Eila Hämäläinen ALETAAN! suomen kielen oppikirja vasta-alkajille
ALETAAN!
SUOMEN KIELEN OPPIKIRJA VASTA-ALKAJILLE
UUDISTETTU PAINOS
Eila Hämäläinen

Eila Hämäläinen
ALETAAN!
SUOMEN KIELEN OPPIKIRJA VASTA-ALKAJILLE

To the student
Finns have a funny habit of frightening foreigners by saying that Finnish is
a difficult language. Don’t believe them! Every language has its own
difficulties, but every language has been learnt and will be learnt.  Studying Finnish
requires no mystical skills, just hard work and patience, like studying in
general. If you have never studied foreign languages before, it would be good to
think in advance what studying may be like and what kind of student you are.
The writer of this textbook has chosen and organized some kind of key for you
from the elements of the language, and you will be able to use it to advance
in the world of the language and in the community of those who speak it. The
teachers will help you to assimilate new things, but they cannot push a
readymade key into your pocket. You have to take it actively into use. You will
quickly learn to understand what your teacher says to you during the course,
but you will have difficulties for some time outside the course. Gradually you
will, however, learn to notice what is common to different styles of speech. The
book focusses on standard written Finnish, but the most common elements of
the spoken language are also introduced. You should remember, of course, that
not all Finns speak in the same way. There are wide varities in accent and
style across the country. Begin by using the standard literary language, which
is known to all Finns. If you are living in Finland, you will gradually pick up
some of the features of the spoken language you hear around you. Although
in the initial phases you will feel helplessly childish and simple, nevertheless
use the language you have studied as much as possible.  The more contact you
have with the language, the sooner the feeling of helplessness will disappear.
This book has been planned for use in the classroom, in group teaching. You
will at any rate need the help of the teacher, because the book is written
totally in Finnish. The principal aim is to present the structure of the Finnish
language relatively rapidly and to encourage you to start speaking Finnish
right from the beginning. With even a small fund of expressions, you can
achieve a lot. At the beginning we imitate ordinary speech situations. You can
learn everyday phrases by heart as you hear them in ordinary communication.
The grammar is not explained very precisely to begin with; it is enough that
you learn to distinguish word forms and see in what kinds of contexts they
occur. Later you will learn exact rules, too.
There is no vocabulary section in the book. There is a separate vocabulary
booklet, or you may prefer to get used to using a good dictionary from the very
beginning.
There is an exercise book, "Harjoitellaan!  " (Let’s Practice!  ) to go with this
book. Two more books are available as follow-ups. They are called "Jatketaan!  "
(Let’s Carry On!  ) and "Jatketaan harjoituksia!  " (Let’s Carry On Practising!  ).
Welcome on board this fascinating cruise around the Finnish language. The
scenery will seem strange at first, but you will soon learn to recognise the
relevant landmarks and begin to feel more and more at home.
Translation by Joan Nordlund
3

Opiskelijalle
Suomalaisilla on hassu tapa pelotella ulkomaalaisia sanomalla, että suomi on
vaikea kieli. Älä usko heitä! Kaikissa kielissä on joitakin vaikeuksia, mutta
kaikkia kieliä on opittu ja opitaan. Suomen kielen opiskelu ei vaadi mitään
mystillisiä kykyjä, vain työtä ja kärsivällisyyttä, kuten opiskelu yleensä.
Jos et ole koskaan ennen opiskellut vieraita kieliä, sinun on hyvä etukäteen
ajatella, miltä opiskelu saattaa tuntua ja millainen opiskelija sinä olet.
Oppikirjan tekijä on valinnut ja järjestänyt kielen aineksista sinua varten
eräänlaisen avaimen, jonka avulla pääset eteenpäin kielen maailmassa ja sitä
puhuvien ihmisten yhteisössä. Opettaja auttaa sinua omaksumaan asioita,
mutta hän ei voi työntää valmista avainta taskuusi, vaan sinun on itse
aktiivisesti otettava se omaksesi.
Kurssilla opit nopeasti ymmärtämään, mitä opettajasi sanoo, mutta sinulla
on jonkin aikaa vaikeuksia kurssin ulkopuolella. Vähitellen opit kuitenkin
huomaamaan sen, mikä erilaisissa puhetavoissa on yhteistä. Kirjassa
opetetaan ns. kirjakieltä, kirjoitettua standardikieltä, mutta rinnalla
esitellään muutamia yleisimpiä puhekielen piirteitä. Kannattaa kuitenkin muistaa,
että kaikki suomalaiset eivät puhu samalla tavalla vaan eri puolilla maata on
erilaisia puhekielen muotoja. Aluksi voit itse rauhassa puhua kirjakieltä, joka
on kaikille suomalaisille yhteinen kielimuoto; jos asut Suomessa, opit
vähitellen mukauttamaan puheesi ympäristön puhetavan mukaiseksi.
Vaikka kielen opiskelun alkuvaiheissa tunnet itsesi avuttoman lapselliseksi
ja yksinkertaiseksi, käytä kuitenkin opiskeltavaa kieltä niin paljon kuin
mahdollista. Mitä enemmän olet kosketuksissa kielen kanssa, sitä pikemmin
avuttomuuden tunne katoaa.
Tämä kirja on suunniteltu käytettäväksi luokassa, ryhmän opetuksessa.
Tarvitset ainakin opettajan avuksesi, koska kirja on kirjoitettu kokonaan
suomeksi. Kirjan päätavoitteet ovat esitellä suomen kielen rakenne suhteellisen
nopeasti ja rohkaista sinua heti alusta lähtien puhumaan suomea. Pienelläkin
ilmausvarastolla voit saada paljon aikaan. Alussa jäljittelemme tavallisia
puhetilanteita. Voit opetella ulkoa tavallisia fraaseja, niin kuin kuulisit ne
tavallisessa kommunikaatiossa. Kielioppia ei aluksi selitetä kovin tarkasti.
Ensin riittää, että opit erottamaan sanojen muotoja ja näkemään, millaisissa
yhteyksissä ne esiintyvät. Myöhemmin opit tarkat säännötkin.
Kirjassa ei ole sanastoa, mutta siihen liittyy erillinen sanavihko. Voit myös
alusta asti opetella käytämään hyviä sanakirjoja.
Tämän kirjan jatkoksi on ilmestynyt toinen osa, nimeltään "Jatketaan!  " ja
lisämateriaaliksi harjoituskirjat "Harjoitellaan!  " ja "Jatketaan harjoituksia!  "
Toivotan sinut tervetulleeksi mielenkiintoiselle matkalle suomen kieleen.
Maisema näyttää ehkä aluksi oudolta, mutta pian tunnistat kaikki tarpeelliset
maamerkit etkä enää eksy.
4

TOISEN LAITOKSEN LUKIJALLE
"Aletaan!  " on suunniteltu suomen kielellä tapahtuvaan alkeiskurssin
ryhmäopetukseen. Taustalla on vaikuttanut mielikuva oppituntien kestosta ja jäsentymisestä sekä
opiskelijoitten yhteistyöstä. Päätavoitteena on, että opiskelijoiden suullisen
kommunikoinnin taitoa aletaan kehittää alusta lähtien tasaisesti kielen rakenteeseen
tutustumisen tahdissa. Kurssin haijoittelutilanteet voivat mahdollisimman paljon
muistuttaa luonnollista kommunikaatiota, jossa kielen käyttäjä haluaa selviytyä,
tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista. Muodollinen kielioppihaijoittelu jää
vähemmälle.
Kielen morfologian ja syntaksin piirteisiin tutustutaan melko nopeasti ja kevyesti.
Tärkeänä olen pitänyt sitä, että opiskelija saa pian yleiskäsityksen kielen
rakenteesta. Kieliopin kategorioita ei ole tarkoitus hallita teoreettisesti; riittää kun osataan
ensin kurssiin sisältyvien sanojen taivutus ja omaksutaan esiteltyjen muotojen
käyttöyhteydet kirjan konteksteista. Eräät morfologian seikat (esim. omistusliitteet ja
konditionaalin) voi aluksi oppia leksikosta, ja esimerkiksi erilaisia lausetyyppejä voi
käyttää analysoimatta lauseenjäsenten (mm. predikatiivin ja päätteettömän objektin)
funktioita. Kielioppiterminologiaa on käytetty säästeliäästi mutta termit on kuitenkin
mainittu, jotta oppijat voivat halutessaan etsiä lisätietoja kielioppikirjallisuudesta.
Tekstit ovat lyhyitä, jotta opettajalle jäisi aikaa lisätä kurssiin ajankohtaisten
tapahtumien ja opetusryhmänsä erityisesti tarvitsemien alojen sanastoa. Opettaja
tietysti muutenkin soveltaa oppimateriaalia oppilaittensa ja käytettävissä olevan ajan
mukaan: lisää tarvittaessa kielioppiharjoituksia, etsii lisää luettavaa jne. Ennen
kaikkea opettajan tehtäväksi jää kaiken ajankohtaisen asia-aineiston lisääminen
kurssiin, alkaen säästäjä ympäristön tapahtumista, sekä huolehtiminen tervehdysten
yms. ja yleensä suomalaisten tapojen opettamisesta. Opettajan suomenkielinen puhe
on tärkeä kirjan aineiston täydentäjä. Lisämateriaalia on saatavissa oppikirjan oheen
myöhemmin laaditusta harjoituskirjasta (Hämäläinen — Bessonoff, "Harjoitellaan!").
"Aletaan!"-kirjassa on seuraavat jaksot:
— Johdattelujakso (kappaleet 1—4). Tässä jaksossa kielen ilmauksia käytetään
selittämättä niiden rakennetta. Tarkoituksena on antaa oppijoille aineistoa, josta he
voivat tehdä havaintoja ja päätelmiä. Jaksossa esiintyy esim. genetiivi-ja partitiivi-
muotoja sekä paikallissijoja; nominin muodon muuttumista perustellaan vain
korostamalla sen riippumista verbistä. Tämän jakson aikana oppija oppii esittäytymään ja
kertomaan joitakin tietoja itsestään sekä kysymään samoja asioita toisilta. —
Aloitusjaksossa ei ole tarkoitus viipyä pitkään, koska aikuisopiskelijat kuitenkin
alkavat kaivata selityksiä.
— Ääntämisharjoitukset (kappale 5) ovat vasta ensimmäisen jakson jälkeen, sitten
kun opiskelijoilla on jo havaintoja suomen äänteistä.
— Kieliopin esittely alkaa vartalon käsitteen esittelyllä ja nominin ja verbin morfee-
mianalyysiin totuttelulla (kappaleet 6—9) sekä konsonanttivaihtelun kuvaamisella
(kappale 10). Paljon painoa pannaan verbien opiskelulle (kappale 8).
— Paikallissijat käsitellään lokaalisessa merkityksessään yhtenä kokonaisuutena
(kappaleet 11 ja 12), joten niitä voidaan sen jälkeen vapaasti käyttää teksteissä.
— Kappaleet 13 ja 14 käsittelevät matkustamista ja kellonaikoja.
— Omistusrakenne ja eksistentiaalilause esiintyvät peräkkäisissä kappaleissa (15 ja
16); lausetyyppien yhteisiin piirteisiin kiinnitetään tässä ja uudestaan myöhemmissä
yhteyksissä huomiota.
— Yksikön partitiivi esitellään ensin lukusanojen yhteydessä (kappale 16), sitten
kielteisessä eksistentiaalilauseessa ja omistusrakenteessa esiintyvänä muotona
(kappale 17) ja Seuraavaksi (kappale 18) yhdessä monikon partitiivin kanssa
summittaista määrää ilmaisevana muotona. — Monikon partitiivin yhteydessä
selitetään monikon vartalo.
5

— Monikkomuotojen mukanaolo lisää luontevuutta jaksoon Jossa opetetaan
paikallissijoja eräiden verbien rektiosijoina (kappaleet 19 ja 20).
— Passiivin preesens ja sen käyttötavat esitellään kappaleissa 21 ja 22. Passiivi-
termiä ei käytetä, vaan puhutaan tuntemattoman tekijän muodosta.
— Menneen ajan muodoista esitellään ensin i-tempukseksi nimitetty imperfekti eli
preteriti (aktiivi kappaleissa 23 ja 24, passiivi kappaleessa 25).
— Objektin käsittely etenee niin, että ensin esitellään itse objektin käsite (kappale
26), sitten objektin sijamuodon vaihtelu, jonka kuvailussa käytetään apuna termejä
"tulosobjekti" (kappale 26), "prosessiobjekti" (kappale 26), "osaobjekti" (kappale 27)
ja "kielteisen lauseen objekti” (kappale 27).
— Sekä aktiivin että passiivin perfekti selostetaan (kappaleet 28 ja 29) mutta
pluskvamperfekti on tarkoituksellisesti jätetty seuraavaan oppikirjaan.
— Lopuksi tutustutaan translatiiviin ja essiiviin (kappaleet 30 ja 31).
— Kappaleiden jälkeen on kaksi irrallista lukutekstiä oheisluettavaksi tai
kertausharjoitukseksi.
— Lopussa on suppea kielioppikooste, jota voi lukea sopivissa vaiheissa ja josta voi
kerrata asioita.
— Kaikkiin kappaleisiin — lukuun ottamatta ääntämisharjoitusjaksoa — liittyy
suullisten harjoitusten jakso "Jutellaan!" Nämä harjoitukset ovat aluksi ohjattuja,
myöhemmin vapaamuotoisia pikku keskusteluja tai muita pari- ja ryhmätöitä.
Alkuvaiheissa opettajan täytyy valmistella nämä harjoitukset etukäteen ja auttaa
opiskelijoita esim. tarpeellisten lisäsanojen löytämisessä; myöhemmin oppijat
pystyvät itse ohjaamaan keskustelutuokioitaan ja auttamaan toisiaan. Näissä
harjoituksissa ei ole kysymys standarditilanteiden valmiiden lauseiden harjoittelusta, vaan
tähdätään vapaaseen jutteluun, kielen luovaan käyttöön.
Kielen rakenteen esittelyn järjestys ei välttämättä sovi kaikkien oppijoitten
tarpeisiin. Esimerkiksi verbejä pitäisi päästä käyttämään jo varhain myös menneen
ajan muodoissa, ja omistamisen ilmaiseminen olisi tärkeä osata jo heti alussa.
Opettajat voivat korjata tilanteen selittämällä asioita haluamassaan järjestyksessä.
Kirjan toiseen laitokseen olen lisännyt puhekielen osuutta. Esitän alusta asti
eräiden taivutusmuotojen ja ilmausten puhekieliset vastineet kirjakielisten rinnalla.
Ne erottuvat kirjakielisistä siten, että ne on painettu kursiivilla. Puhekielellä
tarkoitan ns. yleispuhekieltä, jonka piirteet ovat suhteellisen laajassa käytössä.
Puhekieliset jaksot toivottavasti auttavat oppijaa alkuun suomenpuhujien
ymmärtämisessä. On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, että kielen alueellinen ja
tilanteinen vaihtelu on paljon moninaisempaa kuin mitä kirjan pikku näytteet
pystyvät esittämään.
Kirjassa ei ole sanastoa. Siihen on laadittu erillinen, alkeis- ja jatko-oppikirjan
yhteinen sanavihko, mutta oppijat voivat yhtä hyvin totutella alusta asti käyttämään
hyviä sanakirjoja. Sanavihko helpottaa työskentelyä sikäli, että siinä on valmiina
juuri kontekstiin sopivat merkitykset ja hakusanoina on hankalista sanatyypeistä
myös taivutusmuotoja.
"Aletaan!"-kirjaa Seuraavassa "Jatketaan!"-osassa perehdytään ennen kaikkea
kirjakielen tiiviiseen ilmaisutapaan, mutta ennen nominaalimuotoja siinä käsitellään
mm. konditionaali, adjektiivien vertailuasteet, predikatiivin muoto, lukusanojen
taivutus ym.
"Aletaan!" ja "Jatketaan!" ovat myöhemmin saaneet seurakseen harjoituskirjat
"Harjoitellaan!" ja "Jatketaan harjoituksia!" Ne olen laatinut yhdessä kollegani Salli-
Marja Bessonoffin kanssa, jota kiitän oppikirjankin kirjoittamisen aikana saamastani
avusta ja tuesta. Olen kiitollinen myös kokemuksista ja oivalluksista, joita minulle
on kertynyt omien oppilaitteni kanssa työskennellessäni.
Vantaalla tammikuussa 1995 Eila Hämäläinen
6

Sisällys
1. Esittäytyminen. Minä, sinä, Te 9
2. Opiskelijat kurssilla. Me, te, he 13
3. Missä? (Eri tapoja vastata tähän kysymykseen) 16
4. Viikonpäivät, kuukaudet 19
5. Ääntämisharjoituksia. Vokaaliharmonia 23
6. Kenen ja minkä? Vartalo ja pääte. Puhelinluettelo 28
7. Opiskelijan päivä. Verbin infinitiivi ja
persoonamuoto 34
8. Tiedustelu. Verbejä ja verbinmuotoja 39
9. Sanan osat. Postikortti ystäville.
Keskustelu tuttavan kanssa 47
10. Arkipäivän tilanteita. Konsonanttivaihtelu 52
11. Mistä olet kotoisin? Missä olet työssä?
Anteeksi, missä on posti? 56
12. Mihin menet? Mihin matkustat? 61
13. Työ- ja lomamatkat. Kulkuneuvot 65
14. Työpäivä, työmatka. Aikataulu. Kellonaika.
Linja-autoasemalla 68
15. Perhe. Kenellä on? 74
16. Kunta ja kylä. Suomalaisia sukunimiä.
Kuinka monta? (Yksikön partitiivi) 77
17. Koti, asunto, perhe. Mitä ei ole? Vertailua 82
18. Vettä ja kukkia (epätarkka määrä)
Onko teillä...? (Monikon partitiivi) 88
19. Puhelinkeskustelu. Kenelle? Keneltä? 99
20. Radio- ja televisio-ohjelma.
Mistä ja kenestä puhut? Mistä ja kenestä pidät?
Relatiivilause 104

21. 	Radio-ja televisio-ohjelma. Tuntematon tekijä
(passiivin preesens) 109
22. Ehdotuksia, toivotuksia. Monikon genetiivi.
Genetiivin käyttöä 115
23. Isovanhempien vierailu. Menneen ajan muoto
(imperfekti / preteriti) 122
24. Kesäloman vietto, vapaa-ajan vietto.
Menneen ajan muoto (kielteinen).
Illatiivin käyttöä 125
25. Kesäkurssi. Joulun vietto.
Menneen ajan muoto (tuntematon tekijä) 132
26. Remontti kotona. Objekti 136
27. Arkipäivän tilanteita. Satuja. Objekti 147
28. Kokemuksia. Menneen ajan muoto (perfekti) 157
29. Remontin jälkeen. Siivouspäivä.
Menneen ajan muoto (perfekti,
tuntematon tekijä) 163
30. Lapsi sairastuu. Muutosverbit + -ksi.
Miltä tuntuu? (Aistiverbit + -lta, -Itä) 169
31. Koululaisten kesätyöt. Suunnitelmia.
Mikä sinusta tulee isona? Essiivi 173
Luetaan vielä jotakin!
Helsingin historiasta 177
Kaukainen saari 178
Kielioppia
Sijamuodot 179
Sijamuotojen käyttö 179
Nominityypit 183
Nominityyppien monikko 186
Verbityypit 187
Verbin taivutusmuotoja 188
Verbin taivutusmuotojen käyttö 189
Konsonanttivaihtelu 190
Pronomineja 191
Lausetyyppejä 193
Konjunktioita 194
Asiahakemisto
8
195

Esittäytyminen
minä, sinä, Te
l
Päivää, minä olen...
Hei, mä olen...
Minä olen Pekka Punttila.
Mä olen Pekka Punttila.
Olen suomalainen.
Puhun suomea.
Mä olen suomalainen.
Mä puhun suomee.
Minun nimeni on Pekka Punttila.
Nimi:
Maa:
Kieli:
Mun nimi on Pekka Punttila.
9

Mikä sinun nimesi on?
Mikä Teidän nimenne on?
Minun nimeni on
Minun nimeni on
Mikä sun nimi on? Mun nimi on
Minä olen Arjen.
Olen hollantilainen.
Puhun hollantia.
Opiskelen suomea.
Puhun jo hyvin suomea. |l
En puhu suomea.
Puhun vähän suomea.
Puhun melko hyvin suomea.
Puhun hyvin suomea.
Puhun oikein hyvin suomea.
Puhun ruotsia, tanskaa, norjaa, venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa,
englantia, japania, kiinaa, turkkia, arabiaa, suahilia
Puhutko suomea?
10

Puhutko suomea?
Puhut sä suomee?
Kyllä, puhun vähän suomea.
Ei, en puhu suomea.
Oletko suomalainen? Kyllä, olen suomalainen.
Oot sä suomalainenf Ei, en ole suomalainen.
Olen ruotsalainen, tanskalainen, norjalainen, venäläinen, saksalainen,
ranskalainen, espanjalainen, italialainen, englantilainen, amerikkalainen,
japanilainen, kiinalainen, turkkilainen, egyptiläinen, afrikkalainen
Minä, sinä.
Kyllä
Ж
Kvsvmvs
minä olen
minä en ole
olenko minä?
sinä olet
sinä et ole
oletko sinä?
minä puhun
minä en puhu
puhunko minä?
sinä puhut
sinä et puhu
puhutko sinä?
olen
en ole
olenko?
olet
et ole
oletko?
puhun
en puhu
puhunko?
puhut
et puhu
puhutko?
Te (yksi)
Kyllä
Ei
Kvsvmvs
Te olette
Te ette ole
oletteko Te?
Te puhutte
Te ette puhu
puhutteko Te?
olette
ette ole
oletteko?
puhutte
ette puhu
puhutteko?
Hän
Kyllä
Ei
Kvsvmvs
hän on
hän ei ole
onko hän?
hän puhuu
hän ei puhu
puhuuko hän?

Minä, sinä, hän
Mäy sä, se
mä oon mä puhun
sä oot sä puhut
hän on / se on hän puhuu / se puhuu
minä olen minä puhun
sinä olet sinä puhut
hän on hän puhuu
minä en ole
sinä et ole
hän ei ole
mä en oo
sä et oo
hän ei oo / se ei oo
puhutko sinä?
puhut sä?
Kuka?
Kuka hän on?
Mikä hänen nimensä on?
Hän on
Hänen nimensä on
JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Kuka sinä olet?
— Minä olen Pekka Punttila.
— Oletko sinä suomalainen?
— Kyllä, minä olen suomalainen.
— Kuka sinä olet?
— Minä olen Erik.
— Oletko sinä suomalainen?
— Ei, en ole, minä olen ruotsalainen.
Puhukaa naapurin kanssa:
— Kuka sinä olet?
— Minä olen
— Oletko sinä ?
	— , minä
Kysykää! Naapuri vastaa.
Kuka sinä olet? Mikä sinun nimesi on?
Kuka Te olette? Mikä Teidän nimenne on?
Oletko suomalainen? / Oletteko suomalainen?
Puhutko suomea? / Puhutteko suomea?
Puhutko hyvin englantia? / Puhutteko hyvin englantia?
Kuka on Suomen presidentti?
Kysykää vielä jotakin!
12

Opiskelijat kurssilla
Me, te, he
2
Me olemme Suomessa, me opiskelemme suomea
— Puhutteko te suomea?
— Emme puhu. Mutta me opiskelemme suomea.
— Puhutteko te suomea?
— Kyllä, me puhumme suomea.
Me, te
Kyllä Ei
Kvsvmvs
me olemme me emme ole
te olette te ette ole
olemmeko me?
oletteko te?
me puhumme me emme puhu
te puhutte te ette puhu
puhummeko me?
puhutteko te?
olemme emme ole
olette ette ole
olemmeko?
oletteko?
puhumme emme puhu
puhutte ette puhu
puhummeko?
puhutteko?
Puhutteko te suomea? Emme. Me emme puhu suomea.
Puhutteko Te suomea? En. Minä en puhu suomea.
Opiskeletteko te suomea? Kyllä. Opiskelemme suomea.
Opiskeletteko Te suomea? Kyllä. Opiskelen suomea.
me olemme
me puhumme
oletteko te?
puhutteko te?
me ollaan
me puhutaan
ootteks te?
puhutteks te?
13

He ovat kurssilla. He opiskelevat suomea.
Suomen kurssi
Tämä on suomen kurssi. Opettaja ja opiskelijat puhuvat suomea.
Opettaja opettaa. Hän seisoo.
Opiskelijat opiskelevat. He istuvat.
Opettaja kirjoittaa.
Opiskelijat kirjoittavat ja lukevat.
Verbit olla, puhua, istua, seisoa
minä olen, sinä olet, hän on, me olemme, te olette, he ovat
minä puhun, sinä puhut, hän puhuu, me puhumme, te puhutte, he puhuvat
minä istun, sinä istut, hän istuu, me istumme, te istutte, he istuvat
minä seison, sinä seisot, hän seisoo, me seisomme, te seisotte,
he seisovat
Verbit kiijoittaa, lukea
minä kirjoitan, sinä kirjoitat, hän kirjoittaa,
me kirjoitamme, te kirjoitatte, he kirjoittavat
minä luen, sinä luet, hän lukee,
me luemme, te luette, he lukevat
14

He
Kyllä
he ovat
he puhuvat
Ei
he eivät ole
he eivät puhu
Kysymys
ovatko he?
puhuvatko he?
Yksikkö
Monikko
minä
me
sinä
te
hän
he
opiskelija
opiskelijat
opettaja
opettajat
Opiskelija opiskelee.
Opiskelijat opiskelevat.
Opettaja opettaa.
Opettajat opettavat.
Hän kirjoittaa.
He kirjoittavat.
Hän lukee.
He lukevat.
Mikä tämä on?
Tämä on valokuva.
Mikä tämä on? Se on taulu.
Mikä tuo on? Se on liitu. Tuo on sieni
Tämä on pöytä ja tämä on tuoli.
Tämä on kirja ja tuo on vihko.
Tuo on paperi ja tämä on kynä.
JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Anteeksi, puhutteko englantia?
— Kyllä, vähän.
— Puhutteko ruotsia?
— En puhu. / Emme puhu.
Kysykää, kuka puhuu englantia, kuka puhuu ruotsia, kuka puhuu
VENÄJÄÄ JNE.
Kysykää! Naapuri vastaa.
Kuka hän on?
Mikä tämä on?
Mikä tuo on?
15

Missä? (Eri tapoja vastata tähän kysymykseen)
3
Missä? Missä he ovat?
Tämä on huone.
Nämä ihmiset ovat huoneessa.
He ovat sisällä.
Yksikkö
ihminen
tämä
Monikko
ihmiset
nämä
Tämä on kauppa. Nämä ihmiset ovat kaupassa. He ovat sisällä.
Tämä on bussi. Nämä ihmiset ovat bussissa. He ovat sisällä.
16

Tämä on puisto. Tämä on tie.
Nämä ihmiset ovat puistossa. Nämä ihmiset ovat tiellä.
He ovat ulkona. He ovat tiellä.
Kvsvmvs
Missä?
Missä te olette?
Missä se on?
Missä Suomi on?
Missä äiti on?
Missä sinä asut?
Missä te opiskelette suomea?
Missä Pekka on?
Missä sinä olet?
Missä posti on?
Missä opiskelijat istuvat?
Missä opettaja seisoo?
Vastaus
Nomini + -ssä, -ssä
Olemme Helsingissä.
Helsinki on Suomessa.
Suomi on Pohjois-Euroopassa.
Hän on kaupassa.
Nomini + -llä, -llä
Asun Vantaalla, Koivutiellä.
Opiskelemme kurssilla.
Adverbi
Hän on ulkona.
Olen kotona.
Nomini + postpositio
Se on aseman lähellä.
He istuvat pöydän ääressä.
Hän seisoo taulun luona.
17

Missä maassa?
Kvsvmvs
Vastaus
Missä maassa sinä asut?
Asun Suomessa.
Missä kaupungissa asut?
Vantaalla.
Missä opiskelet?
Opiskelen yliopistossa.
Missä yliopistossa opiskelet?
Helsingin yliopistossa.
Millä kadulla asut?
Asun Koivutiellä.
Millä kurssilla sinä opiskelet?
Opiskelen suomen kurssilla.
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistossa
suomen kurssi
suomen kurssilla
Kvsvmvs
Vastaus
Mikä maa tämä on?
Suomi.
Missä maassa olemme nyt?
Suomessa.
Mikä katu tämä on?
Meritullinkatu.
Millä kadulla sinä asut?
Meritullinkadulla.
Mikä kurssi tämä on?
Tämä on suomen kurssi.
Millä kurssilla opiskelet?
Opiskelen suomen kurssilla.
JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
Puhukaa naapurin kanssa:
— Missä sinä asut?
— Missä sinä asut?
— Asun Helsingissä.
— Asun
— Millä kadulla?
— Millä kadulla?.
— Meritullinkadulla.
—
— Missä sinä opiskelet?
— Missä sinä opiskelet?
— Helsingin yliopistossa.
—
— Mitä sinä opiskelet?
— Mitä sinä opiskelet?
— Opiskelen englantia.
— Opiskelen
Kysykää! Naapuri vastaa.
Missä maassa sinä asut? Missä maassa sinun kotisi on?
Missä kaupungissa sinun kotisi on?
Millä kurssilla sinä opiskelet?
Missä kurssi on? Missä koulussa? Missä huoneessa?
Kysykää vielä jotakin!
18

Viikonpäivät, kuukaudet
4
Missä ja milloin?
Opiskelen suomea. Olen suomen kielen kurssilla.
Kurssi alkaa syyskuussa ja päättyy joulukuussa. Se jatkuu tammikuussa.
Olen kurssilla maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina.
Maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai ja perjantai ovat työpäivät.
Lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäivät.
Minä en ole kurssilla joka päivä, vaan vain tiistaina ja torstaina.
Mä en ole kurssilla joka päivä, vaan tiistaina ja torstaina.
Minä olen koulussa joka arkipäivä. Lauantaina ja sunnuntaina olen kotona.
Mä en oo koulussa joka arkipäivä. Lauantaina ja sunnuntaina mä oon kotona.
Minä olen työssä joka arkipäivä. Lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäivät.
Mä oon töissä joka arkipäivä. Lauantai ja sunnuntai on vapaapäivät.
Minä olen työssä myös lauantaina. Kauppa on auki lauantainakin.
Mä oon töissä myös lauantaina. Kauppa on auki lauantainaki.
Minä olen työssä joskus sunnuntainakin.
Mä oon töissä joskus sunnuntainaki.
Olen lomalla heinäkuussa.
Mä oon lomalla heinäkuussa.
Numero
Viikonpäivä
Kuukausi
1 yksi yks
maanantai
tammikuu
2 kaksi kaks
tiistai
helmikuu
3 kolme kolme
keskiviikko
maaliskuu
4 neljä neljä
torstai
huhtikuu
5 viisi viis
perjantai
toukokuu
6 kuusi kuus
lauantai
kesäkuu
7 seitsemän seittemän
sunnuntai
heinäkuu
8 kahdeksan kaheksan
elokuu
9 yhdeksän yheksän
syyskuu
10 kymmenen kymmenen
lokakuu
11 yksitoista ykstoist
marraskuu
12 kaksitoista kakstoist
joulukuu
Mikä päivä nyt on?
Mikä kuukausi nyt on?
Nyt on maanantai.
Nyt on syyskuu.
19

JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Missä rakennuksessa suomen kurssi on?
— Se on yliopiston päärakennuksessa Unioninkadulla.
— Missä salissa?
— Salissa numero kaksitoista.
— Mitkä ovat kurssipäivät?
— Maanantai, keskiviikko ja perjantai.
rakennus — rakennuksessa sali — salissa
mikä rakennus — missä rakennuksessa
— Missä rakennuksessa suomen kurssi on?
— Se on koulussa Puistokadulla.
— Missä huoneessa? huone — huoneessa
— Luokkahuoneessa numero seitsemän.
— Milloin kurssi on?
— Tiistaina ja torstaina.
— Milloin kurssi alkaa?
— Kurssi alkaa tiistaina kello kuusi ja torstaina kello viisi.
Puhukaa naapurin kanssa:
— Missä rakennuksessa suomen kurssi on?
— Se on
— Missä salissa / huoneessa?
— Salissa / huoneessa numero
— Mitkä ovat kurssipäivät?
— 	Milloin kurssi alkaa?
Kysykää! Naapuri vastaa.
Mikä päivä nyt on?
Mikä kuukausi nyt on?
Missä kuussa sinun syntymäpäiväsi on?
Missä sinä olet maanantaina?
Oletko työssä lauantaina ja sunnuntaina?
Kysykää vielä jotakin!
kuukausi
missä kuussa?
20

Etsikää parit!
Kysymys
Onko Pekka ulkona?
Missä Te asutte?
Missä te asutte?
Onko koulu Kauppakadulla?
Oletteko työssä?
Milloin tämä kurssi päättyy?
Missä Rooma on?
Vastaus
Ei ole, se on Puistokadulla.
Kyllä olemme.
Joulukuussa.
Se on Italiassa.
Asun Helsingissä.
Ei. Hän on sisällä.
Asumme Oulussa.
Lukekaa! Naapuri sanoo, onko vastaus oikein vai väärin.
Yksi plus seitsemän on yhdeksän.
Kaksi plus kolme on viisi.
Neljä miinus kolme on kaksi.
Kymmenen miinus kaksi on kahdeksan.
Kolme kertaa kolme on yhdeksän.
Kaksi kertaa neljä on kuusi.
Kaksitoista miinus yksitoista on yksi.
Kaksitoista miinus kaksi on yksitoista.
Opiskelkaa lukusanat 13-50.
Lukekaa:
kolmetoista
neljätoista
viisitoista
kuusitoista
Kirjoittakaa lukusana:
Lukekaa:
kaksikymmentä
kaksikymmentäyksi
kaksikymmentäkaksi
kaksikymmentäkolme
kaksikymmentäneljä
kaksikymmentäviisi
kaksikymmentäkuusi
Jatkakaa!
Kirjoittakaa numero:
13
17
18
19
Kirjoittakaa numero:
kolmekymmentä 30
21

Opettaja lukee päivän lämpötilat. Opiskelijat kirjoittavat numerot.
Suomessa:
Helsinki Vaasa
Turku Kajaani....
Maarianhamina Oulu
Pori Kuusamo .
Tampere Kemi
Lahti Rovaniemi
Lappeenranta Pello
Mikkeli Salla
Ilomantsi Sodankylä
Joensuu Muonio ....
Kuopio Kilpisjärvi
Jyväskylä Ivalo
Ähtäri Utsjoki
Ulkomailla:
Amsterdam
Ateena
Bangkok
Belgrad
Berliini
Bryssel
Budapest
Buenos Aires ..
Bukarest
Dublin
Frankfurt
Geneve
Istanbul
Kööpenhamina
Las Palmas
Lissabon
Lontoo
Los Angeles
Madrid
Malaga
Miami
Montreal
Moskova
New York ....
Nizza
Oslo
Palermo
Pariisi
Peking
Pietari
Praha
Reykjavik...,
Rhodos
Rooma
Singapore.
Sydney
Sotshi
Tallinna ....
Tel Aviv ....
Tokio
Tromssa ....
Tukholma .
Tunis
Vancouver
Varsova ....
Venetsia ...
Wien
Ziirich
Joku opiskelija lukee lämpötilat. Toiset opiskelijat sanovat, ovatko
NUMEROT OIKEIN.
22

Ääntämisharjoituksia
Vokaaliharmonia
5
Äänteet ja kixjaimet
Lyhyt vokaali
a e i o u у ä ö
Pitkä vokaali
aa ее ii oo uu yy ää öö
Lyhyt konsonantti
dhjklmnri p rs tv
b f g
Pitkä konsonantti
kk 11 mm nn Г|Г| pp rr ss tt
Kirjaimet (aakkoset)
abcdefghijklmnopqrstuvwxyzääö
Luemme kirjaimet näin:
aa bee see dee ее äf gee hoo ii jii koo äl äm än oo pee kuu är äs tee uu vee
kaksois-vee äks yy tset ruotsalainen oo ää öö
Opettaja lukee vokaalit ja sanat. Kuunnelkaa ja toistakaa.
a
aa
sama maa
e
ее
se menee
i
ii
miten niin?
0
oo
osta moottori!
u
uu
kuka puhuu?
У
УУ
hyvä syy
ä
ää
älä jää!
ö
öö
pöllö eläköön!
Kuunnelkaa ja toistakaa:
aamu maanantaiaamu maanantaiaamu tammikuussa sataa taas sataa
sataako maaliskuussa paljon?
Helena ja Leena veljeni nimi on Esko mitä hän tekee?
nyt on tiistai niin on onko kiire? hyvä kysymys
tule tänne tulkaa tänne kuka tulee? kuka haluaa tulla?
pää on kipeä jäätelö on hyvää jäätelötötterö ja jäätelötuutti
23

