Leena Silfverberg
Leila White
TV-DIALOGIT: Sini Sovijärvi
YLE
FINN LECTURA
Leena Silfverberg Leila White

Leena Silfverberg
Leila White
FINN LECTURA

Leena Silfverberg
Leila White

(Lukijalle
Supisuomea-opp\k\rja on olennainen osa Yleisradion Opetusohjelmien tuottamaa
Supisuomea-sarjaa, joka on vieraskielisille aikuisille suunnattu Suomen kielen ja
kulttuurin peruskurssi. Kurssiin kuuluu oppikirjan lisäksi oppikirjaäänitteet, TV-ohjel-
mat tallenteineen sekä verkkomateriaali. Kurssi palvelee parhaiten oppijoita, jotka
jo osaavat jonkin verran suomea, mutta aloittelijatkin pääsevät hyvin mukaan. Sarja
sopii sekä Suomessa että muualla asuville suomen kielestä kiinnostuneille.
Oppikirjan dialogien, kieliopin ja harjoitusten tavoitteena on auttaa oppijaa
kehittämään, vahvistamaan ja kertaamaan peruskielitaitoansa.
Oppikirja koostuu kahdestatoista kappaleesta, joissa harjoitellaan erilaisia
puhetilanteita ja opitaan suomen perusrakenteet. Kunkin kappaleen alussa on dialogeja,
jotka esiintyvät vain kirjassa. Näitä seuraa vastaavasta televisio-ohjelmasta
poimittuja dialogeja. Kappaleen lopussa on dialogeihin liittyvä kielioppi ja harjoituksia.
Kielioppi on esitetty havainnollisessa taulukkomuodossa, josta kielioppitermejä
taitamatonkin voi nähdä, miten sanat muodostuvat. Taulukoiden alla on myös kieliopin
sanallisia selityksiä niille, jotka kaipaavat syventävää tietoa kielestä.
Kirjan alussa on lueteltu kirjassa käytetyt lyhenteet. Kirjan lopussa on kielioppi-ja
aihehakemisto, tehtävien vastaukset sekä aakkosellinen suomenkielinen sanasto.
Monikielinen sanasto löytyy Supisuomea-verkkomateriaalista, jossa on myös lisää
harjoitustehtäviä.
Helsingissä 14. toukokuuta 2003
Leena Silfverberg Leila White
Supisuomea-oppimateriaalin käyttäjälle
Yleisradion Opetusohjelmien 12-osainen Supisuomea-kurssi (TV-ohjaus Tuulikki
Jalli) on tuotettu TV 1 :n ja Yle Teeman ohjelmistoon. Kurssi koostuu 30-minuuttisis-
ta kieli- ja kulttuuriohjelmista, joita oppikirja, siihen liittyvät äänitteet ja
verkkomateriaali täydentävät. Kunkin ohjelman lopussa on kepeä perhesarja Elämä on
mukavaa (käsikirjoitus Terhi Tarvainen, TV-ohjaus Jarkko Uosukainen), jossa kerrotaan
suomalaisesta elämänmenosta. Tämä osio palvelee alkeisopiskelijoita kielikylpynä
ja edistyneitä ymmärtämisharjoituksena.
Tähän oppikirjaan on koottu valikoima TV-dialogeja tukemaan ja täydentämään
kirjan dialogeja. TV-dialogeissa on paljon puhekieltä, tarkoituksella, sillä monet
tilanteet ovat ns. aitoja puhetilanteita. Esim. myyjät, posti- ja pankkivirkailija, lääkäri ja
apteekkari ovat aitoja henkilöitä työssään. Niinpä TV-dialogeja kannattaa opiskella
lähinnä puhutun kielen näkökulmasta.
Suurimman hyödyn Supisuomea-kurssista saa, kun opiskelee kieltä ennen
ohjelmaa oppikirjan ja äänitteiden avulla. Ohjelman katsomisen jälkeen kannattaa vielä
kerrata vastaava kappale kirjasta ja verkkokurssista. Supisuomea-kurss\a voi
opiskella yksin, mutta opintoryhmään hakeutuminen on suositeltavaa.
Kirjan tekijöiden, Leila Whiten ja Leena Silfverbergin, lisäksi haluan kiittää Prof.
Kaarlo Voionmaata arvokkaista kommenteista ohjelmien käsikirjoitusvaiheessa, Aurora
Vasamaa sekä koko erinomaista Supisuomea-tiimiä.
Tervetuloa Supisuomeen!
Helsingissä 16. kesäkuuta 2003
Sini Sovijärvi, YLE Opetusohjelmat
Supisuomea-kurssm toimittaja ja käsikirjoittaja
4

To the reader
The textbook, Supisuomea (True Finnish'), is an integral part of the teaching
programme series of the same title produced by the Finnish Broadcasting Company YLE,
a beginners' course in Finnish language and culture for foreign adult learners. The
course includes this textbook with accompanying audio material, the TV-program-
mes with video recordings, and the learning material over the Internet. The course is
the most useful for learners with some command of Finnish, but even beginners will
be able to join in. The series suits all enthusiasts in Finnish, both those resident in
Finland, and elsewhere.
The dialogues, grammar and exercises in this book help the learner to build up a
basic proficiency in the Finnish language, improving and increasing it on the way, and
eventually reinforcing what has been learned.
The textbook consists of twelve chapters for practising various speech situations,
and learning the elements of Finnish. Each chapter begins with dialogues only
available in this book. Then follows a selection of dialogues extracted from the
corresponding TV programme. The chapter ends in grammar and exercises related to the
dialogues. The grammar is presented in lucid tables where even those not versed in
grammatical terminology can see how words are made up. The tables are provided
with verbal explanations for those wanting some further knowledge of the language.
The abbreviations used in this book are listed at the beginning. The grammatical and
topical index, the key to the exercises, as well as the alphabetical Finnish glossary
are at the end. The web material provides a multilingual glossary with some more
exercises.
Helsinki, May 14th, 2003
Leena Silfverberg Leila White
Supisuomea - a course in Finnish language and culture
The 12-episode TV-course, Supisuomea, written and edited by Sini Sovijärvi and
directed by Tuulikki Jalli at YLE Educational Programmes has been produced for
transmission on the analogue YLE TV 1 and on the digital YLE Teema channels. The
course (12 x 30 minutes) consists of acted scenes, short interviews, as well as
presentations of language and culture, complemented by this textbook with audio and video
recordings, as well as the learning material over the net. Each TV-programme
concludes in a lighthearted look at life in Finland called Elämä on mukavaa life is good'
(written by Terhi Tarvainen, directed by Jarkko Uosukainen). This five-mi nute-secti-
on provides an immersion course in Finnish, and some comprehension practice for
more advanced learners.
The Supisuomea course will be the most productive if you use the textbook, the
recordings as well as the internet to teach yourself a new chapter before the
corresponding TV transmission. Furthermore it is worthwhile to repeat each chapter in
the book and on the Internet also after the corresponding transmission. You can
study Supisuomea on your own, but it is strongly recommended that you join a study
group.
Welcome to join in!
Helsinki, June 16th, 2003
Sini Sovijärvi, Yle Educational Programmes
5

Millainen kieli suomi on? s. 8
TV-dialogien henkilögalleria s. 10
( Kappale 1) Tervetuloa Suomeen s. 13
tervehdyksiä hyvästelyjä tutustumista kahvilassa ravintolassa
maita ja kansallisuuksia
persoonapronominit (perusmuoto ja /fe-muoto) verbien
persoonapäätteet /ro/frö-kysymys
(Kappale 2) Junalla vai bussilla? s. 25
kulkuvälineitä kellonaika tien kysymistä
lukusanat Verbityypit 1 -5 (preesens) negatiivinen preesens
puhekielen me-persoona (preesens) sanatyyppi e (raide),
(Kappale 3 ) Suomalaista ruokaa s. 43
ostoksilla ravintolassa
Pronomini mikä - mitä partitiivi (yksikkö) pronominien partitiivi-
muotoja sanatyyppi nen (nainen)
(Kappale 4) Mihin, minne, missä? s. 57
paikkoja suuntia viikonpäivät ajankohtia ilmansuunnat
milloin paikallissijat (yksikkö) mihin/minne missä mistä
nominien konsonanttivaihtelu / astevaihtelu tämä-, tuo- ja se-pronomi-
nien paikallissijat III infinitiivi (verbin maan/mään-, massa/mässä- ja
masfa/mösfö-muotoja)
(Kappale 5 ) Koti ja perhe s. 77
asuminen perhe vieraisilla kuukaudet päivämäärä
omistusrakenne kenellä, kenen, persoonapronominit (lla/llä-muoto
ja genetiivi) vertailuasteet (perusmuoto) järjestysluvut kuka, mikä,
kumpi genetiivi (yksikkö) omistusliite (possessiivisuffiksi)
postpositioita sanatyypit / (posti, nimi, pieni), si (uusi) ja is (kallis)
(Kappale 6) Mennäänkö postiin vai pankkiin? s. 99
postissa pankissa matkatoimistossa rahaa vaihtamassa
konditionaali (preesens) objektista (n-objekti, partitiiviobjekti)
sanatyypit as (lounas), us/ys (kysymys)
( Kappale ? ) Mitä sinä teit viikonloppuna? s. 113
lomalla matkalla sääilmaisuja vuodenajat
imperfekti negatiivinen imperfekti passiivin imperfekti
6

(Kappale 8) Apteekissa ja terveyskeskuksessa s. 131
ajanvaraus lääkärissä terveyskeskuksessa apteekissa
imperatiivi (käsky) nesessiivilause objektista (imperatiivin objekti,
nesessiivilauseen objekti) sanatyypit os/ös (mainos, käännös)
(Kappale 9) Juhlia ja lahjoja s. 149
lomalla ostoksilla muutto
monikko tämä-, tuo- ja se -pronominien monikko
( Kappale 10) Pesukone ja pölynimuri s. 163
pesutuvassa kaupassa
miten/kuinka konsonanttivaihtelu / astevaihtelu (nominit ja verbit)
sanatyypit in (soitin) ja as (hammas)
( Kappale li) Kulttuurikävely Helsingissä s. 185
teatterissa taidenäyttelyssä vapaa-ajan viettoa mielipiteen
ilmaisemista
perfekti passiivin perfekti puhekielen me-persoonan perfekti
( Kappale 12) Supisuomalainen joulu s. 201
jouluvalmistelua joulunviettoa talvisia sääilmaisuja
passiivin konditionaali puhekielen me-persoonan konditionaali
objektista persoonapronominien objektimuodot (minut, minua) kuka-
pronominin objektimuodot (kenet, ketä)
Kielioppihakemisto s. 218
Aiheiden mukainen hakemisto s. 220
Tehtävien vastaukset s. 221
Sanasto s. 226
Kirjassa käytetyt lyhenteet
A
Akkusatiivi
ks.
katso!
Abi.
Ablatiivi
mm.
muun muassa
Ad.
Adessiivi
mon.
monikko
Ali.
Allatiivi
N
Nominatiivi
El.
Elatiivi
neg.
negatiivinen, negatiivisesti
esim.
esimerkiksi
P
Partitiivi
G
Genetiivi
pers.
persoona
Huom!
Huomaa!
V
Vartalo
hVn
h+Vokaali+n
Vn
Vokaali+n
III.
Illatiivi
yks.
yksikkö
In.
Inessiivi
ym.
ynnä muuta
jne.
ja niin edelleen
W
pitkä vokaali (kaksi samaa vokaalia)
kpl
kappale
7

Millainen kieli suomi on?
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Tarkastelemme aluksi joitakin suomen kielelle tyypillisiä piirteitä.
1. Suomen kielen äänteet ääntyvät kaikissa ympäristöissä samalla tavalla.
juna, kuuluu, kaunis, saapuu, mukava
2. Vokaalien ja konsonanttien kesto on suomen kielen tärkein
äänteellinen piirre. Äänteiden pituus muuttaa sanojen merkitystä (tapan -
tapaan). On siis tärkeää muistaa, onko äänne pitkä vai lyhyt.
Etsi sanakirjasta, mitä seuraavat sanat merkitsevät äidinkielelläsi:
mato
matto
rapu
rappu
tuli
tulli
tuli
tuuli
sika
siika
silli
siili
3. 	Suomen kielen vokaalit jaetaan kolmeen ryhmään.
1) a, o, u ja 2) ä, ö, y ja 3) /, e. Ryhmän 1 vokaalit eivät voi esiintyä
samassa sanassa ryhmän 2 vokaalien kanssa. Ryhmän 3 vokaalit voivat
esiintyä kaikkien vokaalien kanssa yhdessä.
Pääte: ssa/ssä
junassa keittiössä
puistossa metsässä
Lisää oikea pääte sanoihin.
a/ä talo, hyvä, kylmä, kirja, seinä, lasi, posti
lla/llä taksi, bussi, nopea metro, kynä, asema, kylmä ilma
vat/vät etsi.. .. (etsiä), tietä... . (tietää), tule.... (tulla),
mene.... (mennä), osaa (osata), tarvitse.. . . (tarvita)
Yhdyssanoissa voi esiintyä kaikkia vokaaleja. Viimeinen sana määrää
päätteen vokaalin.
sähkö+junassa kirja+hyllyssä
jää+kaapissa
Lisää oikea pääte sanoihin.
ssa/ssä järvimaisema, tekstiviesti, pikkukylä, porttikäytävä, viinipullo
ta/tä puutyö, joensuu, aamuyö, kesäkuu
lla/llä työmaa, minibussi, videokamera, ulkoseinä, videofilmi
Ensimmäisen ja toisen ryhmän vokaalien vaihtaminen voi myös muuttaa
sanan merkitystä.

Tehtävä 4
Etsi sanakirjasta, mitä seuraavat sanat merkitsevät äidinkielelläsi:
kuu
kyy
kasi
käsi
tulli
tylli
tuo
työ
ulos
ylös
puu
pyy
8
4. Paino on suomessa aina ensimmäisellä tavulla.
Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Oli mukava jutella.
5. Suomessa on paljon sijapäätteitä. Suomen sijapäätteitä vastaavat
useissa muissa kielissä prepositiot.
junassa 'in the train, nel treno, i täget, b noe3fle'
6. Suomen kielen sanoilla on ns. perusmuoto eli sanakirjamuoto ja
taivutusvartalo, johon päätteet liitetään. Vartalo voi olla erinäköinen kuin
perusmuoto.
Perusmuoto Vartalo + pääte
ottaa ota+n
tulla tule+t
haluta halua+mme
kaappi kaapi+ssa
suomalainen suomalaise+t
uusi uude+ssa
puhelin puhelime+ssa
7. Suomen kielessä ei ole artikkelia.
juna 'a train/the train, un treno/il treno, ett täg/täget'
8. Suomen kielen sanoilla ei ole sukua.
hän 'he/she, lui/lei, han/hon, oH/oHa'
9

TV-dialogien henkilögalleria
Tero ja Minna
Markku
Tiina ja Harri
Olavi
Taru
Tuomas
Sarjan romanttinen pari.
Tero Holopainen - töissä pienessä, kiireisessä IT-firmas-
sa. Tero on ahkera työntekijä, mutta hermostuu turhista
kokouksista ja ainaisesta kahvilla käymisestä.
Minna Metsä - töissä käsityöalan yrityksessä, eronnut
yksinhuoltaja, 10-vuotiaan Santerin äiti, Minna on
taiteellinen ja myös kätevä. Hän on lämmin luonne ja hyvä
äiti Santerille.
Santeri, Minnan 10-vuotias poika, on mukana monessa.
Pauli-ukki on hänelle rakas henkilö.
IT-firman toimitusjohtaja, hiukan tärkeilevä, mutta
mukava esimies. Aina menossa palaveriin, kahville tai
syömään. Viihtyy Teron seurassa.
Markulla on ihanneperhe, kaunis Satu-vaimo ja kaksi
suloista tytärtä, Lotta ja Miina.
Tiina Holopainen on pirteä
tyttö, opiskelee ja asuu
Helsingissä. Tiinan hyvä ystävä
on leppoisa Harri Meriläinen.
Harri on töissä Markun IT-fir-
massa. Tiina ja Harri käyvät
näyttelyissä ja syömässä
ulkona.
Tanja Virtanen on
iloinen ja älykäs nuori
nainen, joka pitää
koossa IT-firman
asioita. Etsii omaa
asuntoa.
Raija ja Olavi Holopainen ovat Teron ja Tiinan
vanhemmat. Rauhallisia, suomalaisia perustyyppejä. Pariskunta
on varhaiseläkkeellä ja asuu kodikkaassa, vanhassa
omakotitalossa. Asiat ovat mukavasti. Raija ja Olavi ovat
sosiaalisia, mutta nauttivat myös kotielämästä.
Taru ja Tuomas ovat nuoria
city-ihmisiä. He ovat
muuttamassa yhteen, remontoivat
uutta asuntoa ja pitävät
tupaantuliaiset sarjan
loppupuolella. Taru ja Tuomas
harrastavat teatteria.
Taina on Raijan
vanha tuttu. Rouvat
käyvät usein kahvilla ja
asioilla sekä
kyläilevät. Taina on
herttainen, hiukan tätimäi-
nen rouva.
Ammatiltaan hän on
sairaanhoitaja.
Santeri
Tanja
Raija
Taina
10

Satu,
Miina ja Lotta
Pauli
Milja ja Eila
Ismo
Tuukka
Satu on Minnan luokkatoveri. Ystävättäret tapaavat
pitkästä aikaa. Sadulla on perhe: aviomies Markku
sekä tyttäret Lotta 10 v ja Miina 7 v. Ghadi
Ghadi Boustani on libanonilainen liikemies, puhuu
hyvin suomea. Asioi Markun IT-firman kanssa ja
opettelee samalla liikkumaan Helsingissä.
Pauli Metsä on Minnan isä ja Santerin ukki. Pauli-
ukki ja Santeri puuhailevat paljon yhdessä. Hän
hoitaa Santeria, jos Minna-äidillä on menoa. Pauli on
kotoisin Tampereelta.
Maija ja Pentti
Pentti on huoltoasemanpitäjä. Hän
on avulias ja joviaali. Tuntee Paulin,
Teron, Minnan ja Santerin. Pentti
pitää urheilusta.
Maija on Pentin vaimo.
Ystävällinen, hiljainen, kiinnostunut
matkailusta ja kulttuurista. Pariskunta
käy hiihtämässä pohjoisessa.
Milja ja Eila ovat työtoverit kirjastossa. Milja
on iloinen ja vilkas, Eila taas mietteliäs.
Käyvät joskus ulkona yhdessä.
Nasu
Ismo Tarvainen on ammatiltaan lääkäri. Vapaa-aikana
hiukan hajamielinen ja boheemi. Ismo asuu Nasu-
koiran kanssa. Eilan Ismo tuntee kouluajoilta.
Vanhat koulutoverit tapaavat pitkästä aikaa.
Sari, Laura ja Antti
Tuukka, Sari, Laura ja Antti ovat
parikymppisiä opiskelijoita
Kuopiossa. Käyvät kuntoilemassa ja
välillä kaljalla.

Liisa, Maija ja Matti tapaavat
- Hei, mitä kuuluu?
- Kiitos hyvää. Entä itsellesi?
- Kiitos, minullekin kuuluu hyvää. Hauska nähdä pitkästä aikaa.
- Niin on.
- Tässä on muuten mieheni Matti.
- Hauska tutustua.
- Kiitos samoin.
- Mitä kuuluu?
- Kiitos hyvää. / Ihan hyvää. / Mitäs tässä. / Ei mitään erikoista.
- Mitä sinulle kuuluu? - Kiitos oikein hyvää.
- Miten menee? - No, ihan hyvin.
Hauska nähdä. / Hauska tavata. / Kiva nähdä.
Tervetuloa Suomeen!
Tervehdyksiä
Hei!
Päivää!
Huomenta!
Iltaa!
Moi!
Hyvää päivää!
Hyvää huomenta!
Hyvää iltaa!
13

( Kappale 1)
Hyvästelyt
Hei hei.
Moi moi.
Näkemiin. / Nähdään. / Soitellaan.
- Hyvää jatkoa. - Kiitos samoin.
- Hauskaa päivää. - Kiitos samoin.
Kiitos seurasta. Voi hyvin.
- Hyvää yötä. - Hyvää yötä ja tervetuloa uudestaan.
- Hyvää yötä. Nuku hyvin. - Hyvää yötä. Kauniita unia.
Kaksi tuttua tapaa sattumalta
(Tässä dialogissa on lihavoitu verbit.)
- Hei, mitä kuuluu?
- No, mitäs tässä. Ihan hyvää. Mitä sinulle?
- No, ei mitään erikoista. Mihin olet menossa?
- Olen menossa kahville. Tuletko mukaan?
- Joo, mielellään.
(Menevät kahvilaan.)
- Tässä on vapaa pöytä. Minä voin hakea. Mitä sinä haluat?
- Minä otan kahvia.
- Otatko kermaa tai sokeria?
- Ei, vaan musta kahvi.
- Haluatko pullaa tai jotain?
- Ei kiitti. Pelkkä kahvi.
(Kahvilasta lähdetään.)
- Hei hei. Oli kiva tavata.
- Hei hei. Hyvää jatkoa.
- Kiitos samoin.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu persoonapronominien taivutusmuodot.)
Ystävät tapaavat
- Hei. Hauska nähdä.
- Niinpä. Pitkästä aikaa. Mitä sinulle kuuluu?
- Kiitos oikein hyvää. Entä sinulle?
- Kiitos hyvää. Miten perhe voi?
- Kiitos ihan hyvin.
14

- Olisi kiva joskus tavata. Nyt on kyllä vähän kiire.
- Joo, mutta soitellaan.
- Joo, nähdään.
- Hei, hei.
- Moi, moi. Sano terveisiä.
- Kiitos. Sanon. Voi hyvin.
- Kiitos samoin.
- Entä syötävää?
- Joo, yksi juustosämpylä ja yksi viineri.
(Vie ostokset ystävälleen.
Tönäisee vahingossa ohittaessaan vieressä istuvaa.)
- Voi, anteeksi.
- Ei se mitään.
(Ojentaa ostokset ystävälle.)
- Tässä. Ole hyvä.
- Voi, kiitos. Huom!
-Ei kestä. -Kiitos.-Ei kestä.
- Kiitti. - Ei kestä.
(Lähdetään torilta.) _ Anteeksi. - Ei se mitään.
- Moi moi ja kiitos kahvista.
- Ei kestä. Hauskaa päivää.
- Kiitos samoin.
Torikahvilassa
- Huomenta, mitä Teille?
- Huomenta, kaksi kahvia.
- Tuleeko kermaa tai maitoa?
- Ei mitään kiitos.
Huom!
Sinuttelu:
- Ole hyvä. - Kiitos.
Teitittely ja monikko:
- Olkaa hyvä. - Kiitos.
Yksi henkilö menee kahvilaan
Laura: Anteeksi, onko tämä paikka vapaa?
Eetu: Ei, se on varattu.
Laura: Anteeksi, istuuko tässä joku?
Aleksi: Ei istu. Se on vapaa.
(Tarjoilija tulee.)
Tarjoilija: Päivää. Mitä saisi olla?
Laura: Teetä, kiitos.
15

Tarjoilija: Tuleeko jotain syötävää?
Laura: Korvapuusti.
Tarjoilija: Kiitos.
(Kaksi tuttua saapuu samaan kahvilaan.)
Juho: Hei Laura. Onko tässä vapaata?
Laura: On, joo. Kiva nähdä. Mitä kuuluu?
Juho: Kiitti, ihan hyvää.
(Tarjoilija tuo teen ja korvapuustin.)
Tarjoilija: Tee ja korvapuusti. Olkaa hyvä. 3 euroa.
(Kysyy vasta tulleilta) Tuleeko teille jotakin?
Juho: Joo, minulle kahvi ja viineri.
Eetu: Minulle kahvi ja lasi vettä, kiitos.
Tarjoilija: Kiitos.
* 	* *
Junassa
(Dialogissa on lihavoitu kaikki sfa/sfö-muotoiset sanat eli elatiivit).
Ulkomaalainen = U, Suomalainen = S
U: Hyvää päivää.
S: Päivää.
U: Onko tämä paikka vapaa?
S: On.
U: Anteeksi, voinko panna kassin tähän?
S: Olkaa hyvä.
U: Oletteko Te kotoisin Kuopiosta?
S: Olen.
U: Ai, hyvä. Minä menen Kuopioon.
S: Oletteko Tekin Kuopiosta?
U: Ei, en ole. Minä olen virolainen.
Olen kotoisin Virosta, Tallinnasta.
S: Oletteko lomalla vai asutteko
Suomessa?
U: Minä olen nyt lomalla, mutta asun
kyllä Suomessa, Helsingissä.
(Juna saapuu Kuopioon.)
U: Kiitos seurasta. Oli mukava jutella.
S: Kiitos samoin.
Näkemiin ja hyvää lomaa.
U: Kiitos. Näkemiin.
Huom!
olla kotoisin Kuopiosta, Helsingistä,
Virosta, Tallinnasta
Kun halutaan kertoa, mikä on jonkun
henkilön kotimaa tai kotikaupunki,
sanotaan tavallisesti, että on
kotoisin jostakin. Paikka on siis sta/stä-
muodossa. Vain Venäjä on tässä
suhteessa poikkeus. Sanomme: Hän on
kotoisin Venäjältä, Pietarista.
Huom!
Elatiivin (sta/stä) käyttö
Kiitos kahvista. Kiitos seurasta.

W=dhllI@§S!t Hotellin vastaanotossa
Virkailija: Päivää.
Ghadi: Päivää. Minulle on varattu
täältä huone.
Virkailija: Tervetuloa.
* 	* *
Päivää.
Hotellin aulassa
Hovimestari:
Tero:
Minna:
Tero:
Päivää, tervetuloa.
Päivää.
Päivää.
Meitä on kaksi henkeä.
Hovimestari: Joo, olkaa hyvä.
Päivää, tervetuloa.
Huomenta
Ismo:
Aamu-TV:
Huomenta, Nasu,
huomenta...
Kello on kuus... nii..
kello on kuus.
Hyvää huomenta.
Oikein mukavaa
keskiviikkoaamua.
Aamulla
Minna: Santeriii... Huomenta,
heräätkö sinä?
Kello on jo paljon.
Kello on jo paljon.
17

( Kappale 1)
W°dBsilI®gi3li Puhelimessa
Tero:
Tero Holopainen.
Ghadi:
No, päivää. Tässä Ghadi Boustani.
Tero:
No, terve! Mitä kuuluu?
Ghadi:
Ei mitään erikoista. Hyvää vaan.
Olen nyt Helsingissä.
Tero:
No hyvä. Aloitetaanko tunnin kuluttua?
Ghadi:
Selvä. Nähdään.
* * *
Taina ja Raija tapaavat
Taina: Raija! Terve!
Raija: No hei, Taina.
Miten menee?
Taina: Ihan hyvin, kiitos.
Raija: Mitä sinulle kuuluu?
Taina: No semmosta tavallista.
Raija: Kuule, mennäänkö
kahville?
Taina: No, mennään vaan.
Torikahvilassa
Harri: Moi, Tiina!
Tiina: Moi, Harri! Istu alas.
Mitä kuuluu?
Harri: No, ihan hyvää.
Tai, emmä tiedä...
Tarjoilija: Hei.
Harri: Hei. Yks kahvi, kiitos.
Tarjoilija: Kiitos.
Tiina: No kerro... mitä?
Harri: No, ei mitään erikoista.
Kuule, mennäänkö kahville?
Kirjakieltä: sellaista
Puhekieltä: semmosta
Mitä kuuluu?
Pitkästä aikaa
Eila:
Ihana nähdä! Hauska nähdä. Ei voi olla totta!
Ismo:
Pitkästä aikaa! No, mitä kuuluu?
Eila:
Kiitos hyvää. Ai niin, Milja, tässä on
ikivanha koulutoverini Ismo Tarvainen
ja tässä on Milja Lahti, rakas
kollegani, työtoverini.
18

Ismo:
Milja:
Eila:
Ismo:
Eila:
Baarissa
Hovimestari:
Tero:
Hovimestari:
Tero ja Minna:
Tero:
Baarimestari:
Minna:
Tero:
Baarimestari:
Nukkumaan
Pauli-ukki:
Santeri:
Pauli-ukki:
Santeri:
Kadulla
Laura:
Sari:
Laura:
Sari:
Päivää, hauska tutustua.
Päivää, päivää.
Ja hauska tutustua.
No, kerro nyt,
mitä sinulle kuuluu?
Mennäänkö kahville? Niin,
voitko lähteä hetkeksi? ihana nähdä!
Joo, kirjastossa on kahvila.
(Sanoo Miljalle.) Me mennään kahville.
* 	* *
Hyvää iltaa ja tervetuloa!
Iltaa. Missä teillä on baari?
Olkaa hyvä.
Kiitos.
Missä teillä on baari?
Iltaa.
Hyvää iltaa.
Miten voin palvella?
Minä otan yhden lasin valkoviiniä.
Ja minulle yksi olut.
Eli lasi valkoviiniä ja olut, kiitos.
* 	* *
No niin Santeri.
Hyvää yötä. Nuku hyvin!
Hyvää yötä, ukki.
Hyvää yötä.
Hyvää yötä. Hyvää yötä, Santeri.
* 	* * Hyvää yötä, ukki.
No, sun nyt sit pitää
lähtee. Hei, hei.
Hei. Soitellaan
huomenna!
Joo, soitellaan!
Terve!
Heippa! Soitellaan huomenna!

( Kappale 1)
Sinuttelu Teitittely ja monikko
- Ole hyvä. - Kiitos. - Olkaa hyvä. - Kiitos.
Kysymyksiä
- Anteeksi, onko tämä paikka vapaa? - Ei, se on varattu.
- Anteeksi, istuuko tässä joku? - Ei istu. Se on vapaa.
- Onko tässä vapaata? - On, joo.
Persoonapronominit
Kirjakieltä
Puhekieltä
minä
mä
sinä
sä
hän
se
me
me
te
te
he
ne
Verbien persoonapäätteet (Infinitiivi = Perusmuoto)
Infinitiivi
ottaa
voida
tulla
mennä
haluta
tarvita
n
minä
otan
voin
tulen
menen
haluan
tarvitsen
t
sinä
otat
voit
tulet
menet
haluat
tarvitset
V
hän
ottaa
voi
tulee
menee
haluaa
tarvitsee
mme
me
otamme
voimme
tulemme
menemme
haluamme
tarvitsemme
tte
te
otatte
voitte
tulette
menette
haluatte
tarvitsette
vat/vät
he
ottavat
voivat
tulevat
menevät
haluavat
tarvitsevat
Hän-persoonan pääte on aina sama kuin verbin vartalovokaali (V).
Monikon toista persoonaa käytetään myös kohteliaana teitittelyniuotona. Teitittely on kuitenkin Suomessa melko
harvinaista nykyään. (Teitittely on kirjassa osoitettu isolla kirjaimella.) Oletteko Te kotoisin Kuopiosta? Oletteko Te
lomalla vai asutteko Suomessa?
Tavallisia puhekielen verbimuotoja ovat myös: Mennäänkö, Mennään, Nähdään, Soitellaan. Ne ovat me-persoonan
kehotusmuotoja (me-imperatiiveja).
20

Väite
otat
voin
tulette
menee
haluatte
olemme
Kysymys
otatko
voinko
tuletteko
meneekö
haluatteko
olemmeko
tulla-verbi
olla-verbi
Kirjakieltä
Puhekieltä
Kiijakieltä
Puhekieltä
Tule istumaan.
Tuu istumaan.
Sinäkö se olet?
Sinäkö se oot? /
Tule!
Tuu!
Säkö se oot?
tulen
mä tuun
olen
mä oon
tulet
sä tuut
olet
sä oot
hän tulee
se tulee
hän on
se on
tulemme
me tullaan
olemme
me ollaan
tulette
te tuutte
olette
te ootte
he tulevat
ne tulee
he ovat
ne on
Tehtävä 1 Vastaa toverisi tekemiin kysymyksiin.
- Menen kahville. Tuletko mukaan?
- Joo, mielelläni.
- Mitä sinä juot?
- kahvia.
- Haluatko ottaa jotakin syötävää?
- Kyllä, viinerin.
- Haluatko kahvin kanssa sokeria?
	- , kiitos.
Tehtävä 2 Tee kysymyksiä toverillesi. Käytä annettuja verbejä,
haluta, juoda, syödä, ottaa, tulla, olla, mennä
21

( Kappale 1)
Persoonapronominit Ile-muodossa
Nominatiivi Vartalo+//e
(perusmuoto) Puhekieltä
minä minulle Minulle kahvi ja viineri. mulle
sinä sinulle Mitä sinulle kuuluu? sulle
hän hänelle sille
me meille meille
te teille Tuleeko teille jotakin? teille
he heille niille
Päätteet liitetään persoonapronominien vartaloon.
Tehtävä 3 Pane sanat oikeaan muotoon.
Henkilöt A, B ja C
A - Hei, mitä (te) kuuluu?
B+C - Kiitos, (me) kuuluu hyvää, entä (sinä)?
A - Kiitos, ihan hyvää. Voinko tarjota (te) kahvit?
B+C - Kiitos, mielellään. Kyllä (me) kahvi maistuu.
A - Otatteko kermaa tai sokeria?
B - Kiitos, (minä) musta kahvi.
C - (minä) sokeria.
22

Maita
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Liettua
Latvia
Venäjä
Saksa
Hollanti
Belgia
Englanti
Ranska
Espanja
Italia
Eurooppa
Amerikka
Aasia
Afrikka
Kansoja
suomalainen!
ruotsalainen!
norjalainen
tanskalainen
virolainen
liettualainen
latvialainen
venäläinen!
saksalainen
hollantilainen
belgialainen
englantilainen
ranskalainen
espanjalainen
italialainen
eurooppalainen
amerikkalainen
aasialainen
afrikkalainen
Tehtävä 4 Keskustele toverisi kanssa siitä, mistä olette kotoisin ja mistä joku
ystävänne on kotoisin.
Malli: - Minä olen kotoisin Suomesta Helsingistä.
Entä sinä?
- Minä olen Tanskasta, Ärhusista ja Karin on
Saksasta Bonnista.
- Entä Boris?
- Boris on Venäjältä Moskovasta.
(Tässä joitakin nimiä ja paikkoja: Joe, Fabrizio, Susanne,
Curt, Björn, Herman, Marinella, Vera; Englanti, Italia,
Ranska, Saksa, Ruotsi, Tanska, Puola; Liverpool, Napoli, Lyon,
Berliini, Upsala, Kööpenhamina, Krakova)
23

(Kappale 2 )
Satamassa
(Dialogissa on lihavoitu kulkuväline.)
Ulkomaalainen = U, Suomalainen = S
U: Tuota. Anteeksi. Osaatteko sanoa, missä on rautatieasema?
S: Joo. Se ei ole tässä ihan lähellä, mutta voit mennä raitiovaunulla tai
taksilla. Niin tai kyllä sinne voi myös kävellä. Ei se niin kaukana ole.
U: Niin mutta kun minulla on tämä matkalaukku. Millä raitiovaunulla
minä pääsen sinne?
S: Voit mennä kolmosella.
U: Anteeksi, voitko vielä sanoa, mitä kello on ja mitä raitiovaunulippu
maksaa?
S: Kello on viisi minuuttia yli yksitoista ja luulen, että tavallinen
raitiovaunulippu maksaa kaksi euroa.
U: Kiitos paljon.
S: Ei kestä.
* 	* *
25

( Kappale 2 )
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Kysymyksiä
- Anteeksi, osaatteko sanoa, missä on...
- Anteeksi, tiedättekö, missä on...
- Anteeksi, voisitteko sanoa, missä on...
Raitiovaunut Helsingissä
ykkönen (1), kakkonen (2),
kolmonen (3), nelonen (4),
kuutonen (6), seiska (7),
kasi (8), ysi (9) kymppi (10)
Vastaa toverisi kysymyksiin.
1. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
Helsingistä Espooseen?
2. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
Turusta Tukholmaan?
3. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
satamasta hotelliin?
4. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
Helsingistä Tampereelle?
5. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
Helsingistä Lontooseen?
6. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
Töölöstä Kauppatorille?
7. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten
työstä kotiin?
Huom! Kulkuvälineet
Millä menen?
Kun menemme, matkustamme,
kuljemme käyttäen jotain
kulkuvälinettä, on tuo kulkuväline
lla/llä-muodossa, eli sanaan liitetään pääte llä/
llä: raitiovaunulla, taksilla,
lentokoneella, laivalla, bussilla, autolla,
moottoripyörällä. Yleisemminkin kun
kerromme, millä välineellä jotakin
teemme, käytämme tätä muotoa:
Voinko maksaa visalla. Sijamuotoa
kutsutaan adessiiviksi.
Pane sanat oikeaan muotoon.
1. Kirjoitatko aineen (kynä)?
2. Hän valmistaa kaiken materiaalin (tietokone).
3. Voitko muistuttaa minua tapaamisesta (tekstiviesti)?
4. Maksan (pankkikortti).
5. Syön spagetin (haarukka).
26

!MäIS®[pjpS
Lukusanat
Kirjakieltä
Puhekieltä
Kiijakieltä
Puhekieltä
0
nolla
nolla
21
kaksikymmentäyksi
kakskytyks
i
yksi
yks
22
kaksikymmentäkaksi
kakskytkaks
2
kaksi
kaks
23
kaksikymmentäkolme
kakskytkolme
3
kolme
kolme
4
neljä
neljä
10
kymmenen
kymmene
5
viisi
viis
20
kaksikymmentä
kakskyt
6
kuusi
kuus
30
kolmekymmentä
kolkyt
7
seitsemän
seittemä
40
neljäkymmentä
nelkyt
8
kahdeksan
kaheksa
50
viisikymmentä
viiskyt
9
yhdeksän
yheksä
60
kuusikymmentä
kuuskyt
10
kymmenen
kymmene
70
seitsemänkymmentä
seitkyt, seiskyt
80
kahdeksankymmentä
kaheksakyt
11
yksitoista
ykstoist
90
yhdeksänkymmentä
yheksäkyt
12
kaksitoista
kakstoist
13
kolmetoista
koltoist
100
sata
14
neljätoista
neltoist
1000
tuhat
15
viisitoista
viistoist
16
kuusitoista
kuustoist
17
seitsemäntoista
seittemäntoist
18
kahdeksantoista
kaheksantoist
19
yhdeksäntoista
yheksäntoist
20
kaksikymmentä
kakskyt
Tl

( Kappale 2 )
Mitä kello on? / Paljonko kello on?
Kello on (tasan) viisi. (17.00 / 5.00) Kello on puoli kuusi. (17.30 / 5.30)
Kello on viisi yli kuusi. (18.05 / 6.05) Kello on kymmenen vaille seitsemän. (18.50 / 6.50)
Milloin? Mihin aikaan?
Juna tulee kello seitsemän. / Juna tulee seitsemältä.
Juna Pietariin lähtee aamulla vähän vaille kuusi.
Juna Tampereelta saapuu vähän yli viisi.
(Dialogeissa on lihavoitu kellonaika.)
Juna Pietarista
- Hei, koska se Tanjan juna tulee?
- No, kymmeneltä.
Noin kello kymmenen.
- Mitä kello on?
- Kaksikymmentä vaille!
Nyt tuli kiire. Lähdetään!
- Kyllä me ehdimme.
*
- Mihin aikaan se elokuva alkaa?
- Se alkaa seitsemältä.
*
- Mihin aikaan se juna lähtee?
- Se lähtee kahdeksalta.
Huom!
Mihin aikaan? Kymmeneltä.
Kun kerrotaan, milloin jotakin
tapahtuu sanotaan tavallisesti vain:
kymmeneltä, viideltä,
ei kello kymmenen, kello viisi.
28

ITtfMM©
Tehtävä 3 Kerro, mitä kello on kuvassa.
(Dialogeissa on lihavoitu verbimuodot.)
Rautatieasemalla
Asiakas = A Virkailija = V
A: Anteeksi, milloin lähtee juna Tampereelle?
V: Kolmetoista nolla nolla.
A: Anteeksi?
V: Kello yksi.
A: Ai, entä seuraava?
V: Seuraava lähtee neljätoista nolla nolla, kello kaksi.
A: Luulen, että lähden sillä. Mitä menolippu maksaa?
V: Se on tavallinen pikajuna, joten se maksaa kaksikymmentä euroa ja
86 senttiä
A: Voinko maksaa visalla?
V: Tottakai. 9,14 olkaa hyvä.
A: Kiitos.
V: Kiitos ja hyvää matkaa.
* 	* *
29

Mistä lähtee
- Anteeksi, voitteko sanoa, mistä lähtee juna Turkuun?
- Hetkinen, laiturilta kaksi, raiteelta kolrr
- Anteeksi?
- Laituri kaksi, raide kolme.
* 	* *
Salille
- Hei, Masa tässä. Kuule,
lähdetäänkö tänään salille?
- Joo, mennään vaan.
Soitetaanko Kaitsulle? Jos sekin tulisi
- Soitetaan vaan. Soitatko sinä?
- Joo, voin soittaa. Missä tavataan?
- Tavataan salilla neljältä.
- Joo, kiva. Nähdään.
- Nähdään.
* 	* *
Viikonloppuna
- Mitä te teette viikonloppuna?
- Me mennään mökille. Me ollaan joka viikonloppu mökillä. Entäs te?
- Tavallisesti me vaan katsotaan televisiota, mutta nyt on paljon työtä.
Firmassa tehdään inventaario; tavarat ja rahat lasketaan.
Se tarkoittaa, että nyt me ei voida levätä.
* 	* *
Tien kysyminen
- Anteeksi, voitteko sanoa, missä on linja-autoasema?
- Menette ensin suoraan eteenpäin kaksi katua. Käännytte sitten
oikealle ja seuraavasta kulmasta vasemmalle. Siinä näette linja-autoaseman.
- Kiitos.
Kirjakieltä: Matti, Kai
Puhekieltä: Masa, Kaitsu
Huom! Arkisessa puheessa
käytetään usein nimistä tuttavallisia
muotoja. Niinpä Matti voi olla Masa ja Kai
voi olla Kaitsu.

