:146; complement of
olla 1:203; with postpositions 1:188
Passive: present 2:17, past 2:19, perfect
2:49, pluperf. 2:49; cond. pres, and perf.
2:86; imperat. 2:138; potential 2:147;
present part. 2:27, 2:62, 2:124, past part.
2:19, 2:62, 2:117, 2:124; effect on obj.
2:20

Past tense: act. 1:114, 1:165; pass. 2:19
Perfect: indic.act. 1:202; cond.act. 2:11;
indic.pass. 2:49, cond.päss. 2:86
pitää: »to like» 1:97; = täytyy 1:196; effect
on obj. 1:211
Place names in local cases 1:116
Pluperfect: act. 1:221, pass. 2:49
Possessive suffixes 1:29, 133, 223; with
postpositions 1:156
Postpositions: with gen. 1:156, with part.
1:188; inflected forms 2:125
Potential 2:146
Prepositions 1:156, 1:188
Present tense: indic.act. 1:42, 97; cond.act.
1:212; indic.pass. 2:17; cond.pass. 2:86;
potential 2:146
Principal parts of noun 1:59, of verb 1:115
Pronouns: pers.pron., omission of 1:42, gen.
1:133, obj. forms 1:195; demonstratives
1:83; interrogative kuka, obj. form 1:195;
kumpi 2:28; relat.pron. 1:166; indef.jo k a
1:167; itse 2:158; toinen toistaan 2:148;
inflection charts 1:232, 2:166
Pronunciation: vowels 1:10, consonants
1:11
Questions 1:23
Reciprocal pronoun 2:148
Stem 1:22; chart 2:165

Stress 1:12
Strong grade see Consonant gradation
Subject in partit. 2:148
Substitutes for clauses: että clause 2:124;
joka clause 2:61, 2:63; kun clause 2:107,
2:117
Superlative: of adj. 1:187, inflected 2:76; of
adv. 2:86, 2:126
Syllables: syllable division 1:13; open and
closed syllables 1:13
tarvita 1:196
tehden 2:108
tehdessä 2:107
tehdäkseen 2:26
tehnyt see Participles, past act.
tehty see Participles, past pass,
tehtyä 2:117
tehtävä 2:27
tekeminen 2:50
tekemä 2:97
tekemäisillään 2:99
tekemällä 2:75
tekemässä, tekemästä 2:9
tekemättä 2:75
tekemään 2:9
tekevä see Participles, pres.act.
»there is» in Finnish 1:157
Time, expressions of 1:90, 97, 175; 2:37, 39
toinen toistaan 2:148
Transitive verbs 2:138
Translative 2:38
täytyä 1:196; effect on obj. 1:211
Vowel harmony 1:36
Vowels: pronunciation 1:10
Weak grade see Consonant gradation
»without» case see Abessive
Word types: nouns in -e 1:174, in -i 1:135,
in -nen 1:146, 2:159, in -si 2:51, in -us
(-uus) 2:63; adjectives in -nen 2:159, in
-ton, -maton 2:87; verbs in vowel + ta
1:175, in -i’.ta 1:176, with -ne- 2:159; chart
on different types of nouns 1:229, of verbs
1:230

189

Maamme
Suomen kansallislaulu

Juhlallisesti

1.
2.

F redrik Pacius

Oi maamme Suo-mi, syn-nyin-maa, soi, sa - na k u l-ta iSun ku- kois - tuk-ses kuo-res-taan ker - ran-kin puh-ke -

i i 11=
nen! Ei
aa; v iel’

laak -so - a ___ e i
lem -pem -m e
saa
-- ---

_____ H ______
4

=

SJ O 1

v e t-tä , ran - t a a _
toi-vos, rie - m u s _

'

—

—T---

n--- ? ---- 9

^

kuk-ku -laa, ei
nou- se-m aan sun

•

......

J 4-

5 --------^

—9

rak-kaampaa kuin ko - ti-m a a tä ä
lois-tos-saan, ja k e r-ran lau-lus,
i.
- p - * —

t #
4

n

I—

1

^
— I— ? —
~s- i
-

•
• h

r
« K
. - ---------- ----9 ---J
i +■
- J
J i r
poh-joi-nen, maa k a i-li s i - si - en.
Ei
syn-nyin-maa, kor - keem-mankai-un
saa. Viel’

^

en.
saa.

J. L. Runeberg; suomennos

-

'

1

190

Minun kultani kaunis on

r
«J

Vilkkaasti

Kansanlaulu

g-J

-1— i—

1. M i-nun k u l-ta -n i
2. Sil- mät sil -lä on

i

TT —

NI

kau-nis on, vaikkonkai-ta - lui-nen.
si - ni- set, vaikkonkieron - lai-set,

H ei-luu-li - a
H ei-luu-li - a

il - lal - la, vaikk on kai - ta - lui-nen,
il - lal - la, vaikk on k ie-ro n - la i-s e t,

hei luu-li - a
hei luu-li - a

il- la l - la, vaikk on k a i-ta - lui-nen.
il- la l - la, vaikk on kie-ron - la i-se t.

: 3. Suu on sillä supukka,
vaikk on toista syltä.
Hei luulia illalla,
vaikk on toista syltä,
hei luulia illalla,
vaikk on toista syltä.

:

: 4. Kim minä vien sen markkinoille,
hevosetkin nauraa. :,:
Hei luulia illalla,
hevosetkin nauraa,
hei hei hah hah haa,
hevosetkin nauraa.

191

Taivas on sininen

1. T a i-v a s on si - ni - nen ja
2. En - kä mä muil - le___

vai - koi - nen ja
il - moi - ta mun_

tä h - tö - si - ä __ täyn - nä.
sy- dän- su - ru
- ja - ni.

Niin on nuo - ri
Synk - kä met - sä,

sy - dä - me - n i
a - ja - tu k -s i-a täyn-nä.
k ir - k a s _ tai-v as ne tun - tee mun huo-li - a - ni.

Tuoli’ on mun kultani

n pj-' 'n

Ei liian hitaasti
2:

i

Tuoli on

—

*

mun

__

9

kul - ta - ni,

- =*

ain

*

Kansanlaulu

J

m
tuol - la

y - hä

l i ^ ij
«7

»------»-----» ---------------------------- ^
ku - nin- kaan kul - tai - sen
kar - ta - non

p
Voi, mi - nun

m
puol- la.

n ij m

Iin - tu - ni,

voi, mi - nun

kul - ta - ni,

£
kun et

-

tu - le

jo,

m
kun et

tu - le

jo!

Date Due
ISAR 1 7 131 8
SEP. 0 4 19 16
m

PH
135

s i 1596

A a l t i o , M aija H e l l i k k i .
F in n ish fo r f o r e ig n e r s .

.A 24

pt.2

14985
A th a b a s c a U n ive rsity Lib ra ry
Imported By
ARTHUR VANOUS CO.
River Edget N. k 07