Opettaja lukee diftongit ja sanat. Kuunnelkaa ja toistakaa.
ai ei oi ui yi äi öi
au ou eu iu
äy öy ey iy
ie uo yö
aika eilen oikein uin lyijy äiti öisin
takaisin kevein sanoin puhuin kysyin keväisin pöllöillä
auto Oulu Eurooppa viulu
käydä pöytä leveys villiytyy
tie nuori työ
Opettaja lukee konsonantit ja sanat. Kuunnelkaa ja toistakaa.
d sade sydän kadut syödä dialogi adjektiivi draama
h hei hyvä hissi raha tahto vihko
j jono juna jäätelö raja pojat sohjo kalja ketju
v vain avain vuosi vähän tavu kahvi latva
k kuka kesä kala takana laki vuokra koska yksi jalka matka
kk kukka piikki palkka pankki kurkku
t talo tuoli täti vetää tahto parta silta patja pestä metsä
tt katto tuttava saattaa torttu kynttilä
p puu pala papu lapanen saapas kylpy pumpuli kipsi
pp pappi kaappi saappaat limppu harppi
m maa me tämä kumi tyhmä kampa kylmä kerma
mm kummi amme rommi tammi
n nuo nenä jono sanon ääni lahna herne
nn penni minne tuonne äänne
rjk (nk) Helsinki aurinko sänky kenkä
Г|Г| (ng) Helsingissä auringon sängyssä kengät
r rata ruusu saari meri väärä ohra vuokra sorsa parka litra
rr marraskuu terrieri tarra
I latu lelu tuli ala klinikka planeetta vihloa kaisla
II alla malli velli tilli tulli hella
s sana sinä iso kuusi seisoa kaisla kansi sorsa pestä lapsi
ss kissa tässä tassu noussut kurssi kanssa pulssi
b banaani brittiläinen probleema
f filmi frangi flunssa sfinksi
g geologi glögi gramma
24

Kuunnelkaa ja toistakaa:
Lvhvt
taka
takka
tuli
tuli
kana
uni
saunan
Pitkä
takaa
taakkaa
tuuli
tulli
kanna
uuni
saunaan
Lukekaa:
hyvä tietää hyvää tietä
kaatuuko katuko
ajatellen ajattelen
kantaa kantta raahaa rahaa lähden Lahteen
poroa ja puuroa en minä mitenkään
Lukekaa seuraavat nimet ja osoitteet:
Jaana Salonen
Lahti
Noora Tonteri
Posio
Väinö Pääkkönen
Närpiö
Toimi Piiroinen
Soini
Kyösti Hyökki
Ryömä
Heikki Leino
Seinäjoki
Jouko Voutila
Kouvola
Tuovi Suominen
Luopioinen
Eero Eronen
Vesanto
Jussi Juusela
Turku
Östen Öman
Töölö
Tuire Kuivanen
Huittinen
Väinö Kekäläinen
Äiniö
Vieno Hietala
Sievi
Lauri Kaukonen
Hauho
Börje Töyry
Töysä
Liisa Virolainen
Vihti
Tyyne Hytönen
Hyvinkää
Yrjö Lyijy
Kyyjärvi
Saimi Tarvainen
Kainuu
Tiina Liukkonen
Niukka
Teuvo Seuranen
Peuranka
Kauko Väyrynen
Läyliäinen
25

Vokaaliharmonia
Asun kaupungissa. Asun Helsingissä.
Haluan sanoa jotakin. Haluan kysyä jotakin.
Sanotko jotakin? Kysytkö jotakin?
He istuvat ulkona. He lähtevät ulos.
-ssä ja -ssä ovat sama pääte (missä?).
•a ja -ä ovat sama pääte (infinitiivi).
-ко ja -kö ovat sama pääte (kysymys).
•vat ja -vät ovat sama pääte (verbin monikon 3. persoona).
kaupungissa Helsingissä
sanoa, sanotko kysyä, kysytkö
istuvat lähtevät
Vokaalit
Takavokaalit Etuvokaalit
a o u ä ö у ei
Takavokaalisana:
kaupunki
sanon
istun
Etuvokaalisana:
Helsinki
kysyn
lähtee
Takavokaalipääte
kaupungissa
sanoa
istuvat
Etuvokaalipääte:
Helsingissä
kysyä
lähtevät
Kirjoittakaa pääte:
Asun tässä talo (missä?)
Mitä he sano ? (monikon 3. persoona)
Missä te haluatte istu ? (infinitiivi)
Mitä te haluatte kysy ? (infinitiivi)
Milloin te haluatte lähte ? (infinitiivi)
Puhut sinä suomea? (kysymys)
Opiskelette te suomea? (kysymys)
26

Takavokaalisanassa voi olla e tai i. Esimerkiksi:
kaupunki, huone, sali, kahvi, kissa, istua
Muuten sanassa ei voi olla sekaisin etuvokaaleja ja takavokaaleja.
Poikkeus:
Yhdyssanat
kirjahylly (kirja + hylly)
syyskuu (syys + kuu)
jääkaappi (jää + kaappi)
Jne.
Lainasanat
olympialaiset
analyysi
symboli
Jne.
Yhdyssanan toinen osa näyttää, mikä pääte sanassa on:
kirj ahy lly kirj ahyllyllä
syyskuu syyskuussa
j ääkaappi j ääkaapissa
kärpänen
Missä kärpäset ovat?
Miten tiedät sen?
Tämän sarjakuvan piirtäjä on Wallu (Harri Vaalio).
27

Kenen ja minkä? (Genetiivi omistajaa ilmaisemassa)
Vartalo ja pääte
Puhelinluettelo
6
Kenen?
— Kenen tämä kirja on? Onko se sinun? — Kenen tää kirja on? Onks se sun?
— On. Se on minun. — On. Se on mun.
— Kenen kiija tämä on?
— Se on opettajan kiija.
— Kenen kuva tämä on?
— Se on Pekan kuva.
— Kenen kuva tämä on?
— Se on presidentin kuva.
Kuka?
Kenen?
minä
minun
mun
sinä
sinun
sun
hän
hänen
hänen / sen
me
meidän
meidän / meiän
te
teidän
teidän / teiän
he
heidän
heidän / niiden
opettaja
opettajan
opiskelija
opiskelijan
Pekka
Pekan
kk
presidentti
presidentin
tt
Minkä?
— Minkä maan pääkaupunki on Pariisi?
— Ranskan.
28

Suomen pääkaupunki on Helsinki.
— Mikä Ruotsin pääkaupunki on?
— Tukholma.
— Eikö se ole Stockholm?
— On, mutta Tukholma on Ruotsin pääkaupungin suomalainen nimi.
— Mikä tämän yliopiston nimi on?
— Helsingin yliopisto.
— Mikä tämän puiston nimi on?
— Esplanadin puisto.
— Mikä Helsingin yliopiston osoite on?
— Fabianinkatu 33 (kolmekymmentäkolme).
— Mikä tämän kadun nimi on?
— Unioninkatu.
Mikä?
Minkä?
mikä maa
minkä maan
yliopisto
yliopiston
puisto
puiston
Esplanadi
Esplanadin
Suomi
Suomen
kaupunki
kaupungin
nk ng
Helsinki
Helsingin
rakennus
rakennuksen
s ks
katu
kadun
t d
29

Nominatiivi
Kuka? Mikä?
opiskelija
kaupunki
Genetiivi
Kenen? Minkä?
opiskelijan
t T
Vartalo Pääte
kaupungin
T T
Vartalo Pääte
• Yksikön nominatiivi ja sanan vartalo ovat usein samanlaiset:
opiskelija opiskelijan
puisto puiston
maa maan
• Mutta usein nominatiivi ja vartalo ovat erilaiset:
kaupunki
Helsinki
Pekka
presidentti
katu
Suomi
rakennus
kaupungin
Helsingin
Pekan
presidentin
kadun
Suomen
rakennuksen
• Päätteet ovat vartalon jäljessä:
Yksikön nominatiivi Vartalo
maa
kaupunki
rakennus
maa-
kaupungi-
rakennukse-
Yksikön genetiivi
maan
kaupungin
rakennuksen
Monikon nominatiivi
maat
kaupungit
rakennukset
Missä?
maassa
kaupungissa
Helsingissä
rakennuksessa
kadulla
30

Opiskelkaa seuraavat vartalot:
Opiskelkaa monikon nominatiivit:
Nominatiivi
Vartalo
Yksikkö
Monikko
nimi
nime-
nimi
nimet
kieli
kiele-
kieli
kielet
suuri
suure-
suuri
suuret
kysymys
kysymykse-
kysymys
kysymykset
vastaus
vastaukse-
vastaus
vastaukset
harjoitus
harjoitukse-
harjoitus
harjoitukset
viikko
viiko-
viikko
viikot
kuukausi
kuukaude-
kuukausi
kuukaudet
pöytä
pöydä-
pöytä
pöydät
kirjain
kirjaime-
kirjain
kirjaimet
osoite
osoittee-
osoite
osoitteet
pääte
päättee-
pääte
päätteet
lyhyt
lyhye-
lyhyt
lyhyet
Nimi
Nimen vartalo
Nimen genetiivi
Pekka
Peka-
Pekan
Matti
Mati-
Matin
Seppo
Sepo-
Sepon
Satu
Sadu-
Sadun
Eeva
Eeva-
Eevan
Ville
Ville-
Villen
Tom
Tomi-
Tomin
Lars
Larsi-
Larsin
Ahmed
Ahmedi-
Ahmedin
Elisabeth
Elisabethi-
Elisabethin
Virtanen
Virtase-
Virtasen
Hämäläinen
Hämäläise-
Hämäläisen
Mattila
Mattila-
Mattilan
Lindfors
Lindforsi-
Lindforsin
Bessonoff
Bessonoffi-
Bessonoffin
Wilson
Wilsoni-
Wilsonin
Lontoo
Lontoo-
Lontoon
Pariisi
Pariisi-
Pariisin
Tukholma
Tukholma-
Tukholman
Wien
Wieni-
Wienin
Budapest
Budapesti-
Budapestin
Egypti
Egypti-
Egyptin
Japani
Japani-
Japanin
Ruotsi
Ruotsi-
Ruotsin
Turkki
Turki-
Turkin
Neuvostoliitto
Neuvostoliito-
Neuvostoliiton
Venäjä
Venäjä-
Venäjän
Libanon
Libanoni-
Libanonin
Israel
Israeli-
Israelin
Iran
Irani-
Iranin
Jne.
31

Sivulla 9 on Pekan kuva.
Se on Pekka Punttilan kuva.
Se on opiskelija Pekka Punttilan kuva.
Mikä tämän suuren luentosalin numero on?
Mikä tämän pienen maan pääkaupunki on?
suomen kieli
suomen kielen kurssi
suomen kielen kurssin opiskelijat
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalit
Persoonapronominin genetiivi
Nominatiivi Genetiivi
minä minun
mun
sinä sinun
sun
hän hänen
hänen / sen
me meidän
meidän / meiän
te teidän
teidän / teiän
he heidän
heidän / niiden
minun + nimi —> minun nimeni
mun nimeni / mun nimi
sinun + nimi sinun nimesi
sun nimes / sun nimi
hän + nimi hänen nimensä
hänen nimi / sen nimi
me + nimi —> meidän nimemme
meidän nimi
te + nimi —> teidän nimenne
teidän nimi
he + nimi -» heidän nimensä
heidän nimi / niiden nimi
Samoin: minun osoitteeni, sinun syntymäpäiväsi, hänen kuvansa,
meidän puhelinnumeromme jne.
JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Mikä sinun kotimaasi on?
— Suomi.
— Mikä Suomen pääkaupunki on?
— Suomen pääkaupunki on Helsinki.
32

Puhukaa naapurin kanssa:
— 	Mikä sinun kotimaasi on?
— Mikä n pääkaupunki on?
	— n pääkaupunki on
Lukekaa seuraava pieni puhelinluettelo.
Aho Kaarina Porvoonkatu 6 441 289
Alko Kauppakatu 15 22 466
Apteekki Karjalankatu 10 28 490
Dahlman Tom insinööri 417 412
Eronen Eero professori Mannerheimintie 95 445 001
Hotelli Hospiz Vaasankatu 14 790 754
Jokinen Heikki talonmies Mannerheimintie 95 445 887
Kielikoulu Keskuskatu 1 431 326
Kuusioja Kirsti opiskelija Mäkitie 4 980 650
Lahtinen Ilmari merikapteeni Merikatu 33 12 346
Luoma Elli kampaaja Aurorankatu 11 445 907
Ojala Irmeli ja Veikko Malminkatu 9 456 987
Posti Postikatu 8 12 881
Savolainen Urho vahtimestari Kasarmikatu 7 622 694
Tamminen Eeva hammaslääkäri Minna Canthin katu 1 417 412
Wiik Paavo farmaseutti Helsingintie 53 778 643
Ylätalo Esko fil. maist. Rantakatu 4 665 111
Kysykää:
Kenen puhelinnumero on ?
Minkä puhelinnumero on ?
Mikä on n puhelinnumero?
Mikä on n osoite?
Esimerkki:
Kvsvmvs Vastaus
Kenen puhelinnumero on 417 412? Se on Tom Dahlmanin
puhelinnumero.
Kenen puhelinnumero on 12 346? Se on kapteeni Ilmari Lahtisen
puhelinnumero.
Minkä puhelinnumero on 790 754? Se on hotelli Hospizin
puhelinnumero.
Mikä on Urho Savolaisen puhelin- Se on 622 694.
numero?
Jne.
33

Opiskelijan päivä
Verbin infinitiivi ja persoonamuoto
7
Mitä haluaisit tehdä?
— Mitä haluaisit tehdä tänään?
— Haluaisin mennä ulos, kävellä, puhua ystäväni kanssa puhelimessa,
kuunnella musiikkia, syödä ravintolassa, pelata jalkapalloa, käydä
saunassa ...
— Hyvä on, hyvä on. Riittää, kiitos. Ja mitä teet tänään? Menetkö ulos?
— En. Opiskelen. Luen, kirjoitan, kuuntelen mitä opettaja puhuu, kysyn,
vastaan, istun sisällä, juttelen, juon kahvia, opiskelen taas ... Joka päivä on
sama ohjelma. Eilenkin olin sisällä ja opiskelin.
— Voi raukka!
34

35

36

Verbi
• 	Sanakirjassa on verbin infinitiivi.
Infinitiivin osat ovat infinitiivin vartalo + infinitiivin tunnus.
Vartalo
teh
men
kävel
puhu
kuunnel
syö
pela
käy
Tunnus
dä
nä
lä
a
la
dä
ta
dä
Infinitiivin tunnus voi olla
-a/-ä -da/-dä -la/-lä -na/-nä -ra/-rä -ta/-tä

• 	Tekstissä voi olla verbin infinitiivi tai verbin persoonamuoto.
Persoonamuodon osat:
Vartalo Modustunnus/ Persoonapääte Liitepartikkeli
Tempustunnus
halua isi n
mene t kö
opiskele n
opiskel i n
kysy n
Persoonamuodon vartalo on usein erilainen kuin infinitiivin vartalo.
Etsikää parit!
Vasemmalla on infinitiivi.
Oikealla on persoonamuoto.
tehdä
syön
mennä
riittää (3. persoona)
kävellä
teen
juoda
opiskelen
olla
kysyn
lukea
istun
kuunnella
juttelen
kirjoittaa
juon
puhua
olen
opiskella
menen
syödä
kävelen
pelata
puhun
käydä
luen
riittää
kuuntelen
kysyä
pelaan
vastata
käyn
istua
kirjoitan
jutella
vastaan
JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Mitä haluaisit tehdä tänään? Mitä teet tänään?
Kun opettaja on työssä, HÄN OPETTAA: hän puhuu, kirjoittaa, kysyy,
SELITTÄÄ JNE.
Kysykää! Naapuri vastaa.
Kun sinä olet työssä, mitä sinä teet?
Yksi opiskelija näyttelee verbit. Toiset sanovat, mitä hän tekee.
38

Tiedustelu
Verbejä ja verbinmuotoja
8
Pieni keskustelu ruotsin opettajan kanssa
— Päivää. Anteeksi, jos häiritsen. Haluaisin kysyä jotakin.
— Olkaa hyvä.
— Oletteko Te ruotsin opettaja?
— Olen. Minä opetan ruotsia.
— Minä haluaisin oppia ruotsia. Opiskelen nyt suomea, mutta jos haluan
työskennellä Suomessa, minun täytyy osata myös ruotsia.
— Niin, ainakin jos asutte täällä etelärannikolla tai Vaasan läänissä.
— Haluaisin opiskella kurssilla. Milloin seuraava kurssi alkaa?
— Seuraava kurssi alkaa tammikuussa.
— Hyvä. Milloin minun täytyy ilmoittautua?
— Riittää, kun ilmoittaudutte tammikuussa, kun lukukausi alkaa.
— Paljon kiitoksia.
— Ei kestä. Tervetuloa tammikuussa!
— Kiitos. Näkemiin.
Verbi + toisen verbin infinitiivi
haluaisin Haluaisin kysyä jotakin,
haluan Haluan mennä ulos.
voin Voinko kysyä jotakin?
Voitteko sanoa, mitä kello on?
Voitteko sanoa, missä on posti?
saan Saanko häiritä?
Täällä ei saa polttaa,
täytyy Huomenna täytyy herätä aikaisin.
Minun täytyy nyt mennä,
ei tarvitse Huomenna ei tarvitse herätä aikaisin. Huomenna on sunnuntai.
Sinun ei tarvitse vastata, jos et halua,
on hauska On hauska opiskella suomea.
On vaikea seisoa bussissa.
39

Verbityypit
I. 	Ensimmäinen tyyppi
minä puhun puhua
minä kysyn kysyä
II. Toinen tyyppi
minä voin voida
minä käyn käydä
III. Kolmas tyyppi
minä olen olla
minä menen mennä
IV. Neljäs tyyppi
minä osaan osata
minä herään herätä
V. Viides tyyppi
minä tarvitsen tarvita
minä häiritsen häiritä
Verbin preesens
Myönteinen muoto: verbin vartalo + persoonapääte
I tyyppi: Vartalon lopussa lyhyt vokaali.
minä puhun, sinä puhut, hän puhuu
me puhumme, te puhutte, he puhuvat
II tyyppi: Vartalossa yksi tavu.
minä voin, sinä voit, hän voi
me voimme, te voitte, he voivat
III tyyppi: Vartalon lopussa e.
minä menen, sinä menet, hän menee
me menemme, te menette, he menevät
IV tyyppi: Vartalon lopussa kaksi vokaalia
(pitkä vokaali tai kaksi eri vokaalia),
minä osaan, sinä osaat, hän osaa
me osaamme, te osaatte, he osaavat
V tyyppi: Vartalon lopussa itse.
minä häiritsen, sinä häiritset, hän häiritsee
me häiritsemme, te häiritsette, he häiritsevät
40

Kielteinen muoto: kieltoverbi ja verbin vartalo
minä en puhu, sinä et puhu, hän ei puhu
me emme puhu, te ette puhu, he eivät puhu
minä en voi, sinä et voi, hän ei voi
me emme voi, te ette voi, he eivät voi
minä en mene, sinä et mene, hän ei mene
me emme mene, te ette mene, he eivät mene
minä en osaa, sinä et osaa, hän ei osaa
me emme osaa, te ette osaa, he eivät osaa
minä en häiritse, sinä et häiritse, hän ei häiritse
me emme häiritse, te ette häiritse, he eivät häiritse
Myönteinen kysymys: verbin vartalo + persoonapääte + kysymysliite
puhunko? puhutko? puhuuko?
puhummeko? puhutteko? puhuvatko?
Kysymyksen sanajärjestys: verbi, subjekti
puhunko minä? puhutko sinä? puhuuko hän?
puhummeko me? puhutteko te? puhuvatko he?
Kielteinen kysymys: kieltoverbi + kysymysliite, verbin vartalo
enkö puhu? etkö puhu? eikö puhu?
emmekö puhu? ettekö puhu? eivätkö puhu?
Sanajärjestys: kieltoverbi, subjekti, verbin vartalo
enkö minä puhu? etkö sinä puhu? eikö hän puhu?
emmekö me puhu? ettekö te puhu? eivätkö he puhu?
Kvsvmvs Vastaus Kvsvmvs Vastaus
Puhutteko Puhun. Puhuuko hän Puhuu.
suomea? Kyllä. suomea? Kyllä.
En puhu suomea.
En ymmärrä.
En tiedä.
En muista.
En halua.
Kyllä puhun.
En puhu.
En.
Kyllä puhuu.
Ei puhu.
Ei.
Puhut sä suomee? Joo, puhun.
En puhu.

Huomatkaa:
opettaa
minä opetan, sinä opetat hän opettaa
me opetamme, te opetatte he opettavat
oppia
minä opin, sinä opit
me opimme, te opitte
hän oppii
he oppivat
ilmoittautua
minä ilmoittaudun,
sinä ilmoittaudut,
me ilmoittaudumme,
te ilmoittaudutte
hän ilmoittautuu
he ilmoittautuvat
alkaa
minä alan, sinä alat
me alamme, te alatte
hän alkaa
he alkavat
Huomatkaa myös:
työskennellä
minä työskentelen, sinä työskentelet, hän työskentelee
me työskentelemme, te työskentelette, he työskentelevät
Sano jotakin!
— Osaatko puhua italiaa?
— Osaan. Olen italialainen.
— Sano jotakin italiaksi!
— No, hyvä on. Odota vähän. "Il mio nome e Pietro. Tu come ti chiami?"
— Mitä se tarkoittaa?
— "Minun nimeni on Pietro. Mikä sinun nimesi on?"
— Miten minun täytyy vastata?
— Sano "mi chiamo" ja oma nimesi.
— "Mi chiamo Marja.”
— Hyvä.
— Kenen vuoro?
— Minun.
— Voitteko odottaa vähän?
— Kyllä voin.
— Istukaa, olkaa hyvä. Tulen aivan pian.
— Kiitos.
42

Imperatiivi (neuvo, ohje, pyyntö, käsky)
Ole hyvä!
Tule sisään!
Istu, ole hyvä!
Myönteinen muoto:
I tyyppi
minä puhun
minä kysyn
II tyyppi
minä juon
minä syön
III tyyppi
minä tulen
minä menen
IV tyyppi
minä vastaan
minä herään
V tyyppi
minä valitsen
minä häiritsen
Olkaa hyvä!
Tulkaa sisään!
Istukaa, olkaa hyvä!
puhu!
kysy!
juo!
syö!
tule!
mene!
vastaa!
herää!
valitse!
häiritse!
puhua
kysyä
juoda
syödä
tulla
mennä
vastata
herätä
valita
häiritä
puhukaa
kysykää!
juokaa!
syökää!
tulkaa!
menkää!
vastatkaa!
herätkää!
valitkaa!
häiritkää!
Kuuntele! Kuunnelkaa!
Kirjoita sanat! Kirjoittakaa sanat!
Kysy! Kysykää!
Vastaa! Vastatkaa!
Opiskele sanat kotona! Opiskelkaa sanat kotona!
Kielteinen muoto:
I tyyppi
älä puhu! älä kysy!
II tyyppi
älä juo! älä syö!
III tyyppi
älä tule! älä mene!
IV tyyppi
älä vastaa! älä herää!
V tyyppi
älä valitse! älä häiritse!
älkää puhtiko! älkää kysykö!
älkää juoko! älkää syökö!
älkää tulko! älkää menkö!
älkää vastatko! älkää herätkö!
älkää valitko! älkää häiritkö!
43

Huomatkaa:
Imperatiivi ei aina ole kohtelias muoto.
Esimerkiksi kysymys on kohtelias:
Voitteko sanoa...?
Voisitteko tulla tänne?
Voisitteko kirjoittaa nimenne?
JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Haluaisin kysyä jotakin.
— Kysy vain!
Puhukaa naapurin kanssa:
— Haluaisin sanoa jotakin.
	— vain!
— Haluaisin jotakin.
	— vain!
— Haluaisin ulos.
	— vain!
Jatkakaa!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Nyt minä menen.
— Älä mene!
— No, en mene sitten, jos et halua.
Puhukaa naapurin kanssa:
— Nyt minä lähden.
— Älä
— 	No, en sitten, jos et halua.
Jatkakaa!
Sanokaa imperatiivi (sinä-muoto)! Naapuri vastaa (kielteinen vastaus).
Tule tänne! En tule.
Sano jotakin!
Kysy jotakin!
Vastaa!
Kuuntele!
Opiskele!
Lue!
Istu!
Mene ulos!
Kirjoita postikortti!
Syö jotakin!
— Haluaisin kysyä jotakin!
— Kysykää vain!
— Haluaisin sanoa jotakin.
	— vain!
— Haluaisin jotakin.
	— vain!
— Haluaisin ulos.
	— vain!
44

Jatkakaa näin:
— Tule tänne!
— En tule.
— Miksi et tule?
— En halua.
— Sano jotakin.
— En ...
— Miksi et...?
— En halua.
Jne.
Yksi opiskelija sanoo
MONIKON IMPERATIIVIT.
Tulkaa tänne!
Sanokaa jotakin!
Kysykää jotakin!
Vastatkaa!
Kuunnelkaa!
Opiskelkaa!
Lukekaa!
Istukaa!
Menkää ulos!
Kirjoittakaa postikortti!
Syökää jotakin!
JATKAKAA NÄIN:
- Tulkaa tänne!
- Emme tule.
- Miksi ette tule?
• 	Emme halua.
- Tulkaa nyt vaan!
- No hyvä on, me tulemme.
Jne.
Kaikki opiskelijat vastaavat
YHDESSÄ.
Emme tule.
Emme kuuntele.
Emme lue.
Sanokaa samat dialogit naapurin kanssa (sinä-muoto).
- Tule tänne.
- En tule.
- Miksi et tule?
- En halua.
- Tule nyt vaan!
- No hyvä on, minä tulen.
Jne.
45

Joku kysyy: Häiritsenkö, jos poltan?
Sanokaa kohtelias vastaus (Те-muoto): Ette häiritse. Polttakaa vain.
Sanokaa kohtelias vastaus (Те-muoto tai monikko).
Häiritsenkö, jos kuuntelen musiikkia?
Häiritsenkö, jos luen?
Häiritsemmekö, jos juttelemme?
Häiritsemmekö, jos syömme?
Kysykää vielä jotakin! Sanokaa kohtelias vastaus!
Kysykää. Naapuri vastaa.
Pelaatko jalkapalloa? Pelaan. / En pelaa.
Käytkö usein saunassa?
Juotko kahvia?
Kuunteletko usein musiikkia?
Luetko paljon?
Syötkö usein ravintolassa?
Puhutko hyvin englantia?
Tanssitko?
Nukutko hyvin?
Tiedätkö, missä minä asun?
Muistatko minun nimeni?
Ymmärrätkö, mitä sanon?
Haluatko mennä ulos?
Kysykää vielä jotakin!
Verratkaa!
Voinko kysyä jotakin?
Osaatko puhua italiaa?
Mitä se tarkoittaa?
Voitko kirjoittaa sen?
Voitko odottaa vähän?
Odota, minä tulen heti.
Tule tänne!
Tule sisään!
Mene ulos!
Sinun ei tarvitse vastata.
Katso!
Katsokaa!
Voinks mä kysyy jotakin?
Osaat sä puhuu italiaa?
Mitä se tarkottaa?
Voit sä kirjottaa sen?
Voit sä oottaa vähän?
Oota, mä tuun heti.
Tut tänne!
Tus sisään!
Me ulos!
Sun ei tartte vastata.
Kato!
Kattokaa!
46

Sanan osat
Postikortti ystäville
Keskustelu tuttavan kanssa
9
Menen bussilla. Ystävänikin tulee.
(Mitä nominin muoto tarkoittaa?)
Sanakirjassa on esimerkiksi sana bussi. Sinä tiedät, mitä se tarkoittaa.
Kun ihmiset puhuvat, voit kuulla esimerkiksi lauseet
Nousen bussiin.
Istun bussissa.
Nousen pois bussista.
Menen bussilla.
Bussin numero on 18.
Tiedät, mitä sana ystävä tarkoittaa.
Voit kuulla esimerkiksi lauseet
Hän on minun ystäväni.
Ystävänikin tulee tänne.
Soitan ystävälleni.
Soitan ystävilleni.
• Sanakirjassa on sanan nominatiivi. Tekstissä voi olla nominatiivi tai muu
sijamuoto.
• Voit huomata sanan osat:
Vartalo + monikon tunnus + sijapääte + omistusliite + liitepartikkeli
bussi
in
bussi
ssä
bussi
sta
bussi
llä
bussi
n
ystävä
ni
ystävä
ni
ystävä
lie
ni
ystäv i
lie
ni
47

• 	Usein sanan vartalo on samanlainen kuin sanan nominatiivi. Mutta usein
sanan vartalo on erilainen kuin nominatiivi.
Esimerkiksi:
Nominatiivi
Vartalo
Siiamuoto
bussi
bussi-
bussissa
ystävä
ystävä-
ystävälle
yliopisto
yliopisto-
yliopistossa
kaupunki
kaupungi-
kaupungissa
katu
kadu-
kadulla
tyttö
tytö-
tytön
poika
poja-
pojan
mies
miehe-
miehen
nainen
naise-
naisen
perhe
perhee-
perheessä
Jne.
• On hyvä opiskella sanan nominatiivi ja vartalo.
Vähitellen opit sanatyypit.
Esimerkiksi:
nainen
naise-
suomalainen
suomalaise-
helsinkiläinen
helsinkiläise-
uusi
uude-
suuri
suure-
pieni
piene-
tyttö
tytö-
hattu
hatu-
kirkko
kirko-
lamppu
lampu-
perhe
perhee-
kirje
kirjee-
lause
lausee-
rakennus
rakennukse-
puhelin
puhelime-
avain
avaime-
Jne.
48

Erään opiskelijan postikortti ystäville
Hyvät ystävät!
Terveiset Helsingistä! Tulin tänne elokuun lopussa, ja yliopiston suomen kurssi
alkoi syyskuussa. Opiskelen kurssilla, kirjastossa ja kielistudiossa. Ihan totta, olen
hirveän ahkera. Minun täytyy oppia suomea nopeasti.
Asun melko suuressa opiskelija-asuntolassa keskustan ulkopuolella. Syön
yliopiston ruokalassa. Käyn kerran viikossa saunassa! Juoksen, pyöräilen, käyn
elokuvissa, soitan kitaraa... Kaikki on hyvin.
Voikaa hyvin! Kirjoittakaa!
Erik
Oikein vai väärin? (Totta vai ei?)
Erik tuli Helsinkiin syyskuussa.
Hän opiskelee suomea.
Hän ei käy kielistudiossa.
Hän on oikein ahkera opiskelija.
Hänen ei tarvitse oppia suomea nopeasti.
Hän asuu keskustassa.
Opiskelija-asuntola on melko suuri.
Hän istuu aina sisällä.
Hän soittaa kitaraa.
Hän haluaa, että ystävät kirjoittavat hänelle.
Huomatkaa:
hyvät ystävät
suuressa opiskelija-asuntolassa
49

LUETAAN!
Timo ja Kirsi tapaavat kadulla. Kirsi oli Timon luokkatoveri koulussa.
— Hei, Kirsi! Odota!
— Timo! Hei!
— Mitä kuuluu?
— Kiitos, ei mitään erikoista. Entä sinulle? Asutko täällä?
— Asun. Tulin tänne syyskuussa.
— Mitä sinä teet?
— Opiskelen yliopistossa historiaa.
— Vai niin. Koulussa sinä sanoit aina, että haluat opiskella englantia.
— No joo, silloin ajattelin niin. Mutta nyt historia kiinnostaa minua.
— Missä sinä asut?
— Liisankadulla, äidin siskon luona.
— Ahaa. Se on hyvä. Liisankatu on yliopiston lähellä.
— Niin on. On todella hauska asua keskustassa.
— Mitä äidillesi kuuluu?
— Kiitos, ihan hyvää.
— Entä Tiinalle? (Tiina on Timon sisko.)
— Tiina on Ruotsissa.
— Älä nyt! Onko hän työssä siellä?
— On, hän on työssä Tukholmassa, eräässä sairaalassa.
— Vai niin.
— Hän haluaa oppia ruotsia. Ja sitä paitsi Tiinan poikaystävä asuu
Tukholmassa.
— Onko hän ruotsalainen?
— Ei, hän on kreikkalainen.
— Vai niin.
— Kuule, anteeksi nyt, mutta nyt minun täytyy mennä. Luento alkaa viiden
minuutin kuluttua.
— No hei. Oli hauska tavata ja puhua sinun kanssasi. Sano terveisiä äidillesi
ja Tiinalle!
— Sanon, kiitos. Hei vaan!
Nyt me tiedämme, mitä Timolle kuuluu, mutta emme tiedä, mitä Kirsille
kuuluu.
60

JUTELLAAN!
Naapuri on Erik. Kysykää, ja hän vastaa:
Milloin tulit tänne?
Missä asut?
Mitä teet?
Oletko ahkera?
Miksi opiskelet niin ahkerasti?
Syötkö yliopiston ruokalassa?
Käytkö saunassa?
Mitä teet, kun et opiskele?
Kysykää samat kysymykset. Naapuri vastaa, mutta nyt hän ei ole Erik,
VAAN HÄN ON Hän ITSE.
Tehkää naapurin kanssa Timon ja Kirsin keskustelu! Timo kysyy: Mutta
mitä sinulle kuuluu, Kirsi? KIRSI VASTAA: Minä olen ... JATKAKAA!
Sanokaa sanat yksikön nominatiivissa. Naapuri sanoo ne monikon
NOMINATIIVISSA.
suomalainen, nainen, mies, tyttö, poika, pieni poika, hyvä ystävä, suuri,
rakennus, suuri rakennus, kirja, kirjasto, maa, kaupunki, tie, katu, kirje,
postikortti, puhelin, nimi, pöytä, luentosali, kynä, paperi, posti, viikonpäivä,
kuukausi, kieli, kuva
Sanokaa sanat monikon nominatiivissa. Naapuri sanoo ne yksikön
NOMINATIIVISSA.
ihmiset, uudet, perheet, pojat, kysymykset, vastaukset, pöydät, lamput, hatut,
avaimet, suuret, kirjaimet, kielet, lyhyet
TÄSSÄ ON SEITSEMÄN LAUSETTA TIMON JA KIRSIN DIALOGISTA PUHEKIELELLÄ.
Miten ne ovat kirjakielellä? Etsikää kirjakielen lauseet sivulta 50.
Hei, Kirsi! Oota!
Mitä sä teet?
Koulussa sä sanoit aina et sä haluut opiskella englantia.
On tosi kiva asuu keskustassa.
Mitäs sun äidille kuuluu?
Joo, se on työssä Tukholmassa, yhes sairaalas.
Kuule, anteeks nyt mut nyt mun täytyy mennä.
51

Arkipäivän tilanteita
Konsonanttivaihtelu
10
K P T vaihtelee
Lukekaa seuraavat dialogit tarkasti.
— 	Voitko odottaa vähän?
— Hyvää yötä. Nuku hyvin.
— Sinä myös. Hyvää yötä.
— Hyvää yötä. Nukkukaa hyvin!
— Te myös. Hyvää yötä.
— Hsss, hiljaa.
— Miksi?
— Lapset nukkuvat.
— Kyllä minä odotan. Mihin sinä menet?
— Soitan Pekalle. Minun täytyy soittaa hänelle.
— Mitä sinä teet?
— Istun ja odotan.
— Mitä sinä odotat?
— Odotan, että televisio-ohjelma alkaa.
— Mitä televisiossa on tänään?
— En tiedä.
— Mitä sinä luet? Mikä lehti se on?
— Tämä on ruotsalainen sanomalehti.
— Osaatko sinä ruotsia?
— Osaan vähän.
— Mitä sinä katsot? Mikä se on?
— Tämä on Suomen kartta. Tiedätkö sinä, missä Jyväskylä on?
— Tiedän. Anna minä näytän. Se on tuossa.
— Ahaa. Kiitos.
— Ei kestä.
— Sammuta lamppu!
— Haluaisin vielä lukea.
— En voi nukkua, jos lampussa on valo.
Huomaatko, että sanassa on joskus k ja joskus kk: nukkua, nukun, nuku,
nukkukaa, nukkuvat; Pekka, Pekalle.
Samoin joskus on t ja joskus tt: odottaa, odotan; soittaa, soitan; näyttää,
näytän; sammuttaa, sammutan, sammuta; kartta, kartat.
Samoin vaihtelevat p ja pp: lamppu, lamput, lampussa.
Huomaa myös nämä sanat: tietää, lehti, lukea, tehdä.
52

• 	Jos sanan vartalon viimeisessä tavussa on k, p tai t, sanan vartalo on
erilainen kuin nominatiivi. Sanassa tapahtuu systemaattinen
konsonanttivaihtelu.
Verbin infinitiivi (I)
nukkua
hän, he
nukkuu
nukkuvat
minä, sinä, me, te
nukun, nukut
nukumme, nukutte
oppia
oppii
oppivat
opin, opit
opimme, opitte
kirjoittaa
kirjoittaa
kirjoittavat
kirjoitan, kirjoitat
kirjoitamme, kirjoitatte
lukea
lukee
lukevat
luen, luet
luemme, luette
saapua
saapuu
saapuvat
saavun,saavut
saavumme, saavutte
tietää
tietää
tietävät
tiedän, tiedät
tiedämme, tiedätte
• Ensimmäisen (I) verbityypin infinitiivissä ja 3. persoonan muodossa on
vahva konsonantti, mutta 1. ja 2. persoonan muodossa on heikko
konsonantti (vahvan konsonantin heikko pari).
Vahva Heikko
kk k
PP P
tt t
k
P v
t d
• II ja V verbityypissä konsonantti ei vaihtele.
• III verbityyppi on erilainen: infinitiivissä on heikko konsonantti, kaikissa
persoonamuodoissa on vahva konsonantti.
ajatella ajattelen, ajattelet, ajattelee
ajattelemme, ajattelette, ajattelevat
• 	Samoin IV verbityyppi on erilainen: infinitiivissä on heikko konsonantti,
kaikissa persoonamuodoissa on vahva konsonantti,
tavata tapaan, tapaat, tapaa
tapaamme, tapaatte, tapaavat
53