Verbi nähdä
Puhekieltä
näen
näet
näkee
näemme / me nähdään
näette
näkevät
Verbi kääntyä nt:nn
käännyn käännymme / me käännytään
käännyt käännytte
kääntyy kääntyvät
Tien kysyminen
- Anteeksi, missä täällä on miestenhuone?
- Se on tuolla perällä, oikealla.
- Kiitos.
- Anteeksi, missä täällä on pankkiautomaatti?
- Jaa-a. Luulen, että täällä lähellä ei ole, mutta jos menette tästä suoraan
eteenpäin, käännytte seuraavasta kulmasta vasemmalle ja seuraavasta
kulmasta oikealle, niin siellä on pankkiautomaatti.
- Anteeksi, meneekö tämä bussi Espooseen?
- Ei mene. Bussi numero 47 menee Espooseen.
* 	* *
Tien kysyminen
- Anteeksi, voitteko sanoa, missä on asema?
- Anteeksi voitko sanoa, miten pääsen asemalle?
- Anteeksi, tiedätkö, missä on asema?
- Anteeksi, osaatteko sanoa, miten pääsen asemalle?
31

( Kappale 2 )
Opastusta
- täällä, tuolla, siellä
- Menette suoraan eteenpäin.
- Käännytte seuraavasta kulmasta oikealle.
- Käännytte oikealle.
- Käännytte seuraavasta kulmasta vasemmalle.
- Käännytte vasemmalle.
- Se on oikealla.
- Se on vasemmalla.
Kieltomuotoja
(Dialogeissa on lihavoitu verbit.)
- Anteeksi, tiedättekö, mistä lähtee bussi Lauttasaareen?
- Voi! Valitettavasti en tiedä. Minä en asu täällä. En ole helsinkiläinen.
*
- Näetkö sinä hyvin siitä?
- Näen. Näen oikein hyvin.
- Entä sinä? Näetkö sinä hyvin?
- Minä en näe kovin hyvin. Tuo pitkä mies on edessä.
*
- Haluatko kahvia?
- Ei kiitos, en halua. Luulen, että otan teetä ja viinerin.
Otatko sinä viinerin?
- En. Minä en voi syödä makeaa.
- Miksi?
- En tiedä. Se ei ole hyvää.
* 	* *
Verbi tietää
tiedän tiedämme / me tiedetään
tiedät tiedätte
tietää tietävät
32

Anteeksi
Anteeksi.
Ei se mitään.
* 	* *
Anteeksi, saanko häiritä?
Tässä on tämä faksi, se
tuli juuri.
Selvä, kiitos. Tätähän on
odotettu.
* 	* *
Anteeksi, saanko häiritä?
Saat anteeksi
Tiina: Hei, anteeksi, että mä
sanoin eilen niin tyhmästi.
Mä olin niin väsynyt.
Harri: Ei se mitään. Saat anteeksi.
Mennäänkö syömään?
Tiina: Mennään.
* 	* * Saat anteeksi.
Mennäänkö syömään?
Missä on rautatieasema?
Ghadi: Anteeksi, missä on
rautatieasema?
Katja: Rautatieasema. Seuraavasta
kulmasta oikealle.
Ghadi: Oikealle?
Katja: Oikealle. Se on ihan
tuossa lähellä. Anteeksi, missä on rautatieasema?
Ghadi: Kiitoksia.
Katja: Ole hyvä.
* 	* *
Paljonko kello on?
Maija: Anteeksi, paljonko kello on?
Milja: Se on puoli kymmenen.
Maija: Oho, niin paljon jo! Kiitoksia.
Milja: Kiitos.
* 	* *
33

( Kappale 2 )
W°<aIS(SiO®§äS Mihin aikaan?
Mihin aikaan
lähtee juna Vaasaan?
Katsotaan. Seuraava lähtee
kello kymmenen nolla kuusi.
Kello kymmenen nolla
kuusi?
Kymmenen nolla kuusi ja
Seinäjoella on vaihto.
* * *
Tuomas.
Moi! Minä täällä!
No moi!
Hei, kuule, nähdäänkö
kymmeneltä? Kello on nyt
viittä vaille. Ehditsä?
Vai nähdäänkö puoli
yhdeltätoista?
Ei, kyllä mä ehdin.
Nähdään kymmeneltä
tasan. Siellä kahvilassa
OK. Hyvä. Moikka!
Moi moi.
* 	* *
Kirjakieltä: Ehditkö?, Näemmekö?
Puhekieltä: Ehditsä? / Ehitsä?,
Nähdäänkö? / Nähdääksme?
Puhekielessä kysymys saattaa
lyhentyä. Varsinkin nopeassa puheessa
voidaan sanoa: Ehditsä? tai Ehdiksä?
Puhekielessä voi joskus myös verbin
vartalosta kadota konsonantti d:
ehdin ■=> ehin, ehditsä <=> ehitsä.
Puhekielessä me-persoonassa
käytetään tavallisesti passiivista
verbimuotoa: nähdäänkö, ei siis
persoonamuotoa näemmekö.
n Ismo:
Virkailija:
Ismo:
Virkailija:
Ehditkö?
Tuomas:
Taru:
Tuomas:
Taru:
Tuomas:
Taru:
Tuomas:
Mihin aikaan lähtee juna Vaasaan?
Nähdäänkö kymmeneltä?
Nähdään kymmeneltä tasan.
Siellä kahvilassa.
Taru ja Tuomas tapaavat kahvilassa
kymmeneltä.
34

Verbityypit
Näin tunnistat:
Tyyppi 1
Tyyppi 2
Tyyppi 3
Tyyppi 4
Tyyppi 5
sanoa
saada
olla
haluta
tarvita
istua
juoda
tulla
osata
häiritä
maksaa
myydä
luulla
herätä
ottaa
syödä
hymyillä
lähteä
nousta
ehtiä
päästä
panna
mennä
Verbeillä on kaksi vartaloa: infinitiivin vartalo ja taivutusvartalo
Verbityyppi 1
ottaa, sanoa, istua, asua, maksaa, lähteä
sanoa ■=> sano- istua o istu- maksaa ■=> maksa-
sanon istun maksan
sanot istut maksat
sanoo istuu maksaa
sanomme istumme maksamme
sanotte istutte maksatte
sanovat istuvat maksavat
Taivutusvartalo saadaan infinitiivin vartalosta, niin että poistetaan infinitiivin
pääte. Verbin taivutusvartalo voi olla erilainen kuin infinitiivin vartalo.
ottaa ■=> ota- lähteä ■=> lähde- ehtiä o ehdi-
otan lähden ehdin
otat lähdet ehdit
ottaa lähtee ehtii
otamme lähdemme ehdimme
otatte lähdette ehditte
ottavat lähtevät ehtivät

( Kappale 2 )
Verbityyppi 2
saada, myydä, juoda, syödä
voida o voi- saada ■=> saa-
voin saan
voit saat
voi saa
voimme saamme
voitte saatte
voivat saavat
Taivutusvartalo saadaan infinitiivin vartalosta, niin että poistetaan infinitiivin pääte.
Huom! Tässä verbityypissä ei ole persoonapäätettä hän-persoonassa.
Verbityyppi 3
olla, tulla, luulla, hymyillä, nousta, päästä, panna, mennä
tulla => tul+e- luulla >=>luul+e- päästä ■=> pääs+e- mennä o men+e-
tulen luulen pääsen menen
tulet luulet pääset menet
tulee luulee pääsee menee
tulemme luulemme pääsemme menemme
tulette luulette pääsette menette
tulevat luulevat pääsevät menevät
Taivutusvartalo saadaan, niin että infinitiivin vartaloon liitetään vokaali e.
Verbityyppi 4
haluta, osata, herätä
haluta ■=> halu+a-
haluan
haluat
haluaa
haluamme
haluatte
haluavat
osata <=> osa+a-
osaan
osaat
osaa
osaamme
osaatte
osaavat
Taivutusvartalo saadaan niin, että infinitiivin vartaloon liitetään vokaali a/ä.
Huom! Joskus hän-persoonassa ei ole persoonapäätettä, esim. hän osaa.
36

Verbityyppi 5
tarvita, häiritä
tarvita ■=> tan/i+tse-
tarvitsen
tarvitset
tarvitsee
tarvitsemme
tarvitsette
tarvitsevat
häiritä o häiri+tse-
häiritsen
häiritset
häiritsee
häiritsemme
häiritsette
häiritsevät
Taivutusvartalo saadaan niin, että infinitiivin vartaloon liitetään tse.
Kysymys
Otat. Otatko?
Lähdemme. Lähdemmekö?
Ehdit. Ehditkö?
Kysymys muodostetaan yksinkertaisesti lisäämällä verbin
persoonamuotoon kysymyspääte ko/kö: Otatko? Lähdemmekö? Ehditkö?
Tehtävä 4 Täydennä dialogit toverisi kanssa.
- Kuka tässä istuu?
- Minä
*
	- sinä laskun?
- Joo, minä maksan.
*
- Otatteko koiran mukaan?
- Joo,
*
- Kuka lähtee mukaan?
- Me
*
- Voimmeko istua tähän?
- Joo,

(Kappale 2)
- Mitä te syötte?
 - kalaa.
*
 - minä mennä ulos?
- Joo, saat.
*
- Tuletko sinä mukaan?
- Kyllä,
*
 - te tänään elokuviin?
- Kyllä, menemme.
*
- Luuletko, että saamme liput?
- Kyllä, minä niin.
*
 - tällä bussilla Myyrmäkeen?
- Pääsee.
*
- Haluatko teetä?
- Ei, kiitos mutta minä kahvia.
*
 - te puhua suomea?
- Kyllä, me osaamme.
*
- Kuka avaa oven?
- Minä
*
- Tarvitsetko autoa tänään?
-Kyllä,
*
 - me sinua?
- Ei, ette häiritse.
*
- Kuka maksaa laskun?
- Minä
*
- Minä otan kahvin.
- Minäkin haluan kahvin.
*
- Lähdetkö elokuviin?
- Haluaisin , mutta en voi. Olen tänään työssä.
*
- Tuletko mukaan?
- Haluaisin , mutta en voi. Mieheni on sairas.
*
- Kuka menee kauppaan?
- Minä voin
* 	* *
38

Puhekielen me-persoona
Verbityyppi 1 Negatiivinen muoto
sanon o sano- o me sanotaan ei sanota
istun o istu- o me istutaan ei istuta
maksan ■=> maksa- <=> me maksetaan ei makseta
otan o ota- o me otetaan ei oteta
lähden o lähde- o me lähdetään ei lähdetä
Verbityyppi 1 taivutusvartalo + pääte taan/tään
Puhekielessä käytetään me-persoonan verbimuotona passiivia.
Huom! Jos verbin vartalon lopussa on a/ä, niin se muuttuu passiivin päätteen edellä e:ksi.
Verbityypit 2-5
Negatiivinen muoto
voida
■=>
me voidaan
ei voida
saada
■=>
me saadaan
ei saada
olla
i=>
me ollaan
ei olla
tulla
■=>
me tullaan
ei tulla
luulla
>=>
me luullaan
ei luulla
päästä
o
me päästään
ei päästä
mennä
■=>
me mennään
ei mennä
haluta
■=>
me halutaan
ei haluta
osata
o
me osataan
ei osata
tarvita
l=>
me tarvitaan
ei tarvita
häiritä
o
me häiritään
ei häiritä
Verbityypit 2-5 infinitiivi + an/än
Negatiivinen muoto: Positiivisen passiivimuodon lopusta poistetaan an/än ja verbin eteen lisätään kieltoverbi ei.
Tehtävä 5 Vastaa toverisi kysymyksiin puhekielen me-persoonalla.
1. Kuka maksaa?
2. Kuka lähtee mukaan?
3. Kuka tarvitsee lisää aikaa?
4. Kuka menee kauppaan?
5. Kuka haluaa lisää keittoa?
6. Kuka osaa kääntää?
7. Kuka voi auttaa?
8. Kuka saa uudet sukset?
9. Kuka on töissä huomenna?
10. 	Kuka ottaa lisää kahvia?
39

( Kappale 2 )
Me-persoonan ja passiivin ero
Passiivi
Suomessa syödään paljon perunaa.
Konsertti pidetään konservatoriossa.
Me-persoona
Me syödään paljon perunaa.
Me pidetään konsertti konservatoriossa
Kieltoverbi eli negatiivinen verbi
mennä ■=>
mene- ■=>
en, et, ei, emme, ette, eivät mene
tietää ■=>
tiedä- ■=>
en, et, ei, emme, ette, eivät tiedä
asua o
asu- ■=>
en, et, ei, emme, ette, eivät asu
en mene
en tiedä
en asu
et mene
et tiedä
et asu
ei mene
ei tiedä
ei asu
emme mene
emme tiedä
emme asu
ette mene
ette tiedä
ette asu
eivät mene
eivät tiedä
eivät asu
Kieltoverbi + pääverbin taivutusvartalo (mennä o mene-, tietää ■=> tiedä-, asua o asu-).
40

Tehtävä 6
Vastaa toverisi kysymyksiin kielteisesti.
1. Tiedätkö, missä taidemuseo on?
2. Oletko kotona huomenna?
3. Käännymmekö tästä jo oikealle?
4. Puhuuko hän ruotsia?
5. Asuvatko he Helsingissä?
6. Voinko auttaa?
7. Haluatko kahvia?
8. Osaatko uida?
9. Syötkö jotakin?
10. Tarvitsetko apua?
11. Häiritsemmekö teitä?
12. Tuleeko Mika?
13. Pääseekö tällä bussilla Espooseen?
14. Menettekö mökille?
15. Lähdetkö mukaan?
Sanatyyppejä
C-loppuiset sanat (raide)
e-=>ee
N
P
V
raide
raidetta
raitee-
raiteelta
levyke
levykettä
levykkee-
levykkeellä
osoite
osoitetta
osoittee-
osoitteessa
Sanatyypin tunnistaa nominatiivin (perusmuodon) lopussa olevasta vokaalista e.
Vokaali kahdentuu sanan vartalossa, niin että vartalon lopussa on aina kaksi ee:tä.
Muutoksia voi tapahtua myös sanan vartalokonsonantissa.

( Kappale 3 )
Ostoslista
kalaa: pari ahventa, haukea, siika tai kaksi siikaa, pala lohta
perunoita
4 porkkanaa
nippu tilliä
pala selleriä
3 isoa sipulia
2 litraa maitoa
leipää
voita
muutama omena
kilo jauhelihaa
sokeria
kahvia
teetä
vessapaperia
astianpesuainetta
2 purkkia kissanruokaa
* 	* *
43

( Kappale 3 )
Torilla
(Dialogissa on lihavoitu partitiivit.)
- Päivää. Mitä saisi olla?
- Erilaista kalaa. Laitetaan vaikka
kolme ahventa, tuo pieni hauki ja
kaksi pientä siikaa. Mistä lohi on?
- Se on kotimaista. Se on Ahvenanmaalta
- No, laitetaan pala lohta vielä.
Mikä kala tuo on?
- Se on nieriä.
- Nieriä? Mikä kala on nieriä?
- Se on lohikala.
- Ai jaa. No, kiitos, ei sitten muuta.
Mitä tämä maksaa?
- No niin, tässä olkaa hyvä.
Se tekisi sitten 13 euroa.
- Tässä.
- Ja 7 euroa takaisin. Hauskaa päivän
jatkoa.
- Kiitos samoin.
* 	* *
Huom!
Mikä? - Mitä? - Mikä?
Mikä tämä on?
Mikä kala tuo on?
Mikä päivä nyt on?
Mitä?
Mitä tämä on?
Mitä lihaa tämä on?
Mitä saisi olla?
Mitä tämä maksaa?
Kysyttäessä jotakin konkreettista
käytetään pronominia mikä: Mikä tämä
on? Mikä kala tuo on? Mikä päivä nyt
on? Jos kysytään jotakin, jota ei ole
rajattu, joka on jollakin tavalla
määrittelemätön, käytetään pronominin
partitiivia mitä: Mitä saisi olla? Mitä
tämä maksaa?
44

(Dialogeissa on lihavoitu partitiivit.)
Torilla
- Päivää.
- Päivää. Pieni kappa perunoita, nippu porkkanoita ja vähän tilliä. Ai
niin ja ehkä pala selleriä.
- Riittääkö tämä? (Näyttää sellerin palaa)
- Joo se on ihan hyvä.
- Entä muuta?
- Kiitos ei muuta.
- 4 euroa 70 senttiä. Olkaa hyvä.
- Kiitos.
- Kiitos.
* 	* *
Ravintolassa
(T = tarjoilija, Anni, Juho, Veera, Aleksi)
T: Iltaa. Tervetuloa. Kaksiko?
Anni: Ei. Meitä on neljä. Tulee vielä toinen pari.
T: Otatteko jotain juotavaa aluksi?
Juho: Joo, minä otan olutta.
Anni: Minulle vettä vain. Me voidaan jo katsoa sitä ruokalistaa.
T: Tässä olkaa hyvä.
(Vähän ajan kuluttua)
Veera: Moi. Anteeksi. Ollaanko me myöhässä?
Anni ja Juho: Moi. Ei, ette ollenkaan. Me tässä katsotaan ruokalistaa.
T: Tulisiko teille jotakin juotavaa?
Veera: Joo, minulle varmaan lasi valkoviiniä.
T: Kaksitoista senttiä vai kaksikymmentäneljä senttiä.
Veera: Kaksitoista senttiä.
Aleksi: Pieni tuoppi.
(Ja sitten ruokaa)
T: No niin. Löytyykö sieltä jotakin?
Anni: Minä haluan kalaa. Mitä sinä suosittelet?
T: Siika on kyllä hyvää.
Anni: Okei, minä otan siikaa ja vähän salaattia. Ja vesi riittää.
Juho: Minulle härkää. Ja toinen olut.
T: Millaiset perunat?
Juho: Ranskalaiset.
Veera: Minulle kanasalaatti ja toinen lasi viiniä.
Aleksi: Minä otan karjalanpaistia ja toinen olut.
45

( Kappale 3 )
(Jälkiruokaa)
T:
Maistuiko?
Kaikki:
Kiitos oikein hyvää. Hyvää oli.
T:
Otatteko jälkiruokaa?
Anni:
Joo. Saanko katsoa vielä sitä listaa?
T:
Tässä olkaa hyvä.
Anni:
Minulle jäätelöä.
Juho:
Minulle kahvi.
Veera:
Minttulikööri ja kahvi.
Aleksi:
Kahvi ja konjakki.
(Laskun aika)
Veera:
Lasku, kiitos.
* * *
Ravintolassa
Tarjoilija: Päivää, tervetuloa.
Mirja: Päivää.
Yrjö: Päivää, päivää.
Tarjoilija: Onko teitä kaksi?
Yrjö: Meitä on kolme.
Yksi tulee vielä.
Tarjoilija: Tänne päin olkaa hyvä.
Huom!
Määrää ilmaisevassa lauseessa,
jossa numero ei ole sanan
edessä vaan seuraa o//o-verbiä,
käytetään monikon partitiivia:
Meitä on kolme.
Kuinka monta teitä on?
Meitä on kolme.
Ravintolassa
Tarjoilija: Otatteko jotain juotavaa
aluksi?
Yrjö: Minulle olut.
Tarjoilija: Kolmosta vai nelosta?
Yrjö: Kolmosta.
Mirja: Minulle pullo kivennäisvettä.
Tarjoilija: Kiitos.
Kirjakieltä: mieto olut;
vahva A-olut
Puhekieltä: keskiolut/keskari/
kolmonen; nelonen
46

p
Torilla
Tiina:
Kauppias:
Tiina:
Kauppias:
Tiina:
Kauppias:
Hei!
Moi!
Onko tämä kala tuoretta?
Se on kotimaista
meritaimenta, joo. Se on tost
Suomenlahdesta kalastettua.
Mitä kalaa tää on?
Tää on kotimaista lohta,
sekin on Suomenlahdesta
kalastettua, tuoretta.
Onko tämä kala tuoretta?
Torilla on paljon kalaa.
Tiina:
Kauppias:
Tiina:
Kauppias:
Onko kaikki kotimaista?
No ainoastaan tää
norjaKirjakieltä
Puhekieltä
lainen lohi ei oo kotimainen.
ei ole
o
ei oo
Kaikki nää muut meiän
meidän
meiän
kalat on kotimaisii.
sitten
<=>
sit
Joo. Entäs mitä... mitäs
itse
i=>
ite
kalaa tää oli?
Tää on kuhaa. Se on kotimaista kuhaa. Niin, se on kuhafi-
lettä, mitä me ollaan kuhia tehty täs ite tileiksi.
Kauppahallissa
Raija: Hyvää päivää.
Kauppias: Hyvää päivää.
Mitäs rouvalle?
Raija: Haluaisin... ajattelin laittaa
kalakeittoa pitkästä aikaa.
Onko lohi kotimaista?
Kauppias: Ei oo kotimaista lohta.
Norjalaista lohta on
tällä kertaa.
Raija: No mutta jos minä ottaisin siitä puolikkaan...
sit mä haluaisin tota graavia lohta.
Se on niin hyvää tumman leivän päällä.
Kauppias: Kuinka paljon?
Raija: 200 grammaa.
Kauppias: Kiitos.
Onko lohi kotimaista?
47

(Kappale 3)
p
Lempiruoka
Haastattelija:
Santeri:
Santeri, mikä on
sinun lempiruokasi?
Makkara. Grillimakkara tai
paistettu makkara.
Santeri ja Pauli-ukki syövät
makkaraa.
Haastattelija:
Laura:
Mikä on sinun
lempiruokasi?
Muikut ja muusi.
Lauran lempiruoka on paistetut
muikut ja muusi.
Haastattelija: Mikä on koirien
lempiruoka?
Isä: Makkara tietysti!
Varsinkin nakit!
Koirien lempiruoka on nakit.
Haastattelija: Mikä on lempiruokasi?
Tanja: Makaronilaatikko.
Suomalainen makaroni-
laatikko. Se on maailman
paras ruoka.
*
Makaronilaatikko on maailman
paras ruoka.
Haastattelija: Mikä on sinun lempiruokasi?
Antti: Kasvisruoka. Kaikki HYVÄ kasvisruoka.
Haastattelija: Syötkö lihaa?
Antti: En syö, olen vegetaristi. Syön vaan kasviksia: juureksia,
sieniä, vihanneksia. Niin muuten, sienipiirakka on tosi
hyvä ruoka!
48

Ravintolassa
Ghadi: Moi!
Tero: Terve!
Markku: No hyvää päivää, Ghadi!
Tule istumaan, istu vaikka
siihen vastapäätä.
Ghadi: Joo. Kiitti.
Hovimestari: Päivää, saako olla jotain Löytyykö listalta jotain hyvää?
juotavaa?
Ghadi: Päivää. Minulle vettä, kiitos.
Markku: Ja minulle vielä pullo olutta, kiitos.
Hovimestari: Kiitos.
Tero: Minä ottaisin lasin viiniä. Jos katson sitä listaa.
Hovimestari: Ole hyvä.
Tero: Kiitos.
Hovimestari: No niin, löytyykö listalta jotain hyvää?
Ghadi: Hei, pojat, listalla on "mamman lihapullat"!
Markku: Mamman lihapullia? Älä nyt!
Ghadi: Kato!
Markku: No sitähän me tilataan kaikille, eikö niin?
Hovimestari: Se onkin suosittu lounasruoka.
Markku: No niin. Kiinni veti!
Tero: Minä otan kalaa. Siikaa. Ja tuon viinin.
Hovimestari: Kiitos.
Tero: Kiitos.
* 	* *
Lasku
Naisasiakas: Saisinko laskun?
Hovimestari: Kiitos.
*
Markku: Anteeksi, tarjoilija!
Saisimmeko laskun? saisinko laskun?
Hovimestari: Kiitos.
* 	* *
49

( Kappale 3 )
Partitiivi
a/*, ta/tä, tta/ttä
1) 	Perusmuoto + a/ä
Perusmuoto
Partitiivi
Puhekielessä
1 omena
3 omenaa
1 porkkana
4 porkkanaa
1 siika
2 siikaa
1 iso sipuli
3 isoa sipulia
isoo sipulii
1 litra maitoa
2 litraa maitoa
2 litraa maitoo
1 tumma leipä
2 tummaa leipää
kahvi
kahvia
kahvii
tilli
nippu tilliä
nippu tillii
selleri
pala selleriä
pala sellerii
jauheliha
kilo jauhelihaa
Pääte o/ö liitetään sanoihin, jotka päättyvät yhteen vokaaliin (paitsi e:hen).
Huom! Puhekielessä on hyvin tavallista, että vokaaliyhtymät assimiloituvat,
jolloin partitiivin pääte ei olekaan a/ä: kahvia «=> kahvii, isoa sipulia ■=> isoo sipulii.
2) 	Perusmuoto + tta/ttä
Perusmuoto Partitiivi
astianpesuaine
huone
perhe
tuore
astianpesuainetta
2 huonetta
3 perhettä
tuoretta
Jos sana päättyy e:hen partitiivin pääte on tta/ttä.
3) 	Perusmuoto + ta/tä
Perusmuoto Partitiivi
tee
1 maa
voi
1 televisio
1 radio
1 ahven
1 puhelin
1 mies
1 nainen
teetä
15 maata
voita
2 televisiota
2 radiota
pari ahventa
2 puhelinta
5 miestä
3 naista
Jos sana päättyy kahteen vokaaliin tai konsonanttiin, pääte on ta/tä.
Huom! vesi Partitiivi: vettä.
50

i-sanat
Perusmuoto
Vartalo
Partitiivi
nimi
lehti
järvi
■=> nime-
■=>
lehteen järve-
■=> nimeä
■=> lehteä
■=> järveä
Joillakin /-loppuisilla sanoilla partitiivi tehdään sanan vartalosta (josta puhutaan myöhemmin
enemmän).
Perusmuoto
Partitiivi
lohi
o loh-
lohta
pieni
■=> pien-
■=> pientä
suuri
o suur-
<=> suurta
kieli
=> kiel-
kieltä
Joistakin /-loppuisista sanoista putoaa i pois ja partitiivin pääte on ta/tä.
nen-sanat
Perusmuoto
kotimainen
suomalainen
nainen
kolmonen
■=> kotimais-
■=>
suomalaiset
naiset kolmos-
Partitiivi
o kotimaista
■=> suomalaista
o naista
o kolmosta
Jos sanan lopussa on nen, se muuttuu s:ksi ja partitiivin pääte on ta/tä.
Huom! 3 isoa sipulia, 2 tummaa leipää, 4 pientä porkkanaa, 2 nuorta, kaunista, suomalaista
naista.
Pääte liitetään aina myös adjektiiviin.
Tehtävä 1 Pane sanat partitiiviin.
1 peruna 4
1 huone 3
1 pöytä 2
1 pullo 10.
1 puhelin 5
1 museo 6
1 kotimainen lohi 2
1 pieni, tuore siika 3
1 tomaatti 4
1 sipuli 3
1 	suomalainen omena 7
51

( Kappale 3 )
Tehtävä 2 Pane sanat partitiiviin.
- Haluatteko (juotava)?
- Minä otan (maito),... ja minä (vesi),... ja minä (viini),... ja minä (olut).
- Entä (syötävä)?
- Joo, (kala),... (lammas),... (salaatti),... (kana).
Partitiivin käyttö
1. Numero / mitta tai määrä + partitiivi
neljä naista, viisi porkkanaa, kaksi miestä, kolme kotimaista omenaa;
pari siikaa, kilo jauhelihaa, litra maitoa, pala selleriä, nippu tilliä, lasi viiniä
Yksikön partitiivia käytetään numeroiden (kahdesta eteenpäin) ja mittaa ilmaisevien sanojen
kanssa.
2. juoda / syödä + partitiivi
Juon olutta, vettä, viiniä, maitoa, kahvia, teetä. Syön härkää, siikaa,
karjalanpaistia, lihaa, kalaa, jäätelöä, jälkiruokaa, leipää, voita.
Se, mitä syödään tai juodaan, siis jaollinen ainesana, on tavallisesti partitiivissa.
3. Millaista ruoka on? Ruoka on hyvää.
Ruoka on hyvää. Lohi on kotimaista. Kala on tuoretta.
Jos lauseen subjekti on ainesana tai määrältään epämääräinen (kuten ruoka-aineet usein), niin
sitä kuvaileva adjektiivi on partitiivissa.
4. Hyvää huomenta. Hyvää jatkoa. Päivää. Iltaa. Hyvää yötä. Tervetuloa.
Partitiivia käytetään myös kaikenlaisissa toivotuksissa.
Huom! Myös konkreettinen objekti voi olla lauseessa partitiivissa, jos korostetaan toiminnan
prosessia, ei tulosta. (Objektista enemmän kappaleessa 6)
Me voidaan jo katsoa sitä ruokalistaa. Me tässä katsotaan ruokalistaa. Saanko katsoa vielä
sitä listaa?
52

• Katkarapusalaatti
• Kanasalaatti
• Täytetty munakoiso
• Uuniperuna, katkarapusmetana
• Kalakeitto
• Sienikeitto
• Pestopasta
• Paistettu siika, kermakastike
• Haudutettu lohi, perunasose
• Lammaspata
• Härkä, punaviinikastike
• Äyriäisruukku
• paistetut
• keitetyt
• valkosipuliperunat
• kermaperunat
• Talon kasvislautanen
• Sieniruukku ja salaatti
• Fetapinaattipiirakka ja salaatti
• Kasvispasta
• Kasvispizza
£aAim anmhAei
• Nauravat nakit ja perunamuusi
• Muumimamman lihapullat
• Laiska lehtipihvi
• Sutjakka spagetti ja jauhelihakastike
• Päivän kala paistettuna
• Leipäjuusto ja hilloa
• Karpalohyydyke
• Jäätelö, lakkahillo
• Kahvi, konjakki
* olut • punaviini • valkoviini
* kivennäisvesi • kolmonen • nelonen

(Kappale 3)
Tehtävä 4 Olet ajatellut tehdä jotakin hyvää ruokaa. Lähetät ystävän tekemään
ostokset ja kirjoitat hänelle ostoslistan.
Malli: Kalakeitto
2 	ahventa, pieni hauki, pala lohta, tilliä, 6 perunaa, purjo, pippuria,
maitoa
Tehtävä 5 Kerro millaista ruoka on.
- Millaista se kala on?
- Tämä on oikein (hyvä).
- Onko siika (tuore)?
- On kyllä. Se on (tämänpäiväinen).
- Millaista lammas on?
- Tämä on (herkullinen).
- Onko kahvi vielä (kuuma)?
- Ei ole. Se on jo (kylmä). Keitetään uutta kahvia.
- Onko lohi (kotimainen)?
- Ei ole. Tämä lohi on (norjalainen).
Pronominien partitiivi
Perusmuoto
Partitiivi
Perusmuoto
Partitiivi
minä
minua
se/ne
sitä/niitä
sinä
sinua
tämä
tätä
hän
häntä
tuo
tuota
me
meitä
mikä
mitä
te
teitä
jokin
jotakin/jotain
he
heitä
54

Sanatyyppejä
IIGII-Ioppuiset sanat (nainen)
nen <=> se
N
P
V
Ad.
suomalainen
suomalaista
suomalaise-
suomalaisella
viimeinen
viimeistä
viimeise-
viimeisellä
pohjoinen
pohjoista
pohjoise-
pohjoisella
Tehtävä 6 Vastaa kysymyksiin annetuilla sanoilla.
- Kenen tämä lehti on?
- Se on ...
(tuo italialainen nainen, tuo norjalainen, se belgialainen, tuo
venäläinen laulaja, suomalainen opiskelija, somalialainen maahanmuuttaja)
55

Mihin Katja menee? Missä Katja on? Mistä Katja tulee?
Katja menee kauppaan. Katja on kaupassa. Katja tulee kaupasta.
Mihin Toni menee? Missä Toni on? Mistä Toni tulee?
Toni menee torille. Toni on torilla. Toni tulee torilta.
57

( Kappale 4 )
Mihin? Minne?
- Hei Katja. Mihin olet menossa?
- Menen tähän kauppaan.
*
- Hei, Toni. Mihin olet menossa?
- Olen menossa tuohon pankkiin.
*
- Hei, Tiina. Minne menet?
- Menen kirjastoon.
*
- Hei. Mihin te olette menossa?
- Me mennään teatteriin.
*
- Mihin te menette?
- Me mennään kouluun.
*
- Minne sinä olet matkalla?
- Menen Jyväskylään.
*
- Hei. Mihin te olette menossa?
- Me mennään torille.
*
- Hei. Mihin olet menossa?
- Menen asemalle Jyriä vastaan.
*
- Minne te muutatte?
- Espooseen.
*
- Matkustatteko taas Lontooseen?
- Kyllä.
*
- Mihin minä panen nämä vessapaperit?
- Vie ne kylpyhuoneeseen ja pane ne siihen alakaappiin.
*
- Menettekö lomalla Joensuuhun?
- Joo. Eiköhän.
*
- Menettekö tänä vuonna Englantiin?
- Ei kai. Luulen, että me mennään johonkin muuhun maahan.
* 	* *
58

Missä?
- Missä sinä olit eilen?
- Olin Porvoossa.
*
- Missä sinä olit maanantaina?
- Olin työssä.
*
- Missä te olitte sunnuntaina?
- Teatterissa.
*
- Missä huoneessa Kari Kontio on?
- Hän on viimeisessä huoneessa oikealla.
*
- Missä sinä olit viime viikolla?
- Täällä Helsingissä.
*
- Missä olitte viikonloppuna?
- Tampereella.
*
- Missä sinä kävit?
- Kävin torilla.
*
- Missä sinä kävit?
- Kävin linja-autoasemalla.
*
- Missä sinä asut?
- Asun Kuopiossa.
*
- Missä asut?
- Minä asun nykyään Punavuoressa,
Punavuorenkadulla. Missä sinä asut?
- Minä asun Kaivopuistossa, Neitsytpolulla.

( Kappale 4 )
Mistä?
- Mistä sinä olet tulossa?
- Kaupasta.
*
- Mistä te tulette?
- Me tullaan Suomenlinnasta.
*
- Mistä sinä tulet?
- Tulen Porvoosta.
*
- Mistä sinä olet kotoisin?
- Minä olen Oulusta.
*
- Oletko sinä helsinkiläinen?
- Ei, en ole. Minä olen Imatralta.
*
- Mistä tuo pusero on?
- Kirpputorilta.
*
- Tästä huoneesta on kaunis näköala.
- Niin on.
*
- Mistä sinä olet kotoisin?
- Olen Tampereelta.
*
- Mistä sinä olet tulossa?
- Helsingistä
- Oliko mukava matka?
- Oli tosi mukava.
*
- Mistä kaupungista sinä olet?
- Olen Porvoosta. Entä sinä?
- Minä olen Rovaniemeltä.
* 	* *
Mistäs?
- Mistäs sinä tulet?
- Konsertista, kuuntelemasta Sibeliusta
* 	* *
Huom!
Tuttavallisessa puhekielessä
saatetaan joskus
kysymykseen liittää s (Mistäs).
60

Tässä kassissa, tuossa kassissa, siinä kassissa
- Mitä tuossa kassissa on?
- Siinä on ruokaa.
*
- Tulevatko nämä kirjat tähän kaappiin?
- Eivät. Siihen tulevat astiat.
*
- Istuuko joku tällä paikalla?
- Ei istu. Se on vapaa.
* 	* *
Kahville, lomalle, matkalle
Markku: Kuule, mennäänkö kahville?
Tero: (katsoo kelloa) Mennään vaan.
*
- Terve!
- Terve!
- Mihin olette menossa?
- Kahville. Tule mukaan?
- Minne mennään?
- Vaikka torille.
* 	* *
Mennään leffaan
- Hei, Jeninä tässä.
Mennäänkö leffaan tänään?
- Mennään vaan. Mihin
näytökseen mennään?
- Mentäiskö kuuden näytökseen.
Tavataan vaikka kello viisi.
* 	* *
Kirjakieltä Puhekieltä
Menemmekö? Mentäiskö?
esimerkiksi vaikka
Me-imperatiivi
Jos haluamme ehdottaa ystävälle tai
ystäville, että teemme jotakin yhdessä,
tarvitsemme me-imperatiivia,
käytämme samaa passiivimuotoa kuin me-
preesensissä, mutta ilman
persoonapronominia me: Soitellaan! Nähdään!
Mennään! Tavataan!
61

Ehdotuksia
- Olisi kiva tavata.
- Joo, soitellaan.
- Hei sitten.
- Hei hei. Nähdään.
- Mitä tehdään?
- Mennään elokuviin.
- Tavataan kello viisi.
-Joo.
(Dialogeissa on lihavoitu viikonpäivät.)
Minä viikonpäivänä
- Kuule, olisi kiva istua ja jutella joskus oikein kunnolla.
- Joo. Mennään vaikka joku päivä kahville.
- Joo.
- Milloin?
- Minä matkustan keskiviikkona Tampereelle. Me voidaan tavata, kun
tulen takaisin Helsinkiin.
- Miten kauan sinä olet Tampereella?
- Pari päivää. Tulen takaisin perjantaina.
- No, tavataanko lauantaina?
- Joo. Mihin aikaan?
- Sopiiko sinulle kello yksi?
- Sopii, oikein hyvin. Missä tavataan?
- Miten olisi se kahvila Käkönen?
- Missä se on?
- Se on rautatieasemalta vähän pohjoiseen, Snellmaninkadulla.
- Okei, tavataan siellä lauantaina.
- Kiva, joo. Hauskaa matkaa.
- Kiitti. Hei.
- Hei hei.
*
- Hei sitten! Soitellaan.
- Joo soitellaan heti maanantaina.

Viikonpäivät
Milloin? Minä päivänä?
Minä viikonpäivänä?
maanantai
tiistai
keskiviikko
torstai
perjantai
lauantai
sunnuntai
maanantaina
tiistaina
keskiviikkona
torstaina
perjantaina
lauantaina
sunnuntaina
Mf?
Tehtävä 1
Malli:
Milloin?
eilen, tänään, huomenna, ylihuomenna, toissapäivänä
viime viikolla, tällä viikolla, ensi viikolla, viikonloppuna
Toissapäivänä oli maanantai. Eilen oli tiistai. Tänään on keskiviikko.
Huomenna on torstai. Ylihuomenna on perjantai.
Ilmansuunnat
pohjoinen
Kysy ystävältäsi viikonpäiviä ja kerro hänelle, mitä teet eri päivinä.
Käytä juuri oppimiasi ajanilmauksia.
- Menen tiistaina kirjastoon. Mitä sinä teet?
- Tiistaina! Onko huomenna tiistai? Joo, minä menen teatteriin.
länsi
itä
etelä

( Kappale 4 )
(Dialogeissa on lihavoitu III infinitiivin muodot.)
Mihin mennään?
- Mihin mennään lauantaina?
- Mennään uimaan!
- Joo, kiva idea.
* 	* *
Missä kävit?
- Missä sinä kävit sunnuntaina?
- Kävin hiihtämässä.
* 	* *
Mistä tulette?
- Mistäs te tulette?
- Me tullaan luistelemasta.
Mihin? Missä? Mistä?
- Hei, mihin sinä olet menossa?
- Menen uimaan.
- Päivää, mihin te olette menossa?
- Me mennään syömään.
- Etkö lähde mukaan?
- Ei, en lähde. Minä menen kotiin nukkumaan.
- Missä sinä käyt tavallisesti syömässä?
- Täällä työpaikan ravintolassa.
- Missä sinä olet ollut?
- Olin uimassa.
- Missä sinä käyt uimassa?
- Keskustan uimahallissa.
- Onko johtaja Järvinen paikalla?
- Ei ole. Hän tulee syömästä noin kello yksi.
- Mistä te tulette?
- Tulemme pelaamasta sählyä.
64

q
Mihin?
Haastattelija: Mihin te olette menossa?
Ismo: Oopperaan.
Haastattelija:
Laura:
Haastattelija:
Antti:
Mihin te olette menossa?
Teatteriin.
Mikä siellä menee?
Seitsemän veljestä.
Haastattelija:
Anna:
Haastattelija:
Isä:
Haastattelija:
Isä:
Hei! Mihin te olette
menossa?
Lontooseen.
Lähteekö isä mukaan?
Totta kai. Mennään
vähän lomailemaan.
Hyvää matkaa!
Kiitos...No niin,
tytöt, mennään.
Lomalle!
Haastattelija:
Irja:
Haastattelija:
Merva:
Haastattelija:
Irja ja Merva:
Mihin te olette matkalla?
Roomaan.
Roomaan, ai kun ihanaa.
Menettekö lomalle?
Lomalle. Meillä
on siellä ystäviä.
Oikein hyvää matkaa!
Kiitos.
Eila ja Ismo ovat menossa
oopperaan.
Laura ja Antti ovat menossa
teatteriin.
Tytöt ovat menossa isän kanssa
Lontooseen.
Merva ja Irja ovat matkalla
Roomaan.
65

Työmatkalle vai lomalle?
Haastattelija:
Seppo:
Haastattelija:
Seppo:
Haastattelija:
Seppo:
Haastattelija:
Seppo:
Anteeksi, minne olet
matkalla?
Pariisiin.
Työmatkalle vai lomalle?
Työmatkalle.
Käytkö usein Pariisissa?
Joka viikko.
Hyvää matkaa!
Kiitos.
* 	* *
Käytkö usein Pariisissa?
Ghadi saapuu hotelliin
Ghadi Boustani menee hotelliin. Hän menee vastaanottoon.
Ghadi: Päivää.
Virkailija: Päivää.
Ghadi: Minulle on täältä varattu huone.
Virkailija: Tervetuloa. Millä nimellä huone on varattu?
Ghadi: Boustani.
Virkailija: Selvä. Olkaa hyvä ja täyttäkää majoituskortti tästä.
Ghadi: Joo, kiitoksia.
Hän täyttää majoituskortin.
Virkailija: Kiitoksia. Huone on 225.
Toisessa kerroksessa. Hissin
voitte ottaa siitä suoraan.
Ghadi: Kiitoksia. Ja tää on?
Virkailija: Huoneen avain.
Ghadi: Huoneen avain.
Kiitoksia.
Virkailija: Kiitos.
Huone 225.
Huone numero 225.
Ghadi menee hotellihuoneeseen. Huoneeseen numero 225.
Ghadi: Hieno huone! Tämä on
hyvä hotelli! Ihan ok.
Tuolla on kylpyhuone.
Kylpyamme. Lavuaari.
WC. Ja suihku. Suihku -
hyvä idea. Minä menenkin
heti suihkuun. Sitten
lähden kaupungille.
Hieno hotellihuone.

Millä junalla pääsee...?
Ghadi: Millä junalla pääsee
Espooseen?
Virkailija: Espooseen pääsee junilla
E, L ja S.
Ghadi: Joo. Kiitoksia.
Virkailija: Ole hyvä.
Ghadi: Hei.
Millä junalla pääsee Espooseen?
Petri ja pojat
Petri: Jaaha, pojat kiipeää puuhun.
Perttu! Hyppäätkö maahan?
Perttu: Oho! (Pertun pipo putoaa.)
Petri: Laita pipo päähän!
Perttu: Joo.
Ismo ja Nasu-koira
Ismo: Maahan! Noin. Hyvä!
(Nasu-koira käy maahan).
* 	* *
Petri ja Mirabella
Petri:
Mirabella:
Mirabella, älä vaan laita
lunta suuhun, ethän?
En.
Mihin olet menossa?
Haastattelija: Moi!
Tuukka: Moi!
Haastattelija: Minne olet menossa?
Tuukka: Asemalle. Menen
Tampereelle.
Haastattelija: Ai Tampereelle?
Tuukka: Joo, heippa, täytyy mennä!
Tuukka menee Kuopion asemalle.
Tuukka menee junalla Tampereelle.
Junamatka Kuopiosta Tampereelle
kestää kolme ja puoli tuntia.
Älä vaan laita lunta suuhun.
Tuukka on menossa Tampereelle.
Mihin / Minne menet? =
Minne olet menossa?
Mistä tulet? =
Mistä olet tulossa?
Usein kysytään Minne olet menossa?
Se tarkoittaa samaa kuin Minne
menet? Voi kysyä myös Mistä olet
tulossa? Se tarkoittaa Mistä tulet?
67

( Kappale 4 )
Minne olette menossa?
Haastattelija:
Miina:
Lotta:
Hei tytöt. Minne
olette menossa?
Luistelemaan.
Koulun luistinradalle.
Mihin te olette menossa?
Antti:
Laura ja Sari:
Antti:
Sari:
Antti:
Sari:
Laura:
Antti:
Terve!
Moi!
Mihin te olette
menossa?
Syömään.
Lähdetkö mukaan?
Joo, mikäs siinä.
Okei.
Mennään!
Okei.
Tytöt ovat menossa luistelemaan.
Mihin te olette menossa?
Huom!
Jos puheessa haluaa osoittaa, että
hyväksyy ehdotuksen, niin voi sanoa:
mikäs siinä. Voi sanoa myös okei tai
joo tai hyvä on.
Markku: Kuule, Tero. Mennäänkö
syömään?
Tero: Mennään.
Kello onkin jo paljon.
Mennäänkö syömään?
Missä?
Haastattelija: Missä sinä käyt syömässä?
Tanja: Jossakin kahvilassa.
*
Ghadi: Kaupungilla.
Jossakin ravintolassa.
*
Tanja käy syömässä kahvilassa.
68

Korjaaja: Työpaikan ruokalassa.
* 	* *
Käyn syömässä työpaikan
ruokalassa.
Missä te käytte?
Haastattelija: Missä te käytte
luistelemassa?
Lotta: Koulun luistinradalla.
Tytöt käyvät luistelemassa koulun
luistinradalla.
* 	* *
Missä te käytte luistelemassa?
Missä sinä asut?
Haastattelija: Missä sinä asut?
Sirkka: Nykyisin asun Tampereella.
* 	* *
Mistä sinä olet kotoisin?
Haastattelija: Mistä sinä olet kotoisin?
Ville: Helsingistä.
*
Ville on kotoisin Helsingistä.
Susanna: Minä oon kotosin
Kuopiosta.
Minä oon kotosin Kuopiosta.
%
69

(Kappale^)
Haastattelija: Mistä te olette kotoisin?
Katja: Minä olen Raahesta.
Kirsikka: Ja minä Tampereelta.
*
Taru: Hyvinkäältä.
Anne: Minä olen kotoisin
Kauhavalta.
* 	* *
Tavataanko illalla?
Tero: No hei, Minna.
Minna: Moi!
Tero: Tavataanko illalla?
Vaikka kahvilassa?
Minna: Joo, kuudelta illalla.
Tero: Tavataan siellä!
Hei hei.
Minna: Hei.
* 	* *
Nähdään ja soitellaan!
Laura: Joo nähdään.
Antti: Niin ja soitellaan!
Laura: Joo soitellaan heti
maanantaina.
Antti: Okei!
Laura: Moi, moi!
Antti: Moi, moi!
* 	* *
Katja on Raahesta.
Kirsikka on Tampereelta.
Anne on kotoisin Kauhavalta.
Tavataanko illalla?
Joo, kuudelta illalla.
Soitellaan heti maanantaina.
70

Koska me tavataan?
Harri: Niin, koskas me tavataan?
Tänään on maanantai.
Sopiiko huomenna?
Tiina: Tota, huomenna ei oikein
käy. Mulla on liian kiire. *
Käykö ylihuomenna, Keskiviikkona ja mihin aikaan?
keskiviikkona?
Harri: Okei, keskiviikkona ja
mihin aikaan?
Tiina: Sovitaanko seitsemältä
illalla?
Harri: Joo. Mennäänkö
vaikka syömään?
Tiina: Joo. Mennään vaikka
pizzalle...
* * * Sovitaanko seitsemältä illalla?
Mitä me tehdään?
Ismo: Oota hetki! Mitä me
tehdään ens lauantaina?
Eila: Me mennään Tampereelle.
Etkö muista?
Ismo: Ai niin. Me mennään
Tampereelle.
* * *
Mitä me tehdään ens lauantaina?
71

Mihin?/Minne?
Missä?
Mistä?
Vn, seen.
kauppaan
ssa/ssä
Porvoossa
sta/stä
kaupasta
hVn
saunaan
työssä
Suomenlinnasta
(V = vokaali)
teatteriin
Helsingissä
Porvoosta
kotiin
teatterissa
Oulusta
kirjastoon
(suljetussa
huoneessa

(suljetushuoneesta
kouluun
tilassa)
ta tilasta)
(suljettuun
Jyväskylään
inessiivi
elatiivi
tilaan)
museoon
illatiivi
Espooseen
Lontooseen

kylpyhuoneeseen
Joensuuhun
muuhun
maahan
johonkin
Mihin?/Minne?
Missä?
Mistä?
Ile
torille
lla/llä
Tampereella
Ita/ltä
Imatralta
asemalle
torilla
kirpputorilta

Aleksanterinasemalla
Liisankadulta
kadulle
Vironkadulla

rautatieHämeentielle
asemalta
Tampereelta
(avoimeen
(avoimessa

(avoimestilaan)
tilassa)
ta tilasta)
allatiivi
adessiivi
ablatiivi
Illatiivin päätteet
Pääte Vn liitetään sanoihin, joiden vartalo päättyy yhteen vokaaliin (kauppa+an, pankki+in, kirjasto+on).
Päätteen vokaali on sama kuin vartalon viimeinen vokaali.
Pääte seen liitetään sanoihin, jotka päättyvät kahteen samanlaiseen vokaaliin (Lontoo+seen, huonee+seen).
Pääte hVn liitetään sanoihin, jotka päättyvät kahteen vokaalin ja joissa on vain yksi tavu. Päätteen vokaali on sama
kuin vartalon viimeinen vokaali (maa+han, työ+hön).