Nominit
Yks. nom.
Mon. nom.
Yks. gen.
•ssä, -ssä
-llä, -llä
viikko
viikot
viikon
viikossa
viikolla
loppu
loput
lopun
lopussa
lopulla
katto
katot
katon
katossa
katolla
Turku
Turun
Turussa
tapa
tavat
tavan
tavassa
tavalla
katu
kadut
kadun
kadussa
kadulla
• Tavallisesti yksikön nominatiivissa on vahva konsonantti.
Jos sanassa on pääte ja päätteessä on yksi konsonantti (-t, -n) tai kaksi
konsonanttia + vokaali (-ssä, -ssä, -llä, -llä), vartalossa on heikko
konsonantti. — Myöhemmin opit, milloin vartalossa voi olla vahva konsonantti.
• Sanatyyppi osoite on erilainen: nominatiivissa on heikko konsonantti ja
vartalossa on vahva konsonantti.
osoite osoitteet osoitteen osoitteessa osoitteella
• Konsonanttivaihtelu tapahtuu myös, jos sanassa on nk, nt, rt, lt tai mp.
Vahva
Heikko
nk
ng
nt
nn
rt
rr
lt
11
mp
mm
Esimerkiksi:
Helsinki Helsingin yliopisto, Helsingissä
kaupunki kaupungin, kaupungissa
aurinko auringon, auringossa
kenkä kengät
Englanti Englannin, Englannissa
ranta rannan, rannalla
tunti tunnin, tunnissa
sekunti sekunnin, sekunnissa
parta parran
ilta illan, illalla
silta sillan, sillalla
kampa kammat
54

antaa
hän antaa
he antavat
annan, annat
annamme, annatte
ymmärtää
hän ymmärtää
he ymmärtävät
ymmärrän, ymmärrät
ymmärrämme, ymmärrätte
kieltää
hän kieltää
he kieltävät
kiellän, kiellät
kiellämme, kiellätte
JUTELLAAN!
Opiskelkaa kappaleen dialogit ulkoa. Esittäkää ne naapurin kanssa
LUOKAN EDESSÄ. AJATELKAA, MISSÄ NE TAPAHTUVAT. OTTAKAA MUKAAN
KARTTA, SANOMALEHTI JA KIRJA.
Esittäkää joku verbi (esim. lukea, kirjoittaa, nukkua, näyttää jne.).
Kysykää: Mitä minä teen? Muut opiskelijat sanovat, mitä teette.
55

Mistä olet kotoisin?
Missä olet työssä?
Anteeksi, missä on posti?
11
Missä? Mistä?
Nyt me olemme Suomessa, mutta
Peter tulee Ruotsista.
Muriel tulee Ranskasta.
Kati tulee Unkarista.
Kathy tulee Amerikasta
(Yhdysvalloista).
Tanja tulee Venäjältä.
Julia tulee Kanadasta.
Masako tulee Japanista.
Ahmed tulee Egyptistä.
Kumar tulee Bangladeshista.
me emme ole kotoisin Suomesta.
Peter on ruotsalainen.
Muriel on ranskalainen.
Kati on unkarilainen.
Kathy on amerikkalainen.
Tanja on venäläinen.
Julia on kanadalainen.
Masako on japanilainen.
Ahmed on egyptiläinen.
Kumar on bangladeshilainen.
Mistä maasta sinä tulet? = Mistä maasta sinä olet kotoisin?
Opettaja on suomalainen. Kysykää, mistä hän on kotoisin! Ehkä hän on
kotoisin Helsingistä. Tai ehkä hän on kotoisin jostakin muusta kaupungista
tai maalta.
Kysykää, missä opettaja asuu! Asuuko hän Helsingissä, Espoossa,
Vantaalla, Turussa, Tampereella tai jossakin muussa kaupungissa? Vai
asuuko hän maalla?
Oletko sinä kotoisin maalta vai kaupungista?
Mistä kaupungista olet kotoisin?
Tuletko Oslosta, Lontoosta, Bonnista, New Yorkista, Pietarista,
Bangkokista, Delhistä ...?
Missä asut?
Helsingissä
Suomessa
Missä olet?
koulussa
kaupassa
pankissa
postissa
Missä asut?
Venäjällä
Vantaalla
Tampereella
maalla
Missä olet?
Mannerheimintiellä
asemalla
torilla
56
Mistä olet kotoisin?
Helsingistä
Suomesta
Mistä tulet?
koulusta
kaupasta
pankista
postista
Mistä olet kotoisin?
Venäjältä
Vantaalta
Tampereelta
maalta
Mistä tulet?
Mannerheimintieltä
asemalta
torilta

Missä?
• Vartalo + -ssä, -ssä tai -llä, -llä.
-ssä, -ssä Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa inessiivi.
-llä, -llä Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa adessiivi.
Mistä?
• Vartalo + -sta, -stä tai -lta, -Itä
-sta, -stä Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa elatiivi,
-lta, -Itä Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa ablatiivi.
— Missä sinä olet työssä?
— Olen työssä yliopistossa. Entä sinä?
— Minä olen työssä sairaalassa.
— Oletko sinä lääkäri?
— En. Minä olen työssä sairaalan laboratoriossa. Oletko sinä opettaja?
— Olen.
— Missä Te olette työssä?
— En ole enää työssä. Olen eläkeläinen. Olin työssä paperitehtaassa.
— Entä vaimonne? Onko hän työssä?
— On. Hän on vielä työssä. Hän työskentelee kaupassa. Hän on myyjä.
— Mitä poikanne tekee?
— Hän on insinööri.
— Missä Teidän poikanne on työssä?
— Hän ei ole työssä. Hän on työtön.
— Mistä sinä olet kotoisin?
— Olen kotoisin Savosta. Tiedätkö sinä, missä Savo on?
— Tiedän. Siellä on esimerkiksi Kuopio. Puhutko sinä Savon murretta?
— Puhun kotona, mutta en täällä Helsingissä.
— Oletko sinä ruotsalainen?
— Puhun ruotsia, mutta en tule Ruotsista. Olen kotoisin Länsi-Suomesta,
Pohjanmaalta. Kotikieleni on ruotsi. Olen suomenruotsalainen.
— Osaat hyvin suomea. Opiskelitko suomea koulussa?
— Opiskelin. Opin suomea myös työssä.

58

59

JUTELLAAN!
Kysykää: Mistä maasta sinä olet kotoisin? Naapuri vastaa ja näyttää
KARTASTA, MISSÄ HÄNEN KOTIMAANSA ON.
Missä ihmiset ovat työssä? Puhukaa naapurin kanssa!
Anni Virtanen on opettaja. Hän on työssä koulussa.
Erkki Ovaska on postimies. Hän on työssä
Sirkka Nieminen on pankkivirkailija. Hän on työssä
Esko Miettinen on lääkäri. Hän on työssä
Hilkka Virolainen on myyjä. Hän on työssä
Tuija Nyström on kirjastonhoitaja. Hän on työssä
KYSYKÄÄ: Missä sinä olet työssä? Missä haluaisit olla työssä? NAAPURI
VASTAA.
KYSYKÄÄ: Missä sinun suomalaiset tuttavasi ovat työssä?
Lukekaa naapurin kanssa:
— Anteeksi, voitteko sanoa, missä täällä on posti? Onko täällä jossakin
lähellä posti?
— Snellmaninkadulla on posti. Lähin posti on Snellmaninkadulla.
Tehkää naapurin kanssa samanlaiset kysymykset ja vastaukset:
posti, pankki, kukkakauppa, ravintola, kahvila, puhelinkioski, paperikaup-
pa
Lukekaa naapurin kanssa:
— Voitteko sanoa, missä yliopiston päärakennus on?
— Yliopiston päärakennus? Se on Unioninkadulla, tai Fabianinkadulla.
Tehkää naapurin kanssa samanlaiset kysymykset ja vastaukset:
(HELSINGISSÄ:) yliopiston kirjasto, Suomen Pankki, pääposti,
Eduskuntatalo, Finlandia-talo, uusi oopperatalo, Messuhalli...
(Jossakin muussa kaupungissa:) Kysykää kaupungin tärkeät
rakennukset.
Kysykää, millä kadulla naapuri asuu. Naapuri vastaa ja kysyy: Entä
sinä?
60

Mihin menet? Mihin matkustat?
12
Mihin sinä menet?
— Hei! Mihin sinä menet?
— Menen postiin, pankkiin, kauppaan ja sitten kouluun.
— Miksi menet kouluun?
— Menen suomen kurssille.
— Mihin sinä menet?
— Menen torille, Kauppatorille. Entä sinä?
— Minä menen asemalle.
— Matkustatko johonkin?
— Matkustan Tampereelle ja Poriin.
— Milloin tulet takaisin Helsinkiin?
— Huomenna.
— Hyvää matkaa!
— Kiitos!
— Mitä teette sunnuntaina?
— Menemme maalle.
— Meneekö tämä bussi Jyväskylään?
— Ei mene. Tämä menee Lahteen. Tuo bussi menee Jyväskylään.
— Kiitos.
— Ei kestä.
Missä?
Mistä?
Mihin?
Helsingissä
Suomessa
Lahdessa
koulussa
kaupassa
pankissa
postissa
Helsingistä
Suomesta
Lahdesta
koulusta
kaupasta
pankista
postista
Helsinkiin
Suomeen
Lahteen
kouluun
kauppaan
pankkiin
postiin
Vantaalla
maalla
kadulla
tiellä
asemalla
torilla
Vantaalta
maalta
kadulta
tieltä
asemalta
torilta
Vantaalle
maalle
kadulle
tielle
asemalle
torille
61

Mihin?
• 	Vartalo + vartalon viimeinen vokaali + n.
Jos sanassa on konsonanttivaihtelu: vahva konsonantti!
Tai:
Vartalo + lie.
Vokaali + n Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa illatiivi.
-Ile Tämän sijamuodon nimi on kieliopissa allatiivi.
Huomatkaa:
Jos ulkomaalaisen nimen lopussa on konsonantti, vartalon vokaali on i:
Wien
Wienissä Wienistä Wieniin
Bryssel
Brysselissä Brysselistä Brysseliin
Vielä kerran: Mihin?
— Mihin sinä menet?
— Työhön.
— Naapurini muuttaa pois Suomesta.
— Mihin maahan?
— Ruotsiin.
— Ystäväni matkustaa Englantiin.
— Meneekö hän Lontooseen?
— Menee.
— Mihin tämä bussi menee?
— Porvooseen.
Missä? Mistä? Mihin?
työssä työstä työhön
maassa maasta maahan
• Jos sanan vartalossa on vain yksi tavu, illatiivin pääte on h + vartalon
viimeinen vokaali + n.
Missä? Mistä Mihin?
Lontoossa Lontoosta Lontooseen
Porvoossa Porvoosta Porvooseen
• Jos sanan vartalon lopussa on pitkä vokaali (ja sana ei ole yksitavuinen),
illatiivin pääte on -seen.
62

HARJOITELLAAN!
MALLI: Helsingistä on pitkä matka Ouluun. Oulu on kaukana Helsingistä.
1. Turusta on pitkä matka Lappeenrantaan.
2. Kouvolasta on pitkä matka Kuopioon.
3. Kouvolasta ei ole pitkä matka Lahteen.
4. Onko Helsingistä pitkä matka Espooseen?
5. Suomesta on pitkä matka Afrikkaan.
6. Täältä on pitkä matka kotiin.
JUTELLAAN!
Kysykää. Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Mihin menet kurssin jälkeen? (posti, pankki, ravintola, tori jne.)
Mihin menet sunnuntaina?
Mihin haluaisit matkustaa?
Lukekaa naapurin kanssa:
— Meneekö tämä bussi Lahteen?
— Ei mene. Tämä menee Porvooseen.
Puhukaa naapurin kanssa:
— Meneekö tämä bussi ?
— Ei mene. Tämä menee
(Pori, Jyväskylä, Oulu, Vaasa, Tampere, Espoo, Vantaa; Mannerheimintie,
Hämeentie, Hakaniemen tori, metroasema, rautatieasema, Rantakatu,
keskusta, ...)
Lukekaa naapurin kanssa:
— Tiedätkö sinä, mistä Anni Virtanen on kotoisin?
— Hän on kotoisin Vaasasta. Hänen isänsä ja äitinsä asuvat Vaasassa.
Lomalla hän matkustaa Vaasaan.
Jatkakaa (tehkää samanlaiset dialogit). Sanokaa seuraavat nimet:
Tuija Nyström, Helsinki (Mistä Tuija Nyström on kotoisin? Jne.)
Erkki Ovaska, Oulu
Sirkka Nieminen, Pori
Esko Miettinen, Jyväskylä
Hilkka Virolainen, Hämeenlinna
Ulla Mattsson, Maarianhamina
Bengt Lindfors, Tukholma
Hans Hofmann, Köln
Rosemarie Schreiber, Wien
Anna Molnär, Budapest
Cecile Dumont, Pariisi
Ernesto Ricci, Rooma
Akiko Tanaka, Tokio

Puhukaa naapurin kanssa:
— Mistä sinä olet kotoisin?
— Olen kotoisin
Isäni ja äitini asuvat (asuivat)
Isäni asuu (asui)
Äitini asuu (asui)
— Lomalla matkustan
Kuunnelkaa, kun opettaja (tai joku suomalainen) lukee seuraavat
dialogit. Huomaatte, miten sijamuodot, sanat ja lauseet voivat olla
puhekielessä erilaisia kuin kirjakielessä.
— Meneeks tää bussi Jyväskylää?
— Ei me. Tää menee Lähtee. Toi bussi menee Jyväskylää.
— Kiitti.
— Eipä kestä.
— Mihis sä meet?
— Mä meen torille. Entäs sä?
— Mä meen asemalle.
— Matkustat sä johonki?
— Joo, Tampereelle ja Poriin.
— Millon sä tuut takasi Hesaan?
— Huomenna.
— No, hyvää matkaa!
— Kiitti!
— Mun ystävä matkustaa Englantii.
— Meneeks se Lontoosee?
— Joo, menee.
mennä-verbin persoonamuodot voivat puhekielessä olla tällaiset:
mä meen, sä meet, se menee, me mennään, te meette, ne menee
Huomatkaa:
Kaikki suomalaiset eivät puhu samanlaista puhekieltä. Jos asutte Suomessa,
kuunnelkaa, kuinka ympäristön ihmiset puhuvat. — Esimerkiksi minä voi
olla mä, mää, mie tai minä ja sinä voi olla sä, sää, sie tai sinä.
64

Työ- ja lomamatkat
Kulkuneuvot
13
Junalla ja bussilla
Anni Virtanen on opettaja. Hän asuu Helsingissä mutta on työssä Vantaalla.
Koulu, jossa hän on työssä, on Vantaalla. Anni matkustaa Helsingistä
Vantaalle bussilla tai junalla.
Annin mies on työssä Helsingissä. Hän menee työhön metrolla. Annin poika
on koulussa Helsingissä. Hän kävelee kouluun, koska koulu on lähellä.
Annin isä ja äiti asuvat Vaasassa. Anni ei matkusta usein Vaasaan, koska
Vaasa on kaukana Helsingistä. Mutta kesälomalla Anni käy Vaasassa. Hän
matkustaa Vaasaan junalla tai joskus lentokoneella.
Annin veli asuu Ruotsissa, Sundsvallissa. Annin isä ja äiti matkustavat
joskus laivalla Vaasasta Sundsvalliin.
Matkustan, menen, tulen junalla
bussilla
autolla
laivalla
lentokoneella
jne.
Vaasa on kaukana Helsingistä. Vaasa ei ole kaukana Tampereelta.
Anni käy Vaasassa. Anni käy Vantaalla.
65

66

JUTELLAAN!
Kysykää. Naapuri vastaa.
Missä Anni asuu?
Missä Annin työpaikka on?
Missä Annin miehen työpaikka on?
Missä Annin pojan koulu on?
Miksi Anni matkustaa joskus Vaasaan?
Miksi Annin isä ja äiti matkustavat joskus Ruotsiin?
Missä kaupungissa Annin veli asuu?
Millä Anni matkustaa Vaasaan?
Näyttäkää kartasta, missä Vaasa ja Sundsvall ovat.
Kysykää. Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Missä sinä asut?
Millä kadulla sinä asut?
Miten (= kuinka) sinä tulet Helsinkiin (keskustaan, kouluun, ...)? Tuletko
bussilla, junalla, pyörällä, autolla, taksilla? Käveletkö?
Kysykää. Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Käytkö usein saunassa?
Käytkö usein ?
(kirjasto, kirjakauppa, konsertti, teatteri, ravintola, kahvila, tori, maa)
Kysykää vielä jotakin!
Kirjoittakaa naapurin kanssa uusi teksti. Tässä ovat faktat:
Antti Virolainen
hänen vaimonsa (vaimo)
hänen tyttärensä (tytär)
asuvat Imatralla (Imatra)
työpaikat: posti, sairaala, ravintola
Antin äiti asuu Oulussa
Antin vaimo on venäläinen
Antin vaimon isä ja äiti asuvat Pietarissa
Lukekaa teksti toisille!
67

Työpäivä, työmatka 14
Aikataulu
Kellonaika
Linja-autoasemalla
Annin työpäivä ja työmatka
Tänään Annin työpäivä koulussa alkaa kello yhdeksän. Anni menee kouluun
jo puoli yhdeksän. Tänään hän matkustaa Vantaalle junalla.
Juna lähtee Helsingistä 7.57 (seitsemän viisikymmentäseitsemän). Anni
matkustaa Martinlaaksoon. Juna saapuu Martinlaakson asemalle 8.17
(kahdeksan seitsemäntoista). Asemalta Anni kävelee kouluun.
Annin työpäivä päättyy kello viisitoista. Juna Martinlaaksosta Helsinkiin
lähtee 15.27 (viisitoista kaksikymmentäseitsemän). Se on perillä Helsingissä
15.47 (viisitoista neljäkymmentäseitsemän). Matka kestää kaksikymmentä
minuuttia.
Asemalta Anni kävelee kotiin. Matka kestää noin viisitoista minuuttia. Hän
on kotona vähän yli neljä.
Annin matka kotoa asemalle kestää noin 15 minuuttia. Jos juna lähtee
Helsingin asemalta kello 7.57, milloin Annin täytyy lähteä kotoa?
Tänään Anni lähtee kotoa puoli kahdeksan ja palaa kotiin kello neljä.
Kuinka pitkä Annin työpäivä on? Kuinka monta tuntia Anni on poissa kotoa?
Missä? Mistä? Mihin?
koulussa koulusta kouluun
työssä työstä työhön
kotona kotoa kotiin
Seuraavalla sivulla on eräs bussiaikataulu. Katsokaa aikataulua ja
vastatkaa kysymyksiin.
Lukekaa oman paikkakunnan juna- tai bussiaikataulu!
68

867. Jyväskylä-Heinola-Kouvola-Kotka
•
•
•
M-S
p
SS
M-S
M-S
M-S
PSS
10.00
15.00
15.00
18.05
km
Jyväskylä >
13.10
20.45
0.30
K
X
X
8
vaajakoski
X
X
X
K
X
X
20
Oravasaari
X
K
X
K
X
X
33
Viisarmäki
X
K
X
.
K
X
X
44
Rutalahti th
X
K
X
10.45
15.45
18.45
52
Leivonmäki
12.25
20.00
23.50
11.05
16.05
19.05
71
Joutsa
12.10
19.45
23.35
11.25
16.30
19.25
91
Hartola
11.50
19.25
23.20
:
<
X
X
101
Pohjola
X
K
X
<
X
X
126
Lusi
X
K
X
(
X
X
132
Heinola kk
X
K
X
12.05
17.15
ТП5
20.05
137
Heinola
11.10
18.45
22.45
12.10
20.10
137
Heinola
11.10
18.35
3
<
X
X
132
Heinola kk
X
;
K
X
X
X
X
155
Uimila
X
;
<
X
12.50
17.55
20.45
175
Jaala
10.30
18.00
22.05
13.05
17.25
18.10
21.00
190
Voikkaa
10.15
17.45
21.50
13.10
17.30
18.15
21.05
195
Kuusankoski ...
10.05
17.40
21.45
13.20
17.40
18.25
21.20
205
Kouvola
9.55
17.30
21.35
13.30
17.50
18.30
21.30
205
Kouvola
9.45
17.20
21.30
)
t
X
X
218
Saviniemi
X
X
18.10
18.45
21.50
219
Myllykoski
9.20
21.10
>
t
X
X
223
Keltakangas
X
X
X
I
I
\
223
Keltakangas th..
I
)
(
I
18.20
18.55
22.00
230
Inkeroinen
9.10
I
I
21.00
X
>
[
X
X
249
Rantahaka
X
X
X
14.15
18.40
19.15
22.30
256
Karhula
8.45
16.35
20.35
14.30
18.55
19.30
22.45 >
r265
Kotka
8.30
16.15
20.20
Itä-Hämeen Liikenne, Savonlinja-yhtiöt
Kysymykset:
Ensimmäinen bussi Jyväskylästä Kotkaan lähtee tasan kello 10. Milloin se
saapuu Kotkaan?
Jos on tiistai ja matkustat Kotkasta Jyväskylään, milloin lähtee viimeinen
bussi?
Kotkasta lähtee bussi kello puoli yhdeksän. Milloin se on Joutsassa?
Kuinka monta kilometriä on Kouvolasta Kotkaan?
Kuinka kauan kestää matka Karhulasta Kotkaan?
69

Mitä kello on? Paljonko kello on? Kuinka paljon kello on?
Kello on puoli yhdeksän.
Kello on viisitoista vaille yhdeksän.
f
%
V
J
Kello on yhdeksän.
Kello on viisitoista yli yhdeksän.
70

Mihin aikaan?
— Mihin aikaan heräät?
— Herään puoli kuusi.
— Niin aikaisin!
— Niin. Minun täytyy lähteä jo puoli seitsemän.
— Menetkö työhön niin aikaisin?
— Menen. Työni alkaa kello seitsemän.
— Mihi aikaa sä heräät?
— Mä herään puol kuus.
— Niin aikasi!
— Nii. Mun täytyy lähtee jo puol seittemän.
— Meet sä työhön niin aikasi?
— Meen. Mun työ alkaa kello seittemän.
— Anteeksi, että olen myöhässä. Lähdin liian myöhään kotoa. Herään aina
liian myöhään.
— Mihin aikaan heräät?
— Herätyskello soi puoli kahdeksan, mutta minä en nouse heti. Nukun
uudestaan.
— Anteeks et mä oon myöhässä. Mä lähin liian myöhään kotoo. Mä herään
aina liian myöhää.
— Mihi aikaa sä heräät?
— Herätyskello soi puol kaheksan mut mä en nouse heti. Mä nukun uudestaa.
Kuinka kauan?
— Kuinka kauan matka kestää?
— Kaksikymmentä minuuttia.
— Kuinka kauan kestää matka Helsingistä Lahteen?
— Noin kaksi tuntia junalla.
Kuinka monta tuntia? Kuinka monta minuuttia?
kaksi, kolme, neljä viisi ... tuntia / minuuttia
71

LUETAAN!
Mirja tulee maalta Helsinkiin ja haluaa matkustaa Helsingistä Vantaalle.
Hänen ystävänsä Sini Mäkinen asuu Vantaalla.
On aamu. Kello on 7.45. Mäkisen puhelin soi. Sini vastaa.
— Mäkisellä.
— Huomenta, Sini. Täällä on Mirja.
— Huomenta. Oletko sinä Helsingissä?
— Olen.
— Mistä sinä soitat?
— Soitan puhelinkopista. Olen linja-autoasemalla.
— Aha. Kiva. Tervetuloa! Katson aikataulusta, milloin seuraava bussi
tänne lähtee. Odota vähän! Hetkinen ... Seuraava bussi lähtee kello
kahdeksan. Tasan kello 8.
— Mistä laiturista se lähtee?
— Laiturista 45.
— Mikä bussin numero on?
— 453. (Neljä-viisi-kolme.)
— Missä minä nousen pois bussista? Millä pysäkillä?
— Heti kun bussi kääntyy pois Nurmijärventieltä, on tien vieressä
huoltoasema. Sen jälkeen seuraava pysäkki on meidän.
— Selvä. Hei, nyt kello on jo melkein kahdeksan!
— Älä myöhästy bussista!
Oikein vai väärin?
1. Kello on puoli kahdeksan, kun Mäkisen puhelin soi.
2. Mirja soittaa Helsingin rautatieasemalta.
3. Mirja tietää, milloin seuraava bussi lähtee.
4. Sini ei muista, milloin seuraava bussi lähtee.
5. Seuraava bussi lähtee kello 8.00.
6. Linja-auto tarkoittaa samaa kuin bussi.
7. Jos Mirja ja Sini puhuvat vielä kauan puhelimessa, Mirja myöhästyy
bussista.
8. Mirja nousee pois bussista Nurmijärventiellä.
72

JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Mihin aikaan Annin työpäivä alkaa tänään?
Miten hän matkustaa Helsingistä Martinlaaksoon?
Mihin aikaan juna lähtee?
Miten Anni menee asemalta kouluun?
Mihin aikaan Annin työpäivä päättyy?
Mihin aikaan hän on kotona?
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Mihin aikaan sinä heräät?
Mihin aikaan lähdet kotoa yliopistoon / kouluun / työhön?
Kuinka monta tuntia olet yliopistossa / koulussa / työssä?
Kuinka monta tuntia nukut?
Nousetko heti, kun herätyskello soi?
Kysykää! Naapuri vastaa.
Juna lähtee kello 12 ja on perillä kello 17.30. Kuinka kauan matka kestää?
Anni lähtee kotoa kello puoli yhdeksän ja palaa kello 16. Kuinka monta
tuntia hän on poissa kotoa?
Bussi lähtee Helsingistä kello 10.00 (kymmenen nolla nolla), ja matka
Turkuun kestää 2 tuntia 45 minuuttia. Mihin aikaan bussi saapuu Turkuun?
Jne. Jatkakaa!
73

Perhe
Kenellä on? (Omistajan adessiivi)
15
Jorma ja Jorman perhe
Tänään matkustamme maalle, erääseen pieneen kylään. Siellä asuu eräs
tuttavani, Jorma Virtanen.
Jorma asuu pienessä, vanhassa talossa. Jormalla on vaimo ja kolme lasta:
yksi tyttöjä kaksi poikaa. Jorman äiti asuu samassa talossa. Hänellä on oma
asunto talon yläkerrassa.
Perheen pojat ovat Jari ja Mika. Tytön nimi on Sari. Jorman vaimon nimi
on Tuula.
Jorma on työssä kaupassa; hän on myyjä. Tuula on työssä postissa; hän on
postinjakaja. Jorman äiti oli työssä pankissa, mutta nyt hän on eläkeläinen.
Jorman isä ei elä enää.
Tuulan äiti ja isä asuvat Lappeenrannassa. He ovat molemmat työssä
paperitehtaassa.
Adjektiivi + substantiivi
pieni kylä Matkustamme pieneen kylään.
eräs pieni kylä Matkustamme erääseen pieneen kylään.
pieni, vanha talo Jorma asuu pienessä, vanhassa talossa.
• Substantiivi on pääsana ja adjektiivi on attribuutti.
Adjektiiviattribuutti on samassa muodossa kuin pääsana.
74

Jormalla ja Tuulalla on kolme lasta.
Jorma on isä. Jormalla on kolme lasta.
Tuula on äiti. Tuulalla on kolme lasta.
• 	Omistaja: -llä, -llä + on
Minulla on vanha isoäiti. minulla on
Sinulla on pieni lapsi. sinulla on
Hänellä on perhe. hänellä on
Meillä on talo maalla. meillä on
Teillä on auto. teillä on
Heillä on poika ja tyttö. heillä on
mulla on
sulia on
hänellä on / sillä on
meillä on
teillä on
heillä on / niillä on
Kysymys: Onko sinulla auto? Onks sulia auto?
Onko Teillä auto?
Kvsvmvs Myönteinen vastaus Kielteinen vastaus
Onko sinulla auto? On. Ei ole.
Huomatkaa sanatyypit:
lapsi — lapsen — lapsella — lapset
pieni lapsi — pienen lapsen — pienellä lapsella — pienet lapset
Hänellä on yksi lapsi.
Hänellä on kaksi lasta.
Onko sinulla lapsia? Onko teillä lapsia?
eräs — erään — eräässä — erääseen — eräät
eräs kylä — erään kylän — eräässä kylässä — erääseen kylään — eräät kylät
tehdas — tehtaan — tehtaassa — tehtaaseen — tehtaat
perhe — perheen — perheessä — perheeseen — perheet
pieni perhe — pienen perheen — pienessä perheessä — pieneen perheeseen —
pienet perheet
huone — huoneen — huoneessa — huoneeseen — huoneet
75

HARJOITELLAAN!
Kirjoittakaa lauseet. Valitkaa oikea substantiivin muoto ja oikea Olla-
verbin muoto.
MALLI: Jorma, mies -» Jorma on mies.
Jorma, poika -» Jormalla on poika.
1. Jorma, suomalainen mies
2. Jorma, suomalainen vaimo
3. Tuula ja Jorma, kolme lasta
4. Mika ja Jari, sisko
5. Sari, Mikan ja Jarin pikkusisko
6. Perhe, oma talo
7. Minä, opiskelija
8. Minä, uusi sanakirja
9. Hän, kampaaja
10. Hän, oma kampaamo
11. Sinä, hyvä käsiala
12. Sinä, ahkera opiskelija
Malli: Jorma, työ -» Jormalla on työ. Jorma on työssä.
13. Hän, kampaamo
14. Me, kurssi
15. He, loma
16. Milloin, te, ruokatunti?
JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Missä Jorma Virtanen asuu?
Millainen perhe Jormalla on?
Elääkö Jorman äiti?
Missä hän asuu?
Kuka Tuula Virtanen on?
Missä Jorma ja Tuula ovat työssä?
Onko Jorman äiti vielä työssä?
Asuvatko Tuulan isä ja äiti maalla?
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinun?
Elävätkö sinun isäsi ja äitisi? Missä he asuvat?
Ovatko he työssä?
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinulla?
Onko sinulla lapsia? Kuinka monta lasta?
Onko sinulla vaimo / mies?
Onko sinulla talo?
Onko sinulla ?
Jatkakaa itse!
76

Kunta ja kylä
Suomalaisia sukunimiä 16
Kuinka monta?
Yksikön partitiivi
Kylä, jossa Virtasen perhe asuu
Kylä, jossa Virtasen perhe asuu, on keskikokoisessa maalaiskunnassa Etelä-
Suomessa. Kunnassa on noin 8000 (kahdeksantuhatta) asukasta.
Kunnan vanha keskus oli kirkonkylä. Nykyinen keskus on rautatieaseman
ympärillä. Siellä on monta kauppaa ja muuta liikettä, pari kolme pankkia,
posti, terveyskeskus ja apteekki, iso koulu, kunnan pääkirjasto, urheilukenttä
jne. Siellä on myös kunnantalo.
Kylässä on saha ja pari pientä tehdasta. Monilla ihmisillä on työpaikka
omassa kunnassa, mutta monet käyvät työssä kaupungissa. Matka
kaupunkiin kestää bussilla tai junalla vain 20—30 minuuttia.
Virtaset asuvat aseman lähellä. Jorma on työssä eräässä kaupassa ja Tuula
postissa.
Perheen lapset ovat koulussa: Jari on lukiossa, Mika ja Sari peruskoulussa.
Heillä on lyhyt koulumatka.
77

Kuinka monta?
Jormalla ja Tuulalla on kolme lasta. Heillä on kaksi poikaa ja yksi tyttö.
Tässä kunnassa on noin 8000 asukasta.
Jorman ja Tuulan kotikylässä on monta kauppaa ja muuta liikettä ja pari
pientä tehdasta.
Suomessa on melkein 26 000 Virtasta.
Matka kestää 20—30 minuuttia.
• 	Numero 1 + sana nominatiivissa:
Heillä on yksi tyttö ja yksi poika.
Muut numerot (2 — ) + sana yksikön partitiivissa:
Heillä on kaksi poikaa. Naapurilla on kaksi tyttöä.
Virtanen
Virtanen on hyvin tavallinen sukunimi Suomessa. Suomessa on yli
25 000 Virtasta.
Vuonna 1992:
1. Virtanen
25 493
11. Lehtonen
17 595
2. Korhonen
23 707
12. Lehtinen
16 353
3. Nieminen
22 635
13. Salminen
15 832
4. Mäkinen
22 289
14. Saarinen
15 824
5. Hämäläinen
19 696
15. Heinonen
15 590
6. Mäkelä
19 544
16. Niemi
15 189
7. Laine
19 432
17. Salonen
14 711
8. Koskinen
18 400
18. Turunen
13 945
9. Järvinen
17 855
19. Heikkilä
13 745
10. Heikkinen
17 686
20. Salo
13 442
Vuoden 1995 alussa viisi yleisintä sukunimeä: Virtanen (25 259), Korhonen
(23 828), Nieminen (22 517), Mäkinen (22 201), Hämäläinen (19 669).
Suomessa on hyvin monta Jaria, Mikaa ja Saria. Vuonna 1981 Suomessa oli
melkein 39 000 Jaria, yli 29 000 Mikaa ja melkein 27 000 Saria.
Suomalaisella on tavallisesti kaksi etunimeä. Esimerkiksi Jorma Virtasen
koko nimi on Jorma Juhani Virtanen ja Tuulan toinen nimi on Marjatta.
Lapset ovat Jari Petteri, Mika Antero ja Sari Elina.
Huomatkaa sanatyyppi -nen:
Virtanen — Virtasen — Virtasella — Virtaset — Virtasta
ihminen — ihmisen — ihmisellä — ihmiset — ihmistä
keskikokoinen — keskikokoisen — keskikokoisessa — keskikokoiset —
keskikokoista
78

Huomatkaa lausetyypit:
Jormalla on kolme lasta.
Kylässä on kolme kauppaa.
Huomatkaa, että verbi on yksikössä (on).
Genetiivi + postpositio:
rautatieaseman ympärillä
aseman lähellä
79

Yksikön partitiivi
Partitiivin pääte on -a,
poikaa
kauppaa
minuuttia
tyttöä
-ä tai -ta, -tä tai -tta, -ttä.
lasta
asukasta
tehdasta
liikettä
1) Jos sanassa on konsonanttivaihtelu ja genetiivissä on heikko konsonantti,
partitiivissa on vartalossa vahva konsonantti.
poika pojan poikaa
kauppa kaupan kauppaa
tyttö tytön tyttöä
2) Jos nominatiivissa ja genetiivissä on eri vokaali, partitiivissa on vartalossa
sama vokaali kuin genetiivissä.
järvi järven järveä
lehti lehden lehteä
3) Joskus sanalla on kaksi vartaloa: vokaalivartalo ja konsonanttivartalo.
Silloin partitiivin pääte tulee konsonanttivartaloon; pääte on silloin -ta, -tä.
pieni
pienen
pientä
suuri
suuren
suurta
lapsi
lapsen
lasta
vesi
veden
vettä
vuosi
vuoden
vuotta
mies
miehen
miestä
nainen
naisen
naista
ihminen
ihmisen
ihmistä
tehdas
tehtaan
tehdasta
eräs
erään
erästä
asukas
asukkaan
asukasta
kaunis
kauniin
kaunista
4) 	Jos sanan lopussa on e ja genetiivin vartalossa on ее, partitiivimuodon
lopussa on lyhyt e ja tta, ttä.
perhe perheen perhettä
huone huoneen huonetta
liike liikkeen liikettä
5) 	Jos nominatiivin lopussa on pitkä vokaali, diftongi tai kaksi vokaalia,
partitiivin pääte on -ta, -tä.
maa maan maata
tie tien tietä
museo museon museota
80

Partitiivi voi olla erilainen puhekielessä ja kirjakielessä. Esimerkiksi:
postia
maitoa
koulua
löylyä
sähköä
postii
maitoo
kouluu
löylyy
sahkoo
nopeaa
ilkeää
nopeeta
ilkeetä
Montako nimeä sinulla on? Montaks nimee sulia on?
Eräät adjektiivit ovat erilaisia puhe- ja kirjakielessä. Esimerkiksi:
JUTELLAAN!
Kysykää. Naapuri vastaa.
Onko Virtasen perheen kotikylä suuri?
Onko se kaukana kaupungista?
Mitä kunnan keskuksessa on?
Missä kunnan asukkaat käyvät työssä?
Onko Virtasen talo kaukana asemalta?
Kysykää. Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinun?
Mitä sinun kotikylässäsi / kotikaupungissasi / kotikadullasi on?
Kysykää. Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinun?
Onko sinun nimesi tavallinen vai harvinainen?
Kuinka monta nimeä sinulla on? Mitkä ne ovat?
nopea
nopeasti
korkeassa talossa
pirteä
kaksi pirteää tyttöä
порее
nopeesti
korkeessa talossa
pirtee
kaks pirteetä tyttöä
81

Koti, asunto, perhe
Mitä ei ole?
Vertailua
17
Heillä on ja heillä ei ole
Jormalla ja Tuulalla ei ole autoa. He kävelevät työhön ja työstä kotiin tai
ajavat polkupyörällä.
Jarilla ja Mikalla on polkupyörä, ei moottoripyörää eikä mopoa.
Virtasen perheellä ei ole koiraa, mutta heillä on kissa. Se on oikeastaan
isoäidin kissa, mutta se on hyvin usein alakerrassa Sarin luona.
Virtasen perheen talossa on alakerta ja yläkerta. Alakerrassa on keittiö ja
kolme huonetta. Huoneet ovat olohuone, Jorman ja Tuulan makuuhuone ja
Sarin pieni huone keittiön vieressä. Yläkerrassa on kaksi huonetta. Toisessa
asuu isoäiti, toinen on Jarin ja Mikan yhteinen huone. Isoäidillä ei ole
keittiötä, hänellä on vain pieni keittokomero.
Talossa ei ole kylpyhuonetta, mutta alakerrassa on pieni suihkuhuone
WC:n vieressä.
Talon alla on kellari.
Talon vieressä on pienempi rakennus. Se on sauna.
Virtasen talo on vähän vanhanaikainen omakotitalo, mutta se on aika
hyvässä kunnossa.
82

83

Jormalla ei ole autoa.
Jarilla ei ole moottoripyörää.
Perheellä ei ole koiraa.
Isoäidillä ei ole keittiötä.
Talossa ei ole kylpyhuonetta.
• 	Se, mitä jollakin tai jossakin ei ole, on partitiivissa.
Allin huone ja Ellin huone
Allin huoneessa on matto ja pöytä. Pöydällä on pöytäliina ja kukkamaljakko
(kukkavaasi). Maljakossa on kukka.
Huoneessa ei ole ikkunaa. Allilla ei ole tuolia.
Ellin huoneessa on ikkuna ja tuoli. Ikkunassa on verhot. Ikkunalla on
kukkamaljakko.
Huoneessa ei ole pöytää eikä mattoa.
Kumpi on Allin huone ja kumpi on Ellin?
84

Talon vieressä on pienempi rakennus.
• pienempi
-mpi on komparatiivin tunnus (nominatiivissa).
ISO
1SO-
lsompi
suuri
suure-
suurempi
pieni
piene-
pienempi
uusi
uude-
uudempi
nuori
nuore-
nuorempi
vanha
vanha-
vanhempi
halpa
halva-
halvempi
kallis
kallii-
kalliimpi
Talo A on isompi, uudempi ja kalliimpi kuin talo B.
Talo B on pienempi, vanhempi ja halvempi kuin talo A.
85

Kumpi on isompi?
— Virtasella on kaksi poikaa. Kumpi on isompi, Jari vai Mika?
— Jari on vanhempi ja isompi.
Verrataan!
Anni on 40-vuotias. Mirja on 42-vuotias. Anni on kaksi vuotta nuorempi kuin
Mirja.
Annin työmatka on 15 kilometriä. Mirjan työmatka on 20 km. Annin
työmatka on viisi kilometriä lyhyempi kuin Mirjan työmatka. Mirjalla on viisi
kilometriä pitempi työmatka kuin Annilla.
Tämä sanakirja maksaa 100 markkaa, tuo maksaa 32 markkaa. Tämä
sanakirja on paljon kalliimpi kuin tuo.
Talossa on neljä kerrosta. Naapuritalossa on viisi kerrosta. Naapuritalo on
vähän korkeampi.
Tänään on 10 astetta, eilen oli 14 astetta. Eilen oli lämpimämpi päivä kuin
tänään. Tänään on vähän kylmempi ilma.
LUETAAN!
Hannu kirjoittaa:
Asun pienessä kaupungissa. Täällä on vain 30 000 asukasta. Asun
rautatieaseman lähellä. Olen työssä kirjastossa. Työpaikkani on keskustassa.
Rautatieasema ei ole keskustan lähellä; minulla on parin kilometrin matka
keskustaan. Kävelen työhön ja työstä kotiin.
Asun kerrostalossa, jossa on kolme kerrosta. Minulla ja vaimollani on
kolme huonetta ja keittiö. Nyt yhdessä huoneessa asuu siskoni, joka opiskelee
tässä kaupungissa. Vaimoni opettaa yliopistossa naapurikaupungissa. Meillä
on 7-vuotias tyttö.
Jukka kirjoittaa:
Kotikaupungissani on noin 100 000 asukasta. Asun kaukana keskustasta,
mutta työpaikkani on keskustassa. Matkustan keskustaan bussilla. Matka on
4 kilometriä. Olen työssä eräässä tavaratalossa.
Asun omakotitalossa. Meillä on viisi huonetta ja keittiö. Minulla ja
vaimollani on kolme lasta. Ensimmäinen lapsi on 5-vuotias, toinen 3-vuotias; kolmas
on 8 kuukautta. Vaimoni opiskelee yliopistossa.
Minulla on veli ja sisko. He asuvat naapurikaupungissa. Siskoni opiskelee
siellä ja veljeni on työssä kirjastossa. Siskoni ei ole naimisissa, mutta
Veljelläni on vaimo ja 7-vuotias tytär.
86

Oikein vai väärin?
1. Hannun kaupunki on on isompi kuin Jukan.
2. Hannu ja Jukka asuvat keskustassa.
3. Hannu ja Jukka ovat työssä keskustassa.
4. Hannun työmatka on pitempi kuin Jukan.
5. Jukan asunto on suurempi kuin Hannun.
6. Hannulla on pienempi perhe kuin Jukalla.
7. Hannun vaimo on opiskelija.
8. Hannun tytär on nuorempi kuin Jukan lapset.
9. Hannu on Jukan veli.
JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Mitkä huoneet Jorma ja Tuula Virtasen talossa on?
Onko sauna samassa rakennuksessa?
Onko Mikalla oma huone?
Millainen isoäidin keittiö on?
Onko Jorman ja Tuulan talo moderni?
Kysykää vielä jotakin!
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinun?
Mitä sinun huoneessasi on?
Mitä sinun huoneessasi ei ole?
Jos sinulla on monta huonetta, sano, mitkä huoneet sinulla
Kysykää, millainen asunto naapurilla on.

Vettä ja kukkia (epätarkka määrä)
Onko teillä...?
Monikon partitiivi
18
Kukkamaljakossa on vettä ja kukkia
Mikä tämä on?
— Mikä tämä on?
— Se on kukkamaljakko.
Mitä nämä ovat?
— Mitä nämä ovat?
— Ne ovat ruusuja.
Mitä tämä on?
— Mitä tämä on?
— Se on vettä.
• Nominatiivi: Tarkka määrä; esimerkiksi yksi esine, ihminen tai eläin.
Konkreettinen sana.
• Partitiivi: Epätarkka määrä (en sano, kuinka monta tai kuinka paljon on).
Konkreettinen sana monikossa, ainesana yksikössä.
Tarkka määrä
Tämä on kaunis kukka.
Tämä on kahvipannu.
Tämä on lautanen.
Lautasella on peruna.
Minulla on valokuva-albumi.
Epätarkka määrä; monikko
Nämä ovat kauniita kukkia.
Nämä ovat kahvikuppeja.
Nämä ovat lautasia.
Lautasella on lihapullia.
Minulla on valokuvia.
Epätarkka määrä; yksikkö
Tämä on kahvia.
Tämä on ruokaa.
Lautasella on kastiketta.
Minulla on liimaa.
88

• Huomatkaa, että verbi on yksikössä!
Minulla on ruusu. Minulla on ruusuja.
Maljakossa on ruusu. Maljakossa on ruusuja.
Pöydällä on ruusu.
Pöydällä on ruusuja.
89

Mummolla on kissa.
Mummolla on kissoja.
Onko teillä....?
90

Verratkaa:
Onko teillä sanakirjoja?
Onko sinulla sanakirja mukana?
Onko vielä lippuja?
Onko Teillä paikkalippu?
— Onko teillä lapsia?
— Ei ole. Meillä ei ole lapsia.
— Onko Teillä lapsia?
— Kyllä on. Minulla on pieni poika.
— Tässä talossa on paljon pieniä lapsia.
— Niin on. Tässä talossa asuu monta lapsiperhettä. Tässä lähiössä asuu
paljon nuoria perheitä.
— Onko sinulla veljiä ja siskoja?
— On. Minulla on yksi sisko ja kolme veljeä.
— Onko sinulla suomalaisia ystäviä?
— On minulla pari hyvää ystävää.
92

Hyllyllä on kirjoja.
Kuinka monta kirjaa hyllyllä on?
Hyllyllä on 20 kirjaa.
Kuvassa on hevosia.
Kuinka monta hevosta kuvassa on?
Kuvassa on kolme hevosta.
Naapurilla on paljon hevosia.
93

• Huomatkaa, että verbi on yksikössä!
Hyllyllä on kirja / kirjoja / 20 kirjaa.
Naapurilla on hevonen / hevosia / kolme hevosta.
• Numero (2 —) + yksikön partitiivi: kolme hevosta,
monta + yksikön partitiivi: monta hevosta.
paljon + monikon partitiivi (konkreettinen sana): paljon hevosia,
paljon + yksikön partitiivi (ainesana): paljon vettä.
Monikon partitiivi
• Sanan genetiivin vartalo + monikon tunnus + partitiivin pääte
Monikon tunnus on i tai j.
lapse + i + a -> lapsia, ystävä + i + ä ystäviä
sisko + i + a -> siskoja, kirja + i + a -> kirjoja
Yks. nom. Yks. genet. Mon. nom. Mon. partitiivi
talo
koulu
hylly
pöllö
talon
koulun
hyllyn
pöllön
talot
koulut
hyllyt
pöllöt
taloja
kouluja
hyllyjä
pöllöjä
pankki
kissa
pankin
kissan
pankit
kissat
pankkeja
kissoja
koira
ystävä
lapsi
koiran
ystävän
lapsen
koirat
ystävät
lapset
koiria
ystäviä
lapsia
maa
huone
maan
huoneen
maat
huoneet
maita
huoneita
työ
suo
työn
suon
työt
suot
töitä
soita
1) 	Vartalon vokaalit o, u, ö, у säilyvät.
Vartalon vokaalit e, ä katoavat.
Vartalon vokaali a katoaa; joskus muuttuu a -> o.
a katoaa, josa sanan ensimmäinen vokaali on o tai u.
a —» o, jos sanan ensimmäinen vokaali on a, e tai i.
Vartalon vokaali i muuttuu i e.
Vartalon pitkä vokaali lyhenee.
Vartalon diftongeista yö, uo, ie katoaa ensimmäinen vokaali.
94

2) Jos vartalon vokaali säilyy tai muuttuu, monikon tunnus on j.
Jos vartalon vokaali katoaa, monikon tunnus on i.
3) Jos yksikön vartalossa on pitkä vokaali tai kaksi vokaalia, on monikon
partitiivin pääte ta / tä.
4) Jos sanassa on konsonanttivaihtelu, monikon partitiivissa on vahva
konsonantti.
• 	Jos sana on pitkä (jos siinä on enemmän kuin kaksi tavua) ja sen vartalon
lopussa on a tai ä, monikon partitiivi voi olla erilainen kuin lyhyen sanan
partitiivi.
a -> o
opiskelija — opiskelijoita
lukija — lukijoita
ikkuna — ikkunoita
tavara — tavaroita
ravintola — ravintoloita
mansikka — mansikoita
ä -> ö
tekijä — tekijöitä
päärynä — päärynöitä
kylpylä — kylpylöitä
lihapyörykkä — lihapyöryköitä
a katoaa
opettaja — opettajia
soittaja — soittajia
asema — asemia
seuraava — seuraavia
mukava — mukavia
ihana — ihania
kamala — kamalia
vaikea — vaikeita
nopea — nopeita
ä katoaa
mäkihyppääjä — mäkihyppääjiä
hedelmä — hedelmiä
ystävä — ystäviä
ikävä — ikäviä
emäntä — emäntiä
isäntä — isäntiä
pimeä — pimeitä
hirveä — hirveitä
• 	Jos sana on pitkä ja sen vartalon lopussa on i, monikon partitiivin lopussa
on joskus eja / ejä, joskus eitä / eitä.
kaupunki — kaupunkeja naapuri — naapureita
apteekki — apteekkeja lääkäri — lääkäreitä
turisti — turisteja seteli — seteleitä
95

• 	Kun tiedät sanan monikon partitiivin, osaat sanoa myös muut monikon
muodot. Partitiivista voit nähdä, millainen on monikon vartalo.
lapsi
ystävä
kissa
huone
lapsia
ystäviä
kissoja
huoneita
lapsi-
ystävi-
kissoi-
huonei-
Yks. sijamuoto
Mon. vartalo
Mon. sijamuoto
lapsella
ystävällä
kissalla
lapsi-
ystävi-
kissoi-
huonei-
lapsilla
ystävillä
kissoilla
huoneessa
huoneissa
HARJOITELLAAN!
MALLI: Kaupungissa on puisto. -> Kaupungissa on monta puistoa. ->
Kaupungissa on paljon puistoja.
1. Kaupungissa on kirkko.
2. Huoneessa on lamppu.
3. Pöydällä on kello.
4. Hyllyllä on levy.
5. Lattialla on matto.
6. Hänellä on sisko.
7. Heillä on tyttö.
MALLI: Kylässä on kauppa. -» Kylässä on monta kauppaa. -> Kylässä on
paljon kauppoja.
8. Satamassa on laiva.
9. Kaupungissa on silta.
10. Hyllyllä on kirja ja kartta.
11. Taskussa on kampa.
MALLI: Pöydän vieressä on tuoli. Pöydän vieressä on monta tuolia. Pöydän
vieressä on paljon tuoleja.
12. Kaupungissa on pankki.
13. Kadulla on bussi.
14. Pöydällä on kuppi ja lasi.
MALLI: Kirjassa on kuva. -» Kirjassa on monta kuvaa. -> Kirjassa on paljon
kuvia.
15. Asemalla on juna.
16. Pöydällä on kynä.
17. Hänellä on hyvä ystävä.
96

MALLI: Kirjassa on monta kuvaa. -» Kirjassa on paljon kuvia.
18. Suomessa on monta kuntaa ja kylää.
19. Vuodessa on monta päivää.
20. Ravintolassa on monta pöytää.
MALLI: Huoneessa on nainen ja mies. -> Huoneessa on monta naista ja
miestä. -» Huoneessa on paljon naisia ja miehiä.
21. Kuvassa on suomalainen ihminen.
22. Hänellä on lapsi.
23. Kirjassa on harjoitus.
24. Tällä sivulla on kysymys ja vastaus.
25. Toimistossa on puhelin.
26. Minulla on avain.
MALLI: Postinjakajalla on yksi kirje. Postinjakajalla on monta kirjettä. ->
Postinjakajalla on paljon kirjeitä.
27. Talossa asuu yksi perhe.
28. Tänään tulee yksi lentokone.
29. Meillä on yksi huone.
MALLI: Kylässä on paljon asukkaita. -» Kylässä on monta asukasta.
30. Kaupungissa on paljon tehtaita.
31. Euroopassa on paljon maita.
32. Kaupungissa on paljon katuja ja teitä.
33. Suomessa on paljon järviä ja soita.
MALLI: Kuinka monta virkailijaa toimistossa on? —> Paljon virkailijoita.
34. Kuinka monta opiskelijaa yliopistossa on?
35. Kuinka monta työntekijää tässä työpaikassa on?
36. Kuinka monta sairaalaa maassa on?
37. Kuinka monta ravintolaa kaupungissa on?
MALLI: Onko koulussa paljon opettajia? -> On aika monta opettajaa.
38. Onko sairaalassa paljon hoitajia?
39. Onko eduskunnassa paljon kansanedustajia?
40. Onko radiossa paljon hyviä ohjelmia?
41. Onko televisiossa paljon hyviä näytelmiä?
MALLI: Sairaalassa on monta lääkäriä. Sairaalassa on paljon lääkäreitä.
42. Rakennuksessa on monta vahtimestaria.
43. Meillä on monta naapuria.
44. Kaupungissa on monta teatteria ja orkesteria.
MALLI: museo, turisti -> Museossa on monta turistia, paljon turisteja.
45. kaupunki, poliisi
46. tehdas, insinööri
47. yliopisto, professori
48. pöytä, tulppaani
97

Vielä muutamia sanoja:
MALLI: pari kysymystä ja vastausta -» muutamia kysymyksiä ja vastauksia
49. pari rakennusta
50. pari ajatusta
51. pari tutkimusta
52. pari ehdotusta
53. pari sopimusta
MALLI: monta mahdollisuutta —> paljon mahdollisuuksia —» vain yksi
mahdollisuus
54. monta salaisuutta
55. monta onnettomuutta
JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy
Onko sinulla lapsia?
Onko sinulla veljiä ja siskoja?
Onko sinulla suomalaisia ystäviä?
Onko sinulla paljon kirjoja?
Onko sinulla ?
Kysykää vielä jotakin!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Minulla on kahvikuppi.
— Mitä siinä on?
— Siinä on kahvia.
Puhukaa naapurin kanssa:
— Minulla on
— Mitä siinä on?
— Siinä on
(Esimerkiksi: lasi, pullo, pussi, lautanen, lusikka, tuhkakuppi, laatikko —
keittoa, sokeria, tuhkaa, lääkettä, maitoa, viiniä, kyniä. ETSIKÄÄ SOPIVAT
parit!)
SITTEN: Entä sinulla?
Onks sulia lapsii?
Onks sulia veljii ja siskoi?
Onks sulia suomalaisti ystävii?
LAULETAAN!
Taivas on sininen ja valkoinen
ja tähtösiä täynnä.
Niin on nuori sydämeni
ajatuksia täynnä.
98
Enkä mä muille ilmoita
mun sydänsurujani.
Synkkä metsä, kirkas taivas
ne tuntee mun huoliani.

Puhelinkeskustelu
Kenelle? Keneltä?
19
Tuulan äiti soittaa Tuulalle
Jorman lapset kirjoittavat usein isoäidille ja isoisälle Lappeenrantaan. Tuula
ei kirjoita usein, mutta hän soittaa heille joka lauantai.
Tänään Tuulan äiti soittaa Tuulalle. Kun puhelin soi, Sari vastaa
puhelimeen.
SARI: Virtasella. Sari puhelimessa.
ISOÄITI: No hei, Sari! Mummo täällä. Mitä kuuluu?
SARI: Kiitos hyvää. Minä menen kouluun ensi viikolla. Koulu alkaa torstaina.
ISOÄITI: Niin, sinä olet nyt jo iso tyttö, koululainen. Paljon onnea sinulle!
Sari ja isoäiti puhuvat vielä vähän aikaa. Sari kertoo isoäidille, että hänellä
on uusi, hieno koululaukku. Sitten isoäiti kysyy Sarilta: Onko äiti kotona?
Minulla on asiaa hänelle. Sari sanoo äidille: Äiti, puhelimeen! Siellä on
mummo.
TUULA: Hei, äiti! Mitä sinulle kuuluu? Ja isälle?
ISOÄITI: Hyvää meille kuuluu. Kiitos sinulle kiijeestä ja paketista. Pusero on
oikein kaunis.
TUULA: Sopiiko se sinulle?
ISOÄITI: Sopii oikein hyvin. Värikin on niin kaunis.
TUULA: Niin, minä muistan, että sininen sopii sinulle. Mitä isä tekee?
ISOÄITI: Isä on naapurissa, Heikkisellä. Hän lähtee huomenna Veikon kanssa
Heikkisen mökille.
TUULA: Milloin te tulette meille?
ISOÄITI: Mitä sinä sanot, jos tulemme ensi viikonloppuna? Sopiiko se teille?
TUULA: Kyllä se sopii. Kaikki ovat silloin kotona, koska koulu alkaa torstaina.
Ja Jormalla on lauantaina vapaapäivä. Perjantainako te tulette?
ISOÄITI: Peijantaina, niin kuin tavallisesti. Lähdemme heti työn jälkeen. Juna
lähtee kello viisi.
Tuula: Hyvä on. Pyydän pojilta, että he tulevat vastaan asemalle.
He puhuvat vielä kauan, mutta sitten isoäiti sanoo: Nyt täytyy lopettaa.
Jutellaan sitten viikonloppuna enemmän.
TUULA: Kiitos soitosta. Terveisiä isälle. Ja tervetuloa!
ISOÄITI: Kiitos. Terveisiä Jormalle ja pojille. Näkemiin sitten viikon kuluttua.
99

Kenelle? Kenelle sinä puhut?
Keneltä? Keneltä sinä kysyt?
• Informaatio kulkee henkilöltä henkilölle, ihmiseltä ihmiselle.
Puhun sinulle.
Puhun opettajalle.
Puhun opiskelijalle. Puhun opiskelijoille.
Puhun ystävälle. Puhun ystäville.
Kysyn sinulta.
Kysyn opettajalta.
Kysyn opiskelijalta. Kysyn opiskelijoilta.
Kysyn ystävältä. Kysyn ystäviltä.
Informaatioverbejä:
kertoa, kirjoittaa, näyttää, puhua, sanoa, soittaa, vastata + kenelle?
kuulla, kysyä, pyytää + keneltä?
Kenelle?
Keneltä?
minulle
mulle
minulta
multa
sinulle
sulle
sinulta
suita
hänelle
hänelle / sille
häneltä
häneltä / siltä
meille
meille
meiltä
meiltä
teille
teille
teiltä
teiltä
heille
heille / niille
heiltä
heiltä 1 niiltä
Minulla on asiaa hänelle. = Haluan sanoa hänelle jotakin. / Haluan kysyä
häneltä jotakin.
— Soitatko usein isällesi ja äidillesi?
— Soitan heille kerran viikossa.
— Soitatko myös ystävillesi kotimaahasi? (kotimaahan+si = kotimaahasi)
— Haluaisin soittaa heille, mutta se maksaa liian paljon. Heille kirjoitan
kirjeitä ja kortteja.
— Voitko näyttää minulle, miten tämä kone toimii?
— Kyllä. Hetkinen vain.
— Älä kerro muille, mitä nyt sanon sinulle!
— Onko se salaisuus?
— On.
— Keneltä sinä kuulit, että täällä on suomen kurssi?
— Eräältä tuttavaltani. Hän oli itse kurssilla viime vuonna.
100

Huomatkaa myös seuraavat verbit:
sopia + kenelle?
— Sopiiko teille, jos tulemme lauantaina?
— Meille sopii oikein hyvin.
kuulua + kenelle?
— Mitä sinulle kuuluu? — Mitäs sulle kuuluu?
— Kiitos, hyvää. Entä sinulle? —Kiitos, hyvää. Entäs sulle?
— Ei mitään erikoista. —Ei mitää erikoista.
Kiitos! Onnea! Terveisiä!
Kiitos sinulle!
Onnea sinulle!
Terveisiä teille kaikille!
Kiitos kirjeestä!
Isoäiti kiittää Tuulaa kirjeestä ja paketista.
Virtasella
Paikan adverbiaali
Missä?
Virtasella = Virtasen perheessä, Virtasen kotona
Hän on Heikkisellä. = Hän on Heikkisen (perheen) luona.
Hän on meillä. = Hän on meidän kotonamme, meidän luonamme.
Hän on mökillä. = Hän on maalla, missä hänellä on (kesä)mökki.
Mihin?
Virtaselle = Virtasen perheeseen, Virtasen kotiin
Hän lähtee Heikkiselle. = Hän lähtee Heikkisen (perheen) luokse.
Hän tulee meille. = Hän tulee meidän kotiimme, meidän luoksemme.
Hän lähtee mökille. = Hän lähtee maalle, missä hänellä on (kesä)mökki.
Huomatkaa:
minulle, sinulle, hänelle ovat vain informaatioverbin adverbiaaleja. Ne eivät
ole paikan adverbiaaleja.
Kenelle?
Soita minulle!
Soitan sinulle huomenna.
Soitan hänelle.
Soitan ystävälle.
101
Kenen luokse?
Tule minun luokseni! / Tule meille!
Tulen sinun luoksesi huomenna. / Tulen
teille huomenna.
Menen hänen luokseen.
Menen ystävän luokse / ystävän kotiin.

Huomatkaa sanatyyppi -in: puhelin — puhelime-
Puhelin soi. Sari vastaa puhelimeen. Sari ja isoäiti puhuvat puhelimessa.
Meillä ei ole puhelinta.
Genetiivi ja postpositio:
työn jälkeen, kello neljän jälkeen
viikon kuluttua, kuukauden kuluttua, vuoden kuluttua
Milloin?
ensi viikolla
ensi viikonloppuna, seuraavana viikonloppuna
viikonloppuna
viime vuonna
-ко / -kö?
Kysymysliite voi olla myös nominissa: Pexjantainako te tulette?
Verratkaa kysymystä ja vastausta:
— Perjantainako te tulette? — Tuletteko te perjantaina?
— Niin. Perjantaina. — Kyllä, tulemme.
HARJOITELLAAN!
Kirjoittakaa päätteet!
Isoäiti: Tänään täytyy soittaa Tuula
Haluan kysyä häne , milloin me voimme mennä hei
Isoisä: Soita vain! Sano paljon terveisiä minu !
Isoäiti: Mihin sinä nyt menet?
Isoisä: Menen Heikkise Minulla on asiaa Veiko
Isoäiti: Lähdettekö te huomenna Heikkisen möki ?
Isoisä: Kyllä me lähdemme. Lähdemme heti työn jälkeen.
Isoäiti: Sopiiko sinu , jos matkustamme Tuulan luokse perjantai ?
Isoisä: Kyllä se minu sopii. Kysy Tuula , sopiiko hei
Kun isoäiti soittaa, Sari vastaa puhelime
Isoäiti ja Sari puhuvat vähän aikaa.
Sari kertoo isoäidi , että koulu alkaa seuraava torstai
Sitten Sari sanoo äidi : Äiti, puhelime !
Tuula kysyy, mitä isoäidi ja isoisä kuuluu.
Isoäiti kiittää Tuulaa kirjee ja paketi
Isoäiti kysyy, milloin he voivat matkustaa Tuulan luokse.
Tuula sanoo, että he voivat tulla seuraava viikonloppu
Kaikki ovat silloin kotona. Jorma on vapaapäivä lauantai
Pojat voivat tulla vastaan asema , kun isoäiti ja isoisä saapuvat.
Tuula kiittää soito ja lähettää terveisiä isä
102

JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Kun puhelin soi, kuka Virtasella vastaa puhelimeen?
Kuinka Sari vastaa puhelimeen?
Mitä Sarille kuuluu?
Kenen kanssa isoäiti haluaa puhua?
Onko Tuulan isä kotona?
Mikä Tuulan isän ja äidin naapurin nimi on? (Etunimi ja sukunimi.)
Milloin Tuulan isä ja äiti tulevat Virtaselle?
Millä he matkustavat?
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä? / Entä sinulle?
Kuinka sinä vastaat puhelimeen?
Soitatko usein Suomesta kotimaahan / kotimaasta Suomeen / ulkomaille?
Mikä väri sopii sinulle?
Mitä teet tänään kurssin jälkeen?
103

Radio- ja televisio-ohjelma
Mistä ja kenestä puhut? Mistä ja kenestä pidät?
Relatiivilause
20
Mistä te puhutte?
— Mistä te puhutte?
— Puhumme eräästä uudesta kirjasta.
— Kenestä te puhutte?
— Puhumme uudesta naapurista.
— Lehdessä on monta sivua kirjoituksia ja kuvia urheilusta.
— Niin on aina maanantaina. Viikonloppuna on paljon kilpailuja.
Mistä? Mistä asiasta? Kenestä? Kenestä ihmisestä?
Verbi + aihe (teema)
jutella, kertoa, keskustella, kirjoittaa, puhua jne. + mistä? kenestä?
minä — minulle — minusta
sinä — sinulle — sinusta
hän — hänelle — hänestä
me — meille — meistä
te — teille — teistä
he — heille — heistä
tämä — tälle — tästä
tuo — tuolle — tuosta
se — sille — siitä
mä — mulle — musta
sä — sulle — susta
hän — hänelle — hänestä /
se — sille — siitä
me — meille — meistä
te — teille — teistä
he — heille — heistä /
ne — niille — niistä
tää — tälle — tästä
toi — tolle — tosta
se — sille — siitä
Ihmiset juttelevat usein säästä.
Tämä kirja kertoo nuoresta miehestä.
Keskustelemme politiikasta.
Lehdet kirjoittavat presidentistä.
Minun täytyy puhua tästä asiasta jonkun kanssa.
Substantiivi + teema (aihe)
artikkeli, elokuva, kirjoitus, kuva, ohjelma jne. + mistä? kenestä?
Lehdessä on artikkeli ulkopolitiikasta.
Televisiossa on elokuva TSaikovskista.
Lehdessä on kuvia ja kirjoituksia urheilusta.
Kirjassa on kuva Finlandiatalosta.
Radiossa on ohjelma Lapista ja saamelaisista.
104

Keskustelu radio- ja televisio-ohjelmasta
— Mitä radiossa on tänään?
— Hetkinen, katson lehdestä. Tänään on paljon musiikkia.
— Mitä puheohjelmia on?
— Joku puhuu ydinvoimasta, jotkut keskustelevat uusista kirjoista. On myös
ohjelma liikenteestä. Sitten on "Ranskalaisen keittiön salaisuuksia" — joku
kertoo ranskalaisesta ruoasta.
Illalla on ohjelma argentiinalaisesta tangosta. Lehdessä on kuva tango-
orkesterista, ja kuvateksti sanoo: "Tango syntyi Argentiinan pääkaupungin
Buenos Airesin slummikortteleissa 1800-luvun lopulla."
— Viitsitkö lukea myös, mitä televisiossa on?
— Haluatko katsoa asia- vai viihdeohjelmia?
— No, mitä siellä on?
— Dokumenttiohjelma rockmusiikista. Saamen- ja suomenkielinen ohjelma
Lapista. Elokuva korealaisesta sirkusperheestä. Suomalainen elokuva
naislääkäristä. "Niilin lapset", dokumenttielokuva Egyptistä. Ohjelma, jossa nuoret
puhuvat ammattikoulusta ja eri ammateista.
Huomatkaa sanatyypit:
kirjoitus — kirjoituksen — kirjoituksia (mon. part.)
sirkus — sirkuksen — sirkuksia
salaisuus — salaisuuden — salaisuuksia
liikenne — liikenteen
viihde — viihteen
Mistä sinä pidät? Kenestä sinä pidät?
pitää + -sta /- stä
Minkälaisesta musiikista sinä pidät?
Pidän klassisesta musiikista. Pidän modernista musiikista. Pidän kevyestä
musiikista. Pidän pianomusiikista.
Minkälaisista elokuvista sinä pidät?
Pidän jännittävistä elokuvista. Pidän hauskoista elokuvista. Pidän
romanttisista elokuvista.
Mistä kukasta pidät? Mistä kukista pidät?
Pidän ruususta. Pidän ruusuista. Pidän tulppaanista. Pidän tulppaaneista.
Pidän luonnonkukista.
105

Kvsvmvs
Vastaus
Pidätkö rockmusiikista?
Pidän. / En pidä.
Tykkäätkö rockmusiikista?
Tykkään. / En tykkää.
Pidän sinusta. Pidän Teistä.
Pidän hänestä.
Pidän teistä.
Pidän tästä. Pidän tuosta.
Pidän siitä.
pitää
tykätä
minä pidän, sinä pidät
mä tykkään, sä tykkäät
hän pitää
hän / se tykkää
me pidämme
me tykätään
te pidätte
te tykkäätte
he pitävät
he tykkäävät / ne tykkää
Pidän sinusta.
Tykkään sinusta / susta.
Pidätkö siitä?
Tykkäätkö siitä? / Tykkäät sä siitä?
Huomatkaa myös:
Mitä mieltä olet ydinvoimasta?
Olen sitä mieltä, että
Nyt puhumme nuoresta miehestä, joka asuu maalla
Lehdessä on kirjoitus nuoresta miehestä, jonka nimi on Markku. Hänellä on
talo, jossa hän asuu isänsä ja äitinsä kanssa. Hänellä ei ole vaimoa.
Naapuritalossa asuu mukava tyttö, josta Markku pitää kovasti. Ehkä tyttö joskus
menee naimisiin Markun kanssa.
Markun sisar, jolla on mies ja kaksi lasta, asuu Ruotsissa. Kesällä he
käyvät Suomessa ja ovat aina pari viikkoa Markun luona. Markku, jolla on
kesällä aina paljon työtä, on iloinen, kun he tulevat ja auttavat.
Puhumme eräästä nuoresta miehestä. Mitä tiedämme tästä miehestä?
Tiedämme, että hän asuu maalla.
-> Puhumme nuoresta miehestä, joka asuu maalla.
Lehdessä on kirjoitus nuoresta miehestä. Miehen nimi on Markku.
-> Lehdessä on kirjoitus nuoresta miehestä, jonka nimi on Markku.
Hänellä on talo. Talossa hän asuu isänsä ia äitinsä kanssa.
-» Hänellä on talo, jossa hän asuu isänsä ia äitinsä kanssa.
Naapuritalossa asuu mukava tyttö. Tästä tytöstä Markku pitää kovasti.
-> Naapuritalossa asuu mukava tyttö, josta Markku pitää kovasti.
Markun sisar asuu Ruotsissa. Sisarella on mies ia kaksi lasta.
-» Markun sisar, jolla on mies ia kaksi lasta, asuu Ruotsissa.
Markku on iloinen, kun he tulevat. Markulla on kesällä aina palion tvötä.
-> Markku, jolla on kesällä aina paljon tvötä. on iloinen, kun he tulevat.
106

* 	Voimme yhdistää kaksi lausetta niin, että toisessa lauseessa on
relatiivipronomini joka. Se lause, jossa on relatiivipronomini, on relatiivilause.
Relatiivilause on substantiivin tai pronominin jäljessä.
Relatiivipronominilla on kaikki tavalliset sijamuodot.
Esim.: (yksikössä) joka, jonka, jota, jossa, josta, jolla, jolta, jolle;
(monikossa) jotka, joita, joissa, joista, joilla, joilta, joille.
— Täällä on kolme kirjaa. Yksi on pöydällä, yksi tuolilla ja yksi lattialla.
Mikä kirja on sinun?
— Se kirja, joka on lattialla.
— Ole kiltti, anna minulle tuo sanakirja.
— Mikä sanakirja?
— Tuo iso. Tuo, joka on hyllyllä.
— Voinko saada nuo kaksi lehteä?
— Mitkä lehdet?
— Nuo, jotka ovat hyllyllä.
— Kaupan pysäköintipaikalla on kaksi aivan samanlaista sinistä Saabia.
Kumpi on Matin auto?
— Hetkinen. Tuo, jossa on koira. Matilla on koira mukana.
— Tiedätkö sinä, kuka tuo poika on?
— Kuka?
— Tuo poika, jolla on sininen lakki.
— En tiedä. Mutta tuo poika, jolla on sininen pusero, on Jari.
HARJOITELLAAN!
Kirjoittakaa sanat oikeaan muotoon:
1. Tämä elokuva kertoo (nuori suomalainen perhe).
2. Haluan keskustella (tämä asia) sinun kanssasi.
3. Lehdet kirjoittavat (politiikka).
4. Televisiossa ja radiossa oli ohjelma (alkoholi) ja (liikenne).
5. (Minkälainen ruoka) sinä pidät?
6. Minä pidän (juustokeitto), (peruna), (pizza), (salaatti).
7. Pidätkö sinä (teatteri), (elokuvat), (ooppera), (sirkus)?
8. Tämä elokuva kertoo lääkärin (työpäivä).
9. Mitä sinä ajattelet lääkärin (ammatti)?
107

TÄSSÄ ON SEITSEMÄN AIHETTA (TEEMAA):
1) 	Lappi, 2) liikenne, 3) luonto, 4) ruoka, 5) sirkus, 6) televisio, 7) urheilu.
Etsikää seuraavasta sanalistasta sanat, jotka kuuluvat aiheeseen 1;
sanat, jotka kuuluvat aiheeseen 2, jne. (Jotkut sanat voivat kuulua
kahteen tai kolmeen teemaan.)
ajaa, akrobaatti, bussi, elefantti, hiihtäjä, jalkapallo, joulupukki, juna, juusto,
jääkiekko, karjalanpiirakka, kasvaa, kattila, keittää, kilpailu, kivi, klovni,
kukka, kuljettaja, kultamitali, lautanen, lentokone, liha, lintu, luistella,
mainos, maito, matkalippu, meri, napapiiri, ohjelma, parkkipaikka, poro, puu,
rautatie, ruuhka, ruutu, saamelainen, sarjafilmi, sekuntikello, starttipistooli,
taikuri, taivas, tiikeri, trapetsi, tunturi, uutiset, voittaa
JUTELLAAN!
Kysykää naapurilta, mistä jutellaan. Jutelkaa siitä!
Mistä jutellaan? Mistä haluat puhua? Mistä haluat keskustella? Mikä aihe
kiinnostaa sinua?
Kysykää! Naapuri vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Katsotko Suomessa televisio-ohjelmia?
Kuunteletko Suomessa radio-ohjelmia?
Minkälaisia ohjelmia katsot ja kuuntelet?
Keskusteletko usein politiikasta?
Mitä mieltä olet suomen kielestä?
Pidätkö urheilusta?
Pidätkö rockmusiikista?
Minkälaisista kirjoista pidät?
Minkälaisista elokuvista pidät?
Mistä kukasta / kukista pidät?
Mistä väristä pidät?
Mistä kielestä pidät?
Kysykää vielä jotakin!
Lukekaa lehdestä televisio- ja radio-ohjelma. Kuinka paljon
ymmärrätte? Mitkä ohjelmat haluaisitte katsoa ja kuunnella?
Kirjoittakaa muutamia asioita, joista pidätte. Kysykää naapurilta,
pitääkö hän samoista asioista.
Tässä on eräs lista: Pidän merestä, kuusta ja tähdistä, aamuista, kukista,
kirjoista, ihmisistä, kielistä, paikannimistä ...
108