Tehtävä 2
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Tee ystäväsi kanssa pieniä dialogeja. Ystäväsi kysyy sinulta: Mihin olet
menossa? Sinä vastaat hänelle käyttäen tässä annettuja sanoja.
kauppa, tori, asema, satama, lentokenttä, uimahalli, metsä, Tampere,
Turku, Hämeenlinna, Espoo, kirjasto, terveyskeskus, työ, koti
* 	* *
Vastaa ystäväsi kysymyksiin.
- Missä sinä asut?
- Missä sinä olet työssä?
- Missä sinä käyt suomen tunnilla?
- Missä sinä olit eilen?
- Missä sinä käyt viikonloppuna?
- Missä lappilaiset asuvat?
- Missä suomalaiset asuvat?
- Entä saksalaiset ja venäläiset?
Paikallissijojen erikoiskäyttöä
mennä
käydä, olla
tulla
kahville
kahvilla
kahvilta
lomalle
lomalla
lomalta
matkalle
matkalla
matkalta
pizzalle
pizzalla
pizzalta
Avoimen paikan sijoja (Ile, lla/llä, Itä/Itä) käytetään myös arkisanonnoissa,
kun esim. mennään juomaan kahvia tai syömään lounasta tai matkustetaan.
Kysy ystävältäsi, milloin hän viimeksi
oli esimerkiksi lomalla ja milloin taas
lähtee lomalle. Yritä käyttää edellä
esiintyneitä ilmauksia.
73

( Kappale 4 )
F@MM<S
Tehtävä 5
Tehtävä 6
Konsonanttivaihtelua
Vahva aste Heikko aste
paikka
kk
■=>
k
paikasta
kuppi
PP
<=>
P
kupissa
kartta
tt
<=>
t
kartalta
polku
k
■=>
0
polulle
kylpy
P
o
v
kylvyssä
katu
t
o
d
kadulla
Helsinki
nk
■=>
ng
Helsingissä
silta
It
■=>
II
sillalla
virta
rt
i=>
rr
virrassa
ranta
nt
i=>
nn
rannalla
Vokaaliloppuisilla sanoilla (paitsi e) on yleensä nominatiivissa ja partitiivissa vahva aste ja
vartalossa (paitsi illatiivissa) heikko aste. (Astevaihtelua käsitellään myös kappaleessa 10.)
Vastaa ystäväsi kysymyksiin mahdollisimman tarkasti.
- Mistä sinä olet kotoisin?
- Mistä Natalia on kotoisin?
- Mistä Mohamed on kotoisin?
- Mistä Eliö on kotoisin?
- Mistä sinä ostit tuon puseron?
- Mistä sinä ostit tuon takin?
- Mistä sinä ostit nuo kengät?
- Mistä ostat vihannekset ja hedelmät?
- Mistä ostat ruokaa?
Tee ystäväsi kanssa pieniä dialogeja. Ystäväsi kysyy sinulta: Mistä olet
tulossa? Sinä vastaat hänelle käyttäen tässä annettuja sanoja.
kauppatori, Alepa, rautatieasema, Eteläsatama, kirjakauppa, kuntosali,
puisto, teatteri, konsertti, kerho, koulu, sairaala, ravintola, kahvila
74

Tämä-, tuo- ja se-pronominien paikallissijat
Mihin?
Missä?
Mistä?
tämä
tähän
tälle
tässä
tällä
tästä
tältä
tuo
tuohon
tuolle
tuossa
tuolla
tuosta
tuolta
se
siihen
sille
siinä
sillä
siitä
siltä
sisäpaikallissija
ulkopaikallissija
sisäpaikallissija
ulkopaikallissija
sisäpaikallissija
ulkopaika
III infinitiivi
Menen syömään.
Käyn syömässä.
Tulen syömästä.
he-persoonan vartalo
+ maan/mään
+ massa/missä
he syövät o syö-
syömään
he nukkuvat •=> nukku-
nukkumassa
he uivat <=> ui-
Mihin?
Missä?
Mistä?
mennä/lähteä
olla/käydä
tulla
syömään
syömässä
syömästä
uimaan
uimassa
uimasta
nukkumaan
nukkumassa
nukkumasta
tankkaamaan
tankkaamassa
tankkaamasta
hiihtämään
hiihtämässä
hiihtämästä
luistelemaan
luistelemassa
luistelemasta
kuuntelemaan
kuuntelemassa
kuuntelemasta
+ masta/mlstä
uimasta
Tehtävä 7 Ehdota ystävällesi, että lähdette tekemään seuraavia asioita.
Lähetään...
uida, tanssia, katsoa elokuvaa, syödä, voimistella, kuunnella musiikkia,
kävellä, opiskella suomea, ulkoilla, korjata aita, pestä pyykki, siivota piha
Tehtävä 8 Tee ystäväsi kanssa dialogeja mallin mukaan.
Malli: syödä
- Mennään syömään!
- Minä olin jo syömässä. Tulin juuri syömästä.
uida, kävellä, ulkoilla, juoda kahvia, tanssia,
lukea kirjastossa, siivota, voimistella, auttaa Katjaa, levätä
75

(Kappale 5)
(Dialogeissa on lihavoitu omistusrakenteet.)
Hei pitkästä aikaa
(Jaana ja Maija tapaavat sattumalta kadulla vuosien kuluttua.)
Jaana:
Hei Maija, pitkästä aikaa.
Maija:
Jaana! Hei! Voi että on kiva nähdä! Hei, onko sinulla
aikaa? Mennäänkö tuohon kahvilaan juttelemaan?
Jaana:
No mennään!
(He menevät kahvilaan juttelemaan ja kertomaan kuulumisia.)
Jaana:
No Maija, mitä sinulle kuuluu?
Maija:
No mitäs tässä, ihan hyvää. Minä olen naimisissa ja minulla
on kaksi lasta.
Jaana:
Ai kuinka kivaa! Onko sinulla valokuvaa?
Maija:
No joo, on. Tässä on Iida ja tässä on Roope, tuossa on Jari,
minun mieheni.
Jaana:
Oi,...
Maija:
Mutta hei, mitä sinulle kuuluu? Oletko sinä mennyt
naimisiin? Onko sinulla lapsia?
Jaana:
Minä olen eronnut. Mutta minulla on yksi lapsi, Miisa.
Maija:
Kuinka vanha hän on?
Jaana:
Miisa on jo iso tyttö. Hän on kaksitoistavuotias.
Maija:
Meidän Roope on kolme ja Iida on kuusi vuotta vanha.
Jaana:
Missä te asutte nykyisin?
Maija:
Marjaniemessä. Meillä on siellä vanha omakotitalo.
Jaana:
Me asutaan Miisan kanssa vuokralla Kalliossa, vanhassa
kerrostalossa. Se on muuten oikein kiva asunto, mutta
vähän liian pieni: kaksi huonetta ja keittiö. Miisalla on oma
huone, mutta minä nukun olohuoneessa. Meillä ei ole
parveketta, mutta onneksi talon vieressä on kaunis puisto.
77

(Kappale 5)
Kysymyksiä ja vastauksia
Millainen perhe sinulla on?
- 	Minulla ei ole perhettä. Tai no, onhan
minulla kissa. Sen nimi on Misse.
* 	* *
Minkälainen perhe teillä on?
- Meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Huom!
- Meillä on kolme poikaa: Jussi on viisitoista, millainen = minkälainen
Jani on kymmenen ja Jere on viisi vuotta vanha.
Onko teillä lapsia?
- On. Meillä on yksi poika, Mirko.
Hän on kahdeksanvuotias.
- Meillä on pieni vauva, kolme kuukautta vanha.
Minun miehelläni on yksi aikuinen poika
edellisestä avioliitosta.
- Meillä ei ole vielä lapsia.
* 	* *
Kuinka monta lasta teillä on?
- Sadulla ja minulla on kaksi lasta, kaksi tyttöä.
- Minulla on yksi lapsi, mutta hän ei asu enää kotona.
* 	* *
Oletko sinä naimisissa?
- En enää. Olen eronnut. Minulla
- En vielä. Minä olen kihloissa
Ossin kanssa. Me mennään
naimisiin ensi kesänä.
- Minä elän yksin.
Minä en ole naimisissa
enkä kihloissa eikä minulla ole
poikaystävääkään. Minä olen sinkku
* 	* *
yksi lapsi.
Huom!
ja + en = enkä ja + emme = emmekä
ja + et = etkä ja + ette = ettekä
ja + ei = eikä ja + eivät = eivätkä
Huom!
Liitepartikkeli kin kaan/kään
kielteisessä lauseessa.
Minulla ei ole poikaystävääkään.
78

Millainen asunto sinulla on?
TtslMMU
Tehtävä 1
Tehtävä 2
- Kaksi huonetta ja keittiö kerrostalossa.
- Minulla on pieni yksiö keskustassa.
- Minä asun opiskelija-asunnossa.
- Me asutaan rivitalossa Maunulassa.
- Meillä on vanha omakotitalo Vartiokylässä.
- Me asutaan vuokralla Hattulantiellä.
* 	* *
Kerää yllä olevista dialogeista erilaisia asumiseen liittyviä sanoja ja
ilmauksia (kerrostalo > asun kerrostalossa jne.).
Sijoita seuraavat sanat lauseisiin: naimisissa, naimisiin, kihloissa, sinkku,
eronnut
1. Minä en ole enää..., olen....
2. Ossi ja minä olemme..., me mennään... ensi kesänä.
3. Minä elän yksin. Olen....
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu adjektiivien vertailuasteet.)
Uusi asunto
(Ilpo on kutsunut Veeran kylään katsomaan uutta asuntoa.)
Ilpo: Tervetuloa! Kiva kun tulit. Tule sisään!
Veera: Kiitos kiitos. Tässä pieni lahja
uuteen kotiin, ole hyvä. Huom!
Ilpo: Punaviiniä! Hieno homma. Iahia uuteen kotiin
Kiitos paljon. No, takki pois ja sisään. lahja sinulle
*
Veera: Ai kuinka kiva asunto sinulla on. Ja iso!
Ilpo: Niin, tämä on vähän isompi kuin se vanha asunto.
Veera: Kuinka monta huonetta tässä on?
Ilpo: Kolme huonetta ja keittiö, 75 neliötä. Haluatko nähdä?
Veera: No totta kai.
(Ilpo esittelee uutta asuntoaan.)
Ilpo: Tässä on olohuone.
Veera: Voi kuinka iso ja valoisa. Ja sinulla on parvekekin.
Ilpo: Joo, eikö ole kiva? Ja täällä on makuuhuone. Tämä pienin
huone on työhuone tai vierashuone. Ja tässä on vessa ja
tämä on kylpyhuone.
79

Veera: Voi että. Kyllä sinulla on paljon tilaa.
Ilpo: Joo, minä olen oikein tyytyväinen. Se minun vanha asunto
oli paljon pienempi ja pimeämpi kuin tämä. Tämä on
tietysti aika kallis, kalliimpi kuin se entinen asunto, mutta
onhan tämä parempi ja paljon mukavampi.
Mutta hei, mennäänkö tänne keittiöön? Avataan tämä
punaviinipullo ja jutellaan. Minulla on juustoa ja patonkia...
* 	* *
Perhe
- Onko sinulla siskoja tai veljiä?
- Minulla on yksi veli.
- Onko hän nuorempi vai
vanhempi kuin sinä?
- Hän on pari vuotta vanhempi
kuin minä.
*
- Onko sinulla monta siskoa tai veljeä?
- Minulla on yksi sisko ja yksi veli. Pikkusisko on kaksi vuotta
nuorempi kuin minä ja isoveli kaksi vuotta minua vanhempi.
Minä olen keskimmäinen lapsi. Onko sinulla siskoja tai veljiä?
- Ei. Minä olen ainoa lapsi. Minulla ei ole yhtään siskoa eikä veljeä.
* 	* *
Pieni tietokilpailu
- Mikä on Suomen syvin järvi?
- Jaa-a. En kyllä tiedä.
- Päijänne.
*
- Mikä on Suomen korkein tunturi?
- Hetkinen. Saana on aika korkea,
mutta Haltiatunturi on korkeampi.
Se on Haltiatunturi.
- Oikein. Hyvä.
*
- Kumpi on vanhempi kaupunki, Helsinki vai Kuopio?
- Eikö se ole Helsinki?
- No on, ja mikä on Suomen vanhin kaupunki?
- Turku.
Huom!
Kysymyksessä käytetään usein monikkoa:
Onko sinulla siskoja tai veljiä.
(Monikosta tarkemmin kappaleessa 9.)

- Mikä on Suomen pisin joki?
- Onko se Oulujoki?
- Ei. Kemijoki on pitempi kuin Oulujoki. Suomen pisin joki on Kemijoki.
Se on noin 500 kilometriä pitkä.
*
- Mikä on Suomen kaunein kaupunki?
- Maailman helpoin kysymys. Tietysti Helsinki!
- No jaa, minusta Porvoo on kauniimpi kuin Helsinki, ja vanhempikin.
- Oletko sinä Porvoosta?
*
- Kuka on Suomen rikkain ihminen?
- No en ainakaan minä - etkä sinä.
* 	* *
Lisää kysymyksiä ja vastauksia
- Kumpi on vanhempi, Turku vai Helsinki?
- Turku. Turku on Suomen vanhin kaupunki.
*
- Kumpi on suurempi kaupunki, Helsinki vai Tampere?
- No Helsinki. Helsinki on Suomen suurin kaupunki.
*
- Kumpi sinusta on parempi kirja,
Tuntematon sotilas vai Sinuhe
egyptiläinen1
- Jaa, en osaa sanoa. Kumpikin on
hyvä kirja, mutta minusta Seitsemän
veljestä on paras suomalainen kirja.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu genetiivimuodot ja possessiivisuffiksit.)
Sukujuhlat
(Sauli ja Riitta ovat kutsuneet sukulaisia kylään, muun muassa Riitan äidin,
isän, tädin ja sedän sekä Saulin serkun Erjan ja hänen poikansa Nikon.)
Sauli:
Hei Erja ja Niko, pitkästä aikaa!
Niko:
Hei.
Erja:
No hei! Tosiaan hauska tavata pitkästä aikaa.
Riitta:
No niin on. Kiva kun pääsitte tulemaan. Ja Niko! Noin iso
jo!
Erja:
Niin. Niko on jo pitempi kuin minä.
Riitta:
Saako sinua vielä halata?
Huom!
minusta = minun mielestä(ni)
sinusta = sinun mielestä(si)
81

Niko: Noh... öh... joo.
Sauli: Kuinka vanha sinä Niko nyt oletkaan?
Niko: Kuusitoista, heinäkuussa seitsemäntoista.
Riitta: Ajatella! Niin se aika kuluu.
Sauli: Saako olla lasi kuohuviiniä?
Erja: Kiitos.
Sauli: Skool. Ja tervetuloa!
Riitta: No mutta tulkaa tänne pihalle. Me istutaan täällä pihalla.
*
Riitta: Äiti ja isä, tässä on Saulin serkku Erja
ja hänen poikansa Niko.
Erja: Päivää. Hauska tavata.
Niko: Päivää.
Riitan äiti: Päivää päivää.
Riitan isä: Hauska tavata.
Riitta: Ja tässä on minun tätini Meeri ja setäni Seppo. Ja muut
sinä varmaan tunnetkin.
Erja: Tunnen tunnen. Hei kaikki! Kiva nähdä taas! Mitä kuuluu?
Riitta: Istu sinä Erja vaikka tähän minun viereeni ja Niko tuohon
Saulin viereen.
Erja: Kyllä tämä on kaunis, tämä teidän pihanne! Ja näin iso!
Hei mutta, onko tämä isompi kuin tuo naapurin piha?
Riitta: Joo on, kun tämä on päätyhuoneisto.
*
Erja: No mutta, kenen koira tämä on.
Mikä sen nimi on?
Riitta: Se on meidän Pontus. Pontus, älä
häiritse! Mene pois!
Erja: Ei Pontus häiritse. No hei Pontus.
Mitä Pontus? Kuinka vanha Pontus on?
Riitta: Pontus täyttää syyskuussa
kolme kuukautta. Huom!
Meidän vauva... Pontus täyttää kolme kuukautta
* 	* * syyskuussa. = Syyskuussa Pontu:
on kolme kuukautta vanha.
Kahvilassa
- Anteeksi, onko tuo lehti teidän.
- Ei, se on talon lehti, olkaa hyvä vain.
- Kiitos.

- Hei Katja! Tule tänne istumaan.
- Tiina! Pitkästä aikaa. Kiva tavata.
- Tässä on minun työtoverini Make ja hänen vaimonsa Jaana.
- Hauska tavata.
* 	* *
Kahvilan pöydälle on jäänyt lompakko
- Hei, kenen lompakko tuo on?
- Onko se tuon miehen? Hei anteeksi,
onko tämä teidän lompakkonne?
- Voi kiitos kiitos, joo se on minun.
Kiitos nyt oikein paljon!
* 	* *
N
mies
P
miestä
V
miehe-
Ad.
miehellä
Muita samantyyppisiä sanoja ei ole.
Vanhat ystävät Valma ja Inkeri tapaavat sattumalta torilla
Inkeri:
Valma! Hauska tavata.
Valma:
No mutta Inkeri. Päivää pitkästä aikaa.
Mitä sinulle kuuluu? Ja kukas tämä pikkuinen on?
Inkeri:
Tässä on Roosa, minun nuorin lapsenlapseni.
Valma:
No päivää päivää Roosa. Kuinkas vanha sinä olet?
Roosa:
Minä olen yhdeksän.
Valma:
Kuinka monta lastenlasta sinulla jo onkaan, Inkeri?
Inkeri:
Viisi. Jormalla on kaksi lasta, Leenalla kolme ja tämä
Roosa on Liisan ja Jannen esikoinen.
Valma:
Ajatella!
* * *
83

Sukukuva
- Tässä keskellä ovat minun isoisäni ja
isoäitini. Tuossa vasemmalla ovat minun
vanhempani. Äidin oikealla puolella istuu
minun nuorin siskoni Seija. Hän on kaksi
vuotta nuorempi kuin minä. Seijan vieressä
on hänen miehensä Erno. Tuo on minun
isoveljeni Jussi ja Jussin tyttöystävä.
Ja tuossa olen minä.
- Isoisä ja isoäiti? Elävätkö he vielä?
- Isoisä on kuollut, mutta isoäiti elää vielä.
Hän täyttää kohta kahdeksankymmentä vuotta.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu postpositiot, joiden edessä on genetiivi.)
Kuka Linda
- Kenen kanssa olit eilen elokuvissa?
- Lindan kanssa.
- Lindan? Kuka hän on?
- Linda on Markon sisko. Etkö muista, hän oli samalla luokalla meidän
kanssa, istui sinun takana.
- Ai joo, se Linda. En ole nähnyt häntä koulun jälkeen.
* 	* *
Kenen patsas
- Anteeksi, minä en löydä tältä
kartalta Suomen Pankkia.
- Se on Tuomiokirkon ja Kansallisarkiston välissä
Snellmaninkadulla. Tai Tuomiokirkon takana, jos
katsot Senaatintorilta.
- Ai joo, tuossa. Nyt löytyi.
- Se on komea vanha talo,
sen edessä on Snellmanin patsas.
- Ai jaa, miksi patsas on Suomen
Pankin edessä?
- Snellman oli senaattori. Hänen ansiostaan
Suomi sai oman rahan, markan.
- Jaa, mutta nythän teillä on euro.
- No niin on! Kenen patsas pankin eteen nyt pitäisi pystyttää?

Kuukaudet
1. tammikuu
2. helmikuu
3. maaliskuu
4. huhtikuu
5. toukokuu
6. kesäkuu
7. heinäkuu
8. elokuu
9. syyskuu
10. lokakuu
11. marraskuu
12. joulukuu
Mikä kuukausi nyt on?
Missä kuussa on joulu?
Nyt on joulukuu.
Joulukuussa.
Järjestysluvut
Huomaa luvut ensimmäinen ja toinen! Muiden järjestyslukujen tunnus on s.
Kun järjestysluku merkitään numerolla, numeron lopussa on piste.
4 = neljä / 4. = neljäs
Perusluku
Järjestysluku
Kuinka monta?
Kuinka mones?
yksi
1. ensimmäinen
kaksi
2. toinen
kolme
3. kolmas
neljä
4. neljäs
viisi
5. viides
kuusi
6. kuudes
seitsemän
7. seitsemäs
kahdeksan
8. kahdeksas
yhdeksän
9. yhdeksäs
kymmenen
10. kymmenes
11. yhdestoista
12. kahdestoista
13. kolmastoista
14. neljästoista
15. viidestoista
16. kuudestoista
17. seitsemästoista
18. kahdeksastoista
19. yhdeksästoista
20. kahdeskymmenes
21. kahdeskymmenesensimmäinen
22. kahdeskymmenestoinen
23. kahdeskymmeneskolmas
30. kolmaskymmenes
100. sadas
1000. tuhannes
85

(Kappale 5)
F@MMf
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Malli:
Tehtävä 5
Tehtävä 6
Päivämäärä
15.2. Tänään on viidestoista helmikuuta.
Tänään on helmikuun viidestoista.
Jos kuukauden nimi on järjestysluvun jäljessä, se on partitiivissa.
Jos se on järjestysluvun edessä, se on genetiivissä.
Kysymyksiä ja vastauksia
- Mikä päivä tänään on?
- Tänään on tiistai.
- Monesko päivä tänään on?
- No, tänään on viides kesäkuuta. (5.6.)
- Mikä kuukausi nyt on?
- Kesäkuu.
- Missä kuussa sinä olet syntynyt?
- Minä olen syntynyt huhtikuussa.
Milloin sinä olet syntynyt?
- Minä olen syntynyt viidestoista helmikuuta. (15.2.)
- Maaliskuun viides. (5.3.)
- Minä olen syntynyt kolmaskymmenes joulukuuta. (30.12.)
- Heinäkuussa, yhdeksäs heinäkuuta. (9.7.)
Kerro missä kuussa sinä olet syntynyt. Kysy kaveriltasi, missä kuussa hän
on syntynyt.
Miten sanot seuraavat päiväykset?
5.3. viides maaliskuuta / maaliskuun viides
1.1. / 30.4. / 1.5./ 10.10. / 6.12.
Mikä päivä tänään on? Monesko päivä, mitä kuuta?
Milloin sinun syntymäpäiväsi on? Entä kaverisi?
86

p
Missä sinä asut? Kuinka sinä asut?
Haastattelija: Missä sinä asut?
Antti:
Haastattelija:
Antti:
Asun Kuopiossa.
Kuinka sinä asut -
millaisessa talossa?
Asun vanhassa
puutalossa. Tässä vieressä.
Antti asuu vanhassa puutalossa.
Haastattelija: Millainen asunto sinulla on?
Taru: Mulla on kerrostaloasunto. Kolme huonetta ja keittiö.
Haastattelija: Asutko maalla vai
kaupungissa?
Raija: Minä asun lähiössä.
Haastattelija: Millainen asunto sinulla on?
Raijat: Minä asun mieheni kanssa
omakotitalossa. Se on
semmoinen iso, mukava
talo.
Raija asuu omakotitalossa.
Taru:
Asun kaupungissa.
Helsingin keskustassa.
Haastattelija:
Asut siis kerrostalossa?
Taru:
Joo.
Haastattelija:
Kuinka suuri asunto
sinulla on?
Taru:
70 neliötä.
Haastattelija:
Kuinka monta huonetta
Taru asuu kerrostalossa.
siinä on?
Taru:
Kolme huonetta, keittiö, kylpyhuone ja sauna.
* * *
87

(Kappale 5)
n
Minkälainen sinun perheesi on?
Millainen perhe sinulla on?
Haastattelija:
Markku:
Haastattelija:
Markku:
Haastattelija:
Taina:
Haastattelija:
Taina:
Minkälainen sinun
perheesi on?
Minulla on vaimo ja kaksi
lasta. Kaksi tytärtä.
Minkä ikäisiä he ovat?
Lotta on 10 ja Miina on
7-vuotias.
*
Minkälainen perhe sinulla
on?
Mies ja minä.
Lapsia meillä ei ole.
Mutta on meillä kolme
koiraa.
Nehän ovat ihan hyviä
lapsia!
Niin, no ainakin lapsellisia!
Minulla on vaimo ja kaksi lasta.
Tainalla on mies ja kolme koiraa.
Perheen nuorin
Haastattelija: Kuka on teidän perheen nuorin?
Miina: Meidän koira on meidän perheen nuorin -
se on vain viisivuotias.
Perheen vanhin
Tuija: Minun mieheni on meidän
perheen vanhin, hän on
minua kuusi vuotta
vanhempi. Vanha mies!
* 	* *
Perheen pienin
Haastattelija: Kuka on teidän perheen
pienin?
Miina: Minä olen meidän
perheen pienin.
Minun mieheni on meidän
perheen vanhin.
Minä olen meidän perheen pienin.

Paras kaveri
Haastattelija: Kuka on sinun paras
kaverisi?
Eero: Toi Ville.
Ville: Toi Eero.
* 	* *
Ville on Eeron paras kaveri.
Eero on Villen paras kaveri.
Paras ystävä
Haastattelija: Kuka on sinun
paras ystäväsi?
Anna: Tämä Patsy-koira.
Annan paras ystävä on Patsy.
Suomen kartta
Santeri: Kumpi on suurempi Tampere vai Turku?
Ukki: No Tampere.
Minna: No Ukki on kotoisin Tampereelta!
Santeri: No mikä on Suomen
toiseksi suurin järvi?
Minna: Päijänne.
Santeri: No, Suomen kolmanneksi
suurin järvi?
Ukki: Kolmanneksi suurin järvi...
hetkinen. Se ei ole Saimaa Mikä on Suomen toiseksi suurin
eikä Päijänne... iärvi-
se on Inarijärvi!
* 	* *
89

( Kappale 5 )
lM§HB©[p[pki
Omistusrakenne (Omistuslause)
Omistaja
hän-persoona
Kenellä
on
mikä/mitä
Jaanalla
on
yksi lapsi.
Miisalla
on
oma huone.
Meillä
on
vanha talo.
Maijalla
on
kaksi lasta.
Minulla
on
yksi lapsi.
Negatiivinen eli kielteinen omistusrakenne
Omistaja
hän-persoona
partitiivi
Kenellä
ei ole
mitä
Minulla
ei ole
autoa.
Jaanalla
ei ole
omaa huonetta.
Meillä
ei ole
parveketta.
Minulla
ei ole
perhettä.
Hänellä
ei ole
poikaystävää.
Suomen kielen omistusrakenne muodostetaan päätteen lla/llä avulla. Lauseen verbinä on aina,
kaikissa persoonissa, o//o-verbin yksikön 3. persoonan muoto, preesensissä on.
Kun omistuslause on negatiivinen, verbin kielteinen muoto on ei ole. Se, mitä ei ole, ilmaistaan
partitiivin avulla.
Kysymyksiä ja vastauksia
- Onko sinulla poikaystävä?
- On. Minulla on poikaystävä.
- Ei. Minulla ei ole poikaystävää.
- Onko teillä oma talo?
- On. Meillä on vanha omakotitalo.
- Kenellä on auto?
- Minulla. Minulla on auto.
- Minulla ei ole autoa.
90

Persoonapronominien Ha/llä -muodot (adessiivi)
Kenellä?
Puhekielen muodot
minä
minulla
mulla / mul on
sinä
sinulla
sulia / sul on
hän
hänellä
sillä / sil on
me
meillä
meil on
te
teillä
teil on
he
heillä
niil on
Puhekielessä verbin negatiivinen muoto
on ei oo: Mulla ei oo poikaystävää.
Tehtävä 7 Tee kysymyksiä ystävällesi!
Malli: Missä sinä asut? Millainen asunto sinulla on? Oletko naimisissa?
Minkälainen perhe sinulla on?
Tehtävä 8 Keskustelkaa, mitä teillä on, mitä teillä ei ole.
Malli: Minulla on sisko, mutta minulla ei ole veljeä.
Vertailuasteet (perusmuoto eli nominatiivi)
Komparatiivi
(isompi)
Perusmuoto
Vartalo
+ mpi
suuri
suure-
suurempi
nuori
nuore-
nuorempi
kallis
kallii-
kalliimpi
vanha
vanha-
a ■=> e
vanhempi
halpa
halva-
aoe
halvempi
kylmä
kylmä-
ä ■=> e
kylmempi
valoisa
valoisa-
valoisampi
pimeä
pimeä-
pimeämpi
Uusi asunto on kalliimpi kuin vanha.
Minä olen nuorempi kuin Juha.
Juha on vanhempi kuin minä.
Komparatiivin tunnus on mpi. Se liitetään adjektiivin vartaloon.
Vartalon vokaalit a, ä ■=> e, jos sanassa on kaksi tavua (vanha => vanhempi).
Useampitavuisissa sanoissa a, ä eivät muutu (valoisa ■=> valoisampi).
91

( Kappale 5 )
Superlatiivi (isoin)
Perusmuoto
Vartalo
+ in
iso
iso-
isoin
helppo
helpo-
helpoin
Superlatiivin tunnus on in. Se liitetään adjektiivin vartaloon.
pieni
piene-
pienin
nuori
nuore-
nuorin
halpa
halva-
halvin
vanha
vanha-
vanhin
tärkeä
tärkeä-
tärkein
kylmä
kylmä-
kylmin
Huomaa, miten vartalon vokaali voi muuttua! Vartalon vokaalit e, a ja ä katoavat.
kaunis
kaunii-
kaunein
Vartalon ii => e
tuore
tuoree-
tuorein
rikas
rikkaa-
rikkain
Muut pitkät vokaalit lyhenevät.
Huomaa!
Komparatiivi
Superia
hyvä
parempi
paras
uusi
uudempi
uusin
pitkä
pitempi
pisin
Adjektiiveilla hyvä, uusi, pitkä, on
erityiset vertailumuodot
Kysymyksiä
- Kumpi on vanhempi, Juha vai sinä?
- Juha on vanhempi kuin minä.
- Kumpi on vanhempi kaupunki, Turku vai Helsinki?
- Turku on vanhempi kuin Helsinki.
- Mikä on Suomen vanhin kaupunki?
- Turku. Turku on Suomen vanhin kaupunki.
- Kuka on maailman kaunein nainen?
- Minun vaimoni!
Kun verrataan kahta, kysymyssana on kumpi.
Kun verrataan kolmea tai useampaa, kysymyssana on mikä tai kuka.
92

Tehtävä 9
Tehtävä 10
Tehtävä 11
Mikä on adjektiivin komparatiivi?
1. Hän on (nuori) kuin minä.
2. Turku on (vanha) kuin Helsinki.
3. Tämä asunto on (iso) ja (hyvä) kuin se entinen.
4. Iso asunto on tietysti (kallis) kuin pieni.
5. Pieni asunto on (halpa) kuin iso.
Komparatiivi vai superlatiivi?
1. Mikä on Suomen (kaunis) kapunki?
2. Kumpi on (suuri), Helsinki vai Tampere?
3. Onko hän (nuori) kuin sinä?
4. Kuka teistä on (vanha)?
5. Mikä on Suomen toiseksi (suuri) järvi?
Tee lisää tietokilpailukysymyksiä (Kuka, Mikä, Kumpi).
Yritä käyttää vertailuasteita.
* 	* *
Genetiivi, yksikkö
n
Yksikön genetiivin pääte n liitetään sanan vartaloon.
Perusmuoto
Kuka?
Vartalo
+ n
Kenen?
naapuri
Seija
naapuri-
Seija-
naapurin
Seijan
Mikä?
Vartalo
Minkä?
Suomi
talo
Suome-
talo-
Suomen
talon
Erno on Seijan mies.
Erja on Saulin serkku.
Kenen tuo lompakko on?
Se on tuon miehen lompakko.
Minkä maan pääkaupunki Helsinki on?
Huom!
Suomen Pankki
Snellmanin patsas
Snellmaninkatu
Senaatintori
Se on Suomen pääkaupunki.

(Kappale 5)
&
WsMSMfB
Tehtävä 12
Persoonapronominien genetiivimuodot
Kenen?
Puhekielessä
minä
minun
mun
sinä
sinun
sun
hän
hänen
sen
me
meidän
meijän
te
teidän
teijän
he
heidän
niiden / niitten
Kirjoita lauseeseen annetun sanan tai ilmauksen genetiivi.
Se on (talo) lehti.
Erja on (Sauli) serkku.
Seija istuu (äiti) oikealla puolella.
(Kuka) lompakko tuo on?
Lompakko on (tuo mies).
Mikä (tuo kaunis nainen) nimi on?
Omistusliite (possessiivisuffiksi)
minun taloni meidän talomme
sinun talosi teidän talonne
hänen talonsa heidän talonsa
Hänen nimensä on Taija.
Missä teidän talonne on?
Roosa on minun nuorin lapsenlapseni.
Onko teidän talossanne sauna?
Kirjakielessä persoonapronominin genetiivin jälkeen on omistusliite eli possessiivisuffiksi.
Omistusliite pannaan vain substantiiviin, ei adjektiiviin: minun nuorin lapsenlapseni
Kirjakielessä pelkkä possessiivisuffiksi riittää: Tässä on veljeni Jussi.
Omistusliite pannaan sijapäätteen jälkeen: teidän talossanne.
Koiran nimi on Pontus.
Roosa on Liisan ja Jannen tytär.
Omistusliitteen voi panna vain persoonapronominin genetiivin jälkeen.
Puhekieli
Puhekielessä omistusliite jää usein pois, käytämme pelkkää
persoonapronominin genetiiviä:
mun äiti meijän talo
sun poika / poikas teijän poika
sen mies niiden / niitten talo
Yksikön toisen persoonan possessiivisuffiksi on s tai jää pois kokonaan.
94

Tehtävä 13 Katso possessiivisuffiksia ja laita sitten oikea
persoonapronomini lauseeseen.
nimensä on Sauli.
Tässä kuvassa on perheeni.
Elääkö isoäitisi vielä?
Missä talonne on?
Tässä on koiramme Pontus.
asunnossamme ei ole parveketta.
Tehtävä 14 Etsi dialogeista sanoja, joissa on possessiivisuffiksi.
Mikä on sanan perusmuoto?
Malli: (minun) isoveljeni ■=> isoveli
Genetiivi + postpositio
Genetiivi
Lindan
koulun
kirkon
pankin
kadun
kioskin
kirkon
Postpositio
kanssa
jälkeen
takana
edessä / eteen
yli
vieressä
lähellä
Olin Lindan kanssa elokuvissa.
Pankin edessä on Snellmanin patsas.
Pankki on kirkon takana.
Talo on kirkon ja museon välissä.
Huom!
Talo on kirkon lähellä.
Talo on lähellä kirkkoa.
(genetiivi + lähellä)
(lähellä + partitiivi)
Lähellä voi olla joko sanan jäljessä tai edessä. Huomaa sijamuoto!
Huom!
Asema on vastapäätä hotellia.
Asema on hotellia vastapäätä.
Vastapäätä voi olla sanan edessä tai jäljessä, mutta siihen liittyvä sana on aina
partitiivissa.

( Kappale 5 )
FciMfmf
Tehtävä 15 Keskustelkaa yhdessä.
Kuka istuu kenen vieressä, välissä, edessä, takana?
Mitä teet kurssin jälkeen, kenen kanssa? Jne.
Malli: Minä istun Lindan vieressä. Linda istuu Robertin edessä.
Sanatyyppejä
i-loppuiset sanat
-i => -i (posti)
N posti
teatteri
p postia
teatteria
V
postiteatteri-
in. postissa
teatterissa
i-loppuisten lainasanojen vokaali ei muutu.
-i o -e (nimi)
N
nimi
järvi
veli
P
nimeä
järveä
veljeä
V
nime-
järve-
velje-
Ad.
nimellä
järvellä
veljellä
Muiden i-loppuisten sanojen / muuttuu e:ksi vartalossa. Huomaa, että sanojen
partitiivia ei tehdä perusmuodosta.
-i o -e (pieni)
N
pieni
suuri
lapsi
P
pientä
suurta
lasta
V
piene-
suure-
lapse-
Ad.
pienellä
suurella
lapsella
96

Tehtävä 16
Tehtävä 17
si ■=> de (uusi)
N
uusi
vuosi
kuukausi
P
uutta
vuotta
kuukautta
V
uude-
vuode-
kuukaude-
In.
uudessa
vuodessa
kuukaudessa
Huomaa illatiivi: uuteen.
Partitiivi: uusi <=> uut + partitiivin pääte ta/tä\ uutta.
is =>
ii (kallis)
N
kallis
kaunis
P
kallista
kaunista
V
kallii-
kaunii-
In.
kalliissa
kauniissa
/s-loppuisten sanojen b muuttuu vartalossa ii:ksi.
Laita annettu sana lauseeseen.
pieni Minulla on kaksi
Asun
veli Minulla on kaksi
posti Hän menee
uusi Asumme
kaunis He asuvat
Etsi tämän kappaleen dialogeista /- ja /s-loppuisia sanoja ja huomaa,
missä muodossa ne ovat. Varmista, että tiedät sanan perusmuodon eli
nominatiivin.
poikaa.
talossa.
omakotitalossa.
. talossa.
97

*

(Kappale 6)
(Dialogeissa on lihavoitu verbin konditionaalimuodot.)
Postitoimistossa
Asiakas:
Virkailija:
Asiakas:
Virkailija:
Päivää. Saisinko kolme
postimerkkiä Eurooppaan?
Ja mihin maahan?
Minulla olisi kaksi kirjettä
Ranskaan ja yksi postikortti
Kreikkaan.
Postimaksu on sama kaikkiin EU-maihin:
65 senttiä kappale, yhteensä euro 30 senttiä.
Huom!
postimerkki Eurooppaan
kirje Ranskaan
postimaksu kaikkiin
EU-maihin
Asiakas: Yksi postimerkki, kiitos.
Virkailija: EU-maahan vai?
Asiakas: Turkuun.
Virkailija: Siis Suomeen. Kotimaan kirjemerkki olisi sitten 65 senttiä.
99

Asiakas: Päivää. Minä lähettäisin tämän paketin Englantiin.
Mitähän se maksaa?
Virkailija: Joo, tämä painaa 950 grammaa. Se maksaisi 28 euroa.
Asiakas: Niin paljon!
Virkailija: Te voisitte lähettää tämän maksikirjeenä, se olisi vain 10
euroa.
Asiakas: Ai jaa! Meneekö se Huom!
lentopostina? lentopostina, kirjeenä,
Virkailija: Juu menee. postipakettina
*
Asiakas: Saisinko postimerkin tähän kirjeeseen?
Se menisi Kokkolaan.
Virkailija: Tämä painaa 1500 grammaa. Lähetättekö sen kirjeenä vai
postipakettina? Kirjemaksu olisi 11 ja puoli euroa. Mutta
jos lähettäisitte tämän postipakettina, se olisi halvempi,
kuusi kaksikymmentä.
Asiakas: No meneekö paketti perille yhtä nopeasti kuin kirje?
Virkailija: Menee kyllä, mutta se täytyy hakea postista, sitä ei viedä
kotiin.
Asiakas: Ai jaa. No jos minä kuitenkin lähettäisin sen kirjeenä.
Puhelu postiin
Virkailija: Hakaniemen posti, hyvää päivää.
Asiakas: Päivää. Haluaisin tietää, mihin asti posti on auki tänään.
Virkailija: Posti on auki joka arkipäivä
kello kahteenkymmeneen.
Asiakas: Ahaa, kahdeksaan.
Kiitos. Entä lauantaisin?
Virkailija: Lauantaisin posti on suljettu.
Asiakas: Kiitos. Kuulemiin.
Virkailija: Kuulemiin.
Huom!
lauantaisin =
joka lauantai, aina lauantaina
Huom!
Kuulemiin.
Kun puhut tuntemattoman kanssa
puhelimessa, voit lopettaa puhelun
sanomalla Kuulemiin.
Rahaa vaihtamassa
Virkailija: Hyvää päivää!
Asiakas: Päivää. Tarvitsisin dollareita.
Virkailija: Ja kuinkahan paljon haluaisitte vaihtaa?
Asiakas: No, jos minä ottaisin kaksisataa dollaria.
Mitä se on euroissa?
Virkailija: Hetkinen, katsotaan.

Virkailija: Hei!
Asiakas: No hei! Nyt täytyisi saada Viron rahaa.
Virkailija: Siis krooneja. Paljonko haluaisit vaihtaa?
Asiakas: Sadalla eurolla.
* 	* * Huom!
sadalla eurolla krooneja
Kirjakieltä: Mercedes Bentz
Puhekieltä: Mersu
(Dialogeissa on lihavoitu objektit.)
Unelmia
Mitä tekisit, jos saisit oikein paljon rahaa?
- Ostaisin omakotitalon.
- Minä haluaisin uuden auton. Minä ostaisin
oikein ison ja kalliin auton, vaikka Mersun.
- Minä en tarvitse uutta autoa enkä omakotitaloa. Minä matkustaisin
maailman ympäri - kävisin Kiinassa ja Australiassa ja...
- Minä hankkisin itselleni purjeveneen ja pojalle oman asunnon.
- Minä en ostaisi venettä. Vaimon ja minun unelma on kesämökki järven
rannalla. Minä ostaisin kesämökin.
*
Hei, mitä sinä tekisit, jos antaisin sinulle
kymmenen euroa?
- Mä panisin sen pankkiin.
- Minä en panisi sitä pankkiin, mä ostaisin limsaa ja karkkia,
paljon karkkia.
- Minä haluaisin tietokonepelin, mutta en kai minä sitä
kymmenellä eurolla saisi.
*
- Hei, mitä sinä teet? Häiritsenkö sinua?
- No et. Luen kirjaa.
*
- Ottaisitko kahvia?
- Joo kiitos, voisin minä kupin ottaa.
*
- Hei, me menemme syömään. Tuletko mukaan?
- Joo, tulen, mutta voitteko odottaa minua viisi minuuttia.
Minä kirjoitan tämän kirjeen loppuun.
101

(Kappale 6)
Matkatoimistossa
(Heikki Hölttä haluaa matkustaa Tukholmaan laivalla. Hän menee
matkatoimistoon ja ostaa lipun Helsingistä Tukholmaan ja takaisin,
siis edestakaisen lipun.)
Virkailija:
Vuoronumero kuusitoista, olkaa hyvä!
Heikki:
Joo minulla on. Päivää. Haluaisin
lipun Tukholmaan ensi lauantaiksi.
Huom!
Virkailija:
Pelkkä meno vai
Haluaisin lipun
meno-paluu?
ensi lauantaiksi.
Heikki:
Meno-paluu.
Virkailija:
Haluatte siis edestakaisen matkan. Ja milloin paluu olisi?
Heikki:
Maanantaina.
Virkailija:
Selvä, varaan teille hytin B-kannelta. Ja millä nimellä?
Heikki:
Nimellä Hölttä, Heikki.
* * *
(Mauri Korhonen menee matkatoimistoon ja ostaa lipun Tukholmaan.)
Virkailija:
Päivää.
Mauri:
Päivää. Olisiko teillä vielä paikkoja Tukholmaan
perjantaina viides kesäkuuta?
Virkailija:
Tukholmaan, siis viides päivä kesäkuuta, perjantaina.
Katsotaan. Joo, aamukoneessa olisi vielä tilaa.
Mauri:
Milloin se lähtee?
Virkailija:
Lähtö on kello 8.30.
Mauri:
Entäs myöhemmin?
Virkailija:
Valitettavasti perjantain muut lennot ovat aivan täynnä.
Mauri:
No, minä otan sitten sen aamulennon.
Virkailija:
Selvä. Ja nimellä?
Mauri:
Korhonen, Mauri.
* * *
Kysymyksiä ja vastauksia
- Mihin maahan lähetät kirjeen?
- Mitä paketti Englantiin maksaa?
- Mihin asti posti on auki tänään?
- Kuinka paljon rahaa haluaisitte vaihtaa?
- Paljonko haluaisit vaihtaa?
- Milloin kone lähtee?
- Millä nimellä?
- Ranskaan.
- 28 euroa.
- Kello kahteenkymmeneen.
- Kaksisataa dollaria.
- Sadalla eurolla.
- Kello 8.30.
- Nimellä Heikki Hölttä.
102

(Dialogeissa on lihavoitu us-, ys- ja os-loppuiset sanat.)
Luottokortti
(Matti on saanut ilmoituksen uudesta luottokortista,
jonka hän voi hakea pankista.)
Matti: Päivää. Täällä pitäisi olla minulle uusi luottokortti, nimellä
Matti Kettunen.
Virkailija: Saisinko henkilötunnuksen?
Matti: Juu, se on tässä vanhassa kortissa.
Virkailija: Kiitos. Ja tässä uusi kortti. Saisinko vielä allekirjoituksen
tuohon, kiitos?
Lahjakortti uudelle ylioppilaalle
Asiakas: Päivää. Minä ostaisin sadan euron lahjakortin.
Virkailija: Joo, sata euroa, ja kenelle se tulisi?
Asiakas: Antti Määttäselle, ylioppilaalle.
Virkailija: Selvä. Maksatteko käteisellä, luottokortilla vai otetaanko
suoraan tililtä?
Asiakas: Otetaan tililtä. Tässä on tilinumeroni.
Lounaalle
Jesse:
Sanna:
Jesse:
Sanna:
Hei Sanna, kello on 12. Lähtisitkö lounaalle?
Voi, en minä ehdi. Minun täytyy mennä kokoukseen.
No voi. Milloin se kokous loppuu?
Kuka tietää. Luultavasti en ehdi syödä lounasta tänään.
103

Missä sinä syöt lounasta?
Haastattelija: Missä syöt yleensä lounasta?
Raija: Minä syön lounasta yleensä kotona.
* 	* *
Mitä sinä syöt lounaalla?
Haastattelija: Mitä sinä syöt lounaalla?
Ismo: Niin, no useimmiten
pastaa, spagettia tai
semmoista.
* 	* *
Ismo syö lounaalla pastaa.
Mihin aikaan kokous alkaa?
Harri: Tero hei, mihin aikaan se kokous alkaa?
Tero: Mikä kokous? Mikä kokous?
Hei, vastaisitko
kysymykseen? Kirjakieltä: kokous
Harri: No se iltapäivämiittinki, Puhekieltä: miitinki, miittinki
etkö muista?
Tero: Voi ei! Nyt menee loppupäivä tyhmässä kokouksessa!
En ehdi ikinä tehdä töitä! Tarvitsen tähän sen
allekirjoituksen ja täytyy lähettää sähköpostia ja
vaikka mitä... Hei, menkää te!
Tanja: Ei käy, ei tule kysymykseenkään!
Kokouksessa puhutaan tosi tärkeistä asioista!
Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton?
Haastattelija: Mitä tekisit jos saisit
lottovoiton?
Tiina: Lähtisin pitkälle matkalle
maailman ympäri!
Haastattelija: Palaisitko Suomeen?
Tiina: Palaisin, Suomi on
kotimaani.
*
Haastattelija: Mitä tekisit jos saisit
lottovoiton?
Olavi: Jaa-a.. Ostaisin kakkos-
asunnon Helsingistä,
ostaisin uuden auton...
ja vaimolle uuden auton.
Tiina lähtisi pitkälle matkalle.
Olavi ostaisi kakkosasunnon
Helsingistä.