Radio- ja televisio-ohjelma
Tuntematon tekijä (passiivin preesens)
21
Radio- ja televisio-ohjelmasta vielä kerran
Voitko lukea minulle, mitä lehdessä sanotaan radio- ja televisio-ohjelmasta?
Tänään on elokuun 15. päivä. Radiossa puhutaan tänään paljon koulusta,
koska koulu alkaa tänään. Varmasti kerrotaan, kuinka paljon koululaisia on
yhteensä. Lapsilta ja opettajilta kysytään, mitä he ajttelevat, kun koulu
alkaa. Ehkä opetusministeriltäkin kysytään jotakin.
Mitä televisiossa esitetään? Kello 18 on ohjelma "Näin eletään Meksikossa".
Siinä kerrotaan meksikolaisista lapsista. Se kestää vain 15 minuuttia. Kello
18.15 alkaa toisella kanavalla sarjafilmi "Niilin lapset", joka kertoo
egyptiläisistä lapsista. Sarjan seuraavissa osissa tavataan aikuisia.
Kenen musiikkia radion iltakonsertissa soitetaan? Konsertti alkaa kello
23.10, ja siinä esitetään mm. Camille Saint-Saensin Sonaatti fagotille ja
pianolle.
mm. = muun muassa
Tekstin uudet verbinmuodot Infinitiivi
sanotaan
sanoa
puhutaan
puhua
kerrotaan
kertoa
kysytään
kysyä
esitetään
esittää
eletään
elää
tavataan
tavata
soitetaan
soittaa
109

Mitä lehdessä sanotaan?
Mitä lehti sanoo ohjelmasta?
Mitä lehdessä sanotaan ohjelmasta?
Mitä televisio esittää?
Mitä televisiossa esitetään?
Radio puhuu koulusta.
Radiossa puhutaan koulusta.
Joku kysyy lapsilta ja opettajilta, .
Lapsilta ja opettajilta kysytään. .
Varmasti joku kertoo, .
Varmasti kerrotaan, .
Näin meksikolaiset elävät.
Näin Meksikossa eletään.
Se kertoo meksikolaisista lapsista.
Siinä kerrotaan meksikolaisista lapsista.
Seuraavissa osissa tapaamme aikuisia.
Seuraavissa osissa tavataan aikuisia.
Kenen musiikkia iltakonsertissa on?
Kenen musiikkia iltakonsertissa soitetaan?
• 	Kun lauseessa on subjekti, predikaattiverbi on tavallisessa
persoonamuodossa:
Minä puhun koulusta.
Sinä puhut koulusta.
Hän puhuu koulusta.
Lapset puhuvat koulusta.
Kaikki puhuvat koulusta.
Joku puhuu koulusta.
Tiedämme, kuka puhuu.
Emme tiedä, kuka puhuu.
Radiossa joku puhuu koulusta.
Radiossa puhutaan koulusta.
Emme tiedä, kuka puhuu.
• 	Aina emme tiedä tai emme sano, kuka tekee jotakin, vaan tärkeää on se,
mitä tapahtuu. Silloin meillä on erityinen verbinmuoto, joka ilmaisee, että
tekijä on tuntematon: joku ihminen tai jotkut ihmiset.
Kun lauseessa on tämä verbinmuoto, lauseessa ei ole subjektisanaa.
110

Lauseen rakenne on silloin tavallisesti tämä:
Adverbiaali
Radiossa
Predikaatti
puhutaan
Adverbiaali
koulusta.
Tai:
Adverbiaali
Televisiossa
Predikaatti
esitetään
Obiekti
elokuvia.
Tai:
Obiekti
Rockmusiikkia
Predikaatti
soitetaan
Adverbiaali
radiossa usein.
Kysymyslauseen
rakenne:
Kvsvmvssana
Milloin
Miksi
Milloin
Adv:li / Obi.
televisiossa
ohjelmassa
kaupat
Predikaatti
esitetään
puhutaan
avataan?
Tai:
Pred. + -ko/-kö
Avataanko
Myydäänkö
Adv:li / Obi.
kaupat
täällä
Adv:li / Obi.
kello 8?
postimerkkejä?
• Kuinka tämä verbinmuoto tehdään?
I. puhua
kysyä
lukea
kertoa
soittaa
pitää
puhun
kysyn
luen
kerron
soitan
pidän
puhu-
kysy-
lue-
kerro-
soita-
pidä-
II. voida
syödä
III. olla
mennä
IV. vastata
herätä
V. tarvita
häiritä
Adv:li / Obi.
elokuvia?
koulusta?
puhutaan
kysytään
luetaan
kerrotaan
soitetaan
pidetään
voidaan
syödään
ollaan
mennään
vastataan
herätään
tarvitaan
häiritään
111

• II, III, IV ja V tyypissä muoto tehdään infinitiivistä.
I tyypissä muoto tehdään preesensin vartalosta. Jos verbissä on
konsonanttivaihtelu, muoto tehdään heikosta vartalosta.
Jos vartalon vokaali I tyypissä on a tai ä, se muuttuu: a -» e, ä -> e.
Kielteinen muoto
* Kielteinen muoto tehdään niin, että otetaan myönteisen muodon lopusta
pois an / än. Kieltosana on ei.
Myönteinen muoto Kielteinen muoto
puhutaan
ei puhuta
kerrotaan
ei kerrota
soitetaan
ei soiteta
voidaan
ei voida
syödään
ei syödä
ollaan
ei olla
mennään
ei mennä
vastataan
ei vastata
herätään
ei herätä
tarvitaan
ei tarvita
häiritään
ei häiritä
Kieliopissa tämän muodon nimi on passiivi (passiivin preesens).
112

HARJOITELLAAN!
Etsikää parit! (Mitkä alut ja loput kuuluvat yhteen?)
Ravintolassa
sanotaan: Paljon onnea!
Paperitehtaassa
keitetään.
Kuopiossa ja Savonlinnassa
soitetaan tänään Sibeliuksen sinfonia.
Saunassa
puhutaan suomea, ruotsia ja saamea.
Makuuhuoneessa
käydään maalla tavallisesti lauantaina.
Kylpyhuoneessa
nukutaan.
Viikonloppuna
avataan ovi.
Uimahallissa
käydään työssä.
Avaimella
hiihdetään ja luistellaan.
Arkipäivinä
levätään.
Suomessa
kirjoitetaan.
Koulussa
käydään suihkussa.
Kirjoituskoneella
sanotaan: Huomenta.
Keittiössä
puhutaan Savon murretta.
Konsertissa
tehdään paperia.
Kielikurssilla
syödään ja juodaan.
Lentokoneella
myydään kukkia, vihanneksia ja hedelmiä.
Helsingistä Tukholmaan
uidaan.
Kirjakaupassa
opetetaan lapsille monia asioita.
Talvella
esitetään elokuvia.
Aamulla
matkustetaan merellä.
Syntymä- ja nimipäivänä
opiskellaan kieliä.
Laivalla
lennetään.
Televisiossa
matkustetaan laivalla tai lentokoneella.
Torilla
myydään kirjoja.
Kirjoittakaa lauseisiin verbit.
Malli: Tämä rakennus on asuintalo; tässä rakennuksessa on asuntoja.
-»Tässä rakennuksessa asutaan.
1. 	Tämä tie on kävelytie. Tällä tiellä ei saa ajaa autolla. Tällä tiellä
2. Tuo tie on ajotie. Tuolla tiellä
3. Asemalla on odotushuone, jossa voi istua ja odottaa. Odotushuoneessa
ja
4. Kirjastossa on lukusali, jossa voi istua ja lukea. Lukusalissa
	 kirjoja ja lehtiä.
5. Uimahallissa urheiluhallissa
6. Ompelukoneella ja pesukoneella
113

JUTELLAAN!
Kysykää naapurilta tekstistä.
Miksi radiossa puhutaan tänään paljon koulusta?
Mitä lapsilta kysytään?
Keneltä myös kysytään jotakin koulusta?
Mitä televisiossa esitetään?
Mistä "Niilin lapset"-filmissä kerrotaan?
Mitä radion iltakonsertissa soitetaan?
Kysykää naapurilta jotakin tämän päivän radio- ja
televisio-ohjelmasta. Ottakaa mukaan sanomalehti, jossa on radio- ja televisio-ohjelma,
JA KATSOKAA SITÄ YHDESSÄ.
Kysykää naapurilta:
Mitä suomen kurssilla tehdään?
Naapuri vastaa:
Suomen kurssilla luetaan, kirjoitetaan
(Sanokaa vastauksessa verbit kuunnella, kysyä, vastata, opiskella
JNE.)
Kysykää ja vastatkaa:
Mitä ravintolassa tehdään?
(syödä, juoda, tanssia, keskustella jne.)
Mitä sunnuntaina tehdään?
(nukkua, kävellä ulkona, tavata ystäviä, käydä kirkossa jne.)
Mitä omenalle tehdään, ennen kuin se syödään?
(pestä, kuoria)
Kertokaa, miten jokin ruokalaji valmistetaan. Etsikää sanat reseptistä
(keittokirjasta tai lehdestä jne.).
Esimerkiksi kaurapuuro tehdään näin (neljälle hengelle): Keitetään 1 litra
vettä. Lisätään 1 teelusikka suolaa. Sekoitetaan veteen 4—5 desilitraa kaura-
hiutaleita. Keitetään 5—10 minuuttia.
114

Ehdotuksia, toivotuksia
22
Monikon genetiivi
Genetiivin käyttöä
Nähdään taas joskus!
— Menen tänä iltana elokuviin. Lähdetkö mukaan?
— Olisi hauska lähteä, mutta en voi. Minun täytyy lukea.
— Onko sinulla tentti?
— On. Huomenna.
— No, onnea tenttiin!
— Kiitos. Hauskaa iltaa!
— Kiitos.
— Lähtekää nyt ulos! On kaunis ilma.
— Niin on, mutta meillä ei ole aikaa lähteä ulos. Meidän täytyy lukea
tenttiin.
— Tulkaa nyt vain! Raitis ilma tekee hyvää teille.
— Olisi kyllä hauska olla välillä vähän ulkona. Mennäänkö?
— Mennään! Mutta ei olla kauan.
— Mihin mennään?
— Tehdään pieni lenkki metsässä.
— Kello on jo paljon. Nyt minun kyllä täytyy lähteä. Kiitos kahvista.
Oli hauska tavata.
— Niin oli. Oli kiva jutella.
— Nähdään taas joskus!
— Nähdään! Hyvää jatkoa!
— Samoin. Hei sitten!
— Hei hei.
— Miksi te ette tule ulos? — Miks te ette tuu ulos?
— Me luetaan. — Me luetaan.
Mennäänkö?
Mennään! Mutta ei olla kauan!
Mihin mennään?
Tehdään pieni lenkki metsässä.
Nähdään taas joskus!
• Tuntemattoman tekijän muotoa käytetään myös me-muodon sijasta, kun
ehdotetaan jotakin, mitä tehdään yhdessä.
Luemme. Me luetaan.
Emme mene ulos. Me ei mennä ulos.
• me + tuntemattoman tekijän muoto tarkoittaa puhekielessä samaa kuin
tavallinen monikon 1. persoonan muoto.
115

täytyy
minun täytyy, sinun täytyy, hänen täytyy, meidän täytyy, teidän täytyy,
heidän täytyy + infinitiivi
• Tavallisesti lauseen subjekti on nominatiivissa:
Opiskelija lukee paljon. Opiskelijat lukevat paljon.
Minä lähden kotiin.
Me matkustamme Helsinkiin.
• Eräissä lausetyypeissä subjekti on genetiivissä. Yksi sellainen lausetyyppi
on tämä:
genetiivi + täytyy + infinitiivi
Opiskelijan täytyy lukea paljon. Opiskelijoiden täytyy lukea paljon.
Minun täytyy lähteä kotiin.
Meidän täytyy matkustaa Helsinkiin.
• täytyy-verbillä on sama muoto kaikissa persoonissa.
• täytyy-verbillä ei ole kielteistä muotoa. Kielteisessä lauseessa käytetään
verbiä ei tarvitse:
minun ei tarvitse, sinun ei tarvitse, hänen ei tarvitse, meidän ei tarvitse,
teidän ei tarvitse, heidän ei tarvitse + infinitiivi.
Kvsvmvs Myönteinen vastaus Kielteinen vastaus
Täytyykö minun mennä? Täytyy. Ei tarvitse.
Täytyyks mun mennä? Täytyy. Ei tartte. / Eitarvii.
Suomi on tuhansien järvien maa
Suomessa on tuhansia järviä: noin 190 000 järveä. Siksi Suomea kutsutaan
runollisesti nimellä "tuhansien järvien maa".
Monikon genetiivi
Sanat tuhansien järvien ovat monikon genetiivimuotoja.
• Monikon genetiivi tehdään monikon vartalosta.
Pääte on -en tai -den tai -ten.
Jos muistatte monikon partitiivimuodon, voitte tehdä genetiivin näin: ottakaa
pois partitiivin pääte ja vaihtakaa sen paikalle genetiivin pääte.
Monikon partitiivi
Monikon erenetiivi
siskoja
siskojen
tyttöjä
tyttöjen
kissoja
kissojen
turisteja
turistien
lapsia
lapsien
veljiä
veljien
maita
maiden
perheitä
perheiden
116

• 	Eräiden sanatyyppien monikon genetiivi voidaan tehdä myös niin, että
sanan konsonanttivartaloon liitetään pääte -ten. Sanoilla on myös
monikkovartalogenetiivi.
suomalainen suomalais- suomalaisten = suomalaisien
nainen nais- naisten = naisien
mies mies- miesten = miehien
lapsi las- lasten = lapsien
pieni pien- pienten = pienien
suuri suur- suurten = suurien
nuori nuor- nuorten = nuorien
Konsonanttivartalo saadaan yksikön partitiivista: suomalais-ta, las-ta, pien-tä
jne.
• 	Pääte -den voidaan vaihtaa päätteeseen -tten:
maiden = maitten
perheiden = perheitten
Esimerkkejä monikon genetiivistä:
Mitä näet ikkunastasi? Näen vain naapuritalojen kattoja.
Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa.
Pohjoismaiden pääministereillä on kokous Kööpenhaminassa.
Pienten lasten äideillä ja isillä on paljon työtä.
Ostin nämä tuolit vanhojen tavaroiden kaupasta.
Koululaisten täytyi ennen kerätä kasveja ja oppia niiden latinankieliset
nimet.
Keskustelin asiasta naapurien kanssa.
Kuinka genetiiviä käytetään?
1) Genetiivi vastaa kysymykseen kenen? minkä?
Tytön nimi on Sari. Poikien nimet ovat Jari ja Mika.
Talon ovi on kiinni. Kaikkien huoneiden ikkunat ovat auki.
2) Genetiivi voi vastata kysymykseen minkälainen?
Täällä on suomen kurssi. Suomi on tuhansien järvien maa.
3) Subjekti on genetiivissä, jos predikaatti on täytyy / ei tarvitse.
Pienen lapsen täytyy nukkua paljon. Pienten lasten täytyy nukkua
paljon.
4) Postposition pääsana on tavallisesti genetiivissä.
Talon takana on metsä. Keskustelen naapurien kanssa.
117

HARJOITELLAAN!
Ensimmäisessä lauseessa on monikon partitiivi. Kirjoittakaa samojen
sanojen monikon genetiivi toiseen lauseeseen.
1. Tässä kaupassa myydään vanhoja tavaroita. Tämä on
kauppa.
2. Täällä on opiskelijoita. Opettaja keskustelee kanssa.
3. Kaupungin keskustassa on puistoja. Tiedätkö sinä nimet?
4. Kirjaston lukusalissa on pöytiä. Ihmiset istuvat ääressä ja
lukevat.
5. Minulla on hyviä ystäviä. Haluan käydä luona.
6. Täältä lähtee junia. Tarvitsen aikataulut.
7. Linja-autoasemalta lähtee paljon busseja. Tarvitsen Espoon
aikataulut.
Kirjoittakaa sanojen monikon genetiivi ja vastatkaa kysymyksiin.
1. tyttö
2. poika
3. lapsi
4. lamppu
5. vanha ihminen
6. tuttava
7. nuori perhe
8. naapuri
9. pääministeri
Kenen kanssa hän lähtee?
Kenen huone tämä on?
Mitä vaatteita täällä myydään?
Minkä hintoja haluatte kysyä?
Kenen asunto vanhainkoti on?
Kenen luona hän asuu?
Kenen raha-asioista radio-ohjelmassa puhutaan?
Kenen autoja pihalla on?
Mikä kokous täällä on?
Kirjoittakaa monikon genetiivi.
1. Hän viipyy siellä kuukausia. Hän palaa vasta kuluttua.
2. Hän viipyy siellä vuosia. Hän palaa vasta kuluttua.
3. Hän viipyy siellä useita päiviä. Hän palaa vasta
kuluttua.
Kirjoittakaa sanat monikossa.
Malli: maan pääkaupunki -» maiden pääkaupungit
kaupungin asukas
kurssin tentti
perheen lapsi
kirjan hinta
elokuvan nimi
puun hedelmä
kirkon torni
kukan väri
hevosen jalka
lapsen huone
118

Sanokaa samat muodot kuin mallissa:
pieni tyttö pienet tytöt pieniä tyttöjä pienten tyttöjen
suuri koulu
hyvä kirja
tuore leipä
liukas tie
kallis kone
vaikea sana
nopea bussi
nuori nainen
kylmä päivä
hauska matka
lihava kissa
vanha auto
ahkera poika
mukava mies
sininen järvi
Kirjoittakaa sanat monikon genetiivissä.
1. Tässä tavaratalossa myydään (naiset, miehet) ja (lapset) vaatteita.
2. Tässä kirjassa on (suomalaiset ruoat) reseptejä.
3. Keskusteletko (naapurit) kanssa?
4. Opettaja keskustelee (opiskelijat) kanssa.
5. Menen viikonloppuna (ystävät) luokse.
6. (Kaupungit) lähellä on metsiä ja järviä.
7. Miksi (linnut) täytyy muuttaa etelään? (Yks. nominatiivi on lintu.)
8. Täytyykö (myyjät) muistaa (kaikki tavarat) hinnat?
9. (Vanhat ihmiset) ei tarvitse käydä työssä.
119

Harjoitelkaa pitkien sanojen monikon partitiiveja ja genetiivejä:
aikuinen
suomalainen
opiskelija
virkailija
kirjailija
opettaja
hoitaja
johtaja
sairaala
ravintola
asuntola
ikkuna
peruna
ohjelma
suunnitelma
näytelmä
turisti
presidentti
apteekki
ammatti
paperi
lääkäri
naapuri
yliopisto
asunto
numero
radio
televisio
laboratorio
osoite
tavoite
tilanne
tilantee-
rakennus
ajatus
kirjoitus
salaisuus
mahdollisuus
asukas
asiakas
kuningas
kuninkaa-
potilas
oppilas
puhelin
tarjotin
tarjottime-
aikuisia
opiskelijoita
opettajia
sairaaloita
ikkunoita
ohjelmia
turisteja
papereita
yliopistoja
numeroita
osoitteita
rakennuksia
salaisuuksia
asukkaita
puhelimia
aikuisten
opiskelijoiden
opettajien
sairaaloiden
ikkunoiden
ohjelmien
turistien
papereiden / paperien
yliopistojen
numeroiden
osoitteiden
rakennuksien / rakennusten
salaisuuksien
asukkaiden
puhelimien
120

JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa!
— Menen tänä iltana elokuviin. Lähdetkö mukaan?
— Olisi hauska lähteä, mutta en voi. Minun täytyy lukea.
— No, sitten minun täytyy mennä yksin.
Puhukaa naapurin kanssa.
Lisätkää uusia sanoja (mihin menet; mitä sinun täytyy tehdä).
— Menen tänä iltana Lähdetkö mukaan?
— Olisi hauska lähteä, mutta en voi. Minun täytyy
— No, sitten minun täytyy mennä yksin.
Jatkakaa!
Lukekaa naapurin kanssa!
— Tänään meidän täytyy siivota.
— Täytyykö? No, siivotaan sitten nopeasti! Haluaisin mennä vähän ulos.
Puhukaa naapurin kanssa! Vaihtakaa verbit! Lisätkää sanoja!
— Tänään meidän täytyy
— Täytyykö? No, sitten nopeasti. Haluaisin
Jatkakaa!
Lukekaa naapurin kanssa!
— Lähdetään elokuviin!
— Ei viitsitä lähteä. Ollaan mieluummin kotona.
Puhukaa naapurin kanssa! Vaihtakaa sanat! (Toinen ehdottaa jotakin
ja toinen vastaa ja ehdottaa jotakin muuta.)
— Ei viitsitä mieluummin
Kysykää naapurilta. Naapuri vastaa (puhekielen verbinmuoto).
— Käyttekö te usein saunassa?
— Kyllä. Me käydään saunassa aika usein. / Ei. Me käydään harvoin
saunassa.
— Matkustatteko te usein ulkomaille?
— Kyllä, me aika usein ulkomaille. /
Ei, me harvoin ulkomaille.
Keksikää lisää kysymyksiä!
121

Isovanhempien vierailu
Menneen ajan muoto (imperfekti / preteriti)
23
Mitä te teette ensi viikonloppuna?
Mitä te teitte viime viikonloppuna?
Mitä huomenna tapahtuu? Mitä eilen tapahtui?
Muistatte varmasti, että Tuula Virtasen äiti soitti Tuulalle eräänä
lauantaina. Muistatte, että hän puhui ensin Sarin kanssa. Muistatteko, mitä Sari
sanoi?
Muistatteko, miksi isoäiti soitti?
Seuraavana perjantaina isoäiti ja isoisä tulivat Tuulan perheen luokse. He
matkustivat junalla. Pojat olivat asemalla vastassa.
Kotona Tuula kysyi:
— Miten matka meni? Oliko juna täynnä?
Sari kysyi:
— Mitä te toitte meille?
Tietysti isoäidillä ja -isällä oli laukussa jotakin jokaiselle lapselle. Kaikki
saivat jotakin.
Mitä perhe teki viikonloppuna? He puhuivat paljon. He kävelivät ulkona.
Isoisä ja pojat pelasivat sakkia. Sari näytti mummolle ja papalle kaikki uudet
koulukirjat. (Muistatte, että hän on ensimmäisellä luokalla.) Jorma otti
valokuvia. He kävivät saunassa. Jne.
Isoisä ja isoäiti nukkuivat olohuoneessa. He heräsivät aikaisin aamulla ja
nousivat hiljaa sängystä. He istuivat ja katsoivat ulos ikkunasta ja odottivat,
että kello tuli puoli kahdeksan. Silloin isoäiti meni keittiöön ja keitti kahvia.
Vähitellen kaikki heräsivät.
Sunnuntaina vieraat lähtivät takaisin Lappeenrantaan. Kun he saapuivat
kotiin, he soittivat heti Tuulan perheelle. He sanoivat:
— Matka meni oikein hyvin. Kiitos teille kaikesta! Oli oikein hauska
viikonloppu.
122

i-tempus (mennyt aika)
• Kun puhutaan ajasta, joka on jo mennyt, tarvitaan verbinmuoto, jossa on
vartalon ja persoonapäätteen välissä tunnus i.
i liitetään preesensin vartaloon.
I. Vartalovokaalit o, ö, u, у säilyvät.
Vartalovokaalit e, ä, i katoavat.
Vartalovokaali a katoaa tai muuttuu a —> o.
(a katoaa, jos verbin ensimmäinen vokaali on o tai u)
sanon sanoin
puhun puhuin
kysyn kysyin
luen luin
pidän pidin
etsin etsin
otan otin
annan
annoin
II. Pitkä vokaali lyhenee,
saan
Diftongista oi katoaa i.
voin
voin
sain
Diftongeista uo, yö, ie katoaa ensimmäinen vokaali.
juon
syön
vien
join
söin
vein
III. Vartalon e katoaa.
olen
tulen
menen
olin
tulin
menin
IV. Vartalon lopusta katoaa a/ä ja vartalon loppuun tulee s.
vastaan
herään
vastasin
heräsin
V. Vartalon e katoaa,
tarvitsen
tarvitsin
Huomatkaa verbi käydä:
käyn
kävin
123

• Konsonanttivaihtelu on i-muodossa samanlainen kuin preesensissä:
luen
luin
kirjoitan
kirjoitin
luet
luit
kirjoitat
kirjoitit
lukee
luki
kirjoittaa
kirjoitti
luemme
luimme
kirjoitamme
kirjoitimme
luette
luitte
kirjoitatte
kirjoititte
lukevat
lukivat
kirjoittavat
kirjoittivat
• 	Huomatkaa yksikön 3. persoonan muoto:
Preesensissä on persoonapääte, mutta i-muodossa ei ole.
hän lukee hän luki
hän kirjoittaa hän kirjoitti
Kieliopissa i-muodon nimi on imperfekti (tai preteriti).
Milloin?
viikonloppuna, viime viikonloppuna, sunnuntaina, seuraavana perjantaina
viime viikolla, viime kuussa, viime vuonna
JUTELLAAN!
Kysykää! Naapuri vastaa.
Miksi Tuulan äiti soitti Tuulalle?
Muistatko, mitä Tuulan paketissa oli?
Pitikö äiti siitä?
Milloin Tuulan isä ja äiti matkustivat Tuulan perheen luokse?
Toivatko he jotakin lapsille?
Jatkakaa! Keksikää lisää kysymyksiä!
Esittäkää isoisän ja isoäidin aamu (kello on seitsemän ja sitten puoli
KAHDEKSAN). KEKSIKÄÄ ISOISÄN JA ISOÄIDIN KESKUSTELU.
Esittäkää Tuulan ja Tuulan äidin puhelinkeskustelu: Tuulan äiti
soittaa Tuulalle matkan jälkeen.
Kysykää naapurilta, mitä hän teki viikonloppuna. Naapuri vastaa ja
KYSYY SITTEN: Entä sinä?
124

Kesäloman vietto, vapaa-ajan vietto
Menneen ajan muoto (kielteinen)
Illatiivin käyttöä
24
Mitä teit kesälomalla?
Aila:
Olin maalla kesämökillä. Olin paljon ulkona: kävelin, uin, soudin, keräsin
marjoja. Usein istuin rannalla ja katselin järvelle.
Lainasin kirjastoautosta monta kirjaa ja luin paljon. Kirjoitin monta
kirjettä ja postikorttia ystäville. Opiskelin unkaria.
Ritva:
Kävin Lappeenrannassa. Minulla on siellä sukulaisia ja ystäviä. Olen sieltä
kotoisin. Tapasin entisiä koulutovereita. Kävin museoissa ja taidenäyttelyissä
ja Lappeenrannan ortodoksisessa kirkossa, jossa oli suuri juhla.
Jukka:
Olin ensin kotona Helsingissä. Minulla oli vieraita Itävallasta. Kävimme
Suomenlinnassa, Seurasaaressa, Kansallismuseossa, Temppeliaukion kirkossa
ja monessa muussa paikassa. Vieraat pitivät erikoisesti merestä.
Matkustimme sitten yhdessä Länsi-Suomeen, Tampereelle, Turkuun ja Raumalle.
Anneli:
Minä olin ulkomailla. Kävin Kreikassa. Se oli tavallinen turistimatka.
Osallistuin kiertoajeluihin ja retkiin, tutustuin nähtävyyksiin. Makasin
rannalla auringossa ja uin paljon.
Erkki:
Minun lomani meni pilalle. Sairastuin ja jouduin sairaalaan. Makasin
sairaalassa monta viikkoa.
Antti:
Opiskelin. Osallistuin yliopiston pääsykokeeseen ja pääsin yliopistoon.
Sini:
Minulla ei ollut lomaa. Olin työssä, koska tarvitsen rahaa opiskeluun. Myin
torilla vihanneksia. Oli hauska olla torilla, mutta muuten olin vähän
yksinäinen.
Timo:
En tehnyt mitään erikoista. Meillä ei ole varaa matkustella eikä meillä ole
venettä tai mökkiä tai sukulaisia maalla. Ja vaimolla oli loma eri aikaan kuin
minulla. Hän kävi töissä, ja minä laitoin ruokaa. Tässä olin, kotona, katselin
televisiota. Kaljalla kävin joskus, kaverien kanssa.
125

Minulla ei ollut lomaa.
Minä en tehnyt mitään erikoista.
Minä olin lomalla. Minä en ollut lomalla.
Minulla oli hauska kesäloma. Minulla ei ollut lomaa.
Minä kävin ulkomailla. Minä en käynyt missään.
Tapasin paljon ystäviä. En tavannut ketään.
• i-tempuksen kielteinen muoto
i-tempuksen kielteinen muoto tehdään aivan eri tavalla kuin myönteinen
muoto. Siinä on kieltoverbi (en, et, ei, emme, ette, eivät) ja verbin partisiippi,
jonka lopussa on -nut/-nyt, monikossa -neet.
Mitä sanoit? En sanonut mitään.
Kysyitkö jotakin? En kysynyt.
Kysyittekö jotakin? Emme kysyneet.
en sanonut, et sanonut, ei sanonut
emme sanoneet, ette sanoneet, eivät sanoneet
• Partisiippi tehdään infinitiivin vartalosta.
I.
sanoa
sano-
sanonut
sanoneet
pitää
pitä-
pitänyt
pitäneet
II.
saada
saa-
saanut
saaneet
syödä
syö-
syönyt
syöneet
III.
olla
ol-
ollut
olleet
kävellä
kävel-
kävellyt
kävelleet
(l:n jälkeen
nut/nyt, neet -»lut/lyt, leet)
IV.
vastata
vasta-
vastannut
vastanneet
herätä
herä-
herännyt
heränneet
V.
tarvita
tarvi-
tarvinnut
tarvinneet
häiritä
häiri-
häirinnyt
häirinneet
IV ja V tyypissä vartaloon lisätään n. Partisiipissa on siis nn.
126

Mihin? Kehen?
• 	Muoto, joka vastaa kysymyksiin mihin? ja kehen?, on kieliopissa illatiivi.
Illatiivia käytetään
1) sellaisten verbien kanssa kuin mennä, tulla, saapua, lähteä; panna,
lähettää jne.
Menen tänä iltana teatteriin.
Tulin Suomeen kesällä.
Juna saapuu Helsinkiin kello 17.
Lähdemme lomalla Lappiin.
Panetko kahviin sokeria ja kermaa?
Lähetän nämä kirjeet Ruotsiin.
2) sellaisten verbien kanssa kuin tutustua, osallistua, rakastua, tottua
jne.
Tutustuin häneen lomalla.
Osallistuin kielikurssiin.
Jorma rakastui Tuulaan.
Totuin nopeasti Suomen kylmään ilmaan.
3) vastata-verbin kanssa.
Vastaan puhelimeen.
Vastaan kirjeeseen.
Vastatkaa kysymykseen!
(Mutta: Vastaan hänelle.)
4) päästä- ja joutua-verbien kanssa.
Hän sai viisumin ja pääsi maahan.
Hän joutui sairaalaan.
5) jäädä- ja jättää-verbien kanssa.
En matkusta pois Helsingistä. Jään Helsinkiin.
En mene sisään kengät jalassa. Jätän kengät eteiseen.
Yksikön illatiivin päätteet:
vokaali + n -seen
taloon kirjeeseen
järveen Lontooseen
Monikon illatiivin päätteet:
-in -siin
metsiin kirjeisiin
järviin tehtaisiin
h + vokaali + n
maahan
työhön
-hin
taloihin
pankkeihin
maihin
töihin
• 	Monikossa illatiivin pääte liitetään monikon vartaloon. Jos monikon
vartalon lopussa on konsonantti + i, pääte on -in. Jos monikon vartalossa on
vokaali + i, pääte on -hin. Jos yksikön illatiivin pääte on -seen, on monikon
illatiivin pääte -siin.
127

Kukaan ei vastannut puhelimeen
Tuulan äiti yritti monta kertaa soittaa Tuulalle, mutta kukaan ei vastannut.
Kello oli jo seitsemän. Missähän kaikki olivat?
Myöhään illalla Jorma vihdoin vastasi puhelimeen.
— 	Pojat olivat kyllä kotona, hän sanoi, mutta he eivät kuulleet, että puhelin
soi. He olivat yläkerrassa ja kuuntelivat levyjä. Kun aikuiset eivät olleet
kotona, musiikki soi tietysti kovaa! Minä menin töistä suoraan kielikurssille,
en tullut välillä ollenkaan kotiin. Naiset olivat elokuvissa.
Isoäidin ajatuksia, kun puhelin soi eikä kukaan vastaa:
Missähän kaikki ovat? Onkohan Jorma vielä töissä?
Mitähän Tuula tekee? Mitähän varten lapset eivät ole kotona?
* 	-han/-hän on liite, joka ilmaisee, että kysymys on oikeastaan retorinen,
kysymykseen ei tarvitse vastata.
Liite voi olla myös kohteliaassa kysymyksessä:
Anteeksi, mitähän kello on? = Voitteko sanoa, mitä kello on?
Onkohan täällä jossakin puhelin?
HARJOITELLAAN!
Kirjoittakaa monikkomuodot.
MALLI: Osallistuin keskusteluun. —» Osallistuin keskusteluihin.
1. Osallistuin kurssiin. (Mon. partitiivi: kursseja)
2. Osallistuin matkaan, (matkoja)
3. Osallistuin retkeen, (retkiä)
4. Osallistuin juhlaan, (juhlia)
5. Osallistuin työhön, (töitä)
6. Osallistuin kiertoajeluun, (kiertoajeluja)
7. Osallistuin tenttiin, (tenttejä)
8. Osallistuin kokeeseen, (kokeita)
MALLI: Tutustuin hyvään ihmiseen. —> Tutustuin hyviin ihmisiin.
9. Tutustuin naapuriin. (Mon. partitiivi: naapureita)
10. Tutustuin erääseen suomalaiseen, (eräitä suomalaisia)
11. Tutustuin lasten koulutoveriin, (koulutovereita)
12. Tutustuin pojan ystävään, (ystäviä)
13. Tutustuin kaupunkiin, (kaupunkeja)
14. Tutustuin pieneen maahan, (pieniä maita)
15. Tutustuin suureen museoon, (suuria museoita)
16. Tutustuin kaupungin tärkeään nähtävyyteen, (tärkeitä nähtävyyksiä)
128

Kirjoittakaa kielteinen menneen ajan muoto.
MALLI: En halunnut sanoa mitään. —> En sanonut mitään.
1. En halunnut lähteä.
2. En halunnut lukea.
3. Et halunnut syödä.
4. Et halunnut käydä heillä.
5. Hän ei halunnut mennä ulos.
6. Emme halunneet jutella.
7. Emme halunneet uida kylmässä vedessä.
8. Ette halunneet tavata koulutovereita.
9. He eivät halunneet häiritä.
10. Pojat eivät halunneet pelata jalkapalloa.
11. Kukaan ei halunnut kuunnella.
12. Kukaan ei halunnut kysyä mitään.
Etsikää parit ja kirjoittakaa kielteisten lauseiden verbinmuoto.
1. Hän ei Vaasassa.
2. Hän ei englantia.
3. En appelsiineja.
4. Emme kaupungissa.
5. He eivät lentokoneella.
6. Naapurini ei pianoa.
7. En marjoja.
8. Erkin loma ei hyvin.
9. Hän ei sisällä.
10. Emme kirjeitä.
11. Hän ei yliopistoon.
12. En lämmintä ruokaa.
13. He eivät kahvia.
a) Hän pääsi Teknilliseen
korkeakouluun.
b) Kirjoitimme postikortteja.
c) He matkustivat laivalla.
d) Keräsin sieniä.
e) Se meni pilalle.
f) Ostin omenia.
g) Laitoin vain salaattia.
h) He joivat teetä.
i) Hän opiskeli saksaa,
j) Hän soitti viulua.
k) Asuimme maalla.
1) Hän kävi Tampereella,
m) Hän oli ulkona.
Valitkaa verbi päästä tai joutua.
pääsen, pääset, pääsee jne.; pääsin, pääsit, pääsi jne.
joudun, joudut, joutuu jne.; jouduin, jouduit, joutui jne.
1. Minä en sisään. Ovi on lukossa ja minulla ei ole avainta.
2. Katu oli hyvin liukas. Mies kaatui kadulla ja sairaalaan.
3. Mummo on sairas, mutta hän ei heti sairaalaan, vaan hänen
täytyy odottaa kotona.
4. Ennen koulussa oli sellainen rangaistus, että jos lapsi teki jotakin
pahaa, hän nurkkaan. Siellä hänen täytyi seisoa ja hävetä.
129

päästä + mihin? (illatiivi tai -lie tai adverbi)
— Käykö äitisi vielä työssä?
— Ei. Hän pääsi eläkkeelle viime vuonna.
Naapurin pikkupoika: — Pääseekö Anssi ulos?
Anssin äiti: — Ei enää näin myöhään. Kello on jo paljon.
Matkustaja bussissa tai ratikassa toiselle matkustajalle, joka seisoo
käytävällä tai oven edessä:
— Anteeksi, pääsenkö ohi? Jään pois seuraavalla pysäkillä.
päästä + mistä?
— Pääsitkö tentistä?
— Pääsin. Entä sinä?
— En päässyt.
— No voi!
— Mihin aikaan sinä pääset työstä tänään?
— Neljältä. Entä sinä?
— Minä pääsen tänään jo puoli neljä. Voin käydä kaupassa.
— Hyvä! Minä menen sitten suoraan kotiin.
LUETAAN!
Missä Jorma tutustui Tuulaan?
Missä Jorma tutustui Tuulaan?
Se tapahtui eräänä kesänä kauan sitten Lappeenrannassa. Jorma osallistui
siellä erääseen kurssiin. Tuula oli silloin vielä koululainen. Hän oli
kesälomalla työssä: hän myi jäätelöä rantapuiston kioskissa.
Jorma osti kerran jäätelöä Tuulalta, ja sen jälkeen hän osti jäätelöä joka
päivä. Jorman kurssi kesti neljä viikkoa. Hän söi 28 jäätelöä.
Kurssin jälkeen Jorma palasi kotikylään ja Tuula kouluun. Kun Tuulan
koulu seuraavana vuonna päättyi, he menivät kihloihin ja samana kesänä
naimisiin.
Jorman ja Tuulan häissä hääkakku oli tietysti jäätelökakku.
130

Isoäidin ja Jorman puhelinkeskustelu
Jorma (vastaa puhelimeen): — Jorma Virtanen.
Isoäiti: — Iltaa, Eeva-mummo täällä.
— Iltaa, mitä kuuluu?
— Ei meille mitään erikoista. Minä vain ajattelin kysyä Tuulalta erästä asiaa.
Yritin soittaa jo aikaisemmin, mutta siellä ei ollut ketään kotona.
— Ai, mihin aikaan sinä soitit?
— Seitsemän maissa.
— Kyllä pojat olivat silloin kotona, mutta varmasti he olivat yläkerrassa
eivätkä kuulleet, että puhelin soi. Heillä on aina radio auki tai levysoitin
päällä, ja kovaa! Kun aikuiset ovat poissa, he soittavat niin kovaa kuin
haluavat.
— Missäs te muut sitten olitte?
— Minä olin kielikurssilla. Naiset olivat elokuvissa. He tulivat vasta äsken
kotiin.
— Oliko se Sarikin elokuvissa, arki-iltana?
— No oli. Täällä maalla on niin harvoin hyviä elokuvia elokuvateatterissa, että
me ajateltiin, että Sarikin saa mennä. Siellä oli suomalainen lasten elokuva,
"Lumikuningatar".
— Se on kuulemma hyvä. Mutta miksi se on arki-iltana eikä viikonloppuna
päivällä?
— On se lauantaina ja sunnuntainakin, mutta silloin Sarilla on jotain
ohjelmaa koulussa, joku retki.
— Aha. No kuule, pääseeköhän se Tuula puhelimeen?
— Kyllä, tuolla se on keittiössä, laittaa teetä. Hetkinen, minä pyydän hänet
puhelimeen. Hei sitten, ja terveisiä Simolle.
— Kiitos, sanon.
JUTELLAAN!
Kertokaa Ailan, Ritvan, Jukan jne. kesälomasta 3. persoonan
muodossa:
Aila oli maalla kesämökillä. Hän oli paljon ulkona. Jne.
Kysykää naapurilta jotakin Ailan, Ritvan, Jukan jne. kesälomasta!
(Kysykää niin, että joskus tulee myönteinen vastaus ja joskus
kielteinen vastaus.)
ESIM. Oliko Aila kaupungissa kesälomalla? Pitivätkö Jukan vieraat merestä?
Kysykää naapurilta, mitä hän teki kesälomalla. Keskustelkaa lomasta.
Kysykää naapurilta:
Nukuitko viime yönä hyvin?
Soititko eilen kotiin?
Olitko viikonloppuna Helsingissä?
Kävelitkö tänään tänne?
Heräsitkö aikaisin?
Keksikää lisää kysymyksiä!
131

Kesäkurssi
Joulun vietto
Menneen ajan muoto (tuntematon tekijä)
25
Mitä uutisissa sanottiin?
— Mitä uutisissa sanottiin?
— Uutisissa kerrottiin valtion ensi vuoden budjetista,
uutiset = radion tai television uutislähetys
Mitä kesäkurssilla tehtiin?
— Te olitte kesällä kansainvälisellä kielikurssilla. Voitteko kertoa siitä
jotakin? Mitä kurssilla tehtiin?
— Siellä opiskeltiin monta tuntia päivässä. Joka päivä luettiin jotakin,
keskusteltiin ja kirjoitettiin.
— Oliko ohjelmassa retkiä?
— Kyllä oli. Viikonloppuna tehtiin aina retkiä.
— Miten siellä asuttiin?
— Siellä asuttiin opiskelija-asuntolassa. Kaikilla oli oma huone. Asuntolassa
järjestettiin usein hauskoja illanviettoja: unkarilainen ilta, skandinaavinen
ilta, venäläinen ilta... Silloin syötiin, juotiin, laulettiin ja tanssittiin ja
keskusteltiin kaikenlaisista asioista.
* 	Tuntemattoman tekijän verbinmuoto: i-tempus
(Kieliopissa passiivin imperfekti)
Preesens
Mennvt aika
I.
puhutaan
puhuttiin
kysytään
kysyttiin
IV.
vastataan
vastattiin
herätään
herättiin
V.
tarvitaan
tarvittiin
häiritään
häirittiin
II.
voidaan
voitiin
syödään
syötiin
III.
ollaan
oltiin
mennään
mentiin
Jos preesensissä on t (*taan/-tään), i-tempuksessa on tt (-ttiin).
Jos preesensissä on jokin muu konsonantti, i-tempuksessa on t (-tiin).
132

• 	Kielteinen muoto:
Kieltosana + partisiippi. — Partisiippi tehdään samasta vartalosta kuin
myönteinen muoto, ja sen tunnus on -ttu/-tty tai -tu/-ty.
Preesens
Mennvt aika.
Mennvt aika.
myönteinen
kielteinen
puhutaan
puhuttiin
ei puhuttu
kysytään
kysyttiin
ei kysytty
vastataan
vastattiin
ei vastattu
herätään
herättiin
ei herätty
tarvitaan
tarvittiin
ei tarvittu
häiritään
häirittiin
ei häiritty
voidaan
voitiin
ei voitu
syödään
syötiin
ei syöty
ollaan
oltiin
ei oltu
mennään
mentiin
ei menty
Jos myönteisessä muodossa on -ttiin, kielteisessä muodossa on -ttu/-tty.
Jos myönteisessä muodossa on -tiin, kielteisessä muodossa on -tu/-ty.
• 	Puhekielessä nämäkin muodot voivat olla me-pronominin kanssa ja
tarkoittaa samaa kuin tavallinen monikon 1. persoona:
Kävimme eilen saunassa. Me käytiin eilen saunassa.
Emme olleet ulkona. Me ei oltu ulkona.
HARJOITELLAAN!
Kirjoita tekstin aukkoihin sopivat sanat. Valitse sanat tästä listasta:
esittivät, järjestettiin, lainasin, luin, makasin, opiskeltiin, osallistuin, pidin,
sairastuin, tutustuin, täytyi
Olin kesälomalla Lappeenrannassa siellä erääseen kurssiin.
Kurssilla espanjaa. Meillä oli neljä oppituntia päivässä. Iltapäivällä
kaupungin nähtävyyksiin.
erikoisesti kauppatorista, laivarannasta ja vanhasta
kaupunginosasta.
Istuin usein kirjastossa ja opiskelin paljon kirjoja myös kotiin. Kun
oli kaunis ilma, rannalla ja
Kurssin lopussa pitkä, hauska retki maalle. Retkellä oli mukana
kaksi espanjalaista opiskelijaa, jotka espanjalaista musiikkia.
Kun palasin kotiin, minulla oli vielä pari viikkoa lomaa, mutta
valitettavasti en voinut tehdä mitään hauskaa ja jouduin sairaalaan. Minun
maata sairaalassa kymmenen päivää.
133

Muuta seuraavan tekstin verbit menneen ajan muotoon.
Ajattele, että kirjoitat joulun jälkeen kirjeen Suomesta.
Joulun odotus aloitetaan adventtina, neljä viikkoa ennen joulua. Advent-
tisunnuntaina sytytetään adventtikynttilä, kirkoissa lauletaan Hoosianna-
hymni, ja lapsille ostetaan joulukalenteri. Kalenterista avataan yksi luukku
joka aamu jouluun asti.
Ennen joulua järjestetään monia pikkujouluja. Ne ovat työpaikkojen,
koulujen, kerhojen, yhdistyksien jne. juhlia, joissa syödään jouluruokia,
lauletaan joululauluja ja esitetään monenlaista ohjelmaa.
Ennen joulua on hyvin paljon myyjäisiä ja keräyksiä, joilla eri järjestöt
hankkivat rahaa hyviin tarkoituksiin. Esimerkiksi Helsingin Esplanadinpuis-
tossa on hyväntekeväisyystori, ja monessa paikassa myydään Unicefin
kortteja; myös Pelastusarmeija kerää lahjoja ja rahaa kaduilla.
Ystäville lähetetään kortteja, lahjapaketteja ja kukkia. Kotona valmistetaan
jouluruokia ja leivonnaisia. Joulukoristeet otetaan esiin. Jouluksi hankitaan
kuusi, joka koristetaan kynttilöillä, palloilla, nauhoilla ym. (= ynnä muilla)
koristeilla; kuusen latvaan laitetaan tähti.
Joulukuun 13. päivänä ruotsinkielisillä on Lucian-päivän juhla, jota
vietetään sekä kodeissa että erilaisissa laitoksissa. Helsingissä on pääjuhla,
johon valitaan Lucia Hufvudstadsbladetin, ruotsinkielisen sanomalehden,
äänestyksessä.
Joulun suomalaiset viettävät yleensä kotona, perheen ja sukulaisten
kanssa. Monet lapsiperheet matkustavat isovanhempien luokse.
Jouluaattona (24.12.) käydään hautausmaalla ja viedään omaisten ja
ystävien haudoille kynttilä. Maalla käydään joulusaunassa jo iltapäivällä.
Illalla syödään jouluateria — erityisiä jouluruokia — ja sitten jaetaan lahjat.
Lapsiperheissä lahjat voi jakaa Joulupukki, joka tulee Lapista.
Jouluaamuna (25.12.) käydään kirkossa hyvin aikaisin aamulla. Vanha
tapa on, että joulupäivänä ollaan kotona ja toisena joulupäivänä,
tapaninpäivänä, käydään kylässä (= tehdään vierailuja).
134

JUTELLAAN!
Keskustelkaa naapurin kanssa tekstin kesäkurssista: toinen kysyy,
TOINEN VASTAA. KEKSIKÄÄ KYSYMYKSIÄ MYÖS ASIOISTA, JOITA El OLE TEKSTISSÄ.
Lukekaa uudestaan kappaleen 24 tekstistä Ailan, Ritvan, Jukan ja
Annelin loma. Ajatelkaa, että he olivat lomalla ystävien kanssa, ja
MUUTTAKAA TEKSTI PUHEKIELEN ME-MUOTOON NÄIN:
Me oltiin maalla kesälomalla.
Me käytiin Lappeenrannassa.
JNE.
Kysykää sitten naapurilta:
Aila, olitteko te maalla kesälomalla?
Ritva, missä te kävitte?
Jukka, mitä te teitte?
Jne.
Keksikää monta kysymystä! Kysykää myös niin, että naapurin täytyy
ANTAA JOSKUS KIELTEINEN VASTAUS.
Esimerkiksi:
— Aila, olitteko te maalla kesälomalla?
— Oltiin.
— Mitä te teitte siellä?
— Me käveltiin, uitiin, soudettiin.
— Anneli, kävittekö te Italiassa?
— Ei käyty. Me käytiin Kreikassa.
Jos olitte jouluna Suomessa, kertokaa, mitä näitte ja mitä teitte.
Jos olitte Suomessa jonakin muuna juhlapäivänä, kertokaa siitä.
Kertokaa jostakin oman maanne juhlapäivästä. Mitä silloin tehdään?
135

Remontti kotona
Objekti
26
Mitä te teette?
* 	Predikaattiverbi määrää, missä muodossa lauseen nominit ovat.
Esimerkiksi:
Missä asut?
Missä käyt?
Mihin menet?
Mistä pidät?
Kenelle soitat?
Asun kaupungissa.
Käyn kaupassa.
Menen kauppaan.
Pidän kukista.
Soitan ystävälle.
Monet verbit tarvitsevat lauseessa nominin, joka vastaa kysymykseen mitä?
Esimerkiksi:
Mitä opiskelet?
Mitä ostat?
Mitä kysyit?
Opiskelen suomea.
Ostan suklaata.
Kysyin puhelinnumeroa.
• 	Nomini, joka vastaa kysymykseen mitä?, on objekti.
Suomen kielessä objektin sijamuoto vaihtelee.
Kvsvmvs
Mitä söit aamulla?
Mitä ostat?
Mitä teet illalla?
Mitä unohdit?
Vastaus
Söin leipää ja juustoa.
Söin omenan.
Ostan lehden.
Ostan lehtiä.
Katson televisiota.
Siivoan keittiön.
Unohdin silmälasit kotiin.
Kappaleissa 26 ja 27 opiskelemme, mistä objektin muoto riippuu.
136

Jorma ja Tuula aikovat tehdä remontin
— 	Ensi viikolla teemme remontin, sanovat Tuula ja Jorma. He aikovat
maalata keittiön seinät ja katon. Jorma aikoo korjata yläkerran oven, joka on vino.
Pojat haluavat maalata yläkerran keittokomeron kaapit.
Isoäiti aikoo ostaa uuden pöydän. Vanhan pöydän hän antaa Tuulalle ja
Jormalle, jotka vievät sen kellariin.
Viime viikolla Jorma ja Tuula tekivät kotona pienen remontin. He maalasivat
keittiön seinät ja katon. Jorma korjasi yläkerran oven. Pojatkin halusivat
maalata. He saivat maalata yläkerrassa isoäidin keittokomeron kaapit.
Remontin jälkeen isoäiti osti uuden pöydän. Vanhan pöydän hän antoi
Tuulalle ja Jormalle, jotka veivät sen kellariin.
Objekti
Obiekti I. "tulos-obiekti"
Pääte yksikössä -n, monikossa -t
Jorma ja Tuula tekevät / tekivät remontin.
Jorma korjaa / korjasi oven.
Jorma maalaa / maalasi katon.
Isoäiti ostaa / osti uuden pöydän.
Hän antaa / antoi vanhan pöydän Tuulalle.
Tuula vie / vei sen kellariin.
Jorma maalaa / maalasi seinät.
Pojat maalaavat / maalasivat kaapit.
• 	Kun toiminnalla on lopputulos ja objekti tarkoittaa tiettyä määrää,
kokonaisuutta, käytetään "tulos-objektia" (päätteitä -n ja -t).
"Tulos-objekti" on yksikössä samannäköinen kuin genetiivi ja monikossa sama
kuin nominatiivi (t on monikon tunnus).
Kieliopissa tästä objektista käytetään nimeä akkusatiivi.
Huomatkaa:
Jorma ja Tuula tekevät remontin.
Tässä tekevät on futuuri: he suunnittelevat työn.
Jorma ja Tuula tekivät remontin.
Remontti oli sen jälkeen valmis.
137

Mitä tarkoittaa, että toiminnalla on lopputulos ja että objekti tarkoittaa
tiettyä määrää, kokonaisuutta?
Aion syödä tuon omenan.
Määrä: yksi omena.
Tulos: Sen jälkeen koko omena on poissa.
Syön joka päivä yhden omenan.
Määrä: yksi omena.
Tulos: Joka päivä yksi omena katoaa.
Söin aamulla ison, punaisen omenan.
Määrä: yksi omena.
Tulos: Nyt minulla ei enää ole sitä omenaa.
Ostan huomenna sanakirjan.
Määrä: yksi sanakirja.
Tulos: Sitten minulla on sanakirja.
Haluan sulkea ikkunan.
Määrä: yksi ikkuna.
Tulos: Sitten ikkuna on kiinni.
Avaan aamulla ikkunan heti kun herään.
Määrä: yksi ikkuna.
Tulos: Sitten ikkuna on auki.
Avasin (kaikki) ikkunat.
Määrä: kaikki ikkunat, jotka siinä paikassa ovat.
Tulos: Jokainen ikkuna on nyt auki.
Panen uudet kirjat hyllylle.
Määrä: tietty määrä (tiedämme, kuinka monta uutta kirjaa on;
tiedämme, kuinka monesta kirjasta puhumme).
Tulos: Sen jälkeen ne kirjat — kaikki uudet kirjat — ovat hyllyllä.
Esimerkiksi pöydällä ei ole yhtään uutta kirjaa sen jälkeen.
• 	Tapahtuu selvä muutos.
138

• Yksikön tulosobjektilla on myös sellainen muoto, jossa ei ole päätettä
(= nominatiivi).
Verratkaa:
-n-pääte
Me teemme remontin.
Jorma korjasi oven.
Pojat maalasivat sen.
Ei päätettä
Meidän täytyy tehdä remontti.
Me tehdään remontti.
Tehdään remontti!
Jorma, korjaa ovi!
Maalatkaa tämä seinä ja katto!
Jos lauseessa on nominatiivisubjekti ja tavallinen verbin persoonamuoto,
tulosobjektissa on n-pääte. Jos verbi on esim. täytyy tai tuntemattoman
tekijän muoto tai imperatiivi, tulosobjektissa ei tarvita päätettä.
• Monikossa tulosobjektissa on aina -t.
Me maalaamme seinät.
Meidän täytyy maalata seinät.
Maalatkaa seinät!
Jne.
139

Jorma ja Tuula tekevät remonttia
Tässä on kuva Jormasta ja Tuulasta. Kuvassa he tekevät remonttia. Tuula
maalaa keittiön seinää ja Jorma maalaa kattoa.
140

Toisessa kuvassa Jorma ja pojat ovat yläkerrassa. Jorma korjaa ovea ja pojat
maalaavat kaappeja.

Tässä on kolmas kuva. Tässä Jorma ja Tuula kantavat isoäidin vanhaa
pöytää yläkerrasta alas.
142

Obiekti II. "prosessi-obiekti"
Prosessiobjektin muoto on partitiivi.
Jorma ja Tuula tekevät remonttia.
Jorma korjaa ovea ja pojat maalaavat kaappeja.
Jorma ja Tuula kantavat vanhaa pöytää yläkerrasta alas.
» Jos emme puhu toiminnan tuloksesta, vaan puhumme toiminnasta, joka
juuri tapahtuu, käytämme partitiivia.
Esimerkiksi:
En voi mennä nyt yläkertaan, koska Jorma korjaa juuri ovea.
Kun menin eilen Virtaselle, Jorma ja Tuula tekivät juuri remonttia.
Jorma korjasi juuri silloin yläkerran ovea.
• 	Suomen kielessä on paljon sellaisia verbejä, joiden objekti on aina (tai
melkein aina) partitiivissa. Sellaiset verbit ilmaisevat toimintaa, jolla ei ole
selvää tulosta. Ei tapahdu muutosta.
Esimerkiksi:
Odotin kauan bussia.
Saanko auttaa Teitä?
Ajattelen sinua usein.
Rakastan sinua.
Pelkään ukkosta.
Pieni kirje
Rakas ystävä!
Minulla on ikävä sinua. Ajattelen sinua usein. Haluaisin tavata sinut pian.
Milloin tulet tänne? Odotan sinua. Rakastatko vielä minua?
minulla on ikävä + partitiiviobjekti
Minulla on ikävä sinua.
Lapsella on ikävä äitiä.
Haluaisin tavata sinut.
• 	Persoonapronominien tulosobjektin pääte on -t:
minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät.
Verratkaa:
Tapaan ystävän. Tapaan hänet.
Persoonapronominien partitiivi:
minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä.
143

HARJOITELLAAN!
TÄSSÄ ON JALKAPALLON ММ-KILPAILUJEN (MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN)
ERÄÄN OTTELUN TULOKSIA. LUKEKAA TULOSLISTAT! (MALLI: Argentiina —
Bulgaria 2—0 -> Argentiina voitti Bulgarian kaksi nolla.)
Italia — Etelä-Korea 3—2
Meksiko — Belgia 2-1
Paraguay — Irak 1—0
Belgia — Irak 2—1
Ranska — Kanada 1—0
Unkari — Kanada 2—0
Neuvostoliitto — Kanada 2—0
Ranska — Unkari 3—0
Brasilia — Algeria 1—0
Espanja — Pohjois-Irlanti 2—1
Tanska — Skotlanti 1—0
Tanska — Uruguay 6—1
Portugali — Englanti 1—0
Puola — Portugali 1—0
Kirjoita sanat tulosobjektin muotoon.
Jormalla ja Tuulalla on suunnitelma:
1. He haluavat tehdä (remontti).
2. He aikovat korjata (talo).
3. Jorma sanoo: "Minä koijaan yläkerran (ovi)."
4. "Minä maalaan keittiön (katto)", hän sanoo.
5. "Voitko sinä maalata keittiön (seinä, monikko)?" hän kysyy Tuulalta.
6. Pojat haluavat auttaa. "Saammeko me maalata mummon keittokomeron
(kaappi, monikko)?” he kysyvät.
Kaikki aikovat ostaa jotakin:
7. Mummo sanoo: "Aion ostaa (uusi pöytä)”.
8. Tuula haluaa ostaa (kaunis lamppu).
9. Jorma tarvitsee (hyvä tuoli).
10. Pojat kysyvät: "Isä, milloin sinä ostat (auto)?”
11. Jari tarvitsee (uusi silmälasi, monikko).
12. Mika ostaa (saapas, monikko).
13. Tuula ostaa Sarille (kenkä, monikko).
Mitä he tekivät eilen?
14. Sari lainasi kirjastosta (hauska kirja).
15. Tuula kirjoitti (kirje) äidilleen.
16. Pojat ostivat (uusi levy).
17. Jorma osti Tuulalle (punainen ruusu).
18. Isoäiti kutsui (naapuri) kahville.
19. Isoäiti kutsui (naapuri, monikko) kahville.
20. Tuula pesi (ikkuna, monikko).
144

Kirjoita sanat prosessiobjektin muotoon.
Mitä keittiössä tapahtuu? Miksi emme voi mennä sinne?
1. Tuula maalaa (seinä).
2. Jorma maalaa (katto).
Mitä yläkerrassa tapahtuu? Miksi mummo ei nyt voi keittää ruokaa keitto-
komerossa?
3. Pojat maalaavat (kaappi, monikko).
4. Jorma korjaa (ovi).
On ilta. Kaikki ovat kotona. Mitä he tekevät?
5. Sari lukee (hauska kirja).
6. Jari kuuntelee (levy).
7. Mika rakentaa (pieni lentokone).
8. Jorma liimaa (valokuva, monikko) albumiin.
9. Tuula kirjoittaa (kirje).
10. Isoäiti lukee (lehti).
Opettaja tuli luokkahuoneeseen. Mitä opiskelijat tekivät?
11. Yksi opiskelija kirjoitti (postikortti).
12. Toinen luki (suomalainen lehti).
13. Kolmas kuunteli (musiikkikasetti).
14. Neljäs kirjoitti (harjoitus).
15. Viides söi (omena).
16. Kuudes näytti (valokuva, monikko) toisille.
17. Seitsemäs etsi (sana, monikko) sanakirjasta.
18. Kahdeksas kutoi (villapusero).
Jne.
Kirjoita objektit partitiivimuotoon.
Odotin
(bussi, juna, ystävä, sinä, posti)
Hän auttoi
(minä, me, naapuri, ystävät)
Ajattelen
(asia, matka, työ, loma, ystävä, eräs poika, eräs tyttö, hän, se)
Rakastan
(sinä, hän, te, äiti, isä, lapset, oma maa, tämä maa, musiikki, keskustelu
ystävien kanssa)
Pelkäätkö
(minä, talvi, ihmiset, hammaslääkäri)?
145

JUTELLAAN!
Lukekaa naapurin kanssa:
— Jorma, meidän täytyy tehdä tänä kesänä remontti. Talo on huonossa
kunnossa.
— Olen samaa mieltä. Tehdään remontti kesälomalla.
— Mitä me teemme?
— Luulen, että maalaamme ainakin keittiön ja koijaamme vähän sitä ja
tätä.
Jatkakaa keskustelua. Lisätkää dialogiin eri perheenjäsenten
suunnitelmat ja toivomukset.
Suunnitelkaa oman huoneenne tai asuntonne remontti ja kertokaa
siitä naapurille! Voitte käyttää esimerkiksi verbinmuotoja "haluaisin"
JA "MINUN / MEIDÄN TÄYTYISI”.
Suunnitelkaa luokkahuoneen / luentosalin (suomen kurssin paikan)
REMONTTI JA UUSI SISUSTUS!
Ottakaa mukaan kuvia ja kertokaa, mitä niissä tehdään!
Esimerkiksi:
Tässä kuvassa sisareni korjaa autoa. Tässä minä laitan japanilaista ruokaa.
Tämä mies maalaa taulua vaimostaan.
Jne.
Kysykää naapurilta! Hän vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Mitä sinä pelkäät? (Minkälaisia asioita sinä pelkäät?)
Mitä tai ketä sinä rakastat?
146

Arkipäivän tilanteita
Satuja
Objekti
Kuka osti kukkia?
Hän osti kukan.

Hän osti kukkia.
Hän osti kuusi kukkaa.
148

Hän osti kukat.

Epätarkka määrä
Minulla ei ole nälkä,
koska söin äsken jäätelöä.
Vauva söi banaania.
Kaadan sinulle kahvia.
Ostan näitä ruusuja
(= muutamia näistä).
Tapasin koulun opettajia.
Maksoin muutamia laskuja.
Tarvitsen rahaa.
Kuuntelen musiikkia.
Tarkka määrä
Ostin suklaalevyn ja jäätelötötterön.
Söin jäätelön, mutta suklaalevyn vein
kotiin.
Vauva söi (koko) banaanin.
Kukaan ei enää juo; kaadan kahvin
pois.
Ostan nämä ruusut (= kaikki).
Tapasin koulun opettajat.
Maksoin kaikki laskut.
Tarvitsen markan.
Kuuntelen musiikkiohjelman alusta
loppuun.
Obiekti III. "osa-obiekti"
Osaobjekti on partitiivissa.
• 	Kun emme tiedä tai emme sano, kuinka monta tai kuinka paljon jotakin
objektiin kuuluu, käytämme partitiivia.
Tällainen objekti on
— ainesana
— abstraktisana
— monikkomuoto (joka tarkoittaa monia tai muutamia).
Tähän kuuluvat myös sellaiset tapaukset kuin
Puhun suomea ja ruotsia.
Opiskelen matematiikkaa ja fysiikkaa.
150

Katsokaa kuvaa. Sari on äitinsä kanssa kaupassa.
Mitä tässä kaupassa myydään?
Mitä Sari juuri nyt näyttää äidilleen? Mitä hän haluaa ostaa?
151

Jorma ja Tuula eivät maalanneet eteisen seiniä
Jorma ja Tuula maalasivat keittiön seinät. He eivät maalanneet eteisen
seiniä.
He maalasivat keittiön katon. He eivät maalanneet eteisen kattoa. Pojat
halusivat maalata isoäidin huoneen lattian, mutta he eivät saaneet maalata
lattiaa. He saivat maalata vain kaapit.
Isoäiti osti pöydän. Hän ei ostanut sohvaa, ei sänkyä, ei tuolia. Tuula halusi
ostaa uuden lampun, mutta hän ei ostanut sitä, koska rahat loppuivat.
Obiekti IV. kielteisen lauseen objekti
Kielteisen lauseen objekti on partitiivissa.
Ostan auton.
Syön koko appelsiinin.
Tunnen hänet.
Syön juustoa.
Odotan sinua.
Osta auto!
Talo maalataan.
Minun täytyy ostaa takki.
— Onko sinulla auto?
— Ei ole.
— Aiotko ostaa auton?
— En. En halua autoa.
— Miksi et?
— En tarvitse autoa. Pääsen työhön helposti junalla tai bussilla, ja
lomallakin pääsen joka paikkaan ilman omaa autoa.
En osta autoa.
En syö koko appelsiinia.
En tunne häntä.
En syö juustoa.
En odota sinua.
Älä osta autoa!
Taloa ei maalata.
Minun ei tarvitse ostaa takkia.
152

HARJOITELLAAN!
Kirjoita objektit oikeaan muotoon.
1. Perhe muutti uuteen asuntoon, joka oli isompi kuin heidän entinen
asuntonsa. He tarvitsivat paljon (uusi huonekalu, monikko).
2. He ostivat (sohva, ruokapöytä, 5 tuolia, kaappi ja sänky).
3. He halusivat myös (suuri matto) olohuoneeseen, mutta he eivät vielä
voineet ostaa (se).
4. He eivät myöskään ostaneet (lamppu, monikko) eivätkä (ikkunaverho,
monikko).
5. "Milloin meille ostetaan (piano)?" lapset kysyivät.
6. "Ostamme teille (piano) heti kun meillä on tarpeeksi rahaa", isä ja äiti
sanoivat.
7. Kun lähden kauppaan, otan mukaan (iso kassi), koska en halua ostaa
kaupan (muovikassi).
8. Suomalaiset käyttävät hirveän paljon (muovikassi, monikko).
9. Puhelin soi. Miksi kukaan ei vastaa? Kukaan ei kuule (se).
Mitä kaikki tekevät? Tuula pesee (pyykki), Jorma kuuntelee (kasetti),
jossa on englannin kielen harjoituksia, pojat kuuntelevat (levy, monikko) ja
Sari ja isoäiti ovat ulkona. He tekevät (lumiukko).
10. Kun he tulivat sisään, he sanoivat: "Meillä on kova nälkä. Antakaa
meille (tee) ja (voileipä, monikko)."
11. "Mitä te haluatte leivän päälle?" Tuula kysyi. "(Juusto) vai
(makkara)?"
12. "Saatte nyt (näkkileipä)", Tuula sanoi, "koska pojat söivät kaikki
(sämpylä)."
153

LUETAAN!
Kaksi eläinsatua
(Suomalaisissa kansansaduissa kerrotaan usein kolmesta eläimestä:
karhusta, sudesta ja ketusta. Kettu on viekas.)
Kerran kettu tapasi metsässä karhun, jolla oli iso lintu suussa. Ketun teki
mieli saada lintu karhun suusta. Se ajatteli: "Kuinka minä saan tuon linnun
itselleni?" Sitten se sanoi karhulle: "Kuule, tiedätkö sinä, mistä nyt tuulee?"
Karhu ei vastannut heti, koska oli vaikea puhua lintu suussa. Mutta kun
kettu kysyi monta kertaa, karhu sanoi: "Pohjoisesta." Tietysti lintu putosi
karhun suusta ja kettu sai sen. Kettu sanoi: "Miksi sinä et vastannut, että
tuulee i-däs-tä!"
Kerran kettu näki kalastajan, joka ajoi kotiin hevosella ja reellä. Hänellä oli
paljon kaloja reessä. Kettu halusi saada kalat. Se juoksi tielle ja asettui
keskelle tietä. Siinä se makasi kuin kuollut. Kalastaja sanoi: "No tänään on
hyvä päivä! Ensin minä sain ison kuorman kaloja ja nyt tuossa makaa kuollut
kettu. Siitä saan hyvän nahkan." Hän nosti ketun tieltä ja pani sen kalojen
päälle rekeen.
Reessä kettu alkoi heti heittää kaloja tielle. Pian reki oli tyhjä ja kettu
hyppäsi reestä. Nyt sillä oli paljon kaloja.
Kalastaja saapui kotiin ja huusi jo pihalla vaimolleen: "Nyt minulla on hyvä
saalis: paljon kaloja ja kaunis kettu!"
Mutta — reki oli aivan tyhjä!
154

155

JUTELLAAN!
Kysykää naapurilta! Hän vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Mitä syöt ja juot aamulla?
Valitkaa ne vastaukset, jotka sopivat teille:
Syön valkoista leipää / tummaa leipää / näkkileipää / voita / margariinia /
juustoa / makkaraa / salaattia / hedelmiä / porkkanaa / tomaattia / kurkkua
/ jogurttia / viiliä / puuroa /
Mitä muuta?
Juon vettä / mehua / kahvia / teetä / kaakaota / maitoa / piimää /
Mitä muuta?
Mitä ostit viimeksi ruokakaupasta?
Valitkaa tästä:
Ostin maitoa / kahvia / sokeria / suolaa / jauhoja / makaronia / leipää / pullaa
/ lihaa / kalaa / makkaroita / kinkkua / juustoa / voita / margariinia / öljyä /
omenia / banaaneja / appelsiineja / perunoita / porkkanoita /
Mitä muuta?
Mitä näet ikkunasta tai ikkunoista kotona?
Valitkaa tästä:
Näen kadun / autoja / parkkipaikan / puita / naapuritaloja / naapuritalon /
meren / kaupan / bussipysäkin / junia / kirkon / huoltoaseman / puiston /
sillan / pihan / torin /
Mitä muuta?
Keksikää yhdessä kieltoja, joissa on objekti!
ESIM. Älä avaa tätä ovea! Älä polta tupakkaa! Älkää syökö sokeria! Jne.
156

Kokemuksia
Menneen ajan muoto (perfekti)
28
Kuinka kauan olet asunut Suomessa?
Mennyt aika
1) i-aikamuotoa käytetään silloin, kun puhutaan tietystä ajankohdasta, joka
on jo mennyt, toiminnasta, joka on loppunut.
Soitin hänelle eilen.
Kävin viime vuonna Kreikassa.
Hän kuoli vuonna 1982.
Kaupat suljettiin eilen jo kello kuusi.
En soittanut hänelle eilen. Soitin vasta tänä aamuna.
Kävin Kreikassa, mutta en käynyt Ateenassa. (Tiedämme, mistä matkasta
hän puhuu.)
2) Suomessa on myös toinen verbinmuoto, joka ilmaisee mennyttä aikaa.
Siinä on olla-verbin persoonamuoto ja pääverbin partisiippi:
olen puhunut
olet puhunut
on puhunut
Kielteinen muoto:
en ole puhunut
et ole puhunut
ei ole puhunut
olemme puhuneet
olette puhuneet
ovat puhuneet
emme ole puhuneet
ette ole puhuneet
eivät ole puhuneet
• 	Tätä muotoa käytetään
a) Kun puhutaan menneestä ajasta yleisesti, ei tietystä ajankohdasta (ei
sanota, milloin toiminta on tapahtunut).
Oletko käynyt Roomassa?
Olen käynyt Roomassa kaksi kertaa.
En ole käynyt Roomassa.
b) kun puhutaan toiminnasta, joka on alkanut ennen nykyhetkeä ja jatkuu
vielä.
Kuinka kauan olet nyt asunut Suomessa?
Olen ollut Suomessa jo viisi kuukautta.
c) kun puhutaan toiminnasta, jota puhuja ei ole itse nähnyt; nähdään vain
seuraukset, jäljet.
Kuka on polttanut täällä tupakkaa?
Joku on käynyt huoneessani.
Katso, yöllä on satanut lunta!
157

Kieliopissa tämän muodon nimi on perfekti.
Esimerkkejä:
a) — Oletko käynyt Kansallismuseossa?
— Olen.
— Oletteko käyneet Kansallismuseossa?
— Olemme. Mutta Kaupunginmuseossa emme ole käyneet pitkään aikaan.
— Oletko käynyt yliopiston kirjastossa?
— Olen. Olen käynyt siellä monta kertaa.
— Oletko käynyt Korkeasaaressa?
— Olen. Kävin siellä kesällä.
— Oletko käynyt Stadionin tornissa?
— En ole. En pidä korkeista paikoista. En ole koskaan käynyt näkö-
tornissa.
— Oletko lukenut englantilaisen Angela Carterin kirjoja?
— Olen lukenut kirjan, jonka nimi on "Maaginen lelukauppa". Luin sen
kesälomalla.
— Luitko sen englanniksi?
— En, vaan suomeksi. En ole lukenut yhtään romaania englanniksi.
— Mitä tiedät Angela Carterista?
— Hän on syntynyt vuonna 1940. Hän on opiskellut Bristolin
yliopistossa, asunut kaksi vuotta Japanissa ja opettanut Sheffieldin yliopistossa.
Hän on julkaissut ainakin yhdeksän romaania. Hän on saanut monta
kirjallisuuspalkintoa. 1
— Mistä sinä tuon kaiken olet kuullut tai lukenut?
— Luin sen kirjan takakannesta.
Huomatkaa: Kun puhutaan ihmisestä, joka elää, sanotaan: Hän on syntynyt,
vaikka sanotaan syntymävuosikin. Samoin: Minä olen syntynyt vuonna
b) — Hei! Oletko vielä saunassa?
— Olen.
— Sinun täytyy tulla jo pois. Olet ollut siellä liian kauan.
— Saanko jo lehden?
— Et ihan vielä. Luen sitä vielä.
— Sinä olet lukenut sitä jo yli puoli tuntia.
— Sinä puhut hyvin suomea. Kuinka kauan olet ollut Suomessa?
— Olen ollut Suomessa vasta pari kuukautta, mutta olen opiskellut
suomea jo pari vuotta. Aloitin opiskelun kotimaassani.
1 Tekstin kirjoittamisen jälkeen Angela Carter on kuollut. Nyt hänestä täytyy puhua niin, että
käytämme i-muotoa: Hän syntyi vuonna 1940. Hän opiskeli , asui , opetti jne.
158