Haastattelija: Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton?
Ismo: Olisin onnellinen!
Antti:
Markku:
Raija:
Haastattelija:
Hovimestari:
Kävisin kaikissa maailman maissa!
*
Minä veisin perheen
pitkälle matkalle.
*
Söisin ja joisin maailman
parhaimmassa ravintolassa!
Mitä tekisit, jos saisit
lottovoiton?
Veisin työkaverini syömään.
Markku veisi perheen pitkälle
matkalle.
Pankissa
Harri: Hei!
Virkailija: Hei hei!
Harri: Tulin hakemaan uuden
luottokortin, siis minulle
pitäisi olla täällä uusi
luottokortti.
Virkailija: Joo-o ja millähän nimellä? Harri saa uuden luottokortin.
Harri: Meriläinen Harri
Virkailija: Saisinko henkilöllisyystodistuksen?
(Harri antaa virkailijalle henkilöllisyystodistuksen.)
Harri: Noin.
Virkailija: Kiitos... Ja täältä löytyy. Olisiko sinulla vanha kortti mukana?
Harri: Tuossa.
Virkailija: Kiitos. Ja pieni hetki. Saisinko kuittauksen tähän?
Harri: Noin.
Virkailija: Kiitos. Ja tähän korttiin tarvitsen vielä allekirjoituksen.
Harri: Tuossa.
Virkailija: Hyvä. Tämä on tällä selvä, saat uuden kortin heti käyttöösi.
Harri: Haluaisin vielä tietää tämän tilin saldon.
Virkailija: Tilillä on 860 euroa. Tarvitsetko käteistä rahaa?
Harri: En tarvitse kiitoksia.
Virkailija: Hyvä. Kiitos.
Harri: Hei.
Virkailija: Hei hei.
* 	* *
105

(Kappale 6)
Konditionaali
isi
Konditionaalin muodostat helposti näin: Ota verbin he-muodosta (monikon 3.
persoonasta) pois persoonapääte vat ja pane sen paikalle isi. Lisää sitten
persoonapäätteet.
Verbin he-persoonan vartalo + isi + persoonapääte
Infinitiivi
he-persoona
Konditionaali
soittaa
i=>
soittavat
o
soittaisitko
tehdä
<=>
tekevät
o
tekisitte
luulla
■=>
luulevat
o
luulisin
avata
i=>
avaavat
<=>
avaisimme
tarvita
>=>
tarvitsevat
tarvitsisin
minä
ostaisin
saisin
tulisin
haluaisin
sinä
ostaisit
saisit
tulisit
haluaisit
hän
ostaisi
saisi
tulisi
haluaisi
me
ostaisimme
saisimme
tulisimme
haluaisimme
te
ostaisitte
saisitte
tulisitte
haluaisitte
he
ostaisivat
saisivat
tulisivat
haluaisivat
Huom! Yksikön 3. persoonassa ei ole persoonapäätettä: hän ostaisi, hän lähettäisi.
Verbin vartalon vokaalit muuttuvat konditionaalissa seuraavalla tavalla:
Pitkä vokaali lyhenee.
he saavat saisi-
he jäävät jäisi-
Vokaalit e ja / katoavat.
he tekevät tekisi-
he menevät menisi-
he voivat voisi-
he sopivat sopisi-
Diftongit i/o ja yö muuttuvat seuraavasti:
uo + isi => oisi
yö + isi <=> öisi
he juovat joisi-
he syövät söisi-
106

Huom! Verbien olla, käydä ja viedä konditionaalimuodot:
olla olisi-
käydä kävisi-
viedä veisi-
- Mitä tekisit, jos olisit rikas?
- Ehkä kävisin Kiinassa.
- Veisin työkaverini syömään.
Tehtävä 1 Muuta verbit konditionaaliin.
Malli: Ostan auton. Ostaisin auton.
Saanko kaksi postimerkkiä?
Kuinka paljon haluatte vaihtaa?
Lähetän paketin Englantiin.
Vietkö tämän kirjeen postiin?
Otatteko kahvia?
Me lähdemme ulkomaille.
Me menemme Kiinaan.
Jos minulla on aikaa, käyn Lapissa.
Minä tarvitsen uuden auton.
Negatiivinen konditionaali
ostaisin en ostaisi
ostaisit et ostaisi
ostaisi ei ostaisi
ostaisimme emme ostaisi
ostaisitte ette ostaisi
ostaisivat eivät ostaisi
Kiijakieltä Puhekieltä
ostaisin mä ostasin
hän ostaisi se ostas, ostais
he ostaisivat ne ostais
Puhekielessä konditionaalin pääte voi olla is, si tai s.
107

( Kappale 6 )
Tehtävä 2 Kirjoita lauseet niin, että käytät konditionaalia.
Minä en (ostaa) autoa.
Me emme (mennä) Tukholmaan.
Hän ei (panna) rahaa pankkiin.
He eivät (matkustaa) junalla.
En (hankkia) autoa.
Minä en (haluta) lottovoittoa.
Konditionaalin käyttöä
Kohtelias kysymys, pyyntö, ilmoitus, kehotus
- Saisinko kysyä jotakin?
- Totta kai. Ole hyvä.
- Joisitko jotakin, kahvia tai teetä?
- Kiitos, ottaisin kupin kahvia.
- Minä lähettäisin tämän paketin Englantiin.
- Se maksaisi 28 euroa.
- Tarvitsisin dollareita.
- Kuinka paljon haluaisitte vaihtaa?
- Ottaisin kaksisataa dollaria..
- Sulkisitko oven?
Hypoteesi (jos...)
- Mitä tekisit, jos sinulla olisi paljon rahaa?
- Ehkä minä ostaisin uuden auton.
Tehtävä 3 Kysy, pyydä, ilmoita kohteliaasti. Käytä konditionaalia.
Malli: Saanko kysyä jotakin? Saisinko kysyä jotakin?
Voitko auttaa minua?
Haluan lähettää tämän kirjeen Turkuun.
Sanotteko, mihin asti posti on auki tänään?
Juotteko kahvia?
Tarvitsen tähän vielä allekirjoituksen.
Maksan käteisellä.
Panetteko allekirjoituksen tuohon, kiitos?
Minulla on kaksi kirjettä Ranskaan.
108

Tehtävä 4 Keskustele ystäväsi kanssa siitä, mitä tekisit jos
a) nyt olisi kesä b) sinulla olisi paljon rahaa.
Malli: Jos olisi Uesä, menisin maalle.
* 	* *
Objektista
Partitiiviobjekti
Negatiivinen lause
Vertaa
Minä en ostaisi autoa. Minä ostaisin auton.
En ostaisi venettä. Ostaisin veneen.
En tarvitse uutta autoa. Tarvitsen uuden auton.
Jos lause on negatiivinen (kielteinen), objekti on partitiivissa.
Ainesana
Vertaa
Joisin kahvia. Joisin kupin kahvia.
Ottaisin limsaa. Ottaisin pullon limsaa.
Jos objektina on ainesana, objekti on usein partitiivissa.
Silloin puhumme epämääräisestä määrästä.
Prosessi on kesken, toiminta ei ole vielä loppunut
Vertaa
Luen kirjaa. Kirjoitan kirjeen loppuun.
Jos tekeminen on kesken (prosessi on kesken), objekti on partitiivissa.
Huom! Suomen kielessä on monta sellaista verbiä, joihin liittyvä objekti
on aina partitiivissa, mm.
opiskella
Opiskelen suomea.
häiritä
Häiritsenkö sinua?
odottaa
Odotan bussia.
rakastaa
Rakastan Mattia.
auttaa
Voinko auttaa teitä?
109

( Kappale 60
Tehtävä 5
Tehtävä 6
Malli:
Tehtävä 7
n-objekti
Yksikössä olevan objektin pääte on n silloin, kun kysymyksessä
on yksi konkreettinen esine tai asia. Huomaa, että lause on
myönteinen, ei kielteinen!
Vertaa
Ostaisin uuden omakotitalon. En tarvitse omakotitaloa.
Ostaisin purjeveneen. En ostaisi purjevenettä.
Panisin sen pankkiin. En panisi sitä pankkiin.
Huomaa, että numeroissa 2,3,4 jne. ei ole n-päätettä.
Vertaa
Ostaisin kaksi postimerkkiä. Ostaisin yhden postimerkin.
Saisinko kaksisataa dollaria?
(Objektista puhutaan myös kappaleissa 8, 10 ja 12).
Missä muodossa lauseen objekti on?
Haluan (uusi auto).
Ostaisin (hieno vene).
En tarvitse (asunto).
Poikani tarvitsee (oma asunto).
Ottaisitko (kuppi) kahvia?
En ostaisi (kallis auto).
Ostaisin (pieni ja halpa auto).
Panisin (se) pankkiin.
En panisi (se) pankkiin.
Keskustele ystäväsi kanssa, mitä ostaisitte, jos teillä olisi paljon rahaa.
Minä ostaisin uuden kameran.
Minä en ostaisi kameraa, ostaisin sanakirjan.
Etsi kaikki objektit tämän kappaleen dialogeista.
Huomaa, missä muodossa objekti on.
* 	* *

Sanatyyppejä
aS-loppuiset sanat (lounas)
as o aa
N lounas ylioppilas asiakas
p lounasta ylioppilasta asiakasta
V lounaa- ylioppilaa- asiakkaa-
Ad. lounaalla ylioppilaalla asiakkaalla
Minä en syö lounasta tänään.
Lahjakortti tulisi ylioppilaalle.
Sanan perusmuodon lopussa oleva as ■=> aa vartalossa.
US, ys -loppuiset sanat (vastaus, kysymys)
us o ukse-, ys * ykse
N allekirjoitus kysymys
p allekirjoitusta kysymystä
V allekirjoitukse- kysymykse-
Ad. allekirjoituksessa kysymyksessä
Saisinko allekirjoituksen?
Minulla on monta kysymystä.
Sanan perusmuodossa oleva us => ukse, ys => ykse vartalossa.
Pane sana oikeaan muotoon.
Etkö syö (lounas)?
Me menemme (lounas).
Saisinko tuohon (allekirjoitus)?
Hän on (kokous).
Menen (kokous).
Tiedän (vastaus).
En tiedä (vastaus).
Hän kirjoittaa nimen (sopimus).
Virkailija antaa pankkikortin (asiakas).

( Kappale ? )
(Dialogeissa on lihavoitu verbin imperfektimuodot.)
Ukonilma oopperassa
(Mirja soittaa
Paula:
Mirja:
Paula:
Mirja:
Paula:
Mirja:
Paula:
Mirja:
Paula:
Huom!
kuulostaa + Ita/ltä
Miltä se kuulostaa?
Kuulostaa kivalta.
Paulalle ja kertoo lomamatkastaan.)
Paula Korhonen.
Hei Paula, Mirja täällä. Mitä kuuluu?
Mirja moi! Ihan hyvää.
Tulin juuri lomalta Italiasta.
Ai Italiasta? Älä ihmeessä!
Kuulostaa kivalta.
Missä sinä olit?
No vaikka missä! Lensin ensin
Helsingistä Roomaan. Olin siellä pari päivää.
Roomasta menin junalla Firenzeen ja sieltä Venetsiaan.
Niin ja kävin minä Veronassakin, oopperajuhlilla.
Voi että! Ja kivaa oli tietysti. Ja ihanat ilmat, vai?
No oli. Yhtenä päivänä taivas oli aamulla pilvessä, mutta
iltapäivällä aurinko jo paistoi. Niin ja Veronassa oli kova
ukonilma juuri silloin, kun istuin oopperassa. Yhtäkkiä
kesken aarian kuului kova jyrähdys, salama leimahti ja
alkoi sataa. Orkesteri juoksi suojaan, ja näytös
keskeytettiin. Satoi rankasti noin kymmenen minuuttia, sitten
orkesteri palasi, ja ooppera jatkui.
Ai jaa, mutta miten se ukonilma oopperaan vaikutti?
No katsos, se oli amfiteatterissa, siis ulkona,
sillä kuuluisalla areenalla.
* 	* * Huom!
Menin lomalle Italiaan.
Olin lomalla Italiassa.
Tulin juuri lomalta Italiasta.
113

Mari ja Eino tapaavat sattumalta torilla
Mari:
Hei Eino. Hauska tavata pitkästä aikaa. Mitä sinulle
kuuluu?
Eino:
Hei Mari. Kiitos kysymästä, oikein hyvää. Tulin juuri
Paltamosta.
Mari:
Paltamosta! Mitä sinä siellä teit?
Eino:
Olin lomalla.
Mari:
Ai niin, sinähän olet kotoisin sieltä Kainuusta, vai kuinka?
Eino:
Joo, minä olen syntynyt Kajaanissa, mutta meillä on mökki
Paltamossa.
Mari:
No, millaiset ilmat Paltamossa oli? Joko siellä on talvi?
Eino:
No ei nyt sentään vielä lokakuussa.
* * *
- Mitä teit kesällä?
- Kävin Tallinnassa. Entä sinä? Mitä sinä teit?
- Minä olin maalla mökillä.
* 	* *
- Miten kesä meni?
- Oikein mukavasti. Olin kesäkuussa maalla kaksi viikkoa.
- Ai missä?
- Rymättylässä. Liisalla on siellä kesämökki.

maalla vai maassa?
Huomaa, miten pääte vaikuttaa sanan maa merkitykseen:
maalla (maaseudulla)
maalle
maalta
Olin maalla Rymättylässä.
Menemme maalle Rymättylään.
Tulimme maalta Rymättylästä.
maassa
maahan
maasta
Missä maassa sinä asut?
Mihin maahan sinä menet?
Mistä maasta olet kotoisin?
mökillä = maalla
(Dialogeissa on lihavoitu imperfektin negatiiviset muodot.)
Lomalla
- Mitä teit kesällä?
- En tehnyt oikeastaan mitään. Olin ihan vain täällä kotona, Helsingissä.
- No kai sinulla kuitenkin oli lomaa?
- Oli tietysti. Kolme viikkoa heinäkuussa. Mutta en voinut matkustaa
mihinkään, koska minulla ei ollut rahaa.
- En käynyt. Vietin loman täällä kotimaassa.
Kävin mm. Savonlinnan oopperajuhlilla.
- Oli varmaan hieno elämys. Olitko Pertun kanssa?
- Olin yksin. Perttu ei päässyt mukaan tänä vuonna.
Hän oli työmatkalla.
- Hei Jonna, kuulin, että kävit Tukhomassa. Oliko kivaa?
Ja tapasitko Helin ja Andersin?
- Oli oikein kivaa. Olin kahvilla Helin kanssa, mutta en
tavannut Andersia. Hänellä oli joku tärkeä kokous eikä
hän voinut tulla kaupungille.
- No harmi. No mitäs ostit?
- En ostanut mitään. Kahvin jälkeen me mentiin Helin
kanssa yhteen tavarataloon, mutta en löytänyt mitään
mielenkiintoista. Ei minulla kyllä ollut paljon rahaakaan.
- 	Mitä teit lomalla? Kävitkö ulkomailla?
Italiassako taas?
Huom!
Olin ulkomailla.
Menin ulkomaille.
115

( Kappale 7 )
(Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan imperfektimuodot.)
Me oltiin
- Missä te olitte viime kesänä?
- Me oltiin mökillä kolme viiikkoa.
- Missä päin teidän kesämökkinne on?
- Keski-Suomessa, Saarijärvellä.
Saarijärvi on Jyväskylästä vähän pohjoiseen
*
- Missä te olitte lomalla?
- Me oltiin ensin pari päivää maalla mökillä ja
sitten me käytiin Tukholmassa.
- Ai jaa, menittekö te laivalla vai lentokoneella?
- Me mentiin laivalla Tukholmaan ja lennettiin takaisin.
*
- Me lennettiin Helsingistä Lontooseen ja vuokrattiin sieltä auto.
- Missä te kävitte?
- Me ajeltiin ympäri Etelä-Englantia. Meillä oli teltta mukana
ja me oltiin yötä leirintäalueilla.
- Kävittekö Walesissa?
- Ei käyty. Ei me ehditty mennä sinne asti.
Meillä oli vain yksi viikko lomaa.
Huom!
Jyväskylästä pohjoiseen

Lomaromanssiko
Mirja: Minä olin toukokuussa kaksi viikkoa Espanjassa Mallorcalla.
Paula: Älä nyt! Kenen kanssa?
Mirja: Yksin. Mutta samassa hotellissa asui monta muuta
suomalaista, niin että en minä yksinäinen ollut.
Minulla oli hauskaa seuraa.
Paula: Jaaha, lomaromanssiko?
Mirja: Noo... Tutustuin pariin kaveriin ja me käytiin joka ilta
yhdessä syömässä. Yhtenä päivänä me vuokrattiin auto
ja ajeltiin ympäri saarta.
Paula: Ja aurinko paistoi tietysti.
Mirja: Joo, paistoi. Oli vähän liiankin kuumaa. Menin joka aamu
rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa. Lounaan jälkeen
kävin katselemassa maisemia tai vietin siestaa.
* 	* *
(Kesäloma on ohi. Koulu on alkanut. Opettaja kysyy oppilailta,
mitä he tekivät kesällä.)
Mitä te teitte lomalla?
Me oltiin mökillä äidin ja isän kanssa ja sitten
me mentiin mummolaan Raaheen.
Me ei tehty mitään.
Ei mitään? Kai sentään jotakin?
Mä en ollut missään, mutta mä kävin uimassa melkein
joka päivä ja me leikittiin mun kaverin kanssa ulkona tai
pelattiin tietokonepelejä, katseltiin telkkaria ja semmoista.
Mä olin ulkomailla. Me mentiin laivalla Ruotsiin.
Me käytiin Linnanmäellä ainakin viisi kertaa.
Opettaja:
Roosa:
Joni:
Opettaja:
Joni:
Julia:
Jessika:
117

Kahvilan terassilla
(Dialogissa on lihavoitu erilaisia sääilmaisuja.)
Heidi: Istutaan tähän ulos. Aurinko paistaa niin ihanasti.
Juho: Joo istutaan vain. Ihanan lämmintä.
Heidi: No kerro, mitä teit lomalla.
Juho: Me matkustettiin omalla autolla pitkin Eurooppaa.
Heidi: Ihan totta? Missä kaikissa paikoissa te kävitte?
Juho: Ensin me mentiin autolautalla Tukholmaan ja ajettiin
sieltä Tanskaan, sitten Hollantiin ja Belgiaan. Me käytiin
myös Ranskassa, Espanjassa ja Sveitsissä, Puolassa,
Saksassa... ja missä vielä.
Heidi: Eikä!
Juho: Niin sitten me tultiin Liettuan,
Latvian ja Viron kautta takaisin Helsinkiin.
Heidi: Kuulostaa ihanalta. Kuinka kauan te olitte matkalla?
Juho: Hetkinen, joo, melkein kaksi kuukautta.
(Hetken kuluttua sää muuttuu.)
Heidi: Täällä tuulee. Minulla on kylmä.
Juho: Oho, taivas on pilvessä. Mennäänkö sisään?
Heidi: Hei, mikä ääni tuo oli? Ukkonenko?
Juho: Joo, taisi olla. Hei, näitkö? Salama! Nyt tulee ukonilma.
Heidi: Ja kohta alkaa sataa. Äkkiä sisään!
Huom!
taitaa (olla) = todennäköisesti, luultavasti (on)
Se taisi olla ukkonen. = Se oli todennäköisesti ukkonen.
Taitaa alkaa sataa. = Luultavasti alkaa sataa.
Taidan olla sairas. = Olen luultavasti sairas.

Sääilmaisuja
Millainen ilma?
Ilma on kaunis. On kaunis ilma.
Päivä on pilvinen. On pilvinen päivä.
Huomaa, että suomessa käytetään usein pelkkää verbiä, kun puhutaan säästä:
Sataa. Eilen satoi.
Tuulee. Yöllä tuuli kovaa.
On lämmintä, kuumaa.
On pilvistä. = Taivas on pilvessä. .
On kova myrsky. , '
On kova ukonilma. i
(_ ) (_ j
Nyt ei sada, aurinko paistaa.
Aurinko paistoi joka päivä.
- Millainen ilma tänään on?
- Ihana ilma. Aurinko paistaa.
- Millaiset ilmat Paltamossa oli?
- Ihan kivat! Aurinko paistoi melkein joka päivä.
Kysymys on usein monikossa, kun puhutaan jostakin pitemmästä ajanjaksosta. (Lisää sääilmaisuja
kappaleessa 12.)
Tehtävä 1 Etsi tämän kappaleen dialogeista kaikki ilmaukset, joissa puhutaan säästä.
Tehtävä 1 Keskustelkaa a) päivän säästä b) viime viikon / eilispäivän säästä
c) millainen ilma on omassa kotimaassanne nyt.
119

( Kappale 7 )
Vuodenajat
Mikä vuodenaika?
Milloin?
Tarkemmin
kesä
kesällä
ensi kesänä
syksy
syksyllä
viime syksynä
talvi
talvella
tänä talvena
kevät
keväällä
ensi keväänä
Huomaa sana kevät => kevää-
Sanoissa ensi ja viime ei ole koskaan päätettä.
Käydä
Verbillä käydä on monia merkityksiä. Tavallisimmin sitä käytetään silloin, kun
mennään jonnekin ja tullaan takaisin melko pian (vieraillaan jossakin) ja myös
silloin, kun kerrotaan, mitä tehdään (melko) säännöllisesti.
käydä + missä (ssa/ssä, lla/llä)
Kävin Veronassa.
Kävin oopperajuhlilla.
Missä te kävitte?
Käytkö usein saunassa?
Käyn torilla joka lauantai.
käydä + verbin massa/mässä- muoto
(ks. kappale 4)
Kävin uimassa.
Puhekieltä
Me käytiin Tukholmassa.
Puhekieltä
Me käytiin syömässä.
120

Mitä sinä teit viikonloppuna?
n
Katja:
Missä sinä olit
viikonloppuna?
Minna:
Minä olin risteilyllä.
Katja:
Missä?
Minna:
Tallinnassa.
Katja:
Oliko kivaa?
Minna:
Oli, tosi kivaa.
*
Missä sinä olit viikonloppuna?
Haastattelija:
Mitä sinä teit viikonloppuna?
Ismo:
Perjantaina olin elokuvissa ja lauantaina olin kotona.
Haastattelija: Mitä sinä teit viikonloppuna?
Raija: Kävin saunassa, katselin telkkaria, nukuin paljon,
lepäsin oikein kunnolla. Oikeastaan minä vain olin.
On niin ihanaa vain olla.
Milja: Kävitkö siellä Tukholmassa
viikonloppuna?
Eila: Kävin ja oli tosi kivaa!
Milja: Lensitkö vai menitkö
laivalla?
Eila: Menin laivalla.
* 	* * Eila kävi Tukholmassa.
Mitä kautta taksi ajoi?
Katja: Hei, muuten, mitä taksi maksoi satamaan?
Minna: 10 euroa.
Katja: 10 euroa. Mitä kautta taksi ajoi?
Minna: Se ajoi keskustan kautta.
Katja: No mitä maksoitte laivamatkasta?
Minna: No 100 euroa. Niin, 100 euroa.
Mutta se oli kyllä tosi hieno reissu...
* 	* *
121

( Kappale ? )
W^dkilkxuM Mitä ruokaa te laitoitte viikonloppuna?
Mitä ruokaa te laitoitte
viikonloppuna?
Jaa-a... mitäs me laitettiin?
Minä muistan, me laitettiin
makaronilaatikkoa ja
salaattia...
Niin ja minä laitoin Me laitettiin makaronilaatikkoa.
karjalanpiirakoita.
Ja minä laitoin saunan!
Ja sitten me vain oltiin.
Me käytiin Kansallismuseossa
Haastattelija: Mitäs te teitte
viikonloppuna?
Me oltiin Helsingissä ja me
käytiin Kansallismuseossa.
Se on tosi kiinnostava
paikka, vai mitä, tytöt?
JOO, se oli ihana paikka! Me käytiin Kansallismuseossa.
Me mennään sinne vielä
uudestaan...
* 	* *
Mitä te teitte viikonloppuna?
Haastattelija: Mitä te teitte viikonloppuna?
Santeri: Me oltiin kotona ja katseltiin telkkaria.
Pauli: Niin, me vain oltiin. Ja se vasta kivaa onkin.
*
Haastattelija: Mitä sinä teit viikonloppuna?
Antti: Me käytiin kavereiden kanssa kaljalla.
* 	* *
m m mm igfl ■■ m mm mm ■
Kavitko jo syömässä?
Eila: Hei, Milja!
Milja: No?
Eila: Kävitkö jo syömässä?
Milja: Kävin. Kävitkö sinä?
Eila: En. (pettyneenä) Mä luulin, että me mennään yhdessä
syömään.
Milja: Voi anteeks, mä en muistanut.
Mennäänkö huomenna?
Eila: Okei.
* 	* *
Satu:
Lotta:
Miina:
122

Kävittekö Mustamäentorilla?
Pauli:
Kävittekö siellä Tallinnassa
Mustamäentorilla?
Minna:
Emme käyneet. Emme
ehtineet. Olimme koko ajan
vanhassa kaupungissa.
* * *
En ehtinyt
Minna kävi Tallinnassa.
Milja:
Hei, kuule... mitä sä ostit sieltä Tukhomasta?
Eila:
Nyt en ostanut paljon mitään, sehän oli työmatka.
En tosiaan ehtinyt ostoksille.
Milja:
No voi harmi...
Markku:
*
Tero! Saitko sen
sopimuspaperin valmiiksi?
Tero:
En saanut! En ehtinyt...
* * *
Mikä on paras vuodenaika?
En saanut! En ehtinyt!
Haastattelija:
Mikä on paras vuodenaika?
Eila:
Kesä on paras,
ehdottomasti!
Haastattelija:
Miksi?
Eila:
Hyvä ilma, voi urheilla ja
olla ulkona
Eilan vuodenaika on kesä.
Haastattelija:
Antti:
Pentti:
Maija:
Tanja:
Ismo:
Mikä on paras vuodenaika?
Kesä on paras, mutta
hyttyset vähän häiritsee!
*
Talvi on ehdoton, pääsee
hiihtämään ja talviuintiin.
Ja on niin kaunista!
Talvi on ehdoton.
Kevät. Kevät on upea vuodenaika
- 	paljon valoa ja odotusta.
Syksy on paras vuodenaika.
Ei ole liian kuuma.
Minä olen puutarhaihminen
ja nautin syksystä.
* 	* *
Ismo on puutarhaihminen.
123

Imperfekti
■ ■
I, 	SI
Verbin vartalo + /, si + persoonapääte
Infinitiivi
Preesens
Imperfekti
kysyä ■=>
kysyvät
kysyivät
soittaa o
soitan
soitin
tehdä ■=>
tekevät
tekivät
kävellä o
kävelette
kävelitte
Imperfektin pääte on / tai si. Se pannaan verbin vartalon ja persoonapäätteen
väliin.
Verbityypeissä 1,2,3 ja 5 on /.
Preesens
Imperfekti
puhun
puhuin
puhut
puhuit
puhuu
puhui
puhumme
puhuimme
puhutte
puhuitte
puhuvat
puhuivat
Preesens
Imperfekti
Preesens
Imperfekti
palaan
palasin
haluan
halusin
palaat
palasit
haluat
halusit
palaa
palasi
haluaa
halusi
palaamme
palasimme
haluamme
halusimme
palaatte
palasitte
haluatte
halusitte
palaavat
palasivat
haluavat
halusivat
Verbityypissä 4 on si.
lentää o
lensi-
tietää O
tiesi-
lensin
tiesin
lensit
tiesit
lensi
tiesi
lensimme
tiesimme
lensitte
tiesitte
lensivät
tiesivät
ymmärtää ■=> ymmärsi-
pyytää o pyysi-
Huom! Joissakin verbityypin 1 verbeissä on si.
hän puhuu hän palaa hän lentää
hän puhui hän palasi hän lensi
Huom! Imperfektin yksikön 3. persoonassa ei ole persoonapäätettä.

Vokaalinmuutokset
Kun imperfektin / tai si liitetään verbiin, vartalon viimeinen
vokaali voi muuttua tai kadota.
u, y,o ja ö eivät muutu
puhun puhuin
kysyn
sanon
kysyin
sanoin
e, ä, i ja a katoavat
menen
vietän
uin
hän tanssii
ostan
unohdan
rakastan
palaan
haluan
menin
vietin
uin
hän tanssi
ostin
unohdin
rakastin
palasin
halusin
a o o, jos verbin vartalossa on kaksi tavua ja verbin
ensimmäinen vokaali on a.
ajan
maksan
antaa
ajoin
maksoin
antoi
Vertaa rakastan o rakastin
uo o oi yö ■=> öi
juon
syön
join
söin
Pitkä vokaali (kaksi samanlaista vokaalia) lyhenee
saan
sain
jään
jäin
hän myy
myi
Huom!
olla
käydä
viedä
olen
olin
käyn
kävin
vien
vein
olet
olit
käyt
kävit
viet
veit
on
oli
käy
kävi
vie
vei
olemme
olimme
käymme
kävimme
viemme
veimme
olette
olitte
käytte
kävitte
viette
veitte
ovat
olivat
käyvät
kävivät
vievät
veivät
125

(Kappale 7)
&
WsOa&Mifl
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Tehtävä 5
Malli:
Muuta lauseen verbi imperfektiin.
Katson televisiota.
Mitä sinä kysyt?
Menen lomalle.
Olen lomalla.
Mitä teette kesällä?
Ostatko jotakin?
Matkustatteko Italiaan?.
Matka maksaa paljon.
Hän ajaa autoa.
Hän lentää Italiaan.
Minä käyn Tallinnassa.
Keskustelua:
Mitä teit a) viime kesänä b) eilen?
Mitä toverisi teki?
Dialogeissa on monta imperfektiä. Tiedäthän, mikä on verbien infinitiivi
eli perusmuoto?
olin ■=> olla
Negatiivinen (kielteinen) imperfekti
(n)nut/(n)nyt, (n)neet
Kieltoverbi + Infinitiivin vartalo + (n)nut/(n)nyt, (n)neet
Infinitiivi Infinitiivin vartalo
Negatiivinen imperfekti
kysyä kysy-
soittaa soitta-
tehdä teh-
tavata tava-
>=>
■=>
>=>
en kysynyt
et soittanut
ei tehnyt
emme tavanneet
Yksikön persoonamuodot:
kieltosana en, et, ei + verbin (n)nut/(n)nyt, (n)neet -muoto.
Monikon persoonamuodot:
kieltosana emme, ette, eivät + verbin ('jijoeef-muoto.
126

Verbityypit 1 ja 2
ostaa (1)
en ostanut
et ostanut
ei ostanut
emme ostaneet
ette ostaneet
eivät ostaneet
Verbityyppi 3
Huomaa, miten tunnus muuttuu vartalon viimeisen konsonantin mukaiseksi
(nul/nyt, neet => lul/lyt, leet; sul/syt, seet)
olla
päästä
en
ollut
en
päässyt
et
ollut
et
päässyt
ei
ollut
ei
päässyt
emme
olleet
emme
päässeet
ette
olleet
ette
päässeet
eivät
olleet
eivät
päässeet
Verbityypit 4 ja 5
Näissä verbityypeissä tunnus on nnirt, nnyt ja nneet
osata (4)
pelata (4)
tarvita (5)
en
osannut
en
pelannut
en
tarvinnut
et
osannut
et
pelannut
et
tarvinnut
ei
osannut
ei
pelannut
ei
tarvinnut
emme
osanneet
emme
pelannut
emme
tarvinneet
ette
osanneet
ette
pelannut
ette
tarvinneet
eivät
osanneet
eivät
pelannut
eivät
tarvinneet
kysyä (1)
juoda (2)
syödä (2)
en
kysynyt
en
juonut
en
syönyt
et
kysynyt
et
juonut
et
syönyt
ei
kysynyt
ei
juonut
ei
syönyt
emme
kysyneet
emme
juoneet
emme
syöneet
ette
kysyneet
ette
juoneet
ette
syöneet
eivät
kysyneet
eivät
juoneet
eivät
syöneet
127

( Kappale 7 )
Tehtävä 6
Malli:
Tehtävä 7
Malli:
Vastaa kielteisesti. Tee kielteinen imperfekti.
Matkustitko ulkomaille? ;■ En matkustanut.
Olitko maalla?
Ostitko ruokaa?
Menitkö maalle?
Lensivätkö he Tukholmaan?
Tuliko Perttu mukaan?
Ajoivatko he Walesiin?
Kerro, mitä et tehnyt a) eilen b) viime sunnuntaina c) tänä aamuna.
En käynyt eilen kaupassa.
Passiivin imperfekti
ttiin, tiin
Verbityyppi 1
minä sanon
minä lähden
minä ostan
minä lennän
sanottiin
lähdettiin
ostettiin
lennettiin
Puhekieltä
me sanottiin
me lähdettiin
me ostettiin
me lennettiin
Verbityypissä 1 täin pannaan minä-muodon vartaloon.
Huom! Vartalon viimeinen vokaali a ja ä => e ennen passiivin tunnusta.
Verbityypit 2, 3, 4 ja 5
Puhekieltä
tehdä (2)
tehtiin
me tehtiin
juoda (2)
juotiin
me juotiin
olla (3)
oltiin
me oltiin
ajella (3)
ajeltiin
me ajeltiin
mennä (3)
mentiin
me mentiin
haluta (4)
haluttiin
me haluttiin
tarvita (5)
tarvittiin
me tarvittiin
Muissa verbityypeissä tunnus tiin tai ttiin pannaan infinitiivin vartaloon.
Passiivin imperfektin pääte on ttiin (verbityypeissä 1,4 ja 5) ja
tiin (verbityypeissä 2 ja 3).
Puhekielessä me-persoonan verbimuotona käytetään yleisesti
passiivia (ks. kappale 2).
128

Tehtävä 8
Malli:
Tehtävä 9
Täydennä lauseet. Käytä verbin passiivin imperfektiä
olla: Me oltiin maalla.
ostaa
ajaa
leikkiä
syödä
käydä
katsella
pelata
mennä
vuokrata
Me -- ruokaa.
Me -- ympäri saarta.
Me -- ulkona.
Me -- joka ilta ravintolassa.
Me -- mummolassa.
Me -- telkkaria.
Me -- tietokonepelejä.
Me -- Englantiin.
Me -- auto.
Kerro ystävällesi, mitä te (sinä ja ystäväsi, perheesi) teitte tai ette tehneet
viime kesänä.
Passiivin negatiivinen (kielteinen) imperfekti
ttu/tty, tu/ty
Puhekieltä
sanottiin
ei sanottu
me ei sanottu
lennettiin
ei lennetty
me ei lennetty
juotiin
ei juotu
me ei juotu
oltiin
ei oltu
me ei oltu
haluttiin
ei haluttu
me ei haluttu
pelattiin
ei pelattu
me ei pelattu
Kieltosana ei+verbin ttu/tty tai tu/ty -muoto. Se liitetään samaan vartaloon
kuin passiivin myönteisen muodon pääte.
Tehtävä 10 Vastaa kielteisesti. Käytä passiivin negatiivista imperfektiä.
Malli: Ostitteko jotakin? Ei ostettu.
Matkustitteko ulkomaille?
Lensittekö Tukholmaan?
Kävittekö ulkomailla?
Teittekö jotakin kivaa?
Olitteko maalla?
129

(Kappale 8)
(Dialogeissa on lihavoitu imperatiivit.)
Soitto terveyskeskukseen
(P = puhelinvastaaja, A = ajanvaraus, TK = Toni Karvonen)
P: Olette jonossa Vuosaaren terveysaseman ajanvaraukseen. Olkaa
hyvä ja odottakaa. Palvelemme teitä hetken kuluttua. - -
Palvelupisteemme ovat edelleen varattuja. Olette yhä jonossa. - -
Vuosaaren terveysasema.
TK: Saanko ajanvaraukseen?
A: Tämä on ajanvaraus.
TK: Tässä puhuu Toni Karvonen. Päivää.
A: Päivää.
TK: Voisinko saada ajan lääkärille.
A: Kuinkahan pian olisi tarvis?
TK: No, minulla on korkea kuume ja kurkku kipeä.
A: Täällä olisi aika tohtori Lemmetylle tänään iltapäivällä kello 14.
TK: Minä otan sen.
* 	* *
131

Soitto terveyskeskukseen
(A = ajanvaraus, KM = Katja Manner)
A: Vuosaaren terveysasema.
KM: Tässä on Katja Manner. Voisinko saada ajan yleislääkärille niin pian
kuin mahdollista?
A: Kuinka pian pääsette tänne? Tässä olisi aika kello 11.30.
KM: Se sopii oikein hyvin. Tulen heti.
A: Siis kello 11.30 ja tohtorin nimi on Kariniemi.
KM: Kiitos.
* 	* *
T erveyskeskuksessa
(V = vastaanottoapulainen, KM = Katja Manner)
KM: Päivää. Minulla on aika tohtori Kariniemelle kello 11.30.
V: Voitte odottaa käytävällä. Tohtori kutsuu nimellä.
* 	* *
Terveyskeskuksessa
(TK = Toni Karvonen, V = vastaanottoapulainen, L = tohtori Lemmetty)
TK: Päivää. Minulla on aika tohtori Lemmetylle kello 14.
V: Tohtori huutaa nimellä. Voitte odottaa käytävällä.
* 	* *
Lääkärissä
(TK = Toni Karvonen, L = tohtori Lemmetty)
L: Toni Karvonen!
TK: Päivää.
L: Päivää, Maire Lemmetty. Istu ole hyvä. Jaha, ja
mikähän sinulla on?
TK: Minulla on korkea kuume, kurkku kipeä ja
hirveä päänsärky.
L: Katsotaanpa sitä kurkkua. Juu kyllä tämä
on tulehtunut. Minä määrään
antibiootteja. Sitten vain juot kuumaa ja nukut
paljon. Kirjoitan sinulle kolme päivää
sairaslomaa.
TK: Kiitos. Näkemiin.
L: Näkemiin.

Lääkärissä
(KM = Katja Manner, L = lääkäri)
L: Katja Manner! Kaija Kariniemi. Käykää sisään ja istukaa.
KM: Kiitos.
L: Jaa, ja miten voin auttaa?
KM: Minulla on huono olo, päätä särkee ja vatsa on kipeä.
L: Onko teillä kuumetta?
KM: Luulen niin. Minulla ei ole kuumemittaria.
L: No, mitataanpa se kuume. - Juu-u, kyllä täällä on vähän kuumetta.
Luulenpa, että tämä on ihan tavallinen vilustuminen. Siinä auttaisi
lepo ja lämmin juoma. Minä kirjoitan teille sairaslomaa pari päivää.
KM: Kiitos. Näkemiin.
L: Näkemiin.
* 	* *
Luitko
- Luitko tämän mainoksen?
- En.
- Lue se. Se lupaa onnellisen elämän.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu nesessiivi-ilmaukset.)
Puhelimessa
- Toni.
- Hei, täällä on Pasi. Miten menee?
- Itse asiassa ei oikein hyvin. Olen sairas.
- Ai, ja minä ajattelin, että lähtisit pelaamaan squashia.
- Ei, en voi. Minun täytyy nyt hoitaa tämä tauti pois.
- No, niin kai sitten. Minun pitää sitten soittaa Maralle.
Ehkä saan hänestä kaverin.
- Joo. Soitellaan sitten, kun minä voin paremmin.
- Hyvä. Koita pärjäillä. Kirjakieltä: yrittää
. ... Puhekieltä: koittaa
- Joo. Moi.
* 	* *
133

Tapaaminen
- Saija Kelomäki.
- Hei Katja tässä.
- Hei.
- Kuule, meidän täytyy siirtää sitä tapaamista. Minä olen sairas.
- Ai, mikä sinulla on?
- No, kuumetta ja nuhaa. Ei sen vaarallisempaa, mutta olo on kurja.
- No, kyllä sinun sitten täytyy ensin parantua. Me voimme hyvin siirtää
sen tapaamisen ensi viikolle. Soita minulle, kun voit paremmin.
Maaritin pitäisi saada se meidän juttu mahdollisimman pian.
Meidän täytyy sitten kiirehtiä tätä työtä, kun voit paremmin.
- Joo. Soitellaan. Hei hei.
- Hei hei.
* 	* *
Apteekissa
- Päivää.
- Päivää. Minun pitäisi saada tämä resepti. Täytyykö minun odottaa
sitä, vai saako sen heti?
- Kyllä Teidän täytyy odottaa. Tähän menee noin viisi minuuttia.
Tietenkään Teidän ei tarvitse istua täällä odottamassa. Voitte myös
tulla hakemaan lääkkeen myöhemmin.
- Minä odotan.
* 	* *
täytyy - pitää
Katjan täytyy lähteä.
- Minun täytyy lähteä nyt.
- Pitääkö sinun lähteä jo?
* * *
- Markuksen pitäisi tulla kello viisi.
* 	* *
- Täytyykö meidän käydä vielä kaupassa?
- Ei tarvitse. Minä kävin jo.
* 	* *
- Minun täytyy viedä kirja kirjastoon.
- Ei sinun tarvitse viedä sitä. Minä vein sen jo.

Miten voit
- Hei, mitä kuuluu?
- No, ei oikein hyvää.
- Mikä sinulla on?
- Olen ollut viime aikoina ylirasittunut.
- Ai. Sinun pitäisi nukkua enemmän.
- Niin, mutta siinähän se ongelma juuri onkin. En saa unta.
- Kokeile jotain rentoutumisharjoitusta.
- Kaikkea on kokeiltu.
- No, sitten ei auta muu kuin vähentää työtä.
*
- Hei Marja. Mitä kuuluu? Miten voit nyt? Voitko paremmin?
- Voi kyllä, paljon paremmin.
- Hauska kuulla.
*
- Mikäs sinulla on?
- Selkää särkee.
*
- Mikäs sinulla on?
- Kurkku on kipeä.
*
- Mikäs sinulla on?
- Paha olo.
*
- Onko kaikki OK?
- Ei ole. Minulla on paha olo.
*
- Mikä on?
- Päätä särkee.
* 	* *
135

Sanontoja
- Kurkku on kipeä. Selkä on kipeä. Pää on kipeä. Hammas on kipeä.
- Selkää särkee. Päätä särkee. Hammasta särkee.
- On huono olo. On paha olo. Oksettaa. Pyörryttää.
- Vaimo on kovassa flunssassa. Onko sinulla flunssa? Oletko flunssassa?
- Minulla on huono olo.
- Onko teillä kuumetta?
- Minulla ei ole kuumemittaria.
- Minulla on korkea kuume.
- Voisinko saada ajan lääkärille?
- Minulla on aika tohtori Lemmetylle
- aika lääkärille
- Tohtori kutsuu nimellä.
Apteekissa
- Päivää. Olisiko teillä jotakin, joka helpottaisi flunssaista oloa?
- Ihan tavallinen päänsärkylääkekin laskee kuumetta. Mutta sitten
on tietysti nämä flunssalääkkeet, joiden kanssa juodaan paljon
kuumaa juomaa.
- Minä otan flunssalääkettä.
*
- Tarvitsisin flunssalääkettä. Vaimo on kovassa flunssassa.
- Onko hänellä tavalliset flunssan oireet?
- Kyllä, nuhaa, kuumetta, kurkku kipeä... yskää, päätä särkee...
huono olo...
- Joo. Tässä on ihan hyvä yleislääke flunssan oireisiin, tämä helpottaa
oloa ja sisältää myös C-vitamiinia. Ja tämä auttaa myös päänsärkyyn.

Kamala olo
Tero:
Harri:
Tero:
Tanja:
Harri:
Tanja:
Harri:
Tero:
Ajanvaraus
Keskus:
Tero:
Keskus:
Tero:
Keskus:
Tero:
Keskus:
Tero:
Keskus:
Tero:
Flunssa kannattaa hoitaa heti.
Siis mulla on ihan kamala
olo!
Tuliko juhlittua liikaa
viikonloppuna?
Älä viitsi, ei huumoria,
kiitos, mä olen kipee.
Kurkku on kipee, päätä
särkee, särkee joka paikasta.
Hei pitäiskö sun mennä lääkäriin?
Flunssa kannattaa hoitaa heti. Muuten se kestää iät ja ajat.
Joo, jos olet sairas, niin sinun pitää mennä lääkäriin.
Sinun ei tarvitse tulla kokoukseen.
Kiitos!
Puhekielessä vokaaliyhtymä ea/eä «=> ee:ksi
Kirjakieltä Puhekieltä
kipeä kipee
hirveästi hirveesti
kauhea kauhee
Puhekielessä sananloppuinen # ^ 0.
Puhekielelle on tyypillistä, että sanan
lopussa oleva / ja konditionaalin / voi kadota,
yks, kaks, viis, kuus, uus
Pitäisikö sinun mennä lääkäriin. =
Pitäskö sun mennä lääkäriin.
Terveyskeskus.
Saisinko ajanvaraukseen?
Tämä on ajanvaraus.
Joo, Tero Holopainen
tässä päivää.
Päivää. '
Haluaisin varata ajan Tämä on °i°nv°™s-
lääkärille.
Joo-o. Onko jotakin kiireellistä?
No kai tää on flunssa vaan, Kirjakieltä: tämä
mutta kamala flunssa, ja minun Puhekieltä: tää
pitäisi saada sairaslomaa.
Joo-o. Täällä olisi aika tohtori Kettuselle tänään klo 11.15.
Pääsettekö tulemaan niin pian?
Joo tottakai, mä voin ottaa taksin. Kiitos, hei.