с) 	— Viime yönä on satanut. Maa on ihan märkä.
— Niin. Minä kuulin kun satoi. Satoi pari tuntia.
— Mihin aikaan?
— Kolmen maissa se alkoi, ja vasta viideltä sade lakkasi.
— Heräsitkö sinä jo kolmelta?
— Heräsin, enkä saanut enää unta. Olen viime aikoina nukkunut huonosti.
Tai kyllä minä illalla nukun hyvin, mutta herään hirveän aikaisin
aamulla.
— Mistä se johtuu? Onko sinulla huolia?
— En minä tiedä. Ei minulla mitään erikoista syytä ole. Ehkä se menee
ohi.
— Katso! Mikähän eläin tästä on mennyt? Tunnetko sinä nämä jäljet?
— Ne ovat hirven jäljet. Siitä on mennyt hirvi.
— Oletko sinä joskus nähnyt hirven?
— Olen kerran nähnyt, mutta se oli aika kaukana.
— Onneksi! Minä ainakin pelkään hirviä.
159

— Kuka on ottanut sanomalehden? Se oli vielä äsken tässä.
— En tiedä. Minä en ole vielä lukenut sitä.
— Missä se voi olla?
— Onko se tämä?
— On ... Mutta mitä sille on tapahtunut?
— Tuota ... Koira on repinyt sen.
Milloin se tapahtui?
viime vuonna, vuonna 1982
tänä aamuna, viime yönä
aamulla, päivällä, illalla, yöllä
kolmen maissa, kolmelta, viideltä
Se on tapahtunut tai alkanut
joskus, kauan sitten
Sitä ei ole tapahtunut
koskaan, ikinä, pitkään aikaan
160

HARJOITELLAAN!
Kirjoita lauseita mallin mukaan!
MALLI: Odota minua. Syön ensin. Sitten lähden sinun kanssasi.
-» Kun olen syönyt, lähden sinun kanssasi.
—» Nyt olen syönyt. Nyt voimme lähteä.
1. Odota minua. Käyn ensin kaupassa.
2. Odota minua. Soitan ensin Liisalle.
3. Odota minua. Pesen ensin astiat.
4. Odota minua. Teen ensin harjoitukset.
Malli: Ostakaa Unicefin kortteja! -> Olen jo ostanut.
1. Maksakaa lasku!
2. Soittakaa poliisille!
3. Kutsukaa apua!
4. Tilatkaa taksi!
MALLI: Ostakaa Unicefin kortteja! -» Olemme jo ostaneet.
1. Maksakaa lasku!
2. Soittakaa poliisille!
3. Kutsukaa apua!
4. Tilatkaa taksi!
MALLI: pestä ikkunat -> Oletko jo pessyt ikkunat?
1. syödä
2. käydä kahvilla
3. lukea lehti
4. maksaa sähkölasku
5. vastata Tuulan kirjeeseen

JUTELLAAN!
Kysykää naapuriltä:
Oletko käynyt ?
Oletko lukenut ?
Oletko nähnyt ?
Oletko tavannut ‘
Oletko syönyt ?
Jne. Jatkakaa!
Kysykää naapurilta! Hän vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Milloin olet syntynyt?
Missä olet syntynyt?
Kuinka kauan olet ollut Suomessa?
Kuinka kauan olet opiskellut suomea?
Jne. Jatkakaa!
Kysykää naapurilta:
Mitä et ole koskaan tehnyt?
Naapurin täytyy antaa ainakin viisi vastausta. Sitten hän kysyy: Entä
sinä? Sinunkin täytyy keksiä viisi vastausta.
Keksikää erilaisia jälkiä, seurauksia. Sanokaa ne naapurille. Naapuri sanoo,
mitä on tapahtunut (hän ei ole nähnyt tapahtumaa, mutta hän arvaa).
Esimerkiksi:
— Lattialla on vettä.
— Joku on varmasti kävellyt täällä märät kengät jalassa.
Kertokaa jonkun ihmisen elämästä:
1) ihmisestä, joka elää (mitä hän on tehnyt).
2) ihmisestä, joka on kuollut (mitä hän teki).
Kuunnelkaa, kun opettaja (tai joku suomalainen) lukee seuraavat
lauseet. Huomaatte, miten menneen ajan muoto äännetään
puhekielessä.
Oot sä käy ny Kansallismuseossa?
Ootteks te käyneet Stadionin tornissa?
Mä en oo koskaan käyny näkötornissa.
Mikähän eläin täst on menny?
Kuka on ottanu sanomalehen?
Mitä sille on tapahtunu?
VERRATKAA:
minä olen ollut mä oon ollu
sinä olet ollut sä oot ollu
hän on ollut hän / se on ollu
me olemme olleet me on oltu
te olette olleet te ootte ollu
he ovat olleet he on olleet /
ne on ollu
minä olen asunut mä oon asunu
sinä olet asunut sä oot asunu
hän on asunut hän / se on asunu
me olemme asuneet me on asuttu
te olette asuneet te ootte asunu
he ovat asuneet he on asuneet /
ne on asunu
162

Remontin jälkeen
Siivouspäivä
Menneen ajan muoto (perfekti, tuntematon tekijä)
29
Remontti on tehty
Remontin jälkeen Jorman ja Tuulan talon keittiö ja yläkerta ovat hyvässä
kunnossa. Keittiön seinät ja katto on maalattu. Yläkerran ovi on korjattu.
Isoäidin keittokomeron kaapit on maalattu. Isoäidin vanha pöytä on kannettu
kellariin.
Nyt Tuula ja Jorma sanovat: "Hyvä, että remontti on tehty." Pojat sanovat:
"Mutta hei, eteinen on ruma. Eteistä ei ole maalattu varmaan moneen
vuoteen." Jorma sanoo: "Eteinen maalataan ensi kesänä. Ensin minun täytyy
korjata yläkerran portaat, ja se on iso työ."
Verratkaa:
Sanotaan, kuka on tehnyt
Perhe on tehnyt remontin.
Isoäiti on ostanut uuden pöydän.
He ovat maalanneet seinät ja katon.
Ei sanota, kuka on tehnyt
Talossa on tehty remontti.
Isoäidille on ostettu uusi pöytä.
Seinät ja katto on maalattu.
• 	Molemmissa muodoissa on Olla-verbin muoto ja pääverbin partisiippi. Kun
tekijä on tuntematon, verbin osat ovat on ja partisiippi, jonka lopussa on
-ttu/-tty tai -tu/-ty. Kielteisessä muodossa on ei ole ja partisiippi.
Kieliopissa tämän muodon nimi on passiivin perfekti.
I. sanotaan
sanottiin
on sanottu
ei ole sanottu
IV. vastataan
vastattiin
on vastattu
ei ole vastattu
V. valitaan
valittiin
on valittu
ei ole valittu
II. voidaan
voitiin
on voitu
ei ole voitu
III. ollaan
oltiin
on oltu
ei ole oltu
Huomatkaa:
Katto on maalattu. Seinät on maalattu.
Verbi on aina yksikön muodossa.
Objekti
Katto maalataan. Katto maalattiin. Katto on maalattu.
Tulosobjektissa ei näiden verbinmuotojen kanssa ole n-päätettä.
Verratkaa: He maalaavat (maalasivat, ovat maalanneet) katon.
Kattoa ei maalata. Kattoa ei maalattu. Kattoa ei ole maalattu.
Kielteisen lauseen objekti on partitiivissa myös silloin, kun verbi on
tuntemattoman tekijän muodossa.
Seinille on pantu tauluja. Kuppiin on kaadettu kahvia.
Jos objekti tarkoittaa epätarkkaa määrää, se on partitiivissa myös
silloin, kun verbi on tuntemattoman tekijän muodossa.
163

Siivouspäivän keskusteluja
— Nyt siivotaan!
— Mitä tehdään?
— Pestään ikkunat, tuuletetaan vaatteet, järjestetään keittiön kaapit,
imuroidaan lattiat ... Sinä saat viedä tyhjät pullot kauppaan ja vanhat
lehdet ulos.
Sitten siivottiin. Ikkunat pestiin, vaatteet tuuletettiin, keittiön kaapit
järjestettiin ...
— Eikö keitetä välillä kahvia?
— Keitetään vaan. Nythän tässä on jo suurin osa tehty. Ikkunat on pesty ja
vaatteet tuuletettu, keittiön kaapit on järjestetty ...
— Kahvin jälkeen minä kannan nuo pullot kauppaan ja lehdet ulos.
Toivottavasti paperinkeräyslaatikko ei ole ihan täynnä.
— Minä imuroin sillä aikaa lattian.
— Älä tule sisään likaiset kengät jalassa! Lattiat on juuri imuroitu. Jätä
kengät eteiseen!
— Joo joo.
— Älä jätä takkia tuolille! Pane se naulakkoon!
— Juu juu.
— Älä sekoita sitä kaappia! Tavarat on juuri pantu järjestykseen.
— En en. Ai täällä on siivottu?
— Niin on. Sinunkin huoneesi on siivottu.
— Et kai sä heittänyt mitään?
— En heittänyt. Tiedänhän minä, ettei sinun tavaroihisi saa kukaan
koskea.
Et kai sä heittänyt mitään? = Ethän sinä vain heittänyt mitään? / Toivottavasti et
heittänyt mitään!
tavaroihisi (monikon illatiivi): tavaroihin + si (= sinun; omistusliite)
ettei = että ei
ettei sinun tavaroihisi saa kukaan koskea = että kukaan ei saa koskea sinun tavaroihisi
Puhekielessä käytetään me on tehty -muotoa me olemme tehneet -muodon
sijasta (samoin kuin me tehdään = me teemme ja me tehtiin = me teimme).
Olemme ostaneet uuden pöydän. Me on ostettu uusi pöytä.
— Lapset! Käykääpäs iltapesulla!
— Me on jo käyty.
— Ottakaa kahvia.
— Me on jo juotu, kiitos vaan.
— Me on ostettu auto.
— Vai niin. Mikä auto?
— Toyota.
164

ei moneen vuoteen
Eteistä ei ole maalattu moneen vuoteen.
= Eteinen maalattiin viimeksi monta vuotta sitten. On mennyt monta vuotta
niin, että eteistä ei ole maalattu.
Samoin esimerkiksi:
En ole tavannut häntä pitkään aikaan.
Hän ei ole soittanut minulle moneen viikkoon.
-hän / -hän
Nythän tässä on jo suurin osa tehty.
= (Me voimme juoda välillä kahvia, koska) suurin osa on nyt jo tehty. / Niin
kuin näet, suurin osa on nyt jo tehty.
Tiedänhän minä, ettei sinun tavaroihisi saa koskea.
= Tietysti minä tiedän, ettei .
-pa / -pä, -pas /-päs
Lapset! Käykääpäs iltapesulla!
Liite -pa(s) / -pä(s) voidaan lisätä imperatiiviin, kun puhutaan lapsille,
perheenjäsenille tai tuttaville. Imperatiivi on silloin vähän pehmeämpi. Mutta
liite ei sovi kohteliaaseen puheeseen, kun puhutaan vieraille.
165

LUETAAN!
Milloin ja missä on tehty? Mihin on tehty? Miten on tehty?
Kuka on tehnyt?
Opas kertoo kaupungin historiasta:
Kaupunki on perustettu 1500-luvulla. Kaupunki on perustettu joen rannalle.
Kaupungin on perustanut kuningas Kustaa Vaasa.
Opas kertoo kirkkorakennuksesta:
Kirkko on rakennettu 1700-luvulla. Kirkko on rakennettu puusta. Kirkon on
rakentanut rakennusmestari Juho Salonen.
Opas kertoo taulusta:
Taulu on maalattu öljyväreillä. Taulu on maalattu viime vuosisadalla. Taulun
on maalannut kuuluisa taiteilija ....
Karhujen talossa
Muistatteko sadun kolmesta karhusta ja pienestä tytöstä, joka meni karhujen
taloon?
Karhut olivat ulkona, kun tyttö meni sisään. Pöydällä oli kolme lautasta ja
lautasilla puuroa. Pöydän ympärillä oli kolme tuolia: kaksi isoa ja yksi pieni.
Tyttö istui pienelle tuolille ja söi puuron yhdeltä lautaselta. Sitten hän meni
yläkertaan ja näki kolme sänkyä: kaksi isoa ja yhden pienen. Hän meni
pieneen sänkyyn ja nukahti. Hän heräsi, kun karhut tulivat kotiin, ja hyppäsi
nopeasti ulos ikkunasta.
Kun karhut istuivat pöytään, pikku karhu sanoi:
— Joku on istunut tuolillani! Joku on syönyt puuroni!
Kun he sitten menivät yläkertaan, hän sanoi:
— Joku on nukkunut sängyssäni!
Koska pikku karhu ei tiennyt, kuka talossa kävi, hän voi sanoa myös toisella
tavalla. Hän voi sanoa näin:
— Tuolillani on istuttu! Puuroni on syöty! Sängyssäni on nukuttu!
166

JUTELLAAN!
Katsokaa seuraavia kuvia! Katsokaa, mikä toisessa kuvassa on erilaista
KUIN ENSIMMÄISESSÄ. SANOKAA, MIKÄ ON MUUTTUNUT. MITÄ HUONEESSA ON
TEHTY?
Mikä on muuttunut? Mitä huoneessa on tehty?
Ikkuna on
Toinen tuoli on
Pöydälle on
Seinälle on
Kirjahyllyyn on
ja kirjahyllyn päältä on
167

Sanokaa naapurille tällaisia lausepareja:
Taululla oli äsken sanoja ja kuvia. Nyt taulu on puhdas.
Naapuri sanoo, mitä on tehty: Taulu on pyyhitty.
Lattia oli äsken märkä. Nyt se on kuiva.
Kupissa oli äsken kahvia. Nyt se on tyhjä.
JNE.
Keksikää lisää lauseita!
168

Lapsi sairastuu
Muutosverbit + -ksi (Translatiivi)
Miltä tuntuu? (Aistiverbit + -lta, -Itä)
30
Sari on tullut sairaaksi
Eräänä aamuna Tuula meni yläkertaan isoäidin luokse:
— Kuule, voitko sinä olla tänään kotona? Sari on tullut sairaaksi eikä voi
mennä kouluun. Jonkun täytyisi jäädä kotiin hänen kanssaan.
— Totta kai minä voin olla Sarin kanssa kotona. Mikä häntä vaivaa?
— En tiedä, hän valittaa, että vatsa on kipeä ja päätä särkee.
— Onko hänellä kuumetta?
— En ole mitannut, kun meillä ei ole kuumemittaria. Se meni rikki enkä ole
muistanut ostaa uutta. Mutta kyllä Sarin otsa tuntuu vähän kuumalta.
— Minulla on kuumemittari, minä voin mitata Sarin kuumeen. Menkää te
vain rauhassa työhön, kyllä me Sarin kanssa pärjäämme.
— Kiitos nyt kovasti.
Mummo meni Sarin luokse.
— Vai olet sinä tullut sairaaksi. Onko sinulla paha olo?
— On. Vatsa on kipeä ja päätä särkee.
— Voi voi, lapsi raukka. Nyt sinun täytyy nukkua, niin sitten tulet taas
terveeksi. Katsotaan, onko sinulla kuumetta. Makaa nyt ihan hiljaa vähän
aikaa.
Sari on tullut sairaaksi.
Sitten tulet taas terveeksi.
• 	Kun tulla-verbi ilmaisee muutosta (= ilmaisee, että tapahtuu muutos), sen
kanssa on nominissa pääte -ksi.
Eilen Sari oli terve. Sitten tapahtui muutos: hän tuli sairaaksi. Nyt hän on
sairas, mutta sitten tilanne muuttuu: hän tulee terveeksi.
169

• 	Samanlaisia verbejä ovat esim.
kasvaa, muuttua
muuttaa (+ objekti)
tehdä (+ objekti)
sanoa (+ objekti)
valita (+ objekti)
jäädä, päästä, sopia.
muuttua, muuttaa
Tämä mies on taikuri.
Taikurilla oli valkoinen liina. Hän otti hatun päästään ja pani liinan hattuun.
Hän odotti. Sitten hatusta lensi — valkoinen lintu.
Liina muuttui linnuksi.
Taikuri muutti valkoisen liinan valkoiseksi linnuksi,
kasvaa
Puu on pieni, mutta se kasvaa isoksi,
tehdä -i- objekti
Tuula sai Jormalta ruusuja. Hän tuli hyvin iloiseksi. Jorma teki Tuulan
onnelliseksi.
sanoa -i- objekti
Naapurin oikea nimi on Erkki, mutta kaikki sanovat häntä Ekiksi,
valita + objekti
Kenet valitaan Seuraavaksi presidentiksi?
170

Hänen miehensä kuoli. / Hänen vaimonsa kuoli. Hän jäi leskeksi,
päästä
Milloin Pekka pääsi ylioppilaaksi?
sopia
Sinä saat näytelmässä Hamletin roolin. Sinä sovit hyvin Hamletiksi. (= Sinä
sovit hyvin Hamletin rooliin.)
— Haluaisin maalata seinät ja katon.
— Minkäväriseksi?
— Valkoiseksi.
— Olisi hauska mennä elokuviin yhdessä. Mutta kenet saamme
lapsenvahdiksi?
— Kysytään, voiko naapurin tyttö tulla.
— Lähdetkö ulos?
— En ehdi. Minun täytyy saada tämä työ valmiiksi.
Huomatkaa myös:
Mitä haluaisit syntymäpäivälahjaksi?
Annan sinulle valokuvan muistoksi.
Mitä isoisä ja isoäiti toivat lapsille tuliaisiksi?
• -ksi-pääte liitetään yksikössä samaan vartaloon kuin genetiivin pääte ja
monikossa monikkovartaloon (heikkoon vartaloon, jos nominatiivissa on vahva
konsonantti).
sairaaksi
sairas
terve
presidentti
lapsenvahti
onnellinen
tuliainen
sairaan
terveen
presidentin
lapsenvahdin
onnellisen
tuliaisi- (mon.vartalo)
terveeksi
presidentiksi
lapsenvahdiksi
onnelliseksi
tuliaisiksi
sairaaks
terveeks
presidentiks
lapsenvahdiks
onnelliseks
tuliaisiks
Kieliopissa tämän sijamuodon nimi on translatiivi.
Sarin otsa tuntuu kuumalta.
• tuntua-verbin kanssa nominissa on pääte -lta/-ltä.
Samoin näiden verbien kanssa:
näyttää, maistua, tuoksua, kuulostaa.
Miksi näytät niin surulliselta?
Ruoka maistuu hyvältä.
Tämä käsivoide tuoksuu sitruunalta.
Äänesi kuulostaa nuhaiselta. Onko sinulla nuha?
171

HARJOITELLAAN!
VALITSE SOPIVA VERBI (kasvaa, muuttua, sanoa, sopia, tehdä, tulla, valita) JA
KIRJOITA SE OIKEASSA MUODOSSA LAUSEESEEN.
1. Tämä puu nopeasti isoksi.
2. Vesi hyvin ruokajuomaksi.
3. Ilma on kylmäksi.
4. Minkälaisista asioista sinä iloiseksi?
5. Minkälaiset asiat sinut vihaiseksi?
6. Hänen nimensä on Maija-Liisa, mutta häntä lyhyesti
Liisaksi.
7. Kenet Seuraavaksi presidentiksi?
LUETAAN!
— Anteeksi, voisitteko vaihtaa kympin markoiksi?
— Hetkinen, minä katson, onko minulla markkoja. Voi, ikävä kyllä minulla
ei ole yhtään markkaa.
— Mitä sinä haluat joululahjaksi?
— En tiedä. En mitään erikoista. Jonkin pienen yllätyksen.
— Me emme ole pitkään aikaan käyneet yhdessä missään. Minä tulen
hulluksi, kun aina täytyy olla kotona.
— Mihin sinä haluaisit lähteä?
— No vaikka elokuviin. Pyydetään joku lapsenvahdiksi ja lähdetään.
— Hyvä on. Mutta kenet me voisimme pyytää?
— Pyydetään naapurin tyttö. Lapset tykkäävät hänestä.
JUTELLAAN!
Kertokaa siitä, mitä tapahtui eräänä aamuna, kun Sari tuli sairaaksi.
Keskustelkaa siitä, minkälaiset asiat tekevät teidät iloiseksi ja
onnelliseksi ja mistä te tulette surulliseksi.
Kysykää naapurilta! Hän vastaa ja kysyy sitten: Entä sinä?
Minkälaisia esineitä olet ostanut matkamuistoksi?
Minkälaisia esineitä olet saanut lahjaksi ja tuliaisiksi?
172

Koululaisten kesätyöt
Suunnitelmia. Mikä sinusta tulee isona?
Essiivi
31
Missä te olitte töissä nuorena?
Monet koululaiset ja opiskelijat ovat loma-aikoina töissä. Jari Virtanenkin
halusi mennä kesällä töihin. Hän luki keväällä lehti-ilmoituksia ja kysyi työtä
eri työnantajilta. Lopulta hän sai työpaikan valokuvausliikkeen kesäapulaise-
na. Jari viihtyi työpaikassaan, sillä hän oli hyvin kiinnostunut kameroista ja
valokuvauksesta.
Eräänä iltana Jari kysyi äidiltään ja isältään:
— Missä te olitte töissä nuorena?
Tuula sanoi:
— Koululaisena minä olin kesällä ensin lapsenhoitajana eräässä perheessä ja
sitten jäätelönmyyjänä kioskissa.
Jorma sanoi:
— Minä olin tiilitehtaassa ja sahalla ja rakennustöissä. Parina kesänä olin
kaupassa juoksupoikana ja harjoittelijana.
Samana iltana puhuttiin myös tulevaisuudensuunnitelmista1. Jari sanoi, että
hän aikoi lukion jälkeen pyrkiä yliopistoon; hän haluaa opiskella historiaa ja
yhteiskuntatieteitä. Mika haluaa mennä peruskoulun jälkeen
ammattikouluun ja päästä ravintola-alalle.
Sarilta kysyttiin:
— Mikä sinusta tulee isona?
— Minusta tulee isona presidentti. Isä on sanonut, että naisetkin voivat
päästä presidentiksi.
1 tulevaisuus — tulevaisuuden = aika, joka tulee
Ihmiset suunnittelevat tulevaisuuttaan, tekevät suunnitelmia.
Hän sai työpaikan valokuvausliikkeen kesäapulaisena.
Koululaisena minä olin kesällä ensin lapsenhoitajana eräässä perheessä ja
sitten jäätelönmyyjänä kioskissa.
Parina kesänä olin kaupassa juoksupoikana ja harjoittelijana.
• 	Kun ilmaistaan, missä työssä, ammatissa, roolissa jne. joku toimii, voidaan
käyttää sijamuotoa, jonka pääte on -na/-nä.
Kieliopissa tämän sijamuodon nimi on essiivi.
173

• 	Pääte -na/-nä liitetään yksikössä muuten samaan vartaloon kuin genetiivin
pääte, mutta jos genetiivissä on konsonanttivaihtelun heikko konsonantti,
valitaan vahva vartalo (sama kuin partitiivissa). Monikossa
-na/-nä liitetään samaan monikkovartaloon kuin partitiivin pääte.
myyjä
myyjän
myyjänä
nuori nuoren
apulainen apulaisen
poika pojan
poikaa
nuorena
apulaisena
poikana
Monikko:
nuori
poika
myyjä
nuona
poikia
myyjiä
nuorina
poikina
myyjinä
Huomatkaa:
Kun sanotaan, mikä jonkun ammatti on, ei tarvitse käyttää essiiviä:
Hän on suomen kielen opettaja.
Hän on lääkäri.
Olen insinööri.
Verratkaa:
Hän on opettajana Pohjois-Suomessa.
(Ei puhuta vain ammatista, vaan siitä, missä hän on työssä.)
Hän toimii lääkärinä suuressa sairaalassa.
(Jos verbi on jokin muu kuin olla, tarvitaan essiivi.)
Hän toimii lääkärinä. Hän työskentelee lääkärinä. Hän on työssä lääkärinä.
Missä te olitte töissä nuorena?
• 	Essiiviä voidaan käyttää myös silloin, kun ilmaistaan, milloin jotakin
tapahtuu; se vastaa kun-lausetta.
Isoäitini kuoli 91-vuotiaana.
= Isoäitini kuoli, kun hän oli 91-vuotias.
Suomalaiset lapset menevät kouluun 7-vuotiaina.
= Suomalaiset lapset menevät kouluun sinä vuonna, kun he täyttävät
seitsemän vuotta.
Lapsena asuin maalla.
= Kun olin lapsi, asuin maalla.
Koululaisena olin kesällä töissä.
= Kun olin koululainen, olin kesällä töissä.
174

• 	Monissa ajan adverbiaaleissa on essiivi. Se vastaa kysymykseen milloin?
loma-aikoina, eräänä iltana, samana iltana, parina kesänä, sinä vuonna, minä
vuonna?, vuonna 1956, vuosina 1956-1981.
— Milloin Urho Kekkonen oli Suomen presidenttinä?
— Vuodesta 1956 vuoteen 1981.
— Siis vuosina 1956—1981?
— Niin.
Historian kirjasta:
Aristoteles tuli vuonna 367 eKr. (= ennen Kristusta) Ateenaan filosofi
Platonin oppilaaksi. Hän oli Platonin oppilaana vuoteen 347. Platon kuoli vuonna
347 noin 80-vuotiaana.
Aristoteles matkusti Makedoniaan kuningas Filippoksen pojan Aleksanterin
opettajaksi. Hän toimi Aleksanterin opettajana monta vuotta.
• 	Huomatkaa, miten nominin sijamuoto riippuu verbistä:
olla
Sari on iloinen.
Muutosverbi
Sari tuli iloiseksi.
Toimintaverbi
Sari leikkii iloisena ystävänsä kanssa.
Jorman sisar on matkaopas.
Jorman sisar matkusti Roomaan matkaoppaaksi.
Jorman sisar työskentelee Roomassa matkaoppaana.
Huomatkaa erikoismerkitys:
Nainen on raskaana. = Nainen odottaa lasta.
• 	-sta/-stä -i- tulla
Mikä sinusta tulee isona? = Mitä työtä haluat tehdä, kun olet aikuinen?
Opiskelen hammaslääkäriksi. Minusta tulee hammaslääkäri.
Hän opiskelee musiikkia. Hänestä tulee musiikinopettaja.
Kenestä tulee Suomen seuraava presidentti? = Kenet valitaan Suomen
Seuraavaksi presidentiksi?
Milloin Helsingistä tuli pääkaupunki?
175

JUTELLAAN!
Keskustelkaa työpaikoista ja töistä.
Oletko työssä?
Missä olet työssä?
Missä olet ollut työssä?
Missä haluaisit työskennellä?
Missä olit työssä nuorena / koululaisena / loma-aikoina?
Mikä sinusta tulee?
Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla oli, kun olit koulussa? Entä
nyt?
Jne.
Keksikää lisää kysymyksiä!
Keskustelkaa tulevaisuudensuunnitelmista!
Etsikää tietoja jostakin historian henkilöstä tai kuuluisasta
henkilöstä. Kertokaa hänen elämästään.
(Milloin hän syntyi / on syntynyt, missä hän toimi / on toiminut, mitä hän
teki / on tehnyt jne.; milloin hän kuoli?)
176

LUETAAN VIELÄ JOTAKIN!
Helsingin historiasta
Helsinki perustettiin vuonna 1550 mutta ei siihen paikkaan, missä se nyt on,
vaan Vantaanjoen suulle. Vantaanjoki oli keskiajalla tärkeä kulkutie
sisämaasta merelle, ja Vantaanjoen suun lähellä oli tärkeä Turun—Viipurin
maantie. Paikalla oli siis hyvät liikenneyhteydet, ja alue sopi hyvin
kaupungin paikaksi.
Kun maa vähitellen kohosi, kaupungin paikka joen suussa muuttui
huonoksi ja kaupunki tarvitsi paremman satamapaikan. Vuonna 1640 kaupunki
siirrettiin meren rantaan Vironniemelle eli nykyiseen Kruununhakaan.
Helsinki kasvoi ja kehittyi hyvin hitaasti. Esimerkiksi vuonna 1654
kaupungissa oli vain 60 taloa.
Vuosina 1748—1788 rakennettiin Viapori eli nykyinen Suomenlinna, ja sen
jälkeen Helsinki alkoi kasvaa nopeasti.
Helsinki on palanut monta kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1654. Suuri
osa kaupungista tuhoutui vuonna 1808.
Vuonna 1812 Helsingistä tuli maan pääkaupunki. Senaatintorin ympärille
rakennettiin komea keskusta. Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel;
asemakaavan teki Johan Albrecht Ehrenström. Maan hallinto siirrettiin
Turusta Helsinkiin vuonna 1819 ja yliopisto vuonna 1827, Turun palon
jälkeen.
177

Kaukainen saari
Suomalainen kirjailija Toivo Pekkanen (1902—1957) kirjoitti romaaneja ja
novelleja.
Monet suomalaiset tuntevat hänen novellinsa "Kaukainen saari". Se kertoo
kahdesta pojasta; poikien nimet ovat Hannes ja Pekka. He asuivat meren
rannalla. Kaukana, meren keskellä, oli pieni saari. Se näytti hyvin kauniilta.
Siinä kasvoi puita, ja se oli kuin ihmeellinen kukkakimppu meren suuressa
maljakossa. Kun aurinko paistoi, se loisti, ja kun satoi tai oli sumua, saari oli
harmaa. Talvella se oli valkoinen ja kuin täynnä timantteja.
— 	Minkähänlaiselta se näyttää läheltä? pojat kysyivät monta kertaa. Olisi
suuri onni kävellä saaressa, levätä sen puiden alla ja kuunnella tuulen ääntä.
Pojat kysyivät isältä, joka oli kalamatkoillaan joskus käynyt saaressa,
minkälainen saari oli. Isä ei osannut kertoa saaresta mitään erikoista. Hän
sanoi, että sen rannat olivat täynnä kiviä eikä sinne ollut helppo päästä.
Hänestä saari ei ollut kiinnostava.
Mutta pojat eivät uskoneet häntä. He olivat huomanneet jo ennenkin, että
oli paljon sellaisia asioita, jotka eivät isän mielestä olleet ihmeellisiä. Pojat
eivät voineet unohtaa saarta. Heistä se oli erilainen kuin kaikki muut saaret.
Kun he istuivat rantakalliolla ja katselivat sitä, he halusivat päästä sinne.
Mutta miten? Matka oli pitkä, ja pojat eivät saaneet ottaa venettä. Sen oli
isä ankarasti kieltänyt. Poikien täytyi odottaa talvea, koska talvella meren yli
pääsi jäätä pitkin.
Talvi tuli hitaasti. Pojat ajattelivat vain talvea. He eivät enää pitäneet
kesän leikeistä. Lämpimät ja ihanat päivät tekivät heidät tyytymättömiksi;
myrskyt ja kylmät tuulet tekivät heidät iloisiksi. He näkivät, miten kesä
vaihtui syksyksi ja syksy talveksi. Eräänä aamuna olivat pienet vesilammikot
jäässä. Sitten alkoi merikin jäätyä. Eräänä aamuna musta, kiiltävä jää
ulottui jo rannasta saareen. Mutta se ei ollut vielä riittävän vahvaa.
Monena seuraavana päivänä satoi lunta. Kaikki muuttui vähitellen
valkoiseksi. Oli tullut talvi.
Silloin oli tullut myös oikea päivä. Pojat ottivat suksensa esiin.
Pojat hiihtivät saareen aikaisin aamulla. Kukaan ei nähnyt, kun he
lähtivät. He katsoivat saarta, joka loisti aamuauringossa kuin suuri jalokivi. He
muistivat satukirjojen seikkailuja ja ihmeitä. — Kaikki muuttuu tänään
todeksi, he ajattelivat, heti kun pääsemme saareen. He unohtivat kaiken
muun.
Päivällä isä ja äiti huolestuivat, kun he eivät tienneet, missä Hannes ja
Pekka olivat. Mihin lapset olivat menneet? Heitä etsittiin heidän tavallisilta
leikkipaikoiltaan mutta ei löydetty.
Pojat palasivat kotiin illalla. He palasivat väsyneinä ja surullisina. Heillä
ei ollut ajatuksissaan enää yhtään seikkailua eikä toivetta. He eivät
katsoneet enää saarta, vaikka se oli ilta-auringon valossa kauniimpi kuin koskaan
ennen. He eivät katsoneet, sillä he tiesivät, mikä oli totuus: kaukainen saari
oli vain tavallinen saari. Vain tavallista maata ja kiveä, samanlaista kuin se
maa, jolla he joka päivä kävelivät. Ja saaren metsässä oli vain tavallisia
puita.
He eivät enää halunneet katsoa saarta. Ei tänään eikä muinakaan päivinä.
Ei enää koskaan. Elämä oli äkkiä muuttunut harmaaksi ja ikäväksi. Illalla he
itkivät sängyssään, salaa, niin että kukaan ei nähnyt, eivätkä he itsekään
tienneet, miksi kaikki tuntui niin vaikealta ja miksi uni ei tullut.
178

Kielioppia
Sijamuodot
Nominatiivi
Partitiivi
Genetiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Essiivi
Yksikkö
Mikä? Millainen?
pieni kaupunki
Mitä? Millaista?
pientä kaupunkia
Minkä? Millaisen?
pienen kaupungin
Missä? Millaisessa?
pienessä kaupungissa
Mistä? Millaisesta?
pienestä kaupungista
Mihin? Millaiseen?
pieneen kaupunkiin
Millä? Millaisella?
pienellä kaupungilla
Miltä? Millaiselta?
pieneltä kaupungilta
Mille? Millaiselle?
pienelle kaupungille
Miksi? Millaiseksi?
pieneksi kaupungiksi
Minä? Millaisena?
pienenä kaupunkina
Sijamuotojen käyttö
Kysymys Sijamuoto
Kuka? Mikä? Nominatiivi
Opiskelija lukee ja kirjoittaa.
Ovi on kiinni.
Talossa on kaunis ovi.
Minun täytyy tavata eräs opiskelija.
Avatkaa ovi.
Opiskelija nähtiin kirjastossa.
Ketkä? Mitkä? Monikon nominatiivi
Opiskelijat lukevat ja kirjoittavat.
Ovet ovat kiinni.
Talossa on isot ikkunat.
Haluan tavata kaikki opiskelijat.
Avatkaa ovet.
Monikko
Mitkä? Millaiset?
pienet kaupungit
Mitä? Millaisia?
pieniä kaupunkeja
Minkä? Millaisten?
pienten kaupunkien
Missä? Millaisissa?
pienissä kaupungeissa
Mistä? Millaisista?
pienistä kaupungeista
Mihin? Millaisiin?
pieniin kaupunkeihin
Millä? Millaisilla?
pienillä kaupungeilla
Miltä? Millaisilta?
pieniltä kaupungeilta
Mille? Millaisille?
pienille kaupungeille
Miksi? Millaisiksi?
pieniksi kaupungeiksi
Minä? Millaisina?
pieninä kaupunkeina
Funktio
Subjekti
Objekti
Subjekti
Objekti
Ketä? Mitä? Partitiivi
En tavannut opiskelkaa.
En avannut ovea.
Puhun suomea.
Ostan kukkia.
Rakastan sinua.
Odotan ystäviäni.
En voi tulla puhelimeen, pesen tukkaani.
Objekti
179

Mitä ainetta? Partitiivi
Mitä esineitä? Lasissa on vettä. Kupissa on kahvia.
Pöydällä on kirjoja.
Kassissa on omenoita.
Asemalla on junia.
Kenet? Minkä? Genetiivi (Akkusatiivi)
Tapasin opiskelijan.
Avasin oven.
Kenen? Minkä? Genetiivi
Opiskelijan sanakirja on kallis.
Sanakirjan hinta on 200 mk.
Keskustelen opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijoiden täytyy lukea paljon.
Oven täytyy olla kiinni ja ikkunoiden
auki.
Missä? Inessiivi
Asun kaupungissa.
Hän opiskelee yliopistossa.
Sanakirja on kassissa.
Milloin? Inessiivi
Kurssi alkaa syyskuussa ja
päättyy joulukuussa.
Mistä? Elatiivi
Hän on kotoisin Ranskasta.
Tulen Tukholmasta.
Tulen kaupasta.
Otan sanakirjan kassista.
Ostan kirjat kaupasta ja lehdet kioskista.
Katson uudet sanat sanakirjasta.
Mihin? Illatiivi
Matkustan Tukholmaan.
Menen kauppaan.
Panen sanakirjan kassiin.
Mistä mihin? Elatiivi ja illatiivi
Olemme työssä maanantaista perjantaihin.
Kurssi kestää syyskuusta joulukuuhun.
Kenestä? Mistä? Elatiivi
Puhumme opiskelijoista ja kurssista.
Lehdessä oli kirjoitus musiikkikoulusta.
Pidän sinusta.
Kiitos kaikesta!
Mistä aineesta? Elatiivi
Tämä talo on rakennettu puusta,
mutta tuo on tehty kivestä.
Missä? Adessiivi
Millä paikalla? Asun Vantaalla. Hän asuu Tampereella.
Näillä hyllyillä on sanakirjoja.
Millä kadulla sinä asut?
Asemalla on paljon junia.
180 Olemme kurssilla.
Subjekti
Objekti
Omistaja ym.
Postposition
pääsana
Subjekti
Paikan adverbiaali
Ajan adverbiaali
Paikan adverbiaali
Paikan adverbiaali
Ajan adverbiaali
Aiheen adverbiaali
Alkuperän, materiaalin
adverbiaali
Paikan adverbiaali