(Kappale 8)
W~dlll@Il@(gjl}8 Nyt täytyy mennä lääkäriin
Pentti: Kuule, Maija... Miten sinä
voit?
• » Maija: No en kovin hyvin.
Pentti: Nyt täytyy kyllä mennä
lääkäriin.
Maija sairastaa.
Ilmoittautuminen terveyskeskuksessa
Tero: Päivää.
Virkailija: Päivää.
Tero: Minulla on aika lääkäri
Kettuselle kello 11.15.
Virkailija: Joo. Voitte mennä
käytävälle odottamaan.
Tohtori kutsuu nimellä. Tero ilmoittautuu.
Tero: Kiitos.
* 	* *
Santeri on kipeä
Santeri: Äiti, mä en halua mennä tänään kouluun.
Minna: No, mikä on?
Santeri: Mulla on vatsa ja pää kipeä.
Minna: (Koettaa Santerin otsaa.) Ohhoh, sinullahan on kuumetta.
Nyt on parasta jäädä kotiin. Sinun täytyy pysyä sängyssä.
Santeri: Joo.
Minna: Äiti voikin mennä tänään myöhemmin töihin.
Jos vaikka ukki pääsisi sinua hoitamaan iltapäivällä.
Onko sinulla kurkku kipeä?
Santeri: Ei, vaan vatsa ja pää...
Minna: Miltäs se vatsa nyt tuntuu, koskeeko sinne? Sattuuko?
Oksennuttaako?
Santeri: Vatsaan vain koskee.
Minna: Voi, voi, koeta nyt vain levätä niin katsotaan sitten,
pitääkö meidän mennä lääkäriin. Mene vain takaisin
lepäämään.
* 	* *
Lääkärin vastaanotolla
Lääkäri: Päivää.
Tero: Päivää.
Lääkäri: Kettunen.
Tero: Holopainen.
Lääkäri: Käykää vain istumaan... Mitä huolia?
Tero: No ihan hirveä olo, joka paikkaa särkee, päätä, kaikkia
lihaksia.
138

Lääkäri: Onko kurkku kipeä?
Tero: On ja tästä tuntuu (näyttää rintalastan seutua).
Lääkäri: Onko nuhaa?
Tero: Nenä on tukossa, mitään ei tule ulos.
Lääkäri: Katsotaanpa. Aukaiskaa suu... aaa.
Tero: Aaa...
Lääkäri: Nielu on punainen.
Kuunnelmanpa keuhkot.
Vetäkää pusero pois.
(Tero ottaa puseron pois.)
Lääkäri: Ja hengittäkää syvään...
* 	* *
Hengittäkää syvään.
Apteekissa
Tero: Hei.
Farmaseutti: Hei.
Tero: Mun pitäisi saada
tämä resepti.
Farmaseutti: Kiitos. Lääkäri on
määrännyt teille
antibioottikuurin.
Tero: Joo.
Farmaseutti: Onko teillä kelakortti mukana?
Tero: On se täällä. (Tero ojentaa kelakortin.)
Farmaseutti: Kiitos.
Tero: Saanko mä sen heti vai täytyykö mun jäädä odottaan?
Farmaseutti: Täytyy odottaa, ehkä viisi minuuttia.
Istukaa tuohon penkille odottelemaan
Tero: Okei. Kiitti.
Tero saa antibioottikuurin.
Päivystävä lääkäri
Minna: Täällä on meidän Santeri. Hänellä on kovia vatsakipuja.
Lääkäri: Jaaha, hei Santeri. Olen
lääkäri Ismo Tarvainen
tuolta lääkärikeskuksesta
ja tulin tutkimaan sinut.
Vatsaan sattuu, niinkö?
Santeri: Joo.
Lääkäri: Onkos kuumetta?
Minna: On jonkin verran. Päivystävä lääkäri tutkii Santeria.
Lääkäri: Vedätkö jalat koukkuun... noin...
(Lääkäri tunnustelee Santerin vatsaa. Santeriin sattuu.)
139

Tässä nyt taitaa olla appendic... siis umpisuolentulehdus...
Kaikki merkit viittaa siihen. Meidän täytyy lähteä
sairaalaan. Minä soitan ambulanssin.
Minna: Herrajumala-
Lääkäri: No ei tarvitse hätääntyä. Ei tässä ole mitään hätää. Tämä
vain täytyy hoitaa pian. Ottakaa Santerille mukaan vähän
vaatteita ja sitten mennään.
Minna: Kohta lähdetään.
(Lääkäri soittaa ambulanssin.)
Lääkäri: Tarvainen tässä terve, minulla olisi potilas Koivulahdenku-
ja viitosessa, omakotitalossa, korkea kuume ja kovia
vatsakipuja, taitaa olla umpisuolentulehdus.
* 	* *
Älkää menkö siitä ovesta
Hoitaja: Menkää vain kotiin pariksi
tunniksi lepäämään itsekin.
(Minna lähtee väärästä ovesta.)
Rouva, älkää menkö siitä
ovesta, se on henkilökunnan
puoli... Älkää olko
huolissanne, Santeri toipuu kyllä Menkää vain kotiin >ePäämä™-
nopeasti.
Minna: Selvä, kiitti.
* 	* *
Soitto sairaalasta
Pauli: Pauli Metsä puhelimessa.
Minna: Hei, isä... minä tässä.
Pauli: No hei, Minna!
Minna: Me voidaan tulla tänne vasta, kun Santeri on herännyt.
Pauli: Jaaha, ajanko minä sitä kautta?
Minna: Aja vaan suoraan kotiin.
Älä tule tänne sairaalaan
kuitenkaan.
Pauli: No mutta kyllä minä voin
tulla sinne ihan hyvin.
Minna: Ei. älä turhaan tätä
kautta tule.
Pauli: Selviätkös sinä yksin? Ajanko minä sitä kautta?
Minna: Joo hei, nähdään kohta.
Pauli: Pitääkö mennä apteekkiin?

Minna:
Pauli:
Sairaalassa
Minna:
Santeri:
Minna:
Santeri:
Minna:
Pauli:
Santeri:
Pauli:
Santeri:
Pauli:
Santeri:
Pauli:
Minna:
(Hoitaja tulee.
Hoitaja:
Minna:
Pauli:
Ai apteekkiin? Ei, älä mene, mennään aamulla.
Älä ole huolissasi.
No selvä. Hei hei!
* 	* *
No niin, miltäs nyt tuntuu?
Öh. Missä minä olen?
Sinä olet sairaalassa. Sinulla oli umpisuoli tulehtunut ja se
piti leikata. Muistatko?
Mä en muista mitään...
Ei sinun tarvitsekaan muistaa.
No, Santeri, miltäs nyt tuntuu, kun umpisuolta ei ole
enää? Onkos masu tyhjä?
Ei miltään. Mikä on umpisuoli? Kirjakieltä: sellainen.
Ai umpisuoli? No se on seilaista
, .. ,. „ Puhekieltä: semmonen,
latinaksi appendix, mutta se on
* 	l I* -I x • I* semmosta
semmonen turha lisäke tai suoli,
sitä ei tarvita, se voidaan leikata pois.
Aha.
No pianhan sinä pääset sitten täältä kotiin, mennään
sitten elokuviin ja vaikka hampurilaiselle, jookos?
Minä en halua syödä mitään.
No ei nyt, mutta sitten myöhemmin!
Nyt sinun täytyy levätä.
No niin, Santerin täytyy nyt todellakin levätä.
Poika nukahtaa varmasti pian ja nukkuu monta tuntia.
Soittakaa sitten aamulla tähän numeroon, niin teidän
ei tarvitse huolehtia.
Kiitos. Eiköhän me lähdetä nyt kotiin.
Kyllä.
* 	* *
Mikä on umpisuoli?
141

( Kappale 8 )
Terveyssanastoa
vilustua
olo
vilustunut
huono olo
sairas
hyvä olo
sairastua
yskä
sairastaa
flunssa
sairaala
nuha
terve
kurkkukipu
terveys
päänsärky
terveyskeskus
kuume
ajanvaraus
flunssalääke
aika lääkärille
yskänlääke
lääkäri
yleislääke
yleislääkäri
oire
erikoislääkäri
tohtori
hammaslääkäri
kutsua nimellä
lääkärin vastaanotto
nenä on tukossa
hoitaa
vatsakipu
hoito
vatsa kipeä
sairaanhoitaja
Käsky! (Imperatiivi)
Infinitiivi
(perusmuoto) minä-persoona Imperatiivi
istua istun istu- Istu!
lukea luen lue- Lue tämä!
syödä syön syö- Syö jotakin!
olla olen ole- Ole hyvä!
avata avaan avaa- Avaa ikkuna!
Yksikön imperatiivi on sama kuin verbin taivutusvartalo, joka saadaan minä-persoonasta
poistamalla persoonapääte.
Negatiivinen imperatiivi
Älä istu!
Älä syö!
Älä avaa ikkunaa!
Negatiivinen muoto saadaan lisäämällä sanan eteen älä.
142

KiMMS
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Malli:
Pyydä ystävääsi
istumaan, lukemaan, soittamaan, kertomaan, tekemään jotakin,
ajattelemaan, menemään ulos, hymyilemään, myymään, auttamaan, heräämään,
valitsemaan
Kiellä ystävääsi
puhumasta, nukkumasta, häiritsemästä, selittelemästä, nauramasta,
antamasta, syömästä, luulemasta, avaamasta ikkunaa, viemästä kirjaa
Vastaa seuraaviin kysymyksiin mallin mukaan.
Saanko istua? Istu vain!
Saanko tulla mukaan?
Saanko sanoa jotakin?
Saanko juoda kahvia?
Saanko käydä ulkona?
Saanko esitellä?
Saanko hakea teetä?
Saanko kääntää sinulle?
Saanko piirtää?
Saanko korjata virheen?
Saanko valita?
Käsky monikossa!
kaa/kää
Infinitiivin vartalo + kaa/kää
Infinitiivi
Vartalo
Imperatiivi
istua
■=>
istu-
■=>
Istukaa!
lukea
i=>
luke-
<=>
Lukekaa tämä!
käydä
o
käy-
o
Käykää saunassa!
olla
o
ol-
■=>
Olkaa hyvä!
herätä
■=>
herä-
o
Herätkää jo!
avata
<=>
ava-
Avatkaa ikkuna!
Monikon imperatiivi tai teitittelyimperatiivi tehdään verbin infinitiivin vartalosta, johon liitetään
pääte kaa/kää
143

( Kappale 8 )
Negatiivinen monikon imperatiivi
ko/kö
älkää infinitiivin vartalo + ko/kö
Vartalo Imperatiivi
istu- Älkää istuko!
luke- Älkää lukeko!
käy- Älkää käykö!
ava- Älkää avatko ikkunaa!
Tehtävä 4 Muodosta mallin mukaan lauseita.
Malli: Ette saa mennä sinne. Teidän täytyy tulla tänne.
Älkää menkö sinne! Tulkaa tänne!
Ette saa syödä sitä! Teidän täytyy syödä tämä!
Ette saa avata ikkunaa! Teidän täytyy avata ovi!
Ette saa kerrata tätä kappaletta! Teidän täytyy kerrata tämä kappale!
Ette saa auttaa minua! Teidän täytyy auttaa häntä!
Ette saa katsoa televisiota! Teidän täytyy kuunnella radiota!
Ette saa uskoa häntä! Teidän täytyy lukea lehtiä!
Ette saa ostaa asuntoa! Teidän täytyy vuokrata se!
Objekti imperatiivin kanssa
Positiivinen lause
Lue tämä juttu!
Avatkaa ikkuna!
Negatiivinen lause
Älä lue kirjaa!
Älkää avatko ikkunaa!
Vertaa
Luen tämän jutun.
Avaatteko ikkunan?
Vertaa
En lue kirjaa.
Ette avaa ikkunaa.
Imperatiivilauseen konkreettinen tulosobjekti on nominatiivissa.
144

Nesessiivilause
Tekijä
Nesessiivi
Verbi
Genetiivi
täytyy/pitää
Infinitiivi
Minun
täytyy
lähteä.
Markuksen
pitäisi
tulla.
Sinun
täytyy
parantua.
Kysymys
Pitääkö sinun lähteä jo?
Täytyykö Tuomaan käydä kaupassa?
Tehtävä 5 Ystäväsi pyytää sinua kanssaan ulos. Kerro, että et voi lähteä,
koska sinulla on kaikenlaista, mitä pitää/täytyy tehdä.
Malli: - Lähde kanssani ulos tänään!
- 	En voi. Minun täytyy tehdä harjoitukset.
Kerro, että
nukut, haet ystävän lentokentältä, luet tenttiin, menet teatteriin
erään toisen ystävän kanssa, lepäät, kirjoitat aineen opettajalle,
valmistelet seuraavan päivän kokousta, viet lapset musiikkikerhoon
Negatiivinen nesessiivi
Tekijä Nesessiivi Verbi
Genetiivi ei tarvitse Infinitiivi
Teidän ei tarvitse istua täällä.
Sinun ei tarvitse tehdä sitä.
Janinan ei tarvitse käydä kaupassa.
Kysymys
Eikö sinun tarvitse lähteä?
Eikö meidän tarvitse varata pöytää?
145

( Kappale 8 )
Tehtävä 6 Vastaa ystäväsi kysymyksiin mallin mukaan.
Malli: - Miksi et tee mitään?
- 	Minun ei tarvitse tehdä mitään. Tein jo.
Miksi hän ei kirjoita?
Miksi te ette soita?
Miksi Antti ei osta kännykkää?
Miksi et käy lenkillä?
Miksi te ette voimistele?
Miksi et syö?
Miksi ette juo kahvia?
Miksi et ajattele asiaa?
Miksi Markus ei auta teitä?
Miksi et laula?
Miksi ette käännä?
Miksi et piirrä?
Miksi Markku ei esiinny?
Objekti nesessiivilauseessa
Positiivinen lause
Minun täytyy viedä kirja kirjastoon.
Negatiivinen lause
Eikö meidän tarvitse varata pöytää?
Vertaa
Vien kirjan kirjastoon.
Emmekö varaa pöytää?
Nesessiivilauseen konkreettinen tulosobjekti on nominatiivissa.
146

Huom!
N
aika
poika
P
aikaa
poikaa
V
aja-
poja-
Ad.
ajalla
pojalla
Sanatyyppejä
OS ^ Okse, ÖS ^ Ökse (mainos)
N mainos käännös
P mainosta käännöstä
v mainokse- käännökse-
Ad. mainoksessa käännöksessä
Sanat, joiden nominatiivin (perusmuodon) lopussa on os/ös, taipuvat
samoin kuin us/ys-sanat (kappale 6).
Mitä ajattelet tästä mainoksesta? Onko tässä käännöksessä virhe?
147

(Kappale 9)
(Dialogeissa on lihavoitu monikkomuotoiset sanat.)
Lomalla
- Hei, mitä kuuluu?
- Kiitos hyvää. Tultiin juuri lomalta.
- Ai, missä vietitte lomaa?
- Me tehtiin tänä vuonna sellainen Euroopan kierros; käytiin monissa eri
maissa. Pyrimme pääasiassa tutustumaan erilaisiin, pieniin
kaupunkeihin.
- Sehän kuulostaa mielenkiintoiselta.
- Joo. Me ajateltiin, että olemme
nähneet ja kuulleet paljon
kaikista näistä kuuluisista
pääkaupungeista, kuten Rooma ja
Pariisi, että olisi hauska kerran
nähdä, miten eletään
sellaisilla paikkakunnilla, jotka eivät
ole turistien suurimpia kiin-
nostuksenkohteita.
- No, olitteko tyytyväisiä
matkakohteisiin?
- Ilman muuta. Matka oli tosi
onnistunut. Opimme paljon uutta
eurooppalaisista tavoista.
Pienissä kylissäkin voi olla
mielenkiintoisia museoita.
* 	* *
149

( Kappale 9 )
Muutto
- Mistä aloitamme?
- Kannattaa varmaan aloittaa noista astialaatikoista.
- Kun ollaan saatu astiat keittiön kaappeihin, tulee tilaa
liikutella huonekaluja.
- Mitä näissä isoissa laatikoissa on?
- No, niissä juuri pitäisi olla astioita, lautasia, kannuja ja kulhoja.
Lasit ja kupit ovat noissa pienissä laatikoissa.
- Entä näissä?
- Niissä on ruokailuvälineitä: haarukoita, veitsiä ja lusikoita.
- Minä aloitan niistä. Panenko ne näihin tiskipöydän laatikoihin?
- Joo, johonkin sinne vain. Me voidaan järjestää ne paremmin sitten
myöhemmin.
*
- No niin. Nyt olen tyhjentänyt astiat näistä laatikoista noihin
kaappeihin.
- Sitten voisit jatkaa noista vaatepusseista. Niissä on takkeja, hameita,
housuja ja puseroita. Noissa isommissa on petivaatteita.
- Laitanko vaatteet näille alahyllyille?
- Ei. Laita ne noihin makuuhuoneen kaappeihin.
- Entä liinavaatteet?
- Lakanoille ja tyynyliinoille pitäisi saada myös tilaa niihin
makuuhuoneen kaappeihin. Mutta pyyheliinat voit laittaa
kylpyhuoneen kaappiin.
* 	* *
150

Naapurit keskustelevat
- Joko siihen Virtasien entiseen asuntoon on muuttanut uusi naapuri?
- Joo, on.
- Oletko jo tutustunut uusiin naapureihin?
- Joo, itse asiassa olin eilen yhtiökokouksessa, jossa Niemiset olivat
molemmat paikalla.
- Ai, jaa. Heidän sukunimensä on Nieminen. Tiedätkö, onko Niemisillä
lapsia?
- Joo, heillä on kaksi lasta, poika ja tyttö. Tiedätkö muuten,
mihin Virtaset muuttivat?
- Kauniaisiin, kuulemma. Huom!
* * * Kun puhutaan perheestä,
sukunimi taipuu monikossa.
Myös //ien-loppuiset paikannimet
taipuvat yleensä monikossa.
Kesätapahtumia
- Mitähän me tehdään kesälomilla?
- Mitä jos matkustelisimme tänä kesänä Suomessa,
eri paikkakunnilla?
- Esimerkiksi?
- No, me voisimme käydä Ikaalisissa, Sata-Häme soi -festivaaleilla.
- Mitä muuta on?
- Onko se Kuhmossa vai Kuhmoisissa, jossa pidetään
kamarimusiikkifestivaalit?
- En minä tiedä.
* * *
151

Häät
Häät - Tässä vietetään häitä.
Tämä mies ja nainen ovat menossa
naimisiin. Komea hääpari. Morsian ja
sulhanen. Heistä tulee mies ja vaimo.
(Juhlahumua.)
Komea hääpari.
Onnea hääparille!
* 	* *
Lakkiaiset
Kevään suuri juhlapäivä. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilaslakin.
On ylioppilasjuhla eli lakkiaiset. Vietetään lakkiaisia.
* 	* *
Ristiäiset
Tämä pieni vauva viettää kastejuhlaa. Hän saa nimen. On vauvan ristiäiset.
* 	* *
Mitä tupaantuliaislahjaksi?
Milja: Minä lähden nyt ostoksille.
Eila: Ai jaa, mitä sun pitää ostaa?
Milja: No pitäisi löytää Tarun ja Tuomaksen tupaantuliaisiin jokin
lahja, tuliaislahja.
Eila: Millainen tuliainen?
Milja: No jokin hyödyllinen ja kaunis tietysti.
Eila: Hyödyllinen ja kaunis. Sehän on helppoa!
Milja: No?
Eila: Osta niille vessaharja!
Milja: Vessaharja! No enhän minä
nyt vessaharjaa voi viedä!
Eila: No ei kukaan muukaan
tajua viedä sellaista lahjaa.
Sehän on hyödyllinen ja
kaunis esine! Osta niille vessaharja!
Milja: Nii. No ni...
Eila: Hei, tai sitten viet henkareita, siis vaateripustimia.
Niitä ei ole koskaan liikaa.
Milja: Hyvä idea, joitain kauniita puisia vaateripustimia... joo...
No, oletko sinä tulossa niihin juhliin? Onhan sinutkin
kutsuttu.
Eila: Joo ilman muuta.
Milja: No mitäs sinä sitten viet?
Eila: Vessaharjan tai vaateripustimia.

Muutto uuteen asuntoon
Tuomas: No, mistä me alotetaan?
Taru: Kannattaa varmaan aloittaa
noista astialaatikoista.
Tuomas: Joo, kun saadaan astiat
keittiön kaappeihin, tulee
heti lisää tilaa. Mitä näissä
isoissa laatikoissa on?
Taru: No niissä on lautasia,
kannuja ja kulhoja. Lasit ja
kupit ovat noissa pienissä.
Tuomas: Montako vierasta meille on
oikeen tulossa?
Taru: No, Tiina ja Harri, Sari,
Eila ja sen uus poikaystävä...
Mistä me alotetaan?
Kirjakieltä: nämä, aloitetaan
Puhekieltä: nää, alotetaan
Kalevan kisoihin vai talkoisiin?
Pauli:
Pentti:
Pauli:
Pentti:
Pauli:
Pentti:
Santeri:
Pauli:
Kirjakieltä: lähdettekö te
Puhekieltä: lähdettekste
No, terve, Pentti!
Terve, Pauli! Lähdettekste
viikonloppuna Kalevan kisoihin?
En tiedä vielä, pitäisi mennä naapurin harjakaisiin ja
siellä tietenkin juhlitaan aika tavalla.
Kyllä ne kisat ovat varmaan kiinnostavammat. Ainaskin
tuolle Santerille.
No mutta kun naapuri on kutsunut. Me on autettu
naapuria aika tavalla, menty aina talkoisiin, kun se on pyytänyt.
Minä ainakin lähden,
lähde nyt sinäkin.
Otetaan Santeri mukaan.
Kumpaan me nyt
mennään, sinne kisoihin
vai talkoisiin?
No nyt kyllä menee
vaikeaksi...
* 	* * Lähdettekö te Kalevan kisoihin?
153

(Kappale 9)
p
Talouskaupassa
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Taina:
Raija:
Katsohan nyt näitä mukeja.
Katsohan näitä kivan-
näköisiä lautasia.
Ihania, kauniita...
mitähän nämä maksavat...
(Katsoo hintaa ja kauhistuu.)
huhhuh!
Tässä olisi söpöjä
kahvimukeja. Katsohan
nyt, Raija, näitä mukeja.
Kauniita, mutta täällä on niin paljon kauniita
tavaroita, että ihan pahaa tekee.
Ihania kahvikuppeja!
Ja laseja. Katso, miten ihania laseja.
Tässä olisi nyt näitä veitsiä ja haarukoita. Ja lusikoita.
Pitäisikö... pitäisikö nyt sitten ottaa näitä haarukoita
tusina eli kaksitoista ja veitsiä?
Joo-o.
Mutta entäs lusikat?
Näihin veitsiin ja haarukoihin sopivat lusikat tietysti.
Hei tässä olisi tällainen
setti - lahjapakkaus.
Upea! Ihana! Tämä saa
olla meidän lakkiaislahja
Katjalle!
Kyllä Katja on sen ansainnut,
on se niin fiksu tyttö.
Kyllä!
Tässä olisi tällainen setti...
Tavarat kaappeihin
Tuomas:
Puhekielessä # «=> 0 (usein katoaa'
jos sen edellä on jokin toinen vokaali
Kirjakieltä
kivannäköistä
tällaista
sellaista
nuo
Puhekieltä
kivannäköstä
tallasta
sellasta
Taru:
Tuomas:
No niin, nyt mä olen
tyhjentänyt astiat näistä
laatikoista noihin kaappeihin.
No sitten sä voisit jatkaa
noista vaatepusseista. Kaikissa näissä pusseissa on
vaatteita. Ja noissa pusseissa on liinavaatteita, pyyhkeitä,
ja lakanoita ja sellasta.
Okei...
154

Tuomas:
Laitanko mä nämä vaatteet alahyllylle?
Taru:
Ei, kun laita ne noihin kaappeihin.
Tuomas:
Entä liinavaatteet?
Taru:
Sinne vaan kaappeihin. Jonnekin ylös, laita ne noihin
yläkaappeihin.
Tuomas:
Voinhan mä laittaa pyyhkeet kylpyhuoneen kaappiin.
Taru:
Ai niin, joo, meillä on sellainenkin...
* * *
Tupaantuliaiset
Ismo:
Terve!
Taru:
Terve!
Ismo:
Tässä olisi uuden kodin onneksi - leipää ja suolaa.
Taru:
Voi, kiitos. Ja tervetuloa!
Ismo:
Ja vähän muutakin. (Ojentaa viinipullon.)
Taru:
Kiitos! Sisään vaan!
Milja:
Moi!
Tuomas:
Moi! Tervetuloa! Käykää peremmälle!
Eila:
Ai kun kivannäköstä...
Milja:
On joo!
Tuomas:
Joo, no tuli vähän kiirettä,
että ei tässä nyt kaikki ihan valmista ole...
Milja:
Ei kai teitä vaan väsytä?
Eila:
Nythän pitää juhlia...
Milja:
No, tässä olis teille pieni lahja sitten sitä viikonloppu-
siivousta varten!
Taru:
Voi kiitos! Tällasta meillä ei muuten ole!
Tuomas:
Onpas kätevä!
Taru:
Se on just sopiva sun käteen!
Tuomas:
Älä yritä!
Eila:
Tässä olis Tarun "garderobiin" vähän vaateripustimia..
Taru:
Ai kun ihania, nää on tosi tarpeellisia.
Kiitos, tervetuloa!
Tuomas:
Niin ja sit juomia kaikille!
(Tuomas kaataa viiniä laseihin.)
Tuomas:
No niin, täs ois nyt viiniä tarjolla!
Milja:
Kiitos... kiitti!
* * *
155

(Kappale 9)
B@Mllk>[p[pS
Monikko
Monikon nominatiivi (perusmuoto)
Vartalo +1
katu
kadu-
kadut
matto
mato-
matot
lintu
linnu-
linnut
sänky
sängy-
sängyt
kirje
kirjee-
kirjeet
lehti
lehde-
lehdet
mainos
mainokse-
mainokset
suomalainen
suomalaise-
suomalaiset
Muut sijamuodot monikossa
Vartalo i
sijapääte
talo i
ssä
kadu i
llä
tytö i
llä
Nominatiivi
Vartalo
Monikon inessiivi
matto
mato-
matoissa
lintu
linnu-
linnuissa
sänky
sängy-
sängyissä
kuva
kuva-
kuvissa
kylä
kylä-
kylissä
kirja
kirja-
kirjoissa
kuppi
kupi-
kupeissa
kirje
kirjee-
kirjeissä
hansikas
hansikkaa-
hansikkaissa
lehti
lehde-
lehdissä
mainos
mainokse-
mainoksissa
suomalainen
suomalaise-
suomalaisissa
156

Monikkoa merkitään /:llä. Se pannaan sanan vartalon ja päätteen väliin, jolloin
vartalovokaali voi muuttua tai kadota.
Vartalon loppuvokaalit a, ä, e ja / joko katoavat tai muuttuvat toiseksi vokaaliksi.
• a/ä <=>0 kuva ■=> kuva- ^ kuv+i+ssa
kylmä ■=> kylmä- ■=> kylm+i+in
• a o o /r/rya ■=> kirja- ■=> kirjo+i+sta
kaksitavuisissa a-loppuisissa sanoissa, joiden 1. tavussa on a, e tai / ja
useampitavuisissa sanoissa, jotka päättyvät na/nä, la/lä, ija/ijä, kka/kkä, ra, ia
peruna perunoita, mansikka mansikoita,
tavara ■=> tavaroiden, asia o asioista
• e ■=> 0 lehti ■=> lehde- <=> lehd+i+ssä
mainos ■=> mainokse- ■=> mainoks+i+ssa
suomalainen ^ suomalaise- ■=> suomalais+i+lla
• / o e kuppi <=> kupi- «=> kupe+i+ssa
Pitkä vokaali lyhenee.
• W «=> V huone ^ huonee- ■=> huone+i+ssa
hansikas o hansikkaa- ■=> hansikka+i+ssa
• uusi-sanojen monikko tehdään, niin että yksikön nominatiiviin liitetään
sijapäätteet.
kuukausi ■=> kuukausien, käsi «=> käsillä
Monikossa illatiivin (mihin) päätteet ovat #:llisiä (in, hin ja siin):
tupaantuliaisiin, kisoihin, huoneisiin.
Monikon partitiivissa päätteet ovat a/ä ja fcr/fd.
Vartalossa yksi vokaali: a/ä
kuva
kuva-
kuvia
kylä
kylä-
kyliä
lehti
lehde-
lehtiä
mainos
mainokse-
mainoksia
suomalainen
suomalaise-
suomalaisia
kuppi
kupi-
kuppeja
matto
mato-
mattoja
lintu
linnu-
lintuja
sänky
sängy-
sänkyjä
kirja
kirja-
kirjoja
Vartalossa kaksi vokaalia: ta/tä
kirje
kirjee-
kirjeitä
osoite
osoittee-
osoitteita
hansikas
hansikkaa-
hansikkaita
radio
radio-
radioita
puu
puu-
puita
Monikon partitiivissa astevaihtelukonsonantti on vahva.
157

( Kappale 9 )
Monikon genetiivissä päätteet ovat en (ten) ja den (tten).
Vartalossa yksi vokaali: en
kuva
kuva-
kuvien
kylä
kylä-
kylien
lehti
lehde-
lehtien
mainos
mainokse-
mainoksien
suomalainen
suomalaise-
suomalaisien
kuppi
kupi-
kuppien
matto
mato-
mattojen
lintu
linnu-
lintujen
sänky
sängy-
sänkyjen
kirja
kirja-
kirjojen
Vartalossa kaksi vokaalia: den
kirje
kirjee-
kirjeiden
osoite
osoittee-
osoitteiden
hansikas
hansikkaa-
hansikkaiden
radio
radio-
radioiden
puu
puu-
puiden
Monikon genetiivissä astevaihtelukonsonantti on vahva.
Vokaalien o, u, ö ja y jälkeen monikon / muuttuu partitiivissa ja genetiivissä y:ksi
(kahvipapuja, kaloja, taloja, kirjojen, lintujen, mattojen, katuja). Myös lyhyissä
kuppi-tyypin sanoissa / muuttuu /ksi (kuppeja, laseja, pankkeja, posteja).
Ei kuitenkaan genetiivissä: kuppien, lasien, pankkien, postien.
Tehtävä 1 Vastaa toverisi kysymyksiin monikolla mallin mukaan.
Malli: Oletko käynyt museossa? > Olen käynyt monissa museoissa.
1. Oletko kertonut tapauksesta?
2. Syötkö kalaa?
3. Söitkö hedelmää?
4. Puhuitko asiasta?
5. Kävitkö mielenkiintoisessa paikassa?
6. Menittekö ovesta?
7. Pesitkö ikkunaa?
8. Kävittekö huoneessa?
9. Kuulitteko uudesta elokuvasta?
10. Kertoiko hän artikkelista?
11. Pysähdyittekö asemalle?
12. Kävitkö torilla?
13. Saitko kortin ystävältä?
14. Onko tytöllä pitkä tukka?
15. Kävelittekö kadulla?
* 	* *
158

Tehtävä 2
Tehtävä 3
Pane dialogien sanat monikon illatiiviin.
- Lähdetkö Kalevan (kisat)?
- En usko.
*
- Tutustuitko museon (kaikki huone)?
- Kyllä.
*
- Menetkö Liisan (tupaantuliaiset)?
- Joo, ilman muuta.
*
- Tutustuitko (mielenkiintoinen uusi ihminen) lomamatkalla?
- Itse asiassa, kyllä.
*
- Lähdetkö (olympialaiset)?
- En. Se on liian kallista minulle.
* 	* *
Pane sanat monikon partitiiviin.
- Mitä meidän pitäisi ostaa torilta?
- No, ainakin (peruna, porkkana, herne, tomaatti, mansikka, kirsikka
ja kukka).
*
- Mitä tähän keittoon tarvitaan?
- (Juures ja pieni kala).
*
- Mitä toit ulkomailta?
- Toin (viini, kahvipapu) ja tietysti lapsille (tuliainen).
*
- Mitä te saitte?
- Saatiin (ahven), pari haukea, (siika) ja yksi lahna.
* 	* *
159

(Kappale 9)
Tehtävä 4 Keksi toverisi kanssa lisää materiaalia tai esineitä, joilla laiva on lastattu.
LEIKKI
Lapset leikkivät laiva on lastattu -leikkiä, ensin yksikössä ja sitten
monikossa.
Laiva on lastattu...
maidolla
matoilla
puuvillalla
rasvalla
kuvilla
silkillä
ruoalla
kirjoilla
sametilla
mehulla
linnuilla
hansikkailla
kahvilla
kupeilla
mainoksilla
öljyllä
sängyillä
suomalaisilla
hiilellä
kirjeillä
pesuaineella
lehdillä
Ainesanat ovat yksikössä, kappalesanat monikossa. Kappalesanat ovat
niitä sanoja, joita voi laskea luontevasti: kaksi kuvaa, kolme kuvaa jne. Ei voi
sanoa: kaksi rasvaa.
* 	* *
Tehtävä 5 Etsi seuraavista dialogeista monikkomuodot ja yritä löytää niille
perusmuoto eli yksikön (tai monikon) nominatiivi.
- Missä olit viikonloppuna?
- Olin Sannan häissä.
*
- Olitko Elinan lakkiaisissa?
- Olin joo. Siellä oli tosi paljon ihmisiä.
- Olitko kauan siellä?
- No, en kun samana päivänä oli Tonin ja Marikan kihlajaiset.
Menin illalla sinne.
*
- Sinä et sitten tullut Tonin ja Marikan tupaantuliaisiin.
- En päässyt, olin maalla auttamassa äitiä.
*
- Menetkö Tonin syntymäpäiville?
- Juu, kyllä. Entä sinä?
- Joo, minä myös.
*
- Mistä sinä olet tulossa?
- Tulen ruokamessuilta.
160

F(iMMc^
Tehtävä 6
Malli:
Hei Tiina. Mitä kuuluu?
Kiitti, ihan hyvää. Tultiin juuri lomalta.
Ai, missä kävitte?
Päätettiin tällä kertaa viettää koko loma Suomessa ja tutustua
suomalaisiin kaupunkeihin.
Me ostettiin kesäauto ja lähdettiin sillä ajelemaan ensin itään,
pitkin sivuteitä. Me vältettiin pääteitä, koska niillä on niin paljon autoja,
että ei pääse nauttimaan maisemista. Matkalla uitiin järvissä, joita
Itä-Suomessa riittää.
Entä missä kaupungeissa kävitte?
No, me käytiin tietysti maakuntien
kaikissa suurissa kaupungeissa ja
myös monilla pikku paikkakunnilla,
joissa oli jotakin mielenkiintoista.
Huom!
Kesäauto
Kaikilla ihmisillä ei ole autoa,
esimerkiksi ihmisillä, jotka asuvat
kaupungissa ja joilla ei ole kesämökkiä.
Kesällä monet kuitenkin haluavat
matkustaa ympäri Suomea tai
ulkomaille. Kulkuvälineeksi voidaan valita
henkilöauto, joka ostetaan vain kesän
ajaksi ja myydään syksyllä pois.
Pronominit tämä. tuo ja se monikossa:
N/A
nämä
nuo
ne
P
näitä
noita
niitä
Vartalo
näi-
noi-
nii-
G
näiden
noiden
niiden
III.
näihin
noihin
niihin
In.
näissä
noissa
niissä
El.
näistä
noista
niistä
Ali.
näille
noille
niille
Ad.
näillä
noilla
niillä
Abi.
näiltä
noilta
niiltä
Tee toverisi kanssa monikkodialogi mallin mukaan.
Ovatko kirjat tuossa iaatikossa? Ei, ne ovat noissa laatikoissa.
Otitko vaatteet tästä kaapista?
Panenko kupit tuohon laatikkoon?
Ovatko lautaset tällä hyllyllä?
Ovatko kynät siinä kassissa?
Panenko maljakot tuolle hyllylle?
Panenko paperit tähän kansioon?
Otanko astiat ensin tuosta laatikosta?
Otanko liinat pois tuolta pöydältä?
Ovatko kirjat sillä tuolilla?
Panenko kirjat tälle hyllylle?
161

( Kappale 10)
Huom!
Katsele ympärillesi. Näet
imperatiivia kaikkialla.
Vedä! Työnnä!
Avaa ovi painamalla nappia!
Leimaa lippu välittömästi matkan
alkaessa. Säilytä lippu matkan ajan.
Varo!
Katso!
Anna tunnuslukusi.
(Dialogeissa on lihavoitu imperatiivit ja niiden objektit.)
Pesutuvassa
- Hei.
- Hei.
- Kuule. Voitko neuvoa vähän, miten tämä toimii, kun minä olen uusi
talossa?
- Joo. Totta kai. Käännä ensin kone päälle. Pane sitten pyykit
koneeseen ja valitse ohjelma.
- Mikähän ohjelma näille?
- No, katsos, tässä lukee esimerkiksi, että ohjelma 4 pesee 40 asteessa.
- Ai niin onkin. Ja entä sitten, panenko sentit tähän?
- Ei. sentit eivät kelpaa. Pitää olla euro.
*
163

( Kappale 10)
- Miten tämä kuivausrumpu toimii?
- Se on helppo. Painat vain sitä nappia, niin se alkaa pyöriä. Mutta linkoa
ensin pyykki, niin se kuivuu nopeammin. Ai niin ja muista puhdistaa
se nukkasihti lopuksi.
- Ai mikä se on?
- Se on täällä alhaalla. Se kerää tänne nukkaa. Jos nukkaa on paljon,
kuivuminen on hidasta.
* 	* *
Kaupassa
- Voinko auttaa jotenkin?
- Kiitos, minä vain katselen.
- Voisinko auttaa?
- Joo, niissä teillä on vyöt? Minä etsin näihin housuihin vyötä.
- Ne ovat täällä oikealla.
- Voinko auttaa?
- Joo kiitos, minä etsin mustaa, pitkää hametta.
- Juhlahamettako?
- No, joo.
- Voinko auttaa?
- Missä teillä on pitkät kalsarit?
- Alusvaatteet ovat tuolla housujen takana.
- Anteeksi. Oletteko vapaa myyjä?
- Juu, olen. Miten voin auttaa?
- Olisiko näitä kenkiä kokoa 39?
- Hetkinen. Katsotaan.
- Anteeksi. Olisiko tätä puseroa mustana?
- Ei ole. Valitettavasti.
164

Mitä teet?
- Mitä sinä teet?
- Minä olen ekonomi. Olen työssä pankissa.
- Millä kadulla se kirkko on?
- Katso kartasta.
- Missä kaupunginosassa kansallisarkisto on?
- Kruununhaassa.
- Mistä sinä tulet?
- Pyykkituvasta.
- Oletko sinä kuopiolainen?
- Ei, en ole. Minä olen Helsingistä.
- Missä äiti on?
- Äiti meni rannalle.
- Missä se kaapelitehdas on?
- Se on siinä Lauttasaaren sillan vieressä.
- Mihin olet menossa?
- Torille.
- Oletko ollut Roomassa?
- Joo, olen käynyt siellä kerran.
- Mitä tässä lippaassa on?
- Siinä on koruja.
- Mitäs sinä olet ostanut?
- Ostin uudet kaiuttimet.
- Mikä tämä on?
- Se on vanha maljakko.
Mikä?
Se on
Se on
Se on
- Mikä tämä on?
- Mikä tuo on?
- Mikä kirja tämä on?
* * *
jadeveistos.
meripihkakoru.
laulukirja.
165

( Kappale 10)
Mitä?
- Mitä tuossa pullossa on?
- Mitä sinä sanot?
- Mitä tämä maksaa?
- Mitä sinä haluat?
- Mitä sinä teet?
- Mitä sinä olet ostanut?
- Yskänlääkettä.
- En mitään.
- Kymmenen euroa.
- En mitään.
- Luen.
- Uuden takin.
Partitiivia mitä käytetään, kun kysymys kohdistuu johonkin epämääräiseen: Mitä
sinä teet? Mitä tässä lippaassa on? Mitä sinä olet ostanut? Nominatiivia käytetään
kysyttäessä jotakin konkreettista.
* 	* *
Miten? — Kuinka?
Miten voin auttaa? Kuinka voin auttaa?
Miten tämä toimii? Kuinka tämä toimii?
* 	* *
muMMS
Tehtävä 1 Tee lauseille sopiva kysymys.
- Se on sanakirja.
- Sokeri on ruokakaapissa.
- Menen elokuviin.
- Tulen uimasta.
- Talot lämmitetään maakaasulla.
- Siinä on mehua.
- Patsas on sillä pienellä torilla.
- Pane lasit siihen siniseen kaappiin.
- Juna lähtee laiturilta 2.
- Tämä bussi menee Vantaalle.
- Olari on Espoossa.
- Henry on kotoisin Englannista.
166

(Dialogeissa on lihavoitu astevaihtelunominit.)
Pankissa - Pankkiin
- Milloin sinä kävit viimeksi pankissa?
- Jaa-a eipä nykyään juuri ole asiaa pankkiin.
Se taisi olla silloin, kun hain uuden pankkikortin.
*
- Otatko teetä?
- Ei kiitos. Otan mieluummin kupin kahvia.
*
- Missä Suomen pankin pääkonttori on?
- Se on Kruununhaassa.
- Kruununhaassa?
- Niin, Kruununhaka on kaupunginosa Helsingissä.
*
- Minä en tajua, mitä tässä lukee.
- Sinähän voit kääntää sen sanakirjan avulla.
*
- Minkämaalainen Sigrun on? Mistä hän kotoisin?
- Islannista. Hän on islantilainen.
*
- Anteeksi, voitteko sanoa, missä on Hakaniemi?
- Kun kävelette yli tämän sillan, niin olette itse asiassa Hakaniemessä.
- Kiitos.
*
- Milloin me voisimme katsoa yhdessä tätä käännöstä?
- Jos sillä ei ole kiire, niin voisimme katsoa sitä seuraavalla kerralla, kun
tapaamme, ensi viikolla.
*
- Paljonko meillä on aikaa? Ehdimmekö tehdä tämän ennen viittä?
- Meillä on kaksi tuntia. Siinä ajassa ehdimme kyllä hyvin.
*
- Ihana ilma!
- Niin on. On ihana istua auringon lämmössä ulkona.
*
- Voi jos voittaisin lotossa!
- No, mitä tekisit?
- Ostaisin ison talon jostain etelästä ja rakentaisin pihalle uima-altaan.
167

( Kappale 10)
- Mikä sinulla on? Näytät niin surkealta.
- Hammasta särkee.
- Sinulla on reikä hampaassa. Mene hammaslääkäriin!
- Oletpas sinä väsynyt!
- En saanut kahvia aamulla.
Matti on rikkonut kahvinkeittimen.
- Mikä tämä on?
- Se on vihta. Vihdalla vihdotaan saunassa.
- Eikös se ole vasta?
- On. Vihta on vasta itämurteissa.
Itä- ja länsimurteet eroavat aika lailla toisistaan.
- Mikä murre on vaikein?
- Jaa, vaikea sanoa. Ehkä se on Savon murre.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu astevaihteluverbit.)
Nukutko? - En nuku.
- Nukutko sinä vielä?
- En nuku.
*
- Sinä opit nopeasti.
- Minä luen paljon.
*
- Mitä sinä otat?
- Minä otan olutta.
*
- Tapaammeko huomenna?
- Tavataan vain.
*
- Miten te vietitte viikonlopun?
- Käytiin elokuvissa.
168

- Sopiiko kello yksi sinulle?
- Ei sovi.
*
- Sinä et nyt ymmärrä.
- Kyllä minä ymmärrän.
*
- Tiedättekö, milloin seuraava juna tulee?
- Minä en tiedä, mutta tuo mies tuolla tietää.
*
- Miten saan tämän päälle?
- Käännä siitä vivusta.
*
- Miten pääsen torille?
- Käänny seuraavasta kulmasta vasemmalle.
*
- Kuka hakee postin?
- Minä haen.
*
- Missä koira on?
- Se makaa sängyn alla.
- Hei, sinulta putosi kaulaliina.
- Ai kiitos.
*
- Veikkasitko viime viikolla?
- Veikkasin.
-No, voltitko?
- En.

( Kappale IQ)
- Kuule, vippaisitko minulle 30 euroa?
- Jos minulla vain on täällä.
*
- Kuuntele! Kuuletko, mitä meteliä tuo on?
- Ne ovat meidän naapurit. Ne tappelevat kuin kissa ja koira aina silloin
tällöin.
* 	* *
Tunnetko?
(Dialogissa on lihavoitu kaikki astevaihtelusanat.)
- Kuule. Tunnetko sinä tämän Mika Harkovin?
- En tiedä. Mikä Mika?
- Harkov.
- Venäläinen sukunimi.
- Nii-i.
- Olisiko se, se sama Mika, joka myi meille nämä kaiuttimet?
- No, niin minä ajattelin.
- Mitä hänestä?
- Luin tästä, että hän on perustanut oman liikkeen.
- Minkä liikkeen?
- No, sellaisen, joka myy tietokoneita ja...
- Ahah.
- Mietin tässä vain, että kun hän oli aika mukava ja avulias kaveri, että
ostaisimme sen uuden tulostimen häneltä.
- Täytyy ensin katsoa, millaiset hinnat hänellä on.
- No, niin tietysti.
* 	* *
170

W°dIS@ilI@gi8S Tiinan pesukone ei toimi
Tiina: Sitten valitaan sopiva pesuohjelma.
Ja lämpötila... 60 joo... Ja sitten pannaan
kone päälle... Voi ei... (Räplää konetta.)
Ei voi olla totta! (Kone ei toimi.)
Kiltti pesukone, toimi! Miksi juuri tänään?
Okei, pesukone on rikki. Pesukone ei toimi.
Tarvitaan korjaaja. Täytyy soittaa Harrille...
Pesutuvassa
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Taru:
Kevin:
Miten tämä toimii?
Mikä ohjelma niille sopii?
Hei! Anteeksi!
Joo?
Kuule, voitko neuvoa mulle,
miten tämä toimii? Mä oon
uus tässä talossa, enkä osaa
käyttää tätä.
Joo. Ei se vaikeeta ole.
Eli laitat pyykit koneeseen,
luukku kiinni ja valitse
ohjelma.
Mikä ohjelma niille
sopii?
Onko sulia valkopyykkiä
vai kirjopyykkiä?
No... kirjopyykkiä.
Okei, elikkä täällä on
kirjopesu ja valitset...
40 astetta on sopiva.
Eli siis mä pesen
40 asteessa?
Joo.
Joo, se kuulostaa
sopivalta.
Okei, elikkä valitse
täältä asteet, 40 astetta.
Laita tänne pesuaine omaan
lokeroon. Luukku kiinni ja
käynnistä kone.
Selvä... kiitos nyt vaan.
Eipä kestä. Hei sä oot muuten tosi tutun näkönen...
Millon sä oikein muutit tänne?
Vasta pari viikkoa sitten.
Okei, mut nähdään. Lykkyä tykö, moikka!
Kiitti, moi!
Valitse täältä asteet
Kirjakieltä: eli
Puhekieltä: elikkä
171

( Kappale IQ)
W-^kilfagjfiS Itsepalvelupesulassa
Anteeks... ups, ups. (Ghadi kääntää luukkua).
Anteeksi, kuinkahan tämä kuivausrumpu toimii?
Tuota, mä en aina tätä käytä, mutta laitat
tähän kolikon ja paina tuota nappia,
niin kone lähtee käyntiin.
Kiitos, onks se joku kaks
euroo?
Joo, kaks euroo.
Näin... onks se sitten...
näin?
(Ghadi on painamassa nappia.)
Katja: Siitä, joo.
Ghadi. Kiitos. Paina tuota nappia.
* 	* *
Astianpesukone
Minna: Ai niin, pitää vielä laittaa tämä tiskikone päälle...
Santeri, osaatko sinä käyttää astianpesukonetta?
Jos olet joskus yksin kotona, voisit laittaa sen pyörimään.
Santeri: Olen minä joskus laittanut isin luona koneen päälle.
Minna: Minkäslainen tiskikone isillä on?
Santeri: Melkeen samanlainen.
Minna: Joo, no miten se toimii?
Santeri: Ensin laitetaan pesuaine.
(Laittaa pesuaineen.)
Minna: Joo-o.
Santeri: (Laittaa luukun kiiinni.) Ja
sitten on tarkasti luukku
kiinni...
Minna: Joo-o. Ja sitten?
Santeri: Ja sitten valitaan ohjelma
ja sitten tästä saa sen
koneen päälle. Noin.
Minna: Ohhoh! Oletpas sinä
taitava!
Santeri: Joo joo.
Osaatko sinä käyttää
astianpesukonetta?
172

Pesukonetta korjataan
Antti: Jaaha... mikähän täällä oikein reistaa?
Tiina: No en mä oikein tiedä... se ei lähde käyntiin...
Antti: Kun ei vaan olisi nukkasihti. Katsotaanpas...
Tiina: Nukkasihti?
Antti: Oletkos puhdistanut tätä vähään aikaan?
Tiina: Voi ei... en mä oo muistanu.
Antti: Tässä se taitaa olla koko vika... Puhdistetaanpa tämä...
(Puhdistaa sihdin ja laittaa sen paikoilleen.) No niin.
Tiina: No eipä tullu ensimmäisenä nukkasihti mieleen!
Antti: Kokeillaanpas nyt.
(Kone pyörähtää käyntiin.)
Tiina: No ni! Hyvinhän se lähti
käyntiin!
* 	* *
Autoa korjataan
Minna: No, moi! Kun e/ vaan °^/s/ nukkasihti.
Tero: Terve!
Pentti: Hei, älä paina kaasua!
Minna: Mitäs täällä tapahtuu?
Tero: Auto ei toimi, tai siis se ei käy kunnolla, ei muuta.
Minna: Voi ei, mikä siinä on vikana?
Tero: No sitä me just yritetään saada selville...
Pentti: Hei painas kaasua! Paina vielä! Ei täst tuu mitään.
kukahan mahtais osata korjata? Hei, soitetaan Matille!
Tero: Joo soitetaan Matille!
Minna: Kuka Matti?
Tero: Se on yks Pentin tuttu, osaa kuulemma korjata autoja.
Minna: Voi ei. Mikä se vika vois nyt olla?
Tero: Niin että mikä vika? Se voi olla sytytys tai bensapumppu
tai ihan mikä vaan!
Minna: Entäs tyhjäkäynti?
Tero: (Laittaa konepellin kiinni.)
Ai tyhjäkäynti, tota jaa...?
Minna: Antakaas kun minä
vilkasen.
Hei, avaa vielä se konepelti.
(Minna kääntää tyhjäkäyntiruuvia.) Antakaas, kun minä vilkasen...
Minna: Tyhjäkäynti se oli kuulkaa
pojat.
Tero: Älä soita Matille. Tyhjäkäynti. Ei tullu edes mieleen...
* 	* *
173

( Kappale IQ)
Vaatekaupassa
Myyjä: Päivää. Voinko auttaa?
Taru: Joo, etsin jotain mustaa hametta, sellaista pitkää.
' Myyjä: Tästä löytyy pitkiä hameita.
(Taru katselee
malleja.)
Taru:
Tääkin on ihan kiva. onkohan se sopivaa kokoa?
Myyjä:
Mitä kokoa yleensä käytät?
Taru:
No 36-38. Riippuu
vähän...
Myyjä:
Sovita molempia.
Taru:
Joo.
Myyjä:
Sovitus löytyy täältä.
Taru:
Kiitti.
* 1
Onkohan se sopivaa kokoa?
Eila:
Hei.
Myyjä:
Hei, hei.
Eila:
Mitä tämä paitapusero
maksaa?
Myyjä:
Katsotaan... Tässä.
Seiskyt euroo.
Eila:
Mitä materiaalia tämä on?
Myyjä:
Tää on puuvillaa ja oikein
hyvää, kestävää laatua.
Mitä materiaalia tämä on?
Eila:
Se on aika hyvä
väriMyyjä:
se on. Tää on tämmöst syksyn uutta väriä.
*
Myyjä:
Päivää, voisinko olla avuksi?
Ismo:
Juu, kiitos. Pitäs saada suorat housut.
Myyjä:
Ja mitäköhän väriä? mitä, mitähän =
Ismo:
No tota, musta tai sininen. mitäköhän
Myyjä:
Ja teidän koko on?
Ismo:
Jotain 50...
Myyjä: Kyllä. Tässä löytyisi tällaiset villasekoitehousut,
erittäin laadukkaat. Näissä on tälläinen jousto-
eli stretch-ominaisuus.
Ismo: Jaaha...
Myyjä: Tässä ovat puuvillaiset. Väri on myös sininen.
174

Ismo: Tää vois olla sopiva malli.
Myyjä: Joo-o. Minä uskoisin, että
teidän koko olisi tällainen
kun D 52.
Ismo: No voisko sovittaa?
Myyjä: Kyllä. Sovituskopit ovat
täällä päin.
Ismon suorat housut.
Lastenosastolla
Minna: Voi miten ihania!
Santeri: Joo äiti... mennään jo..
Minna: Joo. Joo.
Minna:
Myyjä:
Minna:
Myyjä:
Minna:
Myyjä:
Minna:
Myyjä:
Minna:
Myyjä:
Minna:
Santeri:
Minna:
Santeri:
Minna:
Päivää.
Päivää. Päivää.
Minun pitäisi löytää sukkahousut.
Joo. Ja minkä kokoista?
No satakymmensenttiselle tytölle. Ne tulisivat
kummitytölle lahjaksi.
Joo, löytyy tästä, värejä ja malleja.
Joo-o.
Haluatteko katsoa itse?
Joo, kiitos. Kiitos.
Kiitos.
Katso, kuinka ihania haalareita!
Oikein kivanvärisiä ja kaikki!
Äiti, en mä enää tartte
haalareita!
Miten niin et tartte?
Näähän on niin käteviä ja
edullisia.
Mennään jo
urheiluosastolle.
Joo joo.
Kirjakieltä: et tarvitse
Puhekieltä: et tartte
Katso, kuinka ihania haalareita!
175

( Kappale 10)
W°dIkilI®g)3S Kenkäkaupassa
Myyjä: Hei!
LJ Taru: Hei.
' Myyjä: Olisinkohan voinut auttaa?
Taru: Joo, mä kattelen näitä kenkiä. Nää on ihan tosi kivat.
Myyjä: Joo, elikkä nää on ollu tosi suositut kengät meillä.
Ja haluaisitko kenties sovittaa?
Taru: Joo mielellään itse asiassa. Kirjakieltä: katselen
Myyjä: Mikä koko on? Puhekieltä: kattelen
Taru: 37-38.
Myyjä: Joo katsotaanpas tästä... tossa oli... elikkä täältä löyty kol-
meseiskat. Voit istuu siihen ja sovittaa.
Taru: Kiitti!
(Taru sovittaa kenkiä.)
Myyjä: Miltäs ne tuntuu?
Taru: Nää on tosi hyvät, tosi mukavat jalassa.
Myyjä: Joo.
Taru: Mä otan nää.
Myyjä: Selvä.
Taru: Hei missä muuten on saappaat?
Myyjä: Ihan tossa takana löytyy.
Taru: Aha, kiitos.
Myyjä: Kiitti.
* 	* *
176

IMsBmjpipn
Kysymyspronomini
Mihin taloon?
Mille kadulle?
N mikä
P mitä
G minkä
III. mihin
In. missä
El. mistä
Ali. mille
Ad. millä
Abi. miltä
Kysymyspronomini taipuu samassa sijamuodossa kuin sen pääsana: millä kadulla, missä
kaupunginosassa.
Kysyvät paikan adverbit voivat olla samannäköiset kuin kysymyspronominien illatiivi, inessiivi ja
elatiivi: mihin, missä, mistä.
Missä se kaapelitehdas on?
Mihin olet menossa?
Missä talossa? Mistä talosta?
Millä kadulla? Miltä kadulta?
mitkä (mon.)
Astevaihtelu - nominit
Vahva (N)
pankki
kk
o
k
Heikko (Vartalo)
pankissa
kuppi
PP
o
P
kupit
kartta
tt
o
t
kartasta
Kruununhaka
k
o
0
Kruununhaassa
pyykkitupa
P
l=>
V
pyykkituvasta
katu
t
■=>
d
kadulla
Helsinki
nk
o
ng
Helsingistä
ranta
nt
o
nn
rannalle
silta
It
■=0
II
sillan
kerta
rt
■=>
rr
kerran
kampa
mp
o
mm
kamman
Astevaihtelussa konsonantti tai konsonanttiyhtymä muuttuu heikoksi sanan vartalossa,
jos sana päättyy yhteen vokaaliin (paitsi e:hen). Nominatiivi on vahva.
Myös illatiivi (mihin) on aina vahva.
Sanat aika ja poika taipuvat poikkeuksellisesti: aika: ajassa, ajan; poika: pojalla, pojasta.
177

Vahva (Vartalo)
Heikko (N)
hansikkaissa
kk ■=> k hansikas
pp ■=> p lipas
lippaassa
kaiuttimet
kokeet
varpaat
taiteesta
kankaan
luonteesta
altaassa
murteen
hampaat
tt ■=> t kaiutin
k ■=> 0 koe
p v varvas
t ■=> d taide
nk <=> ng kangas
nt o nn luonne
It ■=> II allas
rt <=> rr murre
mp => mm hammas
Jos sana päättyy konsonanttiin tai ehen vartalossa on vahva konsonantti kaikissa
sijamuodoissa ja nominatiivissa heikko.
Pane dialogien sanat oikeaan muotoon.
1. - Hei, mennäänkö tänään ostoksille?
Haluaisin (uusi kangas) tälle sohvalle.
- Miksi? Mikä vika (tämä vanha kangas) on?
- Se on niin haalistunut. Samalla voisimme katsoa sinulle
(se takki). Sinähän tarvitset (uusi takki).
- Tarvitsen myös (kenkä).
- No, niin. Jos menemme tavarataloon, saamme kaikki
(sama kauppa).
2. - Mistä olet löytänyt noin (kaunis lamppu)?
- Kävin viime keväänä (Turku). Satuin siellä menemään
(pieni antiikkiliike). Sieltä sen löysin. Jouduin teettämään
siihen (pieni remontti), mutta kyllä se kannatti. Pidän itsekin
(lamppu) kovasti.
- Niin, kyllähän se niin on, että (antiikki) täytyy usein maksaa
aika paljon, mutta siitä voi sitten saada paljon iloa.
3. - Päivää. Ja mikähän Teillä on?
- Minulla on täällä (selkä) ja (oikea jalka) pari isoa
luomea. Haluaisin, että ne leikataan pois.
- Jaha, joo. Kyllä nämä ovat sen kokoiset, että ne on hyvä leikata.
Teidän täytyy varata leikkausaika.
- Missä voin tehdä sen?
- Voitte sopia (leikkausaika) (vastaanotto),
kun menette ulos.

4. 	- Luulen, että joudun ostamaan (uusi kännykkä).
Tästä tyhjenee akku niin nopeasti.
- Eihän sitä varten tarvitse ostaa (uusi kännykkä).
Voit ostaa vain (uusi akku).
- No, oikeastaan haluaisin kyllä (uusi kännykkä).
Haluaisin siihen nimittäin (wap-toiminta).
Astevaihtelu - verbit
Verbityyppi 1
Vahva (infinitiivi, hän- ja he-persoona) Heikko (muut persoonat)
nukkua
kk
■=>
k
nukut
oppia
PP
■=>
P
opit
viettää
tt
■=>
t
vietämme
lukea
k
0
luen
sopia
P
<=>
V
sovimme
tietää
t
■=>
d
tiedätte
onkia
nk
ci>
ng
ongin
kääntyä
nt
i=>
nn
käännytte
kieltää
It
■=>
II
kiellän
ymmärtää
rt
■=>
rr
ymmärrät
ampua
mp
<=>
mm
ammutte
tietää
tiedän
tiedämme
lukea
luen
luemme
tiedät
tiedätte
luet
luette
tietää
tietävät
lukee
lukevat
Verbityypissä 1 ovat infinitiivi sekä hän- ja he-persoonat aina vahvoja - muut persoonat ovat
heikkoja.
179

( Kappale IQ)
Verbityyppi 2-5
Vahva (vartalo)
Heikko (infinitiivi)
veikkaat
kk
o
k
veikata
vippaat
PP
*=>
P
vipata
soittelen
tt
o
t
soitella
makaa
k
■=>
0
maata
tapaamme
P
■=>
v
tavata
putoat
t
■=>
d
pudota
hankaat
nk
ng
hangata
kuunteletko
nt
■=>
nn
kuunnella
valtaavat
It
■=>
II
vallata
kertaamme
rt
■=>
rr
kerrata
kampaan
mp
■=>
mm
kammata
tavata
ajatella
tapaan
tapaamme
ajattelen
ajattelemme
tapaat
tapaatte
ajattelet
ajattelette
tapaa
tapaavat
ajattelee
ajattelevat
Muissa verbityypeissä infinitiivi on heikko ja kaikki persoonat vahvoja.
Tehtävä 3 Taivuta dialogien verbejä oikein. Kun suluissa lukee (neg.),
pane verbi negatiiviseen muotoon.
1. - (soittaa) sinä minulle huomenna?
- Joo, (soittaa).
2. - Minä (ymmärtää, neg.) mitään tästä tekstistä.
- Minä (ymmärtää). Haluatko, että (kääntää) sen sinulle?
- Joo, ole kiltti ja (kääntää).
3. - Menettekö laivalla Tukholmaan?
- Ei. Me (lentää).
4. - Milloin me (tavata) taas seuraavan kerran?
- Jos sinulle (sopia) perjantaina, niin silloin.
- Joo, (sopia), (sopia) me, että (tavata) samassa paikassa?
- Joo, hyvä on.
5. - Hei Matti, (kuunnella) sinä minua?
- Mitä? Joo, tietysti minä (kuunnella) sinua.
- Sinä (kuunnella, neg.). Mitä minä sanoin?
- Jaa, sorry. Minä (tietää, neg.).
- Kysyin, että (pyytää) me Kaijaa ja Marttia meille lauantaina.
- Joo, kiva juttu.
180

Imperatiivi ja objekti
Imperatiivilause
Tavallinen lause
Lue tämä artikkeli!
Avaa ikkuna!
Lähetä viesti!
Ostakaa koira!
Älä jätä ovea auki!
Älkää tuoko koiraa sisälle!
Auta minua!
Anna sokeria!
Luetko tämän artikkelin?
Avaanko ikkunan?
Lähetän viestin.
Ostamme koiran.
En jätä ovea auki.
Emme tuo koiraa sisälle.
Voitko auttaa minua?
Haluatko sokeria?
Voit kerrata imperatiivin kappaleesta 8 ja objektin kappaleesta 6. Tässä tulee vähän lisää
objektista imperatiivin kanssa.
Jos ei ole mitään syytä käyttää partitiivia, on objekti imperatiivilauseessa nominatiiviakkusatiivissa.
Pane kone päälle!
Valitse ohjelma!
Linkoa pyykki!
Partitiivia tulee kuitenkin käyttää, jos lause on negatiivinen, objekti on aine- tai abstraktisana tai
huomio kiinnitetään itse toimintaan, ei sen tulokseen.
Älä pane sitä pyykkiä vielä koneeseen!
Osta pesupulveria!
Odota minua!
Tehtävä 4 Käske ystävääsi tekemään eri asioita. Miten sanot, jos haluat, että hän
ostaa uuden kirjan, auttaa sinua, panee television kiinni, pesee pyykit,
siivoaa huoneen, tiskaa tiskit, kuuntelee sinua, yrittää olla ajoissa, ei
myöhästy, ei avaa ikkunaa, avaa oven, panee radion auki, ajattelee asiaa
181

( Kappale IQ)
Puhekieltä
Kirjakielessä
Puhekielessä
tuo
toi
tuossa
tossa
tuosta
tosta
minut, minun
mut, mun
sinut, sinun
sut, sun
hänet, hänen
se, sen
meidät, meidän
meiät, meiän
teidät, teidän
teiät, teiän
heidät, heidän
ne, niitten
hajonnut
hajonnu
tehnyt
tehny
nähnyt
nähny
ollut
ollu
en tarvitse
en tartte
Puhekielessä pronomini tuo esiintyy usein lyhyessä muodossa, josta u on kadonnut:
missäs se huuhteluaine on...ai tossa... (ai tuossa)
Painat vain tosta (tuosta)
Persoonapronominien akkusatiivimuodot puheessa:
mut meiät
sut teiät
sen ne
missä mä olen sut tavannu...
Puheessa esiintyy paljon keskustelupartikkeleita. Partikkelia tota joo käytetään tässä
ilmaisemassa epäröintiä.
Verbimuotojen lopusta katoaa usein t
ei tullu mieleen
pesukone on hajonnu
mä olen tavannu
Verbillä tarvita on puheessa lyhyempi muoto:
tartten
en tartte
tarttet
et tartte
tarttee
ei tartte
tarttetaa(n)
ei tartteta
tarttette
ette tartte
tarttee
ei tartte
182

Sanatyyppejä
in o ime (soitin)
N kaiutin pyyhin kaihdin
P kaiutinta pyyhintä kaihdinta
V kaiuttime- pyyhkime- kaihtime-
In. kaiuttimessa pyyhkimessä kaihtimessa
Nämä ovat tavallisesti sanoja, jotka on tehty verbistä ja jotka kertovat millä välineellä verbin
toiminta suoritetaan. Perusmuodon lopussa on in, joka muuttuu vartalossa muotoon ime.
Astevaihtelun mukainen konsonantti on nominatiivissa heikko ja vartalossa vahva.
as o aa äs ■=> äa (hammas)
N
hammas
allas
rakas
P
hammasta
allasta
rakasta
V
hampaa-
altaa-
rakkaa-
In.
hampaassa
altaassa
rakkaassa
Jos nominatiivi päättyy äänneyhdistelmään as/äs, on vartalossa sen sijaan pitkä vokaali
aa/ää ilman s:ää.
Astevaihtelun mukainen konsonantti on nominatiivissa heikko ja vartalossa vahva.
183

( Kappale li)
(Dialogeissa on lihavoitu verbin perfektimuodot.)
Teatteriin
Valma: Oletko jo nähnyt sen uuden näytelmän, joka menee
Kansallisteatterissa?
Inkeri: En vielä. Mutta olen ajatellut mennä katsomaan sitä.
Muistatko, kuka sen on ohjannut?
Valma: En nyt muista. Mutta näytelmä on saanut hyvät arvostelut.
Inkeri: Joo niin minä olen lukenut lehdistä. Mennäänkö
katsomaan?
Valma: Mennään. Minä voisin tilata liput.
Inkeri: Kiva!
(Valma soittaa teatteriin ja tilaa liput. Virkailija vastaa.)
Virkailija: Kansallisteatteri hyvää päivää.
Valma: Valma Kahila täällä päivää. Haluaisin varata kaksi lippua
ensi perjantain näytökseen.
Virkailija: Voi, perjantain näytös on valitettavasti loppuunmyyty.
Mutta ensi viikolla olisi paikkoja torstain näytökseen.
Valma: Ai jaa, no tuota, joo, jos minä ottaisin siihen sitten.
Permannolta jostain keskiriviltä.
Virkailija: Joo löytyy. Kaksi lippua permannolta, paikat 56 ja 57. Ja
nimellä...?
Valma: Kahila, Valma.
Virkailija: Selvä. Ja liput pitäisi lunastaa
pari päivää ennen esitystä.
Valma: Selvä. Kiitos. Kuulemiin.
(Valma soittaa Inkerille.)
Valma: Hei Inkeri! Minä olen varannut meille liput ensi viikon
torstaiksi. Siihen perjantain näytökseen ei saanut enää
lippuja. Toivottavasti torstai sopii sinulle?
Inkeri: Sopii, oikeastaan paremmin kuin perjantai. Tämä viikko
on ollut kiireinen.
Huom!
Olen varannut liput torstaiksi.
Huom!
kaksi lippua näytökseen
kaksi lippua permannolta,
keskiriviltä
185

(Teatterissa ennen näytöksen alkua.)
Valma: Iltaa. Minä olen tilannut kaksi lippua nimellä Kahila, Valma.
Virkailija: Jaaha, joo, Kahila, tässä. 52 euroa.
Valma: Hei Inkeri, tässä liput. Tilataanko kahvit ja leivokset
väliajalle?
Inkeri: Joo totta kai tilataan. Mutta hei, minä en ole maksanut
lippua vielä. Mitä se maksoi? Paljonko olen sinulle velkaa?
(Väliajalla Inkeri ja Valma istuvat ja juovat kahvia.)
Valma: Voi että on hyvä näytelmä, vai mitä mieltä sinä olet?
Inkeri: Niin on! Olen samaa mieltä. Ei se Hesarin arvostelija tätä
turhaan kehunut.
Valma: No ei! Kirjakieltä: Helsingin Sanomat
* * * Puhekieltä: Hesari
(Suomen suurin päivälehti)
Kari tulee kotiin
Kari: Hei! Onko minulle tullut postia?
Tiina: Joo, on tässä pari kirjettä sinulle.
Kari: Kiitos. Lasku, lasku, lasku, mainos... Äh, ei mitään
kiinnostavaa! Onko kukaan soittanut?
Tiina: Joku Jukka on soittanut. Sinulle on viesti
puhelinvastaajassa.
Kari: No kuunnellaan.
Viesti vastaajassa: "Moi Kari, Jukka täällä. Soittaisitko kun
olet tullut kotiin".
* * *
Tyhjä jääkaappi
Helena: Mitä? Meillä ei ole mitään ruokaa! Lasse, miksi sinä et ole
käynyt kaupassa?
Lasse: No, en minä ole ehtinyt. Älä nyt hermostu! Minä menen
kauppaan ihan kohta, heti kun olen saanut valmiiksi
tämän artikkelin.
* 	* *
Kari: Hei katso! Kuumailmapallo!
Tiina: Oi! Oletko sinä koskaan
lentänyt kuumailmapallolla?
Kari: No en koskaan. Enkä lennä!
Tiina: Miksi et? Minusta olisi kiva
joskus kokeilla.

Anna: Ihanaa kakkua! Oletko sinä tehnyt tämän itse?
Mikko: Joo, olen.
Anna: Tosi hyvää!
Mikko: No kiitos vaan. Kiva että maistuu.
* 	* *
Teija: Oletko käynyt Seinäjoen Tangomarkkinoilla?
Robin: Tangomarkkinoilla? Myydäänkö siellä tangoja?
Teija: Hehheh, no ei. Siellä tanssitaan tangoa - kolme päivää ja
kaksi yötä.
* 	* *
Kari: Hei Tiina, tules katsomaan. Maa on ihan valkoinen. Yöllä
on satanut lunta.
Tiina: Voi ei, voi kamalaa! Talvi on tullut.
Kari: No ei se nyt ihan vielä ole tullut. Ensilumi ei koskaan
pysy, se sulaa pois.
* 	* *
Kysymyksiä ja vastauksia
- Kuinka kauan olet asunut Helsingissä?
- Kohta kaksi vuotta.
- Minä olen asunut Helsingissä koko ikäni.
Olen syntynyt täällä. Olen paljasjalkainen
helsinkiläinen.
- Kuinka kauan olet opiskellut suomea?
- Olen opiskellut suomea jo kolme kuukautta.
- Milloin olet viimeksi käynyt teatterissa?
- Pari viikkoa sitten. Olin Maisan kanssa katsomassa
Kansallisteatterin uutta näytelmää.
- Oletko käynyt Savonlinnan oopperajuhlilla?
- Joo olen. Olen käynyt Savonlinnan oopperajuhlilla
ainakin viisi kertaa.
- Oletko käynyt Lapissa?
- En ole koskaan käynyt Lapissa, mutta ehkä menen sinne
ensi talvena.
- Oletko koskaan kylpenyt savusaunassa?
- Savusaunassa? Mikä se sellainen sauna on?
- Oletko uinut avannossa?
- En ole koskaan uinut avannossa. Enkä ui!
- Oletko jo nähnyt sen uuden ranskalaisen elokuvan,
joka menee Bio Rexissä?
- Joo olen. Me käytiin Askon kanssa katsomassa se
viime viikolla.
Huom!
- Missä se elokuva
menee?
- Se menee
Bio Rexissä.
Huom!
paljasjalkainen
helsinkiläinen =
Helsingissä syntynyt
ihminen
187

On puhuttu, on rakennettu, on käännetty...
(Dialogeissa on lihavoitu passiivin perfektimuodot.)
- Onko Suomessa puhuttu suomea aina?
- On. Mutta täällä on puhuttu myös ruotsia ja saamea.
Ja puhutaan vieläkin.
*
- Milloin tämä talo on rakennettu?
- Se on rakennettu vuonna 1910 ja remontoitu vuonna 2000.
*
- Onko tämä kirja käännetty suomeksi?
- Valitettavasti tätä kirjaa ei ole käännetty suomeksi.
*
- Miksi täällä ei ole siivottu?
- Täällä ei ole siivottu siksi, että minulla on ollut hauskempaakin
tekemistä!
*
- Onko nämä laskut jo maksettu?
- Ei vielä.
* 	* *
(Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan perfektimuodot.)
Ai mitä me ollaan tehty
Tate: No hei Marke! Pitkästä aikaa! Ei olla nähty aikoihin!
Mitä sinulle ja Juhalle kuuluu?
Marke: Tate! Moi! Kiva tavata.
Tate: Miten kesä on mennyt? Mitä te olette tehneet tänä
kesänä?
Marke: Ai että mitä me ollaan tehty? No vaikka mitä! Me ollaan
pesty mattoja, maalattu makuuhuoneen seinät,
pakastettu mansikoita, oltu maalla poimimassa sieniä,
opiskeltu italiaa kesäyliopistossa ja...
Tate: Italiaa?
Marke: Joo, etkö ole kuullut? Me lähdetään syksyllä Firenzeen.
Juha on saanut stipendin puoleksi vuodeksi.
Tate: Älä nyt! No mutta sehän on hienoa! Onneksi olkoon!
Tehän olette käyneet Italiassa aiemminkin.
Marke: No joo. Me on oltu pari kertaa Roomassa ja viime
kesänä me vietettiin viikko Gardalla. Mutta me ei o
koskaan opiskeltu italiaa. Lomalla on pärjätty parilla
kohteliaalla fraasilla - grazie, ciao, buon giorno... Hei
mutta kerro mitä sinä ja Lissu olette tehneet.

Tate: Me ollaan veneilty saaristossa, käytiin pari kertaa
Tallinnassa asti. Mutta muuten me ei olla tehty mitään
erikoista.
Marke: Mutta hei, meidän täytyy tavata sitten, kun me ollaan
tultu takaisin.
Tate: Ilman muuta. Ja muistakaa lähettää postikortti!
*
- Lapset, mitä ihmettä täällä on tehty? Huone on ihan sekaisin!
- Ei täällä ole mitään tehty. Täällä on vaan leikitty. Me ollaan leikitty
tyynysotaa.
* 	* *
Suomalaisia turisteja Helsingissä
- Me ollaan oltu täällä vasta päivä, niin että me ei olla ehditty tehdä
vielä mitään erikoista. Tarkoitus olisi mennä katsomaan ainakin
Kiasmaa ja Kaapelitehtaan näyttelyä. Muusta ohjelmasta ei olla
vielä päätetty. Katsotaan nyt.
*
- Me on käyty Suomenlinnassa ja Korkeasaaressa ... tietysti
Linnanmäellä. Me on viihdytty oikein hyvin.
*
- Me ollaan tässä katseltu vähän kaupunkia, käyty Kansallismuseossa
ja Ateneumissa ja Temppeliaukion kirkossa... joo, ja tänä iltana me
mennään oopperaan.
*
- No me ollaan asuttu täällä aikaisemmin. Nyt ollaan tapaamassa
sukulaisia ja ystäviä.
* 	* *
189

Tarkkaile, miten Valma ja Inkeri ilmaisevat mielipiteitään Seuraavassa
dialogissa.
Taidenäyttelyssä
Valma: Hm. Tämäpä erikoinen. Mitä mieltä sinä olet?
Inkeri: Niin, joo. Hyvin moderni. Mutta on tämä minusta aika
mielenkiintoinen.
Valma: Noo, minun mielestäni vähän liiankin moderni.
Inkeri: Hei katso, tässä teoksessa on jotakin, jotakin jännittävää.
Minä tykkään tästä.
Valma: Tykkäätkö tosiaan? Tämmöistä en ole koskaan ennen
nähnyt. Onko tämä taidetta? Tuommoisen hökötyksen
minäkin olisin osannut tehdä.
Inkeri: Ai olisit vai? No mikset sitten ole tehnyt? Mutta mitä
mieltä sinä olet tästä maalauksesta?
Valma: Upea! Tästä minä tykkään. Minusta tämä on hieno
maalaus. Kuka sen on maalannut?
Inkeri: Mari Rantanen.
Valma: Ai. En ole koskaan kuullutkaan hänestä. Mutta katsos
tuota veistosta. Mitä se esittää?
Inkeri: Jaa-a. Ei aavistustakaan. Sen nimi on Vaikeita päätöksiä.
(Inkeri ja Valma ovat nähneet koko näyttelyn. On aika lähteä - niin minne?)
Inkeri: Kiva kun käytiin. Mielenkiintoinen näyttely.
Valma: Niin minustakin, vaikka en minä kyllä ihan kaikkea
ymmärtänyt.
Inkeri: No, ei kaikkea tarvitse ymmärtää. Taiteesta voi nauttia
muuten vaan. Mutta kuule, mennäänkö jonnekin kahville?
Valma: Mennään vaan. Oletko käynyt Kuparipannussa? Se on
mukava kahvila tässä ihan lähellä.
Inkeri: No mennään sinne.

Mielipiteen ilmaisemista
Kun haluat sanoa mielipiteesi jostakin asiasta, voit sanoa
- Minusta tämä taulu on hieno.
- Minun mielestä tämä taulu on hieno.
- Minä tykkään / pidän tästä taulusta.
tykätä, pitää + sta/stä
Kun haluat tietää, mitä mieltä joku on jostakin, voit kysyä
- Onko tämä taulu sinusta hyvä?
- Mitä mieltä oleVMitä pidät tästä taulusta?
- Tykkäätkö/Pidätkö sinä tästä taulusta?
Mitä mieltä olet + sta/stä
Kun olet samaa mieltä kuin joku toinen, voit käyttää ilmaisuja
niin, niin minustakin tai olen samaa mieltä.
- Tämä on hyvä kirja.
- Niin (on). / Niin minustakin. / Olen samaa mieltä kuin sinä.
Jos olet eri mieltä, voit sanoa ei minusta tai olen eri mieltä.
- Minusta tämä on hyvä kirja.
- Ei minusta. / Olen eri mieltä kuin sinä.
Kirjakieltä Puhekieltä
minusta, sinusta musta/must, susta/sust
minun mielestäni mun mielest(ä)
sinun mielestäsi sun mielest(ä)
Kysyn mielipidettä
- Mitä mieltä olet tästä elokuvasta?
- Minusta se on oikein hyvä.
*
- Onko tämä sinusta kivaa?
- No ei, minusta tämä on tylsää.
*
- Tykkäätkö tästä kirjasta?
- Joo tykkään. Minusta se on hyvä kirja.
*
- Mitäs pidät tästä taulusta?
- Hm, vähän liian moderni, minun mielestäni.

( Kappale U)
Olen samaa mieltä
- Tämä oli hieno näyttely.
- Niin minustakin! Olen samaa mieltä kuin sinä.
*
- Tämä oli tosi hyvä kirja. Minä tykkäsin tästä kovasti.
- Niin minäkin. Kiva kuulla että sinä pidit siitä.
*
- Olipa tylsä filmi.
- Niin oli.
* 	* *
Olen eri mieltä
- Minusta näytelmä oli hyvä.
- Ei minusta! Minusta se oli tylsä.
*
- Täällä on kivaa!
- Eikä ole! Minusta täällä on tylsää!
* 	* *
Tehtävä 1 Etsi kaikista tämän kappaleen dialogeista eri ilmauksia, joiden avulla
puhuja ilmaisee mielipiteensä tai kysyy jonkun toisen mielipidettä.
192

q
Kiasma
Haastattelija:
Harri:
Haastattelija:
Sari:
Raija:
Oletko sinä käynyt Kiasmassa?
Olen käynyt todella monta kertaa.
Oletko käynyt Kiasmassa?
Mikä on Kiasma? Ai niin
se taidemuseo.
En ole käynyt.
Haastattelija:
Taina:
Oletteko te käyneet
Kiasmassa?
(Katsoo hämmästyneenä
Raijaa.) Kiasmassa?
Olemme käyneet!
Itse asiassa juuri tulossa!
Missäs te olette olleet?
Mikä on Kiasma?
Taina ja Raija ovat käyneet
Kiasmassa.
Laura: Terve!
Pojat: Terve! Moi!
Laura: Missäs te olette olleet?
Antti: Me olemme olleet pelaamassa.
Tuukka: Joo, me ollaan oltu vähän kuntoilemassa.
Oletteko te käynyt Kiasmassa?
Haastattelija:
Maija:
Oletteko te käynyt
Kiasmassa?
Olen käynyt, heti kun se
avattiin.
Oletteko te käynyt Kiasmassa?
Kuinka kauan te olette asunut Helsingissä?
Haastattelija: Kuinka kauan olette asunut Helsingissä?
Anita-rouva: No nyt Ranskasta paluun jälkeen minä
olen asunut täällä 17 vuotta.
193

o
Missä kaikkialla te olette tänään käyneet?
Haastattelija: Missä kaikkialla te olette tänään käyneet?
Kirsti: Vaikka missä. Tässä torilla ja sitten me olemme käyneet
tuolla Senaatintorilla ja...
Raili: Ja Kaupunginmuseossa. Niin ja Kiasmassa.
Kirsti: Me olemme viettäneet oikein kunnollisen kulttuuripäivän!
* 	* *
Helsingissä on paljon nähtävää
Haastattelija: Missä kaikkialla te olette tänään käyneet?
Mika: No mehän ollaan käyty
vaikka missä, ainakin
kaikissa Helsingin kaupoissa,
museoissa...
Kirsi: Joo. Kaupunginmuseossa,
Ateneumissa... Ja kyllä me
ollaan nähty todella paljon!
Helsingissä on paljon
nähtävää. Mehän ollaan käyty vaikka missä.
*
Taru: Oletsä nähnyt sen
Kaupunginteatterin uuden näytelmän? Kirjakieltä: oletko nähnyt
Tiina: Joo, olen. Me oltiin ensi-illassa. Puhekieltä: oletsä nähny
Todella upea esitys.
Taru: Eli sä tykkäsit siitä?
Tiina: Joo ilman muuta, mun mielestä se kannattaa
mennä katsomaan.
Taru: No sitten mä tilaan liput heti. (Näpyttelee 118.)
Mä pyydän yhdistämään lippupalveluun.
*
(Taru ja Tuomas tulevat Kaupunginteatterista.)
Taru: No, mitäs pidit esityksestä?
Tuomas: Mielestäni se oli kyllä aika erikoinen, mutta sehän...
sitähän aina kaivataan.
Taru: Mun mielestä näyttelijät olivat kyllä tosi mainioita.
Tuomas: Kyllä. Suomessa on paljon persoonallisia näyttelijöitä...
Taru tilaa liput heti.
194

Perfekti
(n)nut/(n)nyt, (n)neet
Yksikkö = olla-verbin preesens + verbin (n)nu^(n)nyt-muoio
olla
olen asunut
olet tehnyt
on pelannut
Monikko = olla verbin preesens + verbin (n)neet-muoto
olla
olemme asuneet
olette tehneet
ovat pelanneet
Perfekti muodostetaan apuverbin olla ja varsinaisen verbin (n)nut/(n)nyt, (n)neet-muodon
avulla. Tämä muoto on sama, jota käytämme negatiivisessa imperfektissä.
Kertaa muodot kappaleesta 7. Päätteet liitetään verbin infinitiivin vartaloon
(esim. tehdä - tehnyt, pelata - pelannut).
Negatiivinen (kielteinen muoto)
olen
tehnyt
<=>
en ole
tehnyt
olet
tehnyt
et ole
tehnyt
on
tehnyt
o
ei ole
tehnyt
olemme
tehneet
i=>
emme ole
tehneet
olette
tehneet
o
ette ole
tehneet
ovat
tehneet
eivät ole
tehneet
Näytelmä on saanut hyvät arvostelut.
Olen varannut meille liput.
Olen tilannut kaksi lippua.
En ole uinut avannossa.
Emme ole käyneet Lapissa.
195

( Kappale il)
Tehtävä 2
Malli:
Tehtävä 3
Malli:
Tehtävä 4
Malli:
Tehtävä 5
Malli:
Tehtävä 6
Puhekielen perfekti
oon / en oo tehny ollaan / ei olla tehty
oot / et oo tehny ootte / ette oo tehny
on / ei oo tehny on / ei oo tehny
- Mitä sä oot tehny kesällä?
- Mä en oo tehny mitään erikoista, oon ollu maalla, uinu ja levänny.
Perfektin olla-verbi on puhekielisessä muodossa (ks. kpl 1) ja varsinainen verbi [n)nut/(n)nyt-
muodossa myös monikon persoonissa.
Puhekielessä (n)nut/(n)nyt-muodon loppukonsonantti jää yleensä pois.
Huom! Me-persoonan muotona on passiivin perfekti.
Kirjoita verbit lauseisiin. Käytä perfektiä,
ostaa <=> Minä olen ostanut uuden auton.
tehdä
Kuka .
kaikki tehtävät?
Me
kaikki tehtävät.
käydä
Minä .
savusaunassa.
He
Italiassa monta kertaa.
olla
Minä .
maalla.
He
maalla.
nähdä
Minä .
jo sen näyttelyn.
Valma
ja Inkeri näyttelyn.
pelata
He
tennistä kesällä.
siivota
Kuka .
asunnon?
Kirjoita verbit lauseisiin. Käytä perfektin kieltomuotoa.
ostaa <=> Minä en ole ostanut ruokaa.
opiskella
Minä .
venäjää.
pestä
Hän ..
vaatteita.
käydä
He..
Tallinnassa.
maksaa
Minä .
laskua.
Kerro tai kirjoita, mitä olet joskus tehnyt. Kerro myös milloin, jos muistat.
Olen käynyt Tallinnassa. Kävin Tallinnassa/siellä viime kesänä.
Kerro, mitä et ole koskaan tehnyt - ainakaan vielä.
En ole koskaan ollut savusaunassa.
Pieni leikki. Ystävä jatkaa lausettasi.
Sinä: "Minä en ole koskaan..."
Ystävä: "... käynyt Tallinnassa."
196

Perfektin käyttöä
Perfekti on hyvin tavallinen menneen ajan verbimuoto. Sillä on monta tehtävää.
Käytä perfektiä silloin,
1) kun olet tehnyt jotakin, mutta et kerro tarkemmin, milloin
Olen käynyt Italiassa monta kertaa.
Olen asunut Espanjassa.
Huom! Jos kerrot tarkemmin, milloin teit jotakin, käytä imperfektiä.
Kävin Italiassa vuonna 1995.
Asuin Espanjassa puoli vuotta vuonna 1999.
2) kun se, mitä olet alkanut tehdä joskus aikaisemmin, jatkuu vielä
Olen asunut Suomessa puoli vuotta. (Ja asun edelleen.)
Olen opiskellut suomea kolme kuukautta. (Ja opiskelen vielä lisää.)
Huom!
Asuin Suomessa puoli vuotta. (En asu enää Suomessa.)
Opiskelin suomea vain kolme kuukautta. (En opiskele enää.)
3) kun et ole vielä tehnyt jotakin, mutta voit vielä tehdä (sinulla on vielä
mahdollisuus).
En ole vielä lukenut sitä kirjaa. (Mutta ehkä luen sen joskus.)
En ole vielä koskaan käynyt savusaunassa. (Mutta ehkä käyn joskus.)
Huom!
Perfektiä käytetään silloinkin, kun toiminnasta on jäljellä jotakin, jonka voi
edelleen haistaa, tuntea, nähdä jne.
Katso! Maa on valkoinen. Yöllä on satanut lunta.
Hyi! Täällä haisee. Täällä on poltettu tupakkaa.
Huom!
Perfektiä käytetään myös tulevan ajan, futuurin, ilmaisemiseen. Silloin sen
yhteydessä on (futuurinen) preesens.
Hei, voitko lainata tuon kirjan minulle, kun olet itse lukenut sen?
Menen kauppaan heti, kun olen saanut tämän artikkelin valmiiksi.
Huom!
Vaikka lauseessa olisi tarkka ajan ilmaus, käytämme perfektiä, kun puhumme
elossa olevan ihmisen syntymäajasta, talon rakentamisvuodesta jne.
- Milloin sinä olet syntynyt?
- Olen syntynyt vuonna 1983.
- Milloin Helsingin kaupunginmuseo on rakennettu?
- Se on rakennettu vuonna 1843.
197

( Kappale jj)
Tehtävä 7 Jutelkaa siitä, mitä a) olette joskus tehneet b) teitte esimerkiksi eilen,
viime kesänä, viime vuonna...
Malli: Olen käynyt suomalaisessa saunassa.
Viime kesänä kävin savusaunassa.
Passiivin perfekti
on tu/ty, ttu/tty
on maksettu
on tehty
on käyty
Negatiivinen
ei ole tu/ty, ttu/tty
ei ole käännetty
ei ole tehty
ei ole pesty
Passiivin perfektin muodossa apuverbinä on o//o-verbin yksikön 3. persoona on/ei ole.
Varsinainen verbi on tu/ty, ttu/tty -muodossa eli samassa muodossa, jota käytetään passiivin
imperfektin negatiivissa (ks. kpl 7).
Vertaa Puhekieltä
Me olemme käyneet Suomenlinnassa. Me ollaan käyty Suomenlinnassa.
Me on käyty Suomenlinnassa.
Me emme ole tehneet mitään erikoista. Me ei olla tehty mitään erikoista.
Me ei o tehty mitään erikoista.
Puhekielen me-persoonan muotona käytetään passiivin perfektiä.
Me-muodon perfektissä o//o-verbikin on usein passiivissa: ollaan/ei olla.
198

Tehtävä 8
Malli:
Tehtävä 9
Tehtävä 10
Malli:
Vastaa kysymyksiin niin, että käytät perfektiä.
Milloin lasku maksetaan? - Se on jo maksettu.
Milloin kirja käännetään?
Milloin talo maalataan?
Milloin huone siivotaan?
Milloin liput ostetaan?
Milloin tehtävät tehdään?
Mieti, miten sanoisit seuraavat lauseet kirjakielellä.
Me ei olla tehty mitään erikoista.
Me ollaan oltu täällä vasta pari päivää.
Me ei olla opiskeltu italiaa.
Me ollaan nyt luettu nämä kirjat.
Ollaanko me maksettu liput?
Keskustelkaa perheestä ja sukulaisista.
Isäni on 56-vuotias. Hän on syntynyt vuonna...
Tehtävä 11 Keskustelkaa siitä, mitä olette tehneet Suomessa.
Malli: Minä olen oppinut suomea. Olen oppinut hiihtämään.

(Kappale 12)
(Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan konditionaalit eli passiivin
konditionaalimuodot.)
Vietettäisiin erilainen joulu
Teemu:
Piia:
Teemu:
Piia:
Teemu:
Piia:
Mitä jos mentäisiin jouluksi jonnekin etelään.
Unohdettaisiin koko joulu!
Mitä sinä hyvä mies höpiset? Että lähdettäisiin jouluksi
pois? Että ei vietettäisi perinteistä suomalaista joulua
täällä kotona? Oletko sinä tullut hulluksi?
Tehtäisiin jotain erilaista. Matkustettaisiin johonkin
lämpimään paikkaan, Kanariansaarille tai Thaimaahan tai...
Päästäisiin pois tästä jouluhulinasta.
No mutta eihän etelässä joulu tuntuisi joululta! Ei ole
lunta, ei joulukuusta, ei kinkkua, sukulaisia, ei lahjoja, ei
mitään.
No juuri niin. Saataisiin levätä. Eikä parin viikon loma
tulisi edes kalliimmaksi kuin joulu täällä kotona.
Ihan hullu ajatus. Joulua pitää viettää niin kuin sitä on
aina vietetty.
201

Teemu:
Piia:
Teemu:
Piia:
Teemu:
Piia:
Teemu:
Ajattele nyt. Maattaisiin kaikessa rauhassa rannalla,
otettaisiin aurinkoa, uitaisiin, syötäisiin hyvää ruokaa,
juotaisiin viiniä... Ei kiirettä, ei stressiä.
No mutta hyvänen aika! Eihän me edes huomattaisi,
että on joulu, jos me istuttaisiin jonkun palmupuun alla
uimapuvut päällä.
Miksi sinä et koskaan halua tehdä mitään uutta?
Voitaisiinhan me katsoa kalenterista, milloin on
jouluaatto ja sitten toivottaa hyvää joulua toisillemme vaikka
palmun alla.
Kuulostaa ihan kamalalta!
Minä haluan jouluaattona
katsoa lahjoja kuusen alla
ja syödä kinkkua.
Huom!
tuntua / kuulostaa + Ita/ltä
Etelässä joulu ei tunnu joululta.
Kuulostaa kamalalta!
No sen minä kyllä haluaisin nähdä. Sinä makaat kuusen
alla ja syöt kinkkua.
Joo joo, hyvä vitsi! Tiedät kyllä mitä minä tarkoitan.
Piia-kulta, mietittäisiin vielä. Oltaisiin kerrankin
kaksistaan, vain sinä ja minä. Ja kyllä sinä lahjankin saisit,
vaikka se ei olisikaan kuusen alla.
Koti-ilta
Teemu:
Piia:
Teemu:
Piia:
Mitä tehtäisiin? Mentäisiinkö vaikka elokuviin?
Mitä jos ei lähdettäisi mihinkään. Oltaisiin kotona,
vuokrattaisiin joku kiva video ja tilattaisiin pitsaa.
Istuttaisiin sohvalla ja katsottaisiin televisiota.
Vuokrattaisiin video, tilattaisiin pitsaa? Tulee aika
kalliiksi. Voitaisiinhan me tehdä pitsaa itsekin.
No joo, tee vain! Ollaan sitten kotona!
Tavattaisiinko viikonloppuna
Mirja:
Hei! Mirja täällä. Mitä kuuluu?
Leena:
Moi Mirja! Ei mitään erikoista. Entä sinulle?
Mirja:
No minulla on ollut aika kiireinen työviikko. Onneksi on
viikonloppu edessä.
Leena:
Joo, sama täällä. Pomo ehdotti, että me pidettäisiin
firman pikkujoulut ensi viikolla.
Mirja:
Sehän hauskaa! Mutta tavattaisiinko me tänä
viikonloppuna?
Leena:
Joo tavataan! Mentäisiinkö jonnekin syömään ja
juttelemaan?
Mirja:
Mennään vaan. Juteltaisiin kaikessa rauhassa pitkästä
aikaa.

Mitä me ostettaisiin heille
Veikko:
Nyt meillä on lahjat melkein kaikille.
Mutta mitä me ostettaisiin sinun äidillesi ja isällesi?
Meeri:
Minulla on idea. Mitäs jos annettaisiin heille viikonloppu
jossakin kylpylässä.
Veikko:
Ei hassumpi ajatus. Miten me
se järjestettäisiin? Pitäisikö meidän
Huom!
ostaa lahjakortti johonkin? He saisivat
ei hassumpi ajatus =
sitten itse valita, milloin menisivät.
aika hyvä ajatus
* * *
Tapaninpäivänä
Venla: Hei Jouni, mitä jos kutsuttaisiin naapurit meille
tapaninpäivänä? Tarjottaisiin glögiä ja vaikka pipareita. Ei mitään
ihmeellistä.
Jonne: Voi ei! Eikö me voitaisi olla tapanina vaan ihan
kaksistaan? Nukuttaisiin pitkään. Levättäisiin ja luettaisiin jou-
lulahjakirjoja. Aattona ja joulupäivänä on ihan tarpeeksi
hulinaa.
Venla: Mitä ihmeen hulinaa? Mehän mennään aattona minun
vanhempieni luokse ja joulupäivänä sinun äitisi luokse
syömään.
Jonne: No ketä me sitten pyydettäisiin meille?
Venla: Ainakin Virtaset tuosta seinän
takaa, Halosen Seppo
yläkerrasta ja se ystävällinen Kirjakieltä: Seppo Halonen
vanha täti tuolta alakerrasta. Puhekieltä: Halosen Seppo
jonne: Mutta eihän me edes Tuttavallisessa puheessa usein käy-
tunneta häntä. tettY ilmaus (sukunimi genetiivissä,
Venla: No sitten tutustuttaisiin! sen iälkeen etunim')-
203

(Kappale 12)
Mitä jos käveltäisiin kotiin
Jonne: No nyt pitäisi löytää taksi. Bussit eivät enää kulje.
Venla: Niin, tai kuule, mitä jos käveltäisiin kotiin. Kävely voisi
tehdä hyvää. Nukuttaisiin paremmin.
Jonne: Käveltäisiin kotiin? Mutta mehän jäädyttäisiin. Täällä on
kylmä!
Venla: Höpsis! Kävellään reippaasti! Ilmakin on ihana, kirkas
taivas, täysikuu ja tähdet tuikkivat. Katso nyt!
Jonne: Niin no. Hei, tuolla on vapaa taksi. Taksi! Taksi!
* 	* *
Kysymyksiä ja vastauksia
Mitä te tekisitte, jos saisitte lottovoiton?
- Me ostettaisiin omakotitalo ja isompi auto.
- Me matkustettaisiin maailman ympäri.
- Me autettaisiin meidän lapsia, annettaisiin heille rahaa ja pantaisiin
loput rahat pankkiin.
- Kauheaa, en minä tiedä. Ei me Yrjön kanssa varmaan osattaisi tehdä mitään
ainakaan aluksi. Oltaisiin niin kuin ennenkin. Vai mitä mieltä sinä olet, Yrjö?
- Että, mitä?
(Dialogeissa on lihavoitu objektit.)
Jouluvalmisteluja
Sirpa: Jaska, mitä jos tänä vuonna ostettaisiin valmis kinkku?
Janne: En minä oikein tiedä, kyllä
kinkku täytyy paistaa itse. Huom!
Se maistuu paremmalta. maistua + Ita/ltä
Sirpa: No onhan se niin. Se täytyisi Se maistuu paremmalta,
tilata pian. Voisitko sinä
käydä hallissa tilaamassa kinkun? Haetaan se sitten pari
päivää ennen jouluaattoa.
Janne: Voinhan minä. Riittääkö kymmenen kilon kinkku?
Sirpa: Riittää riittää. Joulukuusi ostetaan vasta aatonaattona.
Koristellaan se sitten aattoaamuna, niin kuin ennenkin.
Janne: Entäs juomapuoli? Meidän täytyy ostaa ainakin limsaa
lapsille, niin ja meille viiniä ja olutta. Ja kai me aikuiset
otamme snapsin alkupalojen kanssa?
Sirpa: Tietysti. Voisitko sinä hankkia juomat? Osta kuule vielä
pullo glögiä. Juodaan lasillinen kuumaa glögiä ennen
ruokailua.
204

Janne: Entäs muu ruoka? Kai me muutakin syömme kuin
kinkkua?
Sirpa: No totta kai. Minä olen jo tehnyt kaikki laatikot.
Ne ovat pakastimessa.
*
- nMxdlia
- tilliä
- kinkku
- lanUuiacdlkko'
Onko lahjat ostettu
Janne:
Ollaanko me jo hankittu lahja kaikille?
Sirpa:
Samille ei ole vielä mitään. Mitä 17-vuotias poika haluaisi?
Kamalan vaikeaa. Eikä meillä ole vielä mitään sinun äidille-
sikään.
Janne:
Ostetaan Samille joku tietokonepeli.
Sirpa:
No entäs sinun äidillesi? Hänellähän on jo kaikkea.
Janne:
Mitä jos ostettaisiin äidille
kännykkä?
Sirpa:
Luuletko, että äitisi haluaisi
kännykän?
Janne:
No miksi ei? Kaikillahan
nykyään on kännykkä.
* * *
205

Onko joulukortit lähetetty
(Sirpa ja Janne ovat saaneet joulukortteja. Janne lukee.)
Janne: "Hauskaa joulua koko perheelle!
Liisa ja Matti perheineen."
"Hyvää joulua ja onnellista
uutta vuotta toivottaa Kalevi."
"Rauhallista joulua toivottavat..."
Hei Sirpa, tule katsomaan.
Keneltä tämä kortti on?
Minä en saa selvää näistä nimistä.
Sirpa: No näytä. Tämä on Mirjamilta
ja Vesalta.
Janne: Keneltä?
Sirpa: No etkö muista? Me tavattiin
heidät Lapissa viime helmikuussa. 1
Voi kauheaa! Me ei olla lähetetty heille joulukorttia.
Minun täytyy heti lähettää heille joulukortti.
Janne: Onko pakko? Eihän me tunnetä heitä ollenkaan.
Sirpa: On on. Mihin minä panin sen osoitteen...?
* 	* *
Muistatko minut
Maarit: Hei Kaisa, muistatko minut? Ei olla tavattu pitkään aikaan.
Kaisa: Maarit! No hei. Totta kai minä sinut muistan!
Oltiin koulussa samalla luokalla.
Maarit: Tuntuu, että siitä on ikuisuus.
Kaisa: No niin tuntuu. Mutta arvaa kenet minä tapasin
sattumalta viime viikolla? Laurin! Muistatko sinä hänet?
Maarit: Muistan hyvin, mutta en ole nähnyt häntä sen jälkeen,
kun koulusta päästiin.
- Oletko kuullut mitään Veerasta ja Valerista? Mitä heille kuuluu?
- Heille kuuluu oikein hyvää. Näin heidät pari päivää sitten. He kutsuivat
meidät heille kylään. Enkö minä kertonut sinulle?
- No et kertonut. Mutta onpa hauskaa tavata heidät pitkästä aikaa!
Milloin me mennään?
- No, me ei sovittu mitään tarkkaa päivää. He sanoivat soittavansa
lähipäivinä.

(Dialogeissa lihavoitu sääilmaisuja.)
Säätiedotuksia
- "Hyvää huomenta säätiedotuksesta. Tänään sataa lunta koko maassa.
Aamupäivän kuluessa lämpötila laskee. Pakkanen kiristyy koko
maassa."
- "Autoilijoita varotetaan liukkaasta
ajokelistä. Runsas lumisade haittaa
näkyvyyttä koko maassa. Sää kylmenee
koko maassa."
* 	* *
Huom!
runsas lumisade
= lunta sataa paljon, runsaasti
Liukas keli
Helena: Hei, huomenta! Voi kauheaa! Onpa liukasta! Katu on ihan
jäässä. Ja minäkin olen ihan jäässä - tosi kylmää...
Maire: Hei hei, huomenta vaan. Joo, on tosi liukas keli. Yöllä on
ollut pakkasta. Auton ikkunat ovat ihan jäässä.
Helena: Miksi tätä pihaa ei ole hiekoitettu? Eihän tässä pääse
eteenpäin.
Maire: Sanos muuta! Minä olen menossa keskustaan, voinko
tarjota sinulle kyydin?
Helena: Voisitko? Se olisi kivaa, kiitos.
*
(Maire ja Helena ajavat kohti kaupunkia. On alkanut sataa lunta.)
Maire: Onpa kauhea lumisade. Täytyy ajaa varovasti. Tie on ihan
jäässä. Toivottavasti sinulla ei ole kauhea kiire.
Helena: Ei ollenkaan, aja vaan hitaasti. Kai tässä autossa on
talvirenkaat?
Maire: No totta kai!
(Tullaan kaupungin keskustaan.)
Helena: Hei, sinä voit jättää minut tähän. Tästä ei ole pitkä matka
työpaikkaani.
Maire: Tähän ei saa pysähtyä. Sopiiko, että jätän sinut tuohon
seuraavaan kadunkulmaan?
Helena: No totta kai, sopii hyvin. Huom!
Kiitos nyt oikein paljon kyydistä, jättää + mihin?
Maire: Eipä kestä. Hyvää työpäivää! voit jättää minut tähän.
Helena: Kiitos samoin. Hei hei! Jätän sinuttuohonseuraavaan
* 	* * kadunkulmaan.
207

(Kappale 12)
Kauhea pyry
Tuuli:
Visa:
Huom!
näyttää + Ita/ltä
Kaikki näyttää heti valoisammalta.
Tuuli:
Hei, huomenta. Kauhea pyry, ei meinaa eteensä nähdä.
Huomenta huomenta. No niin on!
Vaikka onhan se mukavaa,
Kirjakieltä
Ei melkein
näe eteensä.
että saadaan lunta. Ei ole
niin pimeää, kun maa on
valkoinen. Kaikki näyttää
heti valoisammalta,
kun on lunta maassa.
Niin, totta! Mutta silti aamulla kun menee töihin
on pimeää - ja kun pääsee töistä on taas pimeää.
On se niin väsyttävää!
Puhekieltä
meinata (4)
Ei meinaa
eteensä nähdä.
Teemu: Kyllä tämä talven kylmyys ja pimeys väsyttää.
Piia: Niin. Mutta kesällä sinä aina valitat, ettet voi nukkua,
kun yölläkin on valoisaa. Sinä et ole koskaan tyytyväinen
mihinkään.
Mitä mieltä olet talvesta? Mitä teet talvella?
- 	No, kyllä minä tavallaan tykkään talvesta.
Minä käyn joskus
hiihtämässä, joo ja käyn
minä myös pilkillä
pari kertaa talvessa.
Huom!
käydä pilkillä
= käydä jäällä onkimassa
- Oi voi, minä rakastan talvea ja lunta! Minusta on ihanaa istua kotona,
polttaa kynttilöitä. Ulkona on pimeää ja kylmää, mutta sisällä on
lämmintä - ja tunnelmallista.
- Minä inhoan talvea! Aamulla on pimeää, päivällä on pimeää, illalla on
pimeää ja aina on kylmä, sataa lunta, on liukasta, vaikea kävellä...
- No, kyllähän minä talvesta jotenkin tykkään, mutta saisi olla vähän
vähemmän lunta. Nämä lumityöt vähän rasittavat.
- Eihän täällä Helsingissä oikeaa talvea olekaan!
Katsokaa nyt itse! Lumi on mustaa, kadut
täynnä loskaa, mereltä tuulee, aina on kylmä.
Tulkaapa meille Lappiin! Siellä talvi on talvi,
lumi on valkoista, siellä voi nauttia talvesta.
Huom!
nauttia + sta, stä
Lapissa voi nauttia talvesta.
208

Tehtävä 1
Tehtävä 2
- Me ollaan eläkkeellä, mies ja minä, ei me viitsitä talvea
viettää täällä kylmässä, me mennään etelän lämpöön talveksi.
Ollaan siellä kolme kuukautta - tammikuusta huhtikuuhun.
Tullaan sitten keväällä takaisin kuin muuttolinnut.
Ai missä me vietetään talvea? No Teneriffalla.
*
- Liian kylmää! Minä olen kotoisin Etelä-Italiasta.
Vaikka olen asunut Suomessa jo viisi vuotta, Huom!
en ole vieläkään tottunut talveen.
* 	* *
Sääilmaisuja
(Sääilmaisuja on myös kappaleessa 7.)
Sataa lunta.
Pyryttää.
On pakkasta.
Ulkona on kylmää.
Talvella on pakkasta.
Sää kylmenee = tulee kylmemmäksi
Sää lämpenee = tulee lämpimämmäksi
Millaista Suomessa on talvella?
Talvella on kylmää ja pimeää.
Suomessa on liian kylmää.
On liukasta.
Kun lauseessa ei ole subjektia, säätilaa kuvaileva adjektiivi on partitiivissa. Lauseen alussa on
usein ajan tai paikan adverbiaali (Talvella, Suomessa).
olla jäässä
Maa on jäässä.
Järvi on jäässä, (jään peittämä)
Puhekieltä
Minulla on hirveän kylmä. Minä olen ihan jäässä.
Etsi dialogeista ilmauksia, joilla kuvataan säätilaa.
Selitä omin sanoin, mitä tapahtuu, kun a) lämpötila laskee b) pakkanen
kiristyy c) sää kylmenee d) sää lämpenee.
tottua + mihin
En ole tottunut talveen.
On kova lumisade.
On kova pyry.
On kova pakkanen.
Vertaa
Talvi on kylmä ja pimeä.
Suomessa on kylmä ilma.
On liukas keli.
209

Jouluvalot
Raija: Kuule, Olavi, nyt kyllä laitetaan jouluvalot
tuohon pensaaseen...
Olavi: Nytkö? Hetikö? Nythän on vasta marraskuu.
Raija: Ei... nythän on joulukuu, hyvä mies!
(Ryhtyvät ripustamaan jouluvaloja pihapensaaseen.)
Raija: Mä haluaisin tänne ensin laittaa...
Olavi: Jos mä vähän jeesaan sua... Kirjakieltä: auttaa
noin, jatka sinä siitä. Puhekieltä: jeesata (4)
* 	* *
Jouluostoksilla
Milja: Hei, Eila!
Eila: Hei!
Milja: Oletko sinäkin
jouluostoksilla?
Eila: Joo olen. Kyllä tämä on
rasittavaa, oikea joulu- I
ruuhka... Minä en ymmärrä Oletko sinäkin jouluostoksilla?
tätä jouluhysteriaa.
Ennen sitä vain nautittiin
joulurauhasta.
Milja: Niin, mutta ehkä ennen oli enemmän aikaa. Mut kuule,
minun pitää vielä käydä tuolta ruokaosastolta hakemassa
siirappia... Me leivotaan pipareita ylihuomenna. Mutta
tavattaisiinko kohta tuolla yläkerran kahvilassa? Juotais
vaikka kahvit tai vaikka glögit, niin jaksetaan sitte taas jatkaa.
Eila: No tavataan, tule sinne kun ehdit, minä taidan mennä
sinne jo heti...
Milja: Okei, nähdään! Hei! Kirjakieltä: juotaisiin
* 	* * Puhekieltä: juotais
Työpaikalla vietetään pikkujoulua
Tanja:
Tässä on tätä glögiä. Olkaa hyvä! Ottakaa vain.
Markku:
No niin, hyvää joulua kaikille! Kiitos tämän vuoden
aherruksesta - kyllä te olette loistavaa henkilökuntaa.
Hyvää joulua!
Kaikki:
Hyvää joulua!
(laulua)
Ghadi:
En minä osaa.
Tanja:
Tämä glögi on kyllä niin
hyvää, että vaikea tässä on
enää ajatella työasioita... . ,
9 1 Pikkujouluna juodaan glogia.
Tero:
Voi kun olisi jo joulu...

Tanja:
Ei vielä - kaikki on vielä tekemättä!
Tero:
Aha, selvä joulustressi...
Tanja:
Ähh, eikä ole!
Markku:
Ai niin, minun täytyy käydä vielä hoitamassa yksi asia
perheen joulukuusi, mutta tulen kyllä kohta takaisin.
Tero:
Joo, mene vain...
Tanja:
Me juodaan tätä glögiä sillä aikaa, kippis!
Tero:
(vaivihkaa Markulle)
Älä unohda sitä pukkijuttua...
Markku:
Pukki...? Joulupukki!
Tero:
Shhh!
Markku:
Joulupukki! Nyt tuli kiire!
* * *
Joulukuusen osto
Satu:
Markku ja
lapset:
Satu:
Markku:
Ja muistakaa sitten, että sen joulukuusen pitää olla
tuuhea ja tasaoksainen ja siinä pitää olla käpyjä ja...
kaikennäköstä!
Joo joo.
Nähdään kohta, mä käyn tuolla kaupassa sillä välin.
Terve!
(Ollaan kuusenmyyntipaikalla.)
Markku: No niin, tässähän meillä
on joulukuusi, mitäs te
tästä tykkäätte?
Lotta: Tämä on hieno kuusi,
otetaan tämä!
Miina: Mutta siinä ei ole käpyjä.
Myyjä: Onhan täällä kaksi käpyä.
Markku: Niin no niistä kävyistä...
Onhan tämä tuuhea...
ja tasaoksainen. (Tutkii kuusta.)
Paljonko tämä maksaa?
Myyjä: Viisikymmentä euroa.
Tämä on hieno kuusi;
otetaan tämä!
21 1

(Kappale 12)
n
Kirjakieltä: saanko minä
Puhekieltä: saanks mä
Pikkujoulupukki
(Pikkujoulu jatkuu, Markku on joulupukkina ja
jakaa pikkupaketteja.)
(laulua)
Tanja: Hei, saanks mä lahjan?!
Pukki No niin! Onpa näitä paljon.
(Markku): Täällä on ollut kilttejä lapsia!
Onko se Tanja ollut kiltti ?
Tanja: On - ihan liian kiltti!
Pukki: Hyvä, sillä lailla!
Tanja: Näin pieni lahja!
Pukki: Täältä näitä löytyy
kyllä kaikille kilteille
lapsille...
Tanja: Sä sait noin ison lahjan! Täältä näitä löytyy...
Pukki: Täällä on tämmönen pienempi.
Harri: Mä en oo kyllä ollu kiltti.
Pukki: Pukki tietää totuuden! Ja Tero - onko se Tero ollut kiltti?
Tero: Kiltimpi kuin se meidän Markku...
Pukki: Markku - kuka Markku?!
Hyvää joulua!
Jlquää ja teudAaUidia joulua.
{Ja onnellista mdta vuotta!
212

Passiivin konditionaali, preesens
m m m mm m m mmm mm m m mm mmmm ■■
ttaisiin Maisiin täisiin täisiin
Passiivin konditionaalin pääte on ttaisiin/ttäisiin (verbityypeissä 1,4 ja 5) ja
täisiin/täisiin (verbityypeissä 2 ja 3).
Mentäisiin etelään.
Maattaisiin rannalla.
Verbityyppi 1
lukea
ottaa
antaa
pitää
tietää
(minä) luen
otan
annan
pidän
tiedän
a ■=> e
ä ■=> e
luettaisiin
otettaisiin
annettaisiin
pidettäisiin
tiedettäisiin
Pääte liitetään minä-persoonan vartaloon verbityypissä 1.
Vartalon viimeinen vokaali a/ä ■=> e tunnuksen edellä: annettaisiin, pidettäisiin, tiedettäisiin.
Verbityypit 2 ja 3
Tyyppi 2
juoda
syödä
tehdä
Tyyppi 3
olla
kävellä
mennä
juotaisiin
syötäisiin
tehtäisiin
oltaisiin
käveltäisiin
mentäisiin
Verbityypit 4 ja 5
Tyyppi 4
tavata
herätä
Tyyppi 5
valita
tarvita
tavattaisiin
herättäisiin
valittaisiin
tarvittaisiin
213

(Kappale 12)
Tehtävä 3
Malli:
Negatiivinen (kielteinen) passiivin konditionaali
Negatiivinen sana on ei. Verbimuodosta otetaan pois kaksi viimeistä kirjainta
(-in).
Puhekielessä passiivin konditionaalin tunnus voi olla myös (t)tas/(t)täs, (t)tais/(t)täis.
Passiivin konditionaalin käyttöä
Hypoteesi (Jos...)
Jos luettaisiin enemmän, tiedettäisiin enemmän.
Ehdotus
Lähdettäisiin jouluksi etelään.
Tehtäisiin jotakin erilaista.
Mentäisiinkö elokuviin?
Tavattaisiinko viikonloppuna?
Mitä jos vuokrattaisiin video.
Mitä jos käveltäisiin kotiin.
Mitä jos ei mentäisi mihinkään.
Puhekielen me-persoonan konditionaali
Jos me saataisiin lottovoitto, me ostettaisiin omakotitalo.
(Vrt. Me ostaisimme omakotitalon.)
Me ei tehtäisi mitään.
(Vrt. Me emme tekisi mitään.)
Tee ehdotus. Muuta lauseiden verbi passiivin konditionaaliin.
Mennäänkö elokuviin? Mentäisiinkö elokuviin.
Annetaanko heille lahjakortti?
Kutsutaanko naapurit meille?
Tehdäänkö pitsaa?
Tavataanko viikonloppuna?
Jutellaan kaikessa rauhassa.
Matkustetaan vaikka Thaimaahan.
Tilataan pitsat kotiin.
mentäisiin
ostettaisiin
ei mentäisi
ei ostettaisi
Kiijakieltä
mentäisiin
ei ostettaisi
mentäis, mentäs
ei ostettais, ostettas
Puhekieltä
214

Tehtävä 4
Malli:
Tehtävä 5
Malli:
Tehtävä 6
Malli:
Tee ehdotuksia ystävällesi. Käytä juuri oppimaasi passiivin konditionaalia.
Mitä jos mentäisiin kahville.
Muuta seuraavat me-verbimuodot puhekielen muotoon.
Me lähtisimme lomalle. o Me lähdettäisiin lomalle.
Jos me saisimme paljon rahaa, me voisimme tehdä vaikka mitä!
Me viettäisimme joulua etelässä.
Me antaisimme rahaa lapsillemme.
Me pitäisimme juhlat ystäville.
Me emme tekisi mitään erikoista.
Me eläisimme niin kuin ennenkin.
Me auttaisimme meidän lapsia.
Tiedäthän, mistä verbistä kappaleiden dialogeissa olevat passiivin koditio-
naalimuodot on tehty? Mikä on verbin infinitiivi eli perusmuoto?
vietettäisiin cr> viettää
Objektista
(Objektista puhutaaan myös kappaleissa 6,8 ja 10).
Milloin ei voi käyttää n-objektia
Objekti ei voi olla n-muodossa, jos
1) lause on nesessiivinen Vertaa
Meidän täytyy ostaa kinkku. Me ostamme kinkun.
Meidän täytyy tilata se pian. Me tilaamme sen pian.
2) lauseen verbi on passiivissa Vertaa
Joulukuusi ostetaan vasta aatonaattona. Me ostamme joulukuusen.
Ostetaan Samille tietokonepeli. Me ostamme Samille tietokonepelin.
Ostettaisiin äidille kännykkä. Ostamme äidille kännykän.
3) lauseen verbi on imperatiivissa Vertaa
Osta pullo glögiä! Ostan pullon glögiä.
Kaikki muut objektin muodot ovat mahdollisia.
Ostetaan glögiä.
Ei osteta kännykkää.
Osta nuo kengät!
Älä osta tietokonepeliä!
215

(Kappale 12)
Tehtävä 7
Missä muodossa lauseen objekti on?
Meidän täytyy ostaa Samille (lahja).
Ostettaisiinko äidille (kännykkä)?
Käy ostamassa (joulukuusi)!
Mitä jos vuokrattaisiin (video)?
Haetaan (joulukuusi) ennen aattoa.
Juodaan (yksi lasillinen) glögiä.
Meidän täytyy ostaa (viini ja olut).
Ei osteta (kännykkä).
Ei vuokrata (video).
Objektina persoonapronominit ja ftt/fto-kysymyspronomini
Vertaa seuraavia lauseita.
Persoonapronomineilla ja kysymyspronominilla kuka on vain kaksi mahdollista objektimuotoa:
t-muoto (kenet, minut) ja partitiivi (ketä, minua). Niillä ei ole »-päätteistä objektia.
(Persoonapronominien partitiivi, ks. kappale 3.)
Muistatko minut?
Näin sinut eilen.
Tapasin hänet eilen.
He kutsuivat meidät.
Kutsumme teidät.
Näin heidät.
Kenet sinä tapasit?
Muistatko Laurin?
Näin Laurin eilen.
Tapasin Laurin eilen.
He kutsuivat Laurin ja Maijan.
Kutsumme Laurin ja Maijan.
Näin Laurin ja Maijan.
Tapasin Laurin.
Negatiivilausessa on partitiivi!
En tunne häntä.
Ei kutsuta heitä.
En tunne Lauria.
Ei kutsuta Lauria.
216

Tehtävä 8
Laita pronomini lauseeseen.
Tapasin (hän) eilen.
Me tavattiin (he) Lapissa.
(Kuka) me kutsuttaisiin meille tapaninpäivänä.
En tunne (hän).
Eihän me edes tunneta (he).
Kutsumme (te) meille.
Miksi (minä) ei ole kutsuttu?
Kyllä (sinä) on kutsuttu. Tervetuloa!
* 	* *
Puhekielen persoonapronominien objektimuodot ovat
t-muodot
Partitiivi
mut
mua
sut
sua
sen
sitä
meiät
meitä / meit
teiät
teitä / teit
ne
niitä / niit
Kirjakielessä
Puhekielessä
Minä tunnen sinut.
Mä tunnen sut.
Tapasin hänet eilen.
Tapasin sen eilen.
Minä näin heidät eilen.
Mä näin ne eilen.
Minä en tunne häntä.
Mä en tunne sitä.

Kielioppihakemisto
Hakusanan kohdalla oleva numero viittaa kappaleeseen, jossa asiaa on käsitelty.
ablatiivi (Ita/ltä) 2, 4
adessiivi (lla/llä) 2, 4
aikamuotoja 2, 7, 11
ainesanat 3, 4, 9
allatiivi (Ile) 1, 4
as/äs-sanat 6, 10
astevaihtelu 2, 4, 10
avoin paikka 4
demonstratiivipronominien partitiivi 3
demonstratiivipronominien paikallissijat 4
demonstratiivipronominit monikossa 9
e-sanat 2
elatiivi (sta/stä) 4
elatiivin käyttöä 1 (kiitos, kotoisin + sta/stä)
genetiivi (n) 5
genetiivi + postpositio 5
hVn 4
i-monikko 9
i-sanat 5
illatiivi (Vn, hVn, seen) 4
imperatiivi 8, 10
imperfekti 7
in-sanat 10
inessiivi (ssa/ssä) 4
infinitiivit (verbin perusmuoto) 1, 2, 4
infinitiivin vartalo 2
is-sanat 5
järjestysluvut 5
kaan/kään 5
kappalesanat 9
kieltoverbi 2
kin 5
ko/kö 1,2
kohtelias kysymys 6
kolmas III infinitiivi (maan/mään, massa/
mössö; masta/mästä) 4
komparatiivi (mp/) 5
konditionaali (isi) 6, 12
konditionaalin käyttöä 6
konsonanttivaihtelu 2, 4, 10
kysymys 1, 2, 3, 6,10
kysymyspronominin kuka akkusatiivi 12
kysymyspronominin kuka genetiivi 5
kysymyspronomini mikä 3, 10
kysymyspääte ko/kö 1, 2
kä 5
fcöyc/ö-verbin käyttö 7
liitepartikkeli kaan/kään 5
liitepartikkeli kin 5
liitepartikkeli Ard 5
lla/llä 2, 4
Ile 1,4
Ita/ltä 2, 4
lukusanat 2
maan/mään 4
massa/mässä 4
masta/mästä 4
me-imperatiivi 4
me-persoona 2
me-persoonan imperfekti 7
me-persoonan konditionaali 12
me-persoonan perfekti 11
me-persoonan ja passiivin ero 2
mielipide 5, 11
mies 5
mikä - mitä 3
monikolliset paikannimet 9
monikko 9
negatiivinen imperfekti 7
negatiivinen passiivin imperfekti 7
negatiivinen verbi (preesens) 2
nen-sanat 3, 4
nesessiivilause 8
nominatiivi (nominin perusmuoto) 3
nominien vartalo 4
nut/nyt, neet 11
objekti 6, 8, 10, 12
omistusliite 5
218

omistusrakenne 5
os/ös-sanat 8
paikallissijat 4
us/ys-sanat 6
vartalo 1, 3, 4, 10
verbien vartalo 2
paikallissijojen erikoiskäyttöä (kahville, lomalle; Verbityypit 1, 2
passiivin imperfekti 7
passiivin konditionaali 12
passiivin perfekti 11
passiivin preesens 2
perfekti 11
perfektin käyttö 11
persoonapronominit 1, 3, 5, 12
persoonapronominien adessiivi 5
persoonapronominien akkusatiivi 12
persoonapronominien genetiivi 5
persoonapronominien allatiivi 1
persoonapronominien partitiivi 3
persoonapronominien vartalo 1
persoonapäätteet 1
perusmuoto (nominatiivi 3, infinitiivi 1, 2, 4)
positiivinen imperfekti (#, si) 7
possessiivisuffiksi (m, si, nsa/nsä, mme,
fine) 5
postpositio 5
preesensvartalo 2
sanatyypit: raide 2, 4; nainen 3, 4; posti 5f
nimi 5, pieni 5, uusi 5, kallis 5; lounas 6;
kysymys 6; mainos 8; soitin 10; hammas 10
seen 4
si-sanat 5
ssa/ssä 4
sta/stä 1,4
suljettu paikka 4
superlatiivi (#/i)5
tempuksia 2, 7, 11
f-monikko 9
ttu/tty 11
matkalle) 4
partitiivi (yks.) 3
partitiivin käyttöä 3
passiivi 2, 7, 11, 12
vertailu 5
Vn 4
yksikön nominatiivi 3
yksikön partitiivi 3
219

Aiheiden mukainen hakemisto
ajanvaraus 8
apteekissa 8
asuminen 5
auton korjaus 10
hyvästelyjä 1
ilmansuunnat 4
joulu 12
junassa 1
järjestysluvut 5
kahvilassa 1
kansat 1
kaupassa 9
kellonaika 2
kodinkoneet 10
kulkuväline 2
kuukaudet 5
kylässä 5
lomalla 7
lukusanat 2
lukusanat puhekielessä 2
lääkärissä 8
maat 1
matkalla 7
matkatoimistossa 6
mielipiteen ilmaiseminen 11
muutto 9
opastusta 2
ostoksilla 3
ostoslista 3
pankissa 6
perhe 5
perhejuhlia 9
pesutuvassa 10
postissa 6
päivämäärä 5
raitiovaunu 2
ravintolassa 3
ruokakeskustelua 3
sairastaminen 8
suku 5
sääilmauksia 7, 12
taidenäyttely 11
taloustavaroita 9
teatteri 11
teitittely 1
tervehdyksiä 1
terveyskeskus 8
terveyssanastoa 8
tien kysyminen 2
toivotuksia 1
torilla 3
tuliaiset 9
tutustumista 1
vaateostoksilla 10
valuutanvaihtoa 6
vapaa-aika 11
viikonpäivät 4
vointi 8
vuodenajat 7
väline 2
220

Tehtävien vastaukset
Tehtävät, joissa yhden, oikean vastauksen antaminen olisi mahdotonta,
on jätetty ilman ratkaisuja.
Millainen kieli suomi on?
Tehtävä 2: a/ä taloa, hyvää, kylmää, kirjaa, seinää, lasia, postia; lla/llä taksilla,
bussilla, nopealla metrolla, kynällä, asemalla, kylmällä ilmalla; vat/vät etsivät (etsiä),
tietävät (tietää), tulevat (tulla), menevät (mennä), osaavat (osata), tarvitsevat (tarvita)
Tehtävä 3: ssa/ssä järvimaisemassa, tekstiviestissä, pikkukylässä, porttikäytävässä,
viinipullossa; ta/tä puutyötä, joensuuta, aamuyötä, kesäkuuta; lla/llä työmaalla,
minibussilla, videokameralla, ulkoseinällä, videofilmillä
Kappale 1
Tehtävä 1: tulen, Minä otan/juon, otan, Ei, en halua
Tehtävä 2: Haluatko jotakin? / Mitä sinä haluat? - Juotko jotakin? / Mitä sinä juot? /
Haluatko juoda jotakin? / Juotko kahvia vai teetä? - Syötkö jotakin? / Mitä sinä syöt?
/ Haluatko syödä jotakin? - Otatko jotakin/ Mitä sinä otat? - Tuletko mukaan? /
Tuletko tänne? / Voitko tulla tänne? - Oletko sinä suomalainen? / Mistä sinä olet
kotoisin? - Mihin sinä menet? Menetkö sinä kotiin?
Tehtävä 3: teille, meille, sinulle, teille, meille, minulle, Minulle
Tehtävä 4: Joe on Englannista, Liverpoolista. - Fabrizio on Italiasta, Napolista. -
Susanne on Ranskasta, Lyonista. - Curt on Saksasta, Berliinistä. - Björn on Ruotsista,
Upsalasta. - Herman on Tanskasta Kööpenhaminasta. - Marinella on Puolasta, Kra-
kovasta.
Kappale 2
Tehtävä 1:1) Bussilla. 2) Laivalla. 3) Taksilla. 4) Junalla. 5) Lentokoneella. 6)
Raitiovaunulla. 7) Raitiovaunulla tai metrolla.
Tehtävä 2:1) kynällä 2) tietokoneella 3) tekstiviestillä 4) pankkikortilla 5) haarukalla
Tehtävä 3: Kello on (tasan) viisi. Kello on puoli kuusi. Kello on viisi yli kuusi. Kello on
kymmenen vaille seitsemän. Kello on (tasan) yhdeksän. Kello on kaksikymmentä
vaille kymmenen. Kello on kaksikymmentäviisi vaille neljä. Kello on kymmenen yli
seitsemän. Kello on viisitoista yli yksi. Kello on kaksikymmentä yli yksitoista. Kello on
viisi vaille kolme. Kello on (tasan) yksi. Kello on kaksikymmentä yli yhdeksän.
Tehtävä 4: istun, Maksatko, otamme, lähdemme, voitte, syömme, Saanko, tulen,
Menettekö, luulen, Pääseekö, haluan, Osaatteko, avaan, tarvitsen, Häiritsemmekö,
maksan, ottaa, lähteä, tulla, mennä
Tehtävä 5: 1) Me maksetaan. 2) Me lähdetään. 3) Me tarvitaan. 4) Me mennään. 5)
Me halutaan. 6) Me osataan. 7) Me voidaan auttaa. 8) Me saadaan. 9) Me ollaan
töissä. 10) Me otetaan.
Tehtävä 6: 1) Ei, en tiedä, missä se on. 2) Ei, en ole. 3) Ei, emme käänny vielä. 4) Ei,
hän ei puhu ruotsia. 5) Ei, he eivät asu Helsingissä. 6) Ei, et voi auttaa. 7) Ei, en ha-
221

lua. 8) Ei, en osaa. 9) Ei, en syö mitään. 10) Ei, en tarvitse. 11) Ei, ette häiritse. 12) Ei,
hän ei tule. 13) Ei, ei pääse. 14) Ei, emme mene. 15) Ei, en lähde.
Kappale 3
Tehtävä 1: neljä perunaa, kolme huonetta, kaksi pöytää, kymmenen pulloa, viisi
puhelinta, kuusi museota, kaksi kotimaista lohta, kolme pientä, tuoretta siikaa, neljä
tomaattia, kolme sipulia, seitsemän suomalaista omenaa
Tehtävä 2: juotavaa, maitoa, vettä, viiniä, olutta, syötävää, kalaa, lammasta,
salaattia, kanaa
Tehtävä 5: hyvää, tuoretta, tämänpäiväistä, herkullista, kuumaa, kylmää, kotimaista,
norjalaista
Tehtävä 6: tuon italialaisen naisen, tuon norjalaisen, sen belgialaisen, tuon
venäläisen laulajan, suomalaisen opiskelijan, somalialaisen maahanmuuttajan
Kappale 4
Tehtävä 2: kauppaan, torille, asemalle satamaan, lentokentälle, uimahalliin,
metsään, Tampereelle, Turkuun, Hämeenlinnaan, Espooseen, kirjastoon,
terveyskeskukseen, työhön, kotiin
Tehtävä 3: Tässä on mallivastauksia: - Asun Helsingissä nyt. - Olen työssä
yliopistossa. - Käyn suomen tunnilla yliopistossa. - Olin kotona. - Käyn uimahallissa. -
Lappilaiset asuvat Lapissa. - Suomalaiset asuvat Suomessa. - Saksalaiset asuvat
Saksassa ja venäläiset asuvat Venäjällä.
Tehtävä 5: Tässä on mallivastauksia: - Olen kotoisin Suomesta, Helsingistä. -
Natalia on kotoisin Venäjältä, Pietarista. - Mohamed on kotoisin Somaliasta, Moga-
dishusta. - Jose on kotoisin Espanjasta, Madridista. - Vaatekaupasta. -
Tavaratalosta. - Kenkäkaupasta. - Torilta. - Ruokakaupasta.
Tehtävä 6: kauppatorilta, Alepasta, rautatieasemalta, Eteläsatamasta, kirjakaupasta,
kuntosalilta, puistosta, teatterista, konsertista, kerhosta, koulusta, sairaalasta,
ravintolasta, kahvilasta
Tehtävä 7: uimaan, tanssimaan, katsomaan elokuvaa, syömään, voimistelemaan,
kuuntelemaan musiikkia, kävelemään, opiskelemaan suomea, ulkoilemaan,
korjaamaan aita, pesemään pyykki, siivoamaan piha
Tehtävä 8: - Mennään uimaan, kävelemään, ulkoilemaan, juomaan kahvia,
tanssimaan, lukemaan kirjastoon, siivoamaan, voimistelemaan, auttamaan
Katjaa, lepäämään - Minä olin jo uimassa, kävelemässä, ulkoilemassa,
juomassa kahvia, tanssimassa, lukemassa kirjastossa, siivoamassa, voimistelemassa,
auttamassa Katjaa, lepäämässä - Tulin juuri uimasta, kävelemästä,
ulkoilemasta, juomasta kahvia, tanssimasta, lukemasta kirjastosta, siivoamasta,
voimistelemasta, auttamasta Katjaa, lepäämästä
Kappale 5
Tehtävä 2: naimisissa, eronnut, kihloissa, naimisiin, sinkku
Tehtävä 3: Mallivastaus: - Minä olen syntynyt helmikuussa. Missä kuussa sinä olet
syntynyt?
Tehtävä 4: 1.1. ensimmäinen tammikuuta / tammikuun ensimmäinen, 30.4.
kolmaskymmenes huhtikuuta / huhtikuun kolmaskymmenes, 1.5. ensimmäinen
toukokuuta / toukokuun ensimmäinen,
222

10.10. kymmenes lokakuuta / lokakuun kymmenes, 6.12. kuudes joulukuuta /
joulukuun kuudes
Tehtävä 5: Mallivastaus: Tänään on tiistai, kolmas kesäkuuta.
Tehtävä 6: Mallivastaus: Minun syntymäpäiväni on viidestoista helmikuuta. Milloin
sinun syntymäpäiväsi on?
Tehtävä 9:1) nuorempi 2) vanhempi 3) isompi, parempi 4) kalliimpi 5) halvempi
Tehtävä 10: 1) kaunein 2) suurempi 3) nuorempi 4) vanhin 5) suurin
Tehtävä 11: Malli: Mikä on maailman syvin järvi, korkein vuori...? Kumpi on
suurempi maa, Suomi vai Kiina?
Tehtävä 12: talon, Saulin, äidin, Kenen, tuon miehen, tuon kauniin naisen
Tehtävä 13: Hänen, minun, sinun, teidän, meidän, Meidän
Tehtävä 16: pientä, pienessä, veljeä, postiin, uudessa, kauniissa
Kappale 6
Tehtävä 1: Saisinko, haluaisitte, Lähettäisin, Veisitkö, Ottaisitteko, lähtisimme,
menisimme, olisi, kävisin, tarvitsisin
Tehtävä 2: en ostaisi, emme menisi, ei panisi, eivät matkustaisi, En hankkisi, en
haluaisi
Tehtävä 3: Voisitko, Haluaisin, Sanoisitteko, Joisitteko, Tarvitsisin, Maksaisin, Pani-
sitteko, olisi
Tehtävä 5: uuden auton, hienon veneen, asuntoa, oman asunnon, kupin, kallista
autoa, pienen ja halvan auton, sen, sitä
Tehtävä 8: lounasta, lounaalle, allekirjoituksen, kokouksessa, kokoukseen,
vastauksen, vastausta, sopimukseen, asiakkaalle
Kappale 7
Tehtävä 3: Katsoin, kysyit, Menin, Olin, teitte, Ostitko, Matkustitteko, maksoi, ajoi,
lensi, kävin
Tehtävä 6: En ollut. - En ostanut. - En mennyt. - Eivät lentäneet. - Ei tullut. - Eivät
ajaneet.
Tehtävä 8: ostettiin, ajettiin, leikittiin, syötiin, käytiin, katseltiin, pelattiin, mentiin,
vuokrattiin
Tehtävä 10: Ei matkustettu. - Ei lennetty. - Ei käyty. - Ei tehty. - Ei oltu
Kappale 8
Tehtävä 1: Istu! Lue! Soita! Kerro! Tee jotakin! Ajattele! Mene ulos! Hymyile! Myy!
Auta! Herää! Valitse!
Tehtävä 2: Älä puhu! Älä nuku! Älä häiritse! Älä selittele! Älä naura! Älä anna! Älä
syö! Älä luule! Älä avaa ikkunaa! Älä vie kirjaa!
Tehtävä 3: - Tule vain! - Sano vain! - Juo vain! - Käy vain! - Esittele vain! - Hae vain!
- 	Käännä vain! - Piirrä vain! - Korjaa vain! - Valitse vain!
Tehtävä 4: - Älkää syökö sitä! Syökää tämä! - Älkää avatko ikkunaa! Avatkaa ovi! -
Älkää kerratko tätä kappaletta! Kerratkaa tämä kappale! - Älkää auttako minua!
Auttakaa häntä! - Älkää katsoko televisiota! Kuunnelkaa radiota! - Älkää uskoko häntä!
Lukekaa lehtiä! - Älkää ostako asuntoa! Vuokratkaa se!
223

Tehtävä 5: En voi. Minun täytyy nukkua, hakea ystävä lentokentältä, lukea tenttiin,
mennä teatteriin erään toisen ystävän kanssa, levätä, kirjoittaa aine opettajalle,
valmistella seuraavan päivän kokous, viedä lapset musiikkikerhoon
Tehtävä 6: - Hänen ei tarvitse kirjoittaa. Hän kirjoitti jo. - Meidän ei tarvitse soittaa.
Soitimme jo. - Antin ei tarvitse kävellä. Hän käveli jo. - Minun ei tarvitse käydä
lenkillä. Kävin jo. - Meidän ei tarvitse voimistella. Voimistelimme jo. - Minun ei tarvitse
syödä. Söin jo. - Meidän ei tarvitse juoda kahvia. Joimme jo. - Minun ei tarvitse
ajatella asiaa. Ajattelin sitä jo. - Markuksen ei tarvitse auttaa meitä. Hän auttoi jo. -
Minun ei tarvitse laulaa. Lauloin jo. - Meidän ei tarvitse kääntää. Käänsimme jo. -
Minun ei tarvitse piirtää. Piirsin jo. - Markun ei tarvitse esiintyä. Hän esiintyi jo.
Kappale 9
Tehtävä 1:1) Olen kertonut monista tapauksista. 2) Syön monia kaloja. 3) Söin
monia hedelmiä. 4) Puhuin monista asioista. 5) Kävin monissa mielenkiintoisissa
paikoissa. 6) Menimme monista ovista. 7) Pesimme monia ikkunoita. 8) Kävimme
monissa huoneissa. 9) Kuulimme monista uusista elokuvista. 10) Hän kertoi monista
artikkeleista. 11) Pysähdyimme monille asemille. 12) Kävin monilla toreilla. 13)
Sain kortin monilta ystäviltä. 14) Monilla tytöillä on pitkä tukka. 15) Kävelimme
monilla kaduilla.
Tehtävä 2: kisoihin, kaikkiin huoneisiin, tupaantuliaisiin, mielenkiintoisiin uusiin
ihmisiin, olympialaisiin
Tehtävä 3: perunoita, porkkanoita, herneitä, tomaatteja, mansikoita, kirsikoita ja
kukkia; Juureksia ja pieniä kaloja; viinejä, kahvipapuja, tuliaisia; ahvenia, siikoja
Tehtävä 5: häissä (häät), lakkiaisissa (lakkiaiset), ihmisiä (ihminen), kihlajaiset,
tupaantuliaisiin (tupaantuliaiset), syntymäpäiville (syntymäpäivät), ruokamessuilta
(ruokamessut), suomalaisiin kaupunkeihin (suomalainen kaupunki), sivuteitä
(sivutie), pääteitä (päätie), autoja (auto), maisemista (maisema), järvissä (järvi),
kaupungeissa (kaupunki), maakuntien (maakunta), kaikissa suurissa kaupungeissa (kaikki,
suuri kaupunki), monilla pikku paikkakunnilla (moni pikku paikkakunta), joissa
(joka)
Tehtävä 6: - Ei, otin ne näistä kaapeista. - Ei, panen ne noihin laatikoihin. - Ei, ne
ovat näillä hyllyillä. - Ei, ne ovat niissä kasseissa. - Ei, pane ne noille hyllyille. - Ei,
pane ne näihin kansioihoin. - Ei, ota ensin noista laatikoista. - Ei, ota ensin noilta
pöydiltä. - Ei, ne ovat niillä tuoleilla. - Ei, pane ne näille hyllyille.
Kappale 10
Tehtävä 1: Mikä tämä on? - Missä sokeri on? - Mihin sinä menet? / Mihin olet
menossa? - Mistä sinä tulet? / Mistä olet tulossa? - Millä talot lämmitetään? - Mitä tässä
pullossa/lasissa on? - Millä torilla patsas on? - Mihin panen lasit? - Miltä laiturilta
juna lähtee? - Mihin tämä bussi menee? - Missä Olari on? - Mistä Henry on kotoisin?
Tehtävä 2: 1) uuden kankaan, tässä vanhassa kankaassa, sen takin / sitä takkia,
uuden takin, kengät, samasta kaupasta 2) kauniin lampun, Turussa, pieneen
antiikkiliikkeeseen, pienen remontin, lampusta, antiikista 3) selässä, oikeassa jalassa, leik-
kausajan vastaanotossa 4) uuden kännykän, uutta kännykkää, uuden akun, uuden
kännykän, wap-toiminnan
Tehtävä 3: 1) Soitatko, soitan 2) en ymmärrä, ymmärrän, käännän, käännä 3)
lennämme 4) tapaamme, sopii, sopii, Sovimmeko, tapaamme 5) kuunteletko,
kuuntelen, et kuuntele, en tiedä, pyydämmekö
224

Tehtävä 4: Osta uusi kirja! Auta minua! Pane televisio kiinni! Pese pyykit! Siivoa
huone! Tiskaa tiskit! Kuuntele minua! Yritä olla ajoissa! Älä myöhästy! Älä avaa ikkunaa!
Avaa ovi! Pane radio auki! Ajattele asiaa!
Kappale 11
Tehtävä 2: on tehnyt, olemme tehneet/ollaan tehty, olen käynyt, ovat käyneet, olen
ollut, ovat olleet, olen nähnyt, ovat nähneet, ovat pelanneet, on siivonnut,
Tehtävä 3: en ole opiskellut, ei ole pessyt, eivät ole käyneet, en ole maksanut
Tehtävä 8: Se on jo käännetty. - Se on jo maalattu. - Se on jo siivottu. - Ne on jo
ostettu. - Ne on jo tehty.
Tehtävä 9: (Me) emme ole tehneet, (Me) olemme olleet, (Me) emme ole
opiskelleet, (Me) olemme lukeneet, Olemmeko (me) maksaneet
Kappale 12
Tehtävä 3: Annettaisiinko, Kutsuttaisiinko, Tehtäisiinkö, Tavattaisiinko, Juteltaisiin,
Matkustettaisiin, Tilattaisiin
Tehtävä 5:, me saataisiin, me voitaisiin, Me vietettäisiin, Me annettaisiin, Me
pidettäisiin, Me ei tehtäisi, Me elettäisiin, Me autettaisiin
Tehtävä 7: lahja, kännykkä, joulukuusi, video, joulukuusi, yksi lasillinen, viiniä,
olutta, kännykkää, videota
Tehtävä 8: hänet, heidät, Kenet, häntä, heitä, teidät, minua, sinut
225

A
aamu 1
aamukone 6
aamupäivä 12
aaria 7
Aasia 1
aasialainen 1
aatonaatto 12
aatto 12
aattoaamu 12
aavistus 11
Afrikka 1
afrikkalainen 1
aherrus 12
ahven 3
Ahvenanmaa (saaristoalue) 3
Ai 1
Ai jaa. 3
Ai niin. 4
aiemmin 11
aika (= melko) 5
aika 1
aika lailla (= melko
paljon) 10
aika tavalla (= melko
paljon) 9
aikuinen 5
aina 12
ainakaan (■=> ainakin) 5
ainakin ^ ei ainakaan 5
ainoa 5
ainoastaan 3
aivan 6
ajaa 7
ajanvaraus 8
ajatella 3
ajatus 12
ajella 7
ajokeli 12
alahylly 9
alakaappi 4
alakerta 12
alas 1
alhaalla 10
alkaa 2
alku 3
alkupala 12
alla 10
allas 10
allekirjoitus 6
aloittaa 1
aluksi (>=> alku) 3
alusvaate 10
ambulanssi 8
Amerikka 1
amerikkalainen 1
amfiteatteri 7
ampua 10
ansaita 9
ansio 5
antaa 7
anteeksi 1
antibiootti 8
antibioottikuuri 8
A-olut 3
apteekki 8
apu 10
areena 7
arkipäivä 6
artikkeli 10
arvata 12
arvostelija 11
arvostelu 11
asema 2
asia 6
asiakas 2
aste 10
asti 6
astia 4
astialaatikko 9
astianpesuaine 3
astianpesukone 10
asua 1
asua vuokralla 5
asunto 5
Ateneum (taidemuseo) 11
aukaista 8
auki 6
aula 1
aurinko 7
Australia 6
auto 2
autoilija 12
autolautta 7
auttaa 6
avain 4
avanto 11
avata 5
avioliitto 5
avulias 10
B
baari 1
baarimestari 1
Belgia 1
belgialainen 1
bensapumppu 10
B-kansi 6
bussi 2
C
C-vitamiini 8
D
dialogi 11
dollari 6
E
edelleen 8
edellinen 5
edes 12
edessä 2
edestakainen 6
edullinen 10
ehdoton 7
ehdottaa 12
ehdottomasti 7
ehdotus 12
ehkä 3
ehtiä 2
ei 1
Ei kestä. 1
ei koskaan 9
ei kukaan 9
226

ei mikään 1
ei mitään (■=> ei mikään) 1
Ei mitään erikoista. 1
ei ollenkaan 3
Ei se mitään. 1
ei tarvitse 8
eikö niin 3
eilen 2
ekonomi 10
eli 10
elokuu 5
elokuva 2
elokuviin mennä
elokuviin) 4
eläke 12
eläkkeellä olla eläkkeellä)
12
elämys 7
elämä 8
elää 5
en 1
enemmän 8
Englanti 1
englantilainen 1
enkä (= ja en) 5
ennen 11
ensi 4
ensi-ilta 11
ensilumi 11
ensimmäinen 5
ensin 2
entinen 5
entä 1
Entä itsellesi? 1
enää 5
eri 9
eri mieltä 11
erikoinen 1
erikoislääkäri 8
erilainen 3
erittäin 10
eronnut («=> erota) 5
erota (= olla erilainen) 10
erota 5
esikoinen 5
esimerkiksi 4
esine 9
esitellä 5
esittää 11
esitys 11
Espanja 1
espanjalainen 1
Espoo (kaupungin nimi) 2
eteen 5
eteenpäin 2
etelä 4
Etelä-Englanti 7
Etelä-Italia 12
etsiä 10
että 2
EU-maa 6
euro 1
Eurooppa 1
eurooppalainen 1
F
faksi 2
farmaseutti 8
festivaali 9
fiksu 9
file 3
Firenze 7
firma 2
flunssa 8
flunssainen 8
flunssalääke 8
fraasi 11
G
garderobi 9
glögi 12
graavi 3
graavilohi 12
gramma 3
grillimakkara 3
H
haalari 10
haarukka 9
haastattelija 3
haista 11
haitata 12
hajota 10
Hakaniemi (kaupunginosa
Helsingissä) 6
hakea 1
halata 5
halpa 5
Haltiatunturi (tunturin nimi) 5
haluta 1
hame 9
hammas 8
hammaslääkäri 8
hampurilainen 8
hangata 10
hankkia 6
hansikas 9
harjakaiset 9
harmi 7
hassu 12
Hattulantie (kadun nimi) 5
hauki 3
haukikeitto 3
hauska 1
he 1
Hei 1
hei hei 1
heinäkuu 5
heippa 1
helmikuu 5
helpottaa 8
helppo 5
Helsinki 1
helsinkiläinen 2
hengittää 8
henkari 9
henki 1
henkilö 1
henkilökunta 8
henkilöllisyystodistus 6
henkilötunnus 6
hermostua 11
Herrajumala 8
herätä 1
heti 4
hetkeksi 1
hetki 1
hetkinen 2
hidas 10
hiekoittaa 12
hieno 4
hiihtää 4
hinta 10
hirveä 8
hissi 4
hitaasti 12
hoitaa 8
hoitaja 8
227

hoito 8
Hollanti 1
hollantilainen 1
Holopainen (sukunimi) 1
homma (tässä: asia) 5
hotelli 1
hotellihuone 4
housut 9
hovimestari 1
huhtikuu 5
hulina 12
hullu 12
huolehtia 8
huoli 8
huomata 12
huomenna 1
Huomenta! 1
huone 1
huonekalu 9
huono 8
huumori 8
huutaa 8
hymyillä 2
hypoteesi 12
hypätä 4
hytti 6
hyttynen 7
hyvin 1
hyvä 1
hyvänen aika 12
hyvästelyt 1
Hyvää huomenta! 1
Hyvää iltaa! 1
Hyvää jatkoa. 1
hyvää joulua 12
Hyvää päivää! 1
Hyvää yötä 1
hyödyllinen 9
häiritä 2
hän 1
härkä 3
hätä 8
hätääntyä 8
hääpari 9
häät 9
hökötys 11
höpistä 12
höpsis 12
I
idea 4
ihan 1
ihana 4
ihanasti 7
ihme 7
ihmeellinen 12
ihminen 5
Ikaalinen (kaupungin nimi) 9
ikivanha 1
ikkuna 8
ikuisuus 12
ikä 8
ikä (tässä: elämä) 11
ikäinen 5
ilma (= sää) 7
ilmaista 11
ilman muuta 9
ilmansuunta 4
ilmoittautuminen 8
ilmoitus 6
ilta 4
Iltaa! 1
iltapäivä 7
iltapäivämiittinki 6
Imatra (kaupungin nimi) 4
Inarijärvi (järven nimi) 5
inhota 12
inventaario 2
Islanti 10
islantilainen 10
iso 3
isoisä 5
isoveli 5
isoäiti 5
istua 1
istuva 1
isä 4
Italia 1
italialainen 1
itse 1
itse asiassa 8
itsepalvelupesula 10
itä 4
itämurre 10
Itä-Suomi 9
iät ja ajat (= kauan) 8
J
ja 1
jadeveistos 10
jaksaa 12
jalka 8
jatkaa 9
jatko 3
jatkua 7
jauheliha 3
jeesata (= auttaa) 12
jo 1
Joensuu (kaupungin nimi) 4
johonkin 12
johtaja 4
joka (jokainen) 2
joka (relatiivipronomini) 6
joki 5
jokin 3
joku (= tässä: jokin) 4
joku 1
jonkin verran (= vähän) 8
jonnekin 9
jono 8
joo 1
jos 2
joskus 1
jotain 1
jotakin 1
joten 2
joulu 5
jouluaatto 12
jouluhulina 12
jouluhysteria 12
joulukuu 5
joulukuusi 12
joululahjakirja 12
jouluostos 12
joulupukki 12
joulupäivä 12
joulurauha 12
jouluruuhka 12
joulustressi 12
joulutorttu 12
jouluvalmistelu 12
jouluvalot 12
jousto 10
juhla 9
juhlahame 10
juhlapäivä 9
228

juhlia 8
juna 1
junamatka 4
juoda 2
juoma 8
juomapuoli 12
juosta 7
juotava 3
jutella 1
juttu 8
juures 3
juuri (= hetki sitten) 2
juuri 8
juusto 5
juustosämpylä 1
jyrähdys 7
Jyväskylä (kaupungin nimi) 4
jälkeen 5
jälkiruoka 3
jännittävä 1
järjestysluku 5
järjestää 9
järvi 3
jättää 10
jää 12
jäädä 5
jääkaappi 11
jäätelö 3
jäätyä 12
K
kaapelitehdas 10
kaappi 4
kaasu 10
kadunkulma 12
kahdeksan 2
kahdeksankymmentä 2
kahdeksantoista 2
kahdeksanvuotias 5
kahdeksas 5
kahdeksastoista 5
kahdeskymmenes 5

kahdeskymmenesensimmäinen 5
kahdeskymmeneskolmas 5
kahdeskymmenestoinen 5
kahdestoista 5
kahvi 1
kahvikuppi 9
kahvila 1
kahvimuki 9
kahvinkeitin 10
kai 4
kaihdin 10
kaikki 3
Kainuu (alue Itä-Suomessa)
kaiutin 10
kaivata 11
Kaivopuisto (kaupunginosa
Helsingissä) 4
Kajaani (kaupungin nimi) 7
kakkonen 2
kakkosasunto 6
kakku 11
kaksi 1
kaksikymmentä 2
kaksikymmentäkaksi 2
kaksikymmentäkolme 2
kaksikymmentäyksi 2
kaksistaan 12
kaksitoista 2
kaksitoistavuotias 5
kala 3
kalakeitto 3
kalastaa 3
kalenteri 12
kalja 7
Kallio (kaupunginosa
Helsingissä) 5
kallis 5
kalsarit 10
kamala 8
kamarimusiikkifestivaalit 9
kammata 10
kampa 10
Kanariansaaret 12
kanasalaatti 3
kangas 10
kannattaa 8
kannu 9
kansa 1
Kansallisarkisto 5
kansallismuseo 7
Kansallisteatteri 11
kanssa 5
kappa 3
kappale 1
karjalanpaisti 3
karjalanpiirakka 7
karkki (= karamelli) 6
kartta 4
kasi 2
kassi 1
kastejuhla 9
kasvis 3
kasvisruoka 3
katsella 7
katsoa 3
katu 1
kauan 4
Kauhava (kaupungin nimi) 4
kauhea 12
kaukana 2
kaulaliina 10
Kauniainen (paikan nimi) 9
Kauniita unia. 1
kaunis 1
kauppa 4
kauppahalli 3
kauppias 3
kaupunginosa 10
kaupunginmuseo 11
kaupunki 4
kautta 7
kaveri 5
kehua 11
keittiö 5
keittää 3
kelakortti 8
keli 12
kello 1
kelvata 10
Kemijoki (joen nimi) 5
kenkä 10
kenkäkauppa 10
kerma 1
kerrata 10
kerros 4
kerrostalo 5
kerrostaloasunto 5
kerta 9
kertoa 1
kerätä 10
keskari (= keskiolut) 3
keskellä 5
kesken 7
keskeyttää 7
keskimmäinen 5
keskiolut 3
229

keskirivi 11
Keski-Suomi 7
keskiviikko 4
keskiviikkoaamu 1
keskusta 4
keskustella 9
kestävä 10
kestää 4
kesä 5
kesäkuu 5
kesäloma 7
kesämökki 6
kesätapahtuma 9
kesäyliopisto 11
keuhkot 8
kevät 7
Kiasma (nykytaiteen
museo) 11
kieli 3
kieltää 10
kierros 9
kihloissa (■=> olla kihloissa) 5
Kiina 6
kiinni 10
Kiinni veti. 3
kiinnostava 7
kiinnostuksenkohde 9
kiire 1
kiireellinen 8
kiirehtiä 8
kiitos 1
kiitos kysymästä 7
kiitti 1
kiivetä 4
kilo 3
kilometri 5
kiltti 12
kinkku 12
kioski 5
kipeä 8
kippis 12
kiristyä 12
kirja 4
kirjasto 1
kirje 6
kirjemaksu 6
kirjemerkki 6
kirjoittaa 6
kirjopesu 10
kirjopyykki 10
kirkas 12
kirkko 5
kirpputori 4
kisat 9
kissa 5
kissanruoka 3
kiva 1
kivennäisvesi 3
koe 10
koettaa 8
kohta (= pian) 8
kohtelias 11
koira 3
koittaa (= yrittää) 8
kokeilla 8
Kokkola (kaupungin nimi) 6
koko (kokonainen) 12
koko (suuruus) 10
kokoinen 10
kokous 6
kolikko 10
kollega 1
kolmanneksi (■=> kolmas) 5
kolmas 5
kolmaskymmenes 5
kolmastoista 5
kolme 2
kolmekymmentä 2
kolmetoista 2
kolmonen 2
komea 5
kone (tässä: lentokone) 6
kone (tässä: pesukone) 10
konepelti 10
konjakki 3
konsertti 2
konservatorio 2
koristella 12
korjaaja 10
korjata 10
korkea 5
Korkeasaari (Helsingin
eläintarha) 11
kortti 6
koru 10
korvapuusti (leivonnainen) 1
koska (= milloin) 2
koskaan (>=> ei koskaan) 9
koskea (= sattua,
olla kipeä) 8
koti 6
koti-ilta 12
kotimaa 6
kotimainen 3
kotoisin 1
kotona 5
koukku 8
koulu 4
koulutoveri 1
kova (= voimakas, ankara) 7
kovaa (= voimakkaasti) 7
kovasti 11
kovin 2
Kreikka 6
krooni 6
Kruununhaka (kaupunginosa
Helsingissä) 10
kuha 3
kuhafile 3
Kuhmo (paikan nimi) 9
Kuhmoinen (paikan nimi) 9
kuin 5
kuinka 3
kuitenkin 7
kuittaus 6
kuivausrumpu 10
kuivua 10
kuivuminen 10
kuka 5
kukaan (^ ei kukaan) 9
kulho 9
kulje (^ kulkea) 12
kulkea 12
kulma 2
kulta (tässä: rakas) 12
kulttuuripäivä 11
kulua 5
kuluessa (aikana) 12
kuluttua 1
kummityttö 10
kumpi 5
kumpikin 5
kun 2
kunnolla 4
kunnollinen 11
kuntoilla 11
kuollut 5
Kuopio (kaupungin nimi) 1
kuopiolainen 10
kuppi 4
230

kurja 8
käsi 9
kurkku 8
käteinen 6
kurkkukipu 8
käteisellä 6
kutsua 5
kätevä 9
kuudes 5
kävellä 2
kuudestoista 5
kävely 12
kuukausi 5
kävit (■=> käydä) 4
kuule 1
käydä (sopia) 4
kuulemiin 6
käydä (vierailla, mennä) 4
kuulemma 9
käydä pilkillä 12
kuulla 1
käydä sisään (= astua
kuulostaa 7
sisään) 8
kuulua 1
Käykää peremmälle.
kuuluisa 7
(= Astukaa sisälle.) 9
kuulumisia 5
käynnistää 10
kuuma 7
käyntiin (■=> lähteä käyntiin) 10
kuumailmapallo 11
käyttää 10
kuume 8
käyttö 6
kuumemittari 8
käytävä 8
kuunnella 4
käännös 8
kuusi (joulukuusi) 12
kääntyä 2
kuusi 2
kääntää 10
kuusikymmentä 2
kuusitoista 2
L
kuutonen 2
kuva 9
laadukas 10
kyllä 1
laatikko (ruokalaji) 12
kylmetä 12
laatikko 9
kylmyys 12
laatu 10
kylmä 5
lahja 5
kylpeä 11
lahjakortti 6
kylpy 4
lahjapakkaus 9
kylpyamme 4
lainata 11
kylpyhuone 4
laittaa (= panna) 3
kylpylä 12
laittaa (= valmistaa, tehdä) 3
kylä (= tässä:
laittaa päälle (= käynnistää)
vierailupaikka) 5
10
kylä (taajama) 9
laituri 2
kymmenen 2
laiva 2
kymmenes 5
lakana 9
kymppi 2
lakkiaiset
kynttilä 12
lakkiaislahja 9
kysyminen 2
lanttulaatikko 12
kysymys 1
Lappi 11
kysymä (■=> kiitos
lapsellinen 5
kysymästä) 7
lapsenlapsi 5
kysyä 1
lapsi 5
kyyti 12
lasi 1
kännykkä 12
lasillinen 12
käpy 12
laskea (= alentaa) 8
laskea (= kalkyloida) 2
laskea (mennä alas) 12
lasku 3
lasta (■=> lapsi) 5
lastenlapsi 5
lastenosasto 10
Latvia 1
latvialainen 1
lauantai 4
laulukirja 10
lautanen 9
Lauttasaari (kaupunginosa
Helsingissä) 2
lavuaari 4
leffa 4
lehti 3
leikata (operoida
kirurgisesti) 8
leikkiä 7
leimahtaa 7
leimata 10
leipoa 12
leipä 3
leirintäalue 7
leivos 11
lempiruoka 3
lento 6
lentokone 2
lentoposti 6
lentää 7
lepo 8
levyke 2
levätä 2
Liettua 1
liettualainen 1
liha 3
lihapulla 3
lihas 8
liian 4
liikaa 8
liike (= yritys, firma) 10
liikutella 9
liinavaate 9
limsa (= limonadi) 6
lingota 10
linja-autoasema 2
Linnanmäki (Helsingin
huvipuisto) 7
lintu 9
lipas 10
231

lippu 6
lippupalvelu 11
lista 3
lisäke 8
litra 3
liukas 12
lohi 3
lohikala 3
lohikeitto 3
loistava 12
lokakuu 5
lokero 10
loma 1
lomailla 4
lomamatka 7
lomaromanssi 7
lompakko 5
Lontoo 4
loppu 6
loppupäivä 6
loppuunmyyty 11
loska 12
lotto 10
lottovoitto 6
lounas 6
lounasruoka 3
luistella 4
luistinrata 4
lukea 6
lukusanat 2
lumi 11
lumisade 12
lumityöt 12
lunastaa 11
lunta (>=> lumi) 4
luokka (koulussa) 12
luonne 10
luottokortti 6
lusikka 9
luukku 10
luulla 2
luultavasti 6
luvata 8
Lykkyä tykö! 10
lähellä 2
lähettää 6
lähipäivä 12
lähiö 5
lähteä 1
lähteä käyntiin 10
lähtö 6
lämmetä 12
lämmin 7
lämpö 12
lämpötila 10
länsi 4
länsimurre 10
lääkäri 8
löytyä 3
löytää 5
M
maa 1
maailma 3
maakunta 9
maalainen 10
maalata 11
maalaus 11
maaliskuu 5
maanantai 4
maaseutu 7
maata 10
mahdollinen 8
mahtaa 10
mainio 11
mainos 8
maisema 7
maistua 3
maito 1
majoituskortti 4
makaronilaatikko 3
makea 2
makkara 3
maksaa 2
maksalaatikko 12
maksikirje 6
makuuhuone 5
maljakko 10
malli 10
mamma 3
mansikka 9
Marjaniemi (kaupunginosa
Helsingissä) 5
markka 5
marraskuu 5
masu (= vatsa) 8
materiaali 10
matka 2
matkakohde 9
matkalaukku 2
matkatoimisto 6
matkustaa 4
matkustella 9
matto 9
Maunula (kaupunginosa
Helsingissä) 5
me 1
meinata 12
mennä 1
mennä elokuviin 4
mennä naimisiin 5
meno 6
menolippu 2
meno-paluu 6
menossa 1
meri 12
meripihkakoru 10
meritaimen 3
merkki 8
Mersu (= Mercedes Benz) 6
meteli 10
mieheni (mies) 1
mielellään 1
mielenkiintoinen 7
mielestä(ni) 5
mieli 10
mielipide 11
mieluummin 10
mies 1
miestenhuone 2
mieto 3
miettiä 10
mihin 1
mihin aikaan 2
miksi 2
mikä 3
mikäs siinä 4
millainen 3
milloin 2
minkälainen 5
minttulikööri 3
minuutti 2
minä 1
missä 2
mistä 2
mitata 8
miten 1
Miten menee? 1
mitä 1
232

Mitä kuuluu? 1
mitä mieltä 11
Mitä saisi olla? 3
Mitäs tässä. 1
mitään (■=> ei mitään) 1
moderni 11
Moi! 1
moi moi 1
moikka (= moi) 10
molemmat 9
monesko 5
moni 5
monta (<=> moni) 5
moottoripyörä 2
morsian 9
muikku 3
muistaa 4
mukaan 1
mukana 7
mukava 1
mukavasti 7
muki 9
mummola 7
murre 10
museo 4
musta 1
Mustamäentori (tori
Tallinnassa) 7
mutta 1
muu 3
muun muassa 5
muusi 3
muuta (■=> muu) 3
muutama 3
muuten 1
muuttaa 4
muutto 9
muuttolintu 12
muuttua 7
myrsky 7
myydä 2
myyjä 10
myöhemmin 6
myöhässä 3
myös 2
mäti 12
määrätä 8
mökki 2
N
naapuri 5
naimisiin («=> mennä
naimisiin) 5
naimisissa (■=> olla
naimisissa) 5
nainen 3
nakki 3
nappi 10
nauttia 7
ne 1
neliö 5
neljä 2
neljäkymmentä 2
neljäs 5
neljästoista 5
neljätoista 2
nelonen 2
nenä 8
neuvoa 10
nielu 8
nieriä 3
niin 1
nimi 3
nippu 3
no 1
No niin. 3
noin (= sillä tavalla) 4
noin (= suunnilleen) 2
nolla 2
nopeammin 10
nopeasti 6
Norja 1
norjalainen 1
nousta 2
nuha 8
nukahtaa 8
nukka 10
nukkasihti 10
nukkua 1
Nuku hyvin. 1
numero 8
nuori 3
nykyisin 5
nykyään 4
nyt 1
näette (<=> nähdä) 2
nähdä 1
nähdään 1
näin 12
näkemiin 1
näkyvyys 12
näköala 4
näköinen 9
nämä 4
näytelmä 11
näyttelijä 11
näyttely 11
näyttää 10
näytös 4
O
odotella 8
odottaa 2
odotus 7
ohi 7
ohittaa 1
ohjata 11
ohjelma 10
oikea (= aito) 12
oikea 2
oikeastaan 7
oikein (tässä: hyvin) 1
oikein (tässä: oikeastaan) 10
oire 8
ojentaa 1
oksennuttaa 8
oksettaa 8
Ole hyvä. 1
Olkaa hyvä. 1
olla 1
olla eläkkeellä 12
olla kihloissa 5
olla naimisissa 5
olla velkaa 11
olla yötä (= yöpyä) 7
ollenkaan (^ ei ollenkaan) 3
olo 	8
olohuone 5
olut 3
oma 5
omakotitalo 5
omena 3
on (■=> olla) 1
ongelma 8
Onnea! 9
onneksi 5
Onneksi olkoon! 11
233

onnellinen 6
onnellista uutta vuotta 12
onni 9
onnistunut 9
ooppera 4
oopperajuhlat 7
opastus 2
opettaja 7
opiskelija-asunto 5
opiskella 6
oppia 9
oppilas 7
orkesteri 7
osata 2
osoite 2
ostaa 3
ostokset (■=> ostos) 1
ostos 1
ostoslista 3
otsa 8
ottaa 1
ottaa aurinkoa 7
Oulu (kaupungin nimi) 4
Oulujoki (joen nimi) 5
ovi 6
P
paha
pahaa tekee (tekee kipeää,
sattuu) 9
paikalla (= tavattavissa) 4
paikka 1
paikkakunta 9
painaa 6
paistaa (auringosta) 7
paistaa (ruoan
valmistamisesta) 12
paistettu 3
paitapusero 10
pakastaa 11
pakastin 12
paketti 6
pakkanen 12
pakko 12
pala 3
palata 6
paljasjalkainen 11
paljon 1
paljonko 2
palmu 12
palmupuu 12
Paltamo (paikan nimi) 7
paluu 6
palvella 1
palvelupiste 8
pankki 4
pankkiautomaatti 2
pankkikortti 10
panna 1
parantua 8
paras 3
paremmin 8
parempi 5
pari 3
Pariisi 4
parveke 5
pasta 6
patonki 5
patsas 5
pelata 4
pelkkä 1
penkki 8
pensas 12
perhe 1
perille 6
perinteinen 12
perjantai 4
permanto 11
persoonallinen 11
peruna 2
perunalaatikko 12
perustaa 10
perällä 2
pestä 10
pesuaine 10
pesukone 10
pesuohjelma 10
pesutupa 10
petivaate 9
pian 8
pieni 3
Pietari 1
piha 5
pikajuna 2
pikkuinen 5
pikkujoulut 12
pikkusisko 5
pilkki (■=> käydä pilkillä) 12
pilvi 7
pilvinen 7
pimeys 12
pimeä 5
pipari 12
piparkakku 12
pipo 4
pisin («^ pitkä) 5
pitempi (■=> pitkä) 5
pitkin 7
pitkä 1
pitkästä aikaa 1
pitkään (= kauan) 12
pitsa 12
pitää (= järjestää) 2
pitää (= tykätä) 11
pitää (= täytyy) 5
pizza 4
pohjoinen 3
poika 3
poikaystävä 5
poimia 11
pois 5
polku 4
polttaa (tupakkaa) 11
polttaa (kynttilää) 12
pomo 12
porkkana 3
porkkanalaatikko 12
Porvoo (kaupungin nimi) 4
posti 5
postikortti 6
postimaksu 6
postimerkki 6
postipaketti 6
postitoimisto 6
potilas 8
pudota 10
puhdistaa 10
puhelin 1
puhelinvastaaja 8
puhelu 6
puhua 7
puinen
puisto 5
pukki (joulupukki) 12
pukkijuttu (joulupukkiasia) 12
pulla 1
pullo 3
punainen 8
punaviini 5

punaviinipullo 5
Punavuori (kaupunginosa
Helsingissä) 4
Puola 7
puoli (ajasta ja mitoista) 2
puoli (tila) 8
puolikas 3
purjevene 6
purkki 3
pusero 4
puu 4
puutalo 5
puutarhaihminen 7
puuvilla 10
puuvillainen 10
pyrkiä 9
pyry 12
pyryttää 12
pystyttää 5
pysyä 8
pysähtyä 12
pyyhe 9
pyyheliina 9
pyyhin 10
pyykki 10
pyytää 7
pyöriä 10
pyörryttää 8
Päijänne (järven nimi) 5
päin 3
päivystävä 8
päivä 3
päivälehti 11
Päivää! 1
pärjäillä 8
pärjätä 11
pää 4
pääasia 9
pääkaupunki 5
pääkonttori 10
päälle 10
päällä 3
päänsärky 8
päänsärkylääke 8
päästä 2
päätie 9
päättää 9
päätyhuoneisto 5
päätös 11
pöytä 1
pöytä 5
R
Raahe (kaupungin nimi) 4
raaka 3
radio 3
raha 2
raide 2
raitiovaunu 2
raitiovaunulippu 2
rakas 1
rakastaa 6
rakentaa 10
rankasti 7
Ranska 1
ranskalainen 1
ranskalaiset (perunat) 3
ranta 4
rasittaa 12
rasittava 12
rauha 12
rauhallista joulua 12
rautatieasema 2
ravintola 3
reikä 10
reippaasti 12
reissu (= matka) 7
reistata 10
remontoida 11
rentoutumisharjoitus 8
resepti 8
riippua 10
riittää 3
rikas 5
rikkoa
risteily 7
ristiäiset 9
rivitalo 5
Rooma 4
rosolli 12
rouva 3
Rovaniemi (kaupungin nimi) 4
runsas 12
ruoka 3
ruokailu 12
ruokailuväline 9
ruokalista 3
ruokaosasto 12
ruotsalainen 1
Ruotsi 1
ruotsi 11
Rymättylä (paikan nimi)
S
saada (vastaanottaa) 2
saada (voida) 2
saada 1
saada selvää 12
Saako olla...? (Otatko...?) 5
saame 11
Saana (tunturin nimi) 5
saapas 10
saapua 1
saari 7
Saarijärvi (paikan nimi) 7
saaristo 11
sadas 5
Saimaa (järven nimi) 5
sairaala 8
sairaanhoitaja 8
sairas 7
sairasloma 8
sairastaa 8
sairastua 8
Saksa 1
saksalainen 1
salaatti 3
salama 7
saldo 6
sali 2
sama 1
samaa mieltä 11
samoin 1
sanakirja 10
sanoa 1
sata 2
sataa 7
Sata-Häme (alue Suomessa) 9
satama 2
sattua (olla kipeä) 8
sattumalta 1
sauna 4
Savo (alue Suomessa) 10
Savonlinna (kaupungin
nimi) 7
savusauna 11
se 1
Se tekisi... (= Se maksaa...) 3

seinä 11
Seinäjoki (kaupungin nimi) 2
seiska 2
seitsemän 2
Seitsemän veljestä (romaanin
nimi) 4
seitsemänkymmentä 2
seitsemäntoista 2
seitsemäs 5
seitsemästoista 5
sekaisin 11
selkä 8
sellainen 9
selleri 3
selvitä 8
selvä 1
semmonen (= sellainen) 1
Senaatintori 5
sentti 2
sentään 7
serkku 5
setti 9
setä 5
seura 1
seuraava 2
siellä 2
sieltä 3
sieni 3
sienipiirakka 3
siesta 7
siihen (<=> se) 4
siika 3
siinä 2
siirappi 12
siirtää 8
siis 6
siitä 2
siivota 11
silli 12
silloin tällöin 10
sillä (■=> se) 2
sillä lailla (= niin) 12
silta 4
silti 12
sininen 10
sinkku 5
sinne 2
Sinuhe egyptiläinen
(romaanin nimi) 5
sinuttelu 1
sinä 1
sipuli 3
sisko 5
sisältää 8
sisään 5
sitten 2
sivutie 9
skool 5
snapsi 12
sohva 12
soitella 10
soitellaan 1
soittaa 2
soitto 8
sokeri 1
sopia 6
sopimuspaperi 7
sopiva 9
sovittaa 10
sovitus 10
sovituskoppi 10
spagettia 6
stipendi 11
stressi 12
stretch-ominaisuus 10
suihku 4
sukkahousut 10
sukujuhla 5
sukukuva 5
sukulainen 5
sukunimi 9
sulaa 11
sulhanen 9
suljettu 6
sulkea 6
sunnuntai 4
suoja 7
suola 9
suoli 8
suomalainen 1
Suomenlahti 3
Suomenlinna (linnoitus
Helsingissä) 4
Suomi 1
suora 10
suoraan 2
suositella 3
suosittu 3
surkea 10
suu 4
suuri 3
Sveitsi 7
syksy 7
syntyä 5
sytytys 10
syvä 5
syvään 8
syyskuu 5
syödä 2
syötävä 1
sähköposti 6
sähly 4
säilyttää 10
sänky 8
särkeä 8
sää 7
säätiedotus 12
söpö 9
T
taas 4
tai 1
taide 10
taidenäyttely 11
taitaa 7
taitava 10
taivas 7
tajuta 9
takaisin 3
takana 5
takki 5
taksi 2
talkoot 9
Tallinna 1
talo (tarkoittaa tässä
kahvilaa) 5
talo 5
talouskauppa 9
talvi 7
talvirengas 12
talviuinti 7
tammikuu 5
Tampere (kaupungin nimi) 2
tango 11
Tangomarkkinat 11
tankata 4
Tanska 1
tanskalainen 1
tanssia 7
236

tapa 9
tapaaminen 8
tapani (= tapaninpäivä) 12
tapaninpäivä 12
tapella
tarjoilija 1
tarjolla 9
tarjota 12
tarkasti 10
tarkka 12
tarkkailla 11
tarkoittaa 2
tarkoitus 11
tarpeeksi 12
tarpeellinen 9
tarvis 8
tarvita 1
tarvitse (■=> ei tarvitse) 8
tasan 2
tasaoksainen 12
taulu 11
tauti 8
tavallaan 12
tavallinen 1
tavallisesti 2
tavara 2
tavaratalo 7
tavata 1
te 1
teatteri 4
tee 1
teette (■=> tehdä) 2
tehdä 2
teitittely 1
tekeminen 11
televisio 2
telkkari (= televisio) 7
teltta 7
Temppeliaukio 11 (aukio
Helsingissä) 11
teos 11
terassi 7
terve (ei sairas) 8
terve (tervehdys) 1
tervehdyksiä 1
terveisiä 1
tervetuloa 1
terveys 8
terveysasema 8
terveyskeskus 8
Thaimaa 12
tie 2
tietenkin 8
tietenkään (o tietenkin) 8
tietokilpailu 5
tietokonepeli 6
tietysti 3
tietää 1
tiistai 4
tila 5
tilata 3
tili 6
tilinumero 6
tilli 3
tiskikone 10
tiskipöytä
todellakin 8
todennäköisesti 7
tohtori 8
toimia 10
toinen - toisensa (resiprook-
kinen) 10
toinen (= muu) 3
toinen (järjestysluku) 5
toipua 8
toisillemme (■=> toinen -
toisensa) 12
toisistaan (■=> toinen -
toisensa) 10
toissapäivänä 4
toivottaa 12
toivottavasti 12
tori 1
torikahvila 1
torstai 4
tosi (= todella) 3
tosi (totuus) 1
tosiaan (= todella) 5
totta (■=> tosi) 1
totta kai 1
tottua 12
totuus 12
toukokuu 5
tuhannes
tuhat 2
tuikkia 12
Tukholma 6
tukossa 8
tulehtua 8
tuliainen 9
tuliaislahja 9
tulla 1
tulossa 4
tulostin 10
tumma 3
tunnelmallinen 12
tunnusluku 10
tuntea 10
Tuntematon sotilas
(romaanin nimi) 5
tunti 1
tuntua 8
tunturi 5
tuo 2
tuoda 1
tuolla 2
Tuomiokirkko 5
tuommoinen (= tuollainen)
11
tuoppi 3
tuore 3
tuota (miettiessä sanottu) 2
tupaantuliaiset 9
tupaantuliaislahja 9
tupakka 11
turha 8
turhaan 8
turisti 9
Turku 2
tusina 9
tutkia 8
tuttu 1
tutustua 1
tuuhea 12
tuulla 7
TV-dialogi 1
tyhjentää 9
tyhjä 8
tyhjäkäynti 10
tyhmä 6
tyhmästi 2
tykätä 11
tylsä 11
tyttö 4
tyttöystävä 5
tytär 5
tyynyliina 9
tyynysota 11
tyytyväinen 5
työ 2
237

työasia 12
työhuone 5
työkaveri 6
työmatka 7
työntää 10
työpaikka 4
työpäivä 12
työtoveri 1
työviikko 12
tähti 12
tähän 1
tällainen 9
tämmöinen (= tällainen) 11
tämä 1
tänne 3
tänä (o tämä) 4
tänään 2
tärkeä 5
tässä 1
täti (isän tai äidin sisko) 5
täti (naisesta) 12
täynnä 6
täysikuu 12
täyttää (iästä puhuttaessa) 5
täytyy 4
täällä 2
täältä 1
tönäistä 1
U
uida 4
uima-allas 10
uimahalli 4
uimapuku 12
ukki 1
ukkonen 7
ukonilma 7
ulkomaalainen 1
ulkomailla 7
ulkona 7
ulos 7
umpisuolentulehdus 8
umpisuoli 8
unelma 6
uni 1
unohtaa 7
upea 7
urheilla 7
urheiluosasto 10
useimmiten 6
uskoa 10
uudempi (■=> uusi) 5
uudestaan 1
uusi 5
V
vaan (= vain) 2
vaan 1
vaarallinen 8
Vaasa (kaupungin nimi) 2
vaate 8
vaatekauppa 10
vaatepussi 9
vaateripustin 9
vahingossa 1
vahva 3
vai 1
vaihtaa 6
vaihto 2
vaikea 9
vaikka (= esimerkiksi) 3
vaikka 12
vaikuttaa 7
vaille 2
vaimo 5
vain 8
valita 10
valitettavasti 2
valittaa 12
valkoinen 11
valkopyykki 10
valkoviini 1
vallata 10
valmis 7
valo 7
valoisa 5
valokuva 5
vanha 5
vanhemmat 5
vapaa 1
varata 1
varattu 1
varmaan 3
varoa 10
varottaa 12
varovasti 12
varsinkin 3
varten 9
Vartiokylä (kaupunginosa
Helsingissä) 5
varvas 10
vasemmalle (■=> vasen) 2
vasen 2
vasta (= ei ennen kuin) 8
vasta (= vihta) 10
vasta (= äsken) 1
vastaan 4
vastaanotto 1
vastaanottoapulainen 8
vastapäätä 3
vastata 6
vastaus 5
vatsa 8
vatsakipu 8
vauva 5
WC (veesee) 4
vegetaristi 3
veikata 10
veistos 11
veitsi 9
veli 5
velka (olla velkaa) 11
vene 6
veneillä 11
Venetsia 7
Venäjä 1
venäläinen 1
Verona 7
vesi 1
vessa 5
vessaharja 9
vessapaperi 3
vettä (*=> vesi) 1
vetää 8
video 12
viedä 1
vielä 2
vieras 9
vierashuone 5
viereen 5
vieressä 1
viesti 10
viettää 9
vihannes 3
vihta 10
vihtoa 10
viides 5
viidestoista 5
238

viikko 4
viikonloppu 2
viikonloppusiivous 9
viikonpäivä 4
viime 4
viimeinen 3
viimeksi 10
viineri 1
viini 3
viisi 2
viisikymmentä 2
viisitoista 2
viisivuotias 5
viitata 8
viitonen 8
viitsi (■=> älä viitsi) 8
viitsiä 12
vika 10
vilkaista 10
villasekoitehousut 10
vilustua 8
vilustuminen 8
vilustunut 8
vipata 10
virkailija 1
Viro 1
virolainen 1
virta 4
visa (luottokortti) 2
vitsi 12
voi 3
Voi hyvin. 1
Voi.l
voida 1
voittaa 10
vuodenaika 7
vuokralla («=> asua vuokralla) 5
vuokrata 7
vuonna (■=> vuosi) 4
vuoronumero 6
Vuosaari (kaupunginosa
Helsingissä) 8
vuosi 4
17-vuotias 12
7-vuotias 5
vyö 10
vähentää 8
vähän 1
väliaika 11
välissä 5
välittömästi 10
välttää 9
väri 10
värinen 10
väsynyt 2
väsyttävä 12
väsyttää 9
väärä 8
Y
yhdeksän 2
yhdeksänkymmentä 2
yhdeksäntoista 2
yhdeksäs 5
yhdeksästoista 5
yhdessä 7
yhdestoista 5
yhdistää 11
yhtiökokous 9
yhtä 6
yhtäkkiä 7
yhtään 5
yhä 8
ykkönen 2
yksi 1
yksin 5
yksinäinen 7
yksitoista 2
yksiö 5
yleensä 6
yleislääke 8
yleislääkäri 8
yli (kadun yli) 5
yli 2
ylihuomenna 4
ylioppilas 6
ylioppilasjuhla 9
ylioppilaslakki 9
ylirasittunut 8
yläkaappi 9
yläkerta 12
ylös 9
ymmärtää 7
ympäri 6
yrittää 8
ysi 2
yskä 8
yskänlääke 8
ystävä 1
ystävällinen 12
yö 7
Ä
äiti 5
äkkiä 7
älä 3
Älä ihmeessä! 7
Älä nyt! 3
älä viitsi 8
ääni 7
239

ISBN 951-792-147-0
Copyright © Leena Silfverberg
© Leila White
© Oy Finn Lectura AB
© YLE Opetusohjelmat,
Sini Sovijärvi (TV-dialogit)
Kansi ja ulkoasun
suunnittelu Väinö Teittinen
Etukannen valokuva Seppo Sarkkinen/YLE Kuvapalvelu
Takakannen valokuva Timo Kilpeläinen/Gorilla
Piirroskuvat Ylermi Lahti
TV-dialogikuvat YLE Opetusohjelmat
Kuvatoimisto Gorilla
s. 12, 98, 162, 184 ja 200 Harri Tahvanainen/Gorilla •
s. 24 Mikael Andersson/Gorilla • s. 42 Jyrki
Komulainen/Gorilla • s. 56 Bärd Laken/Gorilla • s. 76 Ritva
Tuomi/Gorilla • s. 112 Mikkel 0stergaard/Gorilla •
s. 130 Henrik Sörensen/BAM/Gorilla*
s. 148 Jan Djenner/Gorilla
Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006
OY FINN LECTURA AB
Rautatieläisenkatu 6
00520 HELSINKI
puhelin: 020 7489 485
faksi: (09) 1464 370
sähköposti: finnlectura@finnlectura.fi
kotisivu: www.finnlectura.fi
YLE/Opetusohjelmat
PL 95
00024 Yleisradio
puhelin: (09) 14801
faksi: (09) 1496960
sähköposti: www.yle.fi/opinportti
Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja.
Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).
Työkirjasivuja ei saa valokopioida lainkaan.
Tekstisivujen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Tarkista onko
oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa
Kopiosto ry vwvw.kopiosto.fi.
Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.
Valokuvat
Paino
Kustantaja
2. painos

SUPISUOMEA-oppikirja on vieraskielisille
aikuisille suunnattu suomen kielen peruskurssi, joka
kuuluu Yleisradion Opetusohjelmien tuottamaan
monimediasarjaan Supisuomea.
Oppikirjassa harjoitellaan erilaisia arkipäivän
puhetilanteita ja esitellään havainnollisesti suomen
kielen keskeiset rakenteet. Kirjassa käytetty suomi
on elävää nykypäivän puhe- ja kirjakieltä.
Oppikirjan lisäksi Supisuomea-sarjaan liittyy
- oheisäänite
-12 TV-ohjelmaa tallenteineen
- Internetissä oleva verkkokielikoulu
(www.yle.fi/opinportti/supisuomea).
The textbook SUPISUOMEA is a basic course
in Finnish for foreign adult learners, part of the
multimedia programme series of the same name
produced by the Educational Programmes of the
Finnish Broadcasting Company YLE.
The book provides exercises in various speech
situations in everyday life, illustrating the most important
structures of the Finnish language. The language in
this book represents living Finnish currently used in
speech and writing.
The series also includes
- an audio recording
-12 TV programmes and their video recordings
- a language school on the Internet
(www.yle.fi/opinportti/supisuomea).
FINN LECTURA
YLE