Mistä? Ablatiivi
Miltä paikalta? Tulen Vantaalta.
Otan sanakirjat hyllyiltä.
Bussi kääntyy pois Mannerheimintieltä.
Tulen kurssilta.
Mihin? Allatiivi
Mille paikalle? Menen Vantaalle.
Panen sanakirjat hyllyille.
Bussi kääntyy Bulevardille.
Menen kurssille.
Millä? Adessiivi
Tulen junalla.
Matkustan maalle bussilla.
Kirjoitan kynällä tai koneella.
Kenellä on? Adessiivi
Kellä on? Opiskelijalla on hyvä sanakirja.
Naapureillani on lapsia.
Kirahvilla on pitkä kaula.
Huom. Jos omistaja on esine
(ei ihminen tai eläin), käytetään inessiiviä:
Autossa on neljä ovea.
Kirjassa on kauniit kannet.
Keneltä? Ablatiivi
Sain kirjeen ystävältä.
Pyydän häneltä apua.
Opettaja kysyi opiskelijoilta,
mistä he ovat kotoisin.
Kenelle? Allatiivi
Kirjoitin kirjeen ystävälle.
Vastasin hänelle.
Opettaja antoi opiskelijoille
paljon kotitehtäviä.
Milloin? Adessiivi
Herään aamulla aikaisin.
Talvella hiihdetään ja luistellaan.
Mitä aiot tehdä joululomalla?
Missä olet ensi viikolla
Milloin? Essiivi
Mitä teitte viikonloppuna?
Missä olet jouluna?
Oletko täällä maanantaina?
Mitä teet ensi kesänä?
Onko vaikea herätä aikaisin talviaamuina?
Ennen mitä Translatiivi
aikaa? Minun täytyy mennä työhön
Mitä aikaa kello kahdeksaksi,
varten? Matkustan kotiin jouluksi.
Paikan adverbiaali
Paikan adverbiaali
Välineen adverbiaali
Omistaja
Antajan tai lähettäjän
adverbiaali
Saagan tai
vastaanottajan adverbiaali
Ajan adverbiaali
Ajan adverbiaali
Ajan adverbiaali
181

Keneksi? Miksi? Translatiivi
Mihin tehtä- Hän lähti turistien oppaaksi,
vään? Mihin Voitko sinä tulla kokoukseen tulkiksi?
tarkoitukseen? Sopiiko tämä iso lasi kukkamaljakoksi?
Ilma on muuttunut kylmäksi.
Tämä puu kasvaa nopeasti isoksi.
Maalasin pöydän valkoiseksi.
Jos emme puhu ongelmasta, ongelma voi
tulla liian suureksi.
Mistä sinä tulet iloiseksi ja mistä
surulliseksi?
Missä työssä? Essiivi
Missä tehtä- Hän toimii oppaana.
vässä? Kuka kokouksessa on tulkkina?
Nuorena asuin maalla.
Käytän tätä isoa lasia kukkamaljakkona.
Muutoksen adverbiaali
Olotilan adverbiaali
182

Nominityypit (Yksikön vartalot)
1. maa, voi, tie, työ
Vartalo on samanlainen kuin nominatiivi.
Genetiivi: maan, voin, tien, työn.
Partitiivi: maata, voita, tietä, työtä.
Illatiivi: maahan, voihin, tiehen, työhön.
2. talo, koulu, pöllö, hylly, yliopisto
Vartalo on samanlainen kuin nominatiivi.
Genetiivi: talon, koulun, pöllön, hyllyn, yliopiston.
Partitiivi: taloa, koulua, pöllöä, hyllyä, yliopistoa.
Illatiivi: taloon, kouluun, pöllöön, hyllyyn, yliopistoon.
Konsonanttivaihtelu! lakko — lakon, kylpy — kylvyn, hattu — hatun jne.
3. kala, kissa, koira, metsä, ravintola, ystävä
Vartalo on samanlainen kuin nominatiivi.
Genetiivi: kalan, kissan, koiran, metsän, ravintolan, ystävän.
Partitiivi: kalaa, kissaa, koiraa, metsää, ravintolaa, ystävää.
Illatiivi: kalaan, kissaan, koiraan, metsään, ravintolaan, ystävään.
Konsonanttivaihtelu! kukka — kukan, tapa — tavan, setä — sedän jne.
4. itse, kolme, nalle
Vartalo on samanlainen kuin nominatiivi.
Genetiivi: itsen, kolmen, nallen.
Partitiivi: itseä, kolmea, nallea.
Illatiivi: itseen, kolmeen, nalleen.
Konsonanttivaihtelu! nukke — nuken.
5. tuoli, väri, paperi
Vartalo on samanlainen kuin nominatiivi.
Genetiivi: tuolin, värin, paperin.
Partitiivi: tuolia, väriä, paperia.
Illatiivi: tuoliin, väriin, paperiin.
Konsonanttivaihtelu! pankki — pankin, äiti — äidin, greippi — greipin jne.
6. nimi, sormi, järvi, kivi
Vartalossa e.
Genetiivi: nimen, sormen, järven, kiven.
Partitiivi: nimeä, sormea, järveä, kiveä.
Illatiivi: nimeen, sormeen, järveen, kiveen.
Konsonanttivaihtelu! lehti — lehden, lahti — lahden, joki — joen, happi — hapen jne.
7. kieli, tuli, veri, uni
Kaksi vartaloa: e-vartalo ja konsonanttivartalo.
Genetiivi: kielen, tulen, veren, unen.
Partitiivi: kieltä, tulta, verta, unta.
Illatiivi: kieleen, tuleen, vereen, uneen.
Konsonanttivaihtelu s — d — t! vesi — veden — veteen — vettä jne.
Huom! lumi — lumen — lunta; lapsi — lapsen — lasta; veitsi — veitsen — veistä; yksi —
yhden — yhtä; kaksi — kahden — kahta.
8. perhe, terve, kirje
Kaksi vartaloa: ее-vartalo ja t-vartalo.
Genetiivi: perheen, terveen, kiijeen.
Partitiivi: perhettä, tervettä, kiijettä.
Illatiivi: perheeseen, terveeseen, kirjeeseen.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! osoite — osoitteen, sade — sateen, aie — aikeen jne.
183

9. sisar, kyynel
Kaksi vartaloa: e-vartalo ja konsonanttivartalo.
Genetiivi: sisaren, kyynelen.
Partitiivi: sisarta, kyyneltä.
Illatiivi: sisareen, kyyneleen.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! tytär — tyttären, kannel — kantelen, manner — manteren.
10. jäsen, paimen, höyhen
Kaksi vartaloa: e-vartalo ja konsonanttivartalo.
Genetiivi: jäsenen, paimenen, höyhenen.
Partitiivi: jäsentä, paimenta, höyhentä.
Illatiivi: jäseneen, paimeneen, höyheneen.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! ien — ikenen jne.
11. avain, eläin, sydän
Kaksi vartaloa: me-vartalo ja konsonanttivartalo.
Genetiivi: avaimen, eläimen, sydämen.
Partitiivi: avainta, eläintä, sydäntä.
Illatiivi: avaimeen, eläimeen, sydämeen.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! leivänpaahdin — leivänpaahtimen, levysoitin — levysoittimen
jne.
12. suomalainen, hevonen
Kaksi vartaloa: se-vartalo ja s-vartalo.
Genetiivi: suomalaisen, hevosen.
Partitiivi: suomalaista, hevosta.
Illatiivi: suomalaiseen, hevoseen.
13. lämmin
Kaksi vartaloa: lämpimä- ja lämmin-.
Genetiivi: lämpimän.
Partitiivi: lämmintä.
Illatiivi: lämpimään.
14. työtön, rahaton
Kaksi vartaloa: -ttoma- / -ttömä- ja -ton- / -tön-.
Genetiivi: työttömän, rahattoman.
Partitiivi: työtöntä, rahatonta.
Illatiivi: työttömään, rahattomaan.
15. lounas, raskas, kallis
Kaksi vartaloa: vartalo, jossa on pitkä vokaali, ja konsonanttivartalo.
Genetiivi: lounaan, raskaan, kalliin.
Partitiivi: lounasta, raskasta, kallista.
Illatiivi: lounaaseen, raskaaseen, kalliiseen.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! hidas — hitaan, rakas — rakkaan, opas — oppaan jne.
16. vastaus, kysymys, kiitos, jänis
Kaksi vartaloa: kse-vartalo ja s-vartalo.
Genetiivi: vastauksen, kysymyksen, jäniksen.
Partitiivi: vastausta, kysymystä, kiitosta, jänistä.
Illatiivi: vastaukseen, kysymykseen, kiitokseen, jänikseen.
17. rakkaus, yhteys, lapsuus, köyhyys
Kolme vartaloa: ude/yde-vartalo, t-vartalo ja ute/yte-vartalo.
Genetiivi: rakkauden, yhteyden, lapsuuden, köyhyyden.
Partitiivi: rakkautta, yhteyttä, lapsuutta, köyhyyttä.
Illatiivi: rakkauteen, yhteyteen, lapsuuteen, köyhyyteen.
184

18. kolmas, neljäs jne.
Kolme vartaloa: nne-vartalo, t-vartalo ja nte-vartalo.
Genetiivi: kolmannen, neljännen.
Partitiivi: kolmatta, neljättä.
Illatiivi: kolmanteen, neljänteen.
19. mies
Kaksi vartaloa: miehe- ja mies-.
Genetiivi: miehen.
Partitiivi: miestä.
Illatiivi: mieheen.
20. lyhyt, olut
Kaksi vartaloa: e-vartalo ja t-vartalo.
Genetiivi: lyhyen, oluen.
Partitiivi: lyhyttä, olutta.
Illatiivi: lyhyeen, olueen.
21. kevät
Kaksi vartaloa: kevää- ja kevät-.
Genetiivi: kevään.
Partitiivi: kevättä.
Illatiivi: kevääseen.
22. tuhat
Kolme vartaloa: tuhanne-, tuhat- ja tuhante-.
Genetiivi: tuhannen.
Partitiivi: tuhatta.
Illatiivi: tuhanteen.
23. kiinnostunut, väsynyt
Kaksi vartaloa: nee-vartalo ja nut/nyt-vartalo.
Genetiivi: kiinnostuneen, väsyneen.
Partitiivi: kiinnostunutta, väsynyttä.
Illatiivi: kiinnostuneeseen, väsyneeseen.
("Erikoinen konsonanttivaihtelu" tarkoittaa sitä, että sanan yksikön nominatiivissa ja
partitiivissa on heikko konsonantti ja genetiivissä ja muissa sijamuodoissa vahva konsonantti.)
185

Nominityyppien monikko
1. maa — maan — mai-: maita, maissa, maihin
tie — tien — tei-: teitä, teissä, teihin
2. talo — talon — taloi-: taloja, taloissa, taloihin
kylpy — kylvyn — kylvyi-/kylpyi-: kylpyjä, kylvyissä, kylpyihin
3. kissa — kissan — kissoi-: kissoja, kissoissa, kissoihin
koira — koiran — koiri-: koiria, koirissa, koiriin
metsä — metsän — metsi-: metsiä, metsissä, metsiin
kukka — kukan — kuki-/kukki-: kukkia, kukissa, kukkiin
4. kolme — kolmen — koi mi-: kolmia, koi missä, kolmiin
nukke — nuken — nukei-/nukkei-: nukkeja, nukeissa, nukkeihin
5. tuoli — tuolin — tuolei-: tuoleja, tuoleissa, tuoleihin
pankki — pankin — pankei-/pankkei-: pankkeja, pankeissa, pankkeihin
6. järvi — järven — järvi-: järviä, järvissä, järviin
lehti — lehden — lehdi-/lehti-: lehtiä, lehdissä, lehtiin
7. kieli — kielen — kieli-: kieliä, kielissä, kieliin
käsi — käden — käsi-: käsiä, käsissä, käsiin
8. perhe — perheen — perhei-: perheitä, perheissä, perheisiin
osoite — osoitteen — osoittei-: osoitteita, osoitteissa, osoitteisiin
9. sisar — sisaren — sisari-: sisaria, sisarissa, sisariin
tytär — tyttären — tyttäri-: tyttäriä, tyttärissä, tyttäriin
10. jäsen — jäsenen — jäseni-: jäseniä, jäsenissä, jäseniin
ien — ikenen — ikeni-: ikeniä, ikenissä, ikeniin
11. avain — avaimen — avaimi-: avaimia, avaimissa, avaimiin
soitin — soittimen — soittimi-: soittimia, soittimissa, soittimiin
12. hevonen — hevosen — hevosi-: hevosia, hevosissa, hevosiin
13. lämmin — lämpimän — lämpimi-: lämpimiä, lämpimissä, lämpimiin
14. työtön — työttömän — työttömi-: työttömiä, työttömissä, työttömiin
15. lounas — lounaan — lounai-: lounaita, lounaissa, lounaisiin
opas — oppaan — oppai-: oppaita, oppaissa, oppaisiin
16. vastaus — vastauksen — vastauksi-: vastauksia, vastauksissa, vastauksiin
17. yhteys — yhteyden — yhteyksi-: yhteyksiä, yhteyksissä, yhteyksiin
onnettomuus — onnettomuuden — onnettomuuksia onnettomuuksia, onnettomuuksissa,
on nettomuuksii n
18. kolmas — kolmannen — kolmansi-: kolmansia, kolmansissa, kolmansiin
19. mies — miehen — miehi-: miehiä, miehissä, miehiin
20. lyhyt — lyhyen — lyhyi-: lyhyitä, lyhyissä, lyhyisiin
21. kevät — kevään — keväi-: keväitä, keväissä, keväisiin
22. tuhat — tuhannen — tuhansi-: tuhansia, tuhansissa, tuhansiin
23. väsynyt — väsyneen — väsynei-: väsyneitä, väsyneissä, väsyneisiin
186

Verbityypit
I. ostaa, lukea, sopia, sanoa, puhua, parantua, kysyä, kyllästyä, säilöä, tietää
Infinitiivin tunnus: a/a.
Infinitiivin vartalon lopussa lyhyt vokaali: osta-, luke- jne.
Preesensvartalon lopussa lyhyt vokaali: osta-, luke-jne.
Konsonanttivaihtelu! luke-/lue-, tietä-/tiedä-, kiijoitta-/kiijoita-, parantu-/parannu-,
erehty-/erehdy- jne.
II. saada, voida, tupakoida, luennoida, syödä, esitelmöidä
Infinitiivin tunnus: da/dä.
Infinitiivin vartalon lopussa pitkä vokaali tai diftongi: saa-, voi-, tupakoi- jne.
Preesensvartalon lopussa pitkä vokaali tai diftongi: saa-, voi-, tupakoi-jne.
III. tulla, opiskella, työskennellä, panna, mennä, surra, nousta, ratkaista, pestä
Infinitiivin tunnus: la/lä, na/nä, ra/rä tai (s:n jäljessä) ta/tä.
Infinitiivin vartalon lopussa 1, n, r tai s: tul-, pan-, sur-, nous- jne.
Preesensvartalon lopussa lyhyt e: tule-, pane-, sure-, nouse- jne.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! ajatella — ajattele-, työskennellä — työskentele-.
Huom.
olla — olen, olet, on, olemme, olette, ovat
tehdä — teen, teet, tekee, teemme, teette, tekevät
nähdä — näen, näet, näkee, näemme, näette, näkevät
juosta — juoksen, juokset, juoksee jne.
IV. vastata, ruveta, selvitä, siivota, haluta, pölytä, herätä
Infinitiivin tunnus: ta/tä.
Infinitiivin vartalon lopussa lyhyt vokaali +1 (joka infinitiivi muodossa sulautuu tunnukseen):
vastat-, ruvet- jne.
Preesensvartalon lopussa pitkä vokaali tai kaksi lyhyttä vokaalia: vastaa-, rupea-, selviä-jne.
Erikoinen konsonanttivaihtelu! ruveta — rupea-, kerrata — kertaa-, vallata — valtaa-,
mitata — mittaa-, poiketa — poikkea-, pelätä — pelkää-.
V. tarvita, harkita, häiritä, merkitä
Infinitiivin tunnus: ta/tä.
Infinitiivin vartalon lopussa i + t (joka infinitiivimuodossa sulautuu tunnukseen): tarvit-,
häirit- jne.
Preesensvartalon lopussa itse: tarvitse-, häiritse- jne.
VI. paeta, vanheta, kuumeta, kylmetä, lämmetä
Infinitiivin tunnus: ta/tä.
Infinitiivin vartalon lopussa e + t (joka infinitiivimuodossa sulautuu tunnukseen): paet-,
kylmet- jne.
Preesensvartalon lopussa ene: pakene-, vanhene-, kylmene-jne.
Erikoinen konsonattivaihtelu! paeta — pakene-, lämmetä — lämpene-.
("Erikoinen konsonanttivaihtelu” tarkoittaa, että infinitiivissä on heikko konsonantti ja esim.
preesensin kaikissa persoonissa vahva konsonantti.)
187

Verbin taivutusmuotoja
Aktiivi
Indikatiivi
Preesens: luen, luet, lukee, luemme, luette, lukevat; en lue, et lue, ei lue, emme lue, ette lue, eivät
lue
Imperfekti: luin, luit, luki, luimme, luitte, lukivat; en lukenut, et lukenut, ei lukenut, emme
lukeneet, ette lukeneet, eivät lukeneet
Perfekti: olen lukenut, olet lukenut, on lukenut, olemme lukeneet, olette lukeneet, ovat lukeneet;
en ole lukenut, et ole lukenut, ei ole lukenut, emme ole lukeneet, ette ole lukeneet, eivät ole
lukeneet
Pluskvamperfekti: olin lukenut, olit lukenut, oli lukenut, olimme lukeneet, olitte lukeneet, olivat
lukeneet; en ollut lukenut, et ollut lukenut, ei ollut lukenut, emme olleet lukeneet, ette olleet
lukeneet, eivät olleet lukeneet
Konditionaali
Preesens: lukisin, lukisit, lukisi, lukisimme, lukisitte, lukisivat; en lukisi, et lukisi, ei lukisi,
emme lukisi, ette lukisi, eivät lukisi
Perfekti: olisin lukenut, olisit lukenut, olisi lukenut, olisimme lukeneet, olisitte lukeneet, olisivat
lukeneet
Imperatiivi
lue, lukekaa; älä lue, älkää lukeko
Huom. Passiivin preesensin muotoa käytetään aktiivin monikon 1. persoonan imperatiivina:
luetaan!
ei lueta!
Passiivi
Indikatiivi
Preesens: luetaan; ei lueta
Imperfekti: luettiin, ei luettu
Perfekti: on luettu; ei ole luettu
Pluskvamperfekti: oli luettu; ei ollut luettu
Konditionaali
Preesens: luettaisiin; ei luettaisi
Perfekti: olisi luettu; ei olisi luettu
188

Verbin taivutusmuotojen käyttö
Tapahtuu nyt, tällä hetkellä: Luen lehteä. Ikkunoita pestään.
Tapahtuu toistuvasti: Luen lehden joka aamu. Ikkunat pestään pari kertaa vuodessa.
Tapahtuu myöhemmin (futuuri): Luen lehden huomenna. Ikkunat pestään ensi viikolla.
Tapahtuivat yhtä aikaa ennen tätä hetkeä: Luin lehteä, kun puhelin soi. Kun ikkunoita pestiin,
huoneessa oli kylmä.
Tapahtui tiettyyn aikaan ennen tätä hetkeä: Luin lehden eilen. Ennen luin lehden joka aamu; nyt
minulla ei ole aikaa lukea. Ikkunat pestiin viime viikolla.
On tapahtunut joskus ennen tätä hetkeä: Olen jo lukenut lehden, en tarvitse sitä enää. En tiedä,
milloin ikkunat on viimeksi pesty.
On alkanut tapahtua ennen tätä hetkeä ia jatkuu vielä: Olen lukenut lehteä jo puoli tuntia,
mutta en anna sitä vielä sinulle; jatkan vielä. Talossa on paljon ikkunoita; niitä on nyt pesty jo
kaksi päivää, mutta työ jatkuu vielä.
On tapahtunut ennen tätä hetkeä ia vaikutus tuntuu tällä hetkellä: Olen lukenut lehden; siksi
tiedän, mitä maailmalla on tapahtunut. Ikkunat on pesty; ne ovat puhtaat ja kirkkaat.
On tapahtunut, ennen kuin toinen asia tapahtuu: Kun olen lukenut lehden, annan sen
naapurille. Kun ikkunat on pesty, aletaan pestä lattiaa.
Oli tapahtunut, ennen kuin toinen asia tapahtui: Kun olin lukenut lehden, annoin sen naapurille.
Kun ikkunat oli pesty, alettiin pestä lattiaa.
Tapahtuu vain, jos jokin muu asia ensin tapahtuu: Lukisin lehden, jos minulla olisi aikaa. Jos
eilen olisi ollut kaunis ilma, olisi pesty ikkunat.
Kohtelias kysymys tai pyyntö: Lukisi tko tämän lehden? Pesisittekö ikkunat?
Käsky tai kehotus: Lue tämä lehti! Lukekaa tämä lehti! Pestään ikkunat!
189

Konsonanttivaihtelu (Astevaihtelu)
"Tavallinen vaihtelu"
"Erikoinen vaihtelu"
kk
k
kukka
kukan
rakas
rakkaan
nukkua
nukun
pakata
pakkaan
PP
P
lippu
lipun
opas
oppaan
hyppiä
hypin
siepata
sieppaan
tt
t
tyttö
tytön
vaate
vaatteen
auttaa
autan
mitata
mittaan
k
—
reikä
reiän
aie
aikeen
lukea
luen
maata
makaan
P
V
lupa
luvan
turve
turpeen
saapua
saavun
tavata
tapaan
t
d
katu
kadun
sade
sateen
pitää
pidän
haudata
hautaan
nk
ng
kaupunki
kaupungin
rengas
renkaan
tunkea
tungen
hangata
hankaan
mp
mm
kampa
kamman
lumme
lumpeen
empiä
emmin
kammata
kampaan
lt
11
ilta
illan
puhallin
puhaltimen
säveltää
sävellän
vallata
valtaan
nt
nn
ranta
rannan
ranne
ranteen
kääntää
käännän
rynnätä
ryntään
rt
rr
parta
parran
porras
portaan
kertoa
kerron
verrata
vertaan
k
j
jälki
jäljen
hylje
hylkeen
k
V
kulkea
suku
kuljen
suvun
rohjeta
rohkenen
190

Pronomineja
Persoonapronominit
Nominatiivi
Akkusatiivi
Partitiivi
Genetiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Essiivi
minä, sinä, hän, me, te, he
minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät
minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä
minun, sinun, hänen, meidän, teidän, heidän
minussa, sinussa, hänessä, meissä, teissä, heissä
minusta, sinusta, hänestä, meistä, teistä, heistä
minuun, sinuun, häneen, meihin, teihin, heihin
minulla, sinulla, hänellä, meillä, teillä, heillä
minulta, sinulta, häneltä, meiltä, teiltä, heiltä
minulle, sinulle, hänelle, meille, teille, heille
minuksi, sinuksi, häneksi, meiksi, teiksi, heiksi
minuna, sinuna, hänenä, meinä, teinä, heinä
Demonstratiivipronominit
Nominatiivi
Partitiivi
Genetiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Essiivi
tämä, tuo, se; nämä, nuo, ne
tätä, tuota, sitä; näitä, noita, niitä
tämän, tuon, sen; näiden, noiden, niiden
tässä, tuossa, siinä; näissä, noissa, niissä
tästä, tuosta, siitä; näistä, noista, niistä
tähän, tuohon, siihen; näihin, noihin, niihin
tällä, tuolla, sillä; näillä, noilla, niillä
tältä, tuolta, siltä; näiltä, noilta, niiltä
tälle, tuolle, sille; näille, noille, niille
täksi, tuoksi, siksi; näiksi, noiksi, niiksi
tänä, tuona, sinä; näinä, noina, niinä
Kvsvmvspronominit
Nominatiivi
kuka ketkä
mikä
mitkä
kumpi
Akkusatiivi
kenet
Partitiivi
ketä keitä
mitä
mitä
kumpaa
Genetiivi
kenen keiden
minkä
minkä
kumman
Inessiivi
kenessä keissä
missä
missä
kummassa
Elatiivi
kenestä keistä
mistä
mistä
kummasta
Illatiivi
kehen / keneen keihin
mihin
mihin
kumpaan
Adessiivi
kellä / kenellä keillä
millä
millä
kummalla
Ablatiivi
keitä / keneltä keiltä
miltä
miltä
kummalta
Allatiivi
kelle / kenelle keille
mille
mille
kummalle
Translatiivi
keneksi keiksi
miksi
miksi
kummaksi
Essiivi
kenenä keinä
minä
minä
kumpana
Huom. Persoonapronomineilla ja kuka-pronominilla on erityinen akkusatiivimuoto (tulosob-
jektissa). Muiden pronominien tulosobjekti-muoto on genetiivi tai nominatiivi, niin kuin
substantiivien.

Huom. kumpi-pronominilla on myös monikko: kummat, kumpia, kumpien, kummissa jne.
Sitä käytetään sellaisten sanojen kanssa kuin esim. saappaat, housut, sakset jne. Esim.
Kummat saappaat minä laitan jalkaan, talvisaappaat vai kumisaappaat?
Nominatiivi
joka
jotka
Partitiivi
jota
joita
Genetiivi
jonka
joiden
Inessiivi
jossa
joissa
Elatiivi
josta
joista
Illatiivi
johon
joihin
Adessiivi
jolla
joilla
Ablatiivi
jolta
joilta
Allatiivi
jolle
joille
Translatiivi
joksi
joiksi
Essiivi
jona
joina
Indefiniittipronomineja
eräs
eräs, erästä, erään, eräässä, eräästä, erääseen, eräällä, eräältä, eräälle, erääksi, eräänä
joku, jokin (joku
Nominatiivi
Partitiivi
Genetiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Essiivi
ihminen, jokin esine,
joku
jotakuta
jonkun
jossakussa
jostakusta
johonkuhun
jollakulla
joltakulta
jollekulle
joksikuksi
jonakuna
Huom. Kun pronomini
(paitsi nominatiivissa
, jokin paikka)
jokin
jotakin / jotain
jonkin
jossakin / jossain
jostakin / jostain
johonkin
jollakin / jollain
joltakin / joltain
jollekin
joksikin
jonakin / jonain
on substantiivin edessä, käytetään ihmisestäkin jokin-pronominia
genetiivissä):
ja
oku ihminen
otakin ihmistä
onkun ihmisen
ossakin ihmisessä
ostakin ihmisestä
ohonkin ihmiseen
ollakin ihmisellä
oltakin ihmiseltä
ollekin ihmiselle
oksikin ihmiseksi
jonakin ihmisenä
jokin paikka
jotakin paikkaa
jonkin paikan
jossakin paikassa
jostakin paikasta
johonkin paikkaan
jollakin paikalla
joltakin paikalta
jollekin paikalle
joksikin paikaksi
jonakin paikkana
jotkut, jotkin (jotkut ihmiset, jotkin esineet, jotkin paikat)
Nominatiivi jotkut jotkin
Partitiivi joitakuita joitakin
Genetiivi joidenkuiden joidenkin
Jne.
Monikon vartalo on joi-, muuten taivutus ja käyttö on samanlainen kuin yksikössä.
192

jokainen
jokainen, jokaista, jokaisen, jokaisessa, jokaisesta, jokaiseen, jokaisella, jokaiselta, jokaiselle,
jokaiseksi, jokaisena
kaikki (yksikkö)
kaikki, kaikkea, kaiken, kaikessa, kaikesta, kaikkeen, kaikella, kaikelta, kaikelle, kaikeksi,
kaikkena
kaikki (monikko)
kaikki, kaikkia, kaikkien, kaikissa, kaikista, kaikkiin, kaikilla, kaikilta, kaikille, kaikiksi,
kaikkina
ei kukaan
ei kukaan, ei ketään, ei kenenkään, ei kenessäkään, ei kenestäkään, ei keneenkään / ei
kehenkään, ei kenelläkään / ei kellään, ei keneltäkään / ei keltään, ei kenellekään / ei kellekään, ei
keneksikään, ei ke nenäkään
ei mikään
ei mikään, ei mitään, ei minkään, ei missään, ei mistään, ei mihinkään, ei millään, ei miltään,
ei millekään, ei miksikään, ei minään
ei kumpikaan
ei kumpikaan, ei kumpaakaan, ei kummankaan, ei kummassakaan, ei kummastakaan, ei
kumpaankaan, ei kummallakaan, ei kummaltakaan, ei kummallekaan, ei kummaksikaan, ei
kumpanakaan
Lausetyyppejä
Predikaatti ilman subjektia
Sataa. On syksy. On tiistai. On ilta. Nyt on kylmä.
Subjekti ia intransitiiviverbi (+ adverbiaali)
Lapset nukkuvat. Perhe asuu maalla. Juna lähtee pian.
Subjekti ia transitiiviverbi (+ objekti)
Minä syön. Minä syön keittoa. Maksan laskun.
Subjekti ia olla-verbi + predikatiivi
Kiija on paksu. Silmät ovat siniset. Kukat ovat kalliita.
Paikan adverbiaali + predikaatti + subjekti
Pöydällä on maljakko. Maljakossa on ruusuja. Meille tulee vieraita.
Omistajan adverbiaali ton + subjekti
Hänellä on vauva. Vauvalla on kaksi hammasta. Autossa on neljä ovea.
193

Konjunktioita
ja, sekä, sekä — että, -kä
Jorma ja Tuula asuvat maalla.
Talossa on alakerta ja yläkerta sekä suuri kellari.
Hän on opiskellut suomea sekä omassa maassaan että Suomessa.
En osaa ranskaa enkä espanjaa.
Hän ei halua tavata minua eikä puhua minun kanssani,
eli, tai, vai, joko — tai
Lapissa puhutaan saamea eli lappia.
Haluaisin teetä tai kahvia.
Otatko teetä vai kahvia?
Menen kesällä joko maalle tai ulkomaille,
mutta, vaan
On kylmä ilma, mutta menen kuitenkin ulos.
En ole vielä lukenut tätä kirjaa, mutta luen sen pian.
Tarjoilija! En tilannut kahvia, vaan teetä.
sillä
En mene tänään työhön, sillä olen sairas.
että
Tiedätkö, että hän on sairaalassa?
Hän ei pidä siitä, että minä puhun niin paljon.
Hän on jo niin iso, että voi mennä yksin ulos.
Hän käy kurssilla siksi, että hän haluaa oppia suomea,
koska, kun
En mene tänään työhön, koska olen sairas.
Ostin tämän kirjan, kun (= koska) se oli niin halpa,
kun, kunnes, ennen kuin
Kun juon aamukahvia, luen sanomalehteä.
Kun hän oli syönyt, lähdimme ulos.
Odotan tässä, kunnes hän tulee takaisin.
Älä lähde, ennen kuin minä tulen takaisin.
jos
Jos huomenna sataa, emme lähde matkalle.
Mitä sinä tekisit, jos saisit miljoona markkaa?
vaikka
Menen ulos, vaikka on kylmä ilma; se ei häiritse minua.
En muista hänen nimeään, vaikka hän on sanonut sen monta kertaa,
kuin, niin kuin, kuten
Hän on yhtä pitkä kuin minä.
Hän on pitempi kuin minä.
Ota niin monta kuin haluat.
Niin kuin sinä tiedät, minä en osaa ranskaa.
Kuten tiedät, minä en osaa ranskaa.
-ко / -kö
En tiedä, tuleeko hän.
Kysytään häneltä, lähteekö hän mukaan.
194

Asiahakemisto
(Numerot tarkoittavat kappaleita. Ks. erikseen Kielioppia-jakso.)
Ablatiivi (mistä?) 11, (keneltä?) 19, (aistiverbien kanssa) 30
Adessiivi (missä?) 3, 11, 19, (millä kulkuneuvolla?) 13, (omistaja) 15
Adjektiiviattribuutin ja pääsanan kongruenssi 9, 15
Aikataulu 14
Ajan adverbiaali (ks. myös Milloin?) 19, 23, 28, 29
Allatiivi (mihin?) 12, 19, (kenelle?) 19
Astevaihtelu (ks. Konsonanttivaihtelu)
Diftongit 5
Eksistentiaalilauseen verbi 15, 18
Elatiivi (mistä?) 11, (aiheen adverbiaali) 20
Esittäytyminen 1
Essiivi 31
Genetiivi (yksikkö) 6, (postposition kanssa) 15, 19, (täytyy-verbin
subjektina) 22, (monikko) 22
-hän / -hän 24, 29
Illatiivi (mihin?) 12, (muodostus ja käyttö) 24, (kielteisen lauseen ajan-
adverbiaali) 29
Imperatiivi (yksikön ja monikon 2. persoona) 8, (passiivimuoto) 22
Imperfekti (aktiivin myönteinen muoto 23, (aktiivin kielteinen muoto) 24,
(passiivi) 25
Inessiivi (missä?) 3, 11
Infinitiivi 7, 8
joka (relatiivipronomini) 16, 20
jossa 16
Kansallisuudennimitykset 1
Kellonaika 14
Kenelle? 19
Kenellä? (omistaja) 15, 17
Keneltä? 19
Kenen? 6
Kiittäminen (kiitos + elatiivi) 19
Kirjaimet 5
-ko/-kö-kysymys (verbi) 1,2, (nomini) 19
Komparatiivi 17
Konditionaali (haluaisin) 7, 8
Konsonantit 5
Konsonanttivaihtelu 10
Kuinka kauan? (numero + partitiivi) 14
Kuinka monta? 16
Kuka? 1, 2
Kuukaudet 4
Kysymyslause (Ks. -ko/-kö ja eri kysymyssanat)
Menneen ajan muoto (Ks. imperfekti, perfekti)
Mihin? 12
Mihin aikaan? 14
195

Miksi? 8, 14
Mikä? 1, 2 (adjektiiviattribuutti) 3
Milloin? 3, 12, 19, 23, 28
Millä? (millä kulkuneuvolla?) 13
Minkä? 6
Missä? 2, 3, 11
Mistä? (mistä paikasta) 11, (mistä aiheesta) 20
Mitä? 2, 7
Mitä kuuluu? 19
Modaaliverbi + infinitiivi 8
Monikko 2, 9 (partitiivi) 18, (vartalo) 18, (taivutus) 18, (genetiivi) 22
Nominatiivi 6, 9
Nominin taivutus (taivutusmuodon osat) 9
Nominin vartalo 6
Nominityypit 9, 15, 16, 19, 20
Numerot (nominatiivi) 4, (numero + partitiivi) 14, 16
Objekti 26, 27, 29
Omistusrakenne 15, 17, 18, (imperfekti) 23, 24
"Osaobjekti" 27
Partitiivi (yksikkö) 16, (kielteisen lauseen subjekti) 17, (monikko) 18,
(epämääräistä määrää ilmaiseva subjekti) 18, ("prosessiobjekti") 26, (kielteisen
lauseen objekti) 27, (epämääräistä määrää ilmaiseva objekti) 27
-pas / -päs 29
Passiivi (preesens) 21, (passiivilauseen sanajärjestys) 21, (imperatiivina) 22,
(imperfekti) 25, (perfekti) 29, (puhekielen me-muotona) 29
Perfekti (aktiivi) 28, (passiivi) 29
Persoonamuodon osat 7
Persoonapronominit (nominatiivi) 1, 2, (genetiivi) 6, (adessiivi) 15, 19,
(ablatiivi ja allatiivi) 19, (elatiivi) 20
Possessiivisuffiksit (esimerkkejä) 6
Postpositio (esimerkkejä) 3
Preesens 2, (taivutus) 8
"Prosessiobjekti'’ 26
Puhelinnumero 6
Puhutko suomea? Puhutteko suomea? 1, 2
Relatiivipronomini (jossa) 16, (joka ja muita muotoja) 20
Sijamuodot (Ks. Nominatiivi, partitiivi, genetiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi,
adessiivi, ablatiivi, allatiivi, translatiivi, essiivi)
Translatiivi 30
"Tulosobjekti" 26
Tuntemattoman tekijän muoto (Ks. passiivi)
täytyy + genetiivi 22
Verbinmuodot (Ks. Infinitiivi, persoonamuodon osat, preesens, imperfekti,
perfekti, imperatiivi, konditionaali, passiivi, Verbityypit)
Verbityypit 8
Viikonpäivät 4
Vokaalit 5
Vokaaliharmonia 5
196

Kuvat: Irma Nissinen
Julkaisija: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos
ISBN 951-45-6974-1
19. 	painos
Hakapaino Oy, Helsinki 